Saat äänesi kuulumaan eduskunnassa. Kannattaako äänestää. Ota rohkeasti yhteyttä. Jokilaakso tarvitsee myös jatkossa oman kansanedustajan.. Eduskunnassa hankkimani kokemus ja osaaminen sekä laaja yhteistyöverkosto ovat sinun käytössäsi. Keskustan talousja verotyöryhmän puheenjohtaja Valtiovarainvaliokunnan jäsen Joukkuepelaaja Sipilän tiimissä ja koko eduskunnassa Kokenut ja innostunut talouden erikoisosaaja Tutkimusten mukaan tavallinen, arkinen elämä on sitä, mitä me suomalaiset arvostamme ja joka pitää meidät onnellisina. Mika Lintilän tukiryhmä Mika Lintilä on mm. Halsuan, Kaustisen, Perhon, Ullavan ja Vetelin paikallislehti Torstai 26.3.2015 | nro 13 Maksaja: Tulevaisuuden Rakentajat ry. Keski-Pohjanmaa ansaitsee puolustajansa. Ja muista äänestää. Kuka tästä maakunnasta huolehtii, ellemme me itse. Huhtivaaleissa ratkaistaan, keiden toimesta arjen haasteita ratkotaan seuraavat neljä vuotta ja saadaan Suomi kuntoon. KOKKOLA KLO 19 TUOMON VAALISTARTTI, VAALITUPA (Rantakatu 13) Näppärit musisoivat, puhepuolen pelimannit säestävät. • 050 5113080 • www.mikalintila.. PERJANTAI 27.3. Tehdään yhdessä, tuetaan toisiamme ja huolehditaan naapuristakin. mika.lintila@eduskunta.. PERHO klo 9.30 Korpelan kylä, Maija ja Jaakko Korpiaholla klo 10.30 Kirkonkylä, Säästötalon edustalla klo 11.30-12.30 Keskustelua lounaan lomassa, Maatalousoppilaitos klo 13 Möttönen, Talouskaupan pihalla klo 14:30 Kirkonkylä, Kipakan pihalla PERJANTAI 27.3. Tervetuloa viihtymään kotoisaan iltaan! TIISTAI 31.3. VETELI klo 9.30-11 Vetelin lukio, paneeli klo 11.15 Sillanpää, TVH klo 12.15 Isokylän koulu klo 13.15 Patanan kyläkauppa klo 14.15 Tapani Haukilahden tila klo 15.30 Ritva ja Seppo Pulkkisen tila klo 17 Susanna ja Kauko Koskelan tila klo 18-20 Liikuntakeskus, makkaraja mehutarjoilu 153 Tervetuloa! Arkihuolesi kaikki heitä. Pihasaunan ja matkalahjakortin uudet omistajat julkaistaan
Siinä Halsuantien ja valtatie 13 risteyksessä sain hetken värjötellä, mutta ei hetkeäkään yksin, sillä avun tarjoajia pysähteli tasaisena virtana. Perhonjokilaakso Ahon laidalta Asian vierestä Liikutusperunoita Toimituksen sähköposti: toimitus@perhonjokilaakso.. Se oli suurin ongelma. Puheen pitää muuttua toiminnaksi, teoiksi. Verovelvollisia olemme kaikki ja oppivelvollisuus täyttyy 12 vuodessa. Auto humpsahti pehmeästi sinne ojanpenkalle. Puheilla ja lupauksilla hyvinvointi ei vielä lisäänny. Mikään hätä ei ollut. Läheiseltä korjaamolta tuli traktori kiskaisemaan kauppakassini pois penkasta. Jos velanoton lisääminen on keino saada kansantalouden pyörät vinhempaan vauhtiin, kai eteläeurooppalaisten valtioiden tilanne olisi nykyistä parempi. Varpaita vain paleli, koska villasukat jäivät lähtökiireessä kotiin. Pikavoittoihin tai hyvään onneen ei kannata luottaa. Puhelin: päätoimittaja Mauri Aho 020 750 4671 toimittaja Vuokko Lahti 020 750 4672 Niin, kyllähän ne puhua osaa, arvioi moni kansalainen näinä aikoina eduskuntavaaliehdokkaita kuunnellessaan. Tasaisin väliajoin saa suuremmista lehdistä lukea siitä, kun kukaan ei pysähdy auttamaan hätään joutuneita. Äänestäjät ovat vain ihmisiä ja helppoa on suodattaa tietoa niin, että poimii mielipiteistä vain ne, jotka tukevat omia käsityksiä ja hylkää ne, jotka sotivat omia mielipiteitä vastaan. Kansalaisia tarvitaan muuhunkin kuin äänestäjiksi. Harvoin orjaa kiitetään, miniää ei milloinkaan. Se on pelastuslakiin kirjattu velvollisuus, jonka laiminlyönnistä voidaan määrätä sakko. Historia varmaankin osoittaa, miten hyvin tai huonosti on nyt toimittu ja miten asioita olisi pitänyt hoitaa. Kun muuten puhun kauppakassista, tarkoitan kolmen tonnin painoista jenkkiperheautoamme. Mikäli kyseessä olisi ollut tutkivan journalismin koe, jossa koetettaisiin ihmisten auttamiskäyttäytymistä tai auttamattajättämiskäyttäytymistä saada otsikkoon, niin omasta empiirisen puolen tunnin vahinkokokeestani ei sensaatio-otsaketta olisi noussut. Johtopäätös riippuu arvioitsijan näkökulmasta. Suuri rajalinja näyttää menevän myös suhtautumisessa velkaan ja velkaantumiseen. Kävi niin, että tiistaiaamun hoitoonviemiskiireessä löysin kolumniaiheen ajamalla autoni kunnolla penkkaan. Kympin suoritus siis kaikki aamuiset autoilijat, hyvin jarruteltu siinä sohjossa, kiitos teille! Mitä opin. Ei siis oikeus, kuten äänestäminen on. Lapset olivat onneksi jo pois kyydistä. Mitä muita keinoja on. Epäilemättä vaikeaa on, mutta helppoa ei asian kertominen äänestäjille ole. Vai klikkaatko itse mieluummin otsikkoa ”Kukaan ei pysähtynyt auttamaan” vai ”Kaikki pysähtyivät auttamaan”. Ja silti auttaminen on kansalaisvelvollisuus. Edellisestä lamasta selvittiin joko rimaa hipoen ja kuivin jaloin tai siten lama ja sen jälkihoito oli aivan luokatonta. Työvelvollisuus on lähinnä poikkeusolojen, sotatilan tai vastaavan määräys. Vaalikentillä nämä teemat eivät ole erityisen suosittuja mutta tällä kertaa pakollisia keskustelunaiheita. Koko talvi on kuunneltu ja luettu madonlukuja; idässä menee huonosti ja muualla Euroopassa kilpailukyky on parempi kuin Suomessa. Suomen taloudella menee asiantuntijoiden mukaan juuri nyt poikkeuksellisen huonosti. Toiset ovat ehkä kantapään kautta oppineet, että velka on maksettava takaisin ja velalla on oltava katetta. Oli työmatkalaisia, traktorikuskeja, perheitä, terveyskeskuskyytiläisiä, linja-auto täynnä koululaisia ja taksikuskeja. Lisäarvoa tuottavan työn määrä ratkaisee ja siitähän valtiokin osansa saa arvonlisäverona. Kansalaisten velvollisuuksia valtiota kohtaan on vain kourallinen. Että villasukat on etsittävä kiireestä huolimatta, ellei mittari ole reilusti plussalla ja että sillä kauppakassillani ei tarvitse väistää lumipaakkeja. Vaikka valtion aleneva luottoluokitusluokka hälyttävää onkin, ei tilanne vielä ole niin poikkeuksellinen, että työvelvollisuus olisi tarpeen. Vanha totuus on edelleen voimassa; laitetaan suu säkkiä myöden. Mutta se auttaminen. Asevelvollisuuden poistamisesta on puhuttu. 2 26.3.2015 . Tarvitaan vakavarainen takaaja tai sellaista omaisuutta, jonka voi muuttaa tarvittaessa rahaksi. Suomalainen sananlasku Paljon puhetta, odotetaan tekoja Velvollisuus pysähtyä SANNI AHO MAURI AHO Kaustinen Halsua Ullava Perho Veteli Kaustinen Halsua Ullava Perho Veteli Kaustinen Halsua Ullava Perho Veteli Kaustinen Halsua Ullava Perho Veteli www.fmi.fi Nimipäiviä Nimipäiviä Nimipäiviä Nimipäiviä Immo, Manu, Manne, Immanuel 6:08 18:56 Sauli, Saul 6:05 18:59 Armas 6:01 19:01 Jouni, Joni, Joonas, Jonne, Jonni 6:58 20:04 Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai +2 +2 +1 +2 +1 +3 +3 +2 +3 +2 +4 +4 +4 +4 +4 +4 +5 +4 +4 +3. Toiset pitävät velkaa ja velkaantumista normaalina tapana ylläpitää sekä yksityistalouden että kansantalouden tasapainoa. Suomalaisessa kansanperinteessä on paljon osuvia sanontoja siitä, että pelkkä puhe tai edes hyvä aikomus ei auta
Mikäli Klemola pääsee nyt jatkoon, hän saa tietää seuraavan kappaleen treenattavakseen vasta lähetyksen jälkeen. Mauno Järvelä vierailee vuoden SibeliusAkatemiassa Rattijuopot suistuivat tieltä Lammasojalla ja Rahkosessa VETELI Sanni Aho Lähes kaksi viikkoa sitten tuli ulos nauhoitettu Knock out-jakso The Voice of Finland-kisassa. Hevosesta huolehtivat tallimestarit Terhi Aatsinki ja Anne Hautaniemi. Kappaleena Klemolalla on Teleksin ”Tuulilasin nurkkaan”. Poliisi tavoitti auton luota kaksi päihtynyttä miestä, joille käsialkometrillä suoritetut puhalluskokeet osoittivat 1,25 ja 2,06 promillea. –?Kun piti astua lavalle, niin fi ilis oli hyvä ja leppoinen. Hän on toiminut pitkään viulunsoitonopettajana Perhonjokilaakson kansalaisopistossa, Keski-Pohjanmaan konservatoriossa sekä Kaustisen musiikkilukiossa. Näppäripedagogiikan ideana on antaa kaikille lapsille mahdollisuus päästä harrastamaan musiikkia. Torstai 26. Seuraavat lähetykset tulevat suorana Turun Logomosta.. Lisäksi yksi ääni tulee katsomalla Janin video Nelosen sivuilla. maaliskuuta 2015 PERHONJOKILAAKSO Näppäripedagogiikka on astumassa taas askeleen eteenpäin, kun tämän musiikkikasvatusmenetelmän kehittäjä Mauno Järvelä, 66, on kutsuttu musiikkikasvatuksen vierailevaksi professoriksi Sibelius-Akatemiaan. Talvelle vähän lisäaikaa Raviopiston Iivari antoi kyytiä perheen pienimmille sunnuntaina Kaustisella. Tavoitteena on, että pääsisin yleisöäänillä eteenpäin, Klemola toivoo. Hän ei vaikuttanut lauluvalintaan, vaan kappaleen hänelle valitsi valmentaja Olli Lindholm. Ei jännittänyt, Klemola kertoo. Suomalaisten musiikkioppilaitosten luonteeseen on kuulunut, että niihin pääsevät vain pääsyja tasokokeet hyväksyttävästi suorittaneet. –?Laulu on kaunis. Äänestyslinjat ovat jo auki ja Jania voi äänestää joko perinteisesti euron hintaisilla tekstareilla tai puheluilla. Jani Klemolan jatko laulukisassa riippuu yleisöäänistä Talvitapahtumassa Kaustisella navakka tuuli ja lumisade entoivat viitteitä siitä, että talvi vielä jatkuu. Jani Klemola lauloi tuolloin Eppu Normaalin hitin ”Joka päivä ja joka ikinen yö”. Tulevana perjantaina on edessä Klemolan ensimmäinen livelähetys Turun Logomosta. Klemolan jatkoonpääsy on nyt kiinni yleisöäänistä. Mauno Järvelä on musiikkipedagogi ja viulisti, mutta myös Sibelius-Akatemian kunniatohtori. Live-esitys ei jännitä sen enempää, mitä edellinenkään esiintyminen nauhoituksissa. Perjantain lähetyksessä kaksi eniten ääniä saanutta pääsee suoraan jatkoon ja valmentaja tiputtaa kahdesta jäljelle jääneestä toisen. Mauno Järvelän mielestä kaikille pitäisi soittoharrastukseen ja opintoihin olla mahdollisuus ja lisäksi soittaminen pitäisi olla osa ihmisten arkea. Aprillipäivästä alkava professuuri kestää vuoden ja on puoliaikainen. Soittamisen sosiaalinen elementti, yhdessä soittaminen pitäisi sisältyä siihen myös. Molemmat miehet otettiin kiinni epäiltyinä törkeään rattijuopumukseen ja liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Poliisi puhallutti tapahtumapaikalla käsialkometrillä autossa olleen miehen ja naisen tuloksin 1,92 ja 2,56 promillea. –?Ikinä ei voi olla liian varma mistään. Se on tosi yksinkertaista, Klemola sanoo. Ajattelen, että jos yleisö tykkää, niin sitten se äänestää ja jos ei, niin sitten ei. Ullavassa Rahkosentiellä henkilöauto suistui tieltä pellolle torstai-iltana. Kyseessä olikin viimeinen kerta, kun illan päätteeksi paikalliseen saapui myös tähti itse. Suorissa lähetyksissä vuorossa Olli Lindholmin ja Michael Monroen laulajat Paikallisessa ravintola Uunossa oli koolla kisakatsomo Knock out-lähetyksiä katsomassa. PERHONJOKILAAKSO Viime viikon perjantain ja lauantain välisenä yönä yhden aikaan valtatie 13:lla Vetelissä Lammasojan alueella oli henkilöautolla ajettu ojaan. Sivu 14. Klemola piti tunnetun kappaleen laulamista sellaisena, että siinä piti onnistua täydellisesti
Tervetuloa vuosikokoukseen. Tervetuloa. Perhonjokilaakso Palstoille tuleva aineisto torstain lehteen viimeistään tiistaina klo 14 mennessä sähköpostilla konttori@perhonjokilaakso.. Halsuan ja Vetelin JHL ry tekee kesäretken Tallinnaan 4.-7.6. 0400 167 830, Eero Leppävuori puh. klo 17.30 Vetelin keskuskoululla (Muksula). 0400126114 tai Antti Tyynelä 0400 161 126. Hakulomakkeita saa Maija-Liisalta. Lämpimästi tervetuloa! Vetelin Käsityön Ystävät ry Vuosikokous Rantupirtillä to 9.4. Poniajelua 2 e/krt klo 16-18. 040 5730 984.Kotisivut: www.koyhajoki.net Järvelän koulupiirin kyläyhdistys: Vuosikokous to 26.3. Esillä sääntömääräiset ja muut asiat. ly/mimijakuku Vetelin Poikakuoro Miesten harjoitus su 29.3 klo 17 18.30 Mäntyristillä. Hakuaika päättyy 17.4. Karaokekerho ke 1.4. Humalajoen maamiesseuran ompeluseurat Eeva ja Ensio Kivelällä pe 27.3. Vetelin Palvelukotiyhdistys Yhdistyksellä vapaita asuntoja, yksiöitä ja kaksioita Vetelissä ja Räyringissä. Mukana tapahtumaa järjestämässä Vetelin apteekki, Vetelin kunta ja Senioriliikunnan yhteistyöryhmä. Ruokailu kokousten välillä. Jokainen laittaa ruksin kahviossa olevaan osallistujalistaan. 2015 on 5 e/hlö ja 15 e/ perhe. 040 738 2593,Tapio Pulkkinen puh. JHL Halsuan ja Vetelin JHL ry:n kevätkokous tänään to 26.3.2015 klo 18.30 Pizzeria Uunossa. viim. Perhonjokilaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry Vesijumppa ti 31.3. Kalliopaviljonkia vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin; häät, syntymäpäivät, luokkakokoukset, kokoukset jne. Lisätietoja tapahtumista ja ryhmistä seuran kotisivuilta veikot.kaustinen.fi KP-V:n ryhmät ja liikunta on kaikille avointa. Merkitse viestiosaan nimesi, osoitteesi ja syntymävuotesi. Tulossa Mimin ja Kukun lastenkonsertti la 28.3. Mukaan mahtuu 12 kurssilaista. klo 18. Johtokunta ottaa mielellään vastaan palautetta ja ideoita toiminnan kehittämiseksi. Yhdistyksen hallitus kokoontuu klo 18. mennessä. Myös Netti-varausta olemme aloittamassa, käykää tutustumassa, www.travel-fi .com , josta majoituspalveluihin –veteli – MTK-veteli. mennessä. 06 2625 173. Puhujana Eero Palola. klo 15 Pulkkisen Ns:lla. Voit maksaa sen suoraan tilille FI93 5513 0640 0119 11. Tervetuloa mukaan! Tuokaa ylimääräiset tanhukengät kaapeistanne myyntiin Kalliopaviljongille myyjän yhteystiedoilla ja kenkien hinnalla varustettuna. Vapaa pääsy. 040 704 3705, Kalevi Koskela puh. klo 18.30. Räyringin martat: Palmusunnuntaijuhla Isokylänkoululla 29.3 klo 12 alkaen kahvituksella. ja Vertaistukiloma Kalajoen Kylpylähotelli Sani 20.9.-25.9. 17.4. Puheenjohtaja Markku Pannula p. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Makkaraa myynnissä klo 18 alkaen. Hallitus. Kaustinen: Mtk:n toimintaan ja maatalouteen liittyvissä asioissa voi jäsen ottaa yhteyttä yhdistyksen pj JaniMarkus Paavolaan 040 555 5492. Tervetuloa. Päiväkahvitilaisuus 31.3. Jos lähtijöitä ei ole riittävästi, reissu peruuntuu. mukavaa. Lisätietoja myöhemmin. Sitovat ilmoittautumiset Annukalle 040 7049 868 11.4. klo 14 Vetelissä, Tunkkarin koululla. Pesäpallon tuomarikorttiin oikeuttava koulutus pe 27.3. Tervetuloa! Tulevaa toimintaa: To 16.4 martta-ilta koululla klo 18.30, kahvituksesta vastaa Elina ja Satu. Hallitus kokoontuu klo 18.30. klo 19 Vetelin Erän Jahtimajalla Pilvilampintiellä. Kuoro laulaa 26.4. Muissa asioissa ota yhteyttä pj. ja 28.4. Yhdistyksen kevätkokous Vetelissä Sillanpään kartanossa to 26.3. Omavastuu 50 euroa/hlö. Hallitus kokoontuu kello 18.30. Vanhaa Räyrinkiä-kirjaa ja Räyrinki-t-paitoja saatavilla. Arpajaiset, arvonta suoritetaan klo 20. Kiitos. Vesijumpat entiseen tapaan ti ja to klo 7.45 ja pe klo 13. Liput 7e, MLL:n jäsenet 5e. Räyrinki-seura Kutsu Räyrinki-seuran vuosikokoukseen Isonkylän koululle la 28.3. Yhteydenotot numeroon 040 5829016 tai kns@kaustinen.fi . Vetelin Taidekartano, Emäntäkouluntie 30, 69700 Veteli. Jumppa alkaa tasalta, joten pyydetään tulemaan ajoissa paikalle. viim. sporttisaitti.com 05-ja 06-synt. Ilmoittautumiset Monikalle 040 8464836 13.4 mennessä. Molempiin lomiin hakuaika päättyy 15.5. Matkan hinta jäsen 185e ja ei jäsen 285e. Kaustisen Nuorisoseura r.y.:n johtokunta 2015: Samuli Valo (pj.), Tiina Paavola (varapj.), Ira Korkala (siht.), Taru Varila, Jukka Timonen, Eija Rauma, Marika Timonen, Katja Kola ja Linda Nevalainen. Tervetuloa! Perhon Yrittäjät ry Sääntömääräinen kevätkokous to 9.4. Muistilista Yhdistykset Urheiluseurat Lähtö seuramatkalle pe 27.3 klo 8.00 hallilta. 044 0772 258. Ohjaajana Jonna Vörlin. mennessä. nukketeatteri ja pääsiäisaskartelua. RHY Veteli: Vetelin RHY:n yhteislupa-alueen hirvilupakokous ti 31.3. klo 19.30, paikkana Neste Kaustinen. p. Sopraanojen ja alttojen harjoitus ma 30.3 klo 18 – 19.30 Mäntyristillä. Ohjelmassa poniratsastusta, arvontaa, kasvomaalausta, leikkimielisiä kilpailuja sekä tarjoilua. Ohjelmassa mm. klo 19. Kalajoen kirkossa. Raila Paavolan akvarellinäyttely ”Siiville”. klo 18. Esillä sääntömääräiset ja muut asiat. Vetelin Pulkkisen Nuorisoseura Pääsiäistapahtuma Pulkkisen Nuorisoseurantalolla la 4.4. Jäsenmaksu v. Kokko sytytetään klo 19. Maaliskuun ajan esillä Heikki Lackströmin ja Ritva Välitalon taidenäyttelyt. Vetelin yrittäjät Vetelin yrittäjien kevätkokous Pizzeria Uunon kokoushuoneessa tänä iltana klo 19. Ilm. Iltakirppis klo 16-21. 06 8625 178, Kalevi Lahti puh. Veteli: Perhekahvila avoinna huomenna pe klo 10-12. 4 26.3.2015 . Kahvi ja pizzapalatarjoilu. Ilm. Katso tarkempi ohjelma kuntatiedotteesta. Tero Myllymäki p. www.kase.fi /vetelinpoikakuoro Mäntymajan vuokrauksesta vastaa Marjo Paavola p. Seurojen edustajat tervetuloa. Näyttelyn avajaiset ke 1.4. MLL Kaustinen: Perhekahvila ei kokoonnu 31.3. Tikkauskerho ke 1.4. Yhdistyksen logolla varustettu palsta on maksullinen ja siinä yhdistys voi tulevasta toiminnastaan kertoa tarkemmin, mutta palstan luettavuus paranee, kun asia sanotaan lyhyesti. Vetelin kirkossa ja 19.4. 040 7792 272. 040-7653 327. Super Perhonjokilaakson Superin ammattiosaston hallituksen kevätkokous Kaustisen Nesteellä perjantaina 10. 2.4. Lisätietoa lomista ja hakulomakkeita saa Mirja Mastokankaalta puh. Perhonjokilaakson Kuvataideyhdistys Tervetuloa keskiviikkoisin klo 18 ideoimaan yhdessä tekemistä ja toiminnan kehittämistä Taidekartanossa kahvikupin ääressä! Vaihtuvat taidenäyttelyt Galleria NEVAssa toukokuun loppuun saakka. klo 12. jalkapalloharkat la 28.03 klo 11 liikuntakeskuksessa. Vetelin Metallityöväen Ammatttiosaston kevätkokous to 9.4. Yleinen kevätkokous samassa paikassa hallituksen kokouksen jälkeen klo 19. MTK Veteli: Manttaalimajan ja tuottajamajan vuokrauksesta vastaavat Kari Tyynelä p. Paikkamaksu 5 e, ei etukäteisvarauksia. Tervetuloa. Senioritanssijat la 28.3. Lahjakortin arvonta ja pieniä lahjoja liitolta. klo 16 alkaen. Lisäinfoa nettisivulta http://vetelipesis. klo 12 seurakuntatalolla. Valmistaudutaan Fermaatin kanssa pidettäviin yhteiskonsertteihin, jotka ovat 12.4. Tiedustelut p. Iloista ohjelmaa, hyvää ruokaa ja parasta mahdollista seuraa. Kurssi Suolaiset leivonnaiset kevään juhliin ti 21.4 klo 18.00-21.00. Ohjelmassa liikuntaa, pelejä, hierontaa ym. Esillä sääntömääräiset asiat. Avoinna seuraavan kerran huhtikuussa 14. klo 9.30-12.30 ja JunioriOttoset II leiripäivä 28.3. KEO Kaustisen energiaosuuskunnan jäsenet ja energiapuuta 2013-2015 myyneet metsänomistajat, kutsu energiaosuuskunnan vuosikokoukseen ma 30.3. Tervetuloa. klo 12.30-15.30. Navettajuhlat Jukkolanmäen navetanvintillä 12.5. ”Lähellä ja tukena”seminaari Härmän kuntokeskuksessa to 16.4. Opistolla lapsille ja vanhemmille/hoitajille tänään torstaina klo 9.30-11.30. 0407717 137. Tervetuloa. tai puh. Sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. 0400 504 843, Esa Björkbacka puh. Kaustisen Nuorisoseura PikkuOttoset I leiripäivä 28.3. Käydään läpi yhteiskonsertin laulut. Avoin kerho Kaustisen Ev. Pikkutrullit valokuvataan ja palkitaan makoisalla yllätyksellä klo 18.30. Kerhot kokoontuvat: Boccia tänään klo 11 Emäntäkoululla ja ma 30.3. Mukaan mahtuu vielä uusia tempoilijoita. klo 18 Emäntäkoululla. Muuta: Kansantanssija musiikkiryhmiämme on mahdollista tilata esiintymään erilaisiin tilaisuuksiin, ota rohkeasti yhteyttä. Myyjät voivat tulla paikalle alkaen klo 15. 050 5377 844. Tervetuloa mukaan! Perhonjokilaakson Diabetesyhdistys Olemme facebookissa. Ilmoita, niin lähetään mukavalle reissulle. klo 10 Emäntäkoululla. Kahvio auki klo 16 alkaen. Voimaantumispäivät omaishoitajille ja hoidettaville Kitinkannuksessa 4.6.5. facebook.com/gallerianeva Galleria Nevassa 1.4.–30.4. Avajaisissa esiintyy Julia Perämäki, saksofoni ja Niko Paavola, piano. 30.4. klo 19. Ilm. 040 671 6977. Myös Cja D-junioreiden osallistuminen suotavaa, mutta tuomarikorttia ei ole pakko lunastaa. Perhonjokilaakson Sydänyhdistys ry Maanantaina 13.4. klo 11 Pulkkisen Ns:lla. Toimikunta kokoontuu 17.30. Vuokraamme myös astioita ja pöytäliinoja. klo 18 alkaen. Mukana Parpala, ohjelmaa, arvontaa. klo 10:30-12:30 Säästöpankin kokoushuoneessa. Eläkeliitto Veteli Piirin 40-vuotisjuhlakirjaa myynnissä hintaan 30€ seuraavilla henkilöillä: Pauli Väliverronen puh. Tulossa huhti-toukokuussa: Yhdistyksen kevätkokous Kaustisella Koskelan lomatalossa ke 22.4. Tiedustelut jvorlin@gmail.com. Omaishoitajien ulkoilupäivä Kaustisen Evankelisella Opistolla ti 28.4. Yhteystiedot: Elina Finnilä 040 8295250. 040 7236 125, Ritva Heikkala puh. klo 12-14 järjestetän sydänviikon teeman liittyen sydätapahtuma kunnanviraston ympäristössä. 020 750 4670. klo 19. Tervetuloa kaikkiin tapahtumiin rohkeasti mukaan myös uudet omaishoitajat! Omaishoitajalle ja hoidettaville loma Kuntoutumiskeskus Apila Kangasala 31.8.-5.9. Galleria Neva avoinna ti, ke, to klo 14-19 ja su 12-15. Lisätietoja: bit. Kansantanssiryhmien säännölliset viikkoharjoitukset: Maanantai PikkuOttoset I klo 17-18.30, JunioriOttoset II klo 18.3020, ohjaajina Marika Timonen & Jukka Timonen Tiistai MiniOttoset I klo 17-17.45, ohjaajina Marika Timonen, Jonna Vörlin & Sofi a Timonen, Johanna Känsälä PikkuOttoset II klo 18-19, ohjaajina Jonna Vörlin, Mari Kankkonen & Sofi a Timonen Keskiviikko JunioriOttoset I klo 19-20.30, ohjaajana Päivi Westerholm Torstai MiniOttoset II/A klo 17-17.45, MiniOttoset II/B 17.4518.30, ohjaajina Mari Virkkala, Marke Virkkala & Johanna Känsälä, Johanna Keiski Tempoa tenaviinmusiikkiliikuntaryhmät keskiviikkoisin taaperoille vanhempineen! Taaperot I klo 17-17.45, Taaperot II klo 18-18.45. Kyläkeidas Vanhempainyhdistys Puuharemmi järjestää perinteisen pääsiäistapahtuman Puumalan koululla lauantaina 4.4. mennessä Kaikki ilmoittautumiset puh. Hallituksen kokous pe 27.3. klo 19.00 Mikin Grillin yläkerrassa. klo 11 Emäntäkoululla. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Torstain kahvakuula loppuu vähäisen osallistujamäärän vuoksi. 040 596 4249, Katariina Finnilä puh. 040 717 6175, Olavi Haukilahti puh. Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat tuomarit. Kokouksessa kuullaan hakkeen toimitusmahdollisuuksista ja K-P:n Metsänomistajien liiton alustus uudesta Kemera-tukijärjestelmästä. klo 15 Vetelin uimahallissa. Yhdistykset Muistilistalla julkaistaan yhdistysten ja yhteisöjen toimintatietoja lyhyesti; mitä, missä ja milloin. huhtikuuta klo 18. Turun tuomiokirkossa messussa ja konsertissa. 2015 klo 18.00 Järvelän koululla
Ennakkoäänestys 8.–14.4. Koeohjelmasta saatua litiumkarbonaattia käytetään markkinointitarkoituksiin. Verkko Korpela Oy on suorittanut kuluneen talven aikana tehostettua raivausta johtoaukkojen reunapuiden ja sähkölinjoille taipuneiden oksien poistamiseksi. Mediakulma, Rantakatu 10, KOKKOLA Valtakatu 9, KANNUS Kartanotie 3, YLIVIESKA MAINOS MAINOS TOIMISTO apuna monessa: Tarjouspyynnöt: Tiina Fors, graaf. 16.4. Pyydämme myös huomioimaan, että kaadettu puu voi sinertyä, mikä vaikuttaa mahdolliseen puun myyntihintaan. Kirkkotanhua 3 69700 VETELI Puh 020 750 4670 VERKKO KORPELA OY TIEDOTE MAANJA METSÄNOMISTAJILLE Talven räntäja lumisateet vaurioittivat pahoin Verkko Korpela Oy:n sähkönjakeluverkkoa ympäröiviä metsiä. 26.3.2015 KAUSTINEN Outotec (Finland) Oy on tutkinut Keliber Oy:lle litiumkarbonaatin tuotantoprosessia Porin tutkimuskeskuksessaan aiemmin useassa eri vaiheessa, ja todennut, että kehitetty tuotantokonsepti on teknisesti validi ja toimiva. Outotec on nyt aloittanut koeohjelman aiemmin tutkitun litiumkarbonaatin tuotantoprosessin jatkokehittämiseksi. Koeohjelman, kuten tulevan prosessinkin, tavoitteena on tuottaa akkulaatua olevaa litiumkarbonaattia. 5 Perhonjokilaakso . Yhteistyöllä hyvään Yhteistyöllä hyvään vaalimenestykseen! vaalimenestykseen! VAALITEEMAT Vaalimainosasioissa sinua palvelee: Myyntipäällikkö Liina Pulkkinen Puh. Lisäksi tavoitteena on parhaan soveltuvan laitekokoonpanon suunnittelu tulevaa litiumkarbonaatin tuotantoprosessia varten. Käynnistetty koeohjelma sisältää kaikki prosessivaiheet kalsinoinnista litiumkarbonaatin kiteyttämiseen. Outotec kehittää Keliberin litiumkarbonaatin tuotantoprosessia Valinnan paikka! Eduskuntavaalit 19.4.2015. suunnittelija puh. Maassa oleva puusto on metsänomistajan omaisuutta. HYVÄ EHDOKAS – TAVOITA ÄÄNESTÄJÄT TEHOKKAASTI! Perhonjokilaakso on mainio kumppani vaalikampanjan toteuttamisessa. Metsänomistajien kannattaa tarkistaa oman metsän kunto sekä johtoaukon ympäristöstä kaadetut puut kuluvan kevään aikana. 9.4. Alueen tilattu ja energinen paikallislehti on erittäin odotettu ja luettu ja se tavoittaa äänestäjät kattavasti. Toistuvasti satanut lumi ja räntä tarttui lujasti puihin kiinni taivuttaen tai katkaisten puiden oksia ja runkoja sähkölinjoille, aiheuttaen sähkönjakeluun häiriöitä. Parhaat paikat menevät aina ensin – teethän siis varauksesi hetimiten! 2.4. Koeohjelman tavoitteena on määritellä prosessiparametrit eri prosessivaiheille sekä selvittää eri prosessivaiheita koskevat rajoitteet. 020 750 4673 liina.pulkkinen@perhonjokilaakso.. Testimateriaalina tutkimuksissa käytetään spodumeenirikastetta Keliber Oy:n Läntän malmista. S uunnittelu ja toteutus alusta loppuun!. 044 5741 513 tiina.fors@taikahattu.. GTK Mintec on tuottanut spodumeenirikasteen vuoden 2014 ja alkuvuoden 2015 aikana. Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitukset@perhonjokilaakso.. KORPELA www.korpelanvoima.. Ota yhteyttä, niin suunnitellaan juuri Sinulle sopiva kampanja. Keliber arvioi koeohjelman valmistuvan kesään mennessä
Vielä piti tehdä muuttotarkastus – eihän nyt tavallinen ihminen, hyvänen aika, voi tietää, milloin talo on asuttavassa kunnossa. Muualle muuttanut Vetelin tyttö pitää Lukijain lyhyissä tätä kirjoitustiheyttä haitallisena. Kyseinen lupa-arkkitehti ei tiennyt, että tontin sivustaa kulki jo kaupungin oma viemäri, johon vesien johtaminen ei ollut ongelma. Naispappi-teemasta päivitin tilannetta kolmen muun kanssa kirjoituksella noin vuosi sitten. Loppuun pieni kevennys, jotta tämä ei mene liian vakavaksi. Ne iskevät vyötärön alapuolelle, jotka eivät ylemmäksi ylety. Olen nyt parin vuoden ajan seurannut läheltä erään hyvin tuntemani perheen ponnistuksia oman kodin rakentamiseksi Helsingin kaupungin omakotialueelle ja sydän kylmänä jännittänyt heidän kamppailuaan byrokratian kourissa. Ei varmaankaan tarvitse kahta kertaa arvata, onko tuulisähkö minun mielestäni kallista vai edullista. Kehotettiin suurentamaan alakerran vessaa niin, että pyörätuolin käyttäjä voisi siellä vaivatta asioida. Säännöt olivat muuttuneet ja – kuten tarkastava virkanainen alentuvasti huomautti – selvitys ei ollut ammattilaisen laatima. Saahan siinä työtä esimerkiksi talotehtaan suunnittelija, rakennusmies, putkimies, sähkömies ja kuljetusalan työntekijä – noin äkkiseltään hyötyjät lueteltuina. Onko tämä yhteiskunta tulossa pähkähulluksi. Tietysti hurjaa velkataakkaa lukuun ottamatta, johon vielä vuoden ylimääräiset vuokrat olivat tehneet lisää kuormaa. Kuinka paljon tuulivoima sitten laskee sähkön markkinahintaa. Eikä asia ole paljoa Aleksis Kiven ajoista muuttunut. Taisit tulla paljastaneeksi oman linjasi ja asenteesi syrjintäkysymykseen. Myönnetään, myönnetään, että kovin helppoa teidän ei ole syrjintää ja suvaitsemattomuutta puolustaa, varsinkaan omalla nimellä. Anna Politkovskajan ja Boris Nemtsovin kohtalo ovat surullisimpia esimerkkejä. Näinä aikoina on maailmalla ollut liian paljon esimerkkejä sananvapauden järkyttävistä rajoittamisista. Siitä kuitenkin selvittiin helpolla (järkeviäkin virkailijoita on), mutta seuraavaksi palattiin lähtöruutuun eli hulevesiin. No, suunnittelijat muuttivat mallia kapeammaksi, jolloin vastaavan tilan saamiseksi piti pituutta lisätä. Vaikka tämä lehti on pienempänä ketterämpi, kuin mainittu Uusi Suomi, tuskin tätä saa ilman mielipidesivua, joten Vetelistä muualle muuttanut tyttö joutuu näkemään lukijain mielipiteet jatkossakin. Kyllähän tuulivoiman tuki voi kalliilta kuulostaakin, jos katsoo vain euroja, joita tuulivoimalle on maksettu. Vasta soitto luottamusmiehelle, rakennuslautakunnan puheenjohtajalle, joka itsekin on rakennusalan miehiä, sai hommat etenemään. Siksi monet väistävät itse asian, mutta yrittävät käydä kohti toista ihmistä puolittaisen huumorin tai peräti ilkeilyn keinon. Hyvätuulisena päivänä tuulivoimalle maksettavan tuen määrä oli arviolta noin 500?000 euroa päivässä. Edellisen kerran olin kirjoittanut tässä lehdessä viime syksynä, mutta aivan toisesta asiasta. Jo tällä hetkellä komponenttiteollisuudessa työskentelee 2000 – 3000 henkilöä (Energiateollisuus ry 2014) ja hankekehityksessä 2?200 henkilöä (Sweco Ympäristö Oy 2014). Lehdistötiedote sai mukavasti näkyvyyttä, mutta valitettavasti vain hyvin harva lehti kiinnitti huomiota tiedotteen loppuun, jossa tuotiin esille tuulivoiman sähkön markkinahintaa laskeva vaikutus. Tämän kirjoittamisen aikaan uutisoitiin Perämereltä löytyneestä uudesta sammaleläinlajista, jota ei ollut aikaisemmin tavattu Suomen alueelta – sekin löytö tehtiin suunniteltua tuulipuistoa varten tehtävissä merenpohjan kuvauksissa. Sinulle mieluisista asioista voi ja saa kirjoittaa, mutta perusteltu toista mieltä oleminen ei ole sallittua. Viime vuosien taloudellisessa laskusuhdanteessa rakennustoiminta on kovasti hiljentynyt, joten luulisi, että yhteiskunta yrittäisi kaikin voimin edistää sitä. Toinen tuulivoiman positiivinen puoli, joka voidaan muuttaa euroiksi, tuloveroiksi ja muuksi hyvinvoinniksi, on sen työllistävä vaikutus. Jo edesmennyt persoonallisuus ja humoristi Olavi Klemola yritti tilata Uusi Suomi -sanomalehteä ilman urheilusivuja. Ne ovat sananvapaus, vapaa lehdistö ja ammattitaitoiset tilintarkastajat. Tuntui, että rakentaminen ei pääse alkamaan koskaan. Miten sadeja kuivatusvedet oli tarkoitus imeyttää maahan. Seuraavassa vaiheessa käskettiin ulkoportaitten viereen tekemään pyörätuolikaista, jotta mahdollinen invalidi pääsisi sisään. Asia luvattiin hoitaa. ”Papit ja virkamiehet protokollinensa, ne on ihmiskunnan häijyt henget!” puuskahti Jukolan Juhani Seitsemässä veljeksessä. Noinkohan olisimme koskaan kuulleet kyseisestä lajista ilman tuulipuistosuunnitelmaa. tai soita 040 750 4671 tai lähetä kirjepostia Perhonjokilaakso, Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli tai verkkosivujen kautta www.kp24.. Perhonjokilaaksosta luin selostuksen Kaustisen kunnanvaltuuston kokouksesta, jossa käsiteltiin rakennusvalvonnan maksuja ja niiden perusteita. /perhonjokilaakso Vastasin viikko sitten näillä palstoilla Vesa Männistölle hänen kirjoituksestaan naispappikysymyksestä. Tuohon sananvapauteen liitän vielä, että kirjoittaminen omalla nimellä, jolloin siihen tulee vastuullisuus ja uskottavuus mukaan. Mutta entä sitten, kun tarkastellaan tuulivoiman tuomia hyötyjä. Seuraavalla kierroksella kysyttiin hulevesisuunnitelmaa. Sanotaan, että Jumalan myllyt jauhavat hitaasti, mutta ei se ole mitään virastokankeuteen verrattuna. Energiakolmio julkaisi tammikuun puolivälissä lehdistötiedotteen, jossa kerrottiin tuulisähkön tuotannon ylittäneen lauhdetuotannon. Tuulivoimassa on myös paljon hyötyjä, joita ei voi mitata suoraan rahassa: tuulivoima mm. Euro on ainakin verrattavissa suoraan euroon. Kun tontti oli ostettu hinnalla, joka täällä susirajan takana asuvalle saa kalseat väreet juoksemaan pitkin selkärankaa, perhe ryhtyi toiveikkaana suunnittelemaan. Syksystä 2014 alkaen tuulivoimaa on ollut Suomessa jo niin paljon tarjolla, että sen vaikutus sähkön hintaan näkyy selvästi. vähentää sähköntuotannon CO²-päästöjä syrjäyttämällä fossiilisilla polttoaineilla tuotettua sähköä markkinoilta. Tosin tuttavapiirissä ei toistaiseksi ketään sellaista ollut. Nyt talossa kuitenkin asutaan eikä perhettä voi sieltä millään tekosyyllä pois häätää, mutta vielä voi tehdä vähän kiusaa ja ainakin rahastaa paperisodalla. Eräs lainoppinut ilmaisi vapaan ja demokraattisen yhteiskunnan tukipylväät seuraavasti. No, tämä muutos tietysti pienensi olohuoneen kokoa, mutta mitäs siitä. Mutta ei byrokraatti niin helpolla uhriaan päästä. Tuulivoimatuotanto ei kuluta vettä, eikä siitä tule päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään. Eräs arvostamani päätoimittaja sanoi tällaisesta osuvasti nyrkkeilyn termein. Sähkön markkinahinnan laskusta hyötyvät suoraan ainakin raskas teollisuus ja vientiteollisuus, välillisesti myös kuluttajat heidän sähkösopimuksistaan riippuen. Oudolta tuntuu sekin, että kyseinen lupaviranomainen ei käynyt kertaakaan paikan päällä tutustumassa tilanteeseen. Jokainen muutospiirustus oli tehtävä erikseen ja joka kerta luvasta oli maksettava muutama satanen lisää. Sama järjetön byrokratia siis hiipii myös maalaiskuntiin. Ei onnistunut. Hannu Virkkala totesi, että jätekatoksen rakentamiseen tai laiturin tekemiseen tarvittava 100 euron lupa on kalliimpi kuin itse rakennelma. Ja tämä tapahtuu tänä päivänä, näillä meidän matalilla sähkön hinnoillamme. Kaikki tämä siis neljän terveen, liikunnallisen ihmisen kotiin, eikä auttanut vaikka isäntä ilmoitti, että hän raavaana miehenä kyllä kantaa pyörätuolin sisään, jos sitä käyttävä vieras sattuisi taloon tulemaan. Höyläpenkkimies tai -nainen käsitteli suvaitsevuutta hyvin kevyesti miettimättä, miltä monesta yksilöistä, heidän perheenjäsenestään ja lähipiiristään tuntuu kuunnella sävyisyyden, ystävällisyyden ja armon sanoman sijaan syyttelyä ja tuomitsemista. Jukka Tunkkari jukka.tunkkari@veteli.fi Rakentaja byrokratian myllyssä Sananvapaus on upea asia Raija Kauppi Vuoden alun poliittista ja lehtikeskustelua ovat värittäneet populistiset väitteet tuulivoiman tuen kalleudesta. Markku Luomala ihmetteli, että puun kaatoluvasta pitää maksaa 80 euroa. 6 26.3.2015 . Sitten tuli ongelmaksi ”esteettömyys”. Näin ollen hyvätuulisena päivänä yhteiskunta nettosi tuulisähköä tukemalla yli 400?000 euroa. Mitä se on sinun mielestäsi. Kaupunki on tehnyt päätöksen, että kaikkiin sen rakennuksiin on päästävä pyörätuolilla, ja sama koskee nyt myös yksityisiä koteja. Näitä tapahtuu maissa, joissa yksinvaltius kukoistaa. Pientalon rakentaminen ei tietysti tuota kovin suurta määrää työpaikkoja, mutta lisänä se on rikka rokassa. Kirjoittaa, että on tympääntynyt. Siitä taas oli seurauksena lupa-arkkitehdin hapan ilmoitus, että virkatietä on noudatettava. Siinä vaiheessa, kun meillä on 2?500 megawatin tuulivoimakapasiteetti (2020 tavoite), voi tuulivoima työllistää Suomessa jopa 11?000 henkilöä. Kun talo viime helmikuussa – toista vuotta suunnitelmasta myöhästyneenä – vihdoin oli muuttokunnossa, uskoivat asukkaat huolten olevan ohi. Voisiko ne laittaa vaakakuppiin ja punnita niitä tuulivoiman tukeen kuluvaa rahasummaa vastaan. Perheenisän lähettämä hulevesisuunnitelma ei kelvannut. Sinua ei häirinnyt Vesa Männistön kirjoittama meidän veteliläisten naispappeuden kannattajien vähättely ja nimittely, mutta minun vastineeni kyllä. Anni Mikkonen toiminnanjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima on edullista. Hyvätuulisina päivinä joulukuun 2014 ja tammikuun 2015 välisenä aikana, maksoi koko sähkömarkkinoilta ostettu sähkö noin 950?000 euroa vähemmän kuin vähätuulisina päivinä. Lentopalloporukasta tuttu arkkitehti teki asemointisuunnitelman melkein tutun kauppaa, ja huolellisesti valitun talotehtaan rakennusinsinööri laati toiveitten mukaiset piirustukset – ja sitten vain rakennuslupa hakuun! Ensimmäinen versio ei kelvannut, koska taitekattoinen talo – aivan samanlainen kuin naapuruston vanhat talot – oli muka ympäristöönsä nähden liian leveä. Tosin ainakin osa papeista voidaan poistaa tuosta häijyhenkien sarjasta, mutta muut byrokraatit tuntuvat vain lisääntyneen. Perhonjokilaakso LUKIJAN MIELIPIDE Lähetä lyhyt ja napakka tai vähän pitempi ja perustellumpi mielipide sähköpostilla toimitus@perhonjokilaakso.. Kaikista näistä vaadituista muutoksista virasto ilmoitti yksi kerrallaan. Pidän mielipidettäsi yrityksenä rajoittaa sananvapautta. Kuitenkin tuntuu kuin kunnalliset virastot tekisivät kaikkensa sujuvan rakentamisen torppaamiseksi. Tuulivoimahankkeiden ansiosta Suomessa on käynnissä valtavat luontoinventoinnit, joilla saadaan runsaasti tietoa alueiden luontotyypeistä ja niiden eläinja kasvilajeista
Muisto vain menneistä olkikattoisesta heinäladoista nuorille polville jää, jos ei sitäkään. Valtiomies ajattelee kansaansa, maailmaa ja seuraavaa sukupolvea. Kiitos myös Vetelin kunnalle asian huomioimisesta. Eskari ja ala-aste ikäiset lapset keskustelivat: ”Miksi linja-autokuskit on aina vihaisia?” Yhdyn mielipiteeseen! . Arvokas ohjelma – yleisö ja etenkin entiset työntekijät puuttuivat. 26.3.2015 Tälle palstalle voit lähettää myös uusia tai vanhoja valokuvia joko postin kautta tai käydä tuomassa toimitukseen, mutta muista liittää mukaan yhteystiedot ja palautusosoite. Kiitos niistä! Ihan parasta antia tässä lehdessä! . Ystävällisiä nuoria miehiä löytyy Perhosta. Elisan, Soneran ja DNA:n liittymissä toimiva palvelu maksaa 0,60 €. . Kädet ei vielä vapise, mutta pääkoppa on kuin laho puupökkölö, tyhjänä seisoo ja toivoo, jospa vielä loppumetreillä jotain aikaan saisin. Käyn askeleet harvenpaan nauttien, joka hetken tallentaen. Vastuu on niiden, jotka sitä halusivat kantaakin. Nyt on elämä sortissaan, rahaa tulee, vaikkei mitään tee, sittenkin maristaan. Ehkäpä emme sittenkään ole auringonlaskun kunta. Lukijan lyhyet . . Tämän lumisen kaupungin muistot jää ikiajoiksi sydämeen, ei aika voi niitä hälventää niihin palaan taas uudelleen. . Kommentoi! Lähetä mielipiteesi tekstiviestinä: kirjoita PERHIS (väli) LUKIJA viestisi. Pitkä taival mutta ei paljon ennakkoon uutisointia. Joku oli joskus riistareissullaan istunut ladon kynnykselle ja katsonut kirveellä veistettyä isännän puumerkkiä, miettinyt, miten vanha tuo lato mahtanee olla, kun katto oli oljista tehty. Lato jo vähän kallellaan ja notkollaan, kuin vanha kumarainen ihminen. 7 Perhonjokilaakso . Iloiten se visertää, pieni lintupiltti. Maija-Liisa Vainio Helsingin talvea 1999. Siinä ne lahoo kuin vanha ihminen, ei muistella, kun ei tarvita, ei heinälatoa enempää kuin vanhaa ihmistä. Ne ajat on olleet ja menneet kun takkavitsalla heiniä latoon kannettiin. . Sähköpostilla aineisto osoitteeseen toimitus@perhonjokilaakso.. Aamupalaa etsiskelee, pikkulintu varmaan. Railakasta keskustelua puolesta ja vastaan toivoen Halsuan tyttö. Se oli varmaan sitä aikaa, jolloin ei vielä eläkettä saatu. Sovitaanko nyt, että kaikki marinat pois ja nautitaan keväästä. . Kiitos Perhon nuorille miehille, kun autoitte minut pois lumipenkasta. Poliitikko ajattelee itseään, puoluettaan ja seuraavia vaaleja. Puut valkeat nuokkuvat unessaan, kunnes kevät ne herättää. Mieti tarkkaan, kenelle annat äänesi ! . Kymmenen miljardia euroa vuodessa, ja henkiset kärsimykset oman yhteiskunnan kehitykseen säästyy sillä, että kohotetaan kunniakäsitteeksi kaikinpuolinen terveys. Jätän taakseni kaupungin lumineen, kotiin palaten rakkaine muistoineen. Maksimipituus 160 merkkiä. Osoitus käytännön ekumeniasta, kun perussanoma kuitenkin on sama. Bertta Luoma, Ähtäri Kevät jo nurkan takana Titityy, titityy – laulaa talitintti. Mutta paljon uusia toimia kyläkuvan piristämiseksi meiltä kaikilta tarvitaan. Muistin samalla sekunnilla vanhat heinäladot, siinä ne tyhjänä seisovat suut ammollaan olkihattunsa alla. Muualle muuttaneelle Vetelin tytölle: Kiistat ja ongelmat eivät poistu vaikenemalla. Olokaa keskenännä. Pää yrittää edellä mennä, jalat ei tottele pään menoa, sanon vain, kiirettä pittää loppuun asti. Titityy, titityy kuuluu pihapuusta. Kevätaamuun ilon suo, talitintti pieni. Kaunis kiitos Vetelin seurakunnille Wanha Holvi -lähetyskahvilasta. Kirjoittajan elämässä lehti myös kääntynyt, lyhenee päivä, lyhenee aika, vaan kynässä vielä virtaa asia. Miksi valitetaan joka asiasta; minua ei valittu, ei tehty oikeita päätöksiä, tiet huonoja, uskonnosta, kouluista... Onnellinen lintu tuo, kai tietää elontieni Paula Tarvainen, Jyväskylä Talitintin aamu Pääkaupunki paljoine lumineen voisko uskoa todeksi tää talitiainen laulullaan herättää kuin kotona konsanaan. Autot, raitsikat kiitävät, kiire kun on moiseen tahtiin ehdi en. Entisestä ajat on muuttuneet, ei vanha enää perässä pysy, jälkijunassa taapertaa. KUVA: JAANA MÄKELÄ Niin ne menevät viikot ja vuodet, ei niitä pysäytä mikään. . Toivottavasti Mikko Tunkkari edelleen jatkaa mielenkiintoisia ja älyllisiä pohdintojaan ja kirjoituksiaan. Ollaan kiitollisia ja jätetään nurinat pois, huonompaakin aikaa on eletty. Talipallot oksalla, antaa avun parhaan. Tyypillistä veteliläistä hyssyttelyä; ei saa puhua asiasta eikä keskustella, veisataan vain samaa virttä ja kiristetään nuttura entistä tiukemmalle. Ajan kuva Lukijoiden runoja Veneet odottamassa vesille pääsyä Ullavanjärvellä. Tunkkarin sairaala 80 v. Avoin keskustelu voisi tuulettaa jämähtäneitä asenteita puolin ja toisin. Lähetä viesti numeroon 173521. Talitintti riemuissaan,ei välitä nyt muusta
Ennen kuin vuokrasopimusta allekirjoittaa, on syytä selvitellä rakentamisen mahdollisia esteitä, luontoarvoja, maisemahaittoja, meluhaittoja, kaavoitustilannetta, luvitusta ja rakennussuunnittelua, luettelee Markus Nissinen. 8 26.3.2015 . Perhonjokilaakso Kannattava sijoitus Metsänomistajien etujärjestöksi laajentunut MTK tarkkailee erityisesti tuulivoimapuistojen vuokrausehtoja MTK kannattaa tuulivoimaa – jos ehdoista sovitaan Markus Nissinen opasti maanomistajia tuulivoimaloihin liittyvissä sopimusasioissa viime viikon torstaina Pulkkisessa.. Ruotsalaiset ja saksalaiset firmat ovat vuokralaisen kannalta osoittautuneet paremmiksi vuokran maksajiksi kuin suomalaiset. MTK kannustaa perustamaan vakuusrahaston jälkihoitoa varten. Tuulivoimaloita kannattaa rakentaa sinne missä tuulee. Ympäristövaikutukset pitää selvittää aina. Metsässä on tilaa rakentaa. Tuulivoimalan kaikista kustannuksista vastaa rakentaja. Markus Nissinen ei tarkemmin maanomistajia ohjeistanut vuokratason suhteen, koska kyse on arasta asiasta. Esimerkki toimivasta tuulivoimapuistosta on Honkajoella, kilometrin päässä kirkonkylästä. Rantakallioille taas voimaloita ei voi rakentaa, koska ne häiritsevät huvila-asutusta ja pilaavat maisemaa. Paras tuulivoimalan paikka on metsä. –?Prosessi kestää pitkään, koska jokaisesta valitetaan, ennustaa Markus Nissinen. Tuulivoimalan rakentaminen on kannattavaa alueella, jossa tuulee vähintään seitsemän metriä sekunnissa ja vähintään 2400 tuntia vuodessa. Osassa maakuntakaavoista on näille linjoille varaus. Ympäristöjärjestöt suhtautuvat periaatteessa myönteisesti tuulivoimaloihin, mutta haluavat sijoitta ne alueille, joissa ympäristö on jo valmiiksi pilalla, esimerkiksi satamien läheisyyteen. –?Yhden megawatin tehoinen mylly jauhaa rahaa noin 200?000 euroa vuodessa. Tuulivoimalat tuovat sähköä ja kun valtio tukee tuotantoa, myös maata tuulimyllyn tontiksi vuokrannut maanomistaja siitä hyötyy, jos vain pitää puolensa vuokrasopimusta tehdessään. Vielä tämän vuoden loppuun asti korvaus on hieman korkeampi, 105,30 euroa megawattitunnilta. Maisemalliset haitat, melu ja niiden vaikutus luontoon. Jos linjalle on tarve, voimayhtiö pakkolunastaa alueen, rakentaa linjan ja maksaa kohtuullisen korvauksen. Alueella on yhdeksän voimalaa, joista jokainen teholtaan kolme megawattia. Pääsääntö voimalarakentamisessa on ollut se, että asutukseen pitää olla matkaa vähintään kilometri, luontoja maisemaarvot on huomioitava, suojelualueen reunaan pitää olla vähintään kilometri, Natura-alueen reunaan riittää puoli kilometriä. Yhden megawatin investointi tuulivoimalaan maksaa arviolta 1,5 miljoonaa euroa, tuotetun energian hinta ilman tukea on noin 40 euroa megawattitunnilta. –?Myös luonnonarvoja pitää vaalia, mutta ehkä vähän liian pitkälle menevää varovaisuutta on harrastettu, sanoo Markus Nissinen. Miksi tuulivoimaa. Markus Nissisen mielestä vaalien jälkeen pitää käynnistää lunastuslain uudistus, koska linjoista syntyy pysyvä haitta ja nyt korvaus on MTK:n mielestä liian pieni. Markus Nissisen mukaan jo 30 vuotta sitten olisi pitänyt panostaa uusiutuvaan energiatuotantoon. Saattaa käydä myös niin, että jossain vaiheessa voimalayhtiö vaihtaa tontille suuremman myllyn, silloin vuokra tietenkin nousee ja siihenkin kannattaa sopimuksessa varautua. Tuulivoimaloita ei saa rakentaa ihan mihin vain ja pelkällä maanomistajan luvalla. Tuulikartan mukaan merellä ja rannikolla tuulee, mutta tuulivoimalan rakentaminen merelle on kaksinverroin kalliimpaa kuin kovalle maalle. –?Myös kotimaisten toimijoiden vuokrasopimukset ovat parantuneet viime vuosina, sanoo Markus Nissinen. Vuoden 2017 tai 2018 tienoilla kiintiö on täynnä. Tuulivoimaloiden rakentamisen käynnisti päätös syöttötariffista. Kiinteistöveroa yksi voimala maksaa 7–8000 euroa vuodessa. EU:ssa tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia sähköstä tuotetaan uusiutuvasta energiasta, Suomen oma tavoite on 38 prosenttia. Jos nykyinen säätyyppi tulee jatkumaan ja ilmasto lämpenemään, merkitsee se myös tuulisuuden lisääntymistä ja siten myös tuulivoimaloiden kannattavuuden paranemista. Markus Nissinen arvioi, että vielä tämän vuoden aikana tuosta 2500 megawatin tehosta on rakennettu tuhat. Suomessa on suunnittelun alla tuulivoimakapasiteettia noin 10?000 megawatin edestä. Suomessa tuulivoiman syöttötariffi on voimassa 12 vuotta ja nykyisillä päätöksillä sitä maksetaan enintään 2500 megawatista. Vesivoimaa Suomessa on vähän ja pääosa siitä on jo käytössä. Ykkönen on ehdottomasti metsäenergia, vaikka eduskunta viimeisinä töinään energiapuun tukea alensikin. Kun tuki lisätään hintaan, on se tällä hetkellä 83,51 euroa megawattitunnilta 12 vuoden ajan. Viime viikon torstai-iltana Pulkkisen nuorisoseurantalolla Markus Nissinen MTK:sta oli kertomassa maanomistajille, minkälaisiin asioihin on syytä kiinnittää huomiota silloin, kun tuulivoimayhtiön kanssa maanvuokrasopimusta sorvataan. –?Ja kun tiedossa on, että ilmastonmuutoksen seurauksena sateisuus ja tuulisuus tulee näillä leveysasteilla lisääntymään, raaka-ainetta riittää, vakuutti Markus Nissinen. Jos myllyjä on yli 10 tai jos voimaloiden yhteisteho ylittää 30 megawattia, tekee Ely-keskus vielä tarkemman arvioinnin ympäristövaikutuksista. Maanomistajan kannalta etuna on vielä se, että ikäänkuin luontaisetuna alueelle saadaan kantavat huoltotiet, jotka samalla palvelevat metsänhoitoa. Maakuntakaavassa pitää olla merkittynä vähintään kymmenen tuulivoimalan puistot, jos puistossa on 5–9 voimalaa, niistä pitää olla merkintä yleiskaavassa. Tai oikeastaan se on maanomistajan kannalta hankalin asia. PULKKINEN Mauri Aho Maataloustuottajien keskusliitto suhtautuu tuulivoimaan myönteisesti. Tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja ohjaa myös voimalinjojen sijainti, vähintään 110 kilovoltin linja olisi hyvä olla lähellä, koska uuden linjan rakentaminen on kallista. Tuulivoiman kanssa askartelee kahdenlaisia fi rmoja, toiset käynnistävät hankkeen ja myyvät sen siinä vaiheessa, kun varsinainen toteutus alkaa eli rakentaminen, toiset fi rmat tekevät kaikki alusta loppuun. Rakennusluvan myöntää kunta. Tolpan purkaminen ei halpaa puuhaa ole, ehkä 100?000 euroa. Sen jälkeen tarvitaan poliitikoilta uusia päätöksiä, jos halutaan, että tuulivoimarakentaminen vielä nykyisestä laajenee. Keskustelussa selviteltiin muun muassa tuulipuiston jälkihoitoa siinä tapauksessa että esimerkiksi 25 vuoden kuluttua voimala puretaan. Ja ihan oma prosessinsa on uuden sähkölinjan rakentaminen tuulivoimapuistosta ulos. Syöttötariffi on valtion sähkömarkkinoiden ohjauskeinoksi tarkoitettu takuuhinta sähkölle. Mikä tuulivoimapuistoissa arveluttaa. Näistä neljännes tulee nykyisen tukikauden kuluessa toteutumaan, ennustaa Markus Nissinen. Nyt suunnitteilla olevat tuulivoimalat ovat kooltaan 2,0–4,5 megawattia, esimerkiksi Olkiluoto III:n tehoksi on suunniteltu 1600 megawattia. Syöttötariffi ssa sähkön tuottajalle taataan määrätty hinta; jos markkinahinta on tätä takuuhintaa alhaisempi, maksavat sähkön kuluttajat erotuksen. Kuka siivoaa jäljet. Ehkä yhtenä syynä on se, että ulkomailla kokemusta tuulivoimarakentamisesta on enemmän ja pidemmältä ajalta kuin Suomessa. Kilpailuvirasto helposti tarttuu asiaan ja syyttää MTK:ta kilpailun suitsimisesta. Bruttoinvestointi on mittava, mutta syöttötariffi on niin korkea, että satavarmasti investointi kannattaa. Myös Lapin tuntureilla olisi hyviä tuulimyllyjen paikkoja, mutta ne ovat valtion omistamia ja suojeltuja. Pienemmät puistot voidaan rakentaa suunnittelutarveratkaisun perusteella. –?Tuotannon teho on täysin riippuvainen pyörähdyskappaleen pinta-alasta eli roottorin lapojen pituudesta, tiivisti Markus Nissinen. Prosessi on pitkä, arviolta 3-6 vuotta. Tuen piiriin eivät kuulu vanhat tai alle 0,5 megawatin tehoiset tuulivoimalat
Kirppiksen puolelle kaikki tavara ja vaate on saatu lahjoituksina ja sitä otetaan jatkuvasti vastaan. Lahjoitustavaraa lajitellaan entisessä säästöpankin kerhohuoneessa talon alakerrassa. Keskellä oleva komea vanha arkku löytyi pankin varastotiloista ja otettiin sieltä sohvapöydäksi. Asiakirjojen tai rahan sijaan siellä on nyt kenkiä. ”Elämä on hyvä”, julistaa seinätaulu tulijoille. Veteliläinen eläkeläinen Asta Harju on ollut vapaaehtoistyössä vuosia Kaustisen kirppiksellä ja nyt hän tulee mahdollisuuksien mukaan tekemään työtä myös Veteliin. 26.3.2015 VETELI Sanni Aho Kahvilan ja lähetyskirppiksen avajaisiin oli saapunut paikalle suuri joukko kyläläisiä. Lahjoitustavaroita myyvät kirpputorit ovat yleisiä juurikin seurakuntien lähetystyön rahoittamiseen. Toiveissa on ollut lämmin ja avoin kohtaamispaikka kyläläisille, lähetystyöhön varoja keräävä paikka, kaunis ja visuaalinen soppi sekä neljäntenä yhteistyö evankelis-luterilaisen seurakunnan kanssa. Arkku ei ole myytävänä, mutta sen perään kyseltiin jo avajaisissa. Lisäksi löytyy astioita, koruja, leluja ja tekstiilejä. –?Yhteisöllistä tekemistä on tänne kaivattu, sanoi kunnanjohtaja Liisa Veiskola avajaisyleisölle. Kokkolassa seurakuntien ylläpitämiä kirpputoreja on useita ja Kaustisella on pitkään pyörinyt helluntaiseurakunnan kirpputori. Vaatteet on lajiteltu naisille, miehille ja lapsille. Kirpputoria ja kahvilaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin, mutta niihin on työllistetty myös kaksi työtöntä päiväajoiksi. Kahvilan oven ruusuke saksittiin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jussi Torpan toimesta auki suuren maailman tyyliin. Avajaisnauhan katkaisi Jussi Torppa. 040 594 1784 050 911 3167 Kaustinen 040 707 6280 HIERONTAPALVELU Sari Koivukangas 040 753 3234 HIERONTAHIERONTAPALVELU PALVELU Minna Vuori Minna Vuori (06) 861 2700 (06) 8611 005 040 5855 091 Hierontapalvelu MARINA JYLHÄ 020 758 2320 Avoinna arkisin klo 10.00-16.30 040 838 7771 ParturiKampaamo Johanna KAUSTISEN HIUSKLINIKKA 040 0240 497 Jalkaterapia Linda Nevalainen (06) 5271 002 Zari Helmejoki t.mi rek.hieroja Muodikkaasti naisille & miehille (koot naisille 36-56). Saara Tikkakosken mukaan kahvila-kirppis on neljän unelman täyttymys. Sohvilla on hyvä odotella ostoksilla kävijöitä. Syrjälä kertoo, että uutta tavaraa on tulossa myyntiin sitä mukaa mitä rekit tyhjenevät vanhasta. Hintaakin oli vain viisikymmentä senttiä. 9 Perhonjokilaakso . Kauppakeskus Pelimanni TERVETULOA palvelevaan liikekeskukseen palvelevaan liikekeskukseen KAUSTINEN Kaustintie 2 050 466 2519 ERIKOISHOIDOT • Kipuun • Tulehdukseen • Migreeniin • Allergiaan ym. –?Kyllä ihmisiltä tavaraa nurkista löytyy, sanoo erityisesti tilojen sisustukseen paneutunut Eija Syrjälä. Lahjoitustavaraa otetaan vastaan kirpputorin aukioloaikana tai iltaisin sovitusti. Myös SPR:n Kontti-kirppikset pyörivät lahjoitustavaran varassa. Kirpputori on levittäytynyt entisen konttoritilan ja pankkiholvin lisäksi pankinjohtajankin käyttämään nurkkahuoneeseen. Hän kertoo, että mikäli kyseessä on merkkituote tai jopa uusi, niin silloin hinta voi olla korkeampi. Pankin entisiin tiloihin on sisustettu maalaisromanttinen kahvila ja siisti kirpputori Kyläkeskustan soma elvyttäjä Alisa Koivisto (vas.) ihastelee Paula Saarelle lapsen hattua. Holvissa pääsee nyt käymään vapaasti
Kuitulaserin myötä Järvelän Metalliin tuotantopäälliköksi ABB:ltä siirtynyt Tommi Järvelä on tutustunut leikkurin sielunelämään kuluneiden kuukausien aikana. Suomen talouskasvu on ollut jo kolme peräkkäistä vuotta hyvin alavireinen. Toimintaympäristön haasteellisuudesta huolimatta pankki arvioi liiketoiminnan volyymien ja asiakasmäärien kehityksen jatkuvan edelleen myönteisenä. Samalla säästöpankit ottivat käyttöön uuden omistamansa keskusluottolaitoksen, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy:n palvelut. Yrityksen pääomistajan, Rauno Järvelän visiona on, että metalliyritys pystyisi palvelemaan asiakkaita paremmin ja tuottamaan laajan konekannan avulla kokonaisuuksia. Rauno Järvelä kertoo, että alkukankeuksien jälkeen uusi Etelä-Koreasta Suomeen tuotu kuitulaserleikkuri toimii miten pitääkin. euroa, jossa oli kasvua 8?%. Vakavaraisuus säilyi edelleen vahvalla 16?% tasolla. Luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana lähes 60 milj. Järvelä kertoo, että kuitulaserilla saadaan leikattua isojakin sarjoja, mutta myös yksittäiskappaleita. Pankin taseen loppusumma oli 280 milj. –?Pintakäsittely tilataan muualta, muuten olemme omavaraisia, sanoo Järvelä. Kehityksen suunnan kääntäminen vaatii joukon ikäviä, mutta välttämättömiä päätöksiä. –?Uusi keskuspankki tarjoaa kuluvasta vuodesta alkaen edelleen laajentuvat jälleenrahoituspalvelut yhteenliittymään kuuluville säästöpankeille. Kasvulukuihin vaikuttaa pankin toiminnan vahvistaminen erityisesti KeskiPohjanmaalla ja PohjoisPohjanmaan eteläisellä alueella. Halleista löytyy laaja valikoima konekantaa. Pankin järjestämättömien luottojen määrä oli edelleen lähes nollatasolla, perustelee Ruuska. –?Nyt tiedän mistä narusta tätä pitää vetää. Myös pankin liiketoiminnan volyymit kasvoivat vahvasti. Uusi keskusluottolaitos toimi marraskuun alusta alkaen säästöpankkien asiakkaiden maksuliikenteen välittäjänä. Marraskuussa toimintaan asennettu laite maksoi lähes 700?000 euroa, mutta alkukangerruksilta ei vältytty. Järvelän Metallin ”Kansanmetallifestivaaleilla” yrityksen toimintaa esiteltiin kiinnostuneille viime perjantaina. –?Alussa kone seisoi heti kolme viikkoa, sillä linssissä oli roska ja se ei totellut käskyjä, Järvelä kertoo. Pankin palveluksessa on 39 henkilöä. Suomessa ainutlaatuinen kuitulaserleikkuri tekee tarkkaa jälkeä Järvelän Metallissa Kuin kynällä piirtäisi Pienet yksityiskohdat leikkautuvat sarjatyönä. Liikevoitto jäänee jonkin verran edellisvuotta alhaisemmalle tasolle. Tommi Järvelän mukaan yrityksen vahvuus on se, että kyseessä on pieni yritys, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin jatkuvalla kehittymisellä. –?Avain Säästöpankki on omalta osaltaan haettujen kasvujen kautta pyrkinyt vastaamaan toimintaympäristön haasteiden lisäksi kasvaneeseen ja kustannuksia lisäävään toimialasääntelyyn, jatkaa Ruuska. –?Liikevoiton myönteiseen kehitykseen vaikuttivat liiketoiminnan volyymien kasvun lisäksi parantunut korkokate ja kasvaneet sijoitustoiminnan tuotot sekä tuloutetut kertaluonteiset erät. Kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalla maamme hallituksella onkin mittava urakka edessään talouden kehityksen suunnan korjaamisessa. Pankin liikevoitto oli 2,7 milj. Talletusten kasvu oli reilut 8?% ja niiden määrä oli vuoden vaihteessa lähes 210 milj. euroa edellisvuotta parempi. Taseluottojen määrä oli lähes 200 milj. Avain Säästöpankin asiakasmäärä ja liiketoiminta voimakkaassa kasvussa. euroa, joka on 1,0 milj. Samanaikaisesti jotkin kilpailijat ovat supistaneet läsnäoloaan maakunnissa, mikä on lisännyt tilausta kasvotusten tapahtuvalle palvelulle, toteaa toimitusjohtaja Mikko Ruuska. Jälleenrahoituskanavien monipuolistuminen vahvistaa säästöpankkien kilpailukykyä ja varmistaa kilpailukykyisten palvelujen tarjoamisen asiakkaille, toteaa Ruuska. –?Pankkien yleinen toimintaympäristö on ollut jo jonkin aikaa haasteellinen ja jatkuu edelleen sellaisena. Säästöpankit muodostivat yhteenliittymän kuluneen vuoden aikana. Liikevoitto on 1. Pienetkin yksityiskohdat leikkautuvat tarkasti ja nopeammin mitä silmä ehtii seurata. Toiminnan kasvusta huolimatta kulutaso pysyi edellisvuoden tasolla. euroa. Perhonjokilaakso KAUSTINEN Sanni Aho Kolmeen tuotantontohalliin levittäytyneen Metalli Järvelän palveluksessa on 17 työntekijää. Koreasta toimitettu kuitulaser on ainoa laatuaan Suomessa. euroa. Myös erikoismetallien kuparin ja messingin leikkaaminen onnistuu. Myös säästämisen palvelut, erityisesti rahastoja vakuutussäästäminen olivat reippaassa 26?% kasvussa. Avain Säästöpankilla on yhdeksän konttoria Etelä-, Keskija PohjoisPohjanmaalla. 10 26.3.2015 . Koko luottokannan määrä välitetyt luotot mukaan lukien oli noin 220 milj. PERHONJOKILAAKSO Avain Säästöpankin asiakasmäärä kasvoi viime vuoden aikana lähes 900 asiakkaalla. euron arvosta. euroa. Pankki arvioi vakavaraisuustason ja maksuvalmiuden säilyvän edelleen riittävänä turvaamaan terveen rahoituskysynnän hoitaminen. Pankin palvelun omaavien asiakkaiden määrä oli reilut 14?200. Konttorit sijaitsevat Kortesjärvellä, Kalajoella, Kaustisella, Kokkolassa, Kälviällä, Raahessa, Sievissä, Toholammilla ja Ylivieskassa. –?Pankin kasvuluvut ovat poikkeuksellisen korkeat. Julkisten talouksien velkaantuminen pitää voida selkeästi taittaa sekä investoinnit saada uudelleen kunnolla käyntiin ja sitä kautta työllisyyskehitys myönteiseksi. % taseen vuosikeskiarvosta ja kulu-tuottosuhde oli 0,6?%
PERHONJOKILAAKSO Alueelliset riistaneuvostot ovat viime viikon aikana kuulleet koko maassa sidosryhmiä ja vahvistaneet lähivuosiksi hirvikannan hoitotavoitteet hirvitalousalueille. Halsualla toimintaa suunnitellaan maanantaille ja torstaille. Ikäihmisten arjen piristämiseksi voimme tarjota esimerkiksi jumppaa, lauluja lukuhetkiä, päivällinen, saunotus, erilaista viriketoimintaa ja tietoinfoja, Juoperi listaa. Hirvitavoitteiden asettamisessa on pyritty ottamaan huomioon sekä hirvien aiheuttamat vahingot että riistataloudelliset hyödyt. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 1,6 miljoonaa euroa. –?Kotona asumisen tukemisen kartoitus on toteutettu. Ikään emme tiukasti tuijota. Kannelmassa yhteydenottoihin vastaa Sinikka Juoperi.Ikääntyvien palvelujen ja arjen parantaminen liittyy SenioriKaste -hankkeeseen. Auttaminen tuo hyvää mieltä ja kyydin pyytäminen lisää sosiaalisuutta. Kaikkiaan Suomeen muodostettiin 60 hirvitalousaluetta, joiden pinta-alat vaihtelevat runsaasta 100?000 hehtaarista noin 1,5 miljoonaan hehtaariin. Viimeisimmän Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kanta ennen tämän kevään vasomisaikaa on koko maassa noin 82?000 hirveä. Matalimmat tavoitetiheydet puolestaan löytyvät Lapin pohjoisimmilta hirvitalousalueilta. Aluekohtaisesti tavoitteita on kuitenkin voitu edelleen tarkentaa. Pohjois-Suomessa hirvitalousalueet ovat isompia kuin Etelä-Suomessa, koska hirvien käyttämät alueet ovat siellä suurempia. Perhonjokilaakson kunnista hankkeeseen ovat osallistumassa Halsua, Veteli ja Kaustinen. Se on sosiaalija terveysministeriön rahoittama ja koko PohjoisSuomen kattava. Koko maahan tavoitellaan keskimäärin 77?000 hirven talvikantaa, mikä vastaa monin paikoin arviota tämän hetkisestä hirvikannasta. LC-Halsua on valmis kyydityksiin. Yhteisiä tuokioita kotona asuville ikäihmisille Yhteistyöllä piristystä arkeen Lähihoitaja Sinikka Juoperi (vas.) ja osastonhoitaja Teija Hietala kokevat ikäihmisten arjen piristämisen haasteelliseksi. Maakunnan alueelta mukana ovat Lestijärvi, Toholampi ja Kannus. Lopuksi on kahvitarjoilu ja vapaamuotoista yhdessä olemista –?Kyydityksiin toivomme kimppakyytejä ja naapurien yhteistyötä. Arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta tuottaa Luonnonvarakeskus ja arvioiden pohjana käytetään metsästyksen yhteydessä kerättyä hirvihavaintoaineistoa. Tavoitteiden toteutumista seurataan sidosryhmäyhteistyössä vuosittain. Kokoontumiset ovat 12.30–13.30 Kannelmassa. Lestijärvellä on jo hyvä toimiva malli Lestin Wirkeät -toiminnan muodossa. Hirviä on kuitenkin noin puolet vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Alueellisten riistaneuvostojen asettamat hirvitiheystavoitteet vaihtelevat hirvitalousalueiden välillä ollen monin paikoin Keskija EteläSuomessa keskimäärin noin kolme hirveä tuhannella hehtaarilla ja Pohjois-Suomessa matalammat. Uudet hirvitalousalueet vahvistettiin hirvikannan hoitosuunnitelman julkaisun yhteydessä vuoden 2014 lopulla. Maaja metsätalousministeriö ei enää määritä hirvitiheystavoitteita vaan se tehdään aluetasolla riistaneuvostojen johdolla. Pääosin eri hirvitalousalueilla tavoitellaan siten lähivuosinakin nykyisen kokoista hirvikantaa, mutta kannan rakennetta on tavoitteena muuttaa tasapainoisempaan suuntaan. Kaikki Suomen 15 alueellista riistaneuvostoa ovat päättäneet tämän kevään aikana hirvikannan hoitotavoitteista uusilla hirvitalousalueilla kuultuaan alueellisia sidosryhmiä. 11 Perhonjokilaakso . Hankkeessa on neljä toiminnallista osakokonaisuutta: Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Oulunkaari. Tavoitteista on kuultu laajasti alueellisia hirviin liittyviä sidosryhmiä, kuten liikenteen, metsäja maatalouden sekä ympäristöalan viranomaisia ja eri järjestöjä. Toimintaan osallistuvat kotihoidon ja Kannelman työtekijät. Yhteensä 40 kuntaa. Asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta vastaavat osaltaan Suomen riistakeskus sekä riistanhoitoyhdistykset metsästyksen suunnittelun, ohjauksen ja pyyntilupahallinnon avulla. –?Vetelissä on liikuntatoimi kartoittanut toimintaa; joka toinen kuukausi Harjukotiin ja joka toinen Kuusikotiin. Kunto on tärkeä kriteeri, lähihoitaja Sinikka Juoperi kertoo. Kaikille Suomen 60 hirvitalousalueelle on asetettu lähivuosiksi hirvitiheyshaarukka, jonka puitteissa hirvikantaa säädellään kullakin alueella. Metsästyksen jälkeen jäävään kantaan on tavoitteena jättää 20—30 prosenttia vasoja. Hirvikannan hoidossa uusilla hirvitalousalueilla pyritään ottamaan entistä paremmin huomioon hirvikannan hoidon biologiset vaatimukset ja lisäämään riistanhoitoyhdistysten yhteistoimintaa alueen hirvikannan hoidossa. Toholammilta on jo mukana Toholammin Ikinuoret ja Halsua on menossa Halsuan Hyväntuulisina. Työryhmä on alustavasti kartoittanut kuntien jo olemassa olevaa toimintaa sekä tarvetta kyseisen toiminnan järjestämiselle. PERHONJOKILAAKSO Aulis Hietalahti Arjen mielekkyyttä yhdessä -työryhmän tarkoituksena on luoda uusia toimintamuotoja ikääntyvien arjen rikastamiseen yhteistyössä Jytan vanhuspalveluiden henkilöstön, järjestöjen ja yhdistysten sekä vapaaehtoisten kanssa. Hirvikannan rakenteen osalta noudatetaan pääasiassa hirvikannan hoitosuunnitelmaluonnoksessa asetettuja tavoitteita, joiden mukaan naaraiden osuus kannassa on enintään 1,5 yksilöä yhtä urosta kohti. Myös palvelutaksit neuvottelevat miten kokonaisuus toimisi käytännössä. Hirvikanta puolittunut vuosikymmenessä. Korkeimmat tiheystavoitteet on asetettu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Rannikko-Pohjanmaalle. 26.3.2015 Riistaneuvostot asettivat hirvikantatavoitteet hirvitalousalueille Hirvitalousaluejaossa on pyritty ottamaan huomioon muun muassa hirvien liikkumista ohjaavat tekijät kuten isot vesistöt tai riista-aidat. Asetetut hirvitavoitteet tarkoittavat koko maan mittakaavassa tarkasteltuna hirvien talvikannan pysyttämistä 65?000 – 89?000 hirven välillä. päivä huhtikuuta. Kaste-hankkeen tavoitteena on kehittää ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja ja toimintatapoja, jotka mahdollistavat ikääntyneiden kotona asumisen toimintakyvyn rajoitteista huolimatta mahdollisimman pitkään. Hanketta hallinnoi Kokkolan kaupunki. Halsualla ovat toimintaan lupautuneet vanhusneuvosto, Eläkeliitto, vapaaehtoiset, seurakunta, Meriläisen martat ja kotihoito. Kotona asumisen tukemisen lisäksi toimintalinjoina ovat ikääntyvien arjen sisältöjen monipuolistaminen sekä kuntouttavan toiminnan ja osaamisen kehittäminen. Pyrimme saamaan silloin konserttiesityksen Kannelmaan. Halsualla on alkupalaveri pidetty ja toiminta käynnistetään 9
Ainoa tapa säilyttää palvelut on yhteistyö, totesi Jukka Torppa. Suomessa on lähes 200 sosiaalija terveydenhuollon tahoa, joilla on jonkunlainen palvelujen järjestämisvastuu. Samalla Jani muistutti, että äänestys on vielä kesken... Kuka tällaista ryhmää ohjaa. Pahimmillaan kolmesta lääkärivakanssista oli täytettynä vain yksi ja senkin haltija oli suorittamassa varusmiespalvelusta ja pääsi hoitamaan virkaa vain lomillaan. Sairaalan ylläpitäjäksi tuli Perhonjokilaakson kansanterveystyön kuntainliitto. Nyt toimintaa on keskitetty. Ikääntyminen ei ole ongelma vaan hyvinvointiyhteiskunnan suurin saavutus, josta pitää olla ylpeä. Juhlassa oli puheiden lisäksi musiikkia. Pienet kunnat eivät sosiaalija terveydenhuollossa pärjää. Susanna Huovinen kannusti olemaan ylpeä sosiaalija terveydenhuollon työn tuloksista Ikääntyminen ei ole ongelma Veteliläiseen tapaan arvokas juhla päätetään veteliläisten kansallislauluun, Perintöön. Raila Järvelä marssitti liikuntasaliin parinkymmenen viulistin joukon. Ensimmäinen laajennus tehtiin vuonna 1966. Tunkkarin sairaalan tehtävä on säilynyt VETELI Mauri Aho –?Monet asiat olivat kunnossa, mutta strategiset linjaukset hukassa, kuvaili peruspalveluliikelaitos Jytan peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka sosiaalija terveydenhuollon tilannetta Perhonjokilaaksossa vuonna 2009. Vanhukset kaipaavat tietoa, ei vain tasapainokouluja vaan myös iloista ja hauskaa sekä reipasta ja ennakkoluulotonta tekemistä. Jäsenkuntia oli edelleen neljä. Toinen myönteinen muutos vanhushuollossa on se, että terveyskeskusten vuodeosastoilla hoitojaksot ovat lyhentyneet ja siellä hoidetaan vain sairauksia ja takaisin joko kotiin tai omaan asuntoon palataan mahdollisimman pian. Susanna Huovinen kannusti kuuntelemaan vanhuksia ja heidän toiveitaan. VETELI Tunkkarin sairaalan 80-vuotisjuhlassa Vetelin kunnanhallituksen puheenjohtaja Jukka Torppa kertasi sairaalan historian. Hyvässä mallissa tuolloin oli vanhustenhuollon palvelut, vaikka ympärivuorokautinen toiminta olikin ripoteltu liian moneen pieneen yksikköön. Toiminta käynnistyi nykyisellä paikalla tammikuussa 1935. Tarja Oikarinen-Nybacka toikin terveisiä Jyta-alueen vanhusneuvostojen yhteisestä kokoontumisesta. Tilat ja toiminta laajenivat 1980-luvulla. Toiminnan painopisteenä vanhushuollossa tulevat olemaan ennaltaehkäisy, varhainen tuki ja vanhusten kotihoito, luetteli Tarja Oikarinen-Nybacka. Nyt lahja voisi olla vaikkapa kuntosalikortti, kuvaili Susanna Huovinen. Kaikki vanhukset eivät ole samasta muotista tehty eikä kaikilla ole samanlainen tarve esimerkiksi palvelujen suhteen. Molemmissa taloissa peruspalveluministeri kävi tervehtimässä niin asukkaita ja potilaita kuin henkilökuntaakin. Kunnat lunastivat tilat ja Jyta on niissä nyt vuokralaisena. Nyt tilanne on taas muuttunut. Vanhuksella pitää olla mahdollisuus päivätoimintaan ja ellei se omasta kodista käsin ole mahdollista, silloin pitää harkita esimerkiksi yhteisöllistä asumista. soteosuuden, vaikka monen mielestä asiasta on jo ihan riittävästi puhuttu. 1970-luvulla ruvettiin noudattamaan kansanterveyslakia ja se laajensi toimintaa. Jokaisessa kunnassa on yksi ympärivuorokautisesti toimiva palvelutalo ja kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus pyritään saamaan valtakunnallisen tavoitteen mukaiselle tasolle eli 11 prosenttiin, nyt ollaan jo aika lähellä, 12 prosentissa. Vuonna 1938 mukaan tuli myös Kaustinen ja sairaalan nimeksi vakiintui Vetelin ym. Silloin toiminta siirtyi kunnilta ja kuntayhtymältä Jytan vastuulle. Kotihoidon painottaminen ei saisi Huovisen mielestä johtaa siihen, että kodista tulee vankila. Suuri linja kuitenkin näyttää olevan, että laitoshoidon sijasta pyritään entistä enemmän avopalvelujen suuntaan. Palvelutaloja pitää avata entistä enemmän vapaaehtoistyölle. Perho oli jo aikaisemmin irtaantunut kuntayhtymästä. Liikuntasalissa oli maanantaina Tunkkarin sairaalan 80-vuotisjuhla ja Harjukodin laajennuksen vihkiäisjuhla. Pelkona oli, että kustannukset nousevat ja palvelut heikkenevät. Aluksi mukana oli kolme kuntaa, Veteli, Halsua ja Perho. Aluksi sairaalapaikkoja oli kahdeksan ja kun Kaustinen tuli mukaan 12. Säännöllisen kotihoidon piirissä yli 75-vuotiaista vanhuksista on koko maassa 14–15 prosenttia, Vetelissä tämä luku lienee alhaisempi, arveli Huovinen. Huolehtiminen vanhuksista ei ole vain aktiiviväestön asia vaan siinä on kuunneltava myös vanhuksia. Edelleen aihe on Huoviselle mieluinen, koska sote on välttämättömyys. –?Tilanne on kuntien näkökulmasta samanlainen kuin 1930-luvulla. kuntien sairaala. Se on sekä halvempaa että myös monien vanhusten toiveiden mukaista. Eturivissä vasemmalta Tarja-Oikarinen-Nybacka, Anne-Maarit Mansikka-aho, Eija Kellokoski-Kari, Kaarle Kaistila, Jukka Torppa, Susanna Huovinen, Jussi Torppa, Jutta Urpilainen, Veijo Savolainen ja Erkki Lumppio. Tuolloinkin lääkäritilanne oli vaikea. Ministeri mahdutti puheeseensa myös ns. Laajennuksen seurauksena vuodepaikkojen määrä kasvoi 60:een ja myös toiminta laajeni, tuli kuntoutusta, röntgeniä, laboratoriota, työterveyshuoltoa, ympäristöterveydenhuoltoa... Vuonna 2009 kuntayhtymän toiminta siirtyi keskussairaalan kuntayhtymän sisällä toimivalle liikelaitokselle, Jytalle. The Voice of Finland -kilpailusta tuttu Jani Klemola lauloi Matti Vähäkainun säestyksellä. Jytan aikana on toimintaa keskitetty. Vielä muutama vuosikymmen sitten tavallista oli, että 60 vuotta täyttävälle vietiin syntymäpäivälahjaksi kävelykeppi. Tästä puuttuu kansallinen ohjaus, korosti Huovinen. Perhonjokilaakso VETELI Mauri Aho Peruspalveluministeri Susanna Huovisella oli maanantaina iloinen uutinen Vetelin liikuntasaliin kokoontuneelle juhlayleisölle. 12 26.3.2015 . Harjukodin laajennukseen olivat peruspalveluministeri Susanna Huovisen (oik.) kanssa tutustumassa muun muassa Anne-Maarit Mansikka-aho, Liisa Veiskola ja Jussi Torppa
Naapuripitäjässä Kurikassa niskaan hengittää entinen kansanedustaja ja entinen mestarihiihtäjä Juha Mieto. Kyllä tähän kehitykseen johtaneet päätökset on tehty Helsingissä, sanoo Pirttikoski. –?Mikä merkitys on sillä, että muutama johtajan tai päällikön virka Ilmajoelta lakkautetaan, jos liitytään Seinäjokeen. Ensikertalaisella tilanne on vielä hankalampi. Yksi tärkeimmistä on maakuntien asema. Ehkä säästöä syntyy 150?000 euroa. Ilmajoen kunnanjohtaja käy viikottain karjatilallaan Perhossa ja tavoittelee eduskuntapaikkaa silläkin uhalla, että palkka alenee Kahden maakunnan mies Seppo Pirttikoski tapasi Vetelissä Maija ja Taisto Pollarin. Sillä hän tarkoittaa, että ympäristöön kohdistuvat hankkeet tulisi arvioida huomattavasti paremmin asukkaiden ja yhteisöjen näkökulmasta. Ilmajoen kunta teetti, kuten valtio määräsi, kuntarakenneselvityksen ja piakkoin se tulee kunnanvaltuuston käsittelyyn. Keskipohjalaisia ja eteläpohjalaisia yhdistää alkutuotanto. Perhossa omalla maitotilalla hän käy viikottain. –?Uskotaan, että kun maakuntakeskukset menestyvät, ne toimivat kehityksen vetureina myös koko alueellaan. Se on väärä lähestymistapa. –?Esimerkiksi tuulivoimapuistoja pusketaan väkisin läpi tukien toivossa ja haittoja vähätellään. –?Entistä tunnetumpana kansalaisvaikuttajana haluan parantaa aikaisemman vaalin äänimäärää merkittävästi. Ilmajoella ei ole periaatteessa hätää Seinäjoen naapurissa. Miksi tarvitaan laatua lainsäädäntöön. Silloin äänisaalis jäi vaatimattomaksi, 146 ääntä. Ja sitten vielä siitä soteuudistuksesta. Ensimmäisen kerran Matti Mustajärvi oli ehdokkaana kahdeksan vuotta sitten, vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Tilanne on aina uusi. Seppo Pirttikoskella on maatalousalan koulutus, hallintomieheksi hän on edennyt pienin askelin, mutta edelleen toinen jalka on navetassa. Ainakaan kuntatalouden näkökulmasta katsottuna näin ei ole, tietää Seppo Pirttikoski. KAUSTINEN Mauri Aho Kansanedustajaehdokkaana toista kertaa oleva Matti Mustajärvi kaipaa hyvinvointiin tasapuolisempaa jakautumaa, lakien huolellisempaa valmistelua, yhteisöllistä ympäristöpolitiikkaa, jolloin ihminen tulee huomioiduksi sekä yksinyrittäjien aseman parantamista ja enemmän huomiota yksinasuvien asioihin. Kyllä eteläpohjalaisilla ihan hyvä sauma on nostaa keskustan edustajalukua nykyisestä kahdesta, yhtä monta kuin Keski-Pohjanmaalta, jossa äänestäjiä on vain kolmannes siitä mitä Etelä-Pohjanmaalla. Pirttikoski toivoo, että vielä kerran tutkittaisiin mahdollisuus muodostaa vanhan Vaasan läänin alueelle yhteistyökuvio, jossa kaikki kolme maakuntaa kuuluisivat samaan sotealueeseen. Seppo Pirttikoski veikkaa, että äänin 35–0 Ilmajoen kunnanvaltuusto ilmaisee tahtonsa jatkaa itsenäisenä kuntana. Nyt näyttä siltä, että Kokkola suuntautuu Ouluun, Vaasa Turkuun ja Seinäjoki Tampereelle. Vetelissä hän oli puoli tuntia myöhässä, mutta ei selittänyt myöhästymistä käynnissä olleella auringonpimennyksellä vaan vaalikampanjassa käytössä olevan matkailuauton teippauksilla. Eikä kuntaliitosrintamallakaan kovin hyvin mene. 13 Perhonjokilaakso . Onneksi se raukesi. Matti Mustajärvi otti kaveri kuvan; Markku Luomala ja Jutta Urpilainen poseerasivat demarien vaaliteltalla maanantaina Kaustisella.. –?Tässä olisi mahdollisuus muodostaa 400?000 asukkaan alue, jolla olisi enemmän painoarvoa kuin esimerkiksi 70?000 asukkaan Keski-Pohjanmaalla. Torstaina arvottiin numerot ja tietenkin ehdokkaan numero piti välittömästi teipata auton kylkeen. Siitä syy myöhästymiseen. –?Tarvitaan parempaa lakien valmistelutyötä. Kokkola on esimerkki; julkisen sektorin työpaikkojen määrä kasvaa, mutta pääosa niistä on maakunnasta maakuntakeskukseen siirtyviä työpaikkoja, esimerkiksi hallinnon, terveydenhuollon tai koulutuksen. Seppo Pirttikoskea voi nimittää kahden maakunnan mieheksi. Sen sijaan olisi tullut esimerkiksi alentaa itse säädöksessä puhdistustuloksia, sanoo Matti Mustajärvi. Kokkola lienee ääriesimerkki, mutta kyllä Vaasa ja Seinäjokikin rämpivät syvällä velkaantuneisuuden suossa. Yhteisöllinen ympäristöpolitiikka on Matin kehittelemä käsite. Esimerkiksi taannoisella jätevesiasetuksen muutoksella suotiin helpotusta ihmisen iän perusteella. Vaaliteemat ovat hiukan erilaisia kuin monella muulla, mutta niin on ehdokaskin. Kokemusta on asumisesta sekä Keski-Pohjanmaalla että Etelä-Pohjanmaalla. Kuluneen neljän vuoden aikana maakuntia on riisuttu ja ajettu alas, aluepolitiikkaa ei enää ole. 26.3.2015 PERHONJOKILAAKSO Mauri Aho Ilmajoen kunnanjohtaja, perholaissyntyinen Seppo Pirttikoski oli viime viikon perjantaina käynnistelemässä eduskuntavaalikampanjaansa Keski-Pohjanmaan puolella. –?Veturit yskivät eikä työpaikkoja synny. Asukkaita on 12?200 ja vuosittain syntyvyys lisää asukaslukua 50:lla ja muuttoliike toisella 50:llä. Ja tästä onkin helppo aasinsilta edetä ehdokkaan vaaliteemoihin. Matti Mustajärvi on syntyisin Evijärveltä, koulutukseltaan rakennusmestari ja ammatiltaan yrittäjä, mutta myös kansalaisvaikuttaja ja mielestään myös hyvävaistoinen osaaja. Heittämällä eduskuntaan ei mennä. –?Eikä tämä tilanne ole maakuntakeskusten päättäjien vika. Sillä ei kestävyysvajetta paikata. Kansanedustajaehdokkaaksi Seppo Pirttikoski ryhtyi kun koki aitoa huolta alueista ja kunnista. Ympäristövaikutusten arvioinnit eivät ole riittävä tapa saada selville asukkaiden tarpeita ja todellisia mielipiteitä, sanoo Matti Mustajärvi. Ilmajoella ehdokkaita on kuusi, tosin kaikki eri puolueista, mutta Seinäjoki on lähellä ja siellä keskustallakin on kaksi ehdokasta, toinen entinen ilmajokelainen ja entinen kansanedustaja Paula Sihto. Toista kertaa ehdolla Matti Mustajärvellä oli maanantain räntäsateessa K-Marketin pihalla kaksi vahvaa kannustajaa, peruspalveluministeri Susanna Huovinen Jyväskylästä ja entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Kokkolasta
Perhonjokilaakso KAUSTINEN Mauri Aho Läheltä piti, ettei Kaustisella sunnuntaina järjestetystä kevätriehasta tullut sulanmaan tapahtuma. 14 26.3.2015 . maaliskuuta. Metsäpeuroja esiintyy Suomessa Pohjanmaalla Suomenselällä ja Kainuussa. Yhdistysten ydintoimintaa ovat kerhot, mutta tärkeä asia on myös kesällä nuorten työllistäminen. Lumi oli loppua Piia Rajala ajelutti koiravaljakolla. Maaliskuun alussa tehdyn laskennan mukaan metsäpeurojen määrä on kasvanut hieman Pohjanmaalla. KPO maksaa osuusmaksun korkoja yli kaksi miljoonaa. Hyppyrimäen alastulorinteen viereen on tykkilumesta tehty sopiva laskettelumäki. Topi-karhu on 4H-järjestön maskotti, joka sunnuntaina jakoi karkkia. Hevosesta huolehtivat tallimestarit Terhi Aatsinki ja Anne Hautaniemi. Tässä kolikonheiton korvaaja; kuka osaa pudottaa lantin vesisaavissa olevaan kulhoon. Kaustisella töitä tulee tarjolle ehkä noin 30 nuorelle, Vetelissä määrä on pienempi, koska kaikki työpaikat tulevat yksityiseltä puolelta. Luonnonvarakeskuksen metsäpeuralaskentojen mukaan Kainuussa talvehtiva metsäpeurakanta on kooltaan noin 700 yksilöä. Kainuun metsäpeurakanta on pienentynyt kahden viime vuoden aikana, ja se on nyt samansuuruinen kuin 1980-luvun lopulla. Kaustisella suuri nuorten työllistäjä on kunnan asuntoyhtiö Rekipolska. Kaustisella ja Vetelissä pääosa nuorten työpaikoista on pihoilla; ruohonleikkuuta, siivousta ja raivausta, haravointia sekä leikkikenttätoimintaa. Kannan kooksi arvioitiin silloin noin 800 yksilöä. Laskentaolosuhteet olivat haastavat, koska hankikelit helpottivat peurojen liikkumista. Raviopiston Iivari antoi kyytiä perheen pienimmille. Tosin Iivari on sen verran rauhallinen ja paljon nähnyt ja kokenut suomenhevonen, että se varmasti vetäisi rekeä vaikka sulassa maassa. Koron saa yli 100 000 asiakasomistajaa ja se maksetaan S-Tileille ensi viikon keskiviikkona. Sotkamon alueella talvehtinut Kainuun metsäpeurakanta laskettiin helikopterin avulla 11.–14. Peurakanta kutistui Kainuussa PERHONJOKILAAKSO KPO:n asiakasomistajille maksetaan osuusmaksun korkoa yli kaksi miljoonaa euroa.KPO:n edustajisto päätti, että osuusmaksulle maksetaan korkoa 20 prosenttia eli 20 euroa, yhteensä yli 2 miljoonaa euroa. Ei ihan helppoa. Edellisessä laskennassa vuonna 2013 havaittiin 793 metsäpeuraa. Myös muutamat jo kevätvaellukselle lähteneet peuralaumat onnistuttiin tavoittamaan laumoissa olleiden pantapeurojen seurantatietojen avulla Ontojärven lounaispuolella. Korko maksetaan niille KPO:n asiakasomistajille, joiden osuusmaksu oli täyteen maksettu viime vuoden loppuun mennessä ja joiden jäsenyys jatkuu koronmaksuhetkellä. Yksilömäärät laskettiin jokaisesta laumasta otetuista valokuvista. 4H-yhdistyksille tällaiset yleisötapahtumat eivät ole varsinaista ydintoimintaa, sanoo Kaustisen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Kaija Kalaoja. Suurta yleisöryntäystä urheilukentällä järjestettyyn tapahtumaan ei tullut, siitä piti tuulinen ja räntää vihmonut sää huolen. Yhdestä pantapeurasta on muun muassa saatu hiljattain havainto Venäjän Karjalan Jyskyjärveltä. Pantapeurahavaintojen ja rajavalvontaviranomaisten ilmoitusten perusteella on mahdollista, että joitakin metsäpeuroja on jäänyt talvehtimaan Venäjän Karjalan puolelle rajan läheisyyteen. Peurojen talvinen ydinalue on suppea, ja se onnistuttiin laskemaan yhden työpäivän aikana. –?Tämä nyt on enemmän viihdettä ja näkyvyyttä, jota 4H-toimintakin tarvitsee. Yöpakkaset säilyttivät lumikerroksen ja niinpä sekä koiravaljakkoettä moottorikelkkakyydit pystyttiin antamaan. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat Kaustisen ja Vetelin kunnat ja 4H-yhdistykset sekä KP-V. Laskennassa kaikki tiedossa olleet peurahavainnot tarkistettiin ja laskenta-alueet lennettiin tarkoin, jotta kaikki peurat saatiin mukaan laskentaan. Havaituista 684 peurasta noin 13 prosenttia oli vasoja (vuonna 2013 vasojen osuus oli noin 16?%). Sen sijaan raviopiston Iivari valjastettiin kärryjen eteen
Vainio puhuu suomea vahvasti norjalais-ruotsalaisella aksentilla, mutta kielitaito on parantunut täällä ollessa. Kaksioihin ja kolmioihin rakennetaan lisäksi huoneistokohtaiset saunat. –?Asuntojen korjaamisen ohella Perhon kunta panostaa muutenkin Kinniäntien suuntaan, sillä tiehen itseensä tulee perusparannus, minkä lisäksi kunnan vuokratalot liitetään kaukolämpöverkkoon, Rannila huomauttaa. Onko sinulla lapsia. Olin just täyttänyt 18 vuotta. Tuula Linna on hyvin tyytyväinen asuntoonsa, joka peruskorjattiin viime vuonna samaan tyyliin kuin Kinniäntien asunnot nyt. Mitä töitä olet tehnyt. Ei muiden tarvitse sekaantua toisten asioihin. Vainio on tuttu näky Vetelin kyläkuvassa. Puhekyky on mennyt. Opiskelin ammattikoulun jälkeen rakennuspeltisepäksi ja lähdin sieltä suoraan Norjaan töihin. Hän uskoo remontin etenevän taloyhtiön kolmeen muuhun taloon ensi vuoden puolella. Hän asui täällä Vetelissä, mutta koska hän oli kirjoilla Ruotsissa, ei häntä hoidettu riittävän nopeasti täällä. Haanentien palveluasuntojen pohjatyöt ovat valmiit.. –?Vuokra-asuntojen kysyntä vaihtelee, ja juuri tällä hetkellä Perhossa on asuntoja vapaana, tietää rakennustarkastaja Jyri Harju, joka toimii myös Perhon vuokratoimikunnan puheenjohtajana. Keskustien rivitalossa lokakuusta asunut perhepäivähoitaja Tuula Linna oli lähdössä ulos hoitolapsensa Lumi Ålanderin kanssa. Elääkö isäsi. Vinkkaa Facebookissa tai sähköpostitse! Ei mitään pahaa kenellekään Manun mielestä ihmiset saavat tehdä mitä lystäävät, kunhan eivät pahaa tee. Äidin kanssa puhuttiin sitten siitä eteenpäin ruotsia ja myös pikkupoikana kavereitten kanssa. Kaikki saa tehä mitä lystää, kunhan eivät tee pahaa. Nimipäivähaastattelu 15 Perhonjokilaakso . Kotona puhuttiin suomea siihen asti, että vanhemmat erosivat. En tiedä. Putkityöt kohteessa hoitaa LVI-Janne Jylhä Oy ja sähkötöistä vastaa Pannulan Sähköasennus Oy, jotka ovat molemmat paikallisia yrittäjiä. Isä asuu nyt Eskilstunassa. 26.3.2015 Pellervon päivä Kiirastorstain nimipäiväsankari on Pellervo. Tai hoidettu ylipäätään. Mulla on kaikki asiat hyvin, en ole kateellinen kenellekään. –?Erityisesti tarjolla on opiskelijoiden soluasuntoja, joita voidaan tilapäisesti vuokrata myös muille kuin opiskelijoille. Työskentelin telakalla. Mitä toivot elämältä. VETELI Sanni Aho Manu Vainio saapui isänsä kanssa isiensä maille rakentamaan mökkiä 15 vuotta sitten ja jäi sille reissulle. Isän kanssa puhuin suomea, mutta hän lähti Norjaan, kun olin yhdeksän vuotta. Olin pari-kolmevuotiaaksi kokonaan suomenkielinen. Kuka niistä yli 6600:sta Pellervosta sopisi haastateltavaksi. Nopeammalla hoidolla isä olisi nyt paremmassa kunnossa. Kaksi aikuista poikaa asuvat Norjassa. PERHO Sakari Vainionpää –?Viime kesänä uudet vesikatot saaneiden Perhon Kinniäntien vuokratalojen peruskorjaukset käynnistyvät lähipäivinä kolmessa talossa, kertoo kunnan tekninen johtaja Pasi Rannila. Miten olet kielet oppinut. Isä sai aivoinfarktin muutama vuosi sitten. –?Peruskorjausten ajaksi rakennustoimi tarvitsee kaksi tai mahdollisesti kolme työntekijää lisää, Pasi Rannila laskee. En ole heitä kymmeneen vuoteen nähnyt. Siellä oltiin töissä kaksi viikkoa putkeen 12-16 -linjalla. Kun tulin Suomeen silloin 2000-luvun alussa, oli kieli vähän hukassa. Myös ulkoja parvekeovet vaihdetaan. Kinniäntien vuokra-asuntojen peruskorjaukset käyntiin Pohjapiirros peruskorjatuista kaksioista. –?Asuntojen kaikki pinnoitteet ja kaapistot uusitaan, ja niihin tulee koneellinen ilmanvaihto, mikä osaltaan parantaa asumisviihtyvyyttä. Vainio syntyi Eskilstunassa Ruotsissa vuonna 1964. Rakentaminen toteutuu suunnittelua myöten kunnan omana työnä vuoden 2015 talousarvioon varatun 300?000 euron puitteissa. Hänen isänsä on Tunkkarilta ja äitinsä ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Vanhemmat olivat lähteneet sinne töiden perään. Tiedätkö, mistä olet saanut nimesi. Kai siinä oli sitä, että ei ollut muita samannimisiä pihassa. Öljynporauslautoilla olin rakennusvaiheessa töissä. Isä oli lähtenyt sinne jo aikaisemmin, ja siellä oli töitä valmiina odottamassa
Kun osaat laskea neljään, pärjäät kantrissa. Johanna Rokala (edessä), Kati Tuominiemi sylissään kolmevuotias Nimma ja Anu Karhukorpi olivat ryhmässä mukana. Tunnin harjoituksen vetänyt Katja Hakala kertoo kohtisuorassa askelten alaslyöntien parantavan luutiheyttä. 16 26.3.2015 . Koordinaatio ja tasapiano paranevat yhden jalan varassa olemisessa ja käännöksissä. Se on mummojumpan maineessa, mutta toimii hyvin liikkuvuusharjoituksena. Juuso Varpe jäi kakkoseksi kolme pistettä saavuttaneena. Miesten sarjaan ilmoittautui kaksi osallistujaa. Kampanja-aika 25.3-2.4.2015 *Tuotteet huutokaupataan yhden euron lähtöhinnalla. Naiset olivat aktiivisesti mukana. Ryhmässä mennään yhdessä. Vasta 14-vuotias Perttu Ruuska näytti mallia täräyttämällä pallon verkkoon 147 kilometrin tuntinopeudella. Ohjaaja Katja Hakala on takana vasemmalla. –?Tunti oli normaalia lyhyempi harjoitus. Tavallisesti mennään kaksi kertaa 45 minuuttia. Akseli Jussinmäki sai kasaan 17,5 ja toiseksi tullut Julius Mikkonen pisteen vähemmän. Ohjelmassa ollut ”Halsuan vähiten köykäisin mies” oli pettymys. Halsuan Toivon D-tytöt keräsivät urheiluvälinekirppiksellä varoja toimintaansa. Niissä on tukeva kanta ja lännen meininki kantrin kotiseudun perua. Talkootyöllä ideoitua liikuntapäivää kokeillaan ensi vuonna uudestaan, Varpe lupaa. Sarjavoiton vei Aki Lepistö viidellä pisteellä. Liikuntapäivän avasi Miia Karhulahden tuolijumppa, mikä osoitti heti pelin hengen. Jumppa on nivelille lempeä; se perusjumppaa koko vartalolle. Esiintyvät ryhmät tuovat pukeutumisellaan näyttävyyttä tanssiin, Hakala mainitsee. Äijäporukkaa kiinnosti eniten pesäpallon tutkaan lyönti. Naiset olivat aktiivisia, joten ensi vuonna painotamme heihin, jotka uskaltavat mukaan. –?Tuolijumpassa voi tehdä samat liikkeet kuin seisaaltaan. Liikuntapäivä ei täyttänyt hallia viime vuoden tapaan, mutta satakunta ihmistä oli jatkuvasti paikalla toisten tullessa ja toisten mennessä. Kantritanssi estää osteoporoosia ja dementiaa Naiset aktiivisia liikuntapäivässä Kantritanssia. Ase oli Kokkolan Metsästysja ampumaseuran omistama, Heidi Varpe toteaa. Eurolla lähtee on alkanut! Huuda tuotteita osoitteessa www.kp24.. –?Enempi olisi porukkaa mukaan mahtunut, vaikka ryhmäliikunta oli suosittua. Kovaa kuntoa ei vaadita jatkossakaan, mutta uskallusta tulla mukaan. Perhonjokilaakso HALSUA Aulis Hietalahti Kantritanssi on terveysliikuntaa. Juniorisarjassa oli kärjessä tiukkaa. /eurollalahtee. Bootsit kuuluvat kantritanssiin. Hinnat oli poljettu viiden euron tasoon, joten lähes käyttämättömiä kamppeita sai omistukseensa lähes pokkaamalla. Tietenkin se on ikäihmisten suosima käytännön syistä. Mirja Ahon laser-ammuntaan oli väkeä tyrkyllä jonoksi asti. Kyseessä ei ollut ulkonäkökilpailu, vaan eri suorituksista pisteytetty kilpailu. Antti Lindfors oli kolmas 14 pistettä haalineena. Hakala sai liikkeelle kymmenkunta naista Koko kunnan liikuntapäivässä Halsuan urheiluhallilla
Henkilöltä jäävät löytämättä ne mahdollisuudet, joita muutoin elämässä olisi. Osallistujia oli 31 ja koko uintipäivässä yli 700 kilpailijaa. Tilanteiden kielteiset tunnemuistot ovat tallettuneet sieluun. Pelko on sitä lujemmassa, mitä varemmin siihen johtaneet syyt ovat tapahtuneet. Eräs voimakas pelko on pelko tulla hylätyksi. Jeesus Kristus on jo voittanut kaikki pelot ja hän tarjoaa tosi turvaa jokaiselle! Pelkojen voittajaksi UNTO PULKKINEN PERHONJOKILAAKSO Aulis Hietalahti Halsualainen Jarmo Korkeaniemi teki paikallista historiaa sijoittumalla kuudenneksi SM-talviuinneissa Raatin uimastadionin rannassa Oulussa. Hän sai ilmoittautumisen läpi Halsuan Toivon tunnuksilla. 17 Perhonjokilaakso . Jarmo Korkeaniemi ui 51–55 -vuotiaiden sarjassa. Sieltä ajatus jäi kantamaan. Samalla voi ottaa huomioon vanhat kokemukset, vaikka ei nyt alitajuisesti tunnepohjalla, vaan tietona. Lapsi on voinut kokea ahdistavia tilanteita turvattomuudesta ja hylkäämisestä. Kokkolasta kisoissa oli mukana 19 uimaria avantouintiseura Kuuttien nimissä. Pelätään ryhmässä, yksinään, liikenteessä, esiintymistä, sairastumista, kuolemaa, jne. Tällöin emme pelkää, sillä ”pelkoa ei rakkaudessa ole”. Lönnmark ja Veto tekivät yksivuotisen jatkosopimuksen ja Vetelin Urheilijoiden kasvatti aloittaa keväällä jo 12. Aikuisena samankaltainen tilanne aktivoi alitajuisesti lapsena koetun pelon. Pelkoa aiheuttava tilanne on mahdollisuus hengellisen vapautumisen askeleeseen. Mukana olleilla seuroilla oli mitä ihmeellisimpiä seuran asuja: jäniksiä, ampiaisia, monenlaisten pipojen ja hattujen kirjo. Jeesus Kristus on turvallisin kumppani kohdattaessa pelkotilanteita. He tulkitsivat asian hylkäämiseksi, vaikka aikuiset tarkoittivat hyvää. Samalla päätökset ja toiminta ovat tilanteen mukaiset ja oikeammat. Pelkääjä siis ”lainaa” toisen turvallisen henkilön persoonaa. Samalla pelko toistokertojen myötä vaimenee. Olin kisassa neljäs ja aika oli 21 sekuntia. Oulussa oli 25 metrin pituinen rata ja kaikki puitteet viimeisen päälle kunnossa. –?Osallistuminen oli mielenjohtumaa. Tapahtuma oli mielenkiintoinen ja erinomaisesti järjestetty. –?Toistakymmentä vuotta sitten uimme kaustislaisen Sauli Järvelän kanssa Vetelin uimahallissa. Sielulliset pelot ovat kullekin erilaisia. Halsuan Toivon Jarmo Korkeaniemi kuudes ja Kuuttien Jaana Tainio kolmas SM-talviuinnissa menestystä Erävoitto meni Saloon. Se tuntuu niin todelta. Kalajoella uitiin 10 metrin matka edestakaisin. Korkeaniemi sanoo kertoneensa uintikaverille aikeistaan osallistumisesta lauantaina Kalajoen kisaan. Pelko voi johtaa nykytilanteessa huonoihin päätöksiin. Kristuksessa me elämme nykyhetkessä todellisuudentajuisina ja samalla Jumalan rakkaudessa. Tuskin koskaan aikaisemmin Halsuan Toivon edustajan nimeä on nähty uintikisojen tulosluettelossa. Maallisessa pelkojen voittamistyössä, jos vaikka jollakin on suljetun paikan kammo, niin henkilöä tukien hänet viedään suljettuun paikkaan. Nuohousreissulla kerroin asiasta Tiina Koskelalle. Jeesusta kohtasivat ankarat Kuoleman ahdistukset Getsemanessa ennen ristiinnaulitsemista. Seuran viestijoukkue sijoittui kahdeksanneksi ja veteliläinen Jaana Tainio oli sarjassaan kolmas. Emme omin voimin kykene voittamaan kuolemanpelkoa eikä Kuolemaakaan. Tiedossa on, että mies on treenannut ja huippukunnossa. kautensa pääsarjatasolla. Eihän tuo vakava asia ollut, mutta siinä taisi mennä yksi pykälä tuloslistassa. Kun pelko on päällä, niin ihminen usein toimii sen ehdoilla. Keskustelimme, millaista olisi osallistua avantouintikisoihin. Kun rukoillen menemme tilanteeseen, niin Herra on kanssamme ja tukee – ja pelot eivät saa valtaansa. Sielulliset pelot eivät siis ole perimmältään totta. Vielä varmemmin ei avantouinnin SM-kisojen tuloksissa. 26.3.2015 Elämän sana arjessa Pelko on katala asia ihmisen elämässä. Pelosta vapaana voimme kohdata jonkin uhan parhaalla tavalla. Olen lukenut jostakin tutkimuksesta, jonka mukaan onnettomuustilanteessa ihmisistä vain noin 20% kykenee toimimaan järkevästi ensimmäisten minuuttien aikana järkytyksen ja pelon takia. Tarkoitus oli mennä kisaan vain omalla nimellä. Ilman sielullista pelkoa uhan edessä järkemme, ongelmanratkaisukykymme, vaistomme ja kehomme toimivat vapaina ja mahdollisimman hyvin. Lapsuuden pelot eivät ole nykyhetkessä enää perusteltuja. Lopulta hän pääsi rukouksen kautta voitolle ahdistuksista. Kun näin ilmoituksen Kalajoella järjestettävistä talviuinneista, päätin lähteä mukaan. Hän lähti selkeällä mielellä, Isään turvaten, Kuoleman ahdistusten voittajana kohti Golgataa. Sielulliset pelot ovat totta siinä mielessä, että ihminen kokee tunneperäistä pelkoa. Ainakaan pelon tunne ei auta uhkaa vastaan, koska se vaan lamauttaa ajatteluja toimintakykyä. Tällöin ihminen ei hevin tiedosta pelon alkujuurta. Pelot eivät ole Jumalasta, eikä kristitty saa niiden mukaan vaeltaa. Kyseessä on lapsuudesta heijastuva häpeätai pelkotilanne muiden edessä. Siitä sain kimmokkeen osallistua SM-talviuinteihin Oulussa. Olin merenpuoleisella radalla ja metrin edellä. Kuolemanpelolla, joka on kaikkien pelkojen äiti, Paholainen rääkkää ihmissieluja kauhuun saakka. –?Lönnmarkin jatkosopimus on niin pelillisesti kuin henkisesti joukkueelle tärkeä asia. Olosuhteet olivat hyvät. Tästä seuraa pelosta vapautumisen ja sydämen avartumisen askel. Meillä on pääsy sielullisista peloista Jeesuksessa Kristuksessa. Kalajoella kilpailukeskus oli golfk entän rannassa. –?Jossittelemista jäi. Erässään Korkeaniemi oli toinen. Herraan turvaten pelot on vain parasta kohdata. Silloin alitajuiset pelot eivät määrää ja ihminen havainnoi tilanteen todellisia seikkoja ja käsittelee tilannetta niihin pohjautuen. Mereltä reunalangan yli tullut pärske löi vettä henkeen ja rytmi katkesi. Jarmo Korkeaniemi oli hyvin kakkosena. Tästä on hyvä jatkaa pelin kehittämistä, Vedon pelinjohtaja Sami-Petteri Kivimäki kertoo. Miksi esimerkiksi pelkäisimme yleisön edessä puhumista. Talviuintitapahtuma ei ollut tiukkapipoisten kekkeri. Siihen Mattila totesi, että onneksi ei valmentautuminen jäänyt viimetippaan. Pelkojen takia ihminen ei voi kokea täyttä tietoisuutta, avoimuutta, luovuutta ja läheisyyttä. Kun sotalapsia vietiin Ruotsiin turvaan, niin lapset olivat jopa kauhun lamauttamia. Vaikka nykytilanne olisikin uhkaava, niin se ei välttämättä perustele pelkoa. Saarikentän yleisön suosikilla on palkintokaapissaan kuusi SM-mitalia, joista huippuna SM-kulta kaudelta 2010. Arkihavainnot osoittavat, että lapsuus vaikuttaa pelkojen syntyyn. Tämä ei silloinkaan tarkoita järjetöntä hullunrohkeaa uhan kohtaamista. –?Ilmoittautumisessa olimme vaikeuksissa; siinä oli omaa osaamattomuutta. Kun hänellä sielun ruumiista siirtymisen hetki koitti, niin hänestä ei Kuolema saanut otetta. Ihminen pyrkii väistämään pelottavat asiat ja tilanteet. Eihän yleisö aio lynkata puhujaa. Tämä on tavallista varsinkin lapsilla. Valmistelu jäi retuperälle; pyysin perjantaina Heimo Mattilaa Masalaan avannolle. Jeesus voitti ristillä Kuolemankin kuuliaisuutensa kautta. KUVA: ESKO JA HELVI ARO, OULU Tuomo Lönnmark, 33, jatkaa uraansa Vimpelin Vedon superpesisjoukkueessa kaudella 2015. Jatkuva pelko riistää elämästä ilon. Runkosarjaotteluita on kertynyt 280. Lönnmark on edustanut koko uransa ajan pääsarjatasolla Vimpelin Vetoa. Tuomo Lönnmarkille jatkosopimus Vimpelissä. Raamatun mukaan pelkurit eivät peri Jumalan Valtakuntaa. Hänen kanssaan koemme turvaa, rauhaa ja iloa. Hän vaeltaa vierellämme tukien täällä ahdingon alhossa omalla ristin tiellämme. Seuraavalla kerralla vastaavassa tilanteessa pelko on jo pienempi. Se jäytää ihmisen voimavaroja ja voi jopa sairastuttaa. Järjestäjät ilmoittivat, että jos saatte uimahousut päällenne ja pipon päähän, me huolehdimme lopusta, Korkeaniemi kommentoi
Mimin ja Kukun ulkonäkö on alkuvuosista muuttunut. Olga kuvaa ikonien maalaamista näin: ”Ikonimaalaus on siunattua työtä, maalari maalaa ikonin Jumalan kunniaksi. Hoitavan musiikin iltahetki Perhon kirkossa Sunnuntai-iltana Saara Tikkakosken tukiryhmä järjestää kaikille avoimen ja runsaasti musiikkiohjelmaa sisältävän vaalikampanjan avaustilaisuuden Vetelissä. Viikon aikana opiskelijat käyvät sekä suomenettä englanninkielisillä luennoilla, tutustuvat hiukkaskiihdyttimeen ja toimintaan sekä perehtyvät hiukkasfysiikan tutkimusten tarkoituksiin. Teatteri on myös oiva väline lapsen ja nuoren itsetunnon ja myönteisen minäkuvan tukemiseen. Vetelin lukiolla on blogiosoite, jossa voi käydä seuraamassa matkaan valmistautumista ja mahdollisesti myös matkan etenemistä: https://cernveteli.wordpress.com/ Fysiikan opiskelijat tiedematkalla. Mitä, missä, milloin. Östman vauhdittaa Saara Tikkakosken vaalikampanjan avausta Mimi-tyttö ja Kuku-leijona tulivat tutuksi Pikku Kakkosesta Olga Melet-Pajuojan maalaama Kristus-ikoni. Lukiolaiset käynnistivät projektin vierailemalla viime syksynä Jyväskylän yliopistolla CERN-seminaarissa, jossa he osallistuivat muun muassa kosmologian luennolle ja vierailivat yliopiston kiihdytinlaboratoriossa. klo 14. Kun tässä tilaisuudessa annetaan mahdollisuus auttaa vainottuja kristittyjä, se on Jalolle mahdollisuus olla soitollaan avuksi – sydämellä, kuten Saaran slogan asian ilmaisee, kommentoi pikkuviulistin äiti Kirsi. sivulle tarkoitettu aineisto mielellään sähköpostilla toimitus@perhonjokilaakso.. Anna ja Majka tekivät Mimi-tytön ja Kuku-leijonan seikkailuista 20-osaisen laululeikki-ohjelman, joka oli suunnattu erityisesti pienimmille taaperoille. Ehtoollisen armopöytä on meille käsittämättömän suuri lahja. Jalo soittaa kaksi osaa Riedingin viulukonsertosta. Puheenvuoron käyttää myös Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman. kello 18 Vetelin keskuskoulun ruokasalissa. Merja Heikkilä käyttää avauspuheenvuoron. 18 26.3.2015 . Se auttaa purkamaan tunteita ja sukeltamaan sadun ja leikin maailmaan, jossa jokainen voi olla sankari ja onnistua unelmissaan. Illan monipuolinen musiikkiohjelma koostuu viulumusiikista, jota esittävät Raila Järvelä ja Jalo Alvaro Pulkkinen äitinsä Kirsi Pulkkisen säestämänä. Lisäksi he tekevät dubbauksia esimerkiksi Winx-elokuvassa. –?Lastenmusiikki liikuttaa, laulattaa ja koskettaa lasta. Halsuan ja Vetelin seurakunnissa. Parivaljakko loi hassut ja kiltit hahmot, jotka nousivat heti paikallisten lasten keskuudessa suosioon. Mimimme muuttui värikkäästä rokkimimmistä mollamaijaksi, kertoo Anna Kulmala, eli Kuku. Perhonjokilaakso MITÄ, MISSÄ, MILLOIN. VETELI Sanni Aho 12 vuotta sitten Anna Kulmala ja Majka Nurminen tekivät teatteria, pitivät lapsille muskareita ja ohjasivat koululaisten leikkiteatteria Turussa. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla. Messussa saarnaa kirkkoherra Juha Karhulahti ja musiikista vastaa perholainen lauluryhmä Valo ja kanttori Arto Harju. Tämän lisäksi parivaljakko vetää teatterityöpajoja ja Mimi käy laulattamassa muistisairaita vanhuksia. Mimi-tyttöä esittää Majka Nurminen. kello 18 Perhon seurakuntatalolla. Isommat taas innostuvat esityksestä, kun mukana on pikkusisarus leikitettävänä. On hienoa huomata, miten ujokin lapsi esityksessämme uskaltaa lopulta heittäytyä leikkiin ja unohtaa pelkonsa, Kulmala kertoo. Iltahetkessä perholainen Minna Ventilä laulaa hoitavia hengellisiä lauluja, säestäjänä toimii vimpeliläinen Anu Pihlaja (o.s.Rantalahti). Ikonimaalarin on ymmärrettävä, että hänen oma hengellisyytensä heijastuu ikoneissa. Kyseessä on lukioiden yhteinen tiedeprojekti, jonka tarkoituksena muun muassa avata opiskelijoille fysiikan tutkimusta käytännössä, kannustaa matemaattisten aineiden jatko-opintoihin ja luoda verkostoja matemaattisten aineenopettajien välille. Siksi kiirastorstain iltakirkko on tärkeä ja koskettava hetki hiljaisella viikolla. Tämä asia on myös pikkuviulisti Jalon sydämellä: –?Jalo on miettinyt, miten hän voisi osaltaan olla auttamassa toisia. Kiirastorstain messun aiheena on Jeesuksen ja hänen opetuslastensa viimeinen yhteinen ateria ja pyhän ehtoollisen asettaminen. Pienen fanin isän kuvaama video esityksestä lähetettiin Pikku Kakkoseen, jossa asiasta innostuttiin. Saara Tikkakoski avaa omaa vaaliteemaansa ”Arvoista tekoihin – sydämellä”. Viialassa, Tampereen lähistöllä asuvat Anna ja Majka tekevät vuosittain noin 150 keikkaa ympäri Suomen. Lisätietoja: www.facebook.com/ MLLveteli. Tv-töissä puvustuksesta päättivät puvustaja ja tuottaja, joten silloin esim. MLL Vetelin yhdistyksen järjestämä Mimin ja Kukun lastenkonsertti Tunkkarin koululla la 28.3. –?Hahmojen ulkoasu seuraa aikaansa ja on vuosien aikana muuttunut kovasti. Matkalla yhdytään virteen Käy yrttitarhasta polku, vie Golgatalle se... Kaustisen, Kinnulan, Perhon ja Vetelin lukioiden parikymmenpäinen fysiikan opiskelijoiden ja opettajien joukko tutustuu 24.3. Veteliin keikalle tulevat Kulmala kertoo innokkaimpia teatterileikkijöitä olevan 1-5 -vuotiaat, jotka elävät sadun totena ja 6-11 -vuotiaat, jotka ottavat esityksen yhteisenä hauskanpitona ja improvisaatioleikkinä. Osallistujilla on mahdollisuus osoittaa vapaaehtoinen lahja Saara Tikkakosken sydäntä lähellä olevaan kohteeseen eli vainotuille kristityille Fida International ry:n kautta. Hieman ennen kello seitsemää voi osallistua ristikulkueeseen, joka lähtee seurakuntatalon pihasta kohti Perhon kirkkoa ja siellä vietettävää kiirastorstain messua. ”Kun elämän puristava ote, salaa hiipivä stressi, sielun ikävä ja vapautumisen tarve ovat kypsytelleet kylliksi, alkaa ihminen tähyillä maailmasta paikkaa, jossa voisi hiukan levähtää.” Kiirastorstai-iltana Perhon seurakuntatalolla järjestetään hoitavan musiikin iltahetki On paikka rauhaisa. Saara Tikkakosken vaalikampanja avaus sunnuntaina 29.3. Minna Ventilä Hoitavan musiikin iltahetki kiirastorstaina 2.4. lähtien viikon ajan hiukkasfysiikkaan Sveitsin ja Ranskan rajalla, CERN:in kansainvälisessä hiukkastutkimuskeskittymässä. Seurakuntasali on somistettu perholaisen taiteilijan Olga Melet-Pajuojan maalaamilla kauniilla ikoneilla. Lukiolaisten matkaa voi seurata Instagramissa häshtägillä #LukioCERN. Lukiolaisten tiedeprojektissa ovat mukana Opetushallitus, CERN sekä Helsinki Institute Of Physics, Jyväskylän yliopisto. Merkitykseltään ehtoollinen on uuden liiton ateria, Jeesuksen uhrikuoleman muisto, syntien anteeksiantaminen, kiitos ja ilo, taivaallisen juhlan odotus ja murretun leivän luoma yhteys. Ikonit tehdään rukouksella rukouskäyttöön.” Olga Melet-Pajuojan ikoneja on ortodoksisissa kirkoissa ja luostareissa sekä mm. Kaustisen musiikkilukio haastaa myös samalle reissulle lähtevät Kinnulan, Perhon ja Vetelin lukiolaiset kuvaamaan viikon tapahtumia ja paikkoja sosiaalisessa mediassa samalla tunnisteella. Tilaisuudessa saa levähtää arjen kiireestä ja rauhoittua pääsiäisen viettoon. Mimiltä ja Kukulta on ilmestynyt musiikkisatuja kolme levyllistä ja neljäs on tulollaan. Opetushallitus tukee matkaa, mutta sen lisäksi lukiolaiset ovat saaneet matkalleen tukea yritysja yhteisösponsoreilta ja talkoilleet matkakassan kartuttamiseksi. Yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä, joihin paikalla olevat KD:n ehdokkaat vastaavat. Lisäksi Raimo Palola laulaa Työttömän laulun ja Luis Alvaro esittää laulun You raise me up. Riemukas lastenmusiikkiduo Veteliin –?On hienoa huomata, miten ujokin lapsi esityksessämme uskaltaa lopulta heittäytyä leikkiin ja unohtaa pelkonsa, sanoo Anna ”Kuku” Kulmala
Pirjo Viiperin omat kivut olivat ”helvetillisiä” nelisen vuotta sitten, jolloin hänellä tilanne oli pahimmillaan. Muilta ihmisiltä tuleva ymmärrys on ankara voimavara. Aluksi olin niin huonossa kunnossa, että en pystynyt liikkumaan. Omien sarjojen lisäksi 16 joukkuetta pelaa valtakunnallisissa sarjoissa. klo 18. –?Suunnilleen puolet kuukaudesta saan nukuttua ja puolet valvon. Pirjo Viiperin elämä nivelpsoriasiksen kanssa on tasapainoilua. Vapaa pääsy. Kaudesta tulee mielenkiintoinen, koska ensi kesänä ykköspesiksessä on tarjolla nousu peräti kahdelle joukkueelle. Myöhemmin keväällä kuullaan myös Ylivieskan Jarmo Kauppisen kuulumisia. Rajan rikkoutuminen odottaa naperojoukkueiden lopullisen määrän varmistumista. Lääkkeiden voimilla kuitenkin mennään. Samalla oli lopetettava unelmien työ omassa yrityksessä. Lisäksi kolmas joukkue pääsee haastamaan yhden superpesiksen joukkueen. K-P:n Pesis panostaa voimakkaasti koulutukseen ja tällä kaudella erityisesti tuomaritoiminnan kehittämiseen. Naisten pesäpalloinnostus näkyy maakuntasarjan kasvavana joukkuemääränä ja harrastepesisbuumina ympäri maakuntaa. Seuraava kokoontuminen ke 1.4. K-P:llä pesiskauteen sadan joukkueen voimin Kaustisella kokoontuu Suomen Kipu ry:n vertaistukiryhmä kaikille alueen kivuliaille. Hiljaisen viikon kirkkoilta Kaustisen kirkossa tiistaina 31.3. KAUSTINEN Vuokko Lahti Kova fyysinen kipu saattaa lamauttaa siitä kärsivän niin, että on helpompi vetäytyä kodin uumeniin. Tulevalla kaudella naispesiksen ykköspaikasta taistelevat suomensarjassa Ylivieska, Haapajärvi ja Oulainen. Kipujen vuoksi valvotun yön jälkeen jää helposti kotiin suremaan yksinäisyyttään ja omaa kohtaloaan. Nyt siihen on jo tottunut ja osaa luottaa siihen, että parempiakin jaksoja tulee. Aloittelevien tuomareiden koulutustilaisuudet ovat keränneet osallistujaryntäyksen, koulutus on avoin tuomarinalkujen lisäksi pelaajien vanhemmille. Tarkoitus on saada vertaistuesta voimia kipujen kanssa elämiseen. Tulevista tapahtumista kertova aineisto julkaistaan toimituksen harkinnan mukaan. –?Kipu voi olla myös henkistä. Pirjo Viiperi on ryhtynyt yhdessä toisen kipupotilaan ja seurakunnan diakonissan kanssa vetämään avointa kipu-ryhmää. Kipuryhmään ovat tervetulleita myös kipuilijoiden omaiset ja läheiset. Kun eteen tulee vastoinkäymisiä, keho reagoi niin, että kivut pahenevat. Tulevan viikon tiistai-iltana järjestettävässä Hiljaisen viikon kirkkoillassa Kaustisen musiikkilukion opiskelijat musisoivat niin ikään J.S. Tapaamisissa saa kertoa itsestään juuri sen verran kuin haluaa, eikä pakko ole kertoa mitään. Palsta on maksuton. Suomen Kipu ry:n Perhonjokilaakson vertaistukiryhmä kokoontuu kuukauden ensimmäisen keskiviikon iltana Kaustisen seurakuntatalolla. Tämän on kokenut kaustislainen Pirjo Viiperi, joka joutui työkyvyttömyyseläkkeelle vaikean nivelpsoriasiksen vuoksi. Tuotteiden markkinointiin ja mainontaan liittyvää aineistoa emme MMM-palstalla julkaise. Naisten puolella alueen valtikka menee uusjakoon, kun Reisjärvi joutui luopumaan sarjapaikastaan ykköspesiksessä. Ryhmän toiminta perustuu ehdottomaan vaitioloon ja luottamuksellisuuteen. Bachin sävelin. Toisen ymmärrys keventää kipua –?Toisilta saatu ymmärrys kipeinä aikoina auttaa jaksamaan, Pirjo Viiperi sanoo sylissään ystävien Kaapo-koira. 26.3.2015 Lähetä materiaali lehden ilmestymisviikon maanantaihin mennessä, lähetä teksti sähköpostiviestinä ja vain kuva tai kuvat liitetiedostona ja jpg-muodossa. Kipuryhmä on osa seurakunnan diakoniatyötä, mutta uskontoa ei kenellekään tuputeta. Keski-Pohjanmaan Pesiksen sarjoihin on ilmoittautunut ennätysmäärä joukkueita. Kun liikuntakyky vähän palautui, en saanut lähdetyksi. Hän kiittelee myös perheensä, läheistensä ja ystävien tukea, mutta muistuttaa, että kipupotilaan kanssa läheisetkin joutuvat koville. Haapajärven pelinjohtajan Erno Hautamäen ajatuksia tulevasta ykköspesiskaudesta voi käydä lukemassa blogikirjoituksessa Kaikkien aikojen ykköspesiskausi, osoitteessa www.kppesis.sporttisaitti. Sen vuoksi haluan nyt auttaa muita. Keskustelut ovat vapaamuotoisia ja niiden avauksena saatetaan käyttää vaikkapa lehtiartikkelia kivun hoidosta. Musiikkilukion jousiorkesteri soittaa kaksi osaa hänen orkesterisarjastaan n:o 3 D-duuri ja saman säveltäjän tuotantoa tulkitsevat myös Liisa-Maria Koskela, pasuuna ja Milla Koivisto, laulu. Hieman Bachia aikaisemmin vaikuttaneelta, italialaiselta Giovanni Legrenziltä (1626-1690) kuullaan osia sonaatista neljälle viululle ja basso continuolle. Se helpottaa kivun kanssa elämistä, hän sanoo. com. Yrittäjä ei päässyt enää omin voimin liikkeelle. Yhteisön hyväksyntä kivun kokemukselle auttaa. Hänelle tulee motkotettua silloin pahasti, kun on oikein kipeänä. Miesten pesäpalloherruudesta ja alueen ykkösjoukkueen tittelistä taistelevat edelleen tutut kilpakumppanit Haapajärvi ja Ylivieska. –?Puolisoni ansaitsee kiitoksen. Senkin vuoksi kipupotilaan olisi tärkeää puhua muillekin ja saada vertaistukea myös muilta kuin perheenjäseniltä. Ryhmä kokoontuu kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona Kaustisella seurakuntatalolla, mutta se on avoin kaikille jokilaakson ja lähiseudun ihmisille, eikä kenenkään kivun luonnetta, sijaintia tai voimakkuutta kysellä. Nyt odotellaan josko maaginen sadan joukkueen raja vihdoin rikkoutuu, sanoo pesispiirin puheenjohtaja Petri Saari. kello 11. Trio, jossa musisoivat Iina Keski-Lusa, huilu, Tytti Vihikangas, viulu ja Verna Kylmänen, piano tulkitsee ranskalaisen Jacques Ibertin (1890-1962) kahdesta Interludesta ensimmäisen ja konsertin lopuksi kuullaan vielä musiikkilukion gospel-bändiä, joka esittää Jaakko Levyn säveltämän ja sanoittaman kappaleen Riisuttu. kello 19. Pääsiäisen tunnelmaan johdattavaa musiikkia 19 Perhonjokilaakso . Heidänkin elämässään on tarvetta vertaistuelle ja ymmärrykselle, miten kivut elämää muuttavat. Mikäli joku haluaa sielunhoidollista keskustelua tai muuten jutella kahden kesken, on seurakunnan diakonissa Suvi Klemola paikalla. Moni rauhoittuu pääsiäisen viettoon Johan Sebastian Bachin (1685-1690) musiikkia joko kirkossa tai radiosta kuunnellen. –?Minut ystävät ja perhe ovat pelastaneet. Yhtenä nippuna pahenivat aiemmin vain pieniä oireita antanut nivelreuma, sitten tuli välilevynpullistuma ja viimein diagnoosi nivelpsoriasiksesta. Keski-Pohjanmaan Pesis ry:n Kevätparlamentti Halsualla pääsiäislauantaina 11.4. Hiljaisen viikon ajatuksia kertoo kirkkoherra Veli-Pekka Harju. –?Puoli vuotta olin vain kotona. Hänelle voimavara ovat monenlaiset luottamustoimet kunnassa, seurakunnassa, SPR:n ystäväpalvelussa, Vapepassa ja Kipuryhmässä. Ystävä, joka pakotti minut takaisin järjestötoimintaan, pelasti minut, Pirjo Viiperi kiittelee. Paitsi junioritoimintaan, panostaa Keski-Pohjanmaan Pesis kaudella 2015 myös naispesiksen näkyvyyteen ja ykköspesiksen arvostuksen nostamiseen. W.A.Mozartin (1756-1791) Ave verum corpus kuullaan rauhoittavan tummasointisen selloyhtyeen esittämänä
Peltoniemi Sisu KP-V 13p, 6. Åivo Ilpo VetU, 13. Mäkelä Pauli VetU 16p, 4. Lakanen Inka PK 30p, 2. Linna Marika HT 14p, 3. Loppupisteisiin laskettiin kolmen parhaan osakilpailun tulokset. 0,4 km: 1) Hietala Liina-Maija K-PV 2.36,1, 2) Koskela Siru HalT -0.11,7, 3) Känsälä Rebekka KP-V -0.53,3, 4) Kangas Josefi ina HalT -1.11,2, 5) Pesola Ella KP-V -1.53,4, 6) Peltoniemi Maissi KP-V -2.03,0, 7) Jylhä Ringa-Ilona HT -2.21,1, 8) Honkonen Fanni PerhK -4.37,9, 9) Aho Nella KP-V -7.26,4. T 10 v: 1. Kanala Ansa HT, 14. T 12 v: 1. Aho Salla KP-V 16p, 4. 1,5 km: 1) Lakanen Inka PerhK 3.52,5, 2) Kolehmainen Emma KP-V -0.45,5, 3) Ylönen Essi PerhK -0.57,9, 4) Hotakainen Pinja PerhK -1.35,0, 5) Korpela Wilma KP-V -1.58,0. N kilpa 3 km: 1) Peltoniemi Nuppu KP-V 8.07,0. Peltoniemi Vesa KPV 24p, 2. Kalliokoski Arto PK 9p, 9. Höglund Sandra KP-V 8p, 9. Honkonen Severi PK 30p, 2. Peltoniemi Anne KP-V 8p. Anttila Veera PK 30p, 2. Höglund Armas KP-V 26p, 3. Koskela Siru HT 26p, 3. Honkonen Fanni PK 1p, 14. Perho: Perhonjokilaakso-cupin viimeinen osakilpailu (v) keskiviikkona 18.3. M 8 v. Lerssi Mitri VetU 15p, 4. N 10 v. Mäkelä Joona VetU 13p, 5. From Tommy TeamHL 2p, 11. Jokaisen sarjan kolme parasta pokaalilla. M 12 v. Rokala Max HT 17p, 5. Hanhikoski Neea KP-V ja Jylhä Ringa-Ilona HT 5p, 11. Hotakainen Pinja PK 5p, 6. 3 km: 1) Jussinmäki Akseli HT 6.49,4, 2) Åivo Aaro VetU -1.51,8. Isosaari Ruska VetU 10p, 7. Hanhikoski Emilia KP-V. Paavola Lasse KP-V 6p, 9. Aho Santtu KP-V 22p, 4. Lassila Rauli VetU 7p, 8. Korpela Viivi KP-V 4p. Huntus Asko KP-V 15p, 6. Peltoniemi Aaro KP-V, Löfb acka Atte KP-V, Puumala Peetu KP-V ja Rannila Aatu VetU. Lerssi Juha KP-V 15p, 4. Jussinmäki Aada HT ja Peltoniemi Maissi KPV 6p, 9. Rokala Erica HT 10p, 5. M 16 v. T 16 v: 1. 1,5 km: 1) Peltola Lauri KP-V 3.32,8, 2) Simoinen Jani HT -0.14,8, 3) Taipale Atte VetU -0.22,3, 4) Jussinmäki Pietari HT -1.30,0. Huntus Veera KP-V 25p, 3. 3 km: 1) Tyynelä Essi VetU 8.36,0, 2) Myllymäki Elli KP-V -0.01,5, 3) Mastokangas Henriikka HalT -0.19,7, 4) Aho Salla KP-V -1.09,1. Ylönen Essi PK 20p, 4. Taipale Aapo VetU 24p, 3. N 16 v. Salmela Lempi HT 2p, 13. Taipale Anselmi VetU 13p, 6. 1 km: 1) Hietalahti Salli HalT 4.40,6, 2) Känsälä Kerttu KPV -0.00,9, 3) Paavola Sara KP-V -0.11,9, 4) Huhtakangas Mia KPV -0.27,1, 5) Anttila Emma PerhK -0.44,7. M kilpa 6 km: 1) Taipale Kuisma VetU 13.06,6, 2) Huhtakangas Janne KP-V -0.43,9, 3) Mäkelä Pauli VetU -1.07,0, 4) Mäkelä Joona VetU -1.20,1, 5) Mäkelä Jari VetU -1.33,0, 6) Lassila Henri VetU -1.42,5, 7) Lassila Rauli VetU -2.52,2. N 14 v. N 8 v. Hiihto-cup päättyi hyvän sään aikana 14-vuotiaiden tyttöjen kolme parasta, Essi Tyynelä, Elli Myllymäki ja Salla Aho. Löfb acka Aaro KP-V 3p. Känsälä Rebekka KP-V 10p, 5. Rauma Elli KP-V ja Känsälä Kerttu KP-V 27p, 3. Kahdeksanvuotiaiden poikien kolme parasta, Teemu Simoinen, Akseli Huusko ja Pyry Huhtakangas. Anttila Emma PK 13,5, 6. Parkkila Emma 10p, 7. 10-vuotiaiden poikien sarjassa kolmen kärki oli tasainen; Oskari Honkonen, Aapo Haukilahti ja Santtu Aho.. M kunto: 1. Kinnunen Mikko KP-V 22p, 4. 3 km: 1) Kalliokoski Loviisa PerhK 7.54,1, 2) Jylhä Roosa-Maria HT -0.41,4. Lassila Henri VetU 12p, 6. Leppäniemi Esa TeamHL. Kalliokoski Loviisa Pk 20p. Korpela Wilma KP-V 7p, 6. Paavola Iida KP-V 3p, 12. Höglund Jalmari KP-V 10p, 7. Taipale Kuisma VetU 10p, 7. M 14 v. Tyynelä Essi VetU 30p, 2. Huhtakangas Miia KP-V 11p, 7. Kangas Josefi ina HT 16p, 4. Peltola Lauri KP-V 30p, 2. N 6 v. Paavola Sara KP-V 9p, 8. Tuominiemi Salla HT 4p, 8. 12-vuotiaiden tyttöjen palkitut; Veera Anttila (vas.), Veera Huntus ja Iina Koskela. Hietala Elmeri KP-V 6p, 10. N kunto 3 km: 1) Huusko Elina Vetu 8.31,8, 2) Peltoniemi Anne KP-V -0.44,6, 3) Linna Marika HT -4.14,8. Paavola Veikka KP-V 2p, 10. Lakanen Eetu PK 20p, 4. 0,4 km: 1) Huhtakangas Elias KP-V 2.37,0, 2) Höglund Armas KPV -0.41,6, 3) Honkonen Otto PerhK -0.58,7, 4) Nygård Veikka VetU -2.38,4, 5) Kulla Elmeri VetU -7.03,0. N 12 v. P 10 v: 1. M 10 v. M kunto 6 km: 1) Peltoniemi Vesa KP-V 15.14,1, 2) Pesola Pasi KPV -0.03,1, 3) Kinnunen Mikko KPV -0.21,5, 4) Yrttikoski Hannu PerhK -0.36,9, 5) Lerssi Juha KPV -0.59,9, 6) Huntus Asko KP-V -1.16,9. 20 26.3.2015 . Koskela Iina HT 19p, 4. Huusko Akseli VetU 24p, 3. Huhtakangas Niilo KP-V 9p, 7. Hietala Liina-Maija KP-V 28p, 2. Kanala Miika Ht 18p. 3 km: 1) Honkonen Severi PerhK 6.25,1, 2) Lakanen Eetu PerhK -0.20,8, 3) Lerssi Mitri VetU -1.09,1, 4) Mäkelä Onni VetU -1.19,3, 5) Höglund Jalmari KP-V -1.30,1. 14-vuotiaiden poikien kolme parasta, Eetu Lakanen (vas.), Severi Honkonen ja Aapo Taipale. Huhtakangas Elias 30p, 2. 1,5 km: 1) Aho Santtu KPV 4.49,0, 2) Honkonen Oskari PerhK -0.11,7, 3) Haukilahti Aapo VetU -0.24,8, 4) Kangas Jeremias HalT -0.45,5, 5) Peltoniemi Sisu KP-V -1.07,4, 6) Jussinmäki Iisakki HT -1.13,0, 7) Nygård Konsta VetU -1.48,4. P 12 v: 1. Latomaa Aada VetU 2p, 10. N kilpa: 1. P 14 v: 1. Honkonen Otto PK ja Nygård Veikka VetU 18p, 5. P 8 v: 1. Mäkelä Onni VetU 15p, 6. Pulkkinen Juuso VetU 10p, 6. Mastokangas Henriikka HT 14p. Aho Nella KPV, 14. Huhtakangas Pyry KP-V 19p, 4. Kolehmainen Emma KP-V 24p, 3. Simoinen Jani HT 22p, 4. Huusko Harri VetU 6p, 10. Jylhä Reija-Elina HT 10p, 5. Jylhä Roosa-Maria HT 26p, 2. Peltoniemi Sulo KP-V 1p, 11. Kangas Jeremias HT 18p, 5. Peltoniemi Nuppu KP-V, Rannila Tanja VetU ja Peltola Saana KP-V 10p. Honkonen Marko PK 10p, 8. Yrttikoski Hannu PK 13p, 7. Åivo Aaro VetU 24p, 3. Ahlsved Mikael TeamHL 3p, 11. Honkonen Oskari PK ja Haukilahti Aapo VetU 26p, 3. Höglund Sulo KP-V 10p, 7. Jylhä RikoMatti HT 7p, 9. Pulkkinen Nea VetU 13,5p, 4. Kuusivuotiaiden tyttöjen kolme parasta; Liina-Maija Hietala, Siru Koskela ja Josefi ina Kangas. Eskolin Tatjana VetU 26p, 2. Kulla Elmeri VetU 4p, 8. Pöyhönen Rebekka VetU 4p. Jussinmäki Joona HT 8p, 8. Jussinmäki Akseli HT 30p, 2. Jussinmäki Iisakki HT 8p, 8. Huhtakangas Janne KP-V 28p, 2. Jussinmäki Pietari HT 15p. 1,5 km: 1) Anttila Veera PerhK 3.29,8, 2) Huntus Veera KP-V -0.05,5, 3) Koskela Iina HalT -0.08,0, 4) Haukilahti Iida VetU -0.17,7, 5) Huusko Sofi a Vetu -0.37,9, 6) Jylhä Reija-Elina HT -1.02,3, 7) Korpela Viivi KP-V -1.03,6, 8) Höglund Sandra KP-V -1.08,9, 9) Aho Miia PerhK -1.16,1. M kilpa: 1. Mäkelä Jari VetU 21p, 3. M 6 v. Kangas Emma KP-V 5p, 8. Löfb acka Sami KP-V 1p, 13. Pesola Ella KP-V 10p, 6. Perhonjokilaakso-cupin loppupisteet: P 6 v: 1. T 14 v: 1. Pulkkinen Aki VetU 4p. Simoinen Teemu HT 30p, 2. Haukilahti Iida VetU 17p, 5. Huusko Elina VetU 30p, 2. Kuusivuotiaiden poikien sarjassa palkittiin neljä parasta; Elias Huhtakangas, Armas Höglund, Otto Honkonen ja Veikka Nygård. Pulkkinen Pauli VetU 2p, 12. Olosuhteet olivat mainiot ja rata erinomaisessa kunnossa. Puumala Minka-Maria KP-V 1p. Pesola Pasi KP-V 23p, 3. Salmela Aleksanteri HT 1p. Huusko Sofi a VetU 8p, 7. Honkonen Eemeli PK 8p, 6. Perhonjokilaakso PERHO Neljän osakilpailun mittaisen maastohiihdon Perhonjokilaakso-cupin viimeinen osakilpailu järjestettiin viime viikon keskiviikkona Perhossa valaistulla ladulla. P 16 v: 1. N kunto: 1. Taipale Atte VetU 24p, 3. Viimeisen osakilpailun päätteeksi palkittiin cupin parhaat. Latomaa Alexina VetU, 14. Pöyhönen Vanessa VetU 3p, 9. 1 km: 1) Simoinen Teemu HT 3.09,5, 2) Huusko Akseli Vetu -0.05,9, 3) Rokala Max HT -0.09,3, 4) Huhtakangas Pyry KPV -0.11,0, 5) Taipale Anselmi VetU -0.16,7, 6) Hietala Elmeri K-PV -0.42,5, 7) Jylhä Riko-Matti HT -0.58,2, 8) Honkonen Eemeli PerhK -1.05,1, 9) Peltoniemi Sulo KP-V -2.15,4. Myllymäki Elli KP-V 26p, 3. Hietalahti Salli HT 24p, 4. 10-vuotiaiden tyttöjen palkittu kolmikko; Inka Lakanen, Emma Kolehmainen ja Essi Ylönen. Nygård Konsta VetU 7p, 9. Jokela Saku HT 6p, 8. Kanala Aatu HT 2p. T 6 v: 1. T 8 v: 1