Reiska etsi uteliaana herkkupussia Katajaisen tavaroista. Torstaina 20.8.2026 Nro 33 | Irtonumero 5,90 € ETELÄISEN SALON PAIKALLISLEHTI Tieto tekee päätöksistä parempia. LIINU NIEMINEN. Siksi journalismi. Kaviot kuntoon Sivut 8-9 Tiina Katajainen sovitti Reiska-hevoselle kenkiä
2 Perniönseudun Lehti Torstaina 20.8.2026 Pääkirjoitus S yksystä ei vielä voi puhua sen paremmin sään kuin kalenterinkaan perusteella. Joku on onnellinen saadessaan istua illan kirja sylissä, toinen kootessaan pienoismalleja ja kolmas neuloessaan. Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita. Aku Poutanen Itse itselleen tehden ” Urheilu on vain kapea siivu siitä, mitä seudulla harrastetaan. Sivulla neljä tavataan Perniön yhtenäiskoulun vanhempainyhdistyksen kaksi aktiivista jäsentä. Heistä Annina Hämäläinen muistuttaa jutussa, että harrastemahdollisuudet tehdään pitkälti itse itselle ja näin se on: tekeminen monesti pohjaa yhdistyksiin ja niissä tehtävään vapaaehtoistyöhön. Urheilu on toki vain kapea siivu siitä, mitä seudulla harrastetaan; yhtä lailla iltoja voi tästä kevääseen täyttää esimerkiksi kuvataide, musiikki, partio tai palokunta tai jokin muu ohjattu tekeminen. LUKIJAN KUVA ANNI HIETANEN Anni Hietanen ikuisti joutsenperheen Perniön asemalla. 040 562 7304 myyntipalvelu.etela@media.fi meks/yhteystiedot Asiakaspalvelu: Tilausasiat ja lukijailmoitukset pernionseudunlehti.fi/asiakaspalvelu Chat-palvelu toimii 24/7 pernionseudunlehti.fi/asiakaspalvelu Puhelin: 014 622 133 arkisin klo 8.00–16.00 (mpm/pvm) jonotus on maksullista. Yhteiskunta tarjoaa puitteet tekemiselle ja monesti sisällönkin kuten esimerkiksi kansalaisopiston kurssit. 044 735 2303 Juttuvinkit, palautteet: toimitus.pernionseudunlehti@media.fi Kustantaja: Keskisuomalainen Media Oy Mediamyynti, yritysilmoitukset: Eetu Parkkisenniemi p. Tarkemmat yhteystiedot, lehden vastuuja tietosuojalausekkeet sekä ohjeet mielipidekirjoituksiin: oma.media.fi/pernionseudun-lehti Painopaikka: Salon Lehtitehdas, Salo Kaikki sisällöt voidaan julkaista kaikissa Mediakonserni Keskisuomalaisen medioissa. Joskus käy niinkin, että jonkun harrastus tai peräti elämäntapa on toisten harrastuttaminen; siitä vapaaehtoistyössä seuroissa ja yhdistyksissä on pitkälti kyse. Oma arvonsa on tietysti annettava niille harrastuksille, jotka eivät vaadi sen paremmin erillisiä tiloja, välineitä kuin ohjaajiakaan. p Praakata Yhteystiedot Perniönseudun Lehti Haarlantie 4, 25500 Perniö Toimitus: etunimi.sukunimi@media.fi Päätoimittaja: Aku Poutanen p. 0100 5577 arkisin klo 8.00–16.00 ISSN: 0782-5714 Uutismedian liiton jäsen. Salo hakee parhaillaan vuoden seuratyöntekijää palkittavakseen, mutta titteli voisi mennä perustellusti monellekin aktiiviselle ihmiselle; kaikella on arvonsa, onpa tehtävänä valmentaa, kuskata tai huoltaa. Niillä taas on ikähaitaria melkein saman verran kuin väestössä muutenkin, mikä on terveellinen muistutus siitä, että harrastamisen ei tarvitse olla vain lasten ja nuorten asia. Seurat liikuttavat valtavaa joukkoa paikallisia lapsia ja nuoria palloja muillakin kentillä läpi vuoden ja urheilunhaluisia aikuisiakin riittää. Kuvassa kanavan läpi kulkeva Seili on Arctian väyläalus, jolla tehdään muun muassa poijutöitä ja se kykenee myös öljyntorjuntatehtäviin.. Syksyistä säätä senkään ei tarvitse luvata. Oikeastaan vain harrastuskalenteri antaa viiitteitä siitä, että syyskuun alku on enää puolentoista viikon päässä. Tämän lehden jutut kertovat osaltaan siitä, missä kohdassa vuotta mennään: koripallokauttakin jo uumoillaan ja jalkapallokausi on potkittu pakettiin. Harrastamisen hyvää tekeviä vaikutuksia on tutkittukin ja siksi jonkin kiinnostavan ja hiukan tekijäänsä haastavan tekemisen pariin voi rohkaista – kunhan harrastuksesta ei tule pakkopullaa, taakkaa tai suorittamista eikä sen tekemiseen ja menestymiseen aseteta paineita esimerkiksi perheen puolelta. LUKIJAN KUVA ESA-MATTI RISTOLA Strömman kanavalla on myös hyötyliikennettä, toteaa kuvan lähettänyt Esa-Matti Ristola. 044 735 2302 Toimittaja: Nuutti Ruokangas p. Ne kuuluisat ruuhkavuodet voivat saada monen laittamaan harrastuksen jäihin, mutta pitäisikö asian olla noinkaan: löytyisikö jostain illasta sittenkin aikaa puhelimen selailun sijaan jollekin sellaiselle, josta on aiemmin nauttinut ja jolle nyt ei tunnu löytyvän aikaa kalenterista. Tilaushinnat verkossa: oma.media.fi/tilaushinnat Jakelu: Voit hoitaa yleisiä jakeluun liittyviä asioita kirjautumalla pernionseudunlehti.fi/asiakaspalvelu Jakeluhäiriöt: Varhaisjakelualue Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. (02) 269 3434 arkisin 6.00–16.30, la–su 7.00–11.00 Postin päiväjakelu: p
– Sen perusteella voidaan käynnistää varsinainen luvitusprosessi, Saikkonen avaa. Kuvakaappaus. Jenni-Julia Saikkonen sanoo, että palautteen määrä ei yllättänyt ja Perniöstä palautetta tuli ennen muuta maaperästä. 044 735 2302 Varhaisjakelun päivystys Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. GASGRID. Eteläisen Salon osalta isoin muutos on se, että kartalle on nyt piirretty kolmaskin reitti yli Kiskonjoen. Kiskojoen se ylittäisi aivan Saarenjärven pohjoispäästä. Palvelussa ovat rinnakkain nähtävänä sekä aiemmat reitit että uudet. AKU POUTANEN Perniön Kuuttassuon kohdalla linjalle on hahmoteltu tällainen muutos. Kysely on avoinna kevääseen asti ja kevääksi valmistuu myös YVA-selostus. – Paikallisten maanomistajien palaute vaikuttaa, samoin tehdyt YVA-selvitykset kuten arkeologiset ja maaperätutkimukset, sanoo luvituspäällikkö Jenni-Julia Saikkonen Gasgridiltä. Lisäksi päivitetty reitti kulkisi Sormijärvellä aiempaaa lännempänä Aimontaposta Erveläntielle asti. Nyt kartalle on tullut kolmaskin vaihtoehtoinen linjaus, joka toisi putken Lapparlasta Kaukurintien tuntumasta Vihiniemeen. Gasgrid on valtion omistama siirtoverkkoyhtiö. Aku Poutanen G asgridin suunnitelmat vetylinjaston rakentamiseksi Pohjanmaalta Uudellemaalle etenevät. Maanomistajat kritisoivat linjausta varsin kovasanaisesti lehdessä jo viime syksynä yleisötilaisuuksien alla. Hanketta esiteltiin yleisötilaisuuksissa viime syksynä ja nyt reittejä on päivitetty YVAeli ympäristövaikutusten arviontimenettelyn kuulemisten perusteella. (02) 269 3434 ma – pe 06 – 16.30, la – su 07 – 12 Asiakaspalvelu, tilaukset 014 622 133 Avoinna: ma–pe klo 8.00–18.00 tilaukset@media.fi Torstaina 20.8.2026 Vetyputkelle piirrettiin kolmaskin reitti ali Kiskonjoen Yksi linja vetyputkelle on piirretty kartalle Saarenjärven pohjoispään Vihiniemenlahden pohjoispuolelle. Päätoimittaja: Aku Poutanen p. Eilen järven rantaniityillä laidunsivat lehmät. min yksi vaihtoehto alitti Kiskonjoen Kosken asemalla rautatien tuntumassa ja toinen linjaus oli hahmoteltu kulkemaan Lapparlasta Saarenjärven eteläpäähän ja siitä kantatien linjaa seuraillen kohti Raaseporia. YVA-menettelyn aikana reittejä kartalla ei muuteta, sen jälkeen muutoksia voi tulla. AiemGasgridille tulvi palautetta Perniön maiden pehmeydestä. Lausuntoja kerätään jo nyt: Gasgrid on avannut karttakyselyn tulevasta vedyn siirtoverkostosta. Lisäksi omat reunaehtonsa ,linjauksille asettavat esimerkiksi sähkölinjat, muu kiinteä infra ja luonnonsuojelualueet. –Se nostettiin esille usein, että maaperä on savista ja tulvaherkkää. Tätä seuraavat vielä uudet yleisötilaisuudet ja selostuksen perusteella myös lupaja valvontavirasto lausuu asiasta. Uudistukset tarkoittavat myös sitä, että palautetta voi tulla aiempaa runsaammin, sillä hanke koskettaa nyt 14 000 maanomistajan sijasta noin 17 000:aa
Hämäläinen myöntää ihailleensa, miten sitkeästi yhdistyksestä on pidetty yhteyttä esimerkiksi kaupungin suuntaan. – Vanhempia tietysti, mutta yhtä lailla tähän kasvatusyhteistyöhön ovat tervetulleita esimerkiksi kummit ja isovanhemmat, sanoo yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Katihanna Heikkinen. Katoksen, motoristikulkueen, monen pihan varusteen ja istutuksenkin ilmestymisessä koululle on sormensa pelissä yhtenäiskoulun vanhempainyhdistyksellä. Yhdistyksessä on pidetty tärkeänä sitäkin, että mukana on edustus myös koulun henkilökunnasta. Heikkisellä on takana seitsemän vuotta puheenjohtajana, Annina Hämäläinen on ollut mukana toiminnassa hallituksen varajäsenenä vuoden päivät. Maanantaina saman katoksen toisen pöydän ääressä yhdistystoimintaa pohtivat kokenut ja vähemmän kokenut jäsen. Yhdistys piti avoimen kokouksen eilen ja mukaan kutsuttiin kaikkia toiminnasta kiinnostuneita. Iso muutos toiminnassa on ollut se, että saman yhdistyksen alla ovat nyt vuosiluokat ykkösestä ysiin. ” Ei vaadita valmista muottia tai tiettyjä taitoja. Lisäksi on paljon tekemistä, joka näkyy vasta myöhemmin. Lapset tulevat toisilleen tutuiksi kouluarjessa, vanhemmille yhdistys voi olla yksi tapa tutustua uusiin ihmisiin. Perniön yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys hakee uusia toimijoita pitkäaikaisen puheenjohtajan Katihanna Heikkisen luopuessa tehtävästään. 4 Perniönseudun Lehti Torstaina 20.8.2026 Vanhempainyhdistyksessä ei ole suuria saappaita Aku Poutanen P erniön yhtenäiskoulun alakoulun pihan katoksessa istui maanantaiaamuna koko joukko välituntia viettäviä kuudesluokkalaisia puhumassa niitä näitä. Annina Hämäläinen muistuttaa siitä, miten iso merkitys yhdistyksillä on joka tapauksessa muun muassa harrastusten järjestämisessä. Monia yhdistyksiä yhdistää se, että tekeminen jää joskus harvoille harteille ja aktiiviset toimijat väsyvät ja ikääntyvät. Samaiselle pihalle kaartoi eräänä syksynä joukko motoristeja pitämään kiusaamisenvastaista tapahtumaa. Mukana saa olla ehtimisensä ja voimiensa mukaan. Sekä Hämäläinen että Heikkinen ovat muuttaneet Perniöön muualta. – Perniössähän on laaja kirjo harrastusmahdollisuuksia, muutakin kuin urheilua ja me perniöläiset ne mahdollisuudet teemme. Vertaus tarkoittaa sitä, että puheenjohtajan kuvaannolliset saappaat muotoutuvat aina käyttäjänsä mukaan ja kukin saa hoitaa tehtävää omalla tavallaan ja omilla voimavaroillaan. – Ei vaadita valmista muottia tai tiettyjä taitoja, Heikkinen muotoilee. Katihanna Heikkinen nostaa esimerkiksi edunvalvontatyöstä sen, että yhdistys otti voimakkaasti kantaa valmistuskeittiön puolesta, kun uutta koulua Perniöön suunniteltiin. Yhdistyksen näkyvintä toimintaa ovat esimerkiksi ne pihavarusteet, eikä niiden saamiseksi aina yksi hihastanykäisy riitä. – Ei meillä ole suuria saappaita, joihin hypätä. Yhtä lailla näkyvää toimintaa voi olla varainkeruu: selvää rahaa yhdistys tarvitsee esimerkiksi kuudesluokkalaisten leirikoulun tukemiseen. Toistaiseksi ajatus suuritöisyydessään on vielä idean asteella. Katihanna Heikkinen AKU POUTANEN p Paikalliset. Heikkinen luopuu puheenjohtajuudesta, kunhan yhdistyksen syyskokous valitsee seuraajan. Heikkinen ja Hämäläinen tietävät, että joskus ruuhkavuodet, kotija työarki pitävät siinä määrin kiireisenä, että yhdistystoimintaan ei ehdi mukaan senkään vertaa kuin haluaisi. Heikkinen miettii, että yhdistys ehkä herkästi vielä mielletään vain alakoulun omaksi. Annina Hämäläisen matkassa maanantaina olleelle Nelli-tyttärelle piha on jo tätä kautta tuttu – ja yhdestä keinusta löytyi tilaa, vaikka välitunti käynnissä olikin. Syyslukukausi on jo hyvässä vauhdissa ja se tietää myös vanhempainyhdistykselle arjen alkua. Ennemminkin on taikasaappaat, hän rohkaisee. Harrastamiseen liittyykin yksi hänen ajatuksistaan: hän on miettinyt yhtenäiskoulun alaja yläkouluille yhteisiä, toiminnallisia harrastusmessuja, joissa paikalliset toimijat saisivat esittäytyä nuorille ja joilla pääsisi myös kokeilemaan eri harrastuksia. Koulun piha on arkipäivisin koululaisten käytössä, ilta-aikaan ja viikonloppuisin keinuilla ja kentillä voivat käydä muutkin
Sillalla uusittiin vuonna 2024 päällirakenteita kuten sillan kärjen teräksiset ylimenolevyt. Saattohoidon vapaaehtoiseksi ei lähdetä ilman kattavaa perehdytystä. Remontti tietää jälleen kiertotietä Kemiönsaaren ja Salon välillä kulkeville. Salossa koulutetaan myös erikseen saattohoidon vapaaehtoisia Varhan ikääntyneiden asumispalveluihin Salon alueella. – Vapaaehtoiset tutustuvat toimintaan jo koulutuksen aikana kokeneen tukihenkilön ohjauksessa. Strömman läppäsilta on valmistunut vuonna 1968. Strömman sillalla liikennöidään tällä rajoituksella ainakin ensi vuoden ajan. –Ne olivat ylläpitoa ja siinä mielessä oma asiansa. Koulutuksen jälkeen vapaaehtoiset saavat edelleen tukea toimintaansa. Ilmoittautuminen päättyy 31.8. päivään. –Rakenteissa tehdään vielä jatkotutkimuksia. Todellisuudessa kohtaamisissa puhutaan usein eletystä elämästä, muistoista, perheestä ja muista henkilölle tärkeistä asioista. Koulutuspäivät pidetään loka-marraskuussa ja ilmoittautuminen päättyy 8.9. Sami Rasa toteaa, että akuuttia kiirettä sillalla ei ole. Koulutuksssa käsitellään muun muassa kohtaamista ja kuuntelemisen taitoa, surua ja luopumista, omaisten tukemista, saattohoidon perusteita sekä vapaaehtoisen roolia ja vastuuta. Sillan mantereen puolelle on asetettu merkki, joka rajaa sillalle kerralla olevien raskaiden ajoneuvojen määrän yhteen. Saattohoidon vapaaehtoinen ei osallistu hoitotoimenpiteisiin eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisia. Hyvinvointialue Varha tiedotti koulutuksen laajentamisesta tiistaina. Hän ei vielä avaatarkemmin vaurioiden laatua. Äänestys järjestetään 2.-16.11. Koulutusten myötä yhä useammalla varsinaissuomalaisella on mahdollisuus toimia vapaaehtoisena elämänsä loppuvaihetta elävien henkilöiden ja heidän läheistensä tukena. Arvokas kuolema kuuluu kaikille riippumatta siitä, tapahtuuko hoito sairaalassa, kotisairaalassa, asumispalveluyksikössä vai muussa hoitoympäristössä, Lounais-Suomen Saattohoitosäätiössä ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä työskentelevä Maarit Lehtinen korostaa. Salon yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa sekä erikseen ilmoitettavana ajankohtana kaupungintalolla. Hakijat haastatellaan ennen koulutukseen valitsemista. Sami Rasa kertoo, että korjaustyöt aloitetaan aikaisintaan vuoden 2027 lopussa tai vuoden 2028 alussa. Helmi Lindstedt ja Amanda Sundholm valittiin Perniöstä nuorisovaltuustoon edellisissä vaaleissa vuonna 2024. Vaalien tulokset julkaistaan marraskuun lopussa. – Moni ajattelee, että saattohoidon vapaaehtoistyössä puhutaan paljon kuolemasta. AKU POUTANEN Nuorisovaltuuston ehdokasasettelu käyntiin PsL Salon nuorisovaltuustovaalien ehdokasasettelu käynnistyy syyskuussa, ja vaaleissa valitaan nuorisovaltuusto toimikaudelle 2027– 2028. –Näillä rajoituksilla se on käyttöturvallinen. Tänä syksynä saattohoidon vapaaehtoisten koulutukset järjestetään ensimmäistä kertaa Tyks Salon sairaalassa ja Tyks Vakka-Suomen sairaalassa. Nuorisovaltuusto on kaupungin virallinen vaikuttajaelin, jossa nuoret pääsevät tuomaan näkemyksiään esiin ja vaikuttamaan kaupungin päätöksentekoon. Maksuton koulutus yhdistää teoriaa, keskustelua ja käytännön harjoittelua. Näin uuden vapaaehtoisen ei tarvitse kohdata ensimmäisiä potilastilanteita yksin, Satu Laine kertoo. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että hakijalla on kohtalaisen vakaa elämäntilanne ja riittävästi voimavaroja vapaaehtoistoimintaan. Salon ja Uudenkaupungin koulutuspäivät pidetään neljänä torstai-iltana marras-helmikuussa. Rakenteiden vauriot selvisivät määräaikaistarkastuksessa, Rasa selvittää. AKU POUTANEN Paikalliset p. – Tavoitteena on, että yhä useampi vakavasti sairas varsinaissuomalainen saisi rinnalleen vapaaehtoisen tarjoamaa aikaa, läsnäoloa ja tukea, jos hän sitä haluaa. Ehdolle voivat asettua sekä vaaleissa äänestää kaikki Salossa asuvat vuosina 2007–2012 syntyneet nuoret. –Sillan rakenteissa havaittiin kevään tarkastuksessa vaurioita ja tähän ratkaisuun päädyttiin, sanoo projektipääällikkö Sami Rasa Väylävirastosta. Ehdokasasettelu on avoinna syyskuun alusta lokakuun 10. Heille järjestetään vertaistapaamisia, yhteisiä kokoontumisia, täydennyskoulutuksia sekä mahdollisuus keskustella kokemuksistaan muiden vapaaehtoisten ja koordinaattoreiden kanssa. Lisätietoja vaaleista ja ehdolle asettumisesta salo.fi/ nuorisovaltuustovaalit Saattohoidon vapaaehtoistoiminta laajenee Saloon PsL Saattohoidon vapaaehtoistoiminta laajenee tänä syksynä Saloon ja Uuteenkaupunkiin. Ehdokkaista julkaistaan vaalien yhteydessä esittely, jonka avulla äänestäjät voivat tutustua ehdolla oleviin nuoriin. Perniönseudun Lehti Torstaina 20.8.2026 5 Raskasta liikennettä Strömman kanavasillalla rajoitetaan Aku Poutanen R askasta liikennettä Strömman kanavasillalla rajoitetaan toistaiseksi sillan rakenteissa havaittujen vaurioiden vuoksi. Koulutusten tarkemmat ajankohdat, hakuohjeet ja muut käytännön tiedot ovat Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön verkkosivuilla. Vapaaehtoisuus rakentuu aidosta ihmisten välisestä kohtaamisesta, kuvailee Varhan palliatiivisen keskuksen ylihoitaja Satu Laine tiedotteessa
Elokuvatöiden ohella hän on kirjoittanut kaksi kirjaa, antanut pitkän rivin haastatteluja ja kuten maanantaina, myös luennoinut. Lista onkin pitkä: Teijon alueelta ja liepeiltä löytyy erämaamaisia järviä, suoluontoa, vanhaakin metsää lahopuineen, merta ja saaria, kalliomäkiä ja vanhaa kulttuurimaisemaakin. Hän toteaa, että valtio isona metsänomistajana voisi näyttää esimerkkiä myös metsien suojelusta ja samalla yksityisille maanomistajille pitäisi saada tarjolle ja tietoon vaihtoehtoja hakkuille. Haastatteluissa ja elokuvissaan Saario on tuonut esiin suomalaisen luonnon hienoutta niin metsissä kuin veden allakin ja toisaalta myös huolta luonnon tilasta ja tulevaisuudesta. – Ensi viikolla on Itämeriviikko ja sille on buukattu viisi luentoa, Saario naurahtaa. –Hallitus asetti vanhojen metsien kriteerit niin tiukoiksi, että niiden mukaan meillä Etelä-Suomessa ei oikeastaan enää vanhoja metsiä olekaan, Saario muistuttaa. Säilymisen takeena on se, että kansallispuiston alueella luonto on ja pysyy pääosin koskemattomana. Nyt Petteri Saarion vanhin poika perheineen asuu Teijolla. Kun Petteri Saario saa ehdottaa kuvauspaikkaa tämän jutun kuvaa varten, hän ei kauaa emmi. Kehujen vastapainona on jotain muuta: metsäluontotyypeistä kolme neljästä on uhanalaisia ja kasvi-, sienija eläinlajeista joka yhdeksäs. Uhanalaistajista Saario nimeää kaksi keskeistä: metsätalous ja toisaalta perinteisen laiduntamisen, niittojen ja kulttuuriympäristöjen väheneminen. Saarion dokumentteja on levitetty ja palkittu myös kansainvälisesti. Kansallispuiston perustaminen herätti keskusteluakin. Teijosta hän pitää melkein mainospuheen. Toisinkin olisi voinut käydä: hakkuut ehtivät syödä osan silloisen retkeilyalueen puustosta. Yhden hevosvoiman monitoimikone -niminen elokuva kertoo hevosmetsureista. Toimittaja talutetaan parinsadan metrin päähän Teijon urheilutalosta, Sahajärven länsipään pieneen poukamaan. –Tuntuu hienolta, että ympyrä on tavallaan sulkeutunut, Saario miettii. p Paikalliset. Joka luento kertoo osaltaan Suomen luonnon monimuotoisuudesta; siitä, mitä on jo kadotettu tai mikä on katoamassa ja mitä vielä on tehtävissä. Paikka tosiaan on nätin hämyisä, eri-ikäisten puiden varjostama ja hälytön. Saario tuo esiin käsitteen kotisokeudesta; kauempaa tulevat näkevät joskus paremmin. Kansallispuistoissa kuten Teijollakin on tehty ja tehdään ennallistamispolttoja. Lisäksi ennallistaminen voi tarkoittaa esimerDokumentaristin elämä kietoutuu vahvasti Teijolle – mutta millä mielin luontoa paljon kuvannut mies kylän maisemia katsoo. Saarion äiti ja isoäiti olivat syntyneet Perniössä ja äidille rakas Teijo antoi nimensä myös pojalle. Saarion tekemisiä ei kattavasti mahdu yhden jutun puitteissa luettelemaan: 17 dokumenttielokuvaa, 11 dokumenttisarjaa ja niiden joukossa muun muassa Ylen vuonna 2013 esittämä Veden saartamat, joka keräsi yli viisi miljoonaa katselukertaa. Metsäja ulkoleikkien parissa kasvaneen Saarion tie vei ympäristötoimittajaksi jo 1990-luvulla ja ensimmäisen dokumenttielokuvansa hän teki vuonna 1994 yhdessä Ismo Tuormaan kanssa. Ennallistamistöitä hän pitää välttämättöminä, jos uhanalaistumiskehitystä halutaan katkoa edes paikallisesti. Oma kysymyksensä on, tunnetaanko omaa asuinympäristöä ja sen hienoutta. Ajattelen, että tällä tavalla voin antaa sille jotain takaisin. Pakko kysyä: mistä voimat ja into ajella kaiken päälle vielä pitkin Suomea. 6 Perniönseudun Lehti Torstaina 20.8.2026 Petteri Saario on optimisti aamuisin Aku Poutanen – Oletko käynyt tuossa rannalla, se on tosi hieno paikka. Saario muistuttaa, että kyse on muustakin kuin luonnon tärkeydestä itseisarvoisesti: kansallispuistot ovat myös paikallisidentiteettiä ja tulonlähde. Maanantaina tie toi Teijolle, kauas kotoa mutta ei alkuunkaan vieraisiin maisemiin. Saario on kirkonkirjoissa nimeltään Teijo Petteri ja Teijo on tullut kylän mukaan. –Mutta sama se on ollut oikeastaan kaikissa etelän kansallispuistoissa. – Olen saanut niin paljon luonnolta. Ehkä yllättäväkin pieni apu metsien säästymiseen voi tulla siitä, ketkä metsiä omistavat. Saario miettii, että nimenomaan innosta on kyse. ” Olen saanut niin paljon luonnolta. Ajattelen, että tällä tavalla voin antaa sille jotain takaisin. –Moni metsänomistaja on kaupunkilainen ja moni nainen ja heille metsillä voi olla muita arvoja kuin maksimaalinen puuntuotto, Saario sanoo. Kaikkien puolesta on taisteltu ja niitä on vastustettu, mutta kun ne on perustettu, niihin on suhtauduttu positiviisesti. –Teijohan on poikkeuksellinen luonnon aarreaitta. Otetaan ensiksi pieni paikallinen paljastus sukuhistoriasta
Hanke selvitti metsäja vesiympäristöjen vaikutusta työhyvinvointiin. Saario kehottaa miettimään, millä summilla näitä sairauksia hoidetaan terveydenhuollossa. Tutkitusti särkylääkkeitä käytetään vähemmän sairaaloissa, joiden sisätiloista näkyy luontoa ja sairauslomia on vähemmän niillä työpaikoilla, joilla luontoympäristö on läsnä. Saario lainaa Tarja Halosta ja naurahtaa olevansa optimisti aamuisin. AKU POUTANEN Paikalliset p. Teijolla maanantain varsinainen aihe olivat luonnon vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin. Kuvauspaikka löytyi Sahajärven rannalta. Tutkitusti myös virtuaalisella luontokokemuksella on myönteisiä terveysvaikutuksia; asiaa tutkittiin Luken Virtunature -hankkeessa vuonna 2019. Muun muassa Ukrainassa kuvattava dokumentti kertoo sodan vaikutuksesta luontoon. Petteri Saario pitää Teijoa monipuolisena luonnon aarreaittana. –Joka vihreä länttikin on eteenpäin, Saario sanoo. Tekeminen ei lopu; tekeillä on uusi sarja Nature of War . Perniönseudun Lehti Torstaina 20.8.2026 7 kiksi suo-ojien tukkimista. –Siinä se on vinkki työnantajillekin; jos haluatte hyvinvoivia työntekijöitä, ympäristö vaikuttaa, Saario myhäilee. Saario tähdentää, että kaiken takana on ajatus siitä, että monimuotoinen luonto on ihmiselle välttämätön esimerkiksi pölyttäjien säilymisen vuoksi. Aiheesta on tutkimustietoa: esimerkiksi luonnossa olemisen vaikutus verenpaineeseen ja stressihormonien määrään tiedetään; samoin on tutkittu esimerkiksi luonnossa oleilun vaikutuksia autoimmuunisairauksiin. Kyse ei ole siitä, että aina pitäisi lähteä vaellukselle tai olla ulkona tuntikausia. Sitten tulee piikki kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen suuntaan: etenkin uusilla asuinalueilla puut ja pensaatkin ovat joskus harvassa ja talot tiuhassa. Monimuotoisuuden kannalta hyvä ratkaisu olisivat ne alueet, joita ei ole rakennettu eikä myöskään sen enempää hoidettu. Ja yhä toiveikas: –Jos kysyt, onko peli menetetty....koskaan ei saa nostaa käsiä pystyyn. Luonnossa leikkiminen parantaa tutkitusti lapsilla muun muassa vastustuskykyä ja fyysistä kuntoa. –Aseisiin löytyy enemmän rahaa kuin luonnonsuojeluun, toteaa Saario ja palaa taas luonnon välttämättömyyteen ihmisen selviytymisessä. Mikä sitten on luonnon raja; riittävätkö asuinalueen kadunreunan nuoret koivut. Saarion Asfalttiviidakot -sarjan erään jakson nimi on kuvaavasti Hallitusti hoitamaton
Katajainen kertoo, että harva kengittäjä käy koulutusta, sillä kisällimenetelmä sopii käsityöammatin oppimiseen ihan yhtä lailla. p Paikalliset. Itse väsätty apuväline auttaa Katajaista Bella-ponin kavion vuolussa. Uteliaina ne kurkkivat ulos karsinoistaan, ja yrittävät saada selville, mitä on luvassa. Tallin ovesta sisään astuu tuttu ihminen, joka osaa rapsuttaa juuri oikeasta kohdasta. Hän aloitti Ypäjällä opinnot maaliskuussa 2024. Hevonen on kuitenkin pakoeläin, eikä rauhallisuudenkaan varaan voi aina laskea. Kengitystilanteessa käyttäytyminen riippuu hevosen luonteesta ja sen kokemista kokemuksista. Se tarkoittaa, että kasvavaa osaa lyhennetään. Korvat hörössä se katselee, kun on sen kämppiksen vuoro saada rapsutuksia ja niiden välillä huoltaa jalkojansa. Jos jotain sattuisikin, apua on lähellä. Bellan kaviot vuollaan. Katajainen vitsailee todenperäisellä vireellä, että kengittäjät ovat aina myöhässä. Ei voi samalla tavalla jättää teräviä reunoja, vaan ne täytyy pyöristää, etteivät kaviot lohkea. Kengitystä oppi parhaiten töissä kengittäjän mukana kirjasta pänttäämisen sijaan. Siihen vaikuttavat Katajaisen mukaan kavion laatu ja se, missä käytössä hevonen on. Tärkeintä on ajatella hevosta ja sitä, mitä se tarvitsee, hän toteaa. – Vuolu on vähän erilainen riippuen siitä, tuleeko kengät vai jääkö se kengättömäksi. Paikoillaan odottelu ei tunnu aluksi sen omalta mielipuuhalta, mutta kenkien sovitus saadaan kunnialla loppuun saakka. Nelijalkaiset huomaavat pian, että vaikka aamupäivä ei ole tavallinen, siinä ei sen puoleen ole mitään uuttakaan. Yläasteen jälkeen Katajainen haki Ypäjälle hevosalalle, ja olisi päässyt sisäänkin, mutta ujous ja epävarmuus valtasivat nuoren. 8 Perniönseudun Lehti Torstaina 20.8.2026 Kengittäjä ei saa pitää kiirettä eikä taskussaan tyhjää herkkupussia Liinu Nieminen 6 -vuotias irlannincobin ja paintin risteytys Reiska sekä 7-vuotias shetlanninponi Bella näyttävät aistivan, että aamupäivä ei ole ihan tavallinen. 10 vuoden kuljetusalan työt aikataulupaineineen sairastuttivat, ja alanvaihto tuli ajankohtaiseksi. Omaa hevosta hänellä ei ole koskaan ollut, mutta hoitohevoset opettivat hänelle harrastuksen saloja ahkerasti. Silloin tie vei takaisin hevosalaunelman pariin. Katajainen on tehnyt ympyrän muotoisen kokeilukengän Reiskalle, sillä perinteistä hevosenkenkämuotoa muovaillaan yksilöllisesti hevoselle sopivaksi. Tarkoitus oli saada peruskengityksen tutkinto-osa valmiiksi siitä vuoden kuluttua, mutta valmista tulikin jo saman vuoden joulukuussa. Vuoroaan odotellut Bella astelee itsevarmasti kengityspaikalle, kun Reiska on viety takaisin omaan karsinaansa tarkkailemaan tilannetta etäämmältä. Ensimmäisenä vuorossa on Reiska. Siitä tulee perniöläiskaksikolle jopa niin miellyttävä, että namipussien ja porkkanapalojen luota ei lopulta malttaisi lähteä takaisin omaan karsinaan ollenkaan. Kaikille hevosille kenkiä ei välttämättä laitetakaan koskaan. Vaaditaan rauhallisuutta, kiireettömyyttä ja paljon rapsutuksia, jotta tilanne olisi nelijalkaiselle asiakkaalle mahdollisimman mukava. Reiskalla ei ole ennen ollut kenkiä, mutta lääketieteellisistä syistä sellaiset mahdollisesti laitetaan. – Reiskalla on aina omia päiviä, niin ei aina osaa ennustaa, miten menee, Katajainen kertoo. Palataan tallille. Röntgen-kuvien perusteella sen jalkojen asentoa voisi kengittämällä avustaa parempaan suuntaan. Katajaisen kiinnostus hevosalaa kohtaan heräsi jo ala-asteella, kun hän 10-vuotiaana aloitti ratsastuksen. Aikataulutus on kengittäjänä erilaista kuin menneen elämän kuljetusalalla. Koville jännittäjille voidaan antaa rauhoittavaa lääkettä kengittäjän turvallisuuden takaamiseksi. – On monta tekijää, mitkä siinä vaikuttavat. Ei voi myöskään jättää yhtä lyhyekTiina Katajaiselle tekemisessä tärkeintä on hevoslähtöisyys ja rauhallisuus ” Tärkeintä on ajatella hevosta ja sitä, mitä se tarvitsee. Koska hevoselle ei ole luonnollista seistä kolmella jalalla paikoillaan, on tilanteesta tehtävä niille mahdollisimman mukava. Vaikka kenkiä ei kaikille hevosille laiteta, vuolu tehdään kaikille. Katajainen ei ole tallissa yksin, vaan tälläkin kertaa mukana on hevosten omistaja. Bella on kärsivällinen ja rauhallinen, Reiska hieman malttamattomampi, mutta kumpikin ottaa tilanteen vastaan rennolla otteella. Pienelle Bellalle on rakennettu oma kurkistusluukku matalammalle, jotta sen ei tarvitse kurotella nähdäkseen oven yli. Tie veikin Perniön lukioon ja siitä hetkisen kuluttua äitiyteen ja sitten kuljetusalalle. Perniöläinen Tiina Katajainen on tullut kokeilemaan Reiskalle kenkiä ja vuolemaan Bellan kavioita. Tiina Katajainen Ponien kavioiden huoltaminen ei ole aina kengittäjälle ergonomista
Metsäja maanrakennustyöt KoneHai Oy Haikonen Petri p. 040 732 9634 pete.haikonen87@gmail.com Turuntie 14, Salo. Kysymys siitä, kuinka yrityksestä saisi taloudellisesti kannattavan, pyörii vielä päässä. Se on käsikirjoittaja-ohjaaja Jussi Järvilehdon ja näyttelijä Sami Harjulan yhteinen hauskuutta ja herkkyyttä yhdistävä esitys. si, kun ilman kenkää kavio kuluu ja kengällä ei, Katajainen opastaa ja nostaa Bellan jalkaa. Niistä suurin on raha. Kipeästä aiheesta huolimatta aihetta lähestytään leikkimielisesti ja välittömästi. Lue diginä silloin kun sinulle sopii pernionseudunlehti.fi/ nakoislehti Paikalliset p. Rapsutustauoista ja lahjuksista ei ole vielä yksikään hevonen kieltäytynyt. Vaikka etukäteen ei voi improvisaation luonteen vuoksi paljoa ennustaa, on heidän mukaansa luvassa humoristinen esitys. .. Siinä kuitenkin vielä epäilyttää muutama asia. Haaveissa on kuitenkin se, että kaikesta osaamisesta voisi joskus muodostaa itselleen yritystoimintaa. Ne osuvat juuri oikeaan kohtaan, sillä poni nostaa päänsä ja ylähuulensa nauttimisen merkiksi. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. Kaviopihdit ovat kengittäjälle kallis, mutta pakollinen työväline. Samana iltana nähtävä monologi kantaa nimeä “Miksi isät eivät osaa rakastaa”. Tällä hetkellä Katajainen vuolee, takoo ja kengittää harrastuksena. Esitys alkaa perjantaina kello 18. . Kun Bellan kaviopedikyyri tai -manikyyri on valmis, se saa Katajaiselta palkinnoksi rapsutuksia. Taito pysyy mahdolliseen perustamiseen saakka yllä harrastamalla tuttujen hevosten kanssa. Esitys käsittelee ylisukupolvisia traumoja ja nykymaailman miehuutta. LIINU NIEMINEN Reiska tutki, minkälaisia kenkiä Tiina Katajaisella oli mukanaan. Kavion kasvu on yksilöllistä, ja shetlanninponin pientä sellaista katsoessa omistaja ja kengittäjä huomaavat niiden kasvaneen nopeampaa vauhtia kuin Reiskalla. Improklubilla ilman suunnitelmaa tilanteisiin hyppäävät Outi Mäenpää, Jussi Järvilehto ja Sami Harjula. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi ( 2 ) 7 2 7 2 8 • Sorat • Murskeet • Mullat • Kuorikkeet KIVIASEMA MONIPUOLINEN VALIKOIMA MAA-AINEKSIA PIHAAN, PUUTARHAAN, MAARAKENTAMISEEN www.kiviasema.fi 040 503 5988 Tiina Katajainen rapsutti Reiskaa juuri oikeasta kohdasta. Liput lippu.fi. .. Katajaiselle tärkeintä on hevoslähtöisyys. Perniönseudun Lehti Torstaina 20.8.2026 9 0400 681 026 putkimies50@gmail.com • ASENNUKSET • URAKOINTI • TARVIKKEET • VIEMÄRIN AVAUKSET • VESIJOHT. Yhtenä iltana kaksi esitystä PsL Perjantaina Mathildedalissa samana iltana nähdään monologi ja improvisaatiota. Sen seurauksena Katajaisen täytyy tulevaisuudessa käydä hieman useammin Bellan luona. SULATUKSET • MINIKAIVINKONETYÖT Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 ongelmapuiden poistot puistoja maisemahakkuut kaivinkonetyöt + traktorityöt energiapuuhakkuut puunkorjuu traktorilla puiden ja oksien kuljetukset kantojyrsin kaivinkoneeseen ketjumurskain (tiet, pellonreunat) .. . Kengittäjä käy hevosen luona yleensä keskimäärin neljästä kahdeksaan viikon välein
Samaan vastaukseen päätyy myös Rouhiainen itse hetken kuluttua. Sen ovat huomanneet myös saunojat, sillä tilat herättävät heissä paljon kehumisen aiheita. Kävijämäärä tämän kesän saunailloissa on vaihdellut sään mukaan, joskus saunojia on kymmenen, joskus yli kaksikymmentä. – Tästä on muodostunut jo perinne, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jaana Joutsen. Puulämmitteinen sauna tekee kävijöiden mielestä Lainerannan saunasta erityisen verrattuna alueen muihin saunomismahdollisuuksiin. Antero Soininen ja Minna Soininen näkevät kumpikin, että rannan rauhallisuus on niistä suurin. – Onko kylmää vettä, hän kysyy lenkkareiden koskettaessa rantahiekkaa. Saunan löylyjen lisäksi lämpimiä tunteita herättää saunan yhteisöllisyys, joka näkyy ennen kaikkea tervetulleeksi toivottavana ilmapiirinä ja yhteisenä jutusteluna. – Kellukkeet jäivät mökille. Viehätyksen huomaa jo saunan ovea avaamatta, sillä ruuhka lauteilla pakottaa osan odottamaan vuoroaan. Hän on juuri käynyt pulahtamassa Naarjärvessä, ja tie vie nyt takaisin saunan lauteille kaikkien kolmen hyvän asian luo. Vuonna 2005 suunnitelmat kävivät kokonaisuudessaan toteen, kun puusauna lämpesi ja ranta oli jälleen uimakunnossa. Parinkymmenen vuoden aikana Lainerannassa on jo maalattu rakennukset toiseen kertaan, uudistettu sauna kokonaan sisältä, kiuas päivitetty muutamaan kertaan, lasten leikkivälineitä hankittu ja laiturikin vaihdettu. Metsien ja ylänkömaiden ympäröivään puh– Hyvä sauna, hyvä kiuas ja hyvä porukka, tiivistää Jariksi esittäytyvä mies Kiskon Lainerannan laiturilla. Nyt iskä on kellukkeet, hän kertoo. LIINU NIEMINEN p Paikalliset. Siitä lähtien sauna on lämmennyt säännöllisesti ympäri vuoden korona-ajan taukoa lukuun ottamatta. Elokuisessa kesäsaunassa lauteilla puhuttavat ajankohtaiset asiat, kuten meneillään olevat urheilukilpailut. Tuuleton ja lämmin sää on houkutellut paikalle elokuisena perjantaina niin paljon ihmisiä, että toinen parkkipaikoista on ääriään myöten täynnä. 10 Perniönseudun Lehti Torstaina 20.8.2026 Lainerannassa houkuttelevat puhdas järvi, puukiuas ja porukka Jo muiden uimareiden käytös vastaa kysymykseen: kukaan ei jää paikalleen veteen koskiessaan, vaan pulahdus näyttää tapahtuvan kivuttomasti. Liinu Nieminen Kyläyhdistyksen saunaillat jatkuvat läpi vuoden Rianna Soininen ui mieluummin kuin saunoi. Jos ei ketään tule, niin sittenhän me olemme epäonnistuneet, Joutsen toteaa. – Paras palkinto ja kiitos yhdistystyöstä on tämä, että näkee ihmisten tulevan tänne ja viihtyvän. Joskus kunnan uimareita palvellut uimaranta oli pahasti pusikoitunut, ja kylällä haaveiltiin sen kunnostamisesta ja saunatuvan rakentamisesta. Lapsiperheen näkökulmasta rannassa on etunsa. Antero Soininen toteaa, että on saunassa harvemmin hiljaa, jos juttuseuraa löytyy. Isä Antero Soininen ottaa kopin, kun tytär hyppää laiturilta kohti rantaa. Kyläyhdistys perustettiin, jotta EU-rahoituksen hakeminen ja kunnalta rannan vuokraaminen oli mahdollista. Kolmentoista ja puolen kilometrin juoksulenkki Perniöstä Naarjärven rannalle on saunaillan motivoima. Viimeisimpänä ponnistuksena on ollut ennen kesää tehty kuivakäymälöiden uudistaminen, johon saatiin Salon kaupungin osallistuvasta budjetoinnista apua. Jos Joutsenelta kysyy, mikä Lainerannasta tekee erityisen, vastaus liplattaa edessä Naarjärven muodossa. Saunan jono ei kaikkia haittaa, sillä Rianna Soininen pitää löylyjä enemmän järvessä polskimisesta. Samaan aikaan lähistöllä hiekkatie ja ympäröivä metsä vilisevät Martti Rouhiaisen silmissä. Vierivä kivi ei sammaloidu, eikä uudistuva sauna rapistu. On kyläläisten aktiivisuuden ansiota, että tässä rannassa uidaan ja saunassa hikoillaan. Sen seurauksena nauru täyttää rantaveden
syyskuuta. Joskus lopputulos on niin runsas, että tekijä itsekin huvittuu hyväntahtoisesti. Koko järvi juhlii –tapahtuma 29. Hetkiä metsässä, sadunhohdetta päälleen saavia maisemia ” Nämä ovat kaikki eläimiä, joita kohtaan minulla on suuri kunnioitus. Suomen luonnon päivänä, kuten jokaisena muunakin vuoden päivänä, järvi on Lainerannassa keskiössä. asti. Arja Pykäri ammentaa teostensa aiheet metsistä ja Kiskonkin maisemista ja töissä yhdistyvät esittävyys ja abstraktius; koska havainto muuttuu tarinaksi, kysyy Pykäri. Vähäsillankatu 9, Salo. – Ja nämä ovat kaikki eläimiä, joita kohtaan minulla on suuri kunnioitus. Seewald sanoo, että taiteen tekeminen onkin tapa elää ja ajatella. Varsinaisen opettamisen lisäksi tärkeää on ollut rohkaista tekijöitä myös ulos luokasta. taaseen järveen kytkeytyy koko yhdistyksen tarina ja merkitys. Kasper Soinisen hyppy ei ihan yltänyt isä Antero Soinisen syliin saakka. Yksi pohdinnoista liittyy siihen, mitä luonto ihmiselle antaa ja miten se ruokkii luovuutta. Kyläyhdistys Laineranta järjestää sitä kunnioittaen yhdessä Naarjärven suojeluyhdistyksen kanssa “Koko järvi juhlii” –tapahtuman ensi viikon lauantaina, Suomen luonnon päivänä. Arja Pykärin ja Tarja Seewaldin yhteisnäyttely tuo esille ystävysten töitä Tarja Seewald otti kuvaan mukaan työnsä nimeltä Villi, Arja Pykärin edessä on maalaus nimeltä Pysytkö perässä. Villi ja villi ja villi paiskaavat kättä ja se näkyy myös näyttelyn nimessä: Rajapintoja -näyttely avattiin Villissä tiistaina. Eikä kauas aiheesta päästä myöskään Arja Pykärin valitsemassa maalauksessa: siinä on ikuistettuna kappale villiä luontoa, kettu maalauksessa nimeltä Pysytkö perässä. He miettivät, että oppimisen kannalta on vain eduksi, että opettajilla on keskenään erilaiset otteet tekemiseen. elokuuta kello 15-20. Salon taiteilijaseura yhdisti tekijät aikoinaan ja nyt esillä oleva yhteisnäyttely ei ole heille ensimmäinen. –Ja kun haluaa oppia jatkuvasti uutta, jatkaa Pykäri. Olennaista on se, että kankaalle jää jotain mielen päällä ollutta ja tunteita, monesti surua. Myös musiikkia on tarjolla, kun Duo Henna-Riikka ja Joni esiintyy. Entä mikä kaksikkoa ajaa eteenpäin, luomaan uutta ja opettamaan. Rajapintoja-näyttely Kulttuuritalo Villissä 6.9. Sen jälkeen luvassa oli paikkojen esittelyä tulevalle juhlavuokralaiselle. – Kyllä se on into taiteeseen, aloittaa Seewald. Taiteilijat tavattavissa Taiteiden Yä 27.8. Jaana Joutsen ei käynyt saunomassa, sillä uusi ruohonleikkuri piti koeajaa. Kaksikkoa yhdistää myös se, että molemmat ovat opettaneet kuvataidetta ja vielä samoja ryhmiäkin ja vieläpä Perniössä. Suojeluyhdistyksen tarjoaman maksuttoman saunan lisäksi on mahdollisuus kuulla alueen järvilinnuista ja Salon järvet -hankkeen kuulumisia. AKU POUTANEN Paikalliset p. Perniönseudun Lehti Torstaina 20.8.2026 11 Laineranta oli hiljainen, kun uimarit siirtyivät saunaan. Aku Poutanen L ieneekö sattumaa: Tarja Seewald valitsee kuvaan maalauksensa nimeltä Villi. Lauteilla oli ruuhkaa, siksi hän palautui ensin hetken rannassa. Martti Rouhiainen saapui Lainerantaan juosten. –Se on tosi iso asia, että ryhmäläiset saavat myös töitään esille, sanoo Seewald. –Tässähän on yksi härdelli, letkautti Seewald eräästä työstään maanantaina. Tarja Seewald maalaa maisemansa abstraktilla otteella ja kyseessä ovatkin oikeastaan mielenmaisemat. Ensin on mielikuva, värejä ja kerroksia alkaa syntyä. Luonto, maisemat ja kukat antavat alkusysäyksiä tekemiseen siinä missä Pykärilläkin. klo 14–23 ja Konstrundan avoimet Ateljeet -tapahtumassa 5.–6.9 klo 11-17. Talvikausi alkaa saunassa 12. Se sopii, ollaanhan Salossa kulttuuritalo Villin tiloissa. Seewald on Perniöön asettunut kuvataiteilija, Pykäri asuu Salossa. – Ei sauna ole sama, jos siinä ei ole järveä vieressä, Joutsen tiivistää. Näyttely oli maanantaiaamuna vielä ripustamisvaiheessa, mutta kierros jo paketeista avattujen töiden äärellä vahvisti sen, minkä tekijätkin sanovat
Nopea tiedonkulku saa aikaan monenlaista. Siunausta sinun elämääsi! Kirjoittaja on Salon seurakunnan diakonissa Perniön, Kiskon ja Muurlan kirkkoalueilla. Ensin syntyivät kyläeli asutuskeskukset ja joku keksi, että níistä vitaaleimpia voi kutsua myös kasvukeskuksiksi. Haluan erityisesti pysähtyä ilon äärelle. Ajassa: Pia Kuurma pyörittää Metsänkylän kartanon liiketoimia miehensä Kimmo Kuurman kanssa. Tässä poimintoja: Kulttuuri: Kirjailija Mariia Niskavaaralla (kuvassa) kirjoittaminen lähtee vahvasta visuaalisuudesta ja äänimaailmasta: henkilöhahmot syntyvät usein musiikin rytmissä, ja tekstiä edeltää tarkka mielikuva. Sinne ja tänne puuhattavat datakeskukset ajavat ihan samaa asiaa: jos aikoinaan kaadettiin puut ja vietiin ne metsän tilalle nousseelle sahalle tai sellukattilaan, nyt ne kaadetaan datakeskusten ja siirtolinjojen tieltä. Kotiin jääviä isiä ei tilastoissa juuri näy. Se ero tietysti on, että puulla oli ja on jonkinmoinen arvo jalostuksessakin, onpa materiaali tukkia tai kuitupuuta. 12 Perniönseudun Lehti Torstaina 20.8.2026 Ilo täytyy saada jakaa Hanna Hannula S ain ystävältä kortin, jossa on Elina Salmisen kirjoittama lyhyt ajatus: ”Ilo täytyy saada jakaa. Maailma romahti puolison seksisuhteiden paljastuttua. Ajattelin isoa ilon kakkua, josta leikkaisin paloja ja jakaisin ystävilleni. Vaan entä, jos katsoo suoraan ylös: siellä sitä on äkkiä lähintä kylää lähempänä yhteen tuubiin pakattuna aika lailla kattavasti huippuluokan teknistä osaamista, viinaksia ja kerrostalollinen ihmisiäkin ja vielä hyvin puettuna ja suittuna. Kemiön kirjastossa opetellaan keräämään ja säilyttämään siemeniä Salon liikuntaolosuhteiden kehittämiseen kerätään tietoa PsL Salon kaupunki valmistelee liikuntaolosuhteiden kehittämissuunnitelmaa. Uutiset: Pitkäaikainen kotiäitiys on riski tasa-arvolle, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Johanna Närvi. Ilmailu kiinnostaa sen verran, että tietokoneen ääreen päästyä piti tarkistaa, mistä oli kyse. Aktivoi lukuoikeutesi www.pernionseudunlehti.fi/mediatunnus p Täl viikol. Suuri maailma tuli yllättävän liki ja yllättävästä suunnasta. – Toivomme, että mahdollisimman moni yli 18-vuotias salolainen vastaa kyselyyn. Datakeskusten yhteydessä puhutaan konesaleista, mikä tietysti tuo ensiksi mieleen hämärän rasvaisen ja nokisen tilan, jossa jyskyttää kutomakone tai valssilaitos tai muu oikea kone. Mökin pihalla ei ole esimerkiksi koskaan ollut autoa eikä voi koskaan ollakaan; lähimpiin kosliin on matkaa alun kolmatta kilometriä. Joskus viesti kulki järven yli naapuriinkin vasta, kun pinta oli tyyntynyt soutukuntoon tai jäätynyt sen verran, että riutuneimman saattoi lähettää ladulle. Tarkastelun alla ovat erityisesti liikuntapaikkojen ja liikuntapalveluiden kehittämistarpeet. Toivon, että sinunkin päivääsi mahtuu tänään jokin pieni tai suuri iloinen asia, jonka voisi jakaa ja josta voisi kiittää. Kysely on suunniteltu helposti ja nopeasti vastattavaksi, kertoo liikuntapalvelupäällikkö Jussi Yli-Renko kaupungin tiedotteessa. Heip. Tieto-osuus on pääosin ruotsinkielinen, mutta kysymyksiä ja keskusteluja käydään sekä ruotsiksi että suomeksi. Pitkäaikainen kotiäitiys on edelleen harvinaista. Aku Poutanen Tähdellistä ” Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa. Eikä sillä. 12:15.) Otetaan tämä ohjenuoraksi tähän tulevaan syksyyn. Lue lisää näköislehdestä Näköislehdessä 18 sivua lisää luettavaa tilaajille. asti Sen voi täyttää liikuntapalveluiden verkkosivuilta tai paperisena. Japanilaisen yhtiön iso Airbus siinä kiihdytti Helsinki-Vantaalta kohti Tokiota. Siemenilta keskiviikko 26. Maailman parhaaksi kehuttu metsänhoito on ollut oikeastaan vain maailman parasta lobbausta. Tapahtuman vetäjinä toimivat puutarhayhdistyksestä Annika Järvinen-Wikström ja Amanda Rosenblad. Kesäsunnuntaisin kartanon mailla käy kuhina, kun ovet ovat auki kaikelle kansalle. Hilla Kyrö on kohdannut työssään ennakkoluuloja ulkonäkönsä ja sukupuolensa vuoksi. Vain yksi asia yhdistää: lentokoneissa on tehokas ilmastointi ja samaa voi sanoa saarikäyttöön ylennetyistä shortseistani, joita voi kutsua töihin hinkuavan hammaslääkärin unelmaksi. Oikeastaan vain kielenkäyttö kaipaisi vielä vähän miettimistä. – Kiertävä yhteisöllisyyden tuoja, kuvailee Bäck karkkiautoaan. Pitkään tässä mentiinkin niin, että ainoat sinne tänne rakennetut salit olivat valtakunnansaleja. Surut ja huolet puolestaan pienenevät jakamalla, ystävä voi kantaa palan ”surun kakusta” puolestani. Ajassa: Roni Bäckin karkkiautolle ajetaan jopa 200 kilometrin päästä. Lähin pystybaari ja pizzauuni ovat mailien päässä, kuten merellä asia ilmaistaan ja aika ison ympyrän saa kartalle piirtää, että sen sisään osuu paljoa hienompaa tekniikkaa kuin kyläkaupan maitokaappi. Pysähdy hetkeksi Massaa myllyssä J oskus oli sellainenkin aika, kun Suomen harvalukuinen väestö asui vähän siellä ja täällä, mutta sitten tuli kaupungistuminen. Tilaisuus on kaikille avoin. Tämän päivän laitoksissa pyörivät runkojen ja rankojen sijaan nollat ja ykköset. Paperinen lomake on noudettavissa uimahallin kassalta tai kaupungintalon infosta. Karkkiauto kiertää Etelä-Suomea myyden irtokarkkeja ja muuta hyvää. Noin muuten töihinpaluu ja työmatka ovat jotenkin tylysti muistuttaneet maan väestörakenteesta. Reikiä on. Sen kautta saamme arvokasta tietoa liikuntapaikkojen ja palveluiden kehittämisen tueksi. Raamatussakin se sanotaan: ”Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.” (Room. On tärkeää saada jakaa hetki elämää toisen ihmisen kanssa. Sen tavoitteena on määrittää Salon yhteiset linjauksen eri-ikäisten asukkaiden liikkumisen, liikunnan ja urheilutoiminnan edistämiseksi. Oikeastaan ne eivät tuo kauheasti mitään uutta siihen, miten maailma makaa. Kehitys on kehittynyt ja nyt tapetilla ovat datakeskukset. Suunnitelman pohjalta toteutettavia toimenpiteitä suunnitellaan 2020-luvun loppuun ja sitä seuraavan vuosikymmenen alkuun. Aikuisten kyselyn lisäksi omat kyselyt tullaan toteuttamaan muille ryhmille. Ilta koostuu tieto-osuudesta ja käytännön työpajasta. Jari lääkitsi yksinäisyyttään pornolla. Toisaalta siinä on puolensa, että saa minuuteissa tiedon kapinan alkamisesta tai atomipommin räjähtämisestä naapurikaupungissa. Näköislehden lukuoikeus kuuluu Perniönseudun Lehden tilauksiin. Lapseni sanoi minulle joskus: ”Äiti, sun kanssa pienetkin asiat on niin hauskoja.” Kommentti tuli kesken kauppareissun, kun olimme juuri yhdessä pysähtyneet hyllyjen väliin ja nauroimme kippurassa jollekin arkiselle asialle, jota en enää edes muista. Tilanne oli absurdi. Kyselyn tarkoituksena on kerätä näkemyksiä kaupungin liikuntapaikoista ja -palveluista sekä liikkumisen edistämiseen liittyvistä asioista. Ehtii hakea pyykit narulta. Niiden kylkeen alkoi syntyä esimerkiksi ostoskeskuksia ja komeimman kivitalon ja velka-Volvon saaneet alkoivat luulla olevansa aurinkokunnan keskuksia. Aiemmin on totuttu siihen, että vain miehet kaatavat puita, mutta Suomessa on jo lähes sata naista, joilla on arboristin tutkinto. Loman aikana sattui niinkin, että mökkirannan yli lensi suuri matkustajakone. Voisin leikata jokaiselle yhtä ison palan kakusta ja näin kaikki saisivat iloita kanssani! Miten tärkeää onkaan, että saamme jakaa ajatuksia toinen toisillemme. Työpajaa varten voit tuoda omasta puutarhastasi siemenkotia tai siemenkapseleita – mielellään kasvin nimellä merkittyinä – jotta voimme tarkastella niitä yhdessä, kertoo Solveig Friberg Kemiönsaaren puutarhayhdistyksestä tiedotteessa. Kysely on auki 6.9. Hyvinvointi: Puolison seksiaddiktio oli suistaa Minnan kuolemaan. Metsäteollisuus on saanut täyslaidallisia aiheesta; jokainen tietää, miten olemattomiin käynyt asia ovat esimerkiksi vanhat metsät. Yleisintä se on suurperheissä ja ulkomaalaistaustaisilla. – Käymme läpi, mitkä kasvit soveltuvat siementen keräämiseen, milloin siemenet ovat kypsiä sekä miten ne puhdistetaan, kuivataan ja säilytetään parhaan itävyyden varmistamiseksi. Vaan eipä siinä. Mikään iloinen asia ei tunnu yhtä suurelta, jos sitä ei voi jakaa. PsL Kemiönsaaren kirjasto ja Kemiönsaaren puutarhayhdistys toivottavat tervetulleeksi siemeniltaan, jossa opetellaan keräämään ja säilyttämään oman puutarhan siemeniä. Se on leikattavaa laatua niin kuin kakku.” Tämä pieni lausahdus jäi pyörimään ajatuksissani. Datakeskusten myllyissä pyörivillä tekoälyhuijauksilla on vaikea nähdä mitään arvoa. Nykyiset mahdollisuudet tiedätte ja ne huonommatkin seuraukset: uutisahdistuksen, keskittymiskyvytttömyyden ja niin edelleen. Työelämä: Puunhoitoala elää murroksessa, sanoo arboristi Hilla Kyrö. Suunnitelmatyön tukena kaupunki toteuttaa Salon aikuisikäisille asukkaille kyselyn. elokuuta kello 18–20 Kemiön kirjastossa. Matkan varrelta on purettu yksi koulu ja rakennettu yksi vanhusten hoivakoti. Testosteronit tekivät hänen silmissään jokaisesta naisesta potentiaalisen seksikumppanin. Sitten on näitä tiedonkulun mahdollistamia hilpeämpiä rinnastuksia
Kilpailun järjestävät Omya Oy ja Karl Forsström Ab. Vihkihetkeen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, mutta avioliiton esteiden tutkinta tulee hoitaa vähintään seitsemän päivää ennen vihkimistä. Ig: kirkkoperniossa Fb: Salon seurakunta Perniössä ja Särkisalossa KISKO PERNIÖ SÄRKISALO www.salonseurakunta.fi salonseurakunta@evl.fi Seurakuntatoimisto p. Tervetuloa! Johtokunta. Perniönseudun Lehti Torstaina 20.8.2026 13 VUOKRALLE TARJOTAAN HALUTAAN VUOKRATA KUOLLEET Salontie 2, 25500 Perniö Turuntie 8, 24100 Salo Kaikki hautajaisiin ja muistotilaisuuteen liittyvät palvelut samasta paikasta, samalta henkilöltä aina hautakiveen ja perunkirjoitukseen saakka. Syyskuussa siirrymme sisätiloihin boccian pariin. Yhres kävely klo 11. Saunailtoja • Naarilan rantasaunalla ti 25.8. Hiljaisuuden polku Teijolla La 12.9. Mukana Henna Seppälä. Sauna lämmin klo 17–19. klo 12 kesän viimeiset mölkky-pelit keskusurheilukentällä. • Reilan rantasaunalla ke 26.8. Tiedustelut: Liisi Kärkkäinen p. Teijon kansallispuistossa vaelletaan hiljaisuudessa Matildanjärven ympäri 5,5 km, noin 4 tuntia. Sarjoja löytyy miehille, naisille ja alle 15-vuotiaille. Kodalla voi jutella, syödä eväitä ja paistaa makkaraa. Särkisalokotiyhdistys / Yhres To 20.8. Onkikisa on avoin kaikille. ENEMMÄN KUIN KAKSI KOOLLA Siimat kireällä Förbyssä lauantaina PsL Förbyn Marinassa järjestetään lauantaina rantaongintakilpailu. Järj Yhres. Eläkeliiton Perniön yhdistys ry Ti 25.8. Lähtö Särkisalokodilta. Rantaongintakilpailu lauantaina 22.8.2026 klo 10–12, ilmoittautuminen 9.30 Café Vinssin edustalla. • Kansanlaulukirkko klo 13 Kiskon kirkossa; Huhtasalo, Hyvönen. 044 378 2702 Vuokrataan 2 h + keittiö + sauna, 59,5 m², ensimmäinen kerros. Jennynkuja 2. Ke 26.8. • Messu klo 13 Särkisalon kirkossa; Alaranta, Hurtig. Yhres kävely klo 11. P. Kirkollinen vihkiminen edellyttää myös, että rippikoulu on käytynä. Yhres To 27.8. P. klo 16–22 Uskelan kirkossa voi solmia avioliiton, pyytää siunausta jo solmitulle tai juhlistaa vihkimisen vuosipäivää ja liiton täysiä kymmeniä. Kentällä ja sen reunoilla oli keskiössä jalkapallon lisäksi suvaitsevaisuus. Vihille vaivattomasti La 26.9. Turinatuvan päiväkaffet Ritvan ja Ahtin luona klo 13. Kahvia, pullaa ja makkaraa lähetystyön hyväksi. Lisätiedot Yhres Päivi p. Grillausmahdollisuus. 10.6.1936 Perniö k. Rakkaamme Toivo Olavi HOLMBERG s. P. Vanhempi rouva haluaa vuokrata omakotitalon Perniön keskusta läheisyydestä. Lämmin kiitos osanotosta suruun. Välineenä kilpailussa saa käyttää yhtä koho-onkea per kisaaja. 02 774 5206 Rakkaamme Jorma Edvard VALTO * 9.10.1937 Perniö † 30.6.2026 Perniö Puhdasta kultaa sydän on, kaipaus sammumaton. Mukana Liisi Kärkkäinen. 30.7.2026 Salo Ei tunnu tuska, ei vaiva mainen, on rauha sydämessä kärsineen Muistaen ja kaivaten Marja-Liisa Tapani ja Anne-Mari Sisaret perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa. 044 502 5519 pernionseudunlehti.fi/ ilmoita Kun suru koskettaa läheltä voit jättää kuolinilmoituksen sekä surukiitoksen verkkopalvelussamme Pysy askeleen edellä. Järj Yhres. 040 1326385. klo 17–20. klo 17–20. Lisätietoa netistä tai srk-toimistosta. Lähtö klo 12.30 luontotalolta, Matildanjärventie 84. Täl viikol p. Mielellään sähkölämmitys, puuliesi ja takka. 041 319 0920 info@hautauspalveluaava.fi www.hautauspalveluaava.fi Jumalanpalvelukset su 23.8. Valitse lähijournalismi. 044 774 5266. Jokaisen sarjan kolme parasta palkitaan, minkä lisäksi suurimman kalan saaja huomioidaan. Rippikouluun 2027. Kahvit kirkossa. Järj. Tervetuloa! Ervelänseudun pienviljelijäin ry Ervelänseudun pienviljelijäin ry:n ulkoilu-, pelija tupailta tiistaina 25.8. klo 18 Markun ja Raitan luona, Erveläntie 422. Matkalla pysähdytään tekstien ja mietiskelykysymysten äärelle. Grillausmahdollisuus. TERVETULOA KIRKKOON MUUTA TOIMINTAA KIRKOSSA KUULUTETTUA Kastetut: Ahto Veikko Elias Ervasto Hautaan siunatut: Kauko Antero Kirjonen 95 v, Ulla-Kaija Sinikka Jusi 93 v, Terttu Maria Marjatta Leinonen 91 v, Toivo Olavi Holmberg 90 v, Maire Tuulikki Koskinen 89 v, Jorma Edvard Valto 88 v, Aimo Kalevi Lukumies 87 v, Reino Kalervo Palviainen 85 v, Matti Juhani Toivonen 84 v, Raimo Sakari Rouvi 81 v, Jouko Juhani Marjalaakso 80 v, Pertti Jouni Vainio 75 v, Markku Tapani Niskala 71 v. Myös kotikäynnit koko Salon alueella ja Kemiönsaaressa. LASSE HÄMÄLÄINEN 30 VUOTTA SITTEN Perniössä järjestettiin ”Elämä on joukkuepeliä” -tapahtuma, johon saapui vieraaksi myös Miss Suomi Lola Odusoga. Ilmoittautuminen on käynnissä 6.9.2026 asti: www.salonseurakunta.fi/rippikoululaisille. Jennynkuja 2. Tapahtuman oli Suomen Palloliiton ja evankelis-luterilaisen kirkon yhteishankkeen pohjalta ideoinut Matti Sundström. Rakasta isää ja pappaa syvästi kaivaten ja kiittäen Juha ja Minna, Jori Soile, Heidi/Ossi/Severi sukulaiset ja ystävät Siunattu hiljaisuudessa perheen ja läheisten läsnä ollessa. Lähtö Särkisalokodilta
Näitä bileitä ei kannata jättää väliin! Alk. Pidätämme oikeuden muutoksiin. 69,40 €/hlö* • 2 hengen B-Standard Inside -hytti • Joulubuffet ruokajuomineen • Lasillinen kuohuvaa koko ryhmälle. 14 Perniönseudun Lehti Torstaina 20.8.2026 Koko laiva yhtä juhlaa Vain neljä PIKKUJOULU PAATTI -erikoislähtöä Nyt koko porukalla loppuvuoden iloisimpaan irtiottoon! Pikkujoulu Paatti on täällä ja kaikki odottaa valmiina: notkuva joulubuffa ruokajuomineen, huippuviihde, erikoisohjelma karaokesta bilebingoon sekä tietysti Suomen eturivin ykkösartistit. 23 h -risteily Turusta: • Ke 11.11. ITÄMEREN ISOIMMAT PIKKUJOULUT PIKKUJOULU PAATTI Skannaa koodi tai katso lisää tallinksilja.fi/ pikkujoulupaatti ja varaa paikat vuoden paateimpiin juhliin! Laittakaa tonttulakit vinoon ja varatkaa koko porukalle perustai VIP-paketti saman tien. Ressu Redford ja bilebändi JAYHO • Ke 25.11. Vicky Rosti, Freeman & Menneisyyden Vangit ja bilebändi Lisää Skumppaa! 22 h -risteily Helsingistä: • To 19.11. Arttu Wiskari & Taikakuu • La 28.11. Arttu Wiskari, Marko Maunuksela ja Jukka Hallikainen & VHS * Alkaen-hinta on voimassa, kun kaksi henkilöä matkustaa hytissä
Osalla harrastusmahdollisuudet loppuvat kesken ennen aikojaan. Kaikki aikalisät käyttöön ottamalla saa tarpeeksi lepoaikaa, hän vitsailee. – Suuri osa meistä haluaa jatkaa koripalloa. Salli Aaltonen LIINU NIEMINEN Joukkue tuo paitsi mahdollisuuden pelata ja liikkua, myös sosiaalisesti hyviä puolia. Sen lisäksi, että mahdollisuuksia on miehille enemmän niin Perniössä kuin muuallakin, herättää naisten urheilun asema muitakin ajatuksia esimerkiksi pienemmän medianäkyvyyden suhteen. Nessa ja Neela Johansson ovat kumpikin saaneet koripallon kautta ystäviä. Palo pelikentille on ollut valtava. Viimeksi Perniön liikuntahallilla on pelattu naisten joukkueen voimin kaudella 2020–2021. Meillä loppuisi harrastaminen nyt ihan kokonaan, jos ei naisille tulisi joukkuetta. Kesän ajan ajatusta on voinut sulatella, ja pian syksyn aikana se muuttuu ideasta todeksi. Urheilu p. Olennaista ei tosin ole, onko divisioona kolmonen vai kuntosarja. ” Meillä on kaikilla se palo, sitä ei tarvitse sytyttää uudelleen. Jokainen mukana oleva tuo yhteisöön osansa. Vaikka Perniössäkin PeU Basket on pieni, niin se on oikeasti silti tosi iso. Ja toki myös muille perniöläisille. Joukkueessa tutustuu läheisemmin kuin sen ulkopuolella, eikä joskus rankkojenkaan vieraspelimatkojen jakaminen asiaa ainakaan pahenna. Se on vähän pakollinen vaihtoehto, Johansson pohtii. Heidi Johansson, Nessa Johansson, Salli Aaltonen ja Neela Johansson näkevät koripallon urheilun lisäksi sosiaalisena harrastuksena. Sen vuoksi Perniön liikuntahallin aulan tunnelma on jo loppukesästä yhdistelmä innokkuutta, odotusta ja malttamattomuutta. Kyllä se ulottuu, Heidi Johansson pohtii. Joukkueen strategia hioutuu myöhemmin, mutta yksi asia on jo varma. Perniönseudun Lehti Torstaina 20.8.2026 15 Tärkeintä on, että pääsee pelaamaan Liinu Nieminen P eU Basket saa tulevalle kaudelle naisten joukkueen. – Se on varmaan ihan joka seurassa sama, että panostetaan enemmän miehiin ja naiset tulevat perästä, Heidi Johansson miettii. Salossa pelataan valtakunnallisella tasolla naisten koripalloa, mutta suuren yleisön kiinnostus ei ole yltänyt sinne saakka. Tarve naisten joukkueelle lähti monesta suunnasta samaan aikaan. Keväällä 2026 idea näki jälleen päivänvalon, sillä tarvetta ja halua tuntui olevan tarpeeksi. – Jokainen tuo oman panoksensa, sitten meillä on joukkue. Johanssonin koripallojoukkue ei päässyt viime kaudella pelaamaan sarjaan, sillä pelaajia oli niin vähän. Niistä huolimatta kaikille yhteistä on parhaansa yrittäminen ja yhteinen halu antaa nuorille pelaajille mahdollisuus jatkaa harrastamista. Heidi Johansson, Nessa Johansson, Neela Johansson ja Salli Aaltonen odottavat naisten joukkueen kanssa pelaamista innolla. Johanssonin sisarusten äiti Heidi Johansson muistuttaa, että koripallo ei yhdistä vain pelaajia, vaan myös äitejä, valmentajia ja muita toimijoita. Joukkueen sisällä voi vaihdella se, mikä kenenkin panos on, mutta tärkeintä on, että jokainen tulee paikalle ja sitoutuu, Aaltonen tiivistää. Siksi myös viime kaudella kytenyt ajatus mahdollisesta viimeisestä kaudesta kalvoi. Mukaan voi mennä myös kesken kauden. Se on ihan sama, vaikka minä pelaisin kaksi minuuttia erässä. Vaikka harjoituksissa oli kiva käydä, oli ilman päämäärää ja selkeää tavoitetta treenaaminen vaikeaa. PeU Basketin naisten joukkue harjoittelee keskiviikkoiltaisin kello 19.45 alkaen. Motivaation ylläpysymisen eteen sai tehdä kovasti töitä, ja samalla takaraivossa jyskytti pelko siitä, että onko meneillään viimeinen kausi ikinä. – Vilppaassa on niin paljon isompaa kaikki siellä oleva toiminta. – Minusta tuntuu, että tähän mukaan tulevat naiset tietävät teidän tuskanne siitä, että ei ole enää mitään jengiä missä pelata, Salli Aaltonen vastaa. Meillä on kaikilla se palo, sitä ei tarvitse sytyttää uudelleen, Salli Aaltonen kiteyttää. Nelikko näkee, että Perniössä hallille löytää yleensä sarjasta riippumatta hyvä määrä katsojia. Tärkein asia liittyy muihin asioihin kuin sarjoihin tai voittoihin, ja kuten Nessa Johansson sen sanoittaa: kunhan pääsisi pelaamaan ja edes häviämään pelejä. Joukkueessa on paitsi ikäeroja, myös kokemuseroja. Ensimmäisiin yhteisiin harjoituksiin on vielä maanantaina pari päivää aikaa ja kysymyksiäkin leijuu ilmassa, sillä alle viikossa pitäisi päättää, mihin divisioonaan PeU:n naiset lähtevät muita haastamaan. – Se on tosi iso yhteisö. Miehille oli tarjolla niin edustusta, ikämiehiä kuin kakkosjoukkuettakin, naisille ei ollut mitään. Mutta sitten taas naisten joukkueen kohdalla siellä on hyvin vastaava katsojamäärä kuin täällä silloin viisi vuotta sitten kakkosdivarissa, Aaltonen muistelee. Jos ei olisi joukkuetta, olisi suuri osa omasta arjesta muuttunut sen mukana. Mutta se on tärkeää, jotta nuoret pääsevät pelaamaan ja saavat joukkueen, Heidi Johansson kertoo. – Periksi ei anneta ja loppuun saakka vedetään. Korona keskeytti kauden joulukuussa. Naisten joukkueen he näkevät tuovat nuoremmille junioritytöille tärkeän mahdollisuuden katsoa myös naisten pelaamaa koripalloa. Naisten sarjassa ikää ei katsota, joten Heidi Johanssonin pitkäaikainen toive pääsee toteutumaan tulevalla kaudella: Hän pääsee pelaamaan omien tyttöjensä kanssa samaan joukkueeseen. PeU Basketin naiset saavat tulevalle kaudelle oman joukkueen. Hänen turhautumisen ja innokkuuden sekaiseen tunteeseensa voi samaistua moni muukin perniöläinen koripallosta innostunut nainen. – Ei minua ikinä oikein ole kiinnostunut se itse kilpailu koripallossa, vaan se, minkä yhteisön siinä saa, Nessa Johansson pohtii. – En todellakaan tiedä kykenenkö minä tähän enää. Junioreiden äidit olivat osaltaan pohtineet naisten mahdollisuuksia harrastaa koripalloa Perniössä
vas. Alla jokaisen radan kärkikolmikko. PsL Teijon laskettelurinteellä juostiin Rasti-Perniön maanantairastien perässä tällä viikolla. Joukkue palkitsi kauden päätöksessä MVP-pelaajana Otto Luusalon. syyskuuta mennessä ilmiannettujen ehdokkaiden joukosta. Kuvassa Perniön joukkue viimeisen pelin jälkeen. Valmentajana helpottaa joukkueen peluuttamista, kun tietää mihin kukakin taipuu, millaisia pelaajia he ovat ja kuinka he toimivat. mennessä. A-Rata 5.20 km (15) 1) Isojunno Veijo AngA 50:35 2) Paulin Joonas 53:32 3) Vanhanen Matias Kemiön Kiilat 56:03 B-Rata 4.30 km (14) 1) Peltola Ari SalVie 46:44 2) Kuusisto Juha 1:02:28 3) Ratia Tuomo SuSi 1:02:50 C-Rata 3.80 km (31) 1) Paganus Ari Angelniemen Ankkuri 49:50 2) Partanen Juuso SalVie 52:50 3) Lentz Reinhard KoKe 53:20 D-Rata 3.10 km (27) 1) Peltola Eveliina SalVie 48:01 2) Halme Tapio Angelniemen Ankkuri 49:16 3) Salminen Rauno SalVie 51:08 E-Rata 1.30 km (21) 1) Matinaho Veijo SalVie 21:16 2) Sjöholm Kalevi 22:44 3) Suvitie Topi 23:17 Perniön jalkapallojoukkue katsoo jo ensi kauteen Liinu Nieminen S alon kaupungin mestaruussarjan pelit on tämän kauden osalta pelatut. Perniö vei viimeisen pelin nimiinsä lukemin 3–2. Samalla porukalla joukkue on kulkenut jo jonkin aikaa, vaikka pelistä toiseen menojen mukaan kokoonpano hieman elääkin. Alh. Perniö sai vastaansa BarSalona-joukkueen. Ensi kaudella kokoonpano voi vaihdella armeijaan lähtöjen ja kesätöiden mukaan. Valmentaja Pauli Luusalo sanoo, että täydellisen tyytyväinen ei voi olla, kun sarjan voittoa ei tullut, mutta mieli on kuitenkin positiivinen. Viimeisen voiton siivittelemänä Perniön joukkueen sijoitus kahdentoista joukkueen sarjassa oli kuudes. Ylh vas. Vuonna 2023 kiitosta sai Perniön Urheilijoiden Lassi Rokka, siitä vuotta myöhemmin Perniön Sisu ry:n Martti Peijonen. Jatkuvuutta on myös toiseen suuntaan, sillä pelaajat ovat omilta juniorivuosiltaan valmentajalle tuttuja. Aktiiviurheilijaa ei voi ehdottaa. Kiertävän Karin Malja -palkinnon puolestaan sai Jere Uusitalo. PERNIÖN JALKAPALLOJOUKKUE Vuoden seuratyöntekijäksi etsinnässä ahkera taustatoimija Liinu Nieminen Salon alueen liikuntaseurat voivat nyt ehdottaa Vuoden seuratyöntekijä -tunnustuksen saajaa. Liikuntaseurat voivat ehdottaa Vuoden seuratyöntekijä 2026 –tunnustuksen saajaa 13.9. Kaikkiaan kauden aikana listoilla oli 25 pelaajaa. Hän voi siis olla esimerkiksi seuran aktiivinen sihteeri, ohjaaja tai lipunmyyjä. Seuraparlamentissa edustetaan koko Salon liikuntaseuroja, ja tänä syksynä seurat voivat jälleen hakea mukaan, kun uusi haku käynnistyy. Salon mestaruussarja on tämän kauden osalta päättynyt. p Paikalliset. Edessä: Tatu Keskilä. Katsettakin on jo käännetty kohti ensi vuotta. Pyry Sarparanta, Emil Järvinen, Eino Luusalo, Otso Rokka, Tino Nikkanen, Niklas Asklöf, Aleksi Lindholm, Kalle Peltonen. – Tunnustus nostaa näkyviin pyyteettömän työn ja kertoo siitä, että työ on huomattu. Koen siis tärkeäksi, että seurat pysähtyisivät pohtimaan yhdessä henkilöä, jota voisivat ehdottaa Vuoden seuratyöntekijäksi, ja tätä kautta näyttämään, että arvostavat seuran eteen tehtyä työtä, Isotupa jatkaa. Salon Seuraparlamentti valitsee vuoden 2026 seuratyöntekijän 13. valmentaja Pauli Luusalo, Oliver Järvinen, Onni Vuorinen, Pyry Saarinen, Jere Uusitalo, Otto Luusalo, Erik Manelius, Lassi Vuorinen, Jesse Uusitalo. Joukkue on keski-iältään nuori, mikä luo Luusalolle uskoa jatkuvuudesta. elokuuta Salon urheilupuistossa. Haussa on seuratyöntekijä, joka tekee merkittävää taustatyötä liikunnan saralla. – Näen henkilökohtaisesti asian niin, että monessa seurassa on paljon tekijöitä, jotka ansaitsisivat tunnustuksen työstään seuran hyväksi, Salon kaupungin liikuntapalveluiden tiedotussihteeri Kaisa Isotupa kertoo. Viimeisen kerran maaleja yritettiin laukoa lauantaina 15. – On hyvä, että jää parannettavaa. Ensi kaudeksi on jo hyvinkin tarkkaan tiedossa, mitä tehdään, jos porukka pysyy samana, Luusalo toteaa. Hän pohtii tekevien käsien vähentyneen, mikä nostaa entisestään esiin ihmisiä, jotka jaksavat tehdä töitä seuran eteen. Hattua valmentaja nostaa pelaajille, jotka Turusta saakka kulkevat Perniöön harjoituksiin ja peleihin. Kulttuuri siellä on sellainen, että kukaan ei ole toistaan parempi tai huonompi, Luusalo toteaa. Perniö voitti kaudella viisi peliä, hävisi viisi peliä ja pelasi yhden tasapelin. – Ryhmä on ollut kauan kasassa, että sinne on helppo tulla uusienkin. Maaleista vastasivat Erik Manelius, Onni Vuorinen ja Otto Luusalo. 16 Perniönseudun Lehti Torstaina 20.8.2026 Maanantairastien tulokset 17.8. Voiton sarjassa vei FC Kuspa. Parlamentin tavoitteena on lisätä yhteistyötä seurojen ja kaupungin välillä. Viime vuosina perniöläistenkin seurojen edustusta on nähty tunnustuksen saajien joukossa. ” On hyvä, että jää parannettavaa