040-553 0023 Tervetuloa PIHAKANNOT POIS pihalta ja puutarhasta Nopeasti, vaivattomasti ja siististi kevyellä jyrsimellä. 020 7109 970 LASTENKIRPPIS la 20.9. Muistiluotsi Keski-Pohjanmaa KIRJAUUTUUS: AGAn 425 g hiilidioksidipullon suositushinta on 30€ (sis alv.). Erkki Kujalan kirjoittama Kujalan Oskari ja hänen sukunsa sekä Halsuan historia v. • • • Säästä lämmityskuluissa jopa 55% Toimii kaikissa ulkolämpötiloissa Viilentää/puhdistaa sisäilmaa • Markkinoiden hiljaisin • 10 asteen ylläpitotoiminto Meiltä myös ajoneuvojen ilmastointihuolto.. ANNA AMMATTILAISTEN HUOLEHTIA. 67€/kk Kaustinen, Kaustintie 1, ! puh. klo 10-16 Vetelin keskuskoululla, Muksulan salissa TULE MYYMÄÄN VANHAT LASTENTARVIKKEET- JA VAATTEET POIS! Varaa myyn?pöytä Järjestäjänä • Myynti • Asennus • Huolto Muoviitala Oy Perho - p. Hinta 45€. www.facebook.com/ MLLvetelinyhdistys Yhteistyössä: LVI Klemola, Perhonjokilaakso-leh?, Termater, Vetelin Osuuspankki, Vetelin Ylipään Osuuspankki. p 0400 124 510 mll.vetelinyhdistys@gmail.com Tapahtuma on pääsymaksuton. Kaustisen S-Market klo 9-10.30 TERVETULOA TUTUSTUMAAN MUISTIASIOIHIN JA NAUTTIMAAN KUPPI KUUMAA Järj. Pihatyöt minikaivurilla Myös konevuokraus Nyt myös n Perhonjokilaakso ! la el alue Soita ja kysy lisää! KAUSTISEN VARAOSAT OY Vieskan kantojyrsintä Kokkolantie 3, 69600 Kaustinen www.vieskankantojyrsintä.com Niko 044-047 3402 • Jari 044-047 3401 Puh. Kahvio avoinna! ILMALÄMPÖPUMPUT Tapahtumassa lapsia hauskuu?avat pellepariskunta Nelli ja Niilo klo 11-13. MUISTIBUSSI MUISTIVIIKOLLA PERHONJOKILAAKSOSSA TORSTAINA 18.9. Halsuan K-Market, klo 11.30-13 Vetelin S-Market klo 14.30-16 PERJANTAINA 19.9. Myynti: 0400 387 188 Tehtaanmyymälä Ruutihaantie 13, YLIVIESKA www.omegakeittiot.. Vaihtopullon suositushinta on 12€ (sis alv.). klo 17.00 Jokaiselle kurssilaiselle Pedrinaksen lahjakortti. Saatavana Halsuan kunnantoimistosta, kirjakaupoista ja kirjoittajalta. 1858-1949 Sisältää henkilöhistorian lisäksi paljon uutta tietoa koko jokilaakson suvuista ja elämästä. Kupilan Autokoulu Kurssi alkaa maanantaina 22.9. Nyt mahdollisuus myös Resursbankin autokoulurahoitukseen alk. Keittiöremontti on OMEGA Meiltä HIILIDIOKSIDIPULLOT AGAn pullot sopivat kaikkiin hiilihapotuslaitteisiin. Halsuan, Kaustisen, Perhon, Ullavan ja Vetelin paikallislehti Torstai 11.9.2014 | nro 37 Koti & arki Tämän Perhonjokilaakson teemasivuilla tutustutaan marjastukseen, langanvärjäykseen, unelmien kotien sisustamiseen ja muihin arjen mieluisiin harrastuksiin
Päätösvaltaa pitää uskaltaa tuoda alaspäin lähemmäs niitä ihmisiä, joita asia koskee. Monen mielestä en kuitenkaan ole olemassa, koska en ole Facebookissa. Niissä näytetään vain asian paraatipuoli. VUOKKO LAHTI Liikutusperunoita MAURI AHO www.fmi.fi Torstai Perjantai +19 Kaustinen +20 +17 Kaustinen Ullava +17 +20 +20 Lauantai Halsua Veteli +17 Halsua Veteli +20 Nimipäiviä Aleksanteri, Santtu, Ali, Santeri +17 +16 +16 Halsua +16 Nimipäiviä Valma, Vilja Ullava +17 +17 Halsua Veteli +16 Perho 6:39 20:02 +17 Kaustinen Ullava Veteli Perho 6:36 20:06 +16 Kaustinen Ullava +16 +17 Sunnuntai +17 Perho 6:42 19:59 Nimipäiviä Orvo Perho 6:44 19:55 Nimipäiviä Iida. Olen olemassa, mutta äärettömän vanhanaikainen. Linja on ihan oikea. On havaittu ja tunnustettu, että erityisesti sudet ja karhut tulevat entistä lähemmäs asutusta ja aiheuttavat sekä vahinkoa että pelkoa. Harva on rehellinen ja kertoo, miltä oikeasti tuntuu. Tavoitteena näyttää olevan se, että susikannan hoidossa kuunnellaan paikallisia ihmisiä ja paikalliselle tasolle siirretään päätösvaltaa. Kun ruutu kysyy kuulumisia ja tekemisiä, sille kerrotaan vain hyvät puolet, kuten tuttavalle kaupan ovella. Toimituksen sähköposti: toimitus@perhonjokilaakso.. Petojen reviirillä asuvat ihmiset tuntevat olonsa turvattomaksi. Onneksi minulla on ystävien joukko, joka pitää minut Facebookin kuumimmista kuulumisista kärryillä niin, että minä en koe menettäväni mitään. Sama pätee joskus blogeihin ja nettisivuihin, joilla asioita markkinoidaan. Olenpa hairahtunut menemään maatilamatkailutilalle, joka netissä näytti mitä mieluisimmalta lukuisten söpöjen eläinten kotitilalta, mutta paikalle mennessä huomasin, että kyseessä onkin aikamoinen rapakko. Monikaan ei rohkene kertoa aidosti kuu- lumisiaan ja vielä harvemmalla on aikaa tai halua paneutua kuuntelemaan tai lukemaan toisen murheita elävässä elämässä saati netissä. Perhonjokilaakso 2 Tähän voi kirjoittaa tekstin..... Nyt kysytään paikallisilta, jalkaudutaan ja keskustellaan. Tunnustan. Siellä elukat kyhjöttivät rehuladon nurkassa: kuvat nettiin oli vain otettu kuivista kohdista. Välineet esimerkiksi susikannan seurantaan ja jopa yksittäisen suden liikkumisen seurantaan ovat olemassa, joten tiedon puutteesta ei ainakaan ole kysymys. Siitä kertoo väsynyt kroppakin. Missä ihmeen välissä minä siellä nykyään edes ehtisin olla. Kun porhallan jalkeilla ja touhuissani päivittäin aamukuudesta iltakymmeneen, koen olevani väkevästi olemassa. Poistuin siinä vaiheessa kun ystäväjoukko paisui niin monisataiseksi, että totesin, että nuo ihmiset eivät ainakaan kaikki ole minulle oikeasti olemassa. Tammikuussa 2013 puhuminen muuttui toiminnaksi ja niitä asioita selvitellään käräjillä marraskuussa. Onneksi oikeuslaitoksen lisäksi myös muut viranomaiset ovat asiasta kiinnostuneet. Susikannan hoitaminen on yksi kohde, johon byrokratian vähentämistä ajavien puolueiden kannattaisi huomionsa kiinnittää. Paljon hyvää ja helpotusta Facebook voi ihmisten tavoittamiseen ja asioiden tiedottamiseen tuoda, mutta toisaalta se voi synnyttää myös pahaa mieltä, jos tulee vertailtua omaa ja toisen elämää. Sitä paitsi minua on aina vaivannut tyyli, jolla naamakirjassa puhutaan. Ehkä Helsingistä tai Brysselistä katsottuna susikannan säilyminen ja jopa kasvattaminen saattaa tuntua ihan kivalta asialta, mutta kun ihmistäkin pitää ajatella. Puhelin: päätoimittaja Mauri Aho 020 750 4671 toimittaja Vuokko Lahti 020 750 4672 Kirjoittaja tähän Asian vierestä Ahon laidalta Väkevästi olemassa Valoa näkyvissä susirintamalla Metsässä liikkuvien petoeläinten, erityisesti susien ja karhujen, kohtelusta on viime vuosina puhuttu ehkä enemmän kuin koskaan. Häirikkösuden lopettaminen tai uhkaavan suureksi käyvien susilaumojen pienentäminen ei saa olla niin ylitsepääsemättömän vaikea asia, että kansalaiset ottavat mieluummin oikeuden omiin käsiinsä. Tälle turvattomuudelle on tehtävä jotain ja valtion yksi tehtävä on huolehtia kansalaisten turvallisuudesta. Suomen Riistakeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos keräävät parhaillaan ehdotuksia siitä, miten susikantaa pitäisi hoitaa, jotta ihmiset voisivat tuntea olonsa turvalliseksi. Olen minäkin FB:ssä joskus ollut. 11.9.2014
Suomenselän alueella pitäisi kannanhoidollisen metsästyksen avulla pitää susilaumat pieninä. Kokkolan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtokunta laati keväällä listan kiinteistöistä, jotka voitaisiin myydä tai vuokrata ulos. Tätä kysymystä mietti kolmisenkymmentä paikallista eri alojen edustajaa tiistaina Perhossa. Karhua pelkäävät eniten pohjoissuomalaiset (37. Keskiviikkona seurakuntien kiinteistöistä ja erityisesti niiden yhteiskäytöstä puhuttiin Kokkolassa järjestetyssä seminaarissa. Mikael Luoma sanoo, että kaikki tilaisuudet ovat olleet painotuksiltaan erilaisia. Työpajoista uutta sisältöä susikannan hoitoon PERHO Mauri Aho Miten Suomenselän peurojen parissa elävää susikantaa pitäisi hoitaa, suojella tai verottaa. Seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti pyytää huhtikuun lopulla seurakuntaneuvostojen lausunnon kiinteistötoimen toimintasuunnitelmaan sisältyvistä rakennuksista. RKTL kehittää suositun pantaseurannan rinnalle vaihtoehtoista, petohavaintoihin perustuvaa palvelua. Mukana oli kutsuttu Kalajoen, Pedersören, Kokkolan ja Järvi-Pohjanmaan rovastikuntien johtavat viranhaltijat ja kiinteistövastaavat. syyskuuta 2014 Ullavan srk-kodin myyntiajatus tyrmättiin PERHONJOKILAAKSO Kaj Granlund (vas.), Esko Leppäharju, Mikael Luoma ja Aleksi Anttila keskustelivat tiistaina susista ja niiden kannan sääntelystä. Molemmat kuljettajat määrättiin ajokieltoon. Merkittävää on, että susia pelkää tällä hetkellä täsmälleen yhtä suuri osuus suomalaisista kuin 14 vuotta sitten. Torstai 11. Kolme rattijuoppoa liikenteessä PERHONJOKILAAKSO Viime lauantaiyönä Perhossa jäi kiinni kaksi rattijuoppoa. Kaustisen ja Ullavan seurakunnan seurakuntaneuvosto totesi yksimielisesti, ettei Ullavan seurakuntakodin myyminen voi tulla kysymykseen. Listalla oli muun muassa Ullavan seurakuntakoti. Kaustisen ja Ullavan seurakunnan seurakuntaneuvosto käsitteli asiaa viime viikon torstaina ja silloin se oli saanut myös Ullavan kappelineuvoston lausunnon. –?Päivän aikana kävi selväksi, että susi kyllä hyväksytään kuuluvaksi Suomen luontoon, mutta kantaa tulee voida säädellä metsästyksellä, sanoi Mikael Luoma. Huono lumitalvi esti susien pannoituksen Erityisesti koiravahinkojen vähentämiseen tarkoitettua susien pantaseuranta -verkkopalvelua voida avata metsästyskauden alussa, sillä yhtään sutta ei saatu pannoitettua. %) ja länsisuomalaiset (36. Tiistain tilaisuus oli neljäs, keskiviikona vastaava tilaisuus oli Keuruulla. Yhtenä tekijnä on tietenkin se, että olosuhteet ovat toisenlaiset esimerkiksi Perhon seudulla kuin jossain Lounais-Suomen tiiviimmin asutulla seudulla. Sen lisäksi peloissa on alueellisia eroja. Työpajoissa haravoidaan paikallisista lähtökohdista toimenpiteitä, joilla susikantaa olisi järkevää hoitaa. Yhdeltä yöllä ulkopaikkakuntalainen mies puhalsi Oksakoskella VT 13:lla alkometriin 1,87 promillea ja myöhemmin kolmen aikaan aamuyöstä paikkakuntalainen mies puhalsi 1,11 promillea Kiveläntiellä. Riku Lumiaron vuonna 1995 valmistuneen pro gradu -tutkimuksen sutta pelkäsi myös tuolloin 32 prosenttia suomalaisista. Etelä-Suomessa ihmiset pelkäävät saman verran sutta kuin karhuakin, mutta itäsuomalaisista vain 26 prosenttia ilmoitti pelkäävänsä sutta. Yhtenä keinona on Tassu-järjestelmään kirjattavien havaintojen lisäksi kerätä susien ulostenäytteitä ja tutkia niiden perusteella, kuinka monta eri yksilöä alueella liikkuu. Kappelineuvoston mielestä ”on loukkaavaa, että sen johtaman toiminnan keskeisen tilan myyntiesitys edes tuodaan esityslistalle”. %). Susi pelottaa eniten toki länsisuomalaisia (36?%), joista yhtä suuri osa pelkäsi myös karhua. esimerkiksi susien määrästä. Mukana oli metsästäjiä, maanviljelijöitä, riistanhoitajia, virkamiehiä ja ihan tavallisia susien reviireillä asuvia kansalaisia. Seminaarin järjesti Kokkolan seurakuntayhtymä. Tutkimus on julkaistu viime vuoden marraskuussa. Naisissa pelokkaita on miehiä enemmän: 46 prosenttia pelkäsi karhua ja 44 prosenttia sutta. Suomalaisista 34 prosenttia pelkää karhua ja 32 prosenttia sutta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ei onnistunut laittamaan lähetinpantaa yhdellekään sudelle viime talvena. On tarvetta tarkemmalle ja kiistattomalle tiedolle Karhu sutta pelottavampi Suurpedot.fi teetti Taloustutkimuksella laajan kyselyn suomalaisten susi- ja karhupeloista. Myytävien tai vuokrattavien tilojen listalla oli Ullavan seurakuntakodin lisäksi muun muassa Konginkari, Kälviän kanttorila, Marinkaisten rukoushuone, Pläkkinen, Öjan kyläkirkko, vanha seurakuntatalo Kirkonmäeltä, perheasian neuvottelukeskuksen tilat, Kirkonmäen kanttorila ja Ykspihlajan kirkko. Myös huoli metsäpeurakannan säilymisestä nousi esille Perhossa. Suomen riistakeskus järjestää syksyn aikana kymmenen vastaavanlaista työpajaa eri puolilla Suo- mea. Suunnitelman vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö. Tiistaina aamuyhdeksältä Vetelissä poliisin liikennevalvonnassa tavattiin kuljettaja, joka puhalsi törkeän rattijuopumuksen lukemat.. –?Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla voidaan vastata ihmisten kokemaan huoleen ja vahinkoihin sekä turvata susikannan säilyminen, tiivistää sudenhoito- suunnitelman päivityshanketta vetävä projektipäällikkö Mikael Luoma. Pääsyynä pannoitusten epäonnistumiseen olivat poikkeukselliset lumiolosuhteet. Miehistä pelkääjiksi ilmoittautui noin 20 prosenttia vastaajista. Vähiten otso jännittää pääkaupunkiseudun asuk- kaita tai muita eteläsuomalaisia (33?%) ja itäsuomalaisia (29?%). Susipelko jakautuu eri tavoin. Asiaa kysyttiin 1007 suomalaiselta. Kun kierros on tehty, tekee Suomen riistakeskus yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa esityksen muutoksista susikannan hoitosuunnitelmaan. Susia pelkäävät enemmän lapsiperheiden vanhemmat (35?%) kuin pelkästään aikuistaloudessa elävät aikuiset (31?%). Pohjoissuomalaiset sen sijaan pelkäävät selvästi vähemmän sutta (31?%) kuin karhua. Perhossa esille nousi susikannan seurannan tärkeys
klo 15 Pulkkisen Ns:lla. Tulossa omaishoitajien kirkkopyhä 28.9. MTK Veteli: Manttaalimajan ja tuottajamajan vuokrauksesta vastaavat Kari Tyynelä p. Hirvijaosto. Järj. Rentoa ja mukavaa yhdessäoloa sekä hoitajille että hoidettaville. Tervetuloa. klo 18.30. Partioryhmät kokoontuvat Kololla seuraavasti: Ma 22.9. Kokoonnutaan kokkonevan entisellä koululla parillisten viikkojen perjantaina, ensimmäinen kerta pe 19.9. Entinen poikien seikkailijaryhmä klo 18-19 (Merja, Talvikki). Retki maksaa noin 100e tarkentuen myöhemmin. fi tai 040 8452480. Liittymällä yhdistyksen jäseneksi tuet Perhonjokilaakson asukkaiden taide-elämää ja mahdollistat tapahtumien järjestämisiä mm. Suunnitellaan syksyn toimintaa ja virkataan samalla varakassi. 1 vrk Härmän kylpylässä puolihoidolla la 11.10 klo 14 Seinäjoen kaupunginteatteri Kaisa ja Otto. Mukaan voi ottaa sieniä tunnistettavaksi. Pentti Leppäniemi p.040 5139 827 tai sihteeri Lahja Varila p. Srk:ssa alkaen kahvituksella klo 11. klo 13. Tervetuloa mukaan. Tervetuloa. Muuta: Kannattajajäsenmaksun 2014 (25 euroa) voi suorittaa seuran tilille OP Kaustinen 512404-4545, kiitos harrastustoimintamme tukemisesta. Peli & askartelu-kerho To Köyhäjoen Mäntymajalla klo 17-18.30. Järjestelyvuorossa Nikula-Känsälä-Paavola-Puumala. OmaisOiva järjestää yhdessä Muistiluotsin kanssa ”Nuppi ja ruppi”-ryhmät muistisairaille ja heidän läheisilleen. klo 12 Pulkkisen Ns:lla. Ilmoita nimesi ja yhteystietosi maksun yhteydessä. Paikalle toivotaan yhdistyksen jäseniä runsain joukoin. klo 14 mennessä sähköpostilla konttori@ perhonjokilaakso.fi tai puh. klo 11 Emäntäkoululla. Karaoke ke 17.9. sudenpennut klo 17-18 (Sanni, Päivi, Heidi). aloitamme uinnit Vetelin uimahallissa klo 15. Senioritanssijat klo 18 Emäntäkoululla. Pulkkisen kirjasto on auki perjantaisin klo 17-20, jonne välineet voi jättää. Elojuhlat Maaseutuopistolla la 13.9. 4H-yhdistys Kaustisen Nuorisoseura Kansantanssiryhmät aloittavat säännölliset viikkoharjoitukset Kalliopaviljongilla viikolla 38: Ma: PikkuOttoset I klo 17-18.30 Ohjaajana Miia Timonen. Metsäsalapoliisit-kerho (1.9.--6.10.) Ma klo 15-16.30. travel-fi.com , josta majoituspalveluihin–veteli–MTK-veteli. RHY Kaustinen: Näätinkin Erän hirvikokous su 21.9. klo 18 Vetelissä Emäntäkoululla. Lisätietoa ja ilmoittautumiset 19.9. Tervetuloa. Teema vapaa. Veteraanien virkistyspäivä Härmän kylpylässä. klo 13 Haukilahden koululla. lasten liikuntakerhoon, valvojia nuorten iltoihin, jossa voi mm. 044 0776 483. 020 750 4670. To: MiniOttoset II /harjoitusryhmä I: klo 17-17.30. Seuraa ilmoittelua vetu.sporttisaitti.com -05 ja -06 synt. Vertaistukiryhmät kokoontuvat seuraavasti: Kaustinen ma 29.9. asti. Tarpojat (12v-15 v.) klo 18-19 (Merja, Talvikki). klo 16-17.30 Halsua-talo, Perho ti 30.9.klo 12-13.30 Seurakuntatalon Kulmakivi ja Veteli ti 30.9. klo 11 Isonkylän koululla. Johtokunta ottaa mielellään vastaan palautetta ja ideoita toiminnan kehittämiseksi. Kevätlukukausi 7.1.-8.4.2015, lukukausimaksu 40e/ lapsi. Mukana lääkäri Aku Kankaanpää. Mukaan: partiohuivi, saappaat, istuinalusta, oma muki ja puukko, kynä. Jos sinulla on muita uusia ideoita/suunnitelmia, niin kirjastoon voi jättää ko. klo 9-11. Puumala Ke klo 14-15.30 (0-3lk) ja klo 15.30-17 (4-6lk). klo 18-19.30 Mäntyristillä. MiniOttoset II /harjoitusryhmä II: klo 17.45-18.15. Halsua-Kaustinen-Veteli Kehitysvammaisten tukiyhdistys Yhteinen ideointi-ilta omaishoitajien kanssa tänään to 11.9. klo 17-19 Vetelin urheilutalolla. Toivon teille kaikille jumppaajille ja Leenalle iloista mieltä syksyn harmauteen, notkeita lanteita, hurttia huumoria sekä tekemisen meininkiä. Ilmoittautumiset tapahtumiin ja lisätiedot kaustinen.4h.fi, kaustinen@4h. Köyhäjoki Ti klo 12.45-14.15 (0-3lk) ja klo 14.45-16.15 (4-6lk). Yhdistyksen logolla varustettu palsta on maksullinen ja siinä yhdistys voi tulevasta toiminnastaan kertoa tarkemmin, mutta palstan luettavuus paranee, kun asia sanotaan lyhyesti. Vetelin Poikakuoro Miesten harjoitus su 14.9. klo 13-14.30 Mäntyristillä. Ohjaajina Mari Virkkala, Marke Virkkala, Johanna Känsälä ja Johanna Keiski. Kiittäen Mervi Lahti. Kerho on tarkoitettu kaikille ja kaikenikäisille Ha-Ka-Ve:n alueen kehitysvammaisille. Ti: MiniOttoset I klo 17-17.45 Ohjaajina Marika Timonen, Jonna Vörlin, Sofia Timonen ja Johanna Känsälä. 11.9.2014 . Kerhossa pelaillaan ja liikutaan kukin oman kunnon ja kykyjen mukaan. Vapaaehtoiset klo 14 Harjukodilla. Sofia Timonen. Kokoonnumme Kaustisen kunnantalolle ennen keräyksen alkamista. JunioriOttoset I klo 18.1520.15 Ohjaajana Miia Timonen. Perhonjokilaakson Kuvataideyhdistys Jäsenmaksu on 10e vuonna 2014, jonka voi maksaa Perhonjokilaakson kuvataideyhdistys ry:n tilille FI15 1067 3500 0413 32. kello 16-20. luokkalaiset, myös tytöt tervetulleita.) Perho: Perhon Martat. Koirasalmen ulkoilu- ja virkistyspäivä ma 15.9. Ilmoita 28.9. Lemmikit-kerho (24.10.-28.11.) Perjantaisin klo 13-14.30 (0-3lk) ja klo14.45-16.15 (4-6lk). klo 07.45 ja pe 19.9. Toholampi ke 1.10. Kotisivut: www.koyhajoki.net Vetelin Pulkkisen Nuorisoseura Lasten liikuntakerhon perustamiseksi otetaan lahjoituksina vastaan erilaisia palloja, mailoja, musiikki CD:t, huiveja ja muita liikuntaleikkeihin soveltuvat välineitä. Tervetuloa mukaan. Boccia ma 15.9. Järj. klo 18.30. Ryhmä kokoontuu syksyn aikana neljä kertaa Vetelissä Emäntäkoululla sekä Toholammilla Jussinpirtissä. Ennakkotietona: Päiväkahvitilaisuus ti 23.9. klo 11-15. Räyringin maalauskerho aloittaa to 18.9. Linja-auton aikataulu seuraava: Kaustinen TB 9.10, Veteli Katsastusasema 9.20, Sillanpää Halsuan risteys 9.30, Halsua Kotipesä 9.45, Perho St1 10.20 ja Koirasalmi 11.00. Tuo tanhukengät myytäväksi Kalliopaviljongille varustettuna hinnalla, tilitiedoilla ja myyjän yhteystiedoilla. Muistilistalla julkaistaan yhdistysten ja yhteisöjen toimintatietoja lyhyesti; mitä, missä ja milloin. Mukaan mahtuu 30 ensin ilmoittautunutta. Järjestämme tilaisuuteen yhteiskyydityksen, joten pyydämme lähtijöitä ilmoittamaan lähdöstään 23.9. Kokoontuminen UA:n majalla klo 17, paluu n. Tervetuloa. JunioriOttoset II klo 18.30-20 Ohjaajana Miia Timonen. klo 17-20 Kurssin hinta 5e, alle 12 v ilmaiseksi. Seurakunnasta mukana kirkkoherra Veli-Pekka Harju. Köyhäjoen Mäntymajalla. Partiolaisten perheet ovat tervetulleita retkelle mukaan. Talkootyön avulla pyritään saamaan toimintoja aikaiseksi, joilla lisätään asukkaiden viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Lankaa on varattu kaikille. Yleisurheilun aluekisat la 20.9. Taapero IIryhmässä vielä vapaita paikkoja. Lisätietoja jvorlin@gmail.com Uuden lukuvuoden käynnistyessä on hyvä tilaisuus laittaa ylimääräiset tanhukengät kiertoon. lehteen viimeistään tiistaina 16.9. Aloitamme sydänjumpan Vetelissä lukion salissa 23.9. Ilmoittautuminen paikan päällä. asiasta tietoja paperilla tai ottaa yhteyttä pj. Suunnitteluillassa syntyi monia uusia ideoita toiminnan kehittämiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi lähikylien kanssa. teemme kaikkien partiolaisten yhteisen retken Puusaaren laavulle. Tilavaraukset Irma Tikkakoski p. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki sotaveteraanit puolisoineen, lesket ja veteraanien avustajat sekä veteraanijärjestöjen edustajat. Vuokraamme myös astioita ja pöytäliinoja. Martta-ilta Aino Heinolalla ti 16.9. Kansantanssi- ja musiikkiryhmiämme on mahdollista tilata esiintymään erilaisiin tilaisuuksiin, ota rohkeasti yhteyttä. Halsualla. Syyslukukausi 10.9-26.11.2014, lukukausimaksu 40e/lapsi. klo 1213.30 Jussinpirtti. Tuottehan myytävää leivonnaisia, syksyn satoa ym. Ryhmä kokoontuu Emäntäkoululla ja yhteys mahdollistuu videoneuvottelulaitteiden välityksellä. Tulossa 5.10. 0400 281 075. Arvontaa. Myös Netti-varausta olemme aloittamassa, käykää tutustumassa, www. klo 10. 040 5293310 tai sihteeri 044 2943169. Ohjelmassa kahvittelua ja seurustelua sekä lapsille liikuntasalissa leikkejä. Talkoolaisia tarvitaan myös. mennessä Liisa Mäkelä 044 7720 093. ja Liisa Wistbacka 0400 749827. mennessä oman seurakunnan diakoniatyöntekijälle. Tempoa Tenaviin- musiikkiliikuntaryhmät lapsille yhdessä aikuisen kanssa: Ke klo 17-17.45 Taapero I, klo 18-18.45 Taapero II. Ruskapyöräily Lapinharjun kodalle pe 12.9. Kaustinen: Mtk:n toimintaan ja maatalouteen liittyvissä asioissa voi jäsen ottaa yhteyttä yhdistyksen pj Jani-Markus Paavolaan 040 555 5492. Miia Timonen. Pikkunälkä-kerho Ma (alkaen 20.10.) klo15-16.30 (0-3lk). Tervetuloa mukaan. Keräys suoritetaan listakeräyksenä ovelta ovelle ja lipaskeräyksenä kaupoissa. 0400126114 tai Antti Tyynelä 0400 161 126. tai puh. Näistä lisätietoa syyskuun aikana. Aloitamme ruokailulla, jonka jälkeen ohjelmaa. Mennään kimppakyydeillä, hinta 10 euroa. Kaikki mukaan. Vetäjiä etsitään mm. Tervetuloa. Pihkahovisäätiö järjestää veteraanien virkistyspäivän Härmän Kylpylässä 24.10. Eläkeliitto Kaustinen: EL:n kuoron harjoitukset alkavat ti 23.9. Myös vuonna 2011 syntyneet lapset ovat tervetulleita. Ohjaajana Jonna Vörlin. Ottoset viikonloppuisin erikseen sovitun aikataulun mukaan. Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: kaustinen@4h.fi tai 040 9666703 Vetelin Koskenkävijät Partio: Ma 15.9. Kaustisen sotaveteraanien syksyn ensimmäinen tupapäivä Seurakuntakeskuksessa ke 24.9. Me Mediassa-kerho (28.8.-30.10.) To klo 15-16.30 (3-6lk) Urheilutalon kokoustilassa. Sotiemme veteraanit tarvitsevat edelleen apua kuntonsa ylläpitämiseen. Vesijumpat alkavat ti 16.9. Olette kaikki sotainvalidit ja sotaveteraanit puolisoineen, lesket ja kannattajajäsenet tervetulleita mukaan. Perhonjokilaakson ydänyhdistys Kiitän teitä sydänjumppaajia täyrestä syrämestäni kuluneista jumppavuosista. 040 7792 272. Lisäksi tarvitsemme lipaskerääjiä. mennessä tai heti Seija 0400 718178. klo 18-21. Muissa asioissa ota yhteyttä pj Tero Myllymäki p. klo 07.45, to 18.9. Ilmoittautumiset 18.9. Tervetuloa. ehy Perhonjokilaakson ao:n hallitus kokoontuu 17.9.2014 klo 18.00 Tunkkarilla neuvolan tiloissa. klo 10 Seurakuntakeskuksessa. Syksyn aikana toteutetaan yhteiset vertaistukiryhmät Forssan ja Salon yhdistysten kanssa. Tilaisuus alkaa kello 11-13.30 ruokailulla, jonka jälkeen ohjelmaosuus kello 14. klo 10. Yleisurheiluharjoitukset alle 10-vuotiaille käynnistyvät ti 23.9. klo 19 Veikko Ahvenaisen harmonikkakonsertti. Sotaveteraanit Kaustinen: Sotiemme veteraanien syyskeräys järjestetään tänä vuonna ma 22.9. 020 750 4670. Lasten liikuntakerhoasioissa ota yhteyttä Marjo Pulkkiseen p. aloittaa uusi seikkailijaryhmä (alkaen 4. Virkistystorstaita vietämme 25.9. pelata biljardia, katsoa elokuvia jne, senioritanssien ja kaiken ikäisten karaokeiltojen vetäjiä. saakka. Liikuntakerho alkaa Ke 17.9. Yhteydenotot numeroon 040 5829016 tai kns@ kaustinen.fi. Kaustisen ylikylien metsästysseuran hirvikokous pe 19.9. Into-hanke. Valokuvakilpailu lapsille ja nuorille, 30.9. Lippukunta tarjoaa makkarat ja mehun. Kaikki hirvimetsälle lähtevät paikalle. Veteli: Boccia tänään to klo 11 Emäntäkoululla. 040 5730 984. klo 16.30. mennessä puheenjohtaja p. klo 19 Kodalla.Tervetuloa. klo 10 alkaen. klo 19 ampumaradan kämpällä. Kaustisen, Vetelin ja Halsuan 4H-yhdistykset. Poikien harjoitus ma 15.9. kauden viimeiset jalkapalloharjoitukset tänään to klo 18.30 Keskuskentällä.. Ilmoittaudu Mirkulle puh. Jumppaterveisin Leena. Mäntymajan vuokrauksesta vastaa Marjo Paavola p. 044 2943169. Ota virkkuukoukku 3-3½ mukaan. Tervetuloa mukaan toimintaan, yhdessä se on mukavaa. 040 8359 108. Kerho on maksuton ja sen ohjaajana toimii Matti Pihlajaharju. Teatteri/kylpylä matka pe 10.10. Kaustisen 4H kerhot: Järvelä Ma klo 1314.30. Kaustisen Nuorisoseura r.y.:n johtokunta 2014: Samuli Valo (pj.), Tiina Paavola (varapj.), Ira Korkala (siht.), Taru Varila, Jukka Timonen, Eija Rauma, Marika Timonen, Katja Kola ja Linda Nevalainen. 050 378 1882 viimeistään 18.9. Poistokirjoja myynnissä vielä satoja joita myydään kirjaston aukioloaikoina ja muina aikoina itsepalveluperiaatteella. Kuntovoimistelu Möttösen koululla ma klo 19-20. Perho: Tänään to 11.9. Uinnit jatkuvat joka viikon torstai. Leena Salmelan piirrosnäyttely esillä 31.10. kello 11. Jos sinulla on mahdollista toimia kuljettajana sotilaille, soita Timolle p. Tervetuloa mukaan kaikki entiset ja uudet laulajat. Halutessasi voit ottaa mukaan muita eväitä. Boccia to 18.9. Teatterin jälkeen ruokailu paikallisessa ravintolassa. Martta-ilta Rantupirtillä to 25.9. Ti 23.9. Perhonjokilaakso 4 Yhdistykset Muistilista Palstoille tuleva aineisto torstaina 18.9. Veteli: Vetelin martat. klo 19. Kalliopaviljonkia vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin; häät, syntymäpäivät, luokkakokoukset, kokoukset jne. Lajeina: 5000m M/N, seiväs M/N, Nuoret 1000m M/N, keihäs M. näyttelyitä ja kursseja. Perhonjokilaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry OmaisOiva-kioski Perhon Elojuhlilla la 13.9. Syysvaellus Koirasalmen ulkoilupuistoon la 27.9. Eläkeliiton omia adresseja myyvät: Marja Anttila 050 4102738, Raija Anttila 040 7794265, Raili Arkkukangas 040 7535452, Olavi Haukilahti 040 7236125,Ritva Heikkala 040 7043705, Leena Huusko 0400 924110, Heikki Huusko 06 8624252, Margit Saari 040 7674573, Päivikki Tikkakoski 0400 176815, Pauli Väliverronen 040 5964249 Palstoille tuleva aineisto torstain lehteen viimeistään tiistaina klo 14 mennessä sähköpostilla konttori@perhonjokilaakso.. Yhdistykset MLL Perho: Perhekahvila aloittaa taas toimintansa. Step/lihaskuntojumppa ke 18.30-19.30 keskuskoulun vanhassa liikuntasalissa alkaa 17.9. klo 15-16.30 Emäntäkoulu. klo 12-13.30 Säästöpankin kerhohuone, Halsua ma 29.9. Urheiluseurat Perhon Naisvoimistelijat ry Syyskauden toiminta on käynnistynyt. Saamme Kainuun Prikaatista 25 sotilasta keräämään ja tarvitsemme heille kyyditsijöitä eri kylille. Luvassa mukavaa yhdessäoloa. Ensimmäinen kokoontuminen ke 24.9. PikkuOttoset II klo 18-19 Ohjaajina Jonna Vörlin ja Kaustinen: Koko perheen sienikurssi Järvelän koululla to 18.9. Tervetuloa kahvittelemaan ja tapaamaan tuttuja
Yksilöurheilussa myös huipulle tähtäävän nuoren urheilijan on useimmiten pakko siirtyä isompiin kaupunkiseuroihin. Jari Mäkelä Veteli Korjaus syntyvyyslukuun Perhonjokilaaksossa oli 4.9. Menestyksen este on myös kateus. Kun syntyvyysluku on alle 2, väestö vähenee, vaikka kuinka selittäisi. Lasten ja nuorten liikunnasta Viime Perhiksessä oli avaus yleisönosastolla Vetelin urheilun tilasta ja on hyvä asia, että myös nuoremmassa polvessa ollaan kiinnostuneita urheilustamme, kun sitä kuulee vain monesti vanhemmilta ihmisiltä. Tästä kaikesta paras palkinto kuitenkin on nuoren kanssa vietetty yhteinen aika ja yhteiset kokemukset. Yksilölajeissa esimerkiksi talvilajeissa lajiliittojen valmennusryhmiin kuuluminen maksaa Näen pienten seurojen liikuttamisen erittäin tärkeänä saamaan liikunnallisen kipinän nuorille ja nostamaan heitä menestykseen. Viimeaikoina on yleisönosastokirjoituksissa pyydetty lopettamaan kouluista liikuntatunneilla kilpaileminen, joka myös minua ihmetyttää. Eläkeläinen on lähes aina alle köyhyysrajan. nuoren urheilijan vanhemmille pelkkien liiton leirikulujen osalta vähimmillään 2000 euroa vuodessa. Toisaalta, jos et osaa hävitä, et osaa voittaakaan. Toivoa sopii, ettei niitä olisi konkurssiyhtiöitten osakkeissa, joissa riski tietenkin on suurin. Tätä kautta myös motivoituneita vetäjiä olisi ollut enempi ja laadukkaita harjoituksia tiheämmin, kun tuo kerta viikossa ei riitä. Pääoma ja osa tuotoistakin saa olla uutta korkoa tuottamassa. Rahastojen viime vuoden keski- tuottotuotto oli huimat 8?%: osakkeista 15,7?%, kiinteistöistä 5,2?% ja korkotuotoista 1,2?%. Suomi alkaa olla nyt vanhainkoti ja 20 v päästä hautausmaa. Olen siis velkaa Perhonjokilaak- solle ja lukijoille nöyrän anteeksipyynnön, kommentilla, ettei kyseessä todellakaan ollut disinformaatio, vaan erehdys. Tulevaisuudessa eläkkeelle jää- Eläkerahastot ovat eläkeläisten paras taloudellinen turva. Pienet seurat eivät voi taloudellisesti useinkaan tukea riittävästi nuorta urheilijaa, varsinkin jos pieneltä paikkakunnalta ei sponsoreita löydy. Nämä ovat hyviä esikuvia ja tuovat tunnettuutta myös koko Vetelille. Tanskassa, jossa lakisääteinen eläke maksetaan verovaroin. Tyynelä Ei voi olla kehumatta suomalaisia työeläkerahastoja, joiden varallisuus on tällä hetkellä noin 163 miljardia euroa eli noin 125?000 euroa jokaista 1,3 miljoonaa eläkeläistä kohti. Mutta Suomen väestökehitys on joka tapauksessa negatiivinen. Mahtavatko suomalaiset ymmärtää työeläkerahastojen todellisen merkityksen, sillä kaikissa maissa ei eläkerahastoja ole. Ruotsinkielisellä puolella ihailen vanhempien aktiivisuutta ja he myös sitoutuvat lastensa harras- Meillä pitäisi löytää keino markkinoida urheiluseuratoiminta vanhemmille, jotka kuljettaisivat harjoituksissa ja kilpailuissa nuoria sekä huolehtisivat riittävästä liikunnasta. Korkotuotot ovat varmimpia, mutta ne tuottavat tuskin inflaation vertaa. Ne, jotka katosta kärsivät, ovat työelämänsä aikana saaneet niin suurta palkkaa, että heille on kertynyt säästöjä ja eivät siis elä pelkän työeläkkeen varassa. Noin loistavilla tuotoilla on se merkitys, että itse pääomaan ei tarvitse kajota lainkaan, kun maksetaan eläkemenoja. kulut. tai soita 040 750 4671 tai lähetä kirjepostia Perhonjokilaakso, Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli tai verkkosivujen kautta www.kp24.?/ perhonjokilaakso tukseen hyvin, vaikkapa kuljettamiseen seuran harjoituksiin. Eri maiden eläkkeiden vertailu on hankalaa, kun eläkeikä ja rahoitus on erilainen. ”Liikuntaa nuorena harrastaneet tulevat pärjäämään työelämän kilpakentillä hyvän jaksamisensa kautta erinomaisesti.” Pienellä paikkakunnalla on iso haaste löytää hyviä valmentajia, jotka huomaavat herkkyyskaudet ja siksi yksilölajeissa lasten vanhempien aktiivisuus on tärkeää. Monessa yksilölajissa isot seurat ovat lähteneet keräämään viestijoukkueita jo nuorten urheilijoiden kautta ja pystyvät tarjoamaan leirikuluja, kisamatkakorvauksia urheilijoilleen sekä yhteistä tekemistä ja vähentävät vanhempien taloudellista taakkaa. Hän kiinnitti huomiota siihen, synnyt- tävätkö Suomen naiset keskimäärin 0,2 lasta vai 1,75. Usein kuitenkin on niin, että hyvät urheilijat omaavat myös kilpailuvietin opiskelun puolelle ja haluavat olla myös siellä hyviä. Niinpä. Köyhyysraja on 60?% keskitulosta. Meidän pitäisi olla yhteisesti ylpeitä jos omasta kunnasta nousee menestyvä urheilija, joka myös motivoi muita. Joukkueurheilussa on usein välttämätön vaihtaa isompiin seuroihin, jotta on mahdollisuus kehittyä ylemmille sarjatasoille. 11.9.2014 . Urheilulla näyttää olevan näköjään iso rooli itsetunnossa, sillä en ole nähnyt kenen- kään matemaattisesti lahjattoman vanhemman vaativan lopettamaan kokeita, joissa lapset laitetaan myös järjestykseen tasonsa mukaan. Keskimääräinen kokonaiseläke on meillä 1549 e ja keskipalkka 2853 e/kk. Lassilan Kalle, Taipale, Lönnmark, Kainu tai Lassilan juoksu/suunnistusveljekset yhdistetään aina paikkakuntaan nimeltä Veteli. En edes yrittänyt avata Pandoran lipasta. Pelkät tuotot riittävät. Hienoa on myös, että aika ajoin nousee veteliläinen urheilija parrasvaloihin. Ja rahastot ja niiden johtajat parlamenttien valvontaan. Siksi myös harjoituskerrat ovat siellä tiheämpiä. Ja viime vuoden tuottokin oli jättimäinen 12,6 miljardia euroa (Eläkkeensaaja-lehti). Suomessa ei – valitettavasti – ole eläkekattoa, niin kuin monissa naapurivaltioissa on: esimerkiksi Ruotsi, Norja, Ranska, Yhdysvallat, Kanada, Italia, Espanja. Ei kai ku- kaan voi vakavissaan kuvitella, että jokavuotiset eläkemenot voitaisiin sisällyttää valtion budjettiin nykyisen niukkuuden aikana. Ne kasvavat EU:ssa 13,7 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä ja meillä 14,1 prosenttiin vuoteen 2033 mennessä, jolloin ne ovat suurimmillaan. Keskieläke on pysynyt 2000-luvulla noin 50 prosentissa, mutta työttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat pienentyneet lähemmäs 10?%. minen pitää saada joustavammaksi, niin kuin ollaan tekemässäkin pohjoismaitten esimerkkien mukaisesti. Kateus esiintyy juuri lähipiirissä, piiritasolla ja SM-tasolla yleensä kaikki ovat hyviä kavereita keskenään. Usein kateuden takana ovat vanhemmat, jotka eivät hyväksy toisen lapsen paremmuutta ja tartuttavat vihapuheillaan negatiivisuuden myös omaan lapseen, jonka voi huomata lapsen käytöksestä. Tästä On vaikeampi selvittää, miten nuo jättimäiset rahastot on sijoitettu tuottamaan. Lisäksi tietysti omat leirit, piirileirit, välineet, SM-kisamajoitukset ym. Yksinkertainen syy on, että liikunnasta kiinnostuneita samanhenkisiä on vain liian vähän pienessä kunnassa. Perhonjokilaakso 6 LUKIJAN MIELIPIDE Lähetä lyhyt ja napakka tai vähän pitempi ja perustellumpi mielipide sähköpostilla toimitus@ perhonjokilaakso.. Tästä asiasta oli myös huolissaan muistaakseni Saku Koivu, jonka mielestä nykysysteemillä eivät huipputaiturit pääse kehittymään. syystä on yli 50?000 e/kk eläkkeitä ja 10 suurinta saa 23?000 e/kk. Jaakko Kianderin mukaan eläkerahastojen keskituotto 15 vuodessa on ollut 3,5?%, vaikka siihen vuosihaarukkaan mahtuu vuosi 2008, jolloin vuositulos oli 21-22 miljardia tappiollinen: Kuntien eläkevakuutus -4 miljardia, Ilmarinen -4 miljardia, valtiolta ja Varmalta huomattavat tappiot yms. Menestyvää ja hiukan muita parempaa helposti ruvetaan kiusaamaan, kun ei haluta tunnustaa toisen paremmuutta. Mutta silti näin on muutamissa maissa, mm. Toivotaan, että jatkossakin veteliläisiä urheilijoita on näkyvästi esillä. Sain päätoimittajalta tiedon palautteesta, jonka oli antanut Ilpo Kirvesmäki. Tuotto tietenkin juoruaa, missä rahat nyt poikivat. Jo nousu piiritasolle, puhumattakaan SM-tasolle, vaatii yllättävän paljon säännöllistä monipuolista liikuntaa. Jos maailmantalous pysyy vakaana, suomalainen työeläkejärjestelmä pystyy selviytymään tulevistakin haasteista ja mikä parasta, pienituloisenkin toimeentulo on turvattu koko elämän ajan.. Lakisääteiset eläkemenot ovat EU:ssa keskimäärin 10,6?% bruttokansantuotteesta (BKT) ja meillä 10,7?%. Eläkeläisen ostovoima hiipuu hiljalleen, mutta hiljalleen. Lajien välinen kuilu on usein liian suuri ja ainakin yksilölajien olisi pitänyt tehdä yhteistyötä vuosikausia sitten yhteisharjoitusten muodossa, kun harrastajia oli enempi. Myös työelämässä on jatkuvaa kilpailua ja menestyksen eteen pitää tehdä töitä. Antti Pekola Mainiot työeläkerahastot Jaakko A. Yksi suuri puute maaseudulla on pihapelien vähyys, jossa voivat kaikentasoiset pelata riittävästi ja jotka antavat treeniä joka lajille. Mainiot naispoliitikkomme katsovat, että vaje korjataan rahtaamalla tänne Afrikan ylijäämäväestöä. Joukkuelajeissa on usein liikaa vallalla kaikki pelaa -systeemi, kun kuitenkin sarjapeleissä tai turnauksissa on kyse kilpailullisesta menestyksestä ja taas se ei motivoi niitä hyviä ja lajiin satsaavia yksilöitä, jos peliaikaa ei tule. Tätä järjestelmään pitäisi muuttaa vain niin, että suureläkkeille säädettäisiin katto, joka voisi olla 5000 e/ kk. kirjoitukseni Suomen naisten hedelmällisyydestä. Menestyvä joukkue motivoi enempi kaikkia pelaajia ja työnteon motiivi myös kasvaa, kun on kilpailua pelipaikoista. Nykyään valmennustietouttakin löytää esimerkiksi netin kautta ja on tärkeää pitää yllä verkostoa muiden valmentajien kanssa, jos olet oman lapsesi valmentaja. Suomen olemassaololle vaara ei ole ulkoiset uhat, vaan naistemme itsekkyys. Poimin lukuni kirjastossa käydessäni muutama viikko sitten ja tunnustan, että katsoin luvut väärästä sarakkeesta. Mieleeni on jäänyt hyvin nykyisen hiihdon päävalmentajan teesit eräällä luennolla
Voi olla osittain noinkin, mutta kyllä nuorten miesten halu jatkaa parisuhteessakin vastuuta pakoilevaa nuorten bailausmeininkiä on suurempi syy Pekolan mainitsemaan ilmiöön. . on hyvä sienisellaisenaa . Mitäs nyt. Ryssä ehtii kuolla nauruun ennen kuin ehtii edes rajan yli. Yleensä naisten hoivaamisvietti on suurempi kuin miesten, mutta lasten tekoon (ja myös hoitoon, joka on sitouttavaa) tarvitaan myös miehiä. Häntä lohduttanee tieto siitä, että Suomessa syntyvyys ei ole peräti neljään vuosikymmeneen romahtanut mihinkään. . Syksyisen illan ihana hetki, luonnon kauneus on koskettavaa. Oikeasti naiset synnyttävät hurjan paljon ahkerammin kuin Pekola väitti. Esimerkiksi Väestöliitto on asettanut tavoitteeksi sen, että kokonaishedelmällisyysluku olisi 1,9. . Syntyvyyden kuva on joka tapauksessa huikeasti Antti Pekolan maalaamaa lohdutonta, väärinkäsitykseen perustuvaa kuvaa valoisampi. Usvainen harso kaukaa kiirii, se maisemat kohta peittelee. Minkä me sille saahan, ko veteliläisten tekee enempi mieli Kaustiselle ko meirän Vetelhin. Jonkinlainen lämmitys huoneisiin lisäisi myös viihtyisyyttä. Jos tarkastellaan vain synnyttäneitä naisia, niin 100:aa hedelmällisen ikänsä lopussa olevaa eli 45–49-vuotiasta naista kohden lapsia oli ehtinyt siunaantua keskimäärin 237. Ja koska syntyvyys ei ole enää vuosikymmeniin ”romahtanut”, on myös aiheetonta moittia työssäkäyviä, emansipoituneita naisia siitä, että he eivät ”halua” synnyttää. Elisan, Soneran ja DNA:n liittymissä toimiva palvelu maksaa 0,60€. Siis 100:aa naista kohti, synnyttämättömät naiset mukaan lu- kien, lapsia oli keskimäärin 190 eikä 20. Tätä kuvastinta, aina ihailla voisin, se syksyistä iltaa kaunistaa. Kiitämme Koivukulman kahvitilaisuuden järjestäjiä. Luvun pitäisi olla 2,1, jotta seuraava sukupolvi olisi edeltäjänsä suuruinen. Sienivinkk metsästä mus ä si et a ta at –?Nyt kann ä kastikkeissa jota voi käyttä i, en si va ta ien aukeiden Se on mah usikossa olev ku yy yt Lö n. Lukijan kuva Suomessa syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyysluku oli alimmillaan vuonna 1973. Soli tosi hyvä esitys. Syksyn kuu, nyt pimeän poistaa, kirkkauden kajo, kuin unelmaa. Syntyvyyttä mitataan usein kokonaishedelmällisyysluvun avulla. Järvi on tyyni, kuin kuvastin oisi, taivaan kansi on purppuraa. Sähköpostilla aineisto osoitteeseen toimitus@perhonjokilaakso.. Joko seuraava hallitus ymmärtää tukkia tämän porsaanreiän. Nykyistäkin useammat naiset kyllä toteuttavat haaveensa vähintään kahdesta lapsesta, jos se vain on taloudellisesti mahdollista. . –?Hajuun kyllästynyt . Siinä on illan mahtava taika, uuteen päivään uskoa saan. Kyse ei ole synnyttämisen haluista. Maksimipituus 160 merkkiä. 7). Pimeän tullen kuu jo loistaa, valonsa yöhön lahjoittaa. Kan Konstit on monet Lempiälän Seijä törmäsi metsässä karvarouskuihin ja kun mukana ei sattunut olemaan astiaa, keräsi sienet sateenvarjoon. Pekola totesi syntyvyyden ”romahtaneen” kehittyneissä länsimaissa. Olisi kuitenkin aiheellista laittaa yläkertaan sisävessa, lavuaari ja suihku sopisivat esim. Mitään että menetä, mutta palio saatta. Auringon laskun upea aika, kirkkaus hetken säilyy taas. 11.9.2014 7 Tälle palstalle Kommentoi! voit lähettää myös uusia tai vanhoja valokuvia joko postin kautta tai käydä tuomassa toimitukseen, mutta muista liittää mukaan yhteystiedot ja palautusosoite. Sen seurauksena hän tuli esittäneeksi luvun, joka oli silkkaa hölynpölyä. –?Ossi . Tähän lukuun hän kertoi tulleensa tarkasteltuaan kaikkia 40 vuotta täyttäneitä, siis myös synnyttämättömiä naisia. Räyringissä haisee ketuille. –?Nyt jo vakiasiakas . Perhonjokilaakso kerää syyskuun ajan lukijoiden vinkkejä syysherkuista. –?Tuumasin, että meshän en näitä jätä. Vaikka vuoden 2013 kokonaishedelmällisyysluku 1,75 on eurooppalaisittain korkea, se ei takaa väestön uusiutumista. –?Mies Vetelistä . Rajaseudun Saluuna on hieno oivallus, jolle toivon kaikkea hyvää. Markku Lehtola vapaa toimittaja Syysillan ihanuus Syksyinen päivä mailleen hiipii, tuuli tyyntyy ja lepäilee. Lähetä viesti numeroon 173521. paikkojen nä metsään, hä en m aa tt na vuosi. Sen voi todeta esimerkiksi Tilastokeskuksen Väestörakenne 2012 -julkaisusta (liitetaulukko 5, s. ”leijonantassuammeen” huoneeseen. Onko Ukrainasa fasistinen vapaaehtonen AZOV-pataljoona ”siinny pyhästä hengestä” vai tulheet ihan rajan yli. Kannattaa lukea vesijohtoveteen lisätyn fluoridin vaikutuksesta aivoihin julkaistuja tutkimuksia. Menkää hyvät ihimiset kassohan kansannäytelmää Meirän Kreeta Kaustisen vanhalle Kinolle. Perhonjokilaakso . Ennuste toteutuu, jos kaikki naiset eri ikäisinä synnyttävät lapsia suhteellisesti yhtä paljon kuin vuonna 2013. Yleinen asumistuki on keino maksattaa sijoituskiinteistönsä välillisesti verorahoista. Lähetä mielipiteesi tekstiviestinä: kirjoita PERHIS (väli) LUKIJA viestisi. Se kertoo, kuinka monta lasta kukin nainen keskimäärin elinaikanaan synnyttäisi, jos tarkasteluvuoden ikäryhmäkohtainen hedelmällisyys vallitsisi koko hedelmällisyysiän. Lähetä omasi: toimitus@perhonjokilaakso.fi tai soita 0207504672/Vuokko Lukijan lyhyet . . Silloin luku oli 1,50. Näin korkeaa tasoa monet väestöpolitiikan vaikuttajat pitävät kuiten- kin epärealistisena. Toivoisimme jatkossakin samansuuntaisia tilaisuuksia, ei muuta kun, mielikuvitusta kehiin. Voisko asialle tehdä jotain. Väärinkäsitys syntyvyydestä Antti Pekola väitti Perhonjokilaaksossa 4.9., että ”100 naista, jotka ovat 40 vuotta täyttäneitä, synnyttää keskimäärin 20 lasta”. Muutenkin ta as um nt tu n kannustaa. Pekola antoi reippaasti huutia nuorille naisille synnnytyshaluttomuudesta. . Naisilla, jotka vuonna 2012 olivat 45–49-vuotiaita, oli keskimäärin 1,9 lasta. Viime viikon Perhiksessä A. Paula Tarvainen Jyväskylä impelistä: ähämäeltä V V i tt en P i tatorvisieniä. Rötösherrajahtaajat, voisitte puoluekiihkonne vallassa joskus miettiä lähimmäisiänne ja heidän hyvinvointiaan, itkettää! . Ei kyllä minä niin mieleni pahoitin, ko konditoria panthin kiinni. Vuoden 2013 kokonaishedelmällisyyslukua voi pitää ennusteena tulevasta lapsiluvusta. Syntyvyydestä huolta kantaneelle Pekolalle oli sattunut paha väärinkäsitys. Stubb ja Haglund, hyvä kun on sellaisia klupuja maan puolustuksen keulakuvina. Luojan rakkauden, taivainen retki, lahjoista näistä nauttia saa. Vuoden 2013 vastaava luku oli 1,75, joten romahduksen sijasta luku oli 1970-luvun alkupuolen pohjalukemista noussut. Löytyy googlettamalla helposti.
Peliaikaa saa ilman taitotestiä ja jokaista valmennetaan samalla kannustavalla tavalla. Näitä ovat juuri ne osaavat ja pärjäävät urheilijat. Suunnistuskausi alkaa olla lopuillaan, mutta sananen siitäkin… Kuluneella kaudella on taas ollut ilo huomata miten iso osa Perhonjokilaakson kuntorasteilla kävijöistä on veteliläisiä. ”Voitto sanoi, että kappale soitetaan loppuun vaikka sauna palais. Tarjonnan määrä saattaa jopa olla yksi syy siihen, että joka lajiin ei osallistujia riitä! Unelma olisi kunnan yhteinen koordinaattori, joka organisoisi eri lajien yhteistyötä ja harjoituksia. Tarkoituksena on liikkua ja tutustua yleisurheilun moninaiseen maailmaan mukavalla tavalla ilman kilpailua ja tavoitteita. Tänään on juuri oikea hetki aloittaa koko perheen terveyden edistäminen lisäämällä liikunnan määrää! Tanja Rannila Mestaripelimanni Voitto Isosaaren muistoksi Mestaripelimanni Voitto Isosaari on poissa, 31.12.1935 Vetelin Polsossa syntynyt Isosaari kuoli 1.9.2014. Kappale soitettiin loppuun ja mentiin katsomaan, kun liekit löi jo yli lankojen, kun sähköjohdot olivat melkein kohdalla. Syksyn aikana aloitamme yleisurheiluharjoitukset tiistaisin ja lauantaisin. Vetelin joukkueessa vaihtopenkillä jumittivat vain loukkaantumisista kärsineet VetU:n pelaajat. Insinöörin taitojaan ja kekseliäisyyttään Voitto toteutti sitten monella muullakin tavalla, mm. Rakennusinsinöörinä Etelä-Suomessa ja Ruotsissa toiminut Isosaari palasi työuran jälkeen kotiseudulleen asuen pääosin Vetelissä. Voitto keksi tarinan, että kalevalainen kanteleen syntytarina on kalamiesten roskajuttua, Pääsin itse soittamaan Voitto Isosaaren kanssa hirvensarvikanteleita vuosikausia muun muassa erilaisissa ITE-taidenäyttelyissä ja lukuisia kertoja myös Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla. Seura tarjoaa samat puitteet edelleen kaikille, mutta kodin ja vanhempien merkitys kasvaa. Hirvensarvikantele oli Voitto Isosaaren idea. Hyvä niin! Tartuin minäkin kiinni aiheeseen ja raapustan oman kantani toisesta vinkkelistä. Tämä jos mikä lienee yksi joukkueen menestyksen salaisuus. Vetelissä on loistavat puitteet lapsille ja nuorille eri liikuntalajien harrastamiseen. Pojilla on mahtava yhteishenki joka huokuu myös vanhempiin. Lauantaina pelattiin 04syntyneiden jalkapallon Käläviä-cup, jossa Veteli taisteli hienosti hopealle. Tätä varten hän aloitti jo varhaisessa vaiheessa digitaalisen äänitallennuksen. Paluumatkalla illalla autossani kuuntelimme autoradiosta uutisia. Voitto halusi juhlan kunniaksi lämmittää vanhan ulkosaunan. Näitä äänityksiä hän sitten myös julkaisi cd-sarjassaan Nostalgiset kanteleet. Kovien pakkasten vuoksi käyttämättömän saunan lämmitys piti aloittaa jo edellisenä iltana. Jaoston puoleen voi kääntyä halutes- saan opastusta ensimmäisille suunnistusreissuille. Liekö tämä kuitenkaan urheiluseurojen syy. Ne hurje- nivat uskomattomiksi ja oli pakko pysähtyä aika-ajoin huoltoasemille katselemaan myös televisiolähetyksistä maailmanmenoa. 11.9.2014 . Voitto Isosaari soitti aikoinaan myös viulua ja mandoliinia, mutta lopulta opiskelu- ja työmatkoilla mukana kulkenut kantele tuli viimein rakkaimmaksi ja muut soittimet jäivät. Mennään yhdessä! Kati ja Samuli esittävät, että yksilölajeissa hitaammin kehittyvät tippuvat pois liian aikaisin. Voitto Isosaaren myötä Perhonjokilaakso on menettänyt yhden innokkaimmista kanteleen puolestapuhujistaan. Ja ennen kaikkea läsnäoloa! Vanhemman esi- merkki ja yhdessä tekeminen pitää lapsen ja nuoren mielenkiinnon yllä. Oli 11. Harrastuspaikat vaihtelevat ja ovat usein pitkienkin matkojen päässä. Seuraa ilmoittelua nettisivuilla tai ota yhteys allekirjoittaneeseen. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa uutta harrastusta tai kehittää vanhaa. Perhonjokilaakso 8 LUKIJAN MIELIPIDE Lähetä lyhyt ja napakka tai vähän pitempi ja perustellumpi mielipide sähköpostilla toimitus@ perhonjokilaakso.. 1980-luvun loppupuolella Toivo meni ystävänsä Voiton luo talvilomalle. Vertailin joukkueiden lähtökohtia ja uskallanpa veikata että Palokan joukkueeseen ei päässyt pelaamaan jokainen halukas. Edistyminen ja menestyminen vaatii innostusta ja kiinnostusta myös vanhemmilta. Tämänhetkisellä kunnan säästöbudjetilla se taitaa unelmaksi jäädäkin ja koituisi ainoastaan vanhempien maksettavaksi harrastusmaksujen korotuksen muodossa. Mutta tässäpä oiva keino pitää harrastus koko perheen yhteisenä tekemisenä. Peräänkuulutankin vanhempien mukaantulemista ja talkoohenkeä kaikenlaisen liikunnan ja urheilun saralla. Eräs varhaisempi keikkamatka vuodelta 2002 ei unohdu koskaan: Helsingin kaupunginmuseossa Meilahdessa oli valtavan ITE-taiteen näyttelyn yhteydessä suuri kansainvälinen outsider art -konferenssi, jossa soitimme tuohilakit päässämme hirvensarvikanteleita ja saimme huikean suosion. Vetelin yleisurheilun tila on tällä hetkellä notkon pohjalla ja kaipaa kipeästi uusia harrastajia ja toimi- joita. Niiden sointi on voimakkuudeltaan hento, mutta huikean kaunis. Yksilölajeissa kokemukseni rajoittuu yleisurheiluun ja suunnistukseen. Isommille on oma ryhmänsä, jossa jo enemmän keskitytään taitojen ja tekniikan kehittämiseen. tekemällä metsästysretkiään varten oman erityisen metsästysauton. Metsässä liikkuminen kehittää koordinaatiota ja kuntoa huomaamatta tuoden samalla roppakaupalla hyvää mieltä. Olen kuitenkin onnellinen niistäkin muutamasta urheilijasta, jotka hienoilla suorituksillaan ovat ylittäneet paikallislehden uutiskynnyksen! Pienellä porukalla ei paljoon pysty. Soittamisen alkuun hän pääsi jo ennen kuin oppi puhumaan, opettajana toimi hänen isänsä, taitava pelimanni Lauri Isosaari. Samaan joukkueen yhteishenkeen ja tasapuolisuuteen olen törmännyt myös Elinan ja Harrin pesäpallojoukkueessa. Tästä tunnetuin esimerkki on hänen omaperäinen luova alueensa: hirvensarvikanteleet. Jonkin ajan kuluttua kesken soittajaisten eteisestä kuului kovaa kolinaa ja joku juoksi sisään ja huusi, että sauna palaa. Viimeksi soitimme sekä hirvensarvi- että pelimannikanteleita Espoossa Tarvaspään Akseli Gallen-Kallela -museossa ITE – Kalevalainen mielenmaisema -näyttelyssä vuonna 2011. Tiettyyn pisteeseen asti urheiluseura voi tarjota mielekästä toimintaa, mutta jossain vaiheessa harjoitukset kaksi kertaa viikossa eivät enää riitä tavoitteellisemmille urheilijoille. Vanhemmat jaksavat olla innostuneesti mukana kuskaamassa lapsia harkkoihin ja peleihin. Näiltä osin ainakin esitän omakohtaisen eriävän mielipiteeni siitä, että joukkuelajeissa valmennetaan enemmän niitä jotka osaavat ja pärjäävät. Tästä on kuitenkin jo otettu suunta ylöspäin ja luvassa on aktiivisempaa toimintaa. Hän oli soittimen rakenne- ja sointiominaisuuksien uuttera tutkija, sillä hänen mielestään kanteleen keksivät metsämiehet – ja tarinan todentaakseen hän sitten suunnitteli ja rakensi erikokoiset hirvensarvikanteleensa. Tiistaisin on erikseen ohjausta nuoremmille yleisurheilijoille. Seuraavan päivän saunomisen ja lumessa ”pöhertämisen” jälkeen alkoi yhteissoitto, johon saapui muitakin alueen kantelepelimanneja. joka rakasti vanhaa, mutta halusi soveltaa myös uutta esimerkiksi alueen vanhoja kanteleita soittokuntoon korjatessaan. Isosaari oli kokeilija myös siinä miten kanteleen ääni saataisiin parhaimmilla mahdol- lisilla tavoilla talteen. Kaikki vähänkään kiinnostuneet, tulkaa mukaan kokeilemaan. Eivät nuoret jaksa puurtaa yksinään vaan kaipaavat vanhempia mukaan harjoituksiin. tai soita 040 750 4671 tai lähetä kirjepostia Perhonjokilaakso, Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli tai verkkosivujen kautta www.kp24.?/ perhonjokilaakso Lisää asiaa lasten liikuttamisesta Katin ja Samulin mielipidekirjoitus lasten liikuttamisesta herätti ainakin Vetelissä hurjasti keskustelua. Mestaripelimanniksi vuonna 2000 nimitetty Isosaari teki runsaasti työtä Perhonjokilaakson kanteleen eteen pelimannina, tallentajana, ohjelmiston kokoajana sekä vanhojen kanteleiden entisöijänä. syyskuuta 2002. Se sauna paloi”, kertoi Toivo Alaspää. Ne ovat mestarillinen taidonnäyte sekä rakenteeltaan ja rakennusteknisesti. Kirjasin Perhonjokilaakson kanteleensoittoa kuvaavan väitöskirjani esipuheeseen kuvaavan mestaripelimanni Toivo Alaspään kertoman tositarinan Voitto Isosaaresta. Voitto Isosaari oli kanteleharrastuksessaan kiihkeän intomielinen. Voitto Isosaari soitti lähes kaikkien alueen kantelepelimannien kanssa, hän oli soittajia yhteen kokoava hahmo, pienimuotoisen kotisoiton innokas puolestapuhuja. Voitto Isosaari oli myös huikea ideoija ja tarinankertoja. Hannu Saha. Pelimannina Isosaaren soittoa voi kuvata persoonalliseksi, hyvin emotionaaliseksi ja iskevän rytmikkääksi. Isosaarelle oli ominaista sormien voimakas kosketus kieliin. Heillä oli vara kuoria kerma päältä. Henrin ja Kuisman joukkueeseen on toivotettu tasapuolisesti tervetulleeksi kaikki halukkaat pelaajat myös naapurikunnista. Voiton vei Palokan Riento. Lapsia! Perheitä! Suunnistus on yksilölaji mutta ei onnistu ilman vanhemman apua ja tukea
eViljon ovat ideoineet Kosila Digimedian Juha Erkkilä, Keski-Pohjanmaan Kulttuuriliitto ry:n SannaMaija Kauppi, Yhteisöklubi Sillan kuiskaajat Sirpa Nevasaari ja Henna Oikari, Keskipohjalaisten kylien Esa Erkkilä ja Keski-Pohjanmaan Liikunnan Petri Harsunen. Järjestelmän avulla yhdistykset voivat tiedottaa tapahtumistaan paitsi jäsenistölleen myös jäsenistön ulkopuolisille. Yhdistysväki kokoontui kolmanteen järjestöjen pyöreän pöydän tapaamiseen Veteliin viime tiistaina. eViljoa hallinnoi KeskiPohjanmaan liitto vastaten sen strategisesta suunnittelusta, koordinoinnista ja markkinoinnista. väliseksi ajaksi. Määttälältä. Hänellä on vahva järjestötausta muun muassa nuorisoseuratyössä. Taalerintehdas Oy on tehnyt vuokrasopimukset maanomistajien kanssa Li- makon alueelle. Hänen takanaan mukana rekisterin luomisessa olleet kulttuuriliiton Sanna-Maija Kauppi ja Kosila Digimedian Juha Erkkilä. –?Kaikille avointa yhdistysrekisteriä ei ole ollut aiemmin olemassa, vaikka yrityksiä rekisterin kokoa- miseksi on tehty monilta tahoilta, Juha Erkkilä muistuttaa. Tärkeintä on, että yhdistys itse täyttää aluksi tiedot rekisteriin. Se suunnittelee alueelle yhdeksän tuulimyllyn puiston rakentamista.. Vetelin Eläkeliiton paikallisyhdistys esitteli aktiivista toimintaansa ja sai muun järjestöväen huokailemaan ihastuksesta. 11.9.2014 9 eViljo kokoaa yhdistykset nut maakuntaneuvos Viljo S. Järjestötoiminta näkyväksi Eläkeliiton jäsenistö tapaa toisiaan muun muassa boccian, karaoken, tikkaamisen ja luontoliikunnan sekä hengellisten asioiden parissa. –?Lisäksi yhdistyksistä voidaan tehdä erilaisia ryhmittymiä aihepiirien perusteella. Siellä urheiluseurat voivat ilmoittaa esimerkiksi peleistään ja harrastajat voivat löytää sieltä tiedot helposti ja keskitetysti, Juha Erkkilä opastaa. Tapahtumaan osallistui noin 50 yhdistysaktiivia eri puolilta maakuntaa. –?Hankkeella kehitetään omaishoitajien jaksamista ja palveluita sekä vertaistukea, hän sanoi. Nyt jo urheiluseurat on koottu omaan Aitio-palveluun, joka löytyy KP24sivulta. PERHONJOKILAAKSO Vuokko Lahti Jo kauan on kaivattu sähköistä yhdistysrekisteriä, josta alueen yhdistykset löytyisivät helposti hakusanoilla. Koska oltiin koolla emäntäkoululla, hän muistutti, että myös sen on aikoinaan laittanut alulle yhdistys, joka oli huolissaan elintarvikeomavaraisuudesta ja naisten koulutuksesta. eViljoa esiteltiin Vetelissä Keskipohjalaisten järjestöjen pyöreä pöytä -illassa viime viikon tiistaina. Muun muassa yhteisöklubi Sillan kuiskaaja Sirpa Nevasaari kertoi keskipohjalaisten järjestöjen pyöreän pöydän tapahtumassa sähköisestä yhdistysrekisteristä, eViljosta. Kotisivunäkymän tapahtumat ohjautuvat automaattisesti KP24-tapahtumakalenteriin ja tätä kautta koko maakunnan ja median tietoisuuteen. –?Moni on ollut huolissaan demokratiasta ja maaseudusta EU:hun liittymisen jälkeen. Nimensä eViljo on saa- Sähköisessä yhdistysrekisterissä voi tehdä hakuja asiasanojen perusteella. Nyt tällainen on luotu ja mikäli yhdistykset jaksavat päivittää sinne tietonsa, ovat ne kaikkien löydettävissä ilmaiseksi. Perhonjokilaakso . Vetelissä keskityttiin erityisesti pohtimaan, mikä on yhdistysten rooli ja näkyvyys. –?Jollekin se voi olla suuri määrä, mutta me haluaisimme tavoittaa vielä laa- jemman osan jäsenistöstämme tekemiseen mukaan, sanoi puheenjohtaja Pauli Väliverronen. PERHONJOKILAAKSO Kolmas keskipohjalainen järjestöjen pyöreä pöytä kokoontui Vetelissä viime viikon tiistaina. Hän kertoi kolmivuotisesta OmaisOiva-hankkeesta, johon yhdistys on saanut raha-automaattiyhdistykseltä rahoituksen. Järjestävä kunta saa itse vaikuttaa merkittävästi teemaan, jota tapaamisessa käsitellään. Keski-Pohjanmaalla on patentti- ja rekisterihallituksen tietojen mukaan noin 4500 yhdistystä. Perhonjokilaakson omaishoitajien toiminnasta kertoi puolestaan Maija-Liisa Pulkkinen. Muun muassa Vetelissä tuomaritorni, jahtimaja ja manttaalimaja on rakennettu tällaisilla rahoituksilla, Jussi Torppa sanoi. Lisäksi hankkeeseen liittyen pidetään yleisötilaisuus 1.10. Perhon kunnanhallitus asetti Limakon tuulipuiston osayleiskaavan ylei- sesti nähtäville 11.9.-12.10. eViljo on yhdistysten kohtaamispaikka, jossa yhdistykset voivat myös löytää toisiaan ja luoda omat kotisivut. Kokoontumisilla halutaan koota ja verkostoida yhdistysten toimijoita koko maakunnan alueelta. Tapaamisessa pohdittiin yhdistysten roolia ja näkyvyyttä. Yhdistyksen jäsenmäärä on 550 ja aktiivisia talkoolaisia muun muassa Kemoralla kilpailuvii- konloppuisin on lähes sata. Seuraava järjestöjen pyöreä pöytä järjestetään ensi vuonna Perhossa kunnan ja Keski-Pohjanmaan liiton yhteistyönä. Sen jälkeen vuosittain Viljon päivänä tammi- kuun lopulla yhdistykselle tulee muistutus tarkistaa, ovatko tiedot ajan tasalla. Jos etsii vaikkapa purjehdusseuroja, voi laittaa hakusanaksi purjeveneen ja saada osumia purjehdusseuroista ja löytää näin mukaan toimintaan. –?Tämä on yhtenäinen ja helppo tiedotuskanava, vakuuttaa teknisestä puolesta vastanneen Kosila Digimedian Juha Erkkilä. Talvella ehkä jo tehdään perustuksia tuulimyllyille PERHO Mikäli osayleiskaava Limakon tuulipuistolle ete- nee suunnitelmien mukaisesti, neljän kuukauden päästä Perhossa saatetaan jo tehdä perustuksia tuuli- myllyille. Lisäksi yhdistyksille kerrottiin näkymisen mahdollisuuksista paikallislehdessä sekä sähköisestä eViljo-yhdistysrekisteristä ja sen suomista mahdollisuuksista. –?Aluksi me toimimme moderaattoreina ja tarkistamme, että tiedot menevät oikein, mutta jatkossa vastuu tietojen ajantasaisuudesta ja muustakin tiedottamisesta on yhdistyksillä itsellään, muistuttaa Yhteisöklubi Sillan kuiskaaja Henna Oikari. Tosiasiassa moni yhdistys on EU-rahoituksella voinut kehittää toimintaansa. Tapahtuman avannut Vetelin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jussi Toppa muistutti, että järjestötoiminta on tärkeä osa suomalaista demokratiaa
Juhlassa neljä ravialan toimijaa nostettiin esille. Kimmo Tunkkarilla sen sijaan alku- kaudesta hyviä sijoituksia, kolmosia ja nelosia, mutta viimeisen kisaviikonlopun vastoinkäymiset verottivat niitä. Molemmat miehet joutuivat keskeyttämään yhden osakilpailun, mutta AriPekka Sillanpää ajoi kaksi ratkaisevaa voittoa ja jätti Jouni Haviselle kakkossijat. Vastaus oli tyly; hevosalan koulutusta kyllä tullaan aloittamaan, mutta jossain muualla kuin Kaustisella. Kaustislaiset eivät vastaukseen tyytyneet vaan ryhtyivät hankkimaan koulutuspaikkaa, liikkeelle lähdettiin työllisyyskoulutuksesta ja vähitellen toiminta vakiintui ja vakinaistui. Hän luetteli hevosalan numerotietoa; Suomessa on 75?000 hevosta, ne työllistävät noin 15?000 ihmistä ja tal- Rainer Björkroth (vas.), Veli-Erkki Paavola, Tuomas Pakkanen ja Janne Ranta-Krenkku kertoivat kokemuksiaan hevosalan koulutuksesta. Töitä on tarjolla, mutta alan taloustilanne ei nyt ole kovin hyvällä mallilla. Koulutuksen kesto ja ammattinimike on vuosikymmenten aikana jonkun verran vaihdellut. –?Hevosala vaatii intohimoa. Nikula on ainoa ravialan koulu ja siinä on myös sen vahvuus. Myös koulutusyhtymän johtaja Liisa Sadeharju ilmoittautui myös ravialan ihmiseksi. Rainer Björkrothilla ja VeliErkki Paavolalla on talli ja molemmat ovat ns. Hevosalalle tärkeää on rahapelien tuotto, mutta sillä rintamalla ei mene kovin hyvin. Raviopistolla on tehty monia asioita ennen muita, esimerkiksi juuri huomioitu koulutuksen työelämälähtöisyys. Myös koulutuksen taso on ollut hyvä, sen on osoittanut esimerkiksi menestys taitaja-kilpailuissa. –?Tilanne on haastava, mutta myönteistä on se, että perustuote on kunnossa. Raviurheilu on Lintilän mielestä valitettavan vahvasti ravipelien varassa ja näyttää siltä, että taloustilanteen heiketessä pelaamisen määrä säilyy ennallaan, mutta kertapanoksen koko pienenee. Lintilä oli varma, että ensi keväänä nimitettävä uusi hallitus palauttaa arpajaisveron aikaisemmalle tasolleen. Raviopisto toimii KeskiPohjanmaan koulutusyhtymän alaisuudessa ja osana luonnonvara-alan koulutusta. Hän kävi loppuun saakka tiukkaa kisaa toiseksi tulleen Vaasan UA:n Jouni Ha- visen kanssa. Hevosala on maaseudun elinkeino ja esimerkiksi peltopintaalasta yli 100?000 hehtaaria käytetään hevosten hyväksi tavalla tai toisella. Tällä hetkellä hevosalan koulutukseen Keski-Pohjanmaalle tulee 80 prosenttia opiskelijoista muualta. Puoli vuotta koulutusyhtymän luonnonvaraalan toimialapäällikkönä toiminut Hanna-Mari Laitala kiitteli raviopistoa hyvästä ennakoinnista. Se on yksi peruste kehittää ja huolehtia hevosalan koulutuksesta. Raviopisto toimii raviradan yhteydessä ja hevosenhoitajaksi kouluttautuvilla on harjoittelupaikkoja radan yhteydessä olevilla talleilla. Vuonna 2012 valtio korotti arpajaisveroa neljänneksellä, se vei raviurheilulta kaksi miljoonaa euroa. Myös cupin kolmossija tuli Vetelin UA:lle, Tomi Kiiskilälle. 11.9.2014 . Erityisen monelta taholta kiiteltiin koulutuksen ja työelämän läheisiä suhteita. Seurakaveri Kimmo Tunkkari joutui keskeyttämään kilpailulähtöjä konerikon vuoksi, mistä hän sai miinuspisteitä, jotka laskivat hänen sijoituksensa seitsemänneksi. Keski-Pohjanmaalla on koko maan he- Koulutuspäällikkö Sirpa Puusaari otti vastaan raviseuran ja hevosjalostusliiton lahjan. –?Meidän koulutuksen järjestäjien tehtävänä on saada alalle opiskelijoita, jotka pystyvät ja jaksavat sitoutua, tiivisti Hanna-Mari Laitala. Liisa Sadeharjun laskelmien mukaan väestöön suhteutettuna Keski-Pohjanmaalla on enemmän hevosia kuin muualla Suomessa. Ilman sitä ei alalle kannata hakeutua, vakuutti Hanna-Mari Laitala. Onnittelupuheessaan Aarre Virkkala muisteli kuinka kaustislaiset kävivät esittämässä Hippoksen johdolle hevosalan koulutuksen aloittamista Nikulassa. Liisa Sadeharju kehui raviopiston yhteistyökykyä. Mika Lintilän mielestä hevosalan koulutusta on kehitettävä ja keskitettävä. vosista neljä prosenttia ja asukkaista 1,5 prosenttia. Ammattivalmentajien ja tallien kanssa on ollut paljon yhteistyötä. Tomi Kiiskilä on ajanut tasaista sarjaa, ollut viides, kuudes tai seitsemäs sekä loppukaudesta ajanut neloseksi ja kolmanneksikin. Hippoksen terveiset toi järjestön puheenjohtaja kansanedustaja Mika Lintilä. Ja on ala vaativa muutenkin. Lisäksi mukana ovat olleet kahdeksanneksi sijoittunut Jani Hotakainen, yhdeksänneksi sijoittunut Aleksi Klemola, Janne Juhola, Tero Kiiskilä, Petri Hänninen ja Kai Kiiskilä. Aikaisemmin hän on ollut hevosenpuolikaan omistaja, mutta myynyt sen. Opiskelijoita ohjataan muulloinkin kuin virka-aikana. Myös opiston henkilökunnalle hän osoitti kiitoksensa; työtä on tehty ahkerasti ja sitoutuneesti ja myös siellä on tekijöissä intohimon paloa. Veteliläislähtöinen on myös mukana ollut, KauhUA:ta edustanut Juha Korpela.. Lintilän mielestä Kaustisen ravikoulu on maantieteellisesti hyvällä paikalla ja jatkossa kannattaisi huomiota kiinnittää aikuiskoulutukseen. Cupin viimeinen viikonloppu Alastarolla kuitenkin ratkaisi. yhteistyövalmentajia ja tekevät yhteistyötä hevoskoulun kanssa muutenkin, ohjastaja Tuomas Pakkanen Siilinjärveltä ja kokemäkeläinen Janne Ranta-Krenkku taas ovat oppilaitoksesta valmistuneita, ja ovat edelleen alan töissä. Perhonjokilaakso 10 Ravikoulu tukeutuu vahvasti työelämään Hevosalan koulutusta on annettu Nikulassa 30 vuotta NIKULA Mauri Aho Hevosista ja hevosenhoitajista puhuttiin viime viikon perjantaina ennen ravien alkua lämpimin sanoin, kun juhlistettiin hevosalan koulutuksen kolmea vuosikymmentä. Yhteensä Vetelin UA:n kuljettajia on osallistunut cupiin kahdeksan. Raviseuran ja Keski-Pohjanmaan hevosjalostusliiton edustajat toivat juhlivalle oppilaitokselle lahjaksi Hanssi Paavolan maalaaman hevosaiheisen taulun. Kuluneen 30 vuoden aikana Nikulasta on valmistunut yli 600 oppilasta, joista pääosa on hevosenhoitajia. Ari-Pekka Sillanpää on MiniTonnin mestari VETELI Vetelin Urheiluautoilijoiden Ari-Pekka Sillanpää on voittanut tämän vuoden MiniTonni -cupin. leja on noin 16?000. Työnjako on nyt sellainen, että Perhossa koulutus painottuu ratsastukseen, Kaustisella ravihevosiin. Hippoksessa tilanne on havaittu ja siellä on aloitettu kehittämistyö. Nyt hän on Wallesmannin osaomistaja
Aino- Leipähäkki keittiön katossa on yksi Heidin aarteista. Päivät täyttyvät arjen puuhista, lasten kouluunlaitosta, päiväunista ja koulupäivän jälkeisistä askareista. Se on rakennettu seitsemän vuotta sitten. Kaappi, joka ostettiin huutokaupasta, osoittautuikin olevan lasten isomummun lapsuudenkodista. –?Läheskään joka illalle ei ole menoja, vaan olemme paljon kotona, Heidi Björkbacka sanoo. –?Tytöilläkin on haalari, että he voivat olla mukana seuraamassa mehiläisiä. backa sanoo. –?Osa koirista on vanhoja ja viimeisimmän venäläisen Felix nukkuu vielä vanhempien makuuhuoneessa, mutta sängynpäälkoiran ostin kirpparilta kah- le on koottu hänen vaatteitaan ja muistojaan. –?Yleensä lapset muistavat, mihin saa koskea ja mihin ei. Juha ei niinkään välitä tavaroiden paikoista, vaan antaa minulle vapaat kädet sisustaa, Heidi Björkbacka sanoo. Ompeleminen kuitenkin on mieluista. Kokkolaa kauempana käyn harvoin. Lumi on jo itsekin osallistunut huoneensa sisustukseen. Siihen voi ripusastaan äidin aamulla esille taa ihan mitä tahansa. Lumi on aloittanut vastikään seurakunnan päiväkerhon ja baletin. Tavaroita hän löytää kotinsa piristeeksi milloin kirpputorilta, milloin netistä, milloin marketista. Bea ja Matilda käyvät showtanssissa ja ammuntaker- hossa. Koska hän on ollut vuosia lasten kanssa kotona, hän tykkää laittaa kotiaan sellaiseksi, että viihtyy siellä. Lapsilta ja heidän leikeiltään kiellettyjä ovat muun muassa olohuoneen ja keittiön välissä olevan antiikkipiirongin päällä olevat posliinikoirat. –?Iltapäivisin kyläilemme, käymme kaupassa tai kirpparilla, lasten kavereita käy tai käydään leikkipuistossa. –?Tykkään koristeista ja kruusatusta, mutta niiden vastapainoksi pitää olla suoraa ja sileää. Facebookissa on muutama hyvä kirppis ja lähialueella kirppistelen ahkerasti. 11.9.2014 11 Kruusausten vastapainona oltava suoraa ja valkoista Heidi Björkbacka tykkää tehdä asetelmia kauniista esineistä. –?En yksin hanki mitään isoja huonekaluja tai tavaroita, mutta pieniä ja koristeita sitäkin enemmän. Tämä oli hyvä mehiläisvuosi. Tänä kesänä pihapiirissä ovat kavereina olleet myös kaksi kesälammasta, Claudia ja Diana. Joissakin huoneissa tapetit on jo vaihdettu uusiksi, ja yläkerta rakennukseen on tehty viime talvena. Juha Jylhä hankki pesän keväällä ja kesä on seurattu mehiläisten elämää. Perheen yhteiseksi harrastukseksi ovat muodostuneet mehiläiset. Vastikään kaksi vuotta täyttänyt Felix ei vielä sisustamisesta juuri piittaa. Se oli löytö! Vaikka koti on kaunis ja yksityiskohdat mietittyjä, mikään museo tai vit–?Olohuoneessa kuljetaan ruokien kanssa ja riini se ei ole, vaan lapset saavat leikkiä va- talossa eletään tavallista arkea, Heidi Björkpaasti. della eurolla. ottama pandakarhu-talja on esine, jonka hän haluaa pois leluhuoneestaan. –?Bean kanssa esimerkiksi käytiin kovaa vääntöä tapeteista, koska hän olisi halunnut koko huoneeseen leopardikuvioiset tapetit. Lapsilla ei ole vielä paljoa kodin ulkopuolisia harrastuksia. Arkea lasten kanssa Perheensä rautakaupassa työskentelevä Juha Jylhä tekee pitkiä työpäiviä ja on usein iltaisin ja viikonloppuisin metsällä. Hän ei voi sietää oranssia, eikä juuri vihreääkään muuten kuin kasveissa. Heidi Björkbackalle sisustaminen on elämäntapa VIRKKALA Vuokko Lahti Kaustislaistuneelle Heidi Björkbackalle sisustaminen on tapa elää. Saimme valtavan määrän hunajaa, 54 kiloa. Heidi Björkbackan ja hänen puolisonsa Juha Jylhän sekä perheen neljän lapsen koti on kaunis keltainen puutalo Kalevintanhuan perukalla. Heidi Björkbacka on koulutukseltaan vaatetusalan insinööri, vaikka ei ole päivääkään alan töitä tehnyt. Toisena päivänä tykkään toisenlaisesta ja toisena päivänä saatan kantaa saman esineen pois silmistäni tai vähintäänkin vaihtaa sen paikkaa, hän kuvailee. Mukaan pääsevät hetkittäin myös lapset, Felix innokkaimpana. Koti & arki Perhonjokilaakso . Tyttäret Matilda, 9, Bea, 6 ja Lumi, 4, osaavat jo esittää omia toiveita huoneisiinsa. Perheellä on myös Putte-koira, jota isä käyttää metsästykseen sekä kaksi kissaa Mirri ja Robin.. Kodin sisustaminen on asia, jota Heidi Björkbacka tekee yhdessä lasten kanssa. Muutoin suuret linjat ovat säilyneet. Heidi Björkbacka ja lapset Matilda (oik), Bea (vas.), Lumi ja Felix Jylhä vierailevat usein yhdessä kirpputoreilla. –?Jos esineet eivät sellaisenaan miellytä, tuunaan niitä maalaamalla tai vaikka tarroilla. Ne ovat pysyneet kotipihalla vaikka ovatkin siinä vapaina. Illalla syödään ja tehdään jotain kotona. Parhaiten hänen silmäänsä miellyttävät ruskean, harmaan ja valkoisen sävyt
040 5085 121. VANHAT POIS & UUDELLE TILAA! VerhoAle kapat 25-40% –30% Avoinna to-pe 10-17, la 10-13 13.10. Vaikka talo Kiss on valmis ja sitä sen yleisölle avoim viime lauantaina, silti lopu. Kohdattuaan vaimonsa Teean, o.s. Osoittautui, että paikka oli Teean isän kotitalon vanhoja maita, jotka on myyty jo moneen kertaan eteenpäin. Kuistitlta tullaan eteiseen, joka avautuu olohuoneeksi ja josta mennään myös hulppean isoon kodinhoitohuoneeseen. Aluksi oli tarkoitus, että Teea osallistuu rakennustyömaalla siivoamiseen, mutta koska lapset Akseli, 6, ja Malviina, 7, olivat kuitenkin hänen hoidossaan, oli parempi, että he kävivät vain katsomassa työmaalla, miten hommat edistyvät. Täällä säilytämme kaikkien käyttövaateetkin, Teea Kinnunen esittelee. –?Vintti on valtava, sillä se on täyskorkea, kuten kaksfooninkisissa pohjalaistaloissakin aikoinaan, Elias Kinnunen sanoo. 35,Pitsineulostunika............... Sähkö- ja putkimiehinä on käytetty alan yrittäjiä. Hietaniemi, tuo haave alkoi kuitenkin hiljalleen muuttua. Vaikka pariskunnan talomakua aluksi saatettiin ihmetellä ja varsin- kin vanhempi ikäpolvi kummasteli terassien ja parvekkeiden puutetta, innostuttiin tehtaallakin aihepiiristä niin paljon, että nyt Jetta-Talo Oy on lanseerannut kokonaisen pohjalaistalomalliston. 78,Pitsimekko...................... Koti & arki 12 Inspiraatiota & ideoita 11.9.2014 . Suunnittelun pohjana käytettiin pohjalaistalojen mittoja ja ulkonäköä, joita Teea oli tarkkaillut sekä ajellessaan Pohjanmaalla että erilaisista blogeista, joissa ihmiset kertovat talojensa remontista. Sisältä talo on täysin nykyaikainen myös huonejärjestykseltään. Siinä on viidet ikkunat pitkällä sivulla. Elias Kinnunen on rakentanut paljon itse, mutta apuna ovat olleet rakennusyrittäjänä työskentelevä isä, veljet sekä paljon muuta talkooväkeä. Paitsi tontin ni tenhuoneiden sis perheen viehtym nin lastenkirjojen viinan huoneessa Pitkätossu -aihep puolestaan seikka kanoissa Vaahtera Teea-emäntä it pohjalaistalon em tiä pohjalaiskort muassa muistute kans pärjää, kun t minä sanon”. Teea Kinnunen työskentele JettaTalo Oy:ssä markkinoinnissa mainospuolella. Voltintie 16, Evijärvi p. Kodinhoitohuoneessa on tilaa pyykinpesulle ja vaatehuollolle se le. Eliaksel totalli, josta siitäki teisen näköinen, keltaiset ovet. Nyt pariskunta lapsineen asuu upouudessa kaksikerroksisessa pohjalaistalossa Perhon Möttösessä, Kivijärventien varrella ja Eliaksenkin on helppo allekirjoittaa, että kyllä tämä on unelmakoti. –?Minulle oli tärkeää, että saan ison kodinhoitohuoneen. –?Ikkunoiden paikat määräävät aika paljon kuitenkin myös sisällä. 49,Kerrostunikoita................. Äidin apuna on Malviina. Yksi ikkuna esimerkiksi on aivan väliseinän vieressä, Elias Kinnunen sanoo. Navetta auki klo 10-22. Heille luonteva vaihtoehto oli lähteä itse suunnittelemaan talopakettia, joka näyttää vanhalta pohjalaistalolta. 050-3433408 Vuokko Lahti Syksyyn saapunut paljon kivaa uutta! Tunikoita.......................... Talo sijaitsee Jylhän kylällä, Kivijärventien varrella. Ensimmäisiä kuvia talosta piirreltiin vuoden 2013 kevättalvella. Myös Elias Kinnunen on tehtaan palveluksessa talotoimituksista vastaavaana. Myös omasta taloprojektistaan Teea on pitänyt blogia. He saivat kuitenkin ostettua tontin, joka lohkomisen yhteydessä nimettiin Kissankulmaksi. Akselin huoneen verhoissa seikkailee Vaahteramäen Eemeli. Perhonjokilaakso Haaveiden täyttymys Vaikka upouusi pohjalaistalo on valmis, rakentaminen tuskin Kissankulmassa loppu MÖTTÖNEN Hienopuuseppä Anne Salo Ullava, p. 61.90 Laurien ihanat joustohousut, koot 36-56 Tarjouspaitoja................... Yläkerrassa on kolme makuuhuonetta, joista yksi on niin iso, että sen voi tarvittaessa jakaa kahdeksi huoneeksi. –?Kyllä tällainen perinteisyys viehättää muitakin, Teea Kinnunen uskoo. 040 771 4179 Anita Koo Navetassa tapahtuu! Kinnulalaissyntyinen Elias Kinnunen oli aikoinaan ajatellut, että hänen haaveidensa koti on yksikerroksinen ja L-kirjaimen muotoinen talo. Ilman sitä tämä ei olisi ollut kesäkuussa muuttovalmiina, Elias Kinnunen kiittelee. Perhe on muutta kesäkuussa ja ain harmittelee, on se sinne kirkonkyläl kavereita on kuite kun hän aloitti ko –?Synttäreillä ol töä, mutta yksi ei viina kertoo. Kun Kinnuset alkoivat etsiä tonttia unelmatalolleen, heidän katseensa kiinnittyi kyseiseen pellonlaitaan ja pikkumetsikköön. 040 7651 066 Verho- ja Mattotalo 12 vuotta! SYNTYMÄPÄIVÄKAHVITUS 19.9. Mielikuva omasta kodista ja vaatimuksista on saanut rauhassa kypsyä, Teea Kinnunen sanoo. Talon perustukset on tehty korkeiksi verrattuna muuhun maastoon ja talon räystäskorkeus on kuusi metriä ja harjalla korkeutta on kahdeksan metriä. Eliaksen veli Aleksi työskentelee tehtaalla suunnittelupäällikkönä ja piirsi pohjaratkaisun yhdessä Teean mielikuvien ja toiveiden pohjalta. –?Talkootyöstä ei voi kyllin kiittää. –?Olen jo yrittä aittaa tähän tonti saada semmoine Teea Kinnunen lu –?Niin että rakent kin loppuu ikinä, Talvella perhees tytään muihin as vauvan on määrä lukuun vaihteessa www.pohojalaist SYKSYN UUTUUDET ovat saapuneet, tule ja ihastu! Pe 19.9. 75,Mekkoja............................. –?Asuimme silloin sisareni perheen naapureina rivitalossa, joten kyllä useamman kerran lapset saivat olla heillä hoidossa, jos minuakin tarvittiin raksalla, Teea Kinnunen kiittelee. pe19.9. –?Oli mahdottoman hyvä, että emme lähteneet heti yhteen mentyämme rakentamaan, vaan asuimme ensin rivitalossa. Makuuhuoneesta on mahtavat näköalat, Elias Kinnunen esittele Ulkoa Kissankulman talo näyttää aivan kaksifooninkiselta pohjalaistalolta, vaikka se on uudistuotantoa. Puut tontilta raivattiin viime syksynä näihin aikoihin ja talopaketti saapui jo marraskuussa. Kinnusten talo on 13 metriä pitkä ja kahdeksan leveä. 59,Jakkuja............................ alkaen avoinna joka arkipäivä 10-17, siitä lähtien Navetalla tavattavissa myös sisustusalan opiskelija. Kinnusten yläkerrasta on myös hui- keat näkymät. Kaikista normaalihintaisista matoista juhlapäivänä –20% ja kaikki kankaat –10% Tervetuloa katsastamaan syksyn uutuudet www.verhojamattotalo.. 10,- Kankaissa paljon uutta ja edullista! • Verhokankaissa • Trikookankaissa • Vahakankaissa • Puuvillakankaissa Vetelin V t li P Pala ja Tekstiili Avoinna: Ma-pe 9-17, la 9-14, 9-14, p. • puh. Teean haaveiden kodiksi paljastui uudisrakennettu pohjalaistalo?–?kaikkien niiden vanhojen, jo purettujen kunniaksi rakennettu. Se oli Teean toive
Myöskään sunnuntaisin meillä ei rakennettu, vaan sunnuntai on päivä, jolloin maataan yhdessä läjässä ja laiskotellaan, Elias Kinnunen sanoo. Energistä meininkiä hyvässä hengessä luonnon keskellä. SUMOPUVUT J-Games kä niiden säilytykselKeittiö on moderni ja nykyaikainen. ssä kuitenkin keskiioihin, sillä uuden syntyä marras-joua. Arki on hirveätä juoksua Teea ja Elias Kinnunen myöntävät, että työssäkäyvien vanhempien ja kahden pienen koululaisen arki on kiireistä. 13 Sauli Puumala 0400 761 915 - Sora-auto 0400 366 987 Puumalantie 148, 69600 Kausitnen Teea ja Elias Kinnunen sekä lapset Malviina ja Akseli viihtyvät kodin olohuoneessa. Onneksi uusia enkin löytynyt heti, ulun Möttösessä. KIINTEISTÖHUOLLON MONIPALVELUT imessä, myös lassustuksessa näkyy mys Astrid Lindgren maailmaan. Maansiirto ja Kuljetus Sauli Puumala sankulman tontilla esiteltiin 180 ihmimessa tilaisuudessa , ei rakentaminen lla on työn alla auin on tulossa perinpunaiset seinät ja Kaivuut Perustukset Maa-ainesten toimitukset ja myynti Rahti- ja lavettikuljetukset Kaivinkonetyöt: kaivuut erikokoisilla kaivinkoneilla, 8 tonnin kumitelakaivinkone ja isompia kaivinkoneita änyt etsiä sopivaa ille ja sitten pitäisi en riukuaita ja..., uettelee. i jo seitsemän tytkyllä päässyt, Mal- Keittiökaappien sekä väliovien maalaukset ja korjaukset T:mi P.Tiaskorpi 0400 654 377 • Halsua • tmipt@kase.. Haluatko irtiottoa arjesta. Sen jälkeen järjestetään keittiötä ja pestään vähän pyykkiä ja sitten saakin jo ruveta laittamaan lapsia iltapalalle ja nukkumaan, Teea kertoo. PAINTBALL . 040 843 7059 www.jgames.?. Heillä on reilun kahden kilometrin koulumatka, joten yksinään heitä ei voi tien päällle laittaa. –?On se välillä hirveätä juoksua. Aamut varsinkin ja iltapäivät. Nuken nukutuspuuhissa Malviina. Lastenhuoneiden tapetit ovat veikeät. Kortjärventie 615, Teerijärvi p. –?Vaikka heti ruvetaan ruoanlaittoon, ruoka on valmista vasta puoli kuuden maissa. Tähän tarpeeseen oikea ratkaisu löytyy Teerijärveltä! . Mala on paljon Peppi piiriä ja Akselilla ailee verhoissa ja laamäen Eemeli. se on vahvistanut männän identiteeteilla, jossa muun etaan, että ”mun tekee vain niinkuin - kiinteistöhuollot - ulkoalueiden hoito Nyt on kattojen ja - ulko- ja sisämaalaukset - remontit ulkona ja sisällä rännien puhdistusten - pihalaatoitukset aika! Soita! - siivouspalvelu - peltikattojen pesut ja maalaukset Marko 045-631 2250 marko.leppaniemi@pp1.inet.. Ainoastaan viikonloppuisin vain jää aikaa olla ja tehdä yhdessä, Elias Kinnunen sanoo. Lapset ovat yleensä nukkumassa yhdeksään mennessä, minkä jälkeen vanhemmille jää aikaa jutteluun ja omaan tekemiseen. Työt molemmat vanhemmat kuitenkin yleensä lopettavat neljältä ja toinen hakee koululaiset iltapäiväkerhosta. Pariskunnasta toinen, useimmiten Teea menee töihin vasta yhdeksäksi, jotta saa huolehdittua eskarilaisen ja ekaluokkalaisen kouluun. 11.9.2014 Koti & arki Inspiraatiota & ideoita uu HUONEKALUJEN KUNNOSTUKSET anut uuteen kotiin noa, mitä Malviina e, että serkut jäivät lle. talo.blogspot.com ee. –?Rakentamisaikanakin pyrimme, että puoli kymmeneen mennessä illalla lopetan ja tulen kotiin. taminen meillä tusElias myöntää. Perhonjokilaakso
Ruutuaika tarkkailuun! Kännykkä kuormittaa lasta siinä kuin isommatkin toosat PERHONJOKILAAKSO Vuokko Lahti Kouluterveydenhoitajia huolettaa lasten ruutuajan määrä. Kun kanervakeitos on kylliksi kiehun nervat siivitään vedestä pois ja langat taan värikeitokseen tunniksi. Kaustisella myydään paljon alkoholia, mutta myos huumeiden käytön lisääntymisestä on viitteitä poliisin ja sosiaalitoimien tietojen perusteella. luokan oppilaista Vetelissä kymmenen prosenttia oli kokeillut laittomia huumeita. Muutenkin ruutuaika heikentää unen laatua ja vaikeuttaa unen saamista iltaisin. Koti & arki 14 11.9.2014 . –. Syitä ja taustoja emme ole selvittäneet enkä omasta puolestani osaa perustella tuloksia tarkemmin, Taina Lehtonen sanoo. Vasta sitten on varsinaisen värjäämisen vuoro. –?Me päädyimme värjäämään kanervalla, koska siitä saadaan helposti kirkasta keltaista väriä.Haluamme tosin tehdä vihreää, joten käytämme lisänä kuparisulfaattia, Aino Kemppainen kertoo. –?Nettikiusaaminen on myös ajankohtainen asia, johon on hankalampaa puuttua kuin esim. Sen sijaan peruskoulun 8. –?Pääsääntöisesti ateriarytmit. Kaustisella myös lukiolaisten elintavat ovat usealla osa-alueella valtakunnallisia keskiarvoja huonommat. Lukion asuntolan kuntoa ja viihtyvyyttä olisi parannettava. luokkien oppilaiden elintavat ovat Kaustisella paremmat kuin koko maassa keskimäärin. Kunnan hyvinvointikertomuksessa tämän arvellaan selittyvän osaltaan sillä, että lukioon tullaan opiskelemaan muualta ja asuntolassa asuminen poikkeaa kodinomaisesta asumisesta. Viime lauantaiksi he kutsuivat pari muuta naista kaverikseen sekä Susannan anopin, Aino Kemppaisen Viita- saarelta opastamaan värjäyksessä. Päihteiden ja huumei- den lisääntynyt käyttö ja kokeilu herätti paljon keskustelua. He muistuttavat, että yhä edelleen on voimassa suositus, jonka mukaan koululainen saisi olla ruudun parissa enimmillään kaksi tuntia päivässä. Ei hätäisen käsityöläisen hommaa Villanvärjäykseen saa helposti kulumaan kokonaisen päivän VETELI Vuokko Lahti Villojen värjäys kasviväreillä vaatii kärsivällisyyttä. Viime vuonna tehdystä kouluterveyskyselystä käy ilmi, että Kaustisella jopa 23 prosenttia lukioikäisistä on kokeillut laittomia huumeita vähintään kerran. Sen sijaan 8.9. Yläkoululaisilla ja lukiolaisilla näkyy jo väsymystä ja yöunet saattavat jäädä lyhyiksi, kun katsotaan telkkaria myöhään tai ollaan tietokoneen tai puhelimen äärellä. –?Alakoululaisilla unirytmit ovat ihan hyvällä mallilla. –?Tulokset olivat yllätyksiä. Hän toivoo kotona myös opas- tusta nettikäyttäytymiseen. fyysiseen kiusaamiseen. –?Asuntolassa olisi hyvä olla valvontaa ja tarpeellista olisi opastaa itsenäistyviä nuoria muun muassa ruoanlaitossa, siisteydessä ja arkirytmin noudattamisessa. Kaustisella on vähän humalaan juovia, tupakoivia sekä huumeita kokeilleita yläkouluikäisiä. Kaustisen lukion henkilöstön keskuudessa päätettiin heti puuttua asiaan. Saman huolen jakaa kouluterveydenhoitaja Terttu Alanko Vetelissä. Myös humalahakuinen alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat lukio-opiskelijoilla koko maata selvästi yleisempiä. –?Jos pelaa useita tunteja iltaisin, sen huomaa keskittymättömyytenä koulussa ja väsymyksenä sekä erilaisina oireina. Hän sanoo, että netistä löytyy paljon hyödyllistäkin tietoa ja kouluissa netti on tarpeen myös opetuksessa. Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset ovat olleet kasvussa Kaustisella vuodesta 2009 lähtien. Perhonjokilaakso Huumeet huolena Nuorten kokeilujen määrä kasvussa jokilaaksossakin PERHONJOKILAAKSO Vuokko Lahti Perhonjokilaaksossa nuorten huumekokeilut ovat yleistyneet roimasti. Edellisessä vuoden 2011 kyselyssä Vetelissä huumeita ei ollut kokeillut kukaan. Vanhempien olisikin hyvä aika ajoin tarkistaa, mitä lapsi tekee netissä ja tarkistaa lapsen kaverilistaa esimerkiksi Facebookissa. Kännykän käyttöä on hankalampi kontrolloida. Myös unirytmi on tärkeää. Musiikkilukiolla kouluterveyskyselyn tulokset on käsitelty viime keväänä niin opettajainkokouksessa, laajennetussa opiskelijahuoltoryhmässä kuin oppilaskunnankin kanssa. ja 9. Tämä prosenttiosuus on samaa luokkaa kuin valtakunnassa keskimäärin, mutta korkeampi kuin maakunnassa keskimäärin. Musiikkilukion oppilaista 23 prosenttia on kokeillut huumeita, kun koko maan keskiarvo on 13 prosenttia. Vetelissä vastaavassa ikäluokassa huumekokeiluja on noin neljällä prosentilla, mikä on selkeästi alle maan keskitason. –?Lankoja ei keitetä, vaan lämpöt täisi olla noin 90 astetta. Veteliläiset Susanna Suomela ja Jaana Tainio olivat suunnitelleen villalankojen värjäystä jo vuosia. –?Vaikka kymmenen prosenttia voi näissä tutkimuksen otantamäärissä olla vain viisi henkilöä, on sekin liikaa, hän sanoo. –?Vetelikin alkaa olla siis nuorten huumekokeiluissa valtakunnan keskitasolla, vaikka olemme pieni maalaispitäjä, kouluterveydenhoitaja Terttu Alanko harmittelee. Käsittelemme huolen aiheita ja ennakoivia toimenpiteitä pikimmiten yhdessä opiskelijahuoltoryhmän asiantuntijoiden kanssa. Langan ja värikeitoksen tava aina saman lämpöistä, Aino Kem nen opastaa. Nukkumaan pitäisi mennä ajoissa. Ensin täytyy kerätä värin raaka-aineet luonnosta ja sitten on keitettävä niitä vedessä useiden tuntien ajan, jotta väri irtoaa. Aktiivinen yhteistyö huoltajien kanssa on myös tärkeää, sanoo musiikkilukion rehtori Taina Lehtonen. Kaustisella lukioikäisistä huumeita on kokeillut useampi kuin maassa keskimäärin. Kaustisella huoli huumeista on nostettu myös kunnan hyvinvointikertomuksessa esille. Väri tarttuu kasti ja luonnonväreillä värjättäessä se yleensä hyvin ja kestää valoa. Avoin keskustelu lapsen kanssa tässäkin asiassa tärkeää, sanoo myös Tiina Kivinen. Riittävän yöunen määrä on toki yksilöllistä, mutta 9-10 tuntia yöunta olisi kuitenkin suotavaa, Tiina Kivinen sanoo. –?Yhteistyötä poliisin, sosiaalitoimen ja sivistystoimen kanssa tulee tehostaa entisestään. Hän on tehnyt elämäntyönsä käsityönopettajana. –?Kun ollaan tekemisissä villan kans tärkeää, että sitä ei siirretä kylmästä maan tai kuumasta kylmään, koska villa vanuu. –?Silti lähes jokaista oppilasta joutuu muistuttamaan kohtuullisesta ruutuajasta, joka olisi siis kaikilla välineillä yhteensä enintään kaksi tuntia päivässä. Aino Kemppainen on kokenut värjääjä. –?Tulokset on tiedostettava ja pyrittävä kaikin mahdollisin keinoin toimimaan ennakoivasti asiasta puhuen ja ulkopuolisia asiantuntijoita käyttäen. Hyvinvointikertomuksessa kannustetaan tehostamaan valistusta huumausaineiden haitoista. Muilla metallisuoloilla puretettaessa langan väriä saadaan muutettua, esimerkiksi kuparisulfaatti antaa langoille vihreän, ferrosulfaatti tumman ruskehtavan sävyn. Päihteiden käytön vähentämisessä ja päihdehaittojen ehkäisemisessä tarvitaan poliisin, sivistystoimen ja sosiaalitoimen välistä yhteistyötä ja valistusta, kunnan hyvinvointikertomuksessa muistutetaan. Terttu Alanko kannustaisi myös lapsia liikkumaan, sillä siitä saa fyysistä ja psyykkistä hyvää oloa, kavereita ja itsevarmuutta. Sosiaalitoimen palveluissa huumausaineiden käytön lisääntyminen on havaittu muutaman viime vuoden aikana ja tilanne voi pahentua entisestään, jos ongelmaan ei puututa tarpeeksi tehokkaasti, hyvinvointikertomuksessa muistutetaan. Älypuhelimet ovat myös koulussa käytössä, sanoo Kaustisen kouluterveydenhoitajana viime marraskuussa aloittanut Tiina Kivinen. Liikkumaton elämäntapa lisää myös ylipainoa, hän sanoo. Kouluterveydenhoitajat ovat iloisia siitä, että suurin osa perheistä pyrkii syömään vähintään yhden lämpimän aterian yhdessä. Myös yläkoulun ja lukion rehtori Tero Lahtinen patistaa vanhempia valppauteen siinä, mitä nuoriso tekee. Värjäystä varten villalangat puretetaan eli keitetään 90 asteisessa vedessä, johon on lisätty alunaa kymmenen prosenttia kuivan langan painosta. –?Vanhemmat pyrkivät rajoittamaan kotona ruutuaikaa, on pelipäiviä ja tietyt peliajat sekä tarvittaessa tietokonekieltoja
Raudan kanssa on oltava tarkkana, ettei tee langasta rautalankaa, sillä rauta kovettaa kuitua. Tarvittaessa ohjaan ja neuvon myös yhteiskunnan tarjoaman tuen piiriin. –?Kun lapsi saa osakseen huomiota, aikaa, rakkautta ja rajoja, vanhemmat voivat luottaa tehneensä parhaansa. Hän on nyt jo eläkkeellä, mutta tehnyt elämäntyönsä käsityönopettajana Viitasaarella ja Pihtiputaalla. Työssä painopiste on ennaltaehkäisyssä. –?Vanhempien työt ja perheen harrastukset ja muut menot aiheuttavat kiirettä. Perheohjaajaa voi pyytää avuksi myös lapsen iän mukanaan tuleviin haasteisiin, kuten vaikkapa uhmaikäisen käytökseen tai univaikeuksiin. Itseen satsaaminen tuo voimavaroja koko perheelle. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara ei kuitenkaan suostunut rahoittamaan vammaisten asuntolaa ja toimintakes- kusta niin kauas kunnan ydinkeskustasta, vaan edellytti, että rahoituksen saamiseksi asuntola ja toimintakeskus on rakennettava kirjaston ja pankin läheisyyteen. Varaa paikkasi 22.9. Lapset ja media sekä ikärajat ovat yhtenä aiheena myös tänään torstaina Vetelin alakoulun vanhempainillassa. –?Nytkin aloitan vielä tallukkakurssin Pihtiputaalla kansalaisopistossa. Se on paras suojakilpi lapsen elämässä ja kantaa pitkälle, aina aikuisuuteen saakka, hän lupaa. Toinen, mitä perheohjaaja painottaa, on vanhempien oman ajan tarve ja omien tarpeiden tunnistaminen. Tummaa ja mustaa haluttaessa värjäyksessä käytetään rautavihtrilliä eli ferrosulfaattia 1-2 prosenttia kuivalangan painosta. Kauppoja olisi hyvä haastaa siihen, ettei energiajuomia myytäisi alle 15-vuotiaille. Jalmiinakodin remonttia aletaan suunnitella uudelta pohjalta. Mikäli vanhempi kokee olevansa niin uupunut, että se heijastuu omaan käyttäytymiseen ja sitä kautta perheeseen, kannattaa pyytää apua esimerkiksi neuvolan perheohjaajalta. Kiireettömässä ilmapiirissä lapsi ennättää kertoa kuulumisensa, Tiina Kivinen sanoo. Kurssit ovat olleet valtavan suosittuja. Enemmän pitäisi olla aikaa pysähtyä ja antaa riittävästi aikaa lapselle ja nuorelle. Kaikille yhteiset ruokahetket eivät ole mahdollisia vaikkapa vuorotyön vuoksi. Kuntaesittelyjä tulossa lisää, seuraa ilmoittelua! n aetaa j i t h a Le eitton täysp lissä Vete. Työryhmän on tarkoitus selvittää, minkälaista remontointitarvetta Jalmiinakodilla on. Teemme sota-ajan jalkineita vanhoista ulstereista. 11.9.2014 15 Perheelle oman rytmin löytäminen tärkeää PERHONJOKILAAKSO Vuokko Lahti Viimeinkin valmista! Upeita vihreitä ja keltaisia lankoja värjäsivät Susanna Suomela, Veeti Kemppainen, Jaana ja Jannike Tainio, Aino Kemppainen, Raili Arkkukangas ja Taina Torppa. Terttu Alanko muistuttaa, että esimerkiksi ”edes yksi yhteinen ateria” -suosituksessa on kyse ravinnon lisäksi myös siitä, että lapset ehtisivät tulla kuulluiksi. Toivottavasti vanhemmat antavat omalla päihteettömyydellään nuorillehyvää esimerkkiä, Terttu Alanko sanoo. Neuvolan perheohjaajana Halsuan, Kaustisen ja Vetelin alueella työskentelevä Anne-Maarit Karhula pitää tärkeänä arjen voimavarana sitä, että perhe löytää omanlaisensa rytmin ja tavan elää. Jalmiinakodin remontti uudelta pohjalta PERHO ssa, on ä kuusilloin on olmppai- nut, kat laite- tila piu napae pysyy Lopuksi langat huuhdellaan jälleen suuria lämpötilavaihteluja varoen. Kuntaesittelyssä 25.9. –?Perheessä on isän ja äidin roolit ja ne korostuvat, mutta vanhemmat ovat myös yksilöitä ja on tärkeä muistaa huolehtia itsestään. Osa perheistä viettää paljon aikaa kotona ja perheen yhteisissä harrastuksissa ja osassa perheistä lapsilla voi olla paljon harrastuksia, jolloin vapaa-aika menee kullakin omissa harrastuksissa. Päihteiden käyttöä vanhempien toivotaan valvovan tarkkailemalla nuorten kuntoa viikonloppuisin kotiin tullessa. Myös parisuhteen hoitaminen on perheen hyvinvoinnille Anne-Maarit Karhulan mukaan tärkeää. Koti & arki Perhonjokilaakso . –?Jos mistä tahansa väristä haluaa vähän tummempaa, voi laittaa rautaa sekaan, esimerkiksi vanhan rautaisen hevosenkengän. Odotusajan langanvärjääjät käyttivät hyödykseen ja tekivät syksyn sadosta kransseja ja muita koristeita. Anne-Maarit Karhula on käynyt myös Kiikkuvauvaperhetyökoulutuksen, mikä on antanut hänelle työkaluja vanhemman ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen haastavissa tilanteissa, esimerkiksi keskosvauvan syntyessä tai muissa kuormittavissa elämäntilanteissa. 1700-1800-luvulla, kun talonpoikaiskäsitöiden teko oli vilkkaimmillaan, indigon eli sinisen väriaineen tuonti oli merkittävä tuontiartikkeli. Perheohjaaja tapaa esikoistaan odottavat jo raskausaikana sekä silloin, kun vauva on kolmen kuukauden ikäinen. On hyvä pysähtyä miettimään välillä, miten meidän perheen arki sujuu kokonaisuutena ja lapsen näkökulmasta, hän sanoo. Todennäköisesti rakennus tarvitsee laajennusta ja lisäksi vanhan osan huoneita joudutaan remontoimaan nykypäivän mittojen mukaisiksi. Perheiden arki vaihtelee ajankäytön suhteen. Vanhemmille jaetaan muun muassa aiheeseen liittyvää materiaalia. –?Tämän työn lähtökohta on ennakoivassa auttamisessa ja ongelmien ehkäisyssä. VETELI ILMOITTAJAT Vetelin alueen elinvoimasta näyttävä kokonaisuus edulliseen hintaan. Energiajuomien käyttö on valitettavasti lisääntynyt ja käyttöä esiintyy jo alakoululaisilla. –?Jokaisella perheellä on omat lähtökohdat liittyen työhön ja elämäntilanteeseen. Kunta oli alunperin suunnitellut rakentavansa vanhusten- ja vammaisten palvelut hyvinvointikeskukseksi vanhainkodin mäelle. –?Suomalaisilla luonnonväreillä saadaan monia sävyjä, muun muassa alkukesän puunlehdillä hennon vihreitä ja veriseitikillä punaista. –?Toivoisin, että kynnys ottaa yhteyttä olisi mahdolli- simman matala. Jalmiinakodin asumispalvelujen valmistelutyöryhmään kunnanhallitus nimesi Markku Sahipakan (pj.), Esa Kalliokosken, Mari Hämäläisen, Nina Wikströmin, Pasi Rannilan ja Jukka HIllukkalan. –?Vanhemman tulisi valvoa niin kauan, että alaikäinen nuori on kotona. Vain sinistä ei Suomen luonnon väreillä saada aikaan. Aino Kemppainen on kokenut värjääjä. Vammaispalveluiden siirtyminen keskustaan aiheuttaa uudenlaisia suunnitelmia myös Jalmiinakodissa. Varaukset ja tiedustelut Liina Pulkkinen 020 750 4677 liina.pulkkinen@perhonjokilaakso.. ovat säännöllisiä ja kodeissa syödään tavallista kotiruokaa. Työ perheen kanssa voi alkaa jo raskausaikana. Ruusunmarjoista, pihlajanmarjoista, pellavista ja heinistä syntyi kauniita kransseja kanervakeitoksen tuoksussa. mennessä. Päivittäin pitäisi kysellä, miten koulupäivä on mennyt ja varata siihenkin riittävästi aikaa. Jollakulla itseen panostaminen voi olla omaa harrastusaikaa, jollekulle toiselle se on jotain muuta. –?Kerron perheille eri järjestöjen tarjoamista mahdollisuuksista, lastenhoitopalveluista, kerhoista ja tapaamispaikoista, joissa perheet voivat tavata
Metsään lähtivät lapset, äiti ja mummo. –?Haluan olla yksin, enkä kuunnella jatkuvaa marmatusta karhuista ja susista. Koulukeskuksen rakennuttaja on Halsuan Julkiskiinteistöt Oy. Urakkasopimukset allekirjoittivat Halsuan Julkiskiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Marko Malvisto ja hallituksen puheenjohtaja Anneli Kentala, toimitusjohtaja Pasi Korpela Pasi Korpela Oy:stä, myyntijohtaja Jukka Nykänen peltisepänliike Nykänen Ky:stä ja Voima-Asennus Oy:n asennuspäällikkö Jouko Pesu.. Halsuan koulu on vuoden päästä valmis HALSUA Aulis Hietalahti Halsuan koulukeskuksen rakennusurakat allekirjoitettiin viime perjantaina kunnanvirastolla. Puolukatkin näyttävät löytyvät sieltä, minne ei opastusta järjestetä. Marjareissu on rentouttava kokemus. Saan samalla valikoida parhaat ja isoimmat marjat. Pakettiauto, pressukatos ja nuotiopaikka olivat tukikohtana. –?Itse en syö marjoja; minulle riittää kun saan ne metsästä pois. Halsualla asuessa päivä vierähtää puoleen postinkantajana. He olivat iloisia ihmisiä, vaikka emme toistemme kieltä ymmärtäneet. Sähkösuunnittelun on tehnyt Insinööritoimisto Muilu Consulting Oy Jyväskylästä ja LVIA-suunnittelun LVI-insinööritoimisto Jorma Niemonen Kinnulasta. Suunnittelu on ylivieskalaisen Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta Oy:n käsialaa. Metsässä pitää olla hiljaa ja kuunnella tuulen huminaa. Ihmiset tietävät marjakuumeestani. Meitä oli Reisjärvellä viisi tenavaa. Kyselevät, vieläkö mustikat ovat poimittavissa. –?Mustikat poimin käsin. He kokkasivat ruokansakin nuotiopaikalla. Nuoria ei näy ja vanhat vanhenee. Vimpeliläisen Voima-Asennus Oy;n sähköurakka on 434?000 euroa. Halsuan hillasadot ovat tuurissaan. Kesän hellekausi on saattanut verottaa. Harvahko männikkövaltainen sekametsä sekä syystuulinen poutakeli ovat Kauppiselle mieluisat olosuhteet. syyskuuta mennessä. Tietty kangas on ollut sopivalla etäisyydellä koko syyskesän kohteena. Kun pidän metsässä olemisesta, vietän siellä enempi aikaa kuin marjoja kotona perattaessa. Viime vuonna Hietalahden takana oli vietnamilaisten leiri kymmenen hehtaarin hakkuuaukossa. Osa heistä saattoi yöpyä palstalla. Miehensä kanssa joskus marjareissuja toteuttava Kauppinen haluaa olla yleensä marjoja noukkiessaan yksin. Marjat ovat jo punaisia, mutta eivät kauttaaltaan kypsiä. En ole ”omassa” marjakankaassa tavannut ainoatakaan vastaantulijaa. Mustikat ovat vanhenemassa ja toiset menevät jo mauttomiksi. Hillaan en keskittynyt, koska silloin pitäisi lähes aina suunnata Lappiin. Jos kohtaloni on joutua karhun suuhun, olkoon sitten niin, hän naurahtaa. Mustikan poimijoita on vähän. –?En ole tutustunut, tuleeko tänä syksynä karpaloita. Halsualla on Saarenneva ollut tärppipaikka vuosikausia. Toisia marjastajia ei tarvitse kuitenkaan vierastaa. Korpelan urakkatarjous on reilut 3,6 miljoonaa euroa. Perhonjokilaakso Metsässä riittää marjoja jokaiselle Tuula Kauppiselle marjastus tuli jo lapsena tavaksi HALSUA Aulis Hietalahti Halsualainen Tuula Kauppinen tietää, että metsässä riittää marjoja kaikille. LVIA-urakan toteuttaa veteliläinen Peltisepänliike Nykänen Ky 972?000 eurolla. Maastokohta ratkaisee, mistä löytyy hyviä marjoja. Koti & arki 16 11.9.2014 . Koulukeskuksen koko kustannusarvio on reilut viisi miljoonaa euroa. Kauppista harmittaa, ettei 4H-yhdistys osta tänä vuonna Halsualla puolukkaa. Ehkä puolukka-aikana vilkastuu. Koskaan en vie marjoja puhdistamatta yksityiselle. Vielä löytyy suuria maukkaita mustikoita valikoiden poimien, Tuula Kauppinen esittelee. Sitten on iltapäivällä päästävä metsään. Mustikkaa Kauppinen on noukkinut käsin syyskesän aikana 36 sangollista. –?Ammatti sopii mainiosti harrastukseeni. Tuula Kauppinen kasvoi marjastuksen harrastajaksi jo lapsena. Työmaan valvojana toimii Insinööritoimisto Martti Pihlajamaa Vetelistä. Hiljaisuudessa saa rentoutua ja rauhassa pohtia tai olla mitään miettimättä. Reviireistä ei tarvitse kiistellä. Pääurakoitsijaksi on valittu veteliläinen Pasi Korpela Oy. Liedesnevalla en ole poikennut koskaan, hän toteaa. Rakennussuunnittelija on Arkkitehti- ja rakennussuunnittelu Tarvainen Oy Jyväskylästä. Sulassa sovussa saimme jokainen marjoja. Kauppisen puolukkasesongin jälkeen ovat kohteina karpalosuot. Tietenkin käsin poiminta on jo ainoa konsti. Säästän lomianikin marjastuksen ajaksi. Koulukeskus on valmis ensi vuonna 30
Jumala pidä minusta kiinni. LAPPAJÄRVI Vuokko Lahti Lappajärven Verho- ja Mattotalo on verhojen rustaajien keidas, jossa ihmiset käyvät pitkienkin matkojen päästä etsimässä sopivia verhokankaita tai paikallisten, lähialueen yrittäjien kutomia mattoja. Maallikkokoulun opettajina toimivat Kokkolan rovastikunnan papit, seurakuntien työtekijät ja vapaaehtoiset. Sen sijaan sisustus on lähellä hänen sydäntään ja siihen hän on halunnut panostaa. Naiset kertovat, että koulun anti kasvaa jatkuvasti. Se on myös perheen etu. –?Moni toimii niin, että lähettää meille kuvan huoneesta, johon verhoja kaipaa ja me sommittelemme sopivat verhot, joista lähetetään näytekuva asiakkaalle. Yritämme ottaa ne huomioon parhaimman mukaan, mutta pieni riski on uskallettava ottaa, jos tilaa netin kautta. Timonen) jalanjäljissä yrittäjänä jo neljättä vuotta. Me tietenkin olemme iloisia kaikesta tästä paikallisesta toiminnasta, Taina Salomäki sanoo. Sitten pyydämme mitat ja teemme valmiit verhot, jotka asiakas voi tulla hakemaan tai jotka voidaan lähettää hänelle, kertoo yrittäjä Taina Salomäki. Koulutuksen lopulla on seminaarityö, mikä toteutuu yksin, pareina tai ryhmässä. Ei pidä pelästyä, jos jonnekin toteutukseen pyydetään mukaan. Maallikkokouluun ilmoittautuminen on parhaillaan menossa. Näl- Paula Kalliokoski (vas.) ja Marianne Jussinmäki toteavat maallikkokoulun luoneen hengellistä syvyyttä elämään.. Kokoontumiset sisältävät keskusteluja, hartauksia ja luentoja. –?Äiti teki myös turkkurina töitä turkisten kanssa, mutta siihen minusta ei ole. Viikko tuntuu pitkältä ajalta, ellei tavata, he sanovat. –?Koulutus on itseä varten. Alkamassa oleva koulutus on jo kymmenes koulutusjakso. Halusin syventyä Jumalan puheeseen ja löytämään sitä. –?Maallikkokoulun sisin heijastuu koko perheeseen. Mikäli asiakas vierailee liikkeessä, hän voi saada kankaan myös sovitteille kotiinsa ja varmistua näin väristä. Jotkut jopa odottavat kysyjää. Lähdin mukaan lepäämään ja vastaanottamaan. Kokoontumiskertoja on kahden vuoden aikana viisitoista. Koti & arki Perhonjokilaakso . Tällä iällä uskaltaa tehdä mitä haluaa, Kalliokoski kommentoi. Kun perheen suunnasta tuli vapaa-aikaa lisää, tein päätöksen mennä mukaan. Seuraava kurssi alkaa jo meneillään olevan syyskuun aikana ja päättyy keväällä 2016. Hengellisiä ystäviä on paljon, eivät ainoastaan he kaksi. Sen toteuttamisessa rohkeus on tärkeä tekijä. Halsualaiset Marianne Jussinmäki ja Paula Kalliokoski osallistuivat koulutukseen eri vuosina, mutta molemmat kokevat koulutuksen vahvistaneen heidän keskinäistä ystävyyttä. käni on kasvanut. Lisäksi liikkeessä on ompelimo eli yrittäjä ja kaksi työntekijää ompelevat verhoja ja kodintekstiilejä sekä korjausompeleita asiakkaille. Joukopappi potkaisee usein liikkeelle. Kalliokoski ja Jussinmäki ovat Halsualle muualta tulleita. Ensimmäisen maallikkokoulun alkamisesta tulee marraskuussa kuluneeksi 25 vuotta. Koulu on hengellisen kasvun paikka, missä ei vaadita suorituksia, vaan tarjotaan kullekin vapaus kasvuun. Jussinmäki toteaa olleensa vähän julkisuudessa. Joku teksti auttaa johon- kin, toinen toiseen. 11.9.2014 17 Verhoja mittatilauksesta vaikka netin kautta Aino-mummun tikkuukone ei ole käytössä, mutta verhoja syntyy äidin jäljissä suurin mattokutomo VM Carpet, Suomen Lanka -loimaamo, joka tekee loimilangoiksi soveltuvia kalalankoja sekä Lappajärven Värjäämö, joka värjää kuteita. Lapset ovat olleet saman ikäisiä. Maallikkokoulua toteutetaan kolmen illan tai kerran kuukaudessa pidettävien viikonlopun jaksoissa. Hän otti koulutuksen haasteena. eikä valituksia ole tullut. Hän on myös kouluttautunut tekstiilialalle. Aiheina ovat esimerkiksi, miten löydän uskon aarteen, kristillisen uskon perusteet, Raamatun hengellinen lukeminen, sielunhoito sekä hartauden pitäjän kurssi. Taina Salomäki pitää itsekin sisustamisesta. –?Väriin vaikuttaa aina valaistus ja ympärillä olevat muut värit. Lappajärven Verho- ja Mattotalo toimii paikkakunnan keskustassa suuressa 300 neliön liiketilassa.Liikkeessä on myynnissä myös paikallisten mattokutomoiden mattoja, joidenkin lappajärvisten sekä naapurikuntien kutomoiden, kuten veteliläisen Rauma Carpetin. Eläkkeellä ehtii ammentaa virikkeitä kirjallisuudesta. Asiakkaat ovat kuitenkin olleet tyytyväisiä tilauksiinsa, –?Mattojen tekijät ovat vähentyneet, mutta Lappajärvellä on vielä paljon kutomoteollisuutta eli Suomen Taina Salomäki jatkaa äitinsä, kaustislaissyntyisen Raija Kankaan (o.s. Perhonjokilaaksolehden kolumni on kova haaste. Liike palvelee myös netin ja facebookin välityksellä. Maallikkokoulu oli elämys, Jussinmäki kuvailee. Myös mummoltani, Aino Timoselta perimäni tikkuukone on vielä käyttämättömänä, Taina Salomäki tunnustaa. Ystävät voivat puhua rohkeasti Jumalan sanasta. Maallikkokoulu on koonnut historiansa aikana 230 osallistujaa rovastikunnan alueelta ja sitä ympäröivistä kunnista. Lappajärven verho- ja mattotalon perustamisesta tulee ensi viikolla kuluneeksi 12 vuotta. Maallikkokoulusta eväitä hengelliseen kasvuun Marianne Jussinmäki ja Paula Kalliokoski ylittivät kynnyksen mennä mukaan HALSUA Aulis Hietalahti Kokkolan rovastikunnan ja Kaustisen Evankelisen Opiston järjestämä kaksivuotinen maallikkokoulu on tarkoitettu kaikille uskon elämässä vahvistusta kaipaaville
Siellä suunnistajat etsivät rasteja otsalampun valossa. Alavetelin Ajot on osa West Finn Tour pyöräilykiertuetta ja WFT-tourin tämän vuoden viimeinen kuntoajo. Kirjailijavierailuun liittyen Kaustisen kirjastossa on esillä näyttely Lehtolaisen tuotannosta. 11.9.2014 . Viime vuonna ajajia oli lähes 150. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Nyt esillä on Kirsti TaipaleKoukkulan riemastuttavia ja vahvoja öljyvärimaalauksia sekä Heikki Holtin valokuvataidetta. klo 19. Reitti kulkee Haaviston ja Jylhän Kaustiselle ja edelleen Högnabban kautta Småböndersiin ja Torpan kautta Vetelin keskustaan ja edelleen Järvelän kautta takaisin Kaustiselle. Kirsti Taipale-Koukkulan öljyvärimaalaukset ovat väritykseltään vahvoja. Kaikille avoimessa illassa kirjailija kertoo työstään ja tuotannostaan sekä vastaa yleisön kysymyksiin. Reitit polveilevat kylän asutuksen ja viljelyksien liepeillä. Järjestäjien puolelta on mukana myös tänä vuonna kaksi vauhtiajajaa, jotka pitävät koko matkan tasavauhtia joko 22 km/t tai 26 km/t. Maalauksia ja valokuvia Sinisiivessä Perhon kirjaston Sinisiivessä avattiin tiistaina parin vuoden tauon jälkeen kuvataidenäyttely. Mitä, missä, milloin. Tänä vuonna kirjailija on julkaissut Kuusi kohtausta Sadusta -romaanin. Osa teoksista oli myös ArtOuto-näyttelyn ti- Leena Lehtolainen Kansantaiteenkeskuksessa to 18.9. sivulle tarkoitettu aineisto mielellään sähköpostilla toimitus@perhonjokilaakso.. On loistava juttu, että aikataulut osuivat niin, että saimme hänet tänne, Susanne Mikkola Kaustisen kirjastolta kertoo. Maanantaina päivällä Perhon 3-6 luokan oppilaat tutustuvat lajiin Perhon Kirin suunnistajien ohjauksessa ja tiistai-iltana 16.9. Näyttelytila oli koulun käytössä väliaikaisesti tilanpuutteen vuoksi, mutta on nyt taas näyttelyitä ja muita oheistoimintaa varten käytössä. Tänä vuonna ajo puhdas kuntotapahtumana, joten aikaa ei oteta. Perhonjokilaakso 18 MITÄ, MISSÄ, MILLOIN. Reitin pituus on 103 kilometriä. Yleisö voi tulla seuraamaan kisaa kilpailupaikalle. Perjantaina voi pimenevässä illassa nähdä Möttösen koulun ympäristön metsissä liikkuvia valoja. Alavetelin Ajon päälenkki kiertää Alavetelistä Kaustisen ja Teerijärven kautta Veteliin ja palaa samaa reittiä Myranin hiihtomajalle.. lataideteoksessa Länkkynä elämässä. Paluu on samaa reittiä Jylhän kautta Alaveteliin. Koska halusimme nimenomaan Leena Lehtolaisen vieraaksemme, otimme jo hyvissä ajoin Lukukeskukseen yhteyttä ja esitimme toiveemme. Alavetelin ajo ilman ajanottoa Otsalamput tuikkivat Möttösen yössä Sunnuntaina 14. Teoksia on siis monenlaisia ja siksi näyttelyn nimi on Niitä näitä. Ennakkoon ilmoittautuneilla on alempi osallistumismaksu. Kilpailuun oli tiistaihin mennessä ilmoittautunut 60 suunnistajaa. Vaihtoehtoina ovat myös 30 kilometrin ja 60 kilometrin lenkit. Tapahtuman Kansantaiteenkeskuksessa järjestävät Kaustisen kirjasto ja vapaa-aikatoimi. Jokainen saa polkea niin lujaa tai hitaasti kuin tahtoo. Tärkeätä on, että liikennesääntöjä noudatetaan. Kirjailija Leena Lehtolainen Kaustisella Maria Kallio -dekkarisarjastaan tunnettu kirjailija Leena Lehtolainen vierailee Kaustisella ensi viikon torstaina. syyskuuta IK Myran järjestää kuudennen kerran pyöräilytapahtuman Alavetelin Ajot. Jälki-ilmoittautuminen on päättynyt keskiviikko-iltana. Ensimmäinen lähtö on kello 21.30 ja palkintojen jako on lähempänä puolta yötä. Kilpailukeskuksena toimii Möttösen koulu ja suunnistusalueena lähimetsät. Valokuvat ovat tehokkaita ja mielenkiintoisia. Lähtö on Alavetelissä Myranin hiihtomajalta kello 10. Ajettava reitti on maastoltaan vaihteleva ja kaunis. Keski-Pohjanmaan yösuunnistuksen aluemestaruuskilpailun järjestää tänä vuonna Perhon Kiri. Radat ylittävät Korkiakankaan paikallistien Halmeen ja koulun välillä mennen tullen useassa eri kohdassa. Ilmoittautuminen viimeistään tuntia ennen lähtöä hiihtomajalla. Kilpailusta on varoitettu liikennemerkein, mutta paikallisen liikenteen on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta kello 21.00– 23.30. samassa maastossa suunnistetaan Perhonjokilaakson iltarastit kello 17-19. –?Edellisestä kirjailijavierailusta Kaustisella on kulunut jo aikaa
On ilo huomata, että teatteri muistaa myös lapsia ja vielä näin kotoisella aiheella. Näytelmä on saanut suosituksen yli kolmevuotiaille, mutta kaikki kissaihmiset lapsista isovanhempiin voivat nauttia täysin siemauksin Anteron elämäntarinasta. Tällä kertaa esillä on pääasiassa öljy- ja akryyliväritöitä sekä muutamia kollaaseja yhdeltätoista kuvataitelijalta. Tiira sijaitsee Evijärven kunnantalon yhteydessä. Hansa-kävelyn reitti kulkee pääosin viljelys- ja metsäautoteitä. Se on edellisen kesän tasoa. Aiempi iso Gt-rata on nyt kuusiurainen ja pituuttakin on radalle tullut lisää. 11.9.2014 19 Lähetä materiaali lehden ilmestymisviikon maanantaihin mennessä, lähetä teksti sähköpostiviestinä ja vain kuva tai kuvat liitetiedostona ja jpg-muodossa. Antero oli kissana todellinen persoona, joka ei esimerkiksi suostunut väistämään autoja, vaikka ne kuinka sille tööttäilivät. Evijärven lisäksi heitä on Lappajärveltä, Vimpelistä ja Kortesjärveltä. Toivotan iloisia ja eloisia hetkiä näytelmän parissa kaikille. KUVA: PÄIVI KARJALAINEN Antero on todella sympaattinen kujakatti Arvio Kokkolan kaupunginteatterin Katariinan kamari muuntui lauantaina vanhankaupungin kuuluisan kujakatti Anteron elinympäristöksi. Yhdistyksessä on yhteensä jäseniä noin 60. Perhonjokilaakso . Puvuista on vastannut taattuun tyyliinsä Mirjami Saarni. to julkaistaan toimituksen harkinnan mukaan. Kokemus vajaan tunnin matkasta kujakatti Anteron elämään ei pääse pitkästyttämään ketään lapset seuraavat hievahtamatta ja toteavat esityksen jälkeen, että oli se hauska. Tuulikki Nikkilä Kokkolan kaupunginteatteri: Kujakatti Antero, Eeva-Leena Järven ideasta kirjoittanut Leena Nygård, musiikki Pekka Marjanen, äänet ja valot Ari Auvinen, ohjaus Kujakatti-työryhmä. Hansa-kävelyn arvonta puolimatkassa Sirpa Kataja on tuonut Tiiraan kaksi lapsen muotokuvaa, Ritva Kottari puolestaan maisema- ja papukaijakollaasit. Perhonjokilaakson Kuvataideyhdistyksen puheenjohtaja Lahja Varila sanoo, että vielä ei ensi kesän suunnitelmia ole lyöty lukkoon. Näyttely on esillä ma–pe klo 9–15 syyskuun loppuun asti. Kulkiessaan Antero tapaa tou- hukkaan päästäisen Irina Parviaisen, joka muuntuu myös kissaystävä Korpun rooliin ja juonen kuljettajaksi kertojana. Esko Tynkkynen on Anteron roolissa. Tuotteiden markkinointiin ja mainontaan liittyvää aineistoa emme MMM-palstalla julkaise. Rooleissa Esko Tynkkynen, Irina Parviainen ja Mirja-Turkkila-Glad. Urheilutalolla on urakan jälkeen peseytymismahdollisuus. Minimaailma avautuu lauantaina 13.9. Kujakattina liikkuu ketterästi Esko Tynkkynen sekä useammissa roolissa esiintyvät Irina Parviainen ja Mirja TurkkilaGlad, apunaan näyttämöpäällikkö Ari Auvinen ja musiikin säveltäjä/ sovittaja Pekka Marjanen. Anterolla oli tapana nukkua kylminä talviöinä autojen lämpimien moottoritilojen alla. Lisäksi on valmistunut noin 15 metriä pitkä maisemoitu Rally Cross-rata 1:32-ralliautoille huippuajanottolaitteiston kera. Kotipaikkana Anterolla oli antiikkikauppa, sen ilmapiiriin ja tavaroihin kissa tunsi erityistä vetovoimaa ja kun liikkeen omistaja vielä piti huolta ruokapuolesta. Kujakatti-työryhmä on dramatisoinut ja ohjannut itse esitettävänsä. Mustan ja valkoisen kirjava Antero oli todella kuuluisuus, sen osoitti jopa sanomalehden etusivu, missä kujakatti Antero on sivun keskeisessä kuvassa omassa elementissään. Minimaailman ajokausi alkaa Tulevana lauantaina käynnistyy jälleen uusi ajokausi rata-autojen Minimaailman uusilla ja uudistetuilla radoilla Vetelin Sillanpäässä. ja on auki lauantaisin kello 11-16 ja keskiviikkoisin kello 18.0020.30. Matkaan lähdetään urheilutalon pihalta kello 10 ja normaalilla kävelyvauhdilla matka taittuu noin viidessä tunnissa. Elokuun aikana on Minimaailma kokenut laajennuksia lähinnä ratojensa puolesta. Teatterin tarpeiston hoitaja Eeva-Leena Järven ideasta toimittaja Leena Nygård kirjoitti tarinan tuosta ulkomaillakin tunnetusta ”korvapuoli” Anterosta. Ite-taiteesta on ollut puhetta, samoin veistoksista, tilataideteoksista ja muusta perinteisestä poikkeavasta taiteesta.. Maakuntaan terveisiä, että Kujakatti Anteroesityksen voi tilata vierailullekin. Loikkaapa Anteron eteen hänelle tuntematon eläin sammakko Mirja Turkkila-Gladin tulkitsemana, Mirja touhuaa, myös autonkuljettajana ja posteljoonina. Herkkäkin tämä kujakatti on, kun hänet otetaan lomamatkalle maalle, missä kaikki on erilaista kuin vanhassa kaupungissa, jou- tuu kissakin piiloutumaan antiikkikaupan arkkuun piiloon ukkossateelta. Palsta on maksuton. Lopuksi koko yleisöjoukko pääsee mukaan laulamaan ja leikkimään Anteron kavereiden kanssa. Lahjakortti ja arvonta on houkutin lähteä matkaan, mutta joillekin 28 kilometrin reitti on liian pitkä, joten taukopaikalta ”pajukosta” voi kävelyn ihan hyvällä omallatunnolla keskeyttää. 18 vuotta toiminut yhdistys on järjestänyt vuosinäyttelyitä lähes jokaisena toimintavuotenaan. Taidekartanon kävijämäärä viime kesän tasolla VETELI Elokuun lopussa päättyneen Taidekartanon kesänäyttelyn kävijämäärä oli noin 1100. Tulevista tapahtumista kertova aineis- Pisaroiden taidetta esillä Tiirassa Kuvataideyhdistys Pisaroilla on parhaillaan vuosinäyttely esillä Evijärvellä näyttelytila Tiirassa. KUVA: AATOS PAALANEN Kolmannen kerran Vetelissä lauantaina järjestettävän Hansa-kävelyn puolimatkassa on kahvitauko, jonka aikana arvotaan kaikkien matkaan lähteneiden kesken sadan euron lahjakortti paikalliseen urheiluliikkeeseen
Paula Varila näyttämöllä on itse Kreeta, joka lähes kahden sadan vuoden takaa kertoo naisen elämästä vain minulle. D-bana/rata 2,0 km: 1) Juuso Nykänen 19.45, 2) Novalie Forsén 23.06, 3) Lauri Niininen 23.22, 4) Eino Niininen 23.28, 5) Oskari Rannila 28.23, 6) Venla Rannila 29.00, 7) Erika Niininen 29.06, 8) Pietari Jussinmäki 36.43, 9) Elmeri Siirilä 49.41, 10) Onni Mäkelä 51.09. Tämmöisessä en ole ollut vielä kertaakaan. A-rata 5,5 km: 1) Johnny Forsén 44.46, 2) Mikko Pajukangas 45.13, 3) Mattias Forsbacka 47.00, 3) Jari Kalliokoski 47.00, 5) Valter Forsén 47.52, 6) Esa Leppäniemi 48.41, 7) JensOve Högnabba 48.46, 8) Joonatan Kivelä 48.55, 9) Tauno Pajukangas 50.05, 10) Sami Löfbacka 50.21, 11) Tanja Rannila 53.16, 12) Akseli Jussinmäki 53.20, 13) Heikki Niininen 55.07, 14) Jukka Nykänen 57.00, 15) Sune Lind 58.22, 16) Marja Kettu 1.02.09, 17) Sauli Joki 1.03.36, 18) Mikael Meirän Kreeta on opintomatka 1800-luvun talonpoikaiseen arkeen, työtapoihin ja perhonjokilaaksolaiseen paikallistietouteen ja kansanelämään. Näytelmän avulla Kreetan tutut laulutkin avautuvat paremmin. Uskomaton elämys On tullut nähtyä teatteriesityksiä jos jonkinlaisia, ammattilaisten ja harrastelijoiden. –?Kreetan tavoin minua jännittää esiintyä ja saappaat, joissa seison, tuntuvat suurilta, mutta luonnollisesti toivon, että ihmiset tulisivat katsomaan ja saisivat kokea jotain siitä rikkaasta matkasta, jonka me olemme saaneet kokea, Paula Varila sanoo. Miehet: 1) Kuisma Taipale 29.57 2) Tonis Veber 31.27, 3) Antti Pesola 34.39, 4) Janne Penttilä 34.57, 5) Aapo Taipale 37.28, 6) Pekka Koivumäki 40.32, 7) Juha Vesisenaho 43.44, 8) Jani Anttila 43.51, 9) Jaakko Pihlajamaa 44.54, 10) Veli-Matti Pulkkinen 46.23. Saara Lång loi tarinan ja ohjasi esityksen. Naiskaksikon lisäksi näytelmää on ollut tekemässä tavalla tai toisella, lähes viidenkymmenen ihmisen joukko. Naiset tekivät yhteisen matkan ensimmäisen esiintyvän naistaiteilijan elämään. Kreetan patsaalla käytiin, mutta se ei herättänyt kävijöissä juuri tuntemuksia tai mielikuvia. Tekijäjoukko toivoo, että nykykatsojakin löytäisi yhtymäkohtia Kreetan elämästä, löytäisi esityksestä myös seudun ja kotimaan historiaa sekä oppisi talonpoikaisesta elämäntavasta. Tuloksia Teerijärvi: Perhonjokilaakson iltarastit tiistaina 2.9. Ääni- ja valomaailma, joka esitykseen sisältyy on mietitty kokonaisuus. ja Palosaari 45.28, 11) Veeti Penttilä 45.52, 12) Hanna Penttilä 45.52, 13) Sampo Saarikettu 50.39, 14) Tuukka Tikkakoski 50.47, 15) Jaana Niininen 51.55, 16) Klas Sandvik 53.41, 17) Anton Ahlsved 53.55, 18) Pär Granbacka 1.01.31, 19) Folke Österbacka 1.06.03, 20) Aili Granqvist 1.31.23, 21) Elisa Grannabba 1.31.23. Pari vuotta sitten, kun hän tyhjensi mummulaansa, hän sai käsiinsä Ilmari Virkkalan 40-luvulla kirjoittaman tutkielman Kreetasta ja hänessä heräsi halu kertoa tämän tarinaa. Tuolloin vielä ei ollut selvillä, miten. C-rata 2,3 km: 1) Johan Grannabba 22.00, 2) Britt-Mari Högnabba 31.58, 3) Leevi Kainu 33.02, 4) Aapo Hietalahti 34.27, 5) Maarit Salonen 34.41, 6) Satu Torppa 35.55, 7) Anssi Torppa 35.55, 8) Kaj Forsén 40.28, 9) Marjaana Kalliokoski 45.28, 10) Kat- Paula Varila on Kreeta. Vuokko Lahti Hästbacka 1.06.35, 19) Aapo Taipale 1.08.29, 20) Kuisma Taipale 1.08.53, 21) Martti Pihlajamaa 1.12.18, 22) Gustav Nygård 1.14.52, 23) Pauli Mäkelä 1.15.50, 24) Patrik Forsbacka 1.42.17. Kuinka ikiaikainen on äidin syyllisyys siitä, että ei ole kotona lastensa luona vaan töissä. –?Juuri tuon murteen puhuminen taas on minulle vaikeinta, sillä olen itse Ullavasta kotoisin, Paula Varila sanoo. Pyöräillen järven kiersi 15 osallistujaa.. Väkevä ja rehevä kieli ja murre, luonnon ja elämän kuvaus Saara Långin tekstissä ja Paula Varilan tulkinta antaa kuulijalle ja katsojalle mahdollisuuden aikamatkaan. Veteli: Patananjärven ympärijuoksu 22.8. Kanteleosuuksista vastaavat paikalliset soittajat ja eriikäisille Kreetoille on löytynyt omat lauluäänensä. Naiset ovat harjoitelleet esitystä tammikuusta lähtien. B-rata 4,3km: 1) Ari Myllymäki 36.50, 2) Harri Simola 40.45, 3) Heikki Pajukangas 43.44, 4) Eelis Nygård 43.53, 5) Ville Pakkala 44.01, 6) Frej Dahlvik 44.44, 7) Sami Salonen 46.10, 8) Jukka Kivioja 46.19, 9) Tage Lassas 46.43, 10) Eero Kattilakoski 49.09, 11) Anu Aho 49.27, 12) Keijo Karhukorpi 51.11, 13) Hanna Grannabba 51.51, 14) Aimo Rantala 53.12, 15) Juha Patana 54.19, 16) Janne Penttilä 54.30, 17) Janne Hietalahti 54.39, 18) Heikki Hukari 58.31, 19) Terhi Aho 1.01.09, 20) Mika Korpi 1.01.44, 21) Jenni Simola 1.01.53, 22) Maisa Simola 1.02.06, 23) Marko Ahola 1.04.15, 24) Susanna Toivonen 1.04.24, 25) Pasi Leskinen 1.05.10, 26) Virpi Nykänen 1.06.04, 27) Anne Stoor 1.06.14, 28) Kirsti Kattilakoski 1.06.15, 29) Mikko Kemppainen 1.06.51, 30) Heidi Tikkakoski 1.11.13, 31) Eija Lassila 1.32.24, 32) Liisa Ahonen 1.33.01, 33) Anne Saarela 1.33.01, 34) Marianne Nylund 1.33.33, 35) Johanna Myllymäki 1.33.39. Näytelmän teksti on täysin Kaustisen murteella, vaikka epäilemättä Kreetankin puheeseen maata kiertäessä on saattanut muutakin murretta tarttua. Meirän Kreeta on ehjä paketti valoineen ja äänineen. Kokkolassa asuva, kaustislaissyntyinen Saara Lång oli huomannut tämän vetäessään opaskierroksia Kaustisella. Paula lupasi ja tässä sitä ollaan, Saara Lång nauraa Meirän Kreeta -monologinäytelmän kenraaliharjoituksen jälkeen. Jokainen lauantaiaamu on aloitettu seitsemältä ja lopetettu puoleen päivään mennessä. Näiden muusikkovalintojen taustalta löytyy Maria-Eliisa Marjusaari, jonka ansiosta monia asia kanteleesta sekä Kreetan ja perheen elämästä on tarkentunut. Meirän Kreetan kanssa. Perhonjokilaakso 20 Naisten matka Kreetan elämään synnytti upean esityksen Monologi kanteletaiteilijan oloista koskettaa KAUSTINEN Vuokko Lahti Kreeta Haapasalo on jokilaaksolaisille nimenä tuttu, ehkä jotkut hänen elämänvaiheistaankin, mutta harva on paneutunut hänen elämäänsä niin paljon, että tietää kuinka kovaa se oli. Naiset: 1) Sanna Pesola 45.01, 2) Veera Björkbacka 55.23, 3) Heidi Björkbacka 56.48, 4) Essi Tyynelä 58.35, 5) Inkeri Koivumäki 58.38. –?Olemme menneet todella syvälle Kreetan elämään, olemme kiertäneet lähiseudun asuinpaikat, käyneet hänen haudallaan Jyväskylässä ja Saara on kertonut paljon tarinoita hänen ajastaan. Se kaikki on helpottanut eläytymistä, Paula Varila kiittelee. Lastenjuoksu 100 m: 1) Atte Taipale 22.00, 2) Veeti Penttilä 22.10, 3) Leevi Penttilä 24.50 4) Oona Anttila 27.00, 5) Anselmi Taipale 32.00, 6) Nea Pulkkinen 34.00, 7) Veena Penttilä 34.10, 8) Olivia Anttila 36.60, 9) Roope Pulkkinen 45.00, 10) Urho Patana 46.00. Meirän Kreetaa esitetään Kaustisen Kinolla huomisen perjantain kantaesityksen lisäksi kaksi kertaa tulevana sunnuntaina ja kaksi kertaa seuraavana sunnuntaina kello 14 ja 18. Itkin valtoimenaan koko toisen puoliajan. Miten samanlaisia tunteita ja hätää hän on kokenut, mutta miten paljon heikommin ovat hänen asiansa olleet. Pari viikkoa esityksen jälkeen hän Paulan kohdatessaan kysyi, kiinnostaisiko monologin teko. Saara Lång kirjoitti monologinäytelmän paitsi Virkkalan myös Lilli Liliuksen kokoaman Kreetan elämäkerran pohjalta. 11.9.2014 . RR-rata: 1) Konsta Nygård 10.12, 2) Elli Siirilä 11.40, 3) Nelia Forsbacka 14.06, 4) Kerttu Simola 14.12, 5) Veikka Nygård 15.16, 6) Enni Pakkala 15.21, 7) Malva Forsén 16.10, 8) Elmeri Siirilä 16.52, 9) Vilma Klemola 17.37, 10) Juulia Nykänen 17.37, 11) Aatu Rannila 18.09, 12) Viljami Klemola 18.20, 13) Miila Klemola 19.03, 14) Leevi Penttilä 20.23, 15) Veena Penttilä 20.23, 16) Sami Tikkakoski 20.28, 17) Anton Rahnasto 21.18, 18) Roni Rahnasto 21.18, 19) Luukas Leppäniemi 21.22, 20) Olivia Leppäniemi 21.22, 21) Ninni Tikkakoski 21.44. Palaset loksahtivat kohdalleen, kun hän näki kaustislaisen Paula Varilan esiintyvän Hattutemppuesityksessä. –?Paula kaipaili tekstiä ja ohjaajaa ja minä siihen, että jos minä kirjoitan ja ohjaan, niin teetkö