Digiviikon löydät heti näköislehden lopusta. NUUTTI RUOKANGAS. Hei tilaajamme! Tiesitkö, että tilaukseesi sisältyy uusi Digiviikko, joka tarjoaa lisäannoksen kiinnostavia juttuja joka torstai. Vaikka sarjaa pelataan tosissaan, voivat joukkueet istahtaa pelin jälkeen saman ravintolan penkeille. pernionseudunlehti.fi Sosiaalinen peli Sosiaalinen peli Sivu 15 Sivu 15 Juho Henttinen edustaa Kiskon Kiskojia jalkapallon Salon mestaruussarjassa. Torstaina 18.6.2026 Nro 24 | Irtonumero 5,90 € ETELÄISEN SALON PAIKALLISLEHTI Enemmän on enemmän
Sisäministeriössä on medialta juuri kyselemättä viety eteenpäin uudistusta, jonka tarkoituksena on lakkauttaa pelastuslaitosten automaattiset hälytystiedotteet. Mikään niistä ei ole syntynyt tyhjästä. Lounais-Suomessakaan ei kehuja voi poliisin tiedottamiselle liiemmin jakaa. Tiedotteiden perusteella on ollut helppo päättää, miten toimitaan: on soitettu lisätietoja ja tehty päätös siitä, miten onnettomuutta seurataan ja lähdetäänkö esimerkiksi onnettomuuspaikalle. Isompi riski yksityisyydensuojalle ovat kolaripaikkoja kuvaavat sivulliset. Paikallislehdessä uutisoitavat asiat voivat olla pieniä, juuri niitä jotka eivät jatkossa ehkä ylittäisi tiedotteen tekemisen kynnystä mutta uutiskynnyksen ne kyllä ylittäisivät. Me emme voi vaikuttaa siihen miten ihmiset muualla maailmassa käyttäytyvät. Tarkemmat yhteystiedot, lehden vastuuja tietosuojalausekkeet sekä ohjeet mielipidekirjoituksiin: oma.media.fi/pernionseudun-lehti Painopaikka: Salon Lehtitehdas, Salo Kaikki sisällöt voidaan julkaista kaikissa Mediakonserni Keskisuomalaisen medioissa. Vertaistuki on tärkeää. 0100 5577 arkisin klo 8.00–16.00 ISSN: 0782-5714 Uutismedian liiton jäsen. Kuka kokoaa käyttäjien kokemukset ja vie ne päätöksenteon pöytiin. Tilaushinnat verkossa: oma.media.fi/tilaushinnat Jakelu: Voit hoitaa yleisiä jakeluun liittyviä asioita kirjautumalla pernionseudunlehti.fi/asiakaspalvelu Jakeluhäiriöt: Varhaisjakelualue Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Suomi ei ole muuttunut yhdenvertaisemmaksi sattumalta. Me tarvitsemme myös äänen, joka varmistaa, että voimme elää, osallistua ja vaikuttaa tasavertaisina kansalaisina myös tulevaisuudessa. Juuri nyt tarvitsisimme enemmän saavutettavuusosaamista, enemmän käyttäjien ääntä ja enemmän järjestöjen asiantuntijuutta – emme vähemmän. Tätä on seurannut usein jatkotiedote ja siinä viimeistään on ollut numero. päätoimittaja: Nuutti Ruokangas p. Tähän asti on käytännössä toimittu niin, että pelastuslaitokselta on tullut toimitusten sähköpostiin ensitiedote, jossa on mainittu onnettomuuden laji, sijainti karkeasti ja siinä on voinut olla päivystävän palomestarin numero. Sinä voit vaikuttaa jätteiden syntyyn omilla valinnoillasi. Ajatuksena oli nimenomaan nopea, avoin ja tasapuolinen toiminta. Pelkään, että nyt ollaan purkamassa juuri niitä rakenteita, joiden ansiosta vammaiset ihmiset ovat päässeet pois neljän seinän sisältä osallisiksi yhteiskuntaan. Vammaiset eivät tarvitse pelkästään apua selviytyäkseen. Jokainen ostamatta jätetty tavara lisää luonnon hyvinvointia, sillä me emme tarvitse kaikkea sitä materiaa, mitä meille tuotetaan. Maapallomme ei enää kestä liiallista kuluttamistamme. Yhtä huolissani olen siitä, mitä tapahtuu pienille paikallisille potilasja vammaisyhdistyksille. Niiden taustalla on vuosikymmenten työ, jota valtakunnallinen Näkövammaisten liitto ja monet muut järjestöt ovat tehneet. Yksistään kierrätys ei meitä pelasta. Kuka kertoo jatkossa päättäjille, viranomaisille ja ohjelmistotaloille, ettei palvelu toimi näkövammaiselle, kuulovammaiselle, ikääntyneelle tai kehitysvammaiselle. Palvelut siirtyvät verkkoon, tunnistautuminen sähköistyy ja yhä useampi arjen asia hoidetaan sovelluksilla. Sen eteen on tehty vuosikymmeniä työtä. Jos viranomainen päättää, mistä se kertoo, eivät kasva luottamus sen paremmin viranomaiseen kuin mediaankaan. Mutta, jos me kaikki yhteistuumin päättäisimme lakata ostamasta kiinalaisia tuotteita, niin eivät he niitä meille enää myisi. Minun on vaikea ymmärtää tätä ajattelua. Automaattinen tiedotusjärjestelmä on aikoinaan kehitetty yhteistyössä median kanssa. Niinhän se on. Välillä tuntuu, että olemme unohtamassa, miksi järjestöjä on aikanaan tarvittu. Poliisin tiedotuslinjan aneemisuutta on moitittu eri puolilla maata: esimerkiksi Pohjanmaan poliisi sai viime vuonna Oikeustoimittajien yhdistyksen Sumuverho -palkinnon, mikä ei ole kunnia-asia. Ei minun tarvitse välittää omasta tavastani elää, kun ei ne muutkaan välitä. Mitäpä jos meistä jokainen ajattelisi vain omia kulutusvalintojaan. Kyllä meiltä toimituksesta osataan yhä lähteä paloauton perään, pysähtyä kolaripaikalle tai soittaa lisätietoja jonkun muun havainnon perusteella mutta paljon jää sitten kertomattakin. Mutta vertaistuki ei tee verkkopankista saavutettavaa. Elämme aikaa, jolloin yhteiskunta digitalisoituu vauhdilla. Jatkossa pelastustoimen tiedottaminen olisi ”harkinnanvaraisuuden” myötä aivan varmasti harvempaa ja siinä olisi myös alueellisia eroja kuten poliisillakin. Vaikutukset ulottuvat jokaiseen pieneen yhdistykseen ja lopulta jokaiseen ihmiseen, joka tarvitsee tukea, vertaistukea tai yhteisön ympärilleen. Tilalle tulisi aiempaa harkinnanvaraisempi tiedottaminen. Kysyin kerran eräältä nuorelta hänen kulutustottumuksiaan, hän vastasi kun ne kiinalaisetkin kuluttaa. 040 562 7304 myyntipalvelu.etela@media.fi meks/yhteystiedot Asiakaspalvelu: Tilausasiat ja lukijailmoitukset pernionseudunlehti.fi/asiakaspalvelu Chat-palvelu toimii 24/7 pernionseudunlehti.fi/asiakaspalvelu Puhelin: 014 622 133 arkisin klo 8.00–16.00 (mpm/pvm) jonotus on maksullista. Esimerkiksi Salon SYTY ei ole vain yksi järjestö muiden joukossa. Ministeriö on perustellut muutosta myös yksityisyydensuojalla. Birgitta Wulf Pidämmekö olemassaolomme mahdollisuutta itsestäänselvyytenä?. Jos järjestöjen ääni vaimennetaan, vaarana ei ole vain palveluiden heikkeneminen. (02) 269 3434 arkisin 6.00–16.30, la–su 7.00–11.00 Postin päiväjakelu: p. Se ei muuta viranomaisten palveluita esteettömiksi. Se on investointi yhdenvertaiseen Suomeen. Jos oikea tieto ei kulje, sen tilalla ovat äkkiä huhut ja väärät tiedot. Miksi me kuitenkin yhä vain kulutamme ja saastutamme ympäristöämme, vaikka tiedämme että se ei ole ympäristöllemme eikä meille itsellemme hyväksi. Vaarana on, että yhteiskunta alkaa jälleen suunnitella ratkaisuja ilman niitä ihmisiä, joita ratkaisut koskevat. Mutta tavaroita me emme tarvitse, sillä osa niistä päätyy lopulta jätteeksi, joita meille syntyy yhä liikaa. Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita. Nämä asiat syntyvät vaikuttamistyöstä, asiantuntemuksesta ja pitkäjänteisestä edunvalvonnasta. 044 735 2303 Juttuvinkit, palautteet: toimitus.pernionseudunlehti@media.fi Kustantaja: Keskisuomalainen Media Oy Mediamyynti, yritysilmoitukset: Eetu Parkkisenniemi p. 2 Perniönseudun Lehti Torstaina 18.6.2026 s Olen näkövammaisena saanut elämäni aikana vertaistukea, neuvontaa, tietoa, ystäviä, harrastuksia, koulutusta ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan. Sitä voidaan pohtia erikseen, miksi näin on, mutta syksyllä uutiset onnettomuuksista ovat pahemman kerran katkolla eri puolilla Suomea. Kun kattojärjestöiltä ja yhteistyöjärjestöiltä leikataan, vaikutukset eivät kohdistu vain niiden työntekijöihin tai hallintoon. Mieti seuraavan kerran kun ostat jotain tuotetta, tarvitsetko sitä todella. Ja kun ihmisten ääni ei kuulu, heidän tarpeensa unohtuvat. Yhdistys toteaa, että tämä ei ole yleisperustelu heikentää tiedon saatavuutta vaan päinvastoin: luotettavan viranomaistiedon merkitys on nykyään korostunut. Ei siinä juuri kehuttavaa olekaan. Päivi Vigg Perniö Järjestöiltä leikkaaminen uhkaa palauttaa Suomea vuosikymmeniä taaksepäin ” Suomi ei ole muuttunut yhdenvertaisemmaksi sattumalta. Se tarjoaa koulutusta, neuvontaa, yhteistyöverkostoja, tiloja, tukea ja asiantuntemusta. Se on ollut aina yksi onnettomuusuutisten tarkoitus: kertoa, mitä on tapahtunut ja katkoa näin huhuilta siivet. p Praakata Yhteystiedot Perniönseudun Lehti Haarlantie 4, 25500 Perniö Toimitus: etunimi.sukunimi@media.fi Päätoimittaja: Aku Poutanen (sairauslomalla) Vt. Sisäministeriö on perustellut muutosta muun muassa muuttuneella turvallisuusympäristöllä. Moni pieni yhdistys jäisi yksin ilman sitä. Työtä, jota nyt ollaan valmiita pitämään vähemmän tärkeänä kuin niin sanottua suoraa auttamista. Ilman edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä vaarana on, että palaamme ajatteluun, jossa vammaiset saavat kyllä apua, mutta heidän ääntään ei enää kuunnella. Se mahdollistaa kymmenien vapaaehtoisvoimin toimivien yhdistysten toiminnan. Tiedämme myös sen, että emme saisi roskata ympäristöämme, mutta silti me roskaamme. Päätoimittajien yhdistys antoi jo painavan vastalauseensa uudistuksesta. Vastuullisesti toimiva media osaa tehdä uutisensa niin, että yksityisyyttä ei loukata. Sairaankuljetuksia tai poliisitehtäviä ei pelastustoimen hälytysten joukossa ole, vain yleisesti merkittävät tapahtumat ja niidenkin osoitteet on kerrottu vain karkeasti. Me tarvitsemme maata joka meidät ruokkii, me tarvitsemme ilmaa jotta voimme hengittää. Pienellä paikkakunnalla toriparlamenteissa toki tiedetään joka tapauksessa ilman mediaakin sangen äkkiä, kenen tilalla on palanut. Perustelu ei kestä: nykyäänkin tietosuoja on huomioitu. Järjestöjen edunvalvonta ei ole ylimääräinen menoerä. Se ei varmista, että näkövammainen lapsi saa tarvitsemansa tuen koulussa tai että julkiset digipalvelut toimivat myös silloin, kun käyttäjä ei näe näyttöä. Kaikkien meidän ostovalinnoilla kun on vaikutusta. Pelastustoimen ensitiedotteiden lopettamiseen ei ole perusteita V anhan tokaisun mukaan onnettomuusuutiset ovat lehden luetuinta sisältöä. Me tarvitsemme puhdasta vettä joka meidät virvoittaa ja janomme sammuttaa. Aku Poutanen Pääkirjoitus s Tiedämme että emme saisi kuluttaa niin paljon kun nyt kulutamme. Kehitys on nyt menossa avoimesta pahasti kohti jotain muuta
044 735 2303 Varhaisjakelun päivystys Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. päätoimittaja: Nuutti Ruokangas p. Kyläradioiden verkostoa täydentävät Perniön VPK:lla ajoneuvoissa olevat radiot. Lisäksi on tukiasema Perniön paloasemalla ja yksi liikuteltava laite. Kalle Salokannel ottaa maanantaina kokeeksi yhteyden Teijon kyläradiolla ja radioamatööri Särkisalosta vastaa oitis. (02) 269 3434 ma – pe 06 – 16.30, la – su 07 – 12 Asiakaspalvelu, tilaukset 014 622 133 Avoinna: ma–pe klo 8.00–18.00 tilaukset@media.fi Torstaina 18.6.2026 Kyläradioilta ei jää kartalle montaa katvepaikkaa Aku Poutanen S ärkisalossa ollaan hereillä. AKU POUTANEN. Sivu 4 Kalle Salokannel otti kokeeksi yhteyden Teijon kyläradiolla. Maanantaina muisteltiin Tapani-myrskyä, mikä käy esimerkistä edelleen. Tuolloin oli käynnistymässä Perniön Rotaryklubin vetämä hanke kyläradioiden saamiseksi eteläiseen Saloon. Jarmo Suomisen edessä on liikuteltava radio ja lisäksi kartta, johon on merkitty radioiden kantavuusalueita. Käytännössä kyse on siitä, että jos tieto avun tarpeesta saadaan kylätalolle, tieto saadaan siitä myös paloasemalle ja apu liikkeelle. Näiden kantamat ovat jo yhteensä sellaiset, että Perniön ja Särkisalon maastokartalle ei jää juuri katveita; huonoiten signaali kulkee mäkisissä paikoissa esimerkiksi juuri Teijolla. Koeyhteyden Särkisaloon ottanut Salokannel on niin ikään radioamatööri ja vastannut Teijon aseman toteuttamisesta. Kalle Salokannel miettii kyläradioiden olevan vähän kuin palovakuutus: pahimman varalta olemassa. Perniön VPK:n päällikkö Hannes Aaltonen toteaa, että kyläradioiden verkko on osa varautumista ja lisäksi puhtaasti paikallisissa käsissä oleva kokonaisuus. Mukana projektissa ovat olleet myös Suomen kylät ry ja Perniön VPK. Kyläradiot olivat ensimmäistä kertaa puheena Perkkarissa viime vuoden kesäkuussa. Kyläradiot ovat radiopuhelimia, joiden tarkoituksena on varmistaa tiedonkulku ja avunsaanti silloinkin, kun muita tapoja ei ole. Hankkeessa alusta lähtien mukana ollut radioamatööri Jarmo Suominen toteaa, että varainkeruukin sujui paremmin kuin oli odotettu; pelkona oli, että ahtaat ajat pitäisivät kukkaronnyörejä kireällä. Esimerkiksi pidemmän sähkökatkon aikana matkapuhelinverkon tukiasemat putoavat pois pelistä masto kerrallaan eikä kännyköillä ole sen jälkeen virkaa. Vuotta myöhemmin ajatuksesta on tullut totta ja radiot ovat toimintavalmiina ja koulutustakin annettu. Kyläradio on Teijolla kyläyhdistyksen tilassa, toinen vastaava on Tuohitun Tuohikodossa ja kolmas Särkisalon paloasemalla. Vt
Lukema jatkaa viime vuosien lukion opiskelijamäärien trendejä, joka on Vuoriston mukaan pyörinyt 18–21 opiskelijan tienoilla. Positiivisena Vuoristo näkee myös Perniön lukion saamaan Erasmus+-rahoituksen, josta Perniönseudun Lehti kertoi kesäkuun alussa. Kyläradiot ovat tarvittaessa akkuvirralla toimivia radiopuhelimia, joiden kautta olennainen tieto kulkee, vaikka luonnonmullistus tai muu syy olisi katkaissut sähköt pidemmäksi aikaa ja sitä myöten halvaannuttanut puhelinja verkkoyhteydet. – Jos sellaista viiden vuoden päähän stressaamista tekisi itse, saisi silloin stressata aika paljon. Kyläradioverkko haastaa myös kolmatta sektoria mukaan valmiustyöhön entistä enemmän: osana kyläradiohanketta on myös käyttäjien koulutus. Käytännössä mäet ja notkot voivat tehdä tepposia radioaaltojen kululle ja tämän vuoksi siirrettävä yksikkökin tarvitaan. Metsästäjillä on radiot sekä osaamista ja kalustoa liikkumiseen myös huonommissa oloissa. Tuolloin Salon lukiosta Perniöön vaihtanut Niklas Saari perusteli päätöstään muun muassa koulumatkan pituudella sekä Perniöstä löytyvillä tutuilla kavereilla ja opettajilla. Perniön Rotarien, Perniön VPK:n ja Suomen kylien yhdessä ajamasta projektista tuli vuodessa totta ja kyläradiot ovat käyttövalmiina Teijolla, Tuohitussa ja Förbyssä; lisäksi on tukiasema Perniön paloasemalla ja liikuteltava yksikkö. Tosin viime torstain jälkeen tuo lukema on jo ehtinyt kasvaa parilla opiskelijalla, Perniön lukion yhtenäiskoulun ja lukion rehtori Juha Vuoristo kertoo. Sinänsä ei ole myöskään mahdotonta, etteikö opiskelijamäärä ehtisi täydentymään vielä lukuvuoden alkamisen jälkeenkin. Tänä keväänä Perniön lukiosta esimerkiksi valmistui 20 ylioppilasta. Tekniikka on oma lukunsa, toinen ja isompi siivu käyttöä on oikeanlaisen toimintakulttuurin opettelu. Perniön alueen varaviestijärjestelmän käyttöä harjoitellaan joka kuukauden viimeisenä lauantaina tällä haavaa kevääseen asti. Jos näyttää itse laite vanhalta automankalta, automaailmasta tutun näköinen on radiokaapin vieressä laitetta virrassa pitävä akkukin. – Otamme sen lukion alkuun ja katsomme, miten se siitä lähtee. Salokannel muistaa Tapani-myrskyn aikoina pitäneensä yhteyttä radiopuhelimella Teijon laskettelurinteen päältä. – Käytön oppii viidessä minuutissa, lupaa radioamatööri ja Teijon kyläradioaseman toteutuksessa mukaan ollut Kalle Salokannel. – Kaupungissa nähdään se, että Perniön lukio saa jatkossakin toimia. – Nytkin tietenkin on tavoitteena, että opiskelijamäärä saataisiin lähemmäksi kahtakymmentä tai kahteenkymmeneen. Kyläradiolta tieto avun tarpeesta kulkee paloasemalle ja siitä eteenpäin, jos tarvitaan. – On tietty syntaksi, miten puhutaan, Salokannel sanoo. Hanke mikä mahdollistaa vaihtotoiminnan myös Perniön lukiossa ja alkaa ensi lukuvuonna. Viranomaisten keskinäinen viestintä liikkuu Virve-verkossa myös poikkeustilanteissa. Vuoristo toteaa, että ihanteellisessa tilanteessa kaikki paikat saataisiin täytettyä, mutta opetus järjestyy hyvin opiskelijamäärän ollessa 18– 20 opiskelijan luokkaa. Vuoristo ei kuitenkaan mieti monien vuosien päässä odottavaa opiskelijatilannetta, vaan keskittyy kuhunkin lukuvuoteen kerrallaan. – Väli Salosta Lohjalle oli helppo rasti, tokaisee hankkeessa alusta asti aktiivisesti mukana ollut Jarmo Suominen. AKU POUTANEN Perniön lukion rehtori Juha Vuoristo on tulevan vuoden opiskelijamäärään tyytyväinen kokonaistilanteeseen nähden. Vuoristo on alustavaan 18 opiskelijan määrään tyytyväinen kokonaistilanteeseen nähden. – Olen yhteishaun lisäksi saanut kaksi yhteydenottoa. Kuntaliitto julkaisi keväällä selvityksen, jonka mukaan Suomen lukiolaisten määrä tulee vähenemään noin 21 000 opiskelijalla vuoteen 2040 mennessä. VPK:lla on lisäksi radioita ajoneuvoissaan maalla ja Särkisalon veneessä. Kolmatta sektoria ja vapaaehtoisia haastetaan mukaan toisellakin tavalla: tositilanteessa esimerkiksi Vapepalla on oma roolinsa ja Jarmo Suominen toteaa, että muun muassa metsästäjillä käsiradioineen olisi niin ikään sarkaa häiriötilanteiden viestinnässä. Salon lukio on huomattavasti Perniötä suurempi yli 600 opiskelijallaan. Koulujen suositellaan olevan mukana vähintään kolme vuotta hankkeessa ja Vuoristo pitää mahdollisena, että sitä voisiin laajentaa Perniössä myös yläkouluun jos se koetaan hyväksi. Viime viikon torstaina julkaistiin yhteishaun tulokset, jonka perusteella Perniön lukioon valittiin 16 ensimmäisen vuoden opiskelijaa. Esimerkiksi viime lukuvuoden aikana Perniön lukioon tuli mukaan neljä ensimmäisen vuoden opiskelijaa kesken kouluvuoden. Kuuluvuutta on myös merellä: Förbyn paloaseman radiolta piirretty ympyrä yltää pitkälle Ulkoluotoon, osin Kuivaston puolelle ja Kemiönsaarellekin. NUUTTI RUOKANGAS Tieto kulkee kyläradioiden kautta, kun kännykät eivät toimi Aku Poutanen Teijon kyläyhdistyksen tilan nurkassa nököttävä kyläradio on kuin vanhanmallinen autoradio. Perniön lukion rehtori Vuoristo näkee itse, että pienempi yksikkö tarjoaa eri tavalla mahdollisuuden tukea ja ohjata lukiolaisten opiskelua. Metsästäjiä käsiradioineen kutsutaan mukaan kriisitilanteiden viestintäavuksi Jarmo Suomisen edessä pöydällä on liikkuva radioyksikkö ja kartta, jolle kuuluvuusalueita on merkitty. Toinen muuttaa muualta tänne ja toinen on tullut kevään aikana toisiin ajatuksiin sen suhteen, mitä yhteishaussa laittoi, hän sanoo. Perniön VPK:n päällikkö Hannes Aaltonen toteaa, että varsin vähällä vaivalla tieto saadaan kulkemaan vaikka Salosta Helsinkiin asti. Maanantaina Teijolla esillä ollut kartta antoi osviittaa radioiden kuuluvuusalueista. p Paikalliset. Aina kun meillä on lukuvuodeksi homma selvä, olen itse tyytyväinen. 4 Perniönseudun Lehti Torstaina 18.6.2026 Nuutti Ruokangas P erniön lukion tulevan vuoden aloittavat opiskelijat ovat pitkälti nyt selvillä. Perniönseudun Lehti käsitteli aihetta myös keväällä artikkelissaan. Vuoristo näkee Perniön lukiolle pidemmän ajan kannalta vahvana luottamuslauseena Salon aikeet rakentaa Perniön yhtenäiskoulun yläkoululle ja lukiolle uutta yksikköä alakoulun kanssa samalle tontille. Jos tositilanne tulee, päivystäjiä radion äärelle pitää olla esimerkiksi kyläyhdistyksen koulutetuista jäsenistä. Selvityksen mukaan lukioiden välillä tulee syntymään alueellisia eroja ja että lukioiden välinen kilpailu tulee kiristymään voimakkaasti. Aloituspaikkoja Perniön lukiossa olisi yhteensä 30 opiskelijalle. Perniön lukio lähtee ensi vuonna mukaan myös Helsinki Mission School to Belong -hankkeeseen, joka pyrkii vähentämään yksinäisyyttä kouluissa. Käytännössä on kyse siitä, että pidempien häiriötilanteiden aikana pitäisi jonkun ehtiä myös tarkistamaan, miten esimerkiksi yksinäiset ikäihmiset ehkä hyvinkin pienten teiden päässä kotonaan pärjäävät. Perniön lukioon valittiin yhteishaussa 16 opiskelijaa Viime lukuvuoden aikana Perniön lukioon tuli mukaan neljä ensimmäisen vuoden opiskelijaa. Ei hipaisukytkimiä, ei liikaa nuppeja eikä niistäkään jokaiseen tarvitse käyttäjän koskea. Paloasemien sähkönsaanti turvataan tarvittaessa varavoimalähteillä
Ainakin kaksi merkkiä oli rikottu ja heitetty pellolle. Päätöksiä palveluverkon uudistamisesta ei ole vielä tehty. AKU POUTANEN Liinu Nieminen Jos Varsinais-Suomen hyvinvointialueen luoma visioluonnos toteutuu, sulkeutuu Kiskon sote-piste vuoden 2029 jälkeen. Teijolla katosi viikonloppuna vanhus MTV:Varusmiehet rikkoivat liikennemerkkejä Perniössä Aku Poutanen Joukko varusmiesasuihin pukeutuneita miehiä teki vahinkoa liikennemerkeille Perniössä sunnuntai-iltana. Suunnitelman poliittisen käsittelyn on puolestaan tarkoitus alkaa syyskuussa. Lisäksi huolta aiheutti se, että kaupunki ei olisi teoksen omistaja, vaikka joutuisi sitä ylläpitämään. Varhan viranhaltijat ovat luonnostelleet palveluverkon suunnitelman vuosille 2027–2029. Äänestysalueetkaan eivät muutu. Vuoteen 2029 saakka luonnosteltu palveluverkkoluonnos tuo mukanaan muutoksia eteläiseen Saloon jo ennen Kiskon sote-pisteen mahdollista loppumista. Samaan aikaan luotiin luonnos palveluverkon visiosta aina vuoteen 2037 ulottuen. Luonnokset ovat lähteneet lausuntokierrokselle. Valtuusto päätti, että aloite on nyt loppuun käsitelty. Perniössä sote-pisteen toiminta jatkuisi myös vuoden 2029 jälkeen. Kokouksessa hyväksyttiin myös teijolaisen Kai Schneiderin (vihr.) ero kaupunginvaltuuston varajäsenyydestä. Lauantai-iltana kadonneeksi ilmoitettu vanhus löytyi sunnuntaina elossa maastosta läheltä katoamispaikkaa. Korvaavana pisteenä kiskolaiset kulkisivat käyttämään joko Salon, Perniön tai Suomusjärven sote-pisteitä. Pidemmän aikavälin visioluonnos ei ole sellaisenaan toimeenpantavissa, mutta Varha hyödyntäisi sitä investointisuunnittelussa. Juttuun haastatellun silminnäkijän mukaan miehet olivat ilkivallan lisäksi tanssineet autonsa katolla ja juoneet olutta. Kimmo Lehdon (sd.) aloitteesta lähtenyt idea viljavaraston seinään tehtävästä muraalista nähtiin toimielimissä liian kalliina toteuttaa. Lyhyemmän aikavälin luonnoksessa neuvolapalveluita tarjottaisiin edelleen Perniön ja Kiskon sote-pisteissä, vaikka Salon keskustan perhepalvelut kootaan suunnitelmassa IoT Campukselle. Taidetta ei siis viljavaraston seinään tehdä, kuten vapaa-ajan lautakunta ja kaupunginhallitus kumpikin ensin esitti. Samana tähän hetkeen pysyy myös päivystys, joka toimii suunnitelmassa edelleen päiväja ilta-aikana Salossa. Perusteluina listataan vähäinen käyttö ja kustannustehokkuuden lisääminen. Perniön Alholan hoivakoti ja Alppilakoti korvataan Salon keskustan IoT Campuksen laajennuksella vuonna 2027. Viranhaltijoiden palveluverkkosuunnitelman ja palveluverkkovision esitykset on tarkoitus julkaista elokuun viimeisenä päivänä. Poliisi oli saanut lauantai-iltana seitsemän aikoihin ilmoituksen aikaisemmin päivällä Teijolla Pellonpääntieltä kadonneesta miehestä, joka ei välttämättä löydä kotiinsa. Ehdotuksen taustalla olivat perustelut äänestäjämääriin, ennakkoäänestämisen yleistymiseen ja vaalilautakuntien muodostamisen vaikeuteen liittyen. Poliisi kiittää tiedotteessa etsintään osallistuneita viranomaisia ja vapaaehtoisia. Asiasta ensimmäisenä kertoi MTV Uutiset . Äänestysalueet olisivat muuttuneet niin, että niiden määrä olisi laskenut neljästätoista yhdeksään. Varajäsenyydestä eroamisen taustalla ovat henkilökohtaiset syyt. Vanhus löytyi poliisin tiedotteen mukaan ennen yhtätoista sunnuntaina aamupäivällä. Valtuusto hyväksyi hallituksen päätösehdotuksen entisellään pidettävistä äänestysalueista. Keskusvaalilautakunta olisi alueita muuttanut. Paikalliset p. Poliisi, rajavartiolaitos ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun henkilöt etsivät vanhusta lauantai-illasta lähtien läpi yön ja etsinnät jatkuivat edelleen sunnuntaina. Luonnoksissa ehdotetaan muutoksia nykyiseen palveluverkkoon, koska väestörakenne ja palvelutarve muuttuvat: syntyvyys laskee, ikääntyvän väestön määrä kasvaa ja digitaalisen asioinnin kehitys vaikuttaa perinteisiin palveluihin. Aikaisemmin kaupunginhallitus päätti Juhani Nummentalon (kok.) ehdotuksesta esittää yksimielisesti valtuustolle, että äänestysaluejakoa ei muutettaisi. Puolustusvoimat kommentoi selvittävänsä asiaa ja totesi, että videollekin tallentunut toiminta on Puolustusvoimien sääntöjen vastaista. Syynä lakkautukseen ovat Varhan mukaan kiinteistön kunto ja toiminnallisuus. Kuvituskuva. Kumpikin jää toteuttamatta. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tulevaisuuden palveluverkon luonnokset ovat nyt lausuntokierroksella Varhan visioluonnoksessa Kiskon sotepiste suljettaisiin vuoden 2029 jälkeen NUUTTI RUOKANGAS Maria Aittoniemi Teijolla katosi viikonloppuna vanhus. Pitkän aikavälin visioinnilla Varha pyrkii selvittämään nykyisen palveluverkon muutoskohteita. Perniö ja Särkisalo olisivat yhdistyneet yhdeksi alueeksi, ja Kisko olisi muodostanut yhteisen alueen Muurlan kanssa. Viimeisin havainto hänestä oli lauantaina puolen päivän aikaan Pellonpääntieltä. Äänestämässä Petteri Kallonen, Tanja Karhu vaalivirkailijana. Salon kaupungin äänestysalueet eivät muutu, eikä muraalia tehdä Salon kaupunginvaltuusto kokousti maanantaina ja päätti hyväksyä saamansa päätösehdotukset Arkistokuva presidentinvaaleista 2024. Ensihoito tarkasti henkilön kunnon. Perniönseudun Lehti Torstaina 18.6.2026 5 Liinu Nieminen S alon kaupunginvaltuusto kokousti maanantaina ja päätti hyväksyä sille ehdotetut päätösehdotukset sekä Perniön viljavaraston muraalin että kaupungin äänestysalueiden muutoksen suhteen
Vaikka rahallinen panostus kasvaa tulevaisuudessakin, keskittyy se jatkossa enemmän tuotannon laiteinvestointeihin. Saaren Taian tuotekehitykseen kuuluu myös raaka-aineiden ja tehon tutkimus. Veera Amnelin-Kylämäki Saaren Taian toimitusjohtaja Veera Amnelin-Kylämäki kertoo, että yrityksen tavoitteena on kasvattaa tuotekapasiteetti puoleen miljoonaan tuotteeseen vuoteen 2029 mennessä. Toimitusjohtaja sanoo, että nopeasti kasvanut yritys epäonnistui silloin viestinnässä ja brändäämisessä. Enempää kasvunvaraa ei nykyisessä rakennuksessa ole ” Meillä on tavoitteena, että haluamme pysyä täällä alueella. Vuoden 2029 liikevaihdon tavoite on 15 miljoonaa, mikä tarkoittaa puolta miljoonaa tuotetta vuodessa ja 240 000 tilausta. Toiminta pyörii vaivattomammin, kun tilat on järjestetty selkeämmin erikseen tuotannolle ja valmiille tavaralle. Se on lähtenyt sieltä, mutta myöhemmin on tullut muutakin. – Kyllä tässäkin tilassa tulee raja jossain kohtaa vastaan. Sen toteutuessa rekrytointitarvekin kasvaisi sekä varastossa että tuotannossa. – Meillä on tavoitteena, että otetaan pienempää, maltillisempaa konetta ja kokeillaan niiden kanssa ja lähdetään siitä skaalaamaan. – Mielestäni kuitenkin tärkeintä on se, että luodut työpaikat säilyvät. Seuraavaksi täytyy sitten joko löytää joku optimaalinen tila jostain tai rakentaa Saaren Taika -talo jonnekin, missä pystyy toimimaan vielä useamman vuoden, hän jatkaa. – Se vaatii myyntiä ja markkinointia, että tuotteella on myös kysyntää. – Nämäkin lisätilat ovat tulleet vähän sillä tavalla, että kun joku on lähtenyt, niin on saanut laajennettua. Samalla Jama selvitti, että eräs kasvoaurinkovoiteista sisälsi ympäristölle haitallista kemikaalia. Ennen päätöstä laajentua postin vanhoihin tiloihin oli käyty katsomassa esimerkiksi vanhan S-marketin tiloja. p Paikalliset. Ahtaus on nyt muuttunut tilaksi, kun yritys laajensi toimintaansa Perniössä vanhoihin postin tiloihin. Tietysti harmillinen juttu, että on lähtenyt esimerkiksi postikin, joka on iso työllistäjä. Lisäksi hän kertoo, että syynä oli sinisilmäisyys kansainvälisesti toimivaa tehdasta valittaessa. – Näen siinä kaikessa tietyllä tavalla hyvää myös. Tietysti meidän näkökulmastamme katsottuna on kiva, että saamme tuostakin lisää tilaa melkein 300 neliötä, Amnelin-Kylämäki pohtii. Perniössä Saaren Taian tiloissa tehdään varastoinnin ja tuotannon lisäksi tuotekehitystä, johon on viimeisen kahden vuoden aikana panostettu viisi kertaa enemmän kuin aikaisemmin. Seiniä on kaadettu ja tilojen organisointia mietitty uudelleen. Se vaatii tietysti tiloihin ja laitteisiin investoimista, mutta Amnelin-Kylämäki nostaa esiin myös markkinoinnin merkityksen. Se tehtiin vuonna 2025. – Nythän meillä ei enempää laajennusvaihtoehtoja tässä ole. Mehän emme ole olleet luonnonkosmetiikkabrändi. Satojen tuhansien eurojen linjastoa ei Perniöön kerralla hankita, vaan ensin lähdetään maltillisemmin liikkeelle. – Olemme hankkineet paljon myös laitteita siihen, että pystymme tekemään enemmän tuotantoa sekä tuotekehitystä ja tietysti se vaatii erilaisia panostuksia tutkimukseen, Veera Amnelin-Kylämäki kertoo investoinneista tuotekehityksen suuntaan. Heikkiläntiellä sijaitsevassa rakennuksessa Saaren Taika toimii toimitusjohtajansa mukaan noin seuraavan 3–5 vuoden ajan. Amnelin-Kylämäki kertoo, että Saaren Taika oppi kantapään kautta brändäämisen merkityksen vuonna 2024. Toimitusjohtaja Veera Amnelin-Kylämäki kertoo, että jo nyt huomaa, kuinka paljon selkeämmin kaikki on järjestynyt. Ei riitä, että me nyt vaan valmistamme tässä puoli miljoonaa tuotetta ja kukaan ei osta niitä, hän kärjistää. Jama sanoi silloin Perniönseudun Lehdelle, että krittiikki kohdistui ennen kaikkea tuotteiden markkinointiin. Tuolloin yritys oli mediahuomion kohteena, joka sai alkunsa, kun blogisti Sanni Jama pohti sosiaalisessa mediassa ovatko yrityksen tuotteet kotimaista luonnonkosmetiikkaa vai eivät. LIINU NIEMINEN Saaren Taika on toiminut uusissa tiloissaan noin kuukauden ajan. Amnelin-Kylämäki laskee, että jos yritys pystyisi tekemään kaksi tai kolme erää tuotetta päivän aikana, nykyisen 10–15 kilon sijaan tavaraa tulisikin jo 90–150 kiloa. Tila olisi kuitenkin ollut verrattain pieni, eikä kahden rakennuksen välillä toimiminen olisi ollut ideaalia. Saaren Taika on toiminut yli kuukauden uusissa tiloissaan remontin keskellä. Nyt ja tulevaisuudessa tehtävät investoinnit eivät suoraan luo uusia työpaikkoja Perniöön, sillä laitehankinnat mahdollistavat samalla ihmismäärällä jatkamisen. Viesti ja kohderyhmä on ollut tietyllä tavalla väärä, Amnelin-Kylämäki toteaa. – Mielestäni se on tärkeää, että jos tapahtuu virhe, täytyy mennä eteenpäin ja ottaa asiat vakavasti, kuten mekin nyt olemme tehneet, Amnelin-Kylämäki sanoo. Siitä valmistettavan silmänympärysvoiteen kehittämiseen kului aikaa melkein kaksi vuotta. Hän sanoo, että brändiuudistus olisi pitänyt tehdä aikaisemmin. Tuotantolinjastolla voidaan tällä hetkellä tehdä viisi kiloa tuotetta kerralla, kun suunnitelluilla isommilla koneilla määrä yltää kolmestakymmenestä viiteenkymmeneen kiloon. Meillä on silti tavoitteena, että haluamme pysyä täällä alueella, Amnelin-Kylämäki kertoo. 6 Perniönseudun Lehti Torstaina 18.6.2026 Perniössä toimiva Saaren Taika laajeni kolmellasadalla neliömetrillä Liinu Nieminen S ärkisalosta lähtöisin olevan kosmetiikkayritys Saaren Taian toimitusjohtaja Veera Amnelin-Kylämäki kuvailee, että Saaren Taikaa on aina vaivannut tilan puute. Mieluusti tulee vielä vähän lisääkin ja ne konkretisoituvat sitten enemmän tilausmäärien kautta, Veera Amnelin-Kylämäki sanoo. Yrityksen tavoitteena on kasvattaa vuoteen 2029 mennessä tuotekapasiteetti puoleen miljoonaan. Ei haukata liian suurta palasta kerralla, toimitusjohtaja kertoo. Tuotekehityksen saralla viimeisin ponnistus liittyy Selkämereltä käsin kerättävään myrskyn irrottamaan rakkohauruun
Näin tiivistää Meripirtin Kerhon jäsen Börje Forstén pirtin tontilla kevään aikana tapahtunutta muutosta. Tuo uuden pysäköintialueen alusta on itse asiassa kiinteä osa paikallishistoriaa, sillä alueen pohjaksi tuleva betonimurske on peräisin Karri Räikkä Oy:lta Perniön kirkonkylän koulun purkutyömaalta. Lopuista noin 30 000 eurosta iso osa on katettu kerhon jäsenten tekemällä talkootyöllä. Eihän täältä nähnyt merta, hän sanoo. Erikssonin mukaan kaupunki onkin suhtautunut hankkeeseen myötämielisesti. Meripirtin Kerho on uudistanut viime kuukausien aikana etenkin tonttinsa ranta-aluetta. Meripirtin Kerhon uusi pysäköintialue saa pohjan Perniön kirkonkylän koulun vanhoista seinistä Kerhon tontin ranta on kokenut muodonmuutoksen kevään mittaan. Pysäköintialueen on määrä valmistua ennen Särkisalopäiviä heinäkuussa. Paikalliset p. Uusi maksuton urheilumedia nostaa esiin urheilukesän sankarit MM-futiksesta, yleisurheilusta, kotimaisesta palloilusta, NBA:sta ja NHL:stä. Vielä lamppuja ei tosin ole kytketty päälle. Rantaan on noussut noin 40 metrin mittainen puinen pengerlaituri lepuuttajineen sekä betoniponttonilaituri, joiden on tarkoitus mahdollistaa pirtin käyttäjille veneellä saapuminen paikalle. Juhannussalko pystytetään Meripirtin Kerhon tontilla osoitteessa Särkisalontie 590 perjantaina 19.6. Tontin pihamaan muutos on rahoitettu pitkälti Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen jakamalla EU-rahoituksella, jota annettiin hankkeeseen noin 118 000 euroa. Nyt, kolme kuukautta myöhemmin muutos on vielä näkyvämpi. Nyt tästä on tullut etupiha, Forstén sanoo. Pihan kasvojenkohotukseen saatiin myös Salon kaupunki mukaan, joka toimitti tontille uudet pukukopit ja vessan. Perniönseudun Lehti kertoi keväällä Meripirtin Kerhon aikeista parantaa pirtin rantaa sekä muuta infrastruktuuria. – Tämä on saaristokunta, joten onhan se hyvä lisä, että tänne pääsee veneellä. Kulkureitti on jo rakennettu, mutta pysäköintialue kasvaa vielä haastattelupäivänä korkeaa ruohoa, joka sekin Erikssonin mukaan tasataan ennen juhannusaattoa. Saamme siitä kaiken kaikkiaan positiivisen ratkaisun myös ympäristön ja yhteiskunnallisten näkökulmien kannalta, Eriksson sanoo. Perniönseudun Lehti Torstaina 18.6.2026 7 Elämä on osa urheilua. – Täällähän on kaupungin ainoa julkinen uimaranta Särkisalossa, onhan täällä puitteiden oltava kunnossa. Meripirtin Kerho on pihan kokemaan muutokseen tyytyväinen, Janne Eriksson kertoo. Meripirtin Kerhon puheenjohtaja Janne Eriksson arvioi, että rannasta löytyy paikat noin parillekymmenelle veneelle. Me saamme nyt korotettua murskepintaa vähän korkeammaksi ja siten ehkä vähän kantavammaksi. Tavoitteena on, että pysäköintialue on kokonaan valmiina heinäkuussa järjestettäviin Särkisalopäiviin mennessä. Lisäksi juhannussalko koristellaan ja pystytetään myös ravintola Nixorin pihalla osoitteessa Niksaarentie 340 kello 14 alkaen. – Tuohon piti tuoda ihan alunperin kalliomursketta. Lisäksi eri puolille tonttia on pystytetty uudet valaisimet, joiden on tarkoitus mahdollistaa pihan käyttö myös pimeällä. O N KO N B A KO R I S J O L I I A N H Y VÄ Ä . Töiden myötä siistiytyneeltä rannalta on nyt tosiaan selkeä näköyhteys merelle sekä mantereelta Isoluotoon vievälle pengersillalle – Jos ajattelee tilan käyttäjiä, tämä silloinen takapiha ei ollut niin hyödynnettävissä, kun tässä oli kaksi, kolme metriä korkea kaislaviidakko. Pihamaa ristitään kunnolla isomman tapahtuman muodossa käyttöön juhannusaattona, jolloin Meripirtin Kerho järjestää perinteisen juhannussalon noston nyt omalla tontillaan. – Jos miettii minkälainen rytöpesä tämä oli vielä viisi vuotta tai vuosi takaperin. Osana hanketta kerho uusii myös tontin pysäköintialueen ja vetää sinne uuden kulkureitin. vuohi.fi OSALLISTU NHL-LIPPUARVONTAAN! Nuutti Ruokangas Meripirtin Kerhon takapihasta tuli etupiha. Tosin tuohon mennessä ei kaikkia pirtin tontilla tehtäviä toimia saada kuitenkaan valmiiksi. Tuolloin merenpohjaa pirtin edustalta oli ruopattu ja maata kaivettu pois sekä rantaa siistitty ruo´oista. NUUTTI RUOKANGAS Börje Forstén ja Janne Eriksson Meripirtin Kerhosta ovat tyytyväisiä pirtin tontin uuteen rantaan. Tapahtuma alkaa kello 11, salko pystytetään noin kello 13. Lisäksi tontin rantoja on loivennettu ja luiskattu ja niiden päälle on aseteltu kymmeniä tonneja kiviä
Seuraavana vuorossa on vihtaan päätyvien oksien valinta ja siistiminen. Sidontaa varten Saari löytää pidemmän koivun vesan, josta myöhemmin veistellään vitsas. Ylijäävä vitsas pujotetaan kierretyn osan alle. Saari muistuttaa, että sitomisessa pitää muistaa ekologisuus eli esimerkiksi nippusidettä tai paalinarua ei kannata käyttää. Pitää vain muistaa huomioida, ettei se roiku liian lähellä kiuasta. Sähkölinjan alta on kaadettu metsää, joten tutulla paikalla ei kasva enää yhtä paljon rauduskoivuja. Siitä huolimatta oksat katkeavat niillä nätisti. Puolet oksista ladotaan ensin lehtien selkäpuoli sisäänpäin, sitten toinen puoli. Hän on huomannut vuosien aikana vihtomisen vähentyneen asiakkaiden keskuudessa. Jos vihtomisesta ei nauti, mutta koivun tuoksua haluaa juhannussaunaansa loihtia, Saari vinkkaa, että puusaunan peltiluukkuun voi laittaa roikkumaan koivunoksan. Vihdan hävittäminen sujuu lopulta sen ekologisuuden vuoksi helposti joko saunan tulipesään tai kompostiin heittämällä. Vaikka lehtisiä oksia ei ole liotettu vedessä, niistä lähtevä tuoksu on voimakas, ja tuo mieleen juhannuksen taiat. – Jossain sanottiin, että 40 oksaa olisi hyvä määrä per vihta. Saari pohtii, että telkänpoikien luulisi jo pian olevan pesästä pois. ” Hieskoivun oksat ovat vähän kuin minä maanantaiaamuna. Ensimmäisen vihtansa hän on tehnyt jo 4-vuotiaana papan opettamana, joten vaikka ei asiantuntija omasta mielestään olisikaan, kokemusta on ainakin kertynyt. LIINU NIEMINEN notusta varresta. Mikäpä olisi parempi paikka saunavihdan kokoamiseen kuin savusaunan terassi. Aamulla sitten selviää, onko allergiaa vai ei. Saari on toiminut matkailuyrittäjänä 30 vuoden ajan. Ulkomaalaiset vieraat ovat olleet Saaren kokemuksen mukaan tästä suomalaisesta juhannusperinteestä hämillään. Juhannusviikon jälkeen koivut alkavat jo vanheta, vihtoja kannattaa siis jo tehdä varastoonkin. Vihtomisessa ehkäpä tärkeintä on kaverin ottaminen mukaan saunaan. On juhannusviikon alku, vaikka olemme Marja Saaren kanssa samaa mieltä siitä, että kesä on juossut tähän pisteeseen aivan huomaamatta. – En ole mikään vihta-asiantuntija. Keskelle voi laittaa muitakin oksia, Saari laittaa yhden tammen oksan, mutta vaihtoehtona on myös hyvän tuoksun tuovaa pihlajaa tai karkeammasta menosta nauttiville katajan oksia. Jokainen tekee vähän omalla tyylillään, Saari sanoo metsätiellä. Viikko sitten puut olisivat olleet siitepölyn peitossa, mutta nyt nuoret rauduskoivut ovat sekä siitä puhtaita että täydellisessä iässä vihtaan päätymistä ajatellen. Jos haluaa säästyä koivuista irtoavilta roskilta, Saari muistuttaa, että ihan yhtä lailla seuraavat vaiheet voisi tehdä metsässä. Talven avantouinti ei ole siis heidän silmissään ainoa outo tekemämme asia saunaan liittyen, vaan niitä löytyy vuodenajasta riippumatta. – Kaveri läiskii, niin samalla voi itse keskittyä rentoutumiseen, Saari ohjeistaa. 8 Perniönseudun Lehti Torstaina 18.6.2026 Juhannusvihta syntyy rauduskoivusta savusaunan terassilla Liinu Nieminen K äki kukkuu ja pieni tuulenvire kahisuttaa oksia. Hän on luvannut lähteä juhannukseen sopivalle aamukävelylle metsään näyttämään, kuinka juhannussaunan tärkein tuote tehdään. Mahdollisimman paljon lehtiä kantavat oksat ovat etusijalla, toukan syömät ja lintujen sotkemat oksat jäävät pois. – Sen jälkeen sitten pääsee tositoimiin, Saari tiivistää. Savusaunan edessä urakka alkaa vitsaksesta oksien ja kuoren poistamisella. Vihtaa kannattaa liottaa lämpimässä vedessä 15–30 minuuttia ennen käyttöä, jolloin kaikki aromit pääsevät vapautumaan. Kuivatusta ei voi tehdä auringossa, sillä siinä vihta kuivuu jo liikaa. Tavoitteena on tehdä siitä taipuisa ja katkeamaton, jotta sidonta sujuisi mahdollisimman vaivattomasti. Oksat kainalossa ja välineet käsissä matka suuntaa metsästä lammen rantaan. Jos haluaa oikaista, tässä vaiheessa voisi käyttää biohajoavaa lankaa. Mukaan metsään on tarttunut maanomistajan luvan lisäksi pienet oksasakset, joiden tylsistyminen on tapahtunut kuin itsestään. Kun vihta näyttää tarpeeksi tuuhealta, otetaan esiin vitsas, joka pujotetaan puolesta väistä vihtaa. Niitä ei kuitenkaan terassille saakka näy. Vihdan voi sitoa joko koivulla tai biohajoavalla narulla. Telkkä ilmoittaa olemassaolostaan tasaisin väliajoin kaislikossa kahisemalla. Kun vihta on valmis, ei vihtomaan pääse ihan heti. Saari muistaa juhannustaian, jossa tyynyn alle kerätään erilaisia heiniä. Saari kertoo, että vihta säilyy useita käyttökertoja, jos sitä ei hakkaa rikki ja sen kuivattaa ilmavasti käytön jälkeen. Saari huomaa puukon terän olevan terävän vastakohta, mutta kuoriminen sujuu silti. Punominen saattaa olla vaikein osuus vihdan tekemisessä, kun vitsas tuntuu olevan omapäinen, eikä meinaa mennä läpi kireälle puMarja Saari otti toimittajan mukaan vihdantekoreissulle juhannusviikolla Marja Saari oppi 4-vuotiaana tekemään vihdan pappansa opastuksella. Matka jatkuu siis muutamia metrejä kauemmas. Se on aika henkilökohtaista lopulta, että paljonko haluaa laittaa, Saari kertoo. Vihtaa varten Saari etsii nimenomaan rauduskoivuja, sillä ne ovat vahvempia, ryhdikkäämpiä ja lehtien pysyvyyden kannalta parempia kuin hieskoivut. Oksien valinnan jälkeen alkaa asettelu. – Hieskoivun oksat ovat vähän kuin minä maanantaiaamuna, Saari vitsailee. p Paikalliset. Sen jälkeen se kierretään noin neljä kertaa vihdan varren ympäri, ja sitten siirrytään alemmas ja kierretään uudelleen ympäri
Sundbergiltä löytyy aiheen historiaan myös henkilökohtainen kytkös. Tällainen fiilis itselläni on läsnä, Niemi pohtii. Lisätietoa www.teatteriprovinssi.fi/ mathildedal/ Näytelmää esitetään Mathildedalissa kymmenen vuoden tauon jälkeen Markus Niemi (keskellä) esittää pääosaa Pirturannassa. Eteläinen Salo on ollut kieltolain aikaan varsin vilkasta seutua trokareiden osalta, mikä tuo Sundbergin ja Niemen mukaan näytelmään omanlaisena kulman. Myös hiomista vielä riittää ensi-illan ollessa muutaman viikon päässä. Muutos on tosin tapahtunut mitenkään tekstiä muuttamatta. Mathildedalin näytelmäkerhon aikoinaan esittämä Pirturanta sai itse asiassa alkunsa Witkan unelmasta säveltää musiikkia salakuljetusnäytelmään, mikä sai myös Penttisen innostumaan aiheesta. – Olemme menneet vähän historiallisesti ei-korrektiin 30-lukuun ja hakeneet maailmanmusiikin puolelta. – Lähestymistapani on ollut se, että meillä on ihana porukka, jotka ovat tosi taitavia ja jokaisella on oma ominaislaatunsa ja ehkä löytämättömiäkin puolia, joita ei ole saanut tuoda näyttämöllä esille. Sade ei haitannut menoa maanantaina kesäteatterin pressitilaisuudessa, jonka alkuun nähtiin myös pieni pätkä kesäteatterissa tänä kesänä esitettävästä musiikkinäytelmä Pirturannasta . Tuottajan roolin lisäksi musiikin sovituksesta vastaava Laura Kuisma taas kertoo, että musiikin sisältöä on ohjannut työryhmästä löytynyt into latinalaisamerikkalaista musiikkia kohtaan. Edelliseen kategoriaan kuuluu Aira Sundberg, joka oli mukana esittämässä Pirturantaa myös edelliskerran, kun teos seudulla nähtiin. – Siinä oikeasti katsotaan, kuinka alkoholin vaikutuksen alaisena voi johtaa huonosti tai olla huono perheenisä. Teoksen käsikirjoituksesta vastaa Jore Penttinen NUUTTI RUOKANGAS Paikalliset p. – Tämä on ollut positiivinen kokemus. Mukana onkin niin Teijon ruukkikylien alueella vähintään kesäisin asuvaa porukkaa kuin myös esimerkiksi perniöläislähtöisiä tekijöitä. Näytelmän harjoitukset ovat alkaneet toukokuun alussa ja Mathildedaliin ne ovat siirtyneet toukokuun puolivälissä. Tähän on tullut iloa, persoonat ovat heränneet henkiin, hän kuvailee uutta versiota. – Vaikka me teemme satua, tämä voisi olla sellaisenaan totta. – Minun äitini isoisä on ollut poliisi, jonka pirtutrokari on ampunut. Näytelmän työryhmän pressitilaisuudessa antamien kommenttien perusteella tosin vanhan toistosta ei ole kyse, kun Pirturanta saa ensi-iltansa heinäkuun alussa. Pirturanta-musiikkinäytelmä Mathildedalin kesäteatterissa 3.7.-16.8. – Tämä jäi kymmenen vuotta sitten sillä tavalla kesken, että meidän katsojaluvut kasvoivat loppua kohti koko ajan ja viimeiset kolme, neljä näytöstä myytiin loppuun. Tai tässä tapauksessa pitäisi ehkä puhua Mathildedaliin palaavasta näytelmästä, sillä Pirturanta nähdään Mathildedalissa nyt kymmenen vuoden tauon jälkeen. Perniönseudun Lehti Torstaina 18.6.2026 9 Mathildedalissa taas nähtävä Pirturanta muuttui, mutta ei tarkoituksellisesti Nuutti Ruokangas ” Pytyt piiloon ja äkkiä! Näin käy käsky Veeti Vesasen esittämältä Aivarilta ja Mathildedalin kesäteatterin lavalla alkaa tapahtua. Näytelmän tuottaja Laura Kuisma kertoo, että Mathildedalin kesäteatterissa oli pohdittu onko kymmenen vuotta riittävän pitkä aika, että musiikkinäytelmän voisi ottaa taas mukaan esitysohjelmistoon. – Kun rupesimme sitä kimpassa tekemään paljastuikin, että nyt teemme täysin eri juttua kuin itse alitajuisesti ajattelin. Routarinne itse pitää näytelmää hauskana, mutta lisää siinä olevan myös vakavaa pohjavirettä. Myöskään tarkoituksellisesti tänä kesänä nähtävästä Pirturannasta ei ole rakennettu aiemmista poikkeavaa tulkintaa. Laura Kuisman mukaan ajatuksena Pirturannan takaisin tuomisessa oli myös saada enemmän paikallisia tekijöitä mukaan. Päädyimme siihen, että teksti on sen verran vahvaa, että se antaa meille mahdollisuuden erilaisiin tulkintoihin ilman, että siitä putoaa mitään pois. Hän kuvailee teosta feministiseksi raittiusnäytelmäksi. – Kun luin aiheesta, innostuin enemmän sen yhteiskunnallisesta puolesta ja siitä, kuinka ihmiset hankkivat leipänsä kun sitä ei muualta löytynyt, Penttinen sanoo. Myös Niemen puheissaan korostuu ajatus eroista hänen käsikirjoituksen pohjalta pohtimassaan näytelmässä lavalla nähtävään versioon verrattuna. Näytelmää esitettiin kylässä 2010-luvun puolivälissä ja ohjelmistoon se palasi näytelmän käsikirjoittaneen Jore Penttisen ja säveltäneen Ville Witkan tarjottua sitä Mathildedalin kesäteatteria pyörittävälle Teatteri Provinssille. – Kaikki tyylilajilliset repäisyt ovat syntyneet orgaanisesti tehdessä ja ne ovat oikeastaan löytyneet tekstistä ja näyttelijöiden tekemisestä, itsekin Mathildedalissa asuva Routarinne sanoo. Olen alusta asti uteliaasti katsonut, kuinka he tulkitsevat tätä tekstiä, ohjaaja Routarinne kuvailee. Jäi sellainen fiilis, että ihmiset tykkäsivät paljon ja jäi paljon ihmisiä, jotka eivät sitä saaneet nähdä, Penttinen sanoo. Näytelmä sijoittuu Mathildedaliin ja kertoo pirtukeisari Einari Tryggista ja tämän pirtukoplassa käydystä valtakamppailusta. Ohjaaja Simo Routarinne kuvailee esitystä feministikseksi raittiusnäytelmäksi. Erilaisuus aikaisempaan verrattuna on nimittäin kuvailu, joka toistuu ihmisten suusta tästä Simo Routarinteen luotsaamasta näytelmästä puhuttaessa. Esimerkki tekstin sisältä löytyvästä muutoksesta on kapakan ilolinnun ja konstaapelin välinen rakastavainen suhde. Kuvassa myös Susanna Karhu, Veeti Vesanen ja Markku Mäkilä. Päähenkilö Einaria esittävä perniöläislähtöinen Markus Niemi taas ei ollut mukana aikaisemmissa produktioissa
Keppari on saatava heti. Sinitaivaan valmistuttua Uutela ei koskaan lopettanut keppihevosten ompelua, vaan se jatkuu vielä tänäkin päivänä. Hän myöntyy, nappaa kankaan mukaansa ja lähtee pihalle ompelemaan. Kotaladossa lapsuudenkodin keittiönpöydällä jatkamista odottavat tälläkin hetkellä kankaat, langat ja nuppineulat. Sen elämän varrelle on mahtunut monenmoista, eikä pienin saavutus ainakaan ole sen valokuvan päätyminen espanjalaiseen galleriaan. 10 Perniönseudun Lehti Torstaina 18.6.2026 Lapsuuden keppihevostelu muuttui leikistä työksi A ino Uutela selaa hevoslehteä, ja saa mieleensä kirkkaan ajatuksen. Keppihevosten ompelu ei ole ollut enää 13-vuotiaasta p Paikalliset. Ilman ohjeita, kaavoja ja neuvoja hän saa kokoon ensimmäisen keppihevosensa Sinitaivaan. Hänen on saatava tehdä itsekin sen sivuilla näkynyt keppihevonen. Liinu Nieminen Aino Uutela pitää keppihevostelua saavutettavana lajina, jota voi harrastaa monella erilaisella tavalla Sininen tyynyliina löytyy kaapista, mutta Uutelalla on epäilyksensä, voiko sinistä käyttää, eiväthän hevoset ole yleensä sen värisiä. Nyt, noin 16 vuotta myöhemmin Sinitaivas on edelleen kunnossa, vaikkakin toinen sen napeista tehdyistä sieraimista on irronnut ja keppi vaihdettu. Isoäiti lupaa, että tarvikkeita voidaan käydä jonain päivänä ostamassa, mutta se ei 6-vuotiaalle Uutelalle sovi
” Keppihevoset ovat myös taidetta. Tilauksia tulee esimerkiksi Saksasta, Alankomaista ja Kanadasta, mutta myös Egyptistä on kysytty mahdollisuutta tilata. Osa on kaikille avoimia, jolloin minkäänlaista aikaisempaa kokemusta ei ole pakko olla. Nyt Lähi-idässäkin on tiedettävästi kolme keppihevosta, sillä Uutelan kumppanin matkalaukussa ne matkasivat pitkän matkan yli maiden ja mantujen. LIINU NIEMINEN lähtien Uutelalle vain harrastus. Hän järjestää esimerkiksi valmennusta ja eritasoisia treenihetkiä. Ammattikoulun jälkeen Uutelasta tuntui, että siivet eivät päätoimisena keppihevosyrittäjänä kantaisi, mutta nyt ammattikorkeakoulun jälkeen tilanne on toinen. Tein koulun näyttelyynkin silloin esille keppihevosia, Uutela kertoo. Keppihevoset ovat kulkeneet mukana paitsi vapaa-ajan ja yritystoiminnan myötä, on myös kouluarki omalla tavallaan ollut sidoksissa keppihevosiin. Kilpailuissa kuka tahansa ei pääse tuomaroimaan, vaan sitä varten on suoritettava koulutus. – Keppihevoset ovat myös taidetta. Uutela on kuitenkin itsevarma tekemisestään, eivätkä kommentit estä esimerkiksi julkisilla paikoilla ratsastamista. Keppihevonen voi siis samaan aikaan olla urheiluväline, leikkikalu tai käsityöprojekti. Hän laati keppihevosharrastajan kehonhuollon oppaan, joka sisältää ohjeita liikkuvuuteen, lihaskuntoon, lämmittelyyn ja psyykkiseenkin harjoitteluun. Valtavan määrän näyttökertoja saanut postaus sai paljon huomiota kommenttikentässä. Haastattelusta seuraavana päivänä Uutela aikoo matkata äitinsä kanssa mökille ja siellä ottaa ensi askeleen yrityksen pystyttämisessä. Keppihevosharrastukseen on kohdentunut viime vuosina paljon kiinnostusta, ja toiminta on sitä myötä muotoutunut johdonmukaiseksi: kilpailuissa on tarkat säännöt ja valmentautuminenkin on yleistynyt. Ammattikoulun jälkeen yritys olisi keskittynyt eri alalle, mikä lisäsi epävarmuutta sen kannattavuudesta. Ensin Perniön yläkoulussa käymisen jälkeen suuntana oli Salossa ammattikoulussa designja tekstiiliala. – Siellä oli jonkun isä kommentoinut, että jos oma tytär alkaisi harrastaa lajia, niin joutuisi hylätyksi. Tavallaan Uutela on tiennyt, että yrityksen perustaminen tulee tapahtumaan jossakin vaiheessa elämää. Kuvassa yksi uusimmista myyntihevosista. Sillä ei vielä ole nimeä, mutta Uutela keksii sen ennen myymistä. Uudet tuulet eivät rajoitu leireihin. LIINU NIEMINEN Fysioterapeutiksi valmistunut Aino Uutela teki opinnäytetyönsä keppihevosharrastajien kehonhuoltoon pureutuen. Yhdenvertaisuus on hänelle keppihevosharrastuksessa tärkeää. Alueella on hänen mukaansa suhteellisen vähän harrastajia. Sinne toimitus olisi maksanut enemmän kuin keppari itse, joten tilaus jäi toteuttamatta. Perniön Kotaladossa saattaa pian vilistä keppihevosharrastajia, sillä Aino Uutelan haaveissa on järjestää kesän aikana keppihevosleirejä. Kansainvälisen huomion myötä myös suhde harrastukseen on muuttunut sekä Suomessa että ulkomailla. Enemmän häntä huolettaa vanhempien suhtautuminen lajiin kuin muiden nuorten. – Vanhemmat ja niin moni lähisukulainen ovat yrittäjiä, ja minulla on aina joku uusi projekti käynnissä tai mielessä, Uutela perustelee. Esimerkiksi Suomen kisasäännöt toimivat ohjeena monelle, Uutela kertoo. Tällä tavalla Uutela haluaa tehdä harrastuksen aloittamisesta saavutettavampaa ja mahdollisempaa useammalle. Osa tekee keppareita, osa hyppää esteitä, osa kouluratsastaa, osa valokuvaa ja osa esimerkiksi keksii tarinoita niistä, Uutela listaa. Kun 4H-yritys oli mahdollista pistää pystyyn, hän teki niin heti. Sen jälkeen suuntana olivat fysioterapeutin opinnot. – Nyt on paljon varmempi olo yrittäjyydestä kuin nuorempana, hän tiivistää. Hän muistuttaa, että samalla tavalla vaikkapa jalkapallon voi joku nähdä yhtä outona lajina kuin joku toinen näkee keppihevostelun. Ilkeä suhtautuminen tekee osalle harrastajista vaikeaksi koko harrastuksesta kertomisen. Uutela oli jakanut 21-vuotissyntymäpäivänään Instagramiin videon, jossa näkyi hänen olevan parikymppinen keppihevosharrastaja. Se näkyy konkreettisesti tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestettyjen Euroopan mestaruuskilpailujen lisäksi myös maailmalla lisääntyneiden kilpailujen muodossa. Varmuuden lisäksi on kasvanut myös tarjottavien palvelujen määrä, kun samaan aikaan voi tarjota liikunnanohjausta, keppihevosohjausta, fysioterapiaa ja hierontaa. Keppihevosten ompelijana hän on huomannut myös tilausten suuntautuvan nykyään enemmän ulkomaille kuin Suomeen. – Mutta osa ei sitten ymmärrä vieläkään. Se on uusi aluevaltaus, joten niiden toteutuminen hieman jännittää Uutelaa. Paikalliset p. Aino Uutelan uusin ja vanhin ompelema keppihevonen rinnakkain. – Suomessa on alettu ymmärtää, miten isosta lajista on kyse. Uutelan kumppanin suku asuu Iranissa. Opintojen päätteeksi tehty opinnäytetyökin liittyi tietysti koko elämän läpi kantaneeseen harrastukseen. Samalla, kun keppihevosmaailma on muuttunut leikistä urheiluksi, harrastukseksi ja työksi, on myös niihin suhtautuminen muuttunut. Tappouhkauksia ja kehotuksia mennä psykoterapeutille tuli erityisesti englanniksi ja muualta kuin Suomesta. Kiusaamistapauksia tiedän edelleen jonkin verran, hän jatkaa. – Suomi on edelläkävijä tässä lajissa, ja muut maat ovat alkaneet ottaa mallia. Osa on ylpeitä siitä, että laji on täältä lähtenyt leviämään, Uutela iloitsee. Perniönseudun Lehti Torstaina 18.6.2026 11 Aino Uutela ompelee kaikki keppihevosensa käsin. Sen lisäksi soveltavan liikunnan kurssilla pohdinnassa oli erityisryhmien mahdollisuudet harrastamiseen. – Tämä on siitäkin hyvä harrastus, että tätä voi harrastaa niin monella erilaisella tavalla. Uutelan keppihevosharrastus on laajentunut keppihevosten käsin ompelun lisäksi myös muuhun. Uutela nostaa esiin kansainvälisessä huomiossa tapahtuneen kasvun
Olen ollut pitkään ilman työtä, ja köyhyys on kurittanut meitä kovasti”, Zehara kertoo ja näyttää pidättelevän itkua. Järj. Pysähdy hetkeksi Perniön Pirteät ry Mikkopekki Kulmalan sauna to. Esimerkiksi joku siellä Tampereessa. Heip ja hyvää juhannusta. BirdLife kertoo, että mandariinisorsa pesii telkän tavoin koloissa ja pöntöissä. Särkisalokotiyhdistys ry / Yhres To 18.6. Perniön SPR Juhannusaattona SPR:n oma piste ei ole auki. Yhres To 25.6. Zeharan miehelle tämä oli liikaa – hän hylkäsi perheensä, sillä koki vammaisen lapsen häpeänä. Ajatus saa minut itkemään, mutta samalla se antaa minulle voimaa.” Kirjoittaja kuuluu Suomen Lähetysseuraan. Mukana tuvassa kulttuurisuunnittelija Satu Pasio. Eikä sillä, ettei sivistyksenkin lähteillä osattaisi: Turun Sanomatkin kirjoitti sorsan olevan Teijossa. BirdLifen mukaan neljästä poikasesta kolme on selvinnyt elossa ensimmäisestä elinviikostaan, mutta yksi poikasista on mahdollisesti joutunut pedon saaliiksi. Siis esimerkiksi Torniossa, mutta Ylitorniolla. JARMO MARKKANEN Tärkein löytyy läheltä. Zehera kertoo, että hän on kahden lapsen yksinhuoltajaäiti, jonka elämää ovat varjostaneet köyhyys, yksinäisyys sekä lukuisat konfliktit ja sodat. ”Meidän täytyy olla kärsivällisiä ja uskoa tulevaisuuteen. Yhres kävely klo 11 Särkisalokodilta, Jennynkuja 2. Meillä kotona on nimittäin kevään aikana tehty siivousta: häädön sai muun muassa useampi säkillinen vaatteita, joita ei kukaan ole viiteen vuoteen kaivannut eikä tule kaipaamaankaan. Albumit olivat erään kestokassin pohjalla ja joku vielä selvittää senkin, miten ihmeessä juuri sen kassin, jonka päällimmäisenä oli pari tsekkoslovakialaisia luistimia. Yhres kävely klo 11 Särkisalokodilta, Jennynkuja 2. Keskikesän juhlaan on perinteisesti liitetty monenlaista taikaa ja rituaalia ja niistä monella on pyritty varmistamaan myös satoa ja naimaonnea. ”Sualiha on iloinen lapsi, jolla on paljon ystäviä kuntoutusryhmässä. Australialaisesta popista kiinnostuneet voivat vastaavasti puhua Kyliestä ja sikaparan reunapalaa jäystävät grillikyliestä. Zehara synnytti tyttärensä Sualihan 11 vuotta sitten. Miten hitossa ne tiesivät, että meillä oisi joskus muistokuvat samassa säkissä kuin taatusti tylsät luistimet. Kolmen päivän pituiseksi pitkittynyt synnytys aiheutti vastasyntyneen Sualihan vammautumisen. Järj. Mutta sen voisi joku selvittää, miksi juuri Teijo menee vikaan niin taajaan. Samalla löytyi lähes 30 kangaskassia ja lisää tilaa tuli silläkin, että tavaraa päätyi kellariin. Juhannustansseissahan moni on pyrkinyt jo vähän kuin testailemaan näitä asioita. 2.7.2026 klo 16:00 Mikkopekintie 338. Se on sitten puhujasta kiinni, onko kattava taivutusten ulkoa osaaminen yleissivistystä vai knoppitietoa tai yritys päteä. Olen kiitollinen kaikesta, mitä Jumala on meille antanut. Muistelen hämärästi soittaneeni joskus lankapuhelimien aikaan minne lie Pohjanmaalle ihan vaan kysyäkseni, miten taivutetaan pitäjänne nimi. Jennynkuja 2. Suolammessa uinut mopsi. Eput alkoivat soida siinä kohtaa päässä ihan väkisin, nimittäin se rivi, jossa todettiin, että muistini tylsillä luistimilla luoksesi luistelen. Tänä vuonna se havaittiin Teijolla huhtikuun alkupuolella. Mukana tuvassa kulttuurisuunnittelija Satu Pasio. Yhres ENEMMÄN KUIN KAKSI KOOLLA ” Zeharan mies hylkäsi perheensä, sillä koki vammaisen lapsen häpeänä. Silmään nimittäin otti viikonloppuna sikäläinen mandariinisorsapesue, joka on noussut laajemminkin uutisoiduksi aiheeksi. Laji on alunperin Itä-Aasiasta ja sitä on tavattu Teijolla myös aikaisemmin. ”Monet ovat paenneet levottomuuksia, mutta minä en voi lähteä. Varsinaisesti Teijon pitäisi toki varmaan päästä palkinnoille eniten väärin taivutettuna kylänä. Paras näkemäni tiivistys niputtaa koko asian niin, että vallitseva paikallinen käytäntö on oikein. Mandariinisorsa sai poikasia Teijolla, suurin osa selvisi ensimmäisestä elinviikosta Jarmo Markkanen kuvasi mandariinisorsan Teijolla huhtikuussa. Zehara Amerin 11-vuotias Sualiha-tyttö kiljahtelee innoissaan äitinsä sylissä. Särkisalontie 1361. Sitten oli tulla hätä: muutamaa valokuvakansiota ei löytynytkään äkkiä mistään. Ilmoita tulosta 29.6 mennessä Marjolle 0505615720. Nuutti Ruokangas Teijon kansallispuistossa tänä keväänä havaittu mandariinisorsapariskunta on onnistunut pesimään Suomessa tiettävästi ensimmäistä kertaa ja suurin osa poikasista on myös selvinnyt ensimmäisestä elinviikostaan. Fysioterapia on auttanut häntä valtavasti.” Perheen taloustilanne on parantunut hieman, sillä Zehara voi nyt jättää Sualihan hoitoon toimintakeskukselle ja työskennellä markkinoilla myyden eteerisiä tuoksuöljyjä. Eniten tätä lajia kivitalojen muodossa taitaa olla Teijolla ja naapurikylissä: on kirkkoa ja kartanoa ja toistakin. Enempi periferiassa muun muassa Aamulehti uutisoi linnuista, mutta ainakin ensimmäisessä näkemässäni uutisessa kirjoitettiin, että Teijosta. Alueen kylistä moni pelaa myös historiallaan. Sikäläissyntyisistä taitureista on ollut otsikoissa Eppu Normaali, joka pistää uraansa pakettiin. Kas nimittäin. Mandariinisorsan pesimisestä kertoi ensimmäisenä Salon Seudun Sanomat . Ennen hän vain makasi sängyssä, mutta nyt hän ryömii ja ottaa kontaktia muihin. Unelmoin siitä, että hän voisi jonain päivänä seisoa ja kävellä omin jaloin. Turinatupa Särkisalokodissa klo 13. ”En voi jättää Sualihaa yksin, eikä naapurini voi auttaa, sillä heillä on omat huolensa. Tai sitten luotetaan eläimelliseen vetovoimaan. Hän kirjoittaa sähköpostissa, että pikkuisella oli asiaa. Yhres To 25.6. Järj. Siitä tietysti huomaa olevansa vanha ja kärttyisä, kun tämänkin mielessään niputtaa nykyajan ilmiöksi; ihan kuin joskus vuosikymmeniä sitten olisi osattu kylmiltään sen paremmin pistää ulkoja sisäpaikallissijat oikein. KUVA: ANNI HIETANEN p Täl viikol. Se yhtye oli asian päällä jo kappaleessaan Vihreän joen rannalla . LUKIJAN KUVA Perniöläinen Anni Hietanen lähetti kuvan joutsenesta ja sen poikasesta. Sualiha on Jumalan lahja. Tuskin osattiin, mutta edes joskus varmistettiin. Laittautumatta tämä tietenkään ei käy: ennen lavalle menoa tuprautetaan geelit ja hajusteet kohdalleen. Salon seurakunta tukee Dessien toimintakeskusta Lähetysseuran kautta. Ja tänään onkaan enää vähän aikaa juhannusaattoon ja sen rituaaleihin. Eipä sillä, ettei Hämeen sydämessä ymmärrettäisi tekstien päälle. Toisaalta keskimääräisessä juhannussateessa savuttavan kokon ääressä seisseestä neljä kaljaa liikaa juoneesta mittumaarin viettäjästä tulee yhtä lailla eläinkunta mieleen. 12 Perniönseudun Lehti Torstaina 18.6.2026 Teijolla ulkona, muualla sisällä V iime viikon lehdessä puhuttiin kylistä ja puhutaan vielä vähän. Aku Poutanen Tähdellistä Etiopialaisen Zeheran unelma Linda Juntunen K un astun sisään pieneen laiminlyödyltä vaikuttavaan betonirakennukseen, kohtaan joukon hymyileviä äitejä lapsineen. Mandariinisorsa havaittiin Teijolla jo keväällä. Sukellus kellariin pintakerroksia syvemmälle tuotti onneksi tulosta. Järj Yhres Ke 25.6.Ohjelmalliset RANTAVAJAKAFFET FÖRBYN rannassa klo 13. Tervetuloa. BirdLife Suomi kertoo tiedotteessaan, että pesintä varmistui toissa viikolla, kun poikue löytyi pieneltä lammelta. Turinatupa mielen hyvinvoinnin ryhmä varttuneemmalle väelle Perniön Plakkarissa klo 10, Heikkiläntie 2. Järj Yhres To 25.6. Hedelmällisyys on korostunut keskikesän juhlan menoissa. Minulla on kaksi lasta, joista toinen on vammainen, eikä minulla ole töitä muualla.” Dessien vammaisten lasten kuntoutusryhmä on tarjonnut perheelle valtavasti apua. Osa päätyi lumpuksi, osa kiertoon, osa myyntiin
Lisäksi VR liikennöi myös linja-autoja suoraan Helsingin ja Turun välillä. Perinteisiä juhannusaaton juhlia vietetään myös Lainerannassa. P. Tässä poimintoja: Harrastus: Moni aloittaa juoksuharrastuksen liian kovilla harjoituksilla. • Naarilan leirikeskuksessa (Naarilantie 369) klo 16–21. Näköislehden lukuoikeus kuuluu Perniönseudun Lehden tilauksiin. Mukana pastori Pirkko Koivunen ja kanttori Elina Hyvönen. Tarinat kulkevat mukana. Tärkein löytyy läheltä. Taloyhtiön on hoidettava tilanne ajoissa, jos osakkaan yhtiövastikkeet ovat jääneet maksamatta, Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija Tapio Haltia sanoo. Maanantaista 22. Juhannussalko nousee Särkisalossa kahdessa paikassa: Niksaaressa ja Meripirtin tontilla. Myös kotikäynnit koko Salon alueella ja Kemiönsaaressa. Alkuillasta Salon kesäkonserttisarjan esityksessä musiikkia soittaa kansanmusiikkiyhtye Alda. heinäkuuta junat korvataan busseilla Helsingin ja Karjaan välillä. Turun ja Karjaan välillä junat liikennöivät harvennetuin vuorovälein. Juhannuspäivänä Terho Beats Agents henkeen nousee lavalle Terhossa. Illan tuotto lähetystyölle (käteinen tai MobilePay). Merja Markku ja Jaana Vesa, Ville perheineen Mervi ja Arto Katja, Krista perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kansanmusiikkiyhtye Alda: Veera Kuisma, viisikielinen viulu; Elias Frigård, sopraanosaksofoni ja Timo Alakotila, piano. Kesäjumppa ke klo 18–19 Särkisalon kirkkopuistossa. Panimon tuotteista muun muassa IPA Teijo voitti sarjansa kilpailussa vuonna 2024. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Saunomista, lipunnosto ja hartaus klo 18, pihapelejä, ohjelmaa, arpajaiset, makkaranpaistoa ja kahvio. Pidetään OP Lounaismaan Perniön konttorin kokoushuone Salontie 4, 25500 Perniö 30.6.2026 Klo 18.00 Kokouksessa käsiteltävät asiat: · Päätetään kuivatusalue 1 ojien perkauskaivuusta. Lisäksi stoutien tai porterien sarjassa kolmanneksi sijoittui viime vuonna tuotantoon otettu Masuuni -niminen imperial stout-tyyppinen olut. 0400-974946 Kaikki kuljetukset luotettavasti oman kylän taksilla ASUNTOAUTO-VAUNU 0458009155 TARJOA HETI Kutsu Asteljoen Järjestely-yhtiön ylimääräiseen yhtiökokoukseen. Viikonloppuna seutu täyttyy juhannustunnelmasta Viime vuonna juhannussalko nousi Särkisalossa yhteisvoimin Villa Tallbackan pihalle. Hallin lavalla esiintyy Pekka Rinne & Kuunsilta. Kahviota emännöi Tarja Alfin. Lue lisää näköislehdestä Näköislehdessä 18 sivua lisää luettavaa tilaajille. Aktivoi lukuoikeutesi www.perniönseudunlehti.fi/mediatunnus Täl viikol p. Kuuttassuonoja, Rantaoja ja Torkkilanjärvenoja · Päätetään Kuuttassuonojan ja Rantaojan välisen yhteyden parantamisesta uudella ojalla. Kahvio klo 18–. · Päätetään ennakkomaksujen perimisestä perkauskaivuita varten. Siellä esimerkiksi visaillaan juhannusaiheisesti ja kisaillaan tikanheitossa. Linja-autot jatkavat Turussa satamaan laivojen kulkuaikoina. Perniönseudun Lehti Torstaina 18.6.2026 13 SEURAT JA JÄRJESTÖT OSTETAAN SEKALAISTA PALVELUJA TARJOTAAN KUOLLEET Salontie 2, 25500 Perniö Turuntie 8, 24100 Salo Kaikki hautajaisiin ja muistotilaisuuteen liittyvät palvelut samasta paikasta, samalta henkilöltä aina hautakiveen ja perunkirjoitukseen saakka. Panimo saavutti tämän vuoden Suomen paras olut -kilpailussa kolme mitalisijaa. Jälkimmäisestä löydät lisää tämän lehden sivuilta jo aikaisemmin. Kertamaksu 5 € (käteinen ja MobilePay) tyttöjen koulunkäynnin tukemiseen Boliviassa. 6.9.1934 Uskela k. Marinassa jatkaa aaton esiintymisestään tuttu Popmaster DJ. 21.5.2026 Salo Tuulet soittavat ikävää syvää. Mathildedalissa aattoa vietetään ainakin Mathildan Marinassa ja kyläravintola Terhossa musiikin merkeissä. Sunnuntaina juhannusviikonlopun päättää kesäkonsertti Särkisalon kirkossa. Asuminen: Vastikerästit ovat Isännöintiliiton kyselytilastojen mukaan olleet kasvussa. Saunomista, lipunnosto klo 18, ohjelmaa, arpajaiset, hartaus. Tekeillä on ihmiskoe, jonka pitkäaikaisia vaikutuksia ei vielä tunneta, sanoo palkittu professori Terhi-Anna Wilska. TERVETULOA KIRKKOON MUUTA TOIMINTAA KIRKOSSA KUULUTETTUA Kastetut: Aada Ellen Elovaara, Väinö Konsta Helle, Tiitus Aleksanteri Kaartovuori-Knaapinen, Evert Alpo Johannes Kinnunen, Jadessa Camilla Kinnunen, Liam Eevert Lehtiö, Beda Amanda Linnainmaa, Mette Justiina Mettala, Jaanika Sillari, Aapo Tapani Virkki. Luvassa on saunomista, lipunnosto ja erilaista ohjelmaa. PsL Juhannusviikonloppu on seudulla täynnä tapahtumia. Juhannuspäivänä ravintolan musiikista vastaa ensin Kormus, sen jälkeen Hyvää Viikonloppua. Teijolla järjestetään perinteiset juhannusjuhlat Vanhalla Palokunnanmäellä. Ig: kirkkoperniossa Fb: Salon seurakunta Perniössä ja Särkisalossa KISKO PERNIÖ SÄRKISALO www.salonseurakunta.fi salonseurakunta@evl.fi Seurakuntatoimisto p. 02 774 5206 Kailinniituntie 8, 24800 Halikko +358 44 987 6402 Lasiliike DW-Tuote Oy TAKSI JP HONKANEN Puh. Vesitalousisännöitsijä, Ville Lehtonen Puh. · Mahdolliset muut asiat. Teehetki taiteilijoiden kanssa kirkon pihalla, sateella kirkossa. Sen jälkeen koristelijat pääsevät saunomaan. Juhannusaaton juhlia pe 19.6. LIINU NIEMINEN Liikenne rantaradalla pysähtyy maanantaina PsL Juhannuksen jälkeen pysähtyy taas junaliikenne rantaradalla edelliskesien tapaan viideksi viikoksi. kesäkuuta sunnuntaihin 26. Terhossa juhannustanssitaan Badding Sydämessäni -orkesterin tahtiin, Marinassa puolestaan soittaa Popmaster DJ. Kyläpanimo otti pilsillään kultaa Aku Poutanen Mathildedalin Kyläpanimon kisamenestys jatkuu. Ajassa: Nuoret ovat erityisen alttiita kuluttamisen lisäämistä varten tehtyjen digialustojen vaikutuksille. Vaaleiden tai keskitummien ale-oluiden sarjassa Quadrupel Fredrik saavutti toisen sijan. 040 7494011 Rakkaamme Tauno Emil DEGERT s. Niksaaressa salko nousee Pekka Laakson haitarimusiikin siivittämänä. Salossa linja-autot pysähtyvät rautatieaseman asema-aukiolla, raiteen 1 läheisyydessä sekä Piihovilla. Juhannusarpajaisten lisäksi tiedossa on esimerkiksi musiikkia ja ruokaa. Tanssijalan vipattaessa voi suunnata Lehmirantaan tai Hallin lavalle juhannustansseihin. Metsät henkivät muistoja kauniita. Juoksuvalmentaja Arttu Vattulainen (kuvassa) kertoo vinkit järkevään aloitukseen. Parhaaksi eli sarjavoittoon rankattiin pilsien tai vahvasti humaloitujen lagerien sarjassa Kyläpanimon West coast pils Loisto. Lehmirannan lomakeskuksessa tanssitaan Sakke Kotilaisen & Focus-yhtyeen tahtiin. Illalla Nixorin lavalle nousee Peeta & IBand. klo 20 Särkisalon kirkossa. 041 319 0920 info@hautauspalveluaava.fi www.hautauspalveluaava.fi Kesäkonsertti ”Ajastaika” Su 21.6. Hautaan siunatut: Tauno Emil Degert 91 v, Tuulikki Kiviaho 90 v, Pirkko Anneli Ruokonen 90 v, Ossi Johannes Tuominen 88 v, Armi Mirjami Murto 87 v, Pertti Paavo Ikävalko 86 v Riitta-Mai Numminen 86 v, Reino Untamo Elovaara 81 v, Tuure Pekka Antero Ruponen 79 v, Veli Sakari Pulkkinen 70 v, Leena Hannele Suominen 70 v, Harry Hannu Laakso 69 v, Aarne Veikko Juhani Saarinen 29 v. Avioliittoon vihityt: Ville Heikki Kinnunen ja Tea Seija Marjatta Jalonen, Jerry Valtter Manni ja Henna Eveliina Koponen, Eetu Olavi Mälkiä ja Susanna Sini Kristiina Immonen, Riku Matti Nore ja Anna Kristiina Pesso, Samu Oskari Ensio Salonen ja Jenna Marjaana Heino. Lämmin kiitos osanotosta. • Perniön leirikeskus Reilassa (Kuivastontie 351) klo 17– 21. Konsertissa kuullaan juurevaa pohjoismaista energiaa, kiehtovia harmonioita ja leikkisiä melodioita. Aattoa vietetään myös Reilan leirikeskuksessa Perniössä
Aherrukseen kuuluu Honkaloiden kiteyttämänä oleminen, syöminen ja porukassa oleilu. Kärryssä alpakat matkustivat laumana sen lattialla maaten. SULJETTU 040 353 6239 KESÄ-HEINÄKUUSSA AVOINNA: MA-LA KLO 10-17 Liinu Nieminen T iistaipäivä on kääntynyt illaksi Mathildedalissa. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. Aitauksen alpakoille ei saa syöttää mitään, sillä ne voivat sairastua helposti. Uusi järjestely ja vapaaehtoisten aikataulujen sopiminen viivyttivät saapumista, mutta nyt juhannusviikolla alpakat vihdoin laiduntavat laitumellaan koulujen alkuun saakka. Syy ei ole esteettinen, vaan alpakoista johtuva. Ne eivät halua päätyä osaksi alpakkalauman leikkiä. – Heinäseipäät, ilta-aurinko ja alpakat. Aitaukseen nojaava Pete Honkala sanoo, että eläinten kanssa mikään aikataulu ei voi olla täysin lukkoon lyöty, sillä muuttujia tulee aina. Kun henkilöauto hevoskärry perässään laskettelee alas Matildan puistotieltä Näköalatielle, jännitys purkautuu. Alpakka ei pärjää yksin, siispä lauma on sille todella tärkeä. Vaikka ne kävelevät nätisti ihmisen vieressä, kyse ei ole muusta kuin alistumisesta. Aidatulla alueella vesikippo on nostettu korokkeelle. Asfaltti kuivuu paikoin kovaksi yltyneen sateen jäljiltä, josta edelleen muistuttavat taivaalla tummat pilvet. Ne todistavat heti alpakan hyvän muistin, sillä ne kulkevat aidatulta alueelta polkua pitkin toiselle alueelle tottuneesti. Salovaaralle alpakat eivät ole tuttuja, vaikka hänet niiden omistajalle JS’ Alpacas –tilalle vastuuhenkilöksi nimettiinkin. Talkoilla heinä ladottiin seipäisiin, jotka tuovat uutta myös aitauksen tuntevien alpakoiden vierailuun. – Mathildedal tunnetaan alpakoista, ja ne kuuluvat tänne kesäidylliin. Suomi-maisemaa parhaimmillaan, Perttu Salovaara naurahtaa. Näyttää kuin heinäseipäiden juurella istuneet varikset tietäisivät, mitä tuleman pitää, sillä ne nousevat lentoon auton havaittuaan. Mauriz, Sukka-Poika, Romeo ja Pompula ovat olleet Mathildedalissa ennenkin. Sini Honkala ja Perttu Salovaara ovat hakeneet kyytiläisensä Köyliöstä. – Tärkein opitaan tarkkailemalla jokaisen alpakan persoonaa. SULATUKSET • MINIKAIVINKONETYÖT Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 Turuntie 14, Salo. Tästä niiden aherrus alkaa. p Paikalliset. Alpakoita oli kyselty jo alkukesästä asti, koska yleensä ne ovat päässeet laitumelle jo toukokuussa. Alpakka-aitauksen luona ilmassa on odotuksen tuntua. Koska saapuminen venyi, ehti ruohokin kasvaa ennen kuin karvaiset leikkurit kerkesivät sen kimppuun käydä. Mathildedalin alpakoista huolehditaan kyläläisvoimin Vapaaehtoiset kyläläiset huolehtivat alpakoista kesällä vuoroviikoin Tämän näköinen porukka Mathildedalissa viettää kesäänsä. Hän piti ensikertaa alpakan riimusta kiinni hetki sitten, kun eläimet pääsivät kuljetuskärrystä. PÄIVÄRINTEENTIE 14, 25520 PERNIÖ nostotuoretta varhaisperunaa, ym. Ainakin tiistai-iltana niihin oli hyvä hangata itseään. Joku niistä tahtoisi väistämättä jossakin vaiheessa uittaa etujalkaansa puhtaassa vedessä, joka muuttaisi veden likaiseksi. Kun eläinkuljetuskärry avataan, alpakat otetaan alas yksi kerrallaan. kesäherkkuja Lämpimästi ervetuloa! TILAPUODISTA OMAN PUUTARHAN JUHANNUSVIIKOLLA PALVELEMME: MA-TO 10-17 PE 10-13 LA 20.6. Sini Honkala muistuttaa, että hyvä sääntö ylipäätäänkin on se, että mitään eläimiä ei missään aitauksessa ruokittaisi ilman erillistä lupaa. Laumassa se kulkee silti rauhallisesti muiden kanssa. 14 Perniönseudun Lehti Torstaina 18.6.2026 0400 681 026 putkimies50@gmail.com • ASENNUKSET • URAKOINTI • TARVIKKEET • VIEMÄRIN AVAUKSET • VESIJOHT. Kyläläiset heräsivät ajatukseen, ettei alpakoita tulisi Mathildedaliin ollenkaan, ja tarttuivat toimeen. 050 4342413 Salontie 4, 25500 PERNIÖ • Sorat • Murskeet • Mullat • Kuorikkeet KIVIASEMA MONIPUOLINEN VALIKOIMA MAA-AINEKSIA PIHAAN, PUUTARHAAN, MAARAKENTAMISEEN www.kiviasema.fi 040 503 5988 Juhannussalon nosto Meripirtissä 19.6.2026 Tilaisuus ja kahvio, alkaen klo 11.00 Juhannussalon koristelu klo 12.00 Tapahtuma päättyy klo 14.00 Tapahtuma on maksuton ja soveluu kaikenikäisille juhannuksen juhlijoille. Aikaisemmin tänä vuonna he kuitenkin päättivät, että kahdestaan ei laumaa enää hoideta. Keskiviikkona Sini Honkalan on tarkoitus pitää koulutus vapaaehtoisille, joiden määrä yltää viiteentoista. Kun yksi on rohkea ja menee edeltä, muut seuraavat perässä. Wilmer on puolestaan vielä hieman hämillään, sillä paikka on sille ihan uusi. Kokemusta on ollut tätä ennen kultakaloista ja koirista. Alpakka ei syö niin pitkää ruohoa, vaan se jäisi tallatuksi. Alpakalle on tärkeää, että vesi on puhdasta, joten jalan uiton jälkeen kukaan ei vettä enää joisi. Kyläläisporukka saa Sini ja Pete Honkalalta arvokasta tietoa alpakoiden hoitamisesta. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi ( 2 ) 7 2 7 2 8 Oikia Tilitoimisto Oy toimisto@oikiatilitoimisto.fi, p. Salovaara toteaa, että kenellekään ei jää liikaa hommaa, kun vapaaehtoisia on tarpeeksi. Alpakoiden on määrä saapua minä hetkenä hyvänsä. LIINU NIEMINEN Perttu Salovaara organisoi vapaaehtoisryhmän toimintaa. Yhtä lailla juoman lisäksi ruoan laatu on tärkeää. Vedet on kaadettu ja portit suljettu, joten on aika antaa alpakoille rauha ensimmäiseen yöhönsä kesäasukkaina. Kaikilla on omansa, ja jos käytös muuttuu epätavalliseksi, tietää, että jokin ongelma on, Sini Honkala kertoo. Ylläpito tapahtuu kerralaan kahden hengen voimin, niin että joka viikko uusi pari ottaa kesäalpakat huoltaakseen. – Alpakka väistää ihmistä aina, eikä niillä ole minkäänlaista miellyttämisen tarvetta ihmistä kohtaan, Sini Honkala kertoo. Osoite: Särkisalontie 590 Tervetuloa mukaan kesän aloitukseen! Terveisin Meripirtin Kerho ry. Aikaisempien 15 vuoden ajan alpakoiden tuominen kylälle ihmisten iloksi on ollut Sini ja Pete Honkalan heiniä. On kylälle ja sen elinvoimalle tärkeää, että ne ovat täällä, kun osa vierailijoistakin tulee vain niiden takia, alpakoita hoitavaa kyläläisporukkaa organisoiva Perttu Salovaara sanoo. Matkaan lähtiessä kaikille viidelle alpakalle laitettiin riimut päähän, jonka jälkeen ne nostetiin hevoskuljetuskärryn kyytiin. Paikalle voi saapua myös vesiteitse
– On hyvä, että on paljon ja eri tasoista porukkaa, että tämä pyörii koko ajan, Henttinen toteaa. Positiivista palautetta olemme pääsääntöisesti joka vuonna joukkueilta saaneet. Henttinen ja Santasaari kokevatkin rikkautena sarjan kannalta, että mukaan mahtuu pelaajia monesta taustasta. Santasaari vetää nappulat itse jalkaan pitkälti siksi, Mestaruussarjan kausi alkoi tänä vuonna toukokuussa viime kautta suuremmalla joukkuemäärällä. Kiskojien harjoitusten alla Toijan nurmikenttä vaikuttaa olevan huippukunnossa. Herruus Kiskon ja Perniön välillä tullaan ratkaisemaan viikon päästä, kun joukkueet ottavat mittaa toisistaan Perniön nurmikentällä. – 12 joukkeutta on siinä mielessä ihanteellinen, että se on parilukuinen määrä, jolloin otteluohjelma menee hyvin, kertoo Johan Wahlsten sarjaa järjestävästä Salon erotuomarikerhosta. Salon jalkapallokuninkuuden ratkomiminen Salon mestaruussarjan muodossa aloitettiin nimittäin jo toukokuun alkupuolella ja tätä juttua kirjoittaessa sarjaa on joukkueilla takanaan kolme pelattua kierrosta. Vuosien aikana sarja on kokenut muutoksia säännöistä lähtien. FC Siima: 5 ottelua, 4 pistettä ȣ 10. Perniö: 4 ottelua, 3 pistettä ȣ 11. – Monen joukkueen kanssa peli päättyy siihen, että me istumme samalla terassilla, Santasaari kertoo. Pelaajien taso vaihtelee, vaikka Santasaari ja joukkueessa myös pelaava Juho Henttinen arvelevat, että kaikilla on jonkinlaista jalkapallotaustaa. Pelattujen vuosien aikana sarjan rakkaimmaksi vastustajaksi, joka pitää vuodesta toiseen voittaa on Santasaaren mukaan muodostunut Perniön joukkue. Joukkueen pelaajat pääosin joko asuvat Kiskossa, tai heillä kaikilla on käytännössä muuten jonkinlainen yhteys paikkakunnalle. Urheilu p. – Meillä ei ollut aktiivisia pelaajia, kävi sukupolvenvaihdos. Pertteli: 4 ottelua, 10 pistettä ȣ 5. Harvesters: 4 ottelua, 10 pistettä ȣ 4. Siitä täytyy nostaa tuomareille hattua, että he jaksavat vapaaehtoisesti tätä tehdä. Oolelaisuus United: 5 ottelua, 1 piste ȣ 12. Kuusjoki: 4 ottelua, 4 pistettä ȣ 8. Perniönseudun Lehti Torstaina 18.6.2026 15 Perniö on Kiskojille rakas vastustaja, joka pitää vuodesta toiseen kaataa Nuutti Ruokangas J os palloileva maailma on voinut nauttia jo hetken Pohjois-Amerikassa pelattava jalkapallon riemujuhlasta MM-kisojen muodossa, on Salossa jalkapallohuumasta saanut nauttia jo hieman pidempään. PELATUN KIERROKSEN JÄLKEEN: ȣ 1. Tästä huolimatta voitosta kyllä pelataan tosissaan. Salon erotuomarikerhon järjestämänä sarjaa on pelattu jo vuodesta 1973 ensin kuntasarjan nimellä ja myöhemmin nykyisellä nimellään kuntaliitosten jälkeen. – Kun tämä on aloitettu, pelaajat olivat varmaan aika pitkälti oman kylän poikia, kun oli Perniötä, Kuusjokea, Pertteliä Kiskoa ja Muurlaa. Itse asiassa Santasaari ja Henttinen kokevat sosiaalisen puolen olevan hyvin tärkeä osa peliä. Nykyisin mestaruussarjassa ei voi esimerkiksi pelata, jos on pelannut samalla kaudella kolmannessa divisioonassa tai sitä korkeammalla. Tänä vuonna sarjaa on itse asiassa pelattu viime vuotista suuremmalla osallistujamäärällä, sillä sarjaan saatiin mukaan yksi uusi joukkue ja joukkueiden määrä kasvatettua kahteentoista. NUUTTI RUOKANGAS SALON MESTARUUSSARJAN SARJATAULUKKO 14.6. Salon mestaruussarjalla on jo pitkät perinteet. Tauon jälkeen mukaan saatiin Kiskon nuorempaa sukupolvea ja nyt aktiivisia pelaajia on ringissä jo mukana viitisentoista. – Me järjestämme tätä sarjaa ylpeinä. FC BarSalona: 4 ottelua, pistettä että jalkapallo on ollut lähellä sydäntä. Mutta nykyään kaikilla on kiire ja pyydetään kavereiden kavereitakin pelaamaan, Wahlsten selittää tarvetta kehittää rajoitteita sille, ketkä sarjassa voivat pelata. – Kyllä se menee välillä aika totiseksi. Perttelin Peikot: 5 ottelua, 6 pistettä ȣ 7. Erotuomarikerholle sarja taas toimii tärkeänä tulonlähteenä. Henttinen tosin huomauttaa, että myös Somerosta on muodostunut viime vuosina tärkeä vastustaja. Kiskolla todella on Salon mestaruussarjasta pitkät perinteet. Siitä joukkueesta, johon minä olen aikoinaan tullut, pelaa enää kolme kaveria nykyisin, sanoo joukkueessa mestaruussarjaa yli kymmenen vuotta pelannut Verneri Santasaari. Verneri Santasaari (mustassa paidassa) on pelannut Kiskojissa mestaruussarjaa yli kymmenen vuotta. Wahlsten kokeekin, että sarjaan on helppo lähteä mukaan pelaamaan. Vaikka myös näistä ensimmäisellä on sarjasta hyvin pitkät perinteet, ei KiKi itse asiassa pelannut sarjaa ollenkaan vuonna 2024. Sarjaa myös pelataan jalkapallon virallisista säännöistä poiketen yhdeksällä pelaajalla yhdeksää vastaan lentävillä vaihdoilla. KiKi: 4 ottelua, 4 pistettä ȣ 9. FC Kuspa: 5 ottelua, 15 pistettä ȣ 2. Henttinen on itse pelannut aikoinaan SalPassa kakkosdivisioonassa. Kun pelaajilta tiedustelee, millaisin termein he sarjaa kuvaavat, nousee esiin sana kaljaliiga, mutta ilman negatiivisia mieleyhtymiä. FC Soppa: 4 ottelua, 6 pistettä ȣ 6. Eteläistä Saloa mestaruussarjassa edustaa tuttuun tapaan taas kaksi joukkuetta, eli Kiskon Kiskojat ja Perniön joukkue. Myös tuomareiden silmiin mestaruussarja vaikuttaa olevan pelaajille tärkeä harrastesarja. – Kun mekin esimerkiksi menemme Somerolle pelaamaan, me käymme Someron paikallisessa yhdellä oluella ja siellä istumme sitten joukkueet vierekkäin puhumassa pelistä, vaikka olemme juuri hampaat irvessä vääntäneet kentällä. Samalla laji tarjoaa mahdollisuuden pitää yleiskuntoa yllä ja pitää hauskaa joukkueen kesken. Henttinen ja Santsaari kokevatkin, että Kiskojien kotikentältä löytyykin sarjan parhaat olosuhteet pelata, josta tulee kiitosta myös muilta joukkueilta. Eivälii: 4 ottelua, 12 pistettä ȣ 3
Kuva tämän vuoden Jukolan viestistä. Viime vuonna olimme sen yli, Särmäntö nauraa. Hiihtoladuilla Perniön Urheilijoita edustava Jonna Juva taas kilpaili tapahtumassa Angelniemen Ankkureiden joukkueessa. ELLA KARTTUNEN p Paikalliset. Tapahtumasta jäi Päivi Särmännön mukaan positiiviset kokemukset. Nyt oli tukihenkilöitä mukana, joten pystyi sadetakit ottamaan. – Saunaan pääsi suunnistuksen jälkeen. 16 Perniönseudun Lehti Torstaina 18.6.2026 Meksin kesähitit mainostajan makuun Kesän halutuimmat mainospaikat nyt poikkeuksellisessa tarjouksessa, jopa -80 %. Sateen myötä metsässä ei ollut liian kuuma eikä pölykään haitannut, Särmäntö kertoo. – Oli sateinen keli, mutta järjestelyt sujuivat hyvin ja majoituspaikka oli lähellä kisakeskusta. Itse radalla itsessään piti turvautua paljon kompassiin kiintopisteiden ollessa vähäisiä, Särmäntö kuvailee. Rasti-Perniö ylsi Venlojen viestissä tuhannen parhaan joukkoon Tämän vuoden Jukolan ja Venlojen viestit suunnistettiin Kotkassa. Ainoa tylsä on odottaminen vaihtokarsinassa, siellä tahtoo paleltua jos sataa. Tänäkin vuonna Perniö oli myös paikalla edustettuna, sillä Rasti-Perniöltä matkaan lähti yksi neljän hengen joukkue Venlojen viestiin. Tosin vaikeampiakin ratoja on Jukolassa ollut hänen mielestään. P3v 40m; 1) Teo Paajanen 12.9 2) Totti Alanko 15.4 3) Eevert Mäkinen 18.4 P3v pallonheitto; 1) Teo Paajanen 3,83 2) Heikki Mikkola 2,50 3) Eevert Mäkinen 1,76 P5v 40m; 1) Paulus Silfver 9.3 1) Tomas Paajanen 9.3 3) Vertti Kainulainen 9.8 P5v palloheitto; 1) Tomas Paajanen 7,36 2) Samuel Ylikylä 6,46 3) Vertti Kainulainen 5,42 P7v 40m; 1) Mairon Leosk 8.3 2) Pharêll Haberkorn PernU 8.4 3) Noel Aaltonen 8.5 P7v pituus; 1) Mairon Leosk 276 2) Pharêll Haberkorn PernU 230 3) Noel Aaltonen 222 P7v 350m; 1) Elias Vainio 1.29.0 2) Mairon Leosk 1.30.0 3) Juho Flink 1.35.1 P9v pituus; 1) Aatos Vuorinen SalVil 318 2) Alex Halonen 293 3) Rasmus Rask 265 P9v 600m; 1) Rasmus Rask 2.21.0 2) Aatos Vuorinen SalVil 2.21.1 3) Matias Vainio 2.23.1 P11v 60m; 1) Johannes Jääskelä 10.8 P11v kuula; 1) Johannes Jääskelä 6,76 P11v 600m; 1) Johannes Jääskelä 2.20.7 T3v 40m; 1) Leila Melkkilä 13.9 2) Maija Lindblad 15.5 3) Elsi Luoto 16.1 T3v pallonheitto; 1) Elsi Luoto 2,70 2) Maija Lindblad 2,36 3) Leila Melkkilä 2,13 T5v 40m; 1) Helga Castren 9,5 2) Elina Haikonen 10.8 3) Iiris Piiri 10.9 3) Ella Mikkola 10.9 T5v pallonheitto; 1) Helga Castren 5,68 2) Elvi Tavasti 5,58 3) Hilja Santasaari 4,46 3) Hilda Förström 4,46 T7v 40m; 1) Aina Tavasti SalVil 8.3 2) Elsi Arimaa PernU 8.5 3) Mona Janhunen 8.6 T7v pituus; 1) Alessa Pajala 246 2) Aina Tavasti SalVil 242 3) Mona Janhunen 230 T7v 350m; 1) Mona Janhunen 1.27.4 2) Aina Tavasti SalVil 1.32.4 3) Alessa Pajala 1.35.9 T9v 40m; 1) Wava Silfver SalVil 7.5 2) Eevi Rintakoski 7.8 3) Veera Jääskelä 8.1 T9v pituus; 1) Eevi Rintakoski 301 2) Wava Silfver SalVil 290 3) Aada Halonen 250 T11v 60m; 1) Mila Sevón IF Raseborg 10.1 2) Emma Back IF Raseborg 10.6 3) Salma Ahlqvist SalVil 10.9 T11v kuula; 1) Maribel Saarva PernU 7,64 2) Hilla Lehto 6,36 3) Aada Rintakoski 5,55 T11v 600m; 1) Emma Back IF Raseborg 2.25.7 2) Mila Sevón IF Raseborg 2.26.4 3) Sofia Sandholm PernU 2.29.6 SÄÄSTÖPANKKI-YLEISURHEILUKILPAILUN TULOKSIA Nuutti Ruokangas Viime viikonloppuna Kotkassa etsittiin rasteja oikein suurella porukalla perinteisen Jukolan ja Venlojen viestien merkeissä. Mainostaja! Kun tarvitset digitaalista mainontaa, printtiä, ulkomainontaa tai audiota, ota suunnaksi meks.fi/kesa ja saat kaiken yhdeltä luukulta. Rasti-Perniön joukkueessa usein suunnistanut Paula Saari oli tänä vuonna tapahtumassa Teme Ski Teamin mukana. Muuten eteläistä Saloa tapahtumassa edusti ainakin perniöläinen Lassi Vuorinen Salon Viestin paidassa ja perniöläinen Risto Gustafsson Salon Vilppaan riveissä. Päivi Särmäntö tosin kertoo, ettei sijoitusta tule juurikaan mietittyä. meks.fi/kesa VIELÄ EHDIT! Perniössä kisattiin keskiviikkona 10. kesäkuuta Säästöpankin yleisurheilukilpailut. Liisa Särmännöstä, Minna Rauteesta, Lotta Tammisesta ja Päivi Särmännöstä koostunut joukkue saapui maaliin Venlojen viestissä sijalla 821, kun ilmoittautuneita joukkueita oli yli 1500. Tälle Rasti-Perniön joukkueelle vierailuja Jukolassa on takana jo useampia ja ainakin osa on Särmännön mukaan suuntaamassa myös ensi vuoden tapahtumaan Sotkamon Vuokattiin. Ohessa mainittu kunkin sarjan kolme parasta. – Ehkä meillä oli jonkinlainen tavoite, että pääsisimme alle tonnin