SALOMUS.FI MUSEOTIE 9, PERNIÖ Opastukset Tatu Gustafssonin PERNIÖ -näyttelyyn klo 16 ja 19. I h, lähtö LainaMakasiinilta Lupajantie 14: Klo 16-17 Tutustu pajasaunaan Lupajantie 6: Klo 16.30 Kirkkoesittely, Marko Välläri Klo 17.30 Godfulness hengellinen läsnäoloharjoitus lapsiperheille, Lotta Lausti Klo 18 Godfulness aikuisille, Lotta Lausti Klo 19-20 Runollinen lauluesitys, Venla Suoranta (laulu), Jyrki Nurmi (runot) ja Lauriina Hurtig (urut) PAJASAUNA: PYHÄN LAURIN KIRKKO: Rakennettu perintömme Pysy Pysy FÖLYS! FÖLYS! @perkkari @perkkari1944 pernionseudunlehti.fi /lehtitilaus ilmoitukset@ pernionseudunlehti.fi p. Seuraavan kerran su 14.9. Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa! LAINAMAKASIINI: Lupajantie 8: Avoinna klo 14-18.30 Valokuvia Kuvi kirkolt enne ja nyy Kahvila, arpajaiset Klo 15 Pappilan rinteen kyläkävely: oppaana Antero Peijonen, kesto n. 044 735 2300 seuraa somessa: tilaa lehti: Tutkimusta viljelijän hyväksi Sivut 8-9 Perniöläinen Saga Melkkilä työskentelee tutkijana Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa. Pellolla tutkitaan muun muassa miten tehokkaasti juurikas sitoo hiiltä.. Perniönseudun Lehti Eteläisen Salon paikallislehti 6 4 1 4 8 8 2 9 9 9 1 3 2,50 € 37 11.9.2025 PIMEÄN PEITTO LAUANTAINA 13.9.2025 KLO 14–20 Perniön museo on avoinna syys-talvikaudella joka sunnuntai klo 12–16
Perniönseudun Lehden liiketoiminta siirtyy uudelle omistajalle marraskuun lopussa. 12 kk 58,00 / 6 kk 30,00 / 3 kk 19,00 Hinnat sisältävät alv 10 % Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy / ISSN 0782-5714 Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2025 Ilmoitushinnat 1.1.2025 alkaen Etusivu 1,45 €/pmm. Virheistä ilmoittaminen Virheestä uutisessa tai jutussa voit ilmoittaa toimitukseen sähköpostitse tai puhelimitse. Tapahtuma liittyy Euroopan kulttuuriympäristöpäivään ja rakennusperinnöllä on ollut aina osansa Pimeän peitossa. Muut sivut 1,20 €/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 25,5 % Aineistoaikataulu Lehti ilmestyy torstaisin. (02) 269 3434 ma-pe 06-16.30, la-su 07-12 Tilaushinnat 1.1.2025 alkaen Kestotilaus kotimaa 12 kk 84,00 / ulkomaat 12 kk 130,00 Määräaikaistilaukset 12 kk 92,00 / 6 kk 58,00 / 3 kk 40,00 Digilehti kesto 52,00 / 12 kk Digilehti määräaik. Konserni kustantaa parhaillaan noin neljääkymmentä paikallislehteä. Maija Poutanen, os. Omintakeisessa tapahtumassa on vuosien aikana koettu paikallista musiikkia, paikallisia elokuvia, teatteria ja vaikka mitä kuten kuljettu pimenevässä illassa pitkin taiteella täytettyjä joenvarsiniittyjä. Suomela, lunasti osakekannan kokonaan itselleen 2018. – Lehden levikkialue kohtaa kustantamamme Länsi-Uusimaalehden levikkialueen kanssa ja täydentää siten tarjoamaamme Salon seudulla, sanoo Etelä-Suomen Median aluejohtaja Karri Kannala. (heinäkuussa ma-ke 9-16) Varhaisjakelun häiriöt Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Kirkon ja pappilan ympäristöt on listattu arvokkaina viranomaistenkin kirjoihin, kirkonseudun ympäristöä nostetaan esiin lauantaina. Vuoteen 2018 osakkeenomistajina oli oli lehden perustaneiden sukujen jälkeläisiä, Virtaset, Jokiset ja Suomelat. – Perniönseudun Lehti on lukijoidensa arvostama, hyvin hoidettu sekä pitkän historian omaava paikallinen media ja sopii erinomaisesti mediaperheeseemme, mikä on lehtinimikkeiltään Suomen laajin, sanoo Mediakonserni Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi. Sivut 12-13. Perniönseudun Lehden päätoimittajana jatkaa Aku Poutanen. Mediakonserni Keskisuomalaisen uutismediayhtiö Etelä-Suomen Media ostaa Perniönseudun Lehden. Kirkonkylä on monista kirkonkylistä, mutta ei ihan muiden kaltainen; pitkä ja vauraskin historia näkyy omalla laillaan. Nekin kantavat matkassaan muistoja menneisyydestä, joskus isompiakin historiallisia tai arkkitehtuurisia arvoja. Paljon arvokasta on Perniöstäkin purettu, palanut tai menossa purkuun. Juuri näissä näkyy rakennemuutos: moni aikoinaan vilkas rakennus seisoo osin tai täysin tyhjillään, luonto ottaa omaansa takaisin heinittyvä seinusta kerrallaan eikä tämä ole vain Perniön ongelma. vuosikerta Päätoimittaja Aku Poutanen p. Hiljenemistä seuraa rapistuminen ja rakennuksen muuttuminen rasitteeksi niin omistajalleen kuin ohikulkijoillekin. PsL Perniönseudun Lehti vaihtaa omistajaa. Haarlantie 4, 25500 Perniö Avoinna ma-to klo 9-16, pe-su sulj. Perniönseudun Lehti täytti viime vuonna 80 vuotta. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä 8 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Liiketoimintakaupan mukana siirtyvät lehden kolme työntekijää Etelä-Suomen Mediaan vanhoina työntekijöinä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Aineistopäivä tiistai klo 16.00 mennessä. Kauppakirja allekirjoitettiin viime perjantaina. Vanhoista kuvista, joita lauantainakin esitellään, näkee viipaleen elämästä vuosikymmeniä sitten ja saattaa oivaltaa jotain uudemmankin rakennuskannan merkityksestä kyläkuvassa. 044 735 2300 ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Toimitus ja asiakaspalvelu Käyntios. Tapahtuma voisi haastaa perniöläisiä katsomaan omaa asuinympäristöään turistin silmin. Perniön yhtenäiskoulussa on vieraillut viimeisen viikon aikana islantilaisia oppilaita ja opettajia osana pohjoismaista yhteistyötä. Perniönseudun Lehti PÄÄKIRJOITUS Uutismedian liiton ja Medialiiton jäsen, 80. " Luonto ottaa omaansa takaisin heinittyvä seinusta kerrallaan. –Meille oli tärkeää, että Perniönseudun Lehti saa omistajan, Keskisuomalainen ostaa Perniönseudun Lehden Työpaikat ja toimitus pysyvät, verkkotekemiseen satsataan Vegepizzaa suomalaisislantilaisena käsityönä Perniön yhtenäiskoulun kielten opettaja Sari Kanerva auttoi islantilaisia oppilaita Atli Fennar Olafsonia ja Grétar Bæring Helgusonia pizzan leipomisessa nuorisotalo Narikassa maanantaina. 044 735 2303 nuutti.ruokangas@pernionseudunlehti.fi Toimituksen avustaja Liinu Nieminen liinu.nieminen@pernionseudunlehti.fi Juttuvinkit, palautteet toimitus@pernionseudunlehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset Tea Niinimäki p. 044 735 2302 aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Toimittaja Nuutti Ruokangas p. Rakennusperintöä ja heinikkoa Kalenterin ja tapahtumakalenterin mukaan syyskuu on niin pitkällä, että Pimeän peitto raottuu Perniössä. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa. Lehti ei vastaa ilmoituksen poisjäännin aiheuttamista vahingoista eikä puhelimitse jätettyjen ilmoitusten virheistä. Tuskin se aika palaa, jolloin kirkonkylien raitti kuhisee eikä tyhjiä näyteikkunoita ole. Monesti on niin, että vanha ja koristeellinen ja vaalittu ymmärretään arvokkaaksi, uudempi rakentaminen ja etenkin liikerakentaminen jäävät lapsipuolen asemaan
–Toimitila säilyy nykysijainnillaan ja tuttu, paikallisten toimitus jatkaa työtään. Melassuon laavulta puuttuvat tekijät Sivu 7 Kieltolaki ei estänyt salakuljetusta Särkisalossa Sivut 10-11 Tällainen kieltolain aikainen pirtulekkeri löytyy Meripirtin museosta. Jatkossakin sisältö on paikallista. Nakkaa vinkki tai kuva viestillä! AKU 044 735 2302 NUUTTI 044 735 2303 TOIMITUKSEN WHATSAPP joka pystyy turvaamaan paikallisen median jatkuvuuden myös tulevaisuudessa, Poutanen sanoo. Lukijoille näkyvin muutos tullee olemaan verkkolehdessä tapahtuva kehitys alustan, tekniikan ja visuaalisen ilmeen osalta. Pimeän peitto keskittyy kirkon ympäristöön Sivu 14 Kiskon kaukalon pohja valmistui Sivu 15 Minna Nieminen kokee, että Pimeän peitossa on tarjolla elämyksiä tänäkin vuonna.. Perniönseudun Lehti 37 11.9.2025 toimitus@pernionseudunlehti.fi 044 735 2302 | 044 735 2303 Vinkkaa uutinen tai jutun juuri: @perkkari @perkkari1944 Seuraa Perkkaria somessa, ota kantaa verkossa: Mitä ny. Kannalan mukaan suuria, lukijalle näkyviä muutoksia ei ole tulossa. Sivu 6 Keskisuomalainen ostaa Perniönseudun Lehden Työpaikat ja toimitus pysyvät, verkkotekemiseen satsataan Etelä-Suomen Median aluejohtaja Karri Kannala, Perniönseudun Lehden omistaja Maija Poutanen ja päätoimittaja Aku Poutanen allekirjoittivat kauppakirjat Perniössä perjantaina
Keskustelu jatkui kysymyksellä: missähän on speisewagen. 4 Torstaina 11. Esimerkiksi pöytävarauksia ravintoloihin tehdään ja jätetään sitten käyttämättä ilmoittamatta asiasta ravintolaan ja ravintoloitsijat ovat aiheesta raivona. Uusiutuvaa biovoimaa kiertotalous on aina kestänyt. Lisäksi kasvit haravoivat juurillaan runkoihinsa joukon muitakin alkuaineita, ellei niiden pitoisuus ole kasveille myrkyllisen korkea. Sitä soveltaen voisi ihmetellä, miten on pieninä murusina kaalissa tämän päivän reppumiehellä kielitaito. Ne alkaisivat tuottaa alueensa väestölle kaukolämpöä. Sattuneesta syystä juteltavaa loppumatkaksi ei juuri ollut, mutta toisaalta ruoka suussa ei saakaan puhua ja voileipää riitti melkein perille asti. Veli Pohjonen Maatalousja metsätieteiden tohtori Kuusamo, Perniö Metsätalouden energiatuotannon emeritusprofessori Joensuun yliopistossa Metsänhoitotieteen dosentti Helsingin yliopistossa Pienydinreaktoreiden jätettä ei kiertotaloutemme kestä Syyskuussa 1995 meni monen arki Särkisalossa uusiksi, kun Förbyn kauppa sulki ovensa. Oliskohan joskus aikanaan ollut jokseenkin sama asia, jos joku seisoo puhelinkioskissa silmät kiinni. Ja biovoiman raakaainetta, esimerkiksi uusiutuvaa energiapuuta, meillä jatkuvasti riittää. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta liitä mukaan myös oikea nimesi ja yhteystieto, joka jää vain toimituksen tietoon. Maapallon kiertotalouden kiusa, ydinjäte pitäisi lähettää nykyraketeilla radioaktiivisuuden kehtoon, aurinkoon. Kieliopin oikeellisuudesta minulla ei ole aavistustakaan, mutta viesti välittyi: tuoli tyhjeni, mies kaikkosi kohti nelosvaunua ja palasi kohta myhäillen sämpylänsä kanssa. Niiden kierrätystä emme vielä osaa. Reissumies Rautavaaran leipä oli laulun mukaan pieninä palasina maailmalla. Teksti/WhatsApp-viestit numeroon 044-735 2302. Tulevat sukupolvemme eivät kestä uraanin jätettä. Pienydinreaktorit ovat kummajaisia kiertotaloudellemme. Parhaillaan esimerkiksi Kuopio pohtii, olisiko se sopiva pienydinvoimalan sijaintipaikka. Esityksen ylistys oli jo viime lehdessä, mutta aiheen eli Tapio Rautavaaran eräs kappale palasi mieleen viime viikolla. *** Toissalauantai vei paikallisen kulttuurin pariin Kirakan harmaaseen kylään. Uraani ja sen sukulaiset ovat radioaktiivisia alkuaineita. *** Ei tietenkään paikkaa, jossa ei nykyaika näkyisi. Menetelmää ei voi kiertotaloudeksi kutsua. Näitä tämmöisiä ei tietenkään tapahdu, jos kulkee katuja nenä kiinni puhelimessa ja kuulokkeet korvilla kuten moni. *** Aiheet tässä joskus keskittyvät kartalla ja näköjään teemoittainkin. Praakata-sivu on paikka keskustelulle, mielipiteille ja ajatuksille PRAAKATA 30 vuotta sitten Kipsalle ja takaisin Energiataloutemme on kääntynyt ilmastokriisin myötä kiertotalouden suuntaan. Myyntipistettä en yrittänytkään saksantaa, mutta riittävän oikein meni, kun sai muotoiltua virkkeen ”das kiosk sind in wagen vier” ja sitten vähän kielirajat ylittävää huitomista. Ilman nimeä tulleita tekstejä ei julkaista. Kun vaihtoehto ei ollut enää esittää nukkuvaa, alkoi jostain tippua ajatuksia. Jotenkin mieleen jäi seuralaisen heitto, kun jo piti joutua junaan: koska emme todennäköisesti enää tapaa, pitää toivottaa kokonaista hyvää loppuelämää. Viime torstai vei nimittäin Helsinkiin ja paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen retkelle ja paluumatka löi hetkeksi ällikällä. Kiertotalouden kannalta niin suurten kuin pienten voimaloiden ydinjätteelle olisi kyllä yksi maailmanlaajuinen ratkaisu. Jossain muussa tilanteessa ja muulla äänenpainolla sanottuna sama olisi kuulostanut tylymmältä. Voimalan jäte tuhka kiertää takaisin metsään, kasvattamaan seuraavan kierron puuta. Eikä sillä. Tämmöisestä voisi ihan suosiolla lätkäistä muutaman vuoden porttikieltoa. Pienydinreaktorit tuntuvat teknisen lupaavalta. Välttämättömästi tarvitsemme jokapäiväiseen elämäämme 19 alkuainetta. Lämpövoimalat ovat käytännössä jo luopuneet kertakäyttöisestä kivihiilestä korvaamalla sen uusiutuvalla energiapuulla. Syyskuu tuntui kesäkuulta ja johdatti hakemaan juoman kulmakaupasta ja sitten Kauppatorille sitä lipittämään. Alkuaineiden kiertoa on viime aikojen biotaloudessa tutkittu eniten haihdutuspajukoissa. Sekä kasvien että eläinten kierrättämät alkuaineet ovat paljolti yhteisiä. syyskuuta 2025 80 vuotta täältä. Siinä on lounaspöydässä tarjolla vanhan ajan klassikko, kun koolla on parikinkymmentä päätoimittajaa eri puolilta Suomea. Tämähän toisaalta on tämän päivän vitsaus; asioita ei sovita samalla lailla kuin joskus ja perumisista ilmoitellaan viime tingassa jos silloinkaan. Ajatuksen nopeus tällaisissa tapauksissa on ihan kohtuullinen: siinä sitä avasi suutaan vain kolme kertaa kuin kultakala ja muljautti silmiään vähän samaan tapaan ja sai näinkin äkkiä kakistettua ulos nimenomaan saksaksi, että en puhu kovin hyvin, mutta voinko auttaa. *** Heip. Ne ovat kuitenkin kiusallisen etäällä kiertotalouden perusajattelusta. Määrältään mittavin ja tämän päivän ilmastotaloudelle keskeisin niistä on hiili. aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Lähetä juttuja ja kuvia: toimitus@pernionseudunlehti.fi. Pienydinreaktoreita ehdotettiin ensin Helsingin lämmitykseen. Uusiutuvan energian kiertotalous perustuu alkuaineiden kemiaan. Eläinkunnan osalta vastaavaa kiertotalouden alkuaineiden kirjoa on tutkittu perusteellisimmin ihmisellä. Aikoinaan porttarin sai, kun oli nauttinut muutaman ravintola-annoksen liikaa, mutta tässä sen saisi kippaamatta lasillistakaan. Lauttojenlaskentatuokio venähti puolen tunnin juttutuokioksi satunnaisen samalle penkille istahtaneen kanssa ja siinä ajassa ehtii jo pitkälle. Emme osaa kierrättää radioaktiivisia jätteitä tai alkuaineita. Kasveissa ja eläimissä kiertävät alkuaineet ovat kemian luokituksessa kevyttä sarjaa. Kotona sohvan toisessa päässä oli pelattu kielipeli Duolingoa ja sieltä oli jäänyt mieleen sana speisekarte, ruokalista. Kielisalaatti siis. Sittemmin saman katon alla toimi toki kauppa ja ravintolakin. Radioaktiiviset alkuaineet ovat 2020-luvun kiertotalouden riippakivi. Junassa vastapäiseen tuoliin istahtanut herra nykäisi hihasta jossain Karjaan jälkeen ja kysäisi, puhunko saksaa. Googlen kääntäjään turvautuminen olisi tuntunut nololta nysväämiseltä, ruotsin kieli oli tulla läpi väkisin pari kertaa. Kasvikunnalle välttämättömiä niistä on 16. Raskaita alkuaineita, esimerkiksi säteilemätöntä lyijyä tai säteilevää uraania, kasvit ja eläimet eivät ole luomakunnan kehityksen aikana kierrätyksessään tarvinneet. Esimerkiksi metsähakkeen kuivapainosta puolet on alkuainehiiltä. Julkaisemme ensijaisesti ne kirjoitukset, joita ei ole julkaistu aiemmin muissa lehdissä. Yhdistyksen tarkoituksena oli käydä tapaamassa presidenttiä, mutta hänelle oli tullut este, jotain Ukrainasta Pariisissa, vaikka yhdistys tietysti oli jonossa ennen Zelenskyä. Tervepä terve. Alkuaineita on maapallolla kaikkiaan 115 kappaletta. Rakennuksen tarina päättyi lopulta tulipaloon kesällä 2014.. Toimituksen itävaunun viikkopaikka varataan tässä seuraavaksi. Siis kanssakansalainen haluaa ehkä tietää, missä on ravintolavaunu! Tämähän käy helpoksi! Tai sitten ei: junassa nimittäin ei ollut ravintolavaunua. Metsähakkeen ohessa kivihiilen korvaajaksi on ehdotettu myös taajamien pienydinvoimaloita. Suoritus on mainittava, kun muistaa että edelliskerta sen kielen käyttäjänä ei ole ollut tämän vuosituhannen puolella, lukion opettaja harmaantui kanssani viikossa, eikä muutama viime vuonna katsottu Kahden keikan jakso liikaa valmenna. Ainut käytössämme jo oleva menetelmä radioaktiivisten jäteainesten käsittelyyn on niiden hautaaminen lähes ikuisiksi ajoiksi läjitysalueille, maaperään tai kallioluolastoihin. Sekä kasviettä eläinkunta ovat läpi aikojen kierrättäneet osaa tuntemistamme alkuaineista. Kaukolämmön pienet ydinvoimalat tulisivat perustumaan nimenomaan alkuaineiden raskaimpaan osioon, tyypillisesti uraaniin. *** Kohtaamisista sitä nyt joka tapauksessa on kyse, puhuttiinpa kollegoista tai sitten siitä, mitä voi tapahtua virallisen ohjelman jälkeen. Ne jäävät nykyjärjestelmässä tulevien sukupolvien riesaksi, vähintään kymmeneksi tuhanneksi tai jopa miljoonaksi vuodeksi. Vasta viime viikolla ehdin kehua sitä, miten Ylen ruotsinkielinen puoli sentään pitää kartalla maakunnan asioista ja oitis sitä sitten pääsi koestamaan kielitaitoaan muutenkin
Salme puh. 044 735 8622. 040 732 9634 pete.haikonen87@gmail.com Turuntie 14, Salo. .. osana Pimeän Pei?o -tapahtumaa Popukassa Pimeä PERHEKAHVILA klo 16-19. P. Sen toteuttaa Innolink Oy. .. Tili FI19 5334 0040 0082 41, viite 1216. 02 774 5206, taloustoimisto p. www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi (02) 727 2800 Ajankohtaisimmat ?edot: ne?ssä pernio.mll.. Seurakunnat ovat nimenneet edustajat ohjausryhmään valmistelemaan esitystä tulevaisuuden seurakuntarakenteesta. • Ehtoollishartaus Palvelukeskuksessa, Heikkiläntie 10, to 18.9. Perhekahvilassa lapsille askartelupiste sekä muskari klo 17.30. /surunkohdatessa Perniönseudun Lehti SEURAKUNTA HAUTAUSPALVELUT URHEILUA YHDISTYKSET KUNTOILU JA LIIKUNTA TYÖSUORITUKSIA SEKALAISIA Seurakuntatoimisto p. • Perniön kirkossa messu klo 10; Alaranta, Hurtig. 02 774 5200, hauta-asiat p. 15.10.2025 Tervetuloa! Hallitus TALLINNAN MATKA 22.-24.10.2025 • SÄHKÖASENNUKSET JA ILMALÄMPÖPUMPUT: Mikko 044 552 2139 • AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT: Mauri 040 524 8273 www.mmsahko.fi MM-Sähkö VS PeU-Basket WB-Pantterit YHTEISTYÖSSÄ HARJOITUSOTTELU Pe 12.9. Tilaisuus on kaikille avoin ja siellä voi esittää kysymyksiä sekä keskustella hankkeesta. Matkan hinta 315€ tai 295€ /hlö/henkilömäärä. Myös kotikäynnit koko Salon alueella ja Kemiönsaaressa. SEURAKUNTASANOMAT LEHDEN -LUKIJATUTKIMUS Tänä syksynä toteutetaan Seurakuntasanomat -lehden lukijatutkimus, joka on osa seurakuntalehtien yhteistä tutkimusta. ROVA 2030 -SEURAKUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVÄ KUULEMISTILAISUUS Paimion rovastikunnan seurakunnat (Lieto, Loimaa, Salo, Somero, Paimio ja Pöytyä) ovat vuodesta 2021 etsineet ratkaisuja siihen, miten tulevaisuudessa turvataan seurakuntien toimintaedellytykset. Matkalle tarvitaan voimassa oleva matkavakuutus, henkilökortti tai passi. Tervetuloa Rova 2030 -hankkeen kuulemistilaisuuteen ke 24.9. PIMEÄN PEITTO -TAPAHTUMA Lauantaina 13.9. klo 18 Salon seurakuntataloon Suunnitelmia esittelevät ohjausryhmän puheenjohtaja, lääninrovasti Risto Leppänen, Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin hiippakuntasihteeri Mika Piittala, Salon seurakunnan kirkkoherra Timo Hukka sekä ohjausryhmän jäsenet. • Särkisalon kirkossa messu klo 13; Alaranta, Hurtig. 041 319 0920 info@hautauspalveluaava.fi www.hautauspalveluaava.fi Lähtö Perniön linja-autoasemalta klo 7.15. MLL Perniön paikallisyhdistys @mllpernio Lauantaina 13.9. Tarkempia tietoja ja sitovat ilmoittautumiset viimeistään 18.9. tapahtuu myös Perniön kirkossa. 040 046 7868. • Iltaperhekerho torstaisin klo 17–19 Särkisalon srk-kodissa. Myynnissä kahvia ja pientä herkkuja sekä arpoja. Tervetuloa! Tiistaina 16.9. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. Tiedustelut: ma–to klo 9–13, p. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy: – klo 16.30 kirkon esittely (Marko Välläri) – klo 17.30 Godfulness-harjoitus lapsiperheille ja klo 18 aikuisille (Lotta Lausti) – klo 19 musiikin ja runon ilta: Venla Suoranta (laulu), Lauriina Hurtig (urut ja piano) ja Jyrki Nurmi (runot). Kuulemisilla kartoitetaan seurakuntalaisten ja alueen asukkaiden näkemyksiä muutossuunnitelmista. 044 774 5202, ja sähköposti raija.t.koivisto@evl.fi. Surun kohdatessa... klo 13; Alaranta. messulla Muurlan kirkossa klo 10 ja jatkuu srk-kodissa. syyskuuta 2025 80 vuotta täältä. Tervetuloa leikkimään ja kahvi?elemaan! Naarjärven saunalla to 18.9. Juhlaan voi ottaa yhden seuralaisen. klo 13. SEURAA MEITÄ SOMESSA Facebook: Salon seurakunta Perniössä ja Särkisalossa Instagram: kirkkoperniossa KIRKOSSA KUULUTETTUA Kastetut Oskari Väinö Viljami Kankaanpää Eemil Viljami Paulamäki Avioliittoon vihityt Alex Erik Hellsberg ja Heidi Marika Tabell Hautaan siunatut Esko Kalevi Paju 76 v Tarja Sofia Rauhala 76 v Jouko Olavi Kykkänen 71 v Jouko Tapani Kujala 69 v Liisa Sofia Pohjalainen 69 v Markku Juhani Tång 69 v Risto Tapio Tielinen 68 v Tuula Anneli Pellikka 67 v 0400 681 026 putkimies50@gmail.com • ASENNUKSET • URAKOINTI • TARVIKKEET • VIEMÄRIN AVAUKSET • VESIJOHT. 02 774 5209 salonseurakunta@evl.fi, www.salonseurakunta.fi TERVETULOA KIRKKOON Sunnuntaina 14.9. Eräp. klo 17–19.30 Reilan rantasaunalla, Kuivastontie 351. Tuloksia hyödynnetään seurakuntalehtien kehittämisessä sekä kirkon yhteisessä viestinnässä. . Mielipiteet ja palautteet ovat tärkeää tietoa, myös satunnaisesti lehteä selailevilta! Tutkimukseen pääsee vastaamaan seurakunnan nettisivujen tai tämän QR-koodin kautta . SULATUKSET • MINIKAIVINKONETYÖT Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 Turuntie 8, 24100 Salo Salontie 2, 25500 Perniö Kaikki hautajaisiin ja muistotilaisuuteen liittyvät palvelut samasta paikasta, samalta henkilöltä aina hautakiveen ja perunkirjoitukseen saakka. www.pernionseudunlehti. Majoitumme Tallink City hotelliin. netissä. YHTEISSYNTYMÄPÄIVÄJUHLAT Kiskon ja Muurlan yhteinen juhla tänä vuonna 70, 75, 80, 85 ja 90 vuotta tai enemmän täyttäville alkaa su 26.10. klo 17-20 Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat harrastajat! Uimarannantie 245, Knaapila TALVIUINTIKAUSI ALKAA Terveisin Naarjärven avantouimarit PERKKARIN KIRJAHYLLY PERKKARIN KIRJAHYLLY Kotiseutukirjat ja muut paikalliset merkkiteokset tervetuloa kirjakaupoille! ma-to 9-16 haarlantie 4, perniö. 5 Torstaina 11. Kimppakyydit klo 16.30 Perniön srk-talolta; Pirkko Koivunen, p. Metsäja maanrakennustyöt KoneHai Oy Haikonen Petri p. ILTAPERHEKAHVILA Popukassa klo 17-19. MUUTA TOIMINTAA • Kiskon Valopilkussa, Kuusitie 8, käsityökerho ti 16.9. 12.10. • Naisten saunailta pe 19.9. klo 19.00 Perniön liikuntahalli Liput 4 € / 3 € (alle 18v., opisk., vm., eläk.) ongelmapuiden poistot puistoja maisemahakkuut kaivinkonetyöt + traktorityöt energiapuuhakkuut puunkorjuu traktorilla puiden ja oksien kuljetukset kantojyrsin kaivinkoneeseen ketjumurskain (tiet, pellonreunat) .. Ilmoittautuminen viim.
Aku Poutanen Keskisuomalainen-konserni kustantaa parhaillaan yli neljääkymmentä paikallislehteä eri puolilta Suomea ja tälle listalle liittyy marras-joulukuun taitteessa Perniönseudun Lehti. Alan huolenaiheita on ollut se, että median omistus Suomessa keskittyy. Muistoja on muitakin, mutta kaikkia ei kerrota. Kauan sitten pelivaraa talousmielessä saattoi olla enemmän. Viime viikolla saimme julkistaa uutisen: Perniönseudun Lehden julkaisija vaihtuu. Kiitos niistä. Omakin leuka tippui vähän, kun selasin kesällä muistin virkistykseksi listaa Keskisuomalaisen paikallislehdistä: niitä on nyt nelisenkymmentä, noin kolmannes tilattavista paikallislehdistä. Jatkossa historiaa on sekin, että Perkkarin toimituksessa menee sivujen taittamiseen toista päivää aikaa. Vastuu siirtyy marraskuun lopussa Perniönseudun Lehti Oy:lta Keskisuomalainen -konsernille. Sitten pitäisi saada toteutettua niin monta aihetta, että jälleen yksi lehti täyttyy. –Tunne on pinnassa etenkin, kun kyseessä on pieni perheyritys, Kannala tiivistää. Kartalla tästä katsoen keskisuomalaisista ovat lähinnä Forssan Lehti ja Länsi-Uusimaa. Monesti vuosikymmeniä toimineen lehden omistajanvaihdos saattaa herättää myös yleisön puolella tunteita puolesta ja vastaan ja palautetta tulee. Yhtä kaikki koripalloa pelataan Perniössä yhä, samoin tehdään lehteä ja näin on jatkossakin. *** En aio käyttää ilmaisua ”leveämmät hartiat”, koska se kuulostaa Linkedin-höpinältä tai tosiasioita peittelevältä lehdistötiedotteelta. Kannala: tunne on mukana etenkin pienten lehtien kaupoissa. Vapaa lehdistö on yksi demokraattisen yhteiskunnan peruspilareista. –Palaute riippuu tosi paljon tapauksesta. Nyt toimituksessa on niin hyvä kokoaikaisten ja avustavien ihmisten porukka, että kaupoista kertominen heille jännitti enemmän kuin kertominen yleisölle. Perniönseudun Lehden osalta kaupat viimeisteltiin allekirjoitustilaisuudessa perjantaina. Taittopäivässä on ollut oma tunnelmansa, kun lehti alkaa täyttyä juttu ja kuva ja kuvateksti kerrallaan, mutta ehkä sen ajan voisi käyttää toisinkin vaikka pallotteluun. Tekeminen on muuttunut ja muuttuu: jos joskus kaikki tähtäsi torstain lehteen, tehdään jutut nyt ja etenkin jatkossa suoraan verkkoon ja paperilehti kootaan näistä aineksista eikä mitään erityisesti säästellä painokonetta varten. Tai no, vuosi vuodelta vähän kankeammin polvin, mutta kuitenkin. Siinä ei taas ole mitään ylpeiltävää, että valvoo yöt miettimässä tehtäviä tai tekemättömiä töitä. Joku määrä tunteja viikosta pitäisi varata myös aiheiden pallotteluun ja silkkaan ajatustyöhön. Punainen Polo Perkkarin teksteillä varustettuna kiertää siis kyliä kuten tähänkin asti, juttua tehdään milloin missäkin ja puimurin kyytiin kiivetään syksyisin niin kuin aina ennenkin. *** Omatkin tuntemukset ovat olleet kaupan tiimoilta kaksijakoiset. Jää sitä silti omiinkin käsiin. Siitäkään ei päästä, että viime vuodet ovat olleet omalla kohdalla raskaita. Jos isä sattuu olemaan paikallislehden toimittaja, oli ainakin vanhaan hyvään aikaan mahdollista, että jälkikasvu pääsi mukaan juttukeikalle kuten kuvaamaan paikallisen joukkueen ottelua. Ankeimmillaan tämä näkyy siinä, että yhteissisällöt eli samat jutut ja kuvat täyttävät lehtiä eri paikkakunnilla. Tärkeämpää lienee, että se on alueen ihmisten omakseen kokema lehti. Kun tietokoneista tärkein alkaa oikkuilla kesken kiivaimman työnteon, se on päätoimittaja, joka ottaa masiinan kainaloon ja lähtee sitä viemään Karjaalle huoltoon ja taas meni puoli päivää. Kannala toteaa, että päätös ostamisesta oli lopulta helppo, kun faktat ja luvut oli käyty läpi. Näitä ovat esimerkiksi lehden taitto ja monet hallinnolliset asiat. Avatkaa puimurin ovi jatkossakin Perkkarin porukka kiertää tulevaisuudessakin eteläistä Saloa, vaikka lehti vaihtaakin omistajaa Tämä nelikko on tehnyt teille Perkkaria ja tekee edelleen: vakituisina työntekijöinä jatkavat Nuutti Ruokangas (vas), Aku Poutanen (etualalla) ja Tea Niinimäki (oik). Etelä-Suomen Median aluejohtaja Karri Kannala sanoo, että yhtiö uskoo paikallisjournalismiin. Varsinainen kirjoitustyö on itse asiassa aika pieni siivu kaikesta. Kovan kameralaukun päällä oli hyvä istua sen mittaisena, että jalat eivät yltäneet maahan. Pelaajat ovat tietysti vaihtuneet, lehdentekijätkin. Ehkä uutinen ei kaikkia edes yllättänyt, siinä määrin jyväskyläläislähtöinen yhtiö on viime vuosina kasvanut. Olennaista ei taida olla se, onko lehti yhden perheen omistama lehti. Niistäkin päättää jatkossa uusi omistaja, samoin esimerkiksi aukiolojen mahdollisista muutoksista. Liinu Nieminen oli toista kesää kesätoimittajana ja avustaa lehteä edelleen. Kannala korostaa tämän tärkeyttä; konsernilla on yhteissisältöjä, jotka ovat käytettävissä, mutta lähtökohtaisesti sekä verkkoon että printtiin tehtävät sisällöt ovat eteläisen Salon alueelta. Osan lehdistä tekijät ovat ehtineet tulla tutuiksi. Samalla medioiden kuten lehtien pitäisi olla kannattavaa liiketoimintaa. 6 Torstaina 11. *** Toistaiseksi toimitukseen perjantain jälkeen tulleista viesteistä oikeastaan kaikki ovat olleet kannustavia. Uutinen otettiin vastaan täälläkn huojentavan hyvin. –Sikäli paikallislehtien ostotkin ovat meille tuttuja. Laiska töitään luettelee, mutta yksin tehtyjä jaksoja on viime vuosina ollut liikaa. Jokunen huolikin on esitetty, yksi muun muassa tulevasta hinnoittelusta. Liiketoimintakauppa pohjaa ostajan vinkkelistä numeroihin, mutta myyjän puolelta mukana on monesti myös tunnetta, tietää Kannala. Näistä kerrotaan joka tapauksessa vasta tuonnempana kun kerrottavaa yleensäkään on. Toiveissa joka tapauksessa on, että vastuuta kaikesta pakollisesta voi jatkossa vähän aiempaa enemmän jakaa. Sisältö eli jutut ja kuvat tehdään edelleen Perniössä. Sitä se on ollut työkin: tähän asti tekemisessä on ollut omanlaisensa vapaus ja toisaalta huolta asioista laidasta laitaan alkaen vessan saippuasta ja päättyen painosopimuksiin ja kaikki siltä väliltä. Kannala toteaa, että suurin muutos Perniössäkin tapahtuu toiminnoissa, jotka eivät suoraan lukijalle näy. Jos ei ole, senkin saa kertoa. TÄÄLTÄ Aku Poutanen Koripallotossujen vinkaisut Perniön kansalaiskoulun salin parketilla voisi olla yksi ensimmäisiä muistojani lehdenteosta. Posti yksipuolisine ja rajuine korotuksineen on luku sinänsä, mutta isompi voi olla joskus hintaneuvotteluissakin vahvemmalla. Nimikkeet ovat ainakin alan ihmiselle tuttuja ja omalla alueellaan tärkeitä: Lieksan Lehti, Miilu, Pielisjokiseutu, Uutisvuoksi, Outokummun Seutu, Soisalon Seutu ja niin edelleen. Lähekkäisillä alueilla siihen voi olla perusteensakin, mutta Perniöstä on sen verran matkaa edes Lohjalle, että tämä ei oikein ole vaihtoehto marraskuun lopun jälkeenkään. *** Toimitustyön arjesta on aina välillä ollut asiaa lehdessäkin. Harvemmin niitä hintojakaan ilman hyvää syytä tarkistellaan ja ne paineet ovat yhteisiä paikallislehdille omistuspohjaan tai paikkakuntaan katsomatta. Siinä ei taas ole aina logiikkaa: joskus aukeaman juttu kuvineen on aamupäivän aikana valmis, joskus tuhannen merkin pikkuuutinen vaatii aamupäivän ajan töitä ja ärräpäitä. syyskuuta 2025 80 vuotta täältä. Tai ehkä juuri sitä palapelin tekemistä jää kaipaamaan. Viivan alle kertyy summaa, kun tekijöille pitäisi maksaa, lehdet painaa ja jaella. Jos on tilanne, että lehti olisi muuten kuolemassa ja uusi omistaja saa sen jatkumaan, palaute on tietysti hyvää
Esimerkkejä taukopaikan tarvitsijoista löytyy oitis; paussia pitävät luistelijat tai hiihtäjät, koululaisryhmät, päiväkodit, kuntoradoilla käyneet ryhmät ja niin edelleen. klo 18 Perniön yhtenäiskoulun alakoulun salissa. Osallistuvasta budjetista rakennetut Melassuon kuntoportaat toteutettiin osin lahjoitusvaroin ja tätäkin vaihtoehtoa on mietitty. Projektissa sekä Särkisalossa että Brasiliassa tehtäisiin luontoaiheisia taideteoksia syanotypiamenetelmällä ja vaihdettaisiin vedoksia postitse. TÄÄLTÄ Avatkaa puimurin ovi jatkossakin Melassuon laavu olisi ihan kaikkien, nyt kutsutaan mukaan tekeviä käsiä Aku Poutanen Perniön liikuntahallin pihassa oli maanantaina monen lajin tohinaa. Elisa Paavola on vetänyt koulussa laavutiimiä ja sanoo, että kun mukana on tunne omistajuudesta, paikka on heti arvokkaampi. Tarkoituksena on ruopata veneväylä sille kartassa merkittyyn 1,9 m syvyyteen ja saada se näin turvalliseksi veneilijöille. Seuraava askel on se, että hankkeesta keskustellaan porukassa. Lopulta teoksista järjestettäisiin näyttelyt sekä Särkisalossa että São Paulossa. –Särkisaloon valmistui juuri parkour-rata osallistuvan budjetin avulla. Koulussa työtä tekevä nuoriso-ohjaaja Elisa Paavola sanoo, että joskus pienryhmillekin olisi tervetullutta saada pieni irtiotto luokkatilasta. Toiseksi pistetään rinnakkain varat ja kulut. Hintsanen ja Katihanna Heikkinen tähdentävät, että suunniteltu laavu olisi kaikkien vapaasti käytettävissä, vaikka yhdistys sen kaupungin kanssa toteuttaisikin. Kaupunki ruoppaa veneväylää Vuohensaareen Aku Poutanen Teijolta Salon suuntaan kulkevan veneväylän pohjoispäätä ruopataan. Paikaksi on kaupungin kanssa yhdessä katsottu pienen männikön reuna hallin ja vapaaluistelukentän välistä. Kaupungin puolelta on luvassa 4000 euroa rahoitusta, nyt yhdistys haluaa herätellä talkoolaisia toimeen. Talvisen luistelukentän paikalla alkoi kahvakuulaharjoitus, frisbeegolfin pariin näkyi suuntaavan moni, jalkapallokentällä potkittiin ja ilmeisesti sisällä hallissakin tapahtui jotain. Jos kaikki sujuu kuin elokuvissa, on alueen keskelllä ensi vuonna tähän aikaan upouusi kotalaavu kaikkien käytettävissä. Päiväuni muuttuisi todeksi, jos joku lahjoittaisi rakennustarpeita. Geotuubi on joustavasta kudoksesta tehty putki, josta lietteessä oleva vesi itsekseen valuu pois ja tuubiin kerätty aines näin kiinteytyy. Salon kaupunki myöntää Vannucchille tuhat euroa ideatukea projektisuunnitelman tekemiseen vielä tämän vuoden aikana. 7 Torstaina 11. Ajatukset paperilla ovat varsin pitkällä: suunnitteilla on kotalaavu, jossa on huuvallinen tulisija ja istumapaikkoja puolikaaressa. Aku Poutanen Särkisalon ja brasilialaisen São Paulon välillä vaihdetaan kohta tietoja ja taidetta. Salon kaupunki aikoo syventää Kirjakkalanselkä Vuohensaari -väylää runsaan kilometrin mitalta Vuohensaaren ja Salonjoen suulta. Perniön yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys haki ja sai rahaa Salon kaupungin osallistuvasta budjetista. Ruoppaus tapahtuu imuruoppauksena ja noin 8400 kuutiota ruoppausmassoja läjitetään geotuubeihin Vuohensaareen johtavan johtavan tien varteen. Aikanaan rantaan kerätyt tuubit maisemoidaan. Samaa aluetta on ruopattu viimeksi vuonna 2006. –Saa lahjoittaa asiantuntemusta, tiivistää Heikkinen. Ruoppaustöitä ei tehdä keväällä eikä syksyllä niin, että kalojen kutu kärsisi. Vesi samentuu paikallisesti työn aikana. Särkisalolainen kuvataiteilija Andréa Vannucchi kaavailee projektia, jonka tavoitteena on vaihtaa tietoja luonnosta Särkisalon ja São Paulon välillä ja samalla tehdä taidetta. Löytyisikö meiltä nyt perniöläisyyshenkeä, kannustaa Heli Hintsanen. Ensinnäkin taritaan talkoolaisia: yhdistyksen aktiivit toteavat, että Suomusjärvelle uusi grillikota nousi neljän, viiden tekijän voimin. Laavu olisi sikäli omatoiminen, että esimerkiksi puut pitäisi käyttäjän tuoda tullessaan. syyskuuta 2025 80 vuotta täältä. Entä, jos joku epäilee laavun olevan pian ilkivallan kohteena. Särkisalosta taidetta esille São Pauloon, Sao Pãulon taidetta esille Särkisaloon Nuoriso-ohjaaja Elisa Paavola ja vanhempainyhdistyksen Heli Hintsanen ja Katihanna Heikkinen juttelivat maanantaina laavuprojektista, tismalleen sillä kohdalla jolle laavua on kaavailtu.. Heikkinen taas muistuttaa, että ilkivaltaa osaavat toki tehdä kaikenikäiset, jos järki ei liikaa päätä pakota. • Laavun tiimoilta järjestetään kaikille avoin keskustelutilaisuus ensi tiistaina 16.9. Niin ikäihmiset kuin koululaisetkin kutsuttaisiin mukaan tekemään. Hanke on toteutettava tämän vuoden aikana
Perniössä tutkimuskeskus toimi vuoteen 2008 saakka, jolloin kartano myytiin ja keskus muutti ensin Piikkiöön ja sittemmin nykyiselle sijainnilleen Paimioon. syyskuuta 2025 80 vuotta täältä. Nimensä mukaisesti tutkimuskeskuksessa keskitytään tutkimaan sokerijuurikaslajikkeita, kasvinsuojelua, ravitsemusta ja viljelyteknisiä kysymyksiä.. Vihreänään sokerijuurikasta kasvava pelto jatkuu horisonttia kohti. Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa on tarkasteltu muun muassa peltorobotin toimintaa juurikaspellolla. Paitsi nyt ei tosin olla eteläisessä Salossa vaan naapurikunnassa Paimiossa, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa. Ainoan tehtaan palveluksessa Kun Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus aikoinaan perustettiin, se tehtiin viiden eri sokeritehtaan yhteistyönä. –Meidän tehtävänämme on edesauttaa sokerijuurikkaan viljelyn kehitystä Suomessa. –Se on suotuisaa aluetta nimenomaan juurikkaalle ja siellä onkin paljon juurikkaanviljelijöitä, Melkkilä kuvailee itse kotiseutuaan. TÄÄLTÄ Nuutti Ruokangas Pellon reunassa oleva maisema on vuodenaikaan nähden tyypillinen eteläiselle Salolle. Perniöläislähtöinen tutkija Saga Melkkilä kertoo laitteen suorituneen työstään varsin hyvin. Vuonna 1962 perustettiin Sokerijuurikkaan Viljelyn Tutkimussäätiö, jonka tarkoituksena oli ylläpitää tutkimuskeskuksen toimintaa. Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen historia ulottuu vuoteen 1953, jolloin yksi tutkija kokosi yhteen sokeritehtaiden tekemiä kokeita ja niiden tuloksia. Tämä Saga Melkkilän esittelemä laite mittaa, kuinka juurikkaat sitovat hiiltä.. Perniö tuli mukaan tutkimuskeskuksen historiaan seuraavalla vuosikymmenellä, kun laajentuneen tutkimuskeskuksen koetilaksi hankittiin Perniön Pohjakartano, jonne perustettiin myös oma laboratorio. Tänä päivänä tilanne on erilainen, sillä Suomessa ei Juurikkaan tutkimusta siemenistä viljelyrobottiin Aikoinaan Perniössä sijainnut Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus pyrkii edesauttamaan sokerin viljelyä Suomessa Susanna Muurinen toimii tutkimuskeskuksen johtajana. Vaikka tutkimuskeskus sijaitsee nykyisin useamman kymmenen kilometrin päässä eteläisen Salon seudulta, ei niin ole ollut aina. Tutkimuskeskus nimittäin piti aikanaan kolmen vuosikymmenen ajan majaa Perniössä. Keskuksessa näkyy myös eteläisen Salon edustusta siellä työskentelevän perniöläisen tutkijan Saga Melkkilän muodossa. Testaamme pääasiassa uusia lajikkeita ja mahdollisia uusia kasvinsuojeluaineita sekä seuraamme alalla tapahtuvia muutoksia, kertoo tutkimuskeskuksen johtaja Susanna Muurinen. –Onhan se historialtaan tosi merkittävä sokerijuurikkaan viljelyalue ja tietotaito on siellä jo entuudestaan korkealla. Vaikka varsinaista tutkimusta ei Perniössä enää tehdä, ei Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa ole tietenkään ole unohdettu eteläisen Salon merkitystä Suomen sokerintuotannossa. Melkkilä tuli tutkimuskeskukseen ensin harjoitteluun ja myöhemmin töihin vanhempainvapaan sijaiseksi. 8 Torstaina 11. Teemme alueen viljelijöiden kanssa myös yhteistyötä ja tarpeen tulleen koetoimintaa heidän pelloillaan, Muurinen sanoo
Keskittyneeksi voi myös kutsua itse juurikkaan viljelyäkin. Me olemme testanneet niitä lajikkeita täällä kolme vuotta, ennen kuin ne valitaan sille listalle, Muurinen kertoo. Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa iso osa työstä tehdään eri juurikaslajikkeiden parissa. Tänä vuonna juurikasta viljellään jo 16 200 hehtaarin alueella, kun vähimmillään käytiin 9000 hehtaarissa. Keväällä kylvössä päästiin aikaisin liikkeelle, mutta takatalvi pysäytti kylvön. Yhden viljelykasvin tutkimukseen keskittyvänä keskuksena Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus alkaa olla Muurisen mukaan ainutlaatuinen toimija. –Onhan se haastavaa. Sokerijuurikkaan viljely on Suomessa sopimuspohjaista, eli viljelijät myyvät juurikkaansa suoraan Säkylän tehtaalle. " Tutkimus on kallista, sen tuotot ovat pienet ja toiminta on täysin riippuvainen rahoituksesta . 9 Torstaina 11. Rauhallinen kulkuvauhti hänellä on, mutta ideana on, että se toimii siellä yksin ilman kuskia, joten se pystyy toimimaan vuorokauden ympäri, Saga Melkkilä kuvailee peltorobottia. –Tehdas tarjoaa viljelijöille listan lajikkeista, joita voi viljellä Suomessa. Tästä esimerkkinä toimii Gasmet-laite, jolla mitataan juurikkaiden kasvihuonekaasuja ja hiilensidontaa tai keskuksessa muutaman vuoden ollut peltorobotti. Sadonkorjuu käsillä Lopuksi on syytä vielä käsitellä ajankohtaista kysymystä, eli miltä näyttää tämän vuoden tuleva sato. Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen rahoitus tulee muun muassa Sokerijuurikkaan tutkimussäätiöltä. Hyvää satoa siis toivoessa. Perniöläislähtöinen tutkija Saga Melkkilä kertoo laitteen suorituneen työstään varsin hyvin. TÄÄLTÄ ole enää kuin yksi tehdas Satakunnan Säkylässä. Tätä seurasi viileä, sateinen kesäkuu, mikä tarkoitti kylmää ja hidasta kasvukauden alkua. Tutkimukseen kuuluu myös esimerkiksi erilaista kasvinsuojeluaineiden tutkimusta ja lisäksi keskuksessa perehdytään uusien teknologioiden hyödyntämiseen juurikkaan viljelyssä. –Muuten juurikkaalle on ollut hyvä vuosi kasvaa, mutta ehkä alkukevät oli vähän pitkä, Muurinen toteaa. Susanna Muurinen. Tutkimuskeskuksen johtaja Muurinen näkee keskuksen toiminnan tärkeänä ja toivoo, että tulokset hyödyttävät myös viljelijöitä. Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa on tarkasteltu muun muassa peltorobotin toimintaa juurikaspellolla. Sokerijuurikkaan viljelyala on itse asiassa kasvanut viime vuosina Suomessa. Tutkimus on kallista, sen tuotot ovat pienet ja toiminta on täysin riippuvainen rahoituksesta, Muurinen sanoo. Kerättyä tietoa jaetaan eteenpäin juurikkaan viljelijöille ja viljelystä koskevia päätöksiä tekeville tahoille. Vielä vuonna 2007 viljeltiin sokerijuurikasta 16 900 hehtaarin alueella, kun Säkylän sokeritehdas jäi maan ainoaksi sokeritehtaaksi Salon tehtaan lopetettua toiminnan. Muurinen kuvailee sadon kannalta vuotta mielenkiintoiseksi. Sokerijuurikkaan sadonkorjaus on pian käsillä, sillä se ajoittuu Suomessa syyslokakuun taitteeseen. Aikaisemmin vastaavia tutkimuskeskuksia on ollut muun muassa öljykasveilla ja perunalla. Toisaalta tänä keväänä oli kuitenkin kosteutta tarjolla kuivempiin edellisvuosiin verrattuna. –Se on suoriutunut ihan hyvin tehtävässään. syyskuuta 2025 80 vuotta täältä. Tämä on tarkoittanut juurikkaan tutkimuksen keskittymistä vahvasti juuri Sokerijuurikkaan tutkimuskeskukseen
Ei tosin kovin onnistuneesti, sillä samaan aikaan alkoi myös laittoman alkoholin salakuljetus. Olemme vierailemassa Meripirtin kerhon museona toimivassa viljamakasiinissa. Kieltolailla oli Hanskin mukaan itse asiassa täysin vastakkainen vaikutus alkoholin käyttöön, kuin oli tarkoitus. Tämä ajatus on päällimmäisenä mielessä, kun katsoo särkisalolaisen Seppo Willgrenin kädessä olevia peltikanistereita. Kanistereita löytyy rakennuksesta kolmessa eri koossa.. Esimerkiksi Suomen tullin mukaan kieltolain ensimmäisen puolen vuoden aikana tulli sai takavarikkoon yli 7500 litraa spriitä tai pirtua, eli erittäin vahvaa alkoholia sekä muita väkijuomia. –Ennen ensimmäistä maailmansotaa alkoholin käyttöhän ei ollut Suomessa kovin suurta. Useampaakin kokoa löytyy viljamakasiinin uumenista. 10 Torstaina 11. syyskuuta 2025 80 vuotta täältä. –Käsityönä on väännetty, Särkisalo oli suosittu kauttakulkukohde salakuljettajille kieltolain aikaan Juomisen vähentämisen sijaan kieltolailla oli Suomessa päinvastainen vaikutus Seppo Willgren esittelee käsissään kieltolain aikaisia pirtukanistereja Meripirtin kerhon museona toimivassa viljamakasiinissa. Kieltolaki opetti juomaan todella väkevää alkoholia, Hanski sanoo. –Kyllähän se on ollut kaiken kaikkiaan aivan järjetön bisnes, sanoo tietokirjailija Jari Hanski, joka on kirjoittanut salakuljettajista tietokirjan Ihan vaan lääkkeeksi. Hanski tutki kirjaansa varten salakuljetusta Kotkan seudulla, jossa rannikkoalueena pätivät samat lainalaisuudet kuin eteläisen Salon rannoilla. Tuo ajanjakso Suomessa on vuodesta 1919 vuoteen 1932 kestänyt kieltolaki, joka kielsi alkoholipitoisten aineiden valmistuksen, maahantuonnin, myynnin, kuljetuksen ja varastoinnin muissa kuin lääketieteellisissä, teknisissä tai tieteellisissä tarkoituksissa. Mainitsemisen arvoista on, että kyseiset tuotteet tuskin ovat tehdastyötä. Salakuljetukseen liittyvät myös Willgrenin kädessä olevat vanhat kanisterit, joissa on aikanaan kannettu pirtua. Sen hämärässä valossa Willgren esittelee esineitä, jotka kertovat 13 vuoden ajanjaksosta, jolloin tietynlainen rikollinen toiminta, jos ei nyt kukoistanut, niin oli ainakin huomattavan paljon yleisempää. Alkoholin salakuljetuksen määrä vain kasvoi tästä. TÄÄLTÄ Nuutti Ruokangas Mitättömältäkin vaikuttava esine voi kätkeä taakseen aikamoisia tarinoita. On perinteistä taskumattia, hieman suurempi kahden ja puolen desin kokoinen ”varpunen” sekä kolmas vielä suurempi kanisteri
Tämä kuva ei ole eteläisestä Salosta, mutta tapahtuma lienee ollut täälläkin tuttu. Esimerkiksi vuonna 1928 Suomessa oli takavarikoitu lähes miljoona litraa spriitä. Särkisalossa salakuljetusta on tapahtunut sen verran paljon, että Willgren uskoo, että toiminnasta on tiedetty laajasti saarella, vaikka siinä ei olisi itse oltu mukana. Seppo Willgren esittelee käsissään kieltolain aikaisia pirtukanistereja Meripirtin kerhon museona toimivassa viljamakasiinissa. Löytyi Särkisalosta myös salakuljetusta vastustaviakin tahoja. –Särkisalossa on 19 saarta ja tämä on alueellisesti sellainen, että pirtukätköjä saatiin laitettua hyvin erilaisiin kohteisiin. –Äiti oli sanonut, ettei heidän talossaan ollut koskaan niin paljon viinaa kuin kieltolain aikana. –Se on niin kaukaista, että ei tämän päivän ihmisen pitäisi hävetä. Willgren kertoo, kuinka salakuljetusta vastustavia henkilöitä oli saattanut mennä korkeille kallionkohdille tähystämään epäilyttävän näköisten veneiden perään, joista sitten ilmoitettiin poliisille. Hän on myös kirjoittanut kieltolakia käsittelevän luvun Reijo Salmisen myöhemmin julkaistavaan kirjaan. –Eiväthän Suomen valtaapitävät ja muut pirtua juoneet, Hanski toteaa. Olen omaa sukutarinaani kertonut ihmisille ja he naureskelevat vaan. Ken tietää, kuinka iso osa siitäkin on virrannut Särkisalon kautta. Se osoittaa jotain. Merenrantakuntana toiminta oli Särkisalon ympäristössä Willgrenin mukaan jo paljon esimerkiksi Perniötä vilkkaampaa. –Minäkin olisin varmaan ollut mukana, Willgren toteaa. Willgren tietää, että salakuljetusta esiintyi hänenkin suvussaan, mutta tuota menneisyyttä hän ei osaa hävetä. Tullin ja merivartiolaitoksen arvioiden mukaan vain kymmenen prosenttia salakuljetetusta alkoholista saatiin kiinni. Samaa sanoo rannikkoalueiden merkitysestä salakuljetuksessa myös Jari Hanski, joka kertoo alkoholia salakuljetetun käytännössä koko rannikon alueella. Yksi tällainen paikka on voinut hyvinkin olla Puosinkallio. Onhan se ihan järjetön määrä viinaa. TÄÄLTÄ Särkisalo oli suosittu kauttakulkukohde salakuljettajille kieltolain aikaan Juomisen vähentämisen sijaan kieltolailla oli Suomessa päinvastainen vaikutus Seppo Willgren toteaa. Suomeen rahdattiin sekä pirtua että myös valmiita alkoholijuomia kuten viskiä, konjakkia, samppanjaa tai viiniä. Poliiseiltakin saattoi Willgrenin mukaan löytyä ymmärrystä salakuljettajille; joskus virkavalta saattoi saada osansa tuodusta aineesta tai esimerkiksi olla tarkoituksella vähän myöhässä paikalla. Yleensä vesien salakuljettajat vaikuttivat olevan Hanskin mukaan paikallista väkeä. Jari Hanski huomauttaa, ettei Suomeen olisi salakuljetettu niin paljon alkoholia, mikäli ihmiset olisivat olleet täysin raittiita. syyskuuta 2025 80 vuotta täältä. Kaikki hänen esittelemänsä kanisterit ovat taskumatin tavoin hieman kaarevia, jotta ne pystyttiin hyvin piilottamaan takin tai paidan alle. Kanistereita löytyy rakennuksesta kolmessa eri koossa. 11 Torstaina 11. Mljoonia litroja pirtua Käytännössä salakuljetus tapahtui Saksan suunnalta yleensä niin, että alkoholia tuotiin suuremmalla rahtilaivalla, joka ankkuroi Suomen aluevesien ulkopuolelle ja lasti haettiin nopeammilla pikaveneillä maihin eteenpäin kuljettamista tai piilottamista varten. Moni tosin sotkeutui toimintaan mukaan hyvien rahojen toivossa. –Silloin sitä on tuotu 10 miljoonaa litraa vähintään. Toinen Willgrenin tuttava oli taas kertonut, että hänen appiukkonsa oli aikoinaan käynyt näyttämässä tuttavan rannassa jälkiä vanhoista suurista pirtukätköistä. Ensin Virosta, sittemmin Saksasta. Willgren kertoo jututettuaan aiheesta erästä paikallista naista, joka ei itse tuota aikaa muistanut, mutta hänen äitinsä oli kertonut noista päivistä. Salakuljettajaksi päätyi niin kalastajia, kuin seikkailunhaluista väkeä. Se on ollut vain sitä aikaa. Willgren on Meripirtin kerhon entinen puheenjohtaja ja tuntee seudun historiaa hyvin. Takavarikoituja viinakanistereita lastataan Helsinkiin kuljettamista varten. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Puosinkallio Särkisalon kylän vieressä lienee tarjonnut paikan tarkkailla maihin tulevia veneitä epäilyttävien lastien varalta.. Nyt Willgren on lupautunut kertomaan kieltolain ajasta Särkisalossa, joka oli hänen mukaansa varsin vilkas paikka alkoholiliikenteelle noina aikoina
–Lähtökohta on tietysti, että artesaaniruoassa oma kädenjälki ja idea näkyvät ja että raaka-aineet ovat paikallisia. –Kun tuomaristossa on kovan luokan asiantuntemusta, saa joka tapauksessa tuotteestaan tärkeän palautteen, Stella Törnroth tähdentää. Kategoriat vielä on jaettu osiin eli esimerkiksi meijerituotteiden ryhmässä on juustoille oma sarjansa ja niin edelleen. Ruoka on osa matkailuelinkeinoa Tapahtuma on osaltaan auki myös yleisölle; perjantain seminaariin ja viikonlopun markkinoille sekä lähiruokalounaille ovat tervetulleita muutkin kuin kilpailuihin osallistujat. Osa artesaaniruokaa on se, että tekijät ovat esillä omalla nimellään ja kasvoillaankin. Kisat huipentuvat palkintogaalaan Söderlångvikissä, missä iltaa vetää ahvenanmaalainen huippukokki Michael Björklund. Perniöläiset taas suuntaavat vuorollaan Islantiin ensi keväänä. Stella Törnroth muistuttaa, että tapahtuma osaltaan pidentää matkailusesonkia.. Kemiönsaari heittää haasteen yli Strömman kanavan: artesaaniruoan SM-kisoissa on vielä tilaa Perniö tarjosi islantilaisille oppilaille lämpimän ilman ja vastaanoton Aku Poutanen Sitruunaa ei taida vielä Kemiönsaarella kasvaa, mutta ehkä jonain päivänä on toisin. Artesaaniruoan SM-kilpailut järjestävät yhteistyössä Kemiönsaaren kunnan ja Söderlångvikin lisäksi Ruoka-artesaanit ry, Leader-ryhmä I samma båt ja lisäksi EU rahoittaa tapahtumaa. Ohjelma pyrkii muun muassa vahvistamaan koulutusyhteistyötä pohjoismaiden välillä. Perniössä ja Särkisalossa on monipuolista tuotantoa ja nyt kilpailut järjestettäisiin lähellä ja mukaan ehtii vielä. TÄÄLTÄ Nuutti Ruokangas Maanantaina Perniön nuorisotalo Narikassa pääsi pulahtamaan pienimuotoiseen kielikylpyyn pizzan leipomisen ohessa. Stella Törnroth muistuttaa, että paikallinen ruoantuotanto on lisäksi jatkuvasti isompi osa matkailuelinkeinoa. Tähän liittyy sekin, että kisoissa palkitaan myös paras artesaaniruokapakkaus. Kemiönsaari on ollut mukana useammassa ruokaan niveltyvässä hankkeessa viime vuosina. Niin ikään osallistujia isännöi kisojen aikana dragsfjärdiläissyntyinen Janne Juvonen, joka toimii ravintoloitsijana turkulaisesa Smörissä ja Söderlångvikin Amos Krog -ravintolassa. syyskuuta 2025 80 vuotta täältä. Sen osana piti alkujaan vain selvittää mahdollisuudet SM-kilpailujen järjestämiseen, mutta lopulta tapahtuma siirtyikin Raaseporin Fiskarista Kemiönsaarelle. Perniön kohdalla yhteistyö keskittyy tarjoamaan suomalaisille ja islantilaisille oppilaille positiivisia kokemuksia luonnossa yhdessä muiden kanssa erossa puhelimista ja älylaitteista. He yöpyvät täällä kotimajoituksessa. Törnroth miettii, että jalostusasteen nosto ja hävikintorjunta ovat osa alaa. –Ja ilmoittautumiset tulevat yleensä viime tingassa, kun sadonkorjuuaika on vielä käynnissä. –Toisaalta on yrityksiä, jotka eivät haekaan kasvua, vaan ovat ihan tyytyväisiä siihen, miten yritys pyörii ja tuottaa sellaisenaan. Edellisen kerran tuottajat mittelivät Rovaniemellä. • Koko ohjelma ja ilmoittautumislomake https://artesaaniruokasm.fi/ Paikalliset ruoat ja juomat ovat esillä myös ensi viikonlopun September Open -tapahtumassa. Ohjelmassa on ollut muun muassa vierailua ja lettujen paistoa Teijolla ja vielä alkuviikosta edessä oli reissu Hankoon. Kolmipäiväisen tapahtuman aikana kilpailijat ja osallistujat voivat osallistua muun muassa seminaareihin ja työpajoihin, kilpailuihin ja yritysvierailuihin. Toiveena on, että nämä kokemukset herättäisivät oppilaissa halun toimia kestävämmin. Konkreettinen toimi on ollut muutamien nuorisoseurantalojen keittiöiden hyväksyttäminen elintarvikehuoneistoiksi. Tähän asti kunta on hankkeiden myötä avittanut yrittäjiä muun muassa koulutuksissa, kertoo Stella Törnroth. 12 Torstaina 11. Näin yrittäjä voi vuokrata keittiön omaan käyttöönsä, jos tarve on lyhytaikainen. Esillepanoon satsataan ja tuotteella on ehkä myös tarina. Esimerkki löytyy läheltä: kakkoslaadun mansikat voivat olla hyvänmakuisia, mutta vähän muotopuolia. Perniöön saapui viime viikon lopulla noin viikon mittaiselle vierailulle kymmenkunta oppilasta kahden opettajan kanssa islantilaisesta Búðardalurin kylästä osana Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaa Nordplus Junior -ohjelmaa. Perniön päässä toimintaa koordinoiva kielten opettaja Sari Kanerva kertoo, että islantilaiset vieraat saapuivat Perniöön viime viikon perjantaina. Tapahtuma on kauttaaltaan kaksikielinen. Teeman mukaiseen kestävyyteen pyrittiin myös maanantaisessa pizzan leivonnassa, sillä raaka-aineena käytettiin osittain hävikkiruokaa ja ainoa eläinperäinen tuote oli päällä ripoteltu Alena Vesa ja Kaisla Kivelä nauttivat islantilaisten oppilaiden vierailusta Perniössä. Sen jälkeen artesaanihillot ovat senkin osalta paikallisia; toistaiseksi sitruuna ja vaniljakin ovat olleet sallitut poikkeukset muuten saarelaisissa hilloissa. Artesaaniruoan SM-kilpailuissa menestyminen on yrittäjälle myyntivaltti sinänsä; tapahtumaan osallistuminen voi lisäksi poikia esimerkiksi yhteistyön mahdollisuuksia. Hillon tai mehun raakaaineeksi ne käyvät edelleen. Artesaaniruoan käsite on tiivistettävissä muutamalle riville, mutta artesaaniruoan SM-kilpailut eivät näillä näkymin mahdu ihan pieneen tilaan; tapahtuma tuo saarelle jopa parisataa vierasta. Stella Törnroth muistuttaa, että joskus investointien hinta tai hankkeen vaatima paperityö ovat yrittäjille liikaa. Narikassa nimittäin kokoontui leipomaan vegepizzoja suomalais-islantilainen yläasteikäisistä oppilaista ja heidän opettajistaan koostuva poppoo osana islantilaisen delegaation vierailua Perniössä. Osana hanketta selvitetään myös, miten kunta voisi osaltaan tukea kestävää yritystoimintaa. Kisat järjestetään Kemiönsaaressa lokakuun toisella viikolla, ja Stella Törnroth heittää nyt koukun myös yli Strömman kanavan. Kemiönsaaren kilpailuissa onkin oma sarjansa ruokamatkailutuotteelle. Esimerkiksi Närmat i samarbete – hanke poiki lähiruokaoppaan ja parhaillaan on käynnissä hanke ”Tulevaisuuden ruokaketjut Varsinais-Suomessa”. Törnrothin kirjanpito tiistaina kertoi, että kilpailutuotteita on tulossa ainakin Lapista, Kainuusta, Pohjanmaalta ja Etelä-Karjalasta. Perinteet ja oma kulttuuri kuuluvat asiaan, listaa Kemiönsaaren kunnan matkailuja destinaatiokehittäjä Stella Törnroth. Suurin kategoria tänäkin vuonna ovat leipomotuotteet ja toiseksi eniten kilpaillaan juomista
–Kotona on kuusi astetta lämmintä, kertovat Daldis Jensdóttir ja Telma Svararsdóttir. Islantilaisoppilaiden mukana ollut opettaja Sólrún Guðbjartsdóttir kehuu reissua. Jarno Vesterinen tutkaili tuotantoa lehtijutussa keväällä.. 13 Torstaina 11. Täällä heitä odotti huomattavasti lämpimämmät kelit kuin kotipuolessa. Konsepti on innoittanut toimijoita suunnittelemaan vastaavia karttoja myös muualle Suomeen. ProAgria Länsi-Suomen toteuttama Varsinaista luomua -hanke on puolestaan onnistunut tekemään lähiruuasta ja luomusta arkipäiväistä, kiinnostavaa ja helposti lähestyttävää kuluttajatyön avulla. Mutta kun he näkivät, kuinka innoissaan suomalaiset olivat kaikesta, se avasi myös heidän silmiään meidän maamme omalle kauneudelle. Guðbjartsdóttir kertoo, että he tulevat pieneltä maaseutupaikkakunnalta, jossa vietetään paljon aikaa ulkona. Hän pitää vierailuja tärkeänä, jotta oppilaat saavat tutustua toisaalta erilaiseen, mutta myös samankaltaiseen kulttuuriin. Suomessa islantilaiset kertovat viihtyneensä. Palkinnon jakoi Varsinais-Suomen maaseutuverkosto. Heidän molempien luonaan myös majoittuu oppilaita reissun ajan. TÄÄLTÄ juusto. Voittajan lisäksi finaalissa olivat Kallionkolo ja Varsinaista luomua -hanke. Voitto ratkesi yleisöäänten perusteella, joita annettiin yhteensä 2 400. Keväällä 2021 Pyhärannassa avattu Kallionkolo tarjoaa kahvilapalveluita, lähiruokatuotteita, majoitusta, hierontaa ja kulttuurielämyksiä merellisen mahtavassa maalaismaisemassa. Salon lähiruokakartta esittelee 40 salolaista kohdetta, joista asiakkaat pääsevät ostamaan paikallisia ruokaja juomatuotteita suoraan tuottajilta tai lähiruokaa varten luoduista myyntipisteistä ilman välikäsiä. Rakastamme tätä, hän sanoo. Salon lähiruokakartta voitti Varsinais-Suomen lähiruokapalkinnon Lähiruokakilpailuun etsittiin keväällä 2025 EU:n maaseuturahoituksen avulla luotuja lähiruokaan liittyviä palveluita, tuotteita, oivalluksia ja toimintatapoja. –Keli on ollut hyvä ja olemme olleet paljon ulkona. Salon lähiruokakartta on luotu Varsinais-Suomen ruokasektorin koordinaatiohankkeessa, joka on saanut EU:n maaseuturahoitusta Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Alena Vesa ja Kaisla Kivelä ovat esimerkiksi mukana toiminnassa tänä vuonna ensimmäistä kertaa. syyskuuta 2025 80 vuotta täältä. –Juuri se, että saa uusia kavereita, jotka ovat eri kulttuurista, Kivelä täydentää. –Kun suomalaiset oppilaat tulivat viime vuonna Islantiin, meidän oppilaamme ajattelivat, että on tylsää, kun viemme suomalaiset katsomaan lampaita ja uimaan. Suurta eroa Vesa ja Kivelä eivät ole huomanneet suomalaisten ja islantilaisten välillä, hieman erilaista ruokakulttuuria lukuun ottamatta. Hallonmäen siideripanimo on yksi lähiruokakartan yrityksistä. Heille vierailu Perniössä on jo toinen, sillä he olivat mukana samoissa merkeissä jo viime vuonna järjestetyllä reissulla. Palkinto jaettiin Lähiruokapäivän valtakunnallisissa avajaisissa Laitilassa lauantaina. –Lähinnä se, että he ovat täällä, Vesa sanoo. Positiivista viestiä kuulee islantilaisten vierailusta myös perniöläisoppilailta. Suurimpia odotuksia ladattiin Hangon telttaretkelle. Vesan ja Kivelä osalta suurimmat odotukset liittyvät yhdessäoloon. Kemiönsaari heittää haasteen yli Strömman kanavan: artesaaniruoan SM-kisoissa on vielä tilaa Perniö tarjosi islantilaisille oppilaille lämpimän ilman ja vastaanoton PsL Salon lähiruokakartta on voittanut Voimaa VarsinaisSuomen maaseudulta -lähiruokakilpailun. Mukana on esimerkiksi tilamyymälöitä, lähiruokakioskeja, leipomoita ja panimoita
Kesän syksyksi taittava tapahtuma sai alkunsa vuonna 2011 Turun kulttuuripääkaupunkivuoden yhteydessä. Pimeän peitto kutsuu kirkonmäkeen, kirkkoon ja elämysten pariin PERKKARIN KESTOTILAAJANA SAAT JÄTTÄÄ 2 ONNITTELUILMOITUSTA VUODESSA ILMAISEKSI! Muistathan! Iloisista perhetapahtumista SYNTYNEET -palstalla ilmoitat aina ilmaiseksi. Yhres kävely klo 11. Meistä jokainen kykenee auttamaan toista jollakin tavalla. Kyläkävely klo 15. Ke 10.9. Jennynkuja 2. Luota siihen, että näet ja kuulet toisen ihmisen. Oman toiminnan tarkastelu on myös sitä aktiivisuutta, johon Jeesus meitä kehottaa. Yhtenä täkynä on Lainamakasiiniin esille tuleva näyttely, jossa on esillä kuvia kirkonkylästä ennen ja nyt. Ä l ä l a m a a n n u lähimmäisenä. Yhres. Perniön kirkonkyläyhdistyksen Minna Nieminen kävelyttää jutun kuvaa varten vähän matkaa Asteljoentietä ylöspäin ja jo pienellä kävelyllä muistuu mieleen, miten hieno puutaloalue kyseessä onkaan: on vanhoja taloja, niillä isot puutarhat, vanhoja puita ja näköalat jokilaaksoon sekä kirkolle. syyskuuta 2025 80 vuotta täältä. Nieminen miettii, että tarjolla on joka tapauksessa elämyksiä. klo 10-13 Omapaikan terveyspisteessä mahdollisuus erilaisiin mittauksiin: kehonkoostumusmittaus, käsien puristusvoimamittaus, verensokerin mittaus, verenpaineen mittaus. Ohi voi kävellä todella helposti. Minua kosketti kertomuksessa henkihieveriin piesty mies, jonka ohi ihmiset menivät. Muutama vuosikymmen myöhemmin tiedän vastauksen omaan ihmettelyyni. Yhres ruokailu klo 12 Särkisalokodilla. Tervetuloa. Ti 9.9. Jennynkuja 2. Vain tätä Herra sinulta odottaa: Tee sitä mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen.” Maria Rainio-Alaranta aluekappalainen Näetkö sinä lähimmäisesi. Lähimmäisen osana on rakastaa toista ihmistä, koska häntä itseäänkin on rakastettu. Kaikki ilmaisia. Tervetuloa! Aku Poutanen Pimeän peitto raottuu Perniössä tulevana lauantaina eikä ensi kertaa. TÄL VIIKOL Pysähdy hetkeksi Enemmän kuin kaksi koolla Tapahtumatiedot/menovinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Onnittelut/kiitokset/syntyneet/yhdistyspalsta: ilmoitukset@ pernionseudunlehti.fi Mainoksesi tähän. Huomio: 12.9. Järj. Samanlaisia kehotuksia toimintaan löytyy myös muista uskonnoista ja filosofioista. Wanhanajan ompeluseura kaikenikäisille klo 17 Särkisalokodissa. Säestäjänä toimii kanttori Lauriina Hurtig. Mitä rakkaus sitten on. Jennynkuja 2. To 11.9. • Pro Perniön kekrimarkkinat lauantaina klo 10-14. Pimeän peiton tapahtumat keskittyvät tänä vuonna kirkon ympärille: kirkon vierestä Lainamakasiinista löytyvät niin valokuvanäyttely kuin kahvilakin, vähän matkan päästä Lupajantie 14:sta Pajasauna. To 11.9. Järj. Minna Nieminen toteaa, että tapahtumien määrä on niukempi kuin joskus, mutta tämä ei ole pahasta. Mutta on myös tilanteita, joissa apua pyydetään eikä sitä anneta. Järj Yhres. On autuasta saada, mutta autuampaa antaa on. Jokaisella on omia sokeita pisteitään. Lähtö Särkisalokodilta. –Joskus oli teatteria ja oli bändiä ja elokuvia. Samana päivänä Pimeän peitto -tapahtuman kanssa järjestää Osuuskunta Pro Perniö kekritorin kunnantalon sisäpihalla. SPR Perniön osasto Omapaikan terveyspiste (Salontie 3, Perniö) on avoinna joka perjantai klo 10-12. Kirkon esittelyssäkin on kyse itse rakennuksesta. Keskiviikkokaffet klo 13 Särkisalokodissa. Tervetuloa! Terveyspisteellä asioiminen on ilmaista. Järj Yhres. Vaikka kirkonmäellä ollaankin, ei ohjelma ole uskonnollista. Tervetuloa mukaan! Eläkeliiton Perniön yhdistys Keskiviikkokerho Op:n kokoushuoneessa 17.9. klo 17.00 Plakkarissa (kirjaston alakerta). Paikallishistorialla on ollut aiemminkin vissi osuutensa Pimeän peitossa. Jennynkuja 2. ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Minna Niemisen mielestä tässä on Perniön kirkonkylän kaunein paikka.. Maksullinen. Paikallista taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä esittelevä tapahtuma järjestetään jälleen Euroopan kulttuuriympäristöpäivien aikaan. Aina toisen hätää ei näe, joskus sen haluaa vain ohittaa nopeasti ja sulkea silmänsä avun tarvitsijalta. • Pimeän peitossa Lainamakasiini avoinna klo 14-18.30. Arvontaa. Itse kirkossa puolestaan järjestetään kirkon esittely, godfullness -läsnäoloharjoituksia ja illan päätteeksi kuullaan hyvin paikallista musiikkia, kun Venla Suoranta laulaa isänsä Jyrki Nurmen runoihin tehtyjä kappaleita. Tämän vuoden teemana on ”Rakennettu perintömme” ja sen äärellä ollaan myös Perniössä; ohjelmassa on muun muassa Pappilan rinteen kyläkävely. Soita p. Kirkkoesittely klo 16.30, runollinen lauluesitys klo 19. Särkisalokoti Ti 9.9. Ihmisen tulisi välillä pysähtyä tarkastelemaan omaa toimintaansa. Rinne tässä tapauksessa tarkoittaa kirkonmäkenäkin tunnettua aluetta: lenkille lähdetään Lainamakasiinilta ja käydään kotiseutuyhdistyksen Antero Peijosen johdolla läpi sitä, mitä ympärillä näkyy. Se on näkemistä, kuulemista ja auttamista kaikenlaisissa tilanteissa. Vertaisohjattu kuntosali klo 13 Särkisalokodissa. Nyt tämä on enemmän ihmisen kokoinen ja kävijä tietää, että kaiken ehtii. Pajasauna avoinna klo 16-17. Ajatuksen ideana on merkityksellisyyden ja käytännön tekemisen toimiva yhtälö. Mikäli vielä kaipaat jotain lisäohjeita lähimmäisyyteesi, Miikan kirjassa Vanhassa testamentissa sanotaan: ” Sinulle, ihminen, on ilmoitettu, mikä on hyvää. 044 735 2300 Perkkarissa sinut huomataan! Perkkarissa sinut huomataan! Muistan kaukaa lapsuudestani kertomuksen laupiaasta samarialaisesta. Myynnissä paikallisten tuottajien antimia sekä muun muassa käsitöitä. Yhres Perniön runopiiri Alkaa 15.9. 14 Torstaina 11. Kahvila. Kaffet keittää ja ohjelman tarjoaa Yhres. Suunnitellaan tulevaa syksyä ja tehdään jotain omaa tekstiä. Miten joku voi kävellä ohi. Joskus ehkä hyvinkin pieniä kuten kahvilan viinirypäleet, jotka ovat kasvaneet tien toisella puolella. Järj Yhres. Niemisen mielestä Perniön kirkonkylän kaunein paikka on silti vähän alempana: se on kirkon kiviaita ja tarkkaan ottaen vielä aidan mutka. kello 12.00
Samoin tänä vuonna ensimmäistä kesää mukana olevat Timo ja Pauli Venhomaa kertovat pitävänsä perhefutiksesta ja myös Timo Venhomaa kehuu Kiskon liikuntamahdollisuuksia. –Täällä on käynyt Salosta harrasteporukka käynyt pelaamassa tossulätkää. Tässä kävi myös äijäjumppaporukka pelaamassa sählyä ja sitten on ollut lapsia ja nuoria sekä mökkiläisiä kesällä, Heinonen luettelee. Jukka ja kolmevuotias Enni Tuomi ovat osallistuneet perhefutikseen tänä kesänä ensi kertaa. Kiskossa puitteet kunnossa Toijan kaukaloon saatiin kesällä viimein uusi alusta. PeU:n kausi alkaa noin kuukauden kuluttua 9. lokakuuta vierasottelulla Tampereen Pyrinnön akatemia B:tä vastaan. Lukuun ottamatta yhtä kertaa, kun satoi kaatamalla, Enni on kyllä viihtynyt hyvin, Jukka Tuomi sanoo. Päivittäisestä käytöstä Heinonen ei osaa tarkemmin sanoa, koska ei itse pyöri paikalla niin usein, mutta olettaa siirrettyjen pallojen ja maalien kielivän jonkinlaisesta käytöstä. Samalla kun kaukalolla on tiistaina hiljaista, menoa ja meinkiä näkyy tiistaina viereisellä nurmikentällä. Heinosen mukaan kentällä käyttäjiä on kuitenkin jo ollut. Kaarinaa vastaan PeU:n 11 pelaajan minuuttimäärät vaihtelivat vajaasta kymmenestä minuutista noin 25 minuuttiin. –Täytyy sanoa, että oli aikamoinen rupeama. Mitä taas maalintekokisaan tulee, siinä Pauli Venhomaa julistautuu voittajaksi isästään. Mahdollista kolmatta harjoitusottelua ei ole vielä sovittu, neljättä harjoitusottelua PeU tuskin tänä syksynä pelaa. Paljon on tapahtunut sen jälkeen. Viime vuoden mestaruusjoukkueesta mukana oli viisi pelaajaa, joista kaksi kuului myös tuon joukkueen nuorempiin pelaajiin. Avustusta on tullut kaupungin osallistuvasta budjetoinnista, Juha Punta -säätiöltä, Ykkösakselilta, Kisko-seuralta ja pienkeräyksen kautta. Työt on tehty Kiskojien saaman rahoituksen turvin, joiden kokonaismäärä liikkuu Heinosen mukaan lähempänä 50 000 euroa. –Tuloksellisesti meidän alkumme oli todella vaikea, mutta kun vähän pääsimme jyvälle, niin ei se olisi ollut noin isonumeroinen peli (ilman vaikeaa alkua), Peltola sanoo. Kiskon Kiskojissa tilanteeseen ollaan tyytyväisiä, sanoo jalkapallojaoston vastaava Petteri Heinonen.. Toimenpiteistä vastanneissa Kiskon Kiskojissa lopputulokseen ollaan tyytyväisiä, kertoo seuran jalkapallojaoston vastaava Petteri Heinonen. 15 Torstaina 11. Tähän päälle on vielä asetettu suodatinkangas ja lopuksi vielä näkyvillä oleva sininen monitoimialusta. Puitteiden tulisi siis olla kaukalon osalta nyt kunnossa Kiskossa. Menoa ja meininkiä riitti tiistaina Kiskon Kiskojien järjetämässä perhefutiksessa. Peliasetelmia hän kuvailee kokeneempien ja nuorien pelaajien kohtaamiseksi. PeU:n päävalmentaja Arttu Peltola toteaa pelin loputtua taululla näkyneiden numeroiden olleen tylyt, mutta korostaa, etteivät ne anna koko kuvaa ottelun tapahtumista. –Inhimillisiä pätkiä tulee kaikille ja ideana on, että kaikki saavat pelituntumaa. Kentällä järjestetään Kiskojien toimesta pienille lapsille ja vanhemmille suunnattu perhefutis, jossa lapset ja vanhemmat yhdessä leikkivät pallon kanssa. Heinonen näkee Kiskon urheilumahdollisuudet nyt hyvänä, kenttiä käyttäviä lapsia on tosin vain vähemmän. Antoi aika paljon osviittaa kaudesta. Pohja on saanut huomattavasti enemmän väriä viime kevääseen verrattuna. Tuomi kokee, että Kiskossa liikuntamahdollisuuksia on varsin hyvin tällä hetkellä, vaikka korostaa, ettei hänellä ole aiheesta suuremin kokemusta. Työt alkoivat keväällä ja saatiin valmiiksi Kiskopäivään mennessä heinäkuun alussa. Samalla korjailtiin ja pestiin myös itse kaukaloa. PeU hävisi Kaarinassa viime perjantaina pelatun harjoitusottelun Kaarinan Ura Basketille lukemin 109–64. Heinonen arvioi, että mukana talkoissa on ollut yhteensä noin 50–60 ihmistä. syyskuuta 2025 80 vuotta täältä. Talkootöistä huolimatta kunnostus ei ole ollut täysin ilmaista. PeU hävisi Kaarinalle juniorikokoonpanolla pelatussa ensimmäisessä harjoitusottelussa Nuutti Ruokangas Poikkeuksellisen lämmin syksyn aurinko valaisee alkuiltaa Kiskon Toijassa ja osansa valosta saa myös sinisenä hehkuva kaukalo urheilukentän vieressä. Nurmella enemmän menoa Vaikka puitteet ovatkin kunnossa ja keli on kohdallaan, ei pelaajia silti uudella kentällä näy Perkkarin vieraillessa paikalla. Ennen remonttia käyttö oli hänen mukaansa vähäistä. Seuraavan harjoituspelin PeU pelaa huomenna Perniössä Helsingin Panttereita vastaan. Tyytyväisyyttä on havaittavissa myös osallistujien naamoilla ja puheissa. En tiedä montako sataa talkootuntia kaikki tekivät. –Me olemme noin kolmisen kertaa olleet. Vanha asfaltti on revitty pois, maata on tasoitettu, perattu ja muotoiltu ja sen päälle on tehty uusi pohja kivituhkasta. –Se oli hyvä tapahtuma molemmille porukoille molempien päävalmentajien mielestä. Lopputulokseen vaikutti Peltolan mukaan Uran hyvin onnistunut heittopeli, kun samalla taas perniöläisten osalta se takkusi perjantaina. Heinosen mukaan perhefutis pyörii nyt kolmatta vuottaan ja on kasvattanut siinä ajassa kävijämäärän kourallisesta noin viiteentoista. Mukana on alkuun muun muassa lämmittelyä pallon kanssa musiikin tahdissa sekä kisa siitä, ehtiikö lapsi vai vanhempi ensin pallolle maalia tekemään. Enni ja Jukka Tuomi ryntäävät pallon perään. Harjoituspelin minuutit jaetaan aika tasaisesti ja lopputulos on toissijainen asia tässä kohtaa, Peltola sanoo. Kaarina lähetti kentälle kokenutta kaartiaan, kun taas PeU:n pelaajat olivat nuorempia, eikä kokoonpano välttämättä vastaa varsinaista kokoonpanoa kauden alkaessa. URHEILU Tulostiedot ja juttuvinkit urheilusivulle: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Pysy Pysy fölys! fölys! @perkkari @perkkari1944 Nuutti Ruokangas Perniön Urheilijoiden miesten koripallon edustusjoukkue koki tappion ensimmäisessä tulevaa kautta valmistelevassa harjoitusottelussaan. Tuolloin kaukalon pohjaa koristi kulunut ja epätasainen asfaltti, jonka jäädyttäminen talviaikaan osoittautui vaikeammaksi juuri sen epätasaisuuden vuoksi
• Myyn?pisteissä tarjolla mm. • Kahvilassa kohdataan kaveruksia kuumien kupposten keralla. Susanna Ruotsalainen pelasti hepokatin uima-altaastaan Särkisalossa viime sunnuntaina.. Puu oli istutettu viime syksynä. klo 10-14 OSUUSKUNTA Lupajantie 1 Lukijoiden kuvia Airi Hirvelä kuvasi persikkapuun ensimmäiset hedelmät Perniön Tokkilassa. hunajaa, leivonnaisia, säilykkeitä, lammastuo?eita, yr?ejä, luomutuo?eita, kaalikääryleitä, burgereita, minile?uja, kuivakukkia ja villasukkia. 16 Torstaina 11. syyskuuta 2025 80 vuotta täältä. TERVETULOA HYVÄN MIELEN YHTEISÖTAPAHTUMAAN! Kunnantalon kulmilla la 13.9