Mäyrä ja salapoliisit valloittavat sydämiä teema Perhehoitoa lasten ehdoilla 05 2022 LÄHEISSUHTEET Miten tukea erillään asuvia sisaruksia. SUKUPOLVET Lapset ja ikäihmiset samassa perhekodissa
Helapala Oy Kivikummuntie 6 Tesjoki www.helapala.fi * Hellä Huusholli Oy Jussilantie 1 Säkylä www.hellahuusholli.fi * Juha Ikonen Tmi Rantatie 3 B Alpua * Imatran Veturipalvelu Oy Hilkankatu 3 Imatra * Jeppo Kraft Andelslag Kiitolavägen 1 Jeppo * Autosalpa Oy www.autosalpa.fi * Elinkeinoyhtymä A & T Lehtinen Luopioistentie 1136 Hauho * EP:n Kehärakenne Oy Otvakatu 6 Seinäjoki www.epnkeharakenne.fi * Etelä-Suomen Pesu-expertit Saariselänkuja 4 B 19 Helsinki * Euramet Oy Neitsytmäentie 5 A Kauttua www.euramet.fi * AjatarHoivapalvelut Oy Harjavallankatu 15 Harjavalta www.ajatarhoiva.com * AP Wood Oy Vaahersalontie 246 Punkaharju * Apoteket i Kristinestad Salutorget 3 Kristinestrand www.krs1apotek-apteekki.fi * Asianajotoimisto Hannu Vehanen Käsityöläiskatu 1 Turku www.vehanen.fi * Auto Ljungqvist Bil Oy Ab Veklahdentie 49 Kirkkonummi * KIITOS!
JPR Design & Consulting Eskolantie 9 Mäntyharju * K-Citymarket Myyrmäki Iskoskuja 3 Vantaa * Katoksi Oy Merventie 58 Parola * KJM-Uotila Oy Riipiläntie 79 Vantaa * Kukkakauppa Memorosa Oy Kauppakatu 8 Heinola * KI IT O S!. Ylihärsilä Koskelantie 116 Jukaja www.yliharsila.fi * Hyvää syksyä! * Pohjan Rakennuskone Oy www.pohjanrakennuskone.com * Putkityö Mänkärlä Oy Lähteenkatu 3 Turku * Rakennus Jari Kupiainen Oy Kaaponkuja 5 F 2 Tampere www.elementtiasennukset.fi * Rasimuksen Maatila Imatra www.rasimuksenmaatila.fi * Sähköpalvelu Keskitalo Ky Kasvihuoneenkatu 14 Kempele * Kuljetusliike H ja M Hintikainen Ay Hagelstamintie 20 D 45 Vantaa * Kuusankosken Ykkösapteekki Kauppakatu 3 Kuusankoski * Maanrakennus Majatie Oy Pyydyskorventie 182 Kellokoski www.majatie.fi * Muotohuone Oy Pruukinraitti 10 A 1 Nuutajärvi * Pitopalvelu Raija Sipinen Ky Palokka * KIITOS! Tukesi on meille tärkeä. Tilitoimisto Jauhiainen Jyväskylä www.tilitoimistojauhiainen.fi * Tilitoimisto Sorvoja Ky Viirretie 100 Ala-Viirre * Tärpäntikkeli Oy Lehtimäentie 1750 Ähtärinranta * Urakointi J
ALUKSI 6 Pääkirjoitus 7 Rautalangasta 8 Lyhyet 11 Meillä kylässä ARTIKKELIT Perhehoitoa lasten ehdoilla 12 Mäyrä auttaa avautumaan KANNESSA 18 Miten säilyttää yhteys sisaruksiin. Perhehoitoliiton blogi perhehoitoliitto.fi/blogi POIMINTOJA VERKOSTA FACEBOOK Perhehoitoliitto ry Sinut ry Ikäihmisten perhehoito Perhehoitoliitto Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Ajoissa kotiin -kampanja TWITTER @perhehoitoliitto @PHLnuoriso INSTAGRAM @perhehoitoliittory @sinutry @Phl_nuorisotyö K O R V A T U N T U R IN K O T IK O N T U teema WWW.PERHEHOITOLIITTO.FI O L L I K O IK K A L A IN E N 18 Maria ja Jarmo Pekkalan ikäihmisten ammatillinen perhekoti valittiin Lapin parhaaksi hoivakodiksi. Muistisairaat ikäihmiset nauttivatkin usein luonnossa olemisesta. P E K K A Y R JÄ N Ä. Löydät jäsenedut täältä AIHEALUEET Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveyskuntoutujat Kaikki 05 2022 22 Etsi oma yhteisösi ja kanavasi ja seuraa! Myös nuorilla omat kanavat! FACEBOOK Syksyinen luonto tukee hyvinvointia Etenkin tuoksut voivat herättää tunnemuistoja vuosikymmentenkin takaa. 22 Pöydän täydeltä lapsia ja ikäihmisiä 24 Ajoissa kotiin täytti somen! 25 Hopkinsit saivat virtaa Piispalasta JÄRJESTÖSIVUT 26 Yhdistykset 29 Sinut 30 Sattuu ja tapahtuu 31 Tapahtumakalenteri 32 Koulutukset RAUTALANGASTA Näillä ohjeilla laadukasta perhehoitoa 7 Sisällys Sylvia Yrjänä siskoineen jakaa kotinsa Kalevi Väänäsen ja muiden perhehoidettavien kanssa Pesäpuu ry:n asiantuntijat Milja Kaijanen ja Mira Kivi toivovat, että sijaishuollon toimijat kiinnittäisivät nykyistä enemmän huomiota sijoitettujen lasten ja heidän muualla asuvien sisarustensa yhteydenpidon haasteisiin. Luonnossa ympäristön tulkinta on helppoa, jolloin muistitoimintojen ongelmatkaan eivät niin haittaa. Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä
vuosikerta ISSN 0781-5298 (painettu) ISSN 2669-8374 (verkkojulkaisu) Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä puhelin 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Päätoimittaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi Toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Hanna Hakala | Jari Ketola | Vuokko Lahti Anne-Maria Takkula | Laura Timgren Merja Lehtiharju | Olli Koikkalainen Lehden aikataulu vuonna 2022 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1 7.1. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. S U S A N N A K E K K O N E N AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta perhehoitoliitto.fi PERHEHOITAJUUTTA harkitsevan tietopankki perhehoitajaksi.fi NUORISOTOIMINNASSA tapahtuu sinut.fi Paljon tietoa Perhehoitoliiton toiminnasta LÖYDÄT MEIDÄT TILAA LIITON UUTISKIRJE perhehoitoliitto.fi/ Uutishuone > TILAA UUTISKIRJE YHTEYSTIEDOT JA PAIKALLISYHDISTYKSET perhehoitoliitto.fi/ yhteystiedot > jäsenyhdistykset USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET perhehoitoliitto.fi/ukk 12. 2 4.3. 19.10. 7.12. 5 16.9. Ota yhteyttä Perhehoitoliiton toimistoon! Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme. 31.8. 6.4. 1.6. Tilaushinnat | sis. Mäyrä saa toisinaan myös postia ja lahjoja innokkailta ystäviltään. 38. 9.2. Ilmoitusmyynti PK-Saari Oy | 040 745 5560 ilmoitusmyynti@perhehoitoliitto.fi Ulkoasu | Taitto Maikki Rantala | Olli Koikkalainen Paino PunaMusta Oy Kansi Kuvaaja | Susanna Kekkonen Perhehoidon erityisohjaaja Pirkko Teir, sosiaalityöntekijä Salla Alila ja perhehoidonohjaaja Anne Kauppila kuvattuna Helsingissä Menikö lehti väärään osoitteeseen. 4 29.7. alv 10 % Kestotilaus 62 € | Vuosikerta (6 numeroa) 75 € | 8 kk määräaikaistilaus (4 numeroa) 55 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia. KIITOS! sympaattinen mäyrähahmo on tarjonnut lapsille salapoliisitoimintaa jo kymmenen vuoden ajan ja koonnut samalla aikuisten tietoon lasten näkemyksiä ja kokemuksia lastensuojelun sijaishuollosta. Haluatko muuttaa tilaustasi. 3 29.4. 6 4.11
I utvecklandet av familjevården finns alltid många dimensioner samtidigt: vardagen inom familjevården där inbördes relationer framhävs, producering av socialvårdstjänster, resurser, effektfullhet, lagstiftning och arrangeringsansvar. Kaikkia ulottuvuuksia tarvitaan, ja niillä on oma merkittävä paikkansa kokonaisuudessa ja sen raamittamisessa. Pysyvyys, sitoutuminen sekä merkityksellisten ihmissuhteiden syntyminen ja tukeminen ovat erityisiä osia perhehoidon kokonaisuudessa. Parasta perhehoitoa rakennetaan aina yhteistyössä. Perhehoidon merkityksellisyys on noussut vahvasti ja toistuvasti esille. Att betona bara en del kan få båten av luta och sätta den helt i gungning. Familjevårdens betydelse har kraftigt ökat och upprepade gånger varit på tapeten. Kun on nähnyt maapallon avaruudesta, ymmärtää kaikkien ihmisten kuuluvan yhteen. Var och en är betydelsefull, alla tillsammans för familjevårdens bästa! Minna Ahokas puheenjohtaja ordförande 6 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. Hålla sinnet ljust, beakta alla aspekter, ta modigt tag också i svåra ämnen och gå fram emot gemensamt mål det är det vi ska göra. Perhekodin arjessa ei näitä ulottuvuuksia tule ajatelleeksi. Perhehoitoa ei ole ilman perhehoitajia. Perhehoidon kehittämisessä on aina läsnä monia ulottuvuuksia samanaikaisesti: perhehoidon arki, jossa korostuvat ihmisten väliset suhteet, sosiaalihuollon palvelujen tuottaminen, resurssit, vaikuttavuus, lainsäädäntö ja järjestämisvastuu. Det kan i värsta fall leda till att den vårdbehövandes behov inte bemöts. Kauempaa katsomalla voi nähdä toisin. Familjevårdens förmåga att bemöta den vårdbehövandes individuella behov är i en klass för sig jämfört med övriga former av vård och omsorg. Kaikki asiakkaan kotona tehtävä hoiva ja huolenpito ei kuitenkaan ole perhehoitoa. När man betraktar saken på längre avstånd kan man se på det med andra ögon. Pidetään mieli kirkkaana, kaikki näkökulmat avoinna, tartutaan rohkeasti vaikeisiinkin aiheisiin ja kuljetaan kohti yhteistä päämäärää. Alla dimensioner behövs och fyller sin betydande roll i helheten och när ramarna dras upp. Under vardagen i familjevårdshemmet är dessa dimensioner inte i tankarna. Den bästa familjevården byggs alltid upp i samarbete. Pahimmillaan se voi vaarantaa hoidettavan tarpeisiin vastaamisen. Ibland är det dock bra att ta ett steg bakåt och se det hela i ett större perspektiv. Familjevård ges i en familj, i ett hem och i kontakten människor emellan, men är samtidigt en del av en större servicehelhet inom socialvården. Kohti yhteistä päämäärää Med gemensamt mål i sikte P ää ki rj oi tu s Le da re ALUKSI Ö V E R S Ä T T N IN G B IR G IT T A K Ö N Ö N E N K U V A /F O T O H E ID I N O P O N E N Juuri nyt minulla on ilo olla osana innovatiivista perhehoidon kokonaiskehittämisryhmää. Perhehoito toteutuu perheessä, kodissa ja ihmissuhteissa, mutta on samalla osa suurempaa sosiaalihuollon palvelukokonaisuutta. Perhehoitolaki määrittää perhehoidon olevan hoidon tai muun osatai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Dessa betydelsefulla aspekter återkommer oberoende av om den som vårdas är ett spädbarn, en äldre farbror eller något däremellan. Jokainen on merkityksellinen, kaikki yhdessä perhehoidon puolesta! För tillfället gläder jag mig åt att höra till en innovativ utvecklingsgrupp för helhetsmässig utveckling av familjevården. Myös tasapaino on tärkeää. PERHEHOITO TOTEUTUU PERHEESSÄ, KODISSA JA IHMISSUHTEISSA. Perhehoidon kyky vastata hoidettavan yksilöllisiin tarpeisiin on omaa luokkaansa muihin hoivan ja huolenpidon muotoihin verrattuna. Stabilitet, kontinuitet och betydelsefulla relationer som skapas och stöds utgör specifika delar inom familjevårdshelheten. Även balansen är viktig. Familjevårdslagen fastställer att familjevård är ordnande av vård eller annan omsorg under en del av dygnet eller dygnet runt i familjevårdarens privathem eller hemma hos den vårdbehövande. Välillä on kuitenkin hyvä astua askel taaksepäin ja nähdä suurempi kokonaisuus. Familjevården existerar inte utan familjevårdare. Yhden osan painotus voi kallistaa ja alkaa keikuttaa koko venettä. All vård och omsorg som ges hemma hos den vårdbehövande är ändå inte familjevård. Att se jordklotet från rymden gör det lättare att förstå att alla människor hör ihop. Nämä samat merkitykselliset asiat toistuvat riippumatta siitä, onko hoidettava vauva vai vaari tai jotain siltä väliltä. SE ON SAMALLA OSA SUUREMPAA SOSIAALIHUOLLON KOKONAISUUTTA
ALUKSI rautalangasta K U V IT U S JO N N A M A R K K U L A 7 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i
Nykyinen asiaa koskeva lainsäädäntö on tulkinnanvarainen ja epäselvä. ALUKSI lyhyet POLIISIN VIRKA-AVUSTA LASTENSUOJELULLE TULOSSA MAKSUTONTA JOS HALLITUKSEN syyskuussa jättämä lakiesitys menee läpi, poliisin antama maksuton virka-apu laajenee koskemaan lastensuojeluviranomaisten tarvitsemaa virka-apua ja sosiaaliviranomaisten tarvitsemaa virka-apua kiireellisissä tehtävissä. Perhehoitoliiton toinen ensi vuoden eduskuntavaaleihin liittyvä tavoite on perhehoitajien sosiaaliturvan parantaminen. Tämä näkyy erityisesti asumisen, ruoan, energian ja polttoaineiden hinnoissa. Perhehoitoliitto esittää perhehoitajien yhdenvertaisen kohtelun nimissä, että kunnat ja kuntayhtymät maksavat edellä mainituille lastensuojelun perhehoitajille sekä vammaisten henkilöiden, ikäihmisten ja mielenterveyskuntoutujien perhehoitajille lapsilisää vastaavan summan ylimääräisenä kulukorvauksena kattamaan perhehoitoperheiden kasvaneita elinkustannuksia. – Perhehoidon ja perhehoitajana toimimisen edellytysten kehittämiseksi on huipputärkeää saada perhehoitolaki, joka on nykyistä selkeämpi ja perhehoidon eri muotojen tarpeet paremmin tunnistava. Sosiaalija terveysministeriöstä saatujen tietojen mukaan tänä vuonna käynnistynyt lastensuojelulain kokonaisuudistus pitää sisällään perhehoitolain päivittämisen. Kunta siirtää toimeksiantosopimuksella julkisen hallintotehtävän perhehoitajalle, mutta perhehoitaja ei ole elatusvelvollinen suhteessa hoidettaviin lapsiin, aikuisiin tai ikäihmisiin. Tämän saavat myös ne lastensuojelun perhehoitajat, joille Kela maksaa sijoitetun lapsen lapsilisän ja joilla se lasketaan osaksi lapsesta syntyvien kuukausittaisten kulujen korvausta. Perhehoitajille maksettavia kulukorvauksia on nostettava Perhehoitoliitto pitää välttämättömänä, että kunnat ja kuntayhtymät korottavat perhehoitajille maksettavia kulukorvauksia, jotta ne saadaan vastaamaan rajusti kohonneiden elinkustannusten tasoa. Perhehoito-lehti ilmestyy jatkossa neljä kertaa vuodessa Perhehoitajalle tulee maksaa hoidon ja ylläpidon kuluista todellisten kustannusten mukainen korvaus. Osa kunnista ja kuntayhtymistä kuitenkin perii perhehoitoon sijoitetun lapsen lapsilisän itselleen kattaakseen muun muassa perhehoidon ostopalveluiden kuluja. Perhehoitoliitto aikoo tarjota jokaiseen lehteen nykyistä enemmän luettavaa ja kehittää myös lehden verkkosisältöjä. Marinin hallituksen talousarvioesityksen mukaan Kela maksaa joulukuussa 2022 perheille ylimääräisen lapsilisän kohonneiden elinkustannusten kattamiseksi. Muutoksen syynä ovat lehden tuntuvasti nousseet painatusja jakelukustannukset sekä tarve vapauttaa liiton tiedottajan työaikaa muuhun viestintätyöhön. Tavoitteena on saada perhehoitolain uudistaminen Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan. Epävakaan maailmantilanteen takia elinkustannukset ovat nousseet tänä vuonna merkittävästi ja nousevat mitä ilmeisimmin edelleen. Perhehoitoliitto jatkaa lakimuutoksen pohjustamista THL:n asiantuntijoiden kanssa ja jäsenyhdistysten edustajista koostuvan kehittämisja vaikuttamisryhmän voimin. Kunnat ja kuntayhtymät soveltavat perhehoitolakia edelleen toimintaohjeissaan, joissa määritellään muun muassa kulukorvauksen tarkka määrä. Perhehoitolaki säätää kuukausittain maksettavan kulukorvauksen vähimmäismäärän, joka on tänä vuonna 437,44 euroa. 8 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. Tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa 2022 esimerkiksi liikenteen kuluttajahinnat olivat 14,6 prosenttia korkeampia kuin vuotta aiemmin, elintarvikkeiden 12,4 prosenttia ja asumisen 9,2 prosenttia. Nämä lastensuojelun perhehoitajat eivät ole oikeutettuja myöskään ylimääräiseen lapsilisään. Kuukausittaisen kulukorvauksen tason kohottamisen vaihtoehtona perhehoitoperheiden kasvaneita elinkustannuksia voi kompensoida esimerkiksi ylimääräisen kulukorvauksen muodossa. T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N TOIMEENTULO PERHEHOITOLAIN UUDISTAMINEN HARPPASI ETEENPÄIN PERHEHOITOLIITON tärkeimpiin poliittisiin tavoitteisiin kuuluva perhehoitolain uudistaminen näyttää nyt entistä todennäköisemmältä. Merkityksellistä tietoa lakimuutoksen tarpeista on saatu ja saadaan edelleen perhehoitajilta ja perhehoidon työntekijöiltä, Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju sanoo. Korvauksella on tarkoitus kattaa hoidettavan peruskuluja, kuten ruokaja asumiskuluja, terveydenhuollon menoja (käsikauppalääkkeet), hygieniatarvikkeita ja pienehköjä harrastusmenoja. Perhehoitajalle maksettavista kustannusten korvauksista säädetään perhehoitolaissa, jonka mukaan perhehoidossa olevan henkilön hoidon ja ylläpidon kuluista maksetaan perhehoitajalle todellisten kustannusten mukainen korvaus. Perhehoito-lehden ilmestymiskertojen määrä vähenee ensi vuonna nykyisestä kuudesta neljään
TILAA OPAS perhehoitoliitto.fi/kauppa Uusi opas ikäihmisten perhehoidosta Perhehoitoliitolla tulee täyteen ensi vuonna pyöreät 40 vuotta. Tämä on perhehoitolain mukainen hyödyntämätön mahdollisuus. Kansanedustaja Mikko Kinnunen (kesk.), Suomenmaa, 1.9.2022 Sain terveisiä myös omaishoitajilta, jotka kertoivat perhehoidon olevan sekä muistisairaalle että läheisille paras mahdollinen vuorohoitopaikka. Kansanedustaja Merja MäkisaloRopponen (sd.), Savon Sanomat, 23.8.2022 Suhteeni 18-vuotiaisiin siskoihini on muovautunut vahvaksi sisaruudeksi, ystävyydeksi ja syväksi välittämiseksi, ja he ovat ehkä tärkeimmät ihmiset elämässäni. Ilman heitä elämäni olisi voinut mennä aivan toisin. THL:n tilastojen mukaan Suomessa oli 31.12.2021 perhehoidossa 1?936 ikäihmistä, mikä on noin 300 enemmän kuin vuoden 2020 lopussa. Lisätietoa on luvassa lähiaikoina. Se mahdollistaa perhekohtaisen huolenpidon ja läheiset ihmissuhteet myös kriisitilanteissa. Oppaaseen on koottu Perhehoitoliiton Kotona perheessä -hankkeen (2020–23) keräämiä ikäihmisten ja perhehoitajien kokemuksia. LASTEN JA AIKUISTEN PERHEHOIDOSTA Olen edelleen sijaisvanhempieni kanssa yhteydessä, meillä on erittäin hyvät välit. Minun mielestä se on aika hassua, koska nämä ovat asioita, joille ei itse ole mahtanut mitään. Risteilylle toivotaan sankoin joukoin perhehoitajia perheineen. Viime vuonna ikäihmisiä hoidettiin 269 perhekodissa eri puolilla maata ja ikäihmisten perhehoitovuorokausia kertyi hieman yli 163?000. Molemmilta sijaisperheiltä sain hyvää huolenpitoa. Sijaisperheessä kasvanut Nanna Peltokangas, yle.fi, 4.9.2022 Perheiden yksilöllisiin tilanteisiin tarvitaan uudenlaisia avauksia, kuten osavuorokautista perhehoitoa. Merkkaa kalenteriin: Juhlaristeily kesäkuussa 2023 KOTONA PERHEESSÄ 9 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. Tämä opas on ensimmäinen teos, johon on koottu monipuolista tietoa perhehoitajuudesta ja perhehoidon arjesta, hankepäällikkö Minna Laine Perhehoitoliiton Kotona perheessä -hankkeesta kertoo. VASTAUS Sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen edellyttämät lakimuutokset on tehty myös perhehoitolakiin. Sijoitettujen kaksosten sijaissisko Veera Lamberg, avaperhepalvelut.fi, elokuu 2022 vammaispalveluiden perhehoitokotien määrä 31.12.2021 695 ALUKSI lyhyet SANOT T UA Lähde: THL / Sotkanet asiantuntija vastaa Tällä palstalla eri asiantuntijat vastaavat perhehoitoa koskeviin kysymyksiin. 127-sivuinen opas on suunnattu niin alan ammattilaisille ja opiskelijoille kuin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Muutokset astuvat voimaan 1.1.2023. Tuolloin perhehoitolain 21 §:n mukaan perhehoitajan tulee ilmoittaa perhehoidossa tapahtuneista muutoksista vastuutyöntekijälle sille hyvinvointialueelle, joka on sijoittanut hoidettavan, ja hyvinvointialueelle, jossa perhekoti sijaitsee. 21.4.2023 on luvassa juhlaseminaari Helsingissä ja 8.6.2023 lähdetään juhlaristeilylle Turusta Vikingin iltalähdöllä. Se nostaa esiin ikäihmisen perhehoidon erityisyyden hoivan ja huolenpidon muotona, tarjoaa välineitä hyvän arjen rakentamiseen jokapäiväisissä tilanteissa ja muistuttaa perhehoitajan hyvinvoinnin tärkeydestä. Se on noin 23?000 vuorokautta enemmän kuin vuonna 2020. Miss Suomi -finalisti Adelaide Botty van den Bruele, Iltalehti, 17.9.2022 Moni kokee häpeää, jos on kasvanut sijaisperheessä tai laitoksessa. Jaana Tervo Erityisasiantuntija, THL:n Erityispalvelut-yksikkö Perhehoitoliitto on julkaissut Ikäihmisen hyvä perhehoito -oppaan täydentämään viime vuonna julkaistuja Ikäihmisten hyvän perhehoitoarjen suosituksia sekä suosituksiin liittyvää tarkistuslistaa ja toimintamallia. –?Kiinnostus ikäihmisten perhehoitoa kohtaan kasvaa koko ajan. KYSYMYS Jos meille perhehoitajina tulee tarve tehdä ilmoitus perhehoidossa tapahtuneesta muutoksesta, teemmekö sen kuntaan vai hyvinvointialueelle vuodenvaihteen jälkeen. Perhehoidossa nähdään mahdollisuus tarjota ikääntyneelle ihmiselle inhimillistä, kiireetöntä ja turvallista hoivaa perhehoitajan tai ikäihmisen kodissa
Joissakin tilanteissa lapsen etu voisi edellyttää adoptiota pitkäaikaisen sijaishuollon sijaan. Tietyissä tilanteissa halukkuutta adoptioon voisi olla, mutta adoptiot eivät yleensä toteudu sijaishuollon aikana. Ohjelmassa muun muassa Tampereen yliopiston sosiaalityön professorin Tarja Pösön alustus aiheesta ja perhehoidosta adoptoidun lapsen perheen kokemuspuheenvuoro. marraskuuta järjestettävässä webinaarissa, jossa tarjotaan tiivis tietopaketti adoptiosta yhtenä mahdollisuutena perhehoitolasten pysyviin ihmissuhteisiin. Turun sosiaalija terveyslautakunta on hyväksynyt perhehoitokylän tilatarveselvityksen. Sijoituksesta adoptioon. Oppaalle on ollut selkeä tarve perhehoidon näkökulmasta, sillä kentällä liikkuu myös paljon väärää tietoa sijoitetun lapsen adoptiosta. Pitkäaikaiset sijoitukset johtavat kuitenkin vain harvoin perheen jälleenyhdistämiseen vanhempien vaikeiden elämäntilanteiden jatkuessa. Perhehoidossa eläneen alaikäisen lapsen adoptiot ovat Suomessa harvinaisia, eikä adoptiosta tule koskaan jokaisen perhehoitoon sijoitetun lapsen etu. Sen tärkein sisältö löytyy nyt osoitteesta perhehoitajaksi.fi. Kylän rakentamisen kokonaisbudjetti on vuoden 2021 laskelmien mukaan noin 11,8 miljoonaa euroa. Julkaisu on 17. Suunnitelmaa laadittaessa on kuultu yhtenä asiantuntijana Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Maria Kuukkasta. –?Adoptio perhehoidossa on sellainen asia, josta ei usein uskalleta puhua. -WEBINAARI 17.11.2022 Maksuton verkkotapahtuma torstaina 17.11.2022 kello 9–10.15 , järjestäjinä Perhehoitoliitto ja Adoptioperheet ry. Tilaisuudessa julkaistaan Sijoituksesta adoptioon. Turun kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi syyskuussa asemakaavamuutoksen, joka mahdollistaa huonokuntoisen Niittykodin kiinteistön purkamisen. Sen tilalle on tarkoitus rakentaa perhehoitokylä 40 ikäihmiselle ja kymmenelle perhehoitajalle. Tavoitteena on, että tällaisissa tilanteissa asia selvitetään. Se herättää niin paljon tunteita. -opas. Näiden lisäksi kylään tulisi kaikkien asukkaiden yhteinen ”kylätalo” ja saunaosasto. 10 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. Opas on suunnattu ensisijaisesti sosiaalityöntekijöille, mutta se antaa tukea keskusteluun myös syntymäperheille ja perhehoitajille. Lasten näkökulmasta tärkeää on se, että aiheesta voi ja saa puhua, Perhehoitoliiton lasten ja nuorten perhehoidon kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari toteaa. -oppaan, joka tulee ladattavaksi maksutta Perhehoitoliiton verkkosivuille. Perhehoitoliiton verkkosivustokokonaisuus on uudistunut. Tällöin lapsi tai joku lapsen verkostosta saattaa nostaa esiin ajatuksen lapsen adoptoimisesta sijaisperheeseen. Hankkeen jatkosuunnittelusta vastaa Varsinais-Suomen hyvinvointialue. T E K S T I R E E T T A K A N K A IN E N PERHEHOITOKYLÄN SUUNNITELMAT ETENEVÄT TURUSSA TURKUUN SUUNNITELTU ikäihmisten perhehoitokylä on askeleen lähempänä toteutumista. ALUKSI lyhyet Webinaari ja uusi opas avaavat perhehoidon ja adoption suhdetta Perhehoitoliitto ja Adoptioperheet ry julkaisevat yhteistyönä toteutetun Sijoituksesta adoptioon. Suunnitelman mukaan perhehoitokylään rakennetaan viisi paritaloa, joista jokaisessa on kaksi neljäpaikkaista asuntoa ikäihmisille, tilat kahdelle perhehoitajalle ja yhteisiä tiloja. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 11.11.2022 mennessä: perhehoitoliitto.fi/tapahtumat yhdistämisen tavoite, ja sen vuoksi ajatus adoptiosta voi tuntua monesta sosiaalityöntekijästä myös eettisesti vaikealta asialta ottaa puheeksi. -opas avaa alaikäisen sijoitetun lapsen adoptioprosessia ja esittelee perhehoidon ja adoption vaikutuksia osapuolten oikeudelliseen asemaan. Lasten mahdollinen siirto Suomeen koordinoidaan yhdessä Maahanmuuttoviraston kanssa. Oppaan kautta halutaan tuoda esille neutraalisti tietoa adoptiosta ja siitä, miten asian voisi ottaa tarkasteltavaksi silloin, kun se voi lapsen edun kannalta olla yksi vaihtoehto, Adoptioperheet ry:n viestintäja järjestösihteeri Lotta Ventelä sanoo. –?Lastensuojelulaissa on perheen jälleenLASTENSUOJELU SUOMELLA ON VALMIUS OTTAA LASTENSUOJELULAPSIA UKRAINASTA SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERIÖN ja sisäministeriön mukaan Suomi voi vastaanottaa ukrainalaisia lastensuojelulapsia sodan jaloista Haagin sopimukseen perustuen, jos Ukraina kokee tarvetta tälle. Joskus syntymäperheen jälleenyhdistäminen ei ole mahdollista ja lapsen on hyvä olla sijaisperheessä, joka tarjoaa mahdollisuuden pysyvään ja turvalliseen perheeseen. TUTUSTU > perhehoitajaksi.fi Tutustu perhehoidon eri muotoihin perhehoitajaksi.fi-sivustolla SIJOITUKSESTA ADOPTIOON. Osoitteeseen on koottu tietopaketteja kaikille, jotka harkitsevat sijaisvanhemmuutta tai ikäihmisten tai vammaisten ihmisten perhehoitajuutta. Lastensuojelulain mukaisesti kansainvälisistä lastensuojeluasioista vastaa Helsingin kaupunki. Lastensuojelulain mukaisesti sijoituksen ensisijainen tavoite on aina perheen jälleenyhdistäminen. Usein adoption esille nostaminen ja siitä puhuminen voi olla vaikeaa juuri riittävän tiedon ja käytäntöjen puutteen vuoksi. Vanha sijaisvanhemmaksi.fi-sivusto on poistunut käytöstä
Voin pyytää heiltä aina apua ja olla varma, että he auttavat – vaikka olenkin aikuinen. Me olimme ulkona, mutten muista, mistä me puhuimme. Kun olin kahdeksan, muutimme pikkusiskon kanssa lastenkotiin, koska isäni ei omien ongelmiensa vuoksi pystynyt pitämään meistä huolta. Lauantai oli myös karkkipäivä. Paula oli meidän lasten kanssa kotona ja huolehti paljon kotiaskareista. Läheisyyttä ja huomiota. Pituuteni myös harmittaa; haluaisin olla pidempi! Sijaisperheessä minulle tärkeä asia oli lauantain saunapäivä. Heidän perheeseensä kuului kolme perheeseen aiemmin sijoitettua lasta, mutta tälle tutustumiskäynnille he tulivat kahdestaan. Toivon myös, että suhteemme säilyisivät edelleen hyvänä. Kaipasin lisää läheisiä aikuisia, yhdessä tekemistä ja olemista. Muuttaessani minulla vaihtuivat koulu ja kaverit. Paula ja Eero tulivat tutustumaan meihin. Minun on helppo puhua Paulalle ja Eerolle. Harrastin monenlaista: kuviskerhoa, lapsikuoroa, sählyä, pianonsoittoa ja ratsastusta. Hän arvostaa Paulan ja Eeron huolenpitoa ja on ollut ollut koko ajan tukena. VOIN PYYTÄÄ HEILTÄ AINA APUA JA OLLA VARMA, ETTÄ HE AUTTAVAT – VAIKKA OLEN AIKUINEN. Isääni olen yhteydessä päivittäin. Äitini oli kuollut. Minulla on mielikuva, että Paula ja Eero kyselivät meiltä paljon asioita. Koulun jälkeen söin ensin välipalaa ja tein läksyt. Kuulin, että kaksi perhettä kiinnostui meistä. Perheen lapsen ovat minulle läheisiä, ja olen heidän kanssaan yhteydessä myös nyt, kun asun omassa asunnossani. Meillä kaikilla oli omat huoneet, ja minun huoneessani tärkeintä oli oma rauha. Minä toivoin usein makaronilaatikkoa. Muistan, että minua jännitti, ja ehkä siksi muistikuvani tuosta päivästä eivät ole kovin tarkkoja. Meille ryhdyttiin etsimään sijaisperhettä. ALUKSI meillä kylässä MINUN ON HELPPO PUHUA PAULALLE JA EEROLLE. Ja lauantai on edelleen karkkipäiväni! Olemme matkustaneet perheenä paljon, ja toivoisin että voisimme matkustaa yhdessä, vaikka me lapset kasvamme aikuisiksi. Tutustumiskäynnin jälkeen saimme heiltä Latviasta postikortin, jossa luki: ”Nähdään pian!” Muistelen, että muutimme Paulan ja Eeron luo muutaman viikon kuluttua tutustumiskäynnistä, Eeron syntymäpäivänä! He tulivat koko perheen voimin hakemaan meitä, ja menimme Ikeaan syömään. Me lapset saimme vuorotellen toivoa, mitä ruokaa haluaisimme. Koulusta minulla on ihania muistoja. Se tarkoittaa sitä, että olen altistunut ennen syntymääni alkoholille ja alkoholi on vaurioittanut minua. Tämän vuoksi matikka on ollut minulle aina vaikeaa. Paula ja Eero ovat perehtyneet. Sijaisperhe hyväksyi minut sellaisena kuin olen Nea Papinniemi sijaishuollosta itsenäistynyt nuori L apsena asuin isäni ja pikkusiskoni kanssa. Asuin sijaisperheessä kymmenen vuotta ennen kuin muutin omaan asuntoon. He hyväksyivät minut sellaisena kuin olen ja osaavat rohkaista ja kannustaa. Perhehoitajuutta harkitsevia haluaisin kannustaa valmennukseen testailemaan ajatusta pidemmälle! 11 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. Pidin läksyistä, ja koulun tapahtumista mieleen ovat jääneet erityisesti yökoulut ja retket. Muistan, että perheeseen muuttaminen oli minulle positiivinen asia. Paula ja Eero kuljettivat minua harrastuksiin. Arki rullasi rutiineihin nojaten. Minulla on FASD-diagnoosi. Ajattelen, että sijaisvanhemmuutta harN E A P A P IN N IE M I kitsevan pitää hankkia riittävästi tietoa lapsen erityisistä haasteista ja perehtyä asioihin
Kyse ei ole sentään ihan ihka elävästä näätäeläimestä, vaan eläväisestä käsinukesta. Jos sosiaalityöntekijät kyselisivät samoja asioita suoraan, lapsi voisi nopeasti olla päällään sohvalla eikä hänen näkemyksistään saisi paljoa irti, Ojalehto kertoo. Tämä kirjoihin ja peleihinkin päätynyt hahmo tarvitsee lasten apua tutkaillessaan ympäröivää maailmaa salapoliisin tavoin, ja lapset jakavat tälle mieluusti kokemuksiaan. 12 Perhehoito-lehti 5 | 2022 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i. Pohjoispohjanmaalaisen perhehoitaja Elisa Ojalehdon perheeseen on sijoitettu 11-vuotias tyttö. Olennaista on, että mäyrä ymmärtää tunnetasolla lapsen kokemuksia ja on ikään kuin vertainen, jonka kanssa lapsen on helpompi jutustella kuin aikuisen. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT SUSANNA KEKKONEN K un lastensuojelun työntekijä haluaa selvittää lasten näkemyksiä lastensuojelun hyvistä tai huonoista puolista, hän voi kaivaa työsalkustaan esiin yllättävän apurin: mäyrän. Mäyrän hahmo antaa myös jonkinlaisen kiintopisteen, jonka kautta lapsi voi keskittyä. Mäyrä auttaa avautumaan Jo sadat lapset ovat oppineet lastensuojelun perusteita lähes huomaamattaan auttaessaan salapoliisityötä tekevää mäyrää. –?Ajattelin jossain vaiheessa, onkohan tämä vähän liian lapsellista homma hänen ikäiselleen, mutta ei ollenkaan. Tyttö tykkää hirveästi, kun pääsee salapoliisimaailmaan. Vilkkaita nepsy-lapsiakin pysähtyy kertomaan ajatuksiaan turvallisesta perhehoidosta sympaattiselle käsinukelle, joka on välittänyt arvokasta tietoa aikuisille aina tasavallan presidenttiä myöten. Salapoliisitoiminta on suunnattu 6–12-vuotiaille lapsille, jotka ovat pääosin sijoitettuja. Satuhahmon ei ehkä uskoisi puhuttelevan kuin kohderyhmän nuorimpia edustajia, mutta kokemukset kertovat, että mäyrävälitteinen puuhailu vetoaa usein yhtä lailla hieman vanhempiinkin lapsiin. Ojalehdon mukaan tyttö on aivan onnessaan saadessaan eläytyä auttamaan sympaattista käsinukkea, joka elää sijoitetun lapsen tapaan sijaisperheessä ja pohdiskelee siihen liittyviä suuria kysymyksiä
13 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. TE EM A Perhehoitoa lasten ehdoilla Hoivatien perhehoidonohjaaja Anne Kauppila (vas.), perhehoidon erityisohjaaja Pirkko Teir ja sosiaalityöntekijä Salla Alila ovat tutustuttaneet lukuisia lapsia ja aikuisia salapoliisitoimintaan ihastuttavan mäyrähahmon avulla
Jos haastattelisin lasta kaavakkeen kanssa, että mikä sinua auttaa, jos sinua pelottaa, vastaukset voisivat olla ihan erilaisia. Toiminta sai alkunsa, kun Pesäpuussa ruvettiin kehittämään lastensuojelun asiakkaiden kokemusasiantuntijuutta, eli sitä, miten lasten oma ääni ja näkemykset saataisiin kuulumaan entistä paremmin päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä. Salapoliisityöskentelyn 10-vuotisjuhla on värittänyt niin Pesäpuun kuin Hoivatienkin toimintaa tänä vuonna. 14 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. Mäyrä ei ole eläimenä eikä satuhahmona kaikkein yleisin, ja hieman kömpelönä ja sympaattisen oloisena yöeläimenä siihen on helppo liittää pientä mystiikkaa. Näin työntekijät saavat kerättyä lapsilta arvokasta kokemustietoa, jolla lasten ääni saadaan kuuluviin lastensuojelun kehittämistyössä. Mäyrää saattaa esimerkiksi jännittää muutto uuteen sijaisperheeseen, ja se kyselee lapselta, millaiset asiat ovat auttaneet häntä tuntemaan olonsa turvalliseksi uudessa kodissa. Tärkeää on se tunnelma, mäyrän illuusio, perhehoidonohjaaja Anu Heikura Hoivatien Oulun tiimistä sanoo. Aikuisille puolestaan välittyy lapsilta tärkeää kokemustietoa. –?Kun lapset neuvovat mäyrää, heidän vastauksensa tulevat tosi spontaanisti ja rehellisesti. Ruokaa, turvallisuutta ja leikkiä Hoivatie Oy on muun muassa lastensuojelupalveluita kunnille tuottava sosiaalialan yritys, joka syntyi pari vuotta sitten, kun Nuorten Ystävät Oy ja Oulun Diakonissalaitoksen säätiö yhdistyivät. Se on tärkeä arvo: tämän homman pitää olla iloista ja mukavaa lapsille. Sillä on toimintaa 18 paikkakunnalla yli 60 eri yksikössä. Mäyrähahmon ideoi alun perin kuvittaja Ulla Phillips. Mäyrä on taitava kohtaaja, parempi kuin me aikuiset, toiminnassa alusta asti mukana ollut Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Sari-Anne Paaso sanoo. Auttaessaan mäyrää lapset oppivat samalla lastensuojelun perusteita. Utelias, mutta arka otus tarvitsee lasten apua tutkaillessaan ympäröivää maailmaa salapoliisin tavoin. Hoivatien perhehoidon yksiköissä Turussa, Seinäjoella ja Oulussa perhehoidon tukeen kuuluu myös salapoliisitoiminta. Toiminnan alun perin kehittänyt Pesäpuu ry palkitsi syyskuussa Hoivatien kiitosdiplomilla mäyrätyöskentelyn luovasta kehittämisestä ja lasten osallisuuden huomioimisesta koko organisaatiotasolla. –?Keksimme salapoliisiajatuksen, joka nappasi heti, ja huomasimme, että se iskee myös lapsiin. Pesäpuulla oli jo aiempaa kokemusta nuorten osallistamisesta lastensuojelun kehittämistyöhön, mutta lapsille oli tarpeen kehittää sitä varten oma, leikinomaisempi muoto. Mäyrähahmo syntyi kuvittaja Ulla Phillipsin ideasta. Kun he tulevat kanssamme tutkimaan asioita salapoliiseina, toimintaan saadaan mukaan myös hauskuutta
–?Tarkoituksena ei ole analysoida, mitä nämä asiat kertovat lasten ja perheiden kokemushistoriasta. Merkittävää on se, että lapset pystyvät toimimaan vertaisina ja saavat äänensä kuulluiksi itselleen tärkeistä asioista. Jos haastattelisin lasta kaavakkeen kanssa, vastaukset voisivat olla erilaisia. Hoivatien perhehoidossa on kokemusta sekä ryhmäettä yksilömuotoisesta salapoliisitoiminnasta. Sari-Anne Paason tavoin Teir on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka salapoliisitoimintaan kokoontuneiden lasten ajatuksissa pyörii lähes poikkeuksetta ruuan riittävyys ja kodin turvallisuus. –?Myös mäyrän etätapaamisissa on ollut hyviä puolia. Perhehoito-lehti 5 | 2022 15. Siitä on apua, kun ottaa mäyrän käteen ja sanon ääneen, että mäyrää jännittää. Lapsen lähiaikuisen on hyvä olla mukana. Niissä on yleensä ennalta sovittu teema, kuten mitä turvalliseen elämään kuuluu tai millainen on kiva työntekijä. Jopa nepsy-lapsia, jotka eivät pysty keskittymään kovinkaan kauan, on pysähtynyt jakamaan kokemuksiaan mäyrälle. Kun lapset neuvovat mäyrää, heidän vastauksensa tulevat tosi rehellisesti. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i TE EM A Perhehoitoa lasten ehdoilla Vuosikymmenen aikana mäyrä on seikkaillut käsinukkena ja piirroshahmona satojen lastensuojelun asiakaslasten kanssa, tarjonnut heille vertaistukea ja auttanut samalla keräämään lasten toiveita ja näkemyksiä aikuisten tietoon. –?Tällainen työskentely vaatii työntekijöiltäkin heittäytymistä ja uskallusta. Paljon enemmän kuin vain nukketeatteria Ryhmistä alkanut salapoliisitoiminta on laajentunut vuosien mittaan lasten toiveesta myös yksilötyöskentelyn puolelle. Perhehoidon sosiaalityöntekijä Salla Alila Hoivatien Oulun yksiköstä katsoo salapoliisitoiminnan tärkeimmäksi anniksi sen, että lapset saavat sen kautta sanoja lastensuojelun maailman hahmottamiseen ja voivat peilata asioita omien kokemustensa kautta. Lasten näkemyksiä kirjataan ylös, jotta aikuiset voisivat oppia niistä, mutta myös siksi, että lapset huomaisivat, että heidän sanomisillaan on merkitystä. Nämä ovat tosi ihania kokemuksia, Alila sanoo. Joku saattaa uskaltaa kirjoittaa mietteitänsä chattiin mieluummin kuin puhua niistä. Ryhmätapaamisissa olennaista on toiminnallisuus, leikkiminen ja yhteinen puuhailu. Koskaan ei kuitenkaan tiedä, mitä kaikkea lapset oivaltavat mäyrän seurassa, ja aikuinen voi joutua vastaamaan hyvin monenlaisiin kysymyksiin. Korona-aikana Hoivatien salapoliisiryhmätyöskentely on ollut pitkälti tauolla, mutta osa tapaamisista on voitu hoitaa etäyhteyksin. Hän on myös perehdyttänyt lukuisia kollegoitaan mäyrän maailmaan ja vetää ruotsinkielistä toimintaa Ahvenanmaalla. Lapset ovat innostuneet myös vastaamaan kirjeisiin ja tehneet nukelle koruja, peittoja ja muita lahjoja. On hienoa, kun lapset ovat kertoneet myös haluavansa tavata työntekijöitä, koska he tietävät, että nämä kuuntelevat lapsia ja voivat viedä heidän asioitaan eteenpäin, Paaso kertoo. Sari-Anne Paason mukaan osa ryhmissä käyneissä lapsista ihastui mäyrään niin kovasti, että he alkoivat itse kysellä, eikö mäyrää voisi tavata uudelleenkin. Se, että aikuista jännittää, saattaa lisätä lapsen empatiaa, Kauppila sanoo. Sitä on ollut järjestämässä ja kehittämässä erityisen innokkaasti perhehoidon erityisohjaaja Pirkko Teir Hoivatien Turun yksiköstä. Tämä ei todellakaan ole pelkkää nukketeatteria tai leikkiä, Teir kertoo. Olen ollut perinteisesti kova jännittämään. Sossu ei olekaan paha ihminen Salla Alilan työkaveri, perhehoidonohjaaja Anne Kauppila, muistuttaa monen lapsen havahtuneen salapoliisityössä siihen, ettei olekaan yksin sijoitettujen lasten maailmassa ja ettei ole häpeä olla sijoitettu. Niinpä mäyrähahmo ilmaantuu toisinaan mukaan myös lasten kotikäynneille ja neuvotteluihin helpottamaan lapsen ja työntekijän vuorovaikutusta. Viime kesänä mäyrälle saatiin järjestettyä myös syntymäpäiväjuhlia, joiden ohjelmaa lapset olivat ideoineet. –?Lapsilla on tosi usein huoli siitä, että leikkiihän joku varmasti heidän kanssaan uudessa perheessä, saahan siellä nukkua turvallisessa paikassa, onhan ruokaa varmasti tarpeeksi eikä hänen tarvitse huolehtia aikuisten asioista. Se on ihan huikeaa, Teir kertoo. Eräskin osallistuja oli ensimmäisessä lähitapaamisessa pöydän alla eikä uskaltanut kertoa edes nimeään, mutta viimeisimmässä etätapaamisessa hän oli jatkuvasti käsi pystyssä ja kertomassa jotain. Suinkaan kaikki ei nouse esiin lasten puheista, vaan paljon on tulkittavissa heidän leikeistään, askarteluistaan ja piirroksistaan: esimerkiksi koneista, joista ei lopu koskaan ruoka, tai huoneista, jotka ovat pin-koodilla lukittavia ja vain lapsi itse pääsee niihin. Mäyrä on tavannut perheitä myös näiden kotona ja pitänyt yhteyttä lapsiin esimerkiksi lähettämällä kirjeitä ja omaa sanomalehteä. Hoivatien lisäksi salapoliisitoimintaa ovat järjestäneet ja kehittäneet monet muut perhehoidon toimijat, esimerkiksi SOS-Lapsikylä, Tampereen, Helsingin ja Salon kaupunkien sijaishuollon yksiköt sekä Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon sote-kuntayhtymät. Salapoliisitoimintaa on järjestetty alusta alkaen pienryhmissä ja välillä isommalle porukalle alueellisissa salapoliisipäivissä. Sari-Anne Paason mukaan lasten puheissa korostuvat hyvin usein perustarpeet: ruokaa, turvallisuus ja leikkiminen. Edetä voi opaskirjasen mukaan, ja sieltä saa paljon vinkkejä tapaamisten teemoiksi. –?Mäyrätyöskentely on auttanut myös minua henkilökohtaisesti
16 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022. Haaveissa siintää myös kaikkein pienimpien sijaishuollossa olevien lasten osallisuuden vahvistaminen. Osa lapsista myös rohkaistui olemaan aktiivisesti yhteydessä sosiaalityöntekijäänsä ja selvittämään tarkemmin omaa asiakkuuttaan. Moni myös muistaa edelleen hyvin, keitä muita ryhmässä oli, ja jotkut olivat säilyttäneet huoneessaan kaikki nämä vuodet jotain ryhmässä tehtyä, Jahnukainen sanoo. MIKSI LASTENSUOJELUN TYÖNTEKIJÄN ON TÄRKEÄ TAVATA JA KUUNNELLA LASTA. Kohokohtiin lukeutuu myös viime vuonna huipentunut Lasten oma vaikuttamiskampanja, jossa yli sadan lastensuojelun asiakaslapsen ajatuksia heidän kuuntelemisensa tärkeydestä koottiin yksiin kansiin ja välitettiin myös kansanedustajille. Pesäpuu koordinoi ja kouluttaa salapoliisityöskentelyä edelleen ja tuottaa siihen liittyvää materiaalia, mutta toiminnan kehittämisestä vastaavat entistä enemmän perhehoidon toimijat itsenäisesti. Salapoliisitoiminnassa jotkut havahtuivat siihen, ettei asia olekaan näin. 5-vuotias Koska lapset voivat kertoa faktaa. Vuonna 2018 toiminta palkittiin Lapsuudentutkimuksen seuran Lapsuusteko-palkinnolla ja mäyrä sai julkisuutta myös Perhehoitoliiton Ajoissa kotiin -kampanjan suojelijana. Myös kaikkein pienimpien kokemuksista olisi tärkeää saada materiaalia tukemaan perhehoitoa ja sen kehittämistä, Paaso toteaa. 12-vuotias Koska sitten ne tietää. Sijoitettujen lasten osallistaminen omia asioitaan koskevaan päätöksentekoon on laajentunut askel askeleelta kattamaan uusia ikäryhmiä. 8-vuotias Koska lapsella voi olla jotain mielen päällä ja sen voi sitten kertoa lastensuojelijoille, tai vaikka sen takia, että nähdään, miten lapsilla menee, et mitä niille kuuluu tai mitä se on tehnyt. Kun mun asiat kirjoitetaan ylös, se tuntuu tärkeältä. Lisäksi hän kokosi kokemuksia muutamalta perhehoitajalta, joilla on kosketuspintaa mäyrätyöskentelyyn. Pesäpuu ry:llä on kokemusta nuorten kehittäjäryhmistä yli kymmenen vuoden ajalta, alakouluikäisiä aktivoivasta mäyrätoiminnasta nyt vuosikymmenen verran ja 3–5-vuotiaita perhehoitolapsia samaan teemaan perehdyttävästä kirahvityöstäkin jo viisi vuotta. Pesäpuu ry on tutkinut salapoliisitoiminnan vaikutuksia eri kohderyhmiin myös teemahaastatteluilla, joiden tuloksia koottiin vuonna 2019 julkaistuun selvitykseen. Hän muistelee käyneensä omissa ryhmissään paljon läpi muun muassa sosiaalityöntekijän roolia lasten elämässä. Lastensuojelun ja osallisuuden asiantuntija Johannes Jahnukainen Lastensuojelun Keskusliitosta puolestaan jututti viime keväänä kollegansa kanssa kymmentä entistä lapsisalapoliisia, joista osa on nyt jo täysi-ikäisiä. Lapsilla on sanottavaa oikeastaan kaikista teemoista, kun vain menetelmät ovat oikeat, Paaso muistuttaa. Kaikkein pienempienkin ääni kuuluviin Kymmenen vuoden aikana mäyrähahmon avulla on ehditty saavuttaa paljon. Jos ne ei kuuntelis, ne ei tuntisi meitä. Sit tiedetään, mitä lapsi haluaa kertoa. Kumppanina hankkeessa olisi Perhehoitoliitto. 7-vuotias Että meille ei tule paha mieli. Ihan jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja olla osallinen omiin asioihinsa. Lapsella voi olla hyvä idea. Paason toiveena on, että myös hyvinvointialueiden päättäjät ja viranhaltijat kuuntelisivat lasten tärkeitä näkemyksiä esimerkiksi hyvästä perhehoidosta. Myös he osaavat ilmaista paljon, ilman sanojakin, ja toiminta perustuisikin enemmän heidän havainnointiinsa. 9-vuotias LÄHDE: Lasten oman vaikuttamiskampanjan julkaisu (Pesäpuu 2021). – Aina kun aikuiset rupeavat miettimään jotain lastensuojelun kehittämisteemaa, heidän olisi hyvä muistaa, että tässäkin kohtaa pitäisi kuulla myös asiakaslasten näkemyksiä. Sari-Anne Paaso muistelee lämmöllä esimerkiksi kesää 2013, jolloin tasavallan presidentti Sauli Niinistö kutsui mäyrän ja joukon salapoliisikerholaisia kylään Mäntyniemeen kertomaan tutkimustensa tuloksista. Julkaisuun on kerätty lastensuojelun asiakaslasten näkemyksiä. Lapsiakin pitää kuunnella. 6-vuotias Jos mulla on tärkeitä kysymyksiä, vaikka miksi isi on kuollut. Se tarkoittaa, että mä oon tärkeä. –?Sosiaalityöntekijä saattoi olla hyvinkin etäinen pienille lapsille, ja joillekin oli iskostunut kenties aikuisen vaikutuksesta sellainen käsitys, että sossu on paha ihminen. Että he tietää, että meillä on asiaa. Sit tietää, mitä sille lapselle on tapahtunut. Työskentelyn tärkeimpinä saavutuksina haastateltavat pitivät muun maussa lasten osallisuuden vahvistumista ja vertaistukea. Jahnukainen on myös itse työskennellyt sijaishuollossa ja vetänyt salapoliisitoimintaa SOS-Lapsikylän palveluksessa. Kyse on 0–2-vuotiaista vauvoista ja taaperoista, joiden osallistamiseen tähtäävään hankkeeseen Pesäpuu on hakenut rahoitusta. Jos on vaikka mielen päällä jotain. – Unelmoimme siitä, että pääsisimme lisäämään myös lyhytaikaisessa sijoituksessa ja perhehoidossa olevien vauvojen ja taaperoiden osallisuutta. Hänen jututtamansa perhehoitajat arvostivat etenkin sitä, että salapoliisityöskentely tasoitti maaperää puhua lapsen kanssa lastensuojeluun ja sijaishuoltoon liittyvistä asioista
TE EM A Perhehoitoa lasten ehdoilla w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Hoivatien perhehoidon erityisohjaaja Pirkko Teir ja mäyrä tapaavat sekä suomenettä ruotsinkielisiä lastensuojelun asiakkaita. Ruotsiksi mäyrähahmo tunnetaan nimellä Maxida grävling. 17 Perhehoito-lehti 5 | 2022
Hankkeessa kootaan Sisarustarinat-kirjaa, johon voi tarjota tekstejään lokakuun 2022 loppuun asti: > pesapuu.fi/uutiset Kasvatusja perheneuvonta Kasper ry on koonnut keskustelumateriaalia helpottamaan sisarussuhteiden käsittelyä sijaishuollon aikana: > suomenkasper.fi > Lastensuojelu > Julkaisut ja materiaalit > Sisarussuhteiden tukeminen sijaishuollossa 18 Perhehoito-lehti 5 | 2022 w w w .p er he ho ito lii tt o. APUA SISARUSSUHTEIDEN TUKEMISEEN Suomen Sijaiskotinuoret Sinut ry tarjoaa vertaistukea ja -tapahtumia sijaisperheiden nuorille: > sinut.fi Perhehoitoliiton Meidän sakki -hankkeessa luodut materiaalit ja toimintamallit auttavat tukemaan sijaisperheiden sisaruussuhteita. fi. Seuraava Meidän sakki -sisarusryhmien ohjaajavalmennus on helmikuussa 2023: > perhehoitoliitto.fi/tuotteet & > perhehoitoliitto.fi/koulutukset Pesäpuu ry:n UP2US-hanke tarjoaa vertaistukea sisarussuhteita pohtiville nuorille, joilla on kokemusta sijaishuollosta
Ymmärrän, että näihin liittyy paljon selviteltävää ja työntekijät ovat kiireisiä, mutta käytännöissä olisi varmasti parantamisen varaa. Sitten tuli kuukausien pituinen kausi, jolloin hän ei kuullut veljestään mitään. – Haluaisin pienimmän tänne kokonaan turvaan kaikelta mahdolliselta pahalta. Asiantuntijat kaipaavat selkeyttä yhteydenpidon vastuunjakoon. Vanhin veli on jäänyt etäisemmäksi, koska tapaamisia on ollut harvakseltaan. Lopulta velikin otettiin huostaan ja hän muutti Sinin kanssa samaan sijaisperheeseen. Sijaisperheiden aikuiset ja lapset tarvitsevat työntekijän, jolla on aikaa etsiä vastauksia ja selittää, miten systeemi toimii, Sari sanoo. Lastensuojelulaki sanoo, että sijaishuollossa olevalla lapsella on oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa ja muihin läheisiin henkilöihin, joihin myös sisarukset kuuluvat. Sini sai tavata veljeään muutaman kerran, kun tämä oli ihan pieni, ja kiintyi tähän kovasti. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVITUS JONNA MARKKULA S ini sijoitettiin vauvana perhehoitoperheeseen, jossa hän on asunut nyt jo lähes 17 vuotta. Äidin tilanne ei ole juurikaan kohentunut, ja uusin tulokas käy aika ajoin Sinin perheessä, milloin kuukausien kriisisijoituspätkällä, milloin lyhyemmillä tukiperhejaksoilla. Kun lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle, sisarukset voivat jäädä täysin vaille tietoa toistensa olinpaikasta tai voinnista. Se ei ole tasapuolista lapsia kohtaan. On väärin, ettei kukaan kertonut, mikä hänen tilanteensa on. Hänelle voi sattua mitä tahansa, jos vanhemmat eivät osaa asettaa häntä etusijalle. Viime kesänä koko sisarusnelikko saikin viettää hetken aikaa yhdessä Sarin kotona. Vanhempi Sinin nuorimmista pikkuveljistä asui ensin biologisen äitinsä kanssa ensikodissa. Hänellä on kolme pikkuveljeä, joista vain keskimmäinen (5-vuotias) on vakituisesti hänen kanssaan samassa perheessä: vanhin pikkuveljistä (14) asuu toisessa sijaisperheessä ja nuorimmainen (1) sisarusten biologisen äidin kanssa. Noin pienelle voi myös tulla kiintymyssuhdetraumoja, kun häntä viedään jatkuvasti paikasta paikkaan, Sini suree. On pitkälti kiinni perhehoitajan aktiivisuudesta, miten sisarusten yhteydenpito toimii. Sini on aina kantanut huolta etenkin kahdesta pienimmästä pikkuveljestään, jotka ovat häntä huomattavasti nuorempia. Viranomaiset vetosivat vaitiolovelvollisuuteen. TE EM A Perhehoitoa lasten ehdoilla Sinin sijaisäiti Sari on pyrkinyt edistämään sisarusten yhteydenpitoa mahdollisimman paljon olemalla yhteyksissä sosiaalitoimeen, biologisiin vanhempiin ja vanhimman veljen sijaisperheeseen. –?Sijoitettujen lasten oikeus biologisiin sisarussuhteisiinsa ei toteudu kunnolla. Sisarussuhteiden merkitystä aliarvioidaan Sini ja Sari eivät ole huoltensa kanssa yksin, sillä samoihin epäkohtiin on havahduttu laajemminkin. Aina kun hän lähtee meiltä, voi mennä viikkoja, ettemme kuule hänestä mitään. Sinin huoli veljistään on kuitenkin riipaisevaa, ja Sarista tuntuu, että sijaisperheet jätetään liian yksin huolehtimaan sisarusten yhteydenpidosta. En olisi kaivannutkaan mitään selvitystä äidin ongelmista, vaan ihan vaan tiedon, onko pikkuinen kunnossa ja mitä hänelle kuuluu, Sini sanoo. –?En edes tiennyt, onko veli elossa tai onko hänetkin otettu huostaan. MITEN SÄILYTTÄÄ YHTEYS SISARUKSIIN. Perhehoitajien mahdollisuudet ylläpitää sijoitetun lapsen sisarussuhteita vaihtelevat. Samankaltaiset huolet ovat nousseet kuitenkin uudelleen pintaan sen jälkeen, kun Sinin nuorin pikkuveli syntyi viime vuonna. Saman lain mukaan sijoittajataholla 19 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 5 | 2022
Sisarusten tilanteesta kannattaa keskustella niin avoimesti kuin mahdollista. Usein on kuitenkin epäselvää, miten aktiivisesti ja millä keinoilla kenenkin tulisi tukea sisarussuhteiden ylläpitoa. Lasten ja nuorten pitäisi kuitenkin voida kokea, että heidän yksilölliset kokemuksensa ja toiveensa otetaan vakavasti. Sisarussuhteiden tärkeyttä ehkä aliarvioidaan, vaikka sisarukset ovat monelle tärkeimpiä ihmisiä elämässä. Milja Kaijasen ja Mira Kiven mukaan aikuisten on niin ikään tärkeä osoittaa, että muualla olevia sisaruksia kohtaan saa tuntea rakkautta, surua, pelkoa, huolta, iloa, vihaa tai mitä vaan. On todella järkyttävää joutua pohtimaan tällaista, Milja Kaijanen sanoo. Keskusteluissa on tullut esiin, ettei sijaishuollossa olevilla nuorilla ole välttämättä aina tietoa, missä oma sisarus on. –?Tiedon saaminen muualla olevista sisaruksista on tosi iso asia. Sisaruksilla on myös oikeus saada tietää, miksi tiedonkulku tai yhteydenpito ei onnistu. Kasvatusja perheneuvonta Kasper ry:n asiantuntija Päivikki Mysirlakis muistuttaa, että sijaisperheiden biologisten ja sijoitettujen sisarusten lisäksi sosiaalityössä tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota myös niihin lapsiin ja nuoriin, jotka jäävät vanhempiensa luo, kun heidän sisaruksiaan sijoitetaan muualle. Kaijanen ja Kivi korostavat aikuisten vastuuta: Lastensuojelun työntekijöiden, vanhempien, perhehoitajien ja sijaishuollossa olevien lasten ja heidän sisarustensa muiden lähiaikuisten tulisi tukea lapsia ja nuoria nykyistä vahvemmin kertomaan, keihin sisaruksiinsa he haluaisivat pitää yhteyttä ja miten. Tärkeä rooli myös sijoituksen jälkeen Sisarussuhteiden huomioiminen voi olla sijoituksen aikana puutteellista myös siitä syystä, ettei lastensuojelun työntekijöillä ja muilla sijaishuollon toimijoilla ole riittävästi tietoa aiheesta. Myös sijaishuollon työntekijöiden tukea ja yhteistyötä tarvitaan paljon. Nämä ovat tärkeitä oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka korostavat sisarussuhteiden merkitystä lasten elämässä. 20 w w w .p er he ho ito lii tt o. –?Isoin asia on, että aikuinen kohtaa oikeasti lapsen tai nuoren huolen eikä vain pyyhkäise sitä pois. Oivallisia tiloja näiden tunteiden jakamiseen ovat esimerkiksi vertaisja kehittämisryhmät. Pahimmillaan lapsi tai nuori miettii, onko sisko tai veli kuollut. fi Perhehoito-lehti 5 | 2022. Sisarussuhteiden ylläpitämisestä sijaishuollon aikana on löytynyt paljon kehitettävää. Vaikka sisarussuhteiden huomioimisessa on vielä paljon rakenteellista kehitettävää, Kiven ja Kaijasen mielestä muutosta oikeaan suuntaan on jo havaittavissa. Hankkeen työntekijät ja nuoret kokemusasiantuntijat ovat käsitelleet tänä vuonna paljon juuri sisarussuhteita ja työstävät tähän liittyen Sisarustarinat-kirjaa. ja sijaishuoltopaikalla on velvollisuus edistää tätä yhteydenpitoa. Tähän ongelmaan pureutui esimerkiksi Perhehoitoliiton Meidän sakki -hanke (2018–21), jossa luotiin työkaluja ja toimintamalleja sijaisperheen sisarussuhteiden vahvistamiseen. Sisarussuhteiden tukeminen ei saa jäädä yksin perhehoitajien vastuulle. Vuonna 2018 alkanut UP2US-hanke tähtää nuorten osallisuuden vahvistamiseen ja oikeuksien lisäämiseen sijaishuollossa. Pesäpuu ry:n UP2US-hankkeen asiantuntijat Milja Kaijanen ja Mira Kivi toivovat, että sijaishuollon toimijat ja kehittäjät pysähtyisivät nykyistä enemmän pohtimaan sijoitettujen lasten ja heidän muualla asuvien sisarustensa yhteydenpidon tärkeyttä ja haasteita. Koska muutos on hidasta, sisarustaan surevan lapsen tai nuoren tukeminen jää usein käytännössä perhehoitajan tai muun lähiaikuisen kontolle. Kaiken yhteydenpidon toteuttaminen ei aina onnistu, jos esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden resurssit eivät ole riittäviä, sisaruksilla on yhteydenpidon rajoituksia tai sijaishuoltopaikan ja biologisen perheen välit eivät ole kunnossa. Sijaisperhe voi aina pyrkiä edesauttamaan sisarusten yhteydenpitoa esimerkiksi tarjoamalla turvallisen kotiympäristön mahdollisia tapaamisia varten, Mira Kivi sanoo. Perhehoidossa asuva Sini kuvaili tuntojaan tällaisella kuvalla saatuaan pitkän epätietoisuuden jälkeen asua pikkuveljen kanssa samassa perheessä