• tyylikäs kaukosäädin • teknisesti huippulaadukas • erittäin hiljainen ja tyylikäs sisäyksikkö • ylläpitolämpötila eli ”mökkitoiminto” (+8 ºC) • edullinen • tehokkaat ilmansuodatin-ominaisuudet Tyylikkään ja hiljaisen sisäyksikön ansiosta laite kelpaa vaativammallekin käyttäjälle kaikkiin käyttötarkoituksiin silloin, kun ei haluta panostaa suuria summia laitteistoon. Sinä huomata saat: surun laaksot ja maat voivat peittyä kirkkauteen.” Konsta Jylhän joululaulu, sanat Paul Holm Tunnelmallista Tunnelmallista joulua joulua Kokkolantie 3, 69600 Kaustinen Puh. Sinne tähtäset tuikkivat valkeuttaan, sinne saapuivat tietäjät maan. 020 7109 970 KAUSTISEN VARAOSAT OY KAUSTISEN VARAOSAT OY KAUSTISEN VARAOSAT OY Hyvää Joulua ja Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Onnellista Uutta Vuotta 2016! Vuotta 2016! www.viivijavilpertti.. SOITA JA KYSY TARJOUS! SOITA JA KYSY TARJOUS! • MAALÄMPÖPUMPUT • VESI-ILMALÄMPÖPUMPUT • ILMA-/VESIJÄÄHDYTYSLAITTEET Midea Premier 12E Yhteistyössä: Ilmalämpö pumppujen huollot ja korjaukset alk. Halsuan, Kaustisen, Perhon, Ullavan ja Vetelin paikallislehti Keskiviikko 23.12.2015 nro 52 ”Joulun ensimmäisen mä olla tallissa härkien sain. (06) 861 2700 4 päivää.... www.pjm-monituotanto.. Pasi Mäkelä p. Kaustintie 2 (kellarikerros) KAUSTINEN puh. VAATE-ALE VAATE-ALE Myyn ja asennan Myyn ja asennan ILMALÄMPÖPUMPPUJA ILMALÄMPÖPUMPPUJA!! Sharp, Midea, Onnline, Panasonic, Mitsubishi, Technibel... (28.-31.12.) Naisten & miesten VAATTEET VAATTEET ((ei koske farkkuja) (28.-31.12.) (28.-31.12.) sten sten )) –40% –40%. Midea-ilmalämpöpumppuMidea-ilmalämpöpumppujen premier-malli on laadukas ja tyylikkäällä sekä erittäin hiljaisella sisäyksiköllä varustettu ilmalämpöpumppu. Sitä taas viettämään sinun kanssasi jään, sinun joulusi kauniiksi teen. 040 1922 242 Liike suljettu viikolla 1 –50 % jopa alkaa maanant aina 28.12. 044 5212 083 Pasi Mäkelä p. Myös muita merkkejä ja malleja. Asennettu na 1499 € Kaustintie 2, KAUSTINEN, puh. 044 5212 083 www.pjm-monituotanto.. 100 € Myös tilatankki en vuosihuollot ja korjaukse t sekä kylmiöide n ja kylmäkon eiden huolto ja korjaus. Tukesin hyväksymä asentaja Tukesin hyväksymä asentaja Myös muita merkkejä ja malleja
Lapsena en ymmärtänyt mitä se tarkoitti. Luulen laulun liittyvän enemmän talvija jatkosodan veteraaneihin, mutta koska oma isänisäni, jota tosin en ole koskaan nähnyt, on vielä vanhempaa ikäpolvea, olen liittänyt kehotuksen tarkoittamaan myös Suomen itsenäistymisen vaiheita ja koen velvollisuudekseni kertoa myös niistä vaiheista minuakin nuoremmille. Silti mysteeriksi jäi seikka, joka minua eniten askarrutti eli jääkärikoulutukseen lähdön syyt. Silti hän jäi minulle pitkäksi aikaa myyttiseksi hahmoksi, komean nuorukaisen kuvaksi lapsuuskotini seinällä. Laulussa kehotetaan kertomaan lapsenlapsille lauluin ja vedotaan, että muistot eivät saa himmetä. Oliko tutallani jo Saksaan lähtiessään hytinä, että hän on tekemässä jotain suurta kotimaan hyväksi, tiesikö hän mihin hänen valintansa johtaisivat vai olivatko hänen lähtönsä taustalla arkisemmat asiat, työttömyys, rahapula, isän uusperhe, seurustelun kieltänyt tyttöystävän isä vai silkka seikkailunhalu. 2 23.12.2015 . Mary Ellen Chase Kaustinen Halsua Ullava Perho Veteli Kaustinen Halsua Ullava Perho Veteli Kaustinen Halsua Ullava Perho Veteli Kaustinen Halsua Ullava Perho Veteli www.fmi.fi Nimipäiviä Nimipäiviä Nimipäiviä Nimipäiviä Aatami, Eeva, Eevi, Eveliina 10:10 14:39 joulupäivä 10:10 14:40 Tapani, Teppo, Tahvo 10:10 14:41 Hannu, Hannes 10:10 14:42 Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai +0 +1 +0 +0 +0 +4 +4 +3 +4 +3 -3 -2 -3 -2 -3 -5 -5 -6 -5 -6 Joulusydän Sydän orpo, yksinäinen muista jälkeen jää, hitaasti kun ennättää kiireen ymmärtää, salaisena toiveenaan on olla osana, siinä mitä muutkin tapaa tehdä jouluna. Olen yrittänyt eläytyä jääkäritutani elämään ja kaivaa kaiken mahdollisen tiedon hänen vaiheistaan. Enää pelkät laulut eivät riitä, vaan on kerrottava perusteellisemmin, kaivettava syitä ja seurauksia. Vasta jälkipolvet pystyvät näkemään historiallisten tapahtumien kulun, näin on ollut jääkäriliikkeenkin suhteen. Meidänkin tekojemme ja valintojemme merkitys paljastuu myöhemmin, ehkä vasta sadan vuoden päästä. Myöhemmin opin jotain jääkäriliikkeestä ja kuulin tutankin vaiheista. Kun pelkät laulut eivät riitä VUOKKO LAHTI . Se on mielentila. Ihminen on tärkeä, ei koskaan mikään muu, ei pidä mieltä särkeä, jos puuttuu ”joulupuu”, pois joutaa turha tavara ja lista toiveiden, ystävä ja läheinen on lahja aikuisen. Joka tapauksessa ajassa sata vuotta sitten oli paljon samanlaista vastakkain asettelua ja kärkevyyttä kuin nykyajassa. Asian vierestä . Lukijan runo . Jälkeen jäänyt joulusydän ei elä yksikseen, ”sydämeeni joulun teen”, sai tietää lahjakseen, harras laulun sanoma herkän haavoittaa, raikkaimpansa lahjana se muuta tavoittaa. Pekka Palola Veteraanin iltahuudon sanat ovat vaivanneet. Puhelin: päätoimittaja Mauri Aho 020 750 4671 toimittaja Vuokko Lahti 020 750 4672 Joulu ei ole päivämäärä. Perin hyllytolkulla sotahistoriallista kirjallisuutta, jääkärikirjoja ja veteraanimatrikkeleita.Kirjojen ja muiden esineiden kautta minäkin kietouduin tuohon aikaan. Setäni kuoltua muutama vuosi sitten asia sai aivan uuden ulottuvuuden. Liikutusperunoita. Tutani oli Saksan jääkäri. On joulurauha arjen työstä hetki vapauden, seurausta entisajan suurten ihmeiden, on riittämätön kiitokseksi nöyrin ihmismieli, ”sanaton on sydämeni kieli”. Aistin vain tunnelman jääkäriristin koristaman hautakiven äärellä, sen hiljaisen kunnioituksen ja kiitollisuuden, joka jouluisin kynttilää sytytettäessä haudalla kävijöistä huokui. Yksi yritys siihen on tässä lehdessä tuonnempana. Ehkä totuus on jonkinlainen yhdistelmä näistä kaikista. Perhonjokilaakso Toimituksen sähköposti: toimitus@perhonjokilaakso.
Hän menehtyi junaonnettomuudessa 16.1.1918, kun työlomalle jääkäreitä kuljettanut juna törmäsi siviilijunan kanssa Osnabruckissa. Kaksi jäi Saksaan Tontut olivat tämän syksyn projekti Pajukankaalla Enemmän Köyhäjoen tontuista sivuilla 14–15. Patrik Knutar on syntyisin Kruunupyystä ja Kokkolan satamayhtiön palveluksessa kunnossapidon työnjohtajana. Hänen veljensä pojanpoika Asmo Oravasaari tietää kertoa, että: –?Jääkärieversti Heinrich (ilmeisesti Axel Erik Heinrichs) oli lähettänyt isälleni Yrjölle kirjeen, jossa hän oli kertonut, että oli sanonut Juholle, että pysyä porukassa ja lähteä Suomeen, mutta siviilityön ansiotaso vei voiton. Sävel kyllä passaisi, sillä synkkiä sävyjä miehestä on turha hakea; noki ei ole päässyt ihoa syvemmälle. Juha oli joutunut pysähtymään myrskytuhojen vuoksi ja takaa tullut juna ajoi täyttä vauhtia jääkäreitä kuljettaneen junan perään. Nuohouskohteita Perhossa on alun toista tuhatta, Kinnulassa Pallarille sen sijaan jää vain viitisensataa Kivijärven nuohoojan hoitaessa loput. Vetelin kirkonkirjojen mukaan Juho Oskari Oravasaari on julistettu kuolleeksi 7.3.1941. Nuo tulijat olivat Hugo Aho ja Julius Keto. Veteli puolestaan ostaa neljänneksen rakennustarkastajan ja 15 prosenttia ympäristösihteerin työajasta Kaustisen kunnalta. Valinta on osa Kaustisen ja Vetelin kuntien teknisen ja rakennussekä ympäristötoimen yhteistyötä, jota koskevan ostopalvelusopimuksen Vetelin kunnanhallitus hyväksyi myös maanantaina. Tämä Oravasaaren Jussi oli lähtenyt jääkärikoulutukseen salaa, ei ollutkaan palannut Evijärven Kuoppa-aholle suuntautuneelta tupakanhakureissultaan alkuvuonna 1916. Keskiviikko 23. Varalle kunnanhallitus valitsi Juha Lerssin Kaustiselta. Teknisen johtajan virkaan jätti hakemuksen viisi henkilöä, joista yksi perui hakemuksensa. Järjestelyyn päädyttiin, kun Kaustisella jäi avoimeksi teknisen johtajan virka ja Vetelissä rakennusja ympäristöjohtaja on lähiaikoina jäämässä eläkkeelle. Juho oli palannut jääkärien pääjoukkoa kuljettaneelta Arcturuslaivalta takaisin ja sanonut, ettei tule enää Suomeen. VETELI Vetelin kunnanhallitus valitsi maanantaina teknisen johtajan virkaan rakennusinsinööri Patrik Knutarin, 35, Kaustiselta. Sen sijaan Hugo Aho jäi Saksaan. Kokoa ja näköä Ahti Pallarissa on siinä määrin, että ihan ensimmäiseksi mieleen ei tule vanha lastenlaulu Pikku nokipojasta. Tekninen johtaja on Vetelin kunnan palveluksessa, mutta kunta myy puolet työajasta Kaustiselle. Hän aloittaa tehtävässä helmikuun alussa. Hänen vaiheistaan ei ole tietoa vuoden 1918 jälkeen. Muutaman vuoden Ahtia nuoremmalla Tuula-puolisolla onkin työvuosia Jalmiinakodilla vielä jäljellä, millä lie osaltaan merkitystä myös Ahtin työhaluihin. Nuohoustyössä Ahti Pallaria miellyttää eniten se, että se on melko itsenäistä ja sisältää paljon ihmiskontakteja. Samaan tapaan ajattelee nuohooja Ahti Pallari, joka nousee edelleen ketterästi katolle, vaikka virallinen eläkeikä on jo tullut vastaan. Lisää jääkäreistä sivuilla 16–17. Itsenäisenä yrittäjänä toimiva Ahti yksinkertaisesti viihtyy työssään, jossa saa olla tekemisissä ihmisten kanssa. Ahtille on joskus venkoiltu, että kyllähän hänen kelpaa, kun sai emäntänsä nuorella ikää vanhainkodille. Samoin Saksaan päättyi veteliläisen jääkärin Juho Oskari Oravasaaren tie. Välillä Ahtin reviiriin on Perhon ohella kuulunut myös Karstula. –?Jatkan niin pitkään, kun kunto ja terveys antavat myöten, tällä hetkellä Perhon ja Kinnulan savuja kiertävä Pallari kertoo. Ihmisten parissa viihtyvä ja seurallinen Ahti vaikuttaa aina hyväntuuliselta ja iloiselta. Nuohousalueet osoittaa alueellinen paloja pelastustoimi, jonka alaisuudessa ja seurannassa nuohous tapahtuu. Lisää Ahtista sivuilla 20-21. Ahti Pallari tekee työnsä hyvällä mielellä Ihmiskontaktit työn suola Tänään tulee kuluneeksi päivälleen sata vuotta siitä, kun kaksi veteliläistä nuorta miestä saapui Saksaan jääkärien koulutuskeskukseen Lockstedtiin. Liikkuminenkaan ei käy rasitteeksi, sillä hän pitää ajamisesta. joulukuuta 2015 PERHO Sakari Vainionpää ”Mutta en mä näitä hommia lopettaisi”, sanoi poliisimies entisessä lottomainoksessa. Näistä kahdesta Keto palasi takaisin Suomeen osallistuakseen vapaussotaan, sitten synnyinseudulleen perustamaan perheen ja viljelemään maata. Myös taksat määrätään sieltä, joten niitäkään ei tarvitse miettiä. Patrik Knutarista kuntien yhteinen tekninen johtaja Iivari, Jalmari, Väinö ja Armas ovat vallanneet parhaan paikan takan vierestä.
Poikkeusluvat on myönnetty vahvistetun susikannan hoitosuunnitelman ja maaja metsätalousministeriön antaman asetuksen nojalla. Etu on henkilökohtainen, sen saa käyttää yhden kerran ja on voimassa 1.9.-31.12.2015. Alkuomavastuu koskee myös niitä, jotka ovat tähän asti saaneet tietyt korvattavat reseptilääkkeensä kokonaan korvattuina. Perhonjokilaakso Palstoille tuleva aineisto torstain lehteen viimeistään tiistaina klo 14 mennessä sähköpostilla konttori@perhonjokilaakso.. Mäntymajan vuokrauksesta vastaa Marjo Paavola p. Metsästys on johdettua ja siihen saa osallistua kerrallaan enintään 50 metsästäjää susireviiriä kohti. Alkuomavastuu tarkoittaa sitä, että asiakas maksaa korvattavat reseptilääkkeensä kokonaan itse 50 euroon asti. Ti klo 17.15-18.30 alle 10-vuotiaiden treenit. Pyynnin suositellaan kohdistuvan asetettujen suuntaviivojen mukaisesti nuoriin haittaa tuottaviin susiyksilöihin. Konsertti alkaa klo 19. Tällöin otetaan käyttöön alkuomavastuu, joka on uusi osa lääkekorvauksia. Kaustisella joulukonsertti su 3.1.2016 klo 15. Yhdistykset Vetelin Poikakuoro Joulukonsertti Vetelin kirkossa joulupäivänä 25.12. Apteekki.fi -sivuston lääkekorvauslaskurilla voi selvittää lääkkeen hinnan ja omavastuun sen jälkeen, kun 50 euron omavastuu on tullut täyteen. Metsästyksen aloitusajankohdan osalta on huomioitu päätöksiin liittyvä 30 vuorokauden valitusaika. Asiakas voi myös itse seurata alkuomavastuun ja lääkekaton täyttymistä Kelan asiointipalvelussa, johon kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. MTK Veteli: Manttaalimajan ja tuottajamajan vuokrauksesta vastaavat Kari Tyynelä p. Korvattavat lääkkeet kuuluvat kolmeen eri korvausluokkaan kuten aiemminkin. Urheiluseurat Ma klo 16.30-18 Yli 10-vuotiaiden treenit. Puheenjohtaja Markku Pannula p. Nyt kaikki kuntoilemaan tai rentoutumaan. Edun saa näyttämällä jäsenkorttia ko. 040 7792 272. Ne tulevat heti myyntiin. Peruskorvaus nousee 35 prosentista 40 prosenttiin. Ratkaisut perustuvat Tassu-järjestelmään kirjattuihin ja tarkastettuihin susihavaintoihin, muutoin kerättyihin tietoihin sekä susista aiheutuneisiin vaikutuksiin. 020 750 4670. Aikaisemmin Kela-korvausta on saanut jo vuoden ensimmäisestä lääkeostosta. paikassa. 044 0772 258. Kiitos kaikille yhdistyksen jäsenille kuluneesta vuodesta. Kannanhoidollinen metsästys on mahdollista aloittaa 23. Ensimmäisen kerran 3.1. Lääkekorvaukset muuttuvat vuodenvaihteessa PERHONJOKILAAKSO Suomen riistakeskus on myöntänyt Pohjanmaan alueelle kaksi poikkeuslupaa. Silloin tullaan kirkkoon kl 13.30. travel-fi .com , josta majoituspalveluihin –veteli – MTK-veteli. Palvelu löytyy osoitteesta kela.fi /asiointi. PERHONJOKILAAKSO Lääkkeiden Kela-korvaukset muuttuvat vuoden 2016 alusta lähtien. Lääkekulujen vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto laskee hieman ja on 610,37 euroa vuonna 2016. Syysterveisin Hallitus. Laulajille ilmaiseksi. tammikuuta ja poikkeusluvat ovat voimassa 21. Kitaristit tulevat kirkkoon klo 17, kuoro klo 17.30 ja jousisoittajat 18. Tervetuloa. Kaustinen: Mtk:n toimintaan ja maatalouteen liittyvissä asioissa voi jäsen ottaa yhteyttä yhdistyksen pj Jani-Markus Paavolaan 040 555 5492. 050 5377 844. Satunnaisesti lääkkeitä käyttävä saa jatkossa vähemmän korvausta lääkkeistään. Konsertin jälkeen valokuvaus. www.kase.fi /vetelinpoikakuoro Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille toiminnassamme mukana olleille. JHL Kaustisen JHL tukee alkavana syksynä yhdistyksen jäsenten hyvinvointia. Vetelin Pulkkisen Nuorisoseura Ensi vuoden puolella Nuorisoseura tarjoaa iltakahvit joka kuukauden 1. 040 5730 984. täytekakkukahvit. Vuosiomavastuun ylityttyä asiakas maksaa hieman aiempaa enemmän eli 2,50 euroa jokaisella asiointikerralla korvattavaa lääkettä kohden. Myös Netti-varausta olemme aloittamassa, käykää tutustumassa, www. Perhonjokilaakson Sydänyhdistys ry Hallituksen kokous to 7.1.2016 klo 13 Omaishoitajien toimistolla Vetelissä. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016. La klo 10-12 Erkin treenit. Alkuomavastuu koskee kaikkia yli 18-vuotiaita. Yhteystiedot: Elina Finnilä 040 8295250. Näillä luvilla on mahdollista kaataa yksi susi sekä Toholammin-Lestijärven laumasta että Perhon laumasta. Muissa asioissa ota yhteyttä pj Tero Myllymäki p. To klo 18.30eteenpäin Eijan treenit. Pohjanmaalla poikkeuslupa kahden suden pyyntiin Susijahtiin taas tammikuussa. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeistä asiakas maksaa jatkossa hieman aiempaa suuremman omavastuun, 4,50 euroa. klo 19. Sitä aletaan soveltaa sen vuoden alusta, jolloin henkilö täyttää 19 vuotta. Asiakkaan ei tarvitse itse huolehtia lääkekulujen seuraamisesta. Vetelin Sotaveteraanit ja Sotainvalidit Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta Tammenlehväpolvelle. Yhdistykset Muistilistalla julkaistaan yhdistysten ja yhteisöjen toimintatietoja lyhyesti; mitä, missä ja milloin. Yhdistyksen logolla varustettu palsta on maksullinen ja siinä yhdistys voi tulevasta toiminnastaan kertoa tarkemmin, mutta palstan luettavuus paranee, kun asia sanotaan lyhyesti. Kirjaston poistokirjamyyntiä tammimaaliskuun ajan 2016. sunnuntai-ilta klo 19. Korvausmuutosten tarkoituksena on tukea erityisesti paljon lääkkeitä käyttäviä. tai puh. Kotisivut: www.koyhajoki.net Räyrinki-seura Vanhaa Räyrinkiä-kirjaa ja Räyrinki-tpaitoja saatavilla. helmikuuta saakka. Uusi alkuomavastuukausi alkaa aina vuoden vaihtuessa. Juhlakonsertin DVD levyt ovat tulleet. Jokainen jäsen on oikeutettu saamaan 20 euron alennuksen Kaustisen Kuntofarmissa tai kosmetologi Kaija Järvelällä. Kun korvattavien lääkkeiden ostot ovat ylittäneet 50 euron alkuomavastuun, Kela maksaa osan korvattavan lääkkeen hinnasta. 4 23.12.2015 . 0400126114 tai Antti Tyynelä 0400 161 126. Koko Suomeen poikkeuslupia myönnettiin 46. Hyvää uutta vuotta. Vetelin Palvelukotiyhdistys Yhdistyksellä vapaita asuntoja, yksiöitä ja kaksioita Vetelissä ja Räyringissä. Tieto alkuomavastuun ja vuosiomavastuun täyttymisestä päivittyy apteekkien ja Kelan tietojärjestelmiin reaaliaikaisesti. Perhonjokilaakson Diabetesyhdistys Olemme facebookissa. Lääkekulujen vuosiomavastuuseen lasketaan mukaan alkuomavastuu ja kaikki korvattavista lääkkeistä maksetut omavastuut. Kaikille perheille oikein hyvää joulua. Tiedustelut p. Alempi (65 %) ja ylempi (100?%) erityiskorvaus säilyvät ennallaan
suljettu Sunnuntai 27.12. S-market Kaustinen, Veteli, Perho Arkisin 8–21 Lauantaisin 8–18 Sunnuntaisin 12–18. 12-18 2 99 2 99 S-market Kaustise lla Rakettim yynti ma-to 28.12.31.12. 5 Perhonjokilaakso . lk Rainbow Kylmäsavuja graavikirjolohifileesivu 150 g (19,93/kg) Vaasan Joululimput 500 g (2,98/kg) 1 49 Atria Rosolli 550 g (5,07/kg) Sinebrychoff Perinnekalja 1,25 l (1,75/l) (sis. 8-12 Joulupäivä pe 25.12. 23.12.2015 Italia Jouluomena Red Delicious 98 kg IIIttttttttt IItt It IIII l al al al a al al alllllll allll alll alllllll allllllllia ia a ia ia ia ia ia ia ia ia iiia ia iiiiia ia ia iiia ia ia iiia a iia iiia iia a a ia a JJJJJJJJo o o o o JJJJo JJJJo o JJJJJJo JJJJJJJo o JJo Jo JJJo o Jo Jo o o o Jo o o o o o o Jo o o o o o Jo o o JJo o o o o o o o o o o o o o o Jo o JJo o JJJo o o JJJo JJJJJJJJJJJJJJJJ ul ul ulll ull ul ul u u u u u uo uo uo o uo o o o o uo uo o uo uo o o o o o o o uo o o o o uo o o o uo uo uo o uo uo o o o o o o uo uo o o o o o o o o uo uo o o uo o o o uo u uo uo o o o uo uo o uo uom m me me me me m m me me m m m m m m me me m me m m m m m na na n n na na a na a na na n na a n n R R R R R R R R Re Re Re Re R Re Re R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R R Re R R R R R R Re Re Re R R R R R Re R R R R R R R R R R Re R R R R R R R R R R Re e e e R R R R Re R R Re e e R R R R R Re e e R R Re e R R R Re R R Re R R R Re Re e R Re e e e e R R Re e e e e e e e e e e e e Re e e e e Re e ed d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d d De D D D D D De De De De De De De D D D De De D De D D De D D De D D D D De D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D D li li li li lii li li li li li llii liiii li lici ci ci cii ci ci cci cccciou ou u u ou ou u u ou u ou ou u ou u ou usssssssssssssssss k k k k k k k k k k k k k k k k k k k kg g g g g g g g g 3 98 Kotimaista Karjalanpaisti 600 g (6,63/kg) Suomalainen 98 kg Italia Jouluomena Red Delicious 1. 2,19 + pantit 0,80) Vip Glögijuoma 1 l 2 99 89 Avoinna jouluviikolla: Av Av Av AA Hyvää Joulua! Meira Kulta Katriina kahvi 500 g (5,98/kg) 2 pkt/talous Castello Juustolahjapakkaus 575 g (13,83/kg) 7 95 Keskiviikko 23.12. suljettu Tapaninpäivä la 26.12. lk Espanja Klementiini 1. 8-21 Jouluaatto to 24.12. 2,19 + pantti 0,40) Saarioinen Joululaatikot 700 g (4,21/kg) Panda Juhlapöydän konvehti 3-pack 3 x 300 g (11,06/kg) 98 kg 9 95 2 59 2 79 2 95 Coca-Cola 2 x 1,5 l (0,73/l) (sis
Paula Tarvainen Jyväskylä Yksin jäänyt . Sen tuskan voi vain aavistaa, mitä hän tuntee siinä, kun yksin on jäänyt kulkemaan ja keltään ei rakkautta riitä. Ihan näin ruusuisesti ei ole vielä käynyt. Näissä työpaikkailmoituksissa on herätty siihen, että työntekijälle tarjottavat etuudet eivät sido tiettyyn työpisteeseen: esimerkiksi Kindle-kirjat, kuukausikortti valitsemaasi kuntosaliin tai lomastipendin. Yksi asia jonka haluaisin myös Vetelistä muuttaa, on kateus. On siellä ystävä, ihmeellinen, joka auttaa ihmistä pientä. Tällä kertaa tulijat ovat muita, kuin työteliäitä vietnamilaisia. Mikko Tunkkarilla kirjoitusten perusteella on nyt oiva mahdollisuus ottaa vastuuta ja toteuttaa inhimillisyyttä ja tasa-arvoa. Huomio pitäisi kiinnittää kaupungin toimintaan, liikelaitoksiin ja yhtiöihin, kaupungin tekemiin sopimuksiin, kaikkiin sopimuksiin ja tilitarkastukseen. Että nyt ei kenenkään tarvitse enää ajaa autolla töihin, kun kaiken työn voi tehdä kotoa käsin. Hän ei ymmärrä vielä sanaakaan, ei tiedä maasta mitään. Todennäköistä on että kunnalle tulee lisäkuluja, ja lukuja ei voi edes arvata. Päätin vielä kirjoittaa tuntoja pakolaispäätöksestä monien kannustamana. On kyyneleitä silmissään, kuin suruunsa voipuneena. Ammattihenkilöiden, kalliidenkin, käyttö päätöksenteon valmistelussa voisi tuottaa paljon oikeita säästöjä ja tehokkaampaa toimintaa kaikilla alueilla. Näistä ei lottovoittoja tule. Tämän yhteishengen olisimme voineet käyttää hyödyksi, kun valtuutetut olisivat kunnioittaneet äänestäjien enemmistöä. Valtiovallalla oli selvästi tärkeää saada tämän alueen pää auki pakolaisten suhteen. On Jeesus, vierellä jokaisen, kun kuljemme, yksin tietä. Mikko Tunkkarille vastine viime Perhiksesestä. Samat poliitikot ovat johtaneet Kokkolan kaupunkia viitisentoista vuotta huonoin tuloksin. Saan aina vastauksen: He itse irtisanoutuivat, itse sanoutuivat irti. En viitsi ruveta väittelemään kanssasi, koska sinun argumenttisi ovat kovin löysiä tähän pakolaisongelmaan. Nyt jotkut valtuuston jäsenet valittavat että kunta repeää kahtia. Viimeksi oli mm. Ymmärrän kyllä jos haluat kiillottaa Tunkkarin kyläkuvaa pakolaisilla, valitettavasti tiedän tervaperän historian, ja miten täällä on jaettu ihmisille inhimillisyyttä ja tasa-arvoa. Riittäisikö tieto työhuoneesta kävelymatkan päässä kotiovelta ja kausikortti kunnan uimahalliin. /perhonjokilaakso Sanni Aho @sannnni Kirjoittaja työskentelee viestintäalalla. Ennen kokousta lupasin muutamille, että kirjoitan myönteisen ja yhteishenkeä nostattavan kirjoituksen, jos päätös on kielteinen. Tiedämme että tulijat suurimmaksi osaksi voivat tulla Syyriasta, Afganistanista, Kongosta tai Irakista. Mistä turvapaikan nyt hän saa, missä on johtotähti. Ei ole työajan säästämistä, että kahvitunnin jättää väliin, sillä työstä pitää saada taukoa. Olisiko kannattanut kaikessa viisaudessa ottaa se aikalisä, eikä olla alueen edelläkävijä tässä asiassa. On kaikki uutta ja vaikeaa, koska ystävän rakkaus itää. Eikä naispappiasiakaan ole kuntaa yhdentänyt ja Vesa-pappiakin on jo arvosteltu kohtuuttomasti. En ole vielä Suomessa tällaisiin törmännyt. Energiayhtiön hallituksen vaihto on käsittämätön. Se ei paljoa auta, jos kiillottaa kilpeä Arkadianmäelle päin, kun kuitenkin joutuu suurimman ajan olemaan äänestäjien keskuudessa. Perhonjokilaakso LUKIJAN MIELIPIDE Lähetä lyhyt ja napakka tai vähän pitempi ja perustellumpi mielipide . Tuntuukin kohtuuttomalta päättäjien toive siitä, että me veteliläiset yhteisessä rintamassa avustamme ja annamme panoksemme pakolaisten kotoutumiseen, tällaisen pakkoväännön jälkeen. Varsinkin palvelualojen yrittäjien puolesta minua harmittaa jos palveluita ei käytetä, sillä pian kyläkuva on entistä kapeampi. Onko etu, että täällä ei tarvitse sitten kahviloissa notkua lattea siemaillen, kun ei niitä oikein ole. tai . Valtuuston päätös suututti monia, varsinkin kun näki, että keskusta oli tehnyt ryhmäpäätöksen. Ongelma tänä päivänä heille on se, että internet ja kamerakännykät esimerkiksi levittävät myös oikeaa tietoa niin Suomesta kuin maailmalta. Mikäli joustavia toimistotiloja löytyisi tarvittavin tietoliikenneyhteyksin täältä luonnon rauhasta, paikasta, jossa lähimpään sushiravintolaan on 150 kilometriä, niin lähtisitkö. lähetä kirjepostia Perhonjokilaakso, Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli tai . Lukijan runo Voisiko etätyö tuoda paluumuuttajia?. Kritiikkiä olen yrittänyt antaa kohtuuden nimissä, kiitokset Perhikselle, että olen saanut vastustajien tuntoja tuoda esille. verkkosivujen kautta www.kp24.. On se vain niin, että ”ammattimiestä” kannattaa käyttää. Poliitikot (pikkuisen myös minä) eivät voi luopua vallasta. Sähkömies, putkimies, lääkäri, ekonomisti, lakimies, nuohooja... Aika ja pakolaisongelma ovat muuttuneet mitä se oli joskus 20 vuotta sitten. Olipa minulla jokunen ideakin kehittämiseen. He katsovat häntä hyljeksien, ei kukaan ymmärrä kurjaa. Etätyön mahdollisuudesta on puhuttu Internetin keksimisestä lähtien. Voimme kysyä toteutuuko demokratia. Kokkola sekä sen laitokset ja yhtiöt ovat periaatteessa hoidettavissa nykyisellä verotuksella ja edullisesti. Aivan selvää oli, että päähallituspuolueesta oli kehotettu olemaan päähallitusvastuussa olevan puolueen linjoilla. Joten sinä, joka nyt tulit joulun viettoon kotiseudulle. Uskon, että erityisesti tietoja viestintäteknologian saralla etätyö tulee lisääntymään ja tämä pitää nähdä mahdollisuutena. Onkohan meiltä unohtunut vanha sääntö; markan suutari tekee viiren markan vahingon. Nyt hyppäämme tuntemattomaan, organisaatiota ei ole. Tässäkin tapauksessa suuri enemmistö veteliläisiä vastusti pakolaisten tuloa, kuten myös muualla Suomessa. Nyt etsitään säästöjä pienistä lapsista, koululaisista, katuhuollosta, terveydenhoidosta, lomautuksista... Voihan uudessa hallituksessa olla pystyviäkin henkilöitä. Touko Virkkala varavaltuutettu (sd) dipl.ins. Tuskin koskaan on Vetelissä ollut näin isoa vastustusta jostain asiasta ja yhtä kovaa yhteishenkeä. Tällä teolla säästätte myös yhteisiä kunnanvaroja. Ehdotan, että taloudellisesti merkittäviä päätöksiä valmisteltaessa käytetään aina ulkopuolisia, puolueettomia, asiantuntijoita apuna. Tehkää vapaaehtoistyötä, antakaa apua ja mielellään avaatte kukkaron nyöritkin, sillä yhteisillä rahoilla on helppo olla humaani. Paras yksittäinen asia töissä ovat kahvitunnit. Suomessa taas pikainen katsaus avoimiin työpaikkoihin kertoo, että muutamat yritykset tarjoavat rekrytointi-ilmoituksissaan ajoittaisen mahdollisuuden etätyöhön, mutta toimistolla on usein oltava. Mielestäni kuitenkin päättäjämme ovat liian herkästi vietävissä joka sektorilla ja kansan etu jää toiselle sijalle. Päättäjät salailevat tietoja ja jopa vääristelevät pakolaisasiassa ja monessa muussa. Kuten olen aikaisemmin kirjoittanut, nykypolitiikan säännöt sanellaan ylempää ja aivan samoin linjaukset tulevat myös Arkadianmäelle EU:sta. On kuitenkin turva ihmeellinen, johon jokainen voi luottaa. Politiikan uskottavuus kärsii yhä enempi, kun äänestäminen ei vaikuta. Amerikan mantereella on jo yrityksiä, jotka palkkaavat työntekijät aivan kokonaan etätöihin. Toisaalta jos jotain hyvää tästä hakee, niin nyt teillä kolmellatoista valtuustossa puolesta äänestäneillä ja niillä puolestapuhujilla kuten esim. Varmaa on, että kaikkea työtä ei voi etätyönä tehdä. On kauaksi jäänyt kotimaa, sodan kauhuista pois hän lähti. Moni ohi kulkee kummeksuen; joku siinä itkien kerjää. 6 23.12.2015 . Pakolaisongelma tulee valitettavasti räjähtämään käsiin tällä menolla Suomessa, kuten nyt Ruotsi on jo vaikeuksissa. Se luo myönteistä kuvaa Vetelistä. Tämä kertoo, että edellytyksiä oikeaan työhön ei ollut. Jos Kokkola joutuu valtion holhoukseen, se on päättäjien vika, erityisesti ylimmän vallan haltijan, kaupunginvaltuuston vika. Joka tapauksessa hyvää joulua kaikille, tasapuolisesti. kouluriita. Etänä työskentelevä jää kuitenkin paitsi mukavasta rupattelusta kollegoiden kanssa. Samoin linjauksia tehdään Bilderberg-kokouksissa ja Trilateraalisessa komissioissa, joista kansalle ei kerrota mitään. Mielestäni meillä ei olisi ollut varaa repiä kuntaa rikkinäisemmäksi. soita 040 750 4671 tai . Teknologia-alalla käytetyssä nyrkkisäännössä Suomi tulee kehityksessä viisi vuotta Amerikan jäljessä. Jari Mäkelä Vetelin pakolaisasiasta Ammattilainen – niin mies kuin nainenkin – pystyy paljastamaan väärät perustelut ja auttamaan asialliseen päätökseen. Vuonna 2014 Suomessa etätyötä teki Työja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan 25 prosenttia työvoimasta. Työskentely etänä perustuu täysin työntekijään luottamiseen tai yrittäjyyteen. Vuonna 2016 Global Workplace Analytics ennustaa, että vuonna 2016 kolmasosa amerikkalaisesta työvoimasta työskentelee etänä osan tai kaiken työaikansa. Onko työsi sellaista, jota voisit tehdä etänä. Varmaa kuitenkin myös on, että teknologian ja erityisesti käyttäjien osaamisen kehittyessä yhä enemmän voi. Yleensäkin pitäisi olla ylpeitä, jos joku paikkakuntalainen pärjää työelämässä, kulttuurissa, urheilussa tai jossain muussa. Tämän takia monet ajavat tunnin matkan töihin ja takaisin. joillakin kohdin on olemassa pakkolakejakin. Se on yleensä sen merkki, että he pystyvät myös luomaan työpaikkoja ja hyvinvointia yhteisöömme. Pääosin uusi hallitus (samat henkilöt) on kuitenkin vastuussa energian huonosta tilanteesta. Tämä ei ole sitä politiikkaa, jota kansalaiset haluavat. Sekään kun ei ole joka paikassa selviö. sähköpostilla toimitus@perhonjokilaakso.. Meidän ei kannata kadehtia jos yrittäjällä menee hyvin. Näyttäkää esimerkkiä. Kokkola Ammattilainen pystyy erinomaiseen työhön Hän istuu rapulla yksinään, pää alas painuneena. Pitää olla varma, että tehtävät tulevat tehdyksi, vaikka työntekijää ei näe. Kun nostaa katseen taivaallisiin, se aina avun tuottaa
Pahuutta on maailmassa ihan tarpeeksi jo muutenkin. Kyllä pitää olla korvien välissä vikaa ku piti ottaa mamuja Veteliin. Kuvat: Olga Melet-Pajuoja Peltokankaan joulukalenteri. Lähetä viesti numeroon 173521. Teidän sydämellisyytenne ja välittämisenne ansiosta on raskas polku ollut keveämpi kulkea. Näkövammaiset kiittää Perhonjokilaakson äänilehden lukijoita ja toivottaa kaikille rauhallista joulua! Peltokankaan kyläläiset rakensivat kylään joulukalenterin, jolla toivotetaan hyvää joulunodotusta koko kylälle. Eikö pakolaisongelmaa maailmassa ole kun me vaan suljemme silmämme ja mielemme heiltä. . Ei tehdä eikä aiheuteta sitä enää lisää. Saamattomia nykyajan miehet, kun eivät puolustaudu maahanänkeytyjiä vastaan. Kommentoi! Lähetä mielipiteesi tekstiviestinä: kirjoita PERHIS (väli) LUKIJA viestisi. Ja se on vissi ja varma että ne ei tuu tänne töihin eikä opiskelemaan... Sinä joka kärsit lapsen itkusta Halsuan kirkossa joululaulutilaisuudessa, ajattele eikö ole ihana asia, että vielä kuuluu lapsen ääntä Halsuallakin. Huivit kaulassa ja kekkoslasit päässä vain viisastellaan kaikesta. . Elisan, Soneran ja DNA:n liittymissä toimiva palvelu maksaa 0,60 €. . Lukijan lyhyet . Jokainen ihminen on lähimmäinen, pakolainen ja maahanmuuttajakin. Pidetään pää kylmänä ja puolustetaan sillä tavalla Suomea. . Pannaan ensi vuonna voluumia isommalle! . . Talot on numeroitu 1:stä 24:ään ja jokaisen talon pihalle on rakennettu jouluisia koristeita. Viime viikon Perhonjokilaakson yleisönosastolla oli Jukka Torpan osuva kirjoitus ”Totuus on sodan ensimmäinen uhri”. Olkaa armollisia itsellenne. Lämmin kiitos kaikille Teille, jotka olette muistaneet perhettämme koettelemustemme aikana. . Ja tuliko lapsen huoltajalle mieleen että sellainen huone on. Älkää tuomitko. Hyvin laulut ja musiikki kuului pienistä itkuista huolimatta. Maksimipituus 160 merkkiä. 7 Perhonjokilaakso . 23.12.2015 Tälle palstalle voit lähettää myös uusia tai vanhoja valokuvia joko postin kautta tai käydä tuomassa toimitukseen, mutta muista liittää mukaan yhteystiedot ja palautusosoite. Toivon pakolaisasioista mielensä pahoittaneille kaikesta huolimatta hyvää joulua. Kiihkeimmät pakolaispuheet saavat lisää kierroksia näistä kirjoituksessa mainituista propagandalähteistä. Oikein hyvää ja lämmintä joulua ja onnellista uutta vuotta 2016 teille arjen enkeleille koko sydämestään toivottaa Hanna Pajukangas. Sähköpostilla aineisto osoitteeseen toimitus@perhonjokilaakso.
Ulla Maija Paananen on aina ollut innokas kalastaja niin jäällä kuin sulan veden aikaankin. –?Mielestäni pienten lasten pitäisi saada olla reilusti lapsia ilman tavoitteiden mittaamista. –?Nyt niitä voikin palauttaa sisälle, kun lelut eivät enää vie tilaa, Ulla Maija pohti. –?Kun sitten kuulin, että tarvitaan kunnallisia perhepäivähoitajia, menin sosiaalitoimistoon asiaa kysymään. Pentti Neuvonen sanoi, että kurssille vain ja töihin. Tyttäret asuvat perheineen Perhossa ja Kokkolassa. Myös palkkaus määräytyi lasten lukumäärän mukaan. Etupäässä Ulla Maija kalastelee Kyyjärvellä – jossa lapsuuskoti palvelee kesämökkinä – sekä muissa lähiseutujen vesissä, mutta kalamatkat Lappiin eivät ole harvinaisuuksia nekään. Meillä ovat olleet lämpimät välit sekä hoitajien kesken että esimiehiin päin. Se saattoi aiheuttaa närää hoitajien keskuudessa, jos jollakin oli hoidettavia muita enemmän. –?Perhon kunta on ollut erittäin hyvä työnantaja. Paanasten palatessa Perhoon vanhempi tytär Niina oli kolmevuotias ja Kati vauva. –?Myös hoitoaika on nyt rajattu kahdeksaan tuntiin pienellä joustolla, kun aikoinaan hoitotunteja saattoi kertyä jopa kaksitoista, viime vuosina lapsia jo toisessa polvessa hoitanut Ulla Maija Paananen tarkensi. Paanaset muuttivat Kyyjärveltä Perhoon 1971 Reijon saadessa töitä vaatetustehtaasta. Lasten käyttäytyminen on Ulla Maijan mukaan muuttunut viime aikoina. Lastenlapsia Ulla Maijalla on neljä. Yhteistyö hoitolasten vanhempien kanssa on kuitenkin toiminut, joten mitään ongelmia ei ole syntynyt. Ulla Maija Paananen antaisi lasten olla lapsia Perhepäivähoitoa jo toiselle sukupolvelle Studio Amor Studio Amor Ikuista hetkessä menevä vauva aika! Studio Amorista joulukuussa varatut vauva kuvaukset vain 250€ (norm. –?Lapsista on tullut paljon vaativaisempia, ja lasten suhtautuminen aikuisiin on muuttunut. Eläkeläistrio luovutti Ulla Maijalle työkavereiden keskuudestaan keräämänsä lahjan. Ulla Maija ei ole mielissään varhaiskasvatukseen sisällytetyistä ikäkausitavoitteista. Tuki oli vahva Reijon menehtyessä sepelvaltimotautiin kuusi vuotta sitten. Koen, että se ahdistaa joitakin. Jos joku toinen hoitaja sairastui, hoidossa voi tilapäisesti olla jopa kymmenkunta lasta. –?Työnantajan muistamiset annetaan vasta tammikuussa, jolloin myös virallinen eläkkeelle jääminen tapahtuu vuosilomien tullessa pidetyiksi, kertoi Jaana Paananen. Hiihto on mieluisa liikkumismuoto, samoin päivittäinen kävely lumettomana aikana. Ir-Kar -nimellä toimintansa Perhossa aloittanut vaatetustehdas oli sillä välin siirtynyt Keskon lipun alle. Tuula Möttönen, Ritva Koski ja Raakel Kinnunen antoivat Ulla Maija Paanaselle työtovereiden keskuudestaan keräämän lahjan. 25-30 kuvaa sähköisessä muodossa käyttöoikeuksin, 4 valmista kuvaa Tiedustelut ja varaukset 040 9100 287 http://www.juhahumalajoki.?. Harrastuksessa kertyneitä palkintoja on kannettu vintille pahvilaatikoittain. Ponilla ja rattailla kentälle kaartanut Ari Anttila tahtoi Ulla Maijan pienelle kierrokselle kuntakeskuksessa hänen viimeisen työpäivänsä kunniaksi. Ari muisteli lämmöllä, miten Ulla Maija ja Reijo tapasivat ottaa hänet mukaansa kalastusreissuille. –?Se kurssi oli Perhonjokilaakson yhteinen, ja sitä käytiin iltaisin ja viikonloppuisin. Perhonjokilaakso PERHO Sakari Vainionpää Perhepäivähoitaja Ulla Maija Paananen puki hoitolapsensa leikkikentälle perjantaina samaan tyyliin kuin oli tullut tavaksi 41 vuotta kestäneen työrupeamansa aikana, mutta tällä kertaa leikkikentällä odotti yllätys: Työkaverit Anita Ronkainen, Riitta Salin ja Katja Hiekka olivat puuhanneet paikalle myös jo eläköityneet hoitajat Tuula Möttösen, Ritva Kosken ja Raakel Kinnusen sekä varhaiskasvatusjohtaja Jaana Paanasen. Ari Anttila antoi Ulla Maijalle ponikyytiä keskustassa. Siellä kunnantoimiston yläkerrassa lapsia hoitelin vuoteen 1976, jolloin talomme valmistui, Ulla Maija kertoi. Myös käsityöt ja lukeminen vievät ajasta osansa. 8 23.12.2015 . Välillä Paanaset kävivät asumassa vuoden Alajärvellä. Leikkikentän pöydälle oli puolestaan ilmestynyt jouluinen liina, tuikkuja sekä lämmintä juotavaa pienen purtavan kera. 3-4 tuntia kuvausta, n. Perhe asui kunnantoimiston yläkerrassa, ja Ulla Maijalla oli omien lastensa lisäksi yksi hoitolapsi yksityisesti. Nykyisinhän perhepäivähoitajat työskentelevät kuukausipalkalla, johon yhdistyy kustannuskorvaus ruuasta, leluista ja askartelutarvikkeista. –?Ennen hoitolasten lukumäärä ei ollut rajattu. 300€) Paketti sisältää: n. Tuula Möttönen on Ulla Maijan sisko
Maija-Liisa ja Mauri Palosaari Kerttu Koskimaa, Katri ja Matti Koskimaa Räyrinki Rauhallista joulua toivottaa Toivotamme Hyvää ja Rauhaisaa Joulua! Rakennus Harri Vikman 040 579 8255 Iltaruskon asukkaat ja henkilökunta TOIVOTTAVAT RAUHALLISTA JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2016 sekä kiittävät yksityisiä, yhdistyksiä ja yrityksiä saamistaan lahjoituksista! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! T. Riitta Seikkula Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016! T. Taina ja Jorma perh. Elli ja Ahti Ukskoski perh. Irma Haapasalo ja Kauko Myllymäki, Köyhäjoki Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! T. 23.12.2015 Rauhallista Joulua ja Rauhallista Joulua ja Onnea vuodelle 2016! Onnea vuodelle 2016! Laila, Matti ja Sakari Anttila Perho Raili ja Eero Luomala Kaustinen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! T. Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016! T. Päivi ja Pekka Rahkonen perheineen, Maija Viitasalo Eija ja Mauri Pulkkinen Pulkkinen Helli Hirvi Ruotsi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! T. Liisa Läspä, Anneli ja Martti Läspä Marja-Liisa ja Jouko Pitkälampi Veteli Margareta ja Vesa Tunkkari Hyvää Joulua ystäville ja tuttaville! Anne ja Vesa Peltoniemi + lapset Päivi ja Tuomo Palosaari perh., Elvi ja Eero Patana Annika ja Timo Haukilahti Haukilahti. Tarja Haukilahti ja lapset, Armi ja Olavi Toivomme vapahtajan läsnäoloa ja Hyvää Joulua kaikille ystäville ja läheisille! Kiittäen Synnevi ja Juhani Pakkala, Veteli ssssssssssss YYY vvvvvvvvvvvv Hyvää Joulua! Kiitos vuodesta 2015 ! Yhdessä olemme enemmän myös vuonna 2016 Alpo ja Anita Ohtamaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta! T. 9 Perhonjokilaakso . Hanna-Leena ja Jorma Varila Kivikangas Joulurauhaa ja hyvää alkavaa vuotta! T
Hurja tekstiili Mahtavat valikoimat pukeutumista, kenkiä ja kodintekstiiliä! Hinnan mitalla halvempi! jatkuu 7 50 10,5,Pros entti en sijaa n halp a hinta ! 16 95 8 90 Muistathan myös Halpa-Hallin lahjakortin 5€, 10€, 20€ tai 50€! Muumi lahjapakkaus vihreä tai pinkki Mitat: 43,5 x 17,5 x 28,5 cm. Lisäksi settiin kuuluu paljon lisätarvikkeita, kuten paistinpannu kannella, lautasia, laseja, kuppeja, aterimia ja kaksi rasiaa. Tällä metsätraktorilla voi jäljitellä metsätyömaan toimintoja. Snow Kick musta tai pinkki Säädettävä korkeus 77-87 cm. Perhonjokilaakso J oulutalosta Yllätysten kpl kpl kpl @HalpaHalli 4 99 pkt 39 95 29 95 Sisältää Maku extra oliiviöljyn 250ml, balsamiviinietikan 250ml ja 2 dippikulhoa kauniissa puulaatikossa. Pehmustetut kädensijat. Mitat: korkeus 90 cm, leveys 48 cm ja syvyys 32 cm. pkt pkt 9 95 5 70 44 95 ERÄ! Bruder John Deere metsätraktori Lahjapakkaus Öljykynttilä 6kpl/pkt (59,95) Keittiö + tarvikkeet Traktorissa on kääntyvä kuormain, jonka korkeutta voi säätää, automaattisella sulkeutumismekanismilla varustettu koura, turvakaaret ja irrotettava juontolaite, jossa on integroitu vinssi. Etupyörien ohjaus ratista, avattavat ovet ja konepelti. Helposti kokoontaitettava. Käyttäjän enimmäispaino 50 kg. 10 23.12.2015 . vihreä sisältää: Oxygenol Muumipeikko hammastahnan, Muumipeikko shampoon, Haisuli suihkushampoon ja vihreän retkikassin á 3,99 Present suklaakonvehtirasia 260g 11,41/kg Balladi suklaakonvehtirasia 205g á 2,99 áá 2,99 4 50 2 rasiaa 10,98/kg pinkki sisältää: Oxygenol Niiskuneiti hammastahnan, shampoon 2in1, hiusten selvityssuihkeen ja pinkin retkikassin Keittiössä on liesi, uuni, pieni lavuaari ja työtaso. Hytin ikkunat pleksilasia. Ikäsuositus +4 vuotta. Kevyt, alumiini/teräsrunko. Kerrasto m-xxl 100% puuvilla www.HH net.. 28 95 19 95 Naisten pitsinen yöpaita 5,2 pkt Naisten pehmosukat 3 rasiaa á 3,95 kpl paloaika n. Kampauspää Mukana kampa, hiussolkia ja pompuloita yhteensä 18 osaa. Ikäsuositus + 3 vuotta. 96 tuntia. Ikäsuositus +3 vuotta
Norjan lohifilee Rajoitus 2 x 2-pack/talous Pepsi Max 2 x 1,5l Snellman Kunnon naudan jauheliha 10% 400g 2 89 rasia 1 29 Klementiini , Marokko kg kg 7,98/kg Luuton juhlakinkku pakaste 2-pack 3,98/kg. su 27.12. 11 Perhonjokilaakso . 23.12.2015 Ma-ke 21.-23.12 klo 7-21 jouluaattona to 24.12. pantit 2 x 0,40 Valio kuohukerma 3,3dl laktoositon Vataja kypsä kalkkunafilee 900g Jokisen eväät kylmäsavutai graavikirjolohisiivut 300g Atria salaatit 400g italian, peruna tai punajuuri Atria sienisalaatti 250g 2 99 pkt 1 29 rasia 3,23/kg 2 49 rasia 1 99 rasia 4 99 rasia prk 0,39/l 1 99 kpl J oulun Herkut juhlapöytään 99 Siemenetön tumma ja vihreä rypäle 500g:n rasia, Etelä-Afrikka Ananas , Costa-Rica Elintarviketarjoukset voimassa to 24.12.2015 saakka (vain kotitalouksille). suljettu Siunattua Joulua! Atria rosolli 550g Juustoportti leipäjuusto 335g Castello homejuustot 150g Valio glögit 1l Valio kolmiojuustot 245-300g 1 99 prk 5 49 pkt 12 90 kg 2 39 rasia 1 69 4 99 rasia Kunnon karjalanpaisti 500g Laatikot 700g maksa, porkkana, lanttu tai peruna Korpela Joulukinkkuviipaleet 500g 9,98/kg 9 95 kg 4 99 kg 3 99 rasia 1 99 2 89 rasia 4,13/kg 4,53/kg 8,92/kg 13,27/kg 7,23/kg 9,56/kg 6,03/l 18,30/kg 16,63-20,37/kg sis. klo 7-12 Elintarvikemyymälämme palvelevat jouluviikolla: Pe 25
Siispä etsimään jotain uutta ja käytännönläheisempää. Lähiaikoina pitää ruveta tähyämään jo työharjoittelupaikkaa ja harkita myös lähtemistä vaihtoon. Ja saattaa olla, että perustutkinnon jälkeen Heini pyrkii vielä ammattikorkeakoulun medianomikoulutukseen, mutta se on sitten taas eri juttu. Tänä syksynä Heini aloitti Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuskeskuksen Mediakeskus Limessä Kokkolassa audiovisuaalisen viestinnän perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Kirkkomatkalla varsinaisen joulukirkon yhteydessä ei yleensä kilpaa ajettu, mutta joulun mentyä oli aika hurjan ajon. Viime viikon perjantaina Vetelin lukion jatko-opintopäivän yksi vieraista oli Heini Kuorikoski, jonka viesti oli, että kertaalleen valittua alaa voi vaihtaa. Heiniä kiinnostaa enemmän kuva ja tavoitteena on päästä työharjoitteluun mainostoimistoon. 12 23.12.2015 . Pohjoismaissa pimeää sydäntalven aikaa oli vietetty pakanallista hevosjuhlaa kilpa-ajoineen ja uhreineen. Lauri-Matti Patanalla on menossa toinen lukuvuosi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa autoja työkonetekniikan parissa. Hevonen, reki ja hevosajelu kuului tapaninpäivän viettoon maatalous-Suomessa. Autoja työkonetekniikan insinöörit sijoittuvat valmistuttuaan konepajateollisuuden palvelukseen, jotkut vakuutusja katsastusalalle ja moni perustaa oman yrityksen. Näihin pitoihin naisilla ei ollut asiaa, ja pidoissa oli tapana runsas viina ja oluen nauttiminen. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 2013, oli vuoden armeijassa ja aloitti syksyllä 2014 Seinäjoella. Tapana oli monin paikoin kattaa talliin eräänlaiset pidot Tapanin viettämistä varten. Perhonjokilaakso VETELI Mauri Aho Peruskoulun tai lukion jälkeen eteen tulevat jatkoopinnot ei ole yksi suora putki, joka johtaa tutkintoon, ammattiin ja ansiotyöhön. Heini kirjoitti ylioppilaaksi 2013 ja pääsi Vaasan yliopistoon lukemaan englantia, nykysuomea ja viestintää. Hevosen ja Tapanin yhdistäminen on pohjoismainen erityispiirre, sillä marttyyri Stefanuksen tarinaan se ei erityisesti kuulunut. Merkkipäivä menneisyydestä. Edelleen Heini on pitänyt opiskelupaikan myös Vaasassa, mutta juuri nyt käytäntöön vahvasti suuntautunut av-viestinnän perustutkinto tuntuu läheisemmältä. Teppo Tapani Vihola Kirjoittaja on Suomen maatalousmuseo Sarka museonjohtaja. Pari talvea hän yliopisto-opintojen parissa puuhasteli, mutta kovin teoreettiselta se tuntui. –?Maalaisjärjellä pärjää pitkälle, laskupäästä ei ole haittaa, tiivistää Lauri-Matti. Todennäköisenä ammattina olisi tullut olemaan kääntäjän työ. Heinin ja Lauri-Matin lisäksi päivän aikana Matti Haapala esitteli Lapin yliopiston johtamiskoulutusta, Anna Tikkakoski Itä-Suomen yliopiston farmasiaopintoja Kuopiossa, Karoliina Hietalahti Itä-Suomen ylipiston luokanopettaja-opintoja Joensuussa, Kati Kanala ja Niina Karvonen Centria-ammattikorkeakoulun liiketalouden opintoja, Matti Salmela Jyväskylän yliopiston kemian opintoja, Vili Ruuska Oulun yliopiston suomen kielen opintoja ja Samuel Hietalahti pelialan opintoja Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Outokummussa. Sen sijaan autoja työkonetekniikkaan Seinäjoen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Lauri-Matti Patana on ollut tyytyväinen valintaansa. Erikoistua voi joko kuvaan tai ääneen. Heini Kuorikoski aloitti tänä syksynä av-viestinnän perustutkintoon valmistavat opinnot Kokkolassa. Yliopisto ja Vaasa sinänsä olivat ihan kiinnostavia paikkoja, mutta opintojen sisältö ei Heiniä kiinnostanut. Todennäköinen kohde olisi Saksa, mutta siellä tarvittaisiin saksan kieltä ja se on jo sitten hankalampi asia... Lukiopohjalta opinnoissa pärjää, osa opiskelijoista on tullut ammattikoulusta, ja heillä varsinkin fysiikka ottaa aika koville. Näin kokonaisuudesta muodostettiin legenda, joka sisäisti kahden erillisen juhlan aineksia ja pyhimyskalenterin juhlapäivä sai uuden laajemman sisällön. Jossakin ratsastettiin hevosella sisään tupaan ja siellä hevonen sai syödä sangon kauroja. KUVA: SUOMEN MAATALOUSMUSEO SARKAN KOKOELMA Tapanin päivä – hevosten ja hevosmiesten päivä . Kun kaksi tapaa – pakanallinen hevosjuhla ja pyhän marttyyrin muisto päivä – yhdistettiin, saatiin hevosmiesten suojelijan pyhän Tapanin päivä. Muitakin hevostemppuja päivään liittyi. Sen jälkeen jatkettiin vierailulle tulleiden opiskelijoiden paneelikeskustelulla ja loppupäivä oli sitten eri alojen täsmäesityksiä. Heini Kuorikoski opiskeli Vaasassa kieliä ja viestintää, mutta siirtyi aikuiskoulutuskeskukseen ja tähtäimessä on nyt audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Vieläkin voi vaihtaa alaa Tapanin päivää vietetään vanhan katolisen pyhimyskalenterin mukaan Pyhän Stefanuksen muistoksi. Päivä aloitettiin italialaisen vaihtoopiskelijan esityksellä kotimaastaan. Vetelin lukion perinteinen jatko-opintopäivä järjestettiin tällä kertaa poikkeuksellisesti jo ennen joululomille lähtöä eli perjantaina. Koulutus sisältää valokuvausta, tv-tuotantoa, äänen ja kuvan tallentamista ja käsittelemistä. Tapaninpäivään yhdistetään vieläkin tapaninajo, ja se lienee yhäkin monelle terminä tuttu, vaikka vanhasta hevosajasta on jo aikaa. Perustutkintoon valmentava opetus kestää kaksi vuotta ja itse media-assistentin tutkinnon voi suorittaa kokonaan näyttökokeilla. Maataloudessa Tapaninpäivä oli hevosten ja hevosmiesten päivä. Opintoihin sisältyy lisäksi toisen vuoden keväällä neljän kuukauden mittainen työssäoppimisjakso
”Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen suurten luo.” Irma Kytölä Muistojen joulut Oli kummallinen tunne, kun heräsin joulukuisena aamuna. Onneksi paketissa oli myös oikean värisiä lankoja ja sukkapuikot mukana, joten äiti sai äkkiä tehtyä toisenkin lapasen valmiiksi. Joulukiireistä ei kukaan puhunut, ilmeisesti pukilla tai tontuilla niitä kumminkin oli. Jouluherkut oli pöydällä odottamassa. Kirkonmäkeä noustessa lumi narisi mukavasti kengän alla ja pukin tuomat villasukat olin vetänyt niin, että joka askeleella näki sukanvarresta vilauksen. Piispan joulutervehdys Kun kynttilän liekki leimahtaa ja pienen valon suo, niin ajatukset kiiruhtaa, jo Seimenlapsen luo. Itse sain teosta katsellessani muistutuksen siitä, ettei Kristus-lapsi ja hänen äitinsä saa siirtyä arjestamme ulottuvuuksiin, joita vain etäältä katselemme. Sieltä ei evankeliumiteksteissä ole paljon kerrottavaa, mutta hän tuli takaisin ja antoi kaikkensa meidän edestämme – henkensä, jotta meillä olisi elämä. Joulukirkkoon mentiin traktorilla, isä ajeli karvalakki korvilla ja me lapset äidin kanssa olimme traktorin takaosaan tehdyssä puisessa telineessä. Kuva ei kuitenkaan jätä toisellakaan tavalla koskettamatta. Vapahtajan siunaamaa joulujuhlaa hiippakunnalle ja ystäville toivottaen, Oulussa adventin alla a.D. Hilkka-Miljetta Lehto Joulu tuli yöllä salaa KUVA: EVELIINA MUSTONEN. Monta, monta joulua myöhemmin seisoimme samaisen kirkon läheisyydessä, hiljaisina, odottaen kirkkoon siirtymistä. Kaikista jouluista, lapasista värikkäine raitoineen ja paljon puhuvine lauluineen on riittänyt iloa ja haikeutta näihin päiviin asti. Se oli se ihana, jo lapsuudesta tuttu Joulun tunne. Paikka on teokselle poikkeuksellinen ja siksi myös herättää välittömän kysymyksen: Miksi teos on täällä. On luonto puettu puhtauteen, kuin juhlaan valmistuisi. Sinne monet meistä sijoittavat mielensä, kun vastasyntynyttä Jeesus-lasta ja Neitsyt Mariaa pyhän perheen jäseninä muistellaan ja juhlitaan. Ihan kuin joulukinkun makukin olisi tuntunut kielellä. Siinä lienee syy, miksi modernin taiteen keskelle on sijoitettu klassisen maalaustaiteen arkkikuva. Mikä on teoksen luojan ajatus ja miksi hän on tahtonut tuoda pyhyyttä huokuvan kuvan tuntumaan arkisen pyyhkeen. Teos ei esittänytkään matkaa Betlehemiin vaan pakomatkaa Egyptiin. Jo Hoosiannaa lauletaan, ilovirsi riemuin kaikuu. Aito Kristus-kuva on arjen todellisuuden lävistävä. Kiitos vielä Perhon seurakunta, Juha ja Mikko, muistot juhlasta lämmittävät ja kannattelevat. Se kaikki tuntui niin todelliselta ja ihmeelliseltä. Häntä riemuin juhlitaan, Hän on poika – Taivaan Herran. Me emme ottaneet häntä vastaan, vaan hänen oli jo vastasyntyneenä lähdettävä hakemaan turvapaikkaa vieraaseen maahan. Kirkon penkissä istuessa pienen tytön jalat eivät ylettyneet lattiaan, niinpä heiluttelin jalkoja ja ihailin villasukkien varsia ja pukin tuomia uusia lapinlapasia, jotka olivat käsissäni koko kirkkoreissun ajan. Jouluaamu oli hämärä vielä, kun palasimme kirkosta kotiin. Siellä, missä vääristävät suomut voidaan pyyhkiä silmiltä, voidaan nähdä jouluyön ytimeen: minua – meitä ja koko maailmaa varten on syntynyt toivo! Toinen kuva on kotini seinällä pyhää perhettä kuvaten. Pian joulunjuhla tänne saa, valo loistaa kaikkialta. Silloin oli kaunis talvinen joulukuun puoliväli, lumihiutaleita tipahteli hiljalleen maahan taivaalta. Nyt adventinaika alkaa taas ja odotus mielen valtaa. Kuva erottuu selkeästi modernin taiteen näyttelyssä. Jäljistä päätellen niitä on täytynyt olla ainakin kaksi. Aivan teoksen alalaidassa erotan pienen pyyhkeen. Kuva herättää pyhyyden tunnon ja vie ajatukset arjen keskeltä kohti joulua. Kun viime juhannuksen aikaan tapasin 50 vuotta sitten ripillepäässeitä ikätovereitani, joku kysyi, ovatko juureni vielä Perhossa. Varmuuden vuoksi kurkistin ulos keittiön ikkunasta. Kun teosta tarkastelen lähemmin, huomaan siinä myös yllättäen jotain poikkeavaa. Ensimmäinen niistä tuo viestin toivomme lähteestä, joka ei ole meistä kaukana arjessakaan. Hän ei ole saavuttamaton, etäältä katsottava, vaan jokaisen rinnalla oleva Herra ja Vapahtaja. Paula Tarvainen Jyväskylä Suuri juhla . Siellä lepäävät isovanhempani, äiti, isä ja enkelivauvamme, jonka elämä päättyi ennen syntymää, myös appivanhempani sekä naapurin tyttö, jonka kanssa palasimme naapureiksi uudelleen perheellisinä ja paljon muita läheisiä. 23.12.2015 Katselen Neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta hänen sylissään. Ja onhan sillä muutenkin elinikäinen nautintaoikeus jokaiseen kotiin. Se on irralliselta vaikuttava ja teoksen kokonaisuuteen nähden vähintään erikoinen. Sanoin että kyllä on, mutta kunpa tuo kysyjä tietäisi, kuinka syvällä ne ovat. Ajatukset lähtevät liikkeelle. 2015 Samuel Salmi Oulun hiippakunnan piispa Joulun kaksi kuvaa . Urkujen soittoa ja virren veisuuta olin toki radiosta kuullut, mutta kirkonpenkissä Enkeli taivaan kuulosti aivan erilaiselta. Kuva on perinteisen kaunis, juuri sellainen kuin useimmat meistä ovat tottuneet näkemään ikoneissa ja mestaritaiteen maalausten jäljiltä. Odotamme lepoa, hiljentymistä ja rauhaa sekä parhaimmillaan pyhyyden kokemista jouluyön hiljaisuudessa. Siellä oli jäljet, jotka tulivat nurkan takaa seinän vierustaa pitkin ja olivat pysähtyneet ikkunan kohdalle, siinä oli tepasteltu edestakaisin. Lapsen silmin kirkko oli valtavan suuri ja valoja enemmän kuin missään olin ennen nähnyt. Kotiin saavuttuani havahduin kuitenkin näkemästäni. Kuva esitti mielestäni joulun matkaa Betlehemiin. Ostin sen Afrikassa köyhältä mieheltä, joka oli veistänyt puuhun oman uskonsa tulkinnan. Silmissäni siinsi porkkanalaatikon oranssi väri ja höyryävä riisipuuro, ja se kauha, jossa on tontun kuva. Sitten soi puhelin keskeyttäen tuon tunnelman, mutta vain hetkeksi. Joulu oli jo asettunut taloksi ja se saa asua meillä koko joulun ajan. Miten vahva esiymmärrys teoksen sanomasta olikaan ollut mielessäni! Jälleen kerran Natanael-nimisen taiteilijan välittämänä sain muistutuksen joulun sanoman rikkaudesta ja monikerroksisuudesta. Se tunne oli kuin taikaa, kuin pumpulin valkoista lunta, kuin pehmoisen nallekarhun paijaus, kuin söpö tupsukorvainen kurre, kuin töpöhäntäinen jänöjussi talvipuvussaan, kuin höyhenen sipaisu poskeen tai nenänpäähän, kuin Ystävän lämmin halaus. Kun Kuningasta odotetaan, kaikki kielet kiitokseen taipuu. Jouluvalmistelut, johon kuului kuusen haku ja joululeivonnaisten tekeminen olivat mieluisia asioita, jotka tehtiin yhdessä vanhempien kanssa. Mutta ne lapsuudenjoulut vuosien takaa ovat arvokkaita muistoja. 13 Perhonjokilaakso . Joulun kaksi kuvaa ovat meille tänään enemmän kuin ajankohtaiset. Lukijan runo Lapsuuteni joulut olivat aina runsaslumisia, oli koviakin pakkasia ja päivät hämäriä. Oli kaikkea hyvää, monenlaista, siltä se silloin tuntui. Siinä me olimme lähekkäin viltin sisällä lunta ja pakkasta paossa. Olihan siinä tuttu hahmo liikkeellä aasin kannattelemana, Maria ja Joosef hänen rinnallaan. Näin monen osalle saattaa käydä: joulu ja sen ihme antavat odotetun tauon arjen keskelle. Kärsivässä lähimmäisessämme meille syvimmältään näytetään Kristuksen kasvot. Jälkeenpäin selvisi, että Toropaisen Mantahan se oli siellä tiuku kaulassa kulkenut joulutonttuna. Tuo ihana Manta, jolla on ystävä herra Varis, ovat joskus kesällä samalla maitokupillakin ja Manta on tuonut metsästä tuliaisia herra Varikselle erään puun alle. Isosiskoni sai kerran kummallisen paketin, siinä oli yksi valmis lapanen ja toinen puoliksi tehty, kyllä sitä ihmeteltiin, mutta joulupukin kiireen tiliin se silloin meni. Ihan kuin koko talossa olisi leijunut pullan ja kanelin tuoksu. ”….maailman kautta kuljemme laulain, taivasta kohti matka vie.” Näiden joulujen välissä olen ollut saattamassa monia rakkaita kotikirkon multaan. Joulu oli tullut yöllä salaa meille kotiin ja asettunut taloksi, aivan kuin tontut, jotka hiipivät salaa ikkunoitten takana silloin lapsuudessa. Lauloimme ”maa on niin kaunis, kirkas luojan taivas, ihana on sielujen toivio tie…”.Tämän laulun sanat saivat uuden merkityksen, laulun jälkeen saattelimme rakkaan siskoni kotikirkon suojiin ruumiin siunausta varten. Kristus–lapsi ja pyhä perhe eivät kuitenkaan ole se kiiltokuva, joka vain saattaa tunnelmiin. Jokainen taideteos synnyttää mielikuvansa ja niihin meillä jokaisella on oikeutemme. Nyt ilojuhlaa valmistetaan, kun Kristus on syntynyt kerran. Istuimme vanhempieni ja siskojeni kanssa kylki kyljessä, lämmittäen toisiamme, sillä matka traktorin kyydissä oli kylmä. Puut, pensaat, talven kauneuteen, jotta valmista kaikki oisi. Kristus syntyi luoksemme, veljeksemme ja lohdutukseksemme monenlaisen rajallisuuden keskelle. Toinen muistuttaa rakkaudesta, jolle on annettava sija ja jota emme saa karkottaa pakosalle
Tonttukurssilaisilla oli myös mukavaa ja hyvä yhteishenki: toisilta lainailtiin aineksia ja toinen toistaan rohkaistiin ja autettiin. Tanja Pajukangas myöntää, että aina ei jaksa tehdä ja joskus tulee mieleen, että voi kunpa saisi aamulla jäädä nukkumaan. Kaikkien tonttujeni vaatteet on ommeltu kierrätysmateriaalista. Välillä tehdään huushollitöitä, puutöitä ja mitä milloinkin. Tunteja kyllä kertyi, yhtenäkin päivänä ompelin kymmenen tuntia. Siinä ne ovat olleet valmistumisesta asti ja ainakin Iivari, jonka vaatteet näyttävät enemmänkin kotitontun kuin joulutontun asulta, saattaa jäädä tupaan pysyvästikin. Se näkyy kasvoissa ja vaatteissa ja hyvä on, että jokaisella on omanlaisensa tonttu, hän sanoo. Isompina projekteina voidaan pitää talon remontoimista tai syytinkituvan rakentamista vanhalle väelle, mutta pienemmistä projekteista käyvät jouluaskartelut. Hän on koulutukseltaan ompelija, joten se selittää tonttuvaatteiden taidokkaat yksityiskohdat. Tässä vaiheessa pusseja oli kalenterissa vielä jäljellä. Tontut ovat ottaneet Pajukankaan olohuoneessa parhaan paikan takan vieressä. Mutta niitä päiviä on harvemmin. Runko tontuilla on rautalangasta, ihona kankaasta ommeltu pussukka. Viime vuonna tehtiin koko perheen voimin tonttuja ja enkeleitä. Useammin ehkä kuitenkin on niitä touhukkaita päiviä, jolloin äiti esimerkiksi iltanavetan jälkeen laittaa pullataikinan nousemaan, pyyhkäisee juoksulenkillä ja palaa leipomaan. Kansalaisopiston tonttukurssilla Liisa Niemelän johdolla kahdeksan jokilaakson naista valmisti noin puolen metrin mittaisia tonttu-ukkoja, ripeimmät parikin. –?Kasvojen muotoilu vapaalla kädellä oli aika haastavaa, kun ei ollut semmoista ennen tehnyt. –?Väinö taas on selkeästi joulutonttu punaisine lakkeineen. Nyt ei taida enää olla kuin yksi.. Jo viime vuonna Tanja Pajukangas oli haaveillut osallistuvansa tonttukurssille, mutta ei ollut niin ajoissa, että olisi mahtunut joukkoon. Kurssilta saimme kaavat ja sovelsin myös itse, Tanja Pajukangas sanoo. Nyt Pajukankaiden joulukodissa juhlaa odottavaa tonttujen joukko: Jalmari, Väinö, Iivari ja Armas. Perhekin innostui näistä jo tekovaiheessa, pienimmät pukivat tonttuja ja odottivat valmistumista, kuten minäkin, Tanja Pajukangas sanoo. –?Vaatteita ompelin kotonakin. Tänä vuonna jouluvalmisteluihin kuului vähän toisenlaisten tonttujen teko. Hänen työnsä on ruumiillista ja raskasta, päivät pitkiä ja työntäyteisiä. Tanja ja Annabella Pajukangas sekä syli täynnä itse tehtyjä jouluntuojia: Iivari, Väinö, Jalmari ja Armas. Isä-Antero sorvasi kehot ja äiti ja lapset koristelivat hahmot. Maatilan ruumiilliset työt vaativat rinnalleen vähän näpertelyä Joulunviettoon itse tehty jen tonttujen kera Alisa ja Tianna joulukalenterin äärellä Väinö-tontun kanssa. Aamulla navetassa ollaan viidestä yhdeksään, iltapäivällä neljästä seitsemään. Perhonjokilaakso KÖYHÄJOKI Vuokko Lahti Pajukankailla on aina jokin projekti menossa. Kyllähän itse tehdyissä tontuissa saa näkyä oma käsiala. Tanja Pajukangas on maatilan emäntä ja kahdeksan lapsen äiti. –?Vastapainoksi on pakko näperrellä jotain, hän toteaa. Välillä otettiin jostain massaa pois ja lisättiin toisaalle. Kaikkien tonttujen naamoista tuli erinäköisiä, Tanja Pajukangas kertoo. Kiersin kirpputoreilta etsimässä vanhoja vaatteita ja tein niistä tonttujen asut. Lautasen päälle alettiin muovata kasvoja, poskipäitä, nenää ja leukaa. Se ehkä muuttaa joulun jälkeen varastoon, talon tontuntekijät arvioivat. Oikeastaan yksi tontuista oli Annabellan toinen tonttu, mutta äiti viimeisteli sen loppuun. Tänä syksynä hän oli haukkana kansalaisopiston ohjelman kimpussa heti, kun se julkaistiin ja varasi paikat itselleen ja Annabella-tyttärelleen tonttukurssille. –?Lapset auttoivat nimien keksimisessä. Kasvot on tehty kovettuvasta askartelumassasta. Tai niitä, jolloin emäntä päättää Tontut ja niiden tekijät. ––?Vaikka ei olisi ommellutkaan itse, ei se haittaa. 14 23.12.2015 . Tanja Pajukankaalle kurssille osallistuminen viikonloppuina tarkoitti myös maatilan töiden rytmittämistä: iltanavetalle oli mentävä ajoissa, että ehti illaksi kurssille ja aamunavetalle aikaisin, jotta ehti päiväksi tonttuilemaan. –?Jos laskee tontuille hintaa, se on noin parikymppiä tonttua kohden, mikäli ei laske työlleen hintaa ollenkaan. Monesti nämä hankkeet liittyvät jouluun, mutta myös muuta on tehty. –?Innostus tonttujen tekoon oli niin kova, että tein kolme tonttua kahden viikonlopun mittaisen kurssin aikana, Tanja Pajukangas myöntää nauraen
Annabellalla on sylissään hoidossa ollut serkkuvauva, nojatuoleissa Tianna ja Amanda, kiikkutuolissa isä-Antero ja hänen luokseen menossa Taavi. Piparit ovat koristeena kunnes ne syödään joulun jälkeen. Me luulimme, että se tarkoitti autoa, mutta se olikin traktori, Alisa muistelee. –?Tänä vuonna kalenterin teko jäi aivan viime tippaan ja lapset jo hätäilivät, että ehditäänkö ollenkaan. Talossa käy myös paljon lasten kavereita ja serkkuja. Minä vaihdoin hääpuvunhelmat ompelimossa tähän maatilaan ja olen viihtynyt, Tanja Pajukangas naurahtaa. Tiitus yritti livahtaa kuvaushässäkkää pakoon takan päälle, mutta saikin tonttulakin päähänsä.. 23.12.2015 Viime vuonna Pajukankailla tehtiin tonttuja, joille isä-Antero sorvasi vartalot ja päät puusta ja äiti ja lapset vaatettivat ja maalasivat kasvot. Eteisessä heinäseipäässä roikkui kuitenkin tänäkin vuonna kauniita punaisia pussukoita joulukuun jokaiselle päivälle ja kussakin pussissa on ollut pieni herkku jokaiselle päivälle, kullekin lapselle, myös heille, jotka ovat vierailemassa tukiperheessä. Haastattelupäivänä yökylässä on juuri ollut kavereita ja Annabellalla hoidossa ovat pienet serkut naapurista. Ne ovat asettuneet keittiön tasolle itse tehtyjen kynttilänjalkojen ja ikkunalla lentävien seuraksi. Myös enkeleitä tehtiin viime vuonna. Iivarin vaatetus on sellainen, että se voi jäädä Pajukankaiden kotiin pidemmäksikin aikaa kotitontuksi. Joulu on Pajukankaan perheessä juhla, jota valmistellaan jo pitkään etukäteen, kuten tonttujen teko ja tekstiilienkin uudistaminen kertovat. Kerran oli, että ”semmoisessa mustassa, jossa on neljä rengasta”. Joulunakin työ rytmittää ja on vaikuttanut perheen perinteiden muodostumiseen. Perhe touhuaa paljon yhdessä, käy luonnossa, retkillä ja leikkii yhdessä. –?Anteron veli opiskeli Jyväskylässä ja löysimme kaveriporukasta toisemme. Tanja Pajukangas tekee navetallaan kymmeniä juustoja, joita hän vie lahjaksi oman perheen ja suvun vanhuksille, mutta joskus myös muille. Jouluna lämmitetään ulkosauna, jossa käydään vielä iltanavetan jälkeen ja sen jälkeen tulee pukki. Ne ovat minulle työtä, mutta tämä kaikki muu on mahtavaa. Lapsista vanhimmat Antton ,18, ja Annette, 16, ovat jo paljon opiskelujensa vuoksi pois kotoa, Annabella, 15, käy yläkoulussa yhdeksättä luokkaa, Amanda , 13, on seiskalla; Alisa,11, Taavi 10, Tianna, 8, ja Tiitus, 7, ovat Köyhäjoen koulussa. –?Minä en niin kamalasti eläimistä välitä. Parasta on maatilalla on se, että saa tehdä töitä ja olla oman miehen kanssa vuorokauden ympäri. Myös jättikokoiset joulupiparit koko perhe tekee koristeeksi jo hyvissä ajoin. Semmoisia kukkaroita ei ole, että tämmöiselle sakille pystyisi ostamaan. Olemme 19 vuoden yhdessäolon aikana hitsautuneet niin yhteen, että työskentely on helppoa. Minulla oli kolme vaihtoehtoa, jatkaa opiskeluja, jatkaa töissä tai tulla maatilalle emännäksi. –?Isäntäkin tekee omansa kiltisti. 15 Perhonjokilaakso . Lapsirakkaudesta kertoo myös se, että Tanja ja Antero Pajukangas toimivat myös tukiperheenä kahdelle lapselle, jotka viettävät heillä yhden viikonlopun kuukaudessa. Perheen traditioihin kuuluu, että äiti tekee joulukalenterin, jollaista ei kaupasta saa. Olemme yrittäneet välittää lapsillekin sanomaa, että tärkeintä ei ole lahjat, vaan että olisimme yhdessä ja rauhoittuisimme. Perheen lapset ovat tottuneet huolehtimaan omien huoneidensa siisteydestä. Anteronsa Tanja Pajukangas tapasi kaveriporukassa Jyväskylässä työskennellessään. –?Ne viikonloput mennään täysin lasten ehdoilla. Marengilla koristellut piparit roikkuvat nekin heinäseipääseen ripustettuina.. Niihin äiti ei kajoa, vaikka hän muutoin sanoo käyvänsä koko kolmesataaneliöisen kodin joka aamu navetan jälkeen läpi. –?Mitään valtavia lahjoja meillä ei jaeta. –?Lapset avaavat pussit vuoroaamuina ja sunnuntaisin on isompi yllätys tarinoineen. Koska lehmät on lypsettävä ja eläimet hoidettava aattonakin, eivät Pajukankaat mene jouluna aattohartauteen tai aamun kirkkoon vaan kirkossa tai joululaulutilaisuuksissa pyritään käymään jo ennen joulua. Työt toki tehdään silloinkin, mutta silloin puuhastellaan lasten kanssa vielä tavallista enemmän ja ollaan koko porukalla yhdessä. Kuka koristelee enemmän ja kuka vähemmän, mutta kaikki tekevät, Tanja Pajukangas paljastaa. –?Niin kuin esimerkiksi semmoinen arvotus, että mistä löytyy jotain. lähteä kutomaan verhoihin sopivat matot kyläyhdistyksen tiloihin entiselle kaupalle, kun kaupasta ei löydy sopivia. Pajukankaan perhettä olohuoneessa. Jokainen perheenjäsen tekee itselleen jättimäisen piparin ja koristelee sen marengilla. Niin koti pysyy järjestyksessä, hän toteaa. Yksi joulunalusperinne on myös leipäjuustojen tekeminen. –?Jonkinlainen järjestely ja siivous on pakko tehdä päivittäin
Jääkärikoulutus ja sotilasura olivat tehneet nuoresta miehestä ahkeran ja aikaansaavan tai ehkäpä luonne oli jo lapsuuskodin peruja. Julius Kedon tiedetään kertoneen myös, että itärintamalle mennessään he olivat nähneet haavoittuneita saksalaisia, jotka olivat kysyneet, että mihinkäs pojat menevät. Perimätiedon mukaan komea komentoääni saattoi olla perua Saksan jääkärikoulutuksesta ja sotavuosilta. –?Joskus tuolloin kolme jääkäriä neljännestä komppaniasta oli loikannut rintaman yli ja huudelleet, että tulkaa pojat täällä on hyvä olla. Hän teki uutterasti töitä niin sodassa kuin rauhan aikanakin. Julius Pulkkinen tuli Suomeen vasta 1919, mutta Oravasaari on niiden 19 jääkärin joukossa, joiden jäljet päättyvät siviilityöhön menoon. Julius Keto oli lapsista vanhin. Siellä santarmit olivat tarkistaneet, oliko passeja. Perhonjokilaakso Tänään tulee kuluneeksi päivälleen sata vuotta siitä, kun veteliläiset nuoret miehet Julius Keto, 23, ja Hugo Aho, 20, saapuivat jääkärikoulutukseen Saksan Lockstedtiin. Pienestä kunnasta ja tuon ajan tiedonvälitystavat tuntien se on ollut iso saavutus ja tarkoittanut voimakasta ”henkeä.” Kokkolaan päästyään Julius Keto ja Hugo Aho olivat kohdannut Albert Ahon ja myöhemmin lääninrovasti Johannes Sillanpääkin oli muistellut, että miehet olivat käyneet hänenkin luonaan. Siinä yhteydessä jääkäritkin pääsivät livahtamaan tarkastuksen läpi, muisteli Alpo Keto isänsä kertomaa. Koulutusvaiheen jälkeen jääkärikoulutetut siirrettiin Saksan armeijan mukana oppimaan taisteluja käytännössä Venäjän vastaiselle Riian rintamalle. Nämä olivat puhuneet, että suomalaisia miehiä menee Saksaan. Julius oli saanut takin, jossa oli oikealla puolella kuulan reikä. –?Keto oli ollut Isonkylän nuorisoseurantalolla yhdessä Ahon Hugon kanssa. Julius Keto oli syntynyt 1892 kauppiaantyttären Emma Finnilän ja pulkkislaista sukujuurta olleen Antti Pulkkisen (myöh. Siellä oli ollut kokkolalaisia koulupoikia, joiden äiti oli Torpasta. –?Muistelmien mukaan Albert toimi värvärinä, mutta ei omassa pitäjässä, kirjoittaa Marjatta Pulkkinen kirjassa Vanhaa Räyrinkiä. Näiltä Johnsonin veljeksiltä Keto sai ensimmäiset tiedot jääkäriliikkeestä, on kertonut Juliuksen poika Alpo Keto vuonna 1985 silloin koottuja historiateoksia varten. –?Julius Keto oli sankareista ainoa, joka palasi juurilleen, perusti perheen ja haudattiin kotiseurakunnan kirkkomaahan. Myöhemmin, kun Julius Keto palasi jääkärien matkassa Suomeen, muut veteliläiset jäivät vielä Saksaan töihin. Tunsiko Julius Keto räyrinkiläisen Hugo Ahon ennalta vai oliko sattumaa, että nämä kaksi nuorta miestä lähtivät yhtä matkaa ja tuliko heistä ystävykset vasta matkalla. Julius Keto osallistui muun muassa asemasotaan Misse-joella ja Riianlahden rannikkoasemissa sekä Aa-joen talvitaisteluihin. Uudesta avioliitosta hänelle syntyi pieniä sisaruksia yhteensä viisi, joista kolme oli ehtinyt jo syntyä ennen Juliuksen jääkärikoulutukseen lähtöä. Värväykseen ilmeisesti iso osuus ja syy oli myös sillä, että Hugon vanhempi veli Albert toimi jääkärivärvärinä ja järjesti suomalaisille nuorille miehille matkoja ja reittejä Saksaan. Lukemattomat ovat ne askeleen jäljet, mitkä hän on Salon maille jättänyt. Uuttera ja vaatimaton j. Edelleen Alpo Keto on tiennyt kertoa, että isänsä meni Herrosen Aarren kyytillä Kokkolaan. Onko niin, että Julius Kedon omat kengät ovat olleet huonot ja kyytikaveri on halunnut auttaa matkaan. Juliuksen Emma-äiti kuoli vuonna 1906 ja isä-Antti meni kauppa-apulaiseksi tulleen Johanna Eunikan kanssa uusiin naimisiin vuonna 1910. Tosin takki oli siihen mennessä vaihtunut. Alpo Keto puolestaan on kertonut, että Julius Keto oli lastaamassa aseita laivoihin salakuljetettavaksi Suomeen. Talo Finnilästä myytiin ja Antti-isä muutti uuden vaimonsa kanssa juurilleen Pulkkiseen. Sata vuotta sitten Saksassa oli koulutuksessa kuusi Vetelissä syntynyttä jääkäriä, kaksi Perhosta. Täysiä sisaruksia hänellä oli kolme. –?Siviiliin palattuaan Julius Keto alkoi uurastaa pellolla samalla tunnollisuudella kuin sodassakin. –?Kun jääkäreitä kaatui taisteluissa Saksan puolesta, alkoi kapinahenkikin kyteä. Perhonjokilaakson jääkäreillä kullakin on oma tarinansa ja monet heistä kuolivat nuorina. Perhe oli asustellut Finnilässä, jossa heillä oli talo ja jossa jatkettiin Emma-äidin isän perustamaa kauppaa. Keto) pojaksi. Auringon kanssa oli tapansa aamuisin nousta ja töihinsä kiirehtiä, kirjoitti hänen hautajaispuheessaan vuonna 1964 hänen vaimonsa veli, opettaja Matti Vesisenaho. Julius Keto taisteli etujoukoissa, kesti läpi vaikeuksien. Finnilä, myöh. Marjatta Pulkkinen kirjoittaa: –?Viimein tuli tieto Venäjän vallankumouksesta ja jääkärienkin mieliala kohosi. Yksi lappajärvinen kaatui, kun loikkarit olivat ilmoittaneet viholliselle miesten olinpaikan ja nämä saivat niskaansa tykistökeskityksen, Alpo Keto on kertonut. kun kaverukset Hugo Aho ja Julius Keto saapuvat. Oloja Saksassa on kuvannut Juliuksen poika Alpo: –?Ensin oli annettu hyvin huonoja, mutta pestyjä saksalaisia vaatteita. Juho Oravasaari siirrettiin työleirille helmikuussa 1917 ja Julius Pulkkinen saman vuoden joulukuussa, ja he siirtyivät siviilityöhön Hampurin seudun tehtaisiin, kirjoittaa Marjatta Pulkkinen Kohtalon vuodet Veteli -kirjassa. Helmikuun alussa (1916) hiihtelee Merenkurkun jäätä 18-vuotias Juho Oravasaari ja saapuu Lockstedtiin 25.2.1916, kirjoittaa Marjatta Pulkkinen kirjassa Kohtalon vuodet Veteli. Sieltä ohjattiin koulutuskeskukseen Lockstedtin leirille. –?Tuoreita terveisiä (aiemmin tulleet veteliläiset) saivat Vetelistä joulun aatonaattona 23.12. Se voi kertoa kahdesta asiasta; köyhyydestä, tai yleisestä innostuksesta siihen, että veteliläisiäkin saadaan lähettää isänmaan asialle. Tästä syystä ja osin rahan houkuttelemina iso osa jääkäreistä vaihtoi jääkäriyden siviilityöhön. Matka suuntautui Ruotsin eteläkärkeen Trelleborgiin ja siitä meren yli Sassnizin kaupunkiin Saksaan. Samaan paikkaan hän myöhemmin haavoittui. Vastassa olivat jääkärikoulutuksen saaneet, Saksasta Ruotsiin värväreiksi ja etappitehtäviin lähetetyt Vilho Suvirinne (Saksassa peitenimi Wilhelm Söderberg) ja Oiva Willamo, jotka antoivat matkaliput Ruotsin rautateille. Jotkut olivat sitä mieltä, että jääkäreitä pitäisi käyttää vasta Suomen rintamilla. Kemiin oli kokoontunut noin 40 suomalaismiestä, jotka kävelivät Haaparantaan Ruotsin puolelle merenjäätä pitkin. Työlomalle oli kirjan mukaan matkalla myös Hugo Aho, joka kohtasi tiensä pään junaonnettomuudessa. Kaiketi nimittäin suomalaisuushenkeä on ollut Vetelissä kovasti, sillä muutamia vuosia aiemmin venäläistämistoimia vastustavaan adressiin oli saatu 545 veteliläisen nimi ja yksi veteliläinen oli ollut sitä Pietarissa keisarille viemässäkin. Veteliläiskaksikon matka jatkui Kokkolasta junalla Kemiin. Joka tapauksessa tiedossa on, että hän oli saanut tiedon jääkärivärväyksestä Isossakylässä. Myöhemmin samaan komppaniaan tuli perholainen Matti Patovisti. Ei ole varmaa tietoa, asuivatko ensimmäisen avioliiton lapset Ketolassa vai olivatko he jo töissä talon ulkopuolella, sillä Pulkkiseen muuton aikoihin Juliuskin oli jo 20-vuotias. Aselaivoja lastatesJulius Keto oli urhea sotilas, mutta säilytti vaatimattoman talonpojan asenteen läpi elämänsä. Rintamilla olivat olleet kaikki veteliläiset jääkärit. Muut tämän jokilaakson jääkärit olivat muissa komppanioissa. –?Sattumalta juuri silloin oli tullut junalla pohjoisesta joukko metsätyömiehiä, jotka sanoivat, että ei siellä pohjoisessa kenelläkään passeja ole. Hän osti paikan, jonka mukaan hän myös uuden sukunimensä otti eli Ketolan ja alkoi käyttää sukunimenään Ketoa. Kyytimies Herronen on vaihtanut vielä kenkiäkin Julius Kedon kanssa. Perhosta koulutukseen oli mennyt marraskuussa Aappo Teofi ilus Puskala ja seuraavan vuoden helmikuussa, samoihin aikoihin Juho Oravasaaren kanssa joukkoon liittyi Matti Oskari Patovisti. Osa siirrettiin työleireille Altonaan tai he lähtivät suoraan siviilityöhön. Julius Keto liittyi neljänteen komppaniaan, samoin Hugo Aho. 16 23.12.2015 . Julius Keto oli tästä joukosta ainoa, joka palasi kotiseudulle, perusti perheen ja alkoi uutteran työnteon pienellä tilallaan. Ruokakuppi oli ruostunut ja sanottiin, että mennä vain hiekkamontulle hankaamaan se puhtaaksi, muisteli Alpo Keto. –?Kun saksalaiset olivat kuulleet, että vapaaehtoisesti rintamalle, he olivat pudistelleet päätään, Alpo Keto on kertonut. Jo aiemmin samana syksynä, suuren värväyksen aikana jääkärikoulutuskeskukseen olivat päätyneet veteliläiset Toivo Kolehmainen ja Julius Pulkkinen. Mahdollista on myös, että Julius Keto vietti aikaa nuorena miehenä paljonkin Räyringissä, koska hän oli kasvanut Finnilässä. Seuraavana vuonna Juho Oravasaari liittyi jääkärikoulutettavien joukkoon ja myös Vetelissä syntynyt apteekkarin poika Aksel Woldemar Falkenberg oli jääkärikoulutuksessa, oli mennyt jo ensimmäisten jääkärien joukossa keväällä 1915
23.12.2015 n jääkäri Julius Kedon ”jääkärinmorsian” oli kotikylän tyttö, kauppiaan tytär Laina Elma Vesisenaho, jonka kanssa hän viljeli maatilaa ja sai kahdeksan lasta. Vuokko Lahti Julius Kedon pojantytär, joka mielellään kuulisi vielä lisääkin paikallisten jääkärien vaiheista Jääkäreistä ovat kirjoittaneet myös Marjatta Pulkkinen Perhonjokilaaksossa 26.2.1998 ja Mikko Tunkkari Keskipohjanmaassa 24.2. Maaliskuun alussa tuli vielä viimeinen jääkäreitä ja aseita kuljettanut laiva. Ikänsä ja invaliditeettinsä vuoksi hän ei enää viime sodissa osallistunut rintamatehtäviin, vaan talvija jatkosodassa hän oli huoltojoukoissa ja koulutustehtävissä. saan hän oli tavannut niitä suomalaisia, jotka olivat kieltäytyneet lähtemästä rintamalle. Laina oli varakkaan kauppiaan tytär, oliko hänen isänsä Ruupetti myötämielinen nuorille vai ei, sitä emme varmasti tiedä. Erotessaan suojeluskunnan päällikön tehtävistä hänellä oli oma maatila hoidettavana, vaimo ja yksi lapsi sekä toinen lapsi tulossa. Suomesta oli kaikunut myös tietoja siitä, että venäläis-suomalaista yhteisymmärrystäkin oli ja että punakaartit tekivät omia tihutöitään palokunta-suojeluskuntia vastaan. Toivo Kolehmainen tuli pääjoukon mukana Arcturusja Castorlaivoilla myöhemmin eli 25.2. Sydämellisesti jääkärit otettiin vastaan. Aseiden lastaus Miraan ja Poseideoniin saatiin valmiiksi ja keskiyöllä 11.-12.2. 1980-luvulla Pulkkiseen saapui kaksi vanhempaa rouvaa, jotka kertoivat, että Julius Keto oli opettanut heistä toista, jääkäri Zilliacuksen sisarta ja Inga Winbergiä ratsastamaan kaartin maneesilla Oulunkylässä. Ensimmäinen lapsi, Katri syntyi saman vuoden syksyllä. Kun Julius Keto lähti jääkärikoulutukseen vuonna 1915, hän oli 23-vuotias. Vastaanotto päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun. Toivo Björkbackan kirjan mukaan ei ollut ollut. Eräs papinpoikakin oli yrittänyt kylvää epäluottamusta, etteivät lähtisi saksalaisten rinnalla taistelemaan, on Alpo Keto muistellut. laivat lipuivat merelle kannella olevien jääkärien laulaessa Porilaisten marssia. Jokainen tahtoi nähdä nuo vihreätakkiset sankarit, jotka nyt toivat isänmaalle pelastuksen ja toivottaa heidät tervetulleiksi, kiittää heitä, kirjoitti myöhemmin Matti Vesisenaho Julius Kedon hautajaispuheessa. 1920. Jääkäriluutnantti Juho Julius Keto kuoli 2.2.1964 ja haudattiin 15.2. –?Haava rinnassaan oli Keto johtanut taistelua. Vänrikiksi hänet oli ylennetty 15.5.1918. –?Hän ( Julius) oli ihmetellyt, miksi eivät lähde Suomeen, jos eivät halua Saksan puolesta taistella. Keto asui Winbergeilla ja Inga kertoi vanhempiensakin pitäneen Kedosta kovasti. Vuoden 1919 syksystä Julius Keto toimi Vetelin suojeluskunnan päällikkönä kevääseen 1921 saakka. Näiden ansioiden perusteella hänen ylennettiin luutnantiksi vuonna 1938. Vihdoin helmikuussa 1918 saatiin tieto, että jääkärien kotiin pääsy oli lähellä. Reservin upseerien ja aliupseerien seppeleen toivat eversti Paavo Pyökkimies, pankinjohtaja Hannes Närä, maanviljelijä Antti Klemola ja poliisikonstaapeli Toivo Vähäkainu sekä sotainvalidien seppeleen Eino Tunkkari ja Antti Pulkkinen. Öhquistin komennuskunnassa valittiin lähtemään myös veteliläinen jääkäri Keto, kirjoittaa Marjatta Pulkkinen. Keväällä 1918 oli ilmoitettu Kokkolasta, että jääkäri Keto on tulossa lomalle, mikä oli suuri tapahtuma Vetelin Pulkkisessa. Haavoittumisestaan Julius Keto oli Matti Vesisenahon mukaan kertonut, että hänen olisi voinut käydä pahemminkin, jollei hänellä olisi ollut Uusi testamentti povitaskussaan. –?Ei ehkä haluttukaan lähteä taistelemaan omaa kansaa vastaan. Sen jälkeen hän palveli edelleen 2. Toisessa kohdassa Susitaival kertoo tapahtumista pataljoonan esikunnassa, kun he olivat istuneet tarinoiden ja äkkiä ikkuna oli särähtänyt. Lapsenlapsia ja seuraavien polvien jälkeläisiä on sekä Perhonjokilaaksossa että maailmalla ja jokainen kantaa omanlaistaan tarinaa jääkäri-isästä ja -tutasta. pataljoonaan, josta everstiluutnantti Paavo Susitaival kirjoittaa kirjassaan Ahvola. Rintaan tuli räjähtävä kuula eli dum-dum-kuula. –?Näiden laivojen mukana ns. Juliuksen isä Antti Keto muistetaan Toivo Björkbackan kirjoittaman Pulkkisen perinnekirjan mukaan tunnettuna kyläläisenä sekä hyvänä hevosmiehenä. –?Vainajan arkku saatettiin pakkasen huurruttamalle hautausmaalle aivan kirkon välittömään läheisyyteen. Hän erosi vapaaehtoisesti palveluksesta 28.2. Kummallekin puolen tietä asetuttiin riviin ja pian saapuikin jääkärivääpeli Keto vihreässä puvussaan. Hänen mukaansa jääkäreiltä oli ehkä mennyt ohi, että Suomi oli julistautunut itsenäiseksi 6.12.1917. Se sattui juuri Uuteen testamenttiin, joka esti osan sirpaleista tunkeutumasta rintaan lieventäen siten haavoittumista. Mukana olleen kertomuksen mukaan jääkäri Keto oli ollut komea ilmestys jääkäripuvussaan ja kannuksissaan, kirjoittaa Toivo Björkbacka. Hänen mukaansa Julius oli hankkinut ”kannuksensa” jääkärikoulutuksessa ja suhtautuminen oli Ruupetillakin muuttunut. Elossa Juliuksen ja Lainan lapsista ovat vielä Impi, Airi, Matti ja Olli. Verisestä ja pitkästä asemasodasta kertovassa teoksessaan Susitaival vertaa hiljaista ja vaatimatonta jääkäri Ketoa vänrikki Stoolin tarinoiden kalpeaan nuorukaiseen Döbelnrunossa. Vesisenahon mukaan Julius Ketoa velvollisuudet kutsuivat pian takaisin palvelukseen, sillä oli luotava itsenäisen Suomen vakinainen armeija. Jääkärit saivat ajateltavakseen myös uuden järkyttävän asian, he saattaisivat joutua taistelemaan myös oman maansa kansalaisia vastaan. Perimätiedon mukaan Saksassa kauniskasvoisen Juliuksen olisi monikin neito halunnut, samoin hän oli tehnyt käytöksellään vaikutuksen Helsingissä. Equity-laiva, johon Julius Ketokin oli aseita lastannut lähti lokakuussa 1917 Saksasta Suomeen. Lainan isä Ruupetti Vesisenaho taas oli tullut Räyringin Pöyhöseltä ja perustanut kaupan aivan Juliuksen kodin lähelle, Keskitaloon. Seuraavana vuonna syntyi Kauko, Alpo vuonna 1926, Impi 1928, Terttu 1930, Airi 1933, Matti 1936 ja Olli 1940. Julius Keto komennettiin 2. Alpo Keto on tiennyt kertoa, että 85 miehen etujoukoissa Suomeen, Vaasaan tullut Julius Keto oli kohdannut kirjailija Unto Karrin eli Lenni Laakson, joka oli kolmen miehen jääkäriryhmän tavattuaan tarjonnut heille illallisen hotellissa. Sota-ajan tekojen laadusta ovat todisteena vänrikin arvo sekä kaksi vapaudenristiä ja vapaudenmitali, mikä määrä vapaussodassa tuli vain harvan jääkärin osaksi. Kantajina olivat nyt vapaussoturit ja upseerit, uutisoi hautajaisista Keskipohjanmaa-lehti. Sieltä Vetelinkin suojeluskuntalaiset hakivat hevosilla aseita joulun aikoihin, kirjoittaa Marjatta Pulkkinen. Suomalaisten intoa laimensi Marjatta Pulkkisen kirjoittaman mukaan se, että Suomesta kantautui tietoja että suomalaisista osa oli siirtynyt venäläisten puolelle. Julius vei Lainansa vihille seuraavan vuoden keväällä 8.5. Kuitenkin Julius Keto avioitui vuonna 1920 Laina Elma Vesisenahon kanssa. Karjalan vaakunaa käsivarressaan kantavan sankaripojan ottivat kyläläiset vastaan laulaen laulun ”Kaunis Karjala, isiemme maa, työhön, jaloon taisteluun sun poikajoukkos saa”, Matti Vesisenaho kuvaili. Edelleen Alpo Keto on kertonut, että kolme etujoukon jääkäriä, (Evert Oskar ) Ekman, Slunga (Hugo Suoranta) ja Julius Keto komennettiin Karjalan rintamalle lähelle Viipuria. 17 Perhonjokilaakso . –?Vuoden verran Julius Keto palveli armeijassa. Sen tiedämme, että kun Julius tuli jääkärinä takaisin kotikylään, oli tämä kotikylän kauppias lipun kanssa häntä vastassa. Vesisenahon Ruupetti marssi fl akun eli lipun kanssa edellä. –?Joku otti Juliuksen pyörän haltuunsa ja jääkäri asettui marssivan kulkueen keulaan. --Keskustelu ei enää ottanut sujuakseen, puristimme aivan tyynenä pysyneen Kedon kättä ja nukahdimme väsyneen sotilaan sikeään uneen. Karjalan Rykmentin 10. 1919, mutta säilytti oikeuden käyttää sotilasvirkapukua. Vain kansakoulun käyneenä oli kuitenkin vaikeuksia rauhanajan palveluksessa, sillä jatkoopintoja olisi vaadittu. –?Suomeen oli tuotu läpi venäläisen valvonnan toista tuhatta upseeria ja aliupseeria ja sellainen asemäärä, joka riitti suurin piirtein koko valkoiselle armeijalle. Hänen tuleva vaimonsa Laina oli kuusi vuotta nuorempi eli vasta 16-vuotias. Mikäli heittäytyy romanttiseksi, voi uskotella, että tässäkin jääkärin tarinassa kaiken takana on kyse jääkärin morsiamesta, ei mistään salaisesta saksalaisesta, vaan kotikylän tytöstä. se oli juhlapäivä silloisessa valkoisen Suomen pääkaupungissa. Kun tultiin Helleville, Vesisenahon pihaan, piti Ruupetti puheen sotasankarin kunniaksi. –?Mutta tammikuussa, kun saksalaiset tunnustivat Suomen itsenäisyyden, juhlittiin. Hautajaisissa jääkärin arkkua peitti Suomen lippu ja Jääkäriliiton puolesta kunniaa osoittivat entiset jääkärit Julius Salin, Markos Hassel ja Valter Sandström. Karjalan rykmentissä (myöhemmin Itä-Suomen jalkaväkirykmentti nro 5) ja edelleen nuorempana upseerina KKR:n II pataljoonassa 18-19. Suurin oli järkytys oli niillä jääkäreillä, joiden oman perheen jäseniä oli punaisten puolella, kirjoittaa Marjatta Pulkkinen. Matti Vesisenaho arveli myöhemmin puheessaan, että tunne oli ehkä sama kuin aiemmin oli ollut Vaasassa, kun jääkärien pääjoukkoa vastaan otettiin. –?Harhakuula oli tehnyt lasiin reiän ja jatkanut matkaansa kamarin seinään muutaman sentin Kedon päästä. –?Matka tiedettiin vaaralliseksi, mutta monien vaiheiden jälkeen se saapui Etelä-Pohjanmaan rannikolle, johon osa aseista purettiin ja loput Kokkolan ja Pietarsaaren välissä sijaitsevan Tolvmansgrundetin saaren rannikolle. –?Kaikki, jotka kynnelle kykenimme menimme Kruunun metsän kohdalle häntä vastaan. –?Vaasaan saavuttiin 18.2. Ei ole aivan varmaa, seurustelivatko nämä nuoret tai minkälainen suhde heillä oli. Kuka tietää, valitsiko Julius Keto sotilasuran ja rakkauden ja perheen väliltä vai maatilan ja sotilasuran väliltä. 2008.. Vapaussodan päätyttyä hänet määrättiin opettajaksi alipäällystökursseille Sortavalaan vuonna 1918. Kaikkea kun ei voinut saada
Hänellä kuitenkin oli myös lypsykarjaa. Näin ainakin ajattelee isiensä elämäntyötä maanviljelijänä jatkava Antti Leponiemi. Eläinten ja peltojen hyvä hoito on tärkeää edelleen, mutta tarvitaan paljon muutakin. Senkin vuoksi asioiden on oltava kunnossa. Tila tarjoaa hänelle elinkeinon, mutta Tiia-vaimon on käytävä töissä kodin ulkopuolella. 18 23.12.2015 . Toistaiseksi Tiia käy opettajana Kaustisella ja Antti hoitaa tilaa. Tarvitaan aivan uudenlaista ”hoksnokkaa” sen suhteen, mitä ihmiset arvostavat, miten käyttäytyvät, mitä haluavat syödä, mistä ostavat ruokansa ja mitä maailmalla tapahtuu ja miten se vaikuttaa suomalaiseen maatalouteen. Kuluneen vuoden aikana tilan asioita on tarkastettu kolmeen eri otteeseen erilaisina EU-tarkastuksina. Leponiemen tilalla on nelisenkymmentä ylämaan nautaa ja peltoa nurmiviljelyssä noin 80 hehtaaria. Leponiemen tilalla jatketaan vuosisataisia perinteitä luomulla, ylämaannaudoilla, tilamyymälällä ja maahengellä... Sanojensa vakuudeksi hän kertoo tarinan tilan edellisestä siitossonnista, jolta oli toinen korvamerkki pudonnut ja toinenkin putosi juuri teurastuskuljetuspäivän aamuna. –?Tuntuuhan se aika kohtuuttomalta. –?Semmoista tämä homma nykyään on. Teurastamolle asiaa ei ole ilman korvamerkkiä. Veteliin päätettiin muuttaa ensimmäisen lapsen kanssa, vaikka työpaikkaa ollutkaan. Ylämaan naudat Leponiemen tilalle ovat tulleet viitisen vuotta sitten. Meidän kannattavuuslaskelmamme on tehty niin, että siinä on myös opettajan palkka mukana, Tiia Leponiemi sanoo. –?Meidän tilamme on kuitenkin sen verran iso, että jos meiltä kannattavuus loppuu, silloin loppuu koko suomalainen ruoantuotanto ja maatalous. Silloinen isäntä, Seppo-isä, oli hankkinut ne ja samalla kolmisenkymmentä villisikaa ähtäväläiseltä tilalta. Eläinlääkäriäkin pyydettiin avuksi, mutta siitäkään ei ollut apua. Hän opiskeli Oulussa äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi ja Antti historian opettajaksi. Koska emme varsinaisesti tarvitse kaikkia peltoja omaan käyttöön, olemme pyrkineet yhteistyöhön muiden kanssa, muun muassa lannanlevityssopimuksia tekemällä. Opettajien sijaisuudet työllistiTiia ja Antti Leponiemi ideoivat koko ajan uutta, jotta jonain päivänä he voisivat vielä työskennellä tilalla yhdessä. On osattava laskea kannattavuutta monelta kantilta, toisaalta ja toisaalta. –?Minäkin kyllä haluaisin työskennellä tilalla, mutta toistaiseksi se ei ole kannattavaa. Lopulta teurasautossa merkit saatiin laitettua. Antti Leponiemi tiedostaa yhteiskunnassa leijuvan tulevaisuuden epävarmuuden ja myöntää, että tukipolitiikka vaikuttaa nykyviljelijän elämään. Silti hän katsoo tulevaisuuteen luottavaisena. Hän on vaihtanut lypsykarjan vapaasti laiduntaviin ylämaan nautoihin ja luomuviljelyyn. Töissäkin ehdittiin olla vähän aikaa, Tiia Pietarsaaressa ja Antti Perhossa. On osattava olla myös mukana sosiaalisessa mediassa. Toisaalta – samalla menee iso tukisumma. Esimerkiksi naudalta puuttuva korvamerkki voi aiheuttaa vaikkapa viiden prosentin tukien leikkauksen, jolloin puhutaan tuhansien eurojen menetyksistä. Tuolloin Antti ja Tiia Leponiemi olivat vielä autuaan tietämättömiä, että heistä tulee tilan jatkajia. Omia pelloista on kuutisenkymmentä hehtaaria ja loput on vuokrattuja. Vuokrapeltoja Leponiemet vähentävät, sillä niiden satoa ei tarvita omaan käyttöön. Jokainen tuollaisten isojen eläinten kanssa työskennellyt tietää, että toistatuhatta kiloa painavalle sonnille ei ihan niin vain lähdetä korvamerkkiä laittamaan, Antti Leponiemi sanoo. Nykyään se ei enää riitä elättämään. Uuden ajan maatila. Koko ajan on mietitty, miten tilaa pitäisi kehittää, jotta saataisiin tehdä yhdessä töitä tilalla. –?Emme olleet koskaan sanoneet, että emme jatkaisi tai emme tulisi. Olimme vain lähteneet opiskelemaan aloja, jotka meitä kiinnostivat, Tiia Leponiemi sanoo. Sen vuoksi on perustettu tilamyymälä ja myydään oman tilan lihaa sieltä suoraan ja jalosteina. Isolla tilalla prosentuaalisesti pienkin tukien leikkaus vaikuttaa suuresti. Siihen en taas usko, hän sanoo. Perhonjokilaakso TUNKKARI Vuokko Lahti Ennen maatilalla riitti, että isäntä ja emäntä osasivat hoitaa karjansa ja peltonsa hyvin
Tilan sijainti Vetelin Tunkkarilla valtatien varrella antaa uskoa siihen, että väki vielä löytää hakemaan lihansa suoraan tilalta. Tämä kuva on otettu Talonpojan Navetan joulumarkkinoilta, jossa ostoksia Leponiemen pöydässä teki Ann-Christin Alaspää. Nyt eläkeikä on korkeammalla, eikä hän enää pääsisikään. Kasvainta voi toivottavasti leikata pois, kun se uusiutuu. –?Kasvatusaika on siis kaksinkertainen tavalliseen mullikkaan verrattuna. 19 Perhonjokilaakso . Kerran on löytynyt kuollut vasikka, jota oli puskettu mahaan. –?Kasvain löytyi näköhäiriöiden kautta. Leponiemillä on kaksi lasta, seitsemänvuotias Lauri ja viisivuotias Anna. Siihen saakka vasikat saavat olla emojensa kanssa. Emme pelänneet niinkään sikaruttoa vaan sitä, että ne ovat säikähtäneet metsänreunassa jotain petoja tai muita liikkujia. Joulupöydässä heillä villisikaa ainakin syödään. Sen maku on aivan erilainen kuin tavallisen sian. Vanha väki ei ole vielä vanhaa ja ovatkin nuoremman parin apuna milloin lastenhoitajina, milloin makkarakuskeina. Tiian saatua viran Kaustisela, alkoi ajatus Veteliin jäämisestä tuntua hyvältä. Nyt on vain elettävä eteen päin ja katsottava, milloin seuraavaa tarvitaan. Helppoa ylämaan naudoissa on se, että ne pärjäävät ympäri vuoden ulkona, eivätkä tarvitse navettaa. Antin vanhemmat rakensivat valtatien varteen ”syytinkituvan” pankinjohtajan ohjeen mukaan: savu saa näkyä, mutta piippu ei. Se ei aiheuttanut kipua tai muutakaan vaivaa kuin että näkökenttään ilmestyi sellainen vääristymä kuin vanhassa ikkunalasissa, Antti Leponiemi sanoo. Ei ole sanottua, etteikö Leponiemessä vielä villisikojakin nähtäisi, sillä aitaukset ovat yhä olemassa. Sen vuoksi moni kokeilee niiden pitoa, mutta elinkeinona kasvatus vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä teuraspainonsa eläin saavuttaa vasta kolmen vuoden iässä. –?Eläimet muuttuivat myös säikyiksi ja aggressiivisiksi. Vaikka Antti Leponiemi on isännöinyt tilaa vasta parin vuoden ajan, eläimet ovat oppineet kunnioittamaan häntä. Ylämaan naudat ovat suuresta koostaan huolimatta söpöjä eläimiä. Lapsia eläimet rakastavat, mutta luonnollisestikaan yksin lapset eivät saa aitauksiin mennä. –?Kinkkuna. Siihen voi mennä kuukausia tai vuosia. Villisika on läsnä myös myymälässä – taljana seinällä. Sitä koskettamalla voi huomata, kuinka karkea karva eläimellä on. Hän osoittaa pitkää arpea kallossaan ja toteaa rauhallisesti, että syöpä hänen aivoissaan on. Säilykkeenä myytävää maustettua villisikaa he suosittelevat kokeilemaan vaikkapa pihveinä. Ensimmäinen leikkaus Antille on tehty neljä vuotta sitten ja toinen vuosi sitten. Antti Leponiemi on leikattu kahdesti, eikä hänen mukaansa aivosyöpään parantavaa hoitoa ole. Kesällä karannut nautalauma tuli kiltisti perässä kun hän aikansa niille motkotti ja lähti sitten lempeän päättäväisesti kuljettamaan kävellen takaisin aitaukseen. Se on voimakkaampi ja rasvaisempi. Aitausten täytyy olla kunnossa, mutta eläimet eivät karkailisi tuskin muutoinkaan. –?Muutkin voivat meille tulla eläimiä katsomaan, mutta lupa täytyy kysyä turvallisuussyistäkin, Tiia ja Antti Leponiemi sanovat.. Hyvää se silti on, Tiia ja Antti vakuuttavat. Leponiemen tilalla nimittäin ylämaannaudasta ja villisiasta on teetetty jalosteita, erilaisia makkaroita ja säilykkeitä, joita myydään paitsi tapahtumissa, myös oman tilan myymälästä. Sekin todennäköisesti vahingossa. Villisikaa tilalla ei enää kasvateta, vaan siat on lähestulkoon myöty ja syöty, kun kävi ilmi, että kahdesta karjusta oli valittu väärä: jälkeläisiä ei kuulunutkaan. Sonni on oikeastaan aika välinpitämätön laumastaan, mutta kun vasikat kasvavat kohti aikuisuutta, se lakkaa sietämästä sonnipoikia ja ne on pakko vierottaa noin puolen vuoden iässä. Aivokasvaimen kanssa vain elettävä Leponiemien luottavainen ja elämänmyönteinen asenne tuntuu ihmeelliseltä, kun kuulee, minkälainen sairaus Antti-isännällä on. –?Jossain vaiheessa aloimme pohtia, että isällä olisi mahdollisuus jäädä sukupolvenvaihdoseläkkeelle vanhojen ehtojen mukaan nuorempana. Toisaalta eläimet eivät ole aggressiivisia ihmiselle tai toisille eläimillekään, mutta yksi vahinko on sattunut. –?Toki vasikoille tapahtuu joskus vahinkoja ja samalla koko lauma voi lähteä liikkeelle. –?Nyrkin kokoinen pala sieltä puuttuu, mutta näköjään siellä on niin paljon ylimääräistä, sillä mihinkään se ei vielä vaikuta, hän naurahtaa. 23.12.2015 Oman tilan lihoja ja jalosteita myydään tilamyymälästä kotoa, mutta varsinkin joulun alla on jaksettava myös kiertää tapahtumia. Villisioista Leponiemet joutuivat luopumaan, koska uusia possuja ei alkanutkaan kuulua. –?Karjussa oli tehty väärä valinta, siitä ei ollutkaan jälkeläisten tekoon, Antti Leponiemi sanoo. Teimme ratkaisun viimeisten joukossa. –?Eläimillä on voimakas laumahierarkia. vät molempia Perhonjokilaaksossa. On kuitenkin mahdollista, että villisikoja tilalle tulee vielä uudelleen
Pidemmän kesäloman pitämistä hankaloittaa se, että kesä on nuohouksessa vilkkainta sesonkiaikaa. –?Kaikki opittu on sitten kyllä tehokkaasti unohtunut, Ahti toteaa. –?Itsekin litteran sain, mutta en sitä tarvinnut, kun pääsin perille veljen kyydissä. ”Piisiharjat” olivat keskenkasvuisia lapsia, jotka nokikolari laski köyden varassa ahtaaseen hormiin kaapimaan noet irti. Tuollaiset mielikuvat eivät ole Ahti Pallarille mieleen. Tuolloin hän loukkasi vähän selkäänsä ja oli muutaman päivän poissa töistä. –?Harjaakaan ei pidä pudottaa hormiin miten sattuu, hän toteaa iskuharjan etenemistä kuunnellen. Ahti Pallari ei jätä nuohoamista eläkeiästä huolimatta Rovaniemeltä Ruotsin kautta Perh ”Pakolaisiahan sitä olimme mekin.” ”Jokainen päivä työssä on erilainen.”. Vaadittavat kuusi tai seitsemän kurssia hän suoritteli työn ohessa ympäri Suomea ja sitten oli vuorossa varsinainen tutkinto Tampereella. Hän aloitti turkismuokkaajana nahkatehtaalla, josta siirtyi töihin Best-hallille Kruunupyyhyn. Mutta suomalaisille lapsille, jotka ovat tottuneet varaaviin takkoihin ja mutkitteleviin savukanaviin, savupiipusta yön pimeydessä kulkeva joulupukki on aina ollut suuren ihmetyksen ja epäuskon aihe. Monet Suomen kylät käytännössä tyhjenivät työikäisistä massamuutossa Ruotsiin. Periaate on, että minä raaputan sinun selkääsi ja sinä minun. –?Suomalaiset tekivät raskaita ja likaisia hommia, joihin ruotsalaiset eivät halunneet mennä. Ahti kävi ruotsin kursseilla, ja työmaaporukassa yhteisenä kielenä oli ruotsi; suomalaiset oli ripoteltu töihin hajalleen ympäri telakkaa. Ruotsissa taas oli pulaa työntekijöistä. Ei ollut tavatonta, että ”piisiharja” jumiutui väylään. Yhtäjaksoista vuosilomaa hän ei ole pitänyt koskaan, paitsi jonkin satunnaisen viikon. –?Pakolaisiahan sitä olimme mekin, Ahti sanoi nykytilanteeseen viitaten. Haukkumasanana fi njävel oli kuitenkin ahkerassa käytössä. Siitä ei ole tietoa, oliko Ruotsissa tuolloin niitä, jotka vihasivat ”fi njäveleitä” siksi, että nämä veivät ruotsalaisilta heidän työpaikkansa, vaikka tuskin naisia sentään. Perhon lääkäri Markku Lilja kirjoitti työkyvyttömyystodistuksen, jonka nojalla Ahti haki vakuutuksestaan korvausta. Enkä osaa moittia siirtymiäkään, sillä tykkään ajamisesta, Ahti selittää. Suomalaisten ohella telakalla oli töissä paljon turkkilaisia ja Balkanin alueelta tulevia siirtolaisia. Rovaniemen maalaiskunnassa varttunut Ahti lähti keskenkasvuisena Ruotsiin 1970. Nuohoustyö häneltä sen sijaan sujuu lähes 36 vuoden kokemuksella. Perhon nuohoojaksi Ahti päätyi pääsiäisenä 1980 edeltäjän eli Jari Koivukosken siirtyessä autojobbariksi Veteliin. Häntä ei voisi parhaalla tahdollakaan ajatella laskemassa omaa taikka toisen lasta ahtaaseen ja nokiseen savupiippuun, jonne hän ujuttaa harjankin varovaisesti, kuin hormin kulkua kuunnellen. Vakuutusyhtiö keksi kuitenkin tulkita vaiAhti Pallari ei työssään säiky räntäeikä vesisadettakaan, sillä vetimien on oltava sään mukaan. Pitkälle uralle on osunut vaaratilanteitakin. Tauoilla eri maista tulevat hakeutuivat kuitenkin omiensa joukkoon ja puhuivat omia kieliään, suomalaiset myös. Vaikea on kuvitella raamikasta Ahtia myöskään ahtautumassa savupiippuun – edes siihen vanhaan englantilaiseen – lahjasäkki selässään. –?Sateen liukastamilla tikkailla on vain oltava tavallista varovaisempi, sanoo Ahti, joka on työsk ta. Ahtin yhdeksästä sisaruksesta seitsemän on asunut ainakin osan aikaa Ruotsissa, ja yksi veli työskentelee edelleen öljynporauslautalla jossain Skotlannin rannikon tuntumassa. Niistä useimmat ovat olleet vähäisiä, kun esimerkiksi puutikkaiden piena on pettänyt jalan alla. Jos on useampi pyhä peräkkäin, minä suorastaan odotan töihin pääsyä. Ehkä oli, tai ehkä ei. Oltuaan pari vuotta talonmies-autonkuljettajana Kalle Lindroosilla hän työskenteli ensin betonitehtaalla Alavetelissä ja sitten öljysoraasemalla, jossa ajoi pyöräkuormaajaa. Perhonjokilaakso PERHO Sakari Vainionpää Englannissa ja Amerikassa joulupukki löytää tiensä koteihin savupiipun kautta. Vanhoissa englantilaisissa taloissa väljä savupiippu nousee suoraan takasta katolle, ja hormin seinämään oli joskus muurattu jopa metallipuolat kiipeämistä varten. Joulupukin ohella vorotkin saattoivat tunkeutua taloon savupiipun kautta. 20 23.12.2015 . Kun edessä oli paluu armeijaan Suomeen jo 1972, kovin toimivaa ruotsin taitoa ei ehtinyt kehittyä. Ennen nuohoojaksi ryhtymistään Ahti ehti jo touhuta yhtä ja toista. Suomea riivasi ankara työttömyys, saatavilla oli korkeintaan työttömyystöinä teetettyä risusavottaa. Volvolta Ahti siirtyi pian Arendaliin Götaverken-laivatelakalle. Mutta jos vapaan pitämisen tarve yllättää, Ahti tekee yhteistyötä Kivijärven nuohoojan kanssa. Heti Göteborgiin päädyttyään Ahti oli tavannut perholaisen Tuula Juutilaisen, jonka kanssa askeleet passasivat mukavasti yhteen. Lapset olivat vähäiseen ansioonsa pakotettuja, kun isien tienestit eivät riittäneet perheen elatukseen, vaikka he usein yskivät itsensä kuoliaiksi jo neljänkymmenen ja viidenkymmenen ikävuoden välillä. Yhtä surkeita lasten töitä löytyi korkeintaan hiilikaivoksista, joissa lapset kiskoivat hiilivaunuja kontaten ahtaissa käytävissä, tukahduttavan pölyn keskellä. Chimney sweep puolestaan tiesi ja tunsi, millaista savupiipussa oli, eikä heidän tehtävänsä ollut kadehdittava – ei edes entisajan Englannin mittapuun mukaan. Pariskunnalle löytyi yhteinen kerrostaloasunto pariksi vuodeksi. Siellä edessä oli ensin kuuden kuukauden palkallinen hitsauskurssi, ja sitten kentälle töihin. Parasta ovat kontaktit ihmisten kanssa sekä se, että jokainen päivä on erilainen. –?Olen viihtynyt ja viihdyn työssäni. –?Ei tarvinnut kuin mennä Haaparantaan ja sanoa haluavansa töihin, niin käteen lyötiin littera Göteborgiin ja Volvon tehtaille, Ahti muistelee. Mutta kerran hän putosi pahemmin murtaen jalkansa ja loukaten selkänsä. Ahtin armeijan jälkeinen työhistoria Suomessa on värikäs kuin lapsen paita