Perniönseudun Lehti Eteläisen Salon paikallislehti 6 4 1 4 8 8 2 9 9 9 1 3 2,50 € 25 19.6.2025
Jos hyvinvointialue ei hae valituslupaa, asiaan palataan valitusajan umpeuduttua loppukesällä. päivän tienoilla, viime vuonna niitä poimittiin jo toukokuun lopulla. Alaspäässä arvioidaan satokauden jatkuvan noin heinäkuun puoleen väliin. Marjakoko on varmaan isompi, kun ei ole hellettä ollut, Rantamäen tilan Olli Mustamo sanoo. Lehti teki asiasta tietopyynnön, mutta tietoja ei luovutettu. Tilannetta on edesauttanut kevään aurinkoiset ja viileät ilmat, eivätkä yötkään ole olleet liian kylmiä. Viime viikon lopulla Alaspään pelloilla oli vielä kukkia sekä raakileita. Eri puolilta maata toki löytyy esimerkkejä siitä, miten julkinen toimija on pyrkinyt suitsimaan toimitustyötä. Jopa viranhaltijoiden sähköposteja voi kuulua tähän julkiseksi katsottavien asiakirjojen joukkoon. Hästön Janne Eriksson näkee tilanteen samaten potentiaalisesti hyvänä mansikan kasvun kannalta. Päätös ei ole vielä lainvoimainen ja Varha voi hakea siihen valituslupaa. Tänä vuonna mansikan kasvustot ovat näyttäneet hyvältä. Vaanelan tilan mansikoita myydään ympäri maan, kun taas Krista LehtoKivelän mukaan Alaspään tilalla myynti tapahtuu käytännössä ainoastaan tilalla. (heinäkuussa ma-ke 9-16) Varhaisjakelun häiriöt Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Käytännössä julkisten asiakirjojen joukkoon voi mahtua mitä vain kunnan bensakuiteista alkaen. Edellisvuoteen verrattuna satokausi on todennäköisesti pidempi ja myös pidempi kypsymisaika näkyy marjoissa. Alaspään maatilan Krista Lehto-Kivelä arvelee, että heillä kausi alkaa juhannuksen jälkeen. Lehti teki loppuvuodesta 2023 valituksen hallinto-oikeuteen siitä, että hyvinvointialue ei luovuttanut kiinteistökohtaista tietoa käyttämiensä kiinteistöjen kunnosta. Tuolloin Varha oli kartoittanut käyttämiensä kiinteistöjen kunnon. 12 kk 58,00 / 6 kk 30,00 / 3 kk 19,00 Hinnat sisältävät alv 10 % Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy / ISSN 0782-5714 Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2025 Ilmoitushinnat 1.1.2025 alkaen Etusivu 1,45 €/pmm. Perniönseudun Lehti PÄÄKIRJOITUS Uutismedian liiton ja Medialiiton jäsen, 80. 044 735 2300 ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Toimitus ja asiakaspalvelu Käyntios. Haarlantie 4, 25500 Perniö Avoinna ma-to klo 9-16, pe-su sulj. –Keli on ollut siinä suhteessa hyvä. Oikeusteitse tietojen perääminen vie aikaa kuukausikaupalla. Tapaus ei ole ollenkaan ainutlaatuinen paikallislehtikentälläkään; joskus tietopyynnöistä ollaan napit vastakkain paikallisesti, joskus tulkinta-apua haetaan oikeusprosessin kautta. Vaanelan tilalla toki on saatu jo tuoretta mansikkaa tänä keväänä, ei tosin avomaalta. Muilta Perkkarin tavoittamilta tiloilta kerrotaan, että avomaan mansikat ovat syöntikelpoisia aikaisintaan juhannuksen tienoilla. Ajatus siitä, että ”kaikenlaisiin kysymyksiin” ei tarvitse vastata, on mennyttä aikaa. 044 735 2302 aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Toimittaja Nuutti Ruokangas p. 044 735 2301 liinu.nieminen@pernionseudunlehti.fi Juttuvinkit, palautteet toimitus@pernionseudunlehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset Tea Niinimäki p. Nuutti Ruokangas Avomaamansikkakausi on käsillä eteläisessä Salossa, selviää Perniönseudun Lehden tekemästä soittokierroksesta mansikanviljelijöille. Sivu 6. –Kyllä juhannukseksi saadaan jo pieni startti avomaan mansikalle, Eriksson sanoo. 044 735 2303 nuutti.ruokangas@pernionseudunlehti.fi Kesätoimittaja Liinu Nieminen p. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä 8 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Avomaan sadon alkaminen sattuu tilalla tyypilliseen aikaan kesäkuun loppupuolella. Virheistä ilmoittaminen Virheestä uutisessa tai jutussa voit ilmoittaa toimitukseen sähköpostitse tai puhelimitse. Julkiset talot, julkinen tieto Hallinto-oikeus katsoo, että tilojen kuntoraportteja ei ollut syytä salata Aku Poutanen Turun hallinto-oikeus katsoo, että Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ei ollut perusteita olla luovuttamatta kiinteistökohtaisia kuntotietoja Perniönseudun Lehdelle vuonna 2023. " Lähtökohtaisesti viranomaisten asiakirjat ovat julkisia. Aikataulu Hästön tilalla on jäljessä tavanomaisesta. Perniönseudun Lehti kertoo tänään Turun hallinto-oikeuden ratkaisusta, jossa lehti itsekin on asianosaisena. Pohjalle on hyvä muistaa, että lähtökohtaisesti viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jos niiden julkisuutta ei välttämättömien syiden vuoksi ole erikseen rajoitettu. Ismo Vaanela uskoo avomaan satokauden alkavan heidän kohdallaan juhannuksen jälkeen. Kausi avattiinkin lopulta tämän viikon maanantaina. Siinä tuskin on kenellekään uutista, että lehden toimituksessa paikkakuntaan katsomatta nähdään asioiden olevan julkisia – etenkin, jos kyse on julkisten rakennusten kuntotiedoista. Se, milloin määrät alkavat kasvamaan, riippuu Mustamon mukaan ilmoista. Nyt yhdelle etapille tullut kiista voi olla ennakkotapaus. Tilan kausi alkaa huhtikuussa kasvihuoneista. Nyt asia on sikäli selvä, että hallintooikeuden mielestä nämä tiedot olisi pitänyt luovuttaa. Hästön maatilan Janne Eriksson arveli viime viikon lopulla, että tilan ensimmäiset mansikat ovat valmiita poimittavaksi viikonloppuna. –Me emme talvella laittaneet niihin ollenkaan harsoja päälle, emmekä ole keväälläkään pitäneet harsoja, joten mansikkamme ei ole kovin aikaisessa, Lehto-Kivelä toteaa. (02) 269 3434 ma-pe 06-16.30, la-su 07-12 Tilaushinnat 1.1.2025 alkaen Kestotilaus kotimaa 12 kk 84,00 / ulkomaat 12 kk 130,00 Määräaikaistilaukset 12 kk 92,00 / 6 kk 58,00 / 3 kk 40,00 Digilehti kesto 52,00 / 12 kk Digilehti määräaik. Ensimmäiset mansikat ehtivät juhannuspöytään Vaanelan puutarhalla mansikan avomaankausi alkaa juhannuksesta. Muut sivut 1,20 €/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 25,5 % Aineistoaikataulu Lehti ilmestyy torstaisin. Eteläisen Salon mansikkatilojen kausien pituudessa ja ylipäätään tilojen koossa on eroja. Rantamäen tilan Olli Mustamo uskoo, että ensimmäiset poiminnat tehdään avomaalla tämän viikon aikana, mutta määrät ovat alkuun pieniä. Vaanela kuvaileekin mansikan näkymiä hyviksi. Mustamo kertoo, että viimeiset mansikat poimitaan Rantamäen tilalla yleensä elokuun puolessa välissä. Asiasta hallinto-oikeuteen tehty valitus on nyt käsitelty ja oikeus katsoi, että perusteita olla luovuttamatta tietoja ei ollut. Vähimmällä ja nopeimmin asiat hoituvat, jos avoimmuusperiaate on jokaisen mielessä. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa. Vaanelan puutarhalla kukinta on avomaalla parhaillaan käynnissä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Tilan seuraavan sukupolven yrittäjä Karoliina Vaanela mansikkapellolla. –Mansikkakasvustot ovat olleet tänä keväänä erittäin hyvät niin tunneleissa, katteen alla kuin avomaallakin, toteaa Ismo Vaanela. Erikssonin mukaan keskimäärin ensimmäiset avomaan mansikat kerätään tilalla kesäkuun 10. Lehti ei vastaa ilmoituksen poisjäännin aiheuttamista vahingoista eikä puhelimitse jätettyjen ilmoitusten virheistä. Aikaisemmin Alaspään tilalla on käytetty keväisin harsoja, ja mansikat ovat kypsyneet suhteellisen aikaisin. Aineistopäivä tiistai klo 16.00 mennessä. vuosikerta Päätoimittaja Aku Poutanen p. Pelkkä hallinto-oikeuden päätös ei siis tuo heti kuntotietoja lehden käyttöön
Nakkaa vinkki tai kuva viestillä! AKU 044 735 2302 NUUTTI 044 735 2303 TOIMITUKSEN WHATSAPP Metsämittauksia Perniössä Sivu 8 Vaanelan puutarhalla mansikan avomaankausi alkaa juhannuksesta. Perniönseudun Lehti 25 19.6.2025 toimitus@pernionseudunlehti.fi 044 735 2302 | 044 735 2303 Vinkkaa uutinen tai jutun juuri: @perkkari @perkkari1944 Seuraa Perkkaria somessa, ota kantaa verkossa: Mitä ny. Valitut ovat Ali-Melkkilä Lassi, Johansson Nessa, Jääskeläinen Maria, Karjalainen Matias, Katajainen Janica, Kivelä Minttu, Krasniqi Agnesa, Lehtinen Iina, Linna Elias, Martiskainen Tinka, Merilä Nuutti, Nurmela Jonne, Nyberg Saana, Pihtlahti Jeremias, Rintakoski Wilma, Suominen Pihla, Tallqvist Ella, Toivonen Matias, Uusipere Eeli ja Willgren Kiia. PsL Perniön lukion ensi syksyn opiskelijavalinta on julkistettu. Puuveneet saapuvat Sivu 10 Jani Vahto omistaa monta vanhaa puuvenettä.. Kuumien löylyjen ja raikkaan joen jälkeen kelpasi hörpätä limua. Yksi valituista ei halunnut nimeään julkistettavan. Perniössä aloittaa 21 uutta lukiolaista Saunaan ja uimaan ja lippu salkoon! Perkkari kävi juhannussaunassa jo etukäteen ja löylyseurana olivat sisarukset Miro ja Meeri Ålenius. Metsäkeskuksen Tuomo Reinivuo Melassuolla. Lukiossa aloittaa opinnot ensi syksynä 21 uutta opiskelijaa. Mitä muuta lauteilla juteltiin, se selviää sivulta 12. Tilan seuraavan sukupolven yrittäjä Karoliina Vaanela mansikkapellolla
Ehkä jo iäksi maisemasta hävinnyt koivukin oli sellainen. Tuntui samalla lailla pahalta kuin jos olisi käynyt saattohoito-osastolla jonkun luona viimeistä kertaa tai nähnyt lemmikkinsä vaipuvan ikiuneen. Iso tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että pelkkä oksa kävisi puusta jossain tämän vuosituhannen omakotialueella. Sen oli ajatus olla muistokirjoitus talouden toiselle kissalle, josta aika jätti ennen aikojaan ja arvaamatta. Yksi iso oksa olisi tippunut nyt, toinen ehkä kymmenen vuoden päästä, kolmas joskus. Näin ollen usein käy niin, että tällaisella henkilöllä on jo uusi/uudet eläimet viikon päästä. Tolvanen sanoo, että kasvattajan vakavin rikos oli törkeä veropetos. Enimmäisrangaistus kaikista rikoksista olisi voinut olla seitsemän vuotta vankeutta. Ehkä se liittyy jotenkin ajatukseen elämän oikeasta kulusta: kasvetaan, pariudutaan, rakennetaan ja mitä ikinä. Valvontaan on niukasti resursseja, joten voidaan kysyä, kuinka tehokas rangaistus eläintenpitokieltokaan on. Koivuasia on tietysti silläkin lailla ajankohtainen, että monen torpan ja saunan ovella on juhannuksena kiinni koivut. Kissojen määrä on taloudessa vakio. Kynnys tarkistaa, onko eläintenpitokieltoa noudatettu, on myös hankalaa, koska siitä ei saa vankeusrangaistusta. Ilmeisesti ainoastaan ehdoton vankeusrangaistus olisi pahimmille eläinrääkkääjille riittävä pelote, mutta todella tuntuvat sakot olisivat hyvä alku. Oikeusministeriön julkaisemasta muistiosta selviää, että tulevaisuudessa eläinsuojelurikoksista määrätään todennäköisemmin eläintenpitokieltoon, mikäli asia etenee. Ehkä ei kenenkään mielessäkään ollut käynyt, että juuri tämä puu eläisi vielä kuusikymmentä vuotta eteenpäin ja olisi pystyssä siitä laskien ainakin viiden sukupolven ajan. Ritva Elomaa Kansanedustaja (ps) Eläinsuojelurikosten rangaistuksia on kovennettava Muistatteko tämän. Annetut tuomiot eivät kuitenkaan poikkea rikosja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvasen mukaan käytännöstä. 4 Torstaina 19. Älkää pelästykö. Koivu ei ole varsinainen rakennuspuu, mutta sisustuspuu toki eli liittyy sikäli uuden tekemiseen. Toimituksen itämetsän viikkohaltijat tavataan tässä seuraavaksi. Esimerkkejä on todella paljon, mutta mainitsen erikseen Pirkanmaan käräjäoikeuden 27.5.2025 antaman tuomion, jossa syytettynä oli tamperelainen koirankasvattaja. Olemus oli majesteetillinen ja siitä otsikko. Vuosikymmeninä sen jälkeen koivu toimi paitsi koivuna, myös koko pihan aurinkovarjona ja linnunpöntön paikkana ja oli siinä kiinni jokunen lasten keinukin. Ne, joilla asiaan on eniten valtaa ja joita se lähinnä koskee, tekivät pikaisen päätöksen: loppukin puu saa turvallisuussyistä lähteä. Kuka tietää esimerkiksi sen, mistä kaikki alkoi. Näin tietenkään harvemmin käy tässä kirotussa maassa, missä metsien päälle ei ymmärretä juuri mitään eikä liian usein vanhojen puidenkaan. Paljon muutakin matkailuun liittyvää ajatuksen ympärillä tehtiin. Koivuparan yläoksat ja latva vielä heiluivat tuulessa kuin vuosikymmenien ajan, vaikka sen alaosasta jo oksia katkottiin. Taustalla oli italialaisen amatööritutkija Felice Vincin teoria, jonka mukaan antiikin Kreikka sijaitsikin pohjolassa. Ajankohtainen on sekin ajatus: juhannus on taikojen aikaa ja varjeluksellekin on käyttöä. Jossain vaiheessa piti palauttaa naama päähän, kuivata silmänurkat ja palata omalle työmaalle, mutta asian ajattelu ei päättynyt. kesäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Ja miten joku vuonna 1962 tai niillä main oli todella halunnut säästää jo komean koivun eikä kaataa sitä pois rakennustyömaan tieltä. Siinä ei tietenkään luonto varsinaisesti kärsi eikä maisema saati kulttuuriympäristökään, jos kerran vuoteen napsaisee jostain ranteenpaksuiset vesat juhannuskoristeeksi. Puu oli lopulta niin iso, että sen latvuksen erotti neljänsadan metrin päästä maantieltä aivan hyvin. Eli tuoreinta tapausta ei voida pitää ankarana tuomiona. Totta kai mielessä kävi sekin, saako tällaista surra ääneen maailmassa, missä päästään terveet valtionpäähenkilöt ovat katoava luonnonvara ja lapsia ammutaan riekaleiksi. Seuraavana päivänä savotta oli jo käynnissä. Ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomittu nainen toi Suomeen ainakin 80 koiraa jälleenmyyntitarkoituksessa ja piti niitä hirveissä oloissa. Tästä ei nyt ole kyse. Tästä huolimatta naista ei tuomittu eläintenpitokieltoon, vaikka myös nykyinen rangaistavuusasteikko olisi sen sallinut. Talon, jossa asuin lapsuuteni ja nuoruuteni, pihalla kasvoi koivu. Hänen mukaansa eläinsuojelurikoksissa jopa törkeistä tekomuodoista annetaan usein ehdollisia tuomioita. Kiskossa valittiin pitkään oma Helena, joka oli mukana kesän tapahtumissa ja toimi yksinä kunnan kasvoina. Harmitus ei ollut hävinnyt mihinkään, mutta tarina tähän asti alkoi saada lisää värejä. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta liitä mukaan myös oikea nimesi ja yhteystieto, joka jää vain toimituksen tietoon. Tätä todellakin tarvitaan, sillä on erittäin surullista huomata, että nykyisellään vakavatkaan eläinsuojelurikokset eivät johda tuntuviin rangaistuksiin. Tervepä terve. aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Lähetä juttuja ja kuvia: toimitus@pernionseudunlehti.fi. Siellä se olisi saanut toivottavasti olla hamaan loppuun. *** Kirjoitin viitisen vuotta sitten tälle palstalle otsikolla ”Majesteetti meni”. Se on aika monta hiirenkorvavaihetta ja aika monta syysmyrskyä ja ennen muuta aika monta aamua, jona harmaarunkoinen jättiläinen on näkynyt ikkunasta. Koivu oli kuulemma ollut suuri jo silloin, kun taloa oli 1960-luvun alussa alettu rakentaa. Tuomioiden olisi ollut varaa mennä ylöspäin. Toivon todellakin, että asia etenee mahdollisimman pian, vaikkakin on myös niin, että vaikka eläintenpitokieltoa määrättäisiinkin, on sen valvonta vaikeaa. Tämän lajin suru-uutisia ei ole kerrottavana. Toija olisi ollut Troija ja niin edelleen. Teksti/WhatsApp-viestit numeroon 044-735 2302. Saa tietysti; nämäkään asiat eivät sulje toisiaan pois. Tolvanen on sitä mieltä, että eläinsuojelurikoksista tulisi antaa ankarampia tuomioita. Sellaista taas voi ajatella vaikka muinaisuskoisesti haltijapuuna, joka varjelee talon asukkaita. Tai entä, jos koivu olisikin ollut pihan sijaan sopivasti vähän metsän puolella. Eläinsuojelurikoksista annetaan useimmiten lieviä tuomioita. Ilman nimeä tulleita tekstejä ei julkaista. Helena kuului Kiskon kesään. Kaiken aikaa koivu olisi ollut hyvä ja tärkeä ja nättikin puu ja se olisi saanut lahota niille sijoilleen. Sehän on omintakeinen piirre sekin, että monen pitää saada rakentaa oma talonsa, vaikka korjaamalla tai korjaamatta hyviä vanhoja on myynnissä tuhatmäärin. Koivu oli jo 40 vuotta sitten niin iso, että siitä ei yksi aikamies saanut käsiään ympäri ja lapsia olisi tarvittu halaamiseen neljä. Lensikö jostain siemen juuri sille paikalle vai istuttiko joku taimen silloiselle pihalle ennen sotia. Ehkä koivu heiluttikin hyvästiksi. Työmaata piti tietysti käydä varovasti kurkkimassa, vaikka ei ehkä olisi pitänyt. *** Hyvää ja turvallista keskikesän juhlaa. Pitää siis jälleen selittää. Vanhemmissa taloissa olisi sekin hyvä puoli, että pihassa voi jo kasvaa valmiiksi iso puu, kuusi tai koivu tai näillä main miksei vaikka tammi tai vaahtera. Viime viikolla kävi kuten joskus käy: koivusta tuli alas iso oksa. Ne menivät tässä tapauksessa hyvinkin alas. Praakata-sivu on paikka keskustelulle, mielipiteille ja ajatuksille PRAAKATA 30 vuotta sitten Kuningas meni Olen jättänyt toimenpidealoitteen eläinsuojelurikosten rangaistusten koventamiseksi: On hienoa, että hallitus suunnittelee tiukempaa linjaa eläinsuojelurikoksiin. Edellä olevan perusteella ehdotan, että hallitus ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin eläinsuojelurikosten rangaistusten koventamiseksi sisältäen myös eläintenpitokiellon pidentämisen. Kuolema olisi ollut arvokkaampi kuin nyt nähty eutanasia äkkiarvaamatta. Julkaisemme ensijaisesti ne kirjoitukset, joita ei ole julkaistu aiemmin muissa lehdissä
Rasti-Perniö SULJEMME TÄNÄÄN KLO 12 H Y V Ä Ä H Y V Ä Ä juhannusta! juhannusta!. herattajajuhlat.fi. • Teijon kirkko ma–su klo 11–17, tiekirkko. Ohjelmatiedot: www. Lähdöt klo 17-18.30. poika. Surun kohdatessa... .. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Mukana Pirkko Koivunen, Elina Hyvönen ja Tarja Alfin. P. Nikunen * 22.1.1949 Kisko † 19.5.2025 Salo Tulevaa ei tietää voi nyt surun tuulet hiljaa soi. 02 774 5209 salonseurakunta@evl.fi, www.salonseurakunta.fi TERVETULOA KIRKKOON Juhannuspäivänä la 21.6. Reino Markku Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. 12.15 > Juhannusaattona kotimyynti Bromarvissa klo 8.30-13 Agneta Törnroos Finnar?n yhteisten vesialueiden osakaskunnan VUOSIKOKOUS ke 2.7.2025 klo 12.00 Särkisaloko?, Jennynkuja 2. SULATUKSET • MINIKAIVINKONETYÖT Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 Kalamyynti TORILLA TO 19.6. Myös kotikäynnit koko Salon alueella ja Kemiönsaaressa. Ohjelma löytyy myös Juhlaoppaasta, jota myydään 7 €:n hintaan Salon srk-talon infossa ja herättäjäjuhlilla. Tuotto Sari-Johanna Kuittilon työlle SLS:n kautta, käteisellä tai MobilePayllä 43051. JUHANNUSAATON JUHLA Reilan leirikeskuksessa (Kuivastontie 351) pe 20.6. • Kiskon kirkossa jumalanpalvelus klo 13; Mäenpää, Haapalainen. p. SEURAA MEITÄ SOMESSA Facebook: Salon seurakunta Perniössä ja Särkisalossa Instagram: kirkkoperniossa KIRKOSSA KUULUTETTUA Kastetut Leo Voitto Verneri Raasumaa Edvin Onni Kristian Sulin Mikael Onni Alarik Vainio Avioliittoon vihityt Miko Jalmari Silanto ja Vilma Inkeri Laurila Juha Erik Lehto ja Liina-Johanna Seppo Oskari Juhani Vihiniemi ja Suvi Kristiina Laaksonen Hautaan siunatut Irja Lyyli Lötjönen 99 v Terttu Sirkku Marjatta Mattila 93 v Pirkko Irmeli Seitz 90 v Irja Marjatta Laaksonen 89 v Raimo Kullervo Elo 87 v Rauno Olavi Lehtinen 87 v Ritva Helena Anttila 87 v Pekka Kristian Kujanpää 86 v Raili Marja-Liisa Virta 83 v Heli Marjatta Julin 76 v Pentti Tapio Härkönen 74 v Anja Helena Karhumäki 71 v Viljo Ensio Kukkonen 71 v Taina Eliisa Parttila 67 v Janne Tapio Voitto 52 v Mikko Olavi Ruokonen 36 v YLEISTEN ALUEIDEN KUNNOSSAPITOA: • Pihojen, pientareiden ja niittyjen trimmeröinti • Aliurakoinnit, työsuoritukset • Maatalouskoneiden, -irtaimiston, työkalujen osto • Hyötyajoneuvojen hyllyjen, kalusteiden osto ja välitys Soita & kysy lisää: p. Turuntie 8, 24100 Salo Salontie 2, 25500 Perniö Kaikki hautajaisiin ja muistotilaisuuteen liittyvät palvelut samasta paikasta, samalta henkilöltä aina hautakiveen ja perunkirjoitukseen saakka. 045 8440 870 Myös WhatsApp 0400 681 026 putkimies50@gmail.com • ASENNUKSET • URAKOINTI • TARVIKKEET • VIEMÄRIN AVAUKSET • VESIJOHT. klo 6.30-11.00 Iltapäivällä Tenholassa (Frimans) n. 5 Torstaina 19. klo 20 Anna-Kaisa Pippuri, oboe, ja Katri Vanhamäki, urut, esittävät musiikkia Preussin prinsessa Anna Amalialta (1723–1789) ja häntä lähellä olevilta säveltäjiltä. • Perniön kirkko ke–su klo 12–18, tiekirkko. KIRKKOJA AVOINNA KESÄLLÄ • Kiskon kirkko 5.7.–2.8. Järjestäjät Salon seurakunta ja Herättäjä-Yhdistys ry yhteistyössä Salon kaupungin kanssa. kesäkuuta 2025 80 vuotta täältä. la klo 12–15. www.pernionseudunlehti. . 040 6633907 ongelmapuiden poistot puistoja maisemahakkuut kaivinkonetyöt + traktorityöt energiapuuhakkuut puunkorjuu traktorilla puiden ja oksien kuljetukset kantojyrsin kaivinkoneeseen ketjumurskain (tiet, pellonreunat) .. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. Ohjelmaa, arpajaiset ja hartaus. /surunkohdatessa Perniönseudun Lehti KUOLLEITA URHEILUA TYÖSUORITUKSIA OSTETAAN SEURAKUNTA KOKOUKSET SEKALAISIA HAUTAUSPALVELUT Rakkaamme Heli Marjatta JULIN o.s. .. 5 rataa. 02 774 5206, taloustoimisto p. KESÄKONSERTTI SÄRKISALON KIRKOSSA Su 22.6. Käsitellään sääntöjen 12 § määräämät asiat. Lohiojan kartalla Opastus Salo-Tammisaaritie-52 28 km Salosta. 041 319 0920 info@hautauspalveluaava.fi www.hautauspalveluaava.fi Seurakuntatoimisto p. . Tervetuloa, hoitokunta • SÄHKÖASENNUKSET JA ILMALÄMPÖPUMPUT: Mikko 044 552 2139 • AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT: Mauri 040 524 8273 www.mmsahko.fi MM-Sähkö OSTAMME KAIKKIA KIINTEISTÖJÄ Tarjoa! Mathildedalin Ruukki Oy Olli Lehti 0400828699 APUA PIHATÖIHIN tarjoaa 16 v. Tervetuloa. Kiitos Marjattaa hoitaneille ja osanotosta suruumme. • Särkisalon kirkko joka päivä klo 10–15. on ohjelmaa ikään ja vakaumukseen katsomatta.Tapahtumia on Sauli Niinistön Urheilupuistossa (ent. Metsäja maanrakennustyöt KoneHai Oy Haikonen Petri p. HERÄTTÄJÄJUHLAT Salon herättäjäjuhlilla 4.–6.7. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi (02) 727 2800 Maanantairastit 23.6. Kotitalousvähennysoikeus. Järj. Iltateet taiteilijoiden kanssa konsertin jälkeen. Salon Urheilupuisto) ja muuallakin kaupungin alueella. klo 17–21. Myös tavarankuljetusmahdollisuus. 02 774 5200, hauta-asiat p. Sauna kuumana klo 17–, lipunnoston (klo 18) jälkeen aukeaa kahvio. Kertamaksu 5 € (käteinen, MobilePay 27237) tyttöjen koulunkäyntiin Boliviassa /SLS. KESÄJUMPPA Ke klo 18–19 Särkisalon kirkkopuistossa. 040 732 9634 pete.haikonen87@gmail.com Turuntie 14, Salo
Julkisuus aiheuttaisi Varhan näkemyksen mukaan taloudellista vahinkoa myös hyvinvointialueen vuokratessa kiinteistöjä kuntien omistamilta, markkinoilla toimivilta yhtiöiltä. Jäsenet ikääntyvät ja meillä on muitakin rakennuksia, jotka tarvitsevat ylläpitoa. Oikeus katsoi, että tietojen antamisen ei voi katsoa vaarantavan Varhan taloudellista etua niin, että asiakirja sisältäisi julkisuuslain mukaiseti salassa pidettäviä tietoja. Turun hallinto-oikeus lähetti päätöksensä asiasta tiedoksi tiistaina. Hyvinvointialueen näkemys oli, että asiakirjan julkisuus aiheuttaisi hyvinvointialueelle taloudellista vahinkoa vaikeuttamalla liiketoiminnallisesti edullisten yhtiörakenteiden muodostumista ja heikentämällä sen neuvotteluasemaa. Lehti pyysi tämän jälkeen tietopyynnöllä hyvinvointialueelta myös ei-julkistettua osaa raportista, josta kävisi ilmi se, missä kunnossa ovat juuri lehden levikkialueen sote-kiinteistöt rakennuskohtaisesti. 6 Torstaina 19. Kunnat eivät myöskään kilpaile vuokranantajina jatkossakaan vapailla markkinoilla vaan keskenään. Kiinteistökohtaisten tietojen salaamista perusteltiin sillä, että hyvinvointialueiden ja kuntien on yhtiöitettävä markkinoilla tapahtuva toimintansa siirtymäajan jälkeen ja tämä koskee myös kiinteistöjen vuokraamista. Lähtökohtaisesti tällaiset rakennusten kuntoa koskevat tiedot ovat oikeuden mukaan sellaisia, joiden yhtiösopimuksesta tai vuokrasopimuksesta neuvoteltaessa tulisi olla neuvotteluosapuolten tiedossa, eivätkä ne voi siten julkisinakaan olennaisella tavalla vaikuttaa osapuolten neuvotteluasemaan. Villa Tallbackan päärakennus on vuodelta 1930 ja se on ennen Nelly Tallbackan aikaa ehtinyt toimia muun muassa poliisin virkatalona ja postitoimistona. Tallbackan isä oli poliisi. Sen jälkeen talo on palvellut niin vuokrattavana juhlatilana kuin esimerkiksi kerhon järjestämien tapahtumien pitopaikkana. Lehti katsoi valituksessaan, että kuntotiedot on julkisuuslain mukaisesti annettava, sillä ne antavat mahdollisuuden kertoa siitä, miten rakennuksia on ylläpidetty ja millainen korjausvelka niissä on, samoin kuin arvioida sitä, millainen palveluverkko saattaa jo tilojen kunnon perusteella muodostua. Oikeus toteaa, että salatuilla tiedoilla on tuleva yhtiöittämisvelvoite huomoiden sinänsä liityntä hv-alueen ja kuntien mahdolliseen liiketoimintaan. Varhan on luovutettava tiedot, mikäli oikeuden päätös tulee lainvoimaiseksi. Näin ollen konsernipalvelujohtaja Laura Saurama ei ole voinut kieltäytyä esitetyillä perusteilla antamasta pyydettyjä tietoja. Lisäksi selvillä oli tietyn kuntoluokan rakennusten määrä kunnittain mutta ei esimerkiksi sitä, mitkä näistä rakennuksista omistaa Varha ja mitkä kunta. Kerho sai rakennuksen omistukseensa lahjoituksena taloa asuneelta Nelly Tallbackalta vuonna 2000. Asiaa on vain katsottava siltä kannalta. Perniönseudun Lehden toimituksessa katsottiin, että nämä tiedot eivät riitä paikalliseen uutisointiin riittävällä tarkkuudella. Jos meillä olisi mahdollisuus, pitäisimme talon varmasti. Eriksson muistuttaa, että Tallbackaa on pidetty talkoovoimin yllä neljännesvuosisata, muun muassa kunnostettu pihaa ja ikkunoita ja maalattu. Lehden näkemys puolestaan oli, että tietojen on oltava julkisia siksi, että hyvinvointialueen käyttämät tilat ovat julkisin varoin rakennettuja, vuokrattuja tai ylläpidettyjä eivätkä tiedot niiden kunnosta, puutteista ja korjaustarpeista voi olla salaisia. Se on elämän kulkua. TÄÄLTÄ Aku Poutanen Särkisalossa on kaupan yli 200 neliötä paikallista historiaa. Hallinto-oikeus: Varha ei saanut pantata lehdeltä rakennuskohtaista kuntotietoa Perniönseudun Lehden valitusta käsiteltiin puolitoista vuotta Alholan hoivakoti ja Alppilakoti lienevät myös rakennuksia, joiden kunto kartoitettiin pari vuotta sitten. Taloa voi vuokrata ja juhannussalko nousee pihalla niin kauan kun talo on kerhon. Päätökseen voi hakea valituslupaa. Aluehallitus käsitteli asiaa kokouksessaan marraskuussa 2023. Toisaalta oikeus katsoi, että rakennusten kuntoluokkia koskevat tiedot ovat kuitenkin luonteeltaan yleisluontoisia kuvauksia julkisessa käytössä olevien rakennusten kunnosta, eivätkä ne hallinto-oikeuden käsityksen mukaan paljasta nimenomaista tietoa rakennuksen käytettävyydestä Varhan tai minkään muun tahon tarpeisiin. Pyyntöön ei hyvinvointialueelta suostuttu, ja lehti päätti valittaa tästä päätöksestä hallinto-oikeuteen. Eriksson toteaa, että kerhon puolelta ei ennakoida kauppojen tapahtuvan nopeasti. –Meillä ei vaan ole resursseja sen pitämiseen. Meripirtin kerhon puheenjohtaja Janne Eriksson toteaa, että päätös myynnistä syntyi keväällä kerhon kokouksessa yksimielisesti, mutta asia ei missään nimessä ollut helppo. Meripirtin kerho asetti Villa Tallbackan myyntiin Yhdistys käyttää voimansa muihin rakennuksiinsa Aku Poutanen Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha olisi pitänyt luovuttaa Perniönseudun Lehdelle kiinteistöjä koskevat kuntotiedot, joita lehti pyysi Varhalta jo vuoden 2023 lopussa. Hyvinvointialue vastasi sekä lehden tietopyyntöön että hallinto-oikeudelle katsovansa, että pyydetty asiakirja on keskeinen, kun yhtiörakenteita ja liiiketoimintasuunnitelmia valmistellaan. Kotiseutuyhdistys Meripirtin kerho on asettanut myyntiin omistamansa Villa Tallbackan. Hyvinvointialue katsoi, että myös kunnat ovat jatkossa kilpailuasetelmassa samanlaista markkinoilla tapahtuvaa kiinteistövuokraustoimintaa harjoittavina toimijoina ja asiakirjan julkisuus asettaisi tietyt kunnat ja niiden yhtiöt parempaan asemaan toisiin nähden. Hallinto-oikeus toteaa ratkaisussaan, että rakennusten kuntoluokituksissa ei suoranaisesti ole väitettykään kyseessä olevan liikesalaisuudet, joita koskisi julkisuuslaissa määritelty ehdoton salassapito. Lehti totesi, että puheena olevissa rakennuksissa myös asuu tai työskentelee päivittäin iso joukko kaupunkilaisia. Perniönseudun Lehdellä oli käytössään tässä yhteydessä vain julkiseksi merkitty ja esityslistankin liitteenä ollut yhteenveto, josta kävi ilmi muun muassa se, montako rakennusta on merkitty esimerkiksi hyvä, -tyydyttävätai huonokuntoiseksi. Arkistokuvassa vietetään Särkisalopäivää Villa Tallbackan pihalla.. Rakennuksen irtaimisto on pitkälti Nelly Tallbackan keräämää. kesäkuuta 2025 80 vuotta täältä. –Tietysti voi toivoa, että joku oikein kotiseutuhenkinen ihminen sen löytää ja vaalii. Kysymys on siitä, että hyvinvointialue teetti käyttämissään tiloissa kuntokartoituksen vuonna 2023. –Niin kauan, kun se on meillä, kaikki toiminnot jatkuvat normaalisti
Samaa sanoo myös vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Tero Suutari. –Silloin pelättiin, mutta siinä kävi ihan toisin päin. –Minulla oli itsellä stereotyyppisiä mielikuvia, jotka eivät perustuneet faktuaaliseen tietoon vaan ”mututietoon” ja olin helpottunut, että meidän lapsemme pääsi pikkukouluun. 7 Torstaina 19. Oulusta ja Uudestakaupungista toppuutellaan suuren koulun pelkoa Hallinto-oikeus: Varha ei saanut pantata lehdeltä rakennuskohtaista kuntotietoa Perniönseudun Lehden valitusta käsiteltiin puolitoista vuotta Noin kahden tuhannen oppilaan, opiskelijan ja päiväkotilaisen Kastellin monitoimitalo Oulussa on toiminut syksystä 2014 lähtien. –Siinä korostuu se, että koulussa on ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta. Jos meillä on selkeät säännöt, että kiusaaminen ja päihteiden käyttö on täysin kielletty ja rasismiin kaikki puuttuvat, niin siitä muodostuu toimintakulttuuri, jossa kaikkien on hyvä olla. Huolet eivät ole poikkeuksellisia. –Oli paljonkin pelkoja, että jäävätkö alakoululaiset ja pienet oppilaat isompien jalkoihin. Koko yhtenäiskoulu esikoulusta lukioon olisi siis jatkossa samalla tontilla Lupajantien varressa, mikäli ehdotus tulee menemään lopulta valtuustossa läpi. Vanhempia huolettivat lieveilmiöt ja haittavaikutukset pienempien oppilaiden kannalta, mikäli he kävisivät kouluaan isompien oppilaiden kanssa samassa rakennuksessa. Poikkeuksellinen ei myöskään ole hanke rakentaa suurempi koulukokonaisuus, vastaavia on rakennettu ja rakennetaan eri puolille Suomea. Silvola korostaa, että lapset ja nuoret ovat yllättävän fiksuja, kun heille antaa oikeanlaiset pelisäännöt. Salon opetuslautakunta päätti kokouksessaan toukokuun loppupuolella esittää Perniön yhtenäiskoulun tilaongelmien ratkaisuksi uuden koulurakennuksen rakentamista yläkoulun ja lukion käyttöön alakoulun tuoreen koulurakennuksen viereen. Hän kokee, että esimerkiksi vapen kaltaiset ongelmat liittyvät muihin yhteyksiin, kuin kouluun. Salmi korostaa ennen kaikkea suunnittelun merkitystä uuden kompleksin valmistelussa. Perniön osalta täysin uutta rakennusta ei rakennettaisi, koska yläkoulun ja lukion rakennus nousisi muutaman vuoden vanhan alakoulun rakennuksen viereen. Suutarin kuuleman mukaan rajoja harvoin rikotaan. Olennaista on, että pedagogit ovat siinä mukana. Vuoden vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana ollessaan hän ei kuitenkaan ole kuullut mitään mainintoja lieveilmiöistä. Suunnittelu nousee myös esille tärkeänä tekijänä, kun soittaa Uudenkaupungin yhtenäiskoulun rehtori Jukka Silvolalle. Toimintakulttuuri tärkeä Kokoluokaltaan Kastellin monitoimitalo on eri luokkaa kuin Perniön koulukompleksi tulisi olemaan. Perniön lukion oppilaskunnan hallituksen jäseniä taas huoletti muun muassa samojen tilojen soveltuminen eri ikäisten käyttöön, alakoululaisten hälinä intensiivisen lukio-opiskelun kannalta, eri-ikäisten opiskelijoiden erilaiset säännöt sekä liikkumisen turvallisuus kiireisen koulun pihalla. Uudessakaupungissa on valmistunut helmikuussa monitoimitalo Wintteri, jonne Uudenkaupungin yhtenäiskoulu ja lukio siirtyvät yhdessä Kalannin yläkoulun kanssa täysimittaisesti ensi syksynä. Yhteensä talossa tulee olemaan noin tuhat oppilasta ja päiväkotilaista. Kastellissa alaja yläkoulu toimivat eri kerroksissa ja lukio taas toimii täysin omassa siivessään. Kesälomien alkamisen myötä rakennuksen piha on hiljainen.. Se vaatii jatkuvaa yhteydenpitoa etenkin alakoulun puolella vanhempiin, jossa kerrotaan mitä täällä tehdään ja miten menee. Talossa ollaan perustavanlaatuisen valmistelun jälkeen tyytyväisiä. Ne olivat täysin turhia. Opetuslautakunnan esitys synnytti huolta Perniönseudun Lehdessä ja Salon Seudun Sanomissa julkaistujen mielipidekirjoitusten muodossa paikallisissa vanhemmissa ja lukiolaisissa. –Miten se talo suunnitellaan, jotta jokaisella käyttäjäryhmällä on oman kokoiset, näköiset, helposti tunnistettavat ja rajautuvat tilat. Silvola liputtaa itse ison koulukompleksin puolesta. Pelkona oli erityisesti päihteiden ja haitallisten somesisältöjen leviäminen pienemmille oppilaille. Perniön yhtenäiskoulun alaja esikoululaisten oppilasmäärä on Salon kaupungin sivujen mukaan noin 250, yläkoulussa ja lukiossa on taas rehtori Juha Vuoriston mukaan oppilaita noin 230. –Se on se ratkaiseva tekijä, millaisen toimintakulttuurin me haluamme luoda tänne. Yhdeksäsluokkalaiset pitävät näistä ekaluokkalaisista tosi hyvää huolta. Vanhemmat näkevät käytännössä, että ainakaan meillä ei ole ollut ongelmia. Hän uskoo, että tilanne vaatii kommunikaatiota toimiakseen. Yksi niistä on vuonna 2014 Oulussa avautunut Kastellin monitoimitalo, jossa on lapsia aina päiväkoti-ikäisistä lukiolaisiin. Kastellin monitoimitalon johtaja Salmen mukaan kyseisen talon lapsija oppilasmäärä yhteenlaskettuna on taas noin 2000. Huolet alakoululaisten ja vanhempien oppilaiden välisestä vuorovaikutuksesta taas on ylitetty jo aikaisemmin vuonna 2011, kun muodostettiin Uudenkaupungin yhtenäiskoulu. TÄÄLTÄ Meripirtin kerho asetti Villa Tallbackan myyntiin Yhdistys käyttää voimansa muihin rakennuksiinsa Nuutti Ruokangas Perniöön kaavailtu uusi yläkoulu-lukiorakennus on huolettanut osaa vanhemmista, mutta onko huoleen syytä. Suutarin lapsi kävi alakoulun pienemmässä koulussa ja siirtyi yläasteelle Kastelliin. Kastellin monitoimitalon johtajana sen koko kymmenvuotisen taipaleen ajan toimineen Timo Salmen mukaan pelkoja oli ilmassa ennen muuttoa, mutta lieveilmiöitä ei ole uudessa koulussa havaittu. kesäkuuta 2025 80 vuotta täältä. –Olen kuullut kaikkialta, että huolet ovat karisseet, kun lapset menevät kouluun. Vapetus ei ole koulusta kiinni Kastellin vanhempaintoimikunnan Tero Suutari kertoo olleensa itsekin huolissaan ison koulun ongelmista esimerkiksi päihteiden muodossa. Hän tuntee muutamia opettajia, jotka ovat kertoneet, että Oulussa vanhemmat olivat huolissaan, kun monitoimitalon suunnittelu alkoi. Pelot olivat ennemmin aikuisten pään sisässä, lapset ovat olleet sinut heti ensimmäisestä päivästä lähtien, myös Kastellin koulun rehtorina toimiva Salmi sanoo. Kaksi rehtoria ja vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja muualta Suomesta kertovat, ettei isoissa koulukomplekseissa ole havaittu ongelmia edeltävistä peloista huolimatta
Metsäasiantuntija Reinivuo on sitä mieltä, että koealamittauksen teknologiset elementit ovat hyvin hiottuja, ja ne mahdollistavat tehokkaan työskentelyn. Ääni kuuluu Essi Heimon puhelimesta, johon kilahtaa hänen mittaamiensa puiden ympärysmitat sitä mukaan, kun hän ne saa mittasaksilla mitattua. Metsänomistajat pystyvät tietojen perusteella tekemään esimerkiksi metsänhoidollisia päätöksiä. Yleensä koepuiden määrä on kuitenkin alle sen. Eteläisessä Salossa, Hangossa, Raaseporiin kuuluvilla alueilla ja Kemiönsaarella metsää inventoidaan 1000 koealan verran. Ensin hän kohdentaa Vertexin kohti toista ja sitten merkkiäänen kuultuaan puun latvaan. Essi Heimo mittasi koepuun pituudeksi Perniössä 19,2 metriä.. 8 Torstaina 19. kesäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Heimon työ on osa Metsäkeskuksen metsäinventointia, jota tehdään Suomessa aina Hangosta Muonioon saakka. Heimon jalkaisin tekemän koealamittauksen lisäksi alueilta otetaan ilmakuvia 8 kilometrin korkeudesta ja laserkeilausta suoritetaan noin kahden kilometrin korkeudesta. Koealaksi kutsutaan tätä yhdeksän metrin ympyrää. Kaukokartoitus ja nykyisen kaltainen kehittynyt teknologia tekee mittaukSentintarkkaa tietoa metsistä Metsäkeskus inventoi metsää lähialueella 1000 koealan verran Essi Heimo mittaa puun paksuuden rinnan korkeudelta mittaussaksien avulla. Kun puut on mitattu saksilla, järjestelmä antaa tiedon, mistä puista mitataan myös pituus. Yhteensä hankkeista saadaan 2 miljoonan hehtaarin puustotiedot yksityisomisteisista metsistä ja saman verran julkisomisteisista. Koealan mittaus ei ole valmis, ennen kuin kaikki määrätyt koepuut on mitattu. Yhdeksän metrin säteellä paikantimesta mitataan kaikki yli viisi senttimetriä halkaisijaltaan olevat puut. Tänä vuonna mittaushankkeita on yhteensä 21 alueella, ja niiden antamat tiedot saadaan ensi vuonna käyttöön. TÄÄLTÄ Liinu Nieminen Melassuon kuntoradan vierellä kasvavasta metsästä kuuluu tasaisin väliajoin vaimeaa piippausääntä. Tieto siirtyy maastosta pilvipalveluun saman tien. Essi Heimon suorittamat mittaustyöt Perniössä Salon kaupungin omistamassa metsässä ovat vaatineet ennakkovalmistautumista, sillä mitä tahansa puita hän ei sattumanvaraisesti mittaa. Mittaaja iskee Vertexin puukon avulla puuhun noin rinnankorkeudelle, ja lähtee sitten kävelemään puusta poispäin noin sen pituuden verran. –On tietysti täysin vapaaehtoista, mitä saamallaan tiedolla tekee. Ympäryksen lisäksi katsotaan puiden ikää. Mittaamisessa käytetään Vertex-laitetta, jolla etäisyys paikantimesta lasketaan ääniaaltojen avulla sentin tarkasti. On myös valinta olla tekemättä metsälle mitään, Suomen metsäkeskuksen metsäasiantuntija Tuomo Reinivuo kertoo. Yksi mittaaja saa noin kuusi koealaa valmiiksi päivän aikana. Paikannuksen jälkeen puiden ympäryksien mittaaminen mittaussaksilla voi alkaa. Silloin puhelimen näyttö välkkyy punaisena. Toimistolle ei siis tarvitse lähteä tietokonehommiin, vaan kaiken voi hoitaa metsästä käsin. Paikannus on sentintarkkaa, ja tärkeä ensimmäinen askel työn aloittamisessa. Myös pituuden mittaus hoidetaan teknologisin keinoin. Ensin mittaaja paikantaa tarkan pisteen, johon pystyttää gps-vastaanottimen, joka on yhteydessä tablettitietokoneeseen. Sekametsässä koepuiden määrä voi olla jopa yhdeksän, todella erikokoisia puita sisällään pitävässä metsässä luku voi puolestaan olla viiden luokkaa. Mittanauhaa Heimolla ei ole metsässä mukana. Määrä olisi vähemmän ilman nykyaikaista teknologiaa. Lasersäteiden avulla saadaan tarkkaa kolmioulotteista tietoa metsään koskematta
Sen sijaan Perniönjoen toisella puolella sijaitsevalla Perniön kappelihautausmaalla tilaa on suuresti. Käytännössä paikkoja löytyy arkuille ja uurnille miltei kaikilta Salon hautausmailta. Salon seurakuntaan kuuluu Salon lisäksi myös Marttilan ja Koski TL:n seurakuntien liittymästä syntynyt Martinkosken seurakunta. Sorrin mukaan Turun ja Kaarinan seurakunnan alueella haudataan vuosittain noin 2000 ihmistä, joista sielläkin suurin osa on juuri tuhkauksia. Kaikille hautausmaille ei kuitenkaan välttämättä saa uusia arkkupaikkoja, Manelius kertoo. Turun ja Kaarinan seurakunnan hautaustoimen päällikkö Pekka Sorri kertoo, että seurakunnan yhdeksästä hautausmaasta miltei kaikissa on hyvin tilaa. Tietoa saadaan paitsi puista, myös metsän maapohjasta, kasvupaikkaluokasta ja kehitysluokasta. Manelius arvelee, että ihmiset alkavat nykyään olla valmiita luopumaan haudoista jo ennen 50 vuoden kulumista. Kuulutuksissa kysytään haudan hallinta-ajan jatkon halukkuudesta niiltä, joilla hallinta-aika on loppunut. Lupaa maanomistajilta metsätiedon keräämiseen ei tarvita, sillä oikeus siihen on taattu Metsäkeskukselle laissa. kesäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Kierto on nopeutunut Sekä Salon että Turun ja Kaarinan ja Raaseporin seurakunnista kerrotaan, että hautapaikkojen ajallinen pituus yhdellä suvulla on viime vuosina lyhentynyt. Kuva hautausmaan muistolehdosta.. –Aikaisemmin se on ollut pidempi, koska tämä kulttuuri on muuttunut aika paljon. Raaseporissa hautauksia on vuosittain 300 tienoilla. Hauta-aika jatkuu aina automaattisesti, kun hautaan haudataan lisää henkilöitä. –Nykypäivänä hautoja vapautuu, eli hallinta-aikoja ei jatketa enemmän, kuin uusia hautoja lunastetaan, kertoo Pekka Sorri Turun ja Kaarinan seurakunnasta. –Isommilla hautausmailla ainakin löytyy runsaasti ihan käyttämättömiä hautoja, mutta ihan pienillä voi olla, ettei käyttämättömiä ole otettavissa, Manelius sanoo. Ainakin Turun seudun kohdalla tämä tarkoittaakin Sorrin mukaan sitä, että pulaa haudoista ei ole myöskään näköpiirissä. Sentintarkkaa tietoa metsistä Metsäkeskus inventoi metsää lähialueella 1000 koealan verran Nuutti Ruokangas Hautapaikkoja riittää hyvin eri puolilla Saloa. 9 Torstaina 19. –Turun hautausmaan osuus koko (hautausten) volyymista on 75 prosenttia, eli se on täysin ylivoimainen. Taina Manelius Salon seurakunta Perniön kappelihautausmaalla on tilaa niin uusille arkkuhaudoille, kuin uurnillekin. Raaseporin suomalaisen seurakunnan hautaustoimenpäällikkö Charlotta Laukkanen taas kertoo, että kyseisen seurakunnan alueella ei ole missään tilannetta, etteikö hautapaikkoja löytyisi. Raaseporissa sekä Turussa ja Kaarinassa tilanne on niin ikään hyvä. Vanhemmilla ja pienemmillä hautausmailla, kuten Uskelan emäkirkon hautausmaalla, ei välttämättä löydy uusia hautoja, mutta niistä voi vapautua vanhoja hautoja. Vanhoja hautoja tulee kiertoon kuulutusten kautta. TÄÄLTÄ sista tehokkaita ja tarkkoja. –Koska uurnahautaus on lisääntynyt koko ajan, se tekee sen, että samaan arkkuhautaan mahtuu todella paljon uurnia. Myös Salon seurakunnan Taina Manelius toteaa hautauskulttuurin muuttuneen. Valtaosa tuhkataan Yhteensä Salon seurakunnan alueella hautauksia tehtiin viime vuonna 712, joista 531 oli tuhkauksia. Aikaisemmin tarvittiin paljon enemmän hautapaikkoja, kun pääasiassa haudattiin arkkuja, Manelius sanoo. Salon seurakunta tekee kuulutuksia säännöllisesti eri hautausmaille, parhaillaan kuulutukset ovat käynnissä esimerkiksi Särkisalossa. Ennen annettiin 50 vuoden ajalle hautoja ja silloin ne olivat ainakin sen 50 vuotta siellä, mutta nykyisin annetaan 25 vuoden hautoja. Vertailun vuoksi asiaa kysyttiin myös yhdestä naapurikunnasta sekä yhdestä isommasta seurakunnasta. Metsävaratietoa on kerätty vuosien varrella etelästä pohjoiseen. Perniössä esimerkiksi kirkkohautausmaalla oli viime vuonna 18 hautausta, joista uurnia oli 15, kappelihautausmaalla taas oli 58 hautausta, joista 18 oli arkkuhautausta. Metsää inventoidaan tänäkin vuonna sekä yksityisistä että julkisomisteisista metsistä. Hautapaikkoja riittää, mutta aina ei käyttämättömiä " Jatkossa alkaa varmaan riittää se 25 vuotta. Salon seurakunnan hautausasioiden palvelusihteeri Taina Manelius kertoo, että hautapaikkatilanne Salon seurakunnan hautausmailla on hyvä sekä arkkuettä uurnahautauksia varten. Myöskään Perniön kirkkohautuumaalta uusia paikkoja ei löydy, vaikka sielläkin palautuneita hautapaikkoja on tarjolla jonkin verran. Utsjoelta ja käsivarren Lapista tietoa ei ole. –Jatkossa alkaa varmaan riittämään jo se 25 vuottakin, hän uskoo. –Mutta siellä metsää ei oikeastaan olekaan, Heimo ja Reinivuo nauravat. Täysin ummikkona metsään ei lähdetä, sillä vanha metsävaratieto iästään huolimatta antaa tietoa metsän tyypistä ja määrittelee täten jo etukäteen, mistä mittauksia tehdään monipuolisen tiedon saamiseksi. Vähemmän tilaa uusille haudoille on ainoastaan Maarian kirkkomaan ja keskisellä hautausmailla, joista vapautuu hautapaikkoja käytännössä vain, kun vanhoja hautapaikkoja ei uusita. Tuhkaukset sisältävät sekä uurnassa haudatut, että he, joiden tuhkat on siroteltu muistolehtoihin. Hän kokeekin, että tuhkauksien määrä kasvoi etenkin 90-luvun lopulla ja 2000 luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Sama tilanne pätee myös eteläisen Salon hautausmaihin Perniön, Särkisalon ja Kiskon vanhojen kuntien alueella
Elämän projekti Puuvenefestivaalin alla Vahto on samalla saattamassa maaliin erästä projektia, joka on määrittänyt Vahdon koko elämää. Toisin kuin aluksen varakkaalla ensiomistajalla, duunaritaustaisilla Vahdoilla kunnostukseen on käytännössä mennyt Jani Vahdon mukaan käytännössä kaikki ylimääräinen raha – ja aika, mutta katumusta ei ole havaittavissa. Myös Vahdon omistamat salonkiveneet Oden vuodelta 1906 ja Linnunpää vuodelta 1936 pyritään saamaan festivaaleille, mutta Bonito on Vahtojen lippulaiva. –Isäni on nuoresta pojasta asti pelastanut vanhoja puuveneitä, etsinyt raatoja ja halunnut, että ne säilyvät, Vahto sanoo. Lopulta kuin sattumalta hänen isänsä törmäsi vuonna 2008 Boniton silloiseen omistajaan, jonka mielestä se oli valmis juhannuskokkoon. Kaiken takana on tarina Jani Vahdolla lähtökohta Bonitoon oli ennen kaikkea sen tarinassa, minkä huomaa, kun hän intoutuu puhumaan sen historiasta. TÄÄLTÄ Nuutti Ruokangas Reilun viikon kuluttua Mathildedalin vierasvenesatamassa näyttää varmasti toiselta kuin yleensä. Tähän löytyi ehdotus itsekin puuveneitä harrastavalta Jari Lehtovaaralta, joka on yksi henkilöistä Mathildedalin konttihotellien taustalla. Hän on järjestänyt aiemmin puuvenefestivaaleja Kotkassa sekä Turun ympäristössä tapahtumia klassikkopikaveneille, mutta halua löytyi järjestää lisää tapahtumia Varsinais-Suomen suunnalla. Veneet tulevat todennäköisesti saamaan huomiota, sillä puuveneet ovat Vahdon mukaan yksistäänkin menopelejä, jotka keräävät uteliaita silmäpareja. –Puuvene on niin visuaalinen ja samaan aikaan moni ymmärtää, että näitä täytyy pitää käsin kunnossa. Urakkaa viimeistellään Kaarinan Piikkiössä Lehtovaaran soraliikkeen varastossa. Bonito vaatii tosin vielä kylkien lakkauksen ja viimeisen pohjamaalauksen sekä pienten yksityiskohtien asentelua. –Siitä asti, kun olen ollut pieni, isäni on kertonut minulle, että on olemassa sellainen vene kuin Bonito ja se pitää jossain vaiheessa hankkia. kesäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Jari Lehtovaara taas korostaa, että puuvenefestivaalien kaltaiset tapahtumat antavatkin ihmisille nähdä mahdollisuuden paljon kerralla. –Kaiken rahan mitä olen saanut, olen laittanut tuohon. Veneen ensimmäinen omistaja oli merkittävä turkulainen ahtaaja Anton Edvin Erickson, joka kesäisin kulki Bonitolla Ruissalosta töihin telakalle. Viimeksi vene on ollut vesillä vuonna 1992, mutta pian sen pitäisi olla taas sellaisessa kunnossa, että sen voi laskea vesille. Lehtovaara oli pitkään puhunut Vahdolle tapahtuman järjestämisestä kylässä ja nyt aika vaikutti otolliselta tapahtumalle. Vaatii oikeasti paljon työtä, että se edes kelluu tuossa edessä. 10 Torstaina 19. Sitten niitä ulosottolaskuja maksellaan, jos niitä Mathildedalin puuvenefestivaaleilla kiiltelee kylkilautojen mahonki Jani Vahto hänen koko elämäänsä määrittäneen Bonito-laivan ruorissa. Venetapahtumien järjestäjänä Vahto ei ole uusi. Yksinkertaistettuna salonkivene on yleensä 1930-luvulta peräisin oleva tai sitä vanhempi vene, jossa on ohjaamon takana salonkimainen oleskelutila. Isä onnistui aivopesemään myös poikansa, vaikka innostuksen imeytyminen oli Jani Vahdolla vähän hitaampaa. Pitkällä jo tosin ollaan, sillä urakan alkaessa vene käytännössä purettiin runkoon saakka. Tapahtuman takana on turkulainen Jani Vahto, jolla vanhat puuveneet ovat olleet mukana elämässä käytännössä ensi henkäisystä lähtien. Bonito on ollut Vahdon ja hänen isänsä omistuksessa vuodesta 2009, mutta puheissa jo huomattavan paljon pidempään. Tällä kertaa tilaisuutta ei jätetty käyttämättä ja seuraavana vuonna Bonito oli heidän. Veneitä on saapumassa paikalle muun muassa Satakunnasta ja pääkaupunkiseudulta. Se projekti on Bonito, vuonna 1921 Turun Veneveistämöltä valmistunut salonkivene, jota hän on isänsä kanssa kunnostanut muun muassa museoviraston ja yritysten avustuksella kahdeksan vuotta. Bonito on viimeisillään valmis vesille yli kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen, pieniä kunnotustöitä täytyy vielä tehdä.. Se on historiaa ja kulttuuria, hän toteaa. Tervan tuoksun voi miltei haistaa. Vahdon isä oli yrittänyt ostaa Bonitoa jo 1980-luvulla, mutta tämä oli päässyt valahtamaan näppien välistä muille omistajille. Satamaan saapuu nimittäin noin 30 puuvenettä ensimmäistä kertaa järjestettävää Mathildedalin puuvenefestivaalia varten
Bonito on viimeisillään valmis vesille yli kolmenkymmenen vuoden tauon jälkeen, pieniä kunnotustöitä täytyy vielä tehdä. Käytännössä ideaa kokeiltiin ensin Turussa Turun ruokaviikoilla Salon kaupungilta lainatussa kontissa, sitten muutamilla messuilla. Puoti paikallisille ja seudulla poikkeaville Mathildedalin puuvenefestivaaleilla kiiltelee kylkilautojen mahonki tulee, hän hymähtää. Taija ja Jonas Jokilehto innostuivat Yrityssalon hankkeesta, jossa lähiruoka ja sen näkyvyys olivat keskiössä. Sekä Lepola, Hallonmäki ja Mathildedalin kyläpanimo ovat keränneet juomistaan myös aiemmin tunnustusta. Perniöläispanimot palkinnoille siideri-ja olutkilpailuissa Mathildedalin kyläpanimon toimitusjohtaja Mia Nygård-Peltola ja väliaikainen panimomestari Matti Isosomppi huhtikuussa. 11 Torstaina 19. Jani Vahto hänen koko elämäänsä määrittäneen Bonito-laivan ruorissa. Taija Jokilehto pohtii Puhdin suosion johtuvan ympäri Suomen nousevasta lähiruoka-trendistä. YRITYS Yritys -juttusarjassa vieraillaan isoissa ja pienissä yrityksissä eteläisessä Salossa. Puhdin hyllyillä notkuu paikallisia tuotteita kananmunista ja yrteistä mehuun ja sinappiin. Nyt Puhti on ollut auki muutaman viikon ajan. –Samalla, kun ruoan tuottajien kohtaamista vaikeuksista puhutaan, toinen puoli on arvostuksen nousu ja läheisyyden merkityksen kasvaminen, Jokilehto pohtii. Perniöläinen siideripanimo Lepola putsasi pöydän Suomen Paras Siideri 2025 -kisassa. Myös sekä Suomesta että ulkomailta saapuvat matkailijat ovat löytäneet tiensä Puhdille. –Sillä on todella hieno historia, merkittäviä omistajia, jotka ovat olleet aikansa tunnettuja ja myös merkittäviä henkilöitä tällä alueella ja sen kehitykselle, Vahto perustelee veneen entisöintiä. Mathildedalin kyläpanimo taas nappasi yhden hopeaisen ja yhden pronssisen sijan Suomen Paras Olut -kisassa. Liinu Nieminen Puhti kuvastaa lähiruoan tekijöiden uutteruutta, mutta myös voimaa, jota puhdas ja monipuolinen ruoka antaa. Lisäksi Lepola otti tuplavoiton maustettujen aitojen siiderien sarjassa. Jokilehdon yrittäjäpariskunta vaikuttui tilasta ensinäkemältä, ja loppu on historiaa. –Paitsi jos se uppoaa, niin tirautan vähän useamman kyyneleen. Parhaista oluista kisasi tänä vuonna 428 eri olutta 49 eri panimolta. Sen lisäksi Puhdin lihavalikoimaa on haaveissa laajentaa. Perniön kolmoisvoiton sarjassa varmisti Hallonmäen siideripanimo, joka tuli sarjassa kolmanneksi. Kesäkuun aikana niitä ilmestyy tännekin, Jokilehto lupailee. –Nykyään, kun kaikilla on kaikkea, ruoka on hyvä tuliainen kotiin viemisiksi, Jokilehto miettii. Suomen parhaan siiderin kisaan osallistui 56 siideriä 13 eri tuottajalta. Jokilehtojen oma hedelmäjäiden tuotantolinja on kuitenkin jo käynnissä. Kilpailusarjoja oli yhteensä 15. Nuutti Ruokangas Perniöläiset panimot niittivät palkintoja viime viikolla Suomen parhaista siidereistä ja oluista kisattaessa. Ensin puotipaikaksi mietittiin Salon toria, mutta Krista Gustafsson ehti ennen päätösten tekemistä ehdottaa paikaksi Mathildedalissa tyhjillään olevaa tilaa. Osa hyllyistä odotti alkuviikosta täydennystä, kun asiakkaat olivat niitä jo ahkerasti ensimmäisten viikkojen aikana tyhjentäneet. Lepolan Rauhasiideri valittiin vuoden parhaaksi aidoksi siideriksi Suomalaisen Aidon Siiderin Seuran neljättä kertaa järjestämässä kisassa. Lepolan siideri voitti myös muiden siiderien sarjan ja oli toinen aitojen päärynäsiiderien sarjassa. Tästä ajatuksesta Mathildedaliin syntyi lähiruokapuoti, joka kantaa nimeä Puhti. Asiakkaat ovat löytäneet Puhdin mukavasti alusta lähtien, sanoo Taija Jokilehto.. Varmaa kuitenkin on, että kyseessä on tunteellinen hetki, kun Bonito lasketaan ensimmäisen kerran vesille. Mathildedaliin Bonito on tulossa, mutta vielä on epävarmaa, tuleeko se sinne pyörien päällä ja pääseekö vene kastautumaan ensi kerran 30 vuoden jälkeen. –Paikallisilta olemme jo saaneet kiitosta, että ei tarvitse kauas lähteä, jos puuttuu akuutisti jokin ruokatarvike, Jokilehto kertoo. Kyläpanimo oli toinen vaaleiden tai keskitummien alejen luokassa sekä kolmas stouttien tai porttereiden luokassa. Lähiruokakioski haluttiin rakentaa ajatuksella, että sieltä löytyy jotain sekä paikallisille, mökkiläisille että matkailijoille. Kylmäkaapissa olevat juustot on hankittu kauempaa, koska Laitilaa lähempää tuottajia ei löydy. Uusi kioski, jo olemassa oleva jätskikioski ja muut Jokilehtojen yritykset ovat vieneet sen verran aikaa, että jäiden saaminen pakkaseen on saanut hetken odottaa. Ruoan tuottajat ja kuluttajat pitivät ideasta niin paljon, että lähiruokakioskin perustaminen oli luontainen jatkumo kokeilulle. Vastaanotto on ollut Taija Jokilehdon ja hänen puodissa työskentelevän tyttärensä Jolia Jokilehdon mukaan hyvä. –Vielä on tulossa pieni pakastin, johon saadaan esille hedelmäjäät. Yrittäjäporukalla pohdittiin, miten salolainen lähiruoka saataisiin keskitettyä johonkin ja helposti saataville. kesäkuuta 2025 80 vuotta täältä. –Kyllä ajattelin pari kyyneltä tirauttaa, Vahto toteaa hymyillen. –On ollut mukava huomata, että on todellakin osuttu johonkin tarpeeseen. Vahto näkee selkeästi kunnostuksen taustalla myös historiallista merkittävyyttä. Kisan tulokset julkaistiin keskiviikkona Helsingissä. Sekä lähiruoan kysyntää että tarjontaa seudulta löytyy. Sesongin edetessä hyllyille saapuu myös esimerkiksi perunaa. Kaikkien tuottajien tuotteita on myyty tasaisesti, Jokilehto iloitsee
Roiskis! Meeri Ålenius loikkaa saunarannasta Kiskonjokeen ja Miro seuraa kohta perässä. Luonnonkukkia kerätään koristeeksi joka tapauksessa. Vaan se puheista, uikkarit jalkaan ja lauteille. Jos kuvan paikalta lähtisi uimaan kameran osoittamaan suuntaan, saapuisi ennen pitkää Latokartanonkoskelle. Viileäksi sitä voi sanoa, kylmäksi ei millään. Marianne Ålenius ojentaa laiturilta kameran ja sisarukset saavat loikkia laiturilta veteen kuvia varten. Lahjalippu salkoon Yhdestä ei tingitä: lippu nousee kello 18. Asialla ovat 11-vuotias Meeri Ålenius ja hänen pikkuveljensä, kahdeksanvuotias Miro. Eletään vasta maanantaiaamua, mutta kesälomalla saa olla uimahommissa arkipäivänäkin – etenkin, kun tarkoituksena on tehdä saunajuttua juhannusviikon lehteen. –Teillehän se on ihan pakkomielle, että pitää päästä saunaan ja uimaan kesällä, nauraa Marianne Ålenius jälkikasvulleen. 12 Torstaina 19. Lisää löylyä, vaikka mittarin viisari jo liki kahdeksassakympissä huitookin. Juhannuksena saunan ovelle tuodaan nuoret koivut, kuten perinne on. Kiuasmakkaralle olisi teline ja kiuasmakkaraa on tehtykin, joskin vielä mieluummin sisarukset muistelevat kiuashodareita. JUHANNUS. Vetoja alavirran suuntaan ei tarvita. Vastarannalla liikkuu joku tai jokin koiraa kiinnostava, mutta kuka tai mikä. Ei kun rantaan ja jokeen. kesäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Retkeilijä, kauris vai jokin lintu. –Kerran jokea pitkin tuli omenakin, muistaa Meeri Ålenius. Olisi. Se jää selvittämättä. Kiuasmakkaraa ei uskalla luvata: perheen isä Henkka on harras kalamies ja reissu Ahvenanmaalle tuotti lohta grillattavaksi. –Saataisiinkohan tänä vuonna kukkasia tyynyn alle, miettii Marianne Ålenius. Sepä se, kerran virtaan laskettu voi kulkea jopa mereen asti. Oikeastaan koko juttu sai itunsa jo vuosia sitten. Marianne Ålenius kertoo saaneensa lipun rippilahjaksi. Meriveteen tottuneen suussa hörppy jokivettä on makeaa kuin mikä. Pitkän uimarin jalat yltävän tässä kohtaa pohjaan ja tapaavat hiekan, jostain paikalle vuosien saatossa ehkä valuneen. Sisarusten äiti Marianne Ålenius ehti jo unohtaa, että laiturin harjaus jäi kesken ennen vieraan tuloa ja nyt se sitä paitsi onkin märkä kaikesta roiskuneesta vedestä, joten harjan saa antaa olla. –Olisiko kohta uimisen aika, heittää Meeri. Vaan palataanpa saunaan: löylymittarin viisari näyttää kahdeksaakymppiä. Kotitalon pihalla on perheen varsinainen käyttösauna, punainen ja perinteinen, sisällä kiukaan vieressä muuripata ja juuri se tuoksu kuin vanhoissa saunoissa on. –Viime vuonnakin niistä kyllä kovasti touhuttiin, hän naurahtaa. Sauna on kuumana niin kauan kuin tarvitaan ja vihta kuuluu asiaan sekin. Se ei liene yleisin rippilahja, mutta sittemmin sillä on ollut käyttöä säännöllisesti. Ja sen huomaa, kun uimaan menee: joki virtaa ja virta vie pikkuhiljaa mennessään, jos ei uimari kohta ala potkia vastaan. Vastaranta taas on lähellä siksi, että nyt ei uida järvessä eikä meressä vaan Kiskonjoessa. Sisarukset myöntelevät, eikä saunastakaan aina ole niin väliksi. Miro Ålenius vastaa löylynheitosta, havupuuklapit palavat kiukaanpesässä. Maininta palasi mieleen, kun toimituksessa pohdittiin saunaa juhannusjuttuun. Aku Poutanen Tellu-koira on kuullut jotain ja se haukahtaa kerran, toisen ja kolmannenkin. Mitään ei näy, vaikka vastaranta tällä kerralla aika lähellä onkin. Arto Ålenius ei nyt päässyt paikalle, mutta kaksi nuorempaa polvea lupautui saunottamaan vieraan: Marianne Ålenius asuu lapsuudenkodissaan miehensä ja lastensa kanssa, joten sauna on se sama, josta jo aikoja sitten puhuttiin. Nyt piti päästä uimaan Sauna kuuma, joki viileän virtaava ja siksi kiuas on kuumana toisessa saunassa vähän matkan päässä kotoa. Sisarukset muistavat heti ne parhaat paikat: toinen ranta vähän matkan päässä ja iso kivi uomassa. Sitä vastoin se ei jää epäselväksi, ketkä tällä puolen rantaa sopivasti mekastavat. Marianne Åleniuksen isä Arto mainitsi sivulauseessa saunastaan joen rannalla. Ja itse asiassa saunoja on kaksi. Meeri Ålenius sanoo, että on uinut ehdottomasti eniten juuri joessa
Salko nousee pystyyn noin klo 13. 13 Torstaina 19. Juhannussalko nousee aattona Tallbackan mäellä PsL Juhannussalon eli maistongin koristelun perinne jatkuu Särkisalossa. Jotain on opittukin: Meeriltä lähtevät euroviisukappale Bara bada bastun tanssiaskeleet kuin vettä vaan. Kiskon Lainerannassa vietetään juhannusjuhlaa aattona klo 18-20. Soitto soi rannoilla Juhannuksena järjestetään monenlaista rientoa eri puolilla seutua. Roiskis! Meeri Ålenius loikkaa saunarannasta Kiskonjokeen ja Miro seuraa kohta perässä. Juhannustapahtumasta on jo vuosien ajan vastannut Meripirtin kerho. Hän oli Särkisalon poliisi, kertoo salkovastaava Ari Pitkänen kerhon tiedotteessa. Tallbackan juhannussalon koristelu tehdään perinteisesti talkootyönä. Sitä seuraavat sirkusesitys, Klovni Oho!n esitys, lisää musiikki ja tapahtumaa pistetään pakettiin iltakahdeksalta. Muun muassa Mathildedalissa Terhossa vedetään juhannuspäivänä tanssit Baddingin tahtiin, Särkisalon Nixorissa keikkailevat perjantaina Peeta Lehtola band ja lauantaina Vaakku & Patterihaukat sekä Hyvää viikonloppua. Meeri tuo lisää klapeja pesään, mutta sanoo ettei vielä osaa lisätä niitä. Salko koristellaan ja nostetaan pystyyn Villa Tallbackan mäellä juhannusaattona. Varovaisuus on hyvästä tietysti. Työmaa kutsuu kohta molempia aikuisia ja sisaruksia lomahommat kuten kesäkerho ja kepparit, mutta hetken olo on kiireettömän raukea kuin jo olisi juhannusaatto. Juhannussalon koristelu alkaa juhannusaattona klo 11.30. Puhutaan myös tulesta ja sen tekemisestä. Marianne Ålenius pukee pelastusliivejä Mirolle, Meeri hipsii löylyjen jälkeen kohti rantaa. –Juhannussalon rakenne ja koristelutapa eivät ole muuttuneet vuosien saatossa Salon huipulla ”huitojana” on puusta veistetty poliisi, joka liittyy Villa Tallbackan ensimmäiseen omistajaan. Lauteilla puhutaan sisarusten kanssa saunomisesta vielä lisääkin: siihen ei tule ihan selvyyttä, onko pihavai rantasaunassa parempi löyly. Tänä vuonna kekkerit pidetään vanhalla VPK-talolla ja mäellä sen takana. Samoin pari sudenkorentoja, ihan väärään aikaan kesäkuussa. Jos kuvan paikalta lähtisi uimaan kameran osoittamaan suuntaan, saapuisi ennen pitkää Latokartanonkoskelle. Puoli kuudelta visaillaan, kuudelta esiintyy Lauri Jalonen kitaroineen, kuudelta on tiedossa lippukulkue. Teijon juhannusjuhlat palokunnanmäellä PsL Teijon alueen kyläyhdistyksen juhannusjuhlissa on ohjelmassa musiikkia, sirkusta ja kisailua. Lisätään siis yhdessä. Särkisalossa juhannussalon pystytyksen perinne alkoi 1990-luvun alussa. Molempi parempi, etenkin kun jokaisella saunanomistajalla on tietysti mielestään se paras sauna. Mathildan Marinassa viihdyttää aattona Trubaduuri Pasi DJ N´Terin kanssa ja lauantaina niin ikään. Löylyjen ja uinnin päälle kuivatellaan ja juodaan limsat, mitä sitä arkiaamuna ja lasten kanssa vahvempaa. Miroa kiinnostavat kalat ja niitä näkyy: salakkaparvi erottuu vähän matkan päässä. Kaikki paikalle saapuvat voivat osallistua talkoisiin tuomalla salon koristeluun tarkoitettuja kukkasia. Tapahtuma alkaa kello 16 ja ohjelmassa on muun muassa tuntia myöhemmin Näytelmäkerhon toteuttama Bremerin juhlapuhe runoineen. Marianne Ålenius tuumaa pihasaunan tulevan kuumemmaksi. JUHANNUS. Sitten puhutaan siitä, että tulitikkujen käytön, tulenteon ja kiukaankin turvallisen käytön oppii kyllä, kun opetetaan. kesäkuuta 2025 80 vuotta täältä
Mutta pörssikurssit heittelevät, rahan arvo voi laskea, kaikki se, mikä tuli vaivalla kerättyä, voi kutistua olemattomiin. Käyn seurakuntamme rippileireillä pitämässä lähetysrastit. Näitä aarteita Runebergikin virressään pohtii. Perniön lisäksi kassa perustetaan Meritalon museoon. Lapset ja sisarukset lapsineen onnittelevat! Perniön Pirteät ry Saunailta 26.6. Toiset painottavat terveyden, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kaltaisia asioita, toiset pitävät tarkeimpinä rahaa, valtaa ja omaa etua. Ensi sunnuntain aihe kirkkovuodessa on ”katoamattomat ja katoavat aarteet”. Perniön museosta voi nyt ostaa Museokortin PsL Salon paikallisliikenne Paikun linjoilla saa maanantaista lähtien ajaa myös, vaikka tilillä ei olisi senttiäkään. Särkisalossa kuullaan 1700-luvulla eläneen Preussin prinsessa Anna Amalian itsensä, hänen hovissaan vaikuttaneiden tai Amalian musiikkikirjastoon liittyvien säveltäjien musiikkia urkuri Katri Vanhamäen sekä oboisti Anna-Kaisa Pippurin esittäminä. Järj. Hän kunnioitti kaikkia, hän huomioi myös ne, joita muut halveksivat. Kissojen suojelu, Perniön mieletön historia ja Yhres ehdolla vuoden teoksi PsL Salon seurakunnan kesäkonserttisarja jatkuu tulevana sunnuntaina Särkisalon kirkossa. Jeesuksen mukaiseen elämään kukaan meistä ei pysty. Kassojen perustamisesta teki viranhaltijapäätöksen vt. Yhres Aku Poutanen Perniön museosta voi vastedes ostaa Museokortin ja myös uusia sen; museo pääsee näin Museokortin kansallisen markkinoinnin piiriin. Kukaan ei pärjää yksin. Merkillepantavaa Jeesuksen koko julkisen toiminnan aikana oli se, että hän todella halusi osoittaa kaikille ihmisille rakkautta. Päinvastoin. Kesäkonserttikiertue alkoi kolme viikkoa sitten konsertilla Perniön kirkossa ja viime viikolla konsertti järjestettiin Yliskylän kirkossa. Tällaisesta joukosta löytyy monenlaisia mielipiteitä. 044 735 2300 Perkkarissa sinut huomataan! Perkkarissa sinut huomataan! Oikaisu Viime viikon lehdessä jalkapalloa käsittelevän jutun kuvatekstissä Arjan Krasniqin nimi oli virheellisesti merkitty Krasnikiksi. Jennynkuja 2. Voittaja julkistetaan Salon iltatorilla elokuun alussa. Kymmenen finalistin joukossa eteläisestä Salosta ovat improvisaatioduo Pahojen Mahojen ja Perniön kotiseutuyhdistyksen Mieletön Perniön historia, Perniön eläinsuojeluyhdistys pitkäjänteisestä työstään kissojen hyväksi sekä Särkisalokotiyhdistyksen Yhrestoiminta. Maksutonta liikenne on heinäkuun 25. Turinatupa Särkisalokodissa klo 13. Näin kassajärjestelmään kuuluvia laitteita ei tarvita; kassojen toiminta on verraten vähäistä. Pahat Mahat esiintymässä Perkkarin 80-vuotispäivillä joulukuussa. Jeesus tiivisti kymmenen käskyä rakkauden kaksoiskäskyksi kutsuttuun lauseeseen: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Ihminen voi keskittyä maallisen mammonan keräämisen. Soita p. Tervetuloa. Turinatupa mielen hyvinvoinnin ryhmä varttuneemmalle väelle Perniön Plakkarissa klo 10, Heikkiläntie 2. Maksutta pääsee tänä aikana matkustamaan koko Salon alueella, kaikilla linjoilla. Esitys on osa Salon seurakunnan 14 esityksen kesäkonserttikiertuetta, joita esitetään seurakunnan eri kirkoissa kesä-elokuun välisenä aikana. Keräämme kukkia Tallbackan juhannussalkoon. Yhdellä rastilla pohditaan arvoja. Yhres kävely KLO 10 Särkisalokodilta. Ti 24.6. Jos Jeesus astelisi leirikeskuksen ovesta sisään käydessämme läpi rasteilla pohdittua ja tehtyä, mitä hän sanoisi. Tarkoituskin voi olla hyvä. klo 17.00 Kansalaisopiston sauna Rantapirtti Lehmirannantie 121. Elämästä tulee merkityksellistä kuin itsestään. Salon Nuorkauppakamarin järjestämän kisan finalistit julkistettiin viime viikon torstaina Salon iltatorilla. Mikä pysyy. Ehkä ajatuksena on varmistaa jälkipolville taloudellisesti helpompi elämä, ei niinkään kerätä taloudellista varallisuutta itselle. Kesän uutuutena on vuoro Salosta Lehmijärvelle. Mukavaa yhdessä oloa, pientä aktiviteettia ja tietysti kaffet ja paakelssii. Johtokunta SPR Perniön osasto Omapaikan terveyspiste on avoinna joka perjantai klo 10-12. Rauno Leino 85 vuotta. Tästä kymppijoukosta ryhmäläisten pitää seuloa vielä kolme kaikkein tärkeintä ja vieläpä perustella valintansa. Preussin hovin musiikkia Särkisalon kirkossa Improvisaatioduo Pahat Mahat on yhdessä Perniön kotiseutuyhdistyksen kanssa yksi ehdokkaista vuoden salolaiseksi teoksi. Kesä on rippikoulujen aikaa. Yrittää voi, ja pitää. TÄL VIIKOL Pysähdy hetkeksi Enemmän kuin kaksi koolla Tapahtumatiedot/menovinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Onnittelut/kiitokset/syntyneet/yhdistyspalsta: ilmoitukset@ pernionseudunlehti.fi Mainoksesi tähän. Rastit kierretään 4–8 riparilaisen ryhmissä. päivään asti. Henna Seppälä Salon seurakunnan lähetyssihteeri On meillä aarre verraton! PsL Kolme ehdokasta eteläisestä Salosta on valittu finalistien joukkoon Vuoden salolainen teko -kilpailussa. Nyyttikestit. Paikun kyytiin pääsee rahatta maanantaista lähtien paljon onnea 044 735 2302. Vuoden salolaista tekoa voi äänestää heinäkuun loppuun saakka verkossa ja Salon pääkirjastossa. Eteläisessä Salossa kuullaan neljäs esitys vielä 3. klo 13. Ehdokkaita oli alun perin 42, joiden joukosta valittiin kymmenen finalistia. Meidän tulee siis pyrkiä elämään Jumalan tahdon mukaisesti, kunnioittaa kaikki ihmisiä ja elää myös niin, että itsellämme on hyvä olla. Särkisalontie 1361/ Yhres To 26.6. Otsikko on poimittu Runebergin kirjoittaman virren (183) alkusanoista. Tervetuloa! Suljettu 20.6. Muita finalisteja ovat Jokusha-kerho, eli suomenkielinen kerho maahanmuuttajille, Anna tukesi ry:n Joulu jokaiselle -joululahjakeräys, RC Reach Salon Ankan uitto, Taito Varsinais-Suomi ry:n, Salon taitokeskuksen ja Lukkarinmäki-seuran kevättapahtuma Lukkarinmäellä, Humppamusiikin ystävät ry:n Raatalan Humpparalli 2024, MLL Varsinais-Suomen piirin Salo-Someron perhekeskuksen liikkuva kohtaamispaikka Karuselli sekä Salon Seudun Maanpuolustusnaisten kolmiosainen luentosarja kokonaisturvallisuudesta. Kaupunki tarjoaa kaupunkilaisille maksuttomat kyydit viiden viikon ajan. Rakkauden teot eivät maksa meille mitään. 14 Torstaina 19. Ti 24.6. elokuuta Kiskon kirkossa. Särkisalokoti To 19.6. Asia mahdollistuu sillä, että museoon perustetaan kassa. Omat reunaehtonsa toimintaan kuitenkin tulee: kassalla otetaan maksuja vastaan vain Mobilepaylla. Rikkainkin Roope Ankka kaipaa kohdatuksi ja kuulluksi tulemista, ystävällisiä sanoja ja eleitä. talousjohtaja Maria Kulmala. Riparilaisten tehtävänä on valita suuresta joukosta ensin heidän mielestään kymmenen tärkeintä asiaa elämässä. Järj Yhres. Ulkokuntosali klo 10 Särkisalo, Ankkuritie 3. Yhres Ke 25.6.Ohjelmalliset rantavajakaffet Förbyn rannassa ke 25.6. Järj. kesäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Hymy, ystävällinen sana, toisen auttaminen tuovat itsellemme hyvää mieltä. Turinatuvassa mukavaa yhdessä oloa, pientä aktiviteettia ja tietysti kaffet ja paakelssii
–Parasta täällä on se, että pääsee kisaamaan, Sandholm tiivistää. 15 Torstaina 19. Leila ja Helena Melkkilä ovat pitäneet päivän kisailusta. kesäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Mitaleja on kummallekin kertynyt jo aikaisemmista Hippo-kisoista, koska niissä on lapsuuden aikana juostu jo jonkin verran. Hippo-kisoja järjestetään ympäri maan, ja Aaltonen pitää tärkeänä sitä, että myös pienemmät paikkakunnat saavat omat kilpailunsa. Valjasen suosikki tämän päivän kisalajeista on juoksu, Sandholmin puolestaan kuulantyöntö. Hippo-kisat ovat houkutelleet sateesta huolimatta paikalle paljon lapsia vanhempineen. 2-vuotiaiden oman sarjan puuttuessa hän kisailee vanhempien lasten kanssa. –Se on tosi merkityksellistä, että voimme tarjota ilmaisia kivoja tapahtumia, joihin on osallistujilla matala kynnys tulla paikalle, hän pohtii. Ennakkoon ilmoittautuneita lapsia viime viikon keskiviikkona järjestettyihin kisoihin oli 50, paremmilla säillä lopullinen määrä yleensä tuplaantuu kisapaikalla ilmoittautuneiden ansiosta. Vaatteet ja hiukset kastuvat läpimäriksi sekä lapsilla että vanhemmilla, mutta kisailijat jatkavat kentällä suorittamista hymyilevin kasvoin. Pallonheittopaikalla juuri suorituksensa tehneet siskokset Helena ja Leila Melkkilä ovat sonnustautuneet säänmukaisesti sadetakkeihin. Kumpikin on harjoittelemassa pituushyppyä jo ennen varsinaisen kisan alkua. –Tänään tuskin tulee ainakaan enempää kuin ennakkoon on ilmoittautunut, Hippo-kisoja järjestävän OP Lounaismaan Mirjami Aaltonen pohtii. Perniöläinen kaksikko harrastaa koripalloa ja jalkapalloa. Kisat ilman vakavaa kilpailua Sofia Sandholm kisasi 10-vuotiaiden tyttöjen sarjassa pituushypyn lisäksi kuulantyönnössä ja 60 metrin juoksussa. Valjanen on tosin ehtinyt jo hukata osan omista palkinnoistaan. –Täälläkin on lätäkkö, joku huutaa kentän laidalle sateensuojaan menneelle isälleen. Pääasia on, että pääsee kokeilemaan ja pitämään hauskaa liikunnan parissa. –Tässä hienointa on se, että lapselta ei vaadita pitkää harrastehistoriaa, jotta voi osallistua kisailuun, lastensa kanssa kentällä kisoihin valmistautuva Juha Sainio kertoo. Kentällä lapsiaan kannustavat vanhemmat ovat yhtä mieltä siitä, että tämän päivän kilpailut ovat hyvä esimerkki siitä, että lasten urheilun ei tarvitse olla vakavaa. URHEILU Tulostiedot ja juttuvinkit urheilusivulle: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Pysy Pysy fölys! fölys! @perkkari @perkkari1944 Liinu Nieminen Perniön urheilukenttä on täyttynyt värikkäistä sateenvarjoista, saappaista ja vettä valuvista kasvoista. Hän tietää kertoa, että 2ja 4-vuotiaille ei ole Perniössä paljoa liikuntaharrastusmahdollisuuksia, mutta tämän päivän tapahtuma on hyvä tapa kokeilla erilaisia lajeja. Kentän laidalla seisovat vanhemmat kertovat, että lapset itse halusivat lähteä kentälle, vaikka tiesivät, että sää on kaikkea muuta kuin kesäisen kuiva ja lämmin. Perniön urheilijoiden ja OP Lounaismaan yhdessä järjestämää tapahtumaa voisi kutsua jo perinteiseksi, sillä monet vanhemmat ovat itse lapsena olleet juoksemassa samoissa kisoissa. Juhana Melkkilä nosti nauravaiset siskokset syliinsä pallonheittokisan jälkeen.. Sofia Sandholm ja Klas Valjanen ovat tänään kisaamassa pituushypyssä, kuulantyönnössä ja juoksussa. –Yritetään viedä lapsia kokeilemaan erilaisia lajeja, mutta ei pakoteta mihinkään, Melkkilä jatkaa. Helena Melkkilä on neljän vuoden iästään huolimatta osallistunut jo aikaisemmin Hippo-kisoihin, Leila Melkkilälle nämä ovat ensimmäiset laatuaan. –Kyse on täällä enemmänkin yhdessäolosta ja kivasta tekemisestä, eikä vakavasta kilpailemisesta, siskosten isä Juhana Melkkilä miettii. He pitävät myös yleisurheilulajeista, vaikka niitä harvemmin harjoittelevat
Esa-Matti Ristolan naapuri sai Strömmasta noin 12 kilon lohen, mutta joku oli jo käynyt herkuttelemassa. k l o 1 8 KOKO PERHEEN LASTENNÄYTELMÄ Pe 20.6. Puuvenefestarit klo 17 | SOUTHWEST SKIFFLE BOYS Ke 2.7. klo 19 | EDITH KORTTEINEN La 19.7. Kuninkaantienkin ansiosta Perniön seurakunnan juuret menevät roomalaiskatoliseen aikaan ja oman papin hoitamana siitä on mainintoja jo vuodelta 1330. Tarkat selvitykset Perniöstä saa Tove Riskan ja Antero Sinisalon teoksesta Suomen kirkot, osa V (1958) ja jota lyhyesti referoin: On Yliskylän kirkko, Teijon kirkko, Kosken kirkko, Ylikulman kirkko ja Ylönkylän rukoushuone. Wesimylly käynnistyy välittömästi kesäteatteriesityksen jälkeen n. Seudullamme on useita kirkkoja ja entisiä kirkon paikkoja, joista on lukuisia tutkimuksia, uusimpia Markku Hiekkasen Suomen keskiajan kivikirkot (2007). Kosken, Teijon ja Kuuston seurakunnat olivat itsenäisiä, mutta yhdistettiin vasta 1867 emäseurakuntaan. Särkisalo irrottautui kokonaan omaksi seurakunnaksi 1904. Tutkimuksissa on tarkkaan selvitetty, miten ennen Teijon kirkon valmistumista oli Teijon kartanon päärakennuksen yksi huone vihitty kappeliksi. Kartanoilla on omat kappelinsa tai johonkin huoneeseen on sellainen erotettu. 16 Torstaina 19. Kuuston ruukissakin oli siis oma seurakuntansa ja varmaan jonkinlainen Herran huone. välisenä aikana JOKA PÄIVÄ • klo 8:30-10:30 | 19 €/hlö • maanantai-perjantai LAUTASTARJOILU • lauantai ja sunnuntai BUFFET mathildanmarina.fi SATAMA HOTELLI RAVINTOLA MATKAPARKKI SAUNAOSASTO MARINALIVET 2025 Vapa a sisää npää sy kaikk iin! Kirakan 129 v. Mutta sitten tulen tärkeään asiaan. SULJETTU Lämpimästi Tervetuloa! PÄIVÄRINTEENTIE 14, 25520 PERNIÖ LUKIJOILTA Keski-Eurooppaa lukiolaisesta saakka pitkin poikin kulkeneena olen ihaillut, miten kaupungit ovat täynnä kauniita kirkkoja ja kylissäkin on useampia. klo 19 | AADA TINELL & VALTTERI AHONEN Pe 1.8. jauhaen karkeita luomuruisjauhoja halukkaille. Krohn Jaakkola ISO PAHA SUSI E n s i i l t a k e s k i v i i k k o n a 2 5 . 6 . Puuvenefestarit klo 17 | KAPTEENI VAHTO & LUNTREIJARIT La 28.6. Raamatunlukija huomaa, että varhaiset seurakunnat ovat olleet pieniä. ja ke 2.7. Tänään on trendinä suuruus ja mahtavuus ja sen seurauksena ihannoidaan myös seurakuntia, jotka ovat kuin hyvinvointialueita (hirveä sana!). Perniön seurakunta on ollut jakautunut moneen pieneen seurakuntaan. Vähän lisää värejä: Erja Johansson lähetti kuvan juhlavasti kukintaan auenneista pioneista. Tätä eivät selitä vain kulkuneuvot. Kun Suomessa seurakunta ja kunta erotettiin toisistaan jo 1800 -luvulla, korostettiin, että seurakunnan tulee keskittyä vain hengellisiin asioihin. Juhannuspäivä klo 15 -> | TRUBADUURI PASI Pe 27.6. Kristillisten seurakuntien olemukseen kuuluu se, että paimen tuntee seurakuntalaisensa ja seurakuntalaiset toisensa. Kun ajelet Perniön Lintiläntietä, pysähdy auki olevaan kappeliimme ja lue Isä meidän-rukous sielusi autuudeksi. klo 20 ke 25.6. Niinpä Perniön historiassa mainittuun Lindilän isoon aittaan rakensimme kappelin, joka vihittiin 15 vuotta sitten Herran huoneeksi. Sakari Pysähdy pieneen tiekappeliin Lindilän lukulampun alla Sarjassa Sakari Korpinen nostaa esiin helmiä paikallishistoriasta Lukijoiden kuvat Lukijoiden kamerat ovat räpsyneet eri puolilla seutua ja taltioineet paljon kesäistä Outi Suomi toivottaa kuvansa myötä värikästä juhannusta. kesäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Ne eivät ole seuranneet aikansa yhteiskunnan hallinnollisia malleja. KARKKImansikat & KARKKIvadelmat nostotuoretta varhaisperunaa, ym.kesäherkkuja TILAPUODISTA OMAN PUUTARHAN JUHANNUSVIIKOLLA PALVELEMME: MA-TO 10-17 PE 10-13 LA 21.6. klo 19 | EDITH KORTTEINEN La 30.8. Alkukesän kaunis merkki sattui Anni Hietasen silmään: oman pihan kielot kukkivat.. klo 19 | CAPO 2 Ke 16.7. Teijoon palaan joskus saamani uusimman tutkimuksen kanssa. Mutta komea kivikirkko on vasta 1400-luvulta. Särkisalokin kuului Perniöön, mutta messuja on pidetty aluksi jossain Förbyn kartanossa, sitten kirkkorakennuksessa nykyisen kirkon lähellä ja 1760-luvulta alkaen nykyisessä kirkossa. Hylkeitä ei pitäisi liikaa suojella, on Ristolan näkemys. Valveutuneet sielut miettikööt ”muutettavat muuttaen”, mitä tutkijat Tuomas Heikkilä ja Liisa Suvikumpu kirjoittavat uusimmassa kirkkokirjassaan (2009) sanoessaan, että marttyyri, ”universaali Laurentius” halstareineen tarjoaa arvokkaan esikuvan meillekin pysyä ajan trendeistä vapaina ja pysyä siinä, minkä tiedämme oikeaksi. klo 19 Venetsialaiset | ACOUSTIC LADY SAARISTOLAISAAMIAINEN • 20.6.-10.8. klo 19 | EDITH KORTTEINEN La 5.7. Juhannusaatto klo 19 -> | DJ N´TER | TRUBADUURI PASI La 21.6