KLO 13.00 PERNIÖN RAVIT KANKKONUMMELLA LAUANTAINA 12.7. ilmaiseksi Perniön-Finbyn HKY 50 ensimmäiselle kakkukahvit Tervet uloa! Lapsille poniratsastusta, kepparikisa ja jättikaneja LUE MISSÄ VAAN TILAA VERKKOLEHTI ! AVOINNA MA-LA 10-17 PÄIVÄRINTEENTIE 14, 25520 PERNIÖ karkkivadelmat & karkkimansikat nostotuoretta varhaisperunaa, ym. BILEILTA klo 21-24.00 ESTERI La 12.7. KLO 13.00 LIPUT 10 ,Alle 12v. Perniönseudun Lehti Eteläisen Salon paikallislehti 6 4 1 4 8 8 2 9 9 9 1 3 2,50 € 28 10.7.2025 OSTAMME SEKÄ MYYMME: timanttisormukset, designkorut, kultakorut, hopeakorut, pöytähopea, kultaharkot, romukulta, romuhopea, kellot, kolikot ja setelit myös Moneta, militaria arvoesineet ja muut keräilytuotteet. kesäherkkuja Lämpimästi Tervetuloa! TILAPUODISTA OMAN PUUTARHAN SÄILÖNTÄKAUSI ON ALKANUT! TILAPUOTI-PUHELIN 040 353 6239 Pe 11.7. MYYMÄLÄ avoinna ma-la klo 10:00-17:00 Runebergink. Lavatanssit klo 19-23.30 Tervetuloa Hallille! Raimo Turtiainen & pojat 12 minuuttia kärsimystä Sivu 15 Juoksijat ryntäävät matkaan Kirjakkalan Alun yleisurheilukentällä käytävässä Cooperin testissä.. 40, 00260 Hki Kotikäynnit ja tiedustelut 0800 160 060 www.kultavintage.fi KIERTUEPAIKAT: (olemme parkkipaikalla) 14.07.2025 Maanantai Klo 11:00-12:00 Lahnajärvi Taukopaikka Klo 12:10-13:10 Suomusjärvi Sale Klo 13:30-14:30 Toija Sale Klo 14:45-15:45 Muurla M-Market Klo 16:10-17:10 Kiikala Sale Klo 17:30-18:30 Pertteli Sale Klo 18:40-19:00 Kuusjoki Sale Klo 19:20-20:00 Piihovi ABC 15.07.2025 Tiistai Klo 10:00-10:45 Somero Tokmanni Klo 11:00-12:30 Somero tori Klo 13:00-14:15 Koski TL Kosken tori Klo 14:40-15:20 Vaskio Sale Klo 15:40-16:20 Pertteli K-Market Klo 16:40-18:30 Salo Virtasenkauppa Klo 18:40-19:00 Piihovi ABC 16.07.2025 Keskiviikko Klo 09:00-09:40 Salo Kauppatori Klo 10:00-11:20 Perniö ABC Klo 12:10-13:00 Taalintehtaan tori Klo 13:25-14:00 Kemiö Shell Klo 14:20-16:00 Perniö K-Supermarket Klo 16:25-17:45 Salo juna-asema Klo 18:00-19:00 Halikko Tokmanni Klo 19:15-19:45 Salo K-Market Taika 17.07.2025 Torstai Klo 9:30-10:45 Ollikkala K-Market Klo 11:00-12:30 Virtanen kauppa Salo Klo 13:00-14:00 Paimio Neste Klo 14:15-15:45 Paimio S-Market Klo 16:05-17:15 Sauvon tori Klo 17:35-18:45 Piikkiö S-Market Klo 19:00-20:00 Kaarina Shell PERNIÖN RAVIT KANKKONUMMELLA LAUANTAINA 12.7
(heinäkuussa ma-ke 9-16) Varhaisjakelun häiriöt Varsinais-Suomen Tietojakelu Oy, p. Merellisyys, josta strategiatyöpajan yhteydessä puhutaan, viittaa käytännössä merialueisiin, joita Salonkin yhteydessä on lukuisia. 044 735 2303 nuutti.ruokangas@pernionseudunlehti.fi Kesätoimittaja Liinu Nieminen p. Myrskyn synnyttämistä edesauttoi etelämpänä Euroopassa majaileva helleaalto ja lämpötilaero, jonka se synnytti verrattuna kylmempään pohjoiseen. Ilmatieteen laitoksen mukaan myrskyihin liittyvät sateet todennäköisesti lisääntyvät tulevaisuudessa ilmaston lämmetessä, mutta myrskytuulista ei ole tietoa. toukokuuta, kuinka lajitteluaseman toimistorakennuksen päivityksen vuoksi perniöläiset joutuvat muualle kierrättämään. Virheistä ilmoittaminen Virheestä uutisessa tai jutussa voit ilmoittaa toimitukseen sähköpostitse tai puhelimitse. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Salon kaupungin yhteyspäällikkö Saija Karnisto-Toivosen mukaan Salon nykyisessä strategiassa merta, sen vaikutuksia tai mahdollisuuksia ei ole oikeastaan huomioitu. Medioissa on kerrottu suomalaisten kokemuksia järkyttävän kuumista hellelukemista. Seuraavan kerran asema aukeaa 9. –Keskustelua siitä, mitä meri tarkoittaa ja mitä se voisi tarkoittaa ja miten tämä asia siellä koetaan. (02) 269 3434 ma-pe 06-16.30, la-su 07-12 Tilaushinnat 1.1.2025 alkaen Kestotilaus kotimaa 12 kk 84,00 / ulkomaat 12 kk 130,00 Määräaikaistilaukset 12 kk 92,00 / 6 kk 58,00 / 3 kk 40,00 Digilehti kesto 52,00 / 12 kk Digilehti määräaik. Karnisto-Toivonen arvelee, että tapahtumassa tullaan käsittelemään esimerkiksi loma-asumiseen, matkailuun tai palveluihin Liinu Nieminen Perniön lajitteluasema sulki ovensa maanantaina. Aineistopäivä tiistai klo 16.00 mennessä. 044 735 2302 aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi Toimittaja Nuutti Ruokangas p. Lehti ei vastaa ilmoituksen poisjäännin aiheuttamista vahingoista eikä puhelimitse jätettyjen ilmoitusten virheistä. Ajankohta myrskylle oli epätyypillinen, se kävi ilmi sekä ilmatieteen laitoksen että pelastustoimen raportoinnista. Muut sivut 1,20 €/pmm Hintoihin lisätään arvonlisävero 25,5 % Aineistoaikataulu Lehti ilmestyy torstaisin. Perniönseudun Lehti uutisoi 22. Esimerkkinä Karnisto-Toivonen nostaa esiin Särkisalon saariston. vuosikerta Päätoimittaja Aku Poutanen p. 12 kk 58,00 / 6 kk 30,00 / 3 kk 19,00 Hinnat sisältävät alv 10 % Julkaisija: Perniönseudun Lehti Oy / ISSN 0782-5714 Paino: Salon Lehtitehdas, Salo 2025 Ilmoitushinnat 1.1.2025 alkaen Etusivu 1,45 €/pmm. Lisäksi sinne rakennetaan henkilökunnan sosiaalitilat. Haarlantie 4, 25500 Perniö Avoinna ma-to klo 9-16, pe-su sulj. Siihen asti se on avoinna joka arkipäivä ja myös joinain viikonloppuina. –Erinäisissä keskusteluissa on tullut ilmi, että olisi ehkä syytä tätä merellisyyttä kirkastaa strategian näkökulmasta, KarnistoToivonen kertoo. Työpaja liittyy parhaillaan päivityksen alla olevaan Salon kaupungin strategian kehittämiseen. Ennen joulukuuta pesukoneet ja muut lajitteluasemalle kuuluvat jätteet täytyy viedä Perniön lajitteluaseman sijaan joko Kemiönsaareen tai Saloon. Toukokuussa toimistorakennuksen uusimisen aikataulu oli vielä Perniönseudun Lehden haastatteleman Lounais-Suomen jätehuollon palveluasiantuntijan Janne Penttisen mukaan avoinna. Tästä viikosta joulukuun alkuun saakka kävijöitä on nolla. Perniössä ja Kiskossa tuuli kaatoi ainakin kaksi puuta tielle, ja perjantaiaamuna sähköt olivat hetkellisesti poissa useista talouksista. Niiden huoltaminen parantaa lajittelun sujuvuuden lisäksi turvallisuutta. Kaupunki halusi järjestää tästä syystä järjestää keskustelutilaisuuden meren läheisyydessä asuvien ja työskentelevien tahojen kanssa. Myrsky muistuttaa muutoksesta. Perniönseudun Lehti PÄÄKIRJOITUS Uutismedian liiton ja Medialiiton jäsen, 80. joulukuuta. Lounais-Suomen jätehuollon tiedotteessa todetaan, että laajennuksen tavoitteena on erityisesti Kemiönsaaren itäosien ja Särkisalon asiakkaiden entistä parempi palveleminen. Lajitteluasema avautuu seuraavan kerran joulukuussa Viime viikolla myös eteläisessä Salossa saatiin hetkellisesti kokea myrskytuulia, kun Suomea riepotellut Ulla-myrsky saapuiVarsinais-Suomeen torstain ja perjantain välisenä yönä. On hyvin mahdollista, että tällaiset uutiset ovat tulevaisuudessa entistä yleisempiä. Kemiönsaaren lajitteluaseman aukioloaikoja laajennetaan Perniön sulun vuoksi lokakuun loppuun saakka. Espanjassa oltiin säiden armoilla jo viime vuoden lopulla, kun satoja ihmisiä kuoli rankkasateiden aiheuttamien tulvien seurauksena. Nyt samankaltaisia uutisia kuullaan Teksasista. Useamman kuukauden pituinen sulku ajaa Perniön lajitteluaseman käyttäjät Kemiönsaaren lajitteluasemalle tai Salon Korvenmäen jätekeskuksen lajitteluasemalle. Hannu Jortikkakin ehti raportoimaan, että Espanjassa kuuma jakso alkoi viikkoja etuajassa ja että jotain ilmastossa on varmasti tapahtunut. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä 8 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä. Ilmatieteen laitoksen mukaan koko Suomessa vahingontorjuntatehtäviä aiheutui myrskyn seurauksena yli 700. Uudessa rakennuksessa käytetään energiatehokkaita ratkaisuja ja kiertotalouden periaatteita. Poikkeuksellisista ilmestymispäivistä ilmoitamme edeltävissä numeroissa. Jos tämänhetkinen rakennusaikataulu pitää, Perniön lajitteluasema avaa ovensa jälleen joulukuussa. Työn suunnittelu ei ollut silloin vielä täysin valmis. 044 735 2300 ilmoitukset@pernionseudunlehti.fi Toimitus ja asiakaspalvelu Käyntios. Joka tapauksessa jo Ulla-myrskyn päätyminen Suomeen osoittaa, ettei täällä eletä lintukodossa ilmastonmuutoksen vaikutusten suhteen. Pahimmillaan etelässä on puhuttu yli 40 asteen helteistä. Toimistorakennuksen uudistuksen yhteydessä aseman keräysvälineistö huolletaan. Remontin tavoitteena on Lounais-Suomen jätehuollon mukaan parantaa asiakaspalvelua ja henkilöstön työolosuhteita sekä aseman energiatehokkuutta ja toiminnallisuutta. Samassa paketissa on saatu myös maastopaloja ainakin Kreikassa ja Ranskassa. Joulukuussa avattavaan uuteen lajitteluaseman toimistorakennukseen tehdään asiakaspalvelu-, huolto-, ja varastotilaa. Salo kutsuu keskustelemaan meren roolista tulevissa suunnitelmissa Nuutti Ruokangas Salon kaupunki järjestää Salon merialueiden tulevaa hyödyntämistä koskevan strategiatyöpajan elokuun lopussa kaupunkilaisille. 044 735 2301 liinu.nieminen@pernionseudunlehti.fi Juttuvinkit, palautteet toimitus@pernionseudunlehti.fi Asiakaspalvelu, ilmoitukset, tilaukset Tea Niinimäki p. Perniön lajitteluasemalla käytiin viime vuonna vajaa 4000 kertaa. " Ajankohta myrskylle oli epätyypillinen
Emme ole lähdössä tällä kertaa samanlaiselle laajalle osallistamiskierrokselle. Nuutti Ruokangas Perniön Lupajalla on tullaan kaatamaan puuta. Arto Hammarin valmennettava Liisi Kärki. elokuuta Matilda-talossa Mathildedalissa. Lisäksi harvennushakkuita tullaan tekemään myös kolmannelta tontilta Asteljoentien varresta. Kyseessä on varastointialue energian varastointiin tarkoitetuille laitteille. Kaupunki on kutsunut itse paikalle esimerkiksi kyläyhdistyksiä. Susanna Lindstedt, Anni Heijari ja Emmi Brownie.. TOIMITUKSEN WHATSAPP Lupajalla hakataan puuta Lajitteluasema avautuu seuraavan kerran joulukuussa Ennen joulukuuta pesukoneet ja muut lajitteluasemalle kuuluvat jätteet täytyy viedä Perniön lajitteluaseman sijaan joko Kemiönsaareen tai Saloon. Puuta tullaan kaatamaan harvennushakkuuna kolmelta eri tontilta. Asia selviää Salon kaupungin kuulutuksesta koskien rakennusvalvonnan lupapäätöksiä heinäkuun alusta. Tilaisuus järjestetään torstaina 21. 044 735 2303 Pist viesti! Juttuvinkki, lukijan kuva, mielipide, palaute... Siellä oli yrittäjien, yhdistystoimijoiden ja asukkaiden työpajoja ja tämä on tavallaan saman tyylistä. Lupajalla puustoa harvennetaan Petäjäpuuntieltä, Asteljoentien ja Kaukurintien väliseltä alueelta sekä suunnilleen samalta kohdalta toiselta tontilta Kaukurintien varresta. Perniönseudun Lehti 28 10.7.2025 toimitus@pernionseudunlehti.fi 044 735 2302 | 044 735 2303 Vinkkaa uutinen tai jutun juuri: @perkkari @perkkari1944 Seuraa Perkkaria somessa, ota kantaa verkossa: 30 vuotta Meritaloa Sivut 8-9 Ravien väki vähentynyt Sivu 14 Salo kutsuu keskustelemaan meren roolista tulevissa suunnitelmissa liittyviä teemoja tai saariston erityispiirteitä sekä miten ne tullaan ottamaan huomioon kaupungin tulevassa strategiassa. –Kun viimeksi strategiaa päivitimme, teimme todella isoakin tällaista kuntalaisosallistamista. Tilaisuus on avoin, mutta kaupunki rajaa osallistajamäärän 50 henkilöön. Keskustelutilaisuus järjestetään Matilda-talossa Matildanjärven rannalla. Harvennushakkuiden lisäksi rakennusvalvonnan lupapäätöksissä kuulutetaan myös energiavarastointikontin rakentamisesta Kiskoon, lähelle Viiarin aluetta
Sen lisäksi liikuntapalveluilla on höntsäpalloryhmiä, joiden kausimaksu on alhainen. Kesäautojen, niin tuoreiden mutta etenkin vanhojen ilmestyminen Suomen teille on ihan yhtä selvä merkki lähestyvästä kesästä, kuin kukkivat kirsikkapuut tai talven jälkeen pesimään palanneet muuttolinnut. Kehorauha, turvallisuus yrittää ja epäonnistua sekä lämmin huumori. Täytyy tosin heti todeta, että olen puolueellinen, koska voin helposti ilmoittaa parhaiden sellaisten löytyvän Kainuusta. Se nyt vaan on näin, kun niin kerran päätin. Eikä nyt ole mitenkään tarkoitus vitsailla kesäautoilijoiden sun muiden kustannuksella, sillä pidän vanhoista autoista. Ei minulla ole sen kummempaa tilastollista perustetta, kuin vahva mielipide ja itsevarma perstuntuma tiestä, jota on mukava ajaa. Perniössä on aktiivisia urheiluseuroja, joiden vaikutuspiiriin päädytään jo hyvin nuorena. Siksi tarvitaan pelastusköyttä, jossa lukee kirkkaalla tekstillä ”matalan kynnyksen liikuntamahdollisuus”. Lähetä juttuja ja kuvia: toimitus@pernionseudunlehti.fi. Ennen kaikkea kyse on kateellisesta huokaisusta, kun näkee hienon vanhan Fiatin ja tajuaa niiden edustavan aikaa, jota itse ei pääse kokemaan. Puolueellinen siksi, että kyseinen maakunta oli miljöö lapsuuden mökilleni ja vierailen Kainuussa edelleen säännöllisesti. Timantteja voi löytyä läheltäkin. Lyhyesti sanottuna, ilma oli täydellinen ajoa varten. Juuri noiden kahden kysymyksen vuoksi on tärkeää, että on tarjolla matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia myös niille ihmisille, jotka haluaisivat löytää liikunnan ilon nuoruusvuosien jälkeen. Teksti/WhatsApp-viestit numeroon 044-735 2302. Ikähaarukka on tosin paljon pienempi kuin Tampereella, sillä täällä esimerkiksi maksutonta Lataa liikettä! -liikuntaa pääsevät harrastamaan 13–19-vuotiaat. Yhden täydellisesti toimivan vanhan Volvo Amazonin voisin esimerkiksi vaikkapa ottaa, eikä se tietenkään saisi hajota. Ilta oli lämmin, keskikesän aurinko paistoi ,vaikka kello oli lähempänä yhdeksää, eivätkä peurat, hirvet tai muut sorkalliset, tassulliset tai siivekkäät eläimet luoneet vaaratilanteita. Sopivan mutkainen ja maisemat ovat hienoja. Tampereella stadionin kuntosalin ovessa lukee, että tunnussana salille pääsemiseen on moro. 4 Torstaina 10. Yhdelle into liikkua lähti noista hetkistä, toiselle se saattoi kariutua vuosiksi. Sensitiivisyyttä, empatiaa ja turvallista tilaa tarvitaan jokaiseen liikuntatilaan myös sateenkaariryhmien ulkopuolelle. Kyllä, välillä Kainuun tiet ovat kapeita, kuoppaisia, mutta se kuuluu asiaan. Muistakin kuin Halvan versioista. Suon poluilla kulkija voi löytää hiljaisuutta ja luonnon rauhaa. Kiitos ystävät hyvät. Kaupungin liikuntapalveluilta kerrotaan, että Lataa Liikettä! -toiminta pyrkii kannustamaan yläkouluun siirtyviä nuoria jatkamaan liikkumista tai innostaa sen aloittamiseen. En myöskään tarkoita sitä, että tässä nyt jokaisen pitäisi jättää pyykinpesu kesken ja lähteä heti Kainuuta kokemaan, vaikka pitäisi. Rooli on myös tietysti kanssaliikkujilla, jotka osaltaan määrittävät liikuntapaikan tunnelmaa. Karille ajautunutta liikuntalaivaa voi olla vaikea kääntää ilman apua. Jos löytyisi intoa opetella rassaamaan, niin muut saattaisivat asettua uomiinsa, mutta kun ei löydy niin ei löydy ja kun ei ole siunattu korjaustaidoilla niin ei ole. Enkä nyt siis yritä kuulostaa rappioromantisoivalta tai ulkopaikkakuntalaiselta, joka tulee pienen kylän raitille ohikulkumatkallaan ihmettelemään, että ”Joo-o, näin ne täällä elää”, kun sanon, että tätä maata ja sen monipuolisuutta näkee parhaiten, kun lähtee sen teille. Mutta kuinka käy heille, jotka eivät syystä tai toisesta löydä itseään hallilta koulun jälkeen. Sillä voi tosin päästä lähelle pelipaikkoja. Opiskelijat saavat alennusta myös uimahallin vuosikorteista. Ajoin vastikään eräänä iltana Paimiossa 110-tietä Turun suuntaan. Halu osallistua lähtee lopulta itsestä, eikä pakottaminen tai liikkumattomuudesta solvaaminen ole tässäkään tilanteessa ratkaisu. Valmentajalla tai liikunnan opettajalla on valtava vaikutus siihen, minkälaiseksi liikuntasuhde muodostuu. Täydellinen osaamattomuus korjata autoja sen sijaan löytyy. Juhani Vuorisalo Melassuo pelastui Viikolla nähtyä Pääskynen keskeytti haastattelun Maanantaina Perkkarin haastattelu keskeytyi Suomusjärvellä, kun haastattelupaikkana olleen tallin toimistoon lensi haarapääsky. Perniössä on tulevalla kaudella Lataa liikettä! -palveluna kuntosali torstaisin, muu ohjelma järjestetään Salossa. Minkä minä mahdan, että Kainuun läpi itärajan suuntaisesti kulkeva Via Karelia on niin mukavan mutkikas ja mäkinen, ettei sen tai muiden paikallisten maanteiden voittanutta ole. Eli jokaista täytyy vähintäänkin tervehtiä. Liikuntasuhteen muotoutumiseen vaikuttavat kokemukset edellä mainituista lajeista, koululiikunnasta ja kentän laidalla saadusta tuesta. Näin oli ajatellut näköjään joku muukin, sillä samalla tiellä bongasin pari museoautoa ja useampia moottoripyöriä, jotka olivat matkalla Paimion peltomaisemien läpi selvästi vain ajamisen ilosta. Mikäpä siinä, kun bensan hinta on tullut alaspäin kolmen vuoden takaisesta. Niistä oli ainakin meidän peruskoulu liikuntatunnit tehty. Tai ainakin ne niistä jäivät päälimmäisenä mieleen. End of discussion. Tampereella maksuttomia nuorten liikuntapalveluita voi käyttää aina 29-vuotiaaksi asti. Muutama kuntosaliryhmä toimi myös sateenkaarevan teeman alla eli siellä seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret pääsivät harjoittelemaan kuntosalitreenaamista turvallisessa tilassa. Itseltäni puuttuvat vain rahat harrasteautoon, säilytystila sille ja valitettavasti myös into opetella korjaamaan vanhoja menopelejä. Usein liikuntaharrastuksen aloittaminen ja ylläpitäminen vaatii ohjausta ja tukea. Liinu Nieminen Kynnykseen kompastuminen Kirjoittaja on toimittaja, joka aikoo tänä kesänä kokeilla kuntoportaita ensimmäistä kertaa. Mikäli joku muuten miettii, niin eteläisen Salon mukavin tie on Kiskontie. Periaate on ikärajasta huolimatta sama kuin Tampereella, sillä tarkoituksena on liikkua suorituspaineettomasti ja matalalla kynnyksellä. ”Kaksi kuukautta kesärenkaista kesään, moottoripyörästä muutama viikko, kesäautosta kymmenen päivää, asuntoautosta ei ainoatakaan”, vai miten se nyt menikään. Vielä kun löytäisi joku päivä sen millä minut on siunattu, niin sekin helpottaisi. Harvoin siinä häviää mitään. Salossa kansalaisopisto tarjoaa opiskelijahintaista ohjattua saliliikuntaa, johon yli 19-vuotiaatkin voivat osallistua. Tai heille, joille koululiikunta jätti arvet, eikä liikunta siksi tunnu omalta jutulta. Matala kynnys koostuu tuesta, suorituspaineettomuudesta, maksuttomuudesta ja avoimesta ilmapiiristä. Etenkin pienemmille. Toisille luettelon lukeminen tuo mieleen hyviä muistoja, osalle myös niitä huonompia. Julkaisemme ensijaisesti ne kirjoitukset, joita ei ole julkaistu aiemmin muissa lehdissä. Saisivat ihmiset tulla läheltä ja kaukaa ihmettelemään. Omalla kohdallani harrasteauton ostaminen kun ei ole käytännössä mahdollista. Tämän kauniin, Kirkonkylää lähellä sijaitsevan suon säilyttäminen on pieni teko, mutta paikallinen edistysaskel oikeaan suuntaan luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa. Jos mahdollisuus siihen loppuu 19 vuotta täytettyä, voi monelta jäädä oma harrastus löytämättä ja monta endorfiini-, dopamiinija serotoniiniryöppyä kokematta. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Myös Salon alueella tarjotaan nuorten liikuntaa. Näitä kumpaakin saa ohjatusta liikunnasta, jonne on mahdollisimman matala kynnys osallistua. Sitten kevään tullen voisin kirmata kuvitteelliseen autotalliini, kuin lehmät kevätlaitumille Viikissä. Lintu lenteli hetken huonetta ympäri, ennen kuin ihmiset antoivat periksi ja poistuivat ulos toimistosta.. Mutta jos nyt sattuu olemaan niin onnekas, että on kesällä ensinnäkin tilanne, jossa ehtii tulla tylsää ja lisäksi kulkuväline, jolla sen pystyy tekemään, oli se auto, moottoripyörä, pyörä tai bussi, niin suosittelen lähtemään tien päälle. nuutti.ruokangas@pernionseudunlehti.fi Muikun mietteitä Tie kutsuu kesäiltana Kiitos teille kaikille, jotka olitte Melassuon pelastamishankkeissa mukana. Tärkeintä on liikkumisen ilo eikä se paljonko penkistä nousee. Voit kirjoittaa nimimerkillä, mutta liitä mukaan myös oikea nimesi ja yhteystieto, joka jää vain toimituksen tietoon. Junakin on hyvä vaihtoehto, mutta on hieman rajoitettu kulkemaan raiteita pitkin. Mieluiten ilman päämäärää entuudestaan tuntemattomalle tielle, jonka numerointi on vähintään kolminumeroinen. Vaikka harrasteautoa en omista, sen verran olen kuitenkin liikkunut ja asunut eri puolilla tätä maata, että hyviä ajoteitä olen päässyt näkemään, oli kyse sitten autolla tai pyörällä ajamisesta. Etenkään polkupyörällä, jos aikaa on. Ja vaikka varaa olisi, ei houkuttele maksaa aiheesta, joka ei tunnu lähtökohtaisestikaan mukavalta. Suosituksia hyvistä teistä löytyy siis. Ja noille kiville ei yksikään laiva aja karille. Praakata-sivu on paikka keskustelulle, mielipiteille ja ajatuksille PRAAKATA Piip-juoksu, cooperin testi, kuntopiiri ja pesis-pelit. Huonot aikaisemmat kokemukset, heikko motivaatio ja harrastamisen hinta voivat rakentaa kynnyksestä korkean. Ilman nimeä tulleita tekstejä ei julkaista. Niistä on ohjatun liikunnan kulmakivet tehty. Tarjolla oli viime kaudella esimerkiksi ohjattuja ja itsenäisiä kuntosalivuoroja, potkunyrkkeilyä, uintia ja joogaa
www.optikkosalo.fi info@optikkosalo.fi (02) 727 2800 PERNIÖN TORI Tervetuloa torikahville perjantaisin klo 8-12 Perniön Kirkonkyläyhdistys Tule kokeilemaan kepparia! Hyvää heinäkuun jatkoa kaikille! PERKKARIN PERKKARIN KIRJAHYLLY KIRJAHYLLY Kotiseutukirjat ja muut paikalliset merkkiteokset tervetuloa kirjakaupoille! ma-to 9-16, heinäkuussa ma-ke 9-16 haarlantie 4, perniö. Mukaan jumppamatto ja juomapullo. .. Jos kiinnostaa, ilmoittaudu mahdollisimman pian Salon seurakunnan verkkosivujen kautta. • Kesäjumppa ke klo 18–19 Särkisalon kirkkopuistossa. MUUTA TOIMINTAA • Valopilkkuilta ti 15.7. • Teijon kirkossa sanajumalanpalvelus klo 13; Joutsiniemi, Länsikallio, Rantatalo. Metsäja maanrakennustyöt KoneHai Oy Haikonen Petri p. • Särkisalon kirkko joka päivä klo 10–15. . • Teijon kirkko ma–su klo 11–17, tiekirkko. Lämmin kiitos osanotosta. klo 18 Toijan kerhotilassa, Kuusitie 8; Taina Koski. Lisätietoja pastori Timo Viitaselta, puh. MATKA SAARENMAALLE Lähtisitkö Saarenmaalle 5.–8.9.2025 mukavassa porukassa. 041 319 0920 info@hautauspalveluaava.fi www.hautauspalveluaava.fi Seurakuntatoimisto p. Kaivaten Puoliso Tuula Lapset Kristiina, Sirle ja Christian perheineen Siunaus on toimitettu lähiomaisten ja ystävien läsnä ollessa 3.7.2025. Kertamaksu 5 € (käteinen, MobilePay) tyttöjen koulunkäynnin tukemiseen Boliviassa SLS:n kautta. KIRKKOJA AVOINNA KESÄLLÄ • Kiskon kirkko la klo 12–15. • Salon perheneuvonta on suljettu 14.7.–4.8. 045 8440 870 Myös WhatsApp Perniönseudun Kierrätysyhdistys r.y:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pidetään sunnuntaina 20.7.2025 klo 14.30 Kierrätyskeskuksessa. 040 732 9634 pete.haikonen87@gmail.com Turuntie 14, Salo. • Perniön kirkko ke–su klo 12–18, tiekirkko. Myös kotikäynnit koko Salon alueella ja Kemiönsaaressa. 02 774 5200, hauta-asiat p. Mukaan tarvitaan vielä jokunen lähtijä, jotta matka toteutuu. Kiireellisessä avuntarpeessa tänä aikana yhteys sosiaalija kriisipäivystykseen 044 778 3121. Turuntie 8, 24100 Salo Salontie 2, 25500 Perniö Kaikki hautajaisiin ja muistotilaisuuteen liittyvät palvelut samasta paikasta, samalta henkilöltä aina hautakiveen ja perunkirjoitukseen saakka. Kesäkiskolaisten kirkkopyhä. 044 774 5295 tai sähköposti timo.viitanen@evl.fi. SULATUKSET • MINIKAIVINKONETYÖT Mika 0400 681 026 Santeri 0400 863 020 • SÄHKÖASENNUKSET JA ILMALÄMPÖPUMPUT: Mikko 044 552 2139 • AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMÄT: Mauri 040 524 8273 www.mmsahko.fi MM-Sähkö OSTAMME KAIKKIA KIINTEISTÖJÄ Tarjoa! Mathildedalin Ruukki Oy Olli Lehti 0400828699 ongelmapuiden poistot puistoja maisemahakkuut kaivinkonetyöt + traktorityöt energiapuuhakkuut puunkorjuu traktorilla puiden ja oksien kuljetukset kantojyrsin kaivinkoneeseen ketjumurskain (tiet, pellonreunat) .. 02 774 5209 salonseurakunta@evl.fi, www.salonseurakunta.fi TERVETULOA KIRKKOON Sunnuntaina 13.7. . heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. HERÄTTÄJÄJUHLAKIITOKSET Kiitokset herättäjäjuhlien talkoisiin ilmoittautuneille, talkoolaisille ja kaikille, jotka olivat mukana juhlajärjestelyissä! SEURAA MEITÄ SOMESSA Facebook: Salon seurakunta Perniössä ja Särkisalossa Instagram: kirkkoperniossa KIRKOSSA KUULUTETTUA Kastetut Frida Taimi Ylvali Hintsala Diana Elina Victoria Lamnaouer Hautaan siunatut Kaarina Aleksandra Astrid Jokinen 98 v Heimo Hermanni Haapala 95 v Maila Elisabet Toivola 93 v Maija Liisa Lindberg 92 v Pirkko Hillervo Helkiö 91 v Leila Tellervo Toivonen 84 v Pekka Kalevi Kivistö 72 v Stig Edvard Mikael Lundström 67 v Esko Martti Johannes Vesa 36 v YLEISTEN ALUEIDEN KUNNOSSAPITOA: • Pihojen, pientareiden ja niittyjen trimmeröinti • Aliurakoinnit, työsuoritukset • Maatalouskoneiden, -irtaimiston, työkalujen osto • Hyötyajoneuvojen hyllyjen, kalusteiden osto ja välitys Soita & kysy lisää: p. P. kuolleita seurakunta kokoukset ostetaan tYÖsuorituksia tYÖsuorituksia hautauspalvelut Rakkaamme Pekka Kalevi KIVISTÖ * 17.3.1953 † 10.6.2025 Joka elää muistoissamme, ei koskaan kuole. Palvelemme ma-pe 9-17.30, la 9-14. • Kiskon kirkossa messu klo 10; Huhtasalo, Hyvönen ja saarnaamassa kesäkiskolainen Urpo Raunio. .. 5 Torstaina 10. 02 774 5206, taloustoimisto p. DIAKONIATYÖ JA PERHENEUVONTA KESÄLLÄ • Diakonian ajanvaraus suljettu 7.–20.7. Hallitus 0400 681 026 putkimies50@gmail.com • ASENNUKSET • URAKOINTI • TARVIKKEET • VIEMÄRIN AVAUKSET • VESIJOHT
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävän päällikön Sebastian Holmin mukaan hieman ennen kahdeksaa luku oli noussut jo seitsemäänkymmeneen, vaikka pahimmat tuulet olivat jo laantuneet. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Käytännössä Aaljoentie, kuten myös esimerkiksi elyn vastuulla samalla tavoin oleva Sauruntie Teijon ja Perniön välillä, kuuluu kuitenkin teiden vähäliikenteisyyden ja verkostollisen aseman vuoksi kolmanteen, eli alimpaan korjausluokkaan. Myrsky oli kaatanut aamuyöstä puun Perniössä Lupajantielle ja Kiskossa Uudenmaantielle. Varsinais-Suomen elykeskuksen tienpidon asiantuntija Hanna Skants totesi kesäkuun loppupuolella, ettei paikkausta ole unohdettu. Skants huomauttaa, että tie ei ole mukana isommassa päällystysohjelmassa, jossa koko tie päällystettäisiin uudelleen. Paikkausjonon purkamisessa voi kuitenkin kestää. Myös ilmatieteen laitoksen mukaan heinäkuun myrskyt ovat harvinaisia ja heinäkuu on vuoden hiljaisin kuukausi myrskyjen osalta. Kyseisessä kuntoluokassa olevia teitä Varsinais-Suomen elyn toimialueella on Skantsin mukaan yli 3000 kilometriä, joista miltei joka kymmenes on huonossa kunnossa kuntomittareiden valossa. –Ei täällä heinäkuussa yleensä tällaisia isompia myräköitä ole. Heinäkuun hiljaisin myrsykuukausi Ilmatieteen laitos tiedotti viikonloppuna, että koko maassa kirjattiin myrskytuulten seurauksena yhteensä noin 700 vahingontorjuntatehtävää ja sähkökatkoja aiheutui yli 50 000 taoudelle. Ely pyrkii pitämään teiden käytön turvallisena ja miellyttävänä, mutta kokonaan paikkaukseen liittyvistä ongelmista tuskin päästään. Nykyisen tutkimustiedon osalta on epävarmaa, miten ilmaston lämpeneminen tulee vaikuttamaan myrskytuuliin, laitos kertoo. Ulla-myrsky kaatoi puita ja katkoi sähköjä eteläisessä Salossa Paikkaus oli esillä jo viime syksynä, mutta toimenpiteitä ei ole vielä tehty Aaljoentien pinnassa on ajoittain syviäkin kuoppia, jotka vaativat paikkausta. TÄÄLTÄ Nuutti Ruokangas Aaljoentietä on luvassa paikkauksia, mutta ei välttämättä lähiaikoina. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan koko maakunnan alueella sattui puolenyön ja puoli kuuden välisenä aikana noin 60 vahingontorjuntatehtävää, joista suurin osa oli tielle kaatuneita puita. Päivystävä päällikkö Holm kertoo, että pelastuslaitokselle on tullut tehtäviä tasaisesti koko maakunnan alueella myös mantereelle, vaikka kovimmat tuulet koettiin Saaristomerellä. 6 Torstaina 10. Vuotuinen paikkausbudjetti on ely-keskuksella noin neljä miljoonaa euroa, jolla rahoitetaan myös esimerkiksi liikenneympyröiden uudelleenpäällystyksiä. –Siellähän ennustettiin yli 30 metrin sekunnissa puuskatuulia ja mitä olen katsonut, ne ovat aika lähelle sitä menneet, Holm kertoi. –Meillä on yksi urakoitsija, joka vetää näitä paikkausurakoita VarsinaisSuomessa ja Satakunnassa, Skants kertoo. Esimerkiksi VarsinaisSuomessa ja eteläisen Salon alueella perjantaiaamuna havaittiin myös lukuisia sähkökatkoksia. Tänä kesänä myrskyn syntymistä edesauttoi ilmatieteen laitoksen mukaan Manner-Eurooppaa koetellut helleaalto, jonka aiheuttama suuri lämpötilaero loi suotuisat olosuhteet matalapaineen laajentumiselle myrskyksi. Skants arvelee, että Aaljoentielläkin on käyty tarkastamassa tilannetta tämänkin vuoden puolella. Vielä kuitenkaan koloja ei ole paikattu.. Aaljoentie paikataan, mutta ajankohdasta ei ole vielä tietoa Nuutti Ruokangas Ulla-myrsky kaatoi puita tielle Perniössä ja Kiskossa perjantaina aamuyöstä ja aiheutti sähkökatkoksia ainakin Särkisalossa ja Perniössä. Sähkönsiirtoyhtiö Carunan vikakartan mukaan Varsinais-Suomesta oli perjantaiaamuna hieman kello kahdeksan jälkeen yli 2000 sähkönsaannin vikailmoitusta, joita oli Salosta noin 110. Myrskyn myötä VarsinaisSuomessa koettu tehtävämäärä jää talvimyrskyjen huippulukemista, jotka saattavat aiheuttaa pelastuslaitokselle tehtäviä yli 400, mutta kesäaikaan tällaiset myrskyt ovat päivystävän päällikkö Holmin mukaan harvinaisempia. – Valitettavasti loputtomia eivät ole näihin paikkauksiinkaan osoitetut eurot, ja paikkaustarvemäärät huomioiden, tultaneen varmasti kaikkialla tiestöllä näkemään reikiä vielä jatkossakin, Skants sanoo. Tien paikkaus oli esillä jo viime syksynä, kun Perniönseudun Lehti uutisoi, että Varsinais-Suomen ely-keskus oli tekemässä korjauksia useammalle tielle eteläisen Salon alueella, joista Aaljoentie oli yksi. Toistaiseksi tilanne ei kuitenkaan näytä muuttuneen tiellä. Asfaltoidulla tiellä esiintyy ajoittain leveitä ja syviäkin kuoppia, joita tiellä ajava joutuu väistämään. Torstain ja perjantaina välisenä yönä LounaisSuomen yli kulkenut Ullamyrsky aiheutti pelastuslaitokselle useita tehtäviä päivän käännyttyä perjantain puolelle. Eteläisessä Salossa havaintoja oli erityisesti Särkisalon ja Perniön eteläosissa Uudenmaan vastaisella rajalla Hummelvikin, Krailan ja Puontpyölin ympäristössä sekä Petun saaressa. Eteläisen Salon alueella myrsky aiheutti kaksi vahingontorjuntatehtävää. Aaljoentien pinnan korjauksen osalta täytyy tyytyä paikkaukseen. –He kiertävät maastossa säännöllisin väliajoin ja heillä on valulista olemassa, mutta paikattavaa on ympäri molempia maakuntia todella paljon. Yhteensä Varsinais-Suomen ely-keskuksella on hänen mukaansa huollettavanaan yli 6000 kilometrin tieverkosto kahden maakunnan alueella. Perniön Ylikulmalta Tuohittuun vievä Aaljoentie on tarvinnut paikkausta jo pidemmän aikaa
–Noiden etujen lisäksi kipsin käyttäminen voi myös säästää rahaa, kun lannoittamisesta ei koidu niin paljon kuluja, LänsiSuomen ProAgrian Antti Raininko kertoo. Sirke Mahkonen kertoo, että Kipsi-hankkeen ensi vuoden toiminta-alueen laajuus riippuu ympäristöministeriön rahoituksesta.. Myös fosfori pääsee kiinnittymään maahiukkasiin voimakkaammin kipsin avulla. Toukokuun lopussa pellolle istutettiin kurkut. Siten sen vapautuminen maaveteen vähenee. Antti Raininko kertoo, että kipsi sopii monelle viljelykasville. Sokerijuurikkaalla sen käyttö esimerkiksi alentaa keväistä taimipolteriskiä. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Maassa oleva vesi saa sen liukenemaan kalsiumja sulfaatti-ioneiksi. Mittauksissa pystyttiin mittaamaan myös kasvin kokema stressitila niin kutsutun elinvoimaisuusindeksin avulla. Asiasta on kuitenkin laadittu selvitys, jonka mukaan kumpikaan edellä mainituista ei pidä paikkaansa. Kaikilla kasveilla kipsiä ei ole vielä kokeiltu. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Tutkimuksista riippuen kipsin käyttämisen avulla on saatu noin 30–50 prosenttia pienempi fosforikuorma. Taimipolte on kasvia kiusaava tauti, joka voi tappaa jo ennen kasvin pinnalle nousua. Kipsi toisi viljelijällekin etua, mutta ennakkoluulot sitä kohtaan elävät Liinu Nieminen Avomaankurkkuja pääsi Perniön Ylönkylässä osaksi kipsikoetta. Kipsinlevityksen tavoitteena on juurikin vähentää valuma-alueilta Saaristomereen, Pohjanlahteen ja Suomenlahteen tulevaa fosforikuormitusta. 7 Torstaina 10. Kvinoalla niin ei voida toistaiseksi tehdä lainkaan, sillä se kasvatetaan luomupelloilla, eikä kipsiä ole hyväksytty siellä käytettäväksi. Sulfaatin pitoisuus nousee kipsin levitystä seuraavina vuosina, mutta huuhtoutuu nopeasti maakerroksista. Se on ollut käynnissä vuodesta 2020 asti. Se ei aiheuta viljelylle haittaa. Maan mururakenne parantuu kasvaneen ionivahvuuden vuoksi. Skotlannin maatalous Oy:n pelloilla noin kahden hehtaarin lohkolle levitettiin kipsiä pääsiäisviikolla. Vainoidenkin pelloilla kipsin vaikutus on alkanut heti sen päästyä maaperään. Kipsistä voi olla viljelijälle ainakin kolmenlaista etua: lannoitus, maarakenteen parantuminen ja vesien suojelu. –Tätä on syytä jatkaa, Mahkonen toteaa. Parantunut mururakenne puolestaan auttaa siinä, että pintamaan kulkeutuminen valumaveden mukana pellolta pois vähenee. TÄÄLTÄ Skotlannin Maatalous Oy:n pellolta nostetuista avomaankurkuista mitattiin fosforiluokka. Kipsihanke päättyy, mutta kipsin levitys ja kipsitoiminta jatkuu. Ennakkoluulot kipsin käyttämistä kohtaan ovat olleet peltojen kovettumisen lisäksi esillä esimerkiksi maan happamoittamisen ja suolaamisen ajatusten vuoksi. Kipsi-hanketta rahoitetaan Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja Euroopan unionin elpymisvälineestä. Stressiäkin oli vähemmän kipsimaassa kasvaneella kurkulla. Ja jos pääsee tekemään jotain, joka edesauttaa meitä ja muita, niin ehdottomasti ollaan mukana, toinen Skotlannin tilan isäntä Juho Vainio taustoittaa. Pellolla, johon oli levitetty kipsiä, fosforiluokka oli pienempi. Tiistaina viljelijät eivät päällepäin huomanneet eroa kipsillisen lohkon ja kipsittömän lohkon kurkkujen välillä. Parempi ehkä olisi käyttää sanaa kalsiumsulfaatti, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliiton VarsinaisSuomen alueen kipsinlevityksen asiantuntija Sirke Mahkonen pohtii. –Kipsi sanana hämää ja aiheuttaa ennakkoluuloa pellon kovettumisesta. Kovien kokkareiden sijaan maasta tulee kuohkeampaa ja helpommin muokkautuvaa. Erityisesti savimaan mururakennetta parantaa kipsin käyttäminen. –Tähän mukaan lähtemisen taustalla on uteliaisuus ja kiinnostus kaikkea viljelyyn liittyvää kohtaan
–Ei sitä tullut edes koskaan ajatellut. Sama alkuperäisyys näkyy Meritalon perustajien Susanna (kuvassa keskellä) ja Olavi Lindstedtin lapset Emmi Brownie (vasemmalla), Anni Heijari ja Tuomas Lindstedt työskentelevät kaikki nykyään yrityksessä.. –(Tehdään) Sellaisia tuotteita, jotka maistuvat hyvältä ja jota voisi itse ostaa kaupasta toisenkin kerran, Emmi Brownie sanoo. Nykyään Meritalo ei enää itse viljele omia raaka-aineitaan, mutta hankkii ison osan raaka-aineista lähialueilta. Pelkästään Meritalon nimellä toimivia tuotteita valmistetaan vuosittain satoja tuhansia. Sinänsä alunperinkään jalansijan saaminen hillomarkkinoille ei ollut helppoa. Ulkopuolisen korvaan vaikuttaa siltä, että jotain on selvästi mennyt toiminnassa oikein. Susanna Lindstedt huomauttaa, että markkinoita hallitsi tuolloin, kuten nytkin, muutama iso keskusliike. Kolmekymmentä on kuitenkin se luku kynttilöitä, joita olisi voinut kakkuun asettaa, kun muun muassa hilloja, mehuja, siidereitä ja kuohujuomia valmistavan Meritalon syntymäpäiviä tänä vuonna vietettiin. On tehty päivä kerrallaan ja ajatellut, että jollain tarvitsisi tulla toimeen, Susanna Lindstedt toteaa. Meritalon lisäksi yrityksen alla valmistetaan nykyään myös Lepolan siidereitä sekä Villitarhuri-brändätttyjä kuohujumia ja glögejä. Mahdollisuuteen tarttuminen oli riski, joka tarkoittaisi tuotantoa ilman varmuutta myynnistä. Riskinotto kannatti lopulta, sillä nyt Meritalon hilloja myydään käytännössä koko maassa, vaikka yrityksen edustajat itse arvelevat tunnettavuuden olevan parempaa juuri eteläisessä Suomessa. Meritalo myi aluksi tuotteitaan pienimuotoisemmin, kunnes edessä oli mahdollisuus alkaa tuottamaan valtakunnalliselle keskusliikkeelle. 8 Torstaina 10. Toiminta laajentunut hilloista Yrityksestä, joka alkoi ajatuksesta saada toimeentuloa oman maan viljelyksistä ja jossa hilloa kannettiin purkkeihin kannusta ja etikettejä väritettiin käsin, on sittemmin kasvanut yhdeksän vakituisen työntekijän perheyritys, joka tarjoaa jo hilloja ja mehuja 24 eri sorttia. Miten sitten perustaja sen itse näkee, olisiko Susanna Lindstedt uskonut Meritalon päätyvän tällaiseen tilanteeseen. Samalla yritys toimii edelleen työpaikkana myös seuraavalle sukupolvelle, sillä perustajien Susanna ja Olavi Lindstedtin lapset Emmi Brownie, Anni Heijari ja Tuomas Lindstedt ovat itsekin mukana toiminnassa. Susanna Lindstedt, Emmi Brownie ja Anni Heijari kokevat, että tässä tavoitteessa on pystytty pysymään. Lapset koemaistajina Meritalo on kasvanut varsin orgaanisesti, varsinaista kasvua ei ole hakemalla haettu. Meritalon perustajat, edellä mainittu Susanna ja hänen miehensä Olavi Lindstedt olivat ehtineet toimineet Olavin samannimisellä sukutilalla Perniön Ylönkylässä jo osa-aikaisina viljelijöinä kymmenkunta vuotta, ennen kuin he muuttivat tilalle vakituisesti 90-luvun alussa. Kolme vuosikymmentä on ajanjakso, joka voi tuntua yhtä aikaa sekä pitkältä että pelkältä silmänräpäykseltä. Samalla Meritalon kasvusta ja laajentumisesta huolimatta toiminnan ydin on pysynyt edelleen samana. –Mietimme kyllä kaikkia muitakin vaihtoehtoja, jollakin täytyisi elää. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Yksinkertaisuudessaan se oli innoittavana tekijänä taustalla, kun Meritalon hillojen valmistus alkoi kesäkuussa vuonna 1995. Mutta kun viljelimme mansikkaa, se oli sitten aika luonnollinen siirtymä, Susanna Lindstedt kertoo ajatuksia yrityksen taustalla hillotehtaan varastorakennuksen yläkerrassa. YRITYS Meritalolla takana kolme vuosikymmentä Vuosien aikana yritys on kasvanut varsin orgaanisesti ja oppinut myös pitämään puoliaan Nuutti Ruokangas Toimeentulon varmistus
Kaikkia tuoteideoita ei ole mahdollista toteuttaa. –Nollasta on lähdetty ja yrityksen, erehdyksen kautta on päästy eteenpäin, Susanna Lindstedt tiivistää. 9 Torstaina 10. Alkuun Meritalossa oltiin pitkälti polvillaan isojen asiakkaiden edessä, ei välttämättä enää. Muutama viikko sitten ristit aseteltiin paikoilleen yhden työpäivän aikana. –Jonkun päivän voisin vaihtaa pois, mutta kokonaisuutta en vaihtaisi pois, Susanna Lindstedt toteaa. Kolmeen vuosikymmenen aikana yrityksen pyörittäjät ovat myös oppineet muutenkin alan tavoille ja tietävät paremmin, kuinka toimia erilaisissa tilanteissa. Niitä oli tuotu sekä vanhalle että uudelle hautausmaalle, ja ne olivat Haapaniemen tietojen mukaan olleet rivissä piilossa arviolta 70–80-luvulta saakka. TÄÄLTÄ Meritalolla takana kolme vuosikymmentä Vuosien aikana yritys on kasvanut varsin orgaanisesti ja oppinut myös pitämään puoliaan myös esimerkiksi siinä, että vaikka uusia tuotteita kehitetään, ovat reseptit käytännössä pysyneet samana alusta lähtien. Muutenkin muutokset tuotteisiin tai niiden ulkonäköön pohjautuvat lähinnä ulkoisiin vaikutteisiin, kuten marjapitoisuutta tai etikettejä koskeviin lainmuutoksiin. Innovatiivisuutta riittää yrityksessä edelleen uudenlaisten tuotteiden kehittämiseen, etenkin Anni Heijarilla. Susanna Lindstedt Liinu Nieminen Perniön uudella hautausmaalla seisoo rivissä rautaristejä. Ne ovat osa historiaa ja arvokas säilytettävä asia, Haapaniemi tiivistää. Rautaristialueen suunnitellut Petri Haapaniemi kertoo, että paikkaa alueelle ei ollut vaikea valita. Raja tulee yksinkertaisesti jossain vastaan tuotantomahdollisuuksien ja -kapasiteetin osalta. Rautaristit saivat uuden mahdollisuuden Rautaristien alueelle saa tuoda kukkia ja kynttilöitä, jos niiden äärellä haluaa muistella menehtyneitä. Hautausmaatyöntekijä Petri Haapaniemi päätti suunnitella ja rakentaa vanhoista rautaisista risteistä kokonaisuuden uuden hautausmaan uurna-alueelle. –Mekin voimme sanoa jotain, Anni Heijari sanoo. Ristit ovat muodostelmassa, joka on symmetrinen ja tasapainoinen. Jonkun päivän voisi vaihtaa pois Nyt Lindstedtiä, Brownieta ja Heijaria kuunnellessa välittyy tunne, että he tuntevat alan kuin omat taskunsa, vaikka niin ei ole aina ollut. Ikänsä vuoksi muutama risti hajosi ennen kuin ne saatiin siirrettyä. Ja kun toimintaa on pystytty kasvattamaan, niin selvästi ainakin osa asiakkaista on tuotteista tykännyt. Kaiken kaikkiaan kolmikon puheesta välittyy tyytyväisyys, vaikka 30 vuoteen on mahtunut muitakin kuin positiivisia päiviä. –Sanoisin, että jos 30 vuotta on pystytty myymään, niin niistä tykkää joku muukin, kuin me, Brownie nauraa. Piiloon uudelle hautausmaalle jäi vielä muutama rautainen risti. Tuotekehityksessä on itse asiassa nojattu vuosien saatossa paikallisvoimaan, eli Ylönkylän lapsiin, joilla maistatettiin erilaisia hilloja, kun nämä sattuivat vierailemaan. –Ei ole kaunisteltu (mielipide), Heijari täydentää. –Sähkömies tulee ensi viikolla, ja silloin katsotaan, minkälainen valaistus tähän asennetaan, Haapaniemi kertoo suunnitelmista. Hän on lapsuudesta saakka nauttinut käsillä tekemisestä. –Jos joku kauppa meinaa kesällä tilata kymmenen myyntierää karpalohilloa, niin saatan sanoa, että ”ota nyt vähän vähemmän alkuun”. Nykyisellä työpaikalla hautausmaalla hän arvostaa siisteyttä ja visuaalisesti kauniita asioita. Kaikista näyttävin risti on keskellä, pienempiä ristejä alueen laidalla. Näiden kahden asian yhdistelmän vuoksi koko ristialuekin rakennettiin. Yksi opetus vuosien varrella on myös asiakkaiden tilauksien kyseenalaistaminen, vaikka kieltäytyä on tarvinnut harvemmin. Rautaristialue ei ole vielä täysin valmis, vaikka vierailijoilla on jo mahdollisuus siihen tutustua. Tarkoitus olisi, että valo on päällä alkuillasta aamuun, ja tekee alueesta kauniin myös pimeällä. " Lapsilta tulee todella rehellisistä palautetta. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. –Näitä rautaristejä ei kuulu hävittää. Tulevasta puhuttaessa käy myös ilmi ainakin Heijarin ja Brownien puheista, ettei yritykselle haluta tulevaisuudessakaan kasvua vain kasvun vuoksi. Siskokset ainakin haluavat pitää työn ja muun elämän tasapainon kohdillaan. –Lapsilta tulee todella rehellisistä palautetta, Lindstedt sanoo. Ne eivät ole alkuperäisillä paikoillaan, vaan aseteltu nykyisille kohdilleen huolellisesti ja harkiten. –Kyllä niillekin vielä paikka jostakin löytyy, Haapaniemi miettii. Uusia haasteita on otettu vastaan niistä pahemmin mitään tietämättä. Meritalon perustajien Susanna (kuvassa keskellä) ja Olavi Lindstedtin lapset Emmi Brownie (vasemmalla), Anni Heijari ja Tuomas Lindstedt työskentelevät kaikki nykyään yrityksessä.. Ajatus rautaristialueen suunnittelemisesta lähti toimettomina lojuneista risteistä. Valon lisäksi alue saa laatan, jossa lukee alueen suunnittelijan nimi
heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Pian tämän kuoleman jälkeen hänen perheensä lähti alueelta, ja nuorukainen jäi Yliskylään lepäämään yksin. Yliskylässä on ollut kirkko samassa paikassa varmasti ainakin 1100-luvulta saakka. Sopu syntyi ja uudella lailla peruttiin itsenäistyminen. Sateinen kirkkomaa kutsui eräänä perjantai-iltana parisen viikkoa sitten joukon Perniön historiasta kiinnostuneita porttinsa sisäpuolelle. PohjoisPerniö oli silloin elinvoimainen alue, jossa oli kouluja, pankki, kauppoja ja teollisuutta. Syntyi ajatus, että Yliskylään pitäisi perustaa oma kirkkoherrakunta. Polttovenehauta on ollut tyypillinen vuosien 600 ja 800 välillä. Kirkkomaan alapuolella humiseva Kuninkaantie oli Kuninkaantie jo vuosia ja vuosia sitten. Uuden kirkkoherrakunnan perustaminen taas tarkoitti sitä, että olisi muodostunut samalla uusi kunta. Hänen hautansa on siitä poikkeuksellinen, että kivessä on kuva hänestä. Siksi myös sen kirkkomaa kätkee sisäänsä niin monia salaisuuksia. Äidin ja Isän kuoltua heidät kuljetettiin poikansa kanssa samaan hautaan Yliskylän kirkkomaan laitaan. Obeliskin muotoisessa kivessä on kuitenkin yksi ongelma: siinä ei lue Anders vaan Andres. Oli kirkkoja ollut kuinka monta tahansa, Yliskylän kirkkopaikka on vanhin kirkon paikka lähiseudulla Perniönjokilaaksossa. Lapio ei uponnut maahan kuitenkaan aivan suunnitelmien mukaan. Hänen hautakivensä kertoo lahjoittamisesta myös nykyisille sukupolville. Tapa vastaa jonkin verran nykyisen kaltaista polttohautausta. Vuonna 1893 huomattiin, että Yliskylän kirkkoa ympäröivä soikea kirkkomaa on liian pieni ja siksi vaati laajennusta. Valtaväylällä ei tosin menneisyydessä huristelleet rekat ja bussit vaan ihan toisenlaiset kulkuvälineet. Niistä rekonstruoitiin Suomen vanhin muinaispuku vuonna 1925. Liisi Lehtinen esimerkiksi poikkeuksellisen hyvistä sämpylöistä. Osan kohdalla se on helpompaa, osan kohdalla mahdotonta. Arpalahden ja Yliskylän raja kulkee joessa, ja kirkkomaa on ensimmäisenä mainitun puolella. Kun palo sammui, jäänteet koottiin ja vietiin kirkkomaalle haudattavaksi. Salossa on 20 kirkkomaata, joista kuusi sijaitsee eteläisessä Salossa. 10 Torstaina 10. Puukirkot kun eivät aina ole niitä pitkäikäisimpiä. Mahdottomaksi tehtäväksi on tuomittu puinen risti, jonka kulumisen vuoksi ei voi enää nähdä, kuka kyseisessä kohdassa viimeistä leposijaansa pitää. Karhujoen hautausmaan nimi säilyi Karhujokena. Vuosi oli 1926. Kirkkomaassa lepäävä Anders Johan Sjöberg testamenttasi omaisuuttaan Kieronperän kansakoululle. Kirkon nimi saattaisi yhtä hyvin olla Arpalahden kappeli. Tanja Bergrothin pitämällä Salon oppaiden ja Salon seurakunnan yhteistyönä syntyneellä kierroksella kuultiin Yliskylän alueen historiasta kirkkomaalla makaavien kautta. Salon oppaita edustava Tanja Bergroth kertoi Pohjois-Perniön vaiheista kirkkomaalla lepäävän historian kautta.. Eteläisen Salon kirkkomaista viisi on Perniön vanhan kunnan alueella. Lahjoittamiseen liittyy myös toinen tarina Yliskylän kirkkomaalla. Opas Tanja Bergroth muistuttaa, että puvun vanhuus ei synny löytöjen iästä, vaan siitä, että se on ensimmäinen rekonstruoitu puku. Ilmari Rannikko lepää kirkkomaan toisessa päässä. Myös juna pysähtyi Yliskylässä ja Kotaladossa. Tarina alkaa siitä, että emäkirkko siirtyi nykyiselle kirkonkylälle jo keskiajalla. Kirkkoja on lähteiden mukaan ollut vähintään kolme. Kokonaista venettä ei siis Yliskylän maan alta löytynyt. Siihen tarinaan liittyy myös Bergrothin humoristisesti kuvailema ”pohjoisperniöläinen separatistiliike”. Paikassa on ollut kirkko ainakin 1100-luvulta asti. Sen tyylistä taidetta ei muissa Yliskylän kirkkomaan kivissä ole. Haudankaivaja löysi alueelta muinaisesineitä, ja pian arkeologit 11 ruumishautaa ja polttovenehaudan. Testamentista käytiin vääntöä, mutta lopulta Sjöbergin oma tahto toteutettiin. Paluu Yliskylään Hautuumaalla makaavia muistetaan monista yksilöllisistä syistä. Siitä siis nimitys Pohjois-Perniön separatisteista. Lahjoituksena Yliskylän Kartanolta saatiin Karhujoen hautausmaan maa-alue. Yliskyläläinen kappeli joutui siirtymisen vuoksi taistelemaan rahoituksestaan. Satojen tarinoiden kirkkomaa Yliskylän kirkkomaa -kierroksella opittiin muun muassa Pohjois-Perniön separatisteista ja hautakiven kirjoitusvirheestä Yliskylän kirkkopaikka on vanhin kirkon paikka lähiseudulla. Koettiin, että taloudellisesti ei olla riippuvaisia kirkonkylän alueesta. Paljon lisää kertoisivat he, jotka maan alla makaavat. TÄÄLTÄ Liinu Nieminen Jokaisesta, joka Yliskylän kirkkomaalla lepää, voisi kertoa ja kirjoittaa tarinan. Oikeastaan nyt ei olla edes Yliskylässä, vaan Arpalahden kylässä. Yliskylän menneisyydestä ja nykyisyydestä löytyy yhtymäkohtia myös muualta. Kukaan meistä ei ole kuullut itsenäisestä Karhujoen kunnasta, mikä johtuu siitä, että neuvottelupöytään palattiin. Opas Tanja Bergrothilla on omat epäilyksensä siitä, että niitä on saattanut olla enemmänkin. P o h j a n k a r t a n o l a i n e n Rannikko menehtyi vain 15-vuotiaana. Yliskylän muinaispuku sai alkunsa näistä 1100-lukulaisista esineja hautalöydöksistä. Yksi tai useampi vainaja nimensä mukaisesti poltettiin 15 metrisessä veneessä. Kivisessä muotokuvassa nuori poika katsoo suoraan eteenpäin kaihoisa ilme kasvoillaan
Suuri kysymys on se, että miten se tehdään. Olavi Henttinen muistaa, kuinka eräs pappi oli jumalanpalveluksen Kaukurissa pidettyään todennut, että olisipa kirkossakin niin paljon väkeä kuin rukoushuoneella oli. Talkoohenki elää yhdistyksen sisällä. –Ja ei täällä oikeastaan niitä nuoriakaan niin paljon ole, Saarinen jatkaa. Vaikka saattoi häneltäkin joskus naapurin ikkunaan osua pallo vauhdikkaiden pelien tiimellyksessä. Ja talkoohengellä pyörii Kaukurin rukoushuoneyhdistys nykyäänkin. Vahvaan yhteisöllisyyteen kuuluva me-ne-henki oli elossa. Paikassa on ollut kirkko ainakin 1100-luvulta asti. Olavi Henttinen muistaa, kuinka vielä hänen kouluaikanaan koulujen välisissä tärkeintä ei ollut voitto vaan se, että Kaukuri voittaa ainakin Kurkelan. Liinu Nieminen Keltainen talo kohoaa paikassa, joka tuntuu olevan kuin keskellä ei mitään. Rukoushuone on nähnyt paljon. Ennen koko kylä kasvatti lapset yhdessä, eikä pahuuksiakaan tehty, kun kaikkialla oli vain tuttuja, Henttinen muistelee. Kylä oli rukoushuoneen rakentamisen aikaan vahvempi kuin nyt, ja rukoushuoneen rakentaminen ja käyttäminen osaltaan myös rakensivat yhteisöllisyyttä. Erityisesti kyläyhteisön murroksen. –Monet ovat ihan vain omissa poteroissaan, eivätkä edes halua tutustua toisiin, Henttinen harmittelee. –Talkoot eivät lopu, että tervetuloa vaan, Henttinen heittää. Ikkunat ovat saaneet ensiapua, ja ne ovat seuraavana projektilistalla. –Ensin pitäisi olla kaljateltta, että nykyään kukaan lähtee mihinkään, he heittävät humoristisesti. Tänä vuonna 100-vuotiaan rukoushuoneen merkkipäivän kunniaksi pidetään jumalanpalvelus elokuun alkupuolella. Rukoushuoneen tulevaisuuden miettiminen ei hymyilytä. Henttinen pohtii, että onkohan käynyt niin, että tupakkaaskin kylkeen on raapustettu luonnos, jonka perusteella on lähdetty tekemään. TÄÄLTÄ Satojen tarinoiden kirkkomaa Yliskylän kirkkomaa -kierroksella opittiin muun muassa Pohjois-Perniön separatisteista ja hautakiven kirjoitusvirheestä Yliskylän kirkkopaikka on vanhin kirkon paikka lähiseudulla. Lisäksi joulua ennen on myyjäiset ja keväällä usein lauluilta. Ainakaan kansakoulupohjalla, Henttinen lisää nauraen. Kaukurin rukoushuone on nähnyt sadan vuoden aikana yhteisöllisyyden muutoksen Olli Saarinen, Leena Olenius ja Olavi Henttinen ovat aktiivisesti mukana Kaukurin rukoushuoneyhdistyksen toiminnassa. –Kyllä täällä häitä voisi järjestää enemmänkin. Tänä vuonna rukoushuone täyttää 100 vuotta.. Tekijät olivat puolestaan pääosin talkoolaisia. Rukoushuoneyhdistyksen väki on yhtä mieltä siitä, että yhteisöllisyyden kasvattamisessa olisi työtä. Mutta mitään tuhoja ei tahallaan tehty. 11 Torstaina 10. –Kyläyhteisöä ei valitettavasti enää ole sillä tavalla olemassa kuin ennen. –Meillä on tosi kiva naisporukka, jossa aina leivotaan tapahtumiin, Leena Olenius kertoo. Vuosien aikana on muuttunut Kaukurin ja Kurkelan välisen vastakkainasettelun lisäksi myös moni muu asia. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Ollaan vaan hiljaa, jos osutaan samaan aikaan naapurin kanssa, Saarinen pohtii. On etuna lyhyt matka alttarille, Saarinen nostaa esiin. Tunnelma on heidänkin mielestään ollut kodikas. Kylä on Kaukuri, ja keltainen talo on rukoushuone. Kaukurin rukoushuoneessa on järjestetty jumalanpalvelusten lisäksi ainakin ristiäiset ja häät. Kolme aktiivista Kaukurin rukoushuoneyhdistyksen jäsentä Leena Olenius, Olli Saarinen ja Olavi Henttinen istuvat pöydän ääressä rukoushuoneen takaosassa ja miettivät sen vaiheita. Tunnelmasta muistetaan 100-vuotiaan talon suunnittelijaa ei tiedetä. Ennen on ollut toisin, kun koko kylä on ollut vilkkaampi. Jumalanpalveluksia pidetään pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, yksi alkukesästä ja yksi loppukesästä. Yhteisöllisyys oli aivan erilaisella tasolla osittain siksi, että ihmisiäkin oli enemmän. –Ja harvoin saa tuollaista punaista mattoa pitkin kävellä. –Se on vähän kuin kaupungissa hississä. Sataa vuotta talo ei ole pysynyt koskemattomana, vaan remonttia on tehty niin salissa, keittiössä kuin ulkorakenteissakin. Vuonna 1925 ei tarvittu erikseen suunnitelmia sähkötai putkiasentajia varten. Talkoohengen muuttuminen suuremmassa mittakaavassa herättää rukoushuoneyhdistyksen aktiivijäsenissä vitsailua. –Ei kovin valoisalta näytä, kun ajattelee nuorten kiinnostusta aihetta kohtaan, Henttinen miettii. –Sen rakentamisesta tuleekin sitten ikkunoiden sijaan seuraava projekti, porukka jatkaa
Jarrujalan painavuudesta riippuen alas tullaan noin minuutissa. Teijo Actionin yrittäjä Tapani Kakko kertoo, että toimintaa pyöritetään pienin kustannuksin.. TÄÄLTÄ Nuutti Ruokangas Meri-Teijon hiihtokeskuksen hissit käyvät, vaikka talven hiihtokauteen on aikaa hyvinkin puoli vuotta, eikä alamäkipyöräilijöitäkään näy. Ajojen välinen lehdistötilaisuus jää tällä kertaa lyhyeksi, mutta ydinviesti tulee selväksi: hauskaa oli ja uudelleenkin voisi tulla. Toimintaa ylläpidetään käytännössä muutaman työntekijän voimin. –Pienin kustannuksin tämä pyörii. Teijolta ja Raaseporin Påminnesta. Kävijäkunta on myös hyvin kansainvälistä, rinteessä on aikanaan nähty jopa kisaamassa Natomaiden edustajia. Tällä kertaa rinteessä ei ole tungosta, ainoat asiakkaat ovat Salosta kotoisin olevat alakouluikäiset kaverukset Oliver Nurmi ja Elias Kleme. Teijolla rinneautoilutoiminta on kuitenkin jatkunut, ennen kaikkea maineen ja keskuksen vetovoiman ylläpitämiseksi, Tapani Kakko kertoo. Teijolla on aikanaan järjestetty myös rinneautoilukisoja. Sinänsä Teijo Action -nimeä lumettomaan aikaan kantavan keskuksen rinneautorata ei ole millään tavalla uusi. –Kaikki miettivät, miten saisi ympärivuotista käyttöä. Tällä kertaa rinteen päälle hinataankin hiihtohissillä nimittäin nelipyöräisiä pelejä, rinneautoja. Ensikertalaiselta vaatii hetken aikaa, ennen kuin uskaltaa luottaa, että auton renkaat todella kääntyvät kaarteissa. Nuoria olen yrittänyt kouluttaa tähän ja muutamat ovatkin olleet halukkaita, mutta sitten kun huomauttaa, että tähän pitäisi investoida, on sanottu, ettei ole mahdollisuutta, Kakko toteaa. Syntyaika sijoittuu vuosituhannen vaihteeseen ja liittyy laskettelukeskusten ongelmaan saada rinteille käyttöä kesäaikaan. Kävijät voivat näin luottaa, että rinneautotoiminta jatkuu. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Autojen lisenssit sovitaan määräaikaisin sopimuksin ja Teijon laskettelurinteen sopimus päättyy tähän vuoteen. Ratoja perustettiin, jos nyt ei kuin sieniä sateella, niin useita ainakin. Teijon laskettelukeskus ei tosiaankaan ole ainoa keskus, joka päätyi ratkaisemaan kesällä käyttämättömänä olevan rinteen ongelman perustamalla rinneautoiluradan. Rinneautoiöuratoja on aiemmin löytynyt muun muassa Jyväskylästä, Vuokatista, Espoon Serenasta tai Turun Hirvensalosta, mutta nykyään rinneautoratoja löytyy Suomesta enää kaksi. Rinneautoilukeskusten puuttuessa Suomesta Meri-Teijoon autoilua kokeilemaan tulevilla henkilöillä ei usein olekaan aiempaa kokemusta, mutta rinteeseen myös palataan aiempien ajojen jälkeen. Alhaalta katsottaessa noin 640 metriä pitkä, kiemurtelevaa käärmettä muistuttava sorapäällysteinen rinneautoilurata asettuu hissien oikealle puolelle. –Lapissa tuppaa olemaan kesäkausi niin lyhyt verrattuna tänne etelään. Suuria onnettomuuksia ei tosin ole koskaan sattunut. –Saa nähdä mitä me teemme. Muut ovat jättäneet leikin kesken erinäisistä syistä, kertoo MCC Action Parkin perustaja Esa Aaltonen. Tieto, löytyykö rinneautoja Teijolta vielä tätä kesää pidemmälle, selvinnee myöhemmin tänä vuonna. Pääosin kävijät koostuvat erinäisistä porukoista töistä polttareihin. 12 Torstaina 10. Varsinkin täällä etelässä kausi on yleensä lyhyt ja muutenkin ailahteleva, joten se vaatii tällaisia temppuja, kertoo yrittäjä Tapani Kakko. Ainakin poikien kisan ykkösaika jää paremmaksi, kuin rattiin hyppäävän toimittajan. Teijon rinneautoilurata on yksi kahdesta Suomessa ja senkin tulevaisuus on vielä epävarma Oliver Nurmi saapumassa maaliin Teijon rinneautoilurinteessä. Aaltonen kertoo, että toimintaa on markkinoitu myös esimerkiksi PohjoisSuomessa, mutta toistaiseksi tarjoukseen ei ole tartuttu. Täällä on välillä niin, että talvikausi on 50 päivää ja loppu voisi olla rinneautoilua, Esa Aaltonen sanoo. Rinneautoilua pyöritetään varmasti Meri-Teijolla ainakin tämän kesän, mutta siitä eteenpäin tulevaisuus on vielä avoin. Rinneautoiluradat toimivat MCC Action Park oy -nimisen yrityksen myöntämillä lisensseillä. Teijo Actionin rata on Aaltosen mukaan itse asiassa ensimmäinen laatuaan maailmassa. Salolainen Nurmi kokeili rinneautoilua yhdessä kaverinsa Oliver Klemen kanssa. Ryhmien suosiossa Toistaiseksi Teijo Actionin rinneautoiluradalla on riittänyt Tapani Kakon mukaan kävijöitä varsin hyvin
–Jos on sellaisia lapsia, jotka haluavat mölkkyä heittää, niin mukaan vaan, Sjöstrand toteaa. Tervetuloa! Terveyspisteellä asioiminen on ilmaista. Kävelyn jälkeen n. Tänä vuonna mennään taas yrittämään, Erik Sjöstrand naurahtaa. Koronavuonna juhlat järjestettiin kerran etäyhteyden välityksellä. Hinta 6€. Tämänvuotiset Kemiönsaaren musiikkijuhlat ovat Mäkelän mukaan järjestyksessään jo 27. Hän kuitenkin muistuttaa, että voitto ei ole tärkeintä palikanpaiskonnassa. Yleensä musiikkijuhlilla on käynyt keskimäärin noin 1500–2000 kävijää, koostuen pääasiassa alueen vakituisista ja loma-asukkaista. Lähtö Hakamäen pihalta Finnarintie 150. Soita p. Lähtö liikuntahallilta Erveläntie 16. Hänet korvasi saksassa opiskeleva kiinalainen alttoviulisti Yanan Wang, kertoo juhlien toiminnanjohtaja Jukka Mäkelä. Lupajan kävely klo 9. Särkisalontie 2, Ylönkylä. Viisi rataa. Keskiviikkona musiikkia esitettiin Taalintehtaan torilla ja Karunan kirkossa, jossa kuultiin muun muassa Wolfgang Amadeus Mozartin ja Pavel Haasin sävellyksiä. Paljon onnea toivoo hoitotäti Nuutti Ruokangas Tällä viikolla järjestettävillä Kemiönsaaren musiikkijuhlilla nähtiin viime hetken muutoksia soittajien kokoonpanoon, kun saksalainen alttoviulisti Roland Glassl joutui jättäytymään pois juhlilta. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Firapeli aamukaffet klo 10. 13 Torstaina 10. Alun perin palikan paiskonta lähti hyväntuulisesta suunsoitosta siitä, kuka osaa parhaiten paiskoja palikkaa. Järj. Tervetuloa. –Koronahan vähän teki sellaista pientä laskua muutaman vuoden, mutta nyt kantautuu kollgeoilta ja taiteilijoilta viestiä, että yleisö on herännyt paremmin käymään ja ollut hyvin liikkeellä, hän kommentoi kamarimusiikkijuhlien suosiota. Hauskaa on, vaikka voittoa ei tulisikaan. Rasti-Perniö. Mäkelän mukaan tiedossa on, että joitain ryhmiä on tulossa juhliin myös Turusta ja Helsingistä. Opastus Salo-Tammisaaritieltä 52 Teijon tienhaarasta, josta n. Kaffet, paakelsi ja hyvän mielen pinko. Yhres Liinu Nieminen Särkisalossa ratkotaan lauantaina, kuka on paras palikanpaiskoja. @perkkari @perkkari1944 044 735 2303 Pist viesti! Maanantairastit 14.7 Lamminmäen kartalla. Lehdessä ei mainittu, että Sanna Leivosen voiton lisäksi myös perniöläinen Esa Kakko voitti sarjansa. Nyt istutaan kotona ulkona ja kuunnellaan lintujen laulua. • Juhlien koko ohjelma ja tarkat aikataulut löytyvät osoitteesta www.kimitomusicfestival.fi Kemiönsaaren musiikkifestivaaleilla viime hetken soittajamuutos Kemiönsaaren musiikkijuhlien ensimmäinen esitys kuultiin maanantaina Sändön kartanolla. Perniön Pirteät ry. Loppuviikosta musiikkia kuullaan muun muassa Salon taidemuseo Veturitallissa sekä Angelniemen ja Dragsfjärdin kirkoissa ennen Kemiön kirkossa järjestettävää loppukonserttia. Erillisiä sarjoja ei ole, vaan sukupuolesta ja iästä välittämättä kaikki pelaavat toisiaan vastaan. –Meillä ei ole ulkoesityksiä, joten meillä on sillä tavalla helpompaa. Yhres -ke 16.7. Järj. 13.7.2025 Timo 60 v. 044 735 2300 Perkkarissa sinut huomataan! Perkkarissa sinut huomataan! Sydämellinen kiitos kaikille meitä molempia syntymäpäivänä muistaneille. KiitoKset paljon onnea Enemmän kuin kaksi koolla Tapahtumatiedot/menovinkit: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Onnittelut/kiitokset/syntyneet/yhdistyspalsta: ilmoitukset@ pernionseudunlehti.fi Mainoksesi tähän. Finnarin kävely klo 9. Annikki ja Rainer Johansson. Keskiviikon torikonsertti on ainut ulkoilmajuttu ja sillekin on väistötilat, Mäkelä toteaa säiden osalta. Johtokunta Särkisalokoti -to 10.7. 4,5 km kohteeseen. –Olen voittanut kahdesti, mutta on yksi kilpailija, joka on voittanut kolmesti. • Mölkkykilpailu järjestetään Meripirtin kentällä lauantaina kello 13 Särkisalossa paiskotaan palikkaa Oikaisu Viine viikon Perniönseudun Lehdessä kerrottiin Perniöön tulleesta jousiammuntamenestyksestä. Patikointi Melassuolla la 12.7.25 klo 14:00. Alkuviikosta musiikkijuhlilla on kuultu Sändön kartanolla muun muassa Jean Sibeliuksen, Erkki Melartinin, Oskar Merikannon ja Laura Hynnisen sävellyksiä ja tiistaina Kemiön kirkossa järjestetyssä varsinaisessa avajaiskonsertissa soivat Johannes Brahms, Samuel Barber ja Maurice Ravel. Järj. Lähtö kimppakyydein Särkisalokodilta klo 8:30. Kävelyn aloituspaikka Alhomäentie 132. klo 10 eväät nautitaan Kaislan Astan luona. Paiskonta on jo muodostunut perinteeksi, sillä kilpailu pidetään tänä kesänä jo kuudettatoista kertaa. Järj. Mäkelä kehuu Wangia huippumuusikoksi ja sanoo juhlien lähteneen hyin käyntiin. Kiertopalkinto on edelleen sama kuin silloin vuosia sitten, kun parasta palikanpaiskojaa ratkottiin ensimmäistä kertaa. Hyvää kesää kaikille. Lähdöt klo 17.00-18.30 Tervetuloa. Kuva: Kemiönsaaren musiikkijuhlat SPR Perniön osasto Omapaikan terveyspiste on avoinna joka perjantai klo1012. Kilpailu järjestetään tänäkin vuonna Meripirtin kentällä kello 13 alkaen. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Yhres -to 17.7. Palikan paiskonta on tutummin suomalaisten suosikkipeli mölkky. Kakon sarja oli AMBU, ja pisteitä kertyi 548. Ensimmäiset kisat pidettiin Erik Sjöstrandin pihalla pienellä porukalla, mistä vuosien saatossa kilpailu paisui jopa lähemmäs 50 osallistujan tapahtumaksi Meripirtin pihalle. musiikkijuhlat. Ystävät ovat tärkeitä
Hammarin mukaan kuninkuusravit tai St Michel -ravit Mikkelissä vetävät hyvin väkeä, muut eivät niinkään. Vuonna 1978 alkaneella ohjastajanuralla startteja on tullut yli 15 tuhatta, voittoja miltei tuhat ja ohjastetut voittosummat ovat miltei 3,4 miljoonaa euroa. Kyllä vieläkin voisin ajaa ja tykkäänkin siitä, Hammar sanoo. Tulostiedot ja juttuvinkit urheilusivulle: toimitus@pernionseudunlehti.fi Teksti-tai WhatsApp-viestit 044-735 2302, 044-735 2303 Pysy Pysy fölys! fölys! @perkkari @perkkari1944 URHEILU Nuutti Ruokangas Arto Hammarin tilan pihaan saapuessa hänet löytää tutusta paikasta, eli ravikärryn ohjaksista. Valmennusta hän on tosin tehnyt kiireisemmän ohjastuksen aikanakin muutamia vuosia lukuun ottamatta 1990-luvun alkupuolella. –Näiden kanssa on niin mukava touhuta, ettei se ole sama, kuin olisi vaikkapa tavaroita hyllyttämässä kaupassa, sanoo enemmän tallin päivittäisestä ylläpidosta vastaava Tuominiemi. –Näihin raveihin tulee sellaisia ihmisiä, jotka eivät yleensä käy raveissa. Kuulostaa suurilta määriltä hevosen perässä istumista, mikä on tosin Arto Hammarille tuttua, sillä hän on pyörinyt hevosten parissa käytännössä koko elämänsä. Se riippuu puhtaasti muiden osallistujien määrästä. Yleisömäärä tapahtumassa on liikkunut säästä riippuen noin 350–400 välillä. Toisin kuin vaikkapa 100 metrin sprintterin kohdalla, hevonen ei luonnollisesti voi hakea voimaa kuntosalilta, mutta sitä hankitaan ajattamalla hevosia painavammilla välineillä. Kun lähtökohtia pohtii, ei ole ollenkaan yllättävää, että myös Hammarista tuli ammatiltaan raviohjastaja, ja varsin menestynyt sellainen. Hammarin ja hänen puolisonsa Taina Tuominiemen omistamalla tilalla majailee paraikaa valmennettavana noin parikymmentä hevosta, joita käytännössä kaikkia valmennetaan ravirataa silmällä pitäen yhtä shetlanninponia lukuun ottamatta. Hammaria ja Tuominiemeä suuri työmäärä ei kuitenkaan vaikuta haittaavan. –Minulla jäi viimeinen luokkakin kesken, kun piti päästä töihin talliin. Vielä alkuviikosta ei ollut tiedossa millaisen kavalkadin valmennettaviaan hevosia Arto Hammar oli lähettämässä Perniöön kisaamaan. Siitä tulee tänä tai ensi vuonna 50 vuotta, Hammar muistelee. Olisiko ollut Tampereen kuninkuusraveissa, kun se pysähtyi yleisön eteen, oli korvat pystyssä ja vielä nyökkäili, Hammar naurahtaa. Tämä on tavallaan hyvä näyteikkuna lajille, kun ei ajeta hammasta purren. Ja kuten yleensäkin urheilijoiden joukosta, myös Hammarin tallissa asustaa aikamoisia persoonia. –Ajoin aikoinaan Marimin-tammaa, joka oli ihan Suomen parhaimpia hevosia, voitti ravikuningataruudenkin. 14 Torstaina 10. Katsojamäärät laskussa Vaikka Arto Hammarilla varsinaiset kisaohjastukset ovat viime vuosina jääneet vähemmälle, nähdään hänet kuitenkin hyvin suurella todennäköisyydellä ohjaksissa tulevana lauantaina, kun Perniössä järjestetään harjoitusravit. Tänä vuonna Perniön raveihin osallistuu PerniönFinbyn hevoskasvatusyhdistyksen puheenjohtaja Kalle Melkkilän mukaan 35 ratsua. Ravivalmentajan metodit eivät poikkea urheilijoiden valmennuksesta Kiskolainen ammattivalmentaja ja raviohjastaja Arto Hammar pitää Perniön harjoitusravien kaltaisia tapahtumia tärkeänä Kiskolaislähtöinen Arto Hammar ajattamassa Liisi Kärki -hevosta tallinsa ympäristössä Suomusjärvellä.. Hänen isänsä oli jo aikoinaan raviohjastaja, jonka tallilla myös poika törmäsi sekä hevosiin että ammattivalmentajiin, jotka toimivat nuoren Arton esikuvana. Mutta mitä tapahtumaan tulee, hän pitää hyvin tärkeänä, että Perniön ravien kaltaisia pienempiä ravitapahtumia järjestetään. Tätä nykyä Suomusjärvellä talliaan pitävä Hammar on suurimmilta osin jättänyt ammattiohjastajan päivät taakseen ja keskittyy valmentamiseen. –Lauantaina ajoimme varmaan 16 hevosta. –Meillä on niin paljon töitä tässä kotona, että en pysty lähtemään enää raveihin. Joukossa suuria pernsoonia Keskustelun kääntyessä Hammarin kanssa ravihevosten valmennukseen ensimmäisenä tulee mieleen, että metodit tuntuvat hyvin samanlaisilta, kun ihmisurheilijoiden kohdalla puhuttaessa. Kiskolaislähtöinen Hammar palaa samoihin aikoihin aamun kolmannelta lenkiltä, kun haastattelu on sovittu järjestää. Yleisömäärän puolesta ravien kulta-aika sijoittuu Hammarin arvion mukaan vuosituhannen alkuun. Hammarin mukaan myös hevoset nauttivat kisaamisesta ja niistä esimerkiksi huomaa erilaisen tunnelman täyden katsomon edessä kisattaessa. Perniössä ravit voivatkin tarjoa Hammarin mukaan kävijöille ensikosketusta ravitapahtumaan. Tallilla riittää sen verran tehtävää, että raviohjastajan työhön kuuluva jatkuva reissaaminen olisi käytännössä mahdotonta yhdistää Hammarin nykyiseen valmennustyöhön, vaikka hänellä on tavoitteena tulevaisuudessa ohjastaa enemmän. Se oli niin diivahevonen, se nautti paljon yleisöstä. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Ravikiitureille suunnitellaan monipuolisia harjoituksia intervalleista lähtien, hevosten hemoglobiinia ja sykettä seurataan ja kovien treenien jälkeen jalkoihin laitetaan jääpusseja. –Me olemme ajaneet tänään jo kolme hevosta, Hammar kertoo noin kymmenen maissa aamupäivällä. Suomessa, kuten muuallakin, paikan päällä raveissa käyvä väki on vähentynyt nettiseuraamisen lisäännyttyä. Kyseinen rata on itseasiassa hyvin tuttu Hammarille ja hänen valmentamilleen hevosille, sillä hän käyttää Perniön rataa usein harjoitusratana
Cooperin vapaaehtoinen juokseminen vaatii Aleksi Kälkäjän mukaan "täyttä tyhmyyttä" Testi yllätti Meeri ja Aleksi Kälkäjän raskaudellaan. Lopulta testi alkaa lähestyä loppuaan. Heinäkuinen testikerta on yksi kolmesta tämän kesän koitoksesta. Osallistuakseen ei tarvitse olla seuran jäsen tai ilmoittautua etukäteen. URHEILU Nuutti Ruokangas –Klassikkomatka, 12 minuuttia. –Puoli minuuttia! Arto Korpinen huutaa jäljellä olevaa aikaa ja juoksijat juoksevat viimeiset metrit ennen kentän pintaan kaatumista ajan loppuessa. Alku järjesti aikanaan Korpisen mukaan säännöllisesti Cooperin testejä, mutta siitä on jo vuosia aikaa. Resepti on yksinkertainen. Ilmoitus Alun viikkokisoista ja Cooperista oli huomattu lehdestä. Oiva Ojala ja Niilo Pinomäki lähtevät matkaan ilman suurempia odotuksia, mutta tavoitteena on ylittää 2000 metrin raja. Kälkäjien viereen lähtöviivalle asettuu muun muassa polkujuoksua harrastava Nico Österberg, jonka viimeisin Cooperin testi on juostu viime syksynä. Kälkäjien kolmikko lienee tämänkertaisista juoksijoista pisimmän matkan takaa. –Kävin eilen juoksemassa kolmen tunnin polkujuoksulenkin, hän naurahtaa. Silloinen tulos jäi hampaankoloon, mutta täysin vetreillä jaloilla tulosta ei nyt lähdetä parantamaan. Armeijassa edellinen Cooperin testin lähestyessä käy ilmi, että tällä kertaa testin osallistujamäärä ylittää kesäkuisen määrän, sillä numerolapun rintaansa pukee yhdeksän juoksijaa. Minkälaista mielentilaa se sittem vaatii, että tämänkertaiset juoksijat on lähteneet testaamaan itseään Cooperissa. Arto Korpinen huutaa lähtöviivan kohdalla kunkin juoksijan aikoja ja ainakin ilmeiden ja raskaan hengityksen perusteella kukin tuntuu repivän itsestään irti ainakin miltei kaiken. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Hieman yleistäen suomalaisten Cooper-kokemukset pohjautuvat lähinnä koulujen liikuntatunneille ja kenties armeijaan, eivätkä muistot välttämättä ole erityisen positiivisia. Tällä kertaa eniten metrejä matkalla kertyy Aleksi Kälkäjälle, joka jää vain 25 metrin päähän kolmen tuhannen metrin rajasta. Aleksin tavoin Joni on juossut viimeksi testin armeijassa, Meeri yläasteella. –Ihan mielettömän hyvällä asenteella olivat, juuri siten, kuin Cooperin pitää tullakin, Korpinen kertoo. –On hyvä fiilis. Totesimme, että pidämme sitten Cooperin tänä kesänä, Korpinen kertoo. –Teijon alueen kyläyhdistyksellä oli viime vuonna hyvinvointiteema ja he kaipasivat meiltä toimintaa. Minullakin on armeijassa viimeisin, joten on hauska kokeilla, kuinka paljon niistä ajoista on heikentynyt, nauraa Aleksi Kälkäjä, joka osallistuu testiin yhdessä puolisonsa Meeri Kälkäjän ja veljensä Joni Kälkäjän kanssa. Ensimmäinen kierros juostaan varsin vahvasti jonossa, mutta pian eroja alkaa syntyä, kun juoksijat asettuvat omaan tahtiinsa ympäri 250 metrin ratakierrosta. Cooperin testin ensimmäisen kierroksen huumaa tiistaina Kirjakkalan Alun kentällä. Katumusta ei kuitenkaan ole havaittavissa. Kunhan vain löytää paikalle oikeaan aikaan ja nappaa numerolapun rintaansa. Eli kaikilla tulee olemaan sama aika. Mistä syystä täällä nyt siis juostaan juoksutestiä, jonka tavoitteena on mitata, kuinka paljon kukin juoksee tusinassa tuskaisessa minuutissa. Nico Österberg vetää joukkoa ennen Mikko Rindelliä.. Oulussa asuvat Kälkäjät ovat seudulla vierailemassa Aleksin ja Jonin äidin kotimaisemissa. Ikähaarukka vaihtelee alakouluikäisistä aikuisiin. Ja itsensä haastamista ilman erillistä treenausta tässä tapauksessa ennen kaikkea kaivataankin. Tämä oli tämän kesän tavoite, nyt se on tehty, Meeri Kälkäjä sanoo. Testi pahempi kuin oli muistanutkaan Ilmassa on aistittavissa jännittynyttä tunnelmaa lähdön lähestyessä. Näillä sanoilla Kirjakkalan Alun puheenjohtaja Arto Korpinen aloittaa palopuheen ennen 12 minuutin viheliäistä juoksukoitosta, eli Cooperin juoksutestiä. Miljöönä toimii Kirjakkalan Alun yleisurheilukenttä ja ajankohta on tavallinen heinäkuun tiistai-ilta. Paikalle oli tultu ilman sen kummempaa harjoittelua. Me järjestimme sauvakävelyä ja Cooperin, mutta se ei toteutunut, koska ei ollut osallistujia. –Täyttä tyhmyyttä se vaatii. Cooperit juostaan Alun järjestämien viikkokisojen yhteydessä. Lopulta kärsimyksen alkua ei voi enää pitkittää, juoksijat asettuvat viivalle lähtöä varten ja sitten mennään. Ensimmäinen juostiin kesäkuussa ja kolmas on luvassa elokuun alkupuolella. Korpisen mukaan ensimmäisessä testissä juoksijoita oli seitsemän. 15 Torstaina 10. –Siellä oli sellaisia, jotka olivat rohkeasti ihan pystymetsästä lähteneet. Testissä on mukana myös Cooperin ensikertalaisia. Sekä Aleksi että Meeri Kälkäjä kuvailevat testiä juoksun jälkeen pahemmaksi, kuin muistivat
Perniö ja Kisko hävisivät Salon mestaruussarjassa Lukijoiden kuvia Värikkään maariankämmekän Asteljoentieltä ikuisti Paula Hairisto Anni Hietanen lähetti kuvan "bambeista" pihallaan.. P3v 40m; 1) Leevi Marjamaa 18.1 P3v pallonheitto: 1) Leevi Marjamaa 3,28 P5v 40m; 1) Aleksanteri Makkonen 10.1 P7v 40m; 1) Mairon Leosk 8.9 P7v 350m; 1) Leo Marjamaa 1.42,5 P7v pituus; 1) Elias Vainio 202 P9v 40m; 1) Veeti Heinonen SalVilp 7,4 P9v 600m; 1) Klas Valjanen 2.15,9 P9 kuula; 1) Klas Valjanen 5,33 P11 60m; 1) Mauno Mustonen KuusjHu 11.8 P11 kuula; 1) Mauno Mustonen KuusjHu 7,55 T3v 40m; 1) Kaisla Lehto 13.1 T3v pallonheitto; 1) Kaisla Lehto 2,97 T5v 40m; 1) Netta Haikonen 11.6 T5v pallonheitto; 1) Claudia Vainio 4,06 T7v 40m; 1) Stella Valjanen 8.4 T7v 350m; 1) Stella Valjanen 1.26,2 T7v pituus; 1) Stella Valjanen 280 T9v 40m; 1) Eevi Rintakoski 7.8 T9v 600m; 1) Matilda Nyman SalVilp 2.32,3 T9v kuula; 1) Matilda Nyman SalVilp 3,54 T11v 60m; 1) Vilma Ahtiainen 10.8 T11v 600m; 1) Sofia Sandholm 2.43,1 T11v kuula; 1) Maribel Saarva 5,63 T12v 60m; 1) Neea Rintakoski 11.1 T12v 600m; 1) Neea Rintakoski 3.53,5 Perniössä kilpailtiin yleisurheilun nuorisokisoissa PsL Perniön joukkue koki viime torstaina kauden toisen tappionsa jalkapallon Salon mestaruussarjassa, kun Perniön hävisi FC Sopalle lukemin 3–2. Alla listattuna jokaisen sarjan voittajat. 16 Torstaina 10. Sekä Kiskon että Perniön joukkueet pelaavat seuraavan kerran kotikentillään tänään torstaina. heinäkuuta 2025 80 vuotta täältä. Samana päivänä myös Kiskon Kiskojat hävisi oman Kiskossa pelatun sarjaottelunsa FC KusPalle 9–0. heinäkuuta Perniön Urheilijoiden ja Tehtailija Juho Leinon säätiön järjestämissä nuorisokisoissa. PsL Perniössä kilpailtiin keskiviikkona 2