teema Turvassa kaiken ikää Wenlan perhehoito jatkuu jälkihuoltona 04 2024 VANHEMMUUS Sijoitetun vanhempia ei saa unohtaa HAASTAVA KÄYTÖS Traumatietoisuus auttaa arjessa
045 127 6385 * KIITOS! Tukesi on meille tärkeä. Lemström Perhoskuja 19 Jäniksenlinna * Kälviän apteekki Kälviäntie 32 Kälviä * Laihian Tilipalvelu Ky Vaasantie 522 Ruto * Lapin Metsäpalvelut Oy * LVI-Nissinen Muurame p. 09 755 3648 www.herttoniemenlvi-huolto.fi * Hyvinkään Koneja Rautavälitys Oy * www.iloaskel.fi Tampere paljasjalkakengät verkkokauppa ja myymälä * In Isännöinti Oy Tampere www.inisannointi.fi * JJ Huhtala Tmi Kangasto * Jäähdytinpalvelu M. Lindholm Oy Hillakuja 5 Kangasniemi * Kuljetus T. Vuorinen Hämeenlinna * AJJ-Markkinointi Oy * Alfera Ky Lammi www.alfera.fi * CoolTool Oy * Elekmerk Oy * Espoon Mattopesu Finnoo kodintekstiilit www.espoonmattopesu.fi * Etelä-Hämeen Eläinhoitola www.koirahoitola.fi * ET-Sähkö Oy * FS-service Oy p. Kuljetus A. 050 309 4546 Luotettavaa LVI-palvelua *. Kallion Kuvahommat Passikuvat ja tulostuspalvelu * Karipe Oy * Kirjanpito Kirsi Oy Nummela www.kirjanpitokirsi.fi * Kiteen Sähköpalvelu Oy Rasivaara * Klaukkalan Ajoneuvokatsastus Oy www.klaukkalanajoneuvokatsastus.fi * Koneurakointi Hermunen Kouvola * Koria Control Team Oy & Koria Weld Control Kouvola * HEIROL www.heirol.fi * Herttoniemen Lvi-Huolto Oy p
044 243 0539 www.minellu.fi * Mouhijärven Betoni Oy Siurontie 514 Siuro * Muotek Oy Ylistaro * Neorem Magnets Oy * Niemi Energy Oy Ruukintie 9 Lappeenranta * Omasali Oy Teollisuuskatu 24 Riihimäki * Otakon Oy * Oulun Työstökeskus Oy Hiukkavaara K3 p. 040 553 0977 * Täysi Käsi Oy Lahti * Urakointi J. Ylihärsilä * Veljekset Peräaho Oy * KII TO S!. Välimäki Ulvila * Urakointi J. apteekki * Pohjois-Karjalan LVI-Piste * Pro Persona Oy * Rakennustyö Jarno Talvela Oy * Raskaskonehuolto JP Rajala Oy Varpushaukantie 2 B Pori * Rämön Rakennuspalvelu Tmi * Räyskälä-Säätiö www.rayskala.fi * Samair Oy Nikulankatu 7 Lahti * Siilin Putkipojat Oy Oppipojantie 7 Siilinjärvi * Spigot Oy www.spigot.fi * Sähköpalvelu Keskitalo Ky * Tiilikankaan Tilintarkastus Oy Puurtajantie 4 Hollola * Tärpäntikkeli Oy Lehtimäentie 1750 Ähtärinranta p. Metsäkoneurakointi Jani Luhtala Oy Joentaustantie 95 Teuva * Metsäurakointi Lassi Heikkilä Laitila * Siivouspalvelu Minellu Oy Turku p. 040 163 4418 * Pedersöre Skogsentreprenad Ab * Pirkkalan 1
Vierailijoita kodeissa kävi lähes sata! Sisällys Perhehoitaja Aino Palovesi jakoi omia kokemuksiaan ikäihmisten perhehoidon koulutuspäivillä syksyllä 22 04 2024. Suurta suosiota saavutti esimerkiksi Ylen Perjantai-dokkari, jossa seurattiin myös Sirkka Grönlundin arkea perhekodissa. 22 Lempeys voi auttaa trauman kokenutta JÄRJESTÖSIVUT 27 Yhdistykset 29 Sinut 30 Sattuu ja tapahtuu 31 Tapahtumakalenteri 32 Koulutukset RAUTALANGASTA Mitä kaikkea perhehoitoon kuuluu. Löydät jäsenedut täältä AIHEALUEET Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveystoipujat Kaikki Etsi oma yhteisösi ja kanavasi ja seuraa! Myös nuorilla omat kanavat! FACEBOOK Perhehoidossa voi löytää uuden sydänystävän perhekotia harkitessa on kiinnitettävä erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin. Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä. Minna Laine & Hanni Salo perhehoitoliitto.fi/blogi POIMINTOJA VERKOSTA FACEBOOK Perhehoitoliitto ry Sinut ry Ikäihmisten perhehoito Perhehoitoliitto Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Ajoissa kotiin -kampanja INSTAGRAM @perhehoitoliittory @sinutry @Phl_nuorisotyö X (TWITTER) @perhehoitoliitto @PHLnuoriso H Y V A K S P E R H E H O IT O teema PERHEHOITOLIITTO.FI YLE 8 Keski-Suomessa vietettiin syyskuussa avoimien perhekotien päivää. ALUKSI 6 Pääkirjoitus 7 Rautalangasta 8 Lyhyet 11 Meillä kylässä ARTIKKELIT Turvassa kaiken ikää 12 Rinnalla kulkien KANNESSA 18 Kuinka huomioida sijoitetun vanhempia. 7 perhehoidon eri muodot olivat näkyvästi esillä mediassa pitkin syksyä. Lisäksi edellytetään selvittämään, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan henkilön ja saako hän muihin perhekodin jäseniin nähden tasavertaisen aseman
Jälkihuoltoa voidaan järjestää monenlaisena perhehoitona nuoren tarpeiden mukaan. 21.5. Wenla halusi jatkaa asumista tutussa sijaisperheessä lukion loppuun saakka, ja jälkihuollon ansiosta toive toteutui. Ilmoitusmyynti PK-Saari Oy | 040 745 5560 ilmoitusmyynti@perhehoitoliitto.fi Ulkoasu | Taitto Maikki Rantala | Olli Koikkalainen Paino PunaMusta Oy Kansi Kuvaaja | Suvi-Tuuli Kankaanpää Perhehoitaja Nina Himberg ja Wenla Joronen kuvattuna kotipihassaan Paraisilla. Menikö lehti väärään osoitteeseen. KIITOS! Wenla Joronen täytti keväällä 18, ja hänen huostaanottonsa päättyi. Tilaushinnat | sis. 40. alv 10 % | Kestotilaus 62 € Vuosikerta (4 numeroa) 75 € | 6 kk määräaikaistilaus (2 numeroa) 55 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia. 4 27.10. 3.9. 3 4.8. 26.2. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Ota yhteyttä Perhehoitoliiton toimistoon! Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme. 2 22.4. S U V IT U U L I K A N K A A N P Ä Ä AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta perhehoitoliitto.fi PERHEHOITAJUUTTA harkitsevan tietopankki perhehoitajaksi.fi NUORISOTOIMINNASSA tapahtuu sinut.fi Paljon tietoa Perhehoitoliiton toiminnasta LÖYDÄT MEIDÄT TILAA LIITON UUTISKIRJE perhehoitoliitto.fi/ uutiskirje YHTEYSTIEDOT JA PAIKALLISYHDISTYKSET perhehoitoliitto.fi/ yhteystiedot > perhehoitoyhdistykset USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET perhehoitoliitto.fi/ukk 12. Haluatko muuttaa tilaustasi. vuosikerta ISSN 0781-5298 (painettu) ISSN 2669-8374 (verkkojulkaisu) Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä puhelin 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Päätoimittaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi Toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Jari Ketola | Merja Laitala | Tiina Rintala-Siira Joel Sällälä | Anne-Maria Takkula Merja Lehtiharju | Olli Koikkalainen Lehden aikataulu vuonna 2025 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1 27.1. 26.11
Lapsi on syntymästään saakka aktiivinen toimija, jolla on kasvava tarve ja halu vaikuttaa häntä ympäröivään todellisuuteen. Delaktighet som begrepp kan leda till en handling där den vuxna utser platsen, sättet och andra ramar för delaktigheten. Vi mår bra av att vara med varandra, att lyssna till andra, men också tydligt ta upp för oss viktiga saker till diskussion. Lapsen ajattelu ja kyvyt eroavat monilla tavoin aikuisen ajattelusta ja osaamisesta. God anda kännetecknas av att alla har möjlighet att agera även i krångliga situationer, hitta på praktiska lösningar tillsammans och att alla kan stanna upp för att njuta och skratta tillsammans. Respekterande och uppmärksammande jultid till alla! Merja Lehtiharju toiminnanjohtaja verksamhetsledare 6 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024. Barns tänkande och förmåga skiljer sig på många sätt från vuxnas tänkande och kunnande. Meidän on hyvä olla yhdessä toistemme kanssa, kun kuuntelemme muita ja toisaalta puhumme omat tärkeät asiat selkeästi auki. Barn är ända från födseln aktiva aktörer som har ett ökande behov och en vilja att påverka verkligheten omkring sig. Mitä kaikkea välittäminen voi olla lapsiperheissä. Familjelivet ger familjemedlemmarna, både barn och vuxna, utrymme för delaktighet och omvårdande relationer. I konventionen för barnens rättigheter betonas utöver skyddande av barnet även föreställningen om barnet som en rättmätig och självständig aktör. Detta ska skapas gemensamt, eftersom var och en av oss har makt att påverka den gemensamma andan. Perhehoito tapahtuu perheessä, ja myös perhehoidossa on hyvä mahdollisuus huomioida jokaisen yksilölliset tarpeet ihan luonnostaan. Hur barnet upplever delaktighet påverkas sannolikt också av vad vi anser om barndomen och om barn som aktörer. Arvostavaa ja huomioivaa joulun aikaa! Jultiden ger – trots den mörka tiden eller kanske just därför – tillfälle till barmhärtighet, till att stanna upp och värna om varandra. Barn behöver på olika åldersstadier tillräckligt med vård, omsorg och stöd av vuxna för att kunna fungera i sin egen livsmiljö. Vad kan det i barnfamiljer egentligen innebära att man värnar om varandra. Puhuessamme osallisuudesta on varmistettava, että tarkoitamme aidosti lapsen mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. När vi talar om delaktighet måste vi vara säkra på att vi på allvar avser barnets möjlighet att påverka sina egna ärenden. Lapsen oikeuksien sopimuksessa korostuukin lapsen suojelemisen näkökulman lisäksi näkemys lapsesta oikeuksien omistajana ja itsenäisenä toimijana. Perhehoito auttaa kasvamaan ihmisenä Familjevården hjälper oss att växa som människor P ää ki rj oi tu s Le da re ALUKSI Ö V E R S Ä T T N IN G B IR G IT T A K Ö N Ö N E N K U V A /F O T O P E T T E R I K IV IM Ä K I Joulun aika on – pimeästä vuodenajastaan huolimatta tai ehkä juuri siksi – mahdollisuus lempeyteen, pysähtymiseen ja toinen toisistamme välittämiseen. Lapsi tarvitsee eri ikävaiheissaan riittävästi hoivaa, huolenpitoa ja aikuisen tukea pystyäkseen toimimaan omassa elinympäristössään. Osallistaminen käsitteenä saattaa ohjata toimintaan, jossa aikuinen osoittaa osallistumisen paikan, tavan ja muut raamit. Hyvän ilmapiirin tunnistaa siitä, että kaikkien on mahdollista toimia myös hankalissa tilanteissa, ideoida oivallisia yhteisiä ratkaisuja ja kaikki voivat pysähtyä nauttimaan ja nauramaan yhdessä. Perheessä eläminen antaa perheenjäsenille , niin lapsille kuin aikuisillekin, paikkoja osallisuuteen ja välittäviin ihmissuhteisiin. Tämän luominen on yhteinen juttu, sillä jokaisella meistä on valtaa vaikuttaa yhteiseen ilmapiiriin. LAPSI TARVITSEE ERI IKÄVAIHEISSAAN RIITTÄVÄSTI HOIVAA, HUOLENPITOA JA AIKUISEN TUKEA PYSTYÄKSEEN TOIMIMAAN ELINYMPÄRISTÖSSÄÄN. Det har betydelse om vi ser barnet som bristfälliga vuxna eller fullständiga barn, eller om vi tycker att barndomen är en tid att vara människa eller en tid att växa som människa. Familjevården sker i familjerna och även i familjevården finns goda tillfällen att uppmärksamma vars och ens individuella behov helt naturligt. Lapsen osallisuuden kokemukseen todennäköisesti vaikuttaa myös se, mitä me ajattelemme lapsuudesta ja lapsista toimijoina. Sillä on merkitystä, näemmekö lapset puutteellisina aikuisina vai kokonaisina lapsina, ja ajattelemmeko, onko lapsuus ihmisenä olemisen aikaa vai ihmiseksi kasvamisen aikaa
K U V IT U S JO N N A M A R K K U L A ALUKSI rautalangasta 7 Vastaukset näet sivulta 30! Perhehoito-lehti 4 | 2024 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i
Ministerin mukaan samalla ei kuitenkaan uudisteta perhehoitolakia laaja-alaisesti, koska siihen ei ole varattu rahoitusta ja koska perhehoitolaki koskee kaikkea perhehoitoa, ei vain lastensuojelua. Uusi laki ja kansainväliset sopimukset myös korostavat lapsen asumisen tukemista ja lyhytaikaisen huolenpidon järjestämistä asiakkaan omaan ympäristöön ja kotiin sen ollessa lapsen edun mukaista. Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Sanna Kosonen palkittiin lokakuussa arvostetulla Ihmisen parhaaksi -tunnustuksella innovatiivisesta, vaikuttavasta ja yhteiskunnallisesti merkittävästä työstään ikäihmisten perhehoidon kehittäjänä. ALUKSI lyhyet MUUTTUVA VAMMAISPALVELULAKI VOI LISÄTÄ PERHEHOIDON TARVETTA VUODENVAIHTEESSA muuttuva vammaispalvelulaki lisää hyvinvointialueiden tarvetta osata tarjota lyhytaikaista huolenpitoa vammaisille ihmisille ja heidän läheisilleen yksilöllisen tarpeen mukaan esimerkiksi kotiin annettavana perhehoitona. Linkkejä ohjelmien tallenteisiin verkossa: > perhehoitoliitto.fi/uutiset Lokakuussa ensi-iltansa saaneessa "Majoitan mummoja" -dokumentissa seurataan perhehoitaja Kelly Tammikin perheen arkea iloineen ja suruineen. Dokumentti on katsottavissa Yle Areenassa. Studiossa haastateltiin myös Tammikia ja dokumentissa esiintyneen ikäihmisen omaisia. Ohjelma on herättänyt runsaasti kiinnostusta myös Ylen verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. HALLITUS EI EDISTÄ PERHEHOITOLAIN UUDISTAMISTA PERHEHOITOLIITTO ON PETTYNYT , ettei sen ajama laaja-alainen perhehoitolain uudistaminen todennäköisesti etene Petteri Orpon (kok.) nykyisen hallituksen aikana. Ohjelma on edelleen katsottavissa Yle Areenassa. Yle käsitteli ikäihmisten perhehoitoa Aamutv:ssä lokakuun alkupuolella. Studiovieraana oli perhehoitaja Elise Liikala. Perhehoito ja perhehoitajat olivat näyttävästi esillä mediassa myös aiemmin syksyllä Vanhusten viikon ja Perhehoitoliiton Ajoissa kotiin -kampanjan yhteydessä. Ohjelmakokonaisuuteen kuului myös studiokeskustelu, jossa Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Sanna Kosonen kertoi ikäihmisten perhehoidosta ja pääsi esittämään kiperiä kysymyksiä sosiaalija terveysministeri Kaisa Juusolle (ps.). 5 000 euron arvoisen tunnustuksen myöntää Suomen Sairaanhoitajat ry. NÄKYVYYS 8 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024. Syyskuussa samassa ohjelmassa haastateltiin Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaarta sijaisvanhemmuuteen liittyvistä asioista. LUE LISÄÄ > perhehoitoliitto.fi/uutiset Perhehoitoliiton Sanna Kosonen sai merkittävän tunnustuksen T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N K U V A Y LE Dokumentti keräsi jättiyleisön Perhehoidon eri muodot ovat saaneet viime kuukausina runsaasti näkyvyyttä televisiossa ja sosiaalisen median puolella. KIINNOSTUITKO. Perjantai-ohjelman ensi-ilta ja uusinta keräsivät tv:n äärellä yhteensä lähes puoli miljoonaa katsojaa. Lehtosaari kertoi sijaisvanhemmuudesta syyskuussa myös MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa, johon haastateltiin niin ikään perhehoitajapariskunta Päivi ja Timo Pajalaa. Hallituksen kanta käy ilmi sosiaalija terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) marraskuussa antamasta vastauksesta kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) kirjalliseen kysymykseen, joka koski lain uudistamisen tarvetta. Marraskuun puolivälin mennessä dokumenttia oli katsottu Areenan puolella lähes 70?000 kertaa ja koko lähetystä yli 30?000 kertaa. Hallituksella on käynnissä lastensuojelulainsäädännön uudistus, jonka yhteydessä voidaan tarkastella myös lastensuojelun perhehoidon kysymyksiä. Yle esitti lokakuussa Perjantai-tv-ohjelmassaan minidokumentin Majoitan mummoja, joka kertoo perhehoitaja Kelly Tammikin perhehoitoperheen arjesta iloineen ja suruineen. Läheisensä kanssa asuvalla vammaisella henkilöllä on uuden lain mukaan oikeus saada lyhytaikaista huolenpitoa äkillisissä tilanteissa tai esimerkiksi silloin, kun läheisellä on omaan elämäänsä liittyviä velvoitteita tai levon tarvetta
s. Kaikki lomat ovat lapsiperheille. VASTAUS Osittaisesta hoitovapaasta säädetään työsopimuslain (TSL) 4 luvun 4 §:ssä. SM-tason jalkapalloilija Toni Takamäki, joka asui sijaisperheessä teini-ikäisenä, Helsingin Sanomat 23.10.2024 Kerran eräs lapsi sanoi, että 'tämä oli elämäni parhain päivä', kun kävimme viikonloppuna läheisellä kodalla paistamassa makkaraa. Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi kuitenkin saada kolmannen lukuvuoden loppuun saakka. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.” Tanja Salisma juristi, Kehitysvammaisten Tukiliitto Perhehoitoliitto järjestää yhdessä Maaseudun terveysja lomahuolto ry:n kanssa tuettuja vertaislomia perhehoitoperheille myös vuonna 2025. 34 Lähde: Valtion talousarvio 2025 asiantuntija vastaa Tällä palstalla eri asiantuntijat vastaavat perhehoitoa koskeviin kysymyksiin. Sauvolainen perhehoitaja, sijaisvanhempi Jari Mäkirinne, Yle Turku 8.11.2024 Täällä on niin hyvä tunnelma ja isällekin tärkeitä eläimiä. LISÄÄ VERKOSSA > Katso hakuohjeet ja lisätiedot > perhehoitoliitto.fi/tuetutlomat Edulliset vertaislomat nyt haussa ALUKSI lyhyet Heini Suoraniemestä liiton toimistosihteeri LAPSIPERHEET 9 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i. Ilomantsilaisessa perhekodissa asuvan 100-vuotiaan Appo Piiroisen tytär Päivikki Piiroinen, Pogostan Sanomat 24.10.2024 Taustani näkyy ehkä sellaisena hylkäämisen pelkona. PERHEHOIDOSTA Meillä kaikki lapset ovat sisaruksia keskenään: ei erotella, ketkä ovat tulleet mahasta ja ketkä ovesta. Oikeus osittaiseen hoitovapaaseen ei ole ehdoton, mutta kieltäytymiselle tulee olla painavat perusteet, sillä TSL 4 §:n 2 momentin mukaan ”Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotantotai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Sonkajärveläinen perhehoitaja, sijaisvanhempi Elisa Vainio, Miilu-lehti 9.10.2024 Vanhemmuus ei tässä roolissa eroa biologisesta vanhemmuudesta, se säilyy vaikka parisuhde kariutuisi. Kokkolainen perhehoitaja, sijaisvanhempi Milla Tuomikoski, Keski-Pohjanmaa 15.9.2024 miljoonaa euroa leikkaa hallitus sote-järjestöjen avustuksista vuonna 2025 79,5 SANOT T UA Perhehoitoliiton määräaikaisena toimistosihteerinä Jyväskylän toimistolla aloitti marraskuussa Heini Suoraniemi. KYSYMYS Onko sijaisvanhemmalla oikeus jäädä osittaiselle hoitovapaalle, kun lapsella on vamma tai muuten erityisiä tarpeita. Heti alusta asti täällä käydessä on naurettu niin, että vatsa on tullut ihan kipeäksi. Nykyään luotan paremmin ihmisiin ja olen luotettava henkilö, kun olen kokenut paljon asioita. Sen mukaan työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään 6 kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsen toinen lukuvuosi perusopetuksessa päättyy. Erityisen hoidon ja huollon tarvetta voi osoittaa esimerkiksi lääkärinlausunnolla, josta ilmenee sairaudesta tai vammasta johtuva erityistarve vanhemmalle osallistua lapsen arkirutiinien suorittamiseen. Hänen työtehtäviinsä kuuluu muun muassa asiakaspalvelua ja ostoreskontran hoitamista. Erityisesti näiden lasten kohdalla on tärkeää, että tutut ja turvalliset aikuiset pysyvät heidän elämässä. TSL:n esitöissä (HE 44/2006 vp) ja oikeuskirjallisuudessa on vahvistettu, että sijaisvanhempi voi saada osittaista hoitovapaata samoin edellytyksin kuin biologinen vanhempi, vaikkei TSL 4.4 §:n joka virkkeessä erikseen mainita muuta taloudessa vakituisesti asuvaa lasta. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata voi saada siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Tarjolla on lastensuojelun perhehoitoperheiden loma Kuortaneen urheiluopistolla 23.–28.2.2025, kaikkien perhehoidon muotojen perhehoitoperheiden loma Sport & Spa Hotel Vesileppiksessä 20.–25.7.2025 ja yksin perhehoitajina toimivien perhehoitoperheiden loma 12.– 17.10.2025 Vuokatin urheiluopistolla. Täysihoitolomat ovat edullisia: omavastuuosuus aikuisilta ja 17 vuotta täyttäneiltä on 125 euroa, alle 17vuotiaat lomailevat maksutta. YHTEYSTIEDOT > Ks
Päätöksenteon tueksi he kaipaavat muun muassa enemmän aikaa tutustua perheiden tilanteisiin ja toisinaan myös valmiita malleja, joihin arviointeja voisi peilata. – Jäin myös miettimään, tarvittaisiinko kiintymyksestä, traumoista ja vanhemmuudesta ylipäänsä lisää tutkimustietoa, Vuolukka pohtii. TUTUSTU > monimuotoisetperheet.fi > Ammattilaisille > Opas varhaiskasvattajille Uutta tietoa perhehoidosta varhaiskasvatuksen ammattilaisille TUTKITTUA T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N Suku tarjoaa lapselle ylivoimaisen mahdollisuuden kiintymykseen Kaisa Vuolukka väitteli syyskuussa Lapin yliopistossa yhteiskuntatieteiden tohtoriksi perhehoidosta ja siihen liittyvästä sosiaalityöstä. – Joskus arvioissa päädytään siihen, että lyhytkin pätkä tutun sukulaisen luona voi olla lapselle parempi kuin pidempi sijoitus ennalta tuntemattomien ihmisten luona. Lahjoituksemme avulla järjestö voi tukea sijaisvanhempia ja perhehoitajia turvallisen arjen tarjoamisessa lapsille ja nuorille, Turvan toimitusjohtaja Ville Raunio sanoo. 10 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024 STUDIO J. ALUKSI lyhyet PERHEHOITOLIITOLLE HUOMATTAVA LAHJOITUS VAKUUTUSYHTIÖLTÄ KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ TURVA on tehnyt 25 000 euron lahjoituksen Perhehoitoliitolle järjestön toiminnan tukemiseksi. – Sosiaalityöntekijät etsivät lähtökohtaisesti sellaisia tekijöitä, joiden perusteella lapsi voitaisiin sijoittaa läheistai sukulaisperheeseen. Suvun katsotaan olevan kiintymyksen tarjoajana ylivoimainen, ellei sitten suvun sisällä ole vaikkapa ristiriitoja tai muita haasteita, joista voisi olla haittaa lapsen hyvinvoinnille, Vuolukka kertoo. Tutustu väitöskirjaan osoitteessa: > https://lauda.ulapland.fi VUODENVAIHDE Perhehoitoliiton toimisto on suljettu joululomien ajan 20.12.2024 – 6.1.2025 Kaisa Vuolukka opettaa sosiaalityötä Jyväskylän yliopiston Kokkolan yliopistokeskuksessa. Toisaalta on hyvä muistaa, että tietyn ajan jälkeen lapsi voi kyllä kokea yhtä syvää kiintymystä myös aiemmin tuntemattomaan perhehoitajaan kuin sukulaiseensa, Vuolukka sanoo. Sosiaalityöntekijät käyttävät suurta itsenäistä harkintaa sijaishuoltopäätöksiä valmistellessaan. Hän kävi läpi asiakaskertomuksia, haastatteli työntekijöitä ja havainnoi perheitä eri puolilla maata. – Olemme erittäin kiitollisia Turvan lahjoituksesta! Se auttaa merkittävästi työtämme näinä vaikeina aikoina, jolloin valtio leikkaa sote-järjestöjen rahoitusta samaan aikaan, kun järjestöjen tuottamille palveluille on entistä enemmän tarvetta, Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju sanoo. – Arvostamme suuresti Perhehoitoliiton tärkeää työtä, jota se tekee muun muassa lasten ja nuorten hyväksi. Vuolukka oli erityisen kiinnostunut siitä, millaista tietoa sosiaalityöntekijät keräävät arviointityössään, millä perusteilla sukulaissijoitusten päätökset syntyvät ja miten niissä perustellaan lapsen etua. Hän on mukana myös hankeja kehittämistyössä. Lahjoitusrahoilla Perhehoitoliitto aikoo järjestää vertaistuellista toimintaa perhehoitajille ja perhehoidossa oleville sekä tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa perhehoitajien ja muiden perhehoidon toimijoiden arjen turvaksi. Keskeisenä tuloksena esiin nousi kiintymyssuhteen arviointi ja merkitys, kun lapsen sijoitusta sukulaisperheeseen perustellaan. Lastensuojelulakiin oli hiljattain kirjattu velvoite lapsen läheisverkostojen kartoittamisesta ennen sijoittamista kodin ulkopuolelle. Vuolukka havaitsi tutkimuksessaan, että toisinaan sosiaalityöntekijät näkevät sukulaissijoituksissa niin suuria hyötyjä, että ovat valmiita joustamaan esimerkiksi sijaishuoltopaikan pysyvyyteen liittyvistä kriteereistä. VOISITKO SINÄKIN AUTTAA. > perhehoitoliitto.fi/lahjoita Monimuotoiset perheet -verkoston julkaisemasta Monimuotoiset perheet varhaiskasvatuksessa -oppaasta on ilmestynyt päivitetty painos. Vuolukka innostui aiheesta viitisentoista vuotta sitten työskennellessään perhehoidon sosiaalityöntekijänä Oulun seudulla. OLLILA. Opas sisältää käytännön vinkkejä siitä, miten varhaiskasvatuksen arjessa voidaan edistää myös sijaisperheiden lasten yhdenvertaisuutta. Kyseessä on ensimmäinen väitöstason tutkimus, jossa tarkastellaan suomalaisten sosiaalityöntekijöiden arviointija päätöksentekotyötä heidän harkitessaan, sijoitetaanko lapsi sukulaisperheeseen. KIINNOSTUITKO
Tämä kaikkien välinen yhteistyö on kivijalka sille tornille, jonka huipulla lapsi kasvaa. Lapsen perheen kanssa vanhemmuutta jaetaan, ja tavoitteena on olla samalla puolella. ALUKSI meillä kylässä 11 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024 PERHEHOITAJANA TOIMIMINEN ON MERKITTÄVÄ JA VASTUULLINEN TEHTÄVÄ. Perhehoitaja on lapsen ääni ja arjen tulkki. Tunnistammeko riittävän hyvin perhehoidon erityisosaamisen, ja tunnistavatko sosiaalityöntekijät perhehoidon mahdollisuudet. Perhehoitajalla ei ole työyhteisöä ympärillään arjen tueksi tai ajatusten vaihtoon ammatillisessa mielessä. Kenelläkään muulla ei ole sellaista tietoa lapsesta ja lapsen arjesta kuin perhehoitajalla. Näin ajatellen keskeisenä oppimisen kohteena onkin perhehoitajan oma ajattelu ja ymmärryksen kasvattaminen. Muista perhehoitaja, sinä olet asiantuntija! Kuten Pia Heilmann on tutkimuksessaan (2022) määritellyt: ”Asiantuntijuuteen sisältyy taitoa ja tietoa, mutta myös kokemusta ja hiljaista tietoa. Turvallisuus ja luottamus ovat perhehoidossa merkityksellisiä asioita. Tämä kokonaisuus luo lapselle kasvuympäristön, johon hän uskaltaa kiintyä. Perhehoitaja kokoaa tehtävässään lapsen tarinaa ja luo osaltaan identiteettiä. Hankkeeseen osallistuneet perhehoitajat ovat kertoneet, että yhteistyössä eri toimijoiden kesken olisi parannettavaa. Sijaishuoltoon sijoitettujen lasten kasvattaminen vaatii erityisen paljon kärsivällisyyttä, ymmärrystä ja turvallisuuden tunnetta, jotta lapset voivat rakentaa luottamusta aikuisiin ja ympäröivään maailmaan. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on vaativan työn äärellä tuolloin. Riitta-Liisa Kumpulehto. Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut selvittää, millaista osaamista sijaishuollossa eri tehtävissä työskentelevillä henkilöillä on ja millaista osaamista olisi syytä vielä vahvistaa. Mitä sitten perhehoidossa tulisi vahvistaa, kun puhutaan osaamisen vahvistamisesta. Asiantuntijoilla on jotakin tietämystä ja taitoa enemmän, ja se on laadukkaampaa tai syvempää kuin muilla vastaavaa tehtävää suorittavilla henkilöillä.” Taina Lehtoranta Savonia-amk:n lehtoreita, jotka työskentelevät Vaativan sijaishuollon osaamisen kehittämishankkeessa (VAASI). Perhehoidossa tärkeintä ovatkin turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet, turvallinen arki ja rakenteet. Se on paljon enemmän kuin vain arjen järjestämistä – se on lapsen mukana kasvua. Perhehoitajana toimiminen sijaishuollossa on merkittävä ja vastuullinen tehtävä. Merkittäväksi asiaksi muodostuukin sen vuoksi se, että yhteistyö onnistuu lapsen perheen ja lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Sijoitetaanko lapsi perhehoitoon, ammatilliseen perhekotiin tai lastensuojelulaitokseen. Kun lapsi tarvitsee sijaishuoltoa, valitaan juuri hänen tarpeitaan parhaiten vastaava sijaishuoltopaikka. Vahvemmasta osaamisesta hyötyy sijaishuollossa kasvava lapsi. Perhehoitaja, olet asiantuntija! E n minä mikään asiantuntija ole, minä elän arkea lapsen kanssa!” Näin kommentoi eräs perhehoitaja VAASI-hankkeen yhteydessä. Mitä juuri tämä lapsi tarvitsee tuekseen. Omat tunteet eivät siis voi heijastua lapsesta tuotettuun tietoon. Perhehoidon lupaukseen kuitenkin myös kuuluu, että pidän kiinni sinusta, mutta olen valmis luopumaan heti, kun aika on valmis. SE ON PALJON ENEMMÄN KUIN VAIN ARJEN JÄRJESTÄMISTÄ
Rinnalla kulkien Huostassa olleilla nuorilla on lakisääteinen oikeus saada sijaishuollon päätyttyä kokonaisvaltaista tukea totutellakseen itsenäiseen elämään. Noin vuosi valmennuksen jälkeen Ninasta ja hänen miehestään tuli lastensuojelun perhehoitajia, kun perheeseen muutti silloin 8-vuotias Wenla Joronen, joka oli sijoitettu kotinsa ulkopuolelle. Wenla Joroselle oli luonnollista jatkaa sijaisäitinsä Nina Himbergin perheessä lukion loppuun saakka. Pienen mäen rinteessä seisoo iso omakotitalo, jonka nimeksi kyltti kertoo Villa Himberg. Jälkihuoltoa voidaan toteuttaa monipuolisesti myös perhehoitona. Koska tilaa oli runsain mitoin ja pariskunnalla oli paloa auttaa kotia vailla olevia lapsia, he kävivät muutamaa vuotta myöhemmin perhehoidon ennakkovalmennuksen. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ 12 Perhehoito-lehti 4 | 2024 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i. Se valmistui vuonna 2008 Nina Himbergin, tämän miehen ja kahden pojan kodiksi. Aiemmin kaupungissa asuneella Wenlalla oli aluksi totuttelemista uuteen arkeen, mutta sopeutuminen sujui lopulta nopeasti. M aaseudun rauha peltoineen ja metsineen ympäröi Seivisten kylää noin vartin automatkan päässä Paraisten keskustasta
Perhekoti sijaitsee Turun saaristossa Paraisten kauniissa maisemissa. 13 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024. TE EM A Turvassa kaiken ikää 18-vuotias Wenla Joronen on asunut Nina Himbergin perheessä nyt vuosikymmenen verran
–?Abivuosi on helpompi hoitaa loppuun ilman, että muutan tai vaihdan lukiota. Vaikka perhehoito on kätevä tapa tukea esimerkiksi Wenlan kaltaisten nuorten itsenäistymistä, hyvinvointialueet hyödyntävät perhehoitoa jälkihuollossa toistaiseksi varsin vähän. –?Ensimmäisistä vuosista muistan lähinnä sen, että oli outoa ja jännittävää tulla uuteen perheeseen ja aloittaa uudessa koulussa. Parainen kuuluu Varsinais-Suomen hyvinvointialueeseen eli Varhaan. Mutta olisi ihan kiva, jos tonttia voisi siirtää vaikkapa muutamalla kilometrillä, hän naurahtaa. Jälkihuoltoa voidaan antaa tarvittaessa myös nuorelle, joka ei ole ollut sijoitettuna. Hän kirjoitti tänä syksynä ensimmäiset kaksi ainetta, ja loput ovat edessä keväällä. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen Wenla on miettinyt ensihoitajan opintoja. Pystyisin varmaan tarvittaessa jo asumaan omillani, mutta on hyvä, että voin vielä jatkaa tutussa paikassa tuttujen ihmisten kanssa. THL:n tilastojen mukaan vuonna 2023 jälkihuollon asiakkaina oli runsaat 12 000 täysi-ikäistä nuorta aikuista, joista 390 asui perhehoitoperheessä. Onneksi sain koulussa heti kavereita, ja Nina on ollut alusta asti minulle ihan kuin äiti. Wenla jatkaa asumistaan perhehoitoperheessään jälkihuollon turvin. 14 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024. Jälkihuollolla tarkoitetaan niitä tukitoimia, joihin jokaisella huostaanotetulla tai vähintään puoli vuotta avohuollon sijoituksessa olleella lapsella ja nuorella on lakisääteinen oikeus sen jälkeen, kun sijoitus on päättynyt. Muutto sijaisperheestä omilleen ei ole silti ollut päällimmäisenä mielessä, sillä Wenla haluaa ensin käydä rauhassa lukion loppuun. Tarkoituksena on auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäiseen elämään viimeistään hänen täyttäessään 23 vuotta, jolloin jälkihuolto-oikeus päättyy. –?Olisihan se aika hullua, jos Wenla olisi pitänyt ikään heittää ulos noin vain, kun on koulu kesken ja kaikkea. Heistä 45 on perhehoidossa sijaisperheessä. Nyt kun sain ajokortin, se ei ole enää haitannut niin paljon. –?Onhan täältä tietysti vähän ärsyttävän pitkä matka joka paikkaan ja ympärillä lähinnä peuroja. Tavallinen perhearki riittää osalle Wenla täytti keväällä 18 vuotta. Jälkihuollon tukitoimiin kuuluu usein esimerkiksi asumisratkaisuiden järjestelyä, koulutusja työelämäkysymysten ohjausta ja neuvontaa, erilaisia sosiaalija terveyspalveluita sekä taloudellista tukea. Sen alueella jälkihuollon palveluita on saanut viime aikoina hieman yli 900 nuorta. Samalla hänen huostaanottonsa päättyi, ja hän saa nyt vapaasti päättää niin asumisestaan kuin muistakin elämän perusasioista. Täällä on turvallinen olo, Wenla sanoo. Wenla Joronen jatkaa perhehoidossa tutussa perheessä lukion loppuun saakka. Olen voinut turvautua häneen, Wenla kertoo. Menossa on abivuosi. On hyvä ratkaisu, että saan jatkaa Wenlan perhehoitajana, sillä tunnemme toisemme läpikotaisin ja tulemme hyvin toimeen keskenämme, Nina Himberg jatkaa
Lisäksi kuutisenkymmentä jälkihuoltonuorta on perhehoidossa Helsingin kaupungin omaan sijaisperhereserviin kuuluvissa perheissä. –?Kasvavana trendinä on, että huostaanottoja tehdään liian myöhään, vasta 13–17-vuotiaana. JÄLKIHUOLTO ON NUORILLE vapaaehtoista. Lokakuussa sitä sai viisi nuorta. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsi pääsee mukaan tavalliseen perheyhteisöön ja arkeen, sitä todennäköisemmin hän voi saavuttaa hyvät valmiudet itsenäiseen elämään sijaishuollon päättyessä. Usein kyse on niiden yhdistelmästä. Wenlan 18-vuotispäivän lähestyessä hyvinvointialueella oli käynnissä iso organisaatiomuutos, jonka vuoksi työntekijät vaihtuivat eikä kaikki tieto kulkenut niin kuin piti. – Joskus käytämme nuorille sellaista täkyä, että jos hän sitoutuu viemään opintojaan eteenpäin, jälkihuollon kautta saatava tuki voi olla sen verran tuntuvaa, ettei hänen tarvitse nostaa opintolainaa, Karinen kertoo. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Varhan jälkihuollon palvelupäällikkö Tytti Mäkinen ja jälkihuollon sosiaalityöntekijä Riina Sivula arvelevat perhehoidon vähäisen määrän johtuvan ainakin osittain siitä, että moni jälkihuollon asiakas tarvitsee vahvempaa tukea kuin perhehoitajien on yleensä mahdollista tarjota. – Tuttu perhehoitaja voi käydä esimerkiksi puolen vuoden ajan muutaman kerran viikossa kotoa pois muuttaneen nuoren luona tukemassa tätä itsenäisen elämän aloittamisessa. Jälkihuoltoon siirtyvälle nuorelle laaditaan asiakassuunnitelma, johon kirjataan jälkihuollon tavoitteet sekä tarpeellisiksi katsotut palvelut ja tukimuodot. Monet taas tarvitsevat vahvasti tuettua asumista ja monialaisia sote-palveluita mahdollisesti myös erikoissairaanhoidon puolelta. Silloin ongelmat ovat usein jo hyvin moninaisia ja useimmat sijoitetaan laitoksiin eikä perheisiin. Jälkihuoltonuoren asumisesta sijaisperheessä sovitaan yleensä esimerkiksi siihen saakka, kunnes ammattikoulu, lukio tai asevelvollisuus on suoritettu. Perhehoitajan palkkioksi on tällöin määritelty puolet lastensuojelun perhehoidon alimmasta palkkioluokasta. Wenla Jorosen kohdalla siirtymä ei sujunut ihan kuin Strömsössä. Helsingin jälkihuollossa on käytössä myös kotiin vietävä perhehoito. – Aikuistumiseen liittyvistä asioista, kuten opintotai inttisuunnitelmista, voi myös olla luontevampaa puhua perhekuin laitosolosuhteissa, Karinen sanoo. Nuorten itsenäistymisvalmiuksissa näkyvät paljon myös mielenterveysja päihdepulmat, TE EM A Turvassa kaiken ikää samoin nepsy-teemat. – On lohdullista, että lyhyetkin perhehoitojaksot jossain vaiheessa sijaishuoltoa lisäävät usein nuorten elämänhallinnan taitoja ja ymmärrystä perusasioista, joita tarvitaan itsenäisen arjen pyörittämiseen, Uusijärvi sanoo. HELSINGIN KAUPUNGIN jälkihuollon asiakkaista runsaat 1 500 on täysi-ikäisiä nuoria. Meidänkin jälkihuoltonuoristamme iso osa tarvitsee erityisen tuen palveluita elämänhallintansa tueksi, Riina Sivula kertoo. SEKÄ KARINEN ETTÄ UUSIJÄRVI toivovat, että mahdollisimman moni lastensuojelun aikana sijoitettu lapsi ja nuori saisi paikan sijaisperheestä, jos se on heidän etunsa mukaista. Kun nuori itsenäistyy laitoksesta ja taustalla on vaikkapa paljon hatkaamista, itsenäistymistaidot voivat olla hyvin heikot ja myös asenne viranomaisia ja palveluita kohtaan kielteinen, Tytti Mäkinen sanoo. Perhehoito sopiikin lähtökohtaisesti parhaiten sellaisille jälkihuoltonuorille, jotka ovat päässeet kiinni tasaiseen perhearkeen jo sijaishuollon aikana ja tarvitsevat suhteellisen vähän tukea. –?Jälkihuolto on todella kokonaisvaltaista. Jälkihuollon johtavan sosiaalityöntekijän Taneli Karisen mukaan useimpien haasteet liittyvät tavalla tai toisella asumisjärjestelyihin, mielenterveysongelmiin tai päihteisiin. Suunnitelmaa laadittaessa Wenlan itsenäistymisvalmiudet katsottiin varsin hyviksi. Kaikilla se ei tapahdu heti 18-vuotiaana, jolloin osalla voi olla niin sanotusti kova vimma haistattaa pitkät kaikelle sosiaalityölle. Lisäksi matkakulut korvataan, Helsingin kaupungin perhehoidon päällikkö Alli Uusijärvi kertoo. Wenla joutui pähkäilemään monia käytännön asioita perhehoitajansa Nina Himbergin kanssa, ja ilmassa oli pitkään epätietoisuutta. Karisen kokemuksen mukaan lähes jokainen jälkihuoltoon oikeutettu ottaa tukea vastaan jossain vaiheessa. Jälkihuollon pariin voi kuitenkin hakeutua missä vaiheessa tahansa ennen kuin täyttää 23 vuotta. Noin 400 nuorta asuu myös muilla paikkakunnilla. Lopulta asiat saatiin kuntoon ja jälkihuoltosuunnitelmaan kirjattiin, että Wenla asuu sijaisperheessä alustavasti lukion loppuun eli ensi kesään saakka. Ennen omilleen muuttoa hänen voisi olla hyvä harjoitella erikseen lähinnä raha-asioiden hoitamista. Riina Sivulan mukaan jälkihuollossa olevien nuorten palvelut vaihtelevat yksilöllisesti laidasta laitaan: Osalle riittää arkinen itsenäistymistaitojen harjoittelu tutussa perhehoitoperheessä ja kenties satunnaiset yhteydenotot sosiaalityöntekijään. OLLI KOIKKALAINEN Perhehoitaja voi käydä myös nuoren kotona Perhehoito-lehti 4 | 2024 15. Jälkihuoltonuorten käytössä on noin 350 kaupungin vuokra-asuntoa ja 20-paikkainen tuetun asumisen yksikkö, joka toimii ostopalveluna. Whatsapp-yhteys sosiaalityöntekijään Sijaishuollossa olevan nuoren itsenäistymistä ja siirtymistä jälkihuoltoon aletaan valmistella Varhan alueella viimeistään, kun nuori on 17-vuotias. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti elämäntilanteen ja tarpeiden muuttuessa
Kun sitä saattoi aiemmin saada 25-vuotiaaksi saakka, nyt tuki loppuu 23-vuotiaana. 16 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024. Uutta on, että huostaanoton päätyttyä hän saa nyt päättää entistä vapaammin omista asioistaan, kuten yhteydenpidosta biologiseen sukuunsa. –?Jotta nuori saa tarvitsemansa yksilöllisen tuen, on tärkeää, että toimeksiantosopimus on linjassa jälkihuollon asiakassuunnitelman kanssa. ta aina on myös heitä, jotka tarvitsisivat tukea pidempään. Perhehoitaja ja hyvinvointialue solmivat jälkihuollon perhehoidosta toimeksiantosopimuksen, jossa sovitaan muun muassa perhehoitajan palkkioista, korvauksista ja muusta tuesta. Wenlan suunnitelmissa on lähteä opiskelemaan ensihoitajaksi. Itsenäistyvä nuori voi tarvita tukea myös sen jälkeen, kun on muuttanut pois sijaisperheestään esimerkiksi valmistuttuaan toisen asteen oppilaitoksesta tai käytyään armeijan. On hyvä ratkaisu, että saan jatkaa Wenlan perhehoitajana, sillä tunnemme toisemme läpikotaisin ja tulemme hyvin toimeen keskenämme. Lyhytaikainen perhehoito tarkoittaa jälkihuoltoikäisen nuoren lyhyitä jaksoja perhehoitoperheessä omaan asuntoon muuttamisen jälkeen. Tämä on sopinut Wenlalle ja Ninalle hyvin, sillä he tarvitsevat sosiaalityöntekijän neuvoja vain harvakseltaan. Perhehoidon tavoite voi tällöin olla esimerkiksi yksinäisyyden taakan keventäminen tai nuorelle tärkeiden ihmissuhteiden ylläpitäminen. Osavuorokautisessa perhehoidossa perhehoitaja tukee omaan asuntoon muuttanutta jälkihuoltonuorta joko tämän omassa kodissa tai perhehoitoperheessä. –?Olen miettinyt Turkua tai Tamperetta. Myös Wenlan oma vastuutyöntekijä vaihtui, kun asiakkuus siirtyi lastensuojelun puolelta jälkihuoltoon. –?On myös rauhoittavaa tietää, että jos Wenla tarvitsee jotain tukea tai ohjeistusta perhehoidon jälkeen, niin yhteiskunta tarjoaa jälkihuoltopalveluita vielä monen vuoden ajan, Nina toteaa. Heillä tulisi olla mahdollisuus vahvaan tukeen tarpeensa mukaan myöhemminkin. Osavuorokautista ja lyhytaikaista perhehoitoa voi myös yhdistellä nuoren tilanteeseen sopivalla tavalla siihen asti, kun nuori täyttää 23 vuotta. Palveluita täytyy suunnata enemmän näihin nuoriin, joita saattaa uhata esimerkiksi asunnottomuus tai vankila, Varhan Tytti Mäkinen sanoo. Nina Himberg ja Wenla Joronen sekä Varhan Tytti Mäkinen ja Riina Sivula pitävät päätöstä harmillisena. –?Sehän on ihan luonnollistakin, ettei kotona asuessaan tule miettineeksi, mihin hankintoihin ja laskuihin rahaa menee minkäkin verran. Lisäksi perhehoitaja solmii toimeksiantosopimuksen hyvinvointialueen kanssa. Näitä tuloja menoasioita olemme nyt pohtineet ihan kynän ja paperin kanssa, Nina Himberg kertoo. Jälkihuollon perhehoidosta perhehoitajalle maksettavat korvaukset arvioidaan yksilöllisesti nuoren hoidettavuuden perusteella. Esimerkiksi perhehoitaja Nina Himberg saa Wenlan perhehoidosta nyt pienempää hoitopalkkiota kuin lastensuojelun perhehoidon aikana. Ihan toiselle puolelle Suomea en haluaisi lähteä, hän kertoo. Tämä voi sopia nuorelle, jolla on vaikkapa lievä kehitysviive tai -vamma, mielenterveystai päihdepulmia tai uudelle paikkakunnalle muuttaessaan riittämättömät valmiudet asua yksin. Tuen muodoista sovitaan asiakassuunnitelmassa. Petteri Orpon hallitus lyhensi hiljattain nuorten oikeutta jälkihuoltoon kahdella vuodella. Toimeksiantosopimukseen on hyvä kirjata tarkasti myös se, miten esimerkiksi nuoren opintotuki, muut etuudet tai tulot vaikuttavat perhehoitajalle maksettaviin palkkioihin ja korvauksiin, hän sanoo. Tukea tarjolla myös perhehoidon jälkeen Jälkihuoltoon siirtyminen vaikuttaa myös perhehoitajan arkeen ja ennen kaikkea tuloihin. Jälkihuolto voidaan toteuttaa myös uutena sijoituksena perhehoitoon nuoren ollessa 18–22-vuotias. Tavoitteena voi olla esimerkiksi vahvistaa nuoren itsenäisen asumisen valmiuksia pyykinpesuineen, ruuanlaittoineen, laskujen maksamisineen ja eri viranomaisten kanssa asioimisineen. Kaikki ovat sitä mieltä, että useimmat oppivat itsenäiseen elämään 23-vuotiaaksi mennessä, mutPERHEHOITO TAIPUU MYÖS MONENLAISEKSI JÄLKIHUOLLOKSI Tutuin tapa järjestää jälkihuoltoa perhehoitona lienee se, että nuori jatkaa perhehoitoeli sijaisperheessä asumistaan täysi-ikäistyttyään ja saa tarvitsemansa tuen perhehoitajalta. Yhteydenpito on nyt satunnaisempaa kuin sijaishuollon aikana, ja sitä hoidetaan pääasiassa Whatsappin kautta aina tarpeen vaatiessa. Kaiken kaikkiaan Wenlan arki on ollut jälkihuollon aikana pitkälti samanlaista kuin hänen ollessaan alaikäinen. Nina muistuttaa, että yhteydet Wenlaan säilyvät varmasti myös sen jälkeen, kun perhehoito päättyy. Tällöin kyseeseen tulee jälkihuollon järjestäminen lyhytaikaisena tai osavuorokautisena perhehoitona. –?Jälkihuoltonuorten perhehoitoperheiden kannattelu jää välillä vähemmälle, koska meillä on niin runsaasti nuoria, joilla on isompia ongelmia kuin heillä. Erityisasiantuntija Jaana Tervo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta muistuttaa, että sopimusta tehtäessä on huomioitava myös täysi-ikäisen nuoren omat näkemykset ja tarpeet. Wenla ja Nina luottavat vahvasti siihen, että Wenla voi muuttaa turvallisin mielin omilleen lukion jälkeen. Wenlan kaltaisille hyvin pärjääville jälkihuoltonuorille ja heidän perhehoitajilleen ei välttämättä pystyttäisi tarjoamaan yhtä vahvaa tukea kuin lastensuojelun aikana, koska myös Varha joutuu priorisoimaan palveluitaan tiukassa taloustilanteessa
TE EM A Turvassa kaiken ikää w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Wenla Joronen ja Nina Himberg pitävät harmillisena hallituksen päätöstä lyhentää nuorten oikeutta jälkihuoltoon kahdella vuodella. 17 Perhehoito-lehti 4 | 2024. Jokaisen tulisi saada tukea tarpeen mukaan iästä riippumatta
Kasper ry:n Petri Segerholm ja vertaistukihenkilö Terhi muistuttavat, että sijoitettujen lasten vanhemmat jäävät liian usein vaille riittävää tukea. 18 w w w .p er he ho ito lii tt o. fi Perhehoito-lehti 4 | 2024. Vaikeassa tilanteessa yksikin empaattinen kontakti voisi kannatella pitkälle
Terhin mukaan perhesijoituksen alussa oli kolmen viikon jakso, jolloin hän ei saanut olla lainkaan yhteydessä lapseensa. Yksikin empaattinen kontakti voisi kannatella pitkälle. Jos lapsen etu vaatii yhteydenpidon rajoittamista, tilanne voi olla hyvin ahdistava vanhemmalle. Voimavarojen ollessa muutenkin vähissä oman historian läpi käyminen jatkuvasti vaihtuvien perhetyöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden kanssa kävi vähitellen turhauttavaksi koko perheelle. Käytäntö oli aiemmin melko yleinen sijaishuollossa, ja sitä perusteltiin sillä, että lapsi saa sopeutua rauhassa uuteen tilanteeseen. Kaksi vanhempaa ja lastensuojelun asiantuntijat kertovat, mitkä asiat helpottavat oloa ja vuorovaikutusta sijoituksen aikana. –?Olimme olleet lapsen kanssa tosi läheinen tiimi, koska hänen toinen vanhempansa ei ollut mukana kuvioissa. Joskus tätä tietoa voi saada vain lapsen vanhemmalta. KUINKA HUOMIOIDA SIJOITETUN VANHEMPIA. Vanhemman tuen pitäisi olla yhtä suunnitelmallista kuin lapsen tuen, Segerholm kertoo. Vanhemmalla ei kuitenkaan ole välttämättä ketään, jonka kanssa hän voisi puhua säännöllisesti, purkaa huostaanoton aiheuttamaa kriisiään ja saada vastauksia. Hänen nähdäkseen tämä kertoo siitä, että lasten vanhemmat jäävät helposti liikaa oman onnensa nojaan sijoitustilanteessa, jossa lastensuojelun työntekijöiden huomio keskittyy ensisijaisesti lapseen. Epätietoisuus jatkui myös alkuvaiheen jälkeen. Tuntui väärältä, etten saanut olla sijoituksen alussa kertomassa sosiaalityöntekijälle ja perhehoitajalle tarkemmin, millainen lapseni on, mistä hän tykkää ja mikä häntä lohduttaa. Paha olo purkautui toisinaan myös perhehoitajaan, joka teki parhaansa lapsen hyväksi ja toimi sosiaalityöntekijän ohjeiden mukaan. Moni kokee jäävänsä vaille riittävää tukea ja mahdollisuutta tutustua lapsen perhehoitajiin. 19 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 4 | 2024. Terhi kokee, että kaikkien kannalta olisi ollut parempi, jos hän, perhehoitaja ja uusi sosiaalityöntekijä olisivat saaneet istahtaa etukäteen kaikessa rauhassa yhteisen pöydän ääreen tutustumaan toisiinsa, juttelemaan monista käytännön asioista ja hälventämään ennakkokäsityksiä puolin ja toisin. Valitettavan usein tekemättä jää esimerkiksi lastensuojelulain mukainen sijoitetun lapsen vanhemman asiakassuunnitelma, eikä vanhemmille välttämättä nimetä sosiaalihuoltolain mukaista omatyöntekijää. Tämä olisi myös perhehoitajan etu, sillä hänellä on oikeus saada lapsesta tämän hoitamisen kannalta olennaista tietoa. Yhdistys tarjoaa muun muassa vertaistukea, tukihenkilötoimintaa, neuvontaa, ohjausta ja koulutusta sekä kokemusasiantuntijoille että sosiaalialan työntekijöille. Olemme kaikki kuitenkin samalla puolella ja ajattelemme lapsen parasta, Terhi kertoo. Jokaisen lapsen tilanne pitäisi kuitenkin arvioida tapauskohtaisesti ja huomioida myös se, että lapsella on oikeus pitää yhteyttä vanhempiinsa. Tuki vanhemmalle on samalla myös tukea lapselle, perhehoitajalle ja työntekijöille, Segerholm muistuttaa. räisillä verukkeilla ja ilman, että rajoituksista oli tehty virallista päätöstä. –?Vaikka Kasperissa katsommekin asioita vanhemman näkökulmasta, pohjimmiltaan kaikessa toiminnassamme on kyse lastensuojelusta ja lapsen edusta. Terhin mielestä hänen mahdollisuuksiaan pitää yhteyttä lapseensa rajoitettiin epämääTEKSTI JA KUVAT OLLI KOIKKALAINEN Lapsen sijoittaminen pois perheensä luota on aina kriisi myös vanhemmille. –?Sijoitettujen lasten vanhemmille suunnattuun sosiaalityöhön on liian vähän resursseja. Tuki vanhemmalle on tukea myös lapselle Kasper ry:n tärkeimpiin tehtäviin kuuluu lastensuojelun asiakasperheiden vanhempien tukeminen ja heidän äänensä esiin tuominen. TE EM A Turvassa kaiken ikää J oitakin vuosia sitten Terhi oli hyvin väsynyt. Mitä tuetumpi sijoitetun lapsen vanhempi on, sitä paremmin hän voi jaksaa. Koska sosiaalipalvelut ovat aliresursoituja ja työntekijät usein liian kiireisiä, moni vanhempi jää käytännössä vaille kunnollista tukea, ellei jaksa ja osaa hakea sitä itse. Lastensuojelu erilaisine tukitoimineen oli ollut vahvasti mukana perheen arjessa jo vuosia. Tilanne kärjistyi, ja lopulta sosiaaliviranomaiset katsoivat, että Terhin alakouluikäisen lapsen parhaaksi oli huostaanotto ja muutto perhehoitoperheeseen. Kasvatusja perheneuvonta Kasper ry:n lastensuojelutiimin johtavan asiantuntijan Petri Segerholmin mukaan Terhin kokemukset ovat valitettavan tyypillisiä. Muuttoa edelsi pari virallista tapaamista, joiden jäljiltä ilmaan jäi paljon kysymysmerkkejä ja huolta
Palaveri päättyi halaukseen ja kyyneliin Koska perhehoidon alkuaikoihin liittyi vaillinaista tukea ja epätietoisuutta, Terhin ja perhehoitajan välit pysyivät pitkään melko muodollisina. –?Se oli meille molemmille jotenkin puhdistava kokemus, kun saimme kuulla toistemme ajatuksia: ”Ai, sä oletkin tätä mieltä. muksista pitää puhua, jotta voi päästä hyvään vuorovaikutukseen. Työntekijöillä pitäisi olla aikaa keskustella vanhempien kanssa. –?Koen saaneeni jotain aikaiseksi, jos kokemuksistani on apua jollekin toiselle. Huostaanottotilanne on sellainen, etteivät kaikki asiat jää kerralla mieleen. On ollut tosi mielenkiintoista jakaa ja käsitellä omaa tarinaa erilaisten ihmisten kanssa ja kuulla sekä vertaisten kokemuksia että tulevien perhehoitajien odotuksia. Terapeutti oli oma-aloitteisesti yhteydessä perhehoitajaan lapsen asioissa ja mainitsi samalla Terhin tuntemuksista. Jää alkoi murtua, ja kun lapsen asiakassuunnitelmaa päivitettiin seuraavan kerran, Terhi uskalsi tuoda lisää ajatuksiaan yhteisen pöydän äärelle. Ryhmästä saatujen hyvien kokemusten siivittämänä hän on ryhtynyt itse vertaisohjaajaksi ja tukihenkilöksi. Terhi avautui terapeutille kokevansa ahdistavana ja lapsen kannalta ikävänä, ettei kommunikointi perhehoitajan kanssa ollut lähtenyt sujumaan missään vaiheessa vaivattomasti. Sen avulla olisi voitu välttyä monelta murheelta. –?Ihan vaikka A4-kokoinen esite, johon olisi koottu numeroita tai paikkoja, joihin voi olla yhteydessä. Tosi monella vanhemmalla, joiden kanssa olen jutellut, on samanlaisia kokemuksia, Terhi kertoo. Jokainen myös kasvaa ihmisenä sijoituksen aikana, Terhi sanoo. Terhin mukaan aikuisten kohtaamisissa oli usein vaivaantunut ja jopa inhottava tunnelma lapsen palatessa kotilomiltaan sijaisperheeseen. Käänne parempaan koitti, kun Terhi pääsi pitkään toivomaansa vanhemmuuden arviointiin ja sen kautta terapeutin juttusille. Vastaan voi tulla myös ihan outoja termejä. Tästäkin olisi 20 w w w .p er he ho ito lii tt o. Käytyään tänä vuonna Kasperin järjestämän Soihtu-valmennuksen Terhi on päässyt osallistumaan kokemusasiantuntijana myös tulevien perhehoitajien ennakkovalmennuksiin. fi Perhehoito-lehti 4 | 2024. Myös Terhi kertoo, että olisi kaivannut lapsensa huostaanoton yhteydessä selvästi tarkempaa ohjeistusta, mistä voisi saada tukea. Vaivaantuneisuus ja hämmennys tarttuivat myös lapseen. Vaikeistakin asioista ja tunteKasper ry:n lastensuojelutiimin johtava asiantuntija Petri Segerholm seuraa lastensuojelua monesta näkövinkkelistä; asiantuntijatyönsä ohella hän toimii perhehoitajana ja hän on tehnyt aiemmin myös käytännön sosiaalityötä. Terhi löysi lopulta itse netistä Kasper ry:n Voikukkia-vertaistukiryhmän, joka on suunnattu sijoitettujen ja huostaanotettujen lasten vanhemmille