suljettu HUOM! Su 3.11. (06) 862 8150, www.peka.?. 0400 124 510 • Säästä lämmityskuluissa jopa 55% • Toimii kaikissa ulkolämpötiloissa • Viilentää/puhdistaa sisäilmaa • Hiljainen / Energialuokka A++ • 10 asteen ylläpitotoiminto /takkatoiminto • Mukava, säästeliäs ja talvenkestävä • Energialuokka A++ • Viilentää/puhdistaa sisäilmaa 10 asteen ylläpito• Takkatoiminto /10 toiminto • Econavi-järjestelmä Panasonic HE9PKE Mitsubishi Electric FH25 www.muoviitala.?/ilp Pysyvästi edullinen, aidosti kotimainen. 218 tkm/huoltok., 2xrenk. • OBD-tarkastus................................10,Tervetuloa palvelevalle katsastusasemalle Veteliin! Meidät löydät Valtatie 13 varrelta: Lehtisaarentie 30, VETELI. 7.400,VOLVO V70 2.4 Sportwagon -04 aj. , nahat 8.500,- Pasi Mäkelä p. TERVETULOA KAHVILLE SÄÄSTÄVÄISYYSVIIKON KUNNIAKSI PERJANTAINA 31.10.2014! OMEGA Myynti: 0400 387 188 Tehtaanmyymälä Ruutihaantie 13, YLIVIESKA www.omegakeittiot.. Tukesin hyväksymä asentaja EEVA-KEITTIÖT RAKENTAA JA . ANNA AMMATTILAISTEN HUOLEHTIA. SOITA JA KYSY TARJOUS! siES 9 KW vem ppu ilmalämpöpu llä kö si sisäyk 3650,- sta) (ei sis. • Myynti • Asennus • Huolto Muoviitala Oy Perho . 044 7404 601 eevakeittiot@gmail.com www.eevakeittiot.. asennu Toyota Avensis 1.6 Valvematic Terra Edition Wagon -11 115 tkm, huoltok. 0400-540 129. PATANAN KYLÄKAUPPA 040 1439 477 Elintarvike 040 1439 478 Rauta Keittiöremontti on Tee ntä. 2xrenk. 7.000,Ford Mondeo 1.8 Trend Sedan -06 2xrenk., autom. 12.900,Toyota Corolla 1.4 LT -01 aj. UUTUUS! Midea 12E Premier asennettuna 1550 € Ilmalämpöpumppujen huollot ja korjaukset alkaen 95 € Mökkitoiminto Takkatoiminto Hiljainen 20 dB Energialuokka A+/A++ Riittää 100-140 m2 taloon Myös tilatankkien vuosihuollot ja korjaukset sekä kylmiöiden ja kylmäkoneiden huolto ja korjaus. 044 5212 083 www.pjm-monituotanto.. 264 tkm/huoltok. VW Jetta 2,0 PWD -07 aj.151 tkm/huoltok., 2xalut ym. 371 tkm/ huoltok. 208 tkm/huoltok., 2xrenk., erittäin siisti 3.400,Toyota Avensis Verso 2.0 D4D 7 henk. puh. 3.990,+ lisää autoja kuvilla netissä! Avoinna ark. 2xrenk. 18.500,VW Transporter 2.5 TDI 96 kw -04 aj. ilmast. rahastomerki ajan on iik uv pp Lo osallistut 100 euron rahastolahjan arvontaan! Aloita rahastosäästäminen. 2xrenk. 020 7109 970 • henkilö- ja pakettiauto....................45,• pakokaasumittaus, bensa..............14,- Vertaa hintoja: • pakokaasumittaus, diesel..............24,- www.katsastushinnat.. 630 tkm/huoltok., alut 2xrenk. 06-863 2351, REMONTOI NoNpoepeaatt oimit totim itukset! Nyt keittiö ja koti kuntoon - käytössä suunnitteluohjelma - näe keittiösi 3D muodossa - wc ja kodinhoitohuoneen kalusteet - liukuovet / komerot Uudisrakentaminen ja vanhan remontointi lattiasta kattoon Jälleenmyyjänä Rauta-maatalouskeskus Kipakka Perho puh. Halsuan, Kaustisen, Perhon, Ullavan ja Vetelin paikallislehti Torstai 30.10.2014 | nro 44 Myyn ja asennan ILMALÄMPÖPUMPPUJA!! ILMALÄMPÖPUMPPUJA www.spauto.perho.com Sharp, Midea, Onnline, Panasonic, Mitsubishi, Technibel... Kaustinen TAITA TALVI EXIDE-AKULLA! • ILMALÄMPÖPUMPUT • MAALÄMPÖPUMPUT • VESI-ILMALÄMPÖPUMPUT • JÄÄHDYTYS • AJONEUVOJEN ILMASTOINTI Palvelemme katsastus- ja rekisteröintiasioissa ilman ajanvarausta ma-pe 9-16, to 9-18. klo 12.00-16.00. KAUSTISEN VARAOSAT OY Kokkolantie 3, 69600 Kaustinen Puh. -04 aj. • MAALÄMPÖPUMPUT • VESI-ILMALÄMPÖPUMPUT • ILMA-/VESIJÄÄHDYTYSLAITTEET Saatavilla myös muita merkkejä ja malleja. 10.000,Chevrolet Epica 2.0D 110 kW -10 autom., aj. 190 tkm/huoltok. 7.900,RAV4 VVT-i 4WD -05 9.900,- BMW 328 CiA Coupe -99 aj. 9-17 Rahoitukset 0-60 kk Patanan Kyläkauppa AVOINNA Ma-to 9.00-18.00 Pe 9.00-20.00 La 2.11
Niitä ihmiset ovat aina tehneet ja lopputulema on mitä milloinkin. Kasvusto on laskeutumassa talvihorrokseen. Pannaan kaikki se tietämys likoon, mitä itse kullakin elämästä on ja ruvetaan mekin runnaamaan. Oi, ihmiset toistanne suvaitkaa! Niin suuri, suuri on maa. Yhden ihmisen pienistä ideoista ne suuretkin asiat alkunsa saavat ja yksi voi innostaa toisiakin. Selvitetään minkälaisilla valinnoilla me pidämme yllä elämää (omaa ja toisten), yrittämistä ja työpaikkoja täällä. Ja yksi jos murtuis, muut tukena ois. Meillä on neuvojia, jotka tietävät, mistä saa yhteiskunnan tukea yrittämisen alkumetreille ja jossain on rahaa (kuulemma nykyään enemmän kuin koskaan ennen). Silti: ruvetaan toinen toistemme ideoiden päällepainajiksi. On poliisin asia selvittää, mitä kaikkea tapahtumaan liittyy. Pyhäinpäivänä on tullut tavaksi käydä hautausmaalla ja sytyttää kynttilä edesmenneen omaisen, ystävän tai tuttavan haudalle. Törmäyksessä henkilöautoa kuljettanut äiti ja hänen kolme lastaan kuolivat. Perhonjokilaakso 2 Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää, niin ette niin kovat oisi! Miks emme me kaikki yhtyä vois. Lyhenevä päivä ja pitenevä yö sekä säiden viilentyminen riipivät lehdet puista. Ei asioiden tarvitse tapahtua kunnan, valtion tai Euroopan kokoushuoneissa! Ei meidän tarvitse odottaa, että jossain muualla päätetään. Mitä väliä sillä, jos tulee tehtyä vääriä valintoja. Nyt lopetetaan näivettäminen ja näivettyminen. Pyhäinpäivän tienoilla on vuosisatojen ajan vietetty myös kekriä, juhlaa sadonkorjuun päättymisen jälkeen. Meistä kuka tahansa voi nostaa kotiseudun uuteen kukoistukseen ja saada tänne uutta virtaa. Nyt ei siskot ja veljet lannistuta. Me olemme kunta, Suomi, Eurooppa ja maailma. Se pohjautuu kelttiläisten kulttuurien syksyllä vietettyyn uuden vuoden juhlaan. Sillä tavalla, että kun yksi saa vaikkapa yritysidean, pönnätään sitä eteenpäin, eikä anneta periksi ennenkö idea on yri- tyksenä ja asiakkaita rullaa ovista ja ikkunoista. Nimi Halloween tulee sen alkuperäisestä nimestä All Hallows’ Evening eli kaikkien pyhien ilta, josta se muotoutui puhekielessä sanaksi Halloween. 30.10.2014 . Kaunis tapa, jonka sisällöstä muistuttaa syksyinen luonto. Nuoret perheet eivät ehkä sittenkään ole sellaisen turvaverkon ympäröimiä, että lapsille voitaisiin taata turvallinen lapsuus ja nuoruus. Tarvitsemme uudenlaista ajattelua. Ruvetaan olemaan rohkeasti paikallisia. Selvää on, että ihmisten mielissä liikkuu monenlaisia ajatuksia, päällimmäisenä ehkä se, että eikö kukaan tiennyt, eikö kukaan osannut ennakoida, että perheen sisällä on tällaisia ristiriitoja ja että pahentuessaan ne saattavat ajaa äidin peruuttamattomaan tekoon. Olemme liian kauan polkeneet vanhoissa muistoissa ja valitelleet edellisten sukupolvien tekemiä vääriä valintoja. Suomessa pyhäinpäivän vietto saa tänä vuonna erityisen sisällön, kun alkuviikon uutiset ovat kertoneet sunnuntai-iltana Rautavaaralla tapahtuneen henkilöauton ja linja-auton yhteentörmäyksen seurauksista. Alun perin 300-luvulla vietetystä kaikkien pyhien päivästä ja kaikkien uskovien vainajien päivästä on muovautunut vainajien muistopäivä. Puhelin: päätoimittaja Mauri Aho 020 750 4671 toimittaja Vuokko Lahti 020 750 4672 Eino Leino (ote Hymyilevästä apollosta) Asian vierestä Ahon laidalta Nyt ruvetaan runnaamaan mekin Suru varjostaa pyhäinpäivän viettoa Pyhäinpäivä on ollut almanakassa vuosisatoja, nimi on sinä aikana jalostunut ja sisältökin muuttunut. Raha pitää vain saada kanavoitua tänne. Kokonaan uutena perinteenä tähän vuodenaikaan on Suomeenkin tuotu länsimainen Halloween. Ollaan ilona ja valona toisillemme, näinä pimeinä aikoina se on tärkeintä. Elämä jatkuu ja maa pysyy (Keski-Pohjanmaakin!). Ruvetaan olemaan hullunrohkeita, vaikka se meille vaikeaa onkin, kun koko ajan pitää muistaa esi-isienkin synnit ja saavutukset. Taustalla oli perheen vanhempien riidat, jotka johtivat äidin tähän täysin järjellä käsittämättömään tekoon. VUOKKO LAHTI Liikutusperunoita MAURI AHO www.fmi.fi Torstai Perjantai +5 Kaustinen Halsua Veteli Halsua Veteli +5 Nimipäiviä Eila Halsua Veteli +5 +6 Halsua Veteli -0 Perho 8:00 16:16 Ullava +6 -0 +0 +6 Kaustinen Ullava +2 Perho 7:57 16:19 -0 +0 +2 +3 Sunnuntai Kaustinen Ullava +3 +5 +5 +2 Kaustinen Ullava +5 Lauantai Nimipäiviä Arto, Arttu, Artturi +5 Perho 8:03 16:13 Nimipäiviä Pyry, Lyly Perho 8:06 16:10 Nimipäiviä Topi, Topias. Sen he kuitenkin tarvitsevat, jotta heistä kasvaa tasapainoisia aikuisia. Nykykulttuuri on nostanut tästä perinteestä esille kurpitsalyhdyt ja kummitukset. Toimituksen sähköposti: toimitus@perhonjokilaakso.. Otetaan semmoinen iloisen letkeä selviytymisote niin kuin Wiskarin Artulla Sirpansa kanssa
Kunta laittoi kiinteistön julkisesti myyntiin ja tarjouksia tuli vain yksi. lokakuuta 2014 Räyringin koulu uusiokäyttöön VETELI Mauri Aho Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon mielestä on päästävä sektoriajattelusta kokonaisvaltaiseen ihmisestä välittämiseen. Siellä toimii yhtä lailla egyptiläinen maahanmuuttaja kuin kiintiöpakolainen ja kasikymppinen, kruunupyyläinen pappakin. Kauppaan sisältyy lisäksi sähkö-, vesi- ja viemäriliittymät. Nyt peruslämpöä pitää yllä öljypoltin. –?Kansanopisto oli taistellut vuosia heikkenevien oppilasmäärien kanssa ja nyt sen oppilasmäärät ovat kymmenkertaistuneet. Raimo Haapala sanoo aina silloin tällöin koulun ohi ajaessaan miettineensä, mitä koululle pitäisi tehdä ja tuntee koulun entisenä oppilaana myös jonkinlaista lukkarinrakkautta koulua kohtaan. Ensimmäinen asia on rakennuksen muuttaminen kalliolämpöön. Meillä Kruunupyyssä on lisäksi ollut erittäin hyvä kenttätyöntekijä, joka tekee työtä pakolaisten kanssa työtä ja toimii heidän ja sosiaalitoimen yhteyslinkkinä, hän sanoo. Mikäli esimerkiksi Vetelissä otettaisiin vastaan pakolaisia ja järjestettäi- siin suomenkielen koulutusta, siihen voisivat osallistua myös muut maahanmuuttajat, Pohjanmaan ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Hanna Auronen sanoo. Sisäilmaongelmien takia tyhjäksi jäänyt Räyringin koulu Vetelissä myydään Haapalan Autotuuli Oy:lle, mikäli kunnanhallituksen myyntiehdotus valtuustossa hyväksytään. Enemmän asiasta sivulla 12. Pietarsaaren seudulla aktiivisesti apuna ovat toimineet SPR, Lions-club ja Martat. Merkittävään asemaan kotouttajana on noussut myös kansanopisto, josta on tullut seudun pakolaisten keskus- ja kohtaamispaikka sen vuoksi, että kielikoulutusta heille järjestetään siellä. –?Kielikoulutuksen järjestää ja kustantaa valtio. Räyringin koulu on ollut tyhjillään pari vuotta, kun oppilaat siirrettiin Patanaan ja keskuskoululle. Vaikka kauppahinta on alhainen, hintaa kiinteistölle tulee ennen kuin se on taas käyttökunnossa. –?Koko paikkakunnan täytyy sitoutua tähän työhön, jotta se on- nistuu. Kunnalle Räyringin koulun ylläpidosta tulee vuosittain kustannuksia 20–30?000 euroa. Michael Djupsjöbacka ja Hanna Auronen olivat Vetelissä kertomassa kiintiöpakolaisten auttamisesta ja siitä, mitä se voisi tarjota kunnalle. Tien rakentamisella on suuri vaikutus lähiympäristöönsä. Rahaa haettava Helsingistä Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko vieraili tiistaina Keski-Pohjanmaalla, Perhossa yhtenä aiheena olivat tieasiat PERHO Tieasioista puhuttiin tiistaina Perhossa, kun liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko kuunteli kunnan, seutukunnan ja myös Kinnulan kunnan kuulumisia. Vanhan veistoluokan lattian kunto on vielä arvoitus, mutta jonkinlainen kosteusvaurio siellä on ollut. Koko kunnan sitouduttava kotouttamiseen VETELI Vuokko Lahti Mikäli kunnassa innostutaan kiintiöpakolaisten auttamisesta, olisi tärkeää saada myös niin kutsuttu kolmas sektori eli yhdistykset ja yhteisöt mukaan toimintaan. Myös koulutusasioista puhuttiin ja mukaansa ministeri sai muistioiden lisäksi ammattiopiston Perhon toimipaikan riistateurastamon tuotantoa. Asunnot säilyvät asuntokäytössä, varsinaiset koulutilat tullaan kunnostamaan siten, että alakerran kahdesta luokasta tehdään isompi sali, jossa voidaan järjestää yleisötilaisuuksia, yläkerran tilojen käytöstä Raimo Haapalalla ei vielä tarkempaa ajatusta ole. Torstai 30. Jorma Koivuniemi kuuntelee. Tarkoitus on kunnostaa kiinteistö. Kansanopistolla Kruunupyyssä järjestetään kielikoulutusta muillekin maahanmuuttajille kuin pakolaisille. Kiinteistössä on koulutilojen lisäksi kolme asuntoa. Risikko piti 5,8 miljoonaa euroa maksavaa Perhon ja Kinnulan välisen tien kunnostusta mittavana, mutta vakuutti toimivansa sen eteen, että parannustyöt saataisiin nopeasti käyntiin, ellei muuten niin osakorjauksiksi paloitel- tuna. Perhon ja Kinnulan välisen tien kunnostamiseen ei näillä näkymin ole rahaa tulossa lähempää kuin Helsingistä, mutta Risikkko lupasi heti keskiviikkona Helsinkiin palattuaan kysellä tiehankkeen tilannetta. Kielikoulutus vetää väkeä Kokkolasta, Pietarsaaresta ja muualtakin lähiseudulta. Räyringin koulu on rakennettu 1950-luvulla.. Paula Risikko kertoi, että jokainen tiehankkeeseen käytetty miljoona tarkoittaa kerrannaisvaikutuksineen 17 henkilötyövuotta. Myös keittiö pitää kunnostaa kokonaan ja sosiaalitilat uusia. Kruunupyyn kunnanjohtaja Michael Djupsjöbacka sanoo, että vapaaehtoistyön merkitys on ollut Kruunupyyssä pakolaisten kotoutumisessa tärkeä. Sen tuottaja etsitään kilpailutuksen kautta eli se voi olla mikä taho tahansa, kunhan läpäisee vaatimukset. Lisää aiheesta sivuilla 10 - 11. Kunta tarjosi koulukiinteistöä kyläyhdistysten ostettavaksi, mutta ostohalukkuutta ei ilmaantunut. Haapalan Autotuuli Oy harjoittaa korjaamotoimintaa Räyringin Siponkoskella ja yhtiön puolesta kaupasta on neuvoteltu Raimo ja Tuulia Haapalan kanssa. Myös puoliso Tuulia on ollut suunnittelussa mukana. Kielikoulutusten myötä sinne on tullut muutakin virtaa ja energiaa. On myös mahdollista, että pakolaiset osallistuvat lähialueella jo olemassa oleviin koulutuksiin niin sanotun omaehtoisen opiskelun kautta. Kauppahinta on 10?000 euroa ja siihen sisältyy puolen hehtaarin tontilla oleva koulukiinteistö
Täytämme ja koristelemme Marttojen valmiiksi tekemät täytekakkupohjat. mennessä marianne. Pikkunälkä-kerho Ma (alkaen 20.10.) klo15-16.30 (0-3lk). klo 14 Koskelan lomatalossa Kaustisella. 2015 Härmän kuntokeskuksessa: 26.-30.1. RHY Vetelin Erä järjestää hirvipeijaiset 2.11. Teemme valintasi mukaan havupallon, -kranssin tai sammalpallon. Virtaa valmennukseen -hankkeen suunnistuspäivä la 8.11. Avoin tilaisuus kaikille. Hallitus ja myös varajäsenet paikalle. Kaustinen: Ma 3.11. Ke: JunioriOttoset I klo 19. Kauniita ja koskettavia laulu-, lausunta- ja musiikkiesityksiä sekä yhteislauluja. Eturauhassyöpää sairastavien yksilökurssi yli 68-vuotiaat, 23.-27.2. Lestijokiseudun Reumayhdistys ry Toholammin apteekkari Kaija Varila luennoi reuman reseptilääkkeistä, käsikauppalääkkeistä ja niiden yhteisvaikutuksista ti 4.11. Taapero IIryhmässä vielä vapaita paikkoja. perhekahvila klo 9-11 entisellä Kokkonevan koululla. Pojilla käytössä Kaustisen eli Keski-Pohjanmaan puku. Perhonjokilaakso 4 Yhdistykset Muistilista Humalajoen maamiesseuran ompeluseurat to 30.10. Omat- tai kimppakyydit. Muutama kiireellinen asia. Ota yhteyttä: marikape@ yahoo.com tai 040 7298770. Vertaiskeskustelu on tarkoitettu omaishoitajille. klo 14. Vuokraamme myös astioita ja pöytäliinoja. Sitovat ilmoittautumiset 7.11. ukskoski@perho.com Hinta 10e sis. Rintasyöpää sairastavien parikurssi alle 68-vuotiaat, 16.-20.11. Kansantanssiryhmät säännölliset viikkoharjoitukset Kalliopaviljongilla: Ma: PikkuOttoset I klo 17-18.30 Ohjaajana Miia Timonen. Esillä sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat. Uinnit jatkuvat to klo 15. Näitä voi tuoda myös myyntiin tai vuokrattavaksi harrastajillemme. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: kaustinen@4h.fi tai 040 9666703 Veteli: Isänpäiväkakkukurssi Isokylän koululla la 8.11. Rintasyöpää sairastavien osittainen parikurssi alle 68 v, 4.-8.5. Ma 3.11. Ilmoittaudu mukaan 6.11. Lahjakortin arvonta ja liitosta pieniä lahjoja. Perhon keskuskoululla lastentapahtuma. Myös Netti-varausta olemme aloittamassa, käykää tutustumassa, www. Vetäjänä Hankasalmen suunnistuslukion valmentaja Jari Sipilä. Tervetuloa joukolla tekemään käsitöitä, lukemaan kirjoja tai vain keskustelemaan. Ota oma mallisi mukaan. Lähtö Pärinäpirtiltä linja-autolla klo 17. Tervetuloa lapset, nuoret ja aikuiset. Iltapalalla sekä suolaista että makeaa. Rintasyöpää sairastavien parikurssi yli 68-vuotiaat, 17.-21.8. klo 18 alkaen. Lounasmahdollisuus eläkeläisille 10 euron hintaan. Miesten harjoitus la 8.11 klo 17-18.30 koulukeskuksen Kaskelassa. Kotisivut: www.koyhajoki.net Vetelin Pulkkisen Nuorisoseura Nuorisoseurantaloa voi varata pikkujouluihin jouluruokailuineen, varaukset 2 viikkoa ennen. Ilmoittautumiset tapahtumaan Anitalle viim. poikien harjoitus Mäntyristillä klo 18-19.30. Möttösen koululla klo 10-15. Kaustinen: Mll:n syyskokous pidetään pe 7.11. Kansantanssi- ja musiikkiryhmiämme on mahdollista tilata esiintymään erilaisiin tilaisuuksiin, ota rohkeasti yhteyttä. Rintasyöpää sairastavien yksilökurssi alle 68-vuotiaat. Jouluruoka 26 e/aik., 6-12 v./13 e ja alle 6 v. Suu- ja nielusyöpää sairastavien osittainen parikurssi alle 68 v, 18.-22.5. Syöpää sairastavien yksilökurssi yli 68-vuotiaat, 2.6.11. Johtokunta kokoontuu klo 18.30. 040 5780781 ja 040 5721244. Nykyiset harrastajamme tarvitsevat niitä. klo 12.3015.30. Paluumatkalla käydään Kivitipussa saunomassa. Ruokailun jälkeen karaokekerholaisten esityksiä. Yhdistyksen logolla varustettu palsta on maksullinen ja siinä yhdistys voi tulevasta toiminnastaan kertoa tarkemmin, mutta palstan luettavuus paranee, kun asia sanotaan lyhyesti. Tervetuloa hirvikeitolle. travel-fi.com , josta majoituspalveluihin –veteli – MTK-veteli. klo 18.00 ravintola Pelimannissa Kaustisella. Ti 4.11. Syyslukukausi 10.9-26.11.2014, lukukausimaksu 40e/lapsi. Kevätlukukausi 7.1.-8.4.2015, lukukausimaksu 40e/ lapsi. Tervetuloa. klo 10 Emäntäkoululla Vetelissä. klo 18-20 Marttalaan. klo 18. Minttutalo). klo 12 Emäntäkoululla. Tuo ylimääräiset tanhukengät myytäväksi Kalliopaviljongille varustettuna hinnalla, tilitiedoilla ja myyjän yhteystiedoilla. MTK Veteli: Manttaalimajan ja tuottajamajan vuokrauksesta vastaavat Kari Tyynelä p. ja pe 31.10. Metalli Vetelin Metallityöväen ammattiosaston ehdokkaidenasettelukokous to 13.11.2014 klo 19.00 Emäntäkoululla. laulamme yhdessä Iltaruskon uudella puolella alkaen klo 13.30. Tarjolla välipalaa ja kahvia koko perheelle eurolla. 020 750 4670. Kokouksessa käsitellään ammattiosaston lopettaminen ja nimetään vastuuhenkilöt sekä muut asiat. Soittajat tulevat klo 17.30. Tervetuloa mukaan. Ilmoittautumiset 6.11. Myös gluteenitonta. 040 5730 984. Kalliopaviljonkia vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin; häät, syntymäpäivät, luokkakokoukset, kokoukset jne. Ottoset viikonloppuisin erikseen sovitun aikataulun mukaan. Lemmikit-kerho (24.10.-28.11.) Perjantaisin klo 13-14.30 (0-3lk) ja klo14.45-16.15 (4-6lk). Tervetuloa. klo 18.00 yläkoulun kotitalousluokassa. puh. SuPer Huomio SuPer-naiset ja -miehet. Räyringin Nuorisoseura Kirjastokahvila monitoimitalolla torstaisin klo 12-14 aloitetaan 6.11. Liikuntasalissa lapsille leikkejä ja mukavaa yhdessäoloa. klo 17 alkaen Pulkkisen Ns:lla. Syöpää sairastavien osittainen parikurssi alle 68-vuotiaat sekä 30.11.-4.12. Vanhat harrastajat. Tempoa Tenaviin- musiikkiliikuntaryhmät lapsille yhdessä aikuisen kanssa: Ke klo 17-17.45 Taapero I, klo 18-18.45 Taapero II. Tulossa: Marttojen järjestämä isänpäivälounas srk-keskuksessa su 9.11. 0407472347. Perjantaina 31.10. Perho: Tulossa: La 22.11. PikkuOttoset II klo 18-19 Ohjaajina Jonna Vörlin ja Sofia Timonen. Toimikunta kokoontuu tuntia ennen klo 18.00 samassa paikassa. Kokoonnutaan äänenavaukseen kirkkoon klo 17. klo 19.45 harjoitusten loppupuolella. Ohjaajana Miia Timonen. Muissa asioissa ota yhteyttä pj Tero Myllymäki p. Ohjelmassa klo 11 perinneleikkejä, klo 11.30 Pallomerimies esiintyy (vapaa pääsy), klo 12.30 perinteinen 5-vuotiaiden juhla (henkilökohtainen kutsu tähän juhlaan. Puumala Ke klo 14-15.30 (0-3lk) ja klo 15.30-17 (4-6lk). Yhdistykset MLL Veteli: Perhekahvila avoinna Äijäpatintiellä huomenna pe klo 10-12. opetuksen ja tarjoilun. Yleinen pikkujoulu la 13.12. PikkuOttoset I leiripäivä 1.11. mennessä Ritva puh 0400 830422. Tervetuloa. 28.11. Tervetuloa. Bocciaa pelataan Seurojentalolla ti klo 15.30. Vielä on mahdollisuus käydä tutkimassa hienoa palkinto/esinenäyttelyä kansantaiteenkeskuksessa. klo 11-14 Jahtimajalla Pilvilampintiellä. Havut ja sammaleet kukin tuo tullessaan. Rintasyöpää sairastavien yksilökurssi yli 68-vuotiaat, 20.-24.4. Kaustisen perinteiset joulumyyjäiset koulukeskuksen ruokalassa 29.11. Perho: Jouluruokailu Maaseutuopistolla pe 14.11. Kaustisen Nuorisoseura Kiitokset PikkuOttosille esiintymisestä Taiteen päivänä Palvelutalo Iltaruskossa. www.kase.fi/vetelinpoikakuoro Mäntymajan vuokrauksesta vastaa Marjo Paavola p. 050 522 0283. Syöpää Sairastavien osittainen parikurssi yli 68-vuotiaat, 16.-20.3. Järj. klo 11-13. Tervetuloa. Tervetuloa. Vesijumpat entiseen tapaan: ti ja to 7.45 ja pe 13. Perhonjokilaakson Sydänyhdistys ry Hallituksen kokous 3.11. Jo perinteeksi muodostunut Joulukon- Palstoille tuleva aineisto torstain lehteen viimeistään tiistaina klo 14 mennessä sähköpostilla konttori@perhonjokilaakso.. info@juhlapalvelupulkkinen.fi tai p. hallitus kokoontuu Marttalassa klo 10. ilmaiseksi. Savusauna varattu (pyyhkeet on, joten ei tarvitse omia). Lisätietoja tapahtumista ja ryhmistä seuran kotisivuilta veikot.kaustinen.fi. MLL:n Perhon yhdistys. Perhonjokilaakson Syöpäkerho Tervetuloa kerhoiltaan to 6.11. Kioski avoinna. klo 19 Mirva ja Veikko Humalajoella. Ohjaajina Mari Virkkala, Marke Virkkala, Johanna Känsälä ja Johanna Keiski. Köyhäjoki Ti klo 12.45-14.15 (0-3lk) ja klo 14.45-16.15 (46lk). Perho: Perhon Martat. Tervetuloa viihtymään. JunioriOttoset II leiripäivä 1.11. tai puh. Kuntosalivuorot jatkuvat ke klo 10.30. tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. klo 12 Pulkkisen Ns:lla. Teemana virkatut enkelit. Perhonjokilaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry Vertaiskeskustelua videoneuvottelun välityksellä tänään to 30.10. Peli & askartelu-kerho To Köyhäjoen Mäntymajalla klo 17-18.30. Kurssin järjestävät Räyringin Martat ja Vetelin 4H-yhdistys. KPV:n ryhmät ja liikunta on kaikille avointa. Ei ilmoittautumista. Syöpää sairastavien osittainen parikurssi alle 68-vuotiaat, 5.-9.10 Eturauhassyöpää sairastavien yksilökurssi alle 68-vuotiaat, 26.-30.10. Aloitetaan joulukonsertin laulujen harjoittelu. Sopeutumisvalmennuskurssit v. klo 14.30. Huom. Laulutorstaita vietämme Kansanlääkinnässä 13.11. Palauttakaa lainassa olleet nuorisoseuran kansallispuvut Kalliopaviljongille. Syöpää sairastavien osittainen parikurssi alle 68-vuotiaat, 8.-12.6. Käsiteltävinä asioina mm. Kansantanssiryhmissämme on käytössä tytöillä Munsalan kansallispukua, Vetelin kansallispukua (vanha malli) ja Seiskarin pukua. Tervetuloa iloiseen joukkoon. Kaustinen: Kaustisen kk:n martat Tervetuloa askartelemaan tänään to 30.10. Hietaniemellä, Hietaniementie 289, ti 4.11. klo 11-14. pelimannit mukana harjoituksissa. 4H-yhdistys Kaustinen: Kaustisen 4H kerhot: Järvelä Ma klo 13-14.30. Me Mediassa-kerho (28.8.-30.10.) To klo 15-16.30 (3-6lk) Urheilutalon kokoustilassa. Mennään joukolla katsomaan Jukka Puotila-show 23.11., Perhon Marttayhdistys maksaa osallistumismaksut. Halsua-Kaustinen-Veteli Kehitysvammaisten tukiyhdistys Kirkkokonsertti 6.11. JunioriOttoset II: vanhempien palaveri 3.11. Myös vuonna 2011 syntyneet lapset ovat tervetulleita. klo 10-13. Tervetuloa. 30.10.2014 . Ota mukaan kakkukupu tai muu tarjoilulautanen. Syöpää sairastavien osittainen parikurssi alle 68-vuotiaat, 21.-25.9. Talkooruokailu ke 5.11. Tervetuloa.. Hakemukset kursseille suoraan paikalliseen Kelan toimistoon, lukuunottamatta Syöpää sairastavien yksilökurssia 26.-30.10., jonka hakemukset lähetetään Pohjanmaan Syöpäyhdistykseen. Varaukset viim. Nyt kaikki porukalla mukaan. Linja-autokuljetus seuraavan aikataulun mukaan: Halsuan Pihlajatupa klo 17.10, Joke-koti 17.40, Kaustisen Neste 17.50 Tulossa yhteinen joululauluilta Vetelin seurakuntatalolla 28.11. mennessä marikape@yahoo.com / 040 7298770. Muuta: Kannattajajäsenmaksun 2014 (25 euroa) voi suorittaa seuran tilille OP Kaustinen 512404-4545, kiitos harrastustoimintamme tukemisesta. Päiväkahvia ja pientä purtavaa sekä puuhastelua käsitöiden tai askartelun parissa. klo 13 Lampin Tuvalla (ent. 0400126114 tai Antti Tyynelä 0400 161 126. mennessä. JunioriOttoset II klo 18.30-20 Ohjaajana Miia Timonen. Tervetuloa. Pöytävarauksia ja lisätietoja 23.11. 18.11. Ammattiosaston syyskokous pe 7.11.2014 Koskelan Lomatalossa Kaustisella. Tehy Perhonjokilaakson ao 653 syyskokous pidetään 27.11. Muistilistalla julkaistaan yhdistysten ja yhteisöjen toimintatietoja lyhyesti; mitä, missä ja milloin. Ilmoittautumiset Suville 0400 809909 11.11. Tikkauskerho ke 5.11. Sitovat ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi Tehy kännykkään tekstiviestillä numeroon 0400 247653 ma 24.11. mennessä. 040 7792 272. Kaarlelan kirkossa klo 19. Aiheena Voimaa luonnosta. Kaustisen Nuorisoseura r.y.:n johtokunta 2014: Samuli Valo (pj.), Tiina Paavola (varapj.), Ira Korkala (siht.), Taru Varila, Jukka Timonen, Eija Rauma, Marika Timonen, Katja Kola ja Linda Nevalainen. PikkuOttoset I ja JunioriOttoset II ma 3.11. klo 13.00 mennessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Hilkka 040 8247950. Yhdessä on mukavampaa. Hinta 7e, sisältää muun materiaalin ja kaffit suolasen ja makean kera. Näyttely avoinna to 30.10. klo 19 konsertti Vetelin kirkossa. Rintasyöpää sairastavien yksilökurssi alle 68-vuotiaat, 3-7.8. Yhteydenotot numeroon 040 5829016 tai kns@ kaustinen.fi. Kiitos kaikille liikuntapäivään ja 100-vuotisjuhlaamme osallistuneille. klo 9.3012.30. Eläkeliitto Veteli: Kerhot kokoontuvat: Boccia tänään klo 11 Emäntäkoululla ja ma 03.11. Esillä sääntömääräiset asiat, tervetuloa. Satu Koski veteli@4h.fi tai puh. Kurssimaksu 7e. Vatsan ja suolistonalueen syöpää sairastavien osittainen parikurssi, 7.-11.9. Köyhäjoen Mäntymajalla. To: MiniOttoset II /harjoitusryhmä I: klo 17-17.30. sertti kirkossa su 16.11. Hallituksen kokous klo 18 ja Yleinen syyskokous klo 19. klo 13-17. Vetelin Poikakuoro Pyhäinpäivänä 1.11. Miia Timonen. Ohjaajana Jonna Vörlin. klo 19. Ti: MiniOttoset I klo 17-17.45 Ohjaajina Marika Timonen, Jonna Vörlin, Sofia Timonen ja Johanna Känsälä. Martta-ilta Pirkko T. Lisätietoja jvorlin@gmail.com Nyt on kova kysyntä lasten tanhukengistä. JunioriOttoset I klo 18.1520.15 Ohjaajana Miia Timonen. MiniOttoset II /harjoitusryhmä II: klo 17.45-18.15. Urheiluseurat Vetelin urheiluautoilijat ry:n kartingreissu Power parkkiin 14.11. Halsuan seurakuntatalon alakertaan klo 19. Aiheena suunnistuksen taitoharjoittelu luento ja saliharjoittelua. Johtokunta ottaa mielellään vastaan palautetta ja ideoita toiminnan kehittämiseksi. Kaustinen: Mtk:n toimintaan ja maatalouteen liittyvissä asioissa voi jäsen ottaa yhteyttä yhdistyksen pj Jani-Markus Paavolaan 040 555 5492
klo 11–18, su 2.11. Poistokorista kenkiä 15€ / pari, M-Jeans farkut, 3 housut 115€. 30.10.2014 5 Suomalainen 299 169 185 035 199 4 449 199 1 119 Kotimaista Broilerin fileesuikaleet 300-350 g (8,54-9,97/kg) Rainbow Uunijuurekset 600 g (2,82/kg) Arla Maustettu jogurtti 200 g (1,75/kg) Fazer Riisipiirakat 6-9 kpl 330-420 g (5,61-4,40/kg) Katso vinkit: foodie.fm www.foodie.fm Piltti Kuutoset Hedelmä- ja marjasoseet 6 x 125 g, 750 g (2,65/kg) 4 49 Paulig Presidentti kahvi 500 g (8,98/kg) Castello Valko- ja sinihomejuusto 150 g (13,27/kg) Aino Laktoositon jäätelö 480 ml (9,35/l) Suomalainen 99 kg 300 Pouttu Viljaporsaan kassler 2 pss Fazer Pienet karkkipussit 150-180 g (10,00-8,33/kg) 0 Pohjanmaalta 69 Suomi Jääsalaatti 99 Maitokolmio Voi 500 g (3,98/kg) 2 pkt/talous Hartwall Jaffa tai Jaffa Light 1,5 l (0,53/l) (sis. Ilmapalloja!!! pe–su 31.10.–2.11. Kaikki tuotteet -15% jo edullisista Outlet-hinnoista. 0,79+ pantti 0,40) S-market Kaustinen • Veteli • Perho Arkisin 8–21 Lauantaisin 8-18 Sunnuntaisin 12-18 Pyhäinpäivänä la 1.11. lapsille pillimehuja tikkaritarjoilu. 112,50€) MARIMEKKO 31.10–2.11. klo 11–19, Alko to 9–18, pe 31.10. + salaattiottimet 60€ (norm. Perhonjokilaakso . mahtavia tatarjouksia! rjouksia! tuotteita 15€ ja alk. klo 12–18 Sale klo 8–20, la 1.11. Poistorekistä vaatteita 15€ tuote. -15% ! LAUANTAINA 1.11. klo 12–15 LASTEN NAAMIAISET! PARAS NAAMIAISASU PALKITAAN. PALETTI SPORT Normaalihintaiset vaatteet ja kengät -15%. klo 9–20, la 1.11. Paletin Joulupassi-kampanja alkaa! Kerää 26.12.2014 mennessä viisi leimaa ja osallistut arvontaan! Meidät löydät myös Facebookista! Kauppakeskus avoinna: Ark. IITTALA OUTLET Kaikki normaalihintaiset 1- ja 2-laadun tuotteet 15%. ja su 2.11. suljettu Paletti täyttää 15 vuotta! SU 2.11. KODINTARVIKE EEVERT Varastontyhjennys alkaa Eevertissä nyt! Kaikki pois huipputarjouksin! Parhaat viedään käsistä! Liike loppuu! HYVINVOINTIKAUPPA LIFE UP / KAMPAAMO PALETTI Kaikki tuotteet -15% KARKKIPISTOS Kaikki karkit -15% RUSTIIKKI Valaisimet ja sisustustyynynpäälliset -30% SEPON KULTA Hopeakorut -30% Ei koske Kalevala Korun, Saurumin, Aagardin eikä Finnfeelingsin tuotteita. arvontaa! la–su Päivän aikana käyneiden kesken arvotaan lahjakorttipaketit, joissa 15 kpl 15 euron lahjakortteja! PENTIK Erä Valon ja Vaniljan keramiikkaa -30% ASUSTE-NIKITA Kaikki normaalihintaiset naisten ja miesten vaatteet -15%. Kauppakeskus Paletti Vaasantie 2, 43700 Kyyjärvi. Erä Savonia 24-os. Alusasuja 15€ tuote. klo 10–19, la 1.11. Lisäksi paljon aletuotteita 10€, 15€, 20€ ja 30€. kiinni www.palettikauppakeskus.. klo 11–17, su 2.11. tarjoammekakkukahvit kakkukahvitKAKKUKAHVIT
Kaapit rakennettiin, vaikka niitten sijoittaminen huoneisiin rikkoi huoneen harmonian. Vähän ankealta vaikutti ensi näkemältä osaston ruokailutila. On toisarvoista, onko Koskelan perheellä, Kivivuorilla, Salpakareilla, Kankaanpäällä, Aadolf Halmeella ja vaik- kapa Hellbergillä esikuva. Mattila Suomen Lähilukioyhdistys puheenjohtaja Hattula Väinö Linna – vielä kerran Mikko Tunkkari kirjoitti tälle palstalle 23.10. Pikku puutteet varmasti korjataan Harjukodillakin ajan myötä. ja heidän omaisilleen. Alvar Aaltokin unohti! Suunnitellessaan Paimion parantolaa 1930-luvun alussa Aalto unohti potilashuoneitten kaapit. Mitä taas tulee Tuntemattomaan, niin sen suurin virhe on antaa kuva, ikään kuin suoma- lainen upseeri on miehistölle pahempi kuin vihollinen. Ja hienot ovatkin, oli ilo sisustaa. Aika kuluu, vuodenajat vaih- tuvat ja isänmaan tulevaisuus näyttää yhä synkemmältä, jos on uskominen niitä toinen toistaan viisaampia talousguruja, joita mediat päivittäin marssittavat esiin ennustamaan meille tosi kurjaa tulevaisuutta. Kekkosen aikaan oli iskulause, ’punikkeja täytyy ymmärtää’. Lähes jokainen suomalainen voi käydä koulutiensä kotoa käsin yliopiston kynnykselle saakka. tai soita 040 750 4671 tai lähetä kirjepostia Perhonjokilaakso, Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli tai verkkosivujen kautta www.kp24.?/perhonjokilaakso Pienen lukion valinta on turvallinen vaihtoehto Peruskoulun päättöluokan oppilailla on talven aikana edessään elämänsä uranvalinnan ensimmäinen merkittävä vaihe. Uuteen tottuminen vie oman aikansa, vaikka uusi olisi paljon parempaa kuin entinen. Keskeyttäneiden ja neljännen vuoden opiskelijoiden osuudet ovat pienissä lukioissa huomattavasti maan keskiarvoa pienemmät. Valtiovallan moneen otteeseen julkilausuttuna tavoitteena on kuitenkin, että kaikilla nuorilla on jatkossakin mahdollisuus lähialueellaan laadukkaaseen koulutukseen. Yritän sanoa sanottavani lyhyesti. Sitä ei kuulemma ole osas- tolla eikä komeroa, johon voisi panna likapyykki- ja jätevaunun, joten se on osaston käytävällä. Hallitusta on syytetty päättämättömyydestä ja huudettu uusia vaaleja nyt heti. Linna ei ollut tyhmä mies. Perhonjokilaakso 6 LUKIJAN MIELIPIDE Lähetä lyhyt ja napakka tai vähän pitempi ja perustellumpi mielipide sähköpostilla toimitus@perhonjokilaakso.. Tämä voi herättää levottomuutta koulu- ja uravalintoja pohtivissa nuorissa. Hallituksen 16.10.2014 eduskunnalle antamissa järjestäjälu- pia koskevan lakiesityksen perusteluissa todetaan: ”Uudistuksella turvataan lukiokoulutuksen saavutettavuus ja laatu sekä lukiokoulutuksen erityispiirteet koko maan kattavasti”. Vuoden 1918 punakapina oli todella kommunistinen val- lankumous ja jos Kansanvaltuuskunnan joukot olisivat voittaneet, tässä emme väittelisi. Pääosin Suomen heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuen koko toisen asteen koulutus on tällä hetkellä suurien muutossuunnitelmien alaisena. Tämä on lukiota aloittavalle nuorelle suuri etu. Asukkaat vaikuttavat aika tyytyväisiltä. Unohtiko suunnittelija! Jukka O. Paljon työtä ja vanhasta ja tutusta luopuminen. / Niin niin... Eniten Linna erehtyy – tahallisesti – Lammion kohdalla. Baltian maat kokivat suurimmat menetykset neuvostovallan aikana – eniten Latvia, joka menetti kolmanneksen (33%) väestöstään. Kouluvalintoja pohtivan nuoren ei tarvitse omalta osaltaan koulutuspolitiikan muutoksista kovasti huolestua. Ainakin vaalivoittoon tähtäävä Keskusta on ottamassa pienten lukioiden puolustamisen erääksi vaaliteemakseen. Tässä uudessa tuntuu olevan paljon käytäviä ja vielä osittain kalustamattomia aulatiloja. Maamme on laaja ja harvaanasuttu, mutta lukioverkostomme kansainvälisesti ottaen edelleenkin tiheä. Maamme päivälukioista lähes puolet on maaseudun ja haja-asutusalueiden pieniä alle 150 opiskelijan yksiköitä. Siivouskomeroakaan en osastolta löytänyt, kun olisin muuttovaiheessa siivonnut tuottamani roskat. Suomesta olisi tullut korkeintaan neuvostoSuomi, mikä olisi tarkoittanut samaa, minkä neuvostovalta on tehnyt kaikkialla, missä se on ollut vallassa. 30.10.2014 . Älymystön ja toisinajattelijoiden tappaminen, nykyaikaisen orjuuden eli pakkotyön käyttöönotto ja kaikkea muuta, josta neuvostovallan alaiset kan- Antti Pekola Sentään jotain mukavaakin Irja Tunkkari Kesä on mennyt, aika palannut paikalleen. Markkula tyhjennettiin asukkaista yhden viikon aikana. Pieni lukio on edelleenkin hyvä ja turvallinen vaihtoehto. Yleiskuva on aika sokkeloinen. Osa suunnistaa ammatillisiin opintoihin, osa lukioon. Opettajat tuntevat usein jopa niidenkin opiskelijoiden nimet, joita eivät itse opeta. Muutokset koskevat niin ammatillista koulutusta kuin lukiotakin, kohteina säästövaateiden ohella koulutuksen sisällöt ja jopa kysymys siitä, miten koulutuksen järjestäminen tulevaisuudessa organisoidaan. Opetusryhmät ovat pienehköt ja opintojen ohjaus ylenpalttista. Suuri osa Suomen Lähilukioyhdistyksen 170 jäsenlukiosta on saanut valtiovallalta merkittävää tukea uuden teknologian käytön edistämiseen. / Ja kämmenet puheitten jatkot.” Muutosta parempaankin sentään tapahtuu. Huolenpito heijastuu myös myöhempiin opintoihin. Pienten lukioiden verkosta onkin tullut alan valtakunnallinen esimerkki. / Oi, kallis kotimaa! / A, huonosti ovat asiat / vaikka jokaisella suomalaisella / on paita sukka kenkä. Pienissä lukioissa opiskelijat suorittavatkin keskimäärin ottaen merkittävästi enemmän kursseja kuin suurissa. Menneillä viikoilla on monesti noussut mieleen runoi- lija Harri Kaasalaisen vuosikymmenien takaisen runon muutama säe: ”Ja miten on nyt. Hän tunsi asiat, mutta valehteli. Vuotta 1918 täytyy katsoa laajemmasta näkökulmasta. Siellä on mukava vierailla omaisensa luona ja tavata Markkulasta tuttuja ihmisiä ja tutustua uusiin.. Ylioppilastutkinnon edellyttämä kurssivalikoima on kautta maan pienissä ja suurissa lukioissa sama. sat ovat saaneet nauttia meidän päiviimme asti. Ei tämä ole ensimmäinen hallitus jota syytetään saamattomuudesta ja käsien pystyyn nostamisesta vaikeitten ratkaisujen edessä. Pelkistäen siinä oli kyse Leninin bolsevikkien tahdosta laajentaa kommunismi Venäjän ulkopuolelle. Pienissä ryhmissä ja hyvin ohjattuina kouluyhteisön jäsenet kantavat yhdessä vastuuta hyvien tulosten saavuttamisesta. Vasta parantolan käynnistysvaiheessa ylihoitaja ensimmäisenä työpäivänään huomasi puutteen. Lammion esikuvahan oli urhoollinen ja vastuuntuntoinen monen sodan soturi majuri Kaila. Niinkuin tilanne paranisi vaihtamalla päättämättömät osaamattomiin. Kyse myöskään ei ole siitä, mitä onnettomana vuonna 1918 tehtiin – kumpi osapuoli teki enemmän raakuuksia. Se oli melkoinen prosessi fyysisesti ja henkisesti varsinkin henkilökunnalle, mutta myös asukkaille Jos unohti, hän on hyvässä seurassa. Tämän mielipiteenvaihdon suo on loputon. Näitähän sattuu. Toki osastojen asuinhuoneet ovat valmiit. Vaikka olisihan se muutos johonkin suuntaan. Isänmaan asioita kantavat pienet miehet, / … pienet miehet katsovat tulevaisuuteen, pienet miehet, mittapukuiset. Pohjantähdessä kyse ei ole siitä, ovatko kirjan tapahtumat ja henkilöt uskottavia. Onko kalustus keskeneräinen, vai onko kyseessä suunnittelumoka, mutta on kummallista kun 10–12 hengelle tarkoitetussa ruoanjakelupisteessä on työpöytätilaa vähemmän kuin kerrostaloyksiön keittokomerossa. Lokakuun aikana Vetelin Harjukodin uudet osastot otettiin käyttöön, vaikka työt olivat ja ovat ulkona edelleen kesken. kirjoituksen, jossa hän kritisoi kannanottojani. Pääasia että laajennus on saatu käyttöön. Helsingin Sanomien viimeisimmässä yhteenvedossa koskien ammattikorkeakouluihin ja yliopistoi- hin hakeutuneita ylioppilaita 63 % Suomen Lähilukioyhdistyksen jäsenlukioista sijoittui valtakunnallisen jakauman keskimmäisen arvon eli mediaanin paremmalle puolelle. Pääministeri yrittää löytää valtiomiesmäisen rauhoittavaa äänensävyä myöntäessään, että tämä on vakava paikka ja tästä selvitään kyllä jatkamalla määrätietoisesti rakenneuudistuksia jne... Suunnitellut uudistukset ovat tulossa poliittiseen keskusteluun, ei vähiten siksi, että ne osin rajaisivat kunnallista itsemääräämisoikeutta. Koulun jatkaminen lähellä omaa kotia merkitsee nuorelle ja hänen perheelleen kustannusten ja päivittäisen ajan säästöä. Kesän ajan lainassa ollut tunti palautui käyttöömme kun siirtelimme kellon viisareita taas kerran. Pitää harjoitella muutaman kerran ennen kuin muistaa tien sen omansa luokse. Se kertoo myös koulutuksen arvostuksesta sekä maassamme vallitsevasta alueellisesta ja koulutuksellisesta tasaarvosta. Digitaalisen aikaraudan kanssa oli pulma, kun en muistanut mistä näppylästä painamalla numerot vaihtuvat. Minä en ymmärrä
Lukijoiden runoja Syysmietteet Oman onnensa sepäksi Lehdet lentää syksyn myötä, päiväkin on niin kuin yötä. Lähetä mielipiteesi tekstiviestinä: kirjoita PERHIS (väli) LUKIJA viestisi. Lähetä viesti numeroon 173521. . Kuva on otettu Vetelin Haukilahden seurantalon seinustalla vuonna 1928. Ei keskitetä liikaa (hammashuolto). Elisan, Soneran ja DNA:n liittymissä toimiva palvelu maksaa 0,60€. Terveydeksi-kolumnista (23.10.) Totisinta totta. Täydessä kukassa ja siksi rakas. Voi veljet, kun Pohjanmaan pojat Oheinen kuva äitienpäivän vietosta julkaistiin muutama viikko sitten Perhonjokilaaksossa. Vuorokauteen tulee paljon tunteja lisää kun siirrätte blogisivut itsellenne jääkaapin oveen ja päivitätte itsenne. . Alarivissä istumassa vasem- malta lukien tuntematon, toisena on Maija Haukilahti, Fiia Koskela, Briitta Johanna Haukilahti, Maria Liisa Metsäpelto, Fiina Backända, ?, ?, Riika Rentola , ?. Nimen keksi, tätä vähätellen, lisäksi väärinkäsityksiä varova ranskalainen lahjakkuus, Montaigne 1500-luvulla. Ensin hän arveli olevansa kuvassa itsekin, mutta kun paljastui, että kyse on vuonna 1928 otetusta kuvasta, hän päätteli, että äitinsä sylissä on sisaruksista vanhin eli vuonna 1926 syntynyt Meeri Ruisaho eli myöhemmin Yrttikoski. Varmaan amerikkalainen sukellusvene kävi säikyttelemässä Suomen ja Ruotsin Natoon vaan. Ei ne välittäis, vaikka heimot tappelis naapuripalstalla. Takana oikealla rappusilla seisomassa Väinö Haukilahti ja Esteri Haukilahti lapsen kanssa. –?Äitini Miina Ruisaho siinä on keskellä lapsi sylissään, Marja Rekonen sanoo. . . . Tasapuoliset palvelut koko jokilaaksoon ja syrjäkylät eläviksi. Kaunista on syksyn ruska, luonnossa on suuri tuska; Tuuli riipii lehdet pois, vaikka kaunis puku ois. Aino Haukilahti tunnisti osan kuvan henkilöistä. Minäkö rasisti. Löytynyt vaimoa, ei sulava ollut käytös, yksin sitä mennään tämä viimeinenkin näytös. Väinö Linna kuvasi hieman huolimattomasti kuuluisassa Työväentalo-puheessaan elämää ”tilinväleinä”. Aki Palola . Kiitos Mari Huistinojalle hyvästä Pöytääni muinoin istui vanhempi mies, ajasta raskaasta paljonkin ties. Olen minä ollut oman elämäni pelle, sormeni kun jäivät Kannakselle. Kaustislaiset, olkaa viisaampia ja tehkää Markkulasta päiväkoti ni jäis varaa palkata myös hoitajia. Piirteli vaaleanpunaisia kuvia huoneen täyteen. Tulee asiat ja työtkin hoidettua. Ei aurinkoa enää näy, jo varjot pitenemään käy. Sähköpostilla aineisto osoitteeseen toimitus@perhonjokilaakso.. Maksimipituus 160 merkkiä. Mikä tarve nykymammoilla on kuvata ja kertoo joka purkin paikan vaihto faceen ja blogisivuihin. Asiapitoisia esitelmiä kirjan verran. Pyysi... –?Lisäksi äitini vieressä tai edessä voisi olla Siviä Harju vaaleassa paidassa, Marja Rekonen sanoo. Rakennuksen paikalla on nykyisin Timo ja Annika Haukilahden talo. Takarivissä vasemmalta lukien Senja Rinne, Hilma Haukilahti, ?, Mathilda (Hilta) Huusko, Fiina Haapasalo ja Pauliina Tikkakoski. Takana istumassa vasemmalta lukien Tekla Haukilahti, Lyydia Huusko, Fiina Haukilahti, ?, Hilma Leppäniemi ja Maija Haukilahti. Matilda Kivi (kirjoittaja kertoo poimineensa sanat runoonsa viime viikon Perhonjokilaaksosta) Eräs heistä pääsis Somalimaan peltoja kylyvähän. Onnellisuutta me kaikki täällä tarvitsemme. taskussa raha, hae tuoppia kaksi, mene minä tuonne en naurettavaksi. Karttaani piirretty se viimeinen rasti, aikaa minulla enään syksyyn on asti. Olispa mukava tietää, ketkä ovat Vetelissä srk-vaaliehdokkaana ja mitä mieltä ovat mm. Ei, en ole rasisti, enkä rappiosuvaitsevainen! . Toivottavasti mahdollisimman moni sen luki ja jäi sydämessään miettimään. Lehtimatto nurmikolla, värikkäällä kirjailulla. Kinnulassa asuva Marja Rekonen puolestaan oli löytävinään kuvasta äitinsä ja sisarensa. Muut mutisevat, puhuva kovin hiljaa. Hämäyksenä lähetti ’venäjänkielisen hätäsanoman’. Takaa lukien kolmannessa rivissä vasemmalla seisomassa Kaisa Backända, Tyyne Huusko (odottava äiti), Aina Haukilahti (ruutupaita), Iida Kotila (villatakki päällä), Vieno Leppäniemi (leveä kaulus), Elma Haukilahti, Jyyni Yrttikoski lapsi sylissään, Hauki-sepän vaimo Lempi Koskela valkoisessa paidassa, Mari (Linda Maria) Leppäniemi, mahdollisesti Ruusa Tikkakoski, hirrenpäädyn kohdalla on Raakel Leppäniemi ja oikeassa reunassa Fiina Tikkakoski. Taivasta kun katson tässä, on siellä turva elämässä, vaikka päättyy elo tää – niin iki-iloon sielu jää! Paula Tarvainen Jyväskylä Liian raskasta, liian nuorena. Kun katselen kotikunnassani Vete- lissä talvella ulos ikkunasta ja näen maiseman valkoisen, tuntuu niin levolliselta, aivot ihan hymyilevät, verenpaine laskee, ei stressin häivää. Vaihdetaan vaan maita, somalit tänne, suomalaiset sinne. naispappeudesta Heitti sen kohtalo tielleni vain, onnesta haaveilla minäkin sain. Minulle se viestin kertoo; hetken vain tää elo versoo: Syntyy, kasvaa, kukoistaa, hiljaa vaipuu unholaan. Perhonjokilaakso . Palvelun tarvitsija joutuu Halsualta Kaustiselle liikkuessaan tekemään saman matkan kuin kaustislainen Halsualle! –Hammas . Hän arvelee tunnistaneensa myös muita Kivikankaalla asuneita äitejä: takarivissä kolmas vasemmalta ruudullisessa mekossa on hänen mielestään Olga Karjalainen ja eturivissä olisi Miina Koski vaaleassa puvussa ja musta huivi kaulassaan. 30.10.2014 7 Tälle palstalle Kommentoi! voit lähettää myös uusia tai vanhoja valokuvia joko postin kautta tai käydä tuomassa toimitukseen, mutta muista liittää mukaan yhteystiedot ja palautusosoite. Tummuu hiljaa ajastaan, maaksi maatuu uudestaan. Vetelin seurakuntavaalien ennak- koäänestyksessä syrjitään syrjäkyliä.. Tien pinta on ryttyinen, revennyt, paikattu kuin entisen tytön mekko. Onhan se sitäkin, mutta oli kuin tilausta arvojen typerälle kaupankäynnille kansan selän takana, haluille valjastettiin hyvä mahdollisuus huvitella hautaan, koska häikäisevät rahan numerosarjat pääsivät sammuttamaan aatteiden soihtuja. Äitienpäivänä 1928 Lukijan lyhyet . . Essee kirjallisuuden lajina merkitsee suomeksi: yritelmä
Asta-sisko mainitsi sinusta erään piirteen, jonka myös allekirjoitan. Hilkka Hannula Kirjoittaja on vainajan tytär. Muistot eivät koskaan kuole eivätkä katoa. Sinä olit vielä aikuisemman Kuljimme yhdessä nuoruuden kultaisia aikoja, joihin kuului tietysti tanssireissut ynnä muut nuoruuteen kuuluvat hömpötykset. Kaarina Niskanen syntyi Antti Oiva ja Iida Selina Långin pienviljelijäperheeseen Räyringin Finnilään. Vanhemmiten Raija sinä uskaltauduit sosiaalisena ihmisenä tarttua vielä vanhustyöhön niin kuin me kaikki tiedetään. Juhlistimme silloin äidin 90-vuotissyntymäpäivää sekä äidin ja isän yhteistä 67-vuotishääpäivää perhepiirissä. Olit monen vanhuksen jokaviikkoinen turva ja apu ja teit työtäsi ahkeruudella ja tunnollisuudella. oloinen kuin minä, olit kaunis tyttö paksuine tummine hiuksinesi, meikkailit ja kuljit itseompelemissa vaatteissasi. Helteillä juostiin paljasjaloin Koittolan suvannolle uimaan musta auton sisärengas kaulassa. Saatiinpa vielä paksua suklaat sieltä ”Kannaatasta”. Poimittiin ahomansikoita, mustikoita ja oikeita mansikoita Aila-äidin hyvinhoidetusta maasta. Ikääntymisen myötä alkoivat suunnitelmat koti-Suomeen palaamisesta. Kun sitten sait leikkimökin, leikimme siellä ellet ”joutunut” kasvimaalle tai tupatöihin. Autoit läheisiäsi ehkä liikaakin, luonteesi oli sellainen. Jyväskylässä asuessaan hän ikävöi usein Kokkolan aikojaan ja mukavia nuoruusmuistojaan. Lauantai 2. Menin Vetelin lukioon ja sinä menit ammattikouluun Kokkolaan pukuompelulinjalle, sinulla kun oli ompelemisen taito hyppysissäsi. Kirjeestäni tuli aika pitkä. Olit hillitty, rauhallinen ja mieluummin katselija kuin keskipiste. Kokkolasta Niskaset muuttivat Kemiin töihin. Äidillä oli myös tapana toivottaa enkeleitä meille kaikille, nyt on meidän vuoromme toivottaa enkeleitä hänelle. Leipomo toimii siellä tänäkin päivänä ja toimittaa tuotteita myös tänne Keski-Suomen ruokakauppoihin. Hän oli oppinut omalta äidiltään paljon ja oli hyvä ruuanlaittaja ja leipoja. Terveelliset elämäntavat, runsas liikunta ja useat suomalaiset ystävät takasivat virkeitä eläkepäiviä reilun parinkymmenen vuoden ajaksi. Mies oli nimeltään Pentti. Te olitte Jonin kanssa jotenkin niin samanlaiset, jo heti yhteisen taipaleenne alussa sen huomasi. Yhdessä sitten teillä tiskattiin ja tehtiin mitä mil- Muistan Raija sinut istumassa kanssani vintinrapussa. Niskaset palasivat keväällä 2009 Ää- nekosken kotiinsa ja samana syksynä muuttivat sieltä Jyväskylään. Raijan muistolle Hei Raija, siellä kirkkaudessa minne nyt matkustitkin ja jätit meidät tänne ikävään. Sitten tiemme erkani vähitellen. Olithan ainut tyttö auttamaan äitiäsi kunnes pikku-Kaijasta tuli apua. Tänä kesänä kun tavattiin, kerroit tekeväsi kovasti töitä. Kaarina oli korvaamaton puoliso työssään Pentille. Hän oli syntynyt 2.8.1924 Vetelissä. Tykkäsit kissoista ja koirista ja jaoit myös heille hellyyttäsi. Aikasi ei tahtonut kulua muuten kuin työn merkeissä. Lämmöllä muistelemme mummua, tätiä ja enoja. Kannettiin yhdessä puita puulaatikkoon, minäkin melkein asuin Koivusalolla. loinkin osattiin. Herkkukeskuksessa työskennellessään kaupassa tapasi käydä kovin laiha tummahiuksinen nuorimies, jolla oli Kaarinan mielestä hieman outo sukunimi. Nuorempana hän ompeli paljon, virkkasi ja teki neuleita lapsenlapsilleen. Aune. Oleskelet nyt toisenlaisessa puutarhassa, sillä omasi jäi tänne maan päälle Koskirannalle vihreine pensaineen ja satosi jäi tänne kypsymään toisten iloksi. Kaarina oli kädentaitaja. Sitten keskikouluun, Salmisen kouluautoa ooteltiin maitopukissa ja koulun välitunneilla joskus livahettiin Elban baariin. Kaarinalla oli isosisko Kaino ja myöhemmin perheeseen syntyivät pojat Esko, Manne ja Hannu sekä pikkusisko Saara. Teltta kotisi pihalla oli ai- van uusi elämys meille Kauniston lapsille. Siellä syntyi esikoispoika Markku. Pentti oli huomannut kauniin Kaarinan. Äiti ja Saara-siskonsa, vilkkaat ja puheliaat Långin siskokset, tarinoivat vuosikymmenien yhteisistä muistoista. Isommat veljesi kiusasivat meitä miten milloinkin ja sinä Raija juoksit kantelemaan äitillesi. Olithan ahkera 4H-lainen niin kuin mekin Astan kanssa. Minulla oli sininen, liekö sinun punainen. Monet kerrat sain istua teillä ruokapöytään kun äitisi patisti. Äiti Iida jäi yksin kuuden lapsensa kanssa. Elämä oli rankkaa ja työntäyteistä mutta omavaraista. Mutta tämä kirje olkoon osoitus ystävyydestä, joka meillä oli välillämme. 30.10.2014 . Kaarina sai viettää viimeiset vuotensa lähellä lapsiaan, lastenlapsiaan sekä lapsenlapsenlapsiaan. Sinä et nimittäin koskaan puhunut pahaa kenestään vaan säilytit ihailtavan luonteenpiirteen, vilpittömyyden. Olit jo silloin päättäväinen, ahkera, näppärä käsistäsi ja muistan kuinka joskus ihan kateellisena katselin sinua. Käsissämme hiplattiin isäsi Kanadasta tuomia silkkihuiveja, aarteitamme. Raija, sinulla oli kotonasi paljon töitä. Kansakouluun kuljettiin yhtä matkaa, jalan, koulupussit olalla säässä kuin säässä. Kaarinan hyvän espanjankielentaidon myötä elämä sujui mutkattomasti ja mahdollisti tutustumisen myös paikallisiin ihmisiin. Aina meille löytyi aikaa hyppiä korkeutta sahanpurukasaan, kun veljesi Antti ja Leo olivat kyhäilleet hyvät telineetkin. Kiitos kun olit olemassa. Ne olivat niitä kesiä kun aurinko paistoi aina. Veljet tekivät kolttosiaan ja itse leikin naapurin tyttöjen kanssa. Hyvältä maistui, eihän sellaista enää koskaan voi kokea. Äänekoskella alkoi pitkä Kkauppiasura, joka jatkui aina vuoteen 1985. Isä Oiva oli lempeä, rauhallinen ja urheilullinen mies, harrastuksenaan kilpapyöräily. Mutta ikävä jäi. Kaarinan huoleton lapsuus loppui 12-vuotiaana kun isä menehtyi siihen aikaan niin tyypilliseen lentävään keuhkotautiin 42-vuotiaana. Oltiin muka vähän aikuisempia. elokuuta oli aurinkoinen hellepäivä. Äiti säteili ja nautti juhlapäivästä läheistensä seurassa omassa kodissaan, vaikka väsymys oli jo alkanut hiipiä elämään. Sinulla oli Jonin kanssa paljon koti- ja lemmikkieläimiä, ainakin poneja, sikoja ja lampaita. Olitte rohkeita yrittäjiä monella saralla, teitte pitkiä työpäiviä, lomatkin taisivat olla harvinaisia. Lapsuutemme kasvoimme samoilla leikkipaikoilla, ojissa tehtiin savikakkuja, leikittiin milloin aitassa, navetanpäällä, metsässä, pyydystettiin monnia jokirannassa tai rumpun putkessa. Sinun aikasi täällä saapui loppupisteeseen. Vuonna 1951 he muuttivat Tornion kautta Äänekoskelle, jossa perheeseen syntyivät Erkki ja Hilkka. Kotipihasikin kertoo omaa tarinaansa sinun uutteruudestasi, monet istutukset ja hyötykasvit olet siellä kasvattanut. Kaarina Niskanen hääkuvassa vuonna 1947. Sitten tuli aika jäädä viettämään ansaittuja eläkepäiviä, joita Niskaset lähtivät viettämään etelän aurinkoon. Vietimme lapsena veljieni kanssa usein kesät Räyringin mummolassa. Meillä taas suuresta tyttölaumasta pääsin helposti livahtamaan naapuriin. Lepää rauhassa rakas Raija-serkku ja ystävä. Isä vei äidin vihille 2.8.1947 Kokkolassa, äidin syntymäpäivänä. Jonin kanssa elitte työntäyteistä elämää. Äiti Iida oli vilkas ja puhelias – aivan kuten Kaarinakin. Ei kuitenkaan tarpeeksi pitkä eikä sinun elämäntaivaltasi läheskään riittävästi kuvaava. Kaarina sai 13-vuotiaana ensimmäisen työpaikkansa Räyringissä sijaitsevasta Leivon leipomosta. Perhonjokilaakso 8 Muistoksi Oivan tuvan tyttäriä Rakkaamme Kaarina Niskanen nukkui pois 30.9.2014 Jyväskylässä. Elämän Herra korjasi sadon talteen, me muut vielä taaperramme täällä sen ajan verran minkä Herra katsoo meille tarpeelliseksi. Sinä olit käytännön työn tekijä, sen asian puolesta puhuvat monet työtehtävät, joihin olet elämässäsi ryhty- nyt; osasit tehdä kaikenlaista työtä etkä koskaan valinnut helpointa tietä. Myöhemmin Kaarina muutti Kokkolaan ja työskenteli Herkkukeskuksen ruokakaupassa myymälänhoitajana sekä Pukumiehen vaateliikkeessä. Vakava sairaus koetteli perhettä. Hän piti myös yhteyttä ystäviinsä ja serkkuihinsa ja oli kirjeenvaihdossa viimeisiin vuosiinsa asti Kanadaa ja Australiaa myöten. Sinulla oli tumma kiiltävä polkkatukka, tosi pyöreät kauniit silmä, vähän pisamia nenän seutuvilla ja pässinpökkimät villasukkahousut jalassasi. Niin kuin ei lapsuutta eikä nuoruuttakaan saa enää takaisin. Se oli äidille aina yhtä mieluisaa. Siihen aikaan tapailimme kuitenkin melko tiiviisti; olihan meillä yhteiset kaverit, Joni, joka oli astunut sinun elämääsi sekä Jorma, Saila, Pekka ym. Tiivis kyläyhteisö sukulaisineen ja serkkuineen tuki perhettä ja lapset auttoivat äitiään tilanhoidossa
LISÄTIETOJA JA VARAUKSET: Vuokko Riihimäki 020 750 4670, konttori@perhonjokilaakso.. alv:n) Matti ja Maija Meikäläinen Himanka Ilmoitukset julkaistaan 18.12. Kortin myötä avautuvaa vapauden tunteen kokemista hän on valmis suosittelemaan muillekin ikätovereilleen. Kupilan Erkki kuitenkin kannusti rauhalliseen tyyliinsä ja viimein koitti päivä, jolloin oli ajokokeen aika ja kortti tuli! –?Siskon kanssa juotiin munkkikahvit sen kunniaksi. alv:n) Yrityksen nimi Rauhallista Joulua toivottaa ESIMERKKIKOKO 2 x 40 = 58 € (sis. Miestään hoitaessa Kaari- nan elämä olikin aika tavalla kotikeskeistä ja yhdessä lii- Osallistuminen ajokorttia varten käytäville teoriatunneille oli Kaarina Haukilahdelle mukavaa. –?Pyörällä minä olen asioilla käynyt ja jatkan liikkumista edelleenkin. saakka, jonka jälkeen normaalit ilmoitushinnat. Liina Pulkkinen 020 750 4677, ilmoitukset@perhonjokilaakso.?. Kun mies sitten kuoli, Kaarina Haukilahti pohti ajokortin ajamista, mutta ei saanut heti patistettua itseään toimeen. Ihanaa, että nyt mummu pääsee lastenlasten luokse Kokkolaan ja sukuloimaan ihan itse, Kaarina Haukilahti sanoo. –?Kyllä se mahtavalta tuntuu! hän iloitsee. Ajaminen ei ole pelottanut Kaarina Haukilahtea vielä yhtään. Viime viikolla hän sai ajokortin ja vapauden: nyt saa tulla ja mennä, miten itse haluaa. Omaa autoa hän ei ole hankkinut, vaan sopimus on, että samassa pihapiirissä asuvan pojan autoa saa käyttää, silloin kun tämä ei ole metsällä. LÄHDEHAKA Vuokko Lahti Noin vuosi sitten kaustislainen Kaarina Haukilahti kyllästyi kyselemään kyytiä läheisiltään ja päätti viimeinkin lähteä autokouluun hommatakseen ajokortin itselleen. Ei ajokortti minulta kuntoa pääse romuttamaan, hän lupaa. Hinnat voimassa 10.12. Kyllä se vähän pettymystä herätti, Kaarina Hauki- lahti tunnustaa. –?Kun mies sitten halvaantui, ei minulla enää ollutkaan kuskia. Kaarina Haukilahti toimi vuosia miehensä omaishoitajana ja jäi leskeksi seitsemän vuotta sitten. Leena ja Mikko Mäkisen perhe LOGO Kiittäen kuluneesta vuodesta! Rauhallistaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! tai yhteisilmoitukseen nimi + paikkakunta = 18 € (sis. Jo miehensä halvaannuttua hän koki elämän vähän pettäneen, sillä nuorena naimisiin mentäessä mies oli luvannut hoitaa kuskaamisen. alv:n) LOGO Lisäksi koot 2 x 80 ja 2 x 100 T. Ajotunteja oli harvakseltaan, joten välillä Kaarinasta tuntui, että opettelu oli aina aloitettava alusta. Myös miesystävän autolla Kaarina Haukilahti on jo saanut kokeilla ajamista. –?Vaikka nuoret taisivat ajatella, että nyt on tummu eksynyt väärään paikkaan, hän heläyttää nauraen. 30.10.2014 9 Nyt loppui kyydin kerjääminen! Kaustislainen Kaarina Haukilahti hankki ajokortin itselleen 70-vuotislahjaksi – ja mummu pääsee lastenlastenkin luokse ihan itse kuttaessa kuljettiin taksilla. Sen vuoksi kortti jäi nuorena ajamatta. mennessä. Joulutervehdykset Perhonjokilaaksossa Lievitä joulustressiäsi ja hoida joulutervehdykset ajoissa! YRITYSTEN YHTEISET JOULUTERVEHDYKSET ESIMERKKIKOKO 1 x 30 = 30 € (sis. Perhonjokilaakso . alv:n) YKSITYISTEN JOULUTERVEHDYKSET Omalla tekstillä + kuva KOKO 1 x 40 = 30 € (sis. lehdessä, aineistot ke 10.12. alv:n) ESIMERKKIKOKO 1 x 40 = 40 € (sis
Vastaajien kesken arvotaan palkintoja. Kris-. Samassa illassa kokemuksia naapurikunnan kiintiöpakolaisten kotouttamisesta kertoi Kruunupyyn kunnanjohtaja Michael Djupsjöbacka. 137 840 €. Nyt kun pakolaiset ovat osa kruunupyyläisten arkea ja elämää, ei Michael Djupsjobackan tiedossa ole negatiivisia ilmiöitä tai ilkeitä keskustelun sävyjä. Kruunupyyläiset ovat päättäneet kotouttaa kiintiöpakolaiset niin hyvin, että niiden neljän vuoden aikana, jolloin valtio maksaa pakolaisten kulut, heistä tulee osa kuntaa ja yhteiskuntaa. Näin asiaa herätteli pohtimaan Pohjanmaan ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Hanna Auronen viime viikon keskiviikkona Vetelissä. He ovat ahkeria ja näppäriä ja poimivat kuukauden aikana marjoja noin kolmen kuukauden palkan edestä. KUVAT: ANNI SAARI Koska esimerkiksi Kruunuupyy on painottanut humanitäärisiä syitä, valtaosa heille tulleista pakolaisista on naisia ja lapsia, joilla on pakolaisleireillä kovimmat ja vaarallisimmat oltavat, ja joilla ei myöskään ole mitään asiaa kotimaahan ilman miespuolista perheenpäätä. Ensimmäisten neljän vuoden ajan valtio maksaa heidän kulunsa ja kunnan sosiaalitoimi on tiukkana: uusia lastenvaunuja ei ostella, vaikka valtakunnan keskustelussa tällainen esimerkki alkusyksystä liikkuikin. WEBASTO- JA EBERI-LÄMMITTIMIEN HUOLLOT DEFA -LOHKO- JA SISÄTILALÄMMITTIMET TALVIRENKAAT • NOKIAN HAKKAPELIITTA 7 SEKÄ 8 • NORDMAN 5 GT-RADIAL Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen voi olla pienelle kunnalle mahdollisuus kansainvälistyä ja saada kuntaan lisää väkeä sekä tulevia työntekijöitä valtion rahoituksella. Raha on se, josta voi tulla ongelmia ja siksi sen käytössä pitää olla tiukkana myös pakolaisten kanssa, hän opastaa. Heille ainoa pelastus ja mahdollisuus uuteen alkuun on se, että he saavat uuden kodin ja uuden alun. Muu ovalmiin talon hinta alk. Molemmat painottivat, että ensisijainen syy kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen täytyy tietenkin olla humanitäärinen auttaminen, johon Suomi on valtiona sitoutunut ja ottaa vastaan tietyn määrän pakolaisstatuksen omaavia henkilöitä vuosittain. Työ on tärkeintä, mitä pakolaisenkin täytyy oppia tullakseen hyväksytyksi osaksi yhteisöä. Huoltovalon nollaus. Kiitos avusta! Paperisia vastauslomakkeita saa Halpa-Hallilta palautuslaatikon vierestä. O OBD-pakokaasutesti katsastusta varten aautoille vm. –?Tärkein, mitä olen itse halunnut opettaa ja pyytänyt muitakin viestittämään on se, että työ on Pohjanmaalla korkeimmin arvostettu asia. Vaikka ympäristö ja ihmiset ovat vieraita ja tyystin erilaisia kuin heidän lähtömaassaan, he ovat kiitollisia siitä, mitä me voimme tarjota, eivät he vaadi luksusta, kiteyttää Michael Djupsjöbacka. Kruunupyyn kunnanjohtaja Michael Djupsjöbacka on mennyt virkansa puolesta takuuseen siitä, että pakolaisten vastaanottaminen ei käy kunnan kukkarolle. Hän voi luetella syystä ylpeänä, missä hänen pakolaisensa ovat: –?Kolmestakymmenestä meille tulleesta pakolaisesta neljä on töissä, kaksi osa-aikatöissä, kolme ammattikoulussa, kaksi lähihoitajaopinnoissa, viisi kansanopistolla kielikoulutuksessa, kolme yläasteella, kolme alakoulussa, yksi eskarissa ja seitsemän lasta päiväkodissa. –?Yhtä lailla heistä vitsaillaan kuin kruunupyyläiset toisistaan. GRANHOLMIN HUOLTOKORJAAMO TEERIJÄRVI, puh.867 5091, 050 518 2591 B BELSSBARTH ML 81 TECH AAkselinmittauslaite nelipyöräsuuntaukseen. Hän on itse virkansa puolesta mennyt takuuseen siitä, että pakolaiset eivät käy kunnan kukkarolle. Enemmän meillä on latausta kunnan osien kesken kuin pakolaisten suuntaan. EUROGLOBE-AKUT SUORITAMME • määräaikaishuollot • jakopäänhihnan vaihdot • ilmastointihuollot • 4-pyöräsuuntaukset • jarru- ja CO-testit MYÖS DIESELAUTOILLE • vikadiagnostiikan purku Soita ja pyydä tarjous! KAUSTISEN KEHITTÄMISKYSELY VASTAA, VAIKUTA A JA VOITA! Asioitko tai asutko Kaustisella. Me emme ole erillisiä muusta maailmasta, vaan osa sitä, meitä on autettu ja me voimme nyt auttaa muita, Michael Djupsjöbacka sanoo. Häntä kohdellaan samalla tavoin kuin kaikkia kuntalaisia. Sillä saa jo bemarin. SSoveltuu myös lähes kaikkiin madallettuihin autoihin. –?Me kotoutamme heidät valtion maksamien vuosien aikana niin hyvin, että he ovat sen jälkeen asiansa hoitavia kuntalaisia, kuten kuka tahansa meistä, hän sanoo. –?Siitä hetkestä alkaen kun kiintiöpakolainen tulee meille, hän on kruunupyyläinen kuin kuka tahansa meistä. Sossusta niitä ei ainakaan saa, Michael Djupsjöbacka sanoo. J JÄRJESTELMÄDIAGNOOSITESTERI VVikakoodin luku. Kaustinen Center -hanke TULE MUKHAN! www.kase.fi/kysely –?Kiintiöpakolaisina meille tulevat ihmiset ovat niin kovista oloista, että emme voi kuvitellakaan niitä. Kruunupyyhyn tulleet kiintiöpakolaiset ovat burmalaisia, afgaaneja ja syyrialaisia. Osallistu Kaustisen kehittämistyöhön vastaamalla 5-10 minuutin pituiseen kyselyyn 30.11. Kruunupyyssä asuu hetkellä 30 kiintiöpakolaista, jotka ovat saapuneet neljän viime vuoden aikana. Ota yhtey ä! Dennis Rönn 050 558 7262 www.alvsbytalo.. Perhonjokilaakso 10 Kansainvälistymistä valtion kustantamana Pienelle maaseudun kunnalle kiintiöpakolaisten vastaanottaminen voi olla auttamista, josta itsekin saa VETELI Vuokko Lahti HUOMENNA NOUSEE TAAS UUSI ÄLVSBYTALO KAUSTISELLA Melatar Hanhikosken e 9. Kruunupyyssä keskustelua pakolaisten ottamisesta ja sen vaikutuksista kunnan kukkarolle käytiin ennen päätöksentekoa. 30.10.2014 . Tämän työikäiset pakolaisemme ovat myös oppineet, Michael Djupsjöbacka kertoo. –?Minä olen vastannut, että sinäkin saat, jos menette koko perhe aamulla marjametsään ja tulette vasta iltamyöhällä pois. –?Me ottaisimme vastaan mielellään enemmänkin, mutta Maahanmuuttovirasto ei ole pystynyt toimittamaan seudullemme sopivalla aikataululla niin paljoa kuin haluaisimme, Michael Djupsjöbacka kertoo. Kaikki kunnan yhdeksäsluokkalaiset käyvät kunnanjohtajan puheilla keväisin ja joku nuorista on joskus kysynyt, että mistäs ne pakolaiset ne bemarinsa sitten saavat. 2001 ja uudemmille. mennessä. Kruunupyy on yhdessä Pietarsaaren seudun neljän muun kunnan kanssa sitoutunut ottamaan vastaan ison määrän kiintiöpakolaisia. –?Auttamisen halu pitää olla ensimmäisenä, mutta asian voi ja saa ajatella myös niin, että samalla voimme kansainvälistyä, saada uusia kuntalaisia ja tulevaisuuden työntekijöitä ja veronmaksajia. Hän ei saa mitään enemmän, eikä vähemmän kuin muutkaan kuntalaiset
Michael Djupsjöbacka arvelee ”yhteisen raamattuvyöhykkeen” eli vahvojen herätysliikkeiden ja seurakuntien auttavan varsinkin kristittyjen pakolaisten kotoutumista. ?. Vaikka uskonto on eri, he arvostavat sitä, että vakaumus on, hän sanoo. ?Ž?. ??????. ???. ???????. Monikulttuurisuusjaosto arvioi monikulttuurisen alan hakemuksia ja vahvistaa kulttuurisen moninaisuuden tuntemusta. Sillä lisätään taidetoimikuntien välistä yhteistyötä. Projektirahoituksen myötä valtion maksama korvaus yhdestä pakolaislapsesta nousee 7845 euroon ja kouluikäisestä ylöspäin 3000 euroon tämän vuoden osalta. Alueellisissa taidetoimikunnissa aloittaa 112 asiantuntijaa. He ovat jossain kolmannessa maassa odottamassa uutta kotipaikkaa. Toi- mikunta arvioi muun muassa matka-apurahahakemukset, joista aiemmin päätettiin ilman vertaisarviointia. Noiden kuntien joukossa ei ole ainuttakaan suomenkielistä kuntaa, vaan kaikki vastaanottajakunnat ovat rannikon ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä kuntia. Esittävien taiteiden toimikunta päättää näyttämö-, tanssi- ja sirkustaiteen sekä performanssija esitystaiteen apurahoista. W???????????Ž????. Suomen paras palvelu* muuttui juuri jopa 5% paremmaksi. s???????????. Apurahapäätöksiä valmistelevissa jaostoissa on lisäksi 27 jäsentä. ????. ???. ?. ??????. Taideneuvosto valitsi toimikuntien jäsenet saamistaan ehdokkaista. –?Tämän lisäksi EU-rahoituksena kunnalle, joka on ottanut vähintään 20 pakolaista, on jaettu 20 000 euron lisäkorvaus työ- ja elinkeinoministeriön Sylvia-projektin kautta. Lisäksi normaalit valtionosuudet kiintiöpakolaisista kuten kenestä tahansa koululaisesta tulevat valtiolta kunnan tilille. ???????????. . ??????. Ž?Ž??????. >???d???Ž????. >???d???Ž??. –?Juuri kysyin eräältä muslimimieheltä, miten hän kokee uskonnon harjoittamisen ja hän kertoi, kuinka hän pääsee kaverinsa kyydissä kerran kuukaudessa uskonyhteisöönsä. Ehdotuksia pyydettiin muun muassa taiteen alan järjestöiltä, korkeakouluilta ja maakuntaliitoilta. >???d???Ž??. ????????????Ž????. Ž?????. <?????????. Pohjanmaan taidetoimikuntaan valittiin yhdeksän jäsentä: puheenjohtaja Marko Hautala, kirjailija, Vaasa, Ann-Helen Attianese, kirjailija, Maxmo, Matti Hakamäki, muusikko, instituutin johtaja, Kaustinen, Eija-Irmeli Lahti, näyttelijä, ohjaaja, Seinäjoki, Jyrki Portin, valokuvaaja, Kokkola, Annika Sillander, koreografi, tanssija, toiminnanjohtaja, Malax, Jimmy Pulli, kuvataiteilija, Vaasa, Tuija Ahola, vs. Muslimit tuntuvat arvostavan sitä, että meidän seudullamme on vakaumuksellisia kristittyjä. Välitetään toisistamme. ????. Ž?????????. ?Ž????. ????????. Visuaalisten taiteiden toimikunta päättää kuva- ja valokuvataiteen sekä sarjakuva- ja kuvitustaiteen apurahoista. –?Useat asuvat pakolaisleireillä, joista he eivät pääse pois ennen kuin kuntapaikka vaikkapa Suomessa on olemassa. ????. >???d???Ž?. Taiteiden välisyyden, moninaisuuden ja kansainvälisyyden toimikuntaan on koottu edustus kuudesta muusta taidetoimikunnasta. Mikäli pakolaisella on jokin erityiskustannuksia aiheuttava asia, esimerkiksi sairaus tai vamma, tehdään niiden hoidosta aiheutuvista kuluista erityiskorvaus valtion kanssa. ???. >???d???Ž?. ja työvoimaa a Taideneuvosto valitsi uudet jäsenet taidetoimikuntiin. ??. >?. VETELIN POIKAKUORON KONSERTTI Vetelin kirkossa Pyhäinpäivänä 1.11.2014 klo 19.00 Johtaa Simo Kangas Kuoro, Jousiyhtye, urkusoolo Juhana Kalliokoski Tervetuloa! Ei pidä sotkea kiintiöpakolaisia ja turvapaikanhakijoita Hanna Auronen Pohjanmaan Ely-keskuksesta muistuttaa, että kiintiöpakolaisista, muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoista puhuttaessa on pidettävä käsitteet selvillä. –?Suomi on sitoutunut etsimään uuden kodin eli sijoittamaan tietyn määrän pakolaisia vuosittain. Odotamme virkeää vuoropuhelua eri taiteenalojen ja toimikuntien välillä, toteaa taideneuvoston puheenjohtaja Tiina Rosenberg. Valtuutetuista paikalla oli noin puolet sekä lisäksi kunnan viranhaltijoita, mutta kuntalaisia paikalle tuli vain kaksi. ?????????. ??. Pohjanmaan Ely-keskuksen alueella on 23 kuntaa, joista kymmenen vastaanottaa kiintiöpakolaisia. ??????. Ensi vuoden alusta aloittavat toimikunnat ovat entistä laaja-alaisempia. Valtio maksaa kiintiöpakolaisen kulut täysin. ????Ž???????. Heillä ei ole vielä pakolaisen määritelmää, vaan heidät sijoitetaan vastaanottokeskuksiin, kunnes Maahanmuuttovirasto tutkii, ovatko he oikeutettuja määritelmään pakolaisuudesta ja saavatko he turvapaikan tai oleskeluluvan Suomeen. Myös laskennalliseen valtionkorvaukseen on tullut korotusta, juuri siksi, että kuntapaikkoja on ollut hankala löytää, Hanna Auronen sanoo. . :. ?. ,????????????????. Kiintiöpakolaiset ovat henkilöitä, joille on jo määritettynä pakolaisstatus. Illan keskustelu oli vilkasta ja myönteisen innostunutta. Michael Djupsjöbacka ja Hanna Auronen olivat Vetelissä kunnanvaltuuston iltakoulun pyynnöstä kertomassa kiintiöpakolaisista sekä päättäjille että kuntalaisille. Lisäksi kunta saa laskuttaa valtiolta kaiken tulkkausavun ja kolmelta vuodelta pakolaisten tarvitseman toimeentuloavun. ?Ž??. Kunta saa alle seitsemänvuotiaasta pakolaislapsesta 6?845 euroa vuodessa ja yli seitsemänvuotiaasta 2300 euroa vuodessa. W^/ Z???. ??. <?????????. Taiteenalakohtainen vertaisarviointi turvataan alakohtaisilla jaostoilla, joita on yhteensä 14. Tänä vuonna Suomeen tulee kiintiöpakolaisia syyrialaisia Libanonista ja Jordaniasta, sudanilaisia Egyptistä, afgaaneja Iranista, kongolaisia Ruandasta ja Malawista, hän luettelee. ????????. ^?Ž??. ???????! Ohjelma 10€ . . ???. ?. 30.10.2014 11 Pohjanmaan Ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Hanna Auronen esitteli Vetelissä kuntapäättäjille ja yleisölle avoimessa tilaisuudessa, miten valtio osallistuu kiintiöpakolaisten kustannuksiin. Lisäksi Suomeen tulee turvapaikanhakijoita sodan jaloista eri maista. ??. PERHONJOKILAAKSO Seitsemään valtion taidetoimikuntaan nimettiin 74 taiteen asiantuntijajäsentä. Aiemmin määrä oli 750, mutta Syyrian kriisin seurauksena määrä on nostettu 1050:een. ?????????. kehittämissuunnittelija, Lappajärvi, Tuomo Kallio, projektisihteeri, muusikko, Seinäjoki. ???. ???????. . ?Ž??????. . tityt ovat löytäneet paikkansa Pohjanmaalla toimivista yhteisöistä ja muslimit pystyvät harjoittamaan uskontoaan Pietarsaaren seudulla yhdessä toisten muslimien kanssa. –?Näillä rahoilla kunnat yleensä palkkaavat jonkun henkilön huolehtimaan pakolaisista ja toimimaan kenttätyöntekijänä ja heidän apunaan kotouttamisssa, sanoo Hanna Auronen. –?Saimme toimikuntiin monipuolisen taiteen asiantuntemuksen ja alueellisen edustuksen. Perhonjokilaakso
Nyt tätä heikentävät työllisyyden hoitoon annettujen resurssien väheneminen, työ- ja elinkeinotoimistojen paikallinen alasajo sekä prosessien yhä lisääntyvä sektorointi. Kunnanjohtaja Jukka Hillukkala käytti Perhon varsinaisen puheenvuoron. Perhon kunnassa työskentelee ensi vuonna 74 henkilöä sosiaali- ja terveyssektorilla, Hillukkala huomautti. Kunnat ovat antaneet lausuntonsa sote-asiasta, ja nyt lähinnä odotellaan, mitä tuleman pitää. Risikko piti 5,8 miljoonaa euroa maksavaa tiehanketta mittavana, mutta vakuutti toimivansa sen eteen, että parannustyöt saataisiin nopeasti käyntiin, ellei muuten niin osakorjauksiksi paloiteltuna. Näin moniportaista hallintoa ei hänen mukaansa tarvita. Viidenkymmenen prosentin työttömyyskorvausrasite siirtyy jatkossa kunnille jo kolmensadan päivän jälkeen nykyisen viidensadan asemasta. samalla yhteistyötä Kannonkosken, Kivijärven ja Viitasaaren kanssa. Helsinkiä lähempää rahaa hankkeen toteuttamiseen ei ole löytynyt . Vastuu työllisyyden hoidosta on siirtymässä käytännössä kunnille, joissa vallitsee resurssipula. Perholaisten sekä kinnulalaisten kestohuolenaihe on luonnollisesti pitäjien välinen tie. Etäisyydet Kokkolaan ja Jyväskylään ovat sellaiset, etteivät Perhon lähipalvelut ole niistä käsin mitenkään tuotettavissa taloudellisesti tai toiminnallisesti järkevämmällä tavalla. Lakiesityksen pitäisi lähteä eduskunnalle 4.12.2014, mutta Risikon mukaan esitys ei ehkä valmistu ajoissa. Pitääkö olla sairaanhoitopiirit (SH), elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset (ELY), alueviranomaiset (AVI), hätäkeskukset, erikoissairaanhoidon vastuualue (ERVA) ja sosiaali- ja terveydenhoitoalueet (SOTE), joilla on kullakin erilaiset rajat, Paula Risikko ihmetteli. Jotkin asiat tulevat muuttumaan. Helena Poranen kaipasi selvyyttä siihen, mitä tarkoittaa vahva peruskunta. –?Pitää siirtyä sektoriajattelusta ihmisen ja hänen elinehtojensa kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, Paula Risikko sanoi. Muut kuvassa olevat myötäpäivään: Helena Poranen, Väinö Syrjälä, Markku Sahipakka, Antti Hietaniemi, Heikki Risikko, Jorma Koivuniemi, ministeri Paula Risikko ja Matti Louhula. Riista- ja metsäopettaja Jorma Koivuniemi Perhon ammattiopistosta puolestaan luovutti ”Perhon omalle ministerille” Kärkelän villilihaa - ammattiopiston oman riistateurastamon jalostetta - karhunlihaa.. Äänekoskelle valmistuva iso sellutehdas sekä oman pitäjän sahateollisuus asettavat tiestölle suuret vaatimukset. Manu Toikkanen sanoi Kinnulankin tavoittelevan itsenäisen kunnan statusta Perhon lailla, mutta hapuilevan Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko kiitteli aluksi Petri Jylhää maaseudun haasteet hyvin kartoittavasta listasta, joka hänen mukaansa kelpaa työkaluksi kaikkien maaseutukuntien asioiden tarkasteluun. Antti Hietaniemi ennakoi, että tulossa on lakimuutos, jolla eläkerahastojen sijoituksia saadaan ulkomailta piristämään kotimaan elinkeinotoimintaa. Palveluiden järjestämisvastuu voisi Perhon kunnan lausunnon mukaan olla isommallakin yksiköllä, kunhan palveluiden rahoitus kulkee kunnan kautta. Paula Risikko kertoi, että numerot ovat toistaiseksi mielikuva-asteella eikä mitään lukuja ole valmiina. Kunnanjohtaja Jukka Hillukkala ojensi ministeri Risikolle lopuksi perholaisen tuotekorin. Tervehdyssanoissaan Perhon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Hietaniemi totesi suurten asioiden puhuttavan Perhossakin. Paula Risikko muistutti suunnitelmiin kirjatun, että sote-uudistus toteutetaan olemassa olevia rakenteita hyödyntäen. Jokainen tiehankkeeseen käytetty miljoona tarkoittaa kerrannaisvaikutuksineen 17 henkilötyövuotta, Paula Risikko tiesi. Perhonjokilaakso 12 Ministerille tuhti pikaevästys Muistioita, karhunlihaa ja leipää matkaevääksi Perhosta PERHO Sakari Vainionpää Seinäjoella vähäisen liikenneonnettomuuden todistajaksikin joutunut liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko poikkesi tiistaina kuulemassa Perhon ja Kinnulan kuntien sekä Kaustisen seutukunnan ajankohtaisista haasteista Perhon ammattiopistolla. Lähipalvelu on kattava sana ja pitää sisällään kaikki kuntalaisten tavanomaisessa elämänmenossa tarvitsemat palvelut neuvolapalveluista päivähoito-, sivistys- sekä terveydenhoitopalvelujen kautta kotipalveluun ja muuhun vanhustenhoitoon. Hän luetteli myös hankkeeseen liittyvät perustuslailliset ongelmat: Kuntalaisten tulee pystyä vaaleilla vaikuttamaan heitä koskevaan päätöksentekoon; kuntien tehtävien pitää perustua lakiin eikä jonkin ylärakenteen linjauksiin; toiminnan rahoitus pitää käydä selvästi ilmi, jotta budjetointi onnistuu. Päällimmäi- Ammattiopiston Perhon toimipaikan koulutuspäällikkö Matti Louhula korosti Kinnulantien merkitystä oppilaitokselle ja myös lukiolle. Työllisyyden hoito kaipaisi alueellista kokonaisnäkemystä ja parempaa koordinaatiota. 30.10.2014 . Lisäksi on vielä maakuntaliittojen ja kuntien rooli. Kinnulan kunnalla menee hänen mukaansa hyvin, kunnan talous on kunnossa ja työttömyysastekin on pudonnut kahdestakymmenestä prosentista viiteentoista, etupäässä pitäjässä toimivan lämpöputkitehtaan ansiosta. Miinusmerkkisinä asioina Manu Toikkanen nosti esiin Kinnulan sijoittumisen Kymmenen kärjessä -listalle valtionosuuksien menettäjänä sekä osin heikkokuntoisen tai rapistuvan tiestön. Hietaniemi otaksui, että laissa eläkesijoituksille asetettu suhteellisen alhainen korkotuottovaatimus on helposti saavutettavissa myös kotimaahan tehdyillä sijoituksilla. Uhkakuvina ne heikentävät alueellista tasaarvoa ja aiheuttavat nuorten muuttoa pois maaseudulta, Petri Jylhä viestitti. sinä hän mainitsi maatilatalouden ja maidontuotannon syvenevän kriisin, uuden kaivostoiminnan käynnistämisen kokemat rahoitushaasteet sekä mikro- ja pienten sekä keskisuurten yritysten rahoituksen selkeyttämisen ja lisäämisen. Kinnulan kunnan puheenvuoron käytti kunnanhallituksen puheenjohtaja Manu Toikkanen, joka halusi aloittaa hyvistä uutisista. Hietaniemen mukaan vallitseva käsitys on joka tapauksessa sellainen, että jotakin pitää tehdä. Kinnulan peruspalvelut ovat kunnossa. Omasta ministerikierrostaan Paula Risikko totesi, että sosiaali- ja terveysuudistus, kuntarakenneasiat ja liikennekysymykset nivoutuvat kaikki luontevasti toisiinsa. Paikkakunnalla on oma terveyskeskus ja mm. Toimivaan elinkehykseen kuuluvat niin asunto, koulutus, työpaikka kuin liikenneyhteydetkin. Jukka Hillukkala muistutti, että elinkeinoelämän kehittäminen sekä koulutus- ja muiden palveluiden säilyttäminen edellyttävät, että kulkuväylät ovat kunnossa. –?Jos kerran yritykset voivat tuottaa lähipalveluita, miksi Perhon kunta ei voisi toimia tässä suhteessa kuin lähipalveluita tuottava yritys, Jukka Hillukkala kiteytti. uimahalli. Perhon kunnan virallisessa puheenvuorossa kunnanjohtaja Jukka Hillukkala korosti lähipalveluiden merkitystä. Paula Risikko tahtoi siirryttävän MALPE-ajatteluun (maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut ja elinkeinoelämä), jonka läpi pystytään arvioimaan kunnan vahvuutta. Koska Perho–Kinnula -tien parannussuunnitelmat ovat jo viranomaisilla, siihen ei löytynyt uutta sanottavaa. Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen rahoitusja järjestäjäverkkouudistukset ovat isoja asioita Kaustisen seutukunnalle. Perhon tietä Manu Toikkanen piti täydellisenä väliinputoajatienä, joka on käyttäjilleen suorastaan vaarallinen. Lounaan yhteydessä Väinö Syrjälä kyseli, onko olemassa laskelmat, paljonko kestävyysvaje pienenee sote-uudistuksen myötä. Selvitystyötä tehdään kuitenkin koko ajan. Kaustisen seutukunnan haasteita ja kehittämiskohteita listasi kehittämisjohtaja Petri Jylhä kaikkiaan yhdentoista kohdan verran. Paula Risikon mielestä pitkäaikaistyöttömien kuntouttava työllistämistoiminnan merkitys kasvaa entisestään. Hän lupasi kysellä Perho–Kinnula -tien tilannetta heti palattuaan Helsinkiin keskiviikkona
klikkaa etusivu joulumenu. Kysy tarjous! Metsäpeuranmaan Opastuskeskus Kinnulantie 695, Ylilesti 044 3005 612 www.pikkupeura.fi Perinteinen joulupöytä 25,Jouluinen menu 30,-menut noutopöydästä ryhmille Pikkujouluissa tanssittavat: • • • • • • • 15.11 Ari Salo 19.11 Perhonjokilaakson Mikkiseura 20.11 Torremolinos 22.11 W2 Väinö kataja @ Jaakko Ojatalo 28.11 Teuvo Kääntä yhtyeineen 29.11 Peltolan Pojat 13.12 Kari Mäkinen Band (lippu 5,-) CAFÉ-RESTAURANT KAHVILA-RAVINTOLA Lisätiedot ja varaukset: KANSANLÄÄKINTÄKESKUS HOTELLI KAUSTINEN • PAJALANTIE 24, KAUSTINEN puh. 68,M Vielä erä lasten V Finwear asuja............... Perhonjokilaakso . • Naamiaispukukisa • Nännikuminheittoa • Karaoke klo 20 Tervetuloa! Olemme avoinna klo 23 saakka Pajalantie 26, 69600 Kaustinen 045 1896 989, www.mosalacaravan.com vara avissa ny ! Jouluiset lounaat ja pikkujouluillalliset Riistaa ja perinteisiä jouluruokia Meillä olet hyvissä käsissä! Tervetuloa AAN! PI KKUJOU LUTU N N ELM A-oikeudet ja 90 asiakaspaikkaa. , klikkaa etusivu Pikkujoulut Ennakkotilauksia puh. m a g g i e s r e s t a u r a n t . 06-864 9460 w w w. s ihania elämyk ti u a n , e l e t t u k Her ja viihdy! Terve viettä tuloa pikku mään & jou joulua luju meill hlia e! . Hae netistä www.masala.. n e t Villa Perho omaperäinen, nuorekas ja korkeatasoinen täydenpalvelun ulkoporeammetalo vuokrattavana pikkujouluihin Perhossa. ..itselle, perheelle, ?rmalle taikkapa vaikka kavereille. info@juhlapalvelupulkkinen.fi Halloweenit Mosalassa Masalan joulumenu lauantaina 1.11.2014 alkaen klo 17joulumenu. (06) 8650 200 www.kansanlaakintakeskus.com ta, t u e n u a k , a i t Muo a hyvää mieltä jiä. 06-8636 120 Satu, Piia tai Matti HINNAT I Menu 28€/hlö II Menu 19,60€/hlö Hae netistä www.masala.. Majoitukset vieressä tasokkaissa hirsihuviloissa. TIEDUSTELUT JA VARAUKSET: 040 5855 064 – mtaivassalo@hotmail.com villaperho.wordpress.com. ja m Toppatakkeja.................. Käytössä on tilava sali, tarvittaessa joulupöytä katetaan suuremmallekin ryhmälle. Ennakkotilauksia puh. 06-8636 120 Satu, Piia tai Matti Ohjelmassa mm. 040 771 4179 Avoinna: Ma-pe 9-17, la 9-14 Masalan joulumenu Juha & Mirja Pulkkinen Ay Pitopalvelua ja leivonnaisia tilauksesta Juha ja Mirja Pulkkinen apupoika ja tekijä Entinen Emäntäkoulu Muista juhlapöydän kakut myös isänpäivänä! 040-5721 244 Juha 040-5780 781 Mirja Masala tarjoaa yrityksille tunnelmalliset puitteet joulu- tai pikkujouluruokailuun. 69,T Musta juhlahousu.............. Juhlaan ja arkeen PALJON UUTTA JA EDULLISTA 35,76,Juhlapaitoja, Laurien housuja, J musta,harmaa, t.pun. Jouluruokailu Masalassa on erinomainen tapa koota työntekijät yhteen lämminhenkiseen tilaisuuteen. -50% F VERHOKANKAISSA PALJON UUTTA Verhokankaita, pöllövahakangas, vahakankaita, teddyä, ?eeceä, trikoita VVETELIN PALA JA TEKSTIILI Koulutie 79, 69700 Veteli, puh. 30.10.2014 13 PIKKUJOULUJEN aikaan..
Vuorovaikutus toiseen ihmiseen on paras palkkio, sanoo yrittäjänä ja postin parissa elämäntyönsä tehnyt, mutta jo eläkkeelle päässyt Esa Lindholm. Myös Kimmo Järvelän tällä kertaa esittämä Varoitus on naisen, Jenny Josephin kirjoittama. Molemmat ovat He-Li-Kat-ryhmän ja Kokkolan seudun lausujien aktiivijäseniä. Vuosittain kaupungissa lausunnan harrastajat ovat tarjoilleet illan mittaisia ja elämänmakuisia lausuntailtoja, joissa nämäkin miehet on tavattu nähdä. Luokanopettajana työskennellyt Kimmo Järvelä kaipaa lausuntakaverinsa seuraan eläkepäiville. Ensi vuonna tapahtuma järjestetään Kaustisella. Sen vuoksi runokeikat tehdään useimmiten kaffipalkalla. Kun Esa oli viisivuotias, he muuttivat Kokkolaan. Kysymykseen, kaustislais-veteliläisetkö kaupungin kulttuurielämää pyörittävätkin, he vastaavat myöntävästi ja tunnustavat, että olivat juuri ajomatkalla Kokkolasta Perhoon suunnitelleet, että kotiseutua ja juuriakin pitäisi muistaa. –?Palkkioksi riittää, että saa lausunnalla koskettaa toista ihmistä. Miehetkin osaavat ja uskaltavat Lausunnan ystävien kokoontumisajoissa Perhossa runot välittivät tunnelmia PERHO Vuokko Lahti Runouden hienointa antia niin luettuna kuin lausuttunakin on, että runoilijan tiivistetyn tekstin kautta voi päästä tunnelmaan tai käsitellä tunnetta ja tunnetiloja. Kokonaisuudessaan maakunnallinen lausuntakatselmus oli melkoinen kulttuuripläjäys pimeään ja liukkaaseen lauantaipäi- vään Perhossa. Perhonjokilaakso 14 Kaustislaislähtöisiksi paljastuneet kokkolalaismiehet Kimmo Järvelä ja Esa Lindholm lausuntavauhdissa. Kimmo Järvelä on ollut vajaan kymmenen vuotta ja Esa Lindholm kertoo unohtuneensa jo 1970-luvulla ”vuosikausiksi teatterille lojumaan” ja tuli sitten myöhemmin perustaneeksi näitä runo- kuin näytelmäporukoita. He ovat myös olleet mukana Kokkolan kaupunginteatterin produktioissa ja Esa Lindholm on Teatteri Iltatähden perustajajäseniä. Sen vuoksi hän oli valinnut Perhoon lausuttavakseen Varoitus-nimisen runon, joka voidaan tulkita vaikkapa hänen varoituksekseen siitä, mitä tapahtuu kun hän tulee vanhaksi: hän pukeutuu violettiin ja punaiseen hattuun ja rämisyttelee kepillään kaupalla kaiteita. Hänen äitinsä Rauha Myllymäki oli kotoisin kylältä ja isänsä Kauno Lindholm tuli Räyringistä. Hän kutsui jo alkujuonnossaan katselmusta runouden ja lausunnan ystävien ”kokoontumisajoiksi.” Musiikillisia elämyksiä tapahtumassa tarjoilivat Papillon-kuoro, duo Helge Koskela ja Eeva-Liisa Luomala Kalevi Peltokankaan säestyksellä sekä nuorten lauluryhmä. Lausuntakatselmukset puolestaan antavat konkarillekin mahdollisuuden haastaa itseään, heittäytyä ja hullutella: –?Viime vuonna esitin Juicen Marilynin ja muutenkin naisille kirjoitetut runot antavat toisenlaista perspektiiviä, Esa Lindholm sanoo. Molemmat runonlausunnan konkarit iloitsevat aina nuorista uusista lausunnan harrastajista ja siitä, että esimerkiksi Kokkolassa nuoretkin lausuvat Keke Lammassaaren runoja Corners Pubissa. Palauteraatina tapahtumassa toimivat perholainen äidinkielen lehtori, kirjastonjohtaja Mirja Siironen ja halsualainen taideaineiden opettaja ja draamaohjaaja Katja Hakala sekä kokkolalainen lausuntataitelija Auli-Maritta Ruuskanen. –?Vielä kaksi ja puoli vuotta pitäisi tehdä jotain muuta ja pitää yllä niitä odotuksia, joita minuun liitetään, hän naurahtaa haastattelussa. Klemola Vetelistä) Järvelän poika. Molemmat miehet ovat aktiivisesti Kokkolassa sanataiteen parissa, He-li-kat- ryhmässä ja teatteri Iltatähden toiminnassa mukana. Tästä tuoreimmasta koimme sen viime harjoituksissa, miehet kertovat. Tällä hetkellä hän opettaa teknisiä töitä kahdella eri koululla. Esa Lindholm puolestaan lausui Heikki Turusen Leivän ylistyksen ja Marja Hyvärisen Pojopoudan väkevästi ja elämänmakuisesti kuin Turunen itse olisi ollut lavalla leipää, voita ja Koskenkorvaa ylistämässä. Esa Lindholm on syntyisin Köyhäjoelta. Hän on muuttanut Kokkolaan valmistuttuaan luokanopettajaksi ja tehnyt elämäntyönsä siellä. Samanlaisilla, kaustislais-veteliläisillä juurilla varustettu runouden ja teatterin puoliammattilainen Esa Lindholm kokee runoudesta löytyy aina sanomaa, olipa tunnetila millainen vaan. –?Jos nyt kirjoitat lehteenkin, että lupaamme tulla ulkokaustislaisten päivänä ensi vuoden kansanmusiikkijuhlien aikana esiintymään Kaustiselle, niin kyllä se sitten toteutuukin, he räjähtävät nauramaan ja luettelevat, että yksi Järvelän Sepoista pitää pyytää laulamaan ja alkavat laskea, kuinka monta ja keitä kaikkia kaustislaislähtöisiä heidän kulttuurituttaviensa porukassa on.. Venäläisrunoilijoiden teksteihin olivat puolestaan tarttuneet Outi Lindströmin ohjauksessa veteliläiset harrastajat Kaija Tunkkari ja Hilkka Klemola. Päivän aikana kuultiin upeita esityksiä: koskettava oli päivän lopuksi Kulttuurihelmi-kiertopalkinnon saaneen kaustislaisen Sanni Puronahon tulkinta Maria Pirin runosta Ohi kylvö nyt. Tämän allekirjoittavat niin Perhossa maakunnallisen runokatselmuksen avannut kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Hietaniemi, joka teki ensiesiintymisensä lausujana tapahtumaa avatessaan, kuin lausunnan konkarit, kokkolalaiset Kimmo Järvelä ja Esa Lindholmkin. Kaupungin kulttuurielämää perhonjokilaaksolaisilla juurilla Kimmo Järvelä on kotoisin Jylhästä, Keijo ja Elisa (o.s. Lausunnan harrastajilla on hyvä ja tiivis ryhmähenki ja yksi harrastuksen parasta antia miesten mielestä onkin, että se antaa myös ystäviä. –?Jos löytää runon, joka koskettaa itseä ja jossa jokin asia on sanottu hyvin ja ytimekkäästi, sen haluaa lausunnan avulla jakaa myös muille, sanoo lausuntaa vuosia harrastanut Kimmo Järvelä, joka paljastuu juuriltaan kaustislaiseksi. Parin viimeisen vuoden ajan on ollut taukoa, mutta ensi kuussa valmistuu Auli-Maritta Ruuskasen ohjauksessa He-li-koiden uusi 43 runon ja kahdeksan lausujan sekä musiikin täydentämä esitys Inhimillistä ihmisestä. Minulla on paljon runokirjoja, koska haluan omistaa ne itselle, enkä osaa lainata, Esa lindholm sanoo. –?Mahtavinta on kokea, kun yhdessä tehty ja harjoiteltu esitys alkaa elää kokonaisuutena. Runoja esittämään häntä ajaa kokemus siitä, että jos Luoja on antanut lausumisen lahjan, sitä pitää käyttää. 30.10.2014 . –?Runokirjoista löytyy annettavaa tilanteeseen kuin tilanteeseen. Tilaisuuden järjestelyistä oli vastannut Perhon kunnan vapaa-aikatoimi ja Raija Sahlgren, tapahtuman rennosta tunnelmasta vastasi sen juontaja ja tilaisuuden ”kummisetä” Kai-Eerik Känsälä
Tämä koski tietenkin vain sellaisia alueita, joilla oli sopivat kalavedet syksyiseen kutupyyntiin. Ohjelmalehtisen mukaan useita kymmeniä esityksiä, joista osa oli ryhmiä nousi Perhonsalin estraadille lauantaipäivän ehtiessä iltapäivään. Kaikesta näki, aisti ja maistoi että Perhon kunta oli panostanut tapahtumaan paljon ja huolella. Yhä vieläkin sikojen tilateurastus omaan käyttöön on yleistä, ja se tehdään perinteisesti myöhäissyksyllä. Kuvassa sian teurastus Eurajoella 1995. Hänkin korosti runon merkitystä ihmismieleen ja ajattelun syventämiseen. Känsälä uskoi tapahtuman olevan jopa ainutlaatuinen lajissaan ja suosiossaan. Avaussanoissaan hän korosti katselmuksen suurta merkitystä taiteenalansa esiin nostamisessa ja myös yhteiskunnallisessa valossa katsottuna. Innostavin ja toiveikkain mielin oli hyvä lähteä kotimatkalle Perhosta. Esitysten ryhmittelyjen väleissä saa- Helmi Nilsson on lausuntakatselmuksen äiti.. Talvi alkoi. Toinen kommentti kuului kahvipöydässä ennen kotiin läh- Merkkipäivä menneisyydestä Simo siltoja tekee! Simon päivä 28.10. KUVA: EURAJOEN KOTISEUTUYHDISTYS töä: –?Jouhevasti, leppoisasti ja rauhallisessa ilmapiirissä hommat tänään etenivät. on vanha apostoli Simon kiivailijan ja Juudas Taddeuksen muistoksi vietetty päivä keskiaikaisessa pyhimyskalenterissa. Perhonjokilaakso . Jäät alkoivat kantaa ja helpottaa liikkumista ja routainen maa oli niin ikään tukeva alusta. sun avajaisaktin yhteydessä. Helmi Nilsson Kokkola Maakunnallisessa lausuntakatselmuksessa Perhossa. Palautteen antajina toimivat lausuntataiteilija AuliMaritta Ruuskanen, kir- jastonjohtaja, äidinkielen lehtori Mirja Siironen ja taideaineiden opettaja, draamaohjaaja Katja Hakala. Teurastamiseen liittyi myös säiden tarkkailu. Simona ei sopinut vaimo- aan vastustella. Simo oli myös SikaSimuna: ”Simo sikoja pistää, että pyhiksi miehiksi makkaraa saa.” Kylmä ilma takasi sen, että liha säilyi suolattuna ja sen käyttö vähitellen oli mahdollista. Perhon koulukeskuksessa, Tämänvuotisen 18:n katselmuksen järjestelyistä vastasi Perhon kunta, kunnan sivistystoimen ollessa päävastuussa ja toimen työntekijän Raija Sahlgrenin toimiessa käytännön toimitsijana. Hän toivotti hyvää jatkoa tapahtumalle ja kertoi itse tutustuneensa jokin aika sitten Yrjö Jylhän Kiirastuli-runokokoelmaan ja esitti lopuksi koskettavan runon kokoelmasta. Vanhassa kansanperinteessä Simon päivä oli merkittävä monessa mielessä. Tapahtuman kiertopalkinnon sai vastaan ottaa Sanni Puronaho Kaustiselta ja Kaustinen on myös seuraavan eli ensivuoden 19.n katselmuksen järjestäjä. 30.10.2014 15 Lausujat kohtasivat Perhossa ensi vuonna tavataan Kaustisella Maakunnallinen vuosittainen lausuntakatselmus järjestettiin 25.10. Hänkin korosti runouden merkitystä kertoen sen juontavan juurensa aina antiikin aikakaudelle, Homeroksen runouteen saakka. Simo oli myös tohvelisankareiden suojeluspyhimys. Tässä mielessä Simon päivä oli eräänlainen juhlapäivä, jolloin saatiin ruokaan tappaisia: teurastettaessa saatavia verta ja elimiä ja muita tuotteita, joiden käyttö ja säilyttäminen ei ollut mahdollista. Sosiaalinen tilaus tapahtumalle on siis ollut aikoinaan olemassa, toteaa allekirjoittanut, joka yllätyksekseen sai ottaa vastaan ihanan ruu- tiin kuulla paikallisia, varsin tasokkaita musiikkiesityksiä. Monet olivat tulleet pitkienkin matkojen takaa ja herätys heillä oli ollut aikainen ehtiäkseen perille yhdeksään mennessä. Päivä sijoittuu aikaan, jolloin järvet alkavat jäätyä ja maa routaantua. –?Palautteen antajat olivat todella asiansa osaavia ja jakelivat rakentavia kommenttejaan innostavaan sävyyn, sanoi eräs mukana ollut. –?Tämä taitaa olla ainutlaatuista koko maatammekin ajatellen, hän sanoi. Hietaniemi sanoi olevansa iloinen siitä, että katselmuksen pitopaikkana tällä kertaa on Perho. Kunnan sivistystoimenjohtaja Jorma Harju otti vastaan viestin. Perhon kunnan terveiset tapahtumaan toi valtuuston puheenjohtaja Antti Hietaniemi. Suomessa merkkipäivä mainiotaan ensimmäisen kerran vuoden 1338 kalenterissa ja nykyiseen kalenteriin se on jäänyt suomalaisittain Simon päivänä. Lausunnan harrastajia oli huonosta kelistä riippumatta saapunut paikalle varsin runsaasti. Saa tehdä uuden lahdin, että rehu riittäisi uuteen myöhäiseen kevääseen. Aika ei käynyt pitkäksi. Teppo Vihola Kirjoittaja on Suomen maatalousmuseo Sarkan johtaja. Syyskutuiset kalat: muikut, siiat ja kutulohet olivat kutupuuhissaan ja merkittävän helppoja kalastaa. Simon päivä oli myös kalastuksen kannalta merkittävä. Kun talvi alkaa ja ilma kylmenee, tulee mahdolliseksi myös teurastaa suurempia eläimiä. Syksyn kalastuskausi oli Simon päivän tienoilla vilkkaimmillaan. Kulttuuritoimija Kai-Eerik Känsälä toimi katselmuksen juontajana. Jos Simon päivänä on tuuli pohjoisessa, tulee pitkä kevät. Jos Simona vaimo oli noussut ennen miestään, niin emäntä oli taas vuoden perheen hallitusohjaksissa. Tieto tapahtumasta on levinnyt laajalle ja osallistujia tullut monen maakunnan alueelta. Sanni Puronaho, Kaija Tunkkari, Hilkka Klemola ja taustalla Marja-Leena Sikala ja Eila Mehtälä saivat rakentavaa palautetta Auli-Maritta Ruuskaselta
Hän kysyi kirkkoherralta, mitä tämä tuumisi ajatuksesta tehdä paanuista taidetta lähetyksen hyväksi. Jokaisella kukalla, kasvilla, hiekanmurusella ja kasvin osalla on tarinansa, kuten myös jokaisella asetelmalla. Jonkin verran vielä käsi- työläiselle käyttökelpoisia paanuja on olemassa. Maanantaista alkaen hänen työnsä tulokset ovat nähtävillä seurakunnan virastotalon seinällä. Paljon myös elämän varrelta kertyneitä Israelin muistoja on käytetty näihin taideteoksiin. Alla on Israelin hiekkaa kalliona kuin Kristus.. Kaikki muut työt ovat myynnissä ja niiden tuotto lahjoitetaan lähetystyölle ja oman seurakun- Hillevi Puusaari sai Untamo Uusitalon tekemään ristit paanuasetelmiin. –?Ristitkin on tehty vanhoista paanuista, joko yhdestä tai useammasta yhdistämällä. Evankeliumi on rukiista leipää maailmalle. Yhden hoitajan mies oli katolla paanujen kimpussa ja heitti meille paanun lasten nähtäviksi. Tie taivaaseen on ristin muotoinen Hillevi Puusaari sai käyttöönsä myös kotikirkkonsa alttarilla pitkäperjantaina olleet viisi tummanpunaista ruusua. Hän pyysi ystäviltään kuivattuja ruusuja ja Perhossa asuvan Marjo-tyttären kautta sikäläinen kukkakauppias Sari Riihimäkikin lähetti ruusuja ja muita kukkia. Osa puolestaan oli niin haurasta ja huonokuntoista, ettei kelvannut enää mihinkään. –?Kun pintaa vähän rapsuttaa, sieltä tulee vielä vanha tervan hajukin, Hillevi Puusaari huokaa. Ristit kaikkiin teoksiin on tehnyt kaustislainen Untamo Uusitalo. Elämän varrella matkaan kertynyt kiinnostus perinnettä kohtaan, Israeliin tehdyt vapaaehtoistyön matkat, perhe ja usko, kaikki ovat olleet paanutöiden teossa mukana. Ne ovat jokainen ainutlaatuisia ja uniikkeja jo kuluneisuutensa vuoksi. Ne ovat taideteoksia, jotka jokainen on tehty rukousten kanssa ja joihin jokaiseen liittyy teksti joko Raamatusta, virsikirjasta tai hengellisestä teoksesta. Hän on yksi uusienkin paanujen parissa uurastaneista talkoolaisista, joka löytyi avuksi puun työstämisessä. Tätä työtä tehdessä minä tajusin, mitä tarkoittaa: ”hänen haavojensa kautta olemme parantuneet”. Valtaosa on puurtanut uusien paanujen tekemisen tai katolle asentamisen parissa, mutta Hillevi Puusaari on keskittynyt keväästä lähtien vanhoihin paanuihin. Hillevi Puusaari on nimennyt näyttelyn sen nimikkoteoksen eli seurakunnalle jäävän teoksen mukaan. Kun hän on rukoillut, että Jumala näyttäisi hänelle tien ja elämän tarkoituksen, se on ehkä tässä. Jokainen ristikin on ainutlaatuinen ja juuri tiettyä asetelmaa varten tehty. Vanhojen paanujen työstäminen vaatii erilaista herkkyyttä kuin uuden puun. Myös paikallisesta kukkakaupasta Hillevi on saanut aineksia. Vihreä kuvaa ihmisiä, joille evankeliumin ilosanoma voi olla mahdollisuus, mutta he eivät sitä vielä tiedä. Samassa asetelmassa paanun alaosaan on istutettu 13 rukiintähkää. Se antaa minullekin vahvistusta, että paranen, saan terveyteni takaisin ja että minulla on vielä tehtävää tässä elämässä, sairauslomalla työstään oleva Hillevi Puusaari sanoo herkistyen. Lapset ovat Hillevi Puusaarelle läheisiä ja heidän paristaan tämäkin projekti sai alkunsa. Useimmat teoksista on tehty yhdestä paanusta, mutta joissakin on käytetty kolmea eri paanua. –?Siinä ovat opetuslapset ja Maria. –?Olimme Omenapuun (ryhmäperhepäivähoitokoti) lasten kanssa tulossa keväällä kirkkoon hartauteen ja meillä oli vähän odotusaikaa. –?Tämä paanu on rikkinäinen, kuten minäkin, hän sanoo. Hillevi Puusaari asuu lähes seurakuntatalon ja kirkon pihassa. Hillevi Puusaari kokee, että taiteen tekeminen on hänen tapansa evankelioida ja viedä ilosanomaa sen avulla. Tuota tehtävää Hillevi Puusaari lähti toteuttamaan. näihin töihin on annettu sielun aarteita ja valtavasti rukousta. Hän kokee saaneensa tehtävän Taivaan isältä ja toteuttanut sitä. –?Vasta ruusut kädessäni tajusin, mitä pitkäperjantain ruusut - haavojen ruusut merkitsevät. Hän on myös lähellä juuriaan, jotka ovat Virkkalassa. Yksi teoksista jää hänelle itselleen, se on liian henkilökohtainen annettavaksi kenellekään ja toisen hän haluaa antaa Untamo Uusitalolle, joka on tehnyt hänelle töissä käytetyt ristit. Hänen tiensä on monien vaiheiden jälkeen johtanut rakennukseen, jossa hän piti luontaistuotekauppaa 30 vuotta sitten. Ne koristavat nyt näyttelyn nimikkoteosta, Tie taivaaseen on ristin muotoinen. Marraskuun loppuun saakka seinillä on myyntinäyttelynä parisenkymmentä ainutlaatuista paanuasetelmaa. Hyvin henkilökohtainen on kaikkein kevyimmästä ja hauraimmasta, vanhim- masta paanusta tehty teos: Heikoissa minä olen vahva. Perhonjokilaakso 16 Rukousten katosta taidetta lähetyksen hyväksi Hillevi Puusaari levittää evankeliumin ilosanomaa ristillä varustettujen paanuasetelmien kautta KAUSTINEN Vuokko Lahti Kaustisen kirkon paanukaton uusimisprojekti on ollut monille seurakuntalaisille merkittävä. Jokainen risti on tehty tiettyä asetelmaa varten ja jokainen asetelma on tehty rukousten ja Raamatun lauseiden tuella. nan lapsityölle. Kun näin sen paanun kuluneen kauneuden ja tajusin, miten paljon rukousta noiden paanujen alle on vuosisatojen aikana mahtunut, tajusin saaneeni tehtävän kuin suoraan taivaasta: tee Hillevi näistä jotain. Niitä on viisi, kuten naulanreikiä ristiinnaulitussa Jeesuksessa. Näyttelyn nimi on ”Tie taivaaseen on ristin muotoinen” . Valtaosa vanhoista kattopaanuista oli käsitelty myrkyllisiksi ja ne hävitettiin polttolaitoksissa. 30.10.2014 . Saatuaan myöntävän vastauksen, Hillevi Puusaari alkoi sommitella paanujen päälle asetelmia. Väleissä olevat vihreät, Jerusalemin läheltä tuodut ruohot kuvaavat meitä seurakuntalaisia
Läsnä olemisessa saatettavan tarpeet huomioidaan. Ryhmän voima on siinä, että sureva huomaa toisilla samanlaisessa elämäntilanteessa olevilla olevan samansuuntaisia tunteita ja ajatuksia. Niitä ei pidä säikäh- tää, vaan muistaa, että erilaiset tunteet ovat aina surevan puolella. Huono kohtelu on rikos. Vaikka kuolemanläheisyys olisi ollut tiedossa, ei suruviestin tuomiin tunteisiin tai ajatuksiin voi juurikaan etukäteen valmistautua. –?Kaiken perustana on potilaan ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Sureva tarvitsee kuuntelevia korvia, jotka jaksavat vastaanottaa surevan ajatuksia ja tunteita uudelleen ja uudelleen. Sen sijaan kuoleman voittaminen ja pimeyden voimista vapautuminen sitä ovat. Jokaisen on itse surtava surunsa. –?Saattohoidon saatavuudessa on suuria eroja eri sairaanhoitopiireissä. Pimeyden voimilla pelottelu ja kuoleman esilläpito eivät näet ole juhlapäivän arvoisia asioita. Halsualla sururyhmä aloittaa kokoontumiset tarpeen mukaan. Yksilöllisyydestä huolimatta surusta voidaan löytää paljon yhteneväisyyksiä. Saattohoi- Diakoni Susanna Heikkilä toteaa, että surun ainoa hoito on sureminen. Päivän päätekstissä julistetaan autuaiksi muun muassa armahtavaiset, hiljaiset, nälkäiset, rauhantekijät, vainotut ja itkevät. Ihminen voi myös kieltäytyä. Suru ei häviä sillä, että sen yrittää tukahduttaa tai torjua. Keräyksen tuotolla kuolevien parissa työskenteleville järjestetään saattohoitokoulutusta sekä perustetaan tuki- ja neuvontajärjestelmä ammattihenkilöstön sekä potilaiden ja omaisten tarpeisiin. Pyhäinpäivän sanomassa olennaista on usko pyhien yhteyteen eli uskossa elävien ja uskossa jo kuolleiden yhteenkuuluvuuteen. Se on saattohoidon tehostamisessa ydinasia. Tätä Kristus tarjoaa meille tänäkin juhlapäivänä. Jeesuksen Vuorisaarnaa (Matt. Hoidosta sovitaan potilaan, ja jos hän sallii, omaisen kanssa. Näiden Valtakunnan arvojen tulee näet ilmetä kirkossa, ikiaikaisessa pyhien yhteisössä, jonka osallisia olemme. Tavoitteena on, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla yksin. Yhdistävänä tekijänä on Jeesuksen julistama Jumalan valtakunta, jota meidän vuoromme on nyt elää todeksi pyrkimällä oikeamielisyyteen, iloon ja rauhaan, jotka Pyhä Henki meille antaa. Samalla lievitetään hänen oireitaan sekä tuetaan poti- laan omaisia. dossa keskitytään yksilön huomioimiseen, jossa hyvän perushoidon lisäksi vastataan hänen fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin, hengellisiin ja henkisiin tarpeisiinsa. Hankkeen toteuttamista koordinoi Terho-säätiö, Kujala valaisee saattohoidon lähtökohtia. –?Potilaalla on oikeus hyvään kohteluun. Joku osaa purkaa tunteitaan parhaiten paperille kirjoittamalla tai piirtämällä, toinen saattaa löytää lohdun itselleen sopivimman tavan läpikäydä tunteitaan. Tärkeää on sitoutuminen laatuun erikoissairaanhoidossa, palvelutaloissa ja kotona, Kujala mainitsee. Vähitellen elämässä alkaa tulla tilaa myös uusille asioille ja kauniille muistolle, Heikkilä luottaa. Kaikilla ei ole omaisia vieressä eikä ammattiväki riitä. –?Meillä yhteisvastuuvaroin luodaan valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto. Puhuminen ei ole ainoa keino selviytyä surusta. Suru on normaali tunne, joka pitäisi uskaltaa käydä läpi kivusta huolimatta, seurakuntien diakoni Susanna Heikkilä mainitsee. Hoitopäätöksistä vastaa lääkäri. Erityisen raskasta se on läheisen kuollessa. Kävijä ei välttämättä tiedosta, kuinka tärkeä tekijä hän on. Kynttilöiden sytytys on perimmiltään signaali iankaikkisuuden toivosta ja uskosta kuoleman jälkeiseen elämään. Tällöin hautausmaita koristavat kynttilämeret. Toiminta käynnistyy neuvotellen. Hengellisistä asioista puhutaan, jos hoidettava haluaa. Moni sureva kokee sisimmässään ahdistusta, ikävää, syyllisyyttä ja vihaa. Jokainen suru on yksilöllinen, eikä sen tarkkaa kestoa voida sanoa. Pitää olla taitoa kärsimyksen tulkitsemiseen. –?Vankila voi olla yksinäisyyden vankila. Sanat ohjaavat meidät kerta toisensa jälkeen kysymään, miten me nyt voimme levittää uskoa, toivoa ja rakkautta tähän pimeään maailmaan. Viime vuosina on ollut yhä enenevässä määrin painetta siihen suuntaan, että pyhäinpäivästä tehtäisiin vain yleinen vainajien muistelupäivä tai henkivaltojen tai jopa kummitusten ”nimikkopyhä”. Siinä ei lähdetä saattohoitajan tarpeista. –?Useimmat seurakunnat järjestävät sururyhmiä, jotka antavat tilaisuuden jakaa ajatuksia toisten surevien kanssa turvallisessa ilmapiirissä. Ryhmän kokoontumiset päättyvät pienimuotoiseen hartauteen, jossa jaetaan sitä lohdutusta, jonka kristinusko voi antaa, hän mainitsee. Pyhäinpäivä ei ole pimeyden vaan valon juhla Pyhäinpäivänä vietetään vainajien ja edesmenneitten pyhien muistopäivää. Siitä kielivät kritiikittömät kurpitsanaamarien kaupustelijat amerikkalaislähtöisen Halloween-hömppänsä lumoissa – rahastusta unohtamatta. Vetelissä sururyhmä käynnistyy vuosittain pyhäinpäivän aikoihin, Heikkilä toteaa. ”Autuaita ovat rauhantekijät; he saavat Jumalan lapsen nimen.” Kirkkovuodesta kirjoittaa emerituspiispa Wille Riekkinen.. Ei toki yksin, eikä ilman tukea. Laatu vaihtelee, hän mainitsee. Suru on tunne, jolta ei voi elämässään välttyä, vaikka tahtoisikin. HALSUA Aulis Hietalahti Hyvä elämä loppuun asti -saattohoitoillassa Halsuan seurakuntatalolla alustanut terveystieteen tohtori Eila Kujala painotti kuoleman lähetessä väistyvän potilaan huomioimista. Katsomaan meneminen riittää. Saattohoito aloitetaan, kun ihminen on lähellä kuolemaa. 5–8) on sanottu Jumalan valtakunnan perustuslaiksi. Lähtökohtana on ihminen, jolla on kuolemaan johtava sairaus. Ikävät ja voimakkaat surureaktiot normalisoituvat. Potilaalla on oikeus tietoon, että kuolema kohtaa lähiaikoina. Sairasta käydään katsomassa ja vankilassa olevaa tuetaan. –?Surun ainoa hoito on sureminen. 30.10.2014 17 Saattohoito on monen tekijän summa Kuoleman lähestyessä hyvä elämänlaatu tarkoittaa tavallisia asioita toisia. Saattohoitoon tarvitaan lisää koulutettuja vapaaeh- Saattohoito ja surutyö kulkevat usein rinnakkain. Se perustuu lakiin potilaan oikeuksista: oikeus tietoon, oikeus hyvään kohteluun ja itsemääräämiseen. Käyttäytymisellä on suuri merkitys, kun ihminen on heikoilla ja järjestelmän armoilla. Kaikki kuoleman merkit on huomioitava. Tätä henkisesti heitteille jättämistä ei ole mitään syytä edistää. –?Terveydenhuollon etiikassa ihminen on subjekti. Hänen ehdoillaan edetään. Tärkeintä on löytää se mikä itsestä tuntuu omimmalta. Miten lohtua, oikeudenmukaisuutta ja rauhaa. Eila Kujala sanoo tuomiosunnuntain tekstin kuvaavan saattohoidon luonnetta. Läheisiltä ja ystäviltä saatu tuki ovat tärkeitä. Perhonjokilaakso
Innolla odotettu poika, Veli-Matti, syntyikin maaliskuun lopussa 1970 ajan tapaan synnytyssairaalassa Vetelissä. Suhteen on lujittanut kolme yhteistä menetystä. –?Olin 23-vuotias. Tanssireissuilla tavattiin 1960-luvun puolivälin jälkeen, missä milloinkin; Ullavassa, Halsualla ja Kaustisella. Uudessa navetassa parsia oli kuusi, vaikkei Veli-Matin kuoltua ei vielä selvinnyt, että sekä AnnaLiisa että Matti sattuivat molemmat olemaan erittäin harvinaisen geenivirheen kantajia. – Sairautta on lievempää ja vaikeampaa. Hän nostaa esille lukuisien kirkkoisien ja kirjojen kautta esimerkkejä tuon ajan opetuksista, jotka voisivat olla nykyihmisellekin tarpeen. Vielä teini-iä lonsa, hän oli iloinen ja kela muistelee. Pyhäinpäivänä muistetaan pyhiä ja omia menetettyjä läheisiä. Haastattelun aikana hänestä paljastuu sisukas kataja, joka ei ole taittunut, vaikka elämä on painanut maata kohti polvilleen kolme kertaa. –?Keskiajasssa ja katolisen kirkon opetuksessa on paljon sellaista, jota nykyajan kristitty voisi käyttää hyödykseen, hän sanoo. –?Raamatussa on kohtia, jotka viittaavat siihen, että esimerkiksi itsemurhan tehneen puolesta voi vielä rukoilla, mutta suruun ja kuolemaan ei pitäisi jumiutua, vaan nähdä, kuinka Jumala kääntää kuoleman valoksi, Jouko Heikkinen muistuttaa. Tuolloin sen ajateltiin auttavan taivaaseen pääsyssä, mutta nykyajassakin kuoleva tarvitsee todistusta Jumalan armosta ja sovinnosta. Seurusteltiin tovi ja vihille mentiin 1969. Kuolema on tullut hänen syliinsä, vienyt odotetun lapsen ja aiheuttanut kirkonmiehessäkin kriisin 1990-luvulla. Häntä he saivat pitää 18 vuotta. En ollut edes ruumista koskaan nähnyt. Kynttilät tuovat valoa pimeyteen. Veljesten kesken taloa asuttiin silloin, kun AnnaLiisa ja Matti alkoivat odottaa esikoislastaan. Kun tuo virhe tulee molemmilta vanhemmilta, se saattaa aiheuttaa kystisen fibroosin, sairauden, joka saa elimistön limakalvot tuottamaan limaa normaalia enemmän. –?Kuolemassa kristitty saa antaa elämänsä takaisin Jumalalle. Menetykset ovat vuosikymmenten takana, mutta muistot ovat yhä tuoreita. Hän jäi itse tyhjin käsin synnytyssairaalaan Veteliin, kotiutettiin sieltä aikanaan: järjestämään ulosveisuuta ja hautajaisia. Eli kun on valmistautunut kuoleman kohtaamiseen sekä aihepiirin käsittelyyn niin omalta kuin läheistenkin kohdalta, voi elää vapaana. Heidän vihkiraamattunsa välissä on kolmen oman lapsen kuolinilmoitukset. Heti syntyessä nähtiin, että kaikki ei ole hyvin. Keskiajalla papisto vieraili kuolevan luona suureleisesti kelloja soittaen vieden viimeisen ehtoollisen ja synninpäästön. Hän kertoo kuntout erikoislääkäreiltä, että olla sairas, yhden piil den terveitä. Tie kuoleman ymmärtämiseen on ollut Jouko Heikkiselle itselleenkin kipeä. –?Tähän kankaalle oli tultu vuonna 1955 ja tehty uusi tupa ja navetta, Matti Koskela kertoo. –?Kyllä se kovaa oli, sanoo Mattikin tuskin kuuluvasti Anna-Liisa ja Matti Koskela ovat molemmat perikaustislaisia, Matti Kolalta ja Anna-Liisa Köyhäjoelta, kotien väliä semmoinen seitsemän kilometriä. Vaikka aviopuoliso Matti Koskela on hänen rinnallaan kookas mies, vastukset tältäkin kipeisiin kysymyksiin tulevat silti hiljaa kuiskaamalla. Ulla-Maijan ollessa 1 tiin jälleen kerran uut jälleen maaliskuussa, k nivirhettä ja kuoli kesä auttamaan, vaikka sair lääketiede kehittyi vuo Koskelat kuljettivat U Tunkkarilla terveyskes tuksessa 15 vuotta sään taa viikossa.. Matti veljessarjan vanhimpana oli menettänyt isänsä jo 17-vuotiaana ja jäänyt jatkamaan elämää kotitilallaan neljän veljeksen kesken. Keskiajalla ajateltiin, että kuollut kristitty ei lopeta hengellistä elämää ja että elävät pystyvät rukousten avulla saattamaan kuolevaa taivaan pyhien yhteyteen. Papin pyytämistä ei tarvitsisi pelätä. Vaikeiden asioiden sopiminen parantaa perheiden ja sukujenkin elämää, Jouko Heikkinen sanoo. Perhonjokilaakso 18 Kuolemisen taito on hyvän elämisen taitoa PERHONJOKILAAKSO Vuokko Lahti Hyvän elämän antaa teologian tohtori Jouko Heikkisen mukaan hyvän kuolemisen taito. 30.10.2014 . Tässä kristitty seuraa Jeesusta, joka lausui ristillä: Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni. KUVA: AULIS HIETALAHTI Kaustisen kirkkomaalla hautakivessä on Anna-Liisa ja Matti Koskelan kaikkien kolmen lapsen nimet –?Iloinen ja elämänhaluinen tyttö oli meidän Ulla-Maija, muistelevat Anna-Liisa ja Matt Vanhemmiten muistot A nna-Liisa Koskela näyttää ovella pieneltä ja hauraalta. Oma lapseni oli ensimmäinen vainaja, jonka näin, hän hengähtää. –??Keskiajalla oli kokonainen kirjallisuuden laji, ars moriendi-kirjallisuus, jossa opetettiin kristitylle, kuinka suhtautua kuolemaan. Tärkeintä on kuitenkin se, mitä Jumala antaa kuolevalle. Kaustisen kirkkomaalla on rakas paikka, jossa hautakivessä on ylimpänä keskimmäisen lapsen, UllaMaijan nimi. –?On tässä välillä ollut vuosia, että on muka päässyt niistä yli, mutta näin vanhemmiten ne asiat tulevat enemmän mieleen, tunnustaa Matti Koskela hiljaa. Synt män alku oli yhtä dra Hänetkin vietiin Ann Kokkolaan ja sieltä Oul Ulla-Maija saatiin lei että suolet eivät tukke tua jumppaamalla ja lä lapsena vanhemmille vuottakaan”. lehmiä aina niin paljon ollutkaan. Ne tarjoavat sovituksen mahdollisuuden. Lapsi vietiin heti Kokkolaan ja sieltä Turkuun, mutta ei sen ajan lääketiede pystynyt auttamaan, Anna-Liisa Koskela sanoo. –?Hän oli ihana, eläm nen tyttö. Lapsen vatsa oli turvoksissa, eikä vatsa ja keuhkot toimineet. Sen vuoksi minulle ristiinnaulittu Jeesus edustaa voittoa kuolemasta ja toivoisin, että kuoleman hetkellä saisin katsella ristiinnaulitun kuvaa tai jopa pitää ristiä kädessä. –?Samalla tavoin kuin Jumala voi luoda elämää tyhjästä, hän kukistaa kuoleman Jeesuksen ristinkuolemassa. Hautausmaan rauhassa taivas tuntuu olevan jotenkin lähempänä. Seuraavana vuonna m odotusta täynnä. –?Tuolloin puhuttiin yleisestä pappeudesta ja siitä, kuinka kuolevaa ei saa jättää yksin, vaan tulisi olla kuolinvuoteen tarkkailijoita, jotka huomaisivat, milloin kuolema on lähestymässä ja pyytäisivät kuolevan puolesta sitä, mitä hän tarvitsee. Tämä kaksikko on yhdessä vahva. Tuon kaiken Luther kitki uskonnosta ja ehkä se oli tarpeenkin, sillä ihmisellä on taipumus mennä yli, rukoilla itsensä uuvuksiin kuolleen läheisen puolesta. –?Ja kuoli kymmenen päivän päästä. Tila oli nykyvinkkelistä pieni, mutta omana aikanaan aivan keskikokoinen. Elossa ei ole lapsista ainuttakaan. Se tulisi pyytää ja saada nauttia vielä silloin, kun on voimia ja ymmärrystä jäljellä. Nykyään siitä saattaa selvitä antibioottihoidolla, toisinaan elinsiirroilla, mutta meidän lastemme aikana lääketiede ei ollut vielä niin kehittynyttä, eikä osattu auttaa, Matti Koskela sanoo. Jo tuolloin puhuttiin kuolinsielunhoidosta ja siitä, kuinka kuoleman meditaatio on hyvän elämän lähde. Hän on tehnyt pitkän matkan katolisen kirkon aikaan saakka ja nähnyt, kuinka Luther antoi meidän evankelis-luterilaiselle kirkollemme paljon, mutta kuinka myös samalla häivytti joitakin elämän ja kuoleman ymmärtämiselle tärkeitä teemoja. –?Ei sitä tiedetä, miks Koskela pohtii. Tuosta noustuaan hän on kuitenkin lähtenyt avaamaan kuoleman mysteeriä itselleen ja muille tieteen, historian ja teologian näkökulmasta ja avulla. –?Yhä nykyäänkin kuolevalle ehtoollinen ja rippi ovat tärkeitä. Jouko Heikkisen esille nostamasta tiedosta löytyy yhtymäkohtia myös nykyajan saattohoitoon ja siihen humaaniin näkökulmaan, että kuolevaa ei saisi jättää yksiin
Muistot palautuvat mieleen siellä, mutta myös kotona. Lukioakin Ulla-Maija jaksoi aloittaa, kulkea linjaautossa Kolalta Veteliin puolen vuoden ajan, mutta sitten voimat alkoivat loppua ja hän alkoi vaatia yhä enemmän sairaalahoitoa. Yhdessä tehty työ on pitänyt Koskelat elämässä kiinni. Mutta perheraamatun välissä on kaikkien kolmen risti-ilmoitukset: Ulla-Maija 3.3.1971-7.5.1989, Veli-Matti 29.3.1970-8.4.1970, Maria 26.3.1985-1.6.1985. Hautausmaalla Koskelat käyvät säännöllisesti. Molemmat ovat jo eläkkeellä, mutta Anna-Liisa on ollut naapurissa tuuraamassa Airi-emäntää navetassa välillä. Että ei tarvitse pelätä lasten puolesta, vaan että he ovat nyt turvassa kaikki, Anna-Liisa Koskela murtuu. ikattua vastasyntyneenä niin, utuneet. Lasten syntymät ja kuolemat sijoittuvat kevääseen ja alkukesään. –?Ei siinä muuta osannut kuin ajatella, että nyt ei tarvitse enää pelätä mitä tulee. Aivan kuin naapurin Ilkka-poika oli Ulla-Maijalle tärkeä ja rakas, ovat hänen vanhemmilleen olleet Ilkan lisäksi myös muut naapurin lapset Heidi, Merja ja Henna läheisiä ja tärkeitä. Naapurissa asuvan Matin nuorimman veljen, Hannun, lapset ovat olleet Anna-Liisan ja Matinkin ilona. minä käyn joskus diakoniapiirissä, kun ei kylällä paljon muita asukaan, ja seurakuntatalolla emännän apuna ja vain hirvimessälle Matti lähtee ilman minua, Anna-Liisa sanoo. Ulla-Maijaa sairauden vuoksi skuksessa hoidoissa ja kuntounnöllisesti kerran tai pari ker- Ulla-Maija ehti 18 vuoden ikään mennessä tehdä monia asioita, joita lapset ja nuoret tekevät. Eniten mielessä on luonnollisesti Ulla-Maija, joka oli ilona 18 vuotta. t nousevat useammin uksessa aikoinaan kuulleensa neljästä lapsesta yhden pitäisi levän taudin kantajan ja kah- si meille sitten näin kävi, Matti maaliskuu oli jälleen toivoa ja yi tyttö, Ulla-Maija, jonka eläamaattinen kuin isoveljellään. –?Voi kyllä me on oltu tiiviisti tekemisissä. Nyt niillä lapsilla on jo lapsia itselläänkin ja heidänkin lapsilla lapsia, että kolmatta polvea tässä meidänkin ilonamme jo käy. Häntä saatiin hoidetääkehoidoilla. 30.10.2014 19 i Koskela tyttärensä kuvan äärellä. Yhdessä mennään ja liikutaan, mitä liikutaan. Perhonjokilaakso . Useimmiten ollaan kotona. Maria-tytär syntyi kantoi samaa kohtalokasta geeäkuun alussa. Tuli viimeinen talvi, kevät ja hyvästien aika. UllaMaija nukkui pois äitienpäivän alla vuonna 1989. –?Koti-ihmisiä me ollaan. Lissuksi he minua sanovat, kun Anna-Liisa oli niin pitkä ja vaikea lapsille, Anna-Liisa Koskela kertoo. Häntä ei pystytty raudelle oli löytynyt jo nimi ja osi vuodelta. a-Liisa-äidin käsivarsilta heti luun. Vuokko Lahti liikuttui Kaustisen Kolalla yhdessä haastateltavien kanssa. Matin muut veljet ja Anna-Liisan sisarukset asuvat kauempana, joten heidän lapsensa eivät ole tulleet niin läheisiksi. –?Eihän meillä ole edes puulämmitystä, mutta tykkäämme olla metsässä, hoitaa niitä ja saada samalla liikuntaa ja ulkoilua, Koskelat sanovat. Vuonna 1979 he rakensivat oman tiilitalon Matin kotitalon naa- puriin ja ajan tyyliin tehtiin ”turkistarha melekein tuvan nurkalle”. Hän ja miehensä ovat osanneet kääntää asiat parhain päin, nähdä myönteisesti, että oli ihana pitää Ulla-Maijaa niin pitkään ja että lapset ovat nyt turvassa kaikelta siltä pahalta, jota maailma olisi voinut heidän tielleen tuoda. Pyhäinpäiväksi ja isäinpäiväksi viedään kynttilä. Elanto on tullut turkistarhasta, mutta luonto ja metsässä liikkuminen ovat mieluista myös. –?Tässä ne ehti möykätä vuoden, Anna-Liisa naurahtaa läpi kyynelten ja kuvailee, kuinka tärkeä kummipoika oli Ulla-Maijalle ja kuinka tämä opetti häntä konttaamaan ja kiipeämään sohvalle. Silloin hautausmaalla käydään kukkien kera useammin. Kuitenkin jo heti kerrottiin, että ”tytär ei elä 18 mäniloinen, tavallinen ja iloiässäkin, vaikka hän tiesi kohtaa myönteinen, Anna-Liisa Kos- 14-vuotias perheeseen odotettta vauvaa. Yhdessä pariskunta tykkää hoitaa metsiään. Hän kävi läpi peruskoulun, rippikoulun ja pääsi kummiksi naapurissa asuvan setänsä perheen Ilkka-pojalle
Toisaalta ehdokkaat olivat varsin yksimielisiä siitä, että kirkon ei pidä hyväksyä samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä. Sama tilanne oli myös neljä vuotta sitten. Selvimmät erot vastaajien kesken syntyi suhtautumisessa naispappeuteen. 5 B A B A A A B 6 A A A A, C A - Kyselyyn eivät vastanneet Sari Hietalahti, Timo Heikkilä, Raine Jussinmäki, Maria Lehtonen, Sonja Liedes, Teemu Marjusaari, Kullervo Mastokangas, Seija Penttilä, Satu Riihimäki. 1) Mitkä ovat mielestäsi seurakunnan tärkeimmät tehtävät. Myös käsitykset Raamatusta ja perusteet kirkkoon kuulumiselle vaihtelivat. Neljä vuotta sitten seurakuntavaaleissa äänestysprosentit vaihtelivat, Perhossa äänestysprosentti oli ihan Suomen kärkeä. A) Kiinteistöistä luopuminen B) Liittyminen osaksi isompaa seurakuntayhtymää C) Liittyminen toiseen seurakuntaan D) Kirkollisveron nostaminen E) Toiminnan vähentäminen F) Työntekijöiden määrän vähentäminen ... A) Kannatan B) Vastustan C) Ihan sama D) Ei mielipidettä 5) Kantani naisten pappeuteen A) Kannatan B) Vastustan 6) Minkä keinon tai keinot valitset, jos seurakuntasi taloustilannetta pitäisi parantaa. Naispappeuteen selvästi myönteisimmin suhtautuivat Näitä kysyttiin... Tarjolla oli kolme vaihtoehtoa, muutamat pitivät tär- Halsua Tiina Hautakoski Timo Heikkilä Paavo Hietalahti Minna Kalliokoski Hilkka Karjalainen Kalevi Lindfors Kati Tuominiemi Henna Hietalahti keimpinä tehtävinä kaikkia kolmea eli julistustyötä ja jumalanpalveluselämää, kristillisen kasvatuksen edistämistä ja heikoimpien auttamista. Seurakunta Äänesty-% Kaustisen ja Ullavan seurakunta Perhon seurakunta Vetelin seurakunta 25,2 44,6 30,9 Nuorten 16-17v äänestys-% tytöt pojat yhteensä 17,5 20,5 19,3 58,1 31,1 44,3 38,7 20,5 28,0. Tosin aika moni esitti keinoiksi myös liittymistä toiseen seurakuntaan tai seurakuntayhtymään tai kirkollisveron nostamista. 30 seurakunnassa on sopuvaalit eli äänestystä ei järjestetä, yksi tällainen seurakunta on Halsua. Sopuvaali 30 seurakunnassa Seurakuntavaalit pidetään 449 seurakunnassa. Kaustinen ja Ullava Jussi Kentala Tanja Linnarinne Olli Rantakangas Oili Salo Tuula Salo Ilona Teirikangas Marjo Vanhala Markus Virkkala Heimo Hautala Pentti Heikkinen Terttu Kettu Tina Lindskog Urpo Myllymäki Sami Mäkelä Pirkko Salo Raija Tikkanen Hillevi Tuomisto Veli-Matti Varila Pirjo Viiperi Vesa Viitala 1 A,C B B A,B A A B B A A,B A,B,C B C C B B C A B A,B 2 B C C A,B A B B C B C A,B,D C D D D C B C B B 3 D C B C B C B B,C C B C C B C B C C B B B 4 B A D B B A D B B B B B B D D B B D B 5 B A A A A A A A A A A A A A A A A A A A 6 A E,F A,D A,D A B A A F,D,E D A A A D A B A A B A Kyselyyn eivät vastanneet Ari Rauma, Raija Läspä, Matti Köyhäjoki, Kyllikki Järvelä, Raimo Myllymäki. Veteli Aho Leila Haapasalo Kaarina Huusko Birgit Koskimäki Sirpa Känsäkangas Anna-L Martikainen Ritva Palohuhta Tapio Palosaari Kari Pilvilampi Jouko Polso Juha Pynssi Kristiina Viisteensaari Eija 1 A,B,C A,B A A,C A,B A,B B A,B C A A,B A 2 B B,C B B C A,B B B D C A,B A,B 3 C A,B,D D B,C B,C C A,B C B C C B,C 4 B B B B D B B B A B B B 5 A A B A A B B B A B B B 6 A A,B,E D A B,C A,D A,D A D D,A A,C A,D Kyselyyn eivät vastanneet Björkbacka Esa, Finnilä Mauri, Haukilahti Päivi, Koivukoski Eero, Koivumäki Tuula, Parpala Marianna, Rauma Raimo, Viisteensaari Vesa. ja näin vastattiin Perho Erkkilä Pauli Göös Aino Humalajoki Aino Kotilainen Heikki Kytölä Kaisa Mäkinen Heikki Neuvonen Pentti Riihimäki Jouko Hänninen Satu Länttä Anne Anisimaa Katja Lapp Jürgen Patovisti Marja-Leena Poikola Petteri Möttönen Vuokko Huopana Tarja Ukskoski Marianne Siironen Mirja Ventilä Minna Turunen Janne Pajuoja Pekka 1 A,B A,B B B A,B,C B A,B,C B A,B,C B A A,B,C B B B A,B,C A B A B A 2 B A,B B B A,B B B B B D C B,C C B B,C B,D B D B B B 3 C,B B,D C C B,C C C C,B B B B,D,C B,C B C C,B B C D C B B 4 B B B B B B B B B C B C B B B D A B C B 5 B B B B B B A B A A A A A B A A A A A A A 6 A,B,D,E,F B,F F D B,F D A,B,F A A A,E B D F A,B D,B A,D C C A,B C Kyselyyn eivät vastanneet Poikola Jouni, Viitala Hilkka, Vähämäki Raili, Poranen Leena, Lassila Henry, Hietaniemi Juhani, Kellokoski Tapani. A) Julistustyö ja jumalanpalveluselämä B) Kristillisen kasvatuksen edistäminen C) Heikompien auttaminen 2) Onko Raamattu A) kirjaimellisesti totta B) Jumalan puhetta ihmiselle C) Jumalan sanaa, mutta kaikkea ei pidä ymmärtää kirjaimellisesti D) ohjekirja ihmisen arkeen 3) Miksi kuulut kirkkoon. 30.10.2014 . Lähes puolet vastaajista oli 1 B A A, B, C A, B, C B A, B, C B A,B,C 2 D A A, B B B D A,B,C,D 3 B C B, C C B C B C 4 B B B D D D B B sitä mieltä, että oman seurakunnan taloustilanteen kohentamiseen paras keino olisi kiinteistöistä luopuminen. Kysymykset käsittelivät seurakunnan toimintaa ja odotuksia sekä henkilökohtaisia käsityksiä uskontoon ja kirkkoon liittyvistä asioista. Perhonjokilaakso kysyi levikkialueensa 89:ltä seurakunta- vaaleissa ehdokkaana olevalta kymmenen kysymystä. Perhonjokilaakso 20 Naispappeus jakaa mielipiteet Seurakuntavaalien ehdokkaista kaksi kolmesta vastasi Perhonjokilaakson kyselyyn PERHONJOKILAAKSO Mauri Aho Seurakuntavaalien ehdokkaiden mielipiteet jakautuivat selvimmin naispappeutta koskevassa kysymyksessä. Vastaukset seurakunnan tärkeimmästä tehtävästä hajosivat. A) Lähimmäisenrakkauden takia B) Elämänarvojen takia C) Henkilökohtaisen uskon takia D) Kirkollisten toimitusten takia E) Kirkon tekemän auttamistyön takia 4) Mitä mieltä olet samaa sukupuolta olevien parien kirkollisesta vihkimisestä. Heistä 61 vastasi. Kaustisen ja Ullavan ehdokkaat, muissa kolmessa seurakunnassa mielipiteet vastaajien kesken menivät aika lailla tasan