teema Iloa perhehoidossa Jaana ja Mikael tarjoavat arjen turvaa 03 2025 PERHEHOITAJAKSI Jokaisen polku on yksilöllinen AJOISSA KOTIIN Mikko Vaismaa uskoo perhehoitoon
044 291 5012 hsp.palvelu@gmail.com * KIITOS! Tukesi on meille tärkeä. Kirjanpito Kirsi Oy Pisteenkaari 5 Nummela * Klaukkalan Ajoneuvokatsastus Oy www.klaukkalanajoneuvokatsastus.fi * Koneurakointi Petri Villberg Ky * Kotomo Oy Majoitusta Kainuun sydämessä Paltamossa www.kotomo.fi * Kukkakauppa Memorosa Oy Heinola * Kuljetusliike JE-Kone Ky * Kuntoaura Oy www.opintola.com * Hämeen Laatumuutot Oy www.laatumuutot.fi * Insinööritoimisto Ekomaa Oy www.ekomaa.fi * Iloaskel.fi Laadukkaat paljasjalkakengät koko perheelle * JJ Huhtala Tmi Ylihärmä * JT-Sähkö Lieto * Järviseudun Sanomat www.jarviseudunsanomat.fi * KampIT Oy * Kannonkosken apteekki Toritie 1 b Kannonkoski * A ja T Myyry Oy * Ammatillinen perhekoti Pikku Varis Oy Sijaishuolto Siuntio * Dieffenbacher Panelboard Oy Wipaktie 1 Lahti p. Kristiinankaupungin apteekki Kauppatori 3 Kristiinankaupunki Puh. 010 572 9000 www.dieffenbacher.com * Euromaski Oy * Fastighetsservice och begravningsbyrå Strandvall * Helge Martikainen * Hinaus ja Tuuppaus * HSP-Putkitustekniikka Oy p. 06 221 1007 * Lapin Metsäpalvelut Oy * Lapin Timanttisahaus Oy * Lappituote Oy * Lounaskahvila Muru 2.0 Keskusraitti 4 Rajamäki puh. 050 3361 776 * Metsäurakointi Lassi Heikkilä Laitila * Metsäurakointi Jääskeläinen Matti * Moto Pro Oy *
0400 894 636 * Ryhmäkoti TuposVilla Oy * Neorem Magnets Oy * Net Works Company Finland Oy * NR-Urakointi Oy Puh. 040 553 0977 * Töölön apteekki Kampinkuja 2 Helsinki * Urakointi J. 0400 937 404 * TULE MUKAAN! Yhdessä paremman kalastuksen puolesta Suomen vapaa-ajankalastajat www.vapaa-ajankalastaja.fi * Työnohjaus www.muutosmatkaoy.fi * Työnohjaaja Salla Tavio www.tavioservices.fi * Tärpäntikkeli Oy Katariina Kari-Viikeri Ähtärinranta puh. Ylihärsilä * Urakoitsija Kari Mynttinen * Uusiotek Electric Oy www.uusiotek.fi * Varkauden Puu Oy *. KII TO S! Sacometal Oy Pirkkala www.sacometal.fi * Saritrans Oy Kuljetusliike * Selkosanat Oy www.selkosanat.fi Puheterapiaa ja selkokieltä Espoo * Sisämaan Sähköpalvelu www.sisamaansahkopalvelu.fi * Soppatykki Riihimäki Hyvää syksyä! * Sähköpalvelu Keskitalo Ky * Tactical design and testing services Oy * Talohoito Sarkkinen Oy Jakokunnantie 24 Helsinki * Purtiflora www.purtiflora.fi * Putkityö Mänkärlä Oy * Rakennuspalvelu ja kiinteistönhuolto H. Sipilä * Ratkaisukeskeinen työnohjaaja (STO) Nina Saastamoinen saasnina@gmail.com puh. Kolehmainen * Rakennustoimisto A. 044 519 6907 * Pohjois-Karjalan Lvi-Piste * Pro Persona Oy * Psykoterapiakeskus Via Työnohjaus ja terapiapalveluita Porissa ja Raumalla www.psykoterapiakeskusvia.fi * Tekma-Isännöinti Kuopio * Tiori-Kuljetus Oy puh. 040 556 7593 * Resta Masa Oy www.restamasa.fi * RKS-Huolto Oy Kiinteistöhuolto Tervakoski puh. 0400 254 500 * Oiva-Pelti Oy Turku * Perhekoti Pienet Askeleet Oy koti@perhekotipienetaskeleet.fi puh
Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä. Tiina Lehto-Lunden, Kaisa Malinen ja Anu Lehtosaari https://perhehoitoliitto.fi/blogi POIMINTOJA VERKOSTA FACEBOOK Perhehoitoliitto ry Sinut ry Ikäihmisten perhehoito Perhehoitoliitto Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Ajoissa kotiin -kampanja INSTAGRAM @perhehoitoliittory @sinutry @Phl_nuorisotyö O L L I K O IK K A L A IN E N teema PERHEHOITOLIITTO.FI OLLI KOIKKALAINEN Perhehoitoliitto osallistui toukokuussa Tampereella järjestettyyn Rollaattorimarssiin, jolla muistutettiin oikeudesta arvokkaaseen vanhuuteen. Sisällys Kirsi Manninen ja Miitta Takaniemi odottavat innolla sijaisvanhemmuuden alkua 22 03 2025 18 MIITTA TAKANIEMI. Aikuisilla on vastuu lapsen hyvinvoinnista, ja heidän tulee suojella lasta omilta ristiriidoiltaan. Löydät jäsenedut täältä AIHEALUEET Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveystoipujat Kaikki Etsi oma yhteisösi ja kanavasi ja seuraa! Myös nuorilla omat kanavat! SOME Lasten perhehoito on yhteisvanhemmuutta Toimivassa perhesysteemissä rajat ovat selkeitä mutta joustavia. ALUKSI 6 Pääkirjoitus 7 Rautalangasta 8 Lyhyet 11 Meillä kylässä ARTIKKELIT Iloa perhehoidossa 12 Turvallinen hyppy tuntemattomaan KANNESSA 18 Oman kodin jälkeen toiseksi paras paikka 22 Odottavan aika voi olla pitkä JÄRJESTÖSIVUT 26 Yhdistykset 29 Sinut 30 Sattuu ja tapahtuu 31 Tapahtumakalenteri 32 Koulutukset RAUTALANGASTA Tällainen on matka perhehoitajaksi 7 Ajoissa kotiin -kampanjan suojelija, koomikko Mikko Vaismaa (vas.) tutustui ikäihmisten perhehoitoon perhehoitaja Cherine Fakhrin luona
Ota yhteyttä Perhehoitoliiton toimistoon! Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. KIITOS! Perhehoitaja Sara Helenius (vas.) on saanut paljon hyviä käytännön vinkkejä perhehoitotaipaleensa alkupäähän mentoriltaan Jaana Rantalalta. Haluatko muuttaa tilaustasi. 2 22.4. Ilmoitusmyynti Suomen Kansanterveysyhdistys SKTY ry | 044 766 3304 | jaana@perhehoitoliitto.fi Ulkoasu | Taitto Maikki Rantala | Olli Koikkalainen Paino PunaMusta Oy Kansi Kuvaaja | Susanna Kekkonen Perhehoitaja Jaana Rantala ja hänen poikansa Mikael kuvattuna Kumpulan maauimalassa Helsingissä Menikö lehti väärään osoitteeseen. 26.2. 3.9. S U S A N N A K E K K O N E N AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta https://perhehoitoliitto.fi PERHEHOITAJUUTTA harkitsevan tietopankki https://perhehoitajaksi.fi NUORISOTOIMINNASSA tapahtuu https://sinut.fi Paljon tietoa Perhehoitoliiton toiminnasta LÖYDÄT MEIDÄT TILAA LIITON UUTISKIRJE perhehoitoliitto.fi/ uutiskirje YHTEYSTIEDOT JA PAIKALLISYHDISTYKSET perhehoitoliitto.fi > Yhteystiedot > Perhehoitoyhdistykset USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET perhehoitoliitto.fi/ukk 12. Mentorointi on perhehoidon tukimuoto, jossa kokenut perhehoitaja tukee kollegaansa tavoitteellisesti. 3 4.8. vuosikerta ISSN 0781-5298 (painettu) ISSN 2669-8374 (verkkojulkaisu) Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä puhelin 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Päätoimittaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi Toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Jari Ketola | Merja Laitala | Tiina Rintala-Siira Joel Sällälä | Anne-Maria Takkula Merja Lehtiharju | Olli Koikkalainen Lehden aikataulu vuonna 2025 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1 27.1. 4 27.10. 21.5. 41. alv 10 % | Kestotilaus 62 € Vuosikerta (4 numeroa) 75 € | 6 kk määräaikaistilaus (2 numeroa) 55 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia. Tilaushinnat | sis. 26.11
Askel kerrallaan ja yhdessä tekemällä vahvistamme perhehoidon asemaa! Diskussionen om psykisk ohälsa hos barn och unga har gjort att också arbetet inom barnskyddet fått synlighet och särskilt de utmaningar som gäller arrangerande av vård utom hemmet. Allt som allt strävar man till att stöda familjevården och styrka familjevårdarens verksamhetsförutsättningar. Vaikeasti oireilevilta ja rikoksia tehneiltä lapsilta puuttuu heidän haasteisiinsa vastaavia sijaishuoltopaikkoja, ja samaan aikaan perhehoidon osuus on Suomessa muita Pohjoismaita huomattavasti alempana. Detta skulle ge familjevårdaren rätt till ett arvode för uppsägningstiden och dessutom en summa som motsvarar en månads vårdarvode i sådana situationer där familjevården upphört av orsaker som familjevårdaren inte kunnat påverka och ingen ny placering skett under uppsägningstiden. Kanske det just är därför flera reformer planeras inom familjevården, eftersom familjevård behövs just nu och under de kommande åren. Det är extremt viktigt att vi familjevårdare som känner till familjevårdsvardagen orkar informera beslutsfattarna om familjevårdsvardagen. Med reformen av barnskyddslagen vill man stärka familjevårdarens befogenheter i praktisk fostran. Pirstaleinen sijaishuollon toteuttamisen tapa on osaltaan aiheuttanut kustannusten merkittävän nousun. Esitys perustuu oletukseen, että perhehoitaja on oikeutettu kahden kuukauden irtisanomisajan palkkioon. För barn som har allvarliga problem och som begått brott finns det inte vårdplatser utom hemmet som kan hantera dessa utmaningar, samtidigt som familjevårdens andel i Finland är mycket lägre än i de andra nordiska länderna. Toisena uudistuksena hallitus on esittänyt niin sanottua kolmen kuukauden takuupalkkiota. Kaikkiaan perhehoitoa pyritään tukemaan ja perhehoitajana toimimisen edellytyksiä vahvistamaan. garantiarvode på tre månader. Reformen gör barnen jämställda i familjevårdshemmet och stärker även vuxenstyrd vård i utmanande fostringssituationer i familjevårdsvardagen. Så är dock ofta icke fallet, utan det finns begränsningar i uppdragsavtalet eller verksamhetsdirektivet för betalning av arvode för uppsägningstiden. Detta splittrade sätt att arrangera vård utom hemmet har å sin sida orsakat betydligt högre kostnader. Ehkäpä juuri näistä syistä perhehoitoon kaavaillaan useita uudistuksia, sillä perhehoitoa tarvitaan nyt ja tulevina vuosina. Perhehoito on erityinen hoivan, huolenpidon ja kasvatuksen muoto niin sisällöltään kuin toimintaa ohjaavalta lainsäädännöltäänkin. ON ERITYISEN TÄRKEÄÄ, ETTÄ ME PERHEHOIDON ARKEA TUNTEVAT PERHEHOITAJAT JAKSAMME JAKAA TIETOA PERHEHOIDON ARJESTA. Perhehoidon asema vahvistuu askel kerrallaan Familjevårdens ställning stärks stegvis P ää ki rj oi tu s Le da re ALUKSI Ö V E R S Ä T T N IN G B IR G IT T A K Ö N Ö N E N K U V A /F O T O H E ID I N O P O N E N Keskustelu lasten ja nuorten pahoinvoinnista on nostanut esiin myös lastensuojelun toiminnan ja etenkin sijaishuollon järjestämisen haasteet. Sen myötä perhehoitajalla olisi oikeus saada irtisanomisajan palkkion lisäksi yhden kuukauden hoitopalkkiota vastaava summa tilanteissa, joissa perhehoito on päättynyt ennakoimattomasti perhehoitajasta riippumattomasta syystä eikä uusi sijoitus ala irtisanomisajan kuluessa. Usein näin ei kuitenkaan ole, vaan toimeksiantosopimuksessa tai toimintaohjeessa on irtisanomisajan palkkion maksuun liittyviä rajauksia. Familjevården är en speciell form för vård, omsorg och fostran, både innehållsmässigt och enligt den lagstiftning som styr verksamheten. Hyvinvointialueita kannustetaan lisäämään omaa tuotantoaan ja vähentämään ostopalveluja. Uudistus tasapuolistaa perhekodin lasten asemaa ja vahvistaa myös haastavien kasvatustilanteiden aikuislähtöistä hoitamista perhehoidon arjessa. Påverkan är alltid långsiktig. Vaikuttaminen on aina pitkäjänteistä. För att förbättra familjevårdarnas ekonomiska trygghet är under beredning att ge familjevårdare möjlighet till inkomstrelaterad dagpenning i situationer där familjevårdarskapet helt upphör. En annan reform som regeringen har lagt fram är ett s.k. On erityisen tärkeää, että me perhehoidon arkea tuntevat perhehoitajat jaksamme jakaa tietoa perhehoidon arjesta myös päättäjille. Minna Ahokas puheenjohtaja ordförande 6 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. Med ett steg i taget och genom gemensamt arbete stärker vi familjevårdens ställning. Lastensuojelulain uudistuksella halutaan vahvistaa perhehoitajan toimivaltaa kasvatuksellisten käytäntöjen osalta. Perhehoitajien taloudellisen turvan parantamiseen on valmistelussa perhehoitajan mahdollisuus saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tilanteissa, joissa perhehoitajuus päättyy kokonaan. Välfärdsområdena sporras att öka sin egen produktion och minska på köpta tjänster. Propositionen grundar sig på förmodan om att familjevårdaren har rätt till två månaders arvode under uppsägningstiden
ALUKSI rautalangasta 7 PIIRROS JONNA MARKKULA w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i
T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N Takuupalkkion valmistelu etenee, mutta lakiesitys on puutteellinen Petteri Orpon (kok.) hallitus valmistelee lakimuutosta, jonka on tarkoitus helpottaa toimeksiantosuhteisten perhehoitajien toimeentuloa perhehoidon päättyessä ennakoimattomasti. Perhehoitoliiton mukaan ylimääräisen korvauksen piiriin tulisi ottaa pitkäaikaisen perhehoidon lisäksi myös kaikkien muiden perhehoidon muotojen perhehoitajat. Hallituksen on tarkoitus tuoda lakimuutosesitys eduskuntaan syysistuntokauden aikana ja saada varsinainen muutos voimaan 1.1.2026. Lakiesityksen mukaan pois ottamisen tulisi tapahtua kasvatuksellisena keinona, eli perhehoitaja ei saisi käyttää siihen voimakeinoja, kuten kiinnipitämistä. VERKOSSA > sinut.fi > Tarinoita > Sinut-lehti Mihin kaikkeen sijaishuollossa olevilla nuorilla on oikeus. Näin ollen Perhehoitoliitto esittää lakiesitykseen useita lisäyksiä ja tarkennuksia. Oikeus ylimääräiseen korvaukseen koskisi vain niitä perhehoitajia, jotka tarjoavat pitkäaikaista perhehoitoa joko ympäritai osavuorokautisesti. Lehden teemana on nuorten oikeudet. TOIMEENTULO Tämän Perhehoito-lehden välistä löytyy jälleen sijaiskotinuorten tekemä Sinut-lehti. Jos laki turvaisi ylimääräisen korvauksen vain osalle, perhehoitajat ajautuisivat keskenään eriarvoiseen asemaan, Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju muistuttaa. Myös lakiesityksen termistöön tarvitaan monia täsmennyksiä. Lehti on luettavissa maksutta myös Sinujen verkkosivuilla. Liiton mukaan perhehoitolakiin nyt esitetyt muutokset ovat kuitenkin monilta osin epätarkkoja ja puutteellisia, niiden vaikutukset olisivat vähäisiä ja ne voisivat myös johtaa perhehoitajien eriarvoiseen kohteluun. Lakimuutoksen esitysluonnoksen mukaan perhehoitolakia muutettaisiin niin, että jatkossa hyvinvointialueen olisi maksettava osalle perhehoitajista irtisanomisajan hoitopalkkioiden lisäksi ylimääräinen korvaus, joka vastaisi yhden kuukauden hoitopalkkion määrää. Vastaavaa korvausta eivät saisi esimerkiksi perhehoitajat, joiden toteuttama perhehoito on lyhytaikaista, satunnaista, kiertävää tai omaishoitolain nojalla järjestettyä. LAKIMUUTOS VOI UHATA PERHEHOIDON JATKUVUUTTA PERHEHOITOLIITTO ON HUOLISSAAN vammaispalvelulain soveltamiseen esitetystä merkittävästä rajauksesta. Lisäksi perhehoitajan tulisi ilmoittaa aineiden tai esineiden haltuunotosta välittömästi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, jonka vastuulla olisi tehdä haltuunottoa koskeva päätös. Jutuissa nuoret pohtivat, mitä kaikkea heidän oikeuksiinsa kuuluu ja toteutuvatko oikeudet käytännössä heidän elämässään. Perhehoitoliitto huomauttaa, että perhehoitajien taloudellinen turva perhehoidon päättyessä ennakoimattomasti paranisi olennaisesti muuttamalla perhehoitolakia esimerkiksi siten, että toimeksiantosopimuksen irtisanomisaika pidennettäisiin nykyisestä kahdesta kuukaudesta kolmeen ja laista poistettaisiin mahdollisuus sopia irtisanomisaika tätä lyhyemmäksi. Hallituksen on tarkoitus tuoda lakimuutosesitys eduskuntaan loppuvuoden aikana ja saada muutos voimaan ensi vuoden alussa. Hallitus julkaisi kesällä esitysluonnoksen tästä niin sanottua perhehoitajien takuupalkkiota koskevasta lakimuutoksesta. Hyvinvointialueen velvollisuus maksaa perhehoitajille yhden kuukauden takuupalkkiota astuisi voimaan vain siinä tapauksessa, että perhehoito on päättynyt ennakoimattomasti ja perhehoitajasta itsestään riippumattomasta syystä eikä perhehoitajan kotiin sijoiteta uutta hoidettavaa toimeksiantosopimuksen irtisanomisaikana. – Ennakoimattomia päättymisiä tapahtuu kaikissa perhehoidon muodoissa, ja useimmat perhehoitajat ovat sitoutuneet tehtäväänsä pitkäaikaisesti. Perhehoitoliitto ja yli 40 muuta tahoa jättivät luonnoksesta oman lausuntonsa. Uuden, elämänvaiheita koskevasta säännöksen perusteella ihminen, joka on saanut aiemmin vammaispalvelulain mukaisia palveluja, voitaisiin rajat niiden ulkopuolelle myöhemmällä iällä, jos hänen avun ja tuen tarpeensa katsotaan uudessa elämänvaiheessa liittyvän hänen ikäänsä eikä enää vammaan tai sairauteen. 8 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. Perhehoitoliitto on tyytyväinen, että valtiovalta on vihdoin havahtunut perhehoitajien sosiaaliturvan isoon aukkokohtaan, joka koskee nimenomaan toimeentuloa perhehoidon päättyessä ennakoimattomasti. Luonnoksesta ei käy esimerkiksi ilmi, mitä tarkalleen tarkoitetaan perhehoitajasta riippumattomalla syyllä tai pitkäaikaisella toimeksiantosopimuksella. – Kaikkein järkevintä olisi uudistaa perhehoitolakia tässä samalla kokonaisvaltaisesti vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita, Lehtiharju sanoo. ALUKSI lyhyet ESITYS: PERHEHOITAJAN OTETTAVA PÄIHTEET POIS ALAIKÄISELTÄ PERHEHOITOLIITTO KANNATTAA lastensuojelulakiin esitettyä muutosta, joka toisi perhehoitajille velvollisuuden ottaa alle 18-vuotiaalta perhehoidettavaltaan pois vaaralliset esineet ja aineet, kuten alkoholin ja muut alaikäisiltä kielletyt päihteet. Perhehoitoliiton mukana vammaispalvelulain soveltamisrajaus voisi toteutuessaan vaarantaa YK:n vammaissopimuksen mukaisten oikeuksien toteutumista ja esimerkiksi kehitysvammaisten ihmisten perhehoidon jatkuvuutta
Olen onnellinen siitä, että olen voinut auttaa. Lisäksi päätöksessä todetaan, että yksittäistapauksissa voi olla perusteltua, että lastensuojeluviranomaisen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi sosiaalija terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (”asiakastietolaki”) 64 §:n 1 mom soveltaminen voi tulla sovellettavaksi. Hoitopäiviä ikäihmisten perhekodeissa kertyi vuonna 2024 runsaat 191?000. Kiteeläinen ikäihmisten perhehoitaja Kari Kosonen, Kotiliesi, 7.8.2025 Oikeasti näki, että tykkäätte minusta ja rakastatte minua. Voiko tätä ratkaisua soveltaa aikuisten perhehoidossa. KYSYMYS Itä-Suomen hallinto-oikeus arvioi ratkaisussaan 539/2025, että lastensuojelun poliisiviranomaiselta pyytämät tiedot perhehoitajaksi ryhtyvää koskien olivat välttämättömiä lasten huostaanoton ja sijaishuollon toteuttamiseksi ja järjestämiseksi. Päätöksessä kuitenkin kumottiin väite, että lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain 5 §:n mukainen velvollisuus pyytää perhehoitajaksi ryhtyvältä rikostaustaote sulkisi pois muualla säädetyn sosiaaliviranomaisen tiedonsaantioikeuden. Sitten se tulee. Tämä on vähän kuin raskaus. Ratkaisua ei siis niiltä osin voida pitää muiden palveluiden tai asiakkaiden osalta suoraan sovellettavana. Sen tarkka määrä ei ole tiedossa. Siten asiakastietolain mukaisesti voi olla yksittäistapauksissa oikeus saada sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä sosiaaliviranomaisen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Se toi tunnetta, että voi itsekin ottaa omaksi ja rakastaa. Suuren osa lapsuuttaan sijaishuollossa asunut Timo, Kaleva 4.5.2025 vammaispalveluiden asiakasta perhehoidossa perhekodeissa 31.12.2024 731 SANOT T UA Perhehoitoliitto ja Pesäpuu ry järjestävät Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät jälleen 11.–12.2.2026 Seinäjoella. Luvuissa on mukana vain perhekodeissa annettava perhehoito. Jos olisimme saaneet jo pienenä jäädä yhteen sijaisperheeseen, se kaikki ei ehkä olisi vaikuttanut niin pahasti mielenterveyteeni. Ilmoittautuminen ja esittelypöytien varaus ovat hyvässä vauhdissa. Kasvua vuoteen 2023 oli noin kaksi prosenttia. THL laski edellisessä kartoituksessaan, että vuonna 2021 kiertävän perhehoidon asiakkaina oli yli 1?100 ikäihmistä. Sijaisperheessä kasvanut Veronica perhehoitajistaan Saara ja Esa Niskalasta, Kaleva 11.5.2025 Tämä on antanut minulle valtavan paljon ja avartanut näkemään asioita ruohonjuuritasolla – miten vaikeaa joillain vanhemmilla voi olla vammaisten lasten kanssa. Varmistathan paikkasi ajoissa! LISÄTIEDOT > https://perhehoitoliitto.fi/perhehoidon-paivat Lähde: Sotkanet / THL (2025) asiantuntija vastaa Tällä palstalla eri asiantuntijat vastaavat perhehoitoa koskeviin kysymyksiin. IKÄIHMISET 9 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. PERHEHOIDOSTA Teemme yhdessä kaikkia kodin askareita. Se on noin 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, jolloin määrä oli 1?917. Helsinkiläinen perhehoitaja Suvi Vallarén, Helsingin Uutiset 10.5.2025 Toivoisin, ettei monen lapsen tai nuoren tarvitsisi kulkea sijaisperheestä toiseen, kuten minä ja sisko jouduimme. Useat hyvinvointialueet tarjoavat lisäksi kiertävää perhehoitoa ikäihmisten omiin koteihin. Lasta odotetaan ja odotetaan. –?Siihen on tarkoitus saada ensimmäistä kertaa mukaan myös omaishoidon vapaina myönnetty perhehoito, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Sanna Kosonen iloitsee. Pyykkäämme, siivoamme, pesemme autoa, käymme kaupassa, kannamme polttopuita, teemme pieniä kodin remonttihommia ja tietysti ulkoilemme ja seuruste lemme. Päätöksessä myös todetaan, että asiakastietolain 64 §:n 1 mom sanamuoto (”Sosiaalihuollon viranomaisella on oikeus saada sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset---”) mahdollistaa sen, että säännöksen tarkoittamissa tilanteissa tiedot voivat koskea muutakin henkilöä kuin asiakasta itseään. Sosiaalityöntekijä VASTAUS Päätöksen mukaan lastensuojelun pyytämät tiedot olivat olleet välttämättömiä kyseisten lasten huostaanoton ja sijaishuollon järjestämiseksi. Hämeenlinnalainen perhehoitaja Päivi Rökman, Hämeen Sanomat 11.5.2025 Odotamme uutta lasta saapuvaksi milloin vain. THL kokoaa parhaillaan tietoja ikäihmisten perhehoidon eri muodoista ja määristä koko Suomessa uutta tilannekuvaa varten. Perhehoidon määrä jatkaa kasvuaan ALUKSI lyhyet Joko olet ilmoittautunut Perhehoidon päiville. Soitto voi tulla koska tahansa. Jaana Tervo juristi, erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL THL:n tilastojen mukaan ikäihmisten perhekodeissa oli vuoden 2024 lopussa perhehoidossa yhteensä 2?130 asukasta
Hänen ajatuksiaan perhehoidosta voit lukea tämän lehden sivulta 18 alkaen. Jos valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) elokuussa esittämä uusi, 100 miljoonan euron jättileikkaus sote-järjestöjen valtionavustuksiin toteutuu, kyseisistä avustuksista katoaisi hallituskauden aikana peräti yli 60 prosenttia. Perhehoitoliitolla on käytössä Mobilepayn lyhytnumero 18371 , johon voit tehdä lahjoituksia toimintamme ja perhehoitoperheiden tukemiseksi. LISÄÄ VERKOSSA > https://perhehoitajaksi.fi PERHEHOITOLIITON TIETOISKUT JA WEBINAARI AJOISSA KOTIIN -VIIKOILLA Ma 8.9. Esimerkiksi Ahvenanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla selvä enemmistö (74–83 prosenttia) huostassa olevista asuu sijaisperheissä. Huostassa olleiden kokonaismäärä ja perhehoidon suhteellinen osuus asumismuodoista ovat pysyneet melko samoina viime vuodet. klo 11–12: Arki ikäihmisten perhekodissa -tietoisku. Voit osallistua kampanjaan jakamalla some-sisältöämme tai tekemällä omia perhehoitoaiheisia päivityksiä käyttäen aihetunnisteita #AjoissaKotiin ja #perhehoito. Ma 15.9. Ke 10.9. Määrä on 53 prosenttia kaikista huostassa olleista. Perhehoitoliitto järjestää kampanjan aikana tietoiskuja perhehoidon eri muodoista. Ke 17.9. Hän muistutti, että perhehoito on ensisijainen vaihtoehto laitossijoitukseen nähden lastensuojelulain ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan. Heistä 4?997 asui perhehoidossa sijaisperheissä. klo 17–18: Arki vammaisten ihmisten perhehoidossa -tietoisku. Ke 17.9. klo 17–18: Sijaisperheenä toimiminen on koko perheen juttu -tietoisku. Myös Perhehoitoliiton rahoituksesta valtaosa tulee näistä avustuksista, joten edessä voi olla toiminnan karsimista. Voit lahjoittaa helposti ja turvallisesti avaamalla älypuhelimesi kameran ja suuntaamalla linssin kohti oheista qrkoodia . Yhteistyössä LYYPE-hankkeen kanssa. Perhehoitoliitto ja muut sote-järjestöt saavat tietää ensi vuoden avustussummansa pääpiirteittäin loppuvuodesta. Perhehoitoliitolla on rahankeräyslupa RA/2023/628. Yhteistyössä Pesäpuu ry:n kanssa. Kampanjaa suojelee stand up -koomikko Mikko Vaismaa. KIINNOSTUITKO. > Tapahtumat toteutetaan verkossa Teams-yhteydellä. klo 14–15.30: Yhteisvanhemmuussa lastensuojelun perhehoidossa -webinaari. Petteri Orpon (kok.) hallitus linjaa myös sote-järjestöjen valtionavustusten kohtaloa syyskuun budjettiriihessä. Laiho huomautti, että Suomessa kotinsa ulkopuolelle sijoitetuista lapsista huomattavasti harvempi päätyy perhehoitoon kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa. Kampanjalla tuetaan uusien sijaisvanhempien ja aikuisten perhehoitajien rekrytointia sekä tiedotetaan perhehoidon mahdollisuuksista yhteistyössä hyvinvointialueiden, järjestöjen ja perhehoitoa tuottavien yritysten kanssa. Kampanjointi näkyy myös vahvasti liiton sosiaalisessa mediassa, jossa julkaistaan myös yhteistyössä Mikko Vaismaan kanssa tehtyä sisältöä. – Panostamalla perhehoitoon on mahdollista saada aikaan inhimillisesti ja taloudellisestikin kestävämpää lastensuojelua, Laiho kiteytti. Katso lisätiedot sekä ilmoittautumisja osallistumisohjeet: > https://perhehoitoliitto.fi/tapahtumat PERHEHOITOLIITON JA MUIDEN JÄRJESTÖJEN RAHOITUS UHATTUNA PERHEHOITOLIITOSSA suunnitellaan tulevien vuosien taloutta ja toimintaa poikkeuksellisen epävarmoissa tunnelmissa. Tämänvuotisen kampanjan teema on Iloa perhehoidossa. LUE LISÄÄ > https://perhehoitoliitto.fi/lahjoita Tuen tarve kasvaa, lahjoita helposti Mobilepayllä numeroon 18371 Perhehoitoliiton perinteinen Ajoissa kotiin -kampanja järjestetään 8.–19.9.2025. Perhehoidon suhteellinen osuus on pienintä Itäja Länsi-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla (35–41 prosenttia huostassa olevista). ALUKSI lyhyet Yli puolet huostassa olevista asuu sijaisperheissä THL:n Lastensuojelutilaston mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa huostassa yhteensä 9?435 lasta ja nuorta. Hän vaati hallitusta vastaamaan, millä toimilla hallitus aikoo parantaa huostaanotettujen lasten oikeutta perhehoitoon. Kampanja kannustaa tutustumaan perhehoidon moniin mahdollisuuksiin KANSANEDUSTAJA NOSTI PERHEHOIDON ASEMAN ESILLE EDUSKUNNASSA KANSANEDUSTAJA Mia Laiho (kok.) jätti elokuussa eduskunnassa kirjallisen kysymyksen lastensuojelun perhehoidosta. Perhehoidon suhteellisessa osuudessa on suurta maantieteellistä vaihtelua. -tietoisku. klo 10–11: Kuinka sijaisvanhemmaksi tullaan. Lapsen ikä vaikuttaa huomattavan paljon asumismuotoon: alle kouluikäisistä huostassa olevista lähes kaikki asuvat sijaisperheissä, kun taas teini-ikäisistä yli puolet on laitoksissa. 10 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. Niihin voi osallistua kuka tahansa asiasta kiinnostunut
Kuulen ystäviltäni usein palautetta, että mihin sinä muka karttaa tarvitset; kuulemma päässäni on sisäinen kompassi ja kartta. Koska reissailimme paljon, muistan vieläkin ulkoa älyttömän paljon paikkoja Suomessa ja ulkomailla. Tulevaisuudessa haluaisin toimia itse perhehoitajana mahdollisesti yhdessä aviopuolisoni kanssa. Parhaimmillaan perhehoitoperheessä näkee kasvunkaaren lapsesta vaariin saakka. Tutuinta on iäkkäiden kehitysvammaisten perhehoito, mutta olen oikeastaan avoin kaikille perhehoidon muodoille. Silloin ajattelin heidän pitävän jotain aikuisten kahvikerhoa. Kesällä 2025 elämä teki ympyrän. Uuden arjen opettelu ei ollut helppoa, säännöt ja rutiinit olivat vieraita. Kohdatuksi tulemisen tunne jätti jäljen. SIINÄ SAA VARMISTAA, ETTEI KUKAAN JÄÄ YKSIN. Pienenä kiukuttelin ja kyseenalaistin, mutta myös sain paljon: turvaa, harrastuksia, reissuja ympäri Suomea ja hetkiä, jotka ovat yhä kirkkaina mielessä. Jätin taakseni kaupungin, kaverit ja tutun arjen. Pääsin toimimaan sijaishoitajana aviopuolisoni vanhempien perhekodissa, jossa on asukkaina ikääntyneitä kehitysvammaisia. Perhehoito mukana pienestä pitäen – ja yhä matkassa M uistan hyvin, kuinka kolmivuotiaana matkustin kohti tuntematonta. Myöhemmin ymmärsin, että kyse oli vertaistuesta. Et tarvitse täydellistä kotia. Perhehoitajista muistan erityisesti, miten he verkostoituivat keskenään kahvikupposten äärellä. K A R I S A A R IS T O Joel Sällälä Sinut ry:n puheenjohtaja, Perhehoitoliiton hallituksen jäsen. ALUKSI meillä kylässä 11 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025 PERHEHOITO ON SYDÄMELLINEN JA KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN TAPA ELÄÄ TOISTA IHMISTÄ VARTEN. Kannustan harkitsemaan perhehoitajaksi ryhtymistä, jos sydämessäsi on tilaa toiselle ihmiselle. Tasapainoa sijaisperheessä toivat harrastusmahdollisuudet ja leikit sijaisperheen muiden sisarusten kanssa. Siinä saa nähdä kasvua, olla osa jonkun arkea ja varmistaa, ettei kukaan jää yksin. Riittää, että voit tarjota turvaa, rauhaa, läsnäoloa ja kiireettömiä kahvihetkiä. Asukkaat tulivat monena aamuna hymyillen kysymään kuulumisia. Perhehoito on sydämellinen ja käytännönläheinen tapa elää toista ihmistä varten. Parhaat lapsuusmuistoni liittyvät siihen, että monissa perhehoitoperheissä tunsin olevani ”yksi heistä”. Perhehoito ei ole vain hoitomuoto – se on elämäntapa, joka antaa vähintään yhtä paljon kuin se vaatii. Kehuimme toisiamme, jaoimme muistoja, pelasimme ja retkeilimme. Sitä kesti lopulta 13 vuotta. Edessä odotti maaseutu, ”uudet vanhemmat” ja elämä sijaisperheessä. Myös erilaiset sijaishoitajan hommat ja perhehoidon lomittamiset kiinnostavat kovasti. Olin aiemmin ollut apukätenä, mutta nyt sain vastuullisemman roolin. Muutaman päivän jälkeen tuli tuttu tunne: kuulun tänne. Aitous ja läsnäolo – siinä on mielestäni perhehoidon ydin. Se on tunne, jonka haluan antaa nyt myös itse
12 Perhehoito-lehti 3 | 2025 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i. Perhehoitaja Jaana Rantala ja hänen poikansa Mikael ovat tuttu näky Kumpulan maauimalassa Helsingissä. Usein heidän mukanaan on lapsia ja nuoria, jotka asuvat perhehoidossa Jaanan ja Mikaelin luona
TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT SUSANNA KEKKONEN TE EM A Iloa perhehoidossa 13 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. Päinvastoin: suositussa hyppyaltaassa ei ole nyt ketään muita, ja Mikael saa esitellä kaikessa rauhassa hurjia volttejaan altaan reunalta ja ponnahduslaudalta. –?Olen saanut tosi paljon vinkkejä ihan käytännön asioihin ja arjen suunnitteluun. Sara on saanut arvokasta tukea perhehoitajan polulleen mentoriltaan Jaanalta, josta on tullut myös ystävä. –. Myös puistot tässä ympärillä ovat ihania, Jaana Rantala kertoo. K umpulan maauimala Helsingissä on harvinaisen hiljainen ottaen huomioon, että on koululaisten ensimmäinen kesälomapäivä. –?Asumme kerrostalossa tässä aika lähellä. He ovat jo sen verran vanhempia, että jäivät kotiin heräilemään omaan tahtiinsa ensimmäiseen lomapäivään. Perhekodin pyörittäminen on toisinaan yksinäistä, ja on hyvä, että mentoroinnin kautta voi löytyä toinen aikuinen, jonka Turvallinen hyppy tuntemattomaan Perhehoito sopii hyvin myös muunlaisiin koteihin kuin kahden aikuisen ydinperheisiin kaukana kaupunkien vilskeestä. Sijaisperheet pyrkivät tarjoamaan mahdollisimman turvallista ja tavallista arkea lapsille ja nuorille, jotka eivät voi syystä tai toisesta asua biologisten vanhempiensa tai muiden läheistensä kanssa. Tämä on kesäisin kuin toinen olohuoneemme. Sasu Salin ja Stephen Curry, hän vastaa kysyttäessä korisparkettien suosikkipelaajia. Kyse ei ole suinkaan pelkästä kahvittelusta vaan mentoroinnista, tavoitteellisesta toiminnasta, joka on perhehoitajien tärkeä tukipalvelu. Mikaelin äiti Jaana Rantala seuraa pomppuja silmä tarkkana altaan reunalta. Kokeneen perhehoitajan eli mentorin neuvot ovat tulleet tarpeeseen. Tämä lapsi asuu Rantalan luona lastensuojelun perhehoidossa, tutummin sijaisperheessä. Jaana Rantala ja Sara Helenius pyörittävät kumpikin sijaisperhettään Helsingissä kotinsa ainoana vanhempana. Maauimalassa hänellä on valvottavana biologisen poikansa Mikaelin lisäksi myös toinen suunnilleen samanikäinen uimataitoinen lapsi. Korkeuksiin ponnistaminen on hänelle tuttua myös koripalloharrastuksesta. Syy löytyy yläilmoista: sadepilvet vihmovat vettä, ja näin aamupäivällä elohopea on ehtinyt kivuta hädin tuskin 15 asteeseen. Hän tapaa siellä tasaisin väliajoin toista helsinkiläistä sijaisvanhempaa, Sara Heleniusta. Jaana on hänen perhehoitajansa. Rantalan perheessä on perhehoidossa lisäksi kolme muuta lasta ja nuorta. Vilpoisa sää ei onneksi haittaa 10-vuotiasta Mikaelia. Jaana Rantalalla on takanaan jo vuosikymmenen kokemus monilapsisen sijaisperheen arjen pyörittämisestä perheen ainoana vanhempana. Parin korttelin päässä maauimalasta sijaitsee myös Rantalalle varsin tuttu kahvila. Myös Helenius toimii perhehoitajana yksin, mutta hänen sijaisperheessään on ollut useita lapsia vasta runsaan vuoden verran. Maauimalassa tulee käytyä tosi paljon
THL:n tilastojen mukaan Suomessa oli vuoden 2024 lopussa huostassa runsaat 9?400 lasta ja nuorta. –?Tarvitsemme uusia sijaisperheitä ihan kaikenikäisille lapsille ja nuorille. Heistä noin 5?000 asui perhehoidossa sijaisperheissä ja lähes 3?600 lastensuojelulaitoksissa. Sijaisperheitä tarvitaankin jatkuvasti lisää. Näin ei suinkaan ole. Jos perhehoito katsotaan kotinsa ulkopuolelle sijoitettavan lapsen tai nuoren edun mukaiseksi, lastensuojelu kartoittaa sopivaa sijaisperhettä ensiksi hänen läheisverkostostaan. Siksi on rikkaus, että sijaisperheetkin ovat moninaisia, Helsingin kaupungin lastensuojelun perhehoidon johtava sosiaalityöntekijä Anu Turri sanoo. Yhtenä syynä huostassa olevien lasten ja nuorten laitosasumisen yleisyyteen on se, ettei Suomessa ole riittävästi sijaisperheitä vastaamaan heidän moninaisiin tarpeisiinsa. Perheiden moninaisuus on rikkaus Varsinkin takavuosikymmeninä Suomessa vallitsi käsitys, että sijaisperheiden tulisi olla ikään kuin jonkinlaisia ”malliperheitä”: isä, äiti, pari lasta, kultainennoutaja, Volvo, omakotitalo järven rannalla eikä mitään kupruja elämäntarinassa. Perhehoitoon tulee lapsia hyvin monenlaisista perheistä. Lastensuojelun perhehoitajiksi voivat ryhtyä hyvin monenlaiset ihmiset: perinteisten ydinperheiden lisäksi esimerkiksi lapsettomat pariskunnat, eronneet, yksinhuoltajat, eri kulttuurija kielitaustoista tulevat ihmiset sekä naistai miesparit. He tutustuivat ja ystävystyivät perhehoidon mentoroinnin kautta. Meistä on tullut Jaanan kanssa myös ystäviä, Helenius sanoo. Pitkäaikaisesti perhehoidossa olevat lapset ja nuoret ovat valtaosin huostaanotettuja ja asuvat sijaisperheissä perheenjäseninä usein vuosien ajan. Helsinkiläiset perhehoitajat Sara Helenius (vas.) ja Jaana Rantala ovat kumpikin oman sijaisperheensä ainoita vanhempia. 14 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. Noin puolet heistä asui sijaisperheissä ja nelisensataa laitoksissa. Aivan erityisesti kaipaamme sellaisia sijaisperheitä, jotka voisivat tarjota kodin sisaruksille, Anu Turri kertoo. –?Tärkeintä on, että sijaisvanhemmaksi haluavalla on kykyä ja halua elää lapsikeskeistä arkea ja hänellä on vakaa elämäntilanne. Ellei tällaista ole, aletaan etsiä ulkopuolista sijaisperhettä. kanssa voi käydä läpi hankalia tilanteita ja tunteiden kirjoa. Suomen suurimmalla sote-palveluiden tuottaja-alueella, Helsingin kaupungilla, oli viime vuoden lopussa huostassa runsaat tuhat alaikäistä
Tarjolla elämänmittaisia ihmissuhteita Jaana Rantala ja Sara Helenius tarjoavat pitkäaikaista perhehoitoa, eli lapset ja nuoret saattavat asua heidän perheissään vuosia. Toiselta perhehoitajalta saatu tuki voi olla joskus hyödyllisempää kuin työnohjaus, Valtonen muistuttaa. Esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueella mentorointia on ollut tarjolla pienimuotoisesti ikäihmisten perhehoitajille nyt parin vuoden ajan. Hän otti yhteyttä Helsingin kaupunkiin, ja pyörät lähtivät pyörimään. Ne ovat pääasiassa Uudellamaalla ja Etelä-Suomessa. Usein sitä kaipaavat uransa alkupuolella olevat perhehoitajat. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Anu Turrin mukaan Helsingin kaupungin reservissä on tällä hetkellä noin 370 sijaisperhettä, joiden luona sijoitettuja lapsia tai nuoria asuu pitkäaikaisesti. Kukaan ei ole muuttanut heti 18 vuotta täytettyään, vaan he ovat käyneet esimerkiksi opintojaan loppuun ennen muuttoa. Vaikka mentorointi tapahtuu usein vapaamuotoisesti kahvikupposen äärellä tai kävelylenkillä, kyse ei ole perinteisestä vertaistuesta. Ongelmien ei tarvitse olla mitenkään ylitsepääsemättömiä, vaan mentori ja aktori voivat miettiä yhdessä esimerkiksi, miten omia työskentelytapoja tai ikäihmisten kohtaamista voisi kehittää, Arponen sanoo. Työntekijät ja mentorit koulutetaan tehtäväänsä, ja mentorille kuuluu maksaa myös palkkiota. Lisäksi on vastaanottoperheitä, joissa asutaan lyhytaikaisesti odottamassa pysyvämpää asumisratkaisua. OLLI KOIKKALAINEN KIINNOSTUITKO. Mentorointi on aina tavoitteellista, ja sen organisoinnista vastaavat perhehoidon työntekijät. > Perhehoitoliiton seuraava mentorointikoulutus perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille alkaa marraskuussa 2025. – Mentorin ei ole tarkoitus antaa valmiita vastauksia, mutta keskusteleminen hänen kanssaan voi auttaa löytämään uusia näkökulmia, joita ei välttämättä tulisi itse keksineeksi. Apua tällaiseen tarjoaa mentorointi. He ovat edelleen tervetulleita meille ja tärkeä osa minun ja Mikaelin elämää. Valtonen ja Arponen arvelevat, että aktiivisempi markkinointi ja hyvien mentorointikokemusten jakaminen voisivat lisätä palvelun suosiota. Hän kävi koulutuksen yhdessä perhehoidon koordinaattorin Minna Valtosen kanssa. Helsingissä mentorointia myönnetään tarpeen mukaan yleensä vuodeksi kerrallaan. –?Olin silloin piirun verran alle 30-vuotias eikä minulla ollut lapsia. –?Olen ehtinyt lähettää maailmalle jo viisi meillä perhehoidossa ollutta nuorta. Yksi heistä on Jaana Rantala. Kun työ sosiaalialan yrityksessä ei enää tuntunut omalta, Rantala halusi toisenlaiseen tehtävään, jossa saisi olla tukemassa nuoria varhaisemmassa vaiheessa. – Olisin itsekin kaivannut alkuvaiheessa mentoria rinnallakulkijaksi. Katso lisätiedot lehden sivulta 32 tai > perhehoitoliitto.fi/tapahtumat Mentori auttaa toista perhehoitajaa eteenpäin Perhehoito-lehti 3 | 2025 15. Kolikon kääntöpuolena on työyhteisön puute: esimerkiksi ensimmäistä kertaa vastaan tulevia, yllättäviä tilanteita ei pääse purkamaan siinä hetkessä kollegoiden kanssa. Kaupungin reservissä on yhteensä 15 koulutettua perhehoitajamentoria. Se voi olla kuormittavaa. Aluksi on aina vähän jännää, kun kotiin muuttaa uusi sisko tai veli, mutta aika nopeasti siihen tottuu, Mikael sanoo. Lasten tai nuorten sijaisvanhemmilta ei vaadita tiettyä pohjakoulutusta, mutta jokaisen tulee käydä ennakkovalmennus. –?On ihan kivaa, kun on monta sisarusta, iso koti ja paljon kavereiTE EM A Iloa perhehoidossa ta. Se tuntui tosi hyvältä, ja odotin koko ajan, milloin voin aloittaa pitkäaikaisen perhehoidon, Rantala sanoo. Perhehoitaja saa vertaistukea erityiskysymyksiin ja pääsee jakamaan perhehoitajuudesta nousevia tunteita eri tavalla kuin muissa tukimuodoissa, Helsingin kaupungin lastensuojelun perhehoidon johtava sosiaalityöntekijä Anu Turri sanoo. – Se on vaikuttava tukimuoto, joka täydentää tuen kokonaisuutta. Ennen perhehoitajuuteen hyppäämistä hän työskenteli sosiaalialan yrityksessä, joka tarjosi tuetun asumisen palveluita esimerkiksi vankilasta vapautuville nuorille. MENTOROINTI SOPII HYVIN tukipalveluksi myös muihin perhehoidon muotoihin kuin lastensuojeluun. Jaana Rantalalla on sosiaalialan koulutus. Joka toinen vuosi kaikki myös kokoontuvat meille joulupöytään, Jaana Rantala kertoo. Siinä kokeneempi perhehoitaja eli mentori antaatoiselle perhehoitajalle eli aktorille keskustelutukea. Etelä-Karjalassa perhehoitajat ovat toistaiseksi pyytäneet mentorointia melko harvakseltaan. Alueen noin 85:stä ikäihmisten perhehoitajasta yksi, Vappu Arponen, on koulutettu mentori. HYVINVOINTIALUEET HYÖDYNTÄVÄT mentorointia varsin vaihtelevasti. Huostaanotto päättyy viimeistään nuoren täyttäessä 18 vuotta, mutta perhehoito voi jatkua myös sen jälkeen jälkihuoltona. Tavoitteena on välittää eteenpäin käytännön tietoa ja löytää yhdessä uusia oivalluksia aktorin arjen ja kasvun tueksi. PERHEHOITAJAN TEHTÄVÄ on varsin itsenäinen, ja arjesta on vapaus muokata omannäköistä. Ajatus sijaisvanhemmaksi ryhtymisestä oli alkanut kyteä jo nuorempana, kun Rantala kävi lomittamassa perhehoitajana toiminutta tuttavaansa. Kaupunki toivoi, että aloittaisin vastaanottoperheenä ja saisin siinä tuntumaa, millaista on olla pääsääntöisesti kotona lasten kanssa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin lastensuojelun perhehoito panostaa siihen vahvasti
Ikäihmisten, kehitysvammaisten ihmisten ja kuntoutujien perhehoitajuutta harkitseville on omat ennakkovalmennusohjelmansa. 16 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. Valmennuksia järjestävät hyvinvointialueet, järjestöt, muutamat oppilaitokset ja yksityiset perhehoitopalveluiden tuottajat. Sijaisvanhemmuuteen hän tutustui sukunsa kautta. Jaana ja Sara perheineen asuvat tällaisissa asunnoissa. Lapsen mukana voi tulla myös traumoja Pääkaupunkiseudulla varsinkin yhden vanhemman perheiden haaveet monilapsisesta sijaisperheestä saattavat kariutua korkeisiin asumiskustannuksiin. LÄHDE ROHKEASTI MUKAAN ENNAKKOVALMENNUKSEEN! Jokaisen, joka harkitsee sijaisvanhemmuutta tai muuta toimeksiantosuhteisen perhehoitajuuden muotoa, tulee käydä ennakkovalmennus. Valmennukseen meneminen ei sido mihinkään, ja siellä voi myös havahtua siihen, ettei sijaisvanhemmuus olekaan oma juttu. Olin miettinyt asiaa tosi pitkään, ja siirtymä uuteen vauva-arkeen oli loppujen lopuksi aika helppo, Helenius sanoo. Ennakkovalmennukseen lähtö ei sido mihinkään Jaana Rantalan mielestä sijaisvanhempana olemisen hankalimpia hetkiä ovat ne, jolloin oma käsitys lapsen edusta on erilainen kuin muilla sijoitetun lapsen ympärillä olevilla aikuisilla. Kiinnostus kasvoi vähitellen, ja Heleniuksen luona alkoi käydä tukiperhelapsia viikonloppuisin ja kesäisin. En ehkä ymmärtänyt, ettei kukaan vanhempi voi olla täydellinen. Kotiutuminen uuteen perheeseen saattaa viedä pitkään, ja traumat voivat tulla esiin vasta vuosien jälkeen, Sara Helenius sanoo. Lähihoitajataustainen Sara Helenius oli aiemmin töissä päiväkodissa. Me olemme perhe, ja perhehoito on nimenomaan perheenä elämistä. Perhehoitajan on opittava hyväksymään, ettei hän voi tehdä kaikkia lasta koskevia päätöksiä itsenäisesti. Valtaosa perhehoitajista elää sijaisperheineen talossa tai asunnossa, jonka on hankkinut itse ja jossa on asunut jo ennen perhehoidon alkua. > Lisätietoa perhehoidon infotilaisuuksista, ennakkovalmennuksista ja niiden järjestäjistä verkossa: > perhehoitajaksi.fi ja pesapuu.fi/pride-valmennus Rantala ja Helenius suosittelevat lämpimästi perhehoidon ennakkovalmennukseen lähtemistä kaikille, joita sijaisvanhemmuus houkuttaa yhtään. Eikä perhehoidossa edes etsitä täydellisyyttä vaan tavallista, hyvää vanhemmuutta, Rantala toteaa. Rantala ja Helenius ovat tyytyväisiä valintaansa ryhtyä sijaisvanhemmiksi. –?Myös riittämättömyyden tunne kulki usein mukana alkuvaiheessa. Valmennukseen kuuluu yhdeksän ryhmätapaamista ja niihin liittyviä yksilökohtaisia tehtäviä sekä perhekohtaisia tapaamisia. Pienistä asioista huomaa, mitä omaa on pystynyt tuomaan lapsen elämään. Ensisijaisesti kukin taho valmentaa uusia perheitä omaan sijaisperhereserviinsä. En ehkä ymmärtänyt, ettei kukaan vanhempi ole täydellinen. Erityisistä syistä sen voi suorittaa myös vuoden sisällä perhehoidon alkamisesta. –?Pitää oppia sanomaan myös ”ei” ja varaamaan riittävästi sellaista aikaa, että koko sijaisperhe saa olla rauhassa yhdessä. –?On hienoa nähdä, kun lapsi kasvaa ja oppii perheenjäseneksi. Se on lyhenne englannin kielen sanoista Parents’ Resources for Information, Development and Education (vapaasti käännettynä Vanhempien voimavarat tietoon, kehittymiseen ja oppimiseen). Tehtävissä eläydytään sijoitetun lapsen ja hänen vanhempiensa tilanteisiin ja tunteisiin sekä tutkitaan omien lapsuudenkokemusten vaikutusta valmiuksiin toimia perhehoitajana. Kun hänen biologiset lapsensa aikuistuivat, oli sopiva aika ottaa askel kohti sijaisvanhemmuutta ja mennä lastensuojelun perhehoidon ennakkovalmennukseen. PRIDE-valmennus on prosessimuotoinen ja kestää noin puoli vuotta. Valmentajina toimivat lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja perhehoitajat yhdessä. Jaana Rantalan ja Sara Heleniuksen kohdalla näin ei kuitenkaan käynyt. Oman mausteensa sijaisvanhempien elämään tuo yhteydenpito lapsen läheisiin ja perhehoidon työntekijöihin. Arviointiin sisältyvät myös perustelut, jos valmennettavaa ei voida hyväksyä perhehoitajaksi. KIINNOSTUITKO. –?Sijaisvanhemmuus antaa minulle niin paljon joka päivä, kun saan viettää aikaa neljän ihanan tytön kanssa. Myös se pitää hyväksyä, että sijoitetun lapsen mukana voi tulla myös haasteita. Valmennettavien valmiuksia arvioidaan läpi prosessin, jonka päätyttyä valmiuksista tehdään yhteinen suullinen ja kirjallinen loppuarviointi. Opin heiltä todella paljon, toivottavasti hekin minulta, Helenius jatkaa. –?Kun minulle tarjottiin valmennuksen jälkeen viiden kuukauden ikäistä vauvaa, mietin ehkä vuorokauden, ja se oli sillä selvää: halusin jäädä kotiin vauvan kanssa. Niihin muuton edellytyksenä on, että perhehoitajalla on soveltuva sote-alan pohjakoulutus, hän sitoutuu tarjoamaan pitkäaikaisen sijaisperhepaikan useille sijoitetuille alaikäisille samanaikaisesti eikä hän käy perhehoidon ohella töissä kodin ulkopuolella. Asuntojärjestelyä lukuun ottamatta Jaanan ja Saran perheet elävät hyvin samankaltaista arkea kuin muutkin sijaisja lapsiperheet. Helsingin kaupungilla on kuitenkin tarjota myös muutamia suuria vuokra-asuntoja, joihin pieni määrä toimeksiantosuhteisia perhehoitajia voi muuttaa pyörittämään sijaisperhettä. Se on tosi merkityksellistä, Rantala kiteyttää. Yleisimmin käytössä on PRIDE-valmennus. Eikä perhehoidossa edes etsitä täydellisyyttä vaan tavallista, hyvää vanhemmuutta
Kuvassa Jaana ja poikansa Mikael. TE EM A Iloa perhehoidossa w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Tasavallan presidentti Alexander Stubb palkitsi perhehoitaja Jaana Rantalan tänä keväänä niin sanotulla äitienpäivämitalilla, joka myönnetään ansioista esimerkillisenä kasvattajana. 17 Perhehoito-lehti 3 | 2025
Takana seisova Mikko Vaismaa tapasi Kirsi ja Cherine Fakhrin perhekodissa Jyväskylässä perhehoitajien lisäksi Seppo Karpin, Sylvia Bradnumin ja Alpo Paunin. fi Perhehoito-lehti 3 | 2025. Ikäihmiset käyvät Fakhrien luona muutaman vuorokauden perhehoitojaksoilla. 18 w w w .p er he ho ito lii tt o
Kun ennakkovalmennus oli käyty, Fakhrien perheenjäseniksi muutti syksyllä 2021 kolme ikäihmistä pitkäkestoiseen, ympärivuorokautiseen perhehoitoon. Perhehoitojakson aikana omaishoitajapuoliso tai -lapsi voi pitää vapaitaan. Poikkeuksellista oli kuitenkin se, ettei kumpikaan pariskunnasta ollut vielä tässä vaiheessa edes käynyt perhehoidon ennakkovalmennusta. Harvakseltaan täällä käy myös neulojia ja virkkaajia, Kirsi Fakhr kertoo. Sen sijaan pariskunta tarjoaa lyhyitä, muutaman vuorokauden mittaisia perheTEKSTI JA KUVAT OLLI KOIKKALAINEN Perhehoitoliiton Ajoissa kotiin -kampanjan suojelija, stand up -koomikko Mikko Vaismaa tutustui ikäihmisten perhehoitoon Kirsi ja Cherine Fakhrin luona. Myös Kirsi on jättäytynyt pois päivätyöstään kokopäiväiseksi perhehoitajaksi. Joskus pelailemme lautapelejä, ja eräs rouva tykkää kovasti leikata matonkuteita. Suuren talon on toki ostanut moni muukin aloittaessaan perhehoidon. –?Soittelin aluksi moneen kertaan perhehoidon koordinaattorille, kyselin tarkemmin perhehoidosta ja kerroin, että olimme jo ostaneet talonkin valmiiksi. On meistä itsestä kiinni, minkä verran ikäihmisiä lupaamme ottaa tänne milloinkin. Sään salliessa voimme käydä kävelyllä tai grillaamassa. Aamiaisen ja muiden aamutoimien jälkeen ohjelmassa on ollut tv-ruudulta katsottu tuolijumppa, johon koko kolmikko on osallistunut kukin omalla tyylillään Kirsin johdolla. Vaismaa löysi perhekodista ilon hetkiä, asialleen omistautuneita ihmisiä ja tarttumapintaa omien vanhempiensa kokemuksiin. Kun työnkuvaan oli tulossa isoja muutoksia, uusien mahdollisuuksien kartoittaminen tuli ajankohtaiseksi. Hän ei tainnut oikein uskoakaan, että olimme tosissamme, ennen kuin tuli itse katsomaan, Cherine kertoo. Päivän ohjelma muodostuu rutiineista ja vaihtelee vähän sen mukaan, keitä milloinkin on paikalla. Ei mitään sirkustemppuja Valtaosa Kirsi ja Cherine Fakhrin luona perhehoitojaksoilla käyvistä ikäihmisistä on omaishoidettavia, joiden toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi liikkumisvaikeuksien tai alkavan muistisairauden takia. Tässä oppii paljon uutta ihmisistä ja tutustuu myös omaisiin, Cherine kertoo. Alkuun asukkaiden hoivasta ja huolenpidosta vastasi pääasiassa Cherine. Seppo Karppi istuu sohvalla ja kertoilee työurastaan, joka vei häntä rakennushommiin ympäri maata. Pidämme yleensä pidemmän vapaan vain vuodenvaihteessa. –?Onhan tämä välillä raskasta, koska olemme päättäneet, että meillä voi olla ikäihmisiä seitsemänä päivänä viikossa. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että jos pysymme terveinä, voimme hyvin olla perhehoitajia eläkeikään saakka, Kirsi sanoo. –?Tämä on yhdensorttista kotoilua, elämäntapa. Eilen istutimme Sepon kanssa pihakasveja. OMAN KODIN JÄLKEEN TOISEKSI PARAS PAIKKA hoitojaksoja muutamalle ikäihmiselle kerrallaan. Mies jäi ensin vuorotteluvapaalle voidakseen testata, miltä arki ikäihmisten kanssa vaikuttaa. Tänä päivänä Fakhreilla ei asu ikäihmisiä enää vakituisesti. Cherine ja Kirsi olivat tutustuneet kirjeenvaihdon kautta ja menneet naimisiin Egyptissä. –?Kerromme aina jo tutustumisjaksolla, ettei täällä ole tarjolla mitään sirkusta vaan arkista puuhastelua. Tykkään perhehoitajana olemisesta. Kirsi sanoo puhuneensa Cherinen ympäri kokeilemaan perhehoitoa. Alkukesän perjantaina Fakhrien perhekodissa on kolme ikäihmistä: Seppo Karppi, Alpo Pauni ja Sylvia Bradnum. Iso hyppy tuntemattomaan ei ollut Cherinelle sinällään uutta; olihan hän aikanaan muuttanut Kairon miljoonakaupungin keskustasta muutaman tuhannen asukkaan Hankasalmen syrjäkylille Kirsin vuoksi. Myös Kirsi oli jo tässä vaiheessa vahvasti mukana arjessa aina, kun päivätyöltään ennätti. Lisäksi oli runsaasti epävarmuutta siitä, miten asukkaita voidaan ohjata perhehoitoon tiukkojen koronarajoitusten aikana. Kun tein vielä opetustyötä, sanoin, että siitä hommasta en jää kyllä eläkkeelle. Usein seitsemänä päivänä viikossa Cherine Fakhr työskenteli aiemmin pitkään Postilla. TE EM A Iloa perhehoidossa J yväskyläläiset Kirsi ja Cherine Fakhr tekivät koronapandemian jyllätessä vuonna 2020 rohkean päätöksen: hankkivat suuren, seitsemän makuuhuoneen omakotitalon perustaakseen sinne ikäihmisten perhekodin. Arki rullaa mukavasti, eikä kumpikaan haikaile paluusta entiseen työhönsä. Keski-Suomeen hänet sai aikanaan palaamaan muuan ”tyttönen”, joka on nytkin tulossa hakemaan hän8.–19.9.2025 19 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. Ensimmäisenä puolisoista perhehoitajaksi heittäytyi kuitenkin Cherine, jolla ei ollut aiempaa kokemusta ikäihmisten hoivaamisesta. Lounasta odotellessaan kaikki istuvat nyt tilavassa olohuoneessa jutustelemassa. Alun perin idean perhehoidon aloittamisesta sai sairaanhoitajataustainen Kirsi, joka tutustui ikäihmisten perhehoitoon opettaessaan lähihoitajaopiskelijoita
Muutaman yön jälkeen on aina kiva palata hänen luokseen kotiin. Vaismaa ei ole perhekodissa keikalla tai edes etsimässä uusia aiheita esityksiinsä, vaan nimenomaan perehtymässä ikäihmisten perhehoitoon. Lastensuojelun perhehoito tuli hänelle tutuksi jo aikanaan opettajan työssä, jossa hän kohtasi myös kotinsa ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja heidän sijaisperheitään. Perhekodin Milli-kissa istuskelee olohuoneen matolla ja tepastelee sitten Sylvia Bradnumin silitettäväksi. –?Maailmassa ei ole missään täydellistä, mutta tämä on kerta kaikkiaan fiksu paikka. Täällä on rauhallista, ei sellaista häslinkiä ja liikenteen melua, hän sanoo. Kiva, että täällä on omat huoneet ja väljemmät tilat kuin meillä kotona. Olemme tunteneet yli 60 vuotta, Pauni kertoo hymyillen. Ikäihmiset osallistuvat Kirsi ja Cherine Fakhrin perhekodin arkeen kukin oman jaksamisensa mukaan. –?Viihdyn oikein hyvin. Rollaattorin kanssa liikkuvalla Alpo Paunilla on takanaan jo muutama aikaisempi jakso Kirsi ja Cherine Fakhrin luona. Hän on kiertänyt Suomen stand up -komedialavoja ammattilaisena pian parikymmentä vuotta ja hauskuuttanut kansaa useita kertoja myös tv-ohjelmissa. Hän toimii 2025 Perhehoitoliiton perinteisen Ajoissa kotiin -kampanjan suojelijana 8–19.9.2025. –?Kun tulin tänne ensimmäisen kerran talvella, ajattelin heti, että pihasta tulee varmasti kivannäköinen kesällä. tä kotiin Vaajakoskelle. Ja olin oikeassa. Olen ollut täällä aiemminkin, ja perheeni tietää, että minusta pidetään täällä hyvää huolta, hän kertoo englanniksi. Perhehoito ei ollut hänelle entuudestaan tuttua, mutta perhekoti alkoi tuntua mieluisalta jo tutustumisjaksolla. Matolla tilannetta tarkkaili perhekodin Milli-kissa. Bradnum on kotoisin Englannista ja muuttanut joitakin vuosia sitten Suomeen, jossa myös hänen poikansa asuu perheineen. Siinä olivat mukana tällä kertaa perhehoitajapariskunnan lisäksi Seppo Karppi ja Sylvia Bradnum. Perheen lomaillessa Bradnum on nyt perhekotijaksolla. 20 w w w .p er he ho ito lii tt o. Älyttömän hyvä juttu! Kirsi ja Cherine Fakhrin perhekodin arkea on tänään seuraamassa myös jyväskyläläinen koomikko Mikko Vaismaa. fi Perhehoito-lehti 3 | 2025. Mikko Vaismaa on koulutukseltaan luokanopettaja. Useimpina päivinä ohjelmassa on jumppahetki. Käynneistä Fakhrien perhekodissa on tullut tärkeä osa Karpin elämää. On tärkeää, että vaimo saa välillä vapaata omaishoitajan arkeensa. Hänen vaimonsa työskentelee erityisopettajana sijoitettujen lasten ja nuorten parissa. Kampanjalla tuodaan esiin perhehoidon monipuolisia mahdollisuuksia ja tuetaan uusien perhehoitajien rekrytointia
Vaismaa toivoo, että mahdollisimman moni, jolla on pienintäkään kipinää perhehoitajan tehtävää kohtaan, lähtisi ennakkovalmennukseen. Ikäihmisten perhehoitoa on saatavilla lähes jokaisella hyvinvointialueella. –?Voin hyvin kuvitella, että isä olisi tullut äidin vapaiden aikana mielellään tällaiseen paikkaan. Eniten tarjontaa on muun muassa Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa. Se mahdollistaa esimerkiksi omaishoitajien vapaan, ja sillä voidaan tukea yksin asuvan ikääntyneen hyvinvointia tai kuntoutumista. –?Stand up -koomikoksi on olemassa kursseja, mutta ketään ei voi varsinaisesti opettaa hauskaksi. > Mikko Vaismaa esiintyy syys–lokakuussa muun muassa Paraisilla, Nummelassa, Saarijärvellä, Tampereella, Akaassa ja Raahessa. Niitä syntyy, kun huomaa, mitä kaikkea hyvää yhdessä eletty arki on tuonut perhehoidossa olevien elämään, Vaismaa muistuttaa. THL:n uusimman selvityksen mukaan yli 3 300 ikäihmistä sai perhehoitoa vuonna 2021. Ikäihmisten lisäksi perhehoitoa tarvitaan etenkin lapsille ja nuorille, joiden elämä ei ole mennyt niin kuin oppikirjoissa. Hyvinvointialueet määrittelevät perhehoidon myöntämisperusteet, arvioivat ikääntyneen palveluiden tarpeen, perivät perhehoidossa olevalta asiakasmaksun, maksavat perhehoitajille hoitopalkkiot ja kustannusten korvaukset, hyväksyvät henkilön soveltuvuuden perhehoitajaksi ja kodin soveltuvuuden perhekodiksi, tukevat perhehoitajia tehtävässään sekä valvovat perhehoitoa. Perhehoitoliitto ylläpitää valmennusohjelmaa ja kouluttaa sekä tukee valmennusryhmien ohjaajia hyvinvointialueiden ja oppilaitosten tarpeisiin. Sen turvin omaiset voivat myös pitää vapaata tai käydä työssä. Perhehoito on Mikko Vaismaan mukaan aiheena sen verran herkkä ja myös huonosti tunnettu, että siitä olisi hyvin hankala kehittää vitToimeksiantosuhteinen perhehoito on hyvinvointialueiden vastuulla oleva sosiaalipalvelu, jossa ihmisen hoiva tai huolenpito järjestetään yksityiskodissa. Ikääntyneille perhehoitoa voidaan järjestää perhehoitajan kodissa eli perhekodissa tai perhehoitaja voi tulla ikäihmisen kotiin. Lyhyen omaishoidon aikana äiti ei ehtinyt pitää omaishoidon vapaitaan. Tarttumapintaa aiheeseen Vaismaa saa myös omista vanhemmistaan: hänen äitinsä ehti toimia Mikon isän omaishoitajana noin kuukauden verran, ennen kuin isä nukkui pois alkuvuodesta. PERHEHOITO VOI OLLA PITKÄTAI LYHYTKESTOISTA JA YMPÄRITAI OSAVUOROKAUTISTA siä, joka toimisi suurelle yleisölle. Ikäihmisten perhehoidon alueellisia yhteystietoja löytyy esimerkiksi Perhehoitoliiton ylläpitämältä perhehoitajaksi.fi-sivustolta. –?Ikäihmisten perhehoito on älyttömän hyvä juttu! Koen iloa siitä, että tämmöinen mahdollisuus on olemassa. Katso koko keikkakalenteri: > https://www.mikkovaismaa.fi 21 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. Perhehoitolain mukainen perhehoidon hoitopalkkio perustuu henkilön hoidettavuuteen ja säädettyyn vähimmäismäärään, jota tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain mukaisella palkkakertoimella. Lyhytkestoinen, ympärivuorokautinen perhehoito toteutuu perhehoitajan tai ikäihmisen kodissa ja kestää tyypillisesti muutamia päiviä tai viikkoja. Perhekotivierailu oli silmiä avaava kokemus. Kotona on varmasti monelle kaikkein mieluisinta, mutta tämä on se toiseksi paras vaihtoehto. Perhehoitaja ja hyvinvointialue solmivat toimeksiantosopimuksen. Äiti on toistaiseksi hyvässä kunnossa, mutta jonain päivänä hänkin voi tarvita hoivapaikkaa. Perhehoito on varmasti hyvä vaihtoehto sellaisille ikäihmisille, joilla ei ole niin paljon haasteita, että he tarvitsisivat raskaampaa ja laitosmaisempaa hoivaa, Vaismaa sanoo. Hoidettavien määrä voi olla tietyin ehdoin myös tätä suurempi. TE EM A Iloa perhehoidossa Sen sijaan ikäihmisten perhehoito oli Vaismaalle aivan uusi tuttavuus. Sitä sai vuonna 2021 yli 1 400 ikääntynyttä. Tuntuu siltä, että ikäihmiset tulevat tänne mielellään. KIINNOSTUITKO. Perhekodissa voi olla enintään neljä ikäihmistä perhehoidossa. Raskaampien hetkien vastapainona ovat onnistumisen ja ilon kokemukset. Myös perhehoitoa tehdään vahvasti oman persoonan kautta. Pitkäkestoisessa, ympärivuorokautisessa perhehoidossa ikäihminen asuu perhekodissa perheenjäsenenä ja saa siellä tarvitsemansa hoivan ja huolenpidon mahdollisesti vuosien ajan. Suosituin muoto on lyhytkestoinen, ympärivuorokautinen perhehoito perhehoitajan kotona. Perhehoidon ja stand up -komedian välillä on hänen nähdäkseen kuitenkin yhtäläisyyksiä. Osavuorokautinen (päivä/ilta/yö) perhehoito järjestetään perhehoitajan tai ikäihmisen kotona. Tulevat perhehoitajat käyvät valmennuskurssin, mutta myös perhehoitajaksi oppii todellisuudessa vasta käytännön kautta, Vaismaa sanoo. Siinä sovitaan perhehoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, perhehoidosta syntyvien kulujen korvaamisesta, vapaista ja muusta perhehoitajan tuesta. Vuonna 2025 hoitopalkkion on oltava vähintään 944,34 euroa kuukaudessa yhtä perhehoidossa ympärivuorokautisesti olevaa henkilöä kohden ja kulukorvauksen minimissään 502,17 euroa. Jos perhehoitajia on kaksi ja vähintään toisella on soveltuva koulutus, perhekodissa voi olla enintään kuusi ikäihmistä. LISÄTIETOA Jos olet kiinnostunut toimimaan ikääntyneiden perhehoitajana tai perhehoito voisi sopia läheisellesi, ota yhteyttä omaan hyvinvointialueeseesi. Ikäihmisten perhehoitajuudesta kiinnostunut saa lakisääteisen ennakkovalmennuksen tehtävää varten. Koomikolla kaikki lähtee persoonasta. Alueiden välillä on eroja perhehoitoon pääsyssä, koska perhehoito on vakiintunut vaihtelevasti alueiden palveluvalikoimaan. Se tarjoaa ikääntyneelle virkistystä, vaihtelua ja tukea arjen toiminnoissa. Tämä on tärkeää varsinkin omaishoitajille, että he voivat pitää vapaitaan, Vaismaa pohtii. –?Perhehoito ei ole varmasti aina helppoa, ja se vaatii vahvaa omistautumista. Perhehoito voi sopia ikääntyneelle, jonka arkea vaikeuttavat turvattomuus ja pelot, yksinäisyys, alkava muistisairaus, hankaluudet päivittäisissä toimissa, vaikeudet päivärytmissä, alakulo tai masentuneisuus
Lastensuojelun perhehoitajat Henna ja Kimmo Salonen, Iisalmi / Pohjois-Savon hyvinvointialue Valmiudessa tarvittaessa myös nopeisiin liikkeisiin nopeasti, mutta aikaa saattaa vierähtää myös kuukausia. Muutaman kuukauden ajan olimme epävarmoja, tuleeko niitä soittoja ollenkaan. Perhehoitajina saamme auttaa ihmisiä. Hyvinvointialueen työntekijät ja käytännöt olivat tulleet tutuiksi jo tukiperhetoiminnasta, joten oli aika selvää, että menemme hyvinvointialueen valmennukseen. Oli hyvä saada kuulla myös siitä, mitä sijaisvanhemmuus voi olla haastavimmillaan. Myös kotikäynnit ja niihin liittyvät yksilölliset keskustelut meidän kanssamme olivat tärkeä osa valmistautumista. Kävimme kehitysvammaisten ihmisten perhehoitajien ennakkovalmennuksen tänä keväänä. Vammaispalveluiden perhehoitajat Henna ja Samuli Keränen, Järvenpää / Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Erilaisuuden kohtaaminen on antoisaa koko perheelle Olimme ensin mukana tukiperhetoiminnassa. Etukäteen ajattelimme, että tarjoaisimme vain lyhyitä perhehoitojaksoja. Perhehoito alkoi alkukesästä, kun meille tuli hoitoon kehitysvammainen lapsi omaishoitajavanhempiensa vapaiden ajaksi. Valmennuksen aikana perhehoidosta tuli kuitenkin niin varma olo, että meille voi kyllä muuttaa myös pitkäaikaiseen perhehoitoon, jos vain sopiva asukas tulee vastaan. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT Ennakkovalmennuksen käytyään tulevat perhehoitajat jäävät odottamaan, ODOTTAVAN AIKA VOI OLLA PITKÄ Meillä kummallakin on hoitajatausta, Samulilla nimenomaan kehitysvammapuolelta. Nyt lapset ovat jo sen verran isompia, että aika alkoi olla sopiva perhehoidolle. Se oli antoisa kokonaisuus, johon kuului aika paljon kotitehtäviä. Kysyimme uusilta w w w .p er he ho ito lii tt o. fi 22 Perhehoito-lehti 3| 2025. Viime syksynä oli sitten sopiva aika lähteä pitkäaikaisen perhehoidon PRIDE-ennakkovalmennukseen. Selasimme myös yksityisten palveluntuottajien tarjontaa. Viimein pääsiäisen tienoilla meille tarjottiin lasta, joka tulisi pitkäaikaiseen perhehoitoon. Meillä oli PRIDEen lähtiessä vahva tunne siitä, että sijaisvanhemmuus on meidän juttumme. Lapsi muutti meille alkukesästä. Erilaisten ihmisten kohtaaminen rikastuttaa myös omien lastemme elämää. Jos meillä itsellämme olisi lapsi, joka tarvitsee kodin ulkopuolista hoitoa, tuntuisi mielekkäältä, että hän pääsisi perhehoitoon, jossa voi kokea elämänmakuista arkea perheenjäsenenä. Suostuimme ja rupesimme järjestelemään asioita: hankimme kotiin yhtä sun toista ja sovimme kuvioista työnantajiemme kanssa. Päädyimme siihen, että voimme olla yhteydessä niihin siinä tapauksessa, jos hyvinvointialueelta ei ala kuulua mitään. Valmennuksessa tunne vahvistui. Halusimme aloittaa yksi kerrallaan, ja toive huomioitiin. Hyppy perhehoitoon ei ollut muutenkaan kovin iso perheellemme, sillä Henna on ollut kotiäitinä jo jonkin aikaa ja olemme toimineet muutaman vuoden ajan tukiperheenä parin lastensuojelun asiakasperheen lapsille. Olimme valmiudessa nopeisiin liikkeisiin. Sen myötä aloimme ajatella, että miksemme voisi tarjota kotiamme myös pidempiaikaisesti lapsille, jotka tarvitsevat rauhallista ja turvallista arkea. Sijaisvanhempien aidot kokemukset ja käytännönläheiset vinkit olivat tärkeitä. Kun omia lapsia tuli, keskityimme heihin. Arvelimme, että puhelin voisi soida piankin sen jälkeen, kun meidät oli hyväksytty perhehoitajiksi. Kävimme myös lyhytaikaisen perhehoidon ennakkovalmennuksen ja ilmoitimme, että voisimme kokeilla aluksi sitä. Myös suvussa on ollut kehitysvammaisia, joten he ovat aina olleet lähellä sydäntä. Jos sijaisvanhemmuus kiinnostaa yhtään, ennakkovalmennuksen kannattaa lähteä. Juttelimme jo aikanaan, että jos emme saisi omia lapsia, voisimme ruveta perhehoitajiksi kehitysvammaisille. Siellä selviää, onko sijaisvanhemmuus oma juttu
PRIDE kesti syksystä kevääseen. Varsinaisesti idea alkoi kyteä, kun Susanna aloitti lähihoitajan opinnot ja kuuli siellä, että hyvinvointialue panostaa ikäihmisten perhehoidon kehittämiseen. Jos sinne lähtiessä olo on yhtään kiikun kaakun, siellä saa kyllä varmuuden. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT ODOTTAVAN AIKA VOI OLLA PITKÄ Aloimme olla yhdessä kolmisen vuotta sitten. Alun perin meidän oli tarkoitus mennä viime syksynä hyvinvointialueen PRIDE-valmennukseen, mutta ryhmä ehti täyttyä. Vielä se ei ole toteutunut, mutta olemme luottavaisin mielin. Tunnelmat ovat odottavat. Olemme avoimia myös sille, että elämäämme tulee uusia ihmisiä: sosiaalityöntekijöitä ja lapsen biologista sukua. Toisaalta myös taksiyrityksemme työt ovat vähentyneet, joten tässä on pitänyt miettiä uusia mahdollisuuksia työllistyä. Toisinaan puhelin alkaa soida perhehoitajilta, millä mielin he ovat valmistautuneet uuteen arkeen. Meille on tärkeää, että sijaisperhearjen alkaessa voimme kumpikin olla kotona luodaksemme hyvän ja luottamuksellisen suhteen lapseen. Perhehoito-lehti 3 | 2025 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 23 TE EM A Iloa perhehoidossa. Pian kävi ilmi, että olimme kumpikin haaveilleet sijaisvanhemmuudesta jo vuosia, Kirsi melkein pari vuosikymmentä. Asumme isossa omakotitalossa, jossa olemme kasvattaneet 11 lastamme. Lastensuojelun perhehoitajat Kirsi Manninen ja Miitta Takaniemi, Tampere / Pelastakaa Lapset Elämään saa tulla runsaasti uusia ihmisiä Meillä perhehoitajaksi ryhtymiseen vaikutti moni asia. Perhehoitajana saa olla kotona ja tarjota hoivaa omalla tyylillään ilman samanlaista kiirettä ja painetta kuin lähihoitajalla usein on. Kunhan sijoitusprosessi etenee, olemme valmiita tekemään ripeästi päätöksiä ja tarvittavia hankintoja. Täällä on nyt hyvin tilaa, kun enää nuorimmat lapset ovat kotona. Se oli tosi hyvä ja mielenkiintoinen prosessi, jossa käytiin läpi paljon asioita omasta lapsuudesta lähtien. Se on täällä vielä sen verran uusi asia, ettei siihen välttämättä osata ohjata ikäihmisiä. Keikkatyöt ja yrittäjyys onneksi mahdollistavat sen. Käynnistämme toimintaa pikkuhiljaa. Perhehoitoon tuleva lapsi on usein traumatisoitunut ja voi oireilla eri tavoin. Oireilevat lapset ovat tuttuja töidemme kautta. Ikäihmisten perhehoitajat Susanna ja Sampo Latvala, Alajärvi / Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue Perhekodin kaikki paikat eivät ehkä täyty hetkessä milloin sopivia hoidettavia on tarjolla. Lasten omilla vanhemmilla ei ole välttämättä aina voimavaroja tai mahdollisuutta antaa riittävästi huolenpitoa ja rakkautta. Ainakin aluksi pystymme asumaan kerrostalokaksiossa, mutta kolmion etsiminen tulee varmasti eteen jossain vaiheessa. Jos ainakin rouva työllistyisi perhehoidolla, ehkä me molemmatkin myöhemmin. Pelastakaa Lapsilla alkoi oma valmennus vähän myöhemmin, joten valitsimme sen. Toiveena on, että saisimme olla ensisijaisesti pitkäaikainen sijaisperhe 0–3-vuotiaalle tytölle tai sisaruksille. Koemme myös jonkinlaista kutsumusta tarjota hyvää hoivaa ja huolenpitoa ikäihmisille. Kävimme hyvinvointialueen ennakkovalmennuksen, joka päättyi loppukeväästä. Olimme huomanneet töissä lastenpsykiatrialla ja päiväkodissa, että sijaisvanhempia todella tarvitaan. Perhehoito on tosi hieno juttu sellaisille ikäihmisille, jotka sopeutuvat elämään tällä lailla muiden kanssa. Perhehoidossa saa virikkeitä ja mahdollisuuksia osallistua arkisiin puuhiin ihan eri tavalla kuin hoivakodeissa. Se oli kattava ja tiivis paketti, jossa oli paljon keskustelua ja omakohtaisten kokemusten jakamista. Valmennuksen ja muiden perhehoitajien kokemusten perusteella oli selvää, että perhehoito voi lähteä käyntiin aika hitaasti. Ensimmäiset asukkaat voisivat tulla vaikkapa tilapäisjaksoille ja sitten jossain vaiheessa kenties joku asumaan pitkäaikaisesti. Odottelemme mielenkiinnolla, miten homma etenee
#Hyvintekijät #ViGörEttGottJobb Jokaisella lapsella on oikeus perheeseen. Tarvitsemme sijaisvanhemmiksi kaikenlaisia perheitä, jotka haluavat tarjota lapselle sen tärkeimmän – turvallisen kodin, jossa hän saa tuntea olevansa rakastettu ja arvostettu. KAINUUN PERHEHOITAJAT RY reissasi helteisessä Tukholmassa kesäkuun puolivälissä. Meiltä saat kaiken tarvitsemasi tuen perhehoitajan tärkeään tehtävään. Tapahtuman tulot ohjataan lyhentämättöminä perhehoidossa asuvien nuorten stipendirahastoon: kun nuori päättää peruskoulun ja lähettää meille vapaamuotoisen anomuksen, hän saa oikeuden stipendiin. Etsimme sijaisja tukiperheitä VarsinaisSuomessa asuville lapsille ja nuorille. Turvaamme, parannamme, pelastamme – hyvinvointia yhdessä, joka päivä. ETELÄ-POHJANMAAN PERHEHOITAJAT RY:LLÄ oli heinäkuussa Peräseinäjoella Pappilan perhekodin pihapiirissä erityisesti perheille suunnattu kesätapahtuma. Löytyisikö sinun kodistasi paikka tänä vuonna sijoitettavalle lapselle tai nuorelle. Sää suosi meitä, ja saimme nauttia auringosta sekä lämpimästä säästä. Ota yhteyttä sosiaalityöntekijöihimme, niin jutellaan lisää! VARSINAIS-SUOMI JA UUSIMAA • Anu Nukari 044 7768 811 PIRKANMAA JA ETELÄ-POHJANMAA • Ulla Sjöblom 044 7699 394 POHJANMAA JA KESKI-POHJANMAA • Nina Isokoski 050 4632 564 POHJOIS-POHJANMAA JA LAPPI • Salla Alila 044 7484 991 Etsimme sijaisperheitä! HOIVATIE.FI luvn.fi/sijaisperheeksi Sijaisperheeksi Länsi-Uusimaalaiselle lapselle Ota yhteyttä: Satu Smolander, 040 541 4289, satu.smolander@luvn.fi Tarja Ikonen-Hietamäki, 040 563 8739, tarja.ikonen-hietamaki@luvn.fi Emmi-Maaria Mäkilä, 043 826 8540, emmi-maaria.makila@luvn.fi Vuonna 2024 kodin kauttamme löysi yli 60 pitkäaikaisesti sijoitettua lasta. Olipa mukava reissu! Mukana oli perhehoitajien biologisten ja sijoitettujen lasten/nuorten kanssa myös nuorten kavereita. Ota yhteyttä ja kysy lisää: • sote.perhehoito@varha.fi varha.fi. Tapahtumassa oli monenlaista tekemistä: ongintaa, kasvomaalausta, talutusratsastusta, volttipalloa, arvontaa, lelukoiranäyttely, kioskista pientä purtavaa ja makkaranpaistoa
Risteily mahdollisti myös mielenkiintoisia vertaistuellisia keskusteluja. Onko sähköpostiosoitteesi muuttunut. Siellä tuttavuutta retkeläisiin teki myös kuvan degu. POHJOIS-KARJALAN PERHEHOITAJAT RY järjesti kesäkuussa retken Selkien Green care -eläintilalle. 27 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. Muista päivittää se yhdistyksesi jäsensihteerille. YHDISTYSAKTIIVIT WHATSAPPISSA JOKO OLET MUKANA. Helteisestä päivästä huolimatta retkeläisille maistuivat kuumat makkarat. Näin varmistat, että yhdistyksen lähettämät viestit löytävät sinut. Juridisissa kysymyksissä ota yhteyttä joko sähköpostitse tai puhelimitse Perhehoitoliiton asiantuntijoihin sen mukaan, mitä perhehoidon muotoa asiasi koskee. Pääsimme tutustumaan Ratsastusterapia Pauliina Tuomivaaran toimintaan. Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten aktiiveilla on oma ryhmä Whatsappissa. Pauliina pyysi ottamaan kuvan, jossa näkyy kaksi rauhallista, makaavaa hevosta. POHJOIS-KARJALAN PERHEHOITAJAT RY osallistui elokuussa Heinävedellä Valamossa kanavaristeilylle M/S Sergeillä. Tarjolla oli herkullinen lämmin ruoka ja myöhemmin kahvit herkkuineen. Ellet vielä ole mukana, liity ihmeessä nyt! Kysy lisää: Titta Turunen > puh. Sauna lämpeni ja uimareita riitti. Sääkin suosi lukuun ottamatta yhtä rankkasadekuuroa, jota pääsimme kätevästi karkuun kannen alle nauttimaan yhdistyksen tarjoamia naposteltavia. Tilanne oli kuulemma erikoinen, sillä vaikka aitauksessa oli outoja ihmisiä, hevoset olivat silti niin rauhallisia, että panivat maate! PIRKANMAAN PERHEHOITAJAT RY:N kesäpäivään heinäkuussa Kangasalan Vahderpäässä osallistui noin neljäkymmentä henkilöä. Mukana oli parisenkymmentä perhehoitajaa ja -hoidettavaa. PERHEHOITOLIITTO – SINUA VARTEN JÄSENYYS KANNATTAA! JÄRJESTÖSIVUT yhdistykset Perhehoitoliiton jäsenyhdistyksen varsinaisena jäsenenä saat Perhehoito-lehden 4 kertaa vuodessa toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon liittyvää neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota tietoa perhehoitajille hakemistamme Kelan KIILA-kuntoutuksista sekä Maaseudun terveysja lomahuollon tuetuista perhelomista alennusta tietyistä liiton koulutuksista ja tapahtumista osallistua ja vaikuttaa oman alueyhdistyksesi toimintaan. LAINOPILLINEN NEUVONTA PERHEHOITAJIEN LAINOPILLINEN neuvonta tapahtuu Perhehoitoliiton välityksellä. 040 310 1449 KESIVA PERHEHOITAJAT RY:N kesäretki suuntasi heinäkuussa eläinpuisto Ysitien Lemmikkiin. Kiitos osallistuneille! POHJOIS-POHJANMAAN PERHEHOITAJAT RY:LLÄ oli vertaistapaaminen toukokuussa Raahen Pattijoella. Saimme demon eläinavusteisesta työnohjauksesta. Siellä oli eläimiä laidasta laitaan. Ohjelmassa oli Super-Sami, joka veti puoleensa erityisesti pienempiä lapsia perheineen. Osa perhehoitajista tutustui omatoimisesti Valamon luostarin alueeseen. perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot OSOITE AJAN TASALLA. Keli oli helteinen ja iltapäivällä sateinen, mutta onneksi pääohjelma ehti mennä ennen sateita
Koulutukseltani olen nuoriso-ohjaaja ja olen myös jatkoopiskellut sosionomiksi. Erityisesti videopelien pelaamisen olen huomannut olevan nuorten kanssa työskennellessä hyvä harrastus, sillä sen kautta on helppo löytää luottamusta rakentaessa yhteinen puheenaihe. 050 497 0505. Tule mukaan, sinua tarvitaan! www.perhehoitoyksikkopihlaja.fi puh. Odotankin jo kovasti sitä, että pääsen tapaamaan taas vanhoja ja uusia tuttuja! YHTEYSTIEDOT > laura.tiippana@perhehoitoliitto.fi > puh. Laura aloittaa nuorisotyön koordinaattorin sijaisena Olen Laura Tiippana, 33-vuotias tamperelainen. Lisäksi olen ollut vuodesta 2018 asti säännöllisesti mukana leiriohjaajana. Yksi leiri voi vaikutuksellaan antaa positiivisia fiiliksiä nuorten arkeen vielä kuukausia sen jälkeenkin. KIINNOSTUITKO. saumalastensuojelu.fi KODIN KOKOINEN MAHDOLLISUUS Lapset ja nuoret kaipaavat sijaisperheitä, tukiperheitä ja tukihenkilöitä. Samoin minuun on aina tehnyt suuren vaikutuksen se, miten hienosti toiminnassa mukana olevat nuoret ovat osanneet antaa toisilleen tukea, vertaisuutta ja hyväksyntää, mitä he eivät omassa arjessaan välttämättä saa. Olen innoissani mahdollisuudesta työskennellä jälleen Perhehoitoliitolle, sillä sen vaikutus sijaiskotinuorten arkeen on yksinkertaisesti todella merkityksellistä. 040 310 1447 C A R IT A K O R A JO K I Useat lapset kaipaavat tälläkin hetkellä turvallista kotia. Vapaa-aikani kuluu liikunnan, valokuvauksen, ruuanlaiton ja videopelien parissa. Olen aina halunnut tukea nuoria heidän arjessaan, ja sen takia urani onkin keskittynyt nuorisoja lastensuojelupuolelle niin opintojen kuin työn puolesta. Minulle tärkeitä ovat myös ympäristöja ihmisoikeusasiat. Tehtävä on minulle jollain tapaa tuttu, sillä olen toiminut aiemmin Perhehoitoliitolla hanketöissä Tuulikin kollegana, nuorisotyön vertaistuen kehittäjänä. Toivomme, että perheessä on lapselle tilaa ja aikaa. Me tarjoamme valmennuksen ja tukea koko sijaisperheenä toimimisen ajan. Aloitan 10.9.2025 Perhehoitoliitolla nuorisotyön koordinaattorin sijaisuuden Tuulikki Köykän jäädessä äitiysvapaille. Etsimme ihan tavallisia perheitä tukitai sijaisperheiksi. Ota yhteyttä: perhehoito@attendo.fi, p. Sinustako sijaistai tukiperhevanhempi. 041 731 2996 attendo.fi/perhehoito perheet Helsinki 20.9.2025 Tampere 25.10.2025 SEURAAVAT PRIDEVALMENNUKSET: Yhteisellä matkalla – lämpimällä sydämellä ja vankalla ammattitaidolla
28.–30.11.2025 TAMPERE Viikonloppuleiri jo omaan kotiin itsenäistyneille nuorille. Tässä uskallan kuitenkin olla eri mieltä. Ohjaajana olen oppinut hurjasti: Miten käytän ääntäni, jotta saan kaikki kuulolle. Aina ei tarvitse jaksaa, ja jokainen meistä kaipaa ja tarvitsee lepoa. Vaikka toiminnassa ei ole selkeää hierarkiaa, jossa ohjaajat olisivat ”korkeammalla” kuin muut, ohjaajat ovat silti niitä, jotka kertovat, mitä seuraavaksi tapahtuu, tai puuttuvat epäasialliseen käytökseen. Ilmoittautuminen päättyy 24.10.2025. JÄRJESTÖSIVUT Sinut Perhehoito-lehti 3 | 2025 Sinut ry ja Perhehoitoliiton nuorisotyö järjestävät yhteisiä kokemuksia sijaisperheiden nuorille. Ilmoittautuminen on päättynyt. Jos leiristä aloittaminen tuntuu kovalta harppaukselta tai muuten vain haluaisit ensin makustella toimintaa kotoa käsin, suosittelen etistä. 040 310 1447, tuulikki.koykka@perhehoitoliitto.fi Sijainen 10.9.2025 alkaen: Laura Tiippana > puh. Niin paljon uutta opittua, jota aion varmasti hyödyntää omassa työssäni tulevaisuudessa. 23.–25.1.2026 KOKKOLA Viikonloppuleiri. Isoin haaste on oikeasti ottaa ohjaajan rooli ja auktoriteetti. Kysy peruutuspaikkoja Tuulikilta / Lauralta! 9.10.2025 VERKOSSA Matalankynnyksen etis klo 18–20. Leirien ja muiden tapahtumien lisäksi olen ollut vuosien ajan Tilkkutäkki-kehittäjäryhmässä ja johtokunnassa. Olen oppinut kuuntelemaan, antamaan tilaa ja keskustelemaan – myös asioista, jotka eivät lähtökohtaisesti ole omia mielenkiinnon kohteitani. Kun ohjaaja on oma aito itsensä, on nuorenkin helppo toimia samoin. Etiksiä on matalammalla kynnyksellä, ja niihin pääsee mukaan ilman ilmoittautumista. Olen oppinut, että myös ohjaajana oma persoona saa ja ehkä sen pitääkin näkyä sekä kuulua. Olen oppinut, ettei täydellistä ohjaajaa olekaan! Se, että toinen osaa jonkun asian paremmin kuin sinä, EI tee sinusta huonompaa tai arvottomampaa. Olen oppinut aikatauluttamaan ja vilkuilemaan kelloa, jottei varmasti myöhästytä ruokailuista tai hiljaisuudesta. Tätä hankaloittavat toiminnan ulkopuoliset kaverija sisarussuhteet. 27.–29.3.2026 TURUN SEUTU Viikonloppuleiri. LISÄTIEDOT > sinut.fi > Ajankohtaista Nuorisotyön koordinaattori Tuulikki Köykkä > puh. Saattaisi uskoa, että on helppoa vaihtaa leiriläisestä ohjaajaksi, sillä onhan suurin osa nuorista sekä muista ohjaajista tuttuja. Leikkaa tästä tulevat tapahtumat nuorelle talteen ja innosta mukaan! TAPAHTUMAKALENTERI 3.9.2025 VERKOSSA Matalankynnyksen etis klo 18–20. Mitkä pelit ja leikit ovat takuuvarmoja hittejä, mitkä puolestaan vaativat tietynlaista oma-aloitteisuutta nuorilta. Vaikka suoritin harjoitteluni etäyhteydellä, sain liiton porukasta lämpimän, hyväksyvän ja ystävällisen kuvan. Nyt harjoittelun myötä olen päässyt kokeilemaan aivan uutta roolia. Näistä on hyvä ja turvallinen aloittaa! JENNIFER HONKONEN 29 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i. 16.9.2025 VERKOSSA Tuulikin läksiäiset mammalomalle siirtymisen kunniaksi klo 18–20. Itselle jää helposti tunne, että on siellä ”komentelemassa” muita, vaikka todellisuudessa toimin vain juuri niin kuin minua on ohjeistettu tekemään. En ollut aiemmin ollut ohjaajana, joten se jännitti hieman. Aiheena arki. Yleinen fiilis harjoittelusta on ollut mahtava. Toiminta tuo mukanaan vertaistukea, mielekästä tekemistä, uusia tuttuja ja jopa ystäviä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Nuoria kannustaisin ehdottomasti tutustumaan Perhehoitoliiton nuorisotyön ja Sinut ry:n toimintaan ja osallistumaan siihen. Olen oppinut olemaan armollinen muille, mutta myös itselleni. 040?310?1447, laura.tiippana@perhehoitoliitto.fi sinut.fi facebook.com/sinutry Facebook: Nuorisotyö Perhehoitoliitto Instagram: sinutry Instagram: Phl_nuorisotyo Tiktok: sinutry Snapchat: Nuorisotyop19 SOMEKANAVAT NUORILLE! YHTEENKUULUVUUTTA Nuorisotyössä oppii armollisuutta S inut ry on minulle tullut vuosien mittaan hyvinkin tutuksi. 11.9.2025 VERKOSSA Vertaistuellinen etis klo 18–20. 26.–28.9.2025 NOKIA Viikonloppuleiri 13–17-vuotiaille sijaiskotinuorille tai vielä perheen kanssa asuville yli 18-vuotiaille nuorille. Olin vuonna 2018 keskustelupäivällä ja siitä eteenpäin olen osallistunut aktiivisesti toimintaan. Nuorisoja yhteisöohjaajan opintoihini kuuluu työelämään suuntaavia harjoittelujaksoja, joten oli hienoa, kun pääsin Perhehoitoliittoon harjoitteluun
lahjarasiassa. Ymmärrän, miksi sääntöjä tarvitaan. Silti säännöt, ohjeet ja käytännöt ovat kaikille samat. Rintintin Ei yhtä muottia lapsille – eikä perheille LAPSI KATSOI MINUA HÄMMENTYNEENÄ. alk. Lapsi, joka on tullut perheeseen pienenä eikä juuri tunne syntymävanhempiaan, ei koe sosiaalityöntekijää samalla tavalla kuin kouluiässä sijoitettu lapsi, jolla on tavallaan jalka kahdessa kodissa. Työntekijälle piti selittää, että lapsi kutsuu minua äidikseen. TYÖNTEKIJÄLLE PITI SELITTÄÄ, ETTÄ LAPSI KUTSUU MINUA ÄIDIKSEEN. Yksi lapsukaisistamme pelkäsi sossun vierailuja ja päätti jo etukäteen, että hän ei sitten puhu yhtään mitään! Ahdistuneelle lapselle oli vaikea perustella, miksi oli tärkeää jutella tädin kanssa ilman minun läsnäoloani. M e sijaisvanhemmat tiedämme, miten erilaisia me perheet olemme. Heidän perhetilanteensa ja suhteensa syntymävanhempiin vaihtelevat suuresti – osa on tiiviissä yhteydessä, toisilla taas ei ole juuri muistikuvia biologisista vanhemmistaan. Ulkomaanmatkalle ei voi lähteä ilman sosiaalityöntekijän virallista lupaa. Sijoitettu lapsi tarvitsee paljon tukea ja apua kiintymyssuhteen rakentamiseen ja korjaamiseen, mutta monet käytännöt eivät tätä tue. KOLUMNI sattuu ja tapahtuu PerhehoitoPerhehoitokorvakorut! korvakorut! perhehoitoliitto.fi/ kauppa Sterling-hopeaa. Muistan tilanteen, jossa sosiaalityöntekijä kysyi palaverissa lapselta, milloin hän on viimeksi tavannut äitinsä. Osalle lapsia sijaisperhe on heidän ainoa perheensä. Miksi sosiaalityöntekijät saavat kutsua meitä etunimillä, vaikka lapsi kutsuisi meitä äidiksi ja isäksi. 65 euroa 65 euroa + toimituskulut + toimituskulut 30 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025 JÄTÄ PYSYVÄ MUISTIJÄLKI BRÄNDISTÄSI HIILINEUTRAALISTI www.punamusta.com AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta. Korut toimitetaan kauniissa toimitetaan kauniissa lahjarasiassa. Korut Sterling-hopeaa. Pahinta oli, kun lapsi joutui olemaan vierailujen vuoksi poissa koulusta ja selittämään kavereilleen, miksi hän lähtee kotiin kesken päivän. Mutta joskus mietin, miksi kaikki täytyy tehdä niin näkyväksi lapselle. Voisiko joistain asioista sopia aikuisten kesken. Lapsia sijoitetaan perheisiin ihan vauvasta teini-ikäisiin. Mutta mitä miettii lapsi, jonka täytyy näyttää huoneensa ja lelunsa tuiki tuntemattomalle tädille ja keskustella hänen kanssaan ilman omaa tuttua aikuista. alk. Lapsi katsoi minua hämmentyneenä. Oikeaa äitiä lapsi tapasi silloin, kun äiti kykeni tulemaan paikalle, joten kovin vahvaa suhdetta heille ei syntynyt. Miksi hänen pitää osallistua keskusteluihin, jotka alleviivaavat sitä, että hän on sijoitettu. Me aikuiset osaamme navigoida sääntöviidakossa, mutta lapselle kaikkein tärkeintä olisi saada vain olla – turvassa, rakastettuna, ilman leimaa otsassa. Miksi sitten niin usein unohdetaan, että myös sijoitetut lapset ovat erilaisia. Sosiaalityöntekijä haluaa myös aina jutella kaksistaan lapsen kanssa, ja me aikuiset ymmärrämme syyn todella hyvin. Tätä tapahtuu, vaikka lapsi ei olisi koskaan edes nähnyt biologisia vanhempiaan. ”Miksei se työntekijä kysy ensin, milloin mulle sopii tapaaminen”, lapsi ihmetteli. Lapselta täytyy pyytää allekirjoitus kuukausirahaan – olipa hän sitten viisivuotias tai viisitoistavuotias. Meitä on monenlaisia, erilaisilla taustoilla, elämäntilanteilla ja tavoilla olla vanhempia. Toivoisin, että sääntöjä voisi joskus katsoa vähemmän mustavalkoisesti ja että lapsi nähtäisiin ensisijaisesti lapsena – omana itsenään, ei vain sijoitettuna
Seuraathan myös nettisivujamme ja somekanaviamme! JÄSENETU Perhehoit ajille alennuksi a tiettyjen koulutust en ja tapahtum ien hinnoista ! Lisää tietoa tapahtumista perhehoitoliitto.fi /tapahtumat AIHE Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveystoipujat Kaikki Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus 4.–27.11. (verkossa) Ajoissa kotiin -tietoisku: Kuinka sijaisvanhemmaksi tullaan. (Nokia) Lokakuu 2025 Vertaisviikonloppu perhehoitajille 4.–5.10. (Kajaani) Tammikuu 2026 Viikonloppuleiri sijaisperheiden nuorille 23.–25.1. (verkossa) Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus 8.–30.9. (verkossa) Ajoissa kotiin -tietoisku: Arki ikäihmisten perhekodissa 8.9. (verkossa) Viikonloppuleiri sijaisperheiden nuorille 27.–29.3. (verkossa) Ajoissa kotiin -webinaari: Yhteisvanhemmuus lastensuojelun perhehoidossa 17.9. (Jyväskylä) Perhehoitoliiton liittokokous 25.4. (Jyväskylä) Viikonloppuleiri sijaisperheiden nuorille 26.–28.9. (verkossa) Mentorointikoulutus 4.11.2025–15.4.2026 (verkossa & Kouvola) Perhehoitajien vertaisryhmien ohjaajien koulutuspäivä 15.11. (Tampere) Joulukuu 2025 Ikäihmisten perhehoitajien vertaistuki ja verkostopäivät 3.–4.12. (verkossa) Ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulutus 17.–19.9. (verkossa) MUISTATHAN 31 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. (Tampere) Viikonloppuleiri sijaisperheiden nuorille 26.–28.9. (verkossa) Teematuokio: Perhehoitajan verotus 3.9. 10.9. (Jyväskylä) Syyskuu 2025 Webinaari: Tuettu päätöksenteko perhehoitoarjessa 1.9. (Jyväskylä) Marraskuu 2025 Riittävän hyvä sijaisvanhempi sittenkin – Toipumisen polku 1.11.–4.12. (verkossa) Ajoissa kotiin -tietoisku: Sijaisperheenä toimiminen on koko perheen juttu 17.9. Tapahtumakalenteri KENELLE Perhehoitajille Työntekijät Nuorille Lapsille Koko perheelle Kalenteri täydentyy jatkuvasti, ja siihen voi tulla muutoksia. (verkossa) Helmikuu 2026 Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 11.–12.2. (Seinäjoki) Maaliskuu 2026 Parasta perhehoitoa -koulutus 3.–26.3. (Kokkola) Täydennyskoulutus perhehoidon työnohjaajille 30.1.–4.2. (Siuntio) Ikäihmisten ja vammaisten perhehoidon koulutuspäivät 29.–30.10. (Turun seutu) Huhtikuu 2026 Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten yhdistyspäivä 24.4. (verkossa) Ajoissa kotiin -tietoisku: Arki vammaisten ihmisten perhehoidossa 15.9. (verkossa) Salassapito vertaisuuteen perustuvassa tuessa -koulutus 3.–11.11
KOULUTTAJAT sosionomi Outi Rantakylä ja Maria Kuukkanen Perhehoitoliitosta. PAIKKA Omaan tahtiin opiskelua vuorovaikutuksellisella verkko-oppimisalustalla 4.11.2025 alkaen. ja 26.3.2026. klo 12–14 ja ti 30.9. HINTA 740 euroa. alkaen, verkkotapaaminen 4.2. 040 310 1441. 040 310 1443. PAIKKA Verkko-oppimisalusta. PAIKKA Omaan tahtiin opiskelua vuorovaikutuksellisella verkko-oppimisalustalla 3.3. HINTA Maksuton. KOULUTTAJA kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari Perhehoitoliitosta. ILMOITTAUTUMINEN 20.10.2025 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. Verkkotapaamiset to 13.11., to 20.11. Ma 3.11. HINTA 245 euroa. 32 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. Verkkotapaamiset ti 16.9. Pe 30.1. Tarkemmat tiedot osoitteesta perhehoitoliitto.fi /koulutukset JÄRJESTÖSIVUT koulutukset Ma 8.9. Hinta sisältää sähköisen materiaalin sekä vertaismentorointipäivien aamuja iltapäiväkahvin. Vuorovaikutteista itseopiskelua 3.–10.11. alkaen. 040 310 1443. – To 26.3.2026 Parasta perhehoitoa -koulutus Kaikkien perhehoidon muotojen perhehoitajille ja työntekijöille tarkoitetussa koulutuksessa tarkastellaan perhehoitolakia, perhehoidon toimintaohjetta, toimeksiantosopimusta sekä perhehoidon toimijoiden tehtäviä ja vastuita. ja 15.4.2026. – To 27.11.2025 Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus Perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille tarkoitetussa koulutuksessa tarkastellaan lapsen oikeuksien keskeisiä teemoja. HINTA 89 euroa. Verkkotapaamiset 5.11., 26.11. klo 13–15. ILMOITTAUTUMINEN 22.1.2026 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1443. ILMOITTAUTUMINEN 25.2.2026 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. Itseopiskelua omien aikataulujen mukaan 30.1. KOULUTTAJAT perhehoidon asiantuntija Minni Haveri ja toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju Perhehoitoliitosta. Vertaismentorointipäivät Kouvolassa 18.3. HINTA 89 €. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. ILMOITTAUTUMINEN 29.10.2025 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. – Ti 30.9.2025 Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus Koulutus on suunnattu kaikkien perhehoidon muotojen toimijoille, perhehoitajille ja perhehoidon ammattilaisille. ja to 27.11.2025. Verkkotapaamiset 12.3., 19.3. Koulutuksen jälkeen ymmärrät traumakokemusten mekanismeja ja vaikutuksia perhehoidon arjessa. klo 10–15.30. HINTA 89 euroa. Ti 4.11. PAIKKA Omaan tahtiin opiskelua vuorovaikutuksellisella verkko-oppimisalustalla 8.9. Ti 3.3. – Ti 11.11.2025 Salassapito vertaisuuteen perustuvassa tuessa -koulutus Salassapidon kysymyksiin keskittyvä koulutus kaikille perhehoitajille, vertaisasiantuntijoille, vertaisryhmien ohjaajille, mentoreille ja perhehoitajien vertaisuuteen perustuvaa tukea järjestävien organisaatioiden työntekijöille. KOULUTTAJA kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari Perhehoitoliitosta. – Ke 4.2.2026 Työnohjaajien täydennyskoulutus Täydennyskoulutus on tarkoitettu työnohjaajille, jotka haluavat toimia perhehoidon kentällä. ja 10.12.2025. KOULUTTAJAT mentorikouluttaja Tuija AnttilaRaitanen ja Maria Kuukkanen Perhehoitoliitosta. Koulutuksessa perehdytään muun muassa perhehoidon rakenteisiin, lainsäädäntöön ja perhehoitajan tuen kokonaisuuteen. ILMOITTAUTUMINEN 3.9.2025 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. klo 12–14. Verkkotapaaminen ti 11.11. 040 310 1443. ILMOITTAUTUMINEN 28.10.2025 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Merja Lehtiharju, merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi, puh. KOULUTTAJAT kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari ja perhehoidon asiantuntija Minni Haveri Perhehoitoliitosta. PAIKKA Omaan tahtiin opiskelua vuorovaikutuksellisella verkko-oppimisalustalla 4.11. 040 310 1443. klo 12– 14, ti 23.9. alkaen. alkaen. Ti 4.11.2025 – Ke 15.4.2026 Mentorointikoulutus perhehoitajille ja työntekijöille Koulutus antaa perhehoitajille valmiudet toimia perhehoidon mentoreina ja työntekijöille valmiudet koordinoida mentorointitoimintaa
klo 17.30–20 ja to 4.12. 12.00 Lounas 13.00 1. 13.00 Perhehoidossa käytetyt järjestelmät ja hyvät käytännöt. Muut kuin perhehoitajat: 230 € / 2 päivää tai 130 € / yksi päivä (ke) tai 100 € / yksi päivä (to). ILMOITTAUTUMINEN 15.10.2025 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@ perhehoitoliitto.fi, puh. Voimavarat perhehoitajan tehtävässä 2. Toipumisen polku tarjoaa myös konkreettisia välineitä selviytymiseen. 14.00 Kahvitarjoilu. Vammaisten perhehoito: Hyvinvoinnin mittari -työkalu itsearviointiin / Kehitysvammaliitto 14.30 Ajankohtaiset ja tapahtumat perhehoidon kentältä. Ikäihmisten ja vammaisten perhehoidon valtakunnalliset koulutuspäivät Ke 29.10. Hinnat sisältävät ohjelman, ruokailut ja kahvit. 14.30 Päivystyksellinen perhehoito ja perhehoito kotiutuksen tukena 15.30 1. klo 17.30–20, ke 26.11. Hyvinvointialueiden perhehoidon toimintavalmiudet Tauko ennen iltaohjelmaa. Verkkotapaamiset: la 1.11. Ikäihmisten perhehoito: Mitkä tekijät vaikuttavat perhehoidon laatuun. – To 30.10.2025 Jyväskylässä 33 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. Vammaisten perhehoito: Mentalisaation taito tunneja ihmissuhteissa / Kehitysvammaliitto. 18.30 Illallinen, vertaistukea. HINTA 90 euroa. 040 310 1445. Majoituskulut eivät kuulu hintaan. Prosessin aikana tunnustellaan kriisin ja menetyksen tuottamia tunteita ja tarkastellaan omia askeleita kriisistä selviytymiseksi. (muutokset mahdollisia) 9.00 Onnistuneista perhehoidon aloituksista hyötyvät kaikki. 15.00 Kahvitarjoilu. Tunteiden tarkastelun ja ankkuroinnin välineiden avulla voidaan lisätä ymmärrystä sijoituksen katkeamisen aiheuttamia reaktioita kohtaan. 10.00 Avaus ja päivään virittäytyminen. 4.–5.10.2025 (Siuntio) Ikäihmisten perhehoitajien vertaistukija verkostopäivät Lähde virkistäytymään ja vahvistamaan osaamistasi hyvässä seurassa! 3.–4.12.2025 (Kajaani) LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISOHJEET osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat Koulutuspäivät on tarkoitettu perhehoitajille, perhehoidon työntekijöille, ikäihmisten perhehoidon kouluttajille ja muille asiasta kiinnostuneille. klo 9–13, ke 12.11. klo 9–12. Erja Rappe / Ikäinstituutti, Minna Laine / Perhehoitoliitto 2. 2. OHJAAJAT perheterapeutti Tero Jääskeläinen, kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari Perhehoitoliitosta. "Riittävän hyvä sijaisvanhempi sittenkin – Toipumisen polku" on vertaistukeen perustuva ja ammatillisesti ohjattu prosessi toipumisen tueksi sijoituksen katkeamisen jälkeen. 11.00 Hyvän perhehoidon edellytykset – Toiminnallista ja osallistavaa työskentelyä. PAIKKA Jyväskylä, Original Sokos Hotel Alexandra. 040 310 1443. AIKA JA PAIKKA Kokonaisuuteen kuuluu verkkotapaamisia Teams-etäyhteydellä ja omaan tahtiin tehtäviä harjoituksia. 12.00 Lounas. ILMOITTAUTUMINEN 1.10.2025 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Minni Haveri, minni.haveri@ perhehoitoliitto.fi, puh. Tukea sijoituksen katkeamisen kokeneille sijaisvanhemmille Uutuus marras–joulukuussa 2025 Monipuolista vertaistukea ja hyötytietoa perhehoidon arkeen Liiton tapahtumia syksyllä ja talvella 2025 Teematuokio perhehoitajille: Perhehoitajan verotus Asiantuntijat Eija Ylä-Liedenpohja ja Minni Haveri avaavat tärkeimpiä asioita, joita perhehoitajan on hyvä huomioida verotuksessaan. Minna Laine, Hanni Salo / Perhehoitoliitto 10.00 Kahvitarjoilu 10.15 1. HINTA Perhehoitoyhdistyksiin kuuluvat perhehoitajat: 140 € / 2 päivää tai 85 € / yksi päivä (ke) tai 55 € / yksi päivä (to). 10.45 Perhehoidon vaikuttavuuslähettiläät esittäytyvät. Ohjelma ke 29.10. (muutokset mahdollisia) 9.30 Kahvitarjoilu. 3.9.2025 klo 10–12 (verkossa) Sijaisvanhempien vertaisviikonloppu Tapahtuma on tarkoitettu lastensuojelun perhehoitajille, joilla on kokemusta lapsuuden kehityksellisestä traumasta hoidettavien elämässä tai jotka haluavat ymmärtää aiheesta lisää. Ikäihmisten perhehoito: Liikkeestä elämänlaatua, Tanja Kulmala, asiantuntija / Muistiliitto. Ohjelma to 30.10
040 310 1440 TOIMISTO Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä TYÖNTEKIJÄT sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@perhehoitoliitto.fi, ellei toisin mainita Viestintäassistentti Satu Antskog | 044 766 3302 viestinta@perhehoitoliitto.fi Toimistoja taloussihteeri Anne Heiskanen | 040 310 1448 Tiedottaja, Perhehoitolehden toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 Toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 Talousja hallintopäällikkö Amanda Majasaari | 040 310 1444 Toimistosihteeri Maija Tukio | 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen | 040 310 1449 Tapahtumasihteeri, varainhankinnan suunnittelija Suvi Vieremä | 044 766 3301 NEUVONTA JA OHJAUS Kehittämispäällikkö Sanna Kosonen | 040 310 1442 Kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari | 040 310 1443 Perhehoidon asiantuntija Minni Haveri | 040 310 1445 NUORISOTYÖ Nuorisotyön koordinaattori Tuulikki Köykkä | 040 310 1447 sijainen 10.9.2025 alkaen: Laura Tiippana KODISTA KOTIIN -HANKE Hankepäällikkö Minna Laine | 044 766 3311 Hankesuunnittelija Hanni Salo | 044 766 3312 M e ka ikk i ole mm e Pe rhe ho ito liitt o 34. JÄRJESTÖSIVUT koulutukset https://perhehoitoliitto.fi https://perhehoitajaksi.fi https://sinut.fi https://perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot /perhehoitoyhdistykset Yhdistykset Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Olli Rajala | 050 341 5680 olli.rajala@gmail.com https://perhehoitoliitto.fi/ etela-pohjanmaan-perhehoitajat Helsingin psykiatriset perhehoitajat ry Helsingfors psykiatriska familjevårdare Margareta Bergman-Peltonen | 050 593 2824 milla.b.peltonen@gmail.com Hämeen Perhehoitajat ry Hanna Hakala | 050 543 0272 hameen.perhehoitajat@gmail.com https://perhehoitoliitto.fi/ hameen-perhehoitajat Kainuun Perhehoitajat ry Minna Savikko | 044 333 6121 kainuun.perhehoitajatry@gmail.com https://perhehoitoliitto.fi/ kainuun-perhehoitajat Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Ida-Maria Hietaharju | 050 534 4689 iitu.hietaharju@gmail.com https://perhehoitoliitto.fi/ keskipohjanmaa Kesiva Perhehoitajat ry Paula Kuivakangas | kesivaperhehoitajat@gmail.com https://kesiva.fi Lapin Perhehoitajat ry Liisa Niemelä | 040 538 3274 lapinperhehoitajat@gmail.com Pirkanmaan Perhehoitajat ry Sari Kiviranta | 050 348 0938 pirkanmaan.perhehoitajat@gmail.com https://perhehoitoliitto.fi/ pirkanmaan-perhehoitajat Pohjanmaan Perhehoitajat ry – Österbottens Familjevårdare rf Kristian Toikka | 040 545 8312 pohjanmaanperhehoitajatry@gmail.com Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry Taru Tuononen | 050 305 3762 pohjois-karjalan.perhehoitajat@ perhehoitoliitto.fi https://perhehoitoliitto.fi/ pohjois-karjala K U V IT U S IN A M A JA N IE M I Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Marja Lähde | 044 744 1807 ossvry@gmail.com https://perhehoitoliitto.fi/ pohjois-pohjanmaa Pohjois-Savon Perhehoitajat ry Kaisa Söderlund | 050 354 6713 kaisasoderlund@gmail.com https://perhehoitoliitto.fi/ pohjoissavo Päijät-Hämeen Perhehoitajat ry Jari Laukkanen | 0400 948 004 phperhehoitajat@gmail.com https://perhehoitoliitto.fi/ paijat-hameen-perhehoitajat/ Satakunnan Perhehoitajat ry Marjaana Kuljula | 040 7750 257 marjaana.kuljula@outlook.com https://perhehoitoliitto.fi/ satakunnan-perhehoitajat Satakunnan Sijaisvanhemmat ry Minna Grönholm | minna.kiuru@dnainternet.net https://perhehoitoliitto.fi/ satakunnan-sijaisvanhemmat Suomen Perhehoitajat ry Kimmo Hällback | 0400 546 674 kymenlaakson.perhehoitajat@ perhehoitoliitto.fi https://perhehoitoliitto.fi/ suomen-perhehoitajat Suomen Sijaiskotinuoret SINUT ry Tuulikki Köykkä | 040 310 1447 tuulikki.koykka@perhehoitoliitto.fi https://sinut.fi Uudenmaan Perhehoitajat ry Minttu Luttinen | 0400 258 485 uudenmaanperhehoitajatry@ gmail.com https://uudenmaansijaisperheet.fi Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry Heli Vehkavuori | 040 564 9173 sinikka.hirvensalo@perhehoitajat.com https://perhehoitajat.com Varsinais-Suomen Sijaisperheet SILAVA ry Hanna Mäkirinne | 050 5116295 hansu@tintti.net https://perhehoitoliitto.fi/silava Hallitus perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Perhehoitoliiton hallitus sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@perhehoitoliitto.fi PUHEENJOHTAJA Minna Ahokas | 050 359 8514 Suomen Perhehoitajat ry VARAPUHEENJOHTAJA Hannu Haukilahti | 0400 977 373 Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry JÄSENET Minna Koistinen Pohjois-Savon Perhehoitajat ry Merja Laitala Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Minttu Luttinen Uudenmaan Perhehoitajat ry Johanna Pappila Kesiva Perhehoitajat ry Tiina Pyykkö Uudenmaan Perhehoitajat ry Olli Rajala Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Joel Sällälä Suomen Sijaiskotinuoret SINUT ry Kaisa Söderlund Pohjois-Savon Perhehoitajat ry Toimisto perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Avoinna ma–to klo 9–15 toimisto@perhehoitoliitto.fi puh
Perhekoti Sammalkoto Oy Kalarannantie 18 F 49210 Huutjärvi . Nivalan Vanhustenkotiyhdistys ry annalakodit oy Kesälahti www.hoitokotiannala.fi . neuropsykiatrisia ja autisminkirjon piirteitä, kehitysvammaisuutta tai haasteita koulunkäynnissä, käyttäytymisessä tai psyykkisessä voinnissa. TÄMÄN JA MUUT ILMOITUSPAIKAT PERHEHOITOLEHTEEN JA PERHEHOITOLIITON VERKKOSIVUILLE MYY: JAANA KOSKINEN JAANA@ PERHEHOITOLIITTO.FI PUH: 044 766 3304 Mentorointia / työnohjausta – perhehoitajat, sijaisperheet, sosiaalityö – voimavarakeskeinen ja dialoginen työote – Yli 25 vuoden kokemus lastensuojelun sijaishuollosta Susanna Hiltunen p. vuorenholma oy Suonenjoentie 80 72300 Vesanto perhekoti Aurinkokello Ay Hankasalmi www.aurinkokello.com . Lastenja nuortenkoti Toivonniemi Perhepalvelut Viitta Oy . Sijaisperheiden elämää lasten näkökulmasta käsittelevät Keltaisen talon ketut -satukirjat 29,50 euroa + toimituskulut Perhehoidon arjesta ja ilmiöistä kertova, neljästi vuodessa ilmestyvä Perhehoito-lehti kestotilauksena 62 euroa / vuosi d Hyvää Joulua! d Ammatillinen Perhekoti Pikku Varis Oy Siuntio www.pikkuvaris.com . 044 5767 006, merja.isomaa@lakeus.fi, Petäjäsuvannontie 3 D, 91950 TEMMES. Asiakkaamme ovat 7–17-vuotiaita huostaanotettuja, kiireellisesti tai avohuollon tukitoimin sijoitettuja lapsia ja nuoria, joilla on mm. Elämää Myötätuulessa Palvelukoti Jyväskylä www.myotatuulessa.fi . Pihapuron perhekoti Oy Vesanto 0505126442 . Pienkoti Ilona Oy Muurame Onnentupa Oy:n perhekodit Perhekoti Reijantupa Tuusula p. Ostamalla tuotteita tuet Perhehoitoliiton toimintaa! Tilaa netissä perhehoitoliitto.fi/kauppa, sähköpostitse toimisto@ perhehoitoliitto.fi tai puhelimitse 040 310 1440 (ma–to klo 9–15). Tiedustelut: palvelupäällikkö Merja Isomaa, puh. Kropsun Perhekoti Haukipudas www.kropsunperhekoti.com . Iloa & hyötyä arkeen! Katso lisätiedot ja koko valikoima verkosta. 040 542 0277 www.onnentuvanperhekodit.fi Onnentupa 22 uusi viimeisin.indd 1 Onnentupa 22 uusi viimeisin.indd 1 2.5.2023 14.41.20 2.5.2023 14.41.20 Hyvää Joulua! Jyvässeudun perhekodit Oy Jyvässeudun 2023.indd 1 Jyvässeudun 2023.indd 1 1.11.2023 22.36.54 1.11.2023 22.36.54 Joulusivu perhekoti puolikas 2023_converted 1.11..indd 1 Joulusivu perhekoti puolikas 2023_converted 1.11..indd 1 1.11.2023 23.42.34 1.11.2023 23.42.34. 040 753 0682 Perhekoti Ruukintupa Kerava p. Pirkkolan Perhekoti Imatra www.pirkkolanperhekoti.fi . 041 511 5701 s.hiltunen@hotmail.com Mäntyrinteen lastensuojeluyksikkö Tyrnävällä on 7-paikkainen sijaishuollon erityisyksikkö
Me Perhehoitoliitossa huolehdimme, että mahdollisimman moni sijoitettu lapsi ja nuori, vammainen lapsi ja aikuinen, mielenterveystoipuja ja ikäihminen voi saada turvallista perhehoitoa. Perhehoito on inhimillinen hoivan ja huolenpidon muoto. Keräyslupa on voimassa toistaiseksi. tai Mobilepay-sovelluksella numeroon 18371 Mobilepay-sovelluksella numeroon 18371. Lahjoittamalla autat perheitä saamaan vertaistukea, tietoa, koulutusta, ohjausta ja neuvontaa sujuvan perhehoitoarjen tueksi. Lämmin kiitos! Tue perhehoitoperheitä! Tue perhehoitoperheitä! Lahjoita haluamasi summa helposti ja turvallisesti: perhehoitoliitto.fi/lahjoita perhehoitoliitto.fi/lahjoita Poliisihallitus on myöntänyt Perhehoitoliitolle rahankeräysluvan RA/2023/628
SINUT-LEHTI 2025 oikeus yksityisyyteen oikeus tunteisiin oikeus koskema ttomuuteen oikeus itsensä ilmaisuun Teema: Nuoren oikeudet • Tutustu tarkemmin nuoren oikeuksiin sisäsivuilla!•
Lastensuojelun nuoren oikeuksiin kuuluu itsenäistymisen jälkeen sosiaalityöntekijä, jos nuori on jälkihuollossa. Hänellä on velvollisuus auttaa. Nyt aion kertoa tarinan siitä, kuinka itsenäistyin! Täytin 18 vuonna 2023 ja muutin sijaisperheestä asumaan yksin. Jos olet itsenäistymässä lähiaikoina, tsemppiä sinulle! -AADA Myös itsenäistyessä on oikeus saada tukea AADAN TARINA 2 SINUT. Minua autettiin myös asunnon etsimisessä. Hei! Täällä kirjoittelee Aada, 19-vuotias nuori Tampereelta. Sijaisperhe ja sosiaalityöntekijä auttoivat minut alkuun. Sain heti muuttaessani sosiaalityöntekijältä paljon apua muun muassa muuttokustannuksiin ja virallisten asioiden hoitamiseen. Hankimme yhdessä sosiaalityöntekijän ja sijaisvanhempien kanssa minulle muun muassa sähkösopimuksen ja kotivakuutuksen. Osa saattaa muistaa minut vuoden 2023 Sinut-lehdestä, jossa kerroin taustoistani. Jälkihuolto tarkoittaa sosiaalija terveydenhuollon palveluja lapsille ja nuorille, jotka ovat olleet sijoitettuna kodin ulkopuolelle huostaanotettuina tai kiireellisen sijoituksen tukitoimena. Pelko kuitenkin osoittautui ihan turhaksi. Moni asia muuttui, kun muutin asumaan ihan yksin! Tuli lisää velvollisuuksia, kuten laskujen maksaminen, sähkösopimuksen tekeminen ja omasta kodisdista huolehtiminen. Mutta myös paljon vapauksia! Saa päättää itse, mitä ruokaa tekee, koska menee nukkumaan ja milloin näkee kavereita. Aina saa pyytää apua esimerkiksi omalta sosiaalityöntekijältä. Jälkihuoltohan jatkuu 23-vuotiaaksi asti, joten siihen asti sinulla, jälkihuollon nuori, on oikeus sosiaalityöntekijään itsenäistymisen aikana ja jälkeen. Kun olin alaikäinen, pelkäsin, etten saa lainkaan tukea itsenäistymiseen. Minulle tärkein oppi on se, että yksin ei tarvitse pärjätä. Minulle jälkihuolto tarkoittaa rahallista tukea esimerkiksi harrastuskustannuksiin, kuten leirimaksuihin ja matkustuskuluihin
ratsastusta ja keppihevosia. SINUT 3. Tanssista ja keilauksesta saan viikkooni säännöllistä liikuntaa. JASMIN Olen kokeillut monenlaisia harrastuksia, kuten sählyä, jalkapalloa, sulkapalloa, tanssia, uintia uimakoulujen ja itsenäisten uintien parissa, ratsastusta sekä teatteria ja leireillä käymistä. Harrastan itse tällä hetkellä nykytanssia, keilausta sekä satunnaisesti Kannusta nuorta harrastamaan JASMININ TARINA Oikeus omiin kiinnostuksen kohteisiin. Pitkäaikaisimpia harrastuksiani ovat olleet ratsastus ja tanssi. Harrastukset mahdollistavat nuorelle kohtaamispaikan ja turvallisen tavan viettää vapaa-aikaa. Sijaisperheessä minua on kannustettu harrastuksiin antamalla mahdollisuus kokeilla eri lajeja ja valita oma laji. Harrastukset on katsottu yhdessä sijaisperheen vanhempien kanssa ja laitoksessa asuessani ohjaajan kanssa. Harrastuksilla on ollut iso vaikutus elämääni; ne ovat antaneet tilaisuuden ilmaista itseäni ja harjoitella muun muassa sosiaalisia taitoja. Harrastuksista olen saanut kavereita ja tärkeän viikkorutiinin. Tästä ja monesta muusta syystä olisi tärkeää järjestää nuorelle vapaa-aikaan edes yksi mieluinen harrastus. Kannustaminen jatkui myös laitoksessa niin, että minulle annettiin mahdollisuus valita omat mieluiset lajit. Saat tykätä mistä vain. Vapaa-ajallani toimin myös vapaaehtoisena monessa järjestössä. Kiinnostuksen kohteitasi ei saa rajoittaa esimerkiksi sillä perusteella, että “tuo ei sovi sukupuolellesi” tai “eikö tuo nyt ole vähän tyhmää/ lapsellista”. Ne kehittävät samalla ryhmässä toimimisen taitoja. Tästä olen saanut loistavia tilaisuuksia itseni kehittämiseen ja luovan toiminnan toteuttamiseen sekä tärkeiden teemojen esiin tuomiseen. Harrastukset tuovat arkeeni yhteisöllisyyttä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja paljon iloa
Onkin tärkeää muistaa, että oikeuksien toteutumiseen voi vaikuttaa esimerkiksi sijaishuoltopaikka, ikä, oma toiminta ja mahdolliset rajoitustoimenpiteet. Nuori, tunnetko nämä oikeutesi. Oikeus omaan tilaan on tärkeä myös yksityisyyden kannalta. Puhelinnumero kannattaa tallentaa yhteystietoihin, jotta saat tarvittaessa yhteyden mahdollisimman nopeasti. Sinulla on oikeus ilmaista itseäsi pukeutumise lla ja ehostautumisella. 4 SINUT. Jokaisella nuorella on oikeus omaan huoneeseen/tilaan. Sossun kanssa voit puhua mistä vain. Aina ei tarvitse olla “asiaa”. Kukaan ei saa tätä estää. •Jos sossu joutuu jostain asiasta ilmoittamaan eteenpäin, hän on velvollinen perustelemaan sinulle, miksi toimii niin. Häntä sitoo vaitiolovelvollisuus, joten hän ei saa puhua asioistasi eteenpäin, ELLEI sille ole painava syy. Jokaisen nuoren elämäntilanne on yksilöllinen. Oikeus pukeutua, meikata ja laittaa hiuksia. Jotta se voisi tuntua omalta ja kodikkaalta, sitä tulisi saada sisustaa vapaasti. •Sossulle saat viestittää tai soittaa koska vain. Katso lisätietoa oikeusturvakeinoistasi Lastensuojelun käsikirjasta: Qr-koodi Oikeus omaan tilaan. OIKEUDET Olemme keränneet yhdessä nuorten kanssa yhteen tärkeitä oikeuksia. Jos koet, että hän toimii väärin, voit aina kysyä toisen aikuisen mielipidettä tai ottaa yhteyttä sossun esihenkilöön. Nämä ovat vain pintaraapaisu kaikista nuorten oikeuksista, mutta myös velvollisuuksista. Kannustamme kysymään/puhumaan sinulle tutulle ja luotettavalle aikuiselle, jos minkään oikeuden toteutuminen mietityttää. Kukaan ei voi rajoittaa pukeutumista si tai tapaasi meikata tai laittaa hiuksiasi. Yhteydessä voit olla mahdollisista epäkohdista, erilaisista kysymyksistä tai ihan muuten vain. Kirjoittajat: Tilkkutäkki-kehittäjäryhmän nuoret Tallenna sossun numero puhelimeesi •Sinulla on oikeus tavata sosiaalityöntekijäsi myös kahdestaan
Kuka an ei saa rajoit taa tunte itasi tai kerto a, että ne ovat väärä t. Kukaan ei voi pakotta a hakema an esimer kiksi lukioon , ”koska niin kaikki muutki n perhee ssä ovat tehnee t” tai ”koska se antaa paremm an pohjan tulevaisuud elle”. Sinulla on oikeus liikkua, ulkoilla ja käydä kaupassa vapaasti sovittujen rajojen ja kotiintuloaiko jen puitteissa, ellei tätä ole erikseen rajattu virallisella päätöksellä. Sinulta ei saa pimittää tietoa ilman syytä. Oikeus liikkumisen vapauteen. Sinulla on oikeus saada tietää, mitä asiakaskerto mukseen on kirjattu sinusta ja sinulle tapahtuneista asioista – myös vaikeista tai ikävistä asioista. Oikeu s näytt ää tunte esi. Saat valita ihan itse omat valinna isainee t. Aikuisten on hyvä tietää, missä liikut ja kenen kanssa, mutta sinua ei saa paikantaa tahtomattasi muutoin kuin hätätilanteiss a. Sinulla on myös oikeus saada apua rahankäytön harjoitteluun. Saat näytt ää tunte esi, olivat pa ne posit iivisia tai nega tiivisi a. Oikeus koulutu kseen ja oppimi seen. Sinun ei tarvitsisi perustella, miksi tai mihin sitä haluat käyttää. Näillä rahoilla harjoittelet esimerkiksi budjetointia ja säästämistä. Oikeus saada tietoa. Jos haluat tietää sinua kiinnostavasta aiheesta tai vaikkapa omaa lastensuojelu n asiakkuuttas i koskevista asioista, sinulla on oikeus tähän. Oike us riittä vään elint asoo n. Oikeus terveyd enhuolto on ja terveyt een. Näitä ovat esim erkik si puht aat, sopiv at ja ehjät vaatt eet, riittä vä ravin to, turva llinen kasvu ympä ristö ja mahd ollisu us opint oihin . Jokaise lla nuorell a on oikeus ja oppivel vollisuu den myötä myös velvollisuu s opiskel la. Oikeus omaan rahaan. Ne ovat sinun omai suutt asi. Aikuiset ympärilläsi ovat velvollisia huomioimaan sinut ja tarpeesi. Sinul la on oikeu s saad a peru starp eet täyte tyiks i. Sinulla on oikeus käyttää omaa viikko-/ kuukausirahaas i niin kuin haluat. Olet oikeutettu läheisyyteen ja kosketukseen , mikäli itse sitä haluat. Sinun kuuluu päästä lääkärii n ja saada apua mielen terveyd en ongelm iin, kun on tarve. Jokai nen tunne on sallitt u ja ihan yhtä tärke ä kuin muut kin. jatkuu seuraavalle aukeamalle > SINUT 5. Oikeu s omai suud en suoja an. Ansaitset tulla rakastetuksi ja kokea olosi turvalliseksi. Sinulla on myös oikeus monipu oliseen ruokava lioon ja liikunta an. Kuka an ei saa tutkia tavar oitas i tietäm ättäs i eikä ottaa niitä ilman lupaa si tai viralli sta päätö stä. Oikeus huolenpitoon ja suojeluun
Oikeu s lepoo n ja vapa a-aik aan. Sinulla on myös oikeus olla osallistumatta , jos niin haluat. Pitkäaikaisen sijaishuoltopaikan löytyminen alkaa siitä palaverista, kun sosiaalityöntekijä kysyy, millaista sijaisperhettä toivon. Sitten tulee sosiaalityöntekijän kanssa palaveri, jossa hän kysyy pakollisen kysymyksen päätöksenteosta: olenko suostuvainen muuttamaan kyseiseen perheeseen. Minulle suunniteltu pitkäaikainen sijaisperheeni asuisi ”vain” 30 kilometrin päässä koulustani ja muista minulle tärkeistä asioista. < jatkoa edelliseltä aukeamalta 6 SINUT. Sinul la on myös oikeu s vain olla ja levät ä. Jokaisella, siis JOKAISELLA on oikeus tulla kohdelluksi samoin periaattein kuin ketä tahansa muutakin. Omia näkemyksiä kannattaa avata/peruste lla/puhua ääneen, jotta voit saada tukea niille. SAIJAN TARINA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoo sivuillaan, että sekä päätöksenteossa että sijaishuollon toteuttamisessa täytyy kiinnittää erityistä huomioita lapsen mielipiteisiin ja toivomuksiin. Sinul la on oikeu s harra staa vapa a-aja llasi juuri sinul le miele kästä harra stust a, ja tätä tulisi tukea . Aina ei tarvit se jaksa a huhk ia tehde n eri asioi ta tai aktiv iteett ejä. Siinä tilanteessa tuntui, ettei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin yksi vastaus eli kyllä. On mahtavaa, että omalla kohdallani mielipiteitäni on aina kysytty. Tämä tietenkin on ideaali tilanne, ja näin sen kuuluisikin mennä. Todellisuudessa 30 kilometriä ei olisi helpottanut minua millään tavalla, koska linNuoren näkemyksiä tulee kuulla ja ottaa ne vakavasti Oikeus vaikuttaa. Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Yksi tällainen tilanne oli, kun sain pitkäaikaisen sijaishuoltopaikan eräästä perheestä, johon en olisi todellisuudessa halunnut mennä. Ei ole olemassa asiaa, joka tekisi sinusta huonomman kuin kukaan muu, eikä sinua saa kohdella miten vain. En ole kuitenkaan pystynyt vastaamaan rehellisesti kaikkiin kysymyksiin, koska tiedän, mitä siitä olisi seurannut. Saat vaikuttaa omiin asioihisi kokouksissa, joissa käsitellään sinua tai sijaishuoltopa ikkaasi. Joskus asiat eivät kuitenkaan ole näin yksiselitteisiä. Vastaus “kyllä” tuntui pakolliselta siksi, että olin odottanut pitkäaikaista perhettä jo puoli vuotta silloisessa lyhytaikaisessa sijaisperheessä 60 kilometrin päässä koulusta, harrastuksistani ja kavereista ynnä muusta. Minulla oli vain kaksi todellista toivetta: ettei taloudessa olisi lemmikkejä, koska olen niille allerginen, ja ettei minulla olisi niin pitkä koulumatka. Tekstin loppupuolella näette, etteivät nämä toiveeni toteutuneet millään lailla
Sinun mielipidettäsi tulisi kuulla arjen pienissä asioissa, mutta varsinkin isommissa päätöksissä, jotka koskevat sinua. -SAIJA Oikeus tulla kuulluksi. Ilokseni uutta pitkäaikaista sijaisperhettä ei tarvinnutkaan etsiä, kun sain pitkäaikaisen paikan perheestä, jossa olin ollut aiemmin sijoitettuna lyhytaikaisesti. Yksin se, että mielipidettä kysyy, ei riitä päätöksenteossa, koska – kuten esimerkistäni näkyy – vastaus ei välttämättä ole rehellinen. Sinul la on lupa ilmai sta mieli pitee si, kunh an et loukk aa muit a. SINUT 7. Eikä minun tarvinnut enää edes kärsiä 60 kilometriä pitkästä koulumatkasta, kun kouluni vaihtui samalle paikkakunnalle asuinpaikkani kanssa. Edes viaton olkapä älle taputte lu ei ole ok ilman suostu musta . Lisäksi pitkäaikaisperheessä olisivat kaikki mahdolliset eläimet, joille olen allerginen. Se on kaikkein tärkeintä, koska vain hän parhaiten tietää ja tuntee, missä ja miten hänen on hyvä olla. Oike us ilmai sta oma mieli pide. Joten loppu hyvin, kaikki hyvin. Minun piti muuttaa äkillisesti takaisin edelliseen lyhytaikaiseen sijaisperheeseeni allergiakohtauksien vuoksi. Kukaan ei saa koskea sinuun millään tavalla ilman lupaas i. Oikeus koskem attom uuteen . Oikeus tulla kuulluksi koskee myös arkipäivää. Jos halutaan tietää lapsen tai nuoren rehellinen mielipide, asiaan on paneuduttava ja kysyttävä esimerkiksi tarkentavia kysymyksiä, kuten ”miksi näin olisi hyvä?”. Ääni sisälläni sai kuitenkin minut vastaamaan “kyllä”, koska tiedostin, että seuraavan perheen löytämiseen olisi mennyt taas puoli vuotta. Se on pitkä aika, kun elämä tuntuu muutenkin raskaalle pitkän koulumatkan vuoksi. Aikuisen tulee ottaa aika ja kuunnella sinua, jos ja kun sitä tarvitset. Lopulta en kerennyt asua minulle suunnitellussa pitkäaikaisessa sijaisperheessä kuin muutaman viikon. Lapsen tai nuoren mielipiteen kysyminen päätöksiä tehtäessä ei ole vain yksi seikka muiden joukossa. ja-autot kulkisivat entistäkin huonommin sillä seudulla
Nuorten tulee päästä kertomaan ja tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa ja päätöksenteossa. Sekä tietysti kaikki turvalliset kasvuympäristöt (psyykkinen/fyysinen). Mikä on mielestäsi tärkein oikeus, josta nuorten tulisi tietää. Oikeus määrätä omasta kehostaan on yksi tärkeimmistä ja myös oikeus omiin mielipiteisiin. 18v tietysti, mutta tuota nuorempien kohdalla. Niitä pyritään kuulemaan, mutta aina ei ehkä ole sille tilaa tai riittävän luottamuksellista suhdetta, että nuori uskaltaisi mielipiteitään ja toiveitaan esittää, vaikka sitä pyritään tukemaan. Suunnitelman yhteydessä lasten kanssa keskustellaan yhteisistä säännöistä, kasvatuksellisista rajoista, lainsäädännöstä tulevista oikeuksista ja velvollisuuksista. 8 SINUT. Lapsella ja nuorella on myös oikeus olla vanhempansa tai huoltajansa huollettavana. Nuoria kuulemalla saadaan arvokasta tietoa nuorisokulttuurista ja siitä, miten nuoret itse kokevat heitä koskevat asiat. Siinä on vielä kehitettävää! Nuorella on oikeus tietää itseään koskevista asioista ja myös vaikuttaa tehtäviin päätöksiin. Lapsilla / nuorilla ei ole oikeastaan yhtä tai edes kaikille samaa ikää, jonka jälkeen kaiken pitäisi yllättäen aueta. Lasten kanssa käydään läpi myös oikeusturvakeinoja (muutoksenhaku, muistutus, kantelu). Lastensuojeluyksikköön on laadittu laadukkaan laitoshoidon laatukriteerit sekä hyvää kohtelua koskeva suunnitelma. Täysi-ikäisenä saa päättää täysin omista asioistaan. Nuoren äänen ja toiveiden kuuleminen on tosi tärkeää. PERHEHOITAJA LASTENSUOJELULAITOKSEN JOHTAJA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ikätason mukaisesti vähitellen laajemmat oikeudet omista asioista päättämiseen. Nuori voi päättää omista asioistaan iän ja kehitystasonsa mukaisesti. Pelkkä kuuleminen ei kuitenkaan riitä, vaan nuorten täytyy saada tulla kuulluksi. Nuoren ääni ei kuulu tarpeeksi, eikä sitä huomioida riittävästi. Kuinka tärkeänä pidät, että nuoria kuullaan heitä koskevissa päätöksissä. Erittäin tärkeänä. Alaikäisellä ei ole oikeutta päättää kaikista omista asioista, mutta toiveita on tärkeä ottaa huomioon. 01 02 03 G A LL U P -Gallupin tekivät joel ja sade Onko nuorella oikeus päättää kaikista omista asioista. Hyvää kohtelua koskeva suunnitelma on tehty yhdessä lasten kanssa. Omien kokemusten perusteella välillä nuorella on jopa liikaa sananvaltaa, kun sosiaalityöntekijä ei jotenkin uskalla sanoa vastaan. Nuorella on oikeus tulla kuulluksi. Mutta pääsääntöisesti ehkä kuitenkin toisinpäin
Mielestäni kaikista asioista päättämiseen täytyisi olla 18-vuotias. Miten olet itse kertonut oikeuksista nuorelle. Sen pitäisi olla oikeudenmukaista noin 12 vuoden iässä. Oikeus vaikuttaa asioihin ja saada tietää niitä omia asioita, että ei tarvitse jäädä pimentoon oikeastaan mistään. Teini-ikäisenä ei ehkä aina ajattele loogisesti kaikkia asioita. Vasta täysi-ikäisenä, mutta silti he tarvitsevat turvaa ja tukea. SINUT 9. Tosi tärkeää. Missä iässä se olisi oikeudenmukaista. Minulle nuorena on tärkeää, että me tulemme kuulluksi. Tällöin se, että saa kuitenkin vaikuttaa ja saa siihen aikuisen tukea, on ihan riittävä. Kunhan niitä toiveita sitten myös kuunnellaan, eikä sivuuteta. Saavatko nuoret niissä tarpeeksi äänensä kuuluviin. Osa nuorista ei välttämättä tiedä, että heillä on oikeus lukea heistä kirjoitettua asiakastietoa. ITSENÄISTYNYT NUORI Oikeus asiakastietoon. Nuorella on oikeus päättää omista asioistaan. Todella tärkeää, että nuoria kuunnellaan, sillä nämä päätöksethän (sossupalaverit) vaikuttavat lähestulkoon heidän koko elämäänsä. Valitettavasti on tapauksia, joissa nuoren mielipidettä ei ole otettu huomioon. SIJOITETTUNA OLLUT NUORI SIJOITETUN NUOREN BIOLOGINEN ÄITI Tärkeää on ainakin, että nuori tietää tulla puhumaan ja kertomaan kaikesta. Nuorellehan tulee 12-vuotiaana oikeus esimerkiksi osallistua sossupalavereihin ja oikeus vaikuttaa asioihinsa
Perhettä voi olla myös esimerkiksi sijaisäiti, sijaisisä, sijaissisarus, kummi, ohjaaja, kuraattori... Kauempana asuvien läheisten näkeminen oli todella haastavaa. Sijaishuoltopaikan tulisi tätä tukea ja ehdottomasti myös kannustaa yhteydenpitoon. Yhteydenpidon rajoitusta ei määrätä ilman painavia ja selkeitä syitä. Jouduin myös tapaamaan läheisiä, vaikken olisi juuri silloin tahtonut. Toiveeni sivuutettiin silloin. Useasti tapaamisia rajattiin, koska missään ei ollut kirjauksia, kuinka saisin läheisiäni tavata. JENNIFER oikeus perheeseen 10 SINUT. Tuli kaikenlaisia esteitä, miksi en pääse ja miksi pitäisi vielä odottaa. Näin jälkeenpäin harmittaa oma tietämättömyyteni oikeuksistani. Tämä on määritelty YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Näissä tilanteissa olisin toivonut selkeitä ohjeistuksia ja kirjauksia, joissa tapaamisoikeudet lukisivat selkeästi. Nuorella on myös oikeus kieltäytyä tapaamasta tai pitämästä yhteyttä läheisen tai läheisten kanssa. JENNIFERIN TARINA Nuorella on oikeus tavata tai olla tapaamatta perhettään Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus perheeseen. Yhteydenpidosta on aina oikeus kieltäytyä, oli siihen ”syy” tai ei. Tuntui, ettei kukaan halunnut minun näkevän ketään läheisiäni. Nämä rajoitukset tulevat kumminkin ylemmältä taholta, kuten sosiaalityöntekijältä. Oma jaksaminen oli melko huonoa, enkä tuolloin tahtonut nähdä juuri ketään. Perheeseen voi kuulua esimerkiksi äiti, isä, sisko, veli, mummo, vaari, täti, setä... Aina ei jaksa tai huvita, ja sitä täytyy jokaisen kunnioittaa. Kukaan ei voi pakottaa näkemään vaikkapa vanhempaa tai sisarusta vain siitä syystä, että he ovat perheenjäseniä. Soittaminen ja viestittely oli mahdollista lähes aina oman puhelimen vuoksi. Toivon, että viimeistään nyt jokainen tietää omat oikeutensa perhesuhteisiin liittyen. Yhteydenpidosta voi kieltäytyä myös kertaluontoisesti. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa yhteydenpidosta olisi huomattavasti haittaa tai selkeästi vaaraa nuorelle. Se, ettei tahdo kerran tavata, ei tarkoita, että se olisi lopullinen päätös. Oma kokemukseni on, että oikeus perhesuhteisiin toteutui sijaishuollon aikana vaihtelevasti. Kasvokkain näkeminen tuotti välillä suuriakin haasteita. Toisin sanoen, kuka vain nuorelle tärkeä ja läheinen ihminen. Nuori saa olla yhteyksissä läheisiinsä puhelimitse, sähköpostitse, kirjeitse ja kasvokkain. Sijaishuoltopaikka ei saa yksin omalla päätöksellä kieltää tai rajoittaa yhteydenpitoa. Puheissa heitä toki kannustettiin näkemään, mutta kun yritimme sopia aikatauluja, tilanteet jäätyivät. Asuin laitoksessa, jossa oli ajoittain paljon sijaisia, jotka luonnollisesti eivät tunteneet jokaisen nuoren sääntöjä ja käytäntöjä
•Käydään lastensuojelussa nykyistä enemmän arvopohjaista keskustelua: Omaa arvomaailmaa ei tule väkisin syöttää nuorelle, vaan arvoista voidaan käydä keskustelua. •Kohdataan jokainen ennakkoluulottomasti: Ei anneta sen vaikuttaa, millaisen ennakkokäsityksen on saanut papereita lukemalla. Sinulla tulisi olla oikeus harjoittaa omaa uskontoasi ja toimia sen ohjeiden mukaan esimerkiksi ruokavalion, pukeutumise n, mahdollisten paastojen ja rukoushetkien suhteen. SINUT 11. -YATZY Oikeus omaan uskontoon, kulttuuriin ja kieleen. Tämä ei tarkoita vain käytännön seikkoja, vaan myös syvempää ymmärrystä siitä, ettei nuori joudu perheeseen, jonka arvot ja elämänasenne poikkeavat täysin hänen omistaan. Omat kokemukseni ovat osoittaneet sen, kuinka vaikeaa on elää tilanteessa, jossa oma arvomaailma on jatkuvassa ristiriidassa sijaisperheen ja biologisten vanhempien kanssa. •Varmistetaan turvallisuus: Jokaisella on oikeus elää ympäristössä, jossa on fyysisesti ja psyykkisesti turvassa. YATZYN TARINA Jokaisella nuorella tulisi olla oikeus elää omien arvojensa mukaista elämää. Tänäkin päivänä käyn vielä kamppailua itseni kanssa siitä, millainen ihminen olen ja riitänkö tällaisena. •Arvostetaan ja kunnioitetaan: Kuullaan ja arvostetaan nuoria omana itsenään eikä vähätellä esimerkiksi nuoren mielenkiinnon kohteita ja harrastuksia. Vaikka arvomaailmat eivät täysin kohdanneet, sain hyvän kokemuksen siitä, että en joutunut muuttamaan itseäni millään tavalla. Kävin tutustumassa kaikkiin paikkoihin, eikä valinnassa ollut mitään epäselvyyttä. Kun muutin sijaisperheestä perhekotiin, sain itse valita paikan muutamasta eri vaihtoehdosta. Tämä ristiriitatilanne aiheuttaa kuormitusta ja on vaikuttanut pitkällä aikavälillä hyvinvointiin erittäin paljon. Perhekodissa asuminen oli myös merkityksellistä siitä näkökulmasta, että siellä oli monia eri työntekijöitä ja nuoria eri lähtökohdista. Se osoittautui erittäin hyväksi asiaksi. Tämä mahdollisti oppimisen eri arvoista ja kulttuureista sekä laajensi omaa arvomaailmaani ja näkemystäni eri asioista. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun nuori sijoitetaan kodin ulkopuolelle. Kukaan ei voi rajoittaa sinua olemasta sinä. Omat arvoni hyväksyttiin ja tarpeitani kunnioitettiin. Sijaishuollossa ja sijaishuoltopaikkaa etsiessä on olennaista huomioida nuoren tausta: kulttuuri, kieli, uskonto, elämäntilanne ja nuoren henkilökohtaiset tarpeet. Ennakkoluuloton ja kunnioittava kohtaaminen luo pohjan nuoren hyvinvoinnille ja identiteetin rakentumiselle. Kieli ja kulttuuri ovat iso osa sitä, eikä niitä tulisi viedä pois sinulta. •Turvataan osallisuus: Taataan nuorelle mahdollisuus osallistua itseään koskeviin päätöksiin ja ilmaista turvallisesti oma mielipiteensä. Nuoren arvoja pitää kunnioittaa Miten sijaishuoltopaikka voisi varmistaa, että nuori saa toteuttaa itseään ja omia arvojaan
TÄMÄN LEHDEN SINU(I)LLE TEKIVÄT: Aada, Ilo, Jasmin, Jennifer, Joel, Sade, Saija, Skye, Sofia ja Yatzy Toimitus: Olli Koikkalainen & Tuulikki Köykkä / Perhehoitoliitto ry Kuvat: Jasmin, Skye, Tuulikki & Adobe Stock Taitto: Reetta Kankainen Painopaikka: PunaMusta Oy Julkaisija: Sinut ry / Perhehoitoliitto ry Yhteystiedot: Nuorisotyön koordinaattori Tuulikki Köykkä, tuulikki.koykka@perhehoitoliitto.fi www.sinut.fi @sinutry @sinutry @phl_nuorisotyo @nuorisotyö perhehoitoliitto @nuorisotyop19