teema Onhan perhehoitoa huomennakin Tommi ja Atte tuovat miesnäkökulmaa perhehoitoon 04 2025 SUPERVOIMA Meistä jokainen osaa mentalisoida SELVITYS Tällaisesta tuesta perhehoitaja hyötyy
0400 868 154 www.pihaperkkalainen.fi * Pro Persona Oy Hyvää Joulua! * Rakennustoimisto A. KMJ-Uotila Oy info@kmj-uotila.fi * Konepalvelu Vuolle Seinäjoki * Korv-Görans Kokkola * Kotomo Oy Vanhan ajan majoitusta Kainuun sydämessä www.kotomo.fi * Kristiinankaupungin apteekki Kauppatori 3 * Kukkakauppa Memorosa Oy Heinola * Kuljetus Antti Kurki Kouvola * lavettikuljetus.fi * Lappajärven apteekki www.lappajarvenapteekki.fi * Maanrakennus Leinamo Oy * Pellon Group Oy Hyvää joulua! * Isännöintija tilitoimisto Capolino Oy Leppoisaa joulun aikaa! * JJ Huhtala Tmi Ylihärmä * Joroisten apteekki www.apteekkijoroinen.fi * Järviseudun sanomat www.jarviseudunsanomat.fi * Kannonkosken apteekki Toritie 1 B Puh. 0400 740 262 * Urakointi J. Sipilä * Remove Timanttityöt Oy * Sacometal Oy www.sacometal.fi Pirkkala * Työnohjaaja Salla Tavio www.tavioservices.fi * Sähköpalvelu Keskitalo Ky * Tuholaistorjunta Oy Destruktor Ab Puh. 0400 254 500 * Raskaan kaluston korjaamo OK Repair Oy Turku * Otakon Oy * Perhekoti HOPE Ay www.perhekotihope.fi * PicaScript Oy www.picascript.fi * Pihatyö Perkkalainen Ky Järveläntie 293 Evijärvi puh. Ylihärsilä * Varkauden Puu Oy * Akaan Maanrakennus Oy Puh. NR-Urakointi Oy Puh. 0400 928 549 www.akaanmaanrakennus.fi. 040 176 3006 www.kannonkoskenapteekki.fi Hyvää joulua! * Työnohjaaja ja perhepsykoterapeutti Katri-Ina Euramaa DDP, tunnekeskeinen pariterapia Uusimaa ja etä www.dialogic.fi * Klaukkalan Ajoneuvokatsastus www.klaukkalanajoneuvokatsastus.fi Hyvää Joulua! * Begravningsbyrå Strandvall God Jul! * Betonitoimitus ja traktoripalvelu Pentti Lohi Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! * Biosti Ky Hyvää Joulua ja onnellista Uutta Vuotta! * Hoviruoka Oy www.hoviruoka.fi * HSP-putkitustekniikka Oy hsp.palvelu@gmail.com * KIITOS! Tukesi on meille tärkeä
Salminen Mäki Yhtiöt Oy, Hyvää Joulua! KIITOS! Tilaa Perhehoito-lehti vuodeksi 2026 itsellesi, organisaatiollesi tai lahjaksi nyt kestotilauksena tarjoushintaan 39 euroa (norm. 62 euroa)! Vuosikerta 2026 sisältää neljä printtilehteä haluamaasi postiosoitteeseen kannettuna sekä digitaalisen näköislehden ja digitaalisen lehtiarkiston lukuoikeuden Lehtiluukku-palvelussa. Tilaamalla tuet Perhehoitoliiton toimintaa!. Uuden tilausjakson hinta on aina kulloinkin voimassa oleva. Tilaa: – Netissä: https://perhehoitoliitto.fi/kauppa – Sähköpostitse: laskutus@perhehoitoliitto.fi – Puhelimitse: 040 310 1440 (ma–to klo 9–15). Huipputarjous: Vuosikerta nyt vain 39 euroa! Tarjous on voimassa 28.1.2026 saakka. Kestotilaus jatkuu ilman eri uudistusta, kunnes tilaaja toisin ilmoittaa
Havainnointitutkimus on tuonut tärkeää tietoa asiasta. Ennen kaikkea se antaa rauhaa miettiä. Anu Lehtosaari, Jaana Pynnönen, Hanna Piiroinen ja Paula Ilkka https://perhehoitoliitto.fi/blogi POIMINTOJA VERKOSTA FACEBOOK Perhehoitoliitto ry Sinut ry Ikäihmisten perhehoito Perhehoitoliitto Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Ajoissa kotiin -kampanja INSTAGRAM @perhehoitoliittory @sinutry @Phl_nuorisotyö K U V A K A A P P A U S V ID E O LT A teema PERHEHOITOLIITTO.FI JARNO ARTIKA Perhehoitoliiton kampanjakasvo Mikko Vaismaa toi videoillaan runsaasti näkyvyyttä perhehoidolle syksyllä. ALUKSI 6 Pääkirjoitus 7 Rautalangasta 8 Lyhyet 11 Meillä kylässä ARTIKKELIT Onhan perhehoitoa huomennakin 12 Miesten vuoro KANNESSA 18 Haastavat tilanteet kuormittavat arkea 22 Uteliaisuus on avain syvempään yhteyteen 25 Mitä havainnot kertovat asukkaiden hyvinvoinnista. JÄRJESTÖSIVUT 26 Yhdistykset 29 Sinut 30 Sattuu ja tapahtuu 31 Tapahtumakalenteri 32 Koulutukset RAUTALANGASTA Näin mentori voi tukea perhehoitajaa 7 Mitkä tekijät tukevat iäkkään asukkaan hyvinvointia perhehoidossa. Sisällys THL:n erikoistutkija Minna Niemi kiittelee selvitystä haastavista kasvatustilanteista 18 04 2025 25 OLLI KOIKKALAINEN. Löydät jäsenedut täältä AIHEALUEET Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveystoipujat Kaikki Etsi oma yhteisösi ja kanavasi ja seuraa! Myös nuorilla omat kanavat! SOME Läheissijaisvanhempi on valmennettava huolella Laadukas valmennus huomioi läheissijoituksen erityispiirteet ja antaa mahdollisuuden reflektoida omia ajatuksia ja tunteita valmentajan kanssa. Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä
Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Haluatko muuttaa tilaustasi. 9.9. 41. 2 20.4. T O M M I M A T T IL A AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta https://perhehoitoliitto.fi PERHEHOITAJUUTTA harkitsevan tietopankki https://perhehoitajaksi.fi NUORISOTOIMINNASSA tapahtuu https://sinut.fi Paljon tietoa Perhehoitoliiton toiminnasta LÖYDÄT MEIDÄT TILAA LIITON UUTISKIRJE perhehoitoliitto.fi/ uutiskirje YHTEYSTIEDOT JA PAIKALLISYHDISTYKSET perhehoitoliitto.fi > Yhteystiedot > Perhehoitoyhdistykset USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET perhehoitoliitto.fi/ukk 12. 18.2. Tilaushinnat | sis. vuosikerta ISSN 0781-5298 (painettu) ISSN 2669-8374 (verkkojulkaisu) Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä puhelin 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Päätoimittaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi Toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Jari Ketola | Merja Laitala | Tiina Rintala-Siira Joel Sällälä | Anne-Maria Takkula Merja Lehtiharju | Olli Koikkalainen Lehden aikataulu vuonna 2026 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1 19.1. 4 2.11. 2.12. 3 10.8. KIITOS! Perhehoitajat Atte Nurminen (vas.) ja Tommi Lappi istahtivat pohtimaan, miten perhehoitoon saataisiin mukaan nykyistä enemmän aktiivisiä miehiä. Eri puolilta Suomea on saatu hyviä kokemuksia miesperhehoitajien matalan kynnyksen vertaistoiminnasta. Ota yhteyttä Perhehoitoliiton toimistoon! Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme. 20.5. Ilmoitusmyynti Suomen Kansanterveysyhdistys ry | 044 766 3304 | jaana@perhehoitoliitto.fi Ulkoasu | Taitto Maikki Rantala | Olli Koikkalainen Paino PunaMusta Oy Kansi Kuvaaja | Tommi Mattila Perhehoitajat Tommi Lappi (vas.) ja Atte Nurminen kuvattuna Nurmisen kotipihalla Lahdessa Menikö lehti väärään osoitteeseen. alv 10 % | Kestotilaus 62 € Vuosikerta (4 numeroa) 75 € | 6 kk määräaikaistilaus (2 numeroa) 55 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia
Näin joulun alla huomaan ajattelevani, että hyvän tahtominen toiselle on yksi inhimillisimmistä ja samalla tyypillisimmistä piirteistämme. Uppbyggande samarbete uppstår dock inte av sig självt – det krävs förtroende och förmåga att värdesätta andra samt lyssna till dem. Tänä vuonna toteutettu Perhehoitoliiton kysely toi esiin lastensuojelun perhehoitajien kokemuksia haastavista kasvatustilanteista, joissa laitoshoidossa voitaisiin käyttää rajoitustoimenpiteitä, mutta perhehoidossa ei. YHTEISTYÖ JA YHDESSÄ TEKEMINEN ON MYÖS ROHKEUTTA SANOA, KUN JOKIN EI TOIMI – JA AITOA HALUA ETSIÄ RATKAISUJA YHDESSÄ. Toivotan kaikille rauhallista joulun aikaa ja iloa perhehoitajan arvokkaaseen tehtävään. Kaikki yhdessä perhehoidon parhaaksi! Julen är hemmets och familjernas fest. Enkäten visade att en del av familjevårdarna upplevde att det stöd de fick var tillräckligt, men att många behöver extra resurser och tydligare verksamhetsmodeller. Julen ger oss hopp, värme och samvaro, men är också en påminnelse om hur viktigt det är att var och en har ett tryggt och omhuldande hem. Näin joulun alla kutsun meitä kaikkia katsomaan toisiamme lempeästi ja kuulemaan myös hiljaiset viestit. Jag önskar er alla en fridfull juletid och glädje i familjevårdarens värdefulla uppgift. På samma sätt får en äldre person möjlighet till en god och värdig ålderdom i ett tryggt och omvårdande familjehem. Familjevårdsförbundets enkät för detta år lyfte fram erfarenheterna hos familjevårdarna inom barnskyddet angående krävande situationer inom fostran där man i institutionsvården, till skillnad från familjevården, kunde tillgripa begränsande åtgärder. Perhehoidossa tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikkia toimijoita, myös perhehoitajia, arvostetaan aidosti. Se on myös rohkeutta sanoa, kun jokin ei toimi – ja aitoa halua etsiä ratkaisuja yhdessä. När ett barn får växa upp i ett tryggt hem är det en gåva som bär långt – över julen och långt in i framtiden. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen ei ole vain asioiden hoitamista, vaan myös kohtaamista. Så här inför julen funderar jag över att det att önska gott till andra är ett av våra mest mänskliga och samtidigt mest typiska drag. Joulu tuo toivoa, lämpöä ja yhdessäoloa, mutta myös muistutuksen siitä, kuinka tärkeää on, että jokaisella on turvallinen ja välittävä koti. I familjevårdens vardag syns gemensamt arbete som delad glädje, en upplevelse av trygghet för alla aktörer och en känsla av att man även i svåra situationer tar hand om varandra. I familjevården betyder detta bland annat att alla aktörer, även familjevårdare, får verklig uppskattning. Perhehoitajien huolet pitää ottaa vakavasti Familjevårdarnas bekymmer bör tas på allvar P ää ki rj oi tu s Le da re ALUKSI Ö V E R S Ä T T N IN G B IR G IT T A K Ö N Ö N E N K U V A /F O T O P E T T E R I K IV IM Ä K I Joulu on kotien ja perheiden juhla. Olemme toisistamme riippuvaisia, ja kaikki hyvä, mitä saamme aikaan, on useimmiten yhdessä tehtyä. Vastauksista nousi esiin viisi keskeistä tuen tarvetta: haasteiden tunnistaminen ja niihin reagointi, ymmärrys ja yhteistyö, selkeä ohjeistus, arkea helpottavat palvelut sekä kokemus rajoittamisen mahdollisuuksien puutteesta. Samarbete och gemensamt arbete innebär inte bara att utföra sysslor, utan också att möta varandra samt mod att säga när något inte fungerar och äkta vilja att hitta lösningar tillsammans. Kysely osoitti, että osa perhehoitajista koki saavansa riittävästi tukea, mutta lisäresurssit ja selkeämmät toimintamallit ovat tarpeen monille. Vi är beroende av varandra och allt det goda som vi skapar är oftast något som vi gjort tillsammans. Enkätsvaren pekade på fem centrala stödbehov: att uppmärksamma och reagera på utmaningar, förståelse och samarbete, tydliga anvisningar, service som underlättar vardagen samt känslan av brist på begränsande möjligheter. Med samlade krafter för familjevårdens bästa! Merja Lehtiharju toiminnanjohtaja verksamhetsledare 6 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2025. Kun lapsi saa kasvaa turvallisessa kodissa, se on lahja, joka kantaa kauas – yli joulun ja pitkälle tulevaisuuteen. Inför julen vädjar jag till oss alla att betrakta varandra med vänlig blick och att lyssna också till tysta budskap. Perhehoidon arjessa yhdessä tekeminen näkyy jaettuna ilona, eri toimijoiden turvallisuuden kokemuksena ja siinä, että vaikeissakin tilanteissa pidämme toisistamme huolta. Rakentava yhteistyö ei kuitenkaan synny itsestään – se vaatii luottamusta ja kykyä arvostaa sekä kuunnella toisia ihmisiä. Samalla tavalla ikäihmisen mahdollisuus elää turvallisessa ja välittävässä perhekodissa tukee hyvää ja arvokasta vanhuutta
ALUKSI rautalangasta 7 P II R R O S JO N N A M A R K K U L A 7 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i
8 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2025. Tapahtuman ohjelma on nyt valmis. Perhehoitoliiton tietojen mukaan palkituista isistä perhehoitajia ovat ainakin Veli-Pekka Johansson (Mikkeli), Harri Iisakki Koivuniemi (Ilmajoki), Ismo Antero Kulmala (Loimaa), Jouko Mattila (Inari), Timo Antero Mariapori (Alajärvi), Esa Niskala (Ii), Jorma Juhani Suomela (Lempäälä) ja Heino Aulis Vanhala (Siikajoki). ALUKSI lyhyet VASTUU IÄKKÄIDEN RIITTÄVÄSTÄ HOIVASTA KUULUU YHTEISKUNNALLE VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO ja Perhehoitoliitto muistuttavat yhteisessä julkilausumassaan, että vastuu ikääntyneiden riittävästä hoivasta ja hoidosta kuuluu yksiselitteisesti ja lain mukaan yhteiskunnalle, ei ikäihmisille itselleen tai heidän läheisilleen. Perhehoidon arkeen pureutuvissa puheenvuoroissaan he käsittelevät muun muassa mentalisaatiota, PERHEHOIDON PÄIVÄT PRESIDENTTI PALKITSI ANSIOITUNEITA PERHEHOITAJIA TASAVALLAN PRESIDENTTI Alexander Stubb myönsi isänpäivänä ensimmäistä kertaa valtiollisen kunniamerkin 48 isälle, jotka ovat ansioituneet kasvatustehtävässään. Perhehoitoliiton ja Pesäpuu ry:n yhdessä järjestämä tapahtuma on tarkoitettu yhteiseksi kohtaamispaikaksi perhehoitajille, perhehoidon työntekijöille sekä kaikille perhehoidon toimijoille ja lastensuojelun ammattilaisille. Odotettavissa on, että avustusmäärä pienenee, sillä Petteri Orpon (kok.) hallitus on päättänyt leikata rajusti Stea-avustuksia. Lämpimät onnittelut palkituille! itsemyötätuntoa jaksamisen kulmakivenä sekä rakkauden ja toimeksiannon suhdetta. Suomessa vanhusten hoivan rakenteet ovat liian jäykät. Kansalaisten tulee voida luottaa tähän nyt ja jatkossakin. Osallistujat pääsevät paneutumaan tapahtuman teemaan myös työpajoissa, tutustumaan näytteilleasettajien laajaan tarjontaan, verkostoitumaan alan toimijoiden kanssa ja nauttimaan rennosta iltaohjelmasta. Nämä niin kutsutut Stea-avustukset muodostavat myös Perhehoitoliiton talouden kivijalan. T E K S T IT O LL I K O IK K A L A IN E N K U V A S A M U E L G L A S S E R Vielä ehdit mukaan, perhehoitajille ja valmentajille iso alennus lipuista! Lastensuojelun perhehoidon valtakunnallinen suurtapahtuma Perhehoidon päivät kokoaa jälleen kaikki perhehoidon toimijat yhteen Seinäjoelle 11.–12.2.2026. Pääpuhujat ovat psykologit Nina Pyykkönen, Ronnie Grandell ja Mikko Oranen. Tapahtuman teemana on tällä kertaa Onhan perhehoitoa huomennakin. KATSO LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUDU > https://perhehoitoliitto.fi/perhehoidonpaivat Perhehoitoliiton julkaiseman Toimeksiantosuhteisen perhehoidon tietopaketin vuonna 2023 uudistetun painoksen muutamiin osioihin on tullut päivityksiä muuttuneen lainsäädännön ja uusien tilastotietojen vuoksi. Jos keski-ikäiset työssäkäyvät omaiset jäisivät sankoin joukoin kotiin hoitamaan iäkkäät vanhempansa, taannuttaisiin niin tuottavuudessa kuin tasaarvossakin vuosikymmenien takaiseen tilanteeseen, liitot muistuttavat. Muutoksista on koottu lisälehti, joka on ladattavissa maksutta Perhehoitoliiton sivuilta. Ilmoittautuminen on hyvässä vauhdissa. Vaihtoehtoina tunnistetaan yleensä vain kotihoito ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. Äideille vastaavia tunnustuksia on myönnettyä vuodesta 1946 lähtien. Perhehoito on erinomainen, inhimillinen ja moneksi taipuva vaihtoehto, jota ei osata hyödyntää riittävästi. Liitto on hakenut vuodeksi 2026 vakiintunutta toimintaansa varten Stea-avustuksia runsaat 640?000 euroa, eli saman verran kuin sille myönnettiin vastaavia avustuksia vuodeksi 2025. Esittelypöytäpaikkoja oli jäljellä enää yksi lehden mennessä painoon. Viimeisimpänä kiinnityksenä on tv:stäkin tuttu stand up -koomikko Ida Grönlund (kuvassa), joka esiintyy tapahtuman iltatilaisuudessa. PRIDE-valmentajat ja Perhehoitoliiton jäsenyhdistyksiin kuuluvat perhehoitajat saavat kahden päivän lipusta peräti 160 euron alennuksen. TUTUSTU TARKEMMIN > https://perhehoitoliitto.fi/tuotteet Perhehoidon tietopakettiin päivityksiä: Lataa lisälehti maksutta Perhehoitoliitto odottaa tietoa rahoitusleikkauksista Perhehoitoliitto ja muut sote-alan järjestöt saavat tietää joulukuussa suuntaviivat sille, minkä verran niille on luvassa sosiaalija terveysministeriön hallinnoimia valtionavustuksia vuonna 2026
Sen mukaan perhehoidosta aikuistuva nuori olisi halunnut jatkaa asumistaan perhehoitajansa luona lukioopintojensa loppuun saakka jälkihuollon tukitoimena. Pesäpuu ry:n Salapoliisitoiminnassa emme ole keskustelleet lasten kanssa juurikaan velvollisuuksista. Perhehoitaja, joka kokee jäävänsä arjessaan yksin VASTAUS Kysymys lasten velvollisuuksista on tärkeä ja herättää ajatuksia. Voisi siis sanoa, että lasten oikeuksien esiin nostaminen ei sulje pois velvollisuuksien olemassaoloa, mutta lapsen kehitystason ja aseman huomioiden on ensisijaista varmistaa, että oikeudet toteutuvat. 9 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2025. –?Perhehoitajilla on tärkeitä tavoitteellisia tehtäviä myös jälkihuollossa, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari sanoo. Pääset vastaamaan kyselyyn viikosta 48 alkaen Perhehoitoliiton verkkosivujen kautta. Työskentelyssä lasten kanssa olemme keskittyneet erityisesti lasten oikeuksiin; oikeuteen elää turvassa, saada huolenpitoa ja tulla kuulluksi. Päätöksen taustalla on aluehallintovirastolle tehty epäkohtailmoitus. Aluehallintovirasto muistuttaa päätöksessään Pohdetta ja muita hyvinvointialueita, että kun nuori jää asumaan perhehoitoperheeseensä sijaishuollon päättyessä ja tarvitsee tukea, järjestely tulee tehdä ensijaisesti jälkihuollon tukitoimena, josta laaditaan nuorelle palvelupäätös ja tehdään perhehoitajan kanssa toimeksiantosopimus. Avin mukaan Pohteen käytännöt ovat muun muassa vaarantaneet nuorten yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan toteutumista. Alavieskalainen ikäihmisten perhehoitaja Sari Isotalus, Keskipohjanmaa, 21.10.2025 Idea syntyi osastolla yhdestä mummusta, josta tykkäsin todella paljon. Vastaathan, kokemuksesi ovat tärkeitä! LUE LISÄÄ > https://perhehoitoliitto.fi/uutiset Perhehoitaja: Millaista tukea olet saanut liitolta. Perhehoitajan kuuluu saada korvausta myös jälkihuoltona nuorelle antamastaan tuesta. KYSYMYS Onko se niin, ettei lapsilla ole enää velvollisuuksia vaan pelkkiä oikeuksia. Lapset itse eivät odota saavansa päättää asioista, vaan he luottavat siihen, että aikuiset huolehtivat heistä. Loviisalainen ikäihmisten perhehoitaja Nea Honkala, Loviisan Sanomat, 6.10.2025 Iskä on monesti kehunut, miten olet hyvää seuraa. Juttua riittää ja kokee, että olette samalla aaltopituudella. [--] Kotiin lähtiessäni hän otti hihastani kiinni, että hän haluaa tulla mukaan. Käyntisi ovat tärkeitä. Lisäksi täällä toimii liikkuva sairaala, mistä saa ohjausta ja neuvoa. PRIDE-valmennuksen käynyt, synnynnäisestä sydänviasta kärsivä Ella Väliheikki, Ylen Akuutti-ohjelma, marraskuu 2025 Kaikista tärkeintä [perhehoitojaksoilla käyville ikäihmisille] on henkinen tuki, kun saa keskustella ja on mukavaa olla porukassa sekä saa hyvää ruokaa. Aikuisten tehtävänä on kantaa vastuu ja luoda olosuhteet, joissa lapsi voi kasvaa turvallisesti ja osallisesti. Salapoliisi Mäyrä ja Sari-Anne Paaso kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) on antanut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle Pohteelle huomautuksen epäkohdista, jotka koskevat perhehoidosta aikuistuvan nuoren jälkihuollon järjestämistä. Olemme yhdessä lasten kanssa pohtineet, millaista on hyvä kohtelu ja mitä aikuisilta tarvitaan, jotta lapsen oikeus huolenpitoon toteutuu. Jälkihuollon puutteista huomautus ALUKSI lyhyet POHJOIS-POHJANMAA Perhehoitoliitto kartoittaa perhehoitajien kokemuksia liitolta saamastaan tuesta ja sen merkityksestä. Lapsi ja perhe-elämä lisäisivät tunnetta siitä, että olen saanut elää normaalin elämän. Tämä ei tarkoita, etteikö lapsilla olisi velvollisuuksia, vaan että työskentelymme painopiste on ollut siinä, miten aikuiset voivat turvata lasten oikeuksien toteutumisen. Tässä työssä on korostunut ajatus siitä, että lapsen tehtävä on elää lapsen elämää, ei kantaa aikuisen vastuita. Pohde ei kuitenkaan tarjonnut nuorelle ja perhehoitajalle tätä mahdollisuutta, vaan kehotti heitä solmimaan keskenään vuokrasopimuksen asumisen jatkamisesta. Se auttaa sitten myös kotona, että on taas tarmoa. Perhehoitaja Pekka Peräkylän saama tekstiviesti 90-vuotiaan asiakkaansa lapselta, Kaakonkulma, 28.9.2025 lasta perhehoidossa läheisen tai sukulaisen perheessä 1?059 SANOT T UA Lähde: THL / Lastensuojelutilasto 2024 asiantuntija vastaa Tällä palstalla eri asiantuntijat vastaavat perhehoitoa koskeviin kysymyksiin. Arja Rauhalammi kertoo, miten tuli vaihtaneeksi lähihoitajan työn ikäihmisten perhehoitoon, Satakunnan Kansa, 18.10.2025 Jos tulee joku tenkkapoo, olen yhteydessä kotihoitoon, niin saamme heidät käymään täällä. Ajattelin, että voi kun se olisi mahdollista. PERHEHOIDOSTA Haaveilemme ihan pienestä vauvasta
Itse keskityn nyt maatilan hommiin ja voin edelleen lomittaa muita perhehoitajia, yhdistyksen johtotehtävissä vuodesta 1994 lähtien toiminut Cecilia Granqvist kertoo. Lakiesityksessä on kuitenkin monia puutteita. Mielenterveyskuntoutujia alettiin sijoittaa perhehoitoon lähialueen maalaistaloihin jo 1900-luvun alussa. –?Tunnelmat ovat haikeat. Yhdistyksen toiminta kävi 2000-luvun mittaan vuosi vuodelta pienemmäksi, kun Helsingin kaupunki lakkautti ensin Nikkilän sairaalaan vuonna 1999 ja alkoi sen jälkeen ajaa systemaattisesti alas mielenterveyskuntoutujien perhehoitoa. Yhdistyksellä on pitkä ja kunniakas historia, joka kiinnittyy tiiviisti Sipoon Nikkilässä vuosina 1914–1999 toimineeseen psykiatriseen sairaalaan. Vuonna 1966 alueen perhehoitajat perustivat itselleen yhdistyksen, kaksikielisen Nikkilän sairaalan perhehoitokotien yhdistys ry:n. Perhehoitoliittoon kuuluu nyt 18 perhehoitajien yhdistystä, sijaiskotinuorten Sinut ry, kaksi kumppanuusyhdistystä, kolme kunniajäsentä ja viisi kannatusjäsentä. Takuupalkkio ei myöskään poistaisi perhehoitolain isoja rakenteellisia ongelmakohtia, jotka liittyvät toimeksiantosopimuksen irtisanomiseen. PERHEHOITOYHDISTYKSET 10 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2025. Perhehoitoliiton rooliin hankkeessa kuuluu kehittää ja juurruttaa intensiivimentoroinnin mallia vaativien perhesijoitusten mahdollistamiseksi. Takuupalkkion piiriin pääsisi vain osa perhehoitajista, mikä johtaisi perhehoitajien eriarvoiseen kohteluun. Perhehoitoliitto sai syksyllä kaksi uutta määräaikaista työntekijää Jyväskylän toimistolleen: toimistosihteeri Maija Tukion ja viestintäassistentti Jere Hämäläisen. Myös toiminnanjohtaja Merja Lehtiharjuun voi ottaa yhteyttä näistä asioista. Perhehoitoliitto pääsi kertomaan näkemyksensä lakiesityksestä ja sen muutostarpeista marraskuussa myös eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnalle asiantuntijakuulemisessa. Toiminnassa on vielä neljä perhekotia. Perhehoitoliiton Suvi Vieremä aloittaa alkuvuodesta 2026 määräaikaisena vapaaehtoistoiminnan suunnittelijana. Jatkamme varmasti yhteydenpitoa, vaikkei yhdistystä enää ole. s. TITTA KIITTÄÄ KAIKKIA JA KESKITTYY PERHEHOITAJAN TEHTÄVÄÄN PERHEHOITOLIITON vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin sijaisena maaliskuusta 2022 lähtien toiminut Titta Turunen siirtyy vuodenvaihteessa kokopäiväiseksi perhehoitajaksi ja jättää samalla tehtävänsä Perhehoitoliitossa. Tammikuusta alkaen häneen voi olla yhteydessä esimerkiksi tuettuihin lomiin, jäsenjärjestöavustukseen tai yhdistyspäivään liittyvissä asioissa. Eduskunnan on määrä päättää lakimuutoksen kohtalosta ja lopullisesta sisällöstä joulukuussa. – Intensiivimentorointi tarjoaa perhehoitajalle rinnallakulkijan, jonka kokemus ja tieto auttavat näkemään uusia ratkaisuja ja selviytymisen mahdollisuuksia perhehoitoarjen haastavissa tilanteissa, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari kertoo. Korvausta eivät saisi esimerkiksi perhehoitajat, joiden toteuttama perhehoito on lyhytaikaista, perhehoidettavan kotona annettavaa tai omaishoitolain nojalla järjestettyä. YHTEYSTIEDOT > Ks. Perhehoitoliittoon se liittyi vuonna 1997, ja vuodesta 2001 yhdistyksen nimi oli Helsingin psykiatriset perhehoitajat ry. Perhehoitoliiton mielestä positiivista on, että toteutuessaan uusi takuupalkkio toisi pientä lisäturvaa perhehoidon äkillisiin muutostilanteisiin, jotka ajavat perhehoitajia usein taloudellisesti ahtaalle. Esityksen mukaan hyvinvointialueen olisi jatkossa maksettava perhehoidon päättyessä ennakoimattomasti osalle perhehoitajista irtisanomisajan hoitopalkkioiden lisäksi ylimääräinen korvaus, joka vastaisi yhden kuukauden hoitopalkkiota. Loppuvaiheessa yhdistyksellä oli enää seitsemän varsinaista jäsentä ja kaksi kannatusjäsentä. 34 Maija ja Jere vahvistavat Perhehoitoliiton toimistoa LIITTO KEHITTÄÄ UUTTA MENTOROINTIMALLIA NUORTEN PERHEHOITOON PERHEHOITOLIITTO ON MUKANA Pirkanmaan hyvinvointialueen Nuppe-hankkeessa kehittämässä perhehoitoa 12–17-vuotiaille lapsille ja nuorille, joilla on murrosikään, mielenterveyteen tai päihteisiin liittyviä haasteita. T E K S T IT O LL I K O IK K A L A IN E N Perinteikäs yhdistys lopetti Suomen tiettävästi ensimmäinen ja pisimpään toiminut perhehoitajien yhdistys, Helsingin psykiatriset perhehoitajat ry, on lopettanut toimintansa. ALUKSI lyhyet Takuupalkkion vaikutukset jäämässä vähäisiksi Petteri Orpon (kok.) hallitus jätti syyskuussa eduskunnalle lakimuutosesityksen toimeksiantosuhteisten perhehoitajien niin sanotusta takuupalkkiosta. Maijan työtehtäviin kuuluu muun muassa asiakaspalvelua, ja Jere keskittyy viestintään. Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriksi palaa elokuussa 2026 Minna Laine, joka toimii siihen saakka Perhehoitoliiton hanketehtävissä. Yhdistys päätti asiasta viime kevään vuosikokouksessaan, ja lakkauttamistoimet saatiin päätökseen lokakuussa. Isoimmillaan toiminta oli 1960-luvulla, jolloin perhehoidossa oli yli 600 kuntoutujaa 175 perhekodissa
Mitä pidemmälle sairaus etenee, sitä enemmän muistisairas reagoi tämän päivän tapahtumiin menneisyydestä käsin. Vaikeus tunnistaa läheisiä ja hoitajaa tai ymmärtää toisen hyvää tarkoitusta voivat entisestään lisätä turvattomuuden kokemista. Siihen kuuluvat niin arjen askareet kuin ihmissuhteet ja niissä koettava läheisyys. Muistisairas kaipaa kotiin I käihmisten perhehoidon asiakkaista valtaosa on muistisairaita. Tilanteet kannattaa hyödyntää ja pyytää muistisairasta kertomaan (muistelemaan) esimerkiksi, missä lapsuudenkoti sijaitsi, minkä nimiset lapset ovat, ovatko he olleet hyviä koulussa. Vaikka perhehoito tarjoaa kodin tunnun ja tunnelman, voi muistisairaalla olla tarve lähteä omaan kotiin. Itsenäinen selviytyminen pienissäkin asioissa ja mahdollisuus valita luovat merkityksellisyyttä. Muistisairas ihminen kantaa mukanaan elettyä elämäänsä ja tarinaansa. Viimeisinä katoavat muistot muun muassa ensimmäisestä työpaikasta, omista lapsista ja kouluvuosista. ALUKSI meillä kylässä 11 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2025 OMANNÄKÖISEN ELÄMÄN SÄILYMINEN ON TÄRKEÄÄ. Näissä tilanteissa auttaa, kun ymmärtää, että nämä tarpeet ja tunteet ovat hänelle siinä hetkessä totta. Kodin kaipuu ei kuitenkaan aina tarkoita fyysistä kotia. Hän ei kuitenkaan sairauden edetessä aina pysty ilmaisemaan itseään ja tarpeitaan kuten aiemmin. Muistisairaan tarve pankkiasioille, ajatus pienistä lapsista yksin kotona tai lapsuuden koti, jossa oma vanhempi odottaa häntä, voivat aiheuttaa suunnatonta hätää ja pakonomaista lähtemisen tarvetta. Muistisairaus ”ravistelee” elämän tapahtumamuistoja: sen myötä katoavat ensimmäisenä lähimenneisyyden tapahtumat ja viimeisten vuosien ja vuosikymmenten asiat. Elämänhistorian tunteminen, eläytyvä kuuntelu, kysyminen ja tarvittaessa ajatusten uudelleen sanoittaminen tarjoavat merkityksellisyyttä ja avaimia arjen kohtaamisiin. Se voi viestiä turvattomuuden tunteesta, kaipuusta turvalliseen paikkaan – kotiin tai äidin luokse. Ei kannata unohtaa myöskään vahvuuksien esiin nostamista, kuten: ”Olet varmasti ollut huolehtiva äiti.” Muistisairaan ahdistus yleensä helpottuu, kun hän saa muistella itselle merkityksellisiä asioita kiinnostuneen kuuntelijan kanssa. Vieraiden ihmisten keskellä, omien taitojen kadotessa, muistisairas voi kokea, että hänen identiteettinsä murenee ja ettei häntä ymmärretä. VERKOSSA > Vinkkejä muistiystävälliseen arkeen perhehoidossa saat täältä: > https://perhehoitoliitto.fi/nakokulmiaperhehoidon-turvallisuuteen/ > https://muistiliitto.fi/muistisairaus-ja-arki/ JO N N A R Y T IN K I Mailis Heiskanen Neuvontakoordinaattori, Muistiliitto ry. Muistiystävällisessä kodissa on tilaa myös sanattomille kohtaamisille. Vaikka muistisairaus vähentää aloitekykyä, on omannäköisen elämän säilyminen tärkeää. SIIHEN KUULUVAT ARJEN ASKAREET, IHMISSUHTEET JA NIISSÄ KOETTU LÄHEISYYS. Kun hoitajina ja läheisinä haluamme oppia ymmärtämään muistisairaan maailmaa, voimme havaita varsin loogista ajattelua
Vaimo jäi kotiin lasten kanssa, ja Tommi on jatkanut perhehoidon alettua kodin ulkopuolisessa työssään liikunnanohjaajana. –?Jos jokin sijoitettuun lapseen liittyvä asia pitää hoitaa, työntekijä soittaa yleensä vaimolle tai vaimo hänelle. Koska vaimo on päiväaikaan kotona ja helpommin tavoitettavissa, hän on päävastuussa yhteydenpidosta esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden ja koulujen suuntaan. Olen toiminnan mies ja tutustun toisiin ihmisiin, myös perheeseemme sijoitettuihin lapsiin, parhaiten juuri yhteisen tekemisen kautta, Tommi Lappi kertoo. L ahtelainen Atte Nurminen sai viitisentoista vuotta sitten vaimoltaan kuvaviestin lehti-ilmoituksesta, joka oli otsikoitu: ”Olisiko sinusta sijaisvanhemmaksi?” Mukana oli vaimon kysymys: ”Ruvetaanko?” Nurminen kertoo tekstanneensa vaimolleen: ”Mitä on sijaisvanhemmuus?” Luettuaan ilmoituksen muutamaan kertaan ja keskusteltuaan vaimon kanssa asia alkoi valjeta. –?Sijoitettujen lasten kanssa eläessä on tärkeää, että perheessä on paljon rutiineja. Samoin lasten yhteyshenkilönä lastensuojelun, terveydenhuollon, koulun tai päiväkodin suuntaan on useimmiten naisperhehoitaja. Perhehoito osoittautui omaksi jutuksi, ja ensi keväänä heillä tulee täyteen jo 15 vuotta sijaisvanhemmuutta. Ennakkovalmennus antoi pariskunnalle varmuutta uskaltaa heittäytyä lastensuojelun perhehoitajiksi. Atte Nurminen on tehnyt koko perhehoidon ajan kodin ulkopuolella nuohoojan töitä ja vaimo on ollut kotona hoitamassa perheeseen pitkäaikaisesti sijoitettuja lapsia. Pariskunta kävi lehdessä mainostetussa infotilaisuudessa ja ilmoittautui sen jälkeen perhehoidon ennakkovalmennukseen. Meillä vaimo ottaa roolia kotona. Entä miten miehiä saisi aktivoitua ottamaan nykyistä isompaa roolia perhehoidon arjesta. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT TOMMI MATTILA 12 Perhehoito-lehti 4 | 2025 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i. Jos perheen sisäiset roolit on sovittu yhdessä ja havaittu kaikkien Miesten vuoro Yhteiskunta tasa-arvoistuu jatkuvasti, mutta perhehoito näyttäytyy yhä vahvasti naisten linnakkeena; selvä enemmistö kotiin jäävistä perhehoitajista on naisia, samoin perhehoidon työntekijöistä. Nuorten ympärillä hyvä olla monenlaisia ihmisiä Atte Nurmisen ja Tommi Lapin perheiden roolijako edustaa selkeää enemmistöä Suomessa. Valtaosassa sijaisperheistä, joissa on kaksi eri sukupuolta olevaa vanhempaa ja ainakin toinen heistä käy töissä kodin ulkopuolella, kotiin lasten kanssa jää nainen. Vaihdamme ajatuksia näistä asioista kahdestaan etutai jälkikäteen. Pyrin myös aina järjestämään työni niin, että pääsen mukaan sellaisiin virallisiin tapaamisiin, joissa on mukana myös lasten biologisia vanhempia, Nurminen sanoo. Nurmisen mukaan rooleihin on jakauduttu aika luontevasti, sillä jo ennen perhehoidon alkua vaimo oli ollut vuosia kotona pariskunnan biologisten lasten kanssa. Idea sijaisperheeksi ryhtymisestä lähti alun perin vaimolta runsas vuosikymmen sitten. Minä järjestelen paikallisyhdistyksessä tapahtumia ja muuta tekemistä perhehoitoperheiden aikuisille ja lapsille. Annetaan miesten kertoa. Sijoitettuihin lapsiin liittyvät viralliset tapaamiset pariskunta pyrkii hoitamaan yhdessä. Jos työntekijä tulee kotikäynnille, haluan olla paikalla tapaamassa häntä kasvotusten. Mistä tämä johtuu. Perhehoidon lähtökohdat ja roolijako ovat hyvin samantyyppiset myös lahtelaisen Tommi Lapin perheessä. Ajatus sopi myös Tommille, sillä koti oli ollut aiemminkin avoin paitsi omille myös muiden lapsille vaimon toimittua perhepäivähoitajana
Perhehoitaja Atte Nurminen pyrkii olemaan samanlainen isä niin biologisille lapsilleen kuin perhehoidossa oleville lapsillekin. Perheeseen kuuluu vaimon ja lasten lisäksi kaksi koiraa, joista kuvassa cockerspanieli Martta. TE EM A Perhehoitoa huomennakin 13 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2025
Toisinaan kuitenkin stereotyyppiset ja vanhakantaiset oletukset vain tietylle sukupuolelle kuuluvista rooleista tai tehtävistä saattavat passivoida miehiä pysyttelemään sivustaseuraajina. Ihmettelyä ja stereotyyppisiä asenteita Yksi miesten vertaisryhmässä aktiivisesti käyneistä perhehoitajista on Oulun Haukiputaalla asuva Joonas Lehtola. Varmasti on vielä monia sellaisiakin asioita, joihin voisin ryhtyä, hän sanoo. Minä teen meillä ruuat ja hoidan muutenkin kodin ylläpidon siivouksesta ja pyykkäyksestä lähtien, Lehtola kertoo. Vaimo on jatkanut kokopäivätyössään luokanopettajana. Paljon riippuu persoonasta, ei sukupuolesta Joonas Lehtola ei ole yksin kokemustensa kanssa. Sanoin, että ”eiköhän me voida varata uusi aika ilman naistakin”. –?Koko ajan tässä rohkaistuu tekemään uusia aluevaltauksia ja ottamaan lisää vastuuta. Koulusta on myös soitettu useita kertoja vaimolleni, kun on pitänyt hoitaa jotain lapsen asioita, vaikka heillä on kyllä ollut tiedossa, että minä olen kotona ja vastaan tällaisista asioista, Lehtola kertoo. –?Perhehoitajissa on entistä enemmän myös aktiivisia miehiä, jotka ottavat suurta roolia perhehoidon arjesta. Roolijako on välillä herättänyt ihmetystä ulkopuolisissa. Monella perhehoitajamiehellä voi olla myös näkymätön rooli puolison tärkeänä taustatukena ja jaksamisen edistäjänä. kannalta toimiviksi, perinteisessä roolijaossa ei ole välttämättä mitään ongelmaa. Esimerkiksi vertaisryhmässä miehet voivat kuulla muiden miesten kertomuksia, miten ja millaisissa tilanteissa he ovat ottaneet lisää vastuuta perhehoidosta, Parkkila toteaa. Usean vastaajan mielestä heidän ammattitaitoonsa ei luotettu tarpeeksi ja viranomaiset kuuntelevat Jos miesten aktiivisuutta perhehoidossa saadaan vahvistettua, siitä hyötyvät niin sijoitetut lapset, biologiset vanhemmat kuin perhehoitoperheetkin. Laureaammattikorkeakoulun opiskelijat selvittivät kymmenkunta vuotta sitten opinnäytetyössään miesperhehoitajien kokemuksia omasta asemastaan. Näin on käynyt muun muassa terveydenhoidon puolella ja koulumaailmassa. Varsinkin teini-ikäisistä huomaa, että monesti heidän kehityksensä kannalta olisi hirveän hyvä, jos ympärillä olisi mahdollisimman monenlaisia ihmisiä biologiseen sukupuoleen katsomatta, lastensuojelun perhehoidon sosiaalityöntekijä Reijo Parkkila sanoo. Kun lopuksi piti varailla uutta käyntiä, hoitaja kysyi, otetaanko äitiin yhteyttä. Nyt Lehtolalta on alkanut sujua sekin. Validian miesperhehoitajille on ollut viime syksystä lähtien tarjolla esimerkiksi Oulun seudulla oma vertaisryhmä, jonka avulla pyritään aktivoimaan miesten toimijuutta ja voimavaroja perhehoidon arjessa. Esimerkiksi uusien kausivaatteiden ostaminen lapsille osoittautui yllättävän hankalaksi, ja vaimo otti aluksi koppia siitä. Hän kävi lastensuojelun perhehoidon ennakkovalmennuksen vaimonsa kanssa kymmenisen vuotta sitten ja vaihtoi sen innoittamana päivätyönsä vanhustyön puolelta lastensuojelun työntekijäksi. Myös Perhehoitoliitto oli mukana toteuttamassa tätä kartoitusta, johon opiskelijat haastattelivat yli kolmeakymmentä sijaisisää. Toisinaan Lehtola on törmännyt ihmettelyyn ja stereotyyppisiin asenteisiin sitä kohtaan, että ”ukko” hoitaa myös perhehoidon käytännön arkea ja lasten asioita. Kuva: Sanna Lehtola 14 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2025. Vaimo puolestaan sai jatkaa vaativassa työssään, jossa on hyvä. Lehtolan mukaan yksin lasten kanssa kotiin jääminen jännitti aluksi eikä kaikkien asioiden hoitaminen sujunut ihan tuosta vaan. –?Miehissä on paljon hyödyntämättömiä voimavaroja. –?Valinta oli meillä aika selvä: Minulla oli jo kokemusta lastensuojelusta, joten tiesin vähän, mihin olemme hyppäämässä. Jotkut miehet tarvitsevat kuitenkin aktivointia ja motivointia siihen. Saunomisen, pienen syömisen ja vapaamuotoisen jutustelun ympärille rakennetut kokoontumiset ovat keränneet kiitosta. Parkkila muistuttaa, että jokaisen perheen tilanne on yksilöllinen. Kyselyyn vastanneista valtaosa ei ollut täysin tyytyväisiä asemaansa ja toivoi siihen kohennusta. Kun sopiva hetki ryhtyä sijaisvanhemmiksi koitti vuonna 2022, lähihoitajataustainen Joonas irtisanoutui vakituisesta työpaikastaan lastensuojelun asumisyksikössä ja jäi niin sanotusti koti-isäksi. –?Olin sijoitetun lapsen mukana hänen hammaslääkärikäynnillään. Parkkila työskentelee Validia-perhehoidossa (entinen Attendo-perhehoito). On kuitenkin olemassa viitteitä, että perhehoidosta, sosiaalialasta ja yhteiskunnastamme laajemminkin löytyy rakenteita ja asenteita, jotka ylläpitävät naisten ylisuurta edustusta ja miesten sivuroolia perhehoidon kentällä. Jos miesten aktiivisuutta perhehoidon eri toimijoina saadaan vahvistettua, siitä hyötyvät sijoitetut lapset, biologiset vanhemmat ja perhehoitoperheet. Kun oululainen Joonas Lehtola ryhtyi vaimonsa kanssa perhehoitajiksi, Joonas jäi kotiin lasten kanssa ja vaimo jatkoi työelämässä kodin ulkopuolella
Esimerkiksi Perhehoitoliitto on järjestänyt takavuosina nimenomaan vain sijaisisille suunnattuja vertaisviikonloppuja. Paljon annettavaa myös lasten isille Myös ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemässä selvityksessä osa perhehoitajamiehistä kaipasi erillistä vertaistoimintaa vain miehille. Idea niihin lähti miesperhehoitajilta itseltään. –?Mietin saunailtoja varten aina tiettyjä teemoja, joita voi sitten nostaa esille, jos juttu ei lähde muuten luistamaan. Myös Tommi Lappi osallistui pari kertaa näihin vertaisviikonloppuihin. Mutta aina on lähtenyt. Osittain niiden innoittamana hän hakeutui Perhehoitoliiton järjestämään ryhmänohjaajien valmennukseen, joka antaa valmiudet vetää perhehoitajien vertaistapaamisia. Mutta esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden kanssa tällaista tunnetta ei ole tullut koskaan. Myös ennakkovalmennuksissa olisi ideaali, jos vetäjäparin toinen osapuoli olisi mies. Näkisin, että hirveän paljon riippuu kuitenkin ihmisen persoonasta, ei niinkään sukupuolesta, Nurminen sanoo. –?Siitä jäi sellainen mielikuva, että huomasikohan hän edes minua, vaikka istuin siinä pöydän ääressä vaimon vieressä. Vastauksista kävi myös ilmi, että miehet kokivat esimerkiksi sijaishuoltoon liittyvissä palavereissa perhehoidon työntekijöiden kiinnostuksen kohdistuvan usein nimenomaan sijaisäidin mielipiteisiin ja kokemuksiin. Vastaajien mukaan myös päivähoidon, koulun ja terveydenhuollon työntekijät antoivat tietoa lasten asioista herkemmin naiskuin miesperhehoitajille. Perhehoito-lehti 4 | 2025 15. TE EM A Perhehoitoa huomennakin Perhehoitajat Tommi Lappi (vas.) ja Atte Nurminen ovat käyneet monenlaisessa vertaistoiminnassa. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i sijaisperheiden isiä liian vähän suhteessa äiteihin. Heillä oli aika kova työ johdatella meitä miehiä puhumaan tunteistamme. Kun kaikilla on samanlainen tausta, keskustelu ajautuu aina jotenkin perhehoitajuuteen, ja siitä se voi poukkoilla minne vaan. Kun on sauna, makkaraa ja vapaata yhdessäoloa, kyllä siinä rentoutuu eikä tarvita alkoholiakaan. Vasta kun sanoin jotain, hän ikään kuin havahtui, että ”ai, täällähän on joku toinenkin”. Myös Atte Nurminen muistelee kokeneensa kerran vuosia sitten jäävänsä ulkopuoliseksi perhehoitoon liittyvässä palaverissa, kun naistyöntekijä jutteli vain Nurmisen vaimolle. Lappi on myös kouluttautunut vetämään vertaisryhmiä ja järjestää miesperhehoitajille matalan kynnyksen tapaamisia. Hirveän paljon riippuu ihmisen persoonasta, ei niinkään sukupuolesta. Nurmisen mukaan tietyissä perhehoitoon liittyvissä tilanteissa voisi olla hyvä, etteivät kaikki toiminnasta vastaavat henkilöt olisi samaa sukupuolta. Hän kertoo esimerkin tunteiden työstämiseen keskittyneestä vertaisryhmästä, joka oli suunnattu vain miesperhehoitajille. –?Ryhmää vetänyt perhehoidon työntekijä ja vertaisohjaaja olivat molemmat naisia. Kivaa on ollut, Lappi kertoo. Olisi ollut aika hyvä, jos edes vertaisohjaaja olisi ollut mies. Lappi on järjestänyt nyt muutaman vuoden ajan Päijät-Hämeen Perhehoitajat ry:ssä miesten saunailtoja, joihin voi osallistua matalalla kynnyksellä
– Sukupuolta tärkeämpää on tietysti se, miten työntekijä hoitaa työnsä ja millainen hän on tyyppinä. Yksi vahvimmin naisvaltaisista aloista on sosiaaliala. Validia-perhehoidon sosiaalityöntekijä Reijo Parkkila toivoo, että heillä miesten vertaistapaamisiin saataisiin jatkossa houkuteltua myös sijoitettujen lasten biologisia isiä. 16 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2025. Se voisi onnistua esimerkiksi korottamalla työntekijöiden palkkatasoa sekä perhehoitajille maksettavia palkkioita ja korvauksia sekä huolehtimalla alan toimijoiden jaksamisesta. Toivottavasti se välittyy myös heille, Nurminen kiteyttää. Myös Atte Nurminen muistuttaa, ettei perhehoitajan tehtävä ole ohjeistaa lasten biologisia vanhempia. –?Jokainen meistä jättää tahtomattaankin jonkun jäljen toiseen ihmiseen. YHTEISKUNNALTA TARVITAAN monia toimia, jotta sosiaalialan työntekijöiden ja perhehoitajien sukupuolijakaumaa saataisiin tasattua. LEENA JÄRVISEN ja Maarit Lappi-Heinosen mukaan perhehoitoperheiden kanssa sovitaan aina tapauskohtaisesti, kuka perheessä on ensisijainen kontaktihenkilö. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian jäsenistä peräti 93 prosenttia on naisia. Myös sosiaalialan houkuttelevuutta pitäisi lisätä. Silloin koko sosiaaliala näyttäytyisi houkuttelevammalta myös heidän silmissään, jotka harkitsevat perhehoitajaksi ryhtymistä, perhehoitaja Tommi Lappi kiteyttää. > Valtakunnallisilla lastensuojelun perhehoidon päivillä 11.–12.2.2026 Seinäjoella ohjelmaan kuuluu myös työpaja jaetusta isyydestä ja miesten roolin vahvistamisesta perhehoidossa. Esimerkiksi sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön Talentian jäsenistä peräti 93 prosenttia on naisia. Pyrin kohtaamaan sijoitettujen lasten isiä ja äitejä vertaisinani ja olemaan heille kuin ihminen ihmiselle. Juttutuokiot heidän kanssaan voivat kuitenkin olla puolin ja toisin antoisia. Tasavertainen vastuunkanto, toimiva perhedynamiikka ja omien vahvuuksien tunteminen ovat tärkeitä arjessa jaksamisen kannalta. Hän näkee, että sijaisillä voi olla paljonkin annettavaa lasten vanhemmille. Nurmisella on myös kokemusta tästä. – Työntekijöille pitäisi saada sellaiset työolosuhteet, että he pystyvät hoitamaan työnsä kunnolla. OLLI KOIKKALAINEN Miten saada lisää miehiä sosiaalialalle. – Sijaisperheiden vanhemmat jakavat ylipäätään vastuuta arjestaan tasaisemmin kuin ennen. Näitä asioita korostamme usein myös, kun tapaamme perhehoitajia ja mietimme tukitoimia, he kertovat. Katso lisätiedot, ilmoittautumisohjeet ja koko ohjelma osoitteesta: > https://perhehoitoliitto.fi/perhehoidon-paivat/ VAIKKA SUOMESSA ollaan maailman mittapuulla varsin pitkällä sukupuolten välisessä tasa-arvossa, etenkin työelämässä vallitsee edelleen selvä jako ”naisten ja miesten tehtäviin”. Parhaimmillaan yhteisvanhemmuus ja sijaisperheen suhde sijoitettujen lasten sukuun kehittyy niin hyväksi, että esimerkiksi lasten juhlapäiviä voidaan viettää yhdessä. Miesperhehoitajilta kuulee myös aika paljon, että olisi kiva, jos olisi täällä olisi myös miestyöntekijöitä, Lappi-Heinonen sanoo. Kotona ja kouluissa tarvitaan lisää tasaarvokasvatusta, jotta tuleville sukupolville on entistäkin selvempää, ettei sen paremmin kotona kuin työelämässäkään ole tehtäviä, jotka kuuluisivat automaattisesti jollekin pelkän sukupuolen perusteella. – Ihmisillä on erilaisia vahvuuksia, ja joissain työtehtävissä myös tietty sukupuoli voi olla vahvuus. En ajattele niin, että naiset ovat tietynlaisia ja miehet tietynlaisia, mutta kyllä se tasapainottaisi kokonaisuutta, jos joitain tehtäviä voisi hoitaa vaikkapa nais-miestyöparina, Järvinen sanoo. Näin ollen myös ylivoimainen enemmistö perhehoitajien kanssa asioivista alan työntekijöistä on naisia. Tilanne on tuttu myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueen lastensuojelun perhehoidon tukiyksikössä: tällä hetkellä kaikki kymmenen työntekijää ja esihenkilö ovat naisia. KIINNOSTUITKO. Yhteiset kohtaamiset myös vahvistavat yhteisvanhemmuutta ja voivat syventää vanhemman osallisuutta lapsen elämässä. Järvinen ja Lappi-Heinonen ovat panneet ilolla merkille, että tilanne on alkanut muuttua viime vuosina: sijoitettujen lasten kanssa kotiin jää entistä useammin miehiä, ja miesten määrä täydennyskoulutuksissa ja vertaisryhmissä on kasvanut. Minkäänlaiseksi roolimalliksi lasten isille hän ei kuitenkaan halua, eikä se kuulukaan perhehoitajan rooliin, sillä päähuomio on aina lapsissa. Perhehoitajien vastuutyöntekijöiden Leena Järvisen ja Maarit Lappi-Heinosen mielestä ei olisi pahitteeksi, jos tukiyksikössä olisi työkavereina myös miehiä. Tommi Lappi kertoo, että hänen perheessään yhteydenpito sijoitettujen lasten isiin kulkee usein hänen kauttaan. Useimmiten se on nainen, koska naiset jäävät selvästi miehiä useammin kotiin sijoitettujen lasten kanssa ja heitä saa siten helpommin kiinni
17 Perhehoito-lehti 4 | 2025. TE EM A Perhehoitoa huomennakin w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoitajat Tommi Lappi (vas.) ja Atte Nurminen uskovat, että niin miehet kuin naisetkin saadaan sitoutumaan perhehoitoon nykyistä paremmin huolehtimalla siitä, että perhehoitoperheet saavat riittävästi tukea
fi Perhehoito-lehti 4 | 2025. Perhehoitajat kokevat jäävänsä yksin tilanteissa, joissa perhehoidossa asuva alaikäinen kokeilee rajojaan vaikkapa käyttämällä päihteitä, olemalla väkivaltainen tai varastelemalla. 18 w w w .p er he ho ito lii tt o. Kuvituskuvat eivät ole perhehoitoperheistä
19 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2025. Aiheelle tuo ajankohtaisuutta myös lastensuojelunlain uudistus, johon liittyvään taustatyöhön selvityksen tuloksia on jo hyödynnetty. Se tuo tärkeää tietoa perhehoidon arjessa kohdattujen haastavien kasvatustilanteiden laadusta, josta ei ole paljon kuvauksia tutkimuskirjallisuudessa. Perhehoitoliitto kartoitti lastensuojelun perhehoitajien kokemuksia arjen haastavista kasvatustilanteista laajalla kyselyllä keväällä 2025. Kyselyn perusteella eniten hankalia kasvatustilanteita perhehoitajille seuraa sijoitettujen lasten käytöshaasteista ja rajojen koettelusta, kuten raivokohtauksista, väkivaltaisuudesta, varastelusta tai luvattomista poistumisista. –?Tälle oli varmasti iso tilaus. Perhehoitajilta pyydettiin kuvauksia myös siitä, millaista tukea tilanteiden ratkaisemiseen he olivat saaneet tai jäivät kaipaamaan. Kaikki vastaajat toimivat perhehoitajina omassa kodissaan, ja noin 80 prosentilla heistä oli vähintään viiden vuoden kokemus perhehoitajuudesta. Tutkijan mielestä perhehoitajien kokemukset on otettava vakavasti. Tarkastelussa olivat etenkin sellaiset tilanteet, joissa lastensuojelulaitoksissa asuvia lapsia saatettaisiin turvata lastensuojelulain mahdollistamien rajoitustoimenpiteiden avulla. HAASTAVAT TILANTEET KUORMITTAVAT ARKEA ten arkeen. Moni perhehoitaja kokee jäävänsä ilman riittävää tukea tai keinovalikoimansa liian rajalliseksi esimerkiksi tilanteissa, joissa perheeseen sijoitettu lapsi tai nuori käyttää päihteitä tai pitää hallussaan vaarallisia esineitä. Tilanteet saattavat toistua taajaan, ja niitä voi esiintyä jopa vuosien ajan. Perhehoitajia turhauttaa, ettei heillä ole aina oikeutta ottaa puhelinta pois sijoitetulta lapselta tai nuorelta, vaikka he näkisivät liiallisen puhelimen käytön häiritsevän vuorokausirytmiä, heikentävän keskittymiskykyä tai altistavan esimerkiksi peliriippuvuudelle tai haitallisille sisällöille. Perhehoitajat saavat runsaasti harmaita hiuksia myös älylaitteiden vuoksi. Lastensuojelun sijaishuollon erikoistutkija Minna Niemi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta pitää Perhehoitoliiton tekemää selvitystä tarpeellisena. Moni perhehoitaja kokee, ettei heillä ole riittävästi keinoja puuttua tilanteisiin eivätkä he saa sosiaalityöltä kaipaamaansa tukea välttämättä lainkaan tai ainakaan oikea-aikaisesti. Samalla herää kysymys, miten hyvin nykyinen lastensuojelun lainsäädäntö ja hyvinvointialueiden toimintakäytännöt pystyvät turvaamaan jokaisen perhehoitoperheessä asuvan lapsen – niin sijoitetun, biologisen kuin adoptoidunkin – oikeuden elää turvallista lapsuutta. Perhehoidossa vastaavia rajoitustoimia ei voida soveltaa lukuun ottamatta yhteydenpidon rajoittamista. Toiveena selkeät ohjeet ja konkreettinen tuki Minna Niemen mukaan selvityksen tuloksissa yllätti etenkin se, miten pitkäkestoisiksi monet perhehoitajat kuvailivat tilanteita: lähes puolet tilanteista oli kestänyt yli vuoden, ja noin kolmasosa niistä toistui jopa päivittäin. Kyselyyn vastasi 96 perhehoitajaa, joilta saatiin yhteensä 200 kuvausta erilaisista haastavista kasvatustilanteista. Muun muassa tällaisiin hankaliin tai vaarallisiin tilanteisiin lastensuojelun perhehoitajat törmäävät toisinaan arjessaan, käy ilmi Perhehoitoliiton selvityksestä. Tämä turhauttaa perhehoitajia sekä voi vaarantaa sijoitetun lapsen hyvinvoinnin ja koko sijaisperheen turvallisuuden. Perhehoitaja ei voi aina puuttua puhelimen käyttöön Kartoituksen taustalla oli tarve saada lisätietoa aihepiiristä, johon liittyvät perhehoitajien yhteydenotot korostuvat vuosi vuodelta Perhehoitoliiton neuvontatyössä. On aina tärkeää kuulla ihmisiä, jotka toimivat arjessa lasten parissa, ja heidän kokemuksistaan nousevia havaintoja, hän sanoo. TE EM A Perhehoitoa huomennakin H oltitonta alkoholin käyttöä, veitsellä tai kuula-aseella uhittelua, teille tietymättömille katoamisia, väkivaltaisuutta muita kohtaan kotona tai koulussa, varastelua, tavaroiden särkemistä, puhelinriippuvuutta ja varomatonta tietojen jakamista sosiaalisessa mediassa. –?Haastavat kasvatustilanteet kuormittivat perhehoitajia erityisesti toistuessaan, ja ne vaikuttavat myös perheessä asuvien muiden lasTEKSTI OLLI KOIKKALAINEN VALOKUVAT ADOBE STOCK PIIRROS JONNA MARKKULA Perhehoitoliiton selvityksen mukaan moni perhehoitaja kokee jäävänsä vaille riittävää tukea hankalissa tilanteissa, jotka liittyvät esimerkiksi sijoitettujen lasten väkivaltaisuuteen, päihteiden käyttöön tai puhelinkulttuuriin. Kysely vahvisti käsitystämme, etteivät perhehoidon toimijoiden tarjoama apu ja perhehoitajien kokemus toimivista tukimuodoista kohtaa optimaalisesti, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari kertoo
Paikalla olleet lapset olivat kertoneet tilanteesta äidilleen, joka soitti hätäkeskukseen. Olimme aiemmin käyneet läpi turvallisen somekäytön säännöt. Sen jälkeen väittää, että sisarus on se, joka on lyönyt, ei hän. Perhehoitajien vastauksista nousi esiin myös selkeitä toiveita. Nykyään tilanne on lähinnä kiroilua, vanhempien herjaamista ja uhittelua, mutta onneksi huitominen ja potkiminen on jääneet pois. Poliisi soitti, että nuori oli heilutellut puukkoa puistossa. Useimmat niistä eivät vaikuta lainkaan kohtuuttomilta tai vaikeasti toteuttavilta. Poliisi soitti minulle ja pyysi tarkastamaan nuoren repun, kun hän saapuu kotiin. Lapsi kuormittui vanhemman tapaamisista ja puheluista niin, että sai valtavia, pitkäkestoisia (1–4 h) raivokohtauksia, joissa huusi taukoamatta, repii, potkii, raapii, puree. Myöhemmin suuttuessa on alkanut sanallinen, meidän aikuisten herjaaminen, uhittelu kasvojen edessä, kiroilu ja huitominen ja joskus jopa potku sääreen. Nämä alkoivat n. Puhuin tapahtumasta sosiaalityöntekijän kanssa ja kysyin, mitä olisi pitänyt tehdä, jos nuori ei olisi reppua näyttänyt tai jos hänellä olisi ollut puukko. Avuksi liikkuvat tukitiimit ja päivystyspalvelu. vuoden iässä ja jatkuu edelleen, vaikka ikää jo toisella kymmenellä. –?Nyt on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mikä estää hyödyntämästä näitä ohjauksen ja valvonnan keinoja riittävästi perhehoidossa, Lehtosaari sanoo. Nuorena mukaan tulivat itsetuhoisuus ja päihteet. Hän karkaili kotoa, ei vastannut soittoihin eikä viesteihin. Selvityksen mukaan osa perhehoitajista koki myös saaneensa riittävää ja oikea-aikaista tukea haastavissa kasvatustilanteissa. Siellä ei ollut puukkoa, vaan pyörän korjaustyökalu, jota oli puistossa heilutellut. Lapsi jakoi kuvia ja videoita itsestään ja kodistamme WhatsAppkanavassa, jossa oli yli 1000 seuraajaa. Joidenkin perhehoitajien toiveissa korostuivat myös lainsäädänTÄLLAISIA HAASTAVIA KASVATUSTILANTEITA SIJAISVANHEMMAT OVAT KOHDANNEET Meillä oli nuori, joka aloitti terapiat jo alle kouluikäisenä. Kuormittuessaan erityislapsi saa ajoittain 'kilareita'. Nuorella ei koskaan ollut mitään pieniä päihdekokeiluja, vaan alkoholin käyttö oli joka kerta sammumiseen johtavaa juomista. Esimerkiksi traumatietoinen yhteistyö, systeeminen työote ja tiivis työparityöskentely vahvistavat perhehoidon onnistumista. Olimme sopineet, että kuvia ja videoita saa jakaa vain henkilöille, jotka hän on tavannut aiemmin. –?Vuosi on todella pitkä aika. kasteli sängyn, kylpytakit tai heitti roskia sänkyymme. Myös asiakassuunnitelmaa täydentävä hoitoja kasvatussuunnitelma, käytännönläheinen kasvatuskumppanuus, työnohjaus ja täydennyskoulutus varmistavat perhehoidon laatua ja tarjoavat perhehoitajille ja lapsen vanhemmille selkeää ohjausta arjen tilanteisiin. Joskus kun hän oli meidän mielestämme lähtenyt kouluun, saattoivat kaverit raahata hänet kotiin tunnin kuluttua löydettyään hänet kännissä. Erikoistutkija Minna Niemen mukaan perhehoidon toimiviksi havaittuja tukiprosesseja olisi hyvä selvitellä laajemminkin. Lapsi käy päälle ja satuttaa niin sisarustaan kuin aikuisia. Perhehoitajat toivovat ennen kaikkea, että haastavan kasvatustilanteen koittaessa he saisivat nopeasti yhteyden sosiaalityöntekijään, heidän huolensa otettaisiin vakavasti, tilanteita ratkottaisiin yhteistyössä, ohjeistus olisi selkeää ja tarjolla olisi konkreettista tukea tai palvelua erityisesti silloin, kun arki on kuormittavimmillaan. Rajoitustilanteiden jälkeen lapsi ei tullut kotiin vaan lähti hatkareissulle tai yritti satuttaa sijaisvanhempia tai teki muuta kiusaa esim. Lapsi reagoi aggressiivisesti ja sekavasti aina vanhemman kanssa puhuttuaan. fi Perhehoito-lehti 4 | 2025. LÄHDE > Haastavat kasvatustilanteet lastensuojelun perhehoitoarjessa -selvitys (Perhehoitoliitto 2025) 20 w w w .p er he ho ito lii tt o. Nuori oli ehtinyt jo poistua puistosta, kun poliisit saapuivat paikalle. Kun tähän lisätään vielä monien perhehoitajien kokemus siitä, että he jäävät tilanteissa yksin tai eivät saa sosiaalityöstä riittävää tukea, ollaan sekä lasten että perhehoitajien oikeuksien kannalta isojen kysymysten äärellä, Niemi toteaa. Itse en olisi saanut niin tehdä. Sanoin, että sijaisvanhempana minulla ei ole oikeutta tarkistaa nuoren reppua, mutta kysyn, jos nuori haluaa reppunsa sisällön näyttää. Hän sai kaverinsa varastamaan vanhemmiltaan alkoholijuomia, joita nuoremme sitten joi milloin missäkin, mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. He puhuivat 'salakieltä', jolla vanhempi viestitti lapselle, että hänen pitää hommata rahaa vanhemmalle ja tuoda seuraavaan tapaamiseen. Pienempänä hakkasi päätään lattiaan, riehui huitoen ja potkien, huusi ja itki, ja lopulta nukahti syliin. Etenkin työnohjaus keräsi paljon kiitosta. Anu Lehtosaari muistuttaa, että sosiaalityössä on jo olemassa rakenteita, jotka tukevat perhehoitajaa, perhehoidossa asuvaa lasta ja hänen vanhempiaan myös haastavissa kasvatustilanteissa. Sosiaalityöntekijän vastaus oli, että minun olisi pitänyt soittaa poliisi tarkastamaan reppu ja ottamaan puukko pois. Nuori näytti pyytämättä reppunsa, kun kerroin poliisin soittaneen. Toinen kokee pelkoa, että hänet tai sijaisäiti viedään pois. Lapsi toteutti vanhemman toivetta varastamalla rahaa, aina kun oli mahdollisuus