Musiikkilukion konsertissa kuullaan tänä vuonna kolme oman oppilaan sävellystä. Lisää Kaustisen kamarimusiikkiviikosta Kamarin kaiku -liitteessä sivuilla 13-16. –?Tässä konsertissa ei kuulla populaarimusiikkia, vaan keskitytään taidemusiikkiin. – Koululaisille pyritään luomaan yhteys Sibeliukseen eli että he osaisivat yhdistää kappaleita säveltäjään. Konsertin valmistelu on mainio tapa yhdistää sävellysopin tunteja esiintymiseen ja orkesterinjohtoon, Mika Jämsä sanoo. Pasuunaa pääinstrumenttinaan soittava abiturientti myös johtaa esityksen konsertissa itse, mikä jännittää häntä paljon enemmän kuin itse sävellyksen julkituominen. 867 5622 Kokkolantie 3, 69600 Kaustinen Puh. Frans Veskoniemen sävellys puolestaan esittelee keskiaikaisen ritarin mielentiloja. Liisa-Maria Koskelan, Jutta Kankaan ja Frans Veskoniemen sävellykset kuullaan sunnuntaina musiikkilukion konsertissa. Hänen kanssaan koululaiskonserteista vastaavat Marianne Oivo ja Veera Luomala. Kamarimusiikkiviikko soi tuhansille ihmisille Musiikkia koko pitäjälle Kamarimusiikkiviikon tiedottaja Anni Järvelä sekä taustalla soittavat isänsaä Mauno Järvelä ja sisarensa Siiri Virkkala odottavat musiikin koskettavan monia kaustislaisia viikon aikana. Toholampilainen LiisaMaria Koskela on säveltänyt kolmiosaisen teoksen pasuunalle ja jousille. Sen vuoksi mukana on myös yksi joululaulu, kertoo koululaiskonsertteja kokoamassa ollut Siiri Virkkala. –?Haluamme nostaa säveltäjien osuutta näkyväksi ja muistuttaa, että Kaustinen ja musiikkilukio on edelleen myös säveltäjien tuottaja, Taina Lehtonen muistuttaa. Solistina orkesterilla on kansainvälisestikin tunnettu sopraano Helena Juntunen. Ohjelmisto painottuu tällä kertaa akustiseen musiikkiin, esittelee musiikin lehtori Markus Luomala. Se on tehty moodeilla eli entisaikojen kirkkosävellajeilla. Seinäjokelainen Jutta Kangas on säveltänyt iloisen ja rytmikkään häämarssin. Musiikki kiertää tapahtumilla musiikkia viedään huoltoasemille ja lounaspaikkoihin. –?Se on tälläkin kertaa valtava musiikkilukiolaisten taidonnäytös, jossa on monenlaista; klassista, kansanmusiikkia ja jatsiakin. SUURI KANGASALE! SUURI KANGASALE! AB JAKRI OY AB JAKRI OY KAIKKI KAIKKI KANKAAT KANKAAT –30% –30% Teerijärvi, Eteläinen Teerijärventie 8, p. –?Siitä on tulossa kokonaisuudessaan neliosainen teos, mutta tähän konserttiin eivät muut osat ehtineet, säveltäjä paljastaa. Sen sijaan niissä keskitytään Salonkylän Sibeliukseen eli Wiljami Niittykoskeen, jonka syntymästä on 120 vuotta. –?Hän soittaa kesätapansa mukaan aamuisin huoltoasemallakin, Siiri Virkkala arvelee. Musiikkilukion rehtori Taina Lehtonen arvelee, että tapahtumilla saatetaan tavoittaa suurempi määrä kuulijoita kuin koko pitäjän väkiluku on. Varsinaisten konserttien lisäksi musiikkia viedään kaikille kouluille, vanhainkodeille, kauppoihin ja huoltoasemille. 020 7109 970 KAUSTISEN VARAOSAT OY KAUSTISEN VARAOSAT OY Numero sen kertoo. Konserteissa Sibeliuksen sävellykset tahdittavat Elina Karjalaisen satuja Koivu ja Kuusi. Toinen musiikin lehtori, ensimmäistä kertaa oppilaitaan kamarimusiikkiviikkoon luotsaava Mika Jämsä haluaa myös pitää kiinni PH:n perinnöstä, että musiikkilukion konsertissa keskitytään valtavirran ulkopuoliseen musiikkiin. Sen alkusoitto on jykevä, pizzicato-osa on hauska ja fi naali rytmikäs. –?Voidaan varmasti puhua tuhansista kuulijoista viikon aikana, tapahtuman tiedottaja Anni Järvelä toteaa. Lapsille tarjoillaan Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Metsässä soi Sibelius -konsertteja. –?Se on sävelletty pianolle, mutta sen esittää jousisoitinryhmä ja lisäksi Mika Jämsä sooloilee siinä trumpetin kanssa, hän kertoo. Kamarimusiikkitalkoissa ei soiteta lainkaan Sibeliusta, lupaa Mauno Järvelä. Sävellystyötä on ohjannut Markus Luomala. Viikon puolivälissä kuullaan lauluja vankilasta, kun gambisti Mikko Perkola tuo renesanssista tähän päivään konsertissaan ja tulevana torstaina viikon vakiovieras Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri vetää Kaustinen-salin täyteen Mozartin ystäviä. Halsuan, Kaustisen, Perhon, Ullavan ja Vetelin paikallislehti Torstai 22.1.2015 | nro 4 KAUSTINEN Vuokko Lahti Kaustisen kamarimusiikkiviikon aikana järjestetään lukuisia konsertteja ja soivia tapahtumia. Myös kansanmusiikkia kuullaan, sillä soittotalkoissa ovat mukana Tallari ja mestaripelimanni Heikki Lahti Jämsästä. Alkuviikolla Kamarimusiikkiviikko levittäytyy kylille ja kouluihin. Metsässä soi Sibelius -konsertti järjestetään koko perheen tapahtumana myös kamarimusiikkiviikon päätösviikonloppuna Pelimannitalolla. Mobil 1. Myös kaustislaislähtöisen nykysäveltäjän Veli-Matti Puumalan uutta musiikkia kuullaan perjantaina ja lisäksi mykkäelokuvan klassikko nähdään Kinolla erikoisesti elävän musiikin säestyksellä. Konsertin johtaa Janne Nisonen, jonka äidinpuoleiset sukujuuret ovat Kaustisella. Pieniä konsertteja järjestetään musiikkilukiolaisten ja talkoovoimin myös palvelutaloissa ja kunnanvirastossa. www.mobil1.?. Heti sunnuntaina järjestetään perinteinen musiikkilukion konsertti. Kuulijoiden määrä nähdään ensi viikon aikana, sillä kamarimusiikkiviikko alkaa sunnuntaina. –?Alakouluikäisille kerrotaan satuja, mutta yläkoululaisille tietoa Sibeliuksesta tarjotaan muuten, Siiri Virkkala sanoo. 867 5622 Teerijärvi, Eteläinen Teerijärventie 8, p. Oppilaiden sävellysten esille tuominen on sitä viikon perustajan eli Pehr Henrik Nordgrenin perintöä, jota halutaan vaalia
Ymmärrys julkista rahoitusta kohtaan lisääntyy, jos siitä kerrotaan ymmärrettävällä tavalla. Olisiko suhteeni naapurimaahan jotenkin selkeämpi ja maa vähemmän pelottava, jos osaisin kieltä. Ei haluta sitoutua tai leimautua helpon rahan vastaanottajaksi. Samalla se kannustaa yrityksiä ja yhteisöjä uudistamaan omaa toimintaansa ja sitäkin varten EU-rahoitteisia hankkeita voi kehitellä. Venäjän yllä leijuu arvaamattomuuden pilvi. Luin saksaa minäkin, mutta ei siitä juuri mitään ole mielessä pysynyt, kun ei sille ole ollut käyttöä. Esimerkiksi sellaisiin käsiteisiin kuin aluekehittäminen, projektirahoitus tai kehittämisstrategia. Olen kerran käynyt Venäjällä, suomensukuisten mailla Vienan Karjalassa ja vaikka reissu oli hyvin järjestetty ja matkaseura mitä mukavinta, mistään ei ole ollut ikinä niin ikävä kotiin kuin siltä reissulta. Keskipohjanmaassa oli kahden palstan levyinen ilmoitus ”EU-rahoitusta haettavana Keski-Pohjanmaalle”. Paljon on kyse ennakkoluuloista, aloitekyvyttömyydestä mutta myös tapa, jolla kehittämisrahoja alueille tarjotaan, aiheuttaa torjuntaa. Sunnuntain 11.1. Edelleen kuitenkin kynnys tarttua tällaisiin tukitarjouksiin on korkea. He olivat mitä vieraanvaraisimpia ja sydämellisimpiä ihmisiä, vaikka heillä niukkaa olikin. Eurooppaan tässä ollaan menossa. Myös kaikki venäläiset, joita olen tavannut täällä koti-Suomessa, ovat sydämellisiä, ahkeria ja uutteria ihmisiä. En oikein tiedä, mitä tuosta naapurimaa Venäjästä pitäisi ajatella. Johtuuko se ikäpolvesta johon kuulun, kasvatuksesta, sodan kokeneiden sukupolvien kertomasta, mediasta vai mistä. Moni asia on pysynyt ennallaan, mutta moneen uuteen asiaan on saatu tottua. Minulla ei ole oikeaa suhdetta siihen. Venäjä oli Neuvostoliitto ja vanha vihollinen, joka ei muuksi muutu vaikka voissa paistaisi. Ilman tulkkia ilmoituksesta ymmärtää sen, että hakemukset pitää jättää 16. Lauseessa on kielioppivirheitä, mutta myös itse lause on siihen vihkiytymättömälle täyttä hepreaa. Monet kunnat, yhteisöt ja yhdistykset ovat hankerahoituksen kautta toteuttaneet suuriakin investointeja, esimerkiksi rakentaneet toimitiloja tai korjanneet vanhoja. Paikallinen kehittämisyhdistys Pirityiset on ahkerasti hanketoimintaan aluetta kannustanut ja paljon on saatu myös aikaan. Sitä mielikuvaa eivät paranna tai arvaamattomuutta hälvennä uutiset lähimerillä seikkailevista salaisista venäläisistä sukellusveneistä, ihmeellisistä radioasemista, jotka lähettävät outoa sanomaa taukoamatta vuosikymmenten ajan tai kuvaukset siitä, kuinka venäläiset joukot sotivat ukrainalaisten kanssa. Väkeviä mielikuvia vain. Se on tulevaisuuden kieli, sitä tarvitaan. Rahaa ei ole tullut vastikkeetta, on pitänyt tehdä itsekin jotain, usein rahan sijasta on riittänyt talkootyö. Lehti-ilmoituksessa todetaan aluksi, että ”ESR haku Kestävää kasvua ja työtä 2014–2010 – Suomen rakennerahastoohjelmaan on avattu Keski-Pohjanmaalla”. Tukihakemusten tekemisessä yhtenä esteenä tai ainakin kynnyksenä on edelleenkin kieli. Lapsuudessa itänaapurista maalautui kuva lähinnä historian ja vanhojen ihmisten kertoman perusteella. Vaikka ollaankin osa Eurooppaa. Kun tulin yläkoulussa ikään, jolloin pääsi valitsemaan kieliä, yleinen henki piti oikeampana saksan opiskelua. Kielen mukana, kun tulee monesti avain koko kulttuuriinkin. Elokuvaohjaaja Kaija Juurikkala Äitikirjassaan Nyt sitä EU-rahaa olisi taas tarjolla Mielikuvien Venäjä VUOKKO LAHTI MAURI AHO Kaustinen Halsua Ullava Perho Veteli Kaustinen Halsua Ullava Perho Veteli Kaustinen Halsua Ullava Perho Veteli Kaustinen Halsua Ullava Perho Veteli www.fmi.fi Nimipäiviä Nimipäiviä Nimipäiviä Nimipäiviä Visa 9:30 15:43 Eine, Eini, Enni 9:27 15:46 Senja 9:25 15:49 Paavo, Pauli, Paavali 9:22 15:52 Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai -19 -17 -20 -17 -19 -15 -14 -15 -15 -15 -9 -8 -10 -8 -10 -3 -2 -3 -3 -3. Toki selvällä suomen kielellä paperiasioissa pärjää, mutta tarkkana pitää olla. Nyt jälkeenpäin olen miettinyt, että olisinko saanut Venäjästä selkäotteen, jos olisin lukenut venäjää koulussa. Odotukset usein ulkoa. Oletetaan, että EU on taikasana, joka avaa rahahanat, kunhan vain taitavasti anomuksen teet. Onni tulee sisältä. Koti-ikävä ei johtunut suinkaan ihmisistä. Puhelin: päätoimittaja Mauri Aho 020 750 4671 toimittaja Vuokko Lahti 020 750 4672 Pian parikymmentä vuotta on opeteltu elämään EU-Suomessa. helmikuuta mennessä ja yritysten kehittämisavustuksilla on jatkuva haku. 2 22.1.2015 . Voi Ville Haapasalo, opeta meille muillekin, miten Venäjä otetaan haltuun. Perhonjokilaakso Ahon laidalta Asian vierestä Liikutusperunoita Toimituksen sähköposti: toimitus@perhonjokilaakso.. Euroopan Unionin kautta maakunnissa ja seutukunnissa viriäviin kehittämishankkeisiin ja uusiin keksintöihin on tarjolla taloudellista tukea, rahaa. Mielikuva Venäjästä silti on ja pysyy. Mutta edelleen myös ennakkoluuloja on paljon
Kirveellä hakkaaminen pitää yleiskuntoa yllä ja on Aarnelle sitä paitsi myös mieluista, kuten ruumiillinen työ yleensäkin. Metsästyskiellon lisäksi valtio takavarikoi metsästyksessä käytetyt aseet, viisi kivääriä, viisi haulikkoa ja yhden yhdistelmäaseen. Käräjäoikeus hylkäsi kolmen miehen syytteet. tammikuuta 2015 VETELI Mauri Aho Pulkkisen koulu myydään Vuokko Lahdelle ja Helena Kedolle perustettavan yhtiön lukuun 12?500 eurolla. Pulkkisen koulusta ei tuolloin jätetty yhtään tarjousta. Syksyllä tehtiin kaupat Räyringin koulusta, sen ostivat Tuulia ja Raimo Haapala. Asuntola on puurunkoinen neljän huoneiston asuinrakennus. Penninginlammen ja Valkeislammen alueella kaksi vuotta sitten kolmen suden salakaatoon epäiltiin osallistuneen 15 miestä. –?Aili ehti harjoitella ruuanlaittoa vanhainkodilla neljäkymmentä vuotta, joten kyllä häneltä vielä kolmen huolto onnistuu, Aarne Kalliokoski veistelee pilke silmäkulmassaan keittäjänä elämäntyönsä tehneestä tyttärestään. Niistä tehtiin lajimääritys Oulun yliopiston biologian laitoksella. Itse koulurakennuksen, asuntolan ja varastorakennuksen lisäksi kauppaan sisältyvät sähköja vesiliittymät sekä noin hehtaarin tontti. Kulut vaihtelevat 2500 eurosta lähes 10?000 euroon. tasetappiota, katsottiin parhaaksi antaa asia kunnanvaltuuston päätettäväksi. Ainakin osa tuomituista aikoo valittaa käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen eikä syyttäjäkään ole täysin tyytyväinen tuomioon. Pilkettä tässä talossa riittää muuallakin kuin silmäkulmassa, sillä ohikulkijakin näkee takapihalla kohoavat mittavat polttopuuaumat. Taimi ja Aarne lenkkeilivät aikaisemmin yhdessä, mutta Taimin liikkumisen heikennyttyä Aarne kävelee lenkkinsä yksin. Uusien omistajien on tarkoitus käyttää koulua perhehoitoon ja yritystoimintaan. Valtion varoista maksetaan kolmen tuomion saaneen sekä kaikkien kolmen syytteistä vapautetun oikeudenkäyntikulut, yhteensä lähes 40?000 euroa. Oikeudenkäynnistä aiheutuvat kustannukset tulevat pääosin tuomittujen maksettavaksi. Sotavamma ei vienyt tulevaisuudenuskoa Taimin ja Aarnen yhteinen taival lähti liikkeelle pyöräillen, mutta pelkkää myötämäkeä elämä ei ole tarjonnut. Puolustuksen mielestä kyse ei ollut susijahdista, koska ammutut elimet olivat suden ja koiran risteymiä, hybridejä. Lajimäärityksen mukaan eläimet olivat geenityypiltään 97,3–99,3 -prosenttisesti susia. Tarjouksia jätettiin määräaikaan mennessä vain yksi ja maanantaina kokoontunut Vetelin kunnanhallitus esittää valtuustolle kiinteistön myyntiä. Tulosten mukaan kaadetut eläimet kuuluivat erittäin suurella todennäköisyydellä suomalaiseen susikantaan. Yhdessä kerroksessa olevan koulun tilat soveltuvat vanhusten perhehoitoon, mutta myös lasten perhehoito on mahdollista. Puolustus piti DNA-tutkimuksia epäluotettavina. Kolme asuntoa on vuokrattu asumiskäyttöön, neljännessä toimi viime kesään saakka Pulkkisen kirjasto. Käräjäoikeuden mielestä ammutut eläimet olivat villejä susia. Lähemmin sivulla 10-11. Aarne on pieninyt puunsa kirveellä – halkaisukoneeseen hän ei 92 ikävuodestaan huolimatta turvaudu. Vuokko Lahden ja Helena Kedon suunnitelmissa on tarjota lisäksi erilaisia tukipalveluja lähiseudun asukkaille. Isonkylän koulu lakkautettiin jo kymmenkunta vuotta sitten, Pulkkisen ja Räyringin koulut ovat olleet tyhjillään vasta yhden talven. Myös mummola maaseudulla -tyyppisiä palveluja kotieläimineen on tarkoitus kehittää. Kunnan taseessa kiinteistön arvo on 37?000 euroa. Avioelämää on takana 71 vuotta, ja seuraava hääpäivä on elokuussa.. Vuokralaiset voivat jatkaa omistajanvaihdoksen jälkeenkin. Aikaa kuluu runsaasti myös verstaaksi muutetussa autotallissa erilaisten käsitöiden parissa. Lisäksi jokaiselle määrättiin neljän vuoden metsästyskielto. Moottorikelkkojen takavarikko peruttiin. Perhehoidossa hoidettavat asuvat yhdessä hoitajien kanssa. Koulukiinteistöjä on tarjottu kylillä toimiville yhdistyksille ja Isonkylän koulun osti Räyrinki-seura. Vetelissä on ollut tyhjillään tai vajaalla käytöllä kolme kunnan omistamaa koulukiinteistöä. Reippaat kävelylenkitkin kuuluvat päiväohjelmaan. Koulun pihalla oleva jääkiekkokaukalo ei sisälly kauppaan. DNA-tutkimuksissa suden ja koiran perimä voidaan varmuudella erottaa kolmanteen sukupolveen saakka, jossa risteymän perimässä on jäljellä koiran perimää 12,5 prosenttia. Periaatteessa kunnanhallitus olisi voinut päätöksen myynnistä tehdä, kun kauppahinta jäi alle 20?000 euron, mutta kun kaupasta syntyy kunnan tileihin ns. Ehdollista salakaadoista, 11 asetta valtiolle PERHO Sakari Vainionpää Taimi ja Aarne Kalliokoski viettävät tasaista ja onnellista ”pitkää vapaata” viihtyisässä kodissaan Perhon Vehmassuolla vanhimman lapsensa Ailin tukemana. Metsästyslaki ei tunne koirasusia, joten niiden metsästystäkään ei ole kielletty. Pulkkisen koululle uudet omistajat PERHONJOKILAAKSO Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi 12 susijahtiin osallistunutta miestä yhden vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä metsästysrikoksesta. Pulkkisen ja Räyringin koulut ovat olleet julkisessa myynnissä. Torstai 22
Palautakaa täytetyt kuntokortit Seijalle tai Elsalle. Vetelin Sotaveteraanit ja -invalidit Muistutus: Hakuaika rintamaveteraanikuntoutukseen 30.1.2015 mennessö. Yhteydenotot numeroon 040 5829016 tai kns@kaustinen.fi . Kuntosalivuorot keskiviikkoisin klo 10.30 jatkuvat. Huikeiden ammuntasuoritusten jälkeen Koskelan lomatalossa savusauna kuumana ja löylyt kosteina klo 18 alkaen. Maatilojen kehittämistarpeita selvitetään kyselyllä. Hakuaika päättyy 6.2. klo 10. Omaishoitajille tarkoitettu 16 tunnin Ovet – omaishoitajavalmennus eli ”peruskurssi” omaishoidosta alkaa 19.2. Nuppi ja Ruppi -ryhmä muistisairaille ja heidän omaishoitajilleen Vetelissä Emäntäkoululla ke 28.1. klo 9-11. PERHONJOKILAAKSO Maaseutuyritys 2020 -esiselvityshankkeen osana toteutetaan maatilakysely Kaustisen seutukunnan alueella ja Kannuksessa. klo 18.30 Koulutie 48. Yhdistykset MLL Veteli: Alle kouluikäisten lasten peuhuvuoro lukion salissa sunnuntaisin klo 17-19. Siinä saattavat tällaiset kyselyt jäädä syrjään, mutta otetaan nyt kuitenkin loppukiri. kokoontuu kuusi kertaa, osallistumismaksu jäsenille 5€ / koko kerho, muille 10 €. Valmennuksessa käsitellään mm. Tervetuloa tapaamaan marttoja toisista yhdistyksistä. Muissa asioissa ota yhteyttä pj Tero Myllymäki p. klo 11 järjestetään linja-autokyyditys. Ilmoittautumiset p. Tiedustelut jvorlin@gmail.com. Lusikkakorukurssi, Vetelin keskuskoululla 6.-21.3. harjoitukset la 24.1. klo 12 (huom! aika). Mäntymajan vuokrauksesta vastaa Marjo Paavola p. Seutukunnan johtava maaseutuasiamies Jukka Hautamäki sanoo, että kyselyn tavoitteena on tuottaa selkeä kokonaisnäkemys alueen maatilojen nykytilasta, kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista. Halsua klo 12–13.30 Halsua-talo ja ti 27.1. Vetelin Poikakuoro Miesten harjoitukset su 25.1 klo 12–13.30 Mäntyristillä. Kiitos. Bocciaa pelataan ti klo 15.30 seurojentalolla. Kotisivut: www.koyhajoki.net Perhonjokilaakson kuvataideyhdistys ry Kuvataideyhdistyksen vuosikokous la 31.1. Myös Kasen etusivulla on linkki kyselyyn. 040 5730 984. Vetelissä Emäntäkoululla. mennessä p. Herkkuhetkiä-Puumala to 15-16.30 (iltapäivätoiminnan tiloissa)(4-6 lk) 5.3.9.4. Tervetuloa mukaan harrastamaan, 2 €/kertamaksu. Pakkasraja -15. Hoidettaville järjestetään omaa ohjelmaa. Kaustisen Metsästysseura ry Kaamoksenkarkoitusja hengennostatuspäivä la 24.1. Kyytiin mahtuu hiihtäjien lisäksi runsaasti huoltajia ja kannustajia. klo 13-14.30. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa Vetelin uimahallilla. 040 7792 272. Linja-auto lähtee Ahon tallilta klo 07:15, Passelissa se on klo 07:30. Ilmoittautumiset 29.1. klo 18.30. klo 11 liikuntakeskuksessa. Räyringin martat: Marttailta Isonkylänkoululla to 22.1. ma klo 10-16. Pakkasraja -12. klo 9.30-11.30! Kansantanssiryhmien säännölliset viikkoharjoitukset: Maanantai: PikkuOttoset I klo 17-18.30, JunioriOttoset II klo 18.30-20, ohjaajina Marika Timonen, Jukka Timonen. Vetelin Käsityön Ystävät: Rantupirtillä loimet odottavat kutojia. Hautamäki kertoo, että vastaaminen on ollut laiskahkoa, vaikka asian osalta viljelijäväestöä on lähestytty niin sähköpostilla kuin kuntatiedotteissakin. yhteisharjoitus pelimannien kanssa. mennessä Outi/ 050 5408 377. klo 19 Raija ja Jaakko Vasalampilla. –?Maataloudessa on toki paljon kyselyjä ja kaikenlaista. Perho: Piirin I-alueen kirkkopyhä su 25.1. Vastaaminen olisi tärkeää, Hautamäki innostaa. 4H-yhdistys Kaustinen: 4H-kerhot: Järvelä ma klo 13.-14.30, Köyhäjoki ti (0-3 lk) 12.45-14.15 ja (4-6 lk) 14.45-16.15, Puumala ke (0-3 lk) 14.-15.30 ja (4-6 lk) 15.30-17. 0400 126 114 tai Antti Tyynelä 0400 161 126. Sen kautta haetaan uudentyyppisiä avauksia ja innovatiivisuutta tilojen kehittämiseen sekä jalostusasteen ja omavaraisuuden nostamiseen. Hallituksen kokous tiistaina 27.1. 040 765 3327. Muistilista Perhon Ylipään maamiesseuran ompeluseurat Sisko ja Pauli Flinkillä (kirkonkylällä) ke 28.1. klo 13. Torstaina 22.1. klo 10 Perhon kirkko. Kaustisen kk:n Martat: Toiminnansuunnitteluilta ti 3.2 klo 18 Vetelissä. Helmikuun tuottajailta ke 4.2 klo 19 aiheena rahoitus, paikalla osuuspankkien johtajat molemmista pankeista. travel-fi .com, josta majoituspalveluihin –Veteli – MTK-Veteli. tai puh. klo 18, ohjaajana Leena Kivijärvi. Kyselyyn voi vastata netissä osoitteessa www.kaseka. Tuottajien kirkkopyhä su 25.1. Paluukyyti lähtee kilpailun loputtua. kokoontuu kuusi kertaa, osallistumismaksu jäsenille 5 € / koko kerho, muille 10 €. 050 5790 114 ja 050 5790 151 tai netissä osoitteessa: http:// www.veteli.fi /kansalop/ Vetelin Pulkkisen Nuorisoseura Lentopalloa pelataan to-iltaisin klo 19 ja kävelysählyä ma-iltaisin klo 19.30. Mukaan mahtuu vielä uusia tempoilijoita. klo 18 alle kouluikäisten liikuntaleikkikerho kirkonkylän jalkapallokentällä kirjaston takana. Tule tutustumaan ja kutomaan mattoja, liinoja ym. klo 18.30, ohjaajana Eeva-Riitta Forsberg. omaishoitajuuden tunnusmerkkejä, yhteiskunnan palveluja, avustamisen ja hoivatyön perusteita, muutoksen kohtaamista, vertaistukea, osallistumista ja omaishoitajan hyvinvointia. Aihe on tuiki tärkeä kiristyvässä taloudellisessa ajassa! Johtokunnan kokous 23.1. Perho: Perhekahvila aloittaa huomenna pe 23.1. Kuntojumppa, Kaustisella Köyhäjoen Mäntymajalla ke klo 10, ohjaajana Leena Känsäkangas. RHY Veteli: Vetelin riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous ke 11.2. JunioriOttoset II 26.1. Kalliopaviljonkia vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin; häät, syntymäpäivät, luokkakokoukset, kokoukset jne. 040 765 3327. JunioriOttoset I klo 19-20.30, ohjaajana Päivi Westerholm. Teemakerhot: Metsäsalapoliisit-talven ihmeitä ma klo 15-16.30 (0-3 lk) 12.1.16.2. Myös Netti-varausta olemme aloittamassa, käykää tutustumassa, www. Köyhäjoen pelija askartelukerho to klo 17-18.30. Lomakkeita ja tarkempia tietoja saa Maija-Liisa Pulkkiselta puh. klo 13. klo 18.30. alkaen klo 10. Esillä sääntömääräiset asiat. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitus alkaa klo 18.30. Tervetuloa joukolla mukaan. Torstai: MiniOttoset II/A klo 17-17.45, MiniOttoset II/B 17.45-18.30, ohjaajina Mari Virkkala, Marke Virkkala & Johanna Känsälä, Johanna Keiski. Tuokaa ylimääräiset tanhukengät kaapeistanne myyntiin Kalliopaviljongille myyjän yhteystiedoilla ja kenkien hinnalla varustettuna. Kirjasto auki pe klo 17-20. Tanhukenkätilaukseen mukaan haluavat ilmoittakaa omalle ohjaajalle tilaajan nimi sekä kenkien koko 28.1. Jos olet kiinnostunut ohjatusta vesijumpasta vertaisten seurassa, ilmoita Maijalle viimeistään pe 23.1. Keski-Pohjanmaan maakuntaviestiin Kannukseen su 25.1. 03 synt. Johtokunta ottaa mielellään vastaan palautetta ja ideoita toiminnan kehittämiseksi. MTK Veteli: Manttaalimajan ja tuottajamajan vuokrauksesta vastaavat Kari Tyynelä p. Tyyli vapaa. Perhekahvila on avoinna kevätkaudella parillisilla viikoilla perjantaisin Kokkonevan koululla klo 9-11. Humalajoen maamiesseuran ompeluseurat 23.1. Vetelin Martat: Latvalan Eija kutsuu martat iltakahville 29.1. PikkuOttoset II klo 18-19, ohjaajina Jonna Vörlin, Mari Kankkonen & Sofi a Timonen. Perhonjokilaakso Palstoille tuleva aineisto torstain lehteen viimeistään tiistaina klo 14 mennessä sähköpostilla konttori@perhonjokilaakso.. Yhdistyksen logolla varustettu palsta on maksullinen ja siinä yhdistys voi tulevasta toiminnastaan kertoa tarkemmin, mutta palstan luettavuus paranee, kun asia sanotaan lyhyesti. Terveysvoimistelu maanantaisin klo 10.30 Vetelin urheilutalolla. Uinnit jatkuvat torstaisin klo 15 Vetelin uimahalli. Liikuntaa joka muodossa pe 15-16.30 Kaustisen urheilutalolla (1-6 lk). mennessä. Hautamäki toivoo, että kyselyyn vastanneiden määrä nousisi ainakin lähemmäksi viittäsataa. Kuvan siirto kankaalle, Halsuan yläasteella 7.-8.2. Tervetuloa. Lähtö klo 17.30 Marttalasta. Poistokirjoja vielä runsaasti myynnissä, tule tekemään löytöjä pikkurahalla. Tervetuloa kuulemaan ja tenttaamaan. Harjoitellaan Mozartin Missa brevis in D -messusta osat Kyrie ja Gloria sekä Ave verum corpus. Kaikkiaan tuottajia alueella on 870. Muuta: Kansantanssija musiikkiryhmiämme on mahdollista tilata esiintymään erilaisiin tilaisuuksiin, ota rohkeasti yhteyttä. Miesten harjoitukset la 24.1. Valmennusryhmiin voi tulla yhdessä hoidettavan kanssa, mikäli hän jaksaa olla mukana neljä tuntia. Myös ympäristön suojelu on yhtenä lähtökohtana. kokoontuu kuusi kertaa. jalkapalloharjoitukset käynnistyvät la 24.1. Menemme kimppakyydein, sopikaa naapureitten kanssa kyydeistä. Lähdetään joukolla hakemaan ideoita ja vinkkejä tulevaan toimintaan. Yhdistykset Muistilistalla julkaistaan yhdistysten ja yhteisöjen toimintatietoja lyhyesti; mitä, missä ja milloin. www.kase.fi /vetelinpoikakuoro Kaustisen Nuorisoseura Johtokunnan järjestäytymiskokous 22.1.2015 klo 19.30 Kalliopaviljongilla. Kirkonmenojen jälkeen kahvitus seurakuntatalolla. klo 10 alkaen, ohjaaja Tiina Kivelä. 05-06 synt. Herkkuhetkiä-Köyhäjoki, pe 15-16.30 (46 lk) 16.1.-20.2. Kyselyyn vastaamisen takaraja umpeutuu tänään ja siihen on vastannut vasta runsaat 100 tuottajaa. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu seurakuntasalissa. Kokoontuminen klo 12.30 Teboililla, josta lähdetään porukalla Vetelin Erän laserammuntaradalle. Vastausaikaa on jatkettu tammikuun loppuun saakka. Kaustinen: Mtk:n toimintaan ja maatalouteen liittyvissä asioissa voi jäsen ottaa yhteyttä yhdistyksen pj Jani-Markus Paavolaan 040 555 5492. –?Hanke tähyää reippaasti tulevaisuuteen. klo 10. Urheiluseurat Huomio! Tiistaina 27.1. klo 19 koulukeskuksen ruokalassa. Tiistai: MiniOttoset I klo 17-17.45, ohjaajina Marika Timonen, Jonna Vörlin & Sofi a Timonen, Johanna Känsälä. klo 13.30 Leena Porasen kotona. Tempoa tenaviin -musiikkiliikuntaryhmät keskiviikkoisin taaperoille vanhempineen! Taaperot I klo 17-17.45, Taaperot II klo 18-18.45. klo 19.20 Manttaalimaja. Poikien harjoitus ma 26.1 klo 18–19.30 Mäntyristillä. Kahvinkeitosta vastaavat Tuula ja Anna-Liisa. Perhonjokilaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry Perhon toimintakeskuksen Arjen ilot -valokuvanäyttelyn avajaiset Perhon kirjastossa ma 26.1. Kaustisen metsästysseura ry:n vuosikokous Jahtilassa su 1.2.2015 klo 18. Vuokraamme myös astioita ja pöytäliinoja. klo 11. Vetelin ja Kaustisen yhteinen ryhmä klo 14.30–16 Emäntäkoulu Veteli. Sukset mukaan. 020 750 4670. Ohjaajana Jonna Vörlin. Eläkeliitto Halsua: Eläkeliiton I-alueen kirkkopyhä Perhon kirkossa 25.1. Kaustisen Nuorisoseura r.y:n johtokunta 2015: Samuli Valo (pj.), Tiina Paavola, Ira Korkala, Taru Varila, Jukka Timonen, Eija Rauma, Marika Timonen, Katja Kola ja Linda Nevalainen. Hopeasompa Paavonkalliolla klo 18.30. JunioriOttoset II harjoitukset la 31.1. Kevään aikana aloitetaan vesijumpparyhmä omaishoitajille, mikäli saadaan riittävän iso porukka sitoutumaan. Vanhan ajan käsityökurssi (mahdollisuus tehdä erilaisia käsitöitä), Vetelin keskuskoululla Pajalassa, torstaisin 22.1. Kokoontumisaika on keskiviikko klo 15–16. Liisa Räyringissä ti 27.1. Tammikuun vertaistukiryhmien kokoontumisajat ja paikat: ma 26.1. fi . 4 22.1.2015 . Tulkaa hyvissä ajoin paikalle vanhempainpalaveria varten. Perho klo 16.30–18 seurakuntatalon Kulmakivi, ti 27.1. Valmennukseen ilmoittaudutaan erillisellä hakemuslomakkeella. Terveyskeskus on toimittanut kaikille kuntotukseen oikeutetuille tiedotteen ja ohjeistuksen lääkärinlausunnon hankkimisesta
Hautausmaajohtokuntaan vuosiksi 2015–2018 valittiin Hankaniemi Tuomo pj. Tilalla on 380 hehtaaria kasvullista metsää. (Kalliokoski Voitto), Lapinoja Päivi (Lång Saara), Kivinen Veikko (Kuusansalo Pekka), Kolehmainen Anne-Marie (Hedström Håkan), Kultala Raili (Teerikangas Kristina), Myllymäki Raimo (Rantakangas Olli), Salo Heikki I. Atso Ala-Kopsala valittiin viime syksynä Euroopan komission DG Agrin Civil Dialogue Group on Milk, eli nuorten viljelijöiden (Ceja) edustajaksi maitoryhmään. Sairaalasielunhoidon johtokuntaan vuosiksi 2015– 2018 valittiin Kaustisen ja Ullavan seurakunnasta Tuula Salo (Korkeakangas Kirsi). (Sykäräinen Sakari), Heino Salme (Kronqvist Jonas), Brandt Mikael (Borgmästars-Hagnäs Ingela), Vanhala Marjo (Teirikangas-Lerssi Outi), Isolankila Oiva (Kivistö Irja), Huhtala Anne (Anttila Erkki U.). Varapuheenjohtajaksi valittiin Hans Snellman Kokkolasta. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi kirkkovaltuusto valitsi Esko Hautamäen Kokkolasta. klo 10-14 4-9-vuotiaille KitinVaparissa 48 joukkuetta mukana! h ö ö kkkkkkkkkkllllllllllllllo o o o o 1 1 1 1 1 1 1 11 1 1 1 Kansainvälisen tason TULOSP ALVELU Upea SCREEN kisapaikalla ja KitinVaparissa JU Ki K Tulehan sinäkin Kannukseen, Mietaakin tuloo!! KANNUS 25.1.2015 www.kp24.?/maakuntaviesti. Perheasiain neuvottelukeskuksen yhteisjohtokuntaan vuosiksi 2015–2018 valittiin Häggblom Annett pj. Hän on 41-vuotias maidontuottaja ja ollut MTK Keski-Pohjanmaan johtokunnassa vuoden ja sitä ennen MTK Lohtajan puheenjohtajana vuodesta 2004. NunnaUunin varaavat vuolukivitulisijat luovuttavat lämpöä parin tunnin lämmityksellä jopa 48 tuntia, varaavat injektoritakat jopa 24 tuntia ja uudet kamiinat jopa neljä tuntia. (Peltokorpi Eeva). (Kivistö Irja), Harju Kaarina (Manner Anni), Häli Pirkko (Paasikivi Johannes), Kvikant Stig-Gustav (Anderson Elisabeth), Linnarinne Tanja (Anttila Toni), Niemi Heikki (Kinnunen Jaakko), Sykäräinen Sakari (Ukskoski Seppo). (WiikKortell Maria), Läspä Raija (Myllymäki Raimo), Mustasaari Erkki (Pikkarainen Kaija), Klemola Suvi (Kentala Kimmo), Orjala Tapani (Paananen Juha), Vähämaa Risto (Lönnbäck Minna), Heikkilä Merja (Siirilä Ulla). Kiinteistöjohtokuntaan valittiin vuosiksi 2015–2018 Teerikangas Juha pj. Ala-Kopsala tuottaa maitoa sadalla lehmällä yhdessä Marja-vaimonsa kanssa. Ke stävä vuolukiviuu n i Tilaa ilmainen Uunimestarin neuvontakäynti! Joya-1 Uunimestari Pentti Porrassalmi Uunimestari Pentti Porrassalmi Pitkänsillankatu 15, Kokkola, p. Aimo Maijala jatkaa srk-yhtymän kirkkovaltuuston puheenjohtajana MTK Keski-Pohjanmaan johtokunta valitsi uudeksi puheenjohtajaksi toholampilaisen 36-vuotiaan maitoja metsätilallisen Atso AlaKopsalan. Joya–1 5720 € sis. rahti ja asennus www.nunnauuni.com Jo Jo Jo sis jopa 48 h lämpöä Lämpöä kuten haluat. 5 Kokouksia Perhonjokilaakso . Kirkkovaltuustoon kuuluu 51 jäsentä, joista uusia on 23. Hän on ollut johtokunnan jäsen vuodesta 2004. 0400 866 180 pentti.porrassalmi@pp.kpnet.com JUURET ELÄMÄLLE Kisajärjestäjät: Yhteistyökumppanit: OP Kannus KORPELAN VOIMA Juontajina: LALLE BROBERG & JONI MÄKI-PETÄJÄ Lähtö klo 11 Kisojen suojelijana ESKO AHO. Palvelevan puhelimen yhteisjohtokuntaan vuosiksi 2015–2018 valittiin Puutio Tuomo pj. MTK Keski-Pohjanmaan varapuheenjohtajaksi johtokunta valitsi Vesa Isolankilan Lohtajalta. Yhteisen kirkkoneuvoston jäseniksi valittiin vuosiksi 2015–2016 (suluissa henkilökohtainen varajäsen) Kokkolan suomalaisesta seurakunnasta Erkki Joensuu (Tomi Myllymäki), Hannu Kuusniemi (Antti Rytioja), Merja Passoja (Eero Klemola), Juha Teerikangas (Seija Haapalehto) ja Heleena Uusimäki (Eeva-Kaija Nygård), Kokkolan ruotsalaisesta seurakunnasta Mikael Lindqvist (Nina Östman-Tylli) ja Carina Nilsson (Rolf-Erik Mäkelä), Kaustisen ja Ullavan seurakunnasta Jussi Kentala (Raimo Myllymäki) ja Tuula Salo (Oili Salo), Kälviän seurakunnasta Markku Kallinen (Marja-Leena Stenberg) ja Lohtajan seurakunnasta Antti Lapinoja (Pirkko Tuomaala). Lapsiparkki kisojen ajan n. AlaKopsaloille myös metsällä on merkitystä. Yhteiskunnallisen työn johtokuntaan vuosiksi 2015– 2018 valittiin Taskila Petri pj. Tulisijojen lämpöominaisuuksissa on suuria eroja. Heillä on yhdeksän-, kuusija kaksivuotiaat lapset. ilmaiseksi. Hän toimii tehtävässä nyt kolmatta kautta. Aloitteen tavoitteena on maksaa maanomistajalle sähkön siirtohinnasta tietty osuus, jos linjojen reunametsät pidetään riittävän etäällä ja näin varmistetaan ettei sähkökatkoksia tule. NI M Liput 10,Alle 16-v. (Anttila Samuli), Paasikivi Johannes (Pekola Juha), Uusitalo Pia ( Jylhä Mervi), Varila Veli-Matti (Kettu Terttu), Kujala AnnaMaija (Syrjälä Anna-Kaisa), Neuvonen Pentti (Möttönen Vuokko), Mäkelä Ann-Helen (Suvanto Vesa). Riemuvuosi 2000 -rahaston hoitokuntaan valittiin vuosiksi 2015–2018 Hulkko Pekka (Hautamäki Esko), Luoto Eeva-Liisa (Pietilä Anja), Raatikainen Kaisa (Linnarinne Tanja). Johtokunta päätti tehdä aloitteen MTK:lle sähkön siirtojen varmistamisesta. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi toimikaudeksi 2015-16 Oulun hiippakunnan tuomiokapituli on määrännyt kirkkoherra Jouni Sirviön. 22.1.2015 KOKKOLA Kokkolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston järjestäytymiskokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi valittiin edelleen Aimo Maijala Kokkolasta
Me tiedämme, kuinka saadaan kuntoon Suomen talous, kansainväliset suhteet, sosiaalija terveyshuolto, kuntarakenne ja petopolitiikka. Me olemme kehäkolmoslaisten ajatusten tulkkeja, ja vaikka emme tokikaan mihinkään yliluonnolliseen usko, niin kyllä, telepatiaa on olemassa, ja sitä on olemassa juuri silloin, kun me tietäväisesti kerromme, kuinka kehäkolmoslaiset ajattelevat. Oli talvi. Järven jäädyttyä kouluun pääsi joskus hiihtäen. Luen Sven Hedin kirjaa Elämäni tutkimusmatkailijana. Säikähdin pahan kerran ja peruutin selin askeleeni ovelle ja sisään. Mistä nuoret paikan saa; sitä mietin juuri. Hyötyjäteasemalla otetaan maksullisena vastaan jätteitä, joita ei voida laittaa omaan jäteastiaan koon, määrän tai laadun vuoksi. Hei, en ole ennen teitä nähnytkään. Suu ilmaisi minulle vaaran. Puhun siitä, mitä meidän maalaisten suusta törisee. Peiliin kun katsoo, on pakko hyväksyä ne peilissä näkyvät omat epätäydelliset kohtansakin. Kyselin vielä syksyn aikana jokaiselta koirista. Asian kuvaamiseen olen nyt pakotettu käyttämään tätä luonnehdintaa, jonka olisi pitänyt unohtua jo 90-luvulla. Väsyneenä iltaisin, sain pääni tyynyyn painaa. Me osaisimme itse hoitaa kaikki sähkölinjojen raivaustyötkin omalla isoisältä perityllä raivaussahalla, jos vain töihin päästettäisiin. Pienin maksu on kuusi euroa. Pelko oli aiheellinen ja suojeli henkeni. Ne eivät ole toista kertaa ilmaantuneet. Perhonjokilaakso LUKIJAN MIELIPIDE Lähetä lyhyt ja napakka tai vähän pitempi ja perustellumpi mielipide sähköpostilla toimitus@perhonjokilaakso.. Järvenselällä piti joskus katsoa, etteivät sudet seuraa perässä. luokan oppilaita sekä oppilaskunnan hallitusta. Jaa mistäkös sen huomaa. Tukiyhdistys on aloittanut syksyllä liikuntakerhon, johon kaikki alueen kehitysvammaiset ovat tervetulleita, niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin. Halsuan metsissä varmasti kautta aikain sudet ovat liikkuneet. Nuoret varmaan turhautuu, kun ei ole hommaa, Päivät kaikki samaistuu, he kadulla vain pummaa. Kenenkähän nuo koirat ovat. Meidän viisaimpienkin, vaikka kyllähän siellä Arkadianmäellä myös meitä viisaita on, mutta niin on ovelasti päättävät elimet siellä valittu, että meidät viisaat ne tietämättömät kaupunkilaiset vaientavat. Ilme valpastui vielä ja suu revähti raolleen. Kukaan muu ei ollut havainnut sellaisia. Maalainen, joka sortui sähkökatkon aikana soittamaan Korpelan Voimalle, että eikö niitä linjoja kannattaisi raivata… Lukijan runo 6 22.1.2015 . Pappa miettii kulkiessaan; olin kerran nuori. Peilit ovat syvällä vaatekaappien perukoilla. Puhuttiin susista. Naapurin riihen vieressä olevan metsikön läpi sai kävellä kapeaa polkua pitkin. Sillä kuin Luojan armosta, meille maalaisille on siunaantunut universumin kaikki järki. En ole koskaan nähnyt niin suuria raateluhampaita koiralla kuin noilla erämaan otuksilla oli. tai soita 040 750 4671 tai lähetä kirjepostia Perhonjokilaakso, Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli tai verkkosivujen kautta www.kp24.. Lapsena pelkäsin silti. Jos ei siihen pysty, on peili jätettävä muiden käyttöön. Perusmaksu eli entiseltä nimeltään ekomaksu on vakituisesta asunnosta 46,97 euroa ja vapaaajan asunnosta 20,13 euroa ja jos vakituinen asunto on Millespakka Oy:n toimialueella, niin vapaa-ajan asunnon perusmaksu on 15,66 euroa. Ne ovat raadelleet kotieläimiä eri puolilla ja säikyttäneet ihmisiä. Viime aikoina on tuntunut, että aika moni maalainen on tehnyt jälkimmäisen valinnan. Maalaisjärjen siunaamina me tiedämme, kuinka kehä kolmosen sisälle pitäisi viedä satoja susia, karhuja, kettuja, sikoja, lehmiä ja kaikkien näiden jätöksiä sekä tonneittain turvetta, rehellistä suomalaista maata ja tänne satanutta ylimääräistä lunta. Keilaus ja kuntosali nousivat toivelistalle myös. Selkäpiitäni karmii, kun vertaan niitä lapsuuteni koulumatkoihin. Otsikolla ”Jätteenpolttolaitos merkittävä edistystekijä” mainitut Millespakka Oy:n hinnat ovat ilman arvonlisäveroa. Peili on sillä tavalla erityinen kapistus, että se näyttää kaiken kaunistelematta. Ei, en nyt puhu meidän ulkonäöstämme tai taidostamme pukeutua, kammata hiuksia ja puuteroida poskia. Susi on ollut todellinen uhka. Matti Korkea-aho toimitusjohtaja Millespakka Oy Maalainen tietää kaiken Täsmennystä jätehuoltotietoihin Katariina Poranen Olin lapsi. Menin eteiseen ja portailta näin kaksi hallavaturkkista koiraa valppaana vahtivan liikkeitäni. Erilliskerätty biojäte toimitetaan biokaasulaitokselle biokaasun tuotantoon. Askel oli joutuisaa mihin vuodet vieri! Töitä tein niin ahkeraan, ei ollut luppoaikaa. Mieleen välähti musta susi suu ammollaan Punahilkan sadusta. Jos säälimme ulottuisi sinne kehä kolmosen sisäpuolelle saakka, voisimme kutsua heitä kehäkolmoslaisia tietämättömiksi raukoiksi. Joten suuri kiitos nuorille! Halsua-Kaustinen-Veteli kehitysvammaisten tukiyhdistys Kiitos lahjoituksesta. Kaiken tämän tiedon kanssa me vain mietimme, miksi ne kehäkolmoslaiset eivät tule tänne viisauden kehtoon näistä asioista kysymään. Niin, se maalaisjärki tietysti. Sattui hyvä marjavuosi. Näitä pappa mietiskelee, köpöttäessään siellä. Kun sähköt menevät poikki, me soitamme sähköyhtiöön ja tarjoamme ilmaiseksi talkootyötämme sekä neuvomme, että niitä linjoja kannattaisi raivata, ei tulisi sähkökatkoja sitten. Hyötyjäteasemalla otetaan maksutta vastaan esimerkiksi kotitalouksien vaaralliset jätteet, metallit, keräyslasi, pahvi, paperi, pienerät kyllästettyä puuta sekä kaikki kotitalouksien sähköja elektroniikkaromu. Sen jälkiä naapurin nuori mies seurasi ja mieleeni on jäänyt, että jäljet häipyivät Sarvilammelle päin riittävän kauas, ettei koulumatkoilla tarvinnut pelätä. Eräänä kesänä olin Sotkamossa Tipasjärvellä. Nyt on nuoret vapaana, ei ole töitä heillä. Sven kuulee tarinoita susien liikkeistä, laumojen hyökkäilyistä, eläinja ihmissurmista. Kertakaikkisesti kuin aivottomat apinat. Kesäasuntona on vanha, kaunis rintamamiestilan talo. Maria-Terttu Pihlajamaa o.s. Kadulla vain lojuvat, niin hämärillä teillä. Mutta ne eivät olleet mustia. /perhonjokilaakso Viime viikon Perhonjokilaaksossa kerrottiin kotitalouksien jätehuollosta. Kellään Hankaniemen mökkiläisellä ei liioin ole sen väristä koiraa, kun nuo vaaleanharmaan-ruskehtavat, muutamin mustahkoin karvoin kirjavoituneet sudet olivat. Karhulahti Sieltä idästä sudet tulevat Pappa hiljaa köpöttelee, on askel vakaa vielä. Siitä polusta on vieläkin selkäpiissä niitä tuntoja, joita koin, kun kuulin rasahduksia metsästä. Miten me korotamme itsemme älymystön korkeimpiin kultahuoneisiin ja kuinka vertaamme itseämme kaupunkilaisiin. Tehtaitakin suljetaan, on työttömyys niin suuri. Kävin Halsualla kirkonkylän kansakoulussa kotoani Karhulahdesta. Nykyaikaa harmittelee, elon iltatiellä! Paula Tarvainen, Jyväskylä Papan mietteet Halsua-Kaustinen-Veteli kehitysvammaisten tukiyhdistys kiittää saamastaan lahjoituksesta Kaustisen keskuskoulun 7.-9. Sen suden ja muidenkin jäljet ovat saaneet varovaiseksi. Kuinka me entisestään syvennämme rajaojaa maaseudun ja kasvuseudun välillä. Ojentelin kättä: ”Se! Se!” Koirien silmissä välähti villi isku. Mutta antakaa, kun sanon sen kerran ja tämän kaiken lätinäni jälkeen unohtakaa koko kulunut nimitys: ne kehä kolmosen sisällä asuvat. Enpä huomannut pyytää otuksilta DNA:ta. Aamuauringon noustua keittelin kahvia keittiössä ja huomasin ikkunan takana lipputangon juurella liikettä. Nuoret kirmaa, kipittelee, reippaasti kotitiellä. Siellä ne kehäkolmoslaiset sitten päättävät meidän kaikkien asioista. Sillä silloin, silloin se järki ehkä alkaisi vähitellen valua sinne kehä kolmosen sisällekin täältä Suomen kirkkaimmasta lintukodosta. Biojätettä ei laiteta poltettavan jätteen sekaan, vaan se kompostoidaan tai erilliskerätään. Sieltä jostain niitä pukkaa Suomeen. Näitä ovat tyypillisesti esimerkiksi huonekalut. Naapurin heinäladon suulla joku oli nähnyt suden. Mukaan mahtuu uusiakin liikkujia. Olen päässyt hänen matkoissaan Aasian aroille ja Himalajan liepeille. Saatu lahjoitus mahdollistaa saada ohjaajan liikuntaryhmään. Poimin puolukkaa ja vadelmia. Tänään näin Keskipohjanmaa-lehdessä saman värisen suden kuvan. Mutta niin on pitkä matka, ettei säälikään sinne asti jaksa. Maalainen tietää, kuinka ne kehä kolmosen sisällä asuvat ajattelevat. Kehitysvammaisten vanhemmat ovat vapaaehtoistyönä ohjanneet kerhoa. Poltettava jäte laitetaan ensisijaisesti omaan jäteastiaan
Kaikesta kokemastani syntyy elämäni onnellisuus, kiitollisin mielin alkaa päivä uus. Tänä talvena myös myyriä on paljon, joten eipä ole tavatonta nähdä vaikkapa hiiripöllö tai piekana pellon reunalla myyräjahdissa. Periä saa tuntomerkkejä vastaan. –?Ritva ja Anja Halsualta . Ilmastonmuutoksesta johtuvat leudontuneet talvet mahdollistavat monen normaalisti etelämmäs muuttavan lajin talvehtimisen Suomessa. En tiedä missä auramiehet aurasivat sillä hetkellä, missään niitä ei liikkeellä näkynyt eikä puhelimeen vastattu. Hassu ajatus; voisiko tekeillä oleva iso ammattiliitto esittää jäsenilleen pientä palkan alennusta – ei niin paljon mistä presidentti luopui, mutta oikeaan suuntaan. Hävetkää moittijat. Elämä eteenpäin kuljettaa, paljon se matkallaan opettaa. 22.1.2015 Tälle palstalle voit lähettää myös uusia tai vanhoja valokuvia joko postin kautta tai käydä tuomassa toimitukseen, mutta muista liittää mukaan yhteystiedot ja palautusosoite. Talvilintureittejä on Suomessa tällä hetkellä noin 500, tämän lehden levikkialueen kunnissa on tällä hetkellä kaksi aivan viime vuosinakin aktiivista talvilintureittiä, toinen aloitettu 2008 ja toinen 2010, molemmat Perhossa. Lähetä viesti numeroon 173521. Tie on tosi surkeassa kunnossa. Reitin varrelta kirjataan vihkoon kaikki nähdyt linnut ja missä biotoopissa eli elinympäristössä ne olivat, myös nähdyt nisäkkäät kirjataan ylös. Elisan, Soneran ja DNA:n liittymissä toimiva palvelu maksaa 0,60 €. Kiitos Maija-Liisa, kiitos Aki. Justiina Palola-Widjeskog Elämäni Lukijan runo. Jätehuolto ja kuljetukset toimivat hyvin, mutta aina vain kotivarastoissa kasvaa toisenlainen jätevuori, tarpeettomaksi käynyt mutta käyttökelpoinen tavarakasa. Lukijan kuva Kuurainen talventörröttäjä. Elämäni voisi olla kaunis laulu tai henkeäsalpaava taulu. . Eikö kilpailuviraston pitäisi puuttua asiaan, kun keskusliikkeet alentavat hintoja ja yrittävät kilpailla Lidlin hengiltä. Minkä takia KTK rajoittaa Radio Rockin kuuluvuutta. Lisäksi laskennat tuottavat tietoa talvehtimaan jäävien muuttolintujen määristä sekä vaelluslintujen runsaudesta ja liikkeistä Suomessa. . Lentoon rymistävä ukkometso tai lahopökkelöä nakutteleva pohjantikka ovat kuitenkin joskus tuomassa ilmettä lajistoon ja lämmittävät laskijan mieltä. Kyllä sähkölaitos tekee työnsä. Elämässäni rakkautta riittää, paljon on aihetta kiittää. Kaiken haluan antaa elämälleni ja tarkoituksen jokaiselle päivälleni. Oman reittini pituus on 7,9 km sisältäen metsää, hakkuuaukkoa, peltoa, jokivartta sekä maaseutuasutusta. . Reitti kuljetaan kävellen tai suksilla, pysähdellen tuon tuosta kuulostelemaan ja kiikaroimaan. Maksimipituus 160 merkkiä. Matti Sissonen Talvista lintulaskentaa Hiiripöllö tähystelee myyriä usein sähkölangalla tai korkealla puun latvassa peltojen reunoilla. Laskennat suoritetaan joka talvi kolme kertaa, joten niiden perusteella voidaan havaita talven aikana tapahtuvat muutokset lintujen määrissä sekä erot peräkkäisten vuosien välillä. Nisäkkäistä omalle reitilleni on osunut useimmin orava ja metsäpeura, kettukin oli kerran kytömaalla hyppimässä myyrien perässä. Kommentoi! Lähetä mielipiteesi tekstiviestinä: kirjoita PERHIS (väli) LUKIJA viestisi. Siunausta alkaneelle vuodelle. lämpötila, lumensyvyys ja laatu, vesistöjen jäätilanne, puiden oksilla olevan lumen ja jääkarstan määrä, pihlajanmarjatilanne, lintulautojen määrä reitillä sekä käpyjen määrä männyissä ja kuusissa. . . Pimeä talviyön metsä saattaa tarjota erikoisen näytelmän, kun pöllöt huhuillen lentelee pesimispuuhissaan. metsäkanalintukannan romahduksena välillä 1950–80. (Lähde: Luonnontieteellinen keskusmuseo) Talvilintulaskennat ovat mukavaa ja hyödyllistä talvista ajanvietettä. Reitti lasketaan joka kerta samalla tavalla, millä pyritään hallitsemaan eri laskentojen välisiä virhelähteitä. Laskentoja on tehty 1950-luvun puolivälistä alkaen, laskentojen perusteella voidaan siis myös nähdä vuosikymmenten aikana talvilinnustossamme tapahtuneita pitemmänkin aikavälin muutoksia. Huomioin lähimpäni, kuuntelen sisintäni. Laskenta-aika on periaatteessa koko valoisa aika, oman reittini ehdin laskea noin 4,5 tunnissa. Minäkin pahoitin mieleni tunti sitten, kun jäin kiinni kinokseen sen takia, että tietä ei oltu aurattu. Jokainen laskija voi suunnitella reittinsä itse, se voi kulkea pelkästään tietä pitkin tai vaikkapa kokonaan metsässä. Seuraavaksi kansanmusiikki uskonnon tilalle kouluun. Eikö perholaiset itse pysty susilta suojautumaan. Lajeja ei tosin ole talvisin paljoa ja suurin osa on hyvin tavallisia lintuja kuten keltasirkkuja, tiaisia ja varislintuja. . Hyvänä pihlajanmarjatalvena, kuten nyt, voi nähdä joukoittain tilhiä, räkättirastaita sekä taviokuurnia. Vaikka se joinakin vuosina saattaa pesiäkin tällä seudulla, useimmin se vaeltaa myyrien huvetessa pohjoisemmilta pesimäalueiltaan tänne etelämmäs paremmille myyräpaikoille vain talven ajaksi. –?Damien . Laskenta suoritetaan suotuisissa sääolosuhteissa jolloin näkyvyys on hyvä, äänet kuuluvat kauas sekä linnut ovat aktiivisesti liikkeellä. Lisäksi Vetelistä ja Kaustiselta löytyy muutama viime vuosikymmeninä laskettu reitti mutta joille ei viime vuosina ole enää löytynyt laskijoita. Perhon apteekin pihalta on löytynyt viime lauantaina 17.1.2015 avainnippu. Alaveteliläinen tuomittiin käräjillä susien salakaadosta. Lisätietoihin kirjataan mm. Perhon kirkonkylässä Pappilantie on huonosti aurattu. Sähköpostilla aineisto osoitteeseen toimitus@perhonjokilaakso.. Monen metsälajin alamäki jatkuu kuitenkin edelleen, oletettavasti metsärakenteen muutoksella on edelleen iso rooli vanhojen metsien koko ajan huvetessa. 7 Perhonjokilaakso . Mikä hinku alaveteliläisellä on lähteä tappamaan salaa susia Perhoon. Verratonta ystäväpalvelua. . Kuka tarvii. Täällä mielensäpahoittajat pahoittaa mieltään, kun auramiehiä morkataan. Toinen Perhon reiteistä on allekirjoittaneen reitti. KUVA: JAANA MÄKELÄ, ULLAVA Nevan laidalta Talvilintulaskennat ovat Luonnontieteellisen keskusmuseon koordinoimia laskentoja, joiden kautta seurataan Suomessa talvehtivien lintujen runsautta eri elinympäristöissä. Minä tartun hetkeen, ihanaan elämänretkeen. Elän elämääni luottaen, rakkauteen uskoen. Lukijan lyhyet . . Minä elämääni suojelen, rakkaitani varjelen. Luon elämääni omakseni, haluan olla oma itseni. Talvilintulaskentojen perusteella voidaan nähdä, että pitkällä aikavälillä metsälintujen määrät ovat vähentyneet ja kaupunkien ja taajamien lintujen nousseet, myös Suomessa talvehtivien vesilintujen määrät ovat nousseet. Ja myöhästyin töistä. Laskennan tulokset lähetetään Luonnontieteelliselle keskusmuseolle nettipalvelun kautta. Metsälintujen taantuminen näkyy selvästi esim
Muista käyttää etusi! Muista käyttää etusi! Perhonjokilaakson kestotilaajan TAMMIKUUN EDUT Iloa ja etua Iloa ja etua ympäri vuoden! ympäri vuoden! UUDISTUNUT LUMEN TYÖNNIN 790 Kirkkotanhua 1, Veteli p. 1 x 81 e . Kulu ajasuojalain edelly ämät ennakko edot on anne u tässä ilmoituksessa, joten erillistä lausvahvistusta lauksesta emme lähetä. K-P Kirjapaino Oyj / Perhonjokilaakso, Kirkkontanhua 3, 69700 Veteli. alv. 2014 Kestotilaajan PERHONJOKILAAKSO Tiina Tilaaja 123456 Kestotilaus kannattaa! Vaihda määräaikainen tilauksesi helposti kestoksi p. 8,90 Minisun Super Defence www.smakela.. 2 x 42,50 e (85 e) Etukortillasi saat monia kuukausittain Etukortillasi saat monia kuukausittain vaihtuvia etuja ja elämyksiä. Tilaan lehden kestona! TILAAJAN NIMI Lähiosoite Pos nro Pos toimipaikka Puh. Synt.vuosi MAKSAJAN NIMI (Lahja laus) Lähiosoite Pos nro Pos toimipaikka Tarjous koskee ko maahan tehtäviä lauksia ja talouksia, joihin ei tällä hetkellä tule Perhonjokilaaksoa. Perhonjokilaakso Tunnus 5004740 00003 VASTAUSLÄHETYS Perhonjokilaakso maksaa pos maksun Haluan hyötyä kesto lauksen monista eduista. (06) 862 1301 ma-pe 8-20, la 8-18, su 12-16 Rauta PASSELI ovh. 85 €) 50 € Huollata ILMASTOINTISI lämpimiä säitä varten!. etukorttisi ostotapahtuman yhteydessä. Pidä kortti mukanasi – edun saat esittämällä Pidä kortti mukanasi – edun saat esittämällä etukorttisi ostotapahtuman yhteydessä. Osoi eita voidaan käy ää Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n suoramarkkinoin in. Laskutustapa: . 020 750 4600 (ma-pe 8-16). 2 ilmaista rivi-ilmoitusta vuonna 2015. 8 22.1.2015 . Puh./Fax 06 861 4510, Kuorikoskentie 10, Kaustinen Ma-pe 9.00-17.00, sesonkina myös la 10-14 (Ovh. Kyllä! Tilaan Perhonjokilaakson kestolauksena ja saan 1 kk kaupan päälle. Etukortilla saat Perhonjokilaaksoon Etukortilla saat Perhonjokilaaksoon 2 ilmaista rivi-ilmoitusta vuonna 2015. Tilaus astuu voimaan he , kun olemme käsitelleet lauksen. vaihtuvia etuja ja elämyksiä. Hinnat sis
Väistyvä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Hietaniemi teki tietä Sarita Kirvesmäelle. Pasi Kanniainen täsmensi, että veden sisääntulo oli johtunut liikuntasalin yläikkunoiden rakenteesta ja että ikkunoiden toimittaja on korjannut viat. Kunnanhallituksen varsinaisista jäsenistä uusia nimiä ovat valtuutetut Matti Kytölä ja Pekka Riihimäki. Marja-Leena Patovisti, Helena Poranen sekä Sanna Salmela kukittivat Sarita Kirvesmäen, joka on Perhon kunnanvaltuuston ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja. Korjausliikkeiden jälkeen kunnan tilinpäätös osoittanee valmistuessaan 850?000–900?000 euron ylijäämää, jota Antti Hietaniemi veikkaa Keski-Pohjanmaan kärkitulokseksi. 9 Perhonjokilaakso . Perhon talous oli Antti Hietaniemen mukaan menossa todella huonoon suuntaan puolitoista vuotta sitten. Kalervo Linna puolestaan esitti puheenjohtajaksi Tapio Peltokangasta, joka pyytämässään ja saamassaan puheenvuorossa ilmoitti kieltäytyvänsä tehtävästä. Sarita Kirvesmäki sai heti kokousteknisen tulikasteen uudessa tehtävässään. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Pasi Kanniainen; toisena varapuheenjohtajana jatkaa Antti Vehkalampi. Hän myös toivoi, että kaikki luottamusmiehet voisivat jatkossa puhaltaa yhteen hiileen, koska haasteita kyllä riittää. Edellisen kunnanhallituksen puheenjohtajistosta vain toisena varapuheenjohtajana ollut Helena Poranen jatkaa kunnanhallituksen jäsenenä. Louhula muisti myös kiittää edellisen kunnanhallituksen puheenjohtajaa Markku Sahipakkaa merkittävästä työrupeamasta, samoin kuin ensimmäisenä varapuheenjohtajana ollutta Väinö Syrjälää. Kirvesmäki katsoi, että Perhon ja perholaisten etu on yksiselitteisesti yksi ja sama asia. Anne Mäkelä KPO:n hallintoneuvoston johtoon. Antti Hietaniemi oli tietoinen vuodoista sekä siitä, että ne on korjattu. Sarita Kirvesmäki johtaa valtuustoa, Antti Hietaniemi kunnanhallitusta Pakkaa sekoitettiin Perhossa 14 vuotta kunnanhallituksessa ollut ja kymmenen vuotta sen puheenjohtajana toiminut Markku Sahipakka vaikutti huojentuneelta palatessaan rivivaltuutetuksi. Antti Hietaniemellä ei ollut siihen uutta kerrottavaa, suunnitelmat ovat valmiina, vain rahat puuttuvat. Pasi Kanniainen toivoi luottamusmieselinten työskentelyyn rakentavaa ja rehellistä otetta sekä avointa yhteistyötä. Seuranneessa suljetussa lippuäänestyksessä Antti Hietaniemi valittiin kunnanhallituksen uudeksi puheenjohtajaksi 17 äänellä Tapio Peltokankaan saadessa neljä ääntä. Kunnanhallituksen puheenjohtajisto uusiutui kokonaan. Osuuskauppa KPO:n hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan 16.1.2015 uudeksi hallintoneuvoston puheenjohtajaksi asianajaja Anne Mäkelän Kokkolasta. Kiitospuheissa Sarita Kirvesmäki totesi joutuvansa kovin suuriin saappaisiin ja toivoi, että opastusta annettaisiin mieluummin etukuin jälkikäteen. Antti Hietaniemen piti kuntalaisten palautetta aina arvokkaana – sitä voidaan ainakin välittää edelleen urakoitsijoille. Kalervo Linna jätti kunnallisaloitteen, jossa edellytetään uuden kunnanhallituksen selvittävän, menikö irtisanoutuneen entisen kunnanjohtajan eroprosessissa kaikki kuntalain mukaisesti. Uusi kunnanhallitus varajäsenineen: Antti Hietaniemi ( Jussi Humalajoki), Pekka Riihimäki (Seppo Ahvenkoski), Sanna Salmela (Tarja Huopana), Vuokko Möttönen ( Jaana Pannula), Helena Poranen (Maria Rannila), Tapio Peltokangas (Mika V. 22.1.2015 PERHO Sakari Vainionpää Perhon kunnanvaltuusto – joka kokoontui täysimääräisenä varsinaisin jäsenin vain luottamusmiespaikkojen täyttämistä varten – näki Keskustan parissa käyneen pihinän ja puhinan realisoituvan huomattavina henkilövaihdoksina johtavissa luottamusmiestehtävissä. Matti Louhula toivoi uusiin tehtäviin valituilta reipasta otetta ja kiitteli sitä, että tekijöitä ja vastuunkantajia edelleen löytyy. Helena Poranen kertoi, että tiet ovat olleet huonosti auratut, mutta yhteydenotto suoraan Ely-keskukseen oli tuonut nopeasti parannuksen asiaan. –?Tulos perustuu luottamusmiesten päätöksiin, mutta se on toteutunut henkilöstön ponnistuksien kautta, Antti Hietaniemi sanoi. Mäkelä on ennen valintaansa ollut KPO:n hallituksen jäsen vuosina 2009–2014 ja hallintoneuvoston jäsen vuosina 2007– 2008. Väinö Syrjälä vakuutti rakentajanvastuun olevan voimassa, joten kunnalle ei aiheudu riskiä. –?Kunnanhallituksen puheenjohtajan työ on kuluttavaa ja vie paljon aikaa. Antti Vehkalammen mielestä asiat hoituvat parhaiten, kun niitä viedään eteenpäin matalalla profi ililla. Mennyttä ja tulevaa luodatessaan Antti Hietaniemi näki, että kaiken tapahtuneen valossa itse kullakin on peiliin katsomisen paikka, mutta tapahtuneesta on otettava opiksi ja katsottava tulevaisuuteen. Kalervo Linna kysyi Möttösen koulun seinässä havaituista vesivuodoista haluten tietää, mikä on kunnan riski näissä asioissa. Lisäksi syksy oli erityisen raskas, Markku Sahipakka kertoi. Kunnanhallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Keskustan valtuustoryhmän esityksen mukaisesti yksimielisesti Tapio Peltokangas ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Sanna Salmela. Kellokoski), Matti Kytölä (Olli Koivukoski), Marja-Leena Patovisti (Seija Kivelä) ja Jorma Koivuniemi (Matti Louhula). Tehtävistä Pihlajamaa luopui KPO:n sääntöjen ikäpykälän perusteella. Myös Antti Hietaniemi kiitteli väistyviä puheenjohtajia mainiten, että Väinö Syrjälä on pitkäaikaisin kunnanvaltuuston jäsen Keski-Pohjanmaalla oltuaan valtuustotyöskentelyssä mukana vuodesta 1972. Hietaniemi harmitteli, että Perho on ollut esillä kielteisessä sävyssä henkilöstöpoliittisista syistä, vaikka myönteistäkin kerrottavaa olisi ollut kosolti. Pihlajamaa oli myös SOK:n hallintoneuvoston jäsen vuodet 2009–2014. Kunnanvaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi nousi edelliskaudella ensimmäisenä varapuheenjohtajana ollut Sarita Kirvesmäki, joka on ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja Perhon valtuuston historiassa. Pekka Riihimäki kysyi, voiko kunta vaikuttaa tienhoidon tasoon. Jorma Koivuniemen mukaan parin viikon kuluttua on kokous, jossa saa tietoa ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuuksista. Aloitettaan Kalervo Linna perusteli ex-kunnanjohtajan puolisolta saamallaan puhelinsoitolla. Tapani Humalajoki esitti Keskustan valtuustoryhmän puolesta puheenjohtajaksi Antti Hietaniemeä. Kalervo Linna penäsi, ettei Peltokankaalla ollut kieltäytymisoikeutta, joten asiasta on äänestettävä – henkilöä esitettäessähän kannattamista ei tarvita. Edellinen puheenjohtaja toimitusjohtaja Jouko Pihlajamaa Pietarsaaresta toimi KPO:n hallintoneuvoston puheenjohtajana vuodesta 2009. Kyselytunnilla Matti Louhula nosti esiin Kinnulantien korjaushankkeen. Helena Poranen neuvoikin, että kuntalaiset nykyistä ärhäkämmin peräisivät palvelua tieasioissa, koska muuten reuna-alueet jäävät helposti heikommalle hoidolle. Muutoksen myötä hän pystyy myös paremmin paneutumaan laajentuneen maatilansa hoitamiseen
Kihloihin Taimi ja Aarne menivät kesäkuussa 1943, ja häitä vietettiin elokuun 1. Niin alkoi yhteinen tie. Tammikuun 1942 alussa, vain noin neljän kuukauden koulutuksen jälkeen, oli jo edessä siirtyminen rintamalle. Aarne asui tuolloin vanhempiensa ja veljiensä kanssa Vehkalampilla, joka löytyy läheltä Humalajokea Kettukankaan puolella. Toukokuun puolessa välissä Aarnen yksikkö siirtyi Kimjärvelle, joka sijaitsee Suomen puoleisella Syvärin rannalla. Härkävaunuissa taitettu matka tuntui turruttavan pitkältä, ja pitkähän se olikin; taisteluasemiin mentiin Kuuttilahti-nimisessä paikassa Laatokan tuntumassa. Joukkosidontapaikalta Aarnen tie kulki ensin taaempana olleeseen kenttäsairaalaan ja sitten Äänislinnan sotasairaalaan. Siellä Aarne ja veteliläinen aseveljensä saivat tehtäväkseen hakea kosketus naapurikomppaniaan. Sieltä hän oli käynyt myös kansakoulunsa; koulumatkaa Korkiakankaan koululle Vasamäelle oli kertynyt viisi kilometriä suuntaansa. Sittemmin invaliditeetti nostettiin viiteenkymmeneen prosenttiin, mutta maasepänkursseille Aarne ei enää pyrkinyt. päivänä samana kesänä. Sairaalassa Aarnea alkoi huolettaa, näinkö Taimi vielä kelpuuttaa elinkumppanikseen miehen, jolla on toinen jalka osittain poissa pelistä. Hänelle kirjoitettiin E-paperit, ja edessä oli paluu kotiin Kettukankaalle. Jotkut supisijat arvattavasti ”Meillä on ollut hyvä elämä”, Taimi-puoliso tiivistää yli seitsemän vuosikymmenen yhteistaipaleen. Kirkkoherran kanssa oli ollut puhetta, etteivät ketkään vihittävät laskeutuisi vihkikaavassa polvilleen, kun se ei ollut Aarnelle vamman takia mahdollista. Tällä välin Aarne oli käynyt lääkärissä Vetelissä. Näin se tupessa ollenkin suojeli kantajansa hengen, sillä vatsaan osunut luoti olisi rintamaoloissa tiennyt lähes varmaa kuolemaa. Kouluajat olivat kuitenkin jääneet taakse, ikää oli 16 vuotta, joten elämänmenoa hallitsi työnteko ja arkinen aherrus. Niitä noudatellen oli mukava ajella rinnakkain, ei täristänyt käsille. Kirkossa kiersi suhina ja supatus, kun kolme paria laskeutui polvilleen yhden jäädessä jalkeille. Energinen, iloinen ja tulevaisuuteen sekä elämään luottava Aarne oli ilmeisesti tehnyt tohtoriin perin elinkelpoisen vaikutuksen, koska tämä oli papereihin alentanut Aarnen vammautumisasteen 35 prosentista 25 prosenttiin. Taimia hän pääsi näkemään oikeastaan vain seurapaikalla Möttösessä. –?Teit sitten minusta jäykkäjalkaisen metsätyömiehen lähes metriseen hankeen, Aarne oli sanonut myöhemmin tohtorille, joka oli ollut tapahtuneesta hämillään, ymmällään ja pahoillaan. Oikean jalan vammat olivat vähäisempiä, mutta yksi luoti oli lävistänyt vasemman polvilumpion, ja nivel oli vioittunut peruuttamattomasti. Todisteena niiden toimivuudesta autotallista löytyy aikaisemmin valmistunut lapsenkeinu. Kärrynpyörät olivat painaneet tiehen irtokivistä vapaat urat, kuin raiteet. Sankka metsä kasvoi tienvarteen, puut kurottivat taivaalle. Vihkiminen tapahtui neljän parin yhteisvihkimisenä. Sotavammaisia oli paljon, joten heille oli tarjolla erilaisia ammatillisia kursseja, jotta he pääsisivät kiinni elämään ja pystyisivät ansaitsemaan leipäänsä vammoistaan huolimatta. Taimi ja Aarne olivat toki kirjoitelleet ahkerasti koko Aarnen armeijaja sotareissun ajan. Aarne Kalliokoski on tyytynyt osaansa Lapsenlapsi on pyytänyt tutalta keinutuolia, ja tutahan tekee. Aarne joutui kutsuntaan syyskuun 8. Aarne ei ollut valitellut vammaansa, kipujaan tai vaikeuksiaan tohtorille, joka oli tuttu mies jo rintamaoloista. Vastauskirjeessään Taimi vakuutti, että kaikki pätee, mitä on sovittu. Tieto ei ollut kuitenkaan kulkenut, ja toisin tapahtui. Perhonjokilaakso PERHO Sakari Vainionpää Perholaiset Taimi Tuukkanen ja Aarne Kalliokoski osuivat ensimmäistä kertaa lähekkäin, kun Kivijärvellä pidetyt seurat päättyivät, ja he lähtivät pyöräilemään Perhoa kohti vierekkäin. Aarne Kalliokoski on pilkkonut polttopuunsa kirveellä. 10 22.1.2015 . Jalka pysyi kuitenkin jäykkänä, joten rintamasotilasta Aarnesta ei enää tullut. Suomi, Perho ja perholaiset joutuivat kuitenkin mukaan suuriin pyörteisiin. Arvailtavaksi jää, tapahtuiko näin aivan sattumalta, vai sisältyikö siihen jommankumman – tai kenties molempien – kätketty toive tai pyrkimys. Elettiin vuotta 1938. Ammuttuaan aseensa tyhjäksi Aarne hapuili vielä turvakseen puukkoa, mutta siinä olikin terää jäljellä vain pieni nysä. Lokakuussa 1939 miehet kutsuttiin ylimääräiseen harjoitukseen, ja 105 päivää kestänyt talvisota alkoi marraskuun viimeisenä päivänä. Piirustukset ovat Aarne Kalliokoskella päässään. ”Oliko se puhdas sattuma, vai sisältyikö siihen pyrkimys?” ”Tupessakin ollen puukko suojeli kantajansa hengen.” ”Teit minusta jäykkäjalkaisen metsätyömiehen metriseen hankeen.”. Jalkaa yritettiin kuntouttaa, ja jatkohoitoa tarjottiin Seinäjoen sotasairaalassa. Äänislinnasta tuli edelleen siirto sairasjunalla sotasairaalaan Turkuun, jossa jalka oli kipsattuna kaksi kuukautta yhtäjaksoisesti. Suutarikurssit olivat suosittuja, mutta Aarnea kiinnosti aivan erityisesti maaseppäkurssi, jolle hän hakikin. Sotavammaisten kursseille osallistujilta edellytettiin kuitenkin vähintään kolmenkymmenen prosentin vammaisuusastetta, joten Aarnen haave maasepän ammatista kariutui onnettoman lääkärinlausunnon vuoksi. Edellä mennyt aseveli sai heti surmansa luotisuihkusta, ja Aarne haavoittui molempiin jalkoihinsa. Vartioimattomassa välimaastossa he joutuivat vihollispartion yllättämäksi. päivä, ja alokaskoulutus alkoi Kemissä heti kutsuntojen jälkeen. Puukko oli toiminut kilpenä luodille. Talvisodan päätyttyä alkoi jatkosota juhannukselta 1941, vain vähän yli vuoden rauhanjakson jälkeen. Samalla he joutuivat myös melko lähellä toisiaan, mikä ei tuntunut pahalta sekään. Siinä kului talvenselkä sekä pääosa keväästä
”Halla vei viljat armotta.” ”Hevoselle leivottiin oma leipä.” Elämän sana arjessa Uusi vuosi on alkanut ja sen myötä ajatukset palaavat menneeseen. Sellainen oli Taimin ja Aarnen ensimmäinen oma koti, joka päätyi lopulta palvelemaan saunana, kun oli muutettu seuraavana vuonna valmiiksi saatuun taloon. Halla oli kuitenkin vakituinen vieras Vehmassuon pelloilla. Aarne Kalliokoski ihmettelee nykypäivään liittyvää suurta tyytymättömyyttä. Kaikesta, ihan kaikesta kiitän Häntä, joka elämäämme johdattaa. Naisväen huoleksi jäivät karjanhoito ja talonpito. Toivotan teille kaikille siunausta ja rohkeutta. Kun me tämän muistamme, olemme vapaita muiden ajatuksista ja mielipiteistä huolimatta. Myös hevoselle leivottiin omat leivät. Kiitän teitä kaikkia jotka olette ”matkan” varrella minua auttaneet, ymmärtäneet ja rukoilleet puolestani. Se aika minkä itse toimin luottamustehtävässä ja kirkkovaltuuston puheenjohtajana, opetti minulle paljon. Luopumisen tuskaa PAULA V. Kiitokset ja elämänrohkeutta kaikille omaa työtänne ja luottamustointa hoitaessanne. Työnjako muodostui sellaiseksi, että pojat hakkasivat puuta, ja Aarne ajoi kuormia palstalta tienvarteen. Ajomatka oli siksi pitkä, että yleensä uusi kuorma odotti jo tekijäänsä, kun edellinen oli viety. Samoihin aikoihin eli 1972 päättyi hevosvetoinen aika Kalliokosken tilalla, kun taloon hankittiin ensimmäinen traktori, Valmet 500. Raha ei kaikkea ratkaise, vaikka tärkeää onkin. Saatte luottaa siihen lupaukseen, että Hän kulkee kanssanne siinä tehtävässä, joka teille on annettu. Uusi kirkkovaltuusto aloittaa pian. Viljo Ojalan laskutaitoa Aarne kehuu erinomaiseksi – luvut ja laskelmat täsmäsivät aina, vaikka Ojala ei ollut päässyt kouluja käymään. Hyvä Jumala siunaa Halsuan ja kaikkien seurakuntien työtä myös tulevaisuudessa. Olemme voineet keskittyä kirkon tärkeimpään tehtävään, sanan julistamiseen ja ihmisten kohtaamiseen. Vehmassuo on nimensä mukaisesti suota, ja kuokat heiluivat, kun sitä pakotettiin pelloksi. Joka tapauksessa muisto kiusallisesta hämmingistä on seurannut Aarnea läpi elämän. Jorma oli aivan pieni sylilapsi, kun muutettiin hallintasopimuksella saadulle uudistilalle – rintamamiestilalle – Vehmassuolle, jonne Aarne oli etukäteen rakentanut pienen ensirakennuksen kuusikon keskelle. Aarne sai savottaan pian mukaansa pojat Einon ja Jorman sekä myöhemmin myös Joukon. Toisaalta laajat heinämaat mahdollistivat monta lehmää, kun heinää oli riittämiin talven yli. Talvisin Aarne hakkasi puuta omasta metsästä ja kulki välillä metsätöissä muuallakin. Taimi Katri Tuukkanen ja Aarne Kalliokoski kihlakuvassaan 1943. Seurakunnan luottamushenkilöillä neljän vuoden tehtävä on loppunut vuoden vaihteessa. Näin Jumala vetää meitä lähemmäksi itseään. Pyhä Henki välittää armon jokaiselle. Meille jokaiselle. 22.1.2015 Maalaus 1949 valmistuneesta uudisrakennuksesta. Elintaso on kuitenkin kiistattomasti noussut portaittain aina viiden vuoden välein, kaikista pienistä takapakeista huolimattakin. Halsuan seurakunta on pieni, mutta pienuus on positiivinen asia. Kämpän keittäjä rupesi laittamaan aamuruokaa puoli seitsemältä, joten metsään pääsi lähtemään heti, kun päivä valkeni. –?Taimin leivissä oli jotakin ihmeellistä, sillä ne eivät koskaan homehtuneet savottaviikon aikana, Aarne muistelee. Seurakunta Halsualla tarjosi meille luottamushenkilöille perheineen liput Petri Laaksosen konserttiin joulukiireiden keskellä ja järjesti kahvitilaisuuden konsertin päätteeksi. Se ei ollut Valmetin pienin, piikkilangankiristäjäksi sanottu malli, vaan kaikin puolin tuhti työkone. Jokainen on Luojan luoma ja Kristuksen lunastama. Miten saada ihmiset näkemään, että kristillinen usko ja tavallinen arkinen elämä ovat liitettävissä yhteen. 11 Perhonjokilaakso . KALLIOKOSKI kummastelivat ja paheksuivat sitä, että Taimi ja Aarne eivät polvistuneet – Aarne muistelee, että etupenkeissä istui kokkolalaisia; osittain kohina lie aiheutunut siitä, että asiasta tietävät valistivat vierustovereitaan, sillä ainakin kaikki perholaiset olivat varmasti tietoisia Aarnen tilanteesta. Miksi ihmeessä ihmiset eivät olisi tyytyväisiä. Yhteiselämä aloitettiin Kettukankaassa Aarnen kotona, missä asuivat tietysti myös Aarnen vanhemmat sekä Aarnen iso sisarusparvi, neljä veljeä ja kolme siskoa. Kysymys siitä, mikä on elämässä tärkeää, saa Aarnen mietteliääksi. On totta, että tunnen luopumisen tuskaa ja haikeutta, mutta myös kiitollisuutta. Hän kertoo heidän asennoituneen elämään siten, että heillä on ollut aina kaikki hyvin. Kiitos Jouko ja Marko, pääsitte yllättämään minut täydellisesti! Tunnetko luopumisen tuskaa kysyi poikani, kun näki minut kotiin tullessani itkemässä. Saamme ottaa rohkeasti kantaa asioihin ja antaa palautetta. Kristityn ase on kuitenkin rakkaus ja hyvyys, näin vastapuoli on aseeton. Taimin ja Aarnen ensimmäinen lapsi Aili syntyi 1944. Aarnen haavoittumisen sekä sen tuomien hankaluuksien lisäksi pojista Juhani menehtyi kovin varhain, ja vuosi sitten kuoli pojanpoika äkilliseen sairauteen vain 14-vuotiaana. Rakennuksella oli pituutta kuusi metriä. Väliseinä jakoi tilan kahteen huoneeseen, joista toisessa oli hella. Kiitos meidän kaikkien puolesta siitä nautinnollisesta lepohetkestä. Iltasella palattiin sitten palstoilta valmiille ruualle. Tuntuu siltä, että olemme voimattomia sen asian kanssa, mutta meidän ei tarvitse kantaa koko maailman murheita. Sinne mentiin viikkokuntaan; lähtö oli aikaisin maanantaina ja kotiin palattiin lauantaina iltapäivällä. –?Esimerkiksi vanhustenhuoltoa ei ollut ennen ollenkaan, ja neljäkin sukupolvea saattoi asua saman katon alla, kun kukin huolehti omistaan, mutta miten on nyt. –?Sehän oli urakkatyötä. Savottakämpille lähdettiin perinteisesti loppiaisen jälkeen. Molemmissa huoneissa oli ikkuna, toisessa vähän isompi. Toiminta on monipuolista ja halsualaisten talkoohenki on kautta aikain tunnettua. –?Jokainen päivä tulee ottaa vastaan sellaisena kuin se annetaan, Aarne sanoo. –?Savottamiehet tulivat enimmäkseen Perhosta, sillä työnjohtajana oli Viljo Ojala, joka otti mielellään töihin tuttuja ja luotettaviksi tietämiään miehiä, Aarne kertoo. Kiitän seurakunnan kaikkia työntekijöitä ja luottamushenkilöitä hyvin tehdystä työstä. Aarne ihmettelee nykyistä elämänmenoa. Seurakunnassa olemme saaneet elää rauhallista aikaa ja keskittyä tavalliseen arkeen. –?Meillä on ollut hyvä elämä, Taimi Kalliokoski sanoo hiljaa sivusta.. Tietysti heidän piti huolehtia savottamiehille mukaan eväät sekä riittävästi vaatteita, varsinkin sukat olivat tärkeitä. Itse tein henkilökohtaisen ratkaisun jäädä sivuun seuraavasta valtuustokaudesta. Olette tehneet sitä sydämellänne, Taivaalliseen Isään luottaen. Kämppäsavotoiden vahvin aika osui 60-luvulle; tällöin talvenselät kuluivat metsähallituksen kämpillä Halsuan tai Kivijärven suunnalla. Erityisen tutuksi tuli Rikkisen kämppä. Kun tekee työtä sydämellään, se näkyy ihmisten kohtaamisessa. Peltomaata Taimin ja Aarnen rintamamiestilaan tuli parikymmentä hehtaaria. Suuri helpotus oli apuun saatu katerpillarin kiskoma peltoaura, joka möyhensi raakaa suota äestettävään kuntoon. Järkevintä oli laittaa kaikki pellot heinälle ja ostaa tarvevilja muualta. Jumala, sinä joka siunaat meitä, auta meitä näkemään siunauksesi. Taimin ja Aarnen valoisa ja kiitollinen elämänasenne kirkastuu siitä, ettei elämä ole kohdellut heitä aina mitenkään silkkihansikkain. Savottakämppäelämästä yleensäkin hänelle on jäänyt kauttaaltaan hyviä muistoja. Meidät on tarkoitettu kantamaan toistemme kuormia ja kulkemaan yhteistä matkaa. Maailmalla kiertää kirja merkityksellisen elämän kymmenen käskyä. Aarne muistaa, että savottakämppätalvet loppuivat heidän osaltaan 70-luvun alkuun tultaessa. Myös minulle ja sinulle. Mirjami Lähteenkorvan runon mukaan: Kaikista tärkein ei ole työ kättesi sun, vaan rakkaus, ei yksin askelet palvelun, vaan siunaus. Neljättä sukupolvea eli lastenlastenlapsia on jo huomattavasti enemmän, ja joukko on edelleen kasvussa. Osaansa täytyy tyytyä. Tämän päivän kirkon tulee hoitaa Herralta saamansa tehtävät. Me ihmiset olemme huolissamme median kirjoittelusta ja vaikutuksesta kirkon toimintaan. Lapsia Taimille ja Aarnelle siunaantui kymmenen, ja lapsenlapsia on 82. Taimilla ja Aarnella olikin pian navetassaan kymmenen lypsävää ja joutokarja päälle, mikä oli suuri karja senaikaisen mittapuun mukaan. Työ ei aina tunnu työltä. Seurakunta on jokaista varten. Auta meitä vastaanottamaan siunauksesi tänään ja tulevaisuudessa ja jakamaan sitä tavallisessa arjessa. Sitten seurasivat Eino 1946 sekä Jorma 1948. Se vei viljat armotta, eikä perunakaan tahtonut kasvaa syötävän kokoiseksi. Savottamiesten tarvitsi maksaa lämpimästä ruuasta vain tarvikeaineiden hinnan, sillä emäntä oli metsähallituksen palkkaama. Neljäs käsky kuuluu näin: ”Tekemäsi hyvä unohdetaan huomenna, tee hyvää kaikesta huolimatta”. Hoidettiin hevonen ja levättiin
Samalla se tekee nöyräksi ja antaa valtavasti uutta intoa laajan juhlanäyttelyn pystyttämiseksi Kaustiselle, Palmu toteaa. Värikkäästä elämästään tunnettu Juhani Palmu on samalla sekä kiistelty että rakastettu taiteilija. 040 5941 784 Kaustintie 2, 69600 KAUSTINEN Halsuan sivuapteekki Perhontie 10, 69510 Halsua P. Olen vain tehnyt työtäni ahkerasti ja suurella tunteella, siksi tämä huomionosoitus lämmittää nyt mieltäni. Siksi pyrin taitelijana antamaan entistä enemmän myös hengellisellä saralla ja kerron mielelläni minulle tärkeistä uskonkysymyksistä. Viime viikon keskiviikkona ensimmäistä kertaa kokoontunut kirkkovaltuusto valitsi varapuheenjohtajaksi Jouko Riihimäen. –?Yllätyin, että minut palkittiin elämäntyöstä. Perhonjokilaakso Taitelija Juhani Palmu (s. Palmu on jo pohdiskellut, että Kaustisen näyttelyn nimeksi tulee Enkelten tanssi, johon hän ammentaa lähtökohtia tunnetun teoksensa Mirjamin ilo luomisvaiheen ajoilta. Ovatko hammasproteesisi • rikki tai säröllä • hampaat kuluneet • väljät tai vanhat • pahanmakuiset • hammaskivessä tai tummuneet Palveluksessanne: Erikoishammasteknikko Ossi Penttilä Olen töissä pe 23.1. Kaustisen Kansantaiteenkeskuksessa 1.6.2015 avattavat Juhani Palmun juhlanäyttely ja Tapio Wirkkalan posliininäyttely muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden Suomen kulttuurikesässä. Kaustintie 1, Kaustinen Puh. Toiminnallaan se pyrkii monipuolistamaan ja teemoittamaan pitkäjänteisesti Kansantaiteenkeskuksen näyttelytoimintoja. Erkkilä johtaa 4/5 taloudesta saa Perhonjokilaakson joka torstai aamu. 06-8611 922 Vainajakuljetus Puh. Solistina kansainvälinen huippusopraano Helena Juntunen. –?Minusta on julkisuudessa kirjoitettu paljon ilkeämielistä. To 29.1. Mononen-yhtye: Mikko Perkola; sävellykset, Yrjänä Sauros; kitara, huuliharppu Koko perheen konsertti ”METSÄSSÄ SOI SIBELIUS” 11.00 Pelimannitalo Tässä satujen metsässä lumihiutaleet soivat – Jean Sibeliuksen sävelin ja Elina Karjalaisen sanoin. Kotimaassa on menestys kuitenkin vaatinut hintansa. Hänen teoksiaan on lukuisissa gallerioissa ympäri maailmaa. –?Tunnen hyvin ja arvostan korkealle Tapio Wirkkalan tuotantoa, joskin hänen muotoilunsa posliinin parissa ei ole minulle tuttua. 040-7533 234 Tmi Zari Helmejoki Zari Helmejoki Rek.hieroja Ajanvaraukset klo 8-9 tai 18-20, muina aikoina soittopyyntö tekstiviestillä p. 06-8611 922 Kaustintie 1, Kaustinen Puh. Samanaikaisesti siellä avataan kansainvälisesti tunnetuimman suomalaismuotoilija Tapio Wirkkalan (1915-1985) posliininäyttely. Raamatun historiaan, hepreaan ja kreikkaan olen syventynyt. Tämä on minulle suuri kunnia. Näin taitelijan laaja ja monipuolinen tuotanto saadaan koko kansan ulottuville. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Vuokko A. ”Halki vuosisatojen” Ohjelmanmuutokset mahdollisia! Lisätietoja konserteista ja lipuista: www.kamarimusiikkiviikko.net www.lipputoimisto.fi 25.1.-1.2.2015. klo 15.00 Kaustisen kirkko 23/18€ Uusi keskipohjalainen barokkiyhtye esittäytyy. Wirkkala-näyttely keskittyy hänen saksalaiselle Rosenthal-tehtaille suunnittelemaan posliiniin, joka on ollut Suomessa varsin tuntematonta. Mikko Perkola, viola da gamba Su 25.1. 0400 264 106 Helinä ja Risto Tuomela Arkut ja kukkasidonnat Pyydettäessä myös ulosveisuu. Tunnelmallisen Pelimannitalon soolokonsertissa esittäytyy monipuolinen muusikko Mikko Perkola seuranaan viola da gamba ja runomitta. Su 1.2. Se myös pyrkii saamaan ITEtaidetta (outsider-taide) esittelevän näyttelyn Kansantaiteenkeskukseen. Ke 28.1. 861 1808 Kaustisen Hammaspalvelu Oy Onko • suupielet rikki ja painuneet • rakkoja ja painokohtia • syöminen ja puhuminen vaikeaa • leukanivelissä naksumista • suussa kirvelyä . (06) 861 1117, (06) 861 1930 Avoinna: ma-pe 9-17, la 10-14 www.kaustisenapteekki.f i . alkaen. 040-7533 234 P. Ajanvaraus. Kaustisen OSASTO TIEDOTTAA Ensiapu EA1-kurssi Ke 4.2, Ma 9.2, Ke 11.2, To 12.2 Klo 18:00 – 20:30 Kaustisen Osuusmeijerin tiloissa Kurssin hinta 70€ (+8€ EA-kortti) Kouluttajana Pentti Veijalainen Ilmoittautumiset 31.1 mennessä puh. Tule mukaan matkalle musiikkimetsään! KAMARIMUSIIKKITALKOOT klo 18.00 Kaustinen-sali 23/18€ Perinteisissä musiikki-iltamissa muistellaan erityisesti Viljami ”Salonkylän Sibelius” Niittykoskea yllätyksiä unohtamatta! Monipuolisen ohjelman on koonnut Mauno Järvelä. klo 21.00 Kaustisen Kino 15/13€ F.W.Murnayn vuonna 1927 ohjaama mykkäelokuvaklassikko elävän musiikin säestyksellä. Kaustiselle on hankittu Saksasta varta vasten noin 600 esineen posliinikokoelma, joka asetetaan pysyvästi näytteille Kansantaiteenkeskukseen. MOZART! klo 19.00 Kaustinen-sali 25/20 € Maan parhaaksi Mozart-orkesteriksi tituleerattu KeskiPohjanmaan Kamariorkesteri, viulistijohtajanaan Janne Nisonen tarjoaa rautaisannoksen mestarin musiikkia. –?Olen lähtöisin uskonnollisesta kodista ja olen toiminut myös uskonnonopettajana. Ma 26.1. Möttönen sekä kirkkoneuvoston jäseniksi Mikko Hänninen (Anja Hakala), Heikki Mäkinen ( Juhani Humalajoki), Mikko Tamminen ( Jarkko Sivula), Raili Kellokoski (Asko Humalajoki), Merja Riihimäki ( Jaana Paananen), Katja Anisimaa ( Jürgen Lapp) ja Janne Turunen (Minna Ventilä). Myös siksi odotan Kaustisen näyttelyä suurella mielenkiinnolla. Kappelin liiketalo, Kaustinen . 12 22.1.2015 . 1944) vihittiin lauantaina 17.1.2015 kunniatohtoriksi Helsingin Ritarihuoneella. Konserttia tukee MES. Ti 27.1. Yhteistyössä Musiiki ry:n kanssa. Lisäksi hän on maailmalla myydyin suomalaistaiteilija. HUOLLETUT PROTEESIT HUOLLETUT PROTEESIT HYVÄT SUUSSA HYVÄT SUUSSA Miltä tuntuu. Arvonimeä juhlistaakseen taitelija tuo laajan näyttelyn ensi kesäksi Kaustisen Kansantaiteenkeskukseen. Lönnrot-yliopiston Art and Culture -osastolta todetaan, että Palmulle myönnetyn kunniatohtorin arvoon on poikkeuksellisen vankat perusteet. KUVASSA KESKELLÄ: klo 18.30 Kaustinen-sali 23/18€ Kamarimusiikkikonsertissa viikon säveltäjävieraan teoksia ja lempimusiikkia esittää maineikas Uusinta Ensemble. Palmun juhlanäyttely Kaustiselle PERHO Perhon seurakunnan kirkkovaltuustoa johtaa kaksivuotiskauden 2015–2016 Pauli Erkkilä. (06) 863 6270 Avoinna: ma-pe 9-16.30 LEIKKAA TALTEEN Kaustisen Apteekki Kaustintie 5, 69600 Kaustinen P. La 31.1. Pe 30.1. TAIDENÄYTTELYN AVAJAISET klo 14.00 Kansantaiteenkeskus Vuoden kuvataiteilija Andrew Stevenson: Ihmisen osa The Human Share MUSIIKKILUKION KONSERTTI klo 15.00 Kaustinen-sali 23/18€ Juontaa Mika Jämsä ”METSÄSSÄ SOI SIBELIUS” Koululaiskonsertteja alaja yläkoululaisille MUSIIKKI KIERTÄÄ kamarimusiikkia kylällä LAULUJA VANKILASTA klo 19.00 Pelimannitalo 15/13€ Musiikillinen matka vuosisatojen halki renessanssimelodi-oista tähän hetkeen. 040 745 4179 tai kaustisenosasto@gmail.com Tervetuloa koko Perhonjokilaakson alueelta! • • • • • • • • • HIERONTAPALVELU HIERONTAPALVELU Minna Vuori Minna Vuori Kaustintie 2, KAUSTINEN Kaustintie 2, KAUSTINEN P. Asian huipentuminen Kaustisella järjestettävään juhlanäyttelyyn tuo sille arvokkaan lisänsä. Onko aihetta suun ja proteesin tarkastukselle. Näyttelyiden toteutuksesta vastaa Kaustisen Kulttuuri Oy, joka yhtiömuodostaan huolimatta ei jaa osinkoa, vaan käyttää mahdolliset tuotot yleishyödylliseen tarkoitukseen
Rauma Oy Pesolan leipomo Valkoinen Purje Kaustinen / Perho Avain Säästöpankki Kansanmusiikkijuhlat (Pro Kaustinen) Kaustisen Osuuspankki Pelimannitalo Picturall Oy Ravintola Pelimanni Timonen ja pojat Oy Toholammin apteekki Turkistarha Seppä ja pojat Kaustisen kunta Musiikin edistämissäätiö Opetusja kulttuuriministeriö Kamarimusiikkiviikko kiittää tuesta! Kamarin Kaiku Kamarin Kaiku Kaustisen XXXVII Kamarimusiikkiviikon liite 13. Viime vuosikymmenten musiikin myötä improvisaatioon ja nyt-hetkeen. Vuoden 2015 Kaustisen Kamarimusiikkiviikon ohjelma kuljettaa kuulijansa läpi vuosisatojen. Hautajaissaattue lohduttaa itse itseään laulamalla, kun sanoja ei ole. vuosikerta Kaustisen XXXVII Kamarimusiikkiviikon liite 13. Voittoisa jääkiekkojoukkue juhlii laulamalla yhdessä tuhatpäisen yleisön kanssa. Muistisairas puhkeaa laulamaan tutun virren kuullessaan, vaikkei muutoin puhuisi lainkaan. vuosikerta KUVA: JUHA SALLINEN. Tervetuloa konsertteihin! Anni Haapaniemi Kaustisen Kamarimusiikkiviikon taiteellinen johtaja Matkalla halki vuosisatojen Fysikaalinen hoitolaitos Maija Palosaari Kansanlääkintäkeskus Kaustisen fysioterapia Kaustisen jäsenkorjaus Kaustisen monitoimi Kosmetologi Kaija Järvelä LVI Kaustinen Ky Sasken Finland Oy Taxi Risto Tuomela TBKaustinen Triomini Vetelinjokilaakson tilitoimisto Keski-Pohjanmaan kirjapaino Arctosmedia Cleaning Design Halpa-Halli JV-tilipalvelu Kaustisen apteekki Kaustisen Motelli Oy ja Kotipizza K-market Kantarelli Lipputoimisto Livelight M. Jokainen meistä kuitenkin todistaa pieniä ihmeitä ihan tavallisen arjen tohinoissa: tuutulaulu rauhoittaa niin pienen vauvan kuin väsyneen vanhemman. 22.1.2015 Musiikin hyvää tekevä ja yhdistävä voima nostetaan tämän tästä esiin uusimmissa tutkimustuloksissa. Musiikki. Renessanssimelodioista barokkiin, klassisen ajan mestariteoksista kohti romanttisia kuohuja ja kansallisromantiikkaa. 13 Perhonjokilaakso . Näitä kokemuksia on jokaisella meistä, kaikissa maissa ja kulttuureissa, iästä tai ihonväristä riippumatta. Erityisen lohdullista on se, että näin on ollut läpi vuosisatojen; musiikki on tuudittanut, lohduttanut ja juhlistanut elämää vaeltaessamme kytösavuilta kohti mainosvaloja. Esiintymässä on riemukas joukko maamme mielenkiintoisimpia ja säkenöivimpiä taitureita! Kuvataide, koululaiskonsertit ja mykkäelokuvaesitys täydentävät konserttisarjaa. On olemassa jotain pysyvää ja merkityksellistä, johon nojata. Kolmen vuoden pestini Kamarimusiikkiviikon taiteellisena johtajana on päättymässä. Haluan lausua lämpimät kiitokseni kaikille järjestäville tahoille sekä yleisölle yhteistyöstä ja unohtumattomista hetkistä musiikin ihmeellisen voiman äärellä
Luonto oli Sibeliukselle tärkeä inspiraation lähde ja hänen sävellyksiään kuunnellessa voi mielessään matkustaa vaikkapa talviseen metsään tai kotikoivun kultaisten lehtien alle. Entäpä miltä kuulostaa kun vanha kuusi itkee. Köyhäjoen ja Järvelän kouluilla, tiistaina 27.1. klo 22.30 Pelimanniyhdistyksen jamit La 31.1. Tähän saakka Kaustisella on Barocco Borealen musisointia ollut mahdollista vain salakuunnella. 14 22.1.2015 . Myös Barocco Borealen konsertissa kuullaan barokkisoittimia kynsineen ja suolikielineen. klo 21.30 Häävi Kamarimusiikkiviikon jamit Pelimannissa Reilu vuosi sitten päätti pohjalaisista vanhan musiikin taitajista koostuva joukko koota rivinsä ja perustaa oman barokkiyhtyeen kotiseudulleen. Jean Sibelius sävelsi muun muassa nämä luonnon ihmeet pianoteoksiinsa Kuusi ja Koivu. päivänä pesäpaikkakuntansa Kaustisen kirkossa ja on siitä erityisen iloinen – onhan kirkossa tiettävästi loistava akustiikka ja loistava sekä toivon mukaan myös runsaslukuinen yleisö! Barocco Boreale -yhtye esiintyy viimein Kaustisella Kamarin Kaiku Kamarin Kaiku Heikki Lahti mandoliineineen on maanantai-iltana Kansanlääkinnässä ja tiistaina päivällä TB:llä. klo 11 Pelimannitalossa, johon ovat tervetulleita kaikki lapset vanhempineen! Metsässä soi Sibelius Kamarimusiikkiviikon alkajaisiksi Musiikki kiertää jälleen kouluja ja kyliä. Metsässä soi Sibelius –satukonsertti esitetään maanantaina 26.1. Barocco Boreale soittaa vanhaa musiikkia vanhoilla soittimilla. Puumalan ja kirkonkylän kouluilla sekä la 31.1. Jo olemassa olevien teosten lisäksi tarinaa tehostaa erilaiset sävelmaalailut. Konserttitoiminta sai jatkoa seuraavana kesänä vaihtelevin kokoonpanoin muun muassa maamme mainioimmilla taidemusiikin kesäfestivaaleilla. Jos et kuitenkaan sattunut kulkemaan viime kesänä oikeaan aikaan Nikulan kylätalon ohitse – siellä Barocco Boreale hioi kesän ohjelmistoaan – on sinulla mahdollisuus kuulla yhtyettä nyt. Yhtye koostuu nimen omaan pohjalaisista muusikoista, joko nykyään seudulla vaikuttavista, tai hieman kauemmaksi ehtineistä. Talkoovoimin toteutettuja musiikkihetkiä kuulee ainakin seuraavissa paikoissa: Ma 26.1. Marianne Oivon juontamissa konserteissa kuullaan miten vanhan kuusen unelma joulukuuseksi pääsystä käy toteen pienen tytön tarkkaavaisuuden ansiosta ja kuinka käy, kun Leena-tyttö päättää ostaa itselleen kanoja koivun oksalla kasvavilla kultarahoilla. Vanhaan musiikkiin perehtyneet muusikot käyttävät aikakauden mukaisia soittimia saadakseen käyttöönsä myös menneiden aikakausien ravisuttavan sointiväriskaalan. Ensimmäiset konsertit järjestettiin viime loppiaisen tienoilla Kiimingissä ja Ylivieskassa. Nimikkoteosten lisäksi Sibeliuksen sävellyksistä mukaan on valittu sekä tuttuja melodioita, että vähemmän soitettuja kappaleita. Kamarimusiikkiviikon aikana voit rentoutua Pelimannissa Musiiki ry:n järjestämien jamien tahdissa: Ke 28.1. Konserteissa esiintyy musiikkilukion opiskelijoita sekä kaustislaisia muusikoita ja pääsevät kuulijatkin osaksi musisointia yhdessä esiintyjien kanssa! Tarinoita elävöittämässä on laaja soitinvalikoima jousisoittimista harmonikkaan eri puhaltimia unohtamatta. Tai kun syksyn koivut havisuttavat lehtiä. Oman erityisen tunnelmansa musiikkiin tuo myös nykyistä lähes puolisävelaskelta matalampi viritystaso. Perhonjokilaakso Miltä kuulostaa pakkaslumi. Tällä hetkellä Marika toimii Cambridge Concentuksen taiteellisena johtajana sekä konserttimestarina ja Kanadassa Aradian (Toronto) vierailevana konserttimestarina. klo 21.30 Purppuripelimannit Pe 30.1. Kaustisen kamarimusiikkiviikolla kuultavan ”Graunin tähtikuvio”-konsertin ohjelman on suunnitellut yhtyeen kokkolalaissyntyinen, nykyään New Yorkiin asettunut viulisti Marika Holmqvist. Yhtye konsertoi helmikuun 1. Koettiin, että myös ruuhkasuomen ulkopuolella oli tilausta säännöllisemmälle vanhan musiikin konserttitoiminnalle. Kun puhutaan vanhasta musiikista, tarkoitetaan yleensä barokin ja sitä varhaisempien aikakausien taidemusiikkia. klo 11.00 Teboil, Heikki Lahti & Komia klo 11.30 Ravintola Pelimanni, Tallarin lounasmusiikki klo 13.30 Iltarusko (uusi puoli), musiikkilukiolaisia klo 14.00 Iltarusko (vanha puoli), musiikkilukiolaisia klo 14.30 Malvakoti, musiikkilukiolaisia Musiikki kiertää Kaikenlaisen musiikin yhdistys Musiiki ry on perustettu vuonna 1987. Kamarimusiikkiviikon koulukonsertit sekä Pelimannitalon koko perheen konsertti vievät kuulijansa luontomatkalle Sibeliuksen sävelin. Musiiki ry järjestää nimensä mukaisesti kaikenlaisen musiikin konsertteja, klubeja, jameja sekä kursseja kaikenlaisille musiikin ystäville Kaustisella. KUVA: LAURI OINO. Erilaiset kamarimusiikkiteokset johdattelevat kaustislaiset lapset ja nuoret kuulemaan Elina Karjalaisen kirjoittamia tarinoita Kuusesta ja Koivusta. klo 13.30 Kunnantalo, Laura ja Siiri klo 14.00 Kirjasto, Laura ja Siiri klo 19.15 Kansanlääkintä, Heikki Lahti & Komia Ti 27.1. Kaustisen konsertissa häntä kuullaan myös solistitehtävissä yhdessä Mikko Perkolan, viola da gamba, kanssa
15 Perhonjokilaakso . Uusinta ----------6. Marika ---------16. Lisäksi hän on toteuttanut laajamittaisen vastaanottokeskusprojektin Suomen Kansallisteatterin kiertuenäyttämölle 2011– 2012 ja esiintynyt eri hoitolaitoksissa. Häntä kuullaan ainakin keskiviikkona Pelimannitalon Lauluja Vankilasta –konsertissa sekä perjantaina Kaustisen Kinolla, missä hän soittaa musiikkia F.W. Helena ------12. Konsertissa kuultavalla Bella mia fi amma, addio aarialla vuodelta 1787 on hupaisa tarina. Pahaa-aavistamaton sopraano suostui ja sai tietysti laulettavakseen niin vaikean aarian kuin säveltäjä vain suinkin osasi kirjoittaa! Lauri Oino Kiiminkiläistä karismaa Kamarimusiikkiviikon kuvataiteilija Andew Stevensonin IHMISEN OSA – näyttely jatkaa teemaa, jonka aloitti KÖYHYYSnäyttely Turun Martin Galleriassa syyskuussa 2014. Mozart ei jäänyt nokkeluudessa jälkeen. Kamarin Kaiku Kamarin Kaiku Andrew ----------1. 13. Barocco ----------7. 9. 17. Einojuhani Rautavaaraa ja Sibeliusta. 4. Hän ilmoitti vapauttavansa miesparan vasta, kun laulajalle aiemmin luvattu aaria olisi valmis. Vuodesta 2010 hän on ollut erityisen kiinnostunut uudemmasta kokeellisesta taiteesta sekä yhteiskunnallisista projekteista. Se pyrki tutkimaan köyhyyden erilaisia aspekteja ja ilmentymiä. Hän suostui sillä ehdolla, että rouvan pitää laulaa lopputulos saman tien suoraan nuotista virheettömästi, muuten nuotti revitään välittömästi. 22.1.2015 Ritun pähkinä Valovoimainen, karismaattinen, temperamenttinen – nämä sanat sopivat kuvaamaan yhtä hyvin Wolfgang Amadeus Mozartia kuin Helena Juntusta, joka tulkitsee kaksi Mozartin konserttiaariaa torstai-illan Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin konsertin huippusolistina. Perkola on konsertoinut ja levyttänyt kamarimuusikkona eri puolilla Eurooppaa useiden eri orkestereiden kanssa, minkä lisäksi hän on levyttänyt lukuisille kansainvälisille levymerkeille. --------Nisonen 15. Perkola on ahkera nykymusiikin esittäjä ja on myös toiminut muusikkona Suomen Kansallisteatterissa. Ratkaisu: Mikko Perkola soittaa uutta musiikkia. ---Pohjanmaan Kamariorkesteri 5. 2. Yksi viimeisimmistä suurista menestyksistä on Madama Butterfl yn nimiosa viime kesän Savonlinnan oopperajuhlilla. Stevensonin sanoin: ”Muurahaiset ovat kovertaneet sen ontoksi jättäen kasvot ja avoimen sydämen. Eräs kujeilevaluontoinen tähtisopraano jujutti Mozartin puutarhavajaansa ja telkesi tämän sinne kynän, mustetolpon ja nuottipaperin kanssa. Numeroiden 1. Musiikkilukion ---------8. IHMISEN OSA käyttää samoja aineksia – veistoksia, maalauksia, runoja, ideokalligrafi aa, valokuvia ja samoja teoksiakin, mutta myös uusia ja aikaisempia töitä. Mikko -------11. Sunnuntain päätöskonsertissa hän vierailee Barocco Borealen solistina. Murnaun mykkäelokuvaklassikkoon ”Sunrise-Auringonnnousu”. Se pyrkii laajentamaan teemaa etsien ihmiskunnan paikkaa luonnon järjestyksessä. Yrjänä ----------17. Oulun kupeessa Kiimingissä kasvaneen sopraanon ura lähti lentoon Lappeenrannan laulukilpailujen voitosta vuonna 2002, ja sen jälkeen hän on valloittanut tärkeimpiä oopperalavoja ja -rooleja yhden toisensa jälkeen. Perkola toteutti Vanajan naisvankien sekä ohjaaja Hannele Martikaisen kanssa kuningas Lear Helsingin Kokoteatteriin, joka palkittiin vuoden teatteritekona Thalia-gaalassa maaliskuussa 2011. ” Metsässä soi ----------” 3. --------Järvelä 14. Juntunen on myös levyttänyt mm. Poissaolevan kautta hän tulee olevaksi.” Andrew Stevensonin juliste. Helena Juntunen Julisteessa omenapuun oksa Mikosta on moneksi. kirjaimistas muodostuu säveltäjän nimi. Kamarimusiikkiviikon julisteeseen valittu teos RAKASTAVA – THE LOVING ONE on omenapuun oksa Kuopiosta. KUVA: JAAKKO SAVELA Gambisti Mikko Perkola kuuluu Kamarimusiikkiviikon ahkerimpiin artisteihin. 10. Juntusen ääntä on kiitetty kaunissointiseksi ja taipuisaksi, tulkintoja ilmeikkäiksi ja lavasäteilyä huikeaksi
Vuosikymmenten jälkeenkin nämä usein haikeat mutta valoisat ja toivorikkaat melodiat puhuttelevat myös meitä kybermaailman ihmisiä, lauantaina myös kamarimusiikki-iltamissa. Uusinta Ensemble juhli syyskaudella 2009 toimintansa 10. vuotta. P E R K O L A Helena ------J 12. AL E Musiikkilukion ---------K O N S E R 8. UNT 13. Luvassa on paljon uusia, oman aikamme sävellyksiä. Nyt rakennetaan! Kaustisella elää sanonta: ”Forsnabban talkoot jatkuvat. Musiikkia toimittajan mieleen Uusinta Ensemble on suomalainen kamariyhtye, joka on keskittynyt nykymusiikin esittämiseen. Lähestyvältä kamarimusiikkiviikolta Saari odottaa suurimmalla mielenkiinnolla perjantai-illan Kuvassa Keskellä: Säveltäjä Veli-Matti Puumala –konserttia. Uusinta Ensemble on kantaesittänyt mm. -W. UN E N --------Järvelä 14. Kimmo Hakolan, Osmo Tapio Räihälän, Olli Koskelinin, VeliMatti Puumalan, Sebastian Fagerlundin ja Max Savikankaan musiikkia. A N N E Marika ---------H O 16. Perhonjokilaakso Näissä talkoissa ei nosteta perunaa eikä tehdä heinää, ei korjata viljaa eikä leikata matonkuteitakaan. Vähän vieraampaa talkooporukkaa ovat Uusinta Ensemblen erinomaiset taiteilijat ja verrattomina talkooemäntinä toimivat Ritva Talvitie ja Marianne Oivo. Myös kiinnostus klassiseen musiikkiin on herännyt pikku hiljaa uudelleen. Uusinta Ensemblen taiteellisena johtajana toimii säveltäjä Ville Raasakka. Yhtye on kantaesittänyt runsaasti suomalaisten ja Pohjoismaiden säveltäjien musiikkia. Vain kirkkahin kylliksi kirkasta on, vain syvin on riittävän syvää. Hänen omia teoksiaan on tähän päivään mennessä julkaistu useilla äänitteillä ja nuottimateriaaleilla. kirjaimistas muodostuu säveltäjän nimi. T 9. Anni Saari on opiskellut etnomusikologiaa, eli maailman eri musiikkikulttuureja Tampereen yliopistossa. NiittykoskiLeenakaisa Wirkkala ”..niin kaunista ja hyvää kuin mahdollista.” Wiljami Niittykoski. Uusinta perustettiin vuonna 1998 säveltäjä Osmo Tapio Räihälän aloitteesta. Konsertissa kuullaan Puumalan mielimusiikkia maineikkaan Uusinta Ensemblen esittämänä. MA U N O --------Nisonen J 15. Hän harrasti musiikkia aktiivisesti kotikylällään perheensä parissa ja Salonkylän orkesterissa. Viljami oppi nuotinluvun ikään kuin salaa, kuunnellen yläluokkien musiikin tunteja. Uusinta Ensemble on tehnyt yhteisesiintymisiä mm. Saari on toiminut Keskipohjanmaa-lehden vakituisena toimittajana kolme vuotta ja sitä ennen hänen näppäimistönsä on sauhunnut muun muassa Perhonjokilaakson kesätoimittajana. Konsertti sisältää paljon minulle ennen tuntematonta musiikkia ja luvassa on taatusti yllätyksiä, Anni Saari arvelee. Mikä syömemme herkintä heijastaa, sen parhaita kieliä koskettaa. Monipuolisilla muusikon taidoillaan hän pystyi kirjoittamaan sävellyksensä muistiin vaikkei varsinaista koulutusta sävellykseen ollutkaan. Monipuoliseen musiikkitaustaan kuuluu siis kaikkea kansanmusiikista klassiseen, mutta toimittaja kertoo nykyään kuuntelevansa enimmäkseen rockpohjaista suomalaista musiikkia. Nuoruuteen kuuluvat myös viulutunnit ensin Kansalaisopistossa ja myöhemmin Keski-Pohjanmaan konservatoriossa. Uusinta esittää V-M Puumalan valitsemaa musiikia Kamarin Kaiku Kamarin Kaiku Andrew ----------S T E 1. Se on taidetta vaan, sillä ainoastaan, onnen aarteiden arkku on matkassaan. Helsingin kamarikuoron, ranskalaisen Ensemble Alephin, saksalaisen Ensemble adapterin ja espanjalaisen Ensemble Espai Sonorin kanssa. Viime vuosina sen ohjelmisto on laajentunut jatkuvasti, mihin on vaikuttanut sen yhteistyö eri kansainvälisten toimijoiden ja festivaalien kanssa. T 10. Kotimaan lisäksi Uusinta Ensemble on esiintynyt Pohjoismaissa, useassa Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa. Yhtyeen nykyiset jäsenet ovat eturivin nuoren polven suomalaisia muusikoita. Monipuolisen konsertin teemoista mainittakoon Wiljami Niittykoski, ”Salonkylän Sibelius”, jonka syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 120 vuotta. L 4. EN S O N ” Metsässä soi ----------” S I B E 3. KUVA: KANSANMUSIIKKI-INSTITUUTIN ARKISTO, LEO TORPPA Ritun pähkinän ratkaisu Keskipohjanmaa-konserni on jo vuosien ajan toiminut Kaustisen kamarimusiikkiviikon tärkeänä tukijana. V 2. Konsernin toimittajakunnasta löytyy laaja kirjo kulttuurin tuntijoita, joista tuoreimpiin värväyksiin kuuluu veteliläinen Anni Saari. I Mikko -------11. Perjantain konsertissa yhtye esittää viikon säveltäjävieraan, syntyjään kaustislaisen Veli-Matti Puumalan teoksia ja lempimusiikkia. Jälkipolvien on kiittäminen myös hänen 1920-luvulta lähtien tallentamaansa mittavaa pelimanniohjelmistoa. Elävä musiikki kiinnostaa Annia eniten, ja useimmin hän kuunteleekin musiikkia Yle areenan livekonserttitaltiointien muodossa. Teoksia on kertynyt satoja, lähtien salonkivaikutteisesta soitinmusiikista laulusävellyksiin ja pelimannimusiikkiin. 17. IU S ---Pohjanmaan Kamariorkesteri K E S K I 5. MB LE Barocco ----------B O R E 7. Ratkaisu: Veli-Matti Puumala Anni Saari. Uusinta Ensemblen sisällä toimii vakiintuneena kokoonpanona Uusintajousikvartetti. 16 22.1.2015 . –?Minua kiinnostavat erityisesti tämän päivän säveltäjät. LM Q V IS T Yrjänä ----------S 17. Myös maanviljelijänä, kansansoittajana, sanoittajana ja kansanperinteen tallentajana toimineen ”Verkkokankhan Villen” musiikki tuli tunnetuksi suuremmalle yleisölle kansanmusiikkijuhlien kautta. Sain tämän mieltä kiehtovan illan rakennettavakseni nyt toista kertaa, kiitän järjestävää seuraa kunniasta! Tulkaa joukolla kokemaan jotakin ennen kokematonta, tulkaa kamarimusiikkitalkoisiin! Mauno Järvelä Salonkylän Sibelius 120 vuotta Tätä Viljami Niittykoski (6.12.1895?–?2.1.1985) on kertonut tavoitelleensa sävellyksissään. Uusinta ----------E N S E 6. Omat päreet!” Mikäpäs tässä on olla Forsnabbana kun päreiden tuojina ovat loistavat paikalliset muusikot ja pelimannit. Vain kaunehin kylliksi kaunista on, vain paras on parhaiksi hyvää. A U R O S Numeroiden 1
Kokkolassa nimittäin pystytään hoitamaan vasta noin viikolla 32 syntyneitä vauvoja. Mari Lumikero ompelee tyttärilleen myös vaatteita, sillä toiselta ammatiltaan hän on ompelija, vaikka ei ole alan töissä ollutkaan. –?Ensimmäisen kerran kenguruhoitoon eli syliin paidan alle vauvat saatiin noin kahden viikon ikäisinä. –?Fannin istukka oli revennyt ja Elsin napanuorassa oli jälkiä infarktista eli se ei ollut toiminut kunnolla ja sen vuoksi Elsi oli pienempi. –?Olen kulkenut tyttöjen kanssa paljon, melkein joka päivä käydään jossain: MLL:n perhekerhossa tai jokilaakson monikkoperheiden tapaamisissa tai ystävillä. Elsi sen sijaan on rauhallisempi ja harkitsevampi, mutta ei tarvitse niin paljon unta. Fannia oli jouduttu elvyttämään kauan ennen kuin hänet oli saatu hengityskoneeseen, mutta aamulla tilanne näytti jo rauhalliselta. Kun Mari Lumikero pääsi Ouluun ja hänet tutkittiin siellä, tulikin kiire. Elsillä oli Oulussa ollut useita infektioita ja hänelle tehtiin sydänleikkauskin kuukauden ikäisenä. –?Kuulin molempien itkun leikkaussalissa eli tiesin, että elävänä he syntyivät. Sen jälkeen lastentehon hoitaja kehotti Maria menemään kotiin toipumaan. Se oli huippuhetki. Tuolloin hoitohenkilökunta alkoi epäillä ennen aikaisen synnytyksen mahdollisuutta ja Mari Lumikero laitettiin ambulanssilla Ouluun ennenaikaisen synnytyksen pelossa. Syytä istukan repeämiselle tai napanuoran huonolle toiminnalle ei tiedetä, eikä sillä tiedolla ole enää mitään väliäkään: pääasia, että tytöt selvisivät. Pikkukeskosina raskausviikolla 27. Tytöistä isompi ja vanhempi eli Fanni painoi syntyessään 830 grammaa ja oli 35 senttiä pitkä. Vastasyntyneiden teholta tyttäret löytyivät hengityskoneesta. Tuolloin tytöt olivat 1,5 ja reilun kilon painoiset eli hirmu pieniä siltikin. Elokuun ensimmäisenä eli 10 päivää ennen laskettua aikaansa Fanni ja Elsi pääsivät kotiin. Läppä, joka pitäisi sulkeutua vastasyntyneellä itsekseen, ei sulkeutunutkaan, vaan vaati leikkausapua. Kuitenkin ensimmäiset viikot kotona olin aivan kuutamolla. syntyneet Fanni ja Elsi Rauma täyttivät vanhempiensa perhehaaveet, enempää lapsia ei tarvita Unelmien prinsessat Unelmien prinsessat Jo Oulussa lasten teho-osastolla tyttäret puettiin äidin maun mukaisesti: Fannille enemmän violettia ja Elsille vaaleanpunaista. He olivat niin valtavan pieniä. Fannilla puolestaan on ollut päässä verenvuotoja, joiden vuoksi hänellä on neurologin seuranta edelleen. Mari Lumikero kiittelee Oulun hoitohenkilökuntaa: huolenpito oli hyvää ja pieniä keskosvauvoja kohdeltiin omina persooninaan heti alusta lähtien. Muutaman vuoden hartaan odottelun jälkeen tuo toive toteutui ja vielä tuplana. Minulle kerrottiin, että kaksi tyttöä tuli, mutta sen jälkeen en saanut yhdeksään tuntiin tietää heistä mitään. Kun äitiysloma heinäkuussa loppuu, on aika ratkaista, etsiäkö työpaikkaa vai vieläkö nauttii tytöistä kotona. Vasta aamuyhdeksältä Mari Lumikero sai luvan kammeta itsensä pyörätuoliin ja lähteä katsomaan tyttäriään. Tunnelma vaihteli ilosta itkuun ja taas onneen. –?Nyt tuntuu, että raaskiiko heitä viedä hoitoonkaan. –?Ikävä kasvoi niin suureksi, että pari kertaa tein matkan yksin viikollakin, ajoin Ouluun ja yövyin, että sain nähdä tyttöjä ja olla heidän kanssaan. Kaksosten odottaminen ja syntyminen on erikoista, mutta vielä harvinaisemman Lumikero-Rauman perheen vauvoista tekee se, että he ovat sinnitelleet elämänsä alun hirvittävän pienestä. Supistuksia tai muutakaan ennenaikaisen synnytyksen merkkejä ei ollut ollut aikaisemmin. 17 Perhonjokilaakso . Kuitenkin he olivat täydellisiä vauvoja, mutta vain hirvittävän pieniä, minikokoisia, Mari Lumikero kertoo. –?Tytöt olivat niin pieniä, että sitä on vaikea edes kuvailla tai kuvitella, jos ei ole nähnyt. Ne olivat pitkiä tunteja, Mari Lumikero muistelee. Hänet vietiin synnyttäneiden osastolle ja pikkuruiset tyttäret vastasyntyneiden teho-osastolle. He olivat muutamien viikkojen ajan totutelleet jo korvikemaitoon ja painoivat kotiutuessaan: Elsi 1,8 kiloa ja Fanni 2,5 kiloa. Vuoden 2014 Vuoden 2014 VA UVAT VA UVAT Täydellinen vauva, mutta niin mahdottoman pieni. Oulussa vanhemmat kävivät katsomassa tyttäriään viikonloppuisin, jolloin he yöpyivät potilashotellissa ja kävivät päivisin katsomassa tyttäriä. –?Ilman sukulaisten apua en olisi pärjännyt. Kolme minuuttia nuorempi Elsi-sisar painoi vain 600 grammaa ja pituutta hänellä oli vain 30 senttiä. Miehelleen, joka oli nukkunut autuaan tietämättömänä kotona Kaustisella, hän soitti jo yöllä heräämöstä. Tuolloin toukokuisena maanantaina kuitenkin supistuksia tuli ja päätettiin lähteä käymään Kokkolassa synnytysosastolla näytillä. 22.1.2015 SALONKYLÄ Vuokko Lahti Kun vaasalainen Mari Lumikero löysi kaustislaisen Markus Rauman kuutisen vuotta sitten ja muutti tämän luo Salonkylään, alkoi pariskunnan mielessä viritä haave perheenlisäyksestä. –?En osannut kuvitella minkä kokoisia vaatteita lapsille esimerkiksi pitää hankkia. Kuuden viikon päästä syntymästä tytöt siirrettiin Kokkolaan ja siellä vanhemmat saivat osallistua enemmän heidän hoitoonsa, aamuja iltatoimiin. Nämä ovat nyt tässä ja se riittää, Mari Lumikero on päättänyt. Lähihoitajan töitä hän on tehnyt Kaustisella ja Kokkolassa. Enempää meille ei kuitenkaan vauvoja tule. Fanni on vilkkaampi, liikkuu enemmän ja vaatii huomiota, mutta on toisaalta parempi nukkumaan. Perheen naisväki sen sijaan on liikkuvaista. Tytöt ovat kuitenkin kasvaneet hyvää tahtia, Elsi on ottanut sisartaan kiinni ja nyt kun he ovat kahdeksan kuukauden ikäisiä, he painavat noin kuusi kiloa. Kun toista tyttöä tutkitaan tai hoidetaan ja mikäli hän alkaa itkeä, toinen yhtyy myötätuntoitkuun. Äitiysloma alkoi heti lasten synnyttyä, mutta muutoin kaikki yhteiskunnan tuki oli etsittävä ja selvitettävä itse. Vauva-arki keskoskaksosten talossa rytmittyy syömisten, nukkumisten ja leikkimisen mukaan. Tytöt ovat paljastaneet luonteensa jo oikeastaan mahassa ollessaan. Myös vauvojen elämän ensimmäisiä vaiheita kirjattiin vanhempia varten ja kuulumisia sai soitella niin monta kertaa päivässä kuin tarpeelliselta tuntui. Perheen isä on pitänyt viikon isyysloman, mutta on muutoin tehnyt työtään Konsta-taloilla. Neuvolaja lääkärikäynneille Mari Lumikero pyytää mielellään mukaansa anoppinsa tai miehen sisaren, sillä yksin on vaikea mennä. Kun kauan odotettu tieto kaksosraskaudesta saatiin vuoden 2013 marraskuussa, oli ensimmäisenä tunteena valtava ilo ja helpotus viimeinkin alkaneesta raskaudesta. Myöskin keskoslasten kotiutumisennuste ja kotona tarvittavat tavarat askarruttivat. –?Olin haaveillut prinsessasta, mutta välillä jo näytti, että se jää haaveeksi. Yhden yön Mari ja Markus olivat potilashotellissa Oulussa. Kortisonia ei ehditty antaa kuin yksi pistos ja sen vuoksi tyttöjen keuhkot olivat vielä kovin epäkypsät hengittämään, Mari Lumikero kertoo. Sen sijaan ruokailuissa he ovat aloittaneet kiinteät jo aiemmin kuin muut vauvat ja syöneet liharuokiakin heti kotiutumisestaan lähtien. Näin pikkuruisia olivat Rauman kaksoset syntyessään.. Motorisessa kehityksessä he ovat pari-kolme kuukautta ikäisiään jäljessä. Keskiviikkona Mari Lumikeron piti jo päästä sairaalasta kotiin, kun huomattinkin verenvuotoa ja lapsivettä vessakäynnilllä. Pian Mari Lumikeron mieleen tuli kuitenkin monenlaisia pelkoja, mutta kaksosraskaus sujui aivan normaalisti raskausviikolle 27 eli viime vuoden toukokuulle saakka. –?Se oli viisas neuvo. Selkäydinpuudutuksessa hänelle tehtiin hätäsektio ja tytöt syntyivät vielä hiukan ennen puolta yötä. Kohdusta löytyi verihyytymiä ja hänet vietiin kiireellä leikkaussaliin. Että heitä saatiinkin kaksi, tuntuu aivan ylivertaiselta, Mari Lumikero kiittelee. Mari Lumikero kotiutettiin synnyttäneiden osastolta jo perjantaina puolentoista vuorokauden kuluttua keisarileikkauksesta
18 22.1.2015 . Perhonjokilaakso 30.7.2014 Oiva Haapala Vanhemmat: Emma ja Janne Haapala Kokkola 25.2.2014 Sini Sillanpää Vanhemmat: Meri ja Jussi Sillanpää Nurmo 31.1.2014 Viivi Emilia Ahtoniemi Vanhemmat: Tiia Aho ja Oskari Ahtoniemi Veteli 28.4.2014 Leevi Ensio Lassila Vanhemmat: Laura Sillanpää ja Henri Lassila Veteli 22.2.2014 Pihla Maaria Niemi Vanhemmat: Henrietta ja Ville Niemi Hyvinkää 14.3.2014 Neea Laine Vanhemmat: Jenna-Mari ja Kimmo Laine Lappajärvi 16.7.2014 Kerttu Marika Matleena Kellokoski Vanhemmat: Marika ja Matti Kellokoski Veteli 16.4.2014 Eemeli Juntunen Vanhemmat: Sanna Pakkala-Juntunen ja Seppo Juntunen Kajaani 26.3.2014 Max Furu Vanhemmat: Anna-Maija ja Sebastian Furu Teerijärvi 11.2.2014 Noel Luomala Vanhemmat: Pauliina ja Juho Luomala Kaustinen 30.7.2014 Erin Elisabet Salo Vanhemmat: Sara Edsvik ja Jarkko Salo Kaustinen 24.2.2014 Jannika Melinda Maria Lassila Vanhemmat: Carita Louhula ja Henry Lassila Perho 27.6.2014 Oili Eeva Kristiina Leponiemi Vanhemmat: Teresa ja Ari Leponiemi Ullava 12.5.2014 Kalle Sakari Kinnunen Vanhemmat: Henna ja Olli Kinnunen Espoo 10.2.2014 Lilja Maria Elina Juvonen Vanhemmat: Katja Lassila ja Olli Juvonen Vantaa 6.6.2014 Emma Juulia Salmela Vanhemmat: Silja Vähämäki ja Matti Salmela Perho 8.7.2014 Minka Jose. a Känsäkangas Vanhemmat: Jenni Kaustinen ja Jani Känsäkangas Kaustinen 16.3.2014 Vilja Eliisa Kunelius Vanhemmat: Henriikka ja Matti Kunelius Kokkola 23.4.2014 Aada Pulkkinen Vanhemmat: Henri ja Kirsi Pulkkinen Veteli. ina Koskimaa Vanhemmat: Jonna ja Lauri Koskimaa Kokkola 23.4.2014 Vilma Iida So
22.1.2015 KIITOS KAIKILLE vuoden 2014 vauvat -teemassa mukana olleille! Kaikkien kesken arvotaan 200 € LAHJAKORTTI PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPAASI. Niemi) ja Lauri Vaismaa Vaasa 3.11.2014 Kasperi Kaarlo Matias Leinonen Vanhemmat: Tuulia ja Harri Leinonen Oulu. Arvonnan voittaja julkaistaan 29.1.2015 Perhonjokilaaksossa 31.10.2014 Taavi ja Leevi Vähäkainu Vanhemmat: Jenni ja Veli-Matti Vähäkainu Veteli 29.8.2014 Inna Aurora Järvelä Vanhemmat: Jonna Pulkkinen ja Topias Järvelä Kaustinen 22.9.2014 Venla Ilona Viiperi Vanhemmat: Johanna Kuusela ja Tommi Viiperi Kaustinen 20.10.2014 Oliver Pinola Vanhemmat: Tanja Rauma-Pinola ja Tero Pinola Kokkola 8.12.2014 Neela So. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. 19 Perhonjokilaakso . a Elisabet Vähäkainu Vanhemmat: Susanna Pulkkinen ja Tuomas Vähäkainu Veteli 15.10.2014 Tuure Topias Wilhard Pulkkinen Vanhemmat: Marle ja Janne Pulkkinen Halsua 22.10.2014 Aino Liisa Harju Vanhemmat: Jonna ja Markku Harju Kaustinen 7.11.2014 Olivia Maija Aleksandra Tuominiemi Vanhemmat: Meea Hotakainen ja Antti Tuominiemi Halsua 21.10.2014 Leo Oliver Vaismaa Vanhemmat: Jaana Vaismaa (o.s
Meillä on 17 työntekijää. Vastaan projektitöistä ja toimin niissä työnjohtajana. –?Olen aina ollut tyytyväinen. Jos työt lähtevät rullaamaan, niin ehkä sitten. Toiminta alkoi omasta autotallista ja laajeni 90-luvulla rakennettuun halliin, jonka Arkkukangas siis nyt osti irtaimistoineen. Harri Honkonen on omien sanojensa mukaan yrittänyt keksiä harrastuksia, kun eläkeikä on nyt koittanut. –?Olen myös yrityksemme hitsauskoordinaattori eli olen suorittanut kansainvälisen tutkinnon alalle. Honkonen on kuitenkin luvannut olla mahdollisuuksien mukaan käytettävissä jatkossa. Harri Honkosen yritystoiminnasta oli pieni juttu Perhonjokilaaksossa 3.7.1986. fi tai lehden FB-sivuilla www.facebook.com/ perhonjokilaakso. Matti Arkkukangas osti Harri Honkosen autonkorjaamon ja ryhtyi jatkajaksi Rohkaisusta yrittäjäksi Matti Arkkukangas ryhtyi autokorjaamoyrityksen jatkajaksi Oksakoskella. Honkonen ei pidä itseään suoranaisena mentorina, mutta on rohkaissut Arkkukangasta ryhtymään yrittäjäksi. Pääkaupunkiseudun jälkeen Honkonen erikoistui Jalasjärvellä autosähköasentajaksi ja tuli Perhoon, jossa hän aloitti yrittäjänä vuonna 1985. Tunnetko muita samannimisiä. Arkkukangas aloitti työt joulukuussa. Honkonen kertoo ainakin yrittäneensä korjata vuosien aikana kaikkea, mihin ihmiset ovat apua tarvinneet.. Äiti on kotoisin Kankaanpäästä ja vietin lapsena paljon aikaa siellä. Kokeillut ja harrastanut. Valtaosan osakkeista omistaa isämme Rauno. –?Olen sanonut, että sen mitä osaan, niin sen minulta saa, pitkän uran yrittäjänä tehnyt Honkonen sanoo. Yritysoston ideana on, että vanhat asiakkaat siirtyisivät uudelle yrittäjälle. Yrittäjän arki on uutta. Parhaillaan olemme mukana STEP:n biopolttolaitos projektissa Findest Protein Oy:n tontilla. Mitä teet työksesi. Oletko tyytyväinen nimeesi. –?Ainakin kahvit voin tulla asiakkaille keittämään korjaamolle, jos Matilla on jotain menoa, Honkonen lupaa. Yrittäjäksi ryhtyminen jännitti, Arkkukangas sanoo. Harrastan kalastusta ja metsästystä. Kuka Valtteri. –?Palkkatöissä on paljon helpompaa. Päätoimialana on aina ollut autojen korjaaminen, mutta hän on tehnyt myös paljon muuta. Koettanut korjata, kun on pyydetty. Ainakaan aluksi ei Arkkukangas mieti työntekijän palkkaamista. Pohjakoulutukseltani olen koneistaja. Arnöyan saarella viikon kalareissulla nousee mukavasti turskaa, seitä, kissakalaa, puna-ahventa, ruijanpallasta ja joskus jopa merikrottia. PERHO Sanni Aho Alkuun yrityksen ostaminen ei kiinnostanut yhtään, mutta lopulta Autosähkö Honkosen eläkkeelle pyrkivä yrittäjä Harri Honkonen sai Matti Arkkukankaan ostamaan yrityksensä. Se edesauttoi nimen valintaa, Rauno Järvelä kertoo. Miten siellä kalastetaan. Neljän lapsen isänä Arkkukangasta odotetaan kuitenkin myös innokkaasti iltaisin kotiin. –?Teemme metallista monenlaista, isoista projekteista levylaserleikkauksiin ja pieniin asiakastöihinkin. Arkkukankaalle on ehtinyt tulemaan jo vastaan paljon asioita, mitkä ovat hänelle aivan uusia. Visa Järvelän toinen nimi on Samuel. Nimipäivähaastattelu KAUSTINEN Vuokko Lahti Kaustislainen Visa Järvelä arvelee ensin, että on saanut nimensä vaarin hevosen mukaan, mutta paikalle osunut isäRauno täsmentää, että hänen syntymäpäivästään nimi tuli eli isä on syntynyt Visan päivänä. Ensi viikon torstaina on Valtterin nimipäivä. Kuka jokilaakson Valttereista otetaan esittelyyn. Virvelillä vai verkolla. –?Työskentelen perheyrityksessä, Metalli Järvelässä. Se on sopivan erikoinen nimi. Nimikkeenä oli tuolloin sorvari ja tutuksi tulivat kaikki vaihteistoihin liittyvät asiat. Huolto ja korjaus Arkkukankaan yrityksen toimialaa on luonnollisesti autojen huolto. Aivan joka kulmassa ei tule samannimistä vastaan. Vinkkaa: toimitus@perhonjokilaakso. Kiinnostus alaan lähti aikanaan omien autojen rakentelusta. –?Siellä harrastetaan syvänmeren pilkkimistä eli vieheet ovat 400 grammasta kilon painoisiin ja kalatkin ovat vähän suurempia kuin täällä. 20 22.1.2015 . –?Enemmän kyse on ollut auttamishalusta. Onko sinua kiusattu Visa-kortiksi tai visakoivuksi. En kuitenkaan ole joutunut maksamaan toisten laskuja nimeni takia. Toppisen Visa sieltä on hyvä ystävä ja ikätoveri. Omistan yhtiöstä 10 prosenttia, kuten kaksoisveljeni Iirokin. Liittyykö harrastuksesikin metalliin. –?Koskaan ei ole kiusattu, mutta leikkiä on laskettu, että Visalla maksetaan tai niin kuin Thaimaan lomalla respan nainen nimesi minut oitis Visa Masteriksi. –?Yllättäen paikallisella R-kioskilla elokuvaa vuokratessa paljastui, että jossain asuu toinen vähän vanhempi täydellinen nimikaima eli toinen Visa Järvelä. –?Ennakoiva huolto on paras tapa ehkäistä autojen ongelmia, Arkkukangas sanoo. Siinä kerrottiin Honkosen tekevän omassa autotallissaan auto-, sähköja kaasutinhuoltoja. Perhonjokilaakso Isän syntymäpäivä määräsi nimen Visa Järvelä ja kalastusmuisto pohjoisesta: komea puna-ahven on täytettynä toimiston seinällä. Arkkukangas on varautunut tekemään korjaamolla pitkää päivää. Voiko sitä välttämättä osaamiseksi kutsua, Honkonen kommentoi. Jo kahdeksana kesänä olemme tehneet isän ja parin muun miehen kanssa kalastusmatkan Norjan jäämerelle. Oman toisen nimensä hän on antanut myös kolmevuotiaalle pojalleen Leeville, jolla on myös kolmas nimi Aleksanteri äitinsä Kirsin puoleisesta suvusta. Näin käynytkin ja työt ovat hallissa jatkuneet ilman katkoksia. Honkonen aloitti työuransa Helsingissä, missä hän teki 13 vuotta töitä paperikoneiden vaihteiden kanssa. –?Oli siinä naapurissa semmoinen mukava Visa-hevonen, josta minä tykkäsin kovasti. Alunperin levyseppähitsaajaksi kouluttautunut Arkkukangas on ollut ensin metallialalla töissä kymmenen vuotta ja sen jälkeen hän työskenteli Möttösessä Taipaleen korjaamolla. On lentopalloilua, mönkijää, veneenlaittoa ja vihdoin myös aikaa. –?Ei suinkaan