ja pääsiäisen jälkeen eli kiirastorstaina 24.3. ttyylinen" ohjattu "cross. Myös muita merkkejä ja malleja. www.pjm-monituotanto.. 0207 120 190 www.mmtools.. 020 7109 970 KAUSTISEN VARAOSAT OY KAUSTISEN VARAOSAT OY KAUSTISEN VARAOSAT OY AGAn pullot sopivat kaikkiin hiilihapotuslaitteisiin. rst •• Full force Full force AVOINNA MA-PE 7-17 LA 9-14 Kaustintie 3, 69600 KAUSTINEN Puh. AGAn 425 g hiilidioksidipullon suositushinta on 30 € (sis alv.). 10-18 magneettikortilla 6-22 joka päivä P. 044 5212 083 Pasi Mäkelä p. POISTOPÄIVÄT! -30% -50% -70% Ennakkomyyntipäivä tulossa 7.4! tiippääääääääääiiiiiiivväääää ttttttttuulllossa 77 44!! Räjähtävät hinnat! MM-Toolsissa! PE 18.3.! TODELLA HALVALLA! Myymme varastosta poistuvia tuotteita Myyn ja asennan Myyn ja asennan ILMALÄMPÖPUMPPUJA ILMALÄMPÖPUMPPUJA!! Sharp, Midea, Onnline, Panasonic, Mitsubishi, Technibel... 5 perjantaisin klo 18! Varaa oma paikkasi. Kokkolantie 3, 69600 Kaustinen Puh. 5 €€/tunti /tunti 1kk Kuukausikortti 29,90 1kk Kuukausikortti 29,90 €€ •• 45 45 €€ Aikarajaton 10-kerrankortti Aikarajaton 10-kerrankortti 5 5 €€ Kertakäynti / Armytunti Kertakäynti / Armytunti 10 10 €€/pantti henkilökohtainen magneettikortti /pantti henkilökohtainen magneettikortti Laadukkaat LISÄRAVINTEET meiltä kilpailukykyisin hinnoin: Laadukkaat LISÄRAVINTEET meiltä kilpailukykyisin hinnoin: Supermass Supermass •• M-nutrition M-nutrition •• Scitec Scitec •• Pharma. Urheilutie 10 / Urheilutalo Kaustinen, ark. 100 € Myös tilatankki en vuosihuollot ja korjaukse t sekä kylmiöide n ja kylmäkon eiden huolto ja korjaus. SOITA JA KYSY TARJOUS! SOITA JA KYSY TARJOUS! • MAALÄMPÖPUMPUT • VESI-ILMALÄMPÖPUMPUT • ILMA-/VESIJÄÄHDYTYSLAITTEET Yhteistyössä: Ilmalämpö pumppujen huollot ja korjaukset alk. Vaatteita, työkaluja ym. Pasi Mäkelä p. Vaihtopullon suositushinta on 12 € (sis alv.). 044 5212 083 www.pjm-monituotanto.. ilmestymispäivä on torstai 31.3. www.mmrent.. Tukesin hyväksymä asentaja Tukesin hyväksymä asentaja Myös muita merkkejä ja malleja. Halsuan, Kaustisen, Perhon, Ullavan ja Vetelin paikallislehti Torstai 17.3.2016 nro 11 Perhonjokilaakso ilmestyy Perhonjokilaakso ilmestyy pääsiäisviikolla normaalisti pääsiäisviikolla normaalisti eli kiirastorstaina 24.3. Neljä viidestä taloudesta saa Perhonjokilaakson joka torstaiaamu. ja pääsiäisen jälkeen ilmestymispäivä on torstai 31.3. Meiltä HIILIDIOKSIDIPULLOT. ym... rst Pharma. ttyylinen" KIERTOHARJOITTELUTUNTI KIERTOHARJOITTELUTUNTI perjantaisin klo 18! Varaa oma paikkasi. 040 7180 511 Kuntosali Kuntosali •• Voimasali Voimasali •• Lisäravinteet Lisäravinteet •• PT -palvelut PT -palvelut Nyt UUSI Nyt UUSI FARMIARMY FARMIARMY ohjattu "cross
Esimerkiksi tuulienergian hyödyntämiseen verrattuna kaivoksen perustaminen on moninkertaisesti monimutkaisempi asia. Tällä viikolla Keliberin julkaiseman kannattavuusselvityksen mukaan nyt eniten tutkittujen neljän malmiesiintymän varaan voisi kannattavan toiminnan rakentaa. Toiminnan käynnistymisen tarkkaa ajankohtaa ei ole kenelläkään tiedossa. Kun tietää, mikä vaiva maitolitran tuottamisessa tai lihakilon kasvattamisessa on, pitäisi kuluttajankin olla valmis siitä maksamaan moninkertaisesti nykyhintoihin verrattuna tai mikäli ei ole valmis maksamaan, jättämään sitten ostamatta kokonaan. MAURI AHO Kun oli puhuttu maataloustukien maksatuksen ongelmista, olin lapsellisena kuvitellut, että tämä on nyt niitä asioita, joiden takana se iso paha EU lymyää. Suomessa kaivosalalle on huonoa mainosta tuonut Sotkamoon rakennettu Talvivaaran nikkelikaivos, jonka tuotantoprosessi ei ole toiminut odotetulla tavalla. Lopun viimein syyllinen halpuutuksiin ja maataloustuottajan ahdinkoon onkin siis kuluttajassa, minussa ja sinussa. Yhtiön toiveena on tuotannon käynnistyminen vuosien 2018 ja 2019 vaihteen tienoilla, vajaan kolmen vuoden kuluttua. Ja jos ei saa, olisiko parempi palata vanhaan aikaan ja maksaa tuet vaikka käteisenä. Puhelin: päätoimittaja Mauri Aho 020 750 4671 toimittaja Vuokko Lahti 020 750 4672 Jotta voimme saavuttaa suuria asioita, meidän ei pidä vain toimia, vaan myös unelmoida, ei vain suunnitella, vaan myös uskoa. Myöskään julkista rahoitusta kaivosteollisuuteen ei kovin helpolla ole saatavissa. Mitä jos ostaisimmekin vähemmän, parempaa, läheltä ja olisimme valmiit maksamaan siitä reilusti enemmän. Samaan aikaan nikkelin maailmanmarkkinahinta on pysytellyt poikkeuksellisen alhaalla. Maalaisjärjelläkin ajatellen maidon tai lihan tuottaminen kuluttajalle pitäisi itsessään olla kannattavaa tuottajalle. Näinhän ainakin muuten rahaliikenteessä toimitaan ja oletettavasti jos maataloustuottaja olisi velkaa valtiolle, viivästyskorko juoksisi roplattaen. Ennen kaikkea: suurin ja voimakkain tuki suomalaiselle maataloustuottajalle täytyy tulla kuluttajalta. Kun on päätetty, että tukea maksetaan, se pitää maksaa ajallaan tai sille pitää juosta korkoa. Seuraavaksi litiumprojektin taakse pitää saada riittävän vahvat rahoittajat. Olisiko nykyistä nopeampi tapa. 2 17.3.2016 . Maaperässä olevien jalometallien hyödyntäminen on monimutkainen ja pitkä prosessi. Ei minulle ollut tullut mieleenkään, että kyse on jostain tietokoneohjelman toimimattomuudesta! Hyvänen aika: tästä maastahan on lähtenyt nokiat nousuun jo vuosikymmeniä sitten. Syyt ovat syvemmällä ja hankalampia. Jos söisimme nöyremmin ja ajatellen, korjautuisivat kansakunnan ylipaino-ongelmat, hiilijalanjäljet, roskiin päätyvät elintarvikkeet ja monet muut vaivat samalla kertaa. Kyse olisi avolouhoksista ja rikastamosta Kaustisen Kalavedellä. Näköpiirissä ei ole litiumakun korvaava tuotetta. Litiumilla ei pitäisi tällaisia ongelmia olla ja lisäksi akkuteollisuuden tulevaisuudennäkymät ovat hyvät. Ullavassa ja Kaustisella sijaitsevien litiumin raaka-ainetta sisältävien malmiesiintymien hyödyntäminen on kuitenkin siirtynyt vuodesta toiseen. Tuen tultava myös kuluttajalta VUOKKO LAHTI . Perhonjokilaakso Toimituksen sähköposti: toimitus@perhonjokilaakso.. Ahon laidalta . Nyt kun traktorit ovat marssittaneet tukien maksamisesta vastaavan Mavin johtajan syrjään täytyy löytyä ihminen, joka saa ohjelmat pelittämään. Nykykuluttajalle hinta on niin tärkeä, että hän ei välitä, vaikka juusto olisi matkustanut kuukausikaupalla maapallon toiselta puolelta ja sen valmistukseen käytetyn maidon tuottaneet lehmät lypsätetty lapsiorjilla. Tukien maksatuksen aikataulussa pysyminenkään ei kuitenkaan ratkaise maatalouden ahdinkoa. — Kirjailija Anatole France (1844-1924) Kaustinen Halsua Ullava Perho Veteli Kaustinen Halsua Ullava Perho Veteli Kaustinen Halsua Ullava Perho Veteli Kaustinen Halsua Ullava Perho Veteli www.fmi.fi Nimipäiviä Nimipäiviä Nimipäiviä Nimipäiviä Kerttu, Kerttuli 6:36 18:33 Eetu, Edvard 6:32 18:36 Jooseppi, Joosef, Juuso, Josefiina 6:29 18:39 Aki, Kim, Jaakkima, Joakim 6:26 18:41 Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai +1 +2 +1 +1 +1 -5 -5 -5 -5 -5 -5 -4 -5 -4 -5 -4 -3 -4 -3 -4 Laskelmat osoittavat kaivoksen kannattavan Maailman raaka-ainepörsseissä viime vuosina litium on ollut yksi harvoista raaka-aineista, jonka maailmanmarkkinahinta on koko ajan kivunnut ylöspäin. Me vaadimme halpaa ruokaa, käytämme sitä valtavia määriä ja juoksemme halvimman hinnan perässä kauppaketjujen asiakkaina. Selväähän on, että tuottaja ei voi olla valtiolle pankkina. Liikutusperunoita. Se taas edellyttää toteuttamissuunnitelmaa, joka on ”pankkikelpoinen” kuten Keliberin tiedotteessa todetaan. Asian vierestä . Jono Mavin ovella ja tukkimiehen kirjanpidolla rätinki
Joidenkin laitteiden kapasiteettia joudutaan kasvattamaan, mutta pääosin laitemitoitukset pysyvät samoina. Tuotannon toivomme pääsevän käyntiin myöhään 2018 tai alkuvuodesta 2019, sanoo Keliber Oy:n toimitusjohtaja Olle Sirén. Keliberin rikastamon suunnittelun perustana on tuottaa 4,5-prosenttista spodumeenirikastetta litiumkarbonaatin valmistuksen raaka-aineeksi. Perusinvestointi olisi joko 152 tai 164 miljoonaa euroa. Litiumkarbonaatin valmistuksessa on lukuisia vaiheita, muun muassa spodumeenin lämpökäsittely rumpu-uunissa, paineliuotus, bikarbonointi, liuospuhdistus ja ioninvaihto, litiumkarbonaatin kiteytys sekä litiumkarbonaatin suihkujauhatus ja pakkaus. Keliberin laskelmat osoittavat litiumtuotannon kannattavan Enemmän metsäasioista ja maataloudesta sivuilla 12–17. Toiminta aika olisi joko 16,2 tai 11,2 vuotta. Tämä laskelma on laadittu 275?000 tonnin vuotuiselle malmisyötemäärälle. Läntän malmista tuotetusta litiumkarbonaattilopputuotteesta saadut tulokset osoittavat, että suunnitellun prosessin ja prosessiteknologian avulla on mahdollista tuottaa puhtaudeltaan jopa yli 99,9-prosenttista litiumkarbonaattia. Sivu 21 PERHONJOKILAAKSO Keliber Oy:n litiumprojektin alustava kannattavuusselvitys on valmistunut. Keliber ja Outotec ovat kehittäneet soodapaineliuotusprosessin litiumkarbonaatin valmistamiseksi spodumeenirikasteesta. Toisessa on tavoitteena tuottaa litiumkarbonaattia noin 6?000 tonnia vuodessa. Syväjärven malmille tehdyt alustavat kokeet ovat osoittaneet jopa yli 95. Pääosa investoinnin kasvusta tulee suuremmasta jauhinmyllystä ja liuotuksen kapasiteetin kasvattamisesta sekä investoinnista sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen. Nostettu tuotantokapasiteetti eli 9000 tonnia tulee olemaan pohjana pankkikelpoisen kannattavuusselvityksen aikana. Toteutetut prosessikokeet Läntän malmista ovat osoittaneet, että litiumin saanti litiumkarbonaattituotteessa on 85,3. Hintaero on pieni 6000 tonnin ja 9000 tonnin vuotuisen kapasiteetin vaihtoehdoissa, koska laitteiden lisähankintatarvetta ei synny. Viime syksynä Hovioikeus piti voimassa käräjäoikeuden langettamat ehdolliset tuomiot 12 metsästäjälle. Laskelman mukaan kapasiteetin nostaminen parantaa selkeästi projektin kannattavuutta. Kolmen suden salakaadosta tuomion saaneet metsästäjät vaativat tuomion kumoamista, koska heidän mukaansa Perhossa tammikuussa 2013 ammutut eläimet olivat koirasusia. Monkuloille nousu merkitsee ensi kaudella pelireissujen pitenemistä, kun sarjassa pelaa joukkueita eri puolilta Suomea. Se merkitsi Monkuloiden nousua ensi kaudeksi valtakunnalliseen Futsal Ykköseen. –?Alustavan kannattavuusselvityksen tulokset osoittavat, että litiumhankkeemme on houkutteleva investointi. % litiumsaanteja liuoksessa. Torstai 17. Litiumkarbonaattituotannon osalta on vertailtu kahta vaihtoehtoa, joissa molemmissa tuotanto olisi taloudellisesti kannattavaa. Puukuljetukset tiettömien taipaleiden takaa sujuivat tänä talvena hyvin, kun tammikuun pakkasjakso jäädytti nevat Pakkanen teki talviteitä. Lisäksi heidät tuomittiin metsästyskieltoon 15.1.2019 saakka ja heidän aseensa määrättiin valtiolle. Suojeluja rangaistussäännökset eivät hovioikeuden mukaan koske ainoastaan täysin rotupuhdasta sutta. Akkulaatuisen litiumkarbonaatin odotetaan muodostavan 90 prosenttia laitoksen tuotannosta ja loppuosa tuotannosta myydään erittäin puhtaan akkulaadun litiumkarbonaattina. maaliskuuta 2016 PERHONJOKILAAKSO Susien salakaadosta tuomion saaneet miehet eivät Yle Radio Kokkolan tietojen mukaan saaneet Korkeimmalta oikeudelta valituslupaa. Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi 15.1.2015 jahtiin osallistuneet miehet törkeästä metsästysrikoksesta vuoden ja kahden kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin susien salakaadosta. Hovioikeuden tuomion mukaan tapetut eläimet eivät olennaisesti poikenneet perimältään Suomessa elävästä susikannasta. Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa susijutun tuomioista Monkulat nousivat ykköseen PERHONJOKILAAKSO Kaustisen Pohjan-Veikkojen futsaljoukkue Monkulat voitti lauantaina nousukarsinnan toisessa osaottelussa oululaisen FC OPA:n maalein 4–6. Myös joukkueen pelaajamäärä tulee kasvamaan, mutta suurta vaihtuvuutta ei ole tiedossa ainakaan tässä vaiheessa. %. Toisen vaihtoehdon tuotanto olisi 9000 tonnia litiumkarbonaattia vuodessa, jolloin malmia tarvittaisiin 400?000 tonnia vuodessa. Nykyisten oletusten ja tietojen pohjalta laaditut projektin taloudelliset laskelmat sekä analyysi osoittavat, että Keliberin litiumprojekti on selkeästi kannattava. Alun perin syytettynä oli 15 miestä, mutta kolmen syytteet hylättiin. Jarkko Vesala ohjasi puutavararekan talvitietä pitkin nevan yli viime viikon maanantaina. Toteutetun koeohjelman aikana tuotettujen litiumkarbonaattierien puhtaus vaihteli välillä 99,67–99,91 prosenttia. Tärkeimpänä tehtävänämme on nyt varmistaa hankkeen jatkorahoitus sekä aloittaa pankkikelpoisen toteutettavuussuunnitelman laatiminen. Vaasan hovioikeus oli käräjäoikeuden kanssa samaa mieltä: eläimet olivat rikoslain tarkoittamia susia, joiden metsästämiseen olisi tarvittu viranomaisen lupa. Se merkitsee myös kulujen kasvua, erityisesti matkustuskulujen. Rikastamon virtauskaavio sisältää malmin murskauksen, jauhatuksen, luokittelun, magneettisen erottelun, painovoimarikastuksen, esivaahdotuksen kaksivaiheisella liejunpoistolla, spodumeenin vaahdottamisen sekä rikasteen vedenpoiston
Äijäpatintie 1. Yhteydenotot numeroon 040 5829016 tai kns@ kaustinen.fi . Tarjolla kahvia, mehua ja makkaraa. Sääntömääräiset asiat ja kaffi a tarjolla. Perhonjokilaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry Kuntoryhmä Vetelin liikuntakeskuksessa ti 22.3. klo 14-15. Kotisivut: www.koyhajoki.net Järvelän koulupiirin kyläyhdistys Vuosikokous ti 22.3. 050 5790 151 ja 050 5790114. mennessä tilille Kaustisen Osuuspankki FI15 5124 0450 0468 18 tai Kaustisen Säästöpankki FI73 4912 2040 0044 05. Tervetuloa kannustamaan.. Hoitokunta. 044 040 0893 tai Marja-Liisa Tiala puh. Hintaan sisältyy myös terveyshoitoja Pärnussa. Tervetuloa. Ilmoitukset 7.4. klo 9.3012.30, PikkuOttoset I 19.3. Tule tekemään löytöjä. Jos et pääse soita varaedustajalle. Tilaisuus alkaa klo 11 ruokailulla jatkuen klo 13 ohjelmilla. Kesäkasseja, leukapusseja ja muuta sellaista. Veteli: Bocciaa tänään klo 10 Pulkkisen Ns:lla ja ma 21.3. Kahviossa lounasta ja kahvia. Kalliopaviljonkia vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin; häät, syntymäpäivät, luokkakokoukset, kokoukset jne. Piirin pilkkikisat la 19.3. Leiripäivä JunioriOttoset II 19.3. Vapaaehtoiskoulutus Perhossa Osuuspankin kerhohuoneella la 16.4. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Ti 29.3. Valmistetaan mm. 5e/pöytä. Ammattiosaston pilkkikisat Kivivedellä kunnan venelaskupaikalla pe 25.3. klo 20 Kultakurkku Karaoke SM -osakilpailu. RHY Veteli: Rhy Veteli hallituksen kokous to 31.3. 050 5377 844. klo 19 Järvilässä. menneessä ammattiosaston kotisivujen kautta, ao650.tehy.fi . Urheiluseurat VetU La klo Erkin treenit peruttu. klo 13-15 Kaustisen hiihtokeskuksessa. EL omia suruadresseja myyvät seuraavat henkilöt: Arkkukangas Raili 040 7535452, Anttila Marja 050 4102738, Björkbacka Marketta 0400 815225, Finnilä Katariina 0400 504843, Haukilahti Olavi 040 7236125, Heikkala Ritva 040 7043705, Huusko Leena 0400 924110, Huusko Heikki 06 8624252, Saari Margit 040 7674573, Wistbacka Liisa 0400 749827 ja Väliverronen Pauli 040 5964249. Yhdistyksen logolla varustettu palsta on maksullinen ja siinä yhdistys voi tulevasta toiminnastaan kertoa tarkemmin, mutta palstan luettavuus paranee, kun asia sanotaan lyhyesti. Mäntymajan vuokrauksesta vastaa Marjo Paavola p. Toimikunta kokoontuu samassa paikassa klo 17.30. Autojen parkkipaikkana pelto valtatien varressa, kulku Emäntäkouluntien puolelta. tai puh. Tervetuloa ammattiosastomme kevätkokoukseen 13.4. Näytelmä pohjautuu Marketta Pulkkisen käsikirjoitukseen. Jonna Riihimäki esittelee Nosh:n vaatteita. Yhdistyksemme kesämatka 11.-17.6. Johtokunta. Perho: Perhon Martat ry järjestää yhteistyössä Sisustus Jadelinin kanssa matkan Jyväskylän Kädentaito-messuille su 10.4. Perho: Tänään to 17.3. uinti klo 14.30 Vetelin uimahalli, to 24.3. klo 10-16. Esillä Marianne Kaustisen grafi ikkaa, tussimaalauksia ja esineteoksia sekä Merja Pohjosen keramiikkaa. Huom. Muuta: Kansantanssija musiikkiryhmiämme on mahdollista tilata esiintymään erilaisiin tilaisuuksiin, ota rohkeasti yhteyttä. Kalliopaviljongilla on myynnissä erä uusia vanhoja kunnon Töysäläisiä tanhukenkiä sekä mustia että parkkinahkaisia. Tarkistettu pöytäkirja pidetään nähtävillä Vetelin kunnan ilmoitustaululla 11.25.4.2016. Vetelin Käsityön Ystävät Vetelin Käsityönystävät ry vuosikokous ti 29.3. Tulossa: Perhekahvila kiirastorstaina 24.3. Mukana JunioriOttoset I, VeteraaniOttoset ja Väkitukko. keräilytavaroita. PikkuOttoset I klo 17-19 ja JunioriOttoset I klo 18-20. klo 18.30 Vetelin kunnanviraston johtokeskuksessa. klo 18 Puumalan koululle. La 26.3. Harjoitukset: Ottoset 19.3.-20.3. Musiikissa Kirsi Pulkkinen, laulu ja viulu, Luis Alvaro, laulu sekä lasten lauluryhmä. Kaustinen: Mtk Kaustisen yhdistyksen kevätkokous ke 23.3. klo 18-19.30 Mäntyristillä. Taapero I klo 17-17.45, Taapero II klo 18-18.45. Pulkkaillaan, pujotellaan tai pidetään muuten vain mukava päivä. klo 10 Emäntäkoululla. paikkana Koskelan lomatalo alkaen kaffi lla klo 10. klo 18 Kaustisen keskuskoulun kotitalousluokassa. Myös Netti-varausta olemme aloittamassa, käykää tutustumassa, www.travelfi .com , josta majoituspalveluihin-veteliMTK-veteli. Ennakkoilmoittautuminen 10.4. Puheenjohtaja Markku Pannula p. Tervetuloa. Hakulomakkeita saa yhdistyksen toimistolta ja Mirja Mastokankaalta puh. 0400126114 tai Antti Tyynelä 0400 161 126. Kallio/ Friiti-sali. Senioritanssijat tänään klo 17 Emäntäkoululla. Eläkeliitto Kaustinen: Tänään virkistystorstai Pelimannitalolla alkaen kahvituksella klo 11. Pikkutrulleille ohjelmaa ja kaikki trullit palkitaan klo 20. Tervetuloa. MTK Veteli: Manttaalimajan ja tuottajamajan vuokrauksesta vastaavat Kari Tyynelä p. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Arpoja myynnissä, yleisölle yllätysohjelmanumero klo 20.30, jonka jälkeen suoritetaan arvonta. Galleria Neva avoinna, maaliskuun taiteilijat paikalla. Yhdistykset Muistilistalla julkaistaan yhdistysten ja yhteisöjen toimintatietoja lyhyesti; mitä, missä ja milloin. Lämpimästi tervetuloa. Tervetuloa. Hallitus kokoontuu klo 18.30. Mtk:n toimintaan ja maatalouteen liittyvissä asioissa voi jäsen ottaa yhteyttä yhdistyksen pj Jani-Markus Paavolaan 040 555 5492. Metsäkoulu). Perhonjokilaakso Palstoille tuleva aineisto torstain lehteen viimeistään tiistaina klo 14 mennessä sähköpostilla konttori@perhonjokilaakso.. Ottoset viikonloppuisin erikseen sovitusti. www.kase.fi /vetelinpoikakuoro Kuutamohiihto Lapinharjun kodalle pe 18.3. klo 11. Loman omavastuu on 20 euroa/vuorokausi. Tervetuloa. mennessä kaustinenkk@marttayhdistys.fi tai Outi 050 5408 377. Vetelin Palvelukotiyhdistys Vetelin Palvelukotiyhdistys ry:n kevätkokous ke 30.3.2016 klo 12 yhdistyksen toimistolla, os. 040 7637359. Kotiin lähdetään noin klo 14. klo 15 Pulkkisen Ns:lla. mennessä Sarita/Sisustus Jadelin puh. Yhteiskuljetus järjestetään. klo 9.30 osanottomaksu 10e maksetaan kisakansliaan saavuttaissa klo 9.30. klo 12.30-15.30. klo 11-14 Ullavan Haapalan rannassa. Galleria Neva on avoinna ti, ke, to klo 13-19 ja la, su klo 12-15. Matkavaraus vahvistetaan maksamalla 150 euroa 10.4. Perhonjokilaakson Diabetesyhdistys Olemme facebookissa. Tervetuloa molempiin tilaisuuksiin. pellavatuotteita, puutöitä, kudonta ym. Tarinatupa Pelimannitalolla 30.3. klo 15 Äijäpatintie 1 (ent. Varsinaiset edustajat Ritva Kivelä, Seija Peltonen, Kauko Humalajoki ja Reima Honkonen, varaedustajat Airi Särkinen, Anni Humalajoki, Toivo Linna ja Anja Linna. Järjestelyvuorossa Kk-Huntus-Varila. Tervetuloa. Kansanlääkintäkeskus Kansanlääkintäkeskuksessa tapahtuu: Ti 22.3. Tervetuloa. Pe 15.4. Eläkeliiton vuoro Terhokerhossa su 20.3. Ilmoittautumiset puh. Johtokunta ottaa mielellään vastaan palautetta ja ideoita toiminnan kehittämiseksi. Tervetuloa. Pilkkikilpailut Ullavassa Haapalan rannassa la 19.3. klo 18 alkaen. Hajakokoja. Vetelin Pulkkisen Nuorisoseura Pääsiäistapahtumat nuorisoseuralla: La 26.3. Kokouksen pöytäkirja pidetään nähtävillä Kaustisen kunnantalolla 13.4.-27.4.2016 välisen ajan. Tervetuloa. Kaikki joukolla mukaan. JunioriOttoset I ohjaajana Miia Timonen, harjoitukset erikseen sovitusti. Tervetuloa kaikki mukaan, myös opiskelijajäsenemme. Maaseudun terveysja lomahuolto ry:n tukema loma Voimaa vertaisuudesta omatoimisille aikuisille Härmän Kuntokeskuksessa 3.-8.10. Keväinen kulttuuritapahtuma to 7.4. Himangan srktalo alkaen ruokailulla klo 11. Muista seurata ja tykätä MTK Kaustisen Facebook sivut. Lisätietoa ja ilmoittautumiset 1.4. klo 14.30-15.30 uintivuoro uimahallilla. Kaarlelan seurakuntakeskuksessa Kokkolasssa. ilmaiseksi. Ladut Antilta, Kyöstin saunalta ja Mäntymajalta. Kansantanssiryhmien viikkoharjoitukset: Ma PikkuOttoset I klo 17-18.30. Perhonjokilaakson Kuvataideyhdistys Galleria Nevassa Taidekartanossa Syteen tai saveen näyttely 1.3.-3.4. Pääsylippu 5 e, lapset alle 12-v. Yhdistykset MLL Veteli: Perhekahvila pe 18.3. Vetelin Poikakuoro Miesten harjoitus su 20.3. PikkuOttoset II klo 18.15-19.15 ohjaajana Jonna Vörlin, Mari Kankkonen ja Sofi a Timonen. Veteli: Räyringin martat: Palmusunnuntai juhla Isokylänkoululla su 20.3. Ohjelmassa mm. Vuokraamme myös astioita ja pöytäliinoja. Tervetulleiksi teidät toivottaa Kaustisen JHL:n hallitus. Vuorossa on kuntosali. Arvontaa. Tehy Tehyn ao 650 Kevätkokous. JHL Kaustinen: Kaustisen JHL:n talvitapahtuma la 19.3. Sitovat ilmoittautumiset 31.3. Jäsenten perheille tarjolla mehua ja makkaraa rinteessä sijaitsevalla kodalla. 040 7792 272. Bocciaa tänään klo 14.30 Koivukulmassa. mennessä Salmelle sp. 044 0772 258. uintia ei ole (uimahalli on kiinni). klo 9-16. ei syötetä, ahven kilpailukala. Pääsiäisnäytelmä klo 19. Tule tuomaan omat ideasi, vielä ehtii mukaan. 4 17.3.2016 . Tervetuloa. ja erikoisruokavaliot ti 29.3. Tarjolla myös makkaraa ja mehua, kahvia ja leivonnaisia. Pulkkisen Metsästysyhdistyksen sääntömääräinen tilikokous pidetään to 17.3. Tervetuloa. Tervetuloa. Ohjelmassa arpajaiset, kasvomaalausta, poniratsastusta, leikkimielisiä kilpailuja sekä vanhojen kirjojen poistomyyntiä (1e/ kirja). Vetelin Taidekartano Taidekartanossa tapahtuu: Kartanon keräilyja käsityöläismessut Taidekartanossa 19.3. Vielä ehdit varata pöydän, soita Sari 040 5284744. MiniOttoset II ei harjoituksia to 17.4. Myös vuorovaikutusta sekä muistisairaan ja omaishoitoperheen kohtaamista harjoitellaan. klo 13.00 Rantupirtillä. Tiedustelut p. klo 19 Pulkkisen nuorisoseurantalolla. Kanttiinista kahvia. Myynnissä mm. 040 7717 137. Tervetuloa. klo 10-12. klo 20-22.30 tanssit, Mosalan pelimannit. Esillä sääntömääräiset ym. Super Perhonjokilaakson Super ao 308 yleinen kevätkokous ke 20.4.2016 klo 19 Kaustisen Nesteellä. mennessä 040 765 3327. Tervetuloa. klo 19.30 alkaen. Poikien harjoitus ma 21.3. Lisäksi keskustellaan kuntoprojektin kuulumisista sekä Helsingin mielenilmauksen terveiset paikanpäällä olleilta. Piirin kevätkokous to 31.3. Eero Hakala paikalla. Koulutuksessa käydään läpi vapaaehtoistyön mahdollisuuksia, tarkoitusta, tavoitteita sekä periaatteita. Tervetuloa. Tervetuloa. Ilmoitukset 6.4. Kuntosali ja FCF kunto-ohjelma asioissa ota yhteyttä Piia Pesolaan 040 1204045. Kaustisen Nuorisoseura Kiitos PikkuOttoset I ja JunioriOttoset II sekä Häly esiintymisestä Samuelin Poloneesissa. Aiheena tämän vuoden hirvenpyyntikiintiö. Hakuaika päättyy 30.6. Alakoulun sali. Vapaaehtoinen pääsymaksu 2 e. 040 5730 984. Tarjolla makkaraa ja puff etti auki. Friiti-sali/ Kallio. Tervetuloa mukavalle matkalle. klo 12-14 Mäntyristillä. JunioriOttoset I, 19.3.-20.3. Kirkkotanhua 3H7 Veteli. Paikka Ritjankeidas, Ullavantie 1, Toholampi. Ilm. Tervetuloa. alkaen kahvituksella klo 14. Hääpelimannit, lauluyhtye Beibs lukiolta sekä Pekka Kivelän luento Ilmari Wirkkalasta. Halsua-Kaustinen-Veteli Kehitysvammaisten tukiyhdistys Su 20.3. klo 19 Ns-talolla. Opasteet ohjaavat parkkialueelle. Sääntömääräiset asiat, kokousesitelmöitsijä Kaustisen mela-asiamies Seija Karhula ja Mtk K-P liiton puolesta Jouni Ingalsuo. Mtk Kaustisen Facebook-sivut on perustettu. 4H-yhdistys Veteli: Vetelin 4H-yhdistyksen sääntömääräinen kokous pidetään ke 30.3. käsitöitä, käsityötarvikkeita, keräilytavaroita kuten Arabian posliinia, emaliastioita, Wirkkalan posliiniesineitä, kotimaista lasitavaraa, keramiikkaa ym. Riemua-Purppurialuekokonaisuuden harjoitukset Kalliopaviljongilla la 19.3. Muissa asioissa ota yhteyttä pj Tero Myllymäki p. Muistilista Humalajoen maamiesseuran ompeluseurat pe 18.3. klo 18.30 (hallitus kokoontuu klo 17.30). 040 744 3133. Karaokekerho ke 23.3. Huom. JunioriOttoset II klo 18.30-20 ohjaajana Marika Timonen ja Jukka Timonen. MiniOttoset I-Pispalan Sottiisiin osallistuvien tanssijoiden vanhempien palaveri klo 17 Kalliopaviljongilla. Yhdistyksellä vapaita asuntoja, yksiöitä ja kaksioita Vetelissä ja Räyringissä. Kaustinen: Kaustisen kk:n martat. Vetelin kalastuskunnan vuosikokous Vetelin Erän majalla to 31.3.2016 klo 18. Tervetuloa tykkäämään ja seuraamaan sieltä uusia ajankohtaisia asioita toiminnasta ja jäseneduista yms. Kahvitus. Metallityöväenliitto Vetelin Metallityöväen ammattiosaston kevätkokous ti 29.3.2016 klo 18 Emäntäkoululla. Kokkonevan koululla klo 9.30-11.30. Ti MiniOttoset I klo 17-18 ohjaajana Marika Timonen, Jonna Vörlin, Sofi a Timonen, apuohjaajat Jemina Kiiski ja Jonna Koskinen. Klo 10-14. muuttunut aika. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Esillä sääntömääräiset asiat ja aktiivisten jäsenten palkitseminen. Mäntymajalla Kaustisen Köyhäjoella alkaen ruokailulla klo 11. 020 750 4670. Matkan hinta on 490 euroa/puolihoito. Tervetuloa. Viisi kokoontumiskertaa (18 h). Ruokailun hinta aikuiset ja yli 10-vuotiaat lapset 13 e, 4-10 vuotiaat 6 e ja alle 4 vuotiaat ilmaiseksi. Matkan hinta on 22 e marttajäsenille ja 30 e muille lähtijöille. Yhteystiedot: Elina Finnilä 040 8295250. salme.lempiala@gmail.com tai puh. Ma 21.3. Perho: Kirpparipäivä keskuskoululla la 19.3. klo 14.30. Su 27.3. Hoitokunta. Puhujina Eero Palola ja Jouko Heikkinen, säestyksestä vastaa Minna Kalliokoski. Tulossa: Syötävän hyviä salaatteja-kurssi ma 4.4. Säävaraus -15. Vetelin kansalliset Tapaninpäivähiihdot hiihdetään liikuntakeskuksen maastossa la 19.3. suuntautuu Viron Pärnuun (5 vrk) ja Rakvereen (1 vrk). asiat. Musiikkija kulttuuripäivä yhteistyössä Kokkolan yhdistyksen kanssa 16.4. Runsaasti myyjiä paikalla. Välipala 1e/perhe. Pizzatarjoilua ja arvontaa. Hinta jäsenillle 10e, ei jäsenet 12e. Hinnat: mustat 40 euroa, parkkinahkaiset 30 euroa. Hallitus kokoontuu klo 12.30. kesäkurpitsa-fetavuokaa, linssi-kasvissalaattia, halloumisalaattia, lohi-pastasalaattia, guacamolea, juuressipsejä ja vokkiomenoita. pääsiäiskokko syttyy klo 19. klo 20-22.30 tanssit, Peltolan Pojat. Hallitus kokoontuu klo 18. alkaen klo 13. Lähtö S-Marketin parkkipaikalta klo 8, Möttösen TB klo 8.05. Ohjaajana Mira Naamanka piiristä. To MiniOttoset II A-ryhmä klo 17-17.45, MiniOttoset II B-ryhmä klo 17.45-18.30 ohjaajana Anni Uusioja ja Mari Virkkala, apuohjaajat Salla Aho, Laura Paavola, Jonna Kola ja Veera Huusko. Perhonjoen Kalastusalue Kaustisen kalastuskunnan vuosikokous pidetään ke 30.3.2016 kello 18 Kaustisen kunnantalolla. Ensimmäisellä kerralla koristellaan pääsiäismunia ja samalla suunnitellaan tulevia kirjovirkkauksia ja muita töitä. ja la 23.4. klo 20-22.30 tanssit Peltolan Pojat. Sisustus Jadelin arpoo kaksi pääsylippua ilmoittautuneiden lähtijöiden kesken. Esillä sääntömääräiset asiat, ruokailu ja keskustelua jäseniä kiinnostavista asioista. Räyrinki-seura Vanhaa Räyrinkiä-kirjaa ja Räyrinki-t-paitoja saatavilla. Käsityökurssi (110448) pe 18.3.-22.4. Pääsiäiskokko Möttösessä syttyy la 26.3. Seuraava uinti on to 31.3. Koulutus toteutetaan yhdessä Muistiluotsin ja SenioriKasteen kanssa. klo 18 Järvelän koululla. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kyläkeidas Vanhempainyhdistys Puuharemmi toivottaa kaikki tervetulleeksi pääsiäistapahtumaan la 26.3. Käydään läpi tulevan tarinakirjan materiaalia. Tempoa Tenaviin-musiikkiliikuntaryhmät pienille lapsille vanhempineen kokoontuu Kalliopaviljongilla keskiviikkoisin. Vesijumpat entiseen tapaan. Kaustisen Nuorisoseura r.y.:n johtokunta 2016: Ira Korkala (pj.) 040 583 2714, Tiina Paavola, Samuli Valo, Taru Varila, Jukka Timonen, Marika Timonen, Katja Kola, Linda Nevalainen ja Jonna Vörlin. klo 1114. Kahvia myynnissä näytelmän jälkeen, jossa pikkuviulisti Jalo Alvaro viihdyttää musiikillaan. klo 12.30, Halsuan koulukeskus/tekstiilityön luokka, hinta 15e. Hallitus. mennessä Ritva Tainio 040 5618 398 tai Kari Hanhikoski 040 7611 198. Ti 22.3
5 Perhonjokilaakso . 17.3.2016 TÄMÄ ON MEIDÄN TAVALLINEN LAUANTAI 101 myyntikohdetta 19.3.16 Erinomaisista tuloksista tunnettu myyntitiimimme Isokatu 5, 67100 Kokkola | Puh. 010 440 2600
Nuorten syrjäytymisestä puheenollen – olen varma, että Perhonjokilaakson kuntien vapaaaikatoimet ottaisivat mieluusti vastaan tarjouksia vapaaehtoisvoimin järjestettävästä harrastustoiminnasta lapsille ja nuorille. Mahtoiko tämä viesti tavoittaa äskettäin edesmennyttä ystävääni Matti Tunkkaria, joka piti nimen oikaisua esillä vuosikymmenien ajan. Omassa yliopistossani Pariisin terrori-iskujen jälkeen erästä Briteissä syntynyttä ja kasvanutta muslimityttöä lyötiin päähän ja käskettiin ”palaamaan kotiinsa”. Englannissa (ja varmaan Suomessakin) on valloillaan hyvä mamu vs. Tyttö on kotoisin Birminghamista, muutaman tunnin päästä yliopistokaupungistamme... Isän avosylin on moni kokea saanut, se lapsia puoleensa vetoaa, on katras hänellä melkoinen, joita on saanut polvella pompottaa. verkkosivujen kautta www.kp24.. Minä näin sen päivittäin vuoden 1962 lopulle asti. Lehden tuoreimmassa numerossa sivulla 5 todistetaan Vetelin kirkonmäeltä Raivaajapatsaan takaa otetun kuvan kanssa, että näkymä kaakkoon päin olisi ainutkertainen. Veren lisäksi SPR:n Kontti-kierrätystavaraloihin voi lahjoittaa hyväkuntoisia vaatteita, kirjoja, urheiluvälineitä ja kodin käyttötavaraa – tuet käytetään SPR:n toimintaan, suurimmaksi osaksi kotimaassa. Tämän vuoden teema on ajankohtaisesti nuorten syrjäytymiseen puuttuminen. Olen miettinyt paljon tapaa, jolla maahanmuutosta ja etenkin pakolaisista keskustellaan sekä kansan keskuudessa että mediassa. Suurin huoli sekä täällä että kotoSuomessa tuntuu olevan se, että muukalaiset vievät kaiken hyvän, kauniin ja pyhän, ja maahanmuuttajia kestitään kantaväestön kärsimyksen kustannuksella. Se saattaisi pelastaa kasvoni. Lisäksi MLL:n kautta voi kouluttautua esimerkiksi perhekummiksi tukemaan vaikeassa elämäntilanteessa olevaa perhettä. Erilaiset urheilumahdollisuudet, taideharrastukset ja muut kerhot olisivat arvokas tapa antaa aikaa ja mahdollisuuksia oman kylän kasvateille. Kylän vanhin miehistä varmaan, kunnon juhlan ansaitsee, on iso joukko varmaan, jotka kanssain samoin ajattelee. Lapuanjokivarsi lienee kaikille tuttu. Hän ison joukon työelämään vei meitä silloisia nuoria, ei vielä silloin osannut kiittää, arvostaa, elon arvokkaita puolia. Elämä eurooppalaisenakin maahanmuuttajana muuttuisi dramaattisesti, jos ”Brexit” toteutuisi. Itsekin olen mukana vapaaehtoistöissä yliopiston järjestöjen kautta, sillä tuntuu välttämättömältä olla mukana edistämässä niitä asioita, jotka tuntuvat tärkeiltä. Artikkelien mukaan Vetelin kunnan elimissä asia on ollut lausuntoa varten esillä ja toivottu hyväksynnän lisäksi samalla joen nimen palauttamista alkuperäiseen asuun, eli Vetelinjoeksi. Onneksi Perhonjokilaaksossa maalaisjärki kukoistaa, eikä auttamiseen ja hyväntekemiseen aina tarvita virallista kanavaa, vaan kättä ojennetaan arkielämässä. Ehkä näin on, jos ei ole muistumaa miltä maisema näytti vielä 1950-luvulla ja jonkin verran sen jälkeenkin. Jos ”pelkän” rahan lahjoittaminen tai lahjoitusten kerääminen ei innosta, voi Yhteisvastuukampanjan nettisivuilta ostaa myös erilaisia tuotteita t-paidoista kynttilöihin. Mutta jos vieraalle kertoisin syntymäseudustani tuon Raivaajapatsaan juurella vehmaana kesäpäivänä näkymää esitellen, että tämä maisema on liitetty arvomaisemien joukkoon, niin mahtaisinko edes satunnaisena humoristina olla muuta mainetta kuin olla huonojen vitsien kertoja. Oman ajan ja lähimmäisenrakkauden antaminen on kaunis lahja vaikeissa ajoissa. Naapurin väsyneen äidin lapset otetaan lauantaiksi hoitoon, vanhalla tädillä käydään siivoamassa ja tutun koira käydään ruokkimassa lomareissun aikana. Nationalistipuolue Britain First järjestää kansallismielisiä marsseja, jotka Lutonissa, pari tuntia Lontoosta, äityivät konfl iktiksi paikallisen muslimiväestön kanssa. Monen vanhuksen läheiset ovat joko kaukana tai liian ”kiireisiä” säännöllisiin vierailuihin. Tiedän, että Perhonjokilaaksossa on järjestetty ainakin MLL:n perhekahviloita, jonne lapsiperheet voivat tulla viettämään mukavaa aikaa turvallisessa ympäristössä ja saada vertaistukea lapsiperheen arkeen. Ehkä ensimmäinen asia, joka tuli mieleeni, on yksinäiset vanhukset. Toivon, että haastavat ajat eivät johtaisi äkkipikaisiin tekoihin, kuten vihamielisyyteen ja väkivaltaan tai täällä Englannissa dramaattisiin poliittisiin päätöksiin. Rupattelu, kävelyllä käyminen, sanomalehtien lukeminen ja muu ajanvietto ei vaadi suurta ponnistelua vaan pelkästään aikaa, joka nykyajan hektisessä elämässä taitaa olla suurin sijoitus. fi ), tai SOS-Lapsikylälle (sos-lapsikyla.fi ). Aloittakaa Toholammilta ja Nivalasta. SPR:n sivujen mukaan verenluovuttajia tarvitaan noin 800 päivässä. paha mamu -jaottelu; minä esimerkiksi valkoisena eurooppalaisena maahanmuuttajana olen turvassa muukalaisvihalta. Sen jälkeen vain satunnaisesti. En tiedä miksi noita kunnianosoituksia myönnetään. Tämä arvonta maisemien arvottamisesta ei mielestäni mennyt kohdalleen. Ei periks heti anneta, vaikka ois tiellä monta kurvia, se tuntuu silloin hyvältä, kun pystyy niitä perille luovia. /perhonjokilaakso Jose. Uskon kaikkien silloin viihtyvän, kun isä tarinoita kertoilee, joukolla häntä onnitellaan, silloin elämä meille kaikille hymyilee. ”Brexit” on median keksimä termi, joka siis tarkoittaa ”Britain’s exit from EU”, Britannian lähtö EU:sta. Englannissa ollaan oltu pitkään jo niin ahdistuneita, että täällä mietitään Euroopan Unionista eroamista. Tuon viljelyaukion pinta-alaksi mainitaan runsaat 1400 hehtaaria. Uutisotsikot kirkuvat maahanmuuton uhkista ja pakolaistulvan uskotaan tuhoavan koko Britannia. Vanhainkodissa saanee käydä vierailemassa niidenkin vanhusten luona, jotka eivät välttämättä ole läheistä sukua tai sukua ollenkaan. 6 17.3.2016 . Jälkimmäisen kirjoituksen oli toimittaja allekirjoittanut. Olen ihan varma siitä, että pakolaiset eivät mitenkään vie meiltä tätä kykyä auttaa ja tukea toisiamme iloissa ja suruissa, eikä Suomen (tai Britannian!) valtio ihan oikeasti lopeta omistaan välittämistä. tai . Tuon kokoinen alue ei kohta pysty vastaamaan ravintotuotannossa edes omalle väestölleen. Iän karttuessa mittariin, monta asiaa alkaa oivaltaa, eihän se oo elämässä parasta, jonka on helppo saavuttaa. Odottaako joku, että vielä tulisi sukupolvi, joka ottaisi edes maisemaarvojen säilyttämisestä vastuun. Sen sijaan ne maahanmuuttajat, jotka koetaan uhkana kantaväestön hyvinvoinnille, saavat kokea järkyttäviäkin asioita. soita 040 750 4671 tai . Eero, onnea toivottaen Isälle, 90-vuotiaalle tuta-Paavolle Sanoista toimeksi. Yliopistollakin kampanjoidaan sekä EU:n puolesta että vastaan. Veteliläisten olisi syytä tehdä pikaretkiä Pohjanmaan jokilaaksoihin ja vertailla näkymiä. Tuskin koskaan olen elämäni aikana nähnyt samanlaista kollektiivista huolta ja murhetta oman kansan hyvinvoinnista kuin näin pakolaiskriisin keskellä. Erkki Pekola Vantaa, veteliläisiä sukujuuria 1500-luvulta alkaen Kunniaksi raivaajille. En osaa sanoa kuinka moni henkilö omistaa tätä ryteiköksi hiljalleen muuttuvaa maisemaa. Nyt mennään takaperin kohti historian alkuhämärää. Kepujohtoisen kunnan kanssa ei kukaan järjissään oleva temppuile, on kokemusta ja siksi poistuin mainitulta kylältä. Perhonjokilaakso LUKIJAN MIELIPIDE Lähetä lyhyt ja napakka tai vähän pitempi ja perustellumpi mielipide . Mainittu maisema muuttui kirvesisku, lapion pisto ja kuokanlyönti kerrallaan rämeiköstä ihmisille ruokaa tuottavaksi hyötymaaksi. Taitaa olla myös kirkon Yhteisvastuu-keräyksen aika. sähköpostilla toimitus@perhonjokilaakso.. Luovutettua verta käytetään esimerkiksi onnettomuuksien uhreille ja leikkauspotilaille. Jotta välittäminen ja huolehtiminen ei jäisi puheeksi, mietin tapoja, joilla kaikki suomalaisten hyvinvoinnista huolehtivat voivat oikeasti tarttua tuumasta toimeen ja olla mukana muutoksessa. Vuosikymmen vielä, niin Raivaajapatsaan oikeampi paikka on museossa. Moneen paikkaan on polku mutkaisa, ennen kuin sitä tavoittaa, vaikean reitin maaliin päästyään osaa sitä paljon enempi arvostaa. Tämän noston on tehnyt maisema-alueiden päivitysinventoinnin ohjausryhmä. Luovutukseen on omat paikkansa ja aikansa, jotka löytää SPR:n nettisivuilta. Olen paljon saanut matkalla isältäni oppia, ahkeruutta toimeen tarttua ja paljon malttia. Hän kulki joukon kärjessä ja avasi moneen paikkaan meille ovia, olemme sittemmin saaneet näyttää, kukin taitomme parhaita puolia. Suomen Punaisen Ristin veripalvelu on myös yksi varsin käytännöllinen tapa auttaa ihmisiä hädässä. ina Kalliokoski Tämän lehden 25.2.2016 ja 10.3.2016 ilmestyneissä numeroissa oli sisällöllisesti samat artikkelit koskien ”maisema-alueiden nostamista valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden joukkoon”. Hänen kädentaidon tuloksista niin moni pitkään nauttia saa, kynttiläjalkaa, vellikauhaa sekä pienenpientä suolalusikkaa. Ehkä matkustaminen verenluovutuksen voi tuntua liian vaivalloiselta, mutta jospa vaikka ostospäivän voisi ajoittaa päivälle, jolloin pääsee myös luovuttamaan verta. Kuukausitai kertalahjoittajana voi myös ilmaista tukensa tärkeää työtä kotimaassa tekeville järjestöille, kuten Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiölle (vamlas.fi ), Osasto 10:n lapsipotilaiden tuki ry:lle (lapsisyöpäpotilaiden tukiyhdistys, osasto10tuki. Ymmärrän hyvin kuntavirkamiehen tuskan, kun pitäisi isännälle sanoa, että risukot pois pellolta. Suomen ja Englannin uutisia seuratessa hysteria Syyrian ja Irakin pakolaisista ei tunnu loppuvan. Kunnianosoituksista pitää kiittää, mutta jos niissä mennään kohtuuttomuuksiin, niin on mahdollista sanoa myös ”kiitos ei”. lähetä kirjepostia Perhonjokilaakso, Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli tai . Kuten lotto-arvonnan päätteeksi aina sanotaan, niin onnitellaan nytkin päävoiton saajia, mutta onnitellaan myös pienempiä voittoja saaneita. Muutama ystäväni lapsuuteni ajoilta on toistuvasti valitellut, että miten sallitaan maiseman visuaalinen raiskaus, kun viljelyaukio muuttuu vähitellen kaikkea roskapuuta tursuavaksi ryteiköksi. Sen sijaan meillä kaikilla on mahdollisuus olla osaltamme edistämässä oman yhteisömme hyvinvointia teoilla ja asenteilla. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kautta on myös mahdollista päästä arvokkaaseen vapaaehtoistyöhön lasten ja lapsiperheiden hyväksi
KUVA: HEIMO HAUTALA Veera aamiaisella meirän takapihalla. –?Perheen äiti . KUVA: SOINTU KETOLA. Maksimipituus 160 merkkiä. . Lukijan kuva Hyvä käpysato! Oksasa on 25 käpyä. Jos haluat päästä käymään toisella puolella, pyydä rohkeasti hoitajaa avaamaan ovi. Kommentoi! Lähetä mielipiteesi tekstiviestinä: kirjoita PERHIS (väli) LUKIJA viestisi. Harjukodilla uuden ja vanhan puolen välistä ovea pidetään lukossa asukkaiden turvallisuuden takia, ei kenenkään kiusaksi. Mummon merkatut housut kadonneet Harjukodilta mummon kodista. 7 Perhonjokilaakso . Apu tuli tarpeeseen. KUVA: JAANA MÄKELÄ, ULLAVA Kivivedestä tiistaina napannut 5,5-kiloinen hauki ehtii pian Timo Klemolan pannulle paistumaan. Lukijan lyhyet . Elisan, Soneran ja DNA:n liittymissä toimiva palvelu maksaa 0,60 €. 17.3.2016 Tälle palstalle voit lähettää myös uusia tai vanhoja valokuvia joko postin kautta tai käydä tuomassa toimitukseen, mutta muista liittää mukaan yhteystiedot ja palautusosoite. Lähetä viesti numeroon 173521. Sähköpostilla aineisto osoitteeseen toimitus@perhonjokilaakso.. Kysytäänpä sotaveteraaneilta mistä pitäisi yhteiskunnassa säästää, kun se ei näköjään nuoremmilta onnistu. Vastaukset tämän lehden lukijapalstalle, kiitos! Haavan runkokuviointia. Haluamme kiittää teitä: ISO KIITOS KAIKILLE TEILLE! . Pyykkiin menneet, mutta takaisin mummolle eivät ole tulleet. Kenellä on se kuuluisa merkkilappujen ratkoja taskussa ja kuka/ketkä kulkee/kulkevat toisten housuissa. KUVA: ERKKI HAUKILAHTI FAGERSTA/RUOTSI . Kalakaverina ja kuvaajana Martti Ahonen. . Lukijan kuva Ensimmäinen aurinkoinen talvipäivä pitkästä aikaa lämmitti mieltä. . Hei sinä joka annoit Kaustisen seurakunnalle rahaa lapsiperheille lahjoitettavaksi, suuri kiitos avustasi! Onnen kyyneleet silmissä ajelin lapsieni kanssa takaisin kotiin. Hei te, jotka olitte tukena, auttamassa ja sammuttamassa automme tulipaloa 1.3.2016 Kaustisen Varaosien takana
Menen kysymään neuvoja, hetkinen. Perhonjokilaakso Kymmenen ja puoli vuotta avioliitossa tuntuu pitkälle ajalle. Seurakuuluttaja kuulutti: –?Nyt juodaan Mairen ja Jaakon kihlakahvit. Kiitos kun auttoi minua! En kehdannut kertoa puhaltelusta. Älä jätä surevaa yksin. Onnitteluja sateli. Alla olevan runon kirjoitin, kolmen vuoden kuluttua. ”Kaksin aina kaunihimpi”. Missä sanat. Sulhasen runon kirjoitin käsin kihlalahjaksi saamaamme valokuvakehykseen. ”Nyt ilo helmeilköön”. Jatkoin matkaa sairaalaan. Saitko astian täyteen. Hääjuhla oli kaunis ja herkkä. Myöhään lauantai-iltana toukokuun lopussa tulin tyhjään kotiin. Aina ennen kuin lähdin käymään kotona, siunattiin toisiamme. Viisi viikkoa oli Suviseuroihin. Pukeutumistyyli oli sulhasen idea. Ripustin sen keittiön seinälle koristeeksi. Lauluja sekä runon kuulimme. Kun sitä ihmeteltiin, niin oikaistiin. Joskus runo syntyy suuren tunteen vallassa. Tämä oli ainoa rukoukseni useiden kuukausien ajan. Minä katoin pöydän, hän täytti tiskikoneen ja tyhjensi astiat koneesta. Morsiammen kotipuolessa, ei sentään satoja kihlajaisvieraita ollut, kymmeniä kuitenkin. Sitä olen pelännyt. ”Loistavaa, kyllä vaan, sillä, kaikki nyt muuttuu”. Kirjoitin paljon, listasin asioita, joista myöhemmin kirjoitin runoja. Aamulla oli helppo hengittää. Luulin, olen unohtanut rakkaan mieheni kun en aamun koittaessa, tavoitellut hänen kättään. Tyhjyys. Auttaako se, jos vetäisi keuhkot täyteen ilmaa ja puhaltaisi yksinäisyyden ylös taivaalle. Lehti ilmoitti, että menemme kihloihin kuukauden kuluttua. Avuttomuus. Hyvää kuohkeaa! Uskomatonta! Totta se on! Kohta kolme vuotta, hän on maistellut leipomisiani! Rakkaallani eläkeputki, portin pielessä! Tämä oli löytöjen löytö, löysin kullan, liki kasimetrisen kullan! Herkän, vaatimattoman, jämäkän! Kengät oli kymmenen numeroa, isommat kuin minulla. Seurusteluaikana sain tekstiviestin, luin kerran ja toisenkin kerran: Maire, sinä olet unteni kaunein kukkanen ja päivieni kirkkain tähtönen. Taivaan isä, siunaa minua ja auta minua. Yhdessä siivottiin. Sydän oli kymmeniä kertoja kultaisempi! Halasin voimia tehdä raskasta tehdastyötä! Hyvää työpäivää! –?Ei ruoka tarvitse olla valmista kun tulen töistä, minä ensin vähän puhallan. Itkin ja huusin, huusin mykkää huutoa, en uskaltanut päästää sitä ulos. Kahvittelun lomassa kihlaparille laulettiin ja runo luettiin. Elämäni kauheimman yön tunteina itkin. Avaan exitus-huoneen oven. Syksyisin pakasteet pursusi marjoista. –?Puhutaan aamulla. Päivystyksessä. Kuului hymähdys. 8 17.3.2016 . Sairaalat on melkein naapurissa. Onnittelukortista luimme: ”Tässä ja nyt tulee aikuinen pari”. Valitettavasti löytyi iso aivokasvain. Viisi ja puoli vuotta leskenä, tuntuu lyhyelle ajalle. Rukoilin hiljaa tai ääneen, useita kertoja päivässä. Minä lähden mukaan, tulen pian. Häävieraita oli pieni joukko. ”Kun viisikymppinen rakastuu, siinä eivät enää pienet kellot helise. Hääkakun leikkaus jännitti minua, mieheni vakaa käsi, luin kädestä, älä pelkää. Tuntia aiemmin enkelit haki rakkaan mieheni Taivaan Kotiin. Aamulla katsoin, kun lippu nostettiin puolisalkoon. Leskenä kaksi ensimmäistä joulua olin joululeirillä. Miksi minut jätettiin yksin. Kiikkutuolissa yksinäisyyden kipu itkettää. Kuukauden kuluttua diagnoosista, hänen vointi huononi. Gluteeniton leipä leivottiin eri päivänä kuin minulle ruisleipä. Siinä pauhaavat mahtava urut”. –?Hyvää yötä, rakkani. Juhlaruuat tarjottiin, laulut, puheet ja runot juhlisti juhlaamme. Runotaulu on rakas ja ihana muisto seurusteluajalta! Meidät vihittiin avioliittoon Kokkolan rauhanyhdistyksellä, joulukuun alussa 1999. Kun sanoin: –?Minun pitäisi ostaa uusi takki. Maire Tamminen (o.s. Kotitöitä tehtiin yhdessä, kuin itsestään muodostui työnjako. Usein keskusteltiin ja heitettiin ilmaan eri paikkakuntia, mistä ostetaan koti. Kesäisin pyöräiltiin, käytiin torilla ja ostettiin syömämansikoita. Morsiamelle sanottiin: –?Sinä pommin räjäytit. Puhuin, dementiaako. Ajoin auton kotiin ja talliin, pakkasin vaatetta mukaan. Pyydettiin tulemaan heti. Leikkaus onnistui hyvin, otettiin pois se mikä oli mahdollista. Puhallan uudestaan avaruuteen asti. Säikähdin kun hän käveli päin ovenpieltä. Iso aivokasvain. Täytekakkukahvit tarjottiin, leipääkin taisi pöydässä olla. Oli miten oli, se ei meitä haitannut. Kulta rakas, tulin hyvästelemään... Vain pari päivää aikaisemmin hän pyöräili kaupungilla, ruokaostoksilla. Vuoden kuluttua kultaisen puolison poispääsystä kirjoitin ensimmäisen sururunon, Surun virta. Kahden vuorokauden kuluttua päivystysleikkaus. Huomenna on Jaakon hautaus ja minä olen yksin. ”Enemmän kuin ihanaa”. On vain tämä hetki. Sairaalassa kerroin rakkaalleni yhteisistä hyvistä muistoista. Käsihuomenta kaipaan ja sydänlämpöisiä sanoja. Se huvitti muita kurssilaisia. Paras keskittyä marjojen poimintaan. Minä kuorin perunat hän kuori sipulit, minä kuorin porkkanat ja hän raastoi ne. Kun mieheni oli sairaalahoidossa, olin hänen vierellä, niin paljon kuin mahdollista. Soitin päivystykseen, lääkäri oli puhelimessa. Jäätymisen hetkinä, imaisen auringonlämpöä, enkelin laulusta. Posliininmaalauksessa maalasin kahta mukia ja leikilläni puhuin: –?Maalaan kihlateemukeja, laitan näihin paljon kultaa. Puristin kättäsi, nukahdit. Sairaus oli meillä kaksi kuukautta ja kymmenen päivää. Vain joskus kävimme yhdessä autolla ruokaostoksilla. Sncek) Kokkola Marian kappelissa. Soitin päivystykseen. Piti minun tietää, tyrnipensaissa on piikkejä. Varasin pakettimatkan, siellä oli herttainen mummu huonetoverina. En turhaan maalannut mukeja! Hänen kotonaan juotiin kihlajaistee kultaisista mukeista! Sulhasen kotipuolessa kihlajaiskahvilla yllätimme, satoja ihmisiä oli paikalla, seurat oli päätynyt ja viimeinen virsi laulettu. Pisti taas. Kerrostalokolmio ostettiin, remontti teetettiin, muuttolaatikot purettiin. Hän leikkasi gluteenittoman leivän viipaleiksi, asetteli tarkasti rasioihin sitten pakastettiin. Kuulemma Ruotsissa Volvon tehtaalla, insinööri yritti ensin korjata konetta, kun hän ei onnistunut: –?Mister Tamminen... Kihlaparilla oli yllä arkipyhävaatteet, samoin vierailla. Luin epikriisistä, perusterve mies, keliakia, näkökenttäpuutos... Ilma oli kuulas ja pakkasta muutama aste. Iltateellä. Lähdimme heti päivystykseen, tutkimuksia ja samana päivänä ambulanssilla Ouluun. Miehelläni oli hyviä sanansutkauksia. Muutamat naurut naurettiin kihlailmoitukselle. Kihlajaisissa oli kotoinen ja välitön tunnelma. Hyvää yötä kulta rakas. –?Laita päälle niin lähdetään ostamaan. Sulhanen löytyi. Yksin vaeltelin seurakentällä. Leikkauksen jälkeen hän joutui vuodepotilaaksi. Tyhjä on vuode. Sanaharkat oli puhuttu ja sovittu, niitä ei muisteltu. Leivoin piimäkakkua kardemumma mausteena. Kun leivottiin leipää, mieheni voiteli paistovuoat. Kumpikin odotti, että mieheni pääsee eläkeputkeen. Ihmettelin miksi mieheni on niin väsynyt ja miksi sudokujen ratkominen on muuttunut työlääksi. Itkin. Joulu 2015 oli kaikista yksinäisin. Reilu kymmen vuotta kuulin: Huomenta, kulta rakas! Käsihuomenta kaipaan ja sydänlämpöisiä sanoja! Kultaisen puolison kuoleman jälkeen olin yöt yksin. Talvella 2010, ihmettelin, miksi mieheni osti viisi kauhaa katkennen tilalle ja kolme kauluspaitaa keralla ja uudet talvikengät, minulle sukkia. Syöpäkö rakkaalla miehelläni. Neitoni, ethän ole unohtanut sitä, että minä rakastan sinua koko sydämelläni! Rakas tyttöni! Sulhanen: –?Kyllä tutut haukkoo henkeään kun lukevat meidän kihlailmoituksen Päivämieslehdestä. Mieheni hoiti ruokaostokset pyörällä
mainosartikkeli. 020 750 4479 • kirsi.panula@kpk.fi LEHDEN SAAJA Lähiosoite Postinro Postitoimipaikka Puh. Mainosartikkelit Sitoutuneita asiakkaita, enemmän myyntiä, positiivinen yrityskuva. Ota yhtey tt ä ja tehdään yhdess ä vaikutt avaa markkinointia! Ota yhtey tt ä ja tehdään yhdess ä vaikutt avaa markkinointia! Myyntipäällikkö Kirsi Panula • p. Se voi tarkoittaa esimerkiksi yrityksen tarinan kertomista 30-vuotisen taipaleen kunniaksi, rakennusliikkeen asiantuntemuksen jakamista vanhan talon peruskorjaamisesta tai yrityksen palveluiden ja tuotteiden esille tuomista mielenkiintoisessa artikkelissa. 55 Mainosartikkeleiden tuotantokustannus Perhonjokilaaksossa: 1/4 sivun mainosartikkeli 250€+alv 1/2 sivun mainosartikkeli 400€+alv 1/1 sivun mainosartikkeli 600€+alv Hintoihin lisätään näkyvyyden hinta lehden normaalin mainospaikan hinnan mukaan. • Jos artikkelin tuottaminen vaatii matkustamista kauas, matkakuluista sovitaan tapauskohtaisesti. Hyödyllinen ja mielenkiintoinen sisältö on toivottua markkinointia, mitä asiakkaasi ottavatvastaan mielellään. Tarjous on voimassa viikon ja koskee levikkialueelle tehtäviä tilauksia ja talouksia, joihin ei tällä hetkellä tule Perhonjokilaaksoa. tapaa hyödyntää mainosartikkelia: tapaa hyödyntää mainosartikkelia: Mainosartikkeli on hyvä tapa tehdä vaikuttavaa sisältömarkkinointia, jonka suosio on syystä kasvussa. Palveluumme kuuluu koko paketti ideoinnista valmiiseen tuotteeseen. 9 Perhonjokilaakso . Sisältömarkkinoinnissa asiakkaalle tarjotaan hyödyllistä, mielenkiintoista ja viihdyttävää sisältöä. alv. Tilaus astuu voimaan heti, kun olemme käsitelleet tilauksen. Hinta sis. SOITTAMALLA puh. Muista ystävää 14.2.. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy:n markkinoinnin, kirjoittamisen ja kuvaamisen ammattilaiset ovat valmiita tekemään sinulle monikäyttöistä ja vaikuttavaa sisältöä, joka auttaa yritystäsi tai yhteisöäsi menestymään. • Monikäyttöisenä lehti-ilmoituksena • Ajattomana paperiesitteenä • Esittelytekstinä nettisivuilla • Uutiskirjeenä asiakkaille ja yhteistyökumppaneille • Artikkelina asiakaslehdessä . Osoitteita voidaan käyttää Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n suoramarkkinointiin. 10%. 020 750 4469 (ma-pe 8-16) POSTITTAMALLA oheinen kuponki Perhonjokilaakso maksaa tilaajan postimaksun Tunnus 5004740 00003 VASTAUSLÄHETYS Kestotilaaja, eikö kaverillesi tule lehteä. Kuluttajasuojalain edellyttämät ennakkotiedot on annettu tässä esitteessä, joten erillistä tilausvahvistusta tilauksesta emme lähetä. Ei hätää! Ilahduta ystävääsi ja anna hänelle lahjaksi 2 kuukauden Perhonjokilaaksot hintaan euroa! Lahjatilauksen tulee alkaa viimeistään 31.3.2016. 17.3.2016 Miksi ostaa Miksi ostaa mainosartikkeli. Mainosartikkelin tarkoituksena on herättää kiinnostusta, luoda positiivista mielikuvaa yrityksestä tai yhteisöstä, vahvistaa asiakasuskollisuutta sekä ennen kaikkea kasvattaa myyntiä. * Kysy tarjous mainosartikkeleista myös muihin Keski-Pohjanmaan Kirjapainon lehtiin! • Mainosartikkelin varaus kaksi viikkoa ennen lehden ilmestymispäivää. K-P Kirjapaino Oyj/ Perhonjokilaakso, Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli. VOIT TILATA: VERKOSSA: WWW.KP24.FI/PELAHJA SÄHKÖPOSTITSE: tilaukset@perhonjokilaakso.. Synt.vuosi LAHJATILAUKSEN ANTAJA/KESTOTILAAJA Lähiosoite Postinro Postitoimipaikka Kestotilaajan etutilaukseen asiakasnro (etukortista tai laskusta) KYLLÄ! Kestotilaajana annan lahjaksi ystävälleni 2 kk:n Perhonjokilaakso-lehdet! 1 etu/kestotilaus
Valtuustolta haetaan 106 000 euron lisämäärärahaa henkilöstömenoihin Työrauhaa kouluihin PERHONJOKILAAKSO Kaupunginjohtajan valintaprosessi on Kokkolassa edennyt soveltuvuustesteihin. Tuomas Aho on työskennellyt 1990-luvulla kauppaja teollisuusministeriössä ja silloin myös OECD:n tehtävissä. Kun määräaikaiset opettajat palkataan kahdeksi vuodeksi, eikä pätkitä lukuvuoden mittaisiksi, tulee lukuvuosien väliin jäävän kesän ajasta lisäkulua kunnalle yhtä opettajaa kohden noin 3500 euroa. Tavoitteena on, että kirkonkylän alakoululle tulisi erityisopettaja, samoin Möttöseen ja näistä jompikumpi hoitaisi myös Oksakosken erityisopetuksen. Luokkia joudutaan myös jakamaan kahteen, jotta saamme oppilasmäärät pienemmäksi luokkaa kohden, sivistystoimenjohtaja-hallintojohtaja Mervi Pääkkö kuvailee uutta toimintatapaa. Mikäli jatkaisimme samalla tavalla kuin ennen, ei lisämäärärahaa tarvittaisi. Hänellä ei ole sukujuuria Keski-Pohjanmaalla. Ensimmäisellä hakukierroksella hakemuksia jätettiin yhdeksän ja toinen hakuaika päättyi 12. –?Tällä kokeilulla näemme onko lisäresursseilla vaikutusta oppilaisiin ennaltaehkäisevässä mielessä. Jatkuvasti vaihtuvat opettajat ja koulunkäynninohjaajat kuormittavat lapsia, perheitä ja myös henkilökuntaa. Sosiaalipalveluohjaaja Laura Tolkkinen on irtisanoutunut virastaan maaliskuun alussa ja virka olisi tarpeen täyttää toukokuun alusta. Aho on syntynyt vuonna 1961. Kunnanhallitus pyysi perusturvan johtokuntaa ottamaan huomioon viran kelpoisuusvaatimuksissa uuden organisaation ja tulevan tehtävänkuvan vaatimukset. Sen aikana uusia hakemuksia tuli 13. JA TI 22.3. Uudessa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja sen lähialueen sote-tuotantoalueen eli Soiten organisaatiota muodostetaan parhaillaan. Kokkola testaa kolme hakijaa PLAYOFFIT ALKAVAT! ENSIMMÄISET PELIT PE 18.3. Nykyisin Kauniaisissa asuva Samaledtin on työskennellyt myös Evijärven kunnanjohtajana. Yläkoululla olisi edelleen yksi erityisopettaja. Valintatyöryhmään kuuluvat kaupunginhallituksen lisäksi valtuuston puheenjohtajisto, vs. Soveltuvuusarvioinnin tekee henkilöstöarviointiin erikoistunut yritys, joka tekee arvioinnista kirjallisen raportin. päivänä. Stina Mattila on Kempeleen kunnan talousjohtaja. Silloin hakijoista ainakin Tuomas Aho, Stina Mattila ja Sabah Samaledtin, mutta mahdollisesti myös muita virkaa hakeneita kutsutaan valtuuston haastateltavaksi. Kaupunginhallitus käsittelee sen pääsiäisen jälkeen. Sabah Samaledtin on Myrskylän kunnanjohtaja. Myös sosiaalipalveluohjaajan viralle kunnanhallitus myönsi täyttöluvan. huhtikuuta. –?Tarkoitus on, että lapset ja nuoret saisivat mahdollisimman hyvän tuen koulun käyntiinsä ja oppimiseensa. Peter Johnson perui sittemmin hakemuksensa. Määräaikaisuuksia lautakunta täyttää itse. helmikuuta. 10 17.3.2016 . Kunnanhallitus antoi täyttöluvan kahteen toistaiseksi voimassa olevaan luokanopettajan virkaan Möttösen koululle sekä esittää valtuustolle 106 000 euron lisämäärärahaa kasvatusja opetuslautakunnalle kuluvan vuoden henkilöstökuluihin. Mattilan kotipaikka on edelleen Muhos, mutta vuonna 1970 syntynyt Mattila on lähtöisin Kokkolasta. Kaupunginjohtajan valintaa valmistellut valintatyöryhmä teki haastattelut ja päätti, että soveltuvuusarviointeihin pyydetään espoolainen juristi Tuomas Aho, Kempeleen kunnan talousjohtaja Stina Mattila ja Myrskylän kunnanjohtaja Sabah Samaledtin. Kunnassa halutaan näin tukea oppilaiden koulupolkua ja ennalta ehkäistä ongelmia. Haastatteluun kaupunginhallitus kutsui kahdeksan johtajakandidaattia; Kristina Ahmas, FT, (Kokkola), Tuomas Aho, OTL, (Espoo), Peter Johnson, KT, (Kokkola), Stina Mattila, KTM, (Muhos), Ari Nurkkala, DI, (Hyrynsalmi), Pekka Rajala, HTK, (Liminka) Jonne Sandberg, ekonomi, (Kokkola) ja Sabah Samaletdin, VTM, (Kauniainen). Myös valtuustoryhmät voivat halutessaan kutsua hakijoita haastateltavaksi ennen kokousta. Uudessa organisaatiomallissa sosiaalipalveluohjaajan virka kohdentuu kehitysvammahuoltoja vammaispalvelujen toimialueelle sekä työja päivätoimintapalveluihin ja vammaisten asumispalveluihin. henkilöstöjohtaja ja konsultti. Sitä ennen hän työskenteli Muhoksen kunnassa hallintoja talousjohtajana. Valtuuston kokous on kaikille avoin. Valtuuston on tarkoitus valita kaupunginjohtaja ylimääräisessä kokouksessaan 18. Hän on syntynyt vuonna 1965 eikä hänellä ole sukujuuria Pohjanmaalla. Kasvatus ja opetuslautakunnan tahtotila on, että saisimme palkata lisää opettajia ja avustajia. Perhonjokilaakso PERHO Vuokko Lahti Perhossa halutaan turvata koulujen työrauhaa palkkaamalla lisätyövoimaa kouluille ja valitsemalla määräaikaiset opettajat parin vuoden jaksoksi aiempien lukuvuoden mittaisten määräaikaisuuksien sijaan. Kaupunginvaltuusto kokoontuu huhtikuun 4. Virkaan tuli yhteensä 23 hakemusta tai suostumusta kahdella hakukierroksella. Sen jälkeen hän työskenteli Sitrassa, kunnes siirtyi yksityiselle sektorille. KLO 18:30 V a l k e a k e v ä t o n t ä ä l l ä LIPUT NYT MYYNNISSÄ! LIPUT KÄTEVÄSTI NETISTÄ: WWW.TICKETMASTER.FI Liput: istumapaikat 26/22/19 €, Seisomapaikat yläkatsomot 10 €, kenttätaso ja pyörätuolipaikat 7 €. Uudessa organisaatiossa Perhon toimintakeskus ja Vehmassuon ryhmäkoti eli Aamurusko on suunniteltu yhteisen lähiesimiehen alaisuuteen
Issehanke tuo ITE-taidetta takaisin sen alkujuurille ja vahvistaa sen asemaa Kaustisella. Samalla tavalla tämmöinen ITE-puutarha voi tuoda hyvinvointia ja osallistavuutta. Vasemmalla vuosikymmenet ITE-taiteen puolesta töitä Maaseudun Sivistysliitossa töitä tehnyt Liisa Heikkilä-Palo, hankkeen arkkitehtina toimiva Outi Palosaari sekä kälviäläinen Toivosen kotieläinpuiston yrittäjä Matti Toivonen. Hän toteuttaa oman visionsa Kansantaiteenkeskuksen ympäristöön ensi vuonna. Hankkeessa on ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina Kansantaiteenkeskuksessa toimivat tahot, kunta ja myös muita tahoja. –?Kansanmusiikkija tanssi ovat jo päässeet hyvään asemaan ja arvostukseen ja niiden terveysvaikutuksetkin tiedetään ja tunnustetaan. Myös hän osallistui Isse-hankkeen seminaariin. 11 Perhonjokilaakso . Isse-hankeen aloitusseminaarissa ideoitiin ja inspiroiduttiin Kansantaiteenkeskuksen ympäristöstä ja myös muista jokilaakson mahdollisista hankekohteista Ympäristöön ilmettä ITE-taiteen keinoin Isse-seminaarissa teemaa työstettiin ryhmätöitä tehden. Käsite on laaja ja tarkoittaa muutakin kuin perinteistä puutarhaa. 17.3.2016 Kun ITE-taidetta ja sen keräämistä Kaustiselta alkaen käynnisteltiin, kyse oli aivan uudenlaisesta toiminnasta koko maassa. Vastikään edesmennyt Erkki Pirtola muun muassa tallensi lukuisien ITE-taiteiljoiden elämäntyötä parinkymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi Urpo Koskelan teos ruokasalissani on yksi rakkaimmista ja myös lastenlapsilleni, Liisa Heikkilä-Palo sanoi. Sanojensa vakuudeksi hän esitti Isse-hankkeen ideointiseminaarissa laajan katsauksen siihen, miten suomalainen ITE-taide on kiertänyt kansainvälisiä näyttelyitä ja kohonnut omalle paikallensa ja saanut arvostuksensa. Määttälällä oli huoli visuaalisesta puolesta ja hän vetosi meitä tekemään jotain. Tämmöisessä tekemisessä saadaan olla ihmisiä ja tehdä taidetta arjesta, hän summasi. Ensimmäisiä konkreettisia tavoitteita on saada Kansantaiteenkeskuksen ympäristö eräänlaiseksi ympäristötaiteen ITE-puutarhaksi, mutta hankkeen avulla ympäristön personalisointia ja fi ksausta pystytään tekemään muuallakin toiminta-alueella. Ohjausryhmän puheenjohtajana tilaisuuden avannut Matti Hakamäki, Kansanmusiikki-instituutin johtaja, näki tarpeellisena, että myös taiteen puolella kansanomaisen tekemisen nostetaan arvoonsa. Ympäristötaiteilija Anni Rapinoja osallistuu Isse-hankkeeseen ja toteuttaa oman taideteoksensa Kansantaiteenkeskuksen ITE-puutarhaan ja ympäristöön.. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Matti Hakamäki avasi seminaarin. Tämä ryhmä suunnitteli ideoita Kansantaiteenkeskuksen ympäristön ITE-puutarhaan. Hänen ja muiden ITEprojektien ansiosta suomalaisten itse oppineiden taiteilijoiden töitä ja elämää on nyt tallessa lukuisina kirjoina, kuvina, videoina ja vuosikirjoina. Hankkeella herätellään uinunut ITE-taiteen innostus Kaustisen seudulla ja muuallakin Pirityisten toimintaalueella uudelleen kukoistukseensa. –?Materiaaleja me emme voi rahoittaa, mutta asiantuntemusta löytyy, Pirityisten toiminnanjohtaja Pirjo Palosaari-Penttilä lupasi. Lapset ja perheet ovatkin yksi Isse-hankkeen kohderyhmä. Samalla ympäristön ulkonäkö kohenee. –?Hanke käynnistyy nyt ja alkuvuonna jo on ideoitu lintujen taiteilijakoti -kampanja, jolla tehdään ”taiteilijakotien puisto” koululaisten kanssa yhteistyössä. Siitä se oikeastaan lähti ja toiminta on ollut ainutlaatuista kansainvälisessäkin mittakaavassa, Liisa Heikkilä-Palo sanoo. Hankkeeseen visuaalista ja taiteellista toteutusta tuo muun muassa hailuotolainen ympäristötaiteilija Anni Rapinoja, jonka teoksia on kuuluisien museoiden kokoelmissa ja jolta on tilattu luonnonmateriaaleista tehtyjä taideteoksia kotimaan lisäksi myös ulkomaille. Myös Kansantaiteenkeskuksen kiviaita on tarkoitus saada kukkimaan jo tänä vuonna, Pirjo Palosaari-Penttilä sanoo. Koska kyseessä on Suomen satavuotisjuhla ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlien 50-vuotisjuhlavuosi, häneltä on tilattu maataideteos sekä sata luutaa. Toiminta on Kaustiselta ohjautunut Kokkolaan K.H.Renlundin museoon, mutta kaipuu ja hätä sen perään on ollut Kansantaiteenkeskuksessakin. Isse-seminaarissa ideoitiin ympäristötaiteen hankkeita Kansantaiteenkeskuksen ympäristöön ja muuallekin Pirityisten toiminta-alueelle. Siellä on edustettuna myös ITE-museo, joka toimii Kokkolassa K.H.Renlundin museon yhteydessä sekä Maaseudun sivistysliitto, joka aikoinaan käynnisti koko ITE-kartoituksen. Ideointiseminaarissa kerättiin osallistujilta ideoita paitsi Kansantaiteenkeskuksen ympäristön virkistämiseen myös muita kohteita Pirityisten toimialueelta, kylien puutarhoja ja muita kohteita, jotka kaipaisivat somistusta ja niitä kertyikin pitkät listat. –?Kansantaiteenkeskuksen valmistumisen jälkeen maakuntaneuvos Viljo S. Urpo Koskela on kaustislainen ITE-taiteilija, jonka kotipihassa presidentit asustavat. Uranuurtavaa ja ainutlaatuista 20 vuotta sitten KAUSTINEN Vuokko Lahti Kansantaiteenkeskuksen Museosali pullisteli ideoita, kun väki oli kokoontunut Isse-hankkeen ideointija aloitusseminaariin viime viikon perjantaina iltapäivällä. Hänen ja miehensä Tommi Heinosen VSU maisema-arkkitehdit -toimisto on käytettävissä asiantuntija-apuna. –?Joku on sanonut, että käynti Intiassa muuttaa elämän, mutta minulle vielä mullistavampaa on ollut tutustua ITE-taiteilijoihin ja heidän töihinsä. Maaseudun Sivistysliiton Liisa Heikkilä-Palo oli jo tuolloin mukana ja kumppaneineen hän sai olla käynnistämässä aivan uudenlaista toimintaa. Arkkitehtuurista ammattiosaamista hankkeeseen tuo oululainen arkkitehti Outi Palosaari, jonka näkymiä on jo muun muassa Perhon somistuneessa kyläkuvassa
–?Niiden toiminta ei enää ole samaa kuin sukupolvien takainen osuustoiminta-aate, vaan niissä toimivat globaalin markkinatalouden lait. Matti Louhula äityy varovaiseksi ja valikoi sanojaan puhuessaan markkinoiden keskittymisestä, mutta yleinen faktahan on, että paitsi kauppa, myös tuotteiden jalostus on keskittynyt muutamille suurille nimille, kahdelle kauppaketjulle ja parille jalostajalle. –?Siinä oli heillä homman juju. Vain talvikaudella ja ikäänkuin omasta toiminnasta ylijäävän ”huonomman” maidon tila lähetti meijeriin. 044 3687 141, klinikka@tainio.. –?Euroopassa on niin paljon väkeä, että siellä ei millään voida kasvattaa samanlaista puhdasta alkutuotetta kuin täällä. Se olisi viimeinen niitti suomalaiselle ruoantuotannolle. Tuolloin tuottaja toivottavasti saisi sisäfi leestä sen kunnon hinnan eli 50 euroa kilolta, eikä kolmea euroa, jonka isot teurastamot tuottajalle maksavat. Esim. Esimerkkinä hyvin onnistuneesta raaka-ainejalostajasta voi pitää lohtajalaista Jukkolan juustotilaa ja on omassakin jokilaaksossa elintarvikeyrittäjiäja jalostajia, Salmelan tila, Green Finance ja Aappo Valon hunajat muun muassa. Lihamestari, joka kävi pa loittelemassa koulutilan teurastetun hiehon, hinnoitteli sisäfi leen 50 euron kilohintaan. Lihajalostaja kun vielä on pörssiyritys, sen tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Timoteit: Nuutti, Grinstadt, Rubinia, Tenho, Vähäsöyrinki, Uula. Evira auttaa ja neuvoo ja siellä tuntuu olevan halua siihen. –?Kuluttajat kysyvät yhä useammin syömänsä lihan tarinaa ja alkuperää. NIKULAN HEVOSKLINIKKA Maaja metsätalous. Kyllä tuotteille ostajia on, kun vain tuottaja osaa löytää tavan, jossa tuotteesta saa itselle parhaan katteen ja osaa markkinoida sen. Satoisia nurmiseoksia parhaista lajikkeista. Sen vuoksi alkutuotteen tuottajalle jäävä siivu on kaikkein pienin. –?Teurastamot taitavat maksaa siitä lihantuottajalle kolme euroa kilolta, Matti Louhula sanoo. Edes EU:n tai kotimaan maksamat tuet eivät pelasta tätä asiaa. 98% (aikainen varma) Kaarle-ohra itäv. Hän muistuttaa, että nykyään kuluttaja osaa vaatia asuinpaikasta riippumatta laatua. Reko-ringit ja markkinointi netissä antavat mahdollisuudet. –?Hakaniemen kauppahallissa limousinen ulkopaistin kilohinta näytti olevan 36 euroa ja kauppa kävi niin kuumana, että lihatiskin tyttö sanoi tiskin tyhjenevän illaksi. Se pitää osata hyödyntää markkinoinnissa: italiatar huokaisi suomalaisille maidontuottajille, että ”oi, icemilkin” tuottajia. Jos vaikkapa lihassa olevan qr-koodin avulla voidaan kuvata, millaisella laitumella, puhtaassa suomalaisessa luonnossa eläin on kasvanut, se lisää myyntiarvoa, hän sanoo. Esim. Byrokratian, tuet ja valvonnan voi kääntää mahdollisuudeksi ja opetella ottamaan siitä kaiken hyödyn irti, Matti Louhula lietsoo. Matti Louhula tietää, että tilalla jalostaminen ja markkinointi on aivan päinvastaista kuin mihin Suomessa on totuttu. Uudenlaisiakin malleja on pakko kokeilla, jotta alkutuottajalle jäisi palkkaa tehdystä työstä. Tilan lehmien paras kesäkauden maito jalostettiin itse vuoristossa ja vuorilta alas tuotiin pelkät juustot. Elmeri-ohra itäv.96% (satoisin ohra multamailla) Wolmari-ohra itäv. Perhonjokilaakso PERHONJOKILAAKSO Vuokko Lahti Maataloudessa on kriisi: maidontuottajat eivät tule eläneiksi sillä hinnalla, jonka he maitolitrasta saavat, eivätkä lihantuottajat lihakilon hinnalla. Tuolloin tuottaja on riippuvainen jalostajan maksamasta hinnasta. 97% (aikainen, huippu satoisa). –?Tuottajan pitäisi olla itsekkäämpi ja miettiä vaihtoehtoisia markkinointitapoja tuotteelleen, Matti Louhula rohkaisee. Tuottajahinnan korotus ei ole ainoa ratkaisu maataloustuottajien ahdinkoon Tuotteistus ja jalostus tilalla palauttaisi isännyyden Tämänkin limousinnaudan lihat voitaisiin markkinoida suoraan tiedostavalle kuluttajalle vaikkapa kasvutarinan kera. Ajatuskulkujaan hän on muodostanut opiskellessaan kansainvälistä yrittäjätutkintoa ja pohtiessaan oppilaitoksen nautojen lihan jalostusta ja markkinointia. Toisaalta Matti Louhula on ajatellut senkin, että raaka-aineen hintaa ei voida nostaakaan näinä aikoina, jolloin kilpailu on vapaata: –?Jos suomalaisen raaka-aineen hinta nousisi, laivat toisivat halvempaa Euroopasta tilalle. KUVA: SANNI AHO Maatalouskauppa ISO-KARHU Oy Perhontie 1, Halsua HYVÄ SATO KASVAA KUNNON SIEMENESTÄ! Parhaat siemenet monipuolisimmasta valikoimasta. Varastossa myös hyvä valikoima luomusiemeniä! AA SITILA SIRIUS TER VET ULOA ! AA SITILA SIRIUS TYNKK IS EN TIE 104 69510 HAL SUA 045-8932 460 tuottaa hyvinvointija virkistyspalveluja erilaisille ryhmille. 12 17.3.2016 . www.maatalousisokarhu.. Pitää katsoa riittävän kauas: ei saa ajatellakaan, että tuotteet myydään omalla kylällä, vaan tähyttävä sinne, missä kauppaa käydään englanniksi, espanjaksi ja italiaksi... Vain yli jääneet raaka-aineet myytäisiin jalostajalle eli meijeriin tai teurastamolle, ehdottaa perholainen Matti Louhula, joka työskentelee Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän toimipaikan johtajana. Hänen mielikuvissaan yhdistyi oitis suomalainen luonto ja maito. Varaa aika ja tule tutustumaan toimintaamme tiistaisin tai keskiviikkoisin. –?Yksi selviytymiskeino voisi olla, että tuottajat jalostaisivat tuotettaan itse tilalla ja markkinoisivat tuotteensa suoraan jalosteina kuluttajille. kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien avotyöja päivätoiminta. Samoin on lihantuotannon puolella. Euroopassa suhtaudutaan alkutuotteeseen eli maitoon näin ja samalla meijeriin ikään kuin renkinä, Matti Louhula sanoo. ( ei voi yhdist Nikulan Hevosklinikka ilmoitus 125x180mm 2014.indd 1 28.10.2014 10:55:42 Nikulan Hevosklinikka ilmoitus 125x180mm 2014.indd 1 28.10.2014 10:55:42 Eläinlääkintäpalvelut PIENELÄIMILLE JA HEVOSILLE. Alunperin Suomessakin meijerit ovat olleet olemassa tilalta yli jäävää maitoa varten. –?Mutta entäpä jos suomalainen maidontuottaja myisikin raaka-aineensa jalosteena, haluamallaan tavalla: juustona, jäätelönä... Perhon koulutilalla kasvatetaan nykyään hereford-lihanautoja ja naudanlihan tuotannossa Kärkelän villilihan -nimikkeen alle otetaan huomioon niin laidunnus, ympäristöarvot kuin lihan makukin. –?Ei se niin vaikeaa ole, kun on vain halu yrittää. –?Meillähän on totuttu, että kaikki raaka-aine lähetetään joko maitojalostajalle, meijeriin tai lihajalostajalle teurastamoon ja sitä kautta maailmalle. Jossain vaiheessa tilanne on kääntynyt niin, että meijeriin toimitettavasta maidosta on tullut ainoa vaihtoehto ja päätuote. Esimerkiksi Matti Louhula nostaa italialaistilan, jossa hän pääsi vierailemaan. 97% (isojyväinen, satoisa uutuus) Akseli kaura itäv. Nikulan hevosklinikka Raviradantie 42 69600 Kaustinen Meidät löydät Facebookista Nyt myös pieneläinlääkäri paikalla joka arkipäivä. Jos joka kunnassa olisi yksikin tämmöinen elintarviketila, se loisi uskoa uusista vaihtoehdoista muillekin, toisi työtä ja jatkossa mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Luonnonläheisten menetelmien perusteena on Green Care –käsite, eli luonnon, toiminnan ja yhteisön yhdistäminen. Kannattaa tulla käymään tai ainakin soittaa, Risto 050 382 8082, Raija 050 382 7588
Uusista turvemaan pelloista on näyttö valtionyhtiö Vapolla. Turvesoiden valumavedet puhdistettaisiin uuden ajattelun menetelmin. Turvetalous raivaa lisäpeltoa. Koulutila antaa mainiot puitteet Oma nauta -hankkeen koulutuksiin. Ihmiskunnan tärkeintä ruokaa on vilja. 13 Perhonjokilaakso . –?Sonnivasikkaa toivoimme kovasti, sillä siitä voisi tulla meille tulevaisuudessa siitossonni. www.proagria.?/tilipalvelut Kassabudjetoinnilla ja seurannalla varmistat, että kassassa on silloin rahaa, kun sitä tarvitaan. Muista tarkistaa oletko oikeutettu kriisitukeen Hakemukset 31.3.2016 mennessä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Turpeen energiaa silti tarvitaan maassamme vähintään niin kauan kuin nykyvoimalat pidetään kunnossa. Suomessa olisi mahdollista jalostaa – ympäristösertifi oitua – turvetta vuoteen 2050 asti kuusinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Viimeksi siihen kiinnitti huomiota kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi, joka aikoo rakentaa puudieselin tehtaan Kemiin. K u va S ca n S to ck P h o to Tiedätkö missä maatilasi rahavirrat seilaavat. Tästä on näyttöä etenkin Luonnonvarakeskuksen Kannuksen asemalla. 040 585 9213 Kivijärvi, Kinnula TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ www.metsämaailma.fi Markku Tyynismaa puh. Alati syvenevä työttömyys korostaa kotimaisen turpeen etua. Etenkin sulan maan aikana korjattavat kohteet kiinnostavat. 4500 € 2700 L 100 % uudella Valumaaltaalla, varustein&n bsp; h. 043 825 4280, Mika p. Ihmiskunta tarvitsee sitä tällä vuosisadalla. Vuonna 2015 käytimme polttoturvetta enää 17 miljoonaa kuutiota. Kärkelän tilalle odotetaan lähiviikkoina syntyvän parikymmentä vasikkaa, kun Lasson kanssa viime kesän laitumella olleet emolehmät poikivat. alv. UPM Metsä tarjoaa myös laadukkaita metsänhoitopalveluita puukaupan lisäksi. Kauhava puh. Turve on edelleen luonnonvaramme. –?Oma nauta -hankkeen avulla on mahdollista saada asiantuntija-apua, verkostoitua ja kehittää hyviä toimintatapoja, kertoo Kärki. Mahtipontisesti Kärkelän Nobeliksi nimetty sonnivasikka syntyi 10.3. Pietarsaaren tehtaitten lisääntyneeseen puuntarpeeseen ostamme päivittäin lähipuuta tehtaan tuotantoa varten. Päivää ennen Nobelia syntyi myös viime keväänä Perhon toimipaikkaan keväällä 2015 lahjoitetun Herefordsiitossonni Lasson ensimmäinen jälkeläinen. Tiheänä nouseva hieskoivikko kasvatetaan kahdenkymmenen vuoden kiertoajalla biotalouden hakkeeksi. Turvetuotanto siis jatkuu, mutta sitä olisi paras jatkaa ympäristösertifi oituna, muun talouden tavoin. Alkiovasikka Nobel. alv. Ylihuomisen ihmiskunta kiittää meitä lisäruoasta, mikä kasvaa turvetuotannon tänään raivaamilla pelloilla. 0400 343 930 MT-KONE ja TARVIKE TEHTAAN PERUSKUNNOSTAMAT 10000 L Farmarisäiliö, varustein sähköp. 043 825 4283. Veli Pohjonen Kirjoittaja on maatalousja metsätieteiden tohtori, joka toimi energiapuuja turvetuotannon professorina Joensuun yliopistossa 1990-luvulla. Voimaloiden lisäksi turvetuotannon jatkamista puoltaa kolme tekijää: energiatyöllisyys, lisäpellot ja biotalouden puun tarve. Hankkeeseen haetaan parhaillaan mukaan pienryhmiin karjatiloja. Toinen puolisko tulee tasaisilta suolakeuksilta, vapautuvilta turvesoiden pohjilta. Pääosa turvetuotannon soitamme on näin pohjoisessa. Avullamme ehdit reagoimaan ajoissa analysoinnissa esiin tulleisiin tarpeisiin ja saat pelivaraa budjettiin. Suomessa lisäviljan ala tarkoittaa 500?000 hehtaaTurve edelleen luonnonvaramme ria. Metsäpalveluterveisin HYVÄ METSÄNOMISTAJA UPM METSÄ Matti Myllymäki puh. Me tarvitsemme ruokaa 70 prosenttia enemmän. Metsien biotaloudelle tärkeimmät turvesuonpohjat ovat vyöhykkeellä, missä viljakasvit eivät enää tuleennu. Niitä oli valmisteltu muutaman kymmentä vuotta, ensin raivaamalla hapan turve energiaksi, ja sitten kasvattamalla tasaisilla turvesaroilla ruokohelpeä. Maataloudelle turvetuotannolla on kauaskantoisempi merkitys. Se myi vuonna 2011 perhetiloille noin tuhat hehtaaria suopohjia. Nobel on sukulinjansa ensimmäinen Suomessa ja vieläpä nupo, kertoo Maarit Kärki. 17.3.2016 Kpedun Perhon toimipaikka sai lahjoituksena Suomen Limousinkasvattajat ry:ltä Kanadasta tuodun Limousin-alkion. Limousinkasvattajat lahjoittivat Perhoon kolme vasikanalkiota. Kun jättösuon lannoittaa turpeennoston päätyttyä hakevoimalasta saatavalla puun tuhkalla, tiheä hieskoivun vesakko valtaa sarat itsestään. Sen tuotanto tarvitsee peltoa. Emolehmätilana Kpedun Perhon toimipaikka on myös oppimisympäristö Oma nauta -hankkeen pienryhmille. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on osatoteuttajana Oma nauta -hankkeessa ja pienryhmäkoulutusta suunnitellaan pidettäväksi räätälöidysti sekä Kannuksen että Perhon toimipaikoissa, mutta myös tiloilla. Cupe 80 L/min h. 040 847 9908, Kirsi p. s. Hanke toimii työrukkasena ja hankkii paikalle alojen ammattilaisia puhumaan. Perhossa syntyi ensimmäinen lahjoitusalkiovasikka Turpeen energia oli huipussaan 2007. s. –?Tämä on julkisella rahalla tuettua koulutusta, joka antaa maaseutuyrittäjille eväitä oman tilan kehittämiseen, Kärki muistuttaa. Turve korjattaisiin pääosin jo metsäojitetuilta mailta. Vasikka nimettiin Kärkelän Näppäräksi. Biotalous saa pohjoisilta suopohjilta verraten nopeasti lisää lyhyen kierron pienpuuta. 0400 165 300 Veteli, Evijärvi Juha Koski puh. 040 660 5999 Perho, Kyyjärvi Kevään paikkauskylvöihin PIENSIEMENKYLVÖKONE RS 100 •Säiliö 110L •Paino 35kg •Sähköinen kaukosäätö p.0400 895 174 ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäserti?kaatti. Kahden vielä syntymättömän lahjoitusvasikan alkuperä on Suomessa, Jalavan jalostustilalla. Ota yhteyttä ProAgria Keski-Pohjanmaan tilipalveluihin Kaustisella Helena p. Vuoteen 2050 mennessä meitä on 9,6 miljardia. Fossiilipolttoaineena se on kiusallisen välttämätön. Maapallon väkiluku kasvoi 1900-luvun, ja se kasvaa vääjäämättä edelleen. Kotimaisen lisätyöpanoksen arvo olisi 1,7 miljardia euroa vuodessa. Tarjoamme sinulle helpotusta tekemiseen, varmuutta päätöksiin sekä asiantuntijoiden säännöllisen tuen. Sen jälkeen turpeen tuotanto notkahti, ympäristösyistä. 0400 341 329 Kaustinen, Halsua Seppo Salmi puh. Nobelin biologiset vanhemmat ovat kanadalaiset Paynes Rev’er up (emä) ja Romn Justice (isä). Satoisammaksi jalostetun hieskoivun siementä voi myös kylvää. 044 523 4430 tai Elina Finnilään p. Energiaturpeen työllistävästä vaikutuksesta teki vuonna 2012 laskelman VTT:n tutkija Antti Kivimaa. Biotalous hamuaa huomenna hieskoivun halpaa haketta. Pienryhmissä viidestä kahdeksaan tilaa opiskelee heille tarpeellista aihealuetta. Puolet siitä saamme nykyisistä kesannoista. Kärki tietää hyvin maatilojen nykyiset ongelmat ja toivoo hankkeen tuovan tiloille positiivista virettä. 3450 € VALUMA-ALTAALLISET POLTTOAINESÄILIÖT varastointiin/luvallisiin maantiekuljetuksiin www.nettikone.com/mtkonejatarvike Maaja metsätalous. Suojelusoiden kansainväliset tavoitteet pidettäisiin. Se vastaa 30?000 – 40?000 työpaikkaa. Näin hyödyt Kassabudjetoinnista ja seurannasta § Maksuvalmius paranee § Säästöä tarvikehankinnoissa § Pienennät rahoituskuluja ja kasvatat rahoitustuottoja § Vähennät epävarmuutta § Asiantuntijoiden säännöllinen tuki Kiinnostuitko. Poltimme sitä voimaloissa 28 miljoonaa kuutiota. Tarvitsemme sitä niin kauan kuin Norja tarvitsee öljyään ja Saksa kivihiiltään
Lisäksi käymme lenkillä, jos ennäKaustislaiset maataloustuottajat treenaavat keskiviikkoisin Ilmapiiri hoitaa mieltä, Piia ja Harri Pesola ovat kokeneita kuntosalin käyttäjiä, mutta lisätreeni ei ole milloinkaan pahasta. Hän on käynyt puolisonsa Jukan kanssa kuntosalilla aiemminkin, mutta pannut nyt ilokseen merkille, että uusiakin kävijöitä on kampanjan innostamana tullut. Saimme pelkästään hyvää palautetta ja innostunutta peukutusta. –?Työ on yksipuolista ja kuormitusta tulee. 14 17.3.2016 . –?Myös pääkaupunkiseudun kuluttajat olivat meidän puolellamme. hitsaustyöt Maaja metsätalous. Mielenilmaukseen tullut tieto Mavin johtajan siirtymisestä toisiin tehtäviin sekä lupaus siitä, että tukien maksatus käännetään etupainotteiseksi, oli myönteinen viesti tuottajille. Olemme käyneet kuntosalilla aiemminkin, mutta tämä yhteinen vuoro tarjoaa seuraakin mukavasti. Navetoissa, jossa lypsäminen tehdään lypsyasemalla kuten esimerkiksi Jani-Markus ja Marjo Paavolan tilalla, lypsinten asentaminen kuormittaa niska-hartiaseutua. Teettämällä taimikonhoidon tai oman työsi KEMERApaperit Metsänhoitoyhdistyksellä osallistut raivaussahan arvontaan arvontaan JouKarMet Oy JouKarMet Oy TEEMME AMMATTITAIDOLLA TEEMME AMMATTITAIDOLLA Soita ja kysy lisää Soita ja kysy lisää Jouni 040 5480 237 Jouni 040 5480 237 Kari 0400 180 522 Kari 0400 180 522 Metallityöt Metallityöt Sorvaukset Sorvaukset Korjaus jne. Perhonjokilaakso KAUSTINEN Vuokko Lahti Koska maataloustuottajilla hermopaineen aiheuttajaa nyky-yhteiskunnassa riittää, syntyi MTK:n Kaustisen yhdistyksen aktiivien porukassa ajatus, että yhteisöllistä toimintaa ja toisaalta myös kuntoilua kaivattaisiin. Se tuntui hyvältä, Jani-Markus Paavola sanoo. –?Ilmapiiri hoitaa mieltä, huumori on hurttia, eikä tarvitse yrittää olla mitään muuta kuin mitä on, kuvailee köyhäjokinen maidontuottaja Paula Koskinen. Oikeasti maatalouden tuet ovat vain viisi prosenttia kaikista elinkeinoelämän tuista, Vesa Paavola sanoo. Hänelläkin on yhtymä, jossa on sekä lypsykarjaa että turkiseläimiä. Myös Perhonjokilaaksosta osallistuttiin traktorimarssille ja iloittiin kuluttajien tuesta Yhteishenkeä nostattanut PERHONJOKILAAKSO Vuokko Lahti –?Kyllä silloin, kun 600 traktoria mylvii ja tuhansia ihmisiä huutaa saman asian puolesta, on yhteishenki helppo aistia, summaa kaustislainen Vesa Paavola maataloustuottajien perjantaisen traktorimarssin eli mielenilmauksen antia. Yksi ensimmäistä kertaa kuntosalille rohkaistunut on Pekka Viitala Kolalta. –?Sekin on tärkeää, että kuluttajat ovat meidän puolellamme, kun välillä tuntuu, että tiedotusvälineissä toitotetaan vain tukien suuruudesta ja Itämeren pilaamisesta. Nämä kaksi yhdistyvät nyt siinä, että paikkakunnan maataloustuottajilla on yhteinen kuntosaliaika keskiviikkoisin 11-14. Toinen MTK Kaustisen aktiivi ja puheenjohtaja Jani-Markus Paavola kertoo samaa: yhteishenki maataloustuottajilla tiivistyi. –?Robotti hoitaa lypsyn ja muutenkin toiminta on koneellistettua, mutta kuormittavia liikkeitä tulee silti. Heikko alaselkä kaipaa vahvistusta, hän pohdiskelee. Sama tilanne on Piia ja Harri Pesolan tilalla. hitsaustyöt Korjaus jne. Perhonjokilaaksosta traktorimarssille osallistui noin 30 henkilöä
040-911 7735 Jouni Niinikoski puh. 040 507 6592 | khhaketus@gmail.com Ota yhteyttä ! Ota yhteyttä ! 630€ 429€ 199€ 49 € Maaja metsätalous. Vasemmalta Vesa Paavola, Jouni Niinikoski, Päivi Kaustinen, Jani-Markus Paavola, Harri Pesola, Piia Pesola, Outi Rauma ja Jari Kola. t reissu Paula ja Jukka Koskisen pihatossa on satoja parsia kuivitettavana. –?Hartiat, olkapäät, selkä kaipaavat vahvistusta, Paula Koskinen luonnehtii. Ma-pe 8-17. Robottinavetoissakin riittää myös käsin ja kehon avulla tehtävää työtä, kuten parsien kuivitusta. –?Maaseutuyrittäjän tärkein työkalu on hän itse. Kaustislaisia maataloustuottajia mielenilmauksessa Helsingissä. –?Oikea ravinto on kunnon huollossa yhtä tärkeää kuin liikunta. Kuntoa ja lihaksia tarvitaan, vaikka robotti hoitaakin lypsyn. niiton ja noukinvaunuajon • Lautasmuokkaus • Pienkuormaajatyöt Konepalvelu Niinikoski Oy Palveluihimme kuuluu energiapuun haketus ja kuljetus sekä energiapuun kuljetus yritysten ja yksityisten tarpeisiin. Kun syö oikein, jaksaakin paremmin, tietää Piia Pesola omasta harjoittelukokemuksesta. 17.3.2016 Pekka Viitala ei ole kokenut kuntosalin käyttäjä, mutta innostui mukaan MTK:n tukeman kampanjan kautta. Uutena palvelunamme EKL-ohjaus. Rajatie 14, Kaustinen 0500 962 775 www.esseli.fi Puh. Oma henkinen ja fyysinen hyvinvointi ovat asioita, joita ilman yksikään yritys ei toimi, muistuttaa MTK Kaustisen puheenjohtaja Jani-Markus Paavola. 15 Perhonjokilaakso . 040 570 8669 Jani Niinikoski puh. kuntosali kehoa tämme, sanovat nuoret tuottajat, jolla on kolmevuotias tytär. Hän haluaa vahvistaa alaselkää kiireaikoja varten. KH-Haketus Oy Tomi Huusko P. 040 048 9014 • Kaivinkone työt, giljotiinikoura • Maansiirto traktorityönä • Kuivalannan levitys ja siirto • Säilörehun korjuu, sis. Vaunuissa Onni Kaustinen. Autojen kolarikorjaukset vakuutusyhtiöille ja yksityisille. Nelipyöräsuuntaukset, tuulilasin vaihdot yms. Hän osallistuu maatalousyhtymässä sekä lypsykarjan että turkistarhan hoitoon. MTK Kaustinen tukee jäsentensä kuntosaliharjoittelua maksamalla osan kuntosalin pääsymaksun hinnasta ja lisäksi se on ostanut jäsenilleen nettivalmennusyritykseltä palveluja. Taustalla on myös idea, että jos maataloustuottajat jaksavat käydä säännöllisesti hoitamassa kuntoaan silloin, kun tilan töissä on rauhallisempaa, lihakset kestävät kiireajan paremmin. Esimerkiksi Koskisilla parsia on satoja
Pohja pitää raivata; ottaa pahimmat kivet ja kannot pois. Tämä talvi on ollut poikkeus; puu on kulkenut ja vanhat rästit on satu purettua. Taustalla Jarkko Vesala ohjaa rekan talvitietä pitkin nevan yli. Ostajan vastuulle jää hakkuu ja kuljetus. 16 17.3.2016 . Joitakin kohtia on lumetettu ja jäädytetty, mutta avonainen neva on ollut varsin huoleton. Harvennushakkuut tuottavat aina tietenkin myös myyntipuuta. Vimpelintieltä kohti Kivivettä suuntautuva Metsäliiton rakentama talvitie on ollut käytössä muutaman viikon. Metsäasiantuntija Ilpo Åivo kehuu talvitietä varsin edulliseksi ja myös kestäväksi kuljetusväyläksi. Nämäkin tuet kannattaa hyödyntää, kannustaa Ilpo Åivo. Jarkko Vesalan ohjaaman rekan alla on yhdeksän akselia, joten pintapaine neliösenttiä kohti jää kuitenkin suhteellisen pieneksi, mutta tarkkana pitää olla. Suurempi hyöty tulee tietenkin siitä, että jäljelle jäävä puusto saa valoa ja kasvu jatkuu keskeytyksettä. Sama tilanne on energiapuupuolellakin, sanoo Ilpo Åivo. Toisena vaihtoehtona olisi metsäautotie. Suuri apu olisi jäätynyt maapohja. Valtiokin siihen kannustaa. Suurimmat ongelmat ovat olleet nevan ja kankaan yhtymäkohdassa, siellä missä märkä turve vaihtuu kuivaksi ja kantavaksi kangasmaaksi. Ainoa vaihtoehto on talvitie. Perhonjokilaakso VETELI Mauri Aho Puukuljetukset ovat säiden armoilla. Ilpo Åivo (vas.) ja Jarkko Vesala jossain Kiviveden ja Vimpelintien välisellä alueella. –?Onhan tämä kertakäyttötie, myöntää Ilpo Åivo. Sitä säätelevä laki tuli voimaan viime vuoden kesäkuussa. –?Puukuljetusten kannalta lyhyt mutta hyvä talvi on takana, sanoo Ilpo Åivo. Pari talvea on puun talvikorjuun kannalta ollut hankalia. Tammikuun pakkasjakson aikana lumikerros oli ohut ja maaperä jäätyi kunnolla. Näitä kohtia on vahvistettu. Vähäluminen talvi ja tammikuun pakkasjakso pohjustivat nevoille kantavan jääkuoren Talvitie kestää raskaankin kuorman Talvitietä rekalla pääsee hakkupalstalle asti. Ja kun talvetkin ovat olleet leutoja, nevojen takaa ei puuta ole saatu pois. Taimikonhoitoa tuetaan 230 eurolla hehtaarilta ja varhaisharvennusta 160 eurolla hehtaarilta. Maaja metsätalous. Metsäammattilaisen näkökulmasta valtion tukipolitiikkaan kaipaisi pitkäjännitteisyyttä. Parhaimmillaan tie on siinä vaiheessa, kun puut on ajettu. Se on kuitenkin suhteellisen edullinen rakentaa ja kun kaikki kuljetukset tien varren palstoilta keskistetään yhdelle talvelle, talvitie on varsin kustannustehokas. Neva on jäässä nyt noin 60 sentin paksuudelta. Hakkuun kohteena oleva palsta on soiden ja Kiviveden ympäröimä, joten sulan maan aikana sinne ei juurikaan koneella pääse. Nyt tuet vaihtelevat jatkuvasti. Nyt kevääksi kääntyvä talvi on ollut lyhyt, mutta puukuljetuksen kannalta hyvä. Kemera-tuki on 432 euroa hehtaarilta. Erityisen kiusallisia aikoja hakkuiden ja kuljetusten kannalta ovat pitkät ja sateiset syksyt. Asiakkaan metsään ei saisi jäädä pahoja jälkiä, mutta aina niitä ei voi välttää. Vimpelintieltä Kiviveden suuntaan johtava talvitie on pituudeltaan noin 1,5 kilometriä. Ilpo Åivo arvelee, että pääsiäiseen mennessä pitää talviteiden varsilta puut saada pois, tuskin pakkasia enää sen jälkeen niin paljoa on, että talvitiet kestäisivät. Koneellinen korjuu vaatisi jäätynyttä maata, tai ainakin kuivaa pohjaa. Tavoitteena on, että pääsiäiseen mennessä tiet ovat tehnyt tehtävänsä ja puutavara kuljetettu pois. Kuormana on harvennushakkuusta kertynyttä kuitupuuta, jonka saaminen pois metsästä sulan maan aikana olisi työlästä. Talvitien päässä oleva palsta on tyypillistä keskipohjalaista männikköä, nuorta metsää, jota kannattaa ajoissa harventaa. Nykyisin pääosa puukaupoista tehdään pystykauppana. Ilpo Åivo laskee, että esimerkiksi Perhon ja Vetelin alueelta Metsäliitto on ostanut tänä vuonna noin 5000 kuutiota puuta talviteiden varsilta. Kemera on lyhennys sanoista kestävän metsätalouden rahoitus. Se riittää kannattamaan 70 tonnin yhdistelmää. Ilpo Åivo vakuuttaa, että harvennushakkuusta metsänomistajallekin jää pieni osuus. Sateisesta ja leudosta syystalvesta huolimatta puukuljetusten kannalta talvesta tuli hyvä, tosin varsin lyhyt. Ja pakko se on uskoa; Jarkko Vesala ohjailee 70 tonnin painoista yhdistelmää keskellä keskellä nevaa Vetelin Torpassa. Kun sellaiseen paikkaan motolla tai ajokoneella mennään, jäljet näkyvät vielä vuosikaudet. Talvitie ei synny pelkästään tamppaamalla. Ilpo Åivo muistelee, että samalta pitkältä ja kapealta metsäpalstalta hakattiin myyntipuuta edellisen kerran vajaa 40 vuotta sitten ja silloinkin puu kuljetettiin nevan yli talvitietä pitkin. Nyt syksyt ja syystalvet ovat olleet leutoja ja sateisia, mutta sen verran kylmiä kuitenkin, että metsäpohjat ovat pysyneet märkinä
Ajankuva Maaja metsätalous. Ilpo Åivo aloitti Metsäliiton palveluksessa lokakuun alussa 1978. Ennustetuloksia on verrattu ennakollisiin vuoden 2014 tuloksiin, jotka ovat saatavissa Taloustohtoriverkkopalvelusta. Nyt toimialueena ovat Veteli ja Perho. Yrittäjätulo pieneni noin 35 prosenttia edellisvuodesta 12?400 euroon tilaa kohti ja kannattavuuskerroin jäi 0,23:een. Tuotantokustannukset säilyivät kuitenkin lähes ennallaan, joten yrittäjätulo puolittui edellisvuoteen verrattuna 21?600 euroon maitotilaa kohti. Yrittäjätuloa jäi vain reilut 3?000 euroa yritystä kohti. Hyvillä mielin Ilpo Åivo on seurannut Äänekosken biotuotetehtaan rakentamisen etenemistä. Nyt autoissa on laitteet, jotka punnitsevat puut ja huomioon otetaan automaattisesti sekin, jos hakkuusta on kulunut paljon aikaa ja puu on varastointiaikana kuivunut. Viljanviljelyssä, joka on päätuotantosuuntana 35 prosentilla tiloista, kaksi viimeistä vuotta ovat olleet kannattavuudeltaan erittäin huonoja. Kannattavuuskertoimen kehitys. Aluksi tiepohja tampataan ja pohjan jäätyessä tielinjalta kaadetaan puut, poistetaan kivet sekä tasoitetaan pahimmat epätasaisuudet. Sen puunhankinta-alue tulee ulottumaan ainakin Perhoon asti, ehkä vaikutus tuntuu osassa Veteliäkin. Merkittäväksi viljelymaisemaksi inventoidun jokilaakson ja puskettuneiden pelto-ojien lisäksi siistimistä kaipaisi myös valtatie 13:n varrella Tunkkarin sillan kupeessa oleva levähdysalue. Ennusteissa on otettu huomioon päätuotteiden hintamuutokset ja tärkeimpien tuotantopanosten hintamuutokset sekä karkealla tasolla maataloustukien rakenteessa tapahtuneet muutokset. Yrittäjätulon kehitys. Koko ajan työtehtäviin on kuulunut myös puukauppa. Ensimmäinen versio taisi olla sellainen, että metsurit kaasivat puut, sitten tuli moto, joka nosti rungon katkottavaksi ja karsittavaksi. Maidon tuottajahinta oli viime vuonna lähes 16 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2014. Sen verran lähellä on eläkkeelle siirtyminen. Talviteillä päästään myös vaikeisiin paikkoihin, kuten soiden taakse, jonne kesäteitä on hankala ja jopa mahdotonta rakentaa. Ojien yli rakennetaan tilapäisiä siltoja. Painoa laitteella oli parikymmentä tonnia. Metsäalalla yli 40 vuotta Luonnonvarakeskuksen alustava ennuste vuoden 2015 tuloksista osoittaa maatilojen yrittäjätulon pienenevän 40 prosenttia edellisvuodesta keskimäärin 9?700 euroon tilaa kohti. Nevoilla on vieläkin nähtävissä vanhoja hevosaikakauden kulku-uria, joita pitkin rekikelillä kuljetettiin niin puuta kuin muutakin raskaampaa tavaraa. –?Tuottajahintojen putoaminen ja korkeat tuotantokustannukset ovat vaikuttaneet maatalouden ahdinkoon monin verroin enemmän kuin julkisuudessa paljon puhuttaneet tukimaksujen viivästymiset, tähdentää Jukka Tauriainen. Maidontuotannon kannattavuus vaikuttaa merkittävästi koko maatalouden kannattavuuskehitykseen, toteaa ennusteen laatinut Luken tutkija Jukka Tauriainen. Talvitien tulee kestää täydessä lastissa kulkevan puutavara-auton painon. Kannattavuuskerroin putosi ennusteen mukaan 0,6:sta noin 0,3:een. Vanhoja talvitiepohjia pyritään hyödyntämään hakkuiden suunnitteluvaiheessa. Talvitien rakentaminen on kustannuksiltaan huomattavasti kesätietä edullisempi. Ja toisena vuonna vielä edullisempaa, koska talvitien pohja on jo valmiina. Maidontuotannon ahdinko vetää maataloutta alaspäin Kannattavuus kriisirajoilla Maisemat ja näkymät puhuttavat nyt Vetelissä. Jakso kesävänskänä laittoi harkitsemaan upseerin uraa ja myös kuljetuspuoli kiinnosti, olihan isä ajanut vuosikymmenet Metsäliitolle puuta. Ajokone keräsi puut kyytiin. 17 Perhonjokilaakso . Ilpo Åivo on toiminut Metsäliiton piiripäällikkönä ja ostoesimiehenä, nyt titteli on metsäasiantuntija. Lukijan mukaan näkymä ei houkuttele ohikulkijoita pysähtymään, koska villiintynyttä risukkoa ja lumen painosta katkenneita puita on sekä jokitörmässä että historiallisella Kasakkakankaallakin. Vuosittain puukauppoja Ilpo Åivo tekee 200– 340. . Tämä vaikutti ratkaisevasti maidontuotannon tuottoihin. Sitä ennen hän oli ollut 2,5 vuotta metsänhoitoyhdistyksellä. Myös motossa on mittausjärjestelmä, joka kertoo tarkasti käsitellyn puun määrän. Nyt on menossa ehkä viimeiset talvikauden ostot. Talvitien jälki häviää maastoon suhteellisen nopeasti ja soiden päällä jäljet ovat varsin vähäisiä. Luonnonvarakeskuksen tuottamat maatalouden tulosennusteet vuodelle 2015 pohjautuvat Luken keräämään maatalouden kannattavuuskirjanpidon aineistoon. Talviteiden käyttö vähentää metsäteiden rakennustarvetta. –?Lypsykarjatalous on päätuotantosuuntana 15 prosentilla maatiloista, mutta se tuottaa tilojen yhteenlasketusta yrittäjätulosta yli 60 prosenttia. Ihan ehdoton toiveammatti ei metsäala ollut. Ensimmäiset motot eli monitoimikoneet tulivat aivan 1970-luvun lopulla. Talvitiet pyritään tekemään soiden päälle ja kivennäismaata pitkin kuljetaan mahdollisimman vähän, lähinnä vain pakon edessä. 17.3.2016 Talvitie on vanha keksintö. Naudanlihantuotannon kannattavuus heikkeni 2015 jo toisena perättäisenä vuotena tuottajahinnan alamäen ja korkeiden tuotantokustannusten seurauksena. Yrittäjätulo kattaa enää 21 prosenttia tavoitteena olleista korvauksista yrittäjäperheen työlle ja yritykseen sijoitetulle omalle pääomalle. Jos ovat metsurien työt koneellistuneet, niin on tapahtunut myös mittamiehille. Kaikkiaan ehkä noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Talvitien paikka pyritään katsomaan jo syksyllä. Sikatalouden kannattavuuskerroin romahti ennusteen mukaan viime vuonna lähelle nollaa kustannusten kasvun ja tuottajahinnan alentumisen vuoksi. Talvitien rakennusmateriaalina toimii lumi ja pakkanen. Puut mitattiin pinossa ja tukin päähän kirjoitettiin riffelikynällä pituusmitta. Yrittäjätuloa jäi kumpanakin vuotena vain pari tuhatta euroa ja kannattavuuskerroin jäi vuonna 2015 lähelle nollaa. Talvitie on vanha keksintö Nevalla talvitie on tasainen, kankaalla kivet ja kannot tekevät maastosta epätasaisen. Koneet ovat Ilpo Åivon aikana tulleet pysyvästi metsään
Aarni Sanz (vas.), Senni Paajanen, Jenni Väisänen, Severi Tikkakoski, Jasper Pulkkinen ja Emma Liimatainen kertoivat tunnelmista ja esittelivät viikon varrella tehtyjä käsitöitä. Kaikki oppilaat vierailivat kirkossa ja kotiseutumuseossa. Paitsi perinteisiin tutustuttaminen viikon tehtävä oli myös lisätä yhteistyötaitoja toisten oppilaiden kanssa. Otto Kauppinen (oik.) esitteli Nelli Kankkoselle (vas.), Antti Kanalalle ja Aaro Åivolle tekemiään Fysikaalinen hoitolaitos Petri Kauppisen -sivuja.. –?Pipa (opettaja Tuija Kallio) tekee niistä jonkun prosenttiesityksen, Jasper Pulkkinen muistelee. Perhonjokilaakso VETELI Vuokko Lahti Uudistuva opetussuunnitelma haastaa koulut miettimään opetusta uudella tavalla. Valtaosa lukiolaisista oli valinnut vaihtoviikolle ylimääräisen atk-kurssin, jonka aikana he valmistivat opettaja Anne Puumalan ohjauksessa internet-sivustoja yrityksille ja yhteisöille. Lukion puolella vietettiin samanaikaisesti vaihtoviikkoa. Perinneviikolla oppilaille tarjottiin makupaloja oman paikkakunnan ruoka-, murreja juhlaperinteestä ja kokemukset olivat hyvät. Se tarkoittaa, että lukion oppilaita voi mennä opiskelemaan viikoksi toiseen oppilaitokseen tai lukiolle voi tulla vieraita ulkopuolelta. Häätansseiksi oli valittu muun muassa poloneesia ja valsseja. Vaihtoviikko kannusti myös yrittäjyyteen, esimerkiksi Lauri Kaistila ja Pauli Pynssi perustivat viikon aikana oman yrityksen, saivat markkinoitua sen tarjoamia metsätyöpalveluja ja päätyivät oikeisiin töihinkin. Perinneviikosta jäi mukavat muistot. Myös koulun ulkopuolelle jalkauduttiin viikon aikana. Meillä tosin kuvat hävisivät siirtovaiheessa ja jäi vain kivikautisien työkalujen, reikäkivien kuvia, kahdeksasluokkalainen Aarni Sanz kertoo. Pappina toimi Janika Läspä ja kaikille muillekin koululaisille oli jaettu roolit, joiden mukaan tuli käyttäytyä. Nämä oppilaat eivät vaihtaneet minnekään, vaan valitsivat viikon ohjelmakseen ylimääräisen atk-kurssin, jonka aikana tehtiin yrityksille ja yhteisöille nettisivut. Seiskaluokkalainen Jasper Pulkkinen jatkaa, että krenikka puolestaan on leivonnaista, joka kuorrutetaan siirapilla. Sen vuoksi luokkia sekoiteltiin toimimaan myös keskenään ja ainakin kahdeksasluokkalaisen Senni Paajasen mielestä siinä onnistuttiinkin. Myös tanssit oli harjoiteltu viikon aikana työpajoissa. Erityisesti oppilaat antoivat kiitosta siitä, että käytännön tekemistä oli paljon. Perinneviikko huipentui hääjuhlaan, jossa tanssittiin yhdessä. –?Laitoimme ruokaa, juustopaistia ja krenikkaa, yhdeksäsluokkalainen Severi Tikkakoski kertoo kuvaillen, kuinka juustopaistiin tarvitaan sianlihaa ja leipäjuustoa. Lukiolaisilla oli vaihtoviikko. Ystävyyden liittoon vihittiin Janette Tikkakoski ja Joni Takala. Kirkosta mieleen jäivät viinikellari ja museosta vanhat esineet. –?Otimme kuvia erilaisista esineistä ja teimme niistä ryhmätöitä. Seitsemännen luokan oppilaat kiertelivät myös kyselemässä murresanojen yleisyydestä kylällä ja jotkut kävivät kartottamassa niiden yleisyyttä myös vanhusten parissa palvelukodilla. Seitsemän opiskelijaa oli Kaustisen kansanopistolla opiskelemassa valokuvausta ja neljä Kokkolan ammattikorkeakoulussa opiskelemassa kemiaa. Vihkimistilaisuuden ja ruokailun jälkeen tanssittiin. –?Olimme yhdessä molemmat kasiluokat ja oli pakko tehdä vieraammankin oppilaan kanssa ryhmätöitä, hän sanoo. 18 17.3.2016 . KUVA: MARI RUUSKA Vaihtoviikko tarjosi uudenlaista tekemistä lukiossa Perinneviikko innosti yläkoulu Perinneviikon aikana oppilaat osoittivat uusia kykyjä ja innostuivat muun muassa sanomalehtisuikaleista tehtyjen korien tekemisestä. Perinneviikko huipentui perjantaina hääjuhlaan, jonne oppilaat itse olivat leiponeet tarjoilun. Ikään kuin sen harjoitukseksi Vetelin yläkoululla järjestettiin viime viikolla tavallisesta poikkeava kouluviikko. Otto Kauppinen esimerkiksi teki isänsä Petri Kauppisen fysioterapialle omat kotisivut ja Nelli Kankkonen, Aaro Åivo ja Antti Kanala tekivät tilauksesta Joke-kodille nettisivut
Tila on entistä viljelymaata ja jokiranta-alueella on jo ennestään vanhaa asutuskantaa. Kun Pekka Puusaari oli raivauttanut omat pelto-ojansa ja 150 metriä jokivartta, Jyri Puusaari jatkoi lähes samalla mitalla ja Markku Puusaari vielä pidemmällä rantaviivalla. Puu haketetaan ja käytetään lähialueen lämpölaitoksissa energiana. Jätevesiä varten rakennetaan imeytyskenttä, mistä kunnanhallitus huomautti, että se tulee rakentaa vähintään 20 metrin päähän vesistöstä. Tänä keväänä aika oli kypsä aloittaa raivausurakka, sillä Keski-Pohjanmaan Metsämarkkinointi maksaa haketettavasta energiapuusta ja Polson Valiolla on tehtävään sopiva kone. KUVA: MARI RUUSKA PERHO Perhon kunnanhallitus myönsi luvan käyttää kunnan maalla olevaa talvitieuraa moottorikelkkareittinä Kuusjärvellä. Rantayleiskaavojen mukaisesti rantaviivaa tulee rakennuspaikalla olla vähintään 50 metriä. Kunnan metsäsuunnitelma on vanhentunut vuonna 2013, joten nyt palvelun kautta saadaan ajantasaista tietoa kunnan metsistä. Rakennettava asuinrakennus liitetään kunnan vesijohtoverkostoon ja vesijohto kulkee jo ennestään tilan lävitse. –?Komialta näyttää taas tämä kohta Vetelinjoessa, Pekka Puusaari ihailee näkymää. Janika Läspä toimi pappina. Joen ja valtatie 13 väliselle alueelle on haettu Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta poikkeamislupaa omakotitalon ja siihen liittyvien talousrakennusten rakentamiseen. Innostus tarttui myös naapuripalstoille. KEO energiaosuuskunta ja veteliläinen haketusyrittäjä Tomi Huusko hoitavat energiapuun eteenpäin, Polson Valion kaivinkoneeseen kiinnitetty harvesteri tekivät korjuutyön. Kunta puoltaa poikkeuslupaa. KUVA: MARI RUUSKA Hääherkkuja tehtiin perinneviikon aikana itse. Moottorikelkkareitti aukeaa Keski-Suomeen asti PERHO Perhon kunta puoltaa poikkeusluvan myöntämistä rantarakentamiseen Perhonjoen varrella Kellokoskella. Kunnanhallitus päätti käytöstä ja antoi Metsänhoitoyhdistys Keskipohjalle käyttöoikeuden metsätietojen siirtoon ja selailuun. Jos työn tekee itse, saa vielä paremman tuoton risukolleen, Pekka Puusaari kannustaa ja toteaa, että konetyönäkin tehtäessä omistaja jää voiton puolelle. Kelkkauran täydennys on osa laajempaa reittikokonaisuutta, joka mahdollistaa reitit Perhosta Kivijärven kautta Kannonkoskelle ja aina Viitasaarelle saakka. Jokirannoilta Puusaaresta on kertynyt valtavat kasat energiapuuta. –?Tämmöinen tämä ennen oli, kun lampaat ja lehmät pitivät tämän kunnossa, Pekka Puusaari muistelee. Tällä tilalla rantaviivaa on 55 metriä. Koivukuja johtaa Pekan rantaan, mutta lähes koko rantaviiva Puusaaresta kirkkosillalle on siistitty. Perhon kunta ryhtyy käyttämään Metsäkeskuksen metsänomistajan nettipalvelua metsään.fi . Puusaaren kohdalta näkyy taas kirkon puolelle Kulttuurimaisema puhtaaksi ulaisia Yläkoulun häissä ystävyyden liittoon vihittiin Joni Takala ja Janette Tikkakoski. Kunnan maalla ei tarvita raivaustöitä, koska käytetään valmista talvitieuraa. –?Meistä maanomistajista tämä pitää lähteä. Kunnalle palvelun käyttö maksaa 300 euroa vuodessa ja sillä saa viidet käyttäjätunnukset palveluun. 19 Perhonjokilaakso . KUVA: MARI RUUSKA Morsiamen ryöstössä pohjalaisina kuokkivat lukion pojat. Vetelissä on useassakin yhteydessä pohdittu jokilaakson näkymän perkausta, mutta kauttaaltaan puhdasta peltonäkymää on vaikea saada pois. Pekka Puusaari aloitti raivauksen ja muutkin rannan maanomistajat innostuivat. 17.3.2016 PUUSAARI Vuokko Lahti Puusaaren Pekan mieltä ja silmiä olivat jo vuosia häirinneet risuttuneet ojanpenkat pelloilla jokilaaksossa. Perhonjokilaakson moottorikelkkailijat olivat hakeneet lupaa laajentaa uraa kunnan Kotipuro-nimiselle tilalle. Kun näkymä joelle on taas kunnossa, Hyypän saari näkyy Puusaaren puolelle, samoin kirkkomaisema ja aivan rannasta voi antaa katseensa juosta aina kirkkosillalle asti. Perinnemaisema Puusaaresta kirkolle päin on nyt avattu
Osoi eita voidaan käyttää Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n suoramarkkinoin in. puh. Kulu ajasuojalain edelly ämät ennakko edot on anne u tässä ilmoituksessa, joten erillistä lausvahvistusta lauksesta emme lähetä. Etu ei koske yrityksiä. 2 etua/talous/v. . K-P Kirjapaino Oyj / Perhonjokilaakso, Kirkkontanhua 3, 69700 Veteli. Jätä sanojen väliin tyhjä ruutu. Muuta määräaikainen tilauksesi helposti kestoksi . 112 merkkiä (KUVA + n. Tämän ilmoitusedun saat ilmoittamalla asiakasnumerosi (etukortista). Perhonjokilaakso maaliskuun edut Kestotilaajan etukortilla saat kuukausittain vaihtuvia etuja ja elämyksiä. Vuokralle tarjotaan . Sekalaista Perhonjokilaakson Etuasiakkaana saat 2 rivi-ilmoitusta/vuosi veloituksetta. Synt.vuosi MAKSAJAN NIMI (Lahjatilaus) Lähiosoite Postinro Postitoimipaikka Tarjous koskee lehden levikkialueelle tehtäviä lauksia. Julkaisupäivä ____/____ Ilmoittaja Etunimi Sukunimi Asiakasnumero etukortista tai laskusta Puhelin Sähköpostiosoite Valitse ilmoitusmalli . Halutaan vuokrata . 23,90) 17 90 säkki /kestotilaaja. Etujen arvo jopa 40 €. Myydään . Ruudukon täyttö: Täytä oheinen ruudukko selvästi tekstaten siten, että joka ruutuun tulee yksi kirjain. 1x40 mm kuvallinen ilmoitus Kuva, max. Haluamasi asia tulee mahtua tähän tilaan. /rivit (vaatii rekisteröitymisen asiakasnumerolla) Jätä ilmoitus sähköpostilla ilmoitukset@perhonjokilaakso.. ILMOITUSTEKSTI 168 112 MYY OSTA VAIHDA RIVI-ILMOITUS ETUKORTILLA € Pidätämme oikeuden muuttaa tai lyhentää tekstejä. Pidä kortti mukana ja näytä se ostotapahtuman yhteydessä. Jätä ilmoitus verkossa www.kp24.. Kyllä kiitos ! Tilaan Perhonjokilaakson kestotilauksena ja saan 1 kk kaupan päälle. Merkkimäärät: 2-6 rivin tekstirivi-ilmoitukseen max. PERHONJOKILAAKSON KESTOTILAAJAN Hyödynnä edut! Valitse ilmoitusosasto . Kuvalliseen ilmoitukseen max. 4 riviä. 168 merkkiä. 168 merkkiä. Rivi-ilmoitukset julkaistaan torstaisin. Tuo tai lähetä kuponki (mahdollisine kuvineen) toimipisteeseemme Lisätietoja puh. 2-6 rivin ilmoitus Max. 1-4 riviä). 1 x 85 € . alv. 2 x 43,50 € (87 € ) TILAUSKUPONKI Etukortti tulee ensimmäisen laskun yhteydessä. Perhonjokilaakso maksaa laajan pos maksun Ryhdy kestotilaajaksi! Saat käyttöösi Etukortin tuomat edut ja aina edullisimman tilauksen. 112 merkkiä n. Hinnat sis. 29,90 € (Norm.hinta 35 €) -Market PASSELI Kirkkotanhua 1, Veteli p. 040 340 0544 PARHAAT BONUKSET PASSELISTA! JOPA 6% AURINGONKUKANSIEMEN 20 kg (Norm. Ostetaan . Myymälä 0400 683 546 Siltatie 20 Avoinna ma-to 9-15 pe 9-17, la 9-14 SAAT PYYKINPESUNESTEEN 1,6 L VELOITUKSETTA (ARVO 9,10) VO 9, 0)))) OSTA 8 kg pyykinpesujauhe Erisan 46,90 tai Serto Active 39,90 tai Serto BioColor 33,90 Urheilutie 10 / Urheilutalo Kaustinen www.facebook.com/ KuntoFarmi 1 kk kuukausikortin ostajalle mukaan Shaker ja Proteiinipatukka! Yht. 2016. Kyllä kiitos! Käytän RIVI-ilmoitusedun hyväkseni. 020 750 4600 (ma-pe 8-16). 20 17.3.2016 . Tilaus astuu voimaan he , kun olemme käsitelleet lauksen. 2016 Kes totil aaja n KEST OTIL AAJA Leena Lukija 1234 56 2016 Kes totil aaja n KEST OTIL AAJA Leena Lukija 1234 56 www.kaustisenosm.. Laskutustapa: . 020 750 4670 Perhonjokilaakso, Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli Tunnus 5004791 00003 Vastauslähetys Tu n n u s 5 4 7 4 3 V A S TA U S LÄ H E TY S Pe rh on jo kil aa ks o m ak sa a la aj an po s m ak su n TILAAJAN NIMI Lähiosoite Postinro Postitoimipaikka Puh