teema Iloa perhehoidossa Jaana ja Mikael tarjoavat arjen turvaa 03 2025 PERHEHOITAJAKSI Jokaisen polku on yksilöllinen AJOISSA KOTIIN Mikko Vaismaa uskoo perhehoitoon
044 291 5012 hsp.palvelu@gmail.com * KIITOS! Tukesi on meille tärkeä. Kirjanpito Kirsi Oy Pisteenkaari 5 Nummela * Klaukkalan Ajoneuvokatsastus Oy www.klaukkalanajoneuvokatsastus.fi * Koneurakointi Petri Villberg Ky * Kotomo Oy Majoitusta Kainuun sydämessä Paltamossa www.kotomo.fi * Kukkakauppa Memorosa Oy Heinola * Kuljetusliike JE-Kone Ky * Kuntoaura Oy www.opintola.com * Hämeen Laatumuutot Oy www.laatumuutot.fi * Insinööritoimisto Ekomaa Oy www.ekomaa.fi * Iloaskel.fi Laadukkaat paljasjalkakengät koko perheelle * JJ Huhtala Tmi Ylihärmä * JT-Sähkö Lieto * Järviseudun Sanomat www.jarviseudunsanomat.fi * KampIT Oy * Kannonkosken apteekki Toritie 1 b Kannonkoski * A ja T Myyry Oy * Ammatillinen perhekoti Pikku Varis Oy Sijaishuolto Siuntio * Dieffenbacher Panelboard Oy Wipaktie 1 Lahti p. Kristiinankaupungin apteekki Kauppatori 3 Kristiinankaupunki Puh. 010 572 9000 www.dieffenbacher.com * Euromaski Oy * Fastighetsservice och begravningsbyrå Strandvall * Helge Martikainen * Hinaus ja Tuuppaus * HSP-Putkitustekniikka Oy p. 06 221 1007 * Lapin Metsäpalvelut Oy * Lapin Timanttisahaus Oy * Lappituote Oy * Lounaskahvila Muru 2.0 Keskusraitti 4 Rajamäki puh. 050 3361 776 * Metsäurakointi Lassi Heikkilä Laitila * Metsäurakointi Jääskeläinen Matti * Moto Pro Oy *
0400 894 636 * Ryhmäkoti TuposVilla Oy * Neorem Magnets Oy * Net Works Company Finland Oy * NR-Urakointi Oy Puh. 040 553 0977 * Töölön apteekki Kampinkuja 2 Helsinki * Urakointi J. 0400 937 404 * TULE MUKAAN! Yhdessä paremman kalastuksen puolesta Suomen vapaa-ajankalastajat www.vapaa-ajankalastaja.fi * Työnohjaus www.muutosmatkaoy.fi * Työnohjaaja Salla Tavio www.tavioservices.fi * Tärpäntikkeli Oy Katariina Kari-Viikeri Ähtärinranta puh. Ylihärsilä * Urakoitsija Kari Mynttinen * Uusiotek Electric Oy www.uusiotek.fi * Varkauden Puu Oy *. KII TO S! Sacometal Oy Pirkkala www.sacometal.fi * Saritrans Oy Kuljetusliike * Selkosanat Oy www.selkosanat.fi Puheterapiaa ja selkokieltä Espoo * Sisämaan Sähköpalvelu www.sisamaansahkopalvelu.fi * Soppatykki Riihimäki Hyvää syksyä! * Sähköpalvelu Keskitalo Ky * Tactical design and testing services Oy * Talohoito Sarkkinen Oy Jakokunnantie 24 Helsinki * Purtiflora www.purtiflora.fi * Putkityö Mänkärlä Oy * Rakennuspalvelu ja kiinteistönhuolto H. Sipilä * Ratkaisukeskeinen työnohjaaja (STO) Nina Saastamoinen saasnina@gmail.com puh. Kolehmainen * Rakennustoimisto A. 044 519 6907 * Pohjois-Karjalan Lvi-Piste * Pro Persona Oy * Psykoterapiakeskus Via Työnohjaus ja terapiapalveluita Porissa ja Raumalla www.psykoterapiakeskusvia.fi * Tekma-Isännöinti Kuopio * Tiori-Kuljetus Oy puh. 040 556 7593 * Resta Masa Oy www.restamasa.fi * RKS-Huolto Oy Kiinteistöhuolto Tervakoski puh. 0400 254 500 * Oiva-Pelti Oy Turku * Perhekoti Pienet Askeleet Oy koti@perhekotipienetaskeleet.fi puh
Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä. Tiina Lehto-Lunden, Kaisa Malinen ja Anu Lehtosaari https://perhehoitoliitto.fi/blogi POIMINTOJA VERKOSTA FACEBOOK Perhehoitoliitto ry Sinut ry Ikäihmisten perhehoito Perhehoitoliitto Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Ajoissa kotiin -kampanja INSTAGRAM @perhehoitoliittory @sinutry @Phl_nuorisotyö O L L I K O IK K A L A IN E N teema PERHEHOITOLIITTO.FI OLLI KOIKKALAINEN Perhehoitoliitto osallistui toukokuussa Tampereella järjestettyyn Rollaattorimarssiin, jolla muistutettiin oikeudesta arvokkaaseen vanhuuteen. Sisällys Kirsi Manninen ja Miitta Takaniemi odottavat innolla sijaisvanhemmuuden alkua 22 03 2025 18 MIITTA TAKANIEMI. Aikuisilla on vastuu lapsen hyvinvoinnista, ja heidän tulee suojella lasta omilta ristiriidoiltaan. Löydät jäsenedut täältä AIHEALUEET Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveystoipujat Kaikki Etsi oma yhteisösi ja kanavasi ja seuraa! Myös nuorilla omat kanavat! SOME Lasten perhehoito on yhteisvanhemmuutta Toimivassa perhesysteemissä rajat ovat selkeitä mutta joustavia. ALUKSI 6 Pääkirjoitus 7 Rautalangasta 8 Lyhyet 11 Meillä kylässä ARTIKKELIT Iloa perhehoidossa 12 Turvallinen hyppy tuntemattomaan KANNESSA 18 Oman kodin jälkeen toiseksi paras paikka 22 Odottavan aika voi olla pitkä JÄRJESTÖSIVUT 26 Yhdistykset 29 Sinut 30 Sattuu ja tapahtuu 31 Tapahtumakalenteri 32 Koulutukset RAUTALANGASTA Tällainen on matka perhehoitajaksi 7 Ajoissa kotiin -kampanjan suojelija, koomikko Mikko Vaismaa (vas.) tutustui ikäihmisten perhehoitoon perhehoitaja Cherine Fakhrin luona
Ota yhteyttä Perhehoitoliiton toimistoon! Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. KIITOS! Perhehoitaja Sara Helenius (vas.) on saanut paljon hyviä käytännön vinkkejä perhehoitotaipaleensa alkupäähän mentoriltaan Jaana Rantalalta. Haluatko muuttaa tilaustasi. 2 22.4. Ilmoitusmyynti Suomen Kansanterveysyhdistys SKTY ry | 044 766 3304 | jaana@perhehoitoliitto.fi Ulkoasu | Taitto Maikki Rantala | Olli Koikkalainen Paino PunaMusta Oy Kansi Kuvaaja | Susanna Kekkonen Perhehoitaja Jaana Rantala ja hänen poikansa Mikael kuvattuna Kumpulan maauimalassa Helsingissä Menikö lehti väärään osoitteeseen. 26.2. 3.9. S U S A N N A K E K K O N E N AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta https://perhehoitoliitto.fi PERHEHOITAJUUTTA harkitsevan tietopankki https://perhehoitajaksi.fi NUORISOTOIMINNASSA tapahtuu https://sinut.fi Paljon tietoa Perhehoitoliiton toiminnasta LÖYDÄT MEIDÄT TILAA LIITON UUTISKIRJE perhehoitoliitto.fi/ uutiskirje YHTEYSTIEDOT JA PAIKALLISYHDISTYKSET perhehoitoliitto.fi > Yhteystiedot > Perhehoitoyhdistykset USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET perhehoitoliitto.fi/ukk 12. Mentorointi on perhehoidon tukimuoto, jossa kokenut perhehoitaja tukee kollegaansa tavoitteellisesti. 3 4.8. vuosikerta ISSN 0781-5298 (painettu) ISSN 2669-8374 (verkkojulkaisu) Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä puhelin 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Päätoimittaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi Toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Jari Ketola | Merja Laitala | Tiina Rintala-Siira Joel Sällälä | Anne-Maria Takkula Merja Lehtiharju | Olli Koikkalainen Lehden aikataulu vuonna 2025 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1 27.1. 4 27.10. 21.5. 41. alv 10 % | Kestotilaus 62 € Vuosikerta (4 numeroa) 75 € | 6 kk määräaikaistilaus (2 numeroa) 55 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia. Tilaushinnat | sis. 26.11
Askel kerrallaan ja yhdessä tekemällä vahvistamme perhehoidon asemaa! Diskussionen om psykisk ohälsa hos barn och unga har gjort att också arbetet inom barnskyddet fått synlighet och särskilt de utmaningar som gäller arrangerande av vård utom hemmet. Allt som allt strävar man till att stöda familjevården och styrka familjevårdarens verksamhetsförutsättningar. Vaikeasti oireilevilta ja rikoksia tehneiltä lapsilta puuttuu heidän haasteisiinsa vastaavia sijaishuoltopaikkoja, ja samaan aikaan perhehoidon osuus on Suomessa muita Pohjoismaita huomattavasti alempana. Detta skulle ge familjevårdaren rätt till ett arvode för uppsägningstiden och dessutom en summa som motsvarar en månads vårdarvode i sådana situationer där familjevården upphört av orsaker som familjevårdaren inte kunnat påverka och ingen ny placering skett under uppsägningstiden. Kanske det just är därför flera reformer planeras inom familjevården, eftersom familjevård behövs just nu och under de kommande åren. Det är extremt viktigt att vi familjevårdare som känner till familjevårdsvardagen orkar informera beslutsfattarna om familjevårdsvardagen. Med reformen av barnskyddslagen vill man stärka familjevårdarens befogenheter i praktisk fostran. Pirstaleinen sijaishuollon toteuttamisen tapa on osaltaan aiheuttanut kustannusten merkittävän nousun. Esitys perustuu oletukseen, että perhehoitaja on oikeutettu kahden kuukauden irtisanomisajan palkkioon. För barn som har allvarliga problem och som begått brott finns det inte vårdplatser utom hemmet som kan hantera dessa utmaningar, samtidigt som familjevårdens andel i Finland är mycket lägre än i de andra nordiska länderna. Toisena uudistuksena hallitus on esittänyt niin sanottua kolmen kuukauden takuupalkkiota. Kaikkiaan perhehoitoa pyritään tukemaan ja perhehoitajana toimimisen edellytyksiä vahvistamaan. garantiarvode på tre månader. Reformen gör barnen jämställda i familjevårdshemmet och stärker även vuxenstyrd vård i utmanande fostringssituationer i familjevårdsvardagen. Så är dock ofta icke fallet, utan det finns begränsningar i uppdragsavtalet eller verksamhetsdirektivet för betalning av arvode för uppsägningstiden. Detta splittrade sätt att arrangera vård utom hemmet har å sin sida orsakat betydligt högre kostnader. Ehkäpä juuri näistä syistä perhehoitoon kaavaillaan useita uudistuksia, sillä perhehoitoa tarvitaan nyt ja tulevina vuosina. Perhehoito on erityinen hoivan, huolenpidon ja kasvatuksen muoto niin sisällöltään kuin toimintaa ohjaavalta lainsäädännöltäänkin. ON ERITYISEN TÄRKEÄÄ, ETTÄ ME PERHEHOIDON ARKEA TUNTEVAT PERHEHOITAJAT JAKSAMME JAKAA TIETOA PERHEHOIDON ARJESTA. Perhehoidon asema vahvistuu askel kerrallaan Familjevårdens ställning stärks stegvis P ää ki rj oi tu s Le da re ALUKSI Ö V E R S Ä T T N IN G B IR G IT T A K Ö N Ö N E N K U V A /F O T O H E ID I N O P O N E N Keskustelu lasten ja nuorten pahoinvoinnista on nostanut esiin myös lastensuojelun toiminnan ja etenkin sijaishuollon järjestämisen haasteet. Sen myötä perhehoitajalla olisi oikeus saada irtisanomisajan palkkion lisäksi yhden kuukauden hoitopalkkiota vastaava summa tilanteissa, joissa perhehoito on päättynyt ennakoimattomasti perhehoitajasta riippumattomasta syystä eikä uusi sijoitus ala irtisanomisajan kuluessa. Usein näin ei kuitenkaan ole, vaan toimeksiantosopimuksessa tai toimintaohjeessa on irtisanomisajan palkkion maksuun liittyviä rajauksia. Familjevården är en speciell form för vård, omsorg och fostran, både innehållsmässigt och enligt den lagstiftning som styr verksamheten. Hyvinvointialueita kannustetaan lisäämään omaa tuotantoaan ja vähentämään ostopalveluja. Uudistus tasapuolistaa perhekodin lasten asemaa ja vahvistaa myös haastavien kasvatustilanteiden aikuislähtöistä hoitamista perhehoidon arjessa. Påverkan är alltid långsiktig. Vaikuttaminen on aina pitkäjänteistä. För att förbättra familjevårdarnas ekonomiska trygghet är under beredning att ge familjevårdare möjlighet till inkomstrelaterad dagpenning i situationer där familjevårdarskapet helt upphör. En annan reform som regeringen har lagt fram är ett s.k. On erityisen tärkeää, että me perhehoidon arkea tuntevat perhehoitajat jaksamme jakaa tietoa perhehoidon arjesta myös päättäjille. Minna Ahokas puheenjohtaja ordförande 6 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. Med ett steg i taget och genom gemensamt arbete stärker vi familjevårdens ställning. Lastensuojelulain uudistuksella halutaan vahvistaa perhehoitajan toimivaltaa kasvatuksellisten käytäntöjen osalta. Perhehoitajien taloudellisen turvan parantamiseen on valmistelussa perhehoitajan mahdollisuus saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tilanteissa, joissa perhehoitajuus päättyy kokonaan. Välfärdsområdena sporras att öka sin egen produktion och minska på köpta tjänster. Propositionen grundar sig på förmodan om att familjevårdaren har rätt till två månaders arvode under uppsägningstiden
ALUKSI rautalangasta 7 PIIRROS JONNA MARKKULA w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i
T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N Takuupalkkion valmistelu etenee, mutta lakiesitys on puutteellinen Petteri Orpon (kok.) hallitus valmistelee lakimuutosta, jonka on tarkoitus helpottaa toimeksiantosuhteisten perhehoitajien toimeentuloa perhehoidon päättyessä ennakoimattomasti. Perhehoitoliiton mukaan ylimääräisen korvauksen piiriin tulisi ottaa pitkäaikaisen perhehoidon lisäksi myös kaikkien muiden perhehoidon muotojen perhehoitajat. Hallituksen on tarkoitus tuoda lakimuutosesitys eduskuntaan syysistuntokauden aikana ja saada varsinainen muutos voimaan 1.1.2026. Lakiesityksen mukaan pois ottamisen tulisi tapahtua kasvatuksellisena keinona, eli perhehoitaja ei saisi käyttää siihen voimakeinoja, kuten kiinnipitämistä. VERKOSSA > sinut.fi > Tarinoita > Sinut-lehti Mihin kaikkeen sijaishuollossa olevilla nuorilla on oikeus. Näin ollen Perhehoitoliitto esittää lakiesitykseen useita lisäyksiä ja tarkennuksia. Oikeus ylimääräiseen korvaukseen koskisi vain niitä perhehoitajia, jotka tarjoavat pitkäaikaista perhehoitoa joko ympäritai osavuorokautisesti. Lehden teemana on nuorten oikeudet. TOIMEENTULO Tämän Perhehoito-lehden välistä löytyy jälleen sijaiskotinuorten tekemä Sinut-lehti. Jos laki turvaisi ylimääräisen korvauksen vain osalle, perhehoitajat ajautuisivat keskenään eriarvoiseen asemaan, Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju muistuttaa. Myös lakiesityksen termistöön tarvitaan monia täsmennyksiä. Lehti on luettavissa maksutta myös Sinujen verkkosivuilla. Liiton mukaan perhehoitolakiin nyt esitetyt muutokset ovat kuitenkin monilta osin epätarkkoja ja puutteellisia, niiden vaikutukset olisivat vähäisiä ja ne voisivat myös johtaa perhehoitajien eriarvoiseen kohteluun. Lakimuutoksen esitysluonnoksen mukaan perhehoitolakia muutettaisiin niin, että jatkossa hyvinvointialueen olisi maksettava osalle perhehoitajista irtisanomisajan hoitopalkkioiden lisäksi ylimääräinen korvaus, joka vastaisi yhden kuukauden hoitopalkkion määrää. Vastaavaa korvausta eivät saisi esimerkiksi perhehoitajat, joiden toteuttama perhehoito on lyhytaikaista, satunnaista, kiertävää tai omaishoitolain nojalla järjestettyä. LAKIMUUTOS VOI UHATA PERHEHOIDON JATKUVUUTTA PERHEHOITOLIITTO ON HUOLISSAAN vammaispalvelulain soveltamiseen esitetystä merkittävästä rajauksesta. Lisäksi perhehoitajan tulisi ilmoittaa aineiden tai esineiden haltuunotosta välittömästi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, jonka vastuulla olisi tehdä haltuunottoa koskeva päätös. Jutuissa nuoret pohtivat, mitä kaikkea heidän oikeuksiinsa kuuluu ja toteutuvatko oikeudet käytännössä heidän elämässään. Perhehoitoliitto huomauttaa, että perhehoitajien taloudellinen turva perhehoidon päättyessä ennakoimattomasti paranisi olennaisesti muuttamalla perhehoitolakia esimerkiksi siten, että toimeksiantosopimuksen irtisanomisaika pidennettäisiin nykyisestä kahdesta kuukaudesta kolmeen ja laista poistettaisiin mahdollisuus sopia irtisanomisaika tätä lyhyemmäksi. Hallituksen on tarkoitus tuoda lakimuutosesitys eduskuntaan loppuvuoden aikana ja saada muutos voimaan ensi vuoden alussa. Hallitus julkaisi kesällä esitysluonnoksen tästä niin sanottua perhehoitajien takuupalkkiota koskevasta lakimuutoksesta. Hyvinvointialueen velvollisuus maksaa perhehoitajille yhden kuukauden takuupalkkiota astuisi voimaan vain siinä tapauksessa, että perhehoito on päättynyt ennakoimattomasti ja perhehoitajasta itsestään riippumattomasta syystä eikä perhehoitajan kotiin sijoiteta uutta hoidettavaa toimeksiantosopimuksen irtisanomisaikana. – Ennakoimattomia päättymisiä tapahtuu kaikissa perhehoidon muodoissa, ja useimmat perhehoitajat ovat sitoutuneet tehtäväänsä pitkäaikaisesti. Perhehoitoliitto ja yli 40 muuta tahoa jättivät luonnoksesta oman lausuntonsa. Uuden, elämänvaiheita koskevasta säännöksen perusteella ihminen, joka on saanut aiemmin vammaispalvelulain mukaisia palveluja, voitaisiin rajat niiden ulkopuolelle myöhemmällä iällä, jos hänen avun ja tuen tarpeensa katsotaan uudessa elämänvaiheessa liittyvän hänen ikäänsä eikä enää vammaan tai sairauteen. 8 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. Perhehoitoliitto on tyytyväinen, että valtiovalta on vihdoin havahtunut perhehoitajien sosiaaliturvan isoon aukkokohtaan, joka koskee nimenomaan toimeentuloa perhehoidon päättyessä ennakoimattomasti. Luonnoksesta ei käy esimerkiksi ilmi, mitä tarkalleen tarkoitetaan perhehoitajasta riippumattomalla syyllä tai pitkäaikaisella toimeksiantosopimuksella. – Kaikkein järkevintä olisi uudistaa perhehoitolakia tässä samalla kokonaisvaltaisesti vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita, Lehtiharju sanoo. ALUKSI lyhyet ESITYS: PERHEHOITAJAN OTETTAVA PÄIHTEET POIS ALAIKÄISELTÄ PERHEHOITOLIITTO KANNATTAA lastensuojelulakiin esitettyä muutosta, joka toisi perhehoitajille velvollisuuden ottaa alle 18-vuotiaalta perhehoidettavaltaan pois vaaralliset esineet ja aineet, kuten alkoholin ja muut alaikäisiltä kielletyt päihteet. Perhehoitoliiton mukana vammaispalvelulain soveltamisrajaus voisi toteutuessaan vaarantaa YK:n vammaissopimuksen mukaisten oikeuksien toteutumista ja esimerkiksi kehitysvammaisten ihmisten perhehoidon jatkuvuutta
Olen onnellinen siitä, että olen voinut auttaa. Lisäksi päätöksessä todetaan, että yksittäistapauksissa voi olla perusteltua, että lastensuojeluviranomaisen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi sosiaalija terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (”asiakastietolaki”) 64 §:n 1 mom soveltaminen voi tulla sovellettavaksi. Hoitopäiviä ikäihmisten perhekodeissa kertyi vuonna 2024 runsaat 191?000. Kiteeläinen ikäihmisten perhehoitaja Kari Kosonen, Kotiliesi, 7.8.2025 Oikeasti näki, että tykkäätte minusta ja rakastatte minua. Voiko tätä ratkaisua soveltaa aikuisten perhehoidossa. KYSYMYS Itä-Suomen hallinto-oikeus arvioi ratkaisussaan 539/2025, että lastensuojelun poliisiviranomaiselta pyytämät tiedot perhehoitajaksi ryhtyvää koskien olivat välttämättömiä lasten huostaanoton ja sijaishuollon toteuttamiseksi ja järjestämiseksi. Päätöksessä kuitenkin kumottiin väite, että lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain 5 §:n mukainen velvollisuus pyytää perhehoitajaksi ryhtyvältä rikostaustaote sulkisi pois muualla säädetyn sosiaaliviranomaisen tiedonsaantioikeuden. Sitten se tulee. Tämä on vähän kuin raskaus. Ratkaisua ei siis niiltä osin voida pitää muiden palveluiden tai asiakkaiden osalta suoraan sovellettavana. Sen tarkka määrä ei ole tiedossa. Siten asiakastietolain mukaisesti voi olla yksittäistapauksissa oikeus saada sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä sosiaaliviranomaisen lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Se toi tunnetta, että voi itsekin ottaa omaksi ja rakastaa. Suuren osa lapsuuttaan sijaishuollossa asunut Timo, Kaleva 4.5.2025 vammaispalveluiden asiakasta perhehoidossa perhekodeissa 31.12.2024 731 SANOT T UA Perhehoitoliitto ja Pesäpuu ry järjestävät Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät jälleen 11.–12.2.2026 Seinäjoella. Luvuissa on mukana vain perhekodeissa annettava perhehoito. Jos olisimme saaneet jo pienenä jäädä yhteen sijaisperheeseen, se kaikki ei ehkä olisi vaikuttanut niin pahasti mielenterveyteeni. Ilmoittautuminen ja esittelypöytien varaus ovat hyvässä vauhdissa. Kasvua vuoteen 2023 oli noin kaksi prosenttia. THL laski edellisessä kartoituksessaan, että vuonna 2021 kiertävän perhehoidon asiakkaina oli yli 1?100 ikäihmistä. Sijaisperheessä kasvanut Veronica perhehoitajistaan Saara ja Esa Niskalasta, Kaleva 11.5.2025 Tämä on antanut minulle valtavan paljon ja avartanut näkemään asioita ruohonjuuritasolla – miten vaikeaa joillain vanhemmilla voi olla vammaisten lasten kanssa. Varmistathan paikkasi ajoissa! LISÄTIEDOT > https://perhehoitoliitto.fi/perhehoidon-paivat Lähde: Sotkanet / THL (2025) asiantuntija vastaa Tällä palstalla eri asiantuntijat vastaavat perhehoitoa koskeviin kysymyksiin. IKÄIHMISET 9 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. PERHEHOIDOSTA Teemme yhdessä kaikkia kodin askareita. Se on noin 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, jolloin määrä oli 1?917. Helsinkiläinen perhehoitaja Suvi Vallarén, Helsingin Uutiset 10.5.2025 Toivoisin, ettei monen lapsen tai nuoren tarvitsisi kulkea sijaisperheestä toiseen, kuten minä ja sisko jouduimme. Useat hyvinvointialueet tarjoavat lisäksi kiertävää perhehoitoa ikäihmisten omiin koteihin. Lasta odotetaan ja odotetaan. –?Siihen on tarkoitus saada ensimmäistä kertaa mukaan myös omaishoidon vapaina myönnetty perhehoito, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Sanna Kosonen iloitsee. Pyykkäämme, siivoamme, pesemme autoa, käymme kaupassa, kannamme polttopuita, teemme pieniä kodin remonttihommia ja tietysti ulkoilemme ja seuruste lemme. Päätöksessä myös todetaan, että asiakastietolain 64 §:n 1 mom sanamuoto (”Sosiaalihuollon viranomaisella on oikeus saada sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset---”) mahdollistaa sen, että säännöksen tarkoittamissa tilanteissa tiedot voivat koskea muutakin henkilöä kuin asiakasta itseään. Sosiaalityöntekijä VASTAUS Päätöksen mukaan lastensuojelun pyytämät tiedot olivat olleet välttämättömiä kyseisten lasten huostaanoton ja sijaishuollon järjestämiseksi. Hämeenlinnalainen perhehoitaja Päivi Rökman, Hämeen Sanomat 11.5.2025 Odotamme uutta lasta saapuvaksi milloin vain. THL kokoaa parhaillaan tietoja ikäihmisten perhehoidon eri muodoista ja määristä koko Suomessa uutta tilannekuvaa varten. Perhehoidon määrä jatkaa kasvuaan ALUKSI lyhyet Joko olet ilmoittautunut Perhehoidon päiville. Soitto voi tulla koska tahansa. Jaana Tervo juristi, erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL THL:n tilastojen mukaan ikäihmisten perhekodeissa oli vuoden 2024 lopussa perhehoidossa yhteensä 2?130 asukasta
Hänen ajatuksiaan perhehoidosta voit lukea tämän lehden sivulta 18 alkaen. Jos valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) elokuussa esittämä uusi, 100 miljoonan euron jättileikkaus sote-järjestöjen valtionavustuksiin toteutuu, kyseisistä avustuksista katoaisi hallituskauden aikana peräti yli 60 prosenttia. Perhehoitoliitolla on käytössä Mobilepayn lyhytnumero 18371 , johon voit tehdä lahjoituksia toimintamme ja perhehoitoperheiden tukemiseksi. LISÄÄ VERKOSSA > https://perhehoitajaksi.fi PERHEHOITOLIITON TIETOISKUT JA WEBINAARI AJOISSA KOTIIN -VIIKOILLA Ma 8.9. Esimerkiksi Ahvenanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla selvä enemmistö (74–83 prosenttia) huostassa olevista asuu sijaisperheissä. Huostassa olleiden kokonaismäärä ja perhehoidon suhteellinen osuus asumismuodoista ovat pysyneet melko samoina viime vuodet. klo 11–12: Arki ikäihmisten perhekodissa -tietoisku. Voit osallistua kampanjaan jakamalla some-sisältöämme tai tekemällä omia perhehoitoaiheisia päivityksiä käyttäen aihetunnisteita #AjoissaKotiin ja #perhehoito. Ma 15.9. Ke 10.9. Määrä on 53 prosenttia kaikista huostassa olleista. Perhehoitoliitto järjestää kampanjan aikana tietoiskuja perhehoidon eri muodoista. Ke 17.9. Hän muistutti, että perhehoito on ensisijainen vaihtoehto laitossijoitukseen nähden lastensuojelulain ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan. Heistä 4?997 asui perhehoidossa sijaisperheissä. klo 17–18: Arki vammaisten ihmisten perhehoidossa -tietoisku. Ke 17.9. klo 17–18: Sijaisperheenä toimiminen on koko perheen juttu -tietoisku. Myös Perhehoitoliiton rahoituksesta valtaosa tulee näistä avustuksista, joten edessä voi olla toiminnan karsimista. Voit lahjoittaa helposti ja turvallisesti avaamalla älypuhelimesi kameran ja suuntaamalla linssin kohti oheista qrkoodia . Yhteistyössä LYYPE-hankkeen kanssa. Perhehoitoliitto ja muut sote-järjestöt saavat tietää ensi vuoden avustussummansa pääpiirteittäin loppuvuodesta. Perhehoitoliitolla on rahankeräyslupa RA/2023/628. Yhteistyössä Pesäpuu ry:n kanssa. Kampanjaa suojelee stand up -koomikko Mikko Vaismaa. KIINNOSTUITKO. > Tapahtumat toteutetaan verkossa Teams-yhteydellä. klo 14–15.30: Yhteisvanhemmuussa lastensuojelun perhehoidossa -webinaari. Petteri Orpon (kok.) hallitus linjaa myös sote-järjestöjen valtionavustusten kohtaloa syyskuun budjettiriihessä. Laiho huomautti, että Suomessa kotinsa ulkopuolelle sijoitetuista lapsista huomattavasti harvempi päätyy perhehoitoon kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa. Kampanjalla tuetaan uusien sijaisvanhempien ja aikuisten perhehoitajien rekrytointia sekä tiedotetaan perhehoidon mahdollisuuksista yhteistyössä hyvinvointialueiden, järjestöjen ja perhehoitoa tuottavien yritysten kanssa. Kampanjointi näkyy myös vahvasti liiton sosiaalisessa mediassa, jossa julkaistaan myös yhteistyössä Mikko Vaismaan kanssa tehtyä sisältöä. – Panostamalla perhehoitoon on mahdollista saada aikaan inhimillisesti ja taloudellisestikin kestävämpää lastensuojelua, Laiho kiteytti. Katso lisätiedot sekä ilmoittautumisja osallistumisohjeet: > https://perhehoitoliitto.fi/tapahtumat PERHEHOITOLIITON JA MUIDEN JÄRJESTÖJEN RAHOITUS UHATTUNA PERHEHOITOLIITOSSA suunnitellaan tulevien vuosien taloutta ja toimintaa poikkeuksellisen epävarmoissa tunnelmissa. Tämänvuotisen kampanjan teema on Iloa perhehoidossa. LUE LISÄÄ > https://perhehoitoliitto.fi/lahjoita Tuen tarve kasvaa, lahjoita helposti Mobilepayllä numeroon 18371 Perhehoitoliiton perinteinen Ajoissa kotiin -kampanja järjestetään 8.–19.9.2025. Perhehoidon suhteellinen osuus on pienintä Itäja Länsi-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueilla (35–41 prosenttia huostassa olevista). ALUKSI lyhyet Yli puolet huostassa olevista asuu sijaisperheissä THL:n Lastensuojelutilaston mukaan Suomessa oli viime vuoden lopussa huostassa yhteensä 9?435 lasta ja nuorta. Hän vaati hallitusta vastaamaan, millä toimilla hallitus aikoo parantaa huostaanotettujen lasten oikeutta perhehoitoon. Kampanja kannustaa tutustumaan perhehoidon moniin mahdollisuuksiin KANSANEDUSTAJA NOSTI PERHEHOIDON ASEMAN ESILLE EDUSKUNNASSA KANSANEDUSTAJA Mia Laiho (kok.) jätti elokuussa eduskunnassa kirjallisen kysymyksen lastensuojelun perhehoidosta. Perhehoidon suhteellisessa osuudessa on suurta maantieteellistä vaihtelua. -tietoisku. klo 10–11: Kuinka sijaisvanhemmaksi tullaan. Lapsen ikä vaikuttaa huomattavan paljon asumismuotoon: alle kouluikäisistä huostassa olevista lähes kaikki asuvat sijaisperheissä, kun taas teini-ikäisistä yli puolet on laitoksissa. 10 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. Niihin voi osallistua kuka tahansa asiasta kiinnostunut
Kuulen ystäviltäni usein palautetta, että mihin sinä muka karttaa tarvitset; kuulemma päässäni on sisäinen kompassi ja kartta. Koska reissailimme paljon, muistan vieläkin ulkoa älyttömän paljon paikkoja Suomessa ja ulkomailla. Tulevaisuudessa haluaisin toimia itse perhehoitajana mahdollisesti yhdessä aviopuolisoni kanssa. Parhaimmillaan perhehoitoperheessä näkee kasvunkaaren lapsesta vaariin saakka. Tutuinta on iäkkäiden kehitysvammaisten perhehoito, mutta olen oikeastaan avoin kaikille perhehoidon muodoille. Silloin ajattelin heidän pitävän jotain aikuisten kahvikerhoa. Kesällä 2025 elämä teki ympyrän. Uuden arjen opettelu ei ollut helppoa, säännöt ja rutiinit olivat vieraita. Kohdatuksi tulemisen tunne jätti jäljen. SIINÄ SAA VARMISTAA, ETTEI KUKAAN JÄÄ YKSIN. Pienenä kiukuttelin ja kyseenalaistin, mutta myös sain paljon: turvaa, harrastuksia, reissuja ympäri Suomea ja hetkiä, jotka ovat yhä kirkkaina mielessä. Jätin taakseni kaupungin, kaverit ja tutun arjen. Pääsin toimimaan sijaishoitajana aviopuolisoni vanhempien perhekodissa, jossa on asukkaina ikääntyneitä kehitysvammaisia. Perhehoito mukana pienestä pitäen – ja yhä matkassa M uistan hyvin, kuinka kolmivuotiaana matkustin kohti tuntematonta. Myöhemmin ymmärsin, että kyse oli vertaistuesta. Et tarvitse täydellistä kotia. Perhehoitajista muistan erityisesti, miten he verkostoituivat keskenään kahvikupposten äärellä. K A R I S A A R IS T O Joel Sällälä Sinut ry:n puheenjohtaja, Perhehoitoliiton hallituksen jäsen. ALUKSI meillä kylässä 11 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025 PERHEHOITO ON SYDÄMELLINEN JA KÄYTÄNNÖNLÄHEINEN TAPA ELÄÄ TOISTA IHMISTÄ VARTEN. Kannustan harkitsemaan perhehoitajaksi ryhtymistä, jos sydämessäsi on tilaa toiselle ihmiselle. Tasapainoa sijaisperheessä toivat harrastusmahdollisuudet ja leikit sijaisperheen muiden sisarusten kanssa. Siinä saa nähdä kasvua, olla osa jonkun arkea ja varmistaa, ettei kukaan jää yksin. Riittää, että voit tarjota turvaa, rauhaa, läsnäoloa ja kiireettömiä kahvihetkiä. Asukkaat tulivat monena aamuna hymyillen kysymään kuulumisia. Perhehoito on sydämellinen ja käytännönläheinen tapa elää toista ihmistä varten. Parhaat lapsuusmuistoni liittyvät siihen, että monissa perhehoitoperheissä tunsin olevani ”yksi heistä”. Perhehoito ei ole vain hoitomuoto – se on elämäntapa, joka antaa vähintään yhtä paljon kuin se vaatii. Kehuimme toisiamme, jaoimme muistoja, pelasimme ja retkeilimme. Sitä kesti lopulta 13 vuotta. Edessä odotti maaseutu, ”uudet vanhemmat” ja elämä sijaisperheessä. Myös erilaiset sijaishoitajan hommat ja perhehoidon lomittamiset kiinnostavat kovasti. Olin aiemmin ollut apukätenä, mutta nyt sain vastuullisemman roolin. Muutaman päivän jälkeen tuli tuttu tunne: kuulun tänne. Aitous ja läsnäolo – siinä on mielestäni perhehoidon ydin. Se on tunne, jonka haluan antaa nyt myös itse
12 Perhehoito-lehti 3 | 2025 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i. Perhehoitaja Jaana Rantala ja hänen poikansa Mikael ovat tuttu näky Kumpulan maauimalassa Helsingissä. Usein heidän mukanaan on lapsia ja nuoria, jotka asuvat perhehoidossa Jaanan ja Mikaelin luona
TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT SUSANNA KEKKONEN TE EM A Iloa perhehoidossa 13 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. Päinvastoin: suositussa hyppyaltaassa ei ole nyt ketään muita, ja Mikael saa esitellä kaikessa rauhassa hurjia volttejaan altaan reunalta ja ponnahduslaudalta. –?Olen saanut tosi paljon vinkkejä ihan käytännön asioihin ja arjen suunnitteluun. Sara on saanut arvokasta tukea perhehoitajan polulleen mentoriltaan Jaanalta, josta on tullut myös ystävä. –. Myös puistot tässä ympärillä ovat ihania, Jaana Rantala kertoo. K umpulan maauimala Helsingissä on harvinaisen hiljainen ottaen huomioon, että on koululaisten ensimmäinen kesälomapäivä. –?Asumme kerrostalossa tässä aika lähellä. He ovat jo sen verran vanhempia, että jäivät kotiin heräilemään omaan tahtiinsa ensimmäiseen lomapäivään. Perhekodin pyörittäminen on toisinaan yksinäistä, ja on hyvä, että mentoroinnin kautta voi löytyä toinen aikuinen, jonka Turvallinen hyppy tuntemattomaan Perhehoito sopii hyvin myös muunlaisiin koteihin kuin kahden aikuisen ydinperheisiin kaukana kaupunkien vilskeestä. Sijaisperheet pyrkivät tarjoamaan mahdollisimman turvallista ja tavallista arkea lapsille ja nuorille, jotka eivät voi syystä tai toisesta asua biologisten vanhempiensa tai muiden läheistensä kanssa. Tämä on kesäisin kuin toinen olohuoneemme. Sasu Salin ja Stephen Curry, hän vastaa kysyttäessä korisparkettien suosikkipelaajia. Kyse ei ole suinkaan pelkästä kahvittelusta vaan mentoroinnista, tavoitteellisesta toiminnasta, joka on perhehoitajien tärkeä tukipalvelu. Mikaelin äiti Jaana Rantala seuraa pomppuja silmä tarkkana altaan reunalta. Kokeneen perhehoitajan eli mentorin neuvot ovat tulleet tarpeeseen. Tämä lapsi asuu Rantalan luona lastensuojelun perhehoidossa, tutummin sijaisperheessä. Jaana Rantala ja Sara Helenius pyörittävät kumpikin sijaisperhettään Helsingissä kotinsa ainoana vanhempana. Maauimalassa hänellä on valvottavana biologisen poikansa Mikaelin lisäksi myös toinen suunnilleen samanikäinen uimataitoinen lapsi. Korkeuksiin ponnistaminen on hänelle tuttua myös koripalloharrastuksesta. Syy löytyy yläilmoista: sadepilvet vihmovat vettä, ja näin aamupäivällä elohopea on ehtinyt kivuta hädin tuskin 15 asteeseen. Hän tapaa siellä tasaisin väliajoin toista helsinkiläistä sijaisvanhempaa, Sara Heleniusta. Jaana on hänen perhehoitajansa. Rantalan perheessä on perhehoidossa lisäksi kolme muuta lasta ja nuorta. Vilpoisa sää ei onneksi haittaa 10-vuotiasta Mikaelia. Jaana Rantalalla on takanaan jo vuosikymmenen kokemus monilapsisen sijaisperheen arjen pyörittämisestä perheen ainoana vanhempana. Parin korttelin päässä maauimalasta sijaitsee myös Rantalalle varsin tuttu kahvila. Myös Helenius toimii perhehoitajana yksin, mutta hänen sijaisperheessään on ollut useita lapsia vasta runsaan vuoden verran. Maauimalassa tulee käytyä tosi paljon
THL:n tilastojen mukaan Suomessa oli vuoden 2024 lopussa huostassa runsaat 9?400 lasta ja nuorta. –?Tarvitsemme uusia sijaisperheitä ihan kaikenikäisille lapsille ja nuorille. Heistä noin 5?000 asui perhehoidossa sijaisperheissä ja lähes 3?600 lastensuojelulaitoksissa. Sijaisperheitä tarvitaankin jatkuvasti lisää. Näin ei suinkaan ole. Jos perhehoito katsotaan kotinsa ulkopuolelle sijoitettavan lapsen tai nuoren edun mukaiseksi, lastensuojelu kartoittaa sopivaa sijaisperhettä ensiksi hänen läheisverkostostaan. Siksi on rikkaus, että sijaisperheetkin ovat moninaisia, Helsingin kaupungin lastensuojelun perhehoidon johtava sosiaalityöntekijä Anu Turri sanoo. Yhtenä syynä huostassa olevien lasten ja nuorten laitosasumisen yleisyyteen on se, ettei Suomessa ole riittävästi sijaisperheitä vastaamaan heidän moninaisiin tarpeisiinsa. Perheiden moninaisuus on rikkaus Varsinkin takavuosikymmeninä Suomessa vallitsi käsitys, että sijaisperheiden tulisi olla ikään kuin jonkinlaisia ”malliperheitä”: isä, äiti, pari lasta, kultainennoutaja, Volvo, omakotitalo järven rannalla eikä mitään kupruja elämäntarinassa. Perhehoitoon tulee lapsia hyvin monenlaisista perheistä. Lastensuojelun perhehoitajiksi voivat ryhtyä hyvin monenlaiset ihmiset: perinteisten ydinperheiden lisäksi esimerkiksi lapsettomat pariskunnat, eronneet, yksinhuoltajat, eri kulttuurija kielitaustoista tulevat ihmiset sekä naistai miesparit. He tutustuivat ja ystävystyivät perhehoidon mentoroinnin kautta. Meistä on tullut Jaanan kanssa myös ystäviä, Helenius sanoo. Pitkäaikaisesti perhehoidossa olevat lapset ja nuoret ovat valtaosin huostaanotettuja ja asuvat sijaisperheissä perheenjäseninä usein vuosien ajan. Helsinkiläiset perhehoitajat Sara Helenius (vas.) ja Jaana Rantala ovat kumpikin oman sijaisperheensä ainoita vanhempia. 14 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. Noin puolet heistä asui sijaisperheissä ja nelisensataa laitoksissa. Aivan erityisesti kaipaamme sellaisia sijaisperheitä, jotka voisivat tarjota kodin sisaruksille, Anu Turri kertoo. –?Tärkeintä on, että sijaisvanhemmaksi haluavalla on kykyä ja halua elää lapsikeskeistä arkea ja hänellä on vakaa elämäntilanne. Ellei tällaista ole, aletaan etsiä ulkopuolista sijaisperhettä. kanssa voi käydä läpi hankalia tilanteita ja tunteiden kirjoa. Suomen suurimmalla sote-palveluiden tuottaja-alueella, Helsingin kaupungilla, oli viime vuoden lopussa huostassa runsaat tuhat alaikäistä
Tarjolla elämänmittaisia ihmissuhteita Jaana Rantala ja Sara Helenius tarjoavat pitkäaikaista perhehoitoa, eli lapset ja nuoret saattavat asua heidän perheissään vuosia. Toiselta perhehoitajalta saatu tuki voi olla joskus hyödyllisempää kuin työnohjaus, Valtonen muistuttaa. Esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueella mentorointia on ollut tarjolla pienimuotoisesti ikäihmisten perhehoitajille nyt parin vuoden ajan. Hän otti yhteyttä Helsingin kaupunkiin, ja pyörät lähtivät pyörimään. Ne ovat pääasiassa Uudellamaalla ja Etelä-Suomessa. Usein sitä kaipaavat uransa alkupuolella olevat perhehoitajat. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Anu Turrin mukaan Helsingin kaupungin reservissä on tällä hetkellä noin 370 sijaisperhettä, joiden luona sijoitettuja lapsia tai nuoria asuu pitkäaikaisesti. Kukaan ei ole muuttanut heti 18 vuotta täytettyään, vaan he ovat käyneet esimerkiksi opintojaan loppuun ennen muuttoa. Vaikka mentorointi tapahtuu usein vapaamuotoisesti kahvikupposen äärellä tai kävelylenkillä, kyse ei ole perinteisestä vertaistuesta. Ongelmien ei tarvitse olla mitenkään ylitsepääsemättömiä, vaan mentori ja aktori voivat miettiä yhdessä esimerkiksi, miten omia työskentelytapoja tai ikäihmisten kohtaamista voisi kehittää, Arponen sanoo. Työntekijät ja mentorit koulutetaan tehtäväänsä, ja mentorille kuuluu maksaa myös palkkiota. Lisäksi on vastaanottoperheitä, joissa asutaan lyhytaikaisesti odottamassa pysyvämpää asumisratkaisua. OLLI KOIKKALAINEN KIINNOSTUITKO. Mentorointi on aina tavoitteellista, ja sen organisoinnista vastaavat perhehoidon työntekijät. > Perhehoitoliiton seuraava mentorointikoulutus perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille alkaa marraskuussa 2025. – Mentorin ei ole tarkoitus antaa valmiita vastauksia, mutta keskusteleminen hänen kanssaan voi auttaa löytämään uusia näkökulmia, joita ei välttämättä tulisi itse keksineeksi. Apua tällaiseen tarjoaa mentorointi. He ovat edelleen tervetulleita meille ja tärkeä osa minun ja Mikaelin elämää. Valtonen ja Arponen arvelevat, että aktiivisempi markkinointi ja hyvien mentorointikokemusten jakaminen voisivat lisätä palvelun suosiota. Hän kävi koulutuksen yhdessä perhehoidon koordinaattorin Minna Valtosen kanssa. Helsingissä mentorointia myönnetään tarpeen mukaan yleensä vuodeksi kerrallaan. –?Olin silloin piirun verran alle 30-vuotias eikä minulla ollut lapsia. –?Olen ehtinyt lähettää maailmalle jo viisi meillä perhehoidossa ollutta nuorta. Yksi heistä on Jaana Rantala. Kun työ sosiaalialan yrityksessä ei enää tuntunut omalta, Rantala halusi toisenlaiseen tehtävään, jossa saisi olla tukemassa nuoria varhaisemmassa vaiheessa. – Olisin itsekin kaivannut alkuvaiheessa mentoria rinnallakulkijaksi. Katso lisätiedot lehden sivulta 32 tai > perhehoitoliitto.fi/tapahtumat Mentori auttaa toista perhehoitajaa eteenpäin Perhehoito-lehti 3 | 2025 15. Kolikon kääntöpuolena on työyhteisön puute: esimerkiksi ensimmäistä kertaa vastaan tulevia, yllättäviä tilanteita ei pääse purkamaan siinä hetkessä kollegoiden kanssa. Kaupungin reservissä on yhteensä 15 koulutettua perhehoitajamentoria. Se voi olla kuormittavaa. Aluksi on aina vähän jännää, kun kotiin muuttaa uusi sisko tai veli, mutta aika nopeasti siihen tottuu, Mikael sanoo. Lasten tai nuorten sijaisvanhemmilta ei vaadita tiettyä pohjakoulutusta, mutta jokaisen tulee käydä ennakkovalmennus. –?On ihan kivaa, kun on monta sisarusta, iso koti ja paljon kavereiTE EM A Iloa perhehoidossa ta. Se tuntui tosi hyvältä, ja odotin koko ajan, milloin voin aloittaa pitkäaikaisen perhehoidon, Rantala sanoo. Perhehoitaja saa vertaistukea erityiskysymyksiin ja pääsee jakamaan perhehoitajuudesta nousevia tunteita eri tavalla kuin muissa tukimuodoissa, Helsingin kaupungin lastensuojelun perhehoidon johtava sosiaalityöntekijä Anu Turri sanoo. – Se on vaikuttava tukimuoto, joka täydentää tuen kokonaisuutta. Ennen perhehoitajuuteen hyppäämistä hän työskenteli sosiaalialan yrityksessä, joka tarjosi tuetun asumisen palveluita esimerkiksi vankilasta vapautuville nuorille. MENTOROINTI SOPII HYVIN tukipalveluksi myös muihin perhehoidon muotoihin kuin lastensuojeluun. Jaana Rantalalla on sosiaalialan koulutus. Joka toinen vuosi kaikki myös kokoontuvat meille joulupöytään, Jaana Rantala kertoo. Siinä kokeneempi perhehoitaja eli mentori antaatoiselle perhehoitajalle eli aktorille keskustelutukea. Etelä-Karjalassa perhehoitajat ovat toistaiseksi pyytäneet mentorointia melko harvakseltaan. Alueen noin 85:stä ikäihmisten perhehoitajasta yksi, Vappu Arponen, on koulutettu mentori. HYVINVOINTIALUEET HYÖDYNTÄVÄT mentorointia varsin vaihtelevasti. Huostaanotto päättyy viimeistään nuoren täyttäessä 18 vuotta, mutta perhehoito voi jatkua myös sen jälkeen jälkihuoltona. Tavoitteena on välittää eteenpäin käytännön tietoa ja löytää yhdessä uusia oivalluksia aktorin arjen ja kasvun tueksi. PERHEHOITAJAN TEHTÄVÄ on varsin itsenäinen, ja arjesta on vapaus muokata omannäköistä. Ajatus sijaisvanhemmaksi ryhtymisestä oli alkanut kyteä jo nuorempana, kun Rantala kävi lomittamassa perhehoitajana toiminutta tuttavaansa. Kaupunki toivoi, että aloittaisin vastaanottoperheenä ja saisin siinä tuntumaa, millaista on olla pääsääntöisesti kotona lasten kanssa. Esimerkiksi Helsingin kaupungin lastensuojelun perhehoito panostaa siihen vahvasti
Ikäihmisten, kehitysvammaisten ihmisten ja kuntoutujien perhehoitajuutta harkitseville on omat ennakkovalmennusohjelmansa. 16 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. Valmennuksia järjestävät hyvinvointialueet, järjestöt, muutamat oppilaitokset ja yksityiset perhehoitopalveluiden tuottajat. Sijaisvanhemmuuteen hän tutustui sukunsa kautta. Jaana ja Sara perheineen asuvat tällaisissa asunnoissa. Lapsen mukana voi tulla myös traumoja Pääkaupunkiseudulla varsinkin yhden vanhemman perheiden haaveet monilapsisesta sijaisperheestä saattavat kariutua korkeisiin asumiskustannuksiin. LÄHDE ROHKEASTI MUKAAN ENNAKKOVALMENNUKSEEN! Jokaisen, joka harkitsee sijaisvanhemmuutta tai muuta toimeksiantosuhteisen perhehoitajuuden muotoa, tulee käydä ennakkovalmennus. Valmennukseen meneminen ei sido mihinkään, ja siellä voi myös havahtua siihen, ettei sijaisvanhemmuus olekaan oma juttu. Olin miettinyt asiaa tosi pitkään, ja siirtymä uuteen vauva-arkeen oli loppujen lopuksi aika helppo, Helenius sanoo. Ennakkovalmennukseen lähtö ei sido mihinkään Jaana Rantalan mielestä sijaisvanhempana olemisen hankalimpia hetkiä ovat ne, jolloin oma käsitys lapsen edusta on erilainen kuin muilla sijoitetun lapsen ympärillä olevilla aikuisilla. Kiinnostus kasvoi vähitellen, ja Heleniuksen luona alkoi käydä tukiperhelapsia viikonloppuisin ja kesäisin. En ehkä ymmärtänyt, ettei kukaan vanhempi voi olla täydellinen. Kotiutuminen uuteen perheeseen saattaa viedä pitkään, ja traumat voivat tulla esiin vasta vuosien jälkeen, Sara Helenius sanoo. Lähihoitajataustainen Sara Helenius oli aiemmin töissä päiväkodissa. Me olemme perhe, ja perhehoito on nimenomaan perheenä elämistä. Perhehoitajan on opittava hyväksymään, ettei hän voi tehdä kaikkia lasta koskevia päätöksiä itsenäisesti. Valtaosa perhehoitajista elää sijaisperheineen talossa tai asunnossa, jonka on hankkinut itse ja jossa on asunut jo ennen perhehoidon alkua. > Lisätietoa perhehoidon infotilaisuuksista, ennakkovalmennuksista ja niiden järjestäjistä verkossa: > perhehoitajaksi.fi ja pesapuu.fi/pride-valmennus Rantala ja Helenius suosittelevat lämpimästi perhehoidon ennakkovalmennukseen lähtemistä kaikille, joita sijaisvanhemmuus houkuttaa yhtään. Eikä perhehoidossa edes etsitä täydellisyyttä vaan tavallista, hyvää vanhemmuutta, Rantala toteaa. Rantala ja Helenius ovat tyytyväisiä valintaansa ryhtyä sijaisvanhemmiksi. –?Myös riittämättömyyden tunne kulki usein mukana alkuvaiheessa. Valmennukseen kuuluu yhdeksän ryhmätapaamista ja niihin liittyviä yksilökohtaisia tehtäviä sekä perhekohtaisia tapaamisia. Pienistä asioista huomaa, mitä omaa on pystynyt tuomaan lapsen elämään. Ensisijaisesti kukin taho valmentaa uusia perheitä omaan sijaisperhereserviinsä. En ehkä ymmärtänyt, ettei kukaan vanhempi ole täydellinen. Erityisistä syistä sen voi suorittaa myös vuoden sisällä perhehoidon alkamisesta. –?Pitää oppia sanomaan myös ”ei” ja varaamaan riittävästi sellaista aikaa, että koko sijaisperhe saa olla rauhassa yhdessä. –?On hienoa nähdä, kun lapsi kasvaa ja oppii perheenjäseneksi. Se on lyhenne englannin kielen sanoista Parents’ Resources for Information, Development and Education (vapaasti käännettynä Vanhempien voimavarat tietoon, kehittymiseen ja oppimiseen). Tehtävissä eläydytään sijoitetun lapsen ja hänen vanhempiensa tilanteisiin ja tunteisiin sekä tutkitaan omien lapsuudenkokemusten vaikutusta valmiuksiin toimia perhehoitajana. Kun hänen biologiset lapsensa aikuistuivat, oli sopiva aika ottaa askel kohti sijaisvanhemmuutta ja mennä lastensuojelun perhehoidon ennakkovalmennukseen. PRIDE-valmennus on prosessimuotoinen ja kestää noin puoli vuotta. Valmentajina toimivat lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja perhehoitajat yhdessä. Jaana Rantalan ja Sara Heleniuksen kohdalla näin ei kuitenkaan käynyt. Oman mausteensa sijaisvanhempien elämään tuo yhteydenpito lapsen läheisiin ja perhehoidon työntekijöihin. Arviointiin sisältyvät myös perustelut, jos valmennettavaa ei voida hyväksyä perhehoitajaksi. KIINNOSTUITKO. –?Sijaisvanhemmuus antaa minulle niin paljon joka päivä, kun saan viettää aikaa neljän ihanan tytön kanssa. Myös se pitää hyväksyä, että sijoitetun lapsen mukana voi tulla myös haasteita. Valmennettavien valmiuksia arvioidaan läpi prosessin, jonka päätyttyä valmiuksista tehdään yhteinen suullinen ja kirjallinen loppuarviointi. Opin heiltä todella paljon, toivottavasti hekin minulta, Helenius jatkaa. –?Kun minulle tarjottiin valmennuksen jälkeen viiden kuukauden ikäistä vauvaa, mietin ehkä vuorokauden, ja se oli sillä selvää: halusin jäädä kotiin vauvan kanssa. Niihin muuton edellytyksenä on, että perhehoitajalla on soveltuva sote-alan pohjakoulutus, hän sitoutuu tarjoamaan pitkäaikaisen sijaisperhepaikan useille sijoitetuille alaikäisille samanaikaisesti eikä hän käy perhehoidon ohella töissä kodin ulkopuolella. Asuntojärjestelyä lukuun ottamatta Jaanan ja Saran perheet elävät hyvin samankaltaista arkea kuin muutkin sijaisja lapsiperheet. Helsingin kaupungilla on kuitenkin tarjota myös muutamia suuria vuokra-asuntoja, joihin pieni määrä toimeksiantosuhteisia perhehoitajia voi muuttaa pyörittämään sijaisperhettä. Se on tosi merkityksellistä, Rantala kiteyttää. Yleisimmin käytössä on PRIDE-valmennus. Eikä perhehoidossa edes etsitä täydellisyyttä vaan tavallista, hyvää vanhemmuutta
Kuvassa Jaana ja poikansa Mikael. TE EM A Iloa perhehoidossa w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Tasavallan presidentti Alexander Stubb palkitsi perhehoitaja Jaana Rantalan tänä keväänä niin sanotulla äitienpäivämitalilla, joka myönnetään ansioista esimerkillisenä kasvattajana. 17 Perhehoito-lehti 3 | 2025
Takana seisova Mikko Vaismaa tapasi Kirsi ja Cherine Fakhrin perhekodissa Jyväskylässä perhehoitajien lisäksi Seppo Karpin, Sylvia Bradnumin ja Alpo Paunin. fi Perhehoito-lehti 3 | 2025. Ikäihmiset käyvät Fakhrien luona muutaman vuorokauden perhehoitojaksoilla. 18 w w w .p er he ho ito lii tt o
Kun ennakkovalmennus oli käyty, Fakhrien perheenjäseniksi muutti syksyllä 2021 kolme ikäihmistä pitkäkestoiseen, ympärivuorokautiseen perhehoitoon. Perhehoitojakson aikana omaishoitajapuoliso tai -lapsi voi pitää vapaitaan. Poikkeuksellista oli kuitenkin se, ettei kumpikaan pariskunnasta ollut vielä tässä vaiheessa edes käynyt perhehoidon ennakkovalmennusta. Harvakseltaan täällä käy myös neulojia ja virkkaajia, Kirsi Fakhr kertoo. Sen sijaan pariskunta tarjoaa lyhyitä, muutaman vuorokauden mittaisia perheTEKSTI JA KUVAT OLLI KOIKKALAINEN Perhehoitoliiton Ajoissa kotiin -kampanjan suojelija, stand up -koomikko Mikko Vaismaa tutustui ikäihmisten perhehoitoon Kirsi ja Cherine Fakhrin luona. Myös Kirsi on jättäytynyt pois päivätyöstään kokopäiväiseksi perhehoitajaksi. Joskus pelailemme lautapelejä, ja eräs rouva tykkää kovasti leikata matonkuteita. Suuren talon on toki ostanut moni muukin aloittaessaan perhehoidon. –?Soittelin aluksi moneen kertaan perhehoidon koordinaattorille, kyselin tarkemmin perhehoidosta ja kerroin, että olimme jo ostaneet talonkin valmiiksi. On meistä itsestä kiinni, minkä verran ikäihmisiä lupaamme ottaa tänne milloinkin. Sään salliessa voimme käydä kävelyllä tai grillaamassa. Aamiaisen ja muiden aamutoimien jälkeen ohjelmassa on ollut tv-ruudulta katsottu tuolijumppa, johon koko kolmikko on osallistunut kukin omalla tyylillään Kirsin johdolla. Vaismaa löysi perhekodista ilon hetkiä, asialleen omistautuneita ihmisiä ja tarttumapintaa omien vanhempiensa kokemuksiin. Kun työnkuvaan oli tulossa isoja muutoksia, uusien mahdollisuuksien kartoittaminen tuli ajankohtaiseksi. Hän ei tainnut oikein uskoakaan, että olimme tosissamme, ennen kuin tuli itse katsomaan, Cherine kertoo. Päivän ohjelma muodostuu rutiineista ja vaihtelee vähän sen mukaan, keitä milloinkin on paikalla. Ei mitään sirkustemppuja Valtaosa Kirsi ja Cherine Fakhrin luona perhehoitojaksoilla käyvistä ikäihmisistä on omaishoidettavia, joiden toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi liikkumisvaikeuksien tai alkavan muistisairauden takia. Tässä oppii paljon uutta ihmisistä ja tutustuu myös omaisiin, Cherine kertoo. Alkuun asukkaiden hoivasta ja huolenpidosta vastasi pääasiassa Cherine. Seppo Karppi istuu sohvalla ja kertoilee työurastaan, joka vei häntä rakennushommiin ympäri maata. Pidämme yleensä pidemmän vapaan vain vuodenvaihteessa. –?Onhan tämä välillä raskasta, koska olemme päättäneet, että meillä voi olla ikäihmisiä seitsemänä päivänä viikossa. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että jos pysymme terveinä, voimme hyvin olla perhehoitajia eläkeikään saakka, Kirsi sanoo. –?Tämä on yhdensorttista kotoilua, elämäntapa. Eilen istutimme Sepon kanssa pihakasveja. OMAN KODIN JÄLKEEN TOISEKSI PARAS PAIKKA hoitojaksoja muutamalle ikäihmiselle kerrallaan. Mies jäi ensin vuorotteluvapaalle voidakseen testata, miltä arki ikäihmisten kanssa vaikuttaa. Tänä päivänä Fakhreilla ei asu ikäihmisiä enää vakituisesti. Cherine ja Kirsi olivat tutustuneet kirjeenvaihdon kautta ja menneet naimisiin Egyptissä. –?Kerromme aina jo tutustumisjaksolla, ettei täällä ole tarjolla mitään sirkusta vaan arkista puuhastelua. Tykkään perhehoitajana olemisesta. Kirsi sanoo puhuneensa Cherinen ympäri kokeilemaan perhehoitoa. Alkukesän perjantaina Fakhrien perhekodissa on kolme ikäihmistä: Seppo Karppi, Alpo Pauni ja Sylvia Bradnum. Iso hyppy tuntemattomaan ei ollut Cherinelle sinällään uutta; olihan hän aikanaan muuttanut Kairon miljoonakaupungin keskustasta muutaman tuhannen asukkaan Hankasalmen syrjäkylille Kirsin vuoksi. Myös Kirsi oli jo tässä vaiheessa vahvasti mukana arjessa aina, kun päivätyöltään ennätti. Lisäksi oli runsaasti epävarmuutta siitä, miten asukkaita voidaan ohjata perhehoitoon tiukkojen koronarajoitusten aikana. Kun tein vielä opetustyötä, sanoin, että siitä hommasta en jää kyllä eläkkeelle. Usein seitsemänä päivänä viikossa Cherine Fakhr työskenteli aiemmin pitkään Postilla. TE EM A Iloa perhehoidossa J yväskyläläiset Kirsi ja Cherine Fakhr tekivät koronapandemian jyllätessä vuonna 2020 rohkean päätöksen: hankkivat suuren, seitsemän makuuhuoneen omakotitalon perustaakseen sinne ikäihmisten perhekodin. Arki rullaa mukavasti, eikä kumpikaan haikaile paluusta entiseen työhönsä. Keski-Suomeen hänet sai aikanaan palaamaan muuan ”tyttönen”, joka on nytkin tulossa hakemaan hän8.–19.9.2025 19 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2025. Ensimmäisenä puolisoista perhehoitajaksi heittäytyi kuitenkin Cherine, jolla ei ollut aiempaa kokemusta ikäihmisten hoivaamisesta. Lounasta odotellessaan kaikki istuvat nyt tilavassa olohuoneessa jutustelemassa. Alun perin idean perhehoidon aloittamisesta sai sairaanhoitajataustainen Kirsi, joka tutustui ikäihmisten perhehoitoon opettaessaan lähihoitajaopiskelijoita
Muutaman yön jälkeen on aina kiva palata hänen luokseen kotiin. Vaismaa ei ole perhekodissa keikalla tai edes etsimässä uusia aiheita esityksiinsä, vaan nimenomaan perehtymässä ikäihmisten perhehoitoon. Lastensuojelun perhehoito tuli hänelle tutuksi jo aikanaan opettajan työssä, jossa hän kohtasi myös kotinsa ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja heidän sijaisperheitään. Perhekodin Milli-kissa istuskelee olohuoneen matolla ja tepastelee sitten Sylvia Bradnumin silitettäväksi. –?Maailmassa ei ole missään täydellistä, mutta tämä on kerta kaikkiaan fiksu paikka. Täällä on rauhallista, ei sellaista häslinkiä ja liikenteen melua, hän sanoo. Kiva, että täällä on omat huoneet ja väljemmät tilat kuin meillä kotona. Olemme tunteneet yli 60 vuotta, Pauni kertoo hymyillen. Ikäihmiset osallistuvat Kirsi ja Cherine Fakhrin perhekodin arkeen kukin oman jaksamisensa mukaan. –?Viihdyn oikein hyvin. Rollaattorin kanssa liikkuvalla Alpo Paunilla on takanaan jo muutama aikaisempi jakso Kirsi ja Cherine Fakhrin luona. Hän on kiertänyt Suomen stand up -komedialavoja ammattilaisena pian parikymmentä vuotta ja hauskuuttanut kansaa useita kertoja myös tv-ohjelmissa. Hän toimii 2025 Perhehoitoliiton perinteisen Ajoissa kotiin -kampanjan suojelijana 8–19.9.2025. –?Kun tulin tänne ensimmäisen kerran talvella, ajattelin heti, että pihasta tulee varmasti kivannäköinen kesällä. tä kotiin Vaajakoskelle. Ja olin oikeassa. Olen ollut täällä aiemminkin, ja perheeni tietää, että minusta pidetään täällä hyvää huolta, hän kertoo englanniksi. Perhehoito ei ollut hänelle entuudestaan tuttua, mutta perhekoti alkoi tuntua mieluisalta jo tutustumisjaksolla. Matolla tilannetta tarkkaili perhekodin Milli-kissa. Bradnum on kotoisin Englannista ja muuttanut joitakin vuosia sitten Suomeen, jossa myös hänen poikansa asuu perheineen. Siinä olivat mukana tällä kertaa perhehoitajapariskunnan lisäksi Seppo Karppi ja Sylvia Bradnum. Perheen lomaillessa Bradnum on nyt perhekotijaksolla. 20 w w w .p er he ho ito lii tt o. Älyttömän hyvä juttu! Kirsi ja Cherine Fakhrin perhekodin arkea on tänään seuraamassa myös jyväskyläläinen koomikko Mikko Vaismaa. fi Perhehoito-lehti 3 | 2025. Mikko Vaismaa on koulutukseltaan luokanopettaja. Useimpina päivinä ohjelmassa on jumppahetki. Käynneistä Fakhrien perhekodissa on tullut tärkeä osa Karpin elämää. On tärkeää, että vaimo saa välillä vapaata omaishoitajan arkeensa. Hänen vaimonsa työskentelee erityisopettajana sijoitettujen lasten ja nuorten parissa. Kampanjalla tuodaan esiin perhehoidon monipuolisia mahdollisuuksia ja tuetaan uusien perhehoitajien rekrytointia