40 vuotta teema Perhehoidon moninaisuus Kulttuurit kohtaavat Hopkinsien perheessä 06 2023 MAAHANMUUTTO Perhehoito auttaa nuoria kotoutumaan TASA-ARVO Sateenkaariperhe sijaisperheenä
Uotila Urheilutie 34 Somero * Koneurakointi Hermunen Lehdontie 51 Kouvola * Kotipalvelu Eini Suvanto Tmi Petäjävesi * KT-Hockey Oy * Kuljetus Timo Åberg Klaukkalantie 122 Klaukkala www.kuljetusaberg.fi * Jupiter Invest Oy * Juvatec Oy Teollisuustie 14 Ylitornio * K-Citymarket Myyrmäki Iskoskuja 3 Vantaa * Kauneushoitola Anne-Maaret Jyväskylä www.anne-maaret.fi * Kiinteistönvälitys Näytönpaikka Oy Satakunnantie 31 Turku www.naytonpaikka.com * Kirsi Sukula-Ruusunen sukularuusunen.fi * Kittilän Autopeltikorjaamo ja Maalaamo Oy Ryttytie 13 Kittilä * Chebici Oy Ltd Vanha yhdystie 2 Järvenpää * Elekmerk Oy Hiilitie 1-2 Keuruu www.elekmerk.fi * Espoon Mattopesu kodin tekstiilit Finnoo www.espoonmattopesu.fi * ET Sähkö Oy Pehtorintie 1 as 1 Espoo * HV-Nahkatavarat Oy Kailinniituntie 9 Halikko * Härkätorin apteekki Laivurinkatu 26 Raahe * Jarexon Oy Mäntymäentie 2 Pori * A-Kirjanpito Tmi Kovasintie12 Kerava * Access Partners Oy Eteläesplandadi 2 A Helsinki * Alarm Control Alco Oy Huurrekuja 9 Tuusula * Arisense Oy Simeonintie 5 Tampere * ATG Consulting Oy * Autoilija Eero Hannula Huhtalantie 76 Ylivieska * Avustaja.fi Avustajapalvelut Itsenäisen elämän tukena www.avustaja.fi * KIITOS! Tukesi on meille tärkeä.. Koillismaan Kirjapaino Oy Kuusamo www.koillismaankirjapaino.fi * Kokkolan Päivähoitopalvelu Oy www.paivahoito.fi * Konehuolto A
0500 822 346 * Park Hotel Turku * Phoster Oy www.phoster.fi * Polartherm Oy Luvia * Putki Esu Hämäläistentie 35 B 3 Espoo www.putkiesu.fi * R.C.M Kiinteistöapu Raaseporintie 3 B 18 Helsinki * Räyskälä-Säätiö www.rayskala.fi * Leppävirran Apteekki Leppävirrantie 26 Leppävirta www.leppavirranapteekki.fi * Maalausliike Kuikanmäki Oy Koskelantie 42 Helsinki www.maalausliikehelsinki.com * Markun Sähköasennus Kuopio Tmi Louhikonkatu 9 Kuopio * Metsäurakointi Lassi Heikkilä Laitila * Motopuu Leskinen Oy Kukkupääntie 215 Niittylahti * Muotek Oy Lahdentie 11 Ylistaro * NB-Seinä Oy www.nb-seina.fi *. Stenbacka Ab Emalikatu 2 B Järvenpää * Suokon Lokapalvelu Oy Lapua www.lokapalvelu.fi * Suoninen & Co Oy Kuopiontie 106 Viinijärvi * Niemi Energy Oy Ruukintie 9 Lappeenranta * Oiva-Pelti Oy Turku p. Yrihärsilä Koskelantie 116 Jukaja * Ympäristöpalvelu Pasi Nissinen Tampere * Safkamestarit Oy Jyväskylä www.safkamestarit.fi * Saneeraus Raitolehto Oy Pääkaupunkiseutu www.saneerausraitolehto.fi * Soilcon Oy Nikolaintie 6 A Kauhava www.soilcon.fi * Spigot Oy www.spigot.fi * Oy T. Suunnittelutoimisto Takt Oy Taina Väisänen www.taktark.fi * Sähköpalvelu Keskitalo Ky Kasvihuoneenkatu 14 Kempele * Taavi Vartia Tuotannot Oy Pratikankuja 3 Nurmijärvi * Tamitek Oy Helsinki * Tilitoimisto Jauhiainen Oy Jyväskylä www.tilitoimistojauhiainen.fi * Urakointi J
Hanni Salo perhehoitoliitto.fi/blogi POIMINTOJA VERKOSTA FACEBOOK Perhehoitoliitto ry Sinut ry Ikäihmisten perhehoito Perhehoitoliitto Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Ajoissa kotiin -kampanja TWITTER @perhehoitoliitto @PHLnuoriso INSTAGRAM @perhehoitoliittory @sinutry @Phl_nuorisotyö P E S Ä P U U R Y teema WWW.PERHEHOITOLIITTO.FI O L L I K O IK K A L A IN E N 8 Uusien Pride-valmentajien koulutus saatiin päätökseen syyskuussa. Psykologi Saara Salo oli tapahtuman pääpuhujia. OLLI KOIKKALAINEN Sisällys Taleb Muzaffari on kotoutunut Suomeen perhehoitoperheessä 18 06 2023. Vaatiiko se mannapuuroa ja mansikkaa. Tärkeintä on se, että perhekodissa on oikeanlainen tunnelma ja perhehoitajan kanssa osuvat ajatukset ja huumorintaju yksiin. ALUKSI 6 Pääkirjoitus 7 Rautalangasta 8 Lyhyet 11 Meillä kylässä ARTIKKELIT Perhehoidon moninaisuus 12 Taustaa on tuettava KANNESSA 18 Perhehoito auttaa kotoutumaan 23 Perhehoito sopii myös sateenkaariperheille 26 Vauhdikkaita päiviä ja tärkeitä uudistuksia JÄRJESTÖSIVUT 30 Yhdistykset 33 Sinut 34 Sattuu ja tapahtuu 35 Tapahtumakalenteri 36 Koulutukset RAUTALANGASTA Milloin perhehoito voi auttaa lapsiperheitä. Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä. Löydät jäsenedut täältä AIHEALUEET Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveyskuntoutujat Kaikki Etsi oma yhteisösi ja kanavasi ja seuraa! Myös nuorilla omat kanavat! FACEBOOK Mitä yhteistä on perhehoidolla ja Tinderillä. Kuvassa osa valmistuneista. Mutta mistä kemia syntyy, miten sen voi pilkkoa ja määritellä. Toisin sanoen kemioiden pitää kohdata. 7 Perhehoidon päivät kokosi noin 350 lastensuojelun ammattilaista Seinäjoelle marraskuussa
Menikö lehti väärään osoitteeseen. 39. 3 5.8. 2 22.4. T IM O M A R T T IL A AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta perhehoitoliitto.fi PERHEHOITAJUUTTA harkitsevan tietopankki perhehoitajaksi.fi NUORISOTOIMINNASSA tapahtuu sinut.fi Paljon tietoa Perhehoitoliiton toiminnasta LÖYDÄT MEIDÄT TILAA LIITON UUTISKIRJE perhehoitoliitto.fi/ Uutishuone > TILAA UUTISKIRJE YHTEYSTIEDOT JA PAIKALLISYHDISTYKSET perhehoitoliitto.fi/ yhteystiedot > jäsenyhdistykset USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET perhehoitoliitto.fi/ukk 12 Lehti ilmestyy nykyään neljä kertaa vuodessa. 21.2. Ilmoitusmyynti PK-Saari Oy | 040 745 5560 ilmoitusmyynti@perhehoitoliitto.fi Ulkoasu | Taitto Maikki Rantala | Olli Koikkalainen Paino PunaMusta Oy Kansi Kuvaaja | Timo Marttila Perhehoitajat Garcia ja Sanna Hopkins, heidän tyttärensä Rudy (oik.), adoptiolapset Victoria (vas.) ja Veronica (toinen vas.) sekä perheen koira Marilyn kuvattuna kotikadullaan Loimaalla. 4.12. 4 4.11. 4.9. 22.5. HUOM!. alv 10 % | Kestotilaus 62 € Vuosikerta (4 numeroa) 75 € | 6 kk määräaikaistilaus (2 numeroa) 55 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia. Tilaushinnat | sis. Haluatko muuttaa tilaustasi. Hopkinsit ovat erikoistuneet tarjoamaan perhehoitoa lapsille ja nuorille, joilla on monikulttuurinen tausta. vuosikerta ISSN 0781-5298 (painettu) ISSN 2669-8374 (verkkojulkaisu) Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä puhelin 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Päätoimittaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi Toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Hanna Hakala | Jari Ketola | Tiina Rintala-Siira Anne-Maria Takkula | Laura Timgren | Merja Lehtiharju | Olli Koikkalainen Lehden aikataulu vuonna 2024 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1 22.1. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Ota yhteyttä Perhehoitoliiton toimistoon! Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme. KIITOS! Loimaalaisessa Hopkinsin suurperheessä riittää vilskettä ja vipinää, sillä vanhempien, lasten ja nuorten lisäksi perheeseen kuuluu viisi koiraa ja kolme kissaa
Tässä voi auttaa armollisuus. Perhehoitoliiton hallitus on valinnut tulevalle vuodelle toimintaa ohjaavaksi teemaksi Perhehoidon turvallisuus on tärkeä. Millä lailla se paras meistä esiin tulee. Joulun aika saa ihmisen parhaan esiin. Ibland måste vi våga bemöta det svåra både i oss själva och i omgivningen. Vi kan främja samarbete och gemenskap, uppmuntra till nyfikenhet och livslångt lärande samt öva och praktisera empati och medkänsla. Var och en av oss inom samfundet kan välja att främja psykologisk trygghet genom att skapa trygga rum för oss människor av alla slag. Barmhärtighet är dessutom att förstå att även om vi alla misslyckas ibland, har vi också alla möjlighet att lyckas. Hyvää tunnetaitoa on se, että ylipäätänsä huomaa erilaiset tunteet, joita ihmiset ja asiat ympärillämme herättävät meissä. Huomataan hyvä ympärillä ja kunnioitetaan toisiamme, toistemme erilaisuutta ja monimuotoisuutta. Jultiden tar fram det bästa i människan. Toisinaan meidän täytyy käyttää rohkeutta kohdata hankalia asioita niin itsessämme kuin ympärillä. Voimme edistää yhteistyötä ja yhteyttä, kannustaa uteliaisuuteen ja jatkuvaan oppimiseen sekä harjoitella ja harjoittaa empatiaa ja myötätuntoa. Hur kommer det bästa fram hos oss. Sitä kautta voimme lisätä ja mahdollistaa myötätuntoista suhtautumista. Yhtenä keinoina ovat muun muassa hyvät tunnetaidot. Tämän eteen kannattaa nähdä vaivaa, sillä meillä kaikilla on paljon parempi olla, jos voimme olla aidosti oma itsemme ja tulla hyväksytyksi sellaisina kuin olemme. Lempeää joulunaikaa kaikille! Jultiden – en tid då man lugnar ner sig, stannar upp och bryr sig om andra. Meidän tulee lisätä turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta perhehoidossa. Vi ler, vilar och månar om varandra och oss själva. Ett sådant tänkesätt går naturligtvis bättre att ta till sig när tillvaron är tillräckligt trygg. Välvillig jultid till alla! Merja Lehtiharju toiminnanjohtaja verksamhetsledare 6 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 6 | 2023. Ett bra sätt bland andra är god känsloförmåga. Tällainen tapa ajatella on paremmin mahdollista tietenkin silloin, kun koemme olomme riittävän turvallisiksi. Sen sijaan, että käytämme aikaamme sen pohtimiseen, millaisia vaikeuksia kohtaamme, voimme pysähtyä miettimään, miten kohtaamme näitä vaikeuksia. Pystymme tunnistamaan ja kuuntelemaan erilaisia tunteitamme ja osaamme vaikuttaa tietoisesti omaan reaktioomme. Hymyillään, levätään ja hemmotellaan toisiamme ja itseämme. Vi bör öka tryggheten och trygghetskänslan i familjevården. Då kan det hjälpa att visa barmhärtighet. Armollista on myös ymmärtää, että vaikka me kaikki aina välillä epäonnistumme, on onnistuminen meille kaikille myös mahdollista. Jokainen meistä yhteisön jäsenistä voi tehdä valinnan, että edistämme psykologista turvallisuutta luomalla turvallista tilaa meille kaikille moninaisille ihmisille. I stället för att använda tiden till att fundera på vilka svårigheter som vi möter, kan vi stanna upp och reflektera över hur vi förhåller oss till svårigheterna och hur vi bättre kan visa barmhärtighet. Vi förmår känna igen och uppfatta olika känslor inom oss och kan medvetet påverka våra reaktioner. God känsloförmåga gör att man uppfattar olika känslor som människor och fenomen omkring oss väcker. Familjevårdsförbundets styrelse har som verksamhetsstyrande tema för det kommande året valt Tryggheten i familjevården är viktig. VOIMME EDISTÄÄ YHTEISTYÖTÄ, KANNUSTAA UTELIAISUUTEEN SEKÄ HARJOITELLA JA HARJOITTAA EMPIATIAA JA MYÖTÄTUNTOA. Vi uppmärksammar det goda omkring oss och respekterar varandra, olikheter och mångfald. Detta är en ansträngning värd för alla har det mycket bättre om vi fullt ut kan vara oss själva och bli accepterade sådana som vi är. Jokainen meistä voi luoda ympärilleen turvallista tilaa Var och en kan skapa trygga rum omkring sig P ää ki rj oi tu s Le da re ALUKSI Ö V E R S Ä T T N IN G B IR G IT T A K Ö N Ö N E N K U V A /F O T O P E T T E R I K IV IM Ä K I Joulun aika – rauhoittumisen, pysähtymisen ja välittämisen aika
K U V IT U S JO N N A M A R K K U L A ALUKSI rautalangasta 7 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 6 | 2023
Vuorovaikutusja tunneälytaitojen valmentamisessa profiloituneet Andreas ja Merja Galler puhuivat tunneälystä terveen perhearjen tukena. Perhehoitajan valmiudet ovat nyt: 1. –?Hyvä ja toistuva arki on parasta, mitä perhehoito voi tarjota traumatisoituneelle lapselle, hän muistutti. Hyvän arjen ja hoivan turvaaminen 3. Ikäihmisen terveydentilan ja toimintakyvyn muutosten ymmärtäminen 4. Lastensuojelulain uudistamisen yhteydessä katsotaan myös perhehoitolaki. Yhteispeliäkirjassa ketunpoikaset saavat uuden sisaruksen. Kirjan on kirjoittanut Emilia Säles ja kuvittanut Jonna Markkula. Tästä syystä joidenkin perhehoitajien ja heidän lastensa opintotuki saatetaan määritellä pienemmäksi kuin sen kuuluisi olla tai oikeus opintotukeen voidaan evätä kokonaan. –?Voin vakuuttaa, että perhehoitoa kehitetään myös tämän hallituskauden aikana. ALUKSI lyhyet PERHEHOITOPERHEITÄ SYRJIVÄ OPINTOTUKILAIN KOHTA ON KORJATTAVA PERHEHOITOLIITTO VAATII opintotukilakiin muutosta. Äly voi auttaa meitä käsittelemään tunteita tehokkaasti, Andreas Galler totesi. Tärkeää on, että tunteet ja äly ovat tasapainossa. Tapahtuman pääpuhujiin kuuluneen psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Tuija Korhosen mukaan lapsen traumakokemuksessa on usein kyse siitä, että lapsi on jäänyt vaikeiden asioiden ja tunteidensa kanssa yksin. Lisäksi perhehoidon palkkioiden ja toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen hyvinvointialueilla on tärkeänä painopisteenä sosiaalija terveysministeriössä, Risikko sanoi. Perhehoitaja voi lisätä lapsen turvallisuuden tunnetta kiintymyskeskeisen vuorovaikutuksen keinoin. Liitto jätti lokakuussa asiasta lausunnon hallituksen esitykseen, jolla opintotukilakiin ollaan tekemässä muutoksia. Laissa olevan epäkohdan vuoksi Kela katsoo toimeksiantosuhteisten perhehoitajien veronalaiset ansiotulot toisinaan suuremmiksi kuin ne tosiasiassa ovat. Seuraava tapahtuma on vuonna 2025. Hän otti kantaa myös krititiikkiin, jota Perhehoitoliitto on esittänyt muun muassa siitä, ettei perhehoidon kehittämistarpeita ole huomioitu riittävästi hallitusohjelmassa. – Tunteet ja äly eivät ole toistensa vastakohtia, vaan niiden pitäisi toimia yhdessä. TILAA OMASI > perhehoitoliitto.fi/kauppa Keltaisen talon kettupesueen tarina jatkuu Yhteispeliä-kirjassa PERHEHOIDON PÄIVÄT 2023 Suurtapahtuma tarjosi kohtaamisia ja valtiovallan perhehoitolupauksia Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät toi marraskuussa noin 350 lastensuojelun ammattilaista Seinäjoelle verkostoitumaan ja kuulemaan perhehoidon tuoreita kuulumisia alan eri toimijoilta ympäri Suomea. Psykologi, psykoterapeutti Saara Salo kiinnitti huomiota siihen, että ympäristön vaikutukset ovat erityisen merkityksellisiä lapsille, joilla on neuropsykiatrisia haasteita. teitaan säätelevän ja jäsentävän aikuisen, Salo kiteytti. Perhehoitoliitto muistuttaa, ettei veronalaisia kustannusten korvauksia pitäisi huomioida opintotuen määrää arvioitaessa, sillä ne eivät ole tosiasiallisesti perhehoitajan ansiotuloa. Yhteistyön tekeminen 5. Tarinan avulla sijaisperheen elämää voidaan käsitellä myös pienten lasten kanssa. Muutoksia on tehty muun muassa perhehoitajalta edellytettäviin valmiuksiin, joihin ennakkovalmennus pohjaa. Aikuisten kyvyllä asettua lasta ymmärtävään vuorovaikutukseen on suuri merkitys. –?Jokainen lapsi tarvitsee turvallisen, tunT E K S T I JA K U V A O LL I K O IK K A L A IN E N Tapahtumaan kuului myös parikymmentä työpajaa. Omasta osaamisesta ja voimavaroista huolehtiminen 6. Ikäihmisen yksilöllisyyden huomioiminen 2. Perhehoidon päivien järjestämisestä vastaavat yhteistyössä Perhehoitoliitto ja Pesäpuu ry. PERHEHOITAJAN ON OSATTAVA HUOMIOIDA IKÄIHMINEN YKSILÖNÄ PERHEHOITOLIITON YLLÄPITÄMÄN ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennusohjelman sisältöön ja valmennusmateriaaleihin on tehty laajoja päivityksiä, jotka ovat valmistuneet tänä syksynä. Perhehoitoliiton toteuttamassa työpajassa eläydyttiin pakolaistaustaisen sijoitetun lapsen kokemusmaailmaan tilanteessa, jossa hänet sijoitetaan yllättäen syntymäperheestään suomalaiseen valtaväestön perheeseen. Perhehoitoliiton julkaisemasta Keltaisen talon ketut -lastenkirjasarjasta on ilmestynyt kolmas osa. Perhehoitajan aseman tunnistaminen 8 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 6 | 2023. Tapahtumaan toi valtiovallan tervehdyksen eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja ja moninkertainen ministeri Paula Risikko (kok.)
Perhehoitoliiton liittokokous pidetään seuraavana päivänä 20.4.2024 niin ikään Jyväskylässä. Sairausvakuutuslain 8. 10-vuotiaana huostaanotettu Riina Nyman muistelee muuttoaan perhehoitoperheeseen, Anna 43/2023 Sijoitetut nuoret eivät ole aikuistumisessaan tasaveroisessa asemassa muiden ikäistensä kanssa. Järjesteltävää tosin riittää, sillä esimerkiksi tilaisuuteen sopivaa iltapukua ei löytynyt valmiiksi kotoa. Hän toimitti liitolle onnittelukirjoituksen, joka julkaistiin Perhehoito-lehdessä ja liiton sähköisillä viestintäkanavilla. Tarvitaan iso annos inhimillisyyttä ja ymmärrystä elämään. Puheenjohtaja Ahokas Linnan juhliin KUNNIANOSOITUS PERHEHOITOLIITOLLE ALUKSI lyhyet 9 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 6 | 2023. Päätoimittaja Joni Mäki-Petäjä, Lestijoki-lehti 24.8.2023 Vaikka olen ihan noviisi ja kaikki menee tunteisiin, olen saanut olla hyödyksi ja saanut onnistumisen kokemuksia. Vieraiden kättelyt alkavat kello 19. Edellisen kerran Perhehoitoliiton edustaja sai kutsun Linnan juhliin vuonna 2012. KIINNOSTUITKO. Kukaan ei varmasti tee sijaisvanhemmuutta korvauksen takia. Perhehoidossa olevan ikäihmisen omainen Jarmo Suominen, Yle A-studio, 1.11.2023 Koin silloin ensimmäisen kerran turvaa ja pääsin rakentamaan elämääni. Tamperelainen perhehoitaja ja kaupunginvaltuutettu Ulla-Leena Alppi, Aamulehti 13.10.2023 Nostan hatun korkealle päästä sijaisvanhemmille. Päivän ohjelmasta on luvassa lisätietoa alkuvuodesta 2024. Perhehoitaja VASTAUS Kyllä, oikeus osasairauspäivärahaan on mahdollinen niille toimeksiantosuhteessa oleville perhehoitajille, jotka rinnastetaan työntekijän asemassa oleviin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muisti 40 vuotta täyttänyttä Perhehoitoliittoa ja kaikkia perhehoitajia myös alkuvuodesta 2023. Presidenttipari on kutsunut vuoden 2023 Linnan juhliin kaikkiaan noin 1?700 eri aloilla ansioitunutta ihmistä. –?Kutsu tuli minulle täytenä yllätyksenä. Heidän lapsuudessaan ja nuoruudessaan saattaa olla kokemuksia, joita useimmat aikuiset eivät edes osaa kuvitella. –?Noudatan tätä ohjetta. Tuula Alatalo juristi, Kela / etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö Perhehoitoliiton puheenjohtaja, kotkalainen perhehoitaja Minna Ahokas on kutsuttu tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle eli Linnan juhliin. Kaikkien osasairauspäivärahan edellytysten täytyy täyttyä. Perhehoitajaksi ruvennut arkkitehti ja juristi Kirsikka Antikainen, Helsingin Sanomat 31.7.2023 sijoitetuista 8.–9.luokkalaisista kertoo kokeneensa seksuaalista väkivaltaa 36 % SANOT T UA Yhdistyspäivä huhtikuussa 2024 Jyväskylässä Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten jäsenille suunnattu yhdistyspäivä järjestetään perjantaina 19.4.2024 Jyväskylässä. Olen luonnollisesti iloinen ja samalla hämmentynyt. Linnan juhlien etikettiin kuuluu, että vieraat tervehtivät presidenttiparia etuja sukunimellä ilman muita toivotuksia. Upeaa, että perhehoidon arvostus näkyy valtakunnallisesti näin hienolla tavalla. Olen kiitollinen saadessani edustaa meitä kaikkia juhlavastaanotolla, Ahokas kertoo. Merkittävä osa kutsutuista on tänä vuonna ensikertalaisia. KYSYMYS Voiko perhehoitaja saada osasairauspäivärahaa. > Linnan juhlat näytetään perinteisesti suorana lähetyksenä Yle TV1:llä ja Yle Areenassa itsenäisyyspäivänä. Ahokas osallistuu tilaisuuteen puolisonsa Sami Ahokkaan kanssa. Tuolloin kutsuttu oli Perhehoitoliiton nuorisotyöntekijä Anne Jokiranta. Perhehoidosta toki puhun kaikkien asiasta kiinnostuneiden ja varmasti muidenkin kanssa illan aikana, Ahokas naurahtaa. On uniikkia saada kokea vauvajuttuja, vaikka omat lapset ovat ohittaneet vauvaiän. Tunnen vahvasti tämän olevan kunnianosoitus nimenomaan koko perhehoidolle ja kaikille perhehoitajille. Lähde: THL / Kouluterveyskysely 2023 asiantuntija vastaa Tällä palstalla eri asiantuntijat vastaavat perhehoitoa koskeviin kysymyksiin. Minna Ahokas kertoo odottavansa itsenäisyyspäivää rauhallisin ja iloisin mielin. luvun 11 § mahdollistaa tulkinnan. PERHEHOIDOSTA Minulle on ollut henkilökohtaisesti hyvin suuri helpotus, että äiti sai tämmöisen paikan ja hän suostui lopulta siihen. Presidentti Niinistö oli vieraillut aiemmin samana vuonna sijaiskotinuorten kesäleirillä Rymättylässä
Omasta rytmistä, itselle tärkeistä harrastuksista, ihmissuhteista ja tavaroista ei haluta luopua. Toiveissa on ollut samanhenkisyyttä, sosiaalisuutta, muiden huomioon ottamista ja elämänmyönteisyyttä. Perhehoitoliiton Kodista kotiin -hankkeen työ on alkanut työpajojen ja haastattelujen merkeissä. Etusijalla ovat ne, jotka hakevat tuetulle lomalle ensimmäistä kertaa. Toisille ajatus “tuntemattomaan perheeseen joutumisesta” taas herättää paljon epäluuloisuutta ja jopa kauhistusta. Keskusteluissa on noussut esiin myös pelkoja kaltoinkohtelusta, vastoin omaa halua jonnekin joutumisesta, läheisten kuormittamisesta ja autonomian menettämisestä. VUODENVAIHDE Perhehoitoliiton toimisto on suljettu joululomien ajan 22.12.2023 – 7.1.2024 10 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 6 | 2023. Rauhalahden kylpylähotellissa Kuopiossa. Tanhuvaaran urheiluopistolla ja 14.–19.10. Kuortaneen urheiluopistolla, 28.3.–2.4. Vuokatin urheiluopistolla, 16.–21.6. Perhehoitoperheille on vuonna 2024 viisi tuettua vertaislomaa: 25.2.–1.3. Pajulahden liikuntakeskuksessa, 7.– 12.7. Omaa ikääntymistä, hoivantarpeen lisääntymistä, viimeisiä elinvuosia – saati omaa kuolemaa – ei ole ihan helppo pohtia ja sanallistaa, niin tärkeää kuin elämänsuunnittelu myös ikääntyessä onkin. Ikääntyvien puheissa on kuulunut varovainen toive arvokkaasta tai merkityksellisestä elämästä vanhana ja apua tarvitsevanakin. HAKUOHJEET VERKOSSA > perhehoitoliitto.fi/tuetutlomat sensä, turvallisuus, oma tila ja rauha, paikan sijainti, luonto ja yhteyden syntyminen hoitajan kanssa. Ikääntyviltä on kyselty, mitä he haluaisivat tietää perhehoidosta ja hoitopaikasta etukäteen voidakseen tunnistaa itselleen mukavalta tuntuvan kodin, kun omassa kodissa eläminen ei enää luonnistu. Ikäihmisten perhehoitoa ei vielä tunneta kovin hyvin. Olennaisimpia toiveita perhekodissa tai muussa tulevassa hoitopaikassa näyttävät olevan lämmin tunnelma, lupa olla oma itKODISTA KOTIIN T E K S T I H A N N I S A LO & M IN N A L A IN E K U V A H A N N I S A LO TUETULLE LOMALLE VOI PÄÄSTÄ KORKEINTAAN KOLMEN VUODEN VÄLEIN MAASEUDUN TERVEYSJA LOMAHUOLTO MTLH ry:n järjestämien tuettujen vertaislomien valintakriteereihin on tullut tiukennuksia. Kuva on tapaamisesta Villähteen kyläyhdistyksen tiloissa Lahdessa. Perhehoitoliiton Ajoissa kotiin -kampanjaa syksyllä 2023 suojelleet Tiktok-sossut Maija Haapala ja Camilla Jokela saivat syyskuussa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Tähän saataneen hyviä ajatuksia myös perhehoitajilta, joiden kanssa yhteistyö käynnistyy ensi vuonna. Lomalle voi päästä vastedes korkeintaan kolmen vuoden välein ja enintään kolme kertaa kymmenen vuoden aikana. Myös muiden asukkaiden kunto ja toiminta ovat herättäneet keskustelua. Toiveet ja haaveet tuntuvat osalla kuitenkin hautautuvan pelkojen ja uhkakuvien alle. Käytyjen keskustelun perusteella on tehty hyvin alustavia huomioita. Kysymys on monelle vaikea. Kolmivuotisen hankkeen tehtävä on luoda hyvinvointialueiden käyttöön toimintamalli ikäihmisten perhehoidon aloituksiin, ja paloja siihen on alkanut muotoutua. ALUKSI lyhyet Ajatus perhehoidosta ihastuttaa ja jopa kauhistuttaa ikääntyviä Joillekuille perhehoito kuulostaa mahdollisuudelta arvokkaaseen, aktiiviseen ja arjenmakuiseen ikääntymiseen yhdessä muiden kanssa. Ikääntyviä huolestuttavat talous ja säästöt, oma terveys ja sopeutuminen muutoksiin, hoitajan jaksaminen sekä hoidon laatu. Lomatuen myöntämisessä huomioidaan myös muiden lomajärjestöjen myöntämät lomatuet, jotka näkyvät hakijan rekisteritiedoissa. Sen arvo on 15 000 euroa. Loman omavastuuhinta on 125 euroa jokaiselta vähintään 17-vuotiaalta lomailijalta. Haasteena on ainakin pohtia, miten samanhenkisyyttä, kodin kulttuuria, tunnistetaan. Loma sisältää muun muassa majoituksen, täysihoidon, allasosaston käytön, yleistä ja perhehoitoperheille erikseen suunnattua ohjelmaa sekä lastenhoitoa. Perustelujen mukaan kaksikko purkaa lastensuojeluun liittyvää salaperäisyyttä avaamalla huostaanotettujen lasten arkea ymmärtävästi ja myönteisesti. Seuraavaksi hankkeessa työstetään “tsekkilistaa”, jonka avulla ikääntyvä voi hahmottaa, voisiko perhehoito sopia hänelle, ja jos niin on, millainen perhekoti olisi yhteensopiva hänelle tärkeimpien asioiden kanssa. VERKOSSA > Katso Tiktok-sossujen perhehoitovideoita > perhehoitoliitto.fi/ajoissakotiin Ajoissa kotiin -kampanjan suojelijoille arvokas tunnustus valtiovallalta Kodista kotiin -hankkeen työntekijät ovat tavanneet syksyn aikana ikääntyviä eri puolilla maata ja keränneet heidän näkemyksiään perhehoidosta
On tärkeää, että jälkihuollon tuki mitoitetaan kullekin yksilöllisesti. Suorittavaa työtä tutun työnantajan leivissä ei ole tarjolla kaikille niille, jotka aikaisempina vuosikymmeninä olisivat siten työllistyneet. Taustalla on kaunis pyrkimys auttaa lapsia varmistamaan toimeentulonsa. Tuki voi olla esimerkiksi sosiaaliohjaajalta saatava asiointiapu, taloudellinen tuki koulutukseen tai perhehoidon jatkumisen mahdollistaminen. On tärkeä hyväksyä, että osa jälkihuoltonuoristamme tarvitsee apua löytääkseen omat tapansa osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja elinympäristön kehittämiseen. Kuulen usein perhehoitajien sanovan, että he tavoittelevat kasvatustyössään sitä, että lapsista kasvaa veronmaksajia. Väitän, että näin sanoessamme suljemme silmämme siltä, että kaikki eivät ponnista elämään tai työhön samalta viivalta. O L L I K O IK K A L A IN E N Stiina Hänninen FT (terveystiede), tamperelainen perhehoitaja ja työnohjaaja. Meidän ei pidä loiventaa työelämän rakenteellisia ongelmia siten, että tulkitsemme jälkihuoltonuortemme kouluttautumisja työllistymisvaikeudet heidän tietoisiksi valinnoikseen. Pohdin kuitenkin, voiko perhehoidon onnistumista arvioida tarkastelemalla sitä, onko nuori juuri nyt työmarkkinakelpoinen. Toinen kuoppa, johon lankeamme, on se, että vaalimme ajatusta siitä, että jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus olla osa työvoimaa, jos vain tekee riittävästi töitä sen eteen. Lisäksi luulen, että jos määrittelemme jälkihuoltonuoret työelämän tuotantoyksiköiksi, syrjäytämme heistä ne, jotka eivät mahdu tai suostu tähän muottiin. Kaikille palkkatyö ei ole ratkaisu osallisuuden mahdollistumiseen. Nykyisessä tietoyhteiskunnassa työsuhteet ovat pirstaloituneet, työelämän tahti kiivas ja vaatimus itseohjautuvuudesta suuri. Siinä huostaanotto päättyy ja yhteiskunta tarjoaa tukea, jotta nuori saisi aikuisuudelleen mahdollisimman hyvän alun. Perhehoitajat tulevia veronmaksajia kasvattamassa V aihetta, jossa nuori muuttuu perhehoidettavasta lapsesta aikuiseksi, kutsutaan lastensuojelupuheessa jälkihuolloksi. ALUKSI meillä kylässä 11 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 6 | 2023 JOS MÄÄRITTELEMME JÄLKIHUOLTONUORET TYÖELÄMÄN TUOTANTOYKSIKÖIKSI, SYRJÄYTÄMME HEISTÄ NE, JOTKA EIVÄT MAHDU MUOTTIIN. Jälkihuoltovaiheen tukeen voi olla tarvetta siksi, että nuorella on oireita, jotka vaikuttavat hänen mahdollisuuksiinsa toimia itsenäisesti. Oireiden taustalla voi olla psykiatrinen tai neuropsykiatrinen häiriö, oppimistai käytöshäiriö, tunteiden säätelyn poikkeavuus, päihteidenkäyttö tai trauma. Väitänkin, että käsitys työnteon värittämän arjen hienoudesta on liian ankara niille jälkihuoltonuorille, joille työelämä tai koulutukseen osallistuminen juuri nyt on vain kangastus: epätarkka keidas, joka pakenee, kun he sitä kädet ojossa tavoittelevat
TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT TIMO MARTTILA Loimaalaisilla Hopkinseilla on perhehoidossa monentaustaisia lapsia ja nuoria. Etniseen vähemmistöön kuuluvan voi olla helpompi sopeutua monen kulttuurin perheeseen kuin supisuomalaiseen. 12 Perhehoito-lehti 6 | 2023 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i. Taustaa on tuettava Suomi kansainvälistyy vauhdikkaasti, ja myös perhehoitoon tarvitaan lisää monikulttuurisuutta. Sanna ja Garcia Hopkinsin perhehoitoperheen taustat ovat neljällä mantereella. Suurperheen adoptiotytär Victoria (oik.) on tottunut hoitamaan pienempiä sisaruksiaan
Kipinä syttyi viimeistään vaihto-oppilasaikana ja roihahti kunnolla, kun perheen perustaminen tuli ajankohtaiseksi. Perheeseen, jossa on jo valmiiksi ihmisiä eri kulttuureista, voi olla helpompi tulla kuin ihan supisuomalaisen perheeseen, jolla ei ole välttämättä kokemusta 13 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 6 | 2023. Monikulttuurisessa suurperheessä asuvat tällä hetkellä vanhempien lisäksi adoptiotyttäret Veronica ja Victoria, pariskunnan biologinen lapsi Rudy sekä viisi sijoitettua lasta, jotka kuuluvat etnisiin ja kulttuurisiin vähemmistöihin. Kun perheeseen syntyi myös biologisia lapsia, ajatus jäi muhimaan vielä joksikin aikaa. Nykyään Hopkinsit asuvat Loimaalla ja ovat keskittyneet vain pitkäkestoiseen perhehoitoon. Kansainväliset kontaktit lisääntyivät myös, kun Hopkins lähti mukaan SPR:n maahanmuuttajatyöhön. Sosionomiopinnot puolestaan herättivät Hopkinsin kiinnostuksen lastensuojelua kohtaan, ja syntyi ajatus perhehoitajaksi ryhtymisestä. –?Koska perheessä oli jo adoptiolapsia muista kulttuureista, oli alusta alkaen selvää, että voisimme toimia sijaisperheenä nimenomaan monenlaisista taustoista tuleville lapsille ja nuorille. Tuttavaperheen Etiopiasta adoptoima lapsi hurmasi Hopkinsin siinä määrin, että kolme vuotta myöhemmin myös hänellä oli adoptiolapsi samasta maasta. Myöhemmin afrikkalaisia adoptiolapsia tuli kaksi lisää, Etiopiasta ja Etelä-Afrikasta. Runsas vuosikymmen sitten Sanna ja hänen puolisonsa, Yhdysvalloista Suomeen muuttanut Garcia Hopkins ryhtyivät ensin päivystysperheeksi ja tarjosivat lyhytaikaista perhehoitoa kiireellisesti kotinsa ulkopuolelle sijoitetuille lapsille Tampereen seudulla. Kansainväliseen perheeseen ohjautui usein lapsia eri kulttuurija kielitaustoista, ja vähitellen osa sijoituksista muuttui pitkäaikaisiksi. TE EM A Perhehoidon moninaisuus K ansainvälisyys ja kulttuurien kohtaamiset ovat kiehtoneet Sanna Hopkinsia nuoresta pitäen
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui viime vuoden lopussa vakituisesti lähes 500?000 ihmistä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Näin ollen myös perhehoitajien kuuluu tukea lapsen yhteyttä tämän omaan uskonnolliseen, kulttuuriseen, kielelliseen ja etniseen taustaan. muista kulttuureista, Sanna Hopkins sanoo. Suomeen muuttaneiden ihmisten haasteet kotoutumisessa, työllistymisessä ja toimeentulon kanssa sekä oleskelulupaprosessin kuormittavuus saattavat heijastua myös lapsiin. Yhteyden tukeminen voi olla helpompaa, jos perhehoitoperheellä ja perhehoidossa olevalla on yhteistä kielellistä tai kulttuurista taustaa tai samantyyppisiä kokemuksia vähemmistöön kuulumisesta. –?Oman perheen tapoja ei tietenkään tarvitse muuttaa täysin, mutta täytyy olla valmis joustavuuteen, kompromisseihin ja pieniin muutoksiin arjessa. Lapset voivat myös kokea erilaisuutta, kipuilla identiteettinsä kanssa tai joutua rasismin kohteeksi. Rasismia ei saa painaa villaisella Hopkinsien kaltainen kahden tai useamman kulttuurin perhehoitoperhe on Suomessa harvinaisuus. Monikulttuurisia perhehoitoperheitä tarvittaisiin huomattavasti nykyistä enemmän, sillä Suomi kansainvälistyy vauhdikkaasti. –?On hyvä, ettei perheessä ole vain yksi, joka kuuluu johonkin vähemmistöön. Kun on muitakin, joilla on vähän samaa taustaa, osaa myös samaistua muiden tilanteeseen, nuoret pohtivat. Tällöin perhehoidossa olevan tai hänen biologisen sukunsa tavat ja käytännöt voivat näyttäytyä perhehoitoperheelle outoina ja perheet voivat tarvita monenlaista tukea ja ohjausta. On hyvä, ettei perheessä ole vain yksi, joka kuuluu johonkin vähemmistöön. Elleivät tukitoimet auta, lapsi voidaan viime kädessä joutua sijoittamaan perheensä ulkopuolelle. 14 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 6 | 2023. Etiopialaislähtöinen Veronica, 19, ja kurditaustainen Amed, 14, nyökyttelevät vieressä. Määrä on kaksinkertaistunut 11 vuodessa. Aina yhteistä taustaa ei ole. 2000-luvulla hän tutustui Sannaan, jonka suunnitelmissa oli ryhtyä perhehoitajaksi. Jokaisella lapsella on oikeus omaan kulttuuriinsa myös sijaishuollon aikana. Nykyään pariskunnalla on monikulttuurinen suurperhe, johon kuuluu adoptoituja, biologisia ja sijoitettuja lapsia. Usein pitkälle pääsee hyvällä valmistautumisella ja uteliaalla asenteella. Myös perhehoitoon ohjautuu yhä useammin lapsia ja aikuisia, joilla on kansainvälistä taustaa. Näitä perheitä ei ole tilastoitu, mutta heitä on vain murto-osa kaikista toimeksiantosuhteista lastensuojelun perhehoitoa tarjoavista perheistä, joita oli viime vuoden lopussa THL:n mukaan yli 5?100. Jos vastaan tulee asioita, joita ei ymmärrä, ei myöskään Garcia Hopkins muutti Yhdysvalloista Suomeen 1980-luvulla pelaamaan koripalloa. Jos hankalat tilanteet pitkittyvät, edessä voi olla lastensuojelun asiakkuus
Jos lapselle ei löydy sijaisperhettä, jolla on sama kielitai kulttuuritausta, pyrimme turvaamaan yhteyden säilymistä omaan taustaan esimerkiksi kielenopetuksella ja kerhoilla. Hyvinvointialueen lastensuojelun perhehoidon koordinaattori Pia Pajari toivoo, että kansainvälisten perhehoitoperheiden määrää saataisiin kasvatettua runsaasti, jotta yhä useampi kotinsa ulkopuolelle sijoitettu lapsi ja nuori pääsisi asumaan perheeseen laitoksen sijaan. Perhehoito-lehti 6 | 2023 15. Myöskään Hopkinsien perhe ei ole säästynyt ajoittaiselta huutelulta 15?000 asukkaan kotikaupungissaan. –?Lapsen äiti masentui, kun lapsi otettiin huostaan, eikä halunnut, Marokkolaistaustaisen perhehoitaja Meena Baban (vas.) perheeseen on sijoitettu lapsi, jonka toinen vanhemmista on kotoisin samalta kielija kulttuurialueelta kuin Baba. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen perhehoidon koordinaattori Pia Pajari toivoo, että Suomeen saataisiin lisää monikulttuurisia perhehoitoperheitä. Augustin Sibomana kertoo, ettei ollut ennen sijoitusta edes kuullut perhehoidosta. O L L I K O IK K A L A IN E N Tietoa voi olla helpompi ottaa vastaan omalla äidinkielellä ja silloin, jos asiasta on kertomassa ihan tavallinen perhehoitaja eikä sosiaalityöntekijä. Myös yhteydenpito lapsen biologiseen sukuun tukee sitä, Pajari kertoo. Isossa perheessä on se hyvä puoli, että täältä löytyy aina joku, jonka kanssa voi vetää yhtä köyttä hankalissa tilanteissa, Hopkins sanoo. On hyvä kysyä biologisilta sukulaisilta, miten he ovat toimineet vastaavissa tilanteissa, Sanna Hopkins sanoo. Useimmiten kyseessä on sijoitetun lapsen läheistai sukulaisperhe. –?Rasismia ja muuta kiusaamista ei saa vain painaa villaisella, vaan siihen pitää puuttua ja kokemuksista puhua avoimesti. Kaikkien monikulttuuristen perheiden on valitettavasti varauduttava myös rasismiin. Toisinaan lasten kanssa otetaan esiin, mitä kaikkia juhlia vaikkapa muslimien tai etiopialaisten kalentereista löytyy. Suomen monikulttuurisin kunta on Vantaa, jonka yli 240?000 asukkaasta joka viidennen äidinkieli on Tilastokeskuksen mukaan muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella oli THL:n mukaan viime vuoden lopussa yhteensä 650 huostassa olevaa lasta ja nuorta. Valtaosa huostaanotetuista on kantasuomalaisia, mutta myös kansainvälisten perheiden lapsille tarvitaan sijaishuoltopaikkoja. Kun afrikkalaistaustaiset lapset olivat pienempiä, heidän kanssaan käytiin kulttuuritapaamisissa. Amedin muutettua perheeseen ruokiin on myös lisätty aina välillä Lähi-idästä tuttua sumakki-maustetta ja perheessä on kuultu myös kurdin kieltä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on parisensataa sijaisperhettä, joista vain pieni osa on monikulttuurisia. Sibomanat muuttivat Suomeen Kongosta viitisentoista vuotta sitten. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i kannata olettaa, että ne johtuisivat automaattisesti toisesta kulttuurista. Yhteinen tausta helpottaa Suomessa vieraskieliset ja muut monen kulttuurin perheet keskittyvät vahvasti pääkaupunkiseudulle ja muualle Uudellemaalle. –?Lapsen tai nuoren kielen, kulttuurin ja uskonnon huomioiminen ovat todella tärkeitä asioita, kun mietitään sopivaa perhettä. Eräs Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen maahanmuuttajataustaisista perhehoitoperheistä on tuusulalaisten Augustin ja Jeannine TE EM A Perhehoidon moninaisuus Sibomanan perhe. Kaksilapsiseen perheeseen on kuulunut nyt parin vuoden ajan myös sijoitettu lapsi, joka on samasta kielija kulttuuritaustasta. Kyse on aina yksilöistä. Sanna Hopkins muistuttaa, että perhehoitajien on oltava tarkkana ja osattava reagoida näihin tilanteisiin. Heistä 273 oli perhehoidossa sijaisperheissä. Hopkinsien perheen arjessa monikulttuurisuus näkyy lähinnä pieninä asioina
että tämä joutuisi laitokseen. Tapaamisissa voisi myös tutustua kaltaisiinsa perheisiin ja saada niistä vaikkapa lomitusapua. Lapsen tilanne on nyt rauhoittunut ja koulunkäyntikin on saatu taas sujumaan. Baban mukaan yhteisestä äidinkielestä ja taustasta on ollut paljon hyötyä yhteydenpidossa ja käytännön asioiden järjestelyssä. –?Perhehoitajan ei todellakaan tarvitse osata täydellistä suomen kieltä, mutta kielitaidon on oltava riittävä, jotta pystyy hoitamaan lapsen käytännön asioita ja tulee ymmärretyksi. –?On tärkeää, että lastensuojelun ammattilaiset tunnistavat omat tausta-ajatuksensa ja ymmärtävät, millaisesta valtatilanteesta on kyse, kun he kohtaavat maahanmuuttajaperheen, jolla on lastensuojelun asiakkuus. Familia ry:n toiminnanjohtajan Elina Helmasen mukaan perhehoitajuudesta kiinnostuneiden monikulttuuristen perheiden tavoittamisessa riittää työnsarkaa. Moni ei tunne suomalaista lastensuojelujärjestelmää, ja siitä liikkuu myös paljon huhuja ja väärää tietoa. Neema Baba toivoo, että maahanmuuttajataustaisia perhehoitajia tulisi lisää ja että heille järjestettäisiin myös omia vertaistapaamisia, joissa voisi tuulettaa ajatuksiaan. Maahanmuuttajille tarvitaan lisää tietoa, mitä lastensuojelu ja sijaisperheet ovat, Sibomana sanoo. Perhehoitajana hän on toiminut jo 16 vuotta. Kantasuomalaisilla perheillä ei välttämättä ole aina samanlaista arjen osaamista tai kykyä ylläpitää maahanmuuttajalapsen kulttuuria tai äidinkieltä, Baba sanoo. Kahden kulttuurin perheiden asiantuntijajärjestöllä Familia ry:llä on vetämässä rahoitushakemus uuteen hankkeeseen, jonka avulla pyritään lisäämään monikulttuuristen perhehoitoperheiden määrää. Hankkeessa levitettäisiin tietoa perhehoidosta ruohonjuuritasolla monikulttuurisille perheille, luotaisiin yhteyksiä eri toimijoiden välille sekä koulutettaisiin lastensuojelun työntekijöitä, perhehoitajia ja tukiperheiden vanhempia kulttuurisensitiivisyydestä ja antirasistisesta kasvatuksesta. Koulutukseltaan hän on tradenomi ja sairaanhoitaja. Tuusulalainen perhehoitaja Neema Baba kannustaa perhehoidon järjestäjiä ja palveluntuottajia jalkautumaan enemmänkin juuri maahanmuuttajien kohtaamispaikkoihin ja tilaisuuksiin. –?Kantasuomalaisilla perhehoitajilla on usein esimerkiksi mummi tai sisko lastenhoitoapuna, mutta meillä ei ole välttämättä muuta verkostoa kuin oma puoliso, hän muistuttaa. Isona apuna tässä voivat toimia maahanmuuttajaja monikulttuurisuusjärjestöt. On hyvä muistaa, että tietoa voi olla helpompi ottaa vastaan omalla äidinkielellään kuin suomeksi ja silloin, jos asiasta on kertomassa joku ihan tavallinen perhehoitaja eikä esimerkiksi sosiaalityöntekijä, Baba sanoo. Neema Baba muutti Suomeen parikymmentä vuotta sitten Marokosta. –?Esimerkiksi kirkot ja moskeijat ovat hyviä paikkoja, jos haluaa löytää maahanmuuttajia, jotka voisivat ruveta perhehoitajiksi. Sibomanan mukaan ratkaisu on ollut hyvä myös lapsen äidin mielestä. LISÄTIETOA VERKOSSA > Kahden kulttuurin perheiden kohtaaminen lastensuojelussa -opas (Familia ry, 2022) > familiary.fi/materiaalit.html Amedin nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi. Menimme vaimoni kanssa juttelemaan sosiaalityöntekijälle, voisimmeko jotenkin auttaa tätä perhettä. 16 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 6 | 2023. Myös sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan on hyvä olla jo tapahtunut, perhehoidon koordinaattori Pia Pajari sanoo. Monella maahanmuuttajalla on hyvä sydän, ja he voisivat ruveta perhehoitajiksi. Oman perheen tapoja ei tietenkään tarvitse muuttaa täysin, mutta täytyy olla valmis joustavuuteen, kompromisseihin ja pieniin muutoksiin arjessa. Vantaalla perhehoitotoimintaa on käyty esittelemässä esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutumista tukevan Sahan-seuran tilaisuudessa. Hankkeen yhteistyötahoiksi ovat lupautuneet muun muassa Perhehoitoliitto, Moniheli-verkosto, Helsingin kaupunki sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Se voi auttaa siihenkin, ettei sijoitus katkea niin helposti ja lapsen elämä pysyy tasaisena. Tarkoitus olisi myös selvittää, miten perhehoitoa ja tukiperhetoimintaa voisi kehittää niin, että niissä voisi olla mukana myös heikommalla suomen kielen taidolla tai monikielisesti. Heitä ei pitäisi kohdella ensisijaisesti maahanmuuttajina vaan ihan samaan tapaan tukea tarvitsevina ihmisiä kuin natiiveja, valkoisia suomalaisiakin, Helmanen muistuttaa. Silloin saimme kuulla, että lapsi voisi muuttaa meidän perheeseemme, kunhan taustamme ensin tutkitaan ja saamme perehdytyksen. –?On äärettömän tärkeää, että sijaisperheellä ja biologisilla vanhemmilla on jotain, mikä yhdistää heitä. Mietittävää piisaa myös siinä, miten monikulttuuristen perheiden luottamusta lastensuojelujärjestelmään saadaan lisättyä. Epäluottamuksen taustalla voi olla esimerkiksi tiedon puutetta tai kokemuksia epäonnistuneista kohtaamisista sosiaalityön ammattilaisten kanssa. –?Siitä on paljon apua, jos maahanmuuttajien lapsille löytyy sijaisperheitä, joilla on samanlaista taustaa kuin heillä itsellään. Myös järjestöpuolella on havahduttu siihen, ettei perhehoitoon sijoitettujen monikulttuuristen lasten oikeus kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustansa huomioimiseen toteudu nykyisellään riittävän hyvin. Suomen kieltä on osattava riittävästi Suurimpia haasteita maahanmuuttajataustaisten tai muuten monikulttuuristen perhehoitoperheiden rekrytoimisessa on nimenomaan heidän tavoittamisensa. Vaikka halukkuutta ryhtyä perhehoitajaksi olisi, esteeksi voi muodostua myös puutteellinen kielitaito. Tällä hetkellä Baban perheeseen on sijoitettuna lapsi, jonka toisella vanhemmalla on sama kielija kulttuuritausta kuin perhehoitajilla. Täysin suomalaisessa perheessä voi olla vaikeaa, koska kasvatus on ehkä erilaista. Miten lisätä luottamusta lastensuojeluun
17 Perhehoito-lehti 6 | 2023. Myös monikulttuurisuusasiat ovat olleet lähellä hänen sydäntään nuoruudesta saakka. TE EM A Perhehoidon moninaisuus w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoitaja Sanna Hopkins kiinnostui lastensuojelusta, kun opiskeli sosionomiksi
Taleb Muzaffari saapui Suomeen yksin kahdeksan vuotta sitten 14-vuotiaana Afganistanista. Nykyään hän on ylioppilas ja suunnittelee insinöörinopintoja. 18 Perhehoito-lehti 6 | 2023 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i
Sieltä matka jatkui Uudellemaalle Vihdin Nummelaan alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkotiin, jossa oli paremmin tilaa ja samanikäisiä kavereita. Muutto perhehoitoperheeseen Mäntsälään koitti alkuvuodesta 2018 Talebin ollessa 16-vuotias. Hän lähti lopulta kohti Eurooppaa aivan yksin mukanaan vain vaihtovaatteita, puhelin ja vähän matkarahaa. Viimeisetkin matkan aikana tutuiksi tulleista muista siirtolaisista jäivät sinne, mutta Taleb päätti jatkaa vielä eteenpäin niin pitkälle pohjoiseen kuin vain pääsisi. Onneksi moottori kuitenkin lähti käyntiin taas jossain vaiheessa ja pääsimme Kreikkaan, Taleb Muzaffari kertoo nyt kahdeksan vuotta myöhemmin. Monen mutkan kautta perhehoitoon Torniosta Taleb Muzaffari ohjattiin rajatarkastuksen jälkeen ensin jyväskyläläiseen vastaanottokeskukseen, joka oli ääriään myöten täynnä. Mitä pohjoisemmaksi tultiin, sitä enemmän oli lunta ja metsää ja vähemmän taloja. Monelle muulle vastaava merimatka on koitunut kohtalokkaaksi; Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n mukaan Välimerta ylittäessään on hukkunut tai kadonnut viime vuosikymmenen aikana yli 28?000 muun muassa Afganistanista, Irakista, Syyriasta ja Afrikan maista lähtenyttä siirtolaista. –?Perheessä oli aluksi vähän outoa olla, koska olemme ihan eri kulttuureista, mutta ei siinä mennyt hirveän kauaa, kun se alkoi tuntua normaalilta. Hän on yksi tuhansista afganistanilaisista, jotka ovat jättäneet kotiseutunsa ja suunnanneet vaaralliselle matkalle kohti Eurooppaa paremman elämän toivossa. Perheeseen kuului vanhempien lisäksi kaksi Talebia vähän vanhempaa poikaa. Taleb on kotoisin Keski-Afganistanin maaseudulta rakennusmiehen kuusilapsisesta perheestä. Matkan varrella kuulin muilta juttuja, minne ehkä kannattaisi mennä ja minne ei. Taleb ja muut veneessä olleet pääsivät jatkamaan matkaansa päästä varpaisiin likomärkinä. Jos emme ymmärtäneet jotain, niin sitten tehtiin käsillä eleitä, Taleb kertoo. Noin kuukauden reissaamisen ja ainakin 12 maan jälkeen hän oli viimein Ruotsissa. Yksi täyteen siirtolaisia ahdettu kumivene on jälleen matkalla Turkin rannikolta kohti Kreikkaa. En ollut luultavasti edes kuullut Suomesta ennen matkalle lähtöä, Taleb kertoo. TE EM A Perhehoidon moninaisuus TEKSTI JA KUVAT OLLI KOIKKALAINEN PERHEHOITO AUTTAA KOTOUTUMAAN Suomesta hakee turvapaikkaa vuosittain yli sata lasta tai nuorta, jotka ovat saapuneet maahan ilman huoltajaansa. Puhuimme alusta lähtien suomea niin paljon kuin pystyimme. Reissu taittui pääasiassa busseilla ja junilla. Yksi heistä on Taleb Muzaffari, joka suosittelee perhehoitoa lämpimästi. –?Veneessä oli sellainen tunnelma, että tämä oli nyt tässä. Kesken matkan heppoisen kumiveneen moottori sammuu ja vene jää tuuliajolle. Tutustuminen perheeseen ja suomalaiseen kulttuuriin tapahtui muun muassa yhteisten ruokailuhetkien ja automatkojen merkeissä. Hurjan kumivenekokemuksen lisäksi matkaan mahtui Talebin mukaan muitakin vaaratilanteita, kuten aseilla uhkailua. 19 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 6 | 2023. –?Lähtiessä minulla ei ollut selvää suunnitelmaa. Aallot käyvät korkeammiksi, ja vähitellen veneen pohja alkaa täyttyä vedellä. Vielä ennen perhehoidon alkua Taleb ehti myös asua noin vuoden verran perheryhmäkodissa Inkoossa. V älimeri syksyllä 2015. Moni heistä voisi hyötyä perhehoidosta, mutta sitä on toistaiseksi saanut vain murto-osa tulijoista. Perhe katsoi, että Talebilla olisi paremmat mahdollisuudet pärjätä elämässään muualla kuin Afganistanissa, jossa on turvatonta ja hankalaa kouluttautua ja hankkia elantonsa. Taleb vietti Nummelassa pari vuotta ja tutustui siellä myös mäntsäläläiseen perheeseen, joka oli valmentautunut tarjoamaan perhehoitoa yksin maahan tulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille. Lopulta olin Suomen rajalla. Muutto perheen luo ei kuitenkaan ollut mahdollista, ennen kuin Talebin oleskelulupa Suomeen oli varmistunut. Veneen reunalla, jossa ei voi pitää kiinni mistään, tilannetta tarkkailee huolestuneena myös 14-vuotias Taleb Muzaffari
R II K K A O T A V A N P E R H E A L B U M I 20 w w w .p er he ho ito lii tt o. Pian vuoden 2015 ennätyksen jälkeen turvapaikanhakijoiden määrä myös laski tuntuvasti, ja ilman huoltajaa Suomeen saapui monena vuonna keskimäärin noin 140 alaikäistä turvapaikanhakijaa. Kotouttavan perhehoidon mahdollisuuksia havahduttiin selvittämään sen jälkeen, kun Suomeen tuli vuonna 2015 ennätyksellisesti yli 32?000 turvapaikanhakijaa. On tärkeää, että perheet tutustuvat etukäteen siihen kulttuurin, josta nuori tulee, Taleb sanoo. Taleb valmistui viime keväänä ylioppilaaksi ja aikoo tähdätä välivuoden jälkeen insinöörin opintoihin. fi Perhehoito-lehti 6 | 2023. Etenkin nuorille tulijoille oli mietittävä monenlaisia asumisratkaisuja. Nyt hän työskentelee asiakaspalvelutehtävissä Helsinki–Vantaan lentoasemalla ja on muuttamassa lähemmäs työpaikkaansa. –?Perhehoitoperheellä on ollut suuri vaikutus siihen, että olen päässyt elämässäni tähän asti. Tulijoista noin 3?000 oli Taleb Muzaffarin tavoin alaikäisiä, joilla ei ollut mukanaan huoltajaa. Hän arvelee, että siitä on kiittäminen suomenkielisessä perheessä vietettyjä vuosia. Lainsäädäntö ei esimerkiksi mahdollista perhehoidon aloittamista heti lapsen tai nuoren saapuessa maahan, vaan vasta sitten, kun hänelle on myönnetty oleskelulupa. Kaipaan välillä afganistanilaista kulttuuria. Hän on asunut perheessä näihin päiviin saakka. Talebin suomen kielen taito alkoi karttua, ja nykyään hän puhuu lähes virheetöntä suomea. Toivottavasti siellä on vielä joskus yhtä turvallista kuin Suomessa ja kaikki saisivat samanlaiset mahdollisuudet päästä elämässään eteenpäin. Eniten tulijoita on Somaliasta, Afganistanista ja Ukrainasta. Kuvassa myös kotoa jo muuttanut Leevi. –?Afganistanin tilanne näyttää tosi huonolta. Parin viime vuoden ajan tilanne on ollut jälleen toinen: Maahanmuuttoviraston mukaan esimerkiksi tänä vuonna turvapaikkaa oli hakenut jo syyskuun loppuun mennessä liki 400 nuorta ilman huoltajaansa. Hänellä on pysyvä oleskelulupa Suomeen, ja hän aikoo hakea pian Suomen kansalaisuutta. Kotouttava perhehoito onkin saanut uutta tuulta purjeisiinsa jälRiikka Otavan perheeseen kuuluvat hänen biologiset lapsensa Adam ja Ellen sekä perhehoidossa olevat Zakirullah ja Khatima. Kaikille se ei välttämättä toimi, mutta perheeseen ei ole pakko jäädä. Voin ehdottomasti suositella perhehoitoa muillekin yksin maahan tulleille nuorille, jos siihen tarjotaan mahdollisuutta. Taleb on nyt 22-vuotias. Perhehoidon vakiintumista osaksi nuorten turvapaikanhakijoiden asumismuotoja on kuitenkin vaikeuttanut byrokratia. Afganistaniin jääneen lapsuudenperheen ei ole toistaiseksi mahdollista tulla Suomeen. Byrokratia hidastaa yleistymistä Ilman huoltajaa maahan tulleiden alaikäisten perhehoito eli kotouttava perhehoito on Suomessa vielä varsin harvinaista. Kotouttavaan perhehoitoon varta vasten valmennettuja perheitä on arviolta joitakin kymmeniä ja perhesijoituksia tällä hetkellä parisenkymmentä – pääasiassa Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Viranomaisilla ei myöskään ole velvollisuutta selvittää yksin maahan tulleiden, oleskeluluvan saaneiden nuorten mahdollisuutta perhehoitoon, sillä he eivät ole lähtökohtaisesti lastensuojelun piirissä. Pelastakaa Lapset ry työsti viime vuosikymmenen lopulla kotouttavaa perhehoitoa varten oman ennakkovalmennusohjelman ja valmensi ensimmäiset perheet tehtäväänsä. On surullista nähdä uutisia sieltä