03 2023 40 vuotta VAMMAISPALVELUT Perhehoito saa uutta painoarvoa TUKEA PERHEILLE Jimi ja Helmi käyvät viikonloppuhoidossa Päivi Sohlman viihtyy perhekodissa teema Turvaa ja toivoa perhehoidossa
Peltola p. 010 281 7215 * Jasper Oy * Joutsan apteekki Yhdystie 9 Joutsa www.joutsanapteekki.fi * Kaivinkoneurakoitsija Pasi Laajola Nuppulankulma 108 Suomusjärvi www.kaivinkoneurakointilaajola.com * Kajo Yhtiöt Oy www.kajoyhtiot.fi * www.karttulantilitoimisto.fi * Paljon onnea Perhehoitoliitolle! * Hattulan Apteekki Tallitie 4 Parola www.hattulanapteekki.fi * Hauhon apteekki Hauhontie 19 Hauho www.hauhonapteekki.fi * Hautaustoimisto ja kukkakauppa Lahtinen Ky Pielisentie 26 Lieksa www.lahtinenky.fi * Heirol Oy www.heirol.fi * Henkilöstötieto Paloniemi Oy Torikatu 21 Oulu www.henkilostotieto.fi * Herttoniemen LVI-Huolto Oy Sahaajankatu 49 Helsinki www.herttoniemenlvi-huolto.fi * HR-Rakentajat * Avanti Consulting Oy Haukitie 9 Piispanristi * ChemCon * Hyvää kesää! * CoolTool Oy * Design Mood Ky Hyvinkää www.designmood.fi * Ditap Oy Hitsaajankatu 4 C Helsinki www.ditap.fi * Ekura Tmi Lehtimäentie 6 Pyhämaa * Elokuvateatteri Kino Huovi Harjavallankatu 33 Harjavalta www.kinohuovi.fi * Euromaski Oy www.euromaski.fi * Fysioterapiapalvelut V. 050 325 9761 * Aha-Duuni Oy Pori Kokonaisvaltaista kotihoitoa p. Kiinteistöpalvelu Helläkoski Oy Uivelonkuja 6 Vantaa * Kirsikka Koulutettu hieroja Kirsi Immonen Mäenpääntie 11 Pyhältö * Kivijärven apteekki Keskustie 22 Kivijärvi www.kivijarvenapteekki.fi * Klassik service Oy p. Pajunen Oy * Ivalon apteekki Ivalontie 10 Ivalo www.ivalonapteekki.fi p. 045 696 1247 * A-J Kuljetus Oy Kesäniementie 19 A Porvoo * Ajantasa Tilit Oy * Alajärven apteekki Keskuskatu 14 Alajärvi www.alajarvenapteekki.fi * Altum Technologies Oy Eteläranta 8 Helsinki www.altumtechnologies.com * www.arkm.fi * APAkate Oy Silvontie 12 Pirkkala www.apakate.fi * Autohuolto Ketola & Vesa Oy Jaakontie 10 Kyröskoski www.autohuoltohameenkyro.fi * KIITOS! Tukesi on meille tärkeä.. 010 419 4404 www.klassikservice.fi * Klaukkalan Ajoneuvokatsastus Oy www.klaukkalanajoneuvokatsastus.fi * Kotomo Oy Majoituspalvelut Oulujärvellä www.kotomo.info * Kuljetus Tmi Jyrki Jaakonsaari Turenki www.jaakonsaari.fi * Kuljetus Koukku * Isännöinti Formulahti Oy www.formulahti.fi * Isännöintija tilitoimisto Capolino Oy Säästäjänkuja 3 LT 2 Tampere www.capolino.fi * IV-Säätö J
Långström Oy Kemi * Maanrakennus Huuskonen Oy Ruuhimäentie 51 Ruuhimäki * Maanrakennus Lindqvist Oy Box * Merkenta Oy Ähtäri * Oy Meyer vastus Ab Sepäntie 2 Askola www.meyervastus.fi * MiHu Consulting * Kuljetusliike Esko Kosunen Oy * Lahden Hautauspalvelu neuvonta ja ajanvaraus p. 0400 153 083 * Nosturihuolto S. apteekki * PowerPark * Puhakan Juureskuorimo Koussantie 71 Ahveninen www.puhakanjuureskuorimo.com * Pyhäjoen apteekki Kokkolantie 53 Pyhäjoki www.pyhajoenapteekki.fi * Raahen Energia Oy * J-P Rajala Oy * Rakennus Rantahovi Oy Jyväskylä p. 040 931 7212 * Måleriaffär Tor-Björn Ekholm Ab Oy Esplanaden 132 Hangö norra www.t-be.fi * Nakkilan apteekki Kauppatie 3 Nakkila www.nakkilanapteekki.fi * LumOksa Oy Hosionsuonmutka 29 Tuusula www.lumoksa.fi * LVI Laukkanen Oy Taimitie 2 Somero www.lvilaukkanen.fi * LVI E Uusimaa Vantaa www.lvi-euusimaa.fi * Siivousalan yrittäjä T. 044 975 2382 * Laiteko Oy * Lautiosaaren Asennus Oy Keminmaa * Leipomo-Konditoria Vilja Oy Kainuuntie 17 Sotkamo www.leipomokonditoriavilja.fi * Lihatukku Heikin Liha Oy * Leenas bokföring Leenan kirjanpito Nagu * LKV Leena Lindroos Oy Aleksanterinkatu 8 Loviisa www.lkvhemma.fi * Pintaurakointi Fingerroos Oy Halmeentie 24 Kannus * Pirkkalan 1. 040 737 9362 * Rakennusliike Pekka Hämäläinen Oy Jyväskylä www.phamalainen.net *. Nastolan LVI-Ala Oy Erstantie 11 Villähde www.nastolanlvi.fi * Net Works Company Finland Oy * Nomad Arkkitehdit Oy * Nordica Oils Finland Oy www.voitelutukku.fi P. 040 163 4418 * Tmi Pekon Asennus * T:mi Peltityöt Markku Ojanen Ikaalinen * Perel Group Oy www.perel.fi * Paljon onnea Perhehoitoliitolle! * Jukka Montonen Tmi Soiniityntie 849 Elimäki * Moto Pro Oy * Mosaiikkibetonityöt Mozaik www.mozaik.fi * Mr Isännöinti Rajakankaantie 18 Laihia * Multiwise Oy Sisaruspohjantie 74 Tampere * Muutosmatka – Jaana Leino www.muutosmatkaoy.fi p. 03 752 2246 * Lahden Putkipalvelut Oy päivystys 24 h www.lahdenputkipalvelut.fi p. Lännerholm * Oulun Työstökeskus Oy Hiukkavaara K3 90670 Oulu P
ALUKSI 6 Pääkirjoitus 7 Rautalangasta 8 Lyhyet 11 Meillä kylässä ARTIKKELIT Turvaa ja toivoa perhehoidossa 12 Turvaa ja rytmiä arkeen KANNESSA 18 Vaihtelua lapsille, virkistystä aikuisille 22 Laki lisää perhehoidon painoarvoa 24 Rentoja eläkepäiviä, Raija ja Maria! 26 Essee: Perhehoitajat koston sijaiskohteena 28 Näkökulma: Tekeekö vastaanottoperhe työtä vai perhehoitoa. KATI TIILIKAINEN-KINANEN Sisällys 03 2023 Viikonloput tutussa perhekodissa ovat tärkeitä Helmille ja hänen perheelleen 18. JÄRJESTÖSIVUT 31 Yhdistykset 33 Sinut 34 Sattuu ja tapahtuu 35 Tapahtumakalenteri 36 Koulutukset RAUTALANGASTA Yhä useampi ikäihminen saa perhehoitoa 7 Perhehoitoliitto juhli nelikymppisiään huhtikuussa Jyväskylässä. Juhlimassa oli myös Perhehoitoliiton ensimmäinen toiminnanjohtaja Leea Markkanen miehensä Juhanin kanssa. Perhehoitoliiton blogi perhehoitoliitto.fi/blogi POIMINTOJA VERKOSTA FACEBOOK Perhehoitoliitto ry Sinut ry Ikäihmisten perhehoito Perhehoitoliitto Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Ajoissa kotiin -kampanja TWITTER @perhehoitoliitto @PHLnuoriso INSTAGRAM @perhehoitoliittory @sinutry @Phl_nuorisotyö R IN N E K O D IT teema WWW.PERHEHOITOLIITTO.FI O L L I K O IK K A L A IN E N 30 Irma Kalliolla tuli keväällä täyteen pyöreät 50 vuotta perhehoitajana Nurmijärvellä. Eivät aina! Lapset ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Mutta ovatko lapselle tärkeitä suhteita juuri ne, joita me aikuiset näemme niiden olevan. Löydät jäsenedut täältä AIHEALUEET Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveyskuntoutujat Kaikki Etsi oma yhteisösi ja kanavasi ja seuraa! Myös nuorilla omat kanavat! FACEBOOK Kysy lapselta, ketkä ovat hänelle tärkeitä elämässä Sijoitetun lapsen perhekuviot ovat pullollaan ulkopuolisten oletuksia. Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä
39. Ilmoitusmyynti PK-Saari Oy | 040 745 5560 ilmoitusmyynti@perhehoitoliitto.fi Ulkoasu | Taitto Maikki Rantala | Olli Koikkalainen Paino PunaMusta Oy Kansi Kuvaaja | Tommi Mattila Päivi Sohlman kuvattuna perhekodissa Lahdessa Menikö lehti väärään osoitteeseen. alv 10 % | Kestotilaus 62 € Vuosikerta (4 ilmestymiskertaa) 75 € | 6 kk määräaikaistilaus (2 ilmestymiskertaa) 55 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia. Päivi viihtyy hyvin perhehoidossa ja uskoo, että siitä voisi hyötyä moni muukin kuntoutuja. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. T O M M I M A T T IL A AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta perhehoitoliitto.fi PERHEHOITAJUUTTA harkitsevan tietopankki perhehoitajaksi.fi NUORISOTOIMINNASSA tapahtuu sinut.fi Paljon tietoa Perhehoitoliiton toiminnasta LÖYDÄT MEIDÄT TILAA LIITON UUTISKIRJE perhehoitoliitto.fi/ Uutishuone > TILAA UUTISKIRJE YHTEYSTIEDOT JA PAIKALLISYHDISTYKSET perhehoitoliitto.fi/ yhteystiedot > jäsenyhdistykset USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET perhehoitoliitto.fi/ukk 12 Lehti ilmestyy nykyään neljä kertaa vuodessa. 29.11. Haluatko muuttaa tilaustasi. Ota yhteyttä Perhehoitoliiton toimistoon! Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme. Seppo sai uudeksi rapsuttelijakseen puolisen vuotta sitten Päivi Sohlmanin. 22.2. 24.5. 3 24.4. vuosikerta ISSN 0781-5298 (painettu) ISSN 2669-8374 (verkkojulkaisu) Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä puhelin 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Päätoimittaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi Toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Hanna Hakala | Jari Ketola | Anne-Maria Takkula | Laura Timgren | Merja Lehtiharju | Olli Koikkalainen Lehden aikataulu vuonna 2023 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1–2 23.1. 6.9. HUOM!. Tilaushinnat | sis. 6 30.10. 4–5 7.8. KIITOS! bostoninterrieri Seppo asuu Minna-Kaisa Jokisen ja Antero Honkosen perhekodissa Lahdessa
I år ges ett gott tillfälle till detta eftersom familjevårdsförbundet fyller 40 år. Det är fantastiskt att en så bred och mångsidig grupp människor tar sig an familjevårdens välbefinnande och vill främja familjevården. Yhdistykset valitsevat Perhehoitoliiton hallituksen jäsenet, joiden tehtävänä on olla strategisina suunnannäyttäjinä. Hyvä perhehoito on turvallista kodissa tapahtuvaa hoitoa, jonka olennainen osa ovat läheiset ihmissuhteet. Se on yksi tapa toteuttaa jälkihuoltoa, ja on olemassa myös koko perheen perhehoitoa. Perhehoidon monimuotoisuutta on myös se, että sitä voi olla niin perhehoitajan kuin hoidettavankin kodissa. Perhehoitoa annetaan lapsille, vammaisille ihmisille, ikäihmisille ja mielenterveyskuntoutujille. Det är en form av eftervård, och familjevård för hela familjen finns också. ON UPEAA, ETTÄ NÄIN MONIPUOLINEN JOUKKO IHMISIÄ VÄLITTÄÄ PERHEHOITAJIEN HYVINVOINNISTA JA HALUAA EDISTÄÄ PERHEHOITOA. Erilaiset ihmiset voivat olla elämän suola, jos voimavarat kantavat. Juhlan kunniaksi voimme myös pysähtyä huomaamaan toisen ihmisen. Kaikki yhdessä perhehoidon parhaaksi – jo 40 vuotta Alla gemensamt för familjevårdens bästa – under 40 års tid P ää ki rj oi tu s Le da re ALUKSI Ö V E R S Ä T T N IN G B IR G IT T A K Ö N Ö N E N K U V A /F O T O P E T T E R I K IV IM Ä K I Perhehoitoa on monenlaista. Exempelvis firar vi i juni milstolpen i form av en gemensam kryssning för familjevårdsfamiljerna. Perhehoitoa on kiertävänä, osaja ympärivuorokautisena sekä lyhytja pitkäaikaisena. Perhehoitoa voi luokitella monin eri tavoin jo nyt, ja on hyvin mahdollista, että perhehoidon eri muotoja tulee vielä lisää. När vi tänker på olika familjekonstellationer är det bra att stanna upp och fundera fördomsfritt och samtidigt kritiskt på vilka personer som kan tänkas bo i samma familj. Vi har skälig orsak att fira olika slags kompetens. Under samma tak kan familjevården omfatta både barn och vuxna. Myös Perhehoitoliitto koostuu erilaisista ihmisistä. Yhdessä olemme enemmän – niin juhlassa kuin arjessa! Det finns många slags familjevård. Familjevårdsföreningarna i olika delar av landet har över 4?000 medlemmar. Meillä on mahdollisuus valita, miten kohtaamme hänet ja miten autamme toinen toisiamme parhaaseen suoritukseen. Esimerkiksi kesäkuussa juhlistamme merkkipaalua perhehoitoperheiden yhteisellä risteilyllä. Olika personer kan vara livets salt, om resurser finns. Siihen on tänä vuonna hyvä tilaisuus, sillä Perhehoitoliitto täyttää 40 vuotta. God familjevård är en trygg vårdform som ges i ett hem och där nära relationer utgör en väsentlig del. Vi kan fritt välja hur vi bemöter hen och hur vi hjälper varandra att uppnå bästa prestation. Föreningarna väljer medlemmarna i familjevårdsförbundets styrelse med uppgiften att vara strategiska vägledare. Familjevård kan klassificeras på många sätt redan nu och det är mycket möjligt att olika familjevårdsformer kommer till. Perheessä olemme tasavertaisia ja saamme muilta perheenjäsenilta arvostusta ja hyväksyntää. Dessa strategiska linjer förverkligas sedan av olika experter i familjevårdsförbundets kontor. Till festens ära kan vi också stanna upp och uppmärksamma vår medmänniska. Meillä onkin syytä juhlia monenlaista osaamista. Familjevård ges till barn, personer med funktionsnedsättning, äldre personer och till personer i psykisk rehabilitering. Mångfaldheten inom familjevården gör att vård kan ges både hemma hos familjevårdaren och hos den vårdbehövande. Eri puolilla maata toimiviin perhehoitoyhdistyksiin kuuluu yli 4?000 jäsentä. Näitä strategisia linjauksia Perhehoitoliiton toimistossa erilaiset asiantuntijat sitten toteuttavat. Saman katon alla voi olla perhehoidossa niin lapsia kuin aikuisia. Familjevård ges dessutom i form av ambulerande tjänster, som deltidsvård och dygnet runt samt under en lång eller kort period. On upeaa, että näin laaja ja monipuolinen joukko ihmisiä välittää perhehoitajien hyvinvoinnista ja haluaa edistää perhehoitoa. Kun mietitään erilaisia perhekokoonpanoja, on hyvä pysähtyä miettimään ennakkoluulottomasti ja samalla kriittisesti, ketkä kaikki voivat asua samassa perheessä. I familjen är vi jämbördiga och vi får andra familjemedlemmars uppskattning och acceptans. Tillsammans är vi mera – både till fest och i vardagen! Merja Lehtiharju toiminnanjohtaja verksamhetsledare 6 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. Familjevårdsförbundet består av olika människor
T IL A S T O T T H L K U V IT U S JO N N A M A R K K U L A ALUKSI rautalangasta
HALLITUKSEN YHTEYSTIEDOT > Ks. Yhdistys toimii Pohjanmaan alueen perhehoitajien edunvalvojana, ylläpitää yhteyksiä viranomaisiin sekä järjestää koulutusja virkistystoimintaa jäsenilleen ja näiden perheille. Turvallisuutta parantaisi myös toimeksiantosopimusten irtisanomista koskevan sääntelyn korjaaminen ja perhehoidon eri muotojen nykyistä parempi huomioiminen lainsäädännössä. Lain uudistaminen kuuluu liiton tärkeimpiin poliittisiin tavoitteisiin, ja liitto kampanjoi aktiivisesti, jotta asia kirjattaisiin Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan. Vardagens ordkonstpack innehåller 50 kort, som bygger på Familjevårdförbundets Rekommendationer för god familjevård i de äldres vardag. Perhekuntoutuskeskus Lauste ry on yksityinen, voittoa tavoittelematon lastensuojelupalveluiden asiantuntijajärjestö, joka toimii Turussa ja Uudessakaupungissa. Eturivissä puheenjohtaja Minna Ahokas, Johanna Pappila, Erja Sarenius-Salmenkivi ja Merja Laitala. Liittokokous korosti, että sosiaaliturvan parantaminen lisäisi perhehoitajan tehtävän turvallisuutta ja houkuttelevuutta. Hallitusohjelma ei ollut valmistunut lehden mennessä painoon. Perhehoitolain uudistaminen on tarpeen, koska perhehoitajien sosiaaliturvassa on puutteita etenkin tilanteissa, joissa perhehoidon määrä on vähäistä tai perhehoito päättyy. Liittokokous valitsi Perhehoitoliiton hallitukseen neljä uutta jäsentä kolmivuotiskaudelle: Olli Rajalan (Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry), Tiina Pyykön (Uudenmaan Sijaisperheet ry), Merja Laitalan (Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry) ja Johanna Pappilan (Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry). Liittokokous painotti myös, että hyvinvointialueilla tulee kehittää perhehoidon toimintaohjeita yhdessä perhehoitajien kanssa ja että tavoitteena on oltava perhehoitajan tehtävän turvallisuus. ALUKSI lyhyet POHJANMAALLE SYNTYI UUSI, KAKSIKIELINEN PERHEHOITOYHDISTYS PERHEHOITOLIITTO ON SAANUT kaksi uutta jäsenyhteisöä: kaksikielisen perhehoitoyhdistyksen Pohjanmaan Perhehoitajat ry – Österbottens Familjevårdare rf ja Perhekuntoutuskeskus Lauste ry:n, josta tuli liiton kannatusjäsen. Se tarjoaa sijaishuollon palveluita, erityistä huolenpitoa, perhekuntoutusta ja avopalveluita. T E K S T I JA K U V A O LL I K O IK K A L A IN E N Perhehoitoliiton hallitus liittokokouksen 2023 jälkeen: Takana vasemmalta lukien Laura Timgren, Veli-Pekka Johansson, Olli Rajala, Tiina Pyykkö, Hannu Haukilahti ja Hanna Hakala. LADDA NER GRATIS > perhehoitoliitto.fi/tuotteet Vardagens ordkonstpack finns nu också på svenska JULKILAUSUMA Liittokokous: Laki on uudistettava Huhtikuussa kokoontunut Perhehoitoliiton liittokokous jätti julkilausuman, jossa vaaditaan perhehoitolain uudistamista. Pohjanmaan Perhehoitajat ry – Österbottens Familjevårdare rf:n yhteystiedot löydät tämän lehden sivulta 38. Rajala, Pyykkö ja Pappila ovat lastensuojelun perhehoitajia ja Laitala on ikäihmisten ja kehitysvammaisten ihmisten perhehoitaja. Pohjanmaan yhdistys on perustettu helmikuussa 2023, ja sen kotipaikka on Vaasa. Jäseniksi voivat liittyä kaikki, jotka joko toimivat, aikovat toimia tai ovat toimineet perhehoitajina. KESÄSULKU Perhehoitoliiton toimisto on suljettu kesälomien ajan 3.7.–4.8.2023 8 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. KIINNOSTUITKO. Kort innehåller uppgifter, som till exempel stöder de äldres möjligheter till att göra beslut och uppmanar till att observera omgivningen. sivu 38
Kameravalvonnan ja sen syyn tulee olla kaikkien tiedossa. Parikkalalainen kehitysvammaisten ihmisten perhehoitaja Niina Saukkonen, Kodin Kuvalehti, 17.3.2023 Elomme on kuin missä tahansa muussakin kodissa. Päivien teema on Yhdessä olemme enemmän. Jos kameravalvonta olisi jostain poikkeuksellisesta syystä välttämätöntä, sitä ei voi ulottaa kaikkiin tiloihin. Edellisen kerran Perhehoidon päivät pidettiin marraskuussa 2021, jolloin tapahtuma oli loppuunmyyty. KYSYMYS Meidän alueemme perhehoitajilta on tullut useampi tiedustelu, voiko perhehoidossa käyttää kameravalvontaa. Kameravalvontaa ei voi perustella sillä, ettei valvovia henkilöitä ole riittävästi. Ikäihmiset osallistuvat kotimme askareisiin ja ovat innokkaita esimerkiksi pyykkien ripustamisessa, perunoiden kuorimisessa ja leipomisessa. Kameravalvonnan laajuus tilojen osalta on harkittava tapauskohtaisesti, ja se on toteutettava vain välttämättömässä laajuudessa. Onko se mahdollista. Kuitenkin on muistettava, että perhehoitolain mukaan perhehoidossa on kyse kodinomaisen hoidon antamisesta hoidettavalle eikä siihen kuulu kameravalvonta. LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN > pesapuu.fi/perhehoidonpaivat Ilmoittaudu nyt Perhehoidon päiville Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi äitienpäivänä kunniamerkin 39 äidille. Jaana Tervo Juristi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Järjestyksessään kymmenennet Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät järjestetään Seinäjoella 8.–9.11.2023. Ilmoittautuminen tapahtumaan ja esittelypöytien varaaminen ovat nyt alkaneet. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Pesäpuu ry ja Perhehoitoliitto. Lisäksi perustuslaissa on taattu jokaisen oikeus yksityisyyteen, mitä kameravalvonta vaarantaa. Tallentavan kameravalvonnan osalta on vielä otettava huomioon, että kysymys on henkilötietojen keräämisestä, jolloin on noudatettava tietosuojaa koskevaa sääntelyä. Perhehoidon koordinaattori VASTAUS Kameravalvonnasta perhekodissa ei ole erikseen, nimenomaisesti säännelty. Perhehoidon päivät on suunnattu kaikille lastensuojelun perhehoidon parissa toimiville ja siitä kiinnostuneille: perhehoitajille, lastensuojelun työntekijöille, työnohjaajille, kouluttajille ja muille ammattilaisille sekä kokemusasiantuntijoille. Kesti pari vuotta, kunnes siitä tuli totta. Ajatukseni on hoitaa heitä sillä tavalla kuin haluaisin itseäni hoidettavan tulevaisuudessa – niin, että on aikaa vanhuksille. Adoptioäiti Mia, joka toimi aiemmin Nikon perhehoitaja, Lapsen Maailma 2/2023 Tämä on erittäin hyvä muoto hoitaa ikäihmisiä. Perhekoti on hoidettavan koti ja yksityisyyden ja kotirauhan suojaamaa aluetta. Nurmijärveläiset ikäihmisten perhehoitajat Nina Heikkilä ja Mari Levälampi, Nurmijärven Uutiset, 28.2.2023 Yhdeksänvuotiaana Niko sanoi sosiaalityöntekijälle haluavansa olla ihan oikeasti meidän poika. Sitä ei saa olla hoidettavien omissa huoneissa eikä esimerkiksi peseytymistiloissa tai wc:ssä. Osallistujille on tarjolla runsaasti erilaisia työpajoja, aikaa yhteisille kohtaamisille ja myöhemmin täsmentyvää iltaohjelmaa. Jos ulkopuolisia, esimerkiksi vierailijoita tai ohikulkijoita, kuvataan, heidänkin tulee tietää kuvaamisesta. Porilaiset lastensuojelun perhehoitajat Rosalia Breider ja Aleksi Starck, Satakunnan Kansa, 6.4.2023 Jokainen saa auttaa siinä, minkä osaa ja mistä tykkää. PERHEHOITAJIEN ARJESTA Kun lapsi oppii olevansa välittämisen arvoinen, sen arvoa ei voi mitata. Askolalainen ikäihmisten perhehoitaja Mervi Laurila, Itäväylä, 8.2.2023 Suurimman perhehoitoyhdistyksen, Uudenmaan Sijaisperheet ry:n jäsenmäärä 31.12.2022 509 ALUKSI lyhyet SANOT T UA Lähde: Perhehoitoliiton jäsentilastot asiantuntija vastaa Tällä palstalla eri asiantuntijat vastaavat perhehoitoa koskeviin kysymyksiin. Perhehoitoliitto onnittelee lämpimästi kaikkia palkittuja! Presidentti palkitsi ansioituneita perhehoitajia SUURTAPAHTUMA 9 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. Tapahtuman pääpuheenvuorot pitävät psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Tuija Korhonen, psykologian tohtori, laillistettu psykologi ja psykoterapeutti Saara Salo sekä urheilupsykologian ja ratkaisukeskeisen valmennuksen asiantuntija Andreas Geller. Jos perhekodin tilat ovat omiaan aiheuttamaan vaaratilanteita, on syytä harkita perhekodin soveltuvuutta perhehoitolain 5 §:n mukaisesti. Heistä ainakin kolme on perhehoitajia: Taimi Orvokki Jurvanen (Multia), Carita Teelmäki-Viitanen (Siikainen) ja Teija Marjatta Varis (Viitasaari). Siksi on käytettävä ensin kaikki muut keinot hoidettavien valvomiseksi. Olisi väärin vaatia toista yrittämään yhä uudelleen sellaisia juttuja, joita hän ei ole tähän ikään mennessä oppinut
Uusijärvi muistutti, että turvallisuuden tunnetta voidaan parantaa myös sillä, että perhehoitajaksi ryhtymistä harkitaan varmasti riittävän pitkään ja rauhassa. > Lisätietoa tulossa kesällä: > perhehoitajaksi.fi Ajoissa kotiin -kampanja tulee jälleen syyskuussa LINJAUS: TAUSTATIETOJA EI VOI PYYTÄÄ ENNEN ENNAKKOVALMENNUSTA THL ON LISÄNNYT verkossa ylläpitämäänsä Lastensuojelun käsikirjaan perhehoidon järjestäjiä varten uuden ohjeistuksen siitä, miten perhehoitajuutta harkitsevien taustatietoja kysytään. ALUKSI lyhyet Toinen ihminen luo turvallisuutta Mitkä asiat luovat tai heikentävät turvallisuutta perhehoidossa. LISÄTIEDOT > perhehoitoliitto.fi/uutiset kaikki lapsen saama hyvä vanhemmuus vahvistaa lasta. Vuosi tai kaksikin hyvää perheelämää on todella arvokasta lapsen tulevaisuuden kannalta. Webinaarissa kuultiin puheenvuoroja niin ikään perhekotien sähköja paloturvallisuudesta, turvallisesta lääkehoidosta, perhehoidon korvausvastuista sekä varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Silti WEBINAARI T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N PERHEHOITAJIEN VEROTUSOHJEESEEN TÄSMENNYKSIÄ VEROHALLINTO ON PÄIVITTÄNYT perhehoitajien verotusohjeistusta muutamilta osin. Perhehoitoliitto kehottaa perhehoidon järjestäjiä tutustumaan Lastensuojelun käsikirjaan lisättyyn ohjeistukseen, kuvaamaan perhehoitajuutta harkitseville mahdollisimman konkreettisesti perhehoitajaksi ryhtymisen edellytyksiä ja esteitä sekä keskustelemaan ennakkovalmennukseen hakevien kanssa siitä, mitä hakijaa koskevia tietoja järjestäjät pyytävät eri vaiheissa eri viranomaisilta. 10 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. TUTUSTU > perhehoitoliitto.fi/uutiset Perhehoitoliiton koordinoima Ajoissa kotiin -kampanja järjestetään jälleen 4.–17.9.2023 . Välillä on ollut turvattomampaa, jos vapaista on ollut epävarmuutta. Ohjeeseen on myös lisätty tekstiä perhehoitajan saamasta ansionmenetyskorvauksesta ja asuinrakennuksen poistojen tekemisen edellytyksistä. KIINNOSTUITKO. Pelkojen hälventämiseksi perhehoitajia tulisi esimerkiksi rohkaista kysymään työntekijöiltä ihan kaikesta, mikä heitä askarruttaa. –?Turvallisuuden tunnetta lisää niin ikään tietoa siitä, että on tulossa vapaita, jolloin pääsee levähtämään. Pekkarisen mukaan huomiota tulee kiinnittää rakenteellisen turvallisuuden, kuten lainsäädännön, lisäksi sosiaaliseen ja koettuun turvallisuuteen. Helsingin kaupungin lastensuojelun perhehoidon palvelupäällikkö Alli Uusijärvi kertoi webinaarissa sosiaalityöntekijöiden kokemuksia siitä, miten perhehoitajien turvallisuutta voi parantaa. Matkakulujen vähentämistä koskevaa osaa on täsmennetty tuloverolakiin tehdyn tilapäisen muutoksen vuoksi. –?Turvallisuus on lapsen kehitykselle välttämätön tekijä, ja perhehoitajan tehtävä on luoda turvallinen kasvuympäristö. Turvallisuuden kokemuksen vahvistaminen ei edellytä ihmetekoja, mutta turvallisia aikuisia kylläkin, Pekkarinen kiteytti. Myös perhehoitolaissa perhehoidon erääksi tavoitteeksi määritellään edistää perhehoidossa olevan perusturvallisuutta. Uuden ohjeistuksen mukaan perhehoidon järjestäjä voi pyytää perhehoitajaksi ryhtyvän tiedot viranomaisen rekisteristä vasta siinä vaiheessa, kun perhehoitoon sijoitettava lapsi, nuori, aikuinen tai ikäihminen on tiedossa. Valtakunnallisella kampanjalla rekrytoidaan uusia perhehoitajia yhteistyössä hyvinvointialueiden, järjestöjen ja perhehoitoa tuottavien yritysten kanssa. Lastensuojelun perhehoidossa turvallisuutta voidaan lisätä varmistamalla, että perhehoitajat saavat tarvitsemaansa tukea ja että perhehoitoa myös valvotaan riittävästi. Perhehoitajuutta harkitsevan tietoja ei siis voi pyytää ennen ennakkovalmennusta. Artjärveläinen ikäihmisten perhehoitaja Milma Saario nosti esiin myös perhehoitajan taloudellisen turvallisuuden merkityksen: hoitopalkkioiden, kulukorvausten ja asiakasmäärien on oltava riittävät. Entä miten turvallisuutta voidaan lisätä. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen muistutti, että perusturvallisuuden varmistaminen on ehkä tärkein tehtävä, joka aikuisille on annettu lasten kasvatuksessa. – Perhehoitajien on hyvä muistaa myös, että joskus lapsi on niin vaurioitunut, ettei häntä lopulta voida hoitaa sijaisperheessä. Näitä kysymyksiä olivat pohtimassa eri alojen asiantuntijat Perhehoitoliiton webinaarissa maaliskuun lopulla. HYÖDYLLISIÄ SIVUSTOJA Paranna kodin paloturvallisuutta: > turvallisempikoti.fi Perustiedot asuinkiinteistön pelastussuunnitelmasta: > spek.fi/turvallisuus/ pelastussuunnitelma Edellytyksiä turvallisuudelle, iloisille tapaamisille ja viihtyisille ympäristöille: > rikoksentorjunta.fi/turvallisuuskavelyt Keskeisiä ohjeita lääkkeiden turvalliseen käyttöön: > fimea.fi/kansalaisen_laaketieto Ylläpidä lääkitysja rokotustietojasi: > laakekortti.fi Varautumissuositus kotitalouksille: > 72tuntia.fi Lähteet: Suomen pelastusalan keskusjärjestön erikoistutkija Tarja Ojala ja Fimean tutkimusja kehittämisasiantuntija Johanna Jyrkkä
ALUKSI meillä kylässä 11 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023 SUOMESSA ON UPEITA KEHITYSVAMMAISTEN TARPEISIIN VASTAAMISEEN ERIKOISTUNEITA PERHEHOITOKOTEJA JA KIERTÄVIÄ PERHEHOITAJIA. Uudistuksen tavoitteena on ollut vammaisten henkilöiden osallisuus ja yhdenvertaisuus sekä heidän tarpeidensa mukaiset, yksilölliset ja itsenäistä elämää tukevat palvelut. Niissä tilanteissa, joissa lapsi ei voi vammansa aiheuttaman avun ja tuen tarpeen vuoksi asua vanhempiensa kanssa, asuminen voidaan järjestää perhehoidossa. Suomessa onkin paljon upeita kehitysvammaisten tarpeisiin vastaamiseen erikoistuneita perhehoitokoteja ja kiertäviä perhehoitajia. Palvelua ei näin ollen järjestetä enää esimerkiksi kehitysvammalain perusteella. Vaikka uusi laki parantaa tilannetta, emme vieläkään täysin pysty turvaamaan kaikkien YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen periaatteiden toteutumista. Uusi vammaispalvelulaki tuo muutoksia vammaisten henkilöiden palveluihin, ja siksi hyvinvointialueilla on pidettävä huolta siitä, että koulutusta uuden lain sisällöstä järjestetään riittävästi. Kehitysvammalain perusteella tehdään ainoastaan päätökset erityishuollon antamisesta ja lopettamisesta, rajoitustoimenpiteiden käyttämisestä ja tahdosta riippumattomasta erityishuollosta. Perhehoitoliitolla on oma valmennusmalli kehitysvammaisten perhehoitoon suuntautuville perhehoitajille. Laki on kuitenkin riittävän joustava, mikä mahdollistaa YK:n sopimuksen velvoittamien yksilöllisten palvelujen järjestämisen. Aiempi vammaispalvelulaki kohteli eri vammaisryhmiä eri tavoin eikä huomioinut eri-ikäisiä vammaisia henkilöitä. Perhehoito on hyvä vaihtoehto myös vammaisen nuoren itsenäistymisen tukemisessa esimerkiksi opintojen päättövaiheessa tai irrottauduttaessa syntymäkodista. Vammaiset henkilöt saavat jatkossa tarvitsemansa sosiaalija terveyspalvelut saman lainsäädännön perusteella diagnoosista riippumatta. Perhehoito osaltaan turvaa eri-ikäisten kehitysvammaisten osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja yksilöllisten tarpeiden toteutumista ja tukee näin erinomaisesti vammaispalvelulain tavoitteiden toteutumista. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan järjestää myös lapsen omassa kodissa esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsella on paljon apuvälineitä. Lasten ja nuorten kohdalla lyhytaikainen perhehoito ja osavuorokautinen perhehoito tukevat lapsen kehitystä ja hyvinvointia sekä vanhempien jaksamista. Perhehoitoa suunniteltaessa tulee huomioida myös muiden palvelujen, kuten kuljetuspalveluiden ja harrastusmahdollisuuksien sekä henkilökohtaisen avun tarve, ja turvata niiden saatavuus. Perhehoito turvaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta K auan odotettu vammaispalvelulain uudistus saatiin maaliin edellisen eduskunnan viime metreillä, ja se astuu voimaan 1.10.2023. Vammaispalvelulaissa korostetaan, että vammaisen lapsen ja hänen perheensä on saatava sellainen tuki, joka mahdollistaa lapsen asumisen perheensä kanssa. Lisäksi lakia hyväksyessään eduskunta hyväksyi lausuman, jonka mukaan lain vaikutuksia seurataan ja mahdolliset puutteet korjataan. Merja MäkisaloRopponen TtT, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja
Se oli aika surullista, Sohlman sanoo. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT TOMMI MATTILA P äivi Sohlman, 38, asui vuosi sitten Hämeenlinnan Lammilla mielenterveyskuntoutujien palvelukodissa eikä voinut hyvin. Turvaa ja rytmiä arkeen 12 Perhehoito-lehti 3 | 2023 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i. Hänellä on kertomansa mukaan diagnosoitu epävakaa persoonallisuus, skitsoaffektiivinen häiriö ja ahdistuneisuushäiriö. Etenkin yksinäisyys ahdisti ja loi turvattomuutta Sohlmanille, joka on asunut käytännössä koko aikuisikänsä palvelukodeissa tai osastoilla. Tämän on kokenut myös Päivi Sohlman, jonka vointi on kohentunut tuntuvasti perhekotiin muuton jälkeen. Perhehoito tarjoaa mahdollisuuksia yhteisölliseen arkeen ja turvallisiin rutiineihin myös mielenterveyskuntoutujille. Yhteiset tilat eivät tuntuneet erityisen viihtyisiltä, eikä mieluisaa tekemistä tahtonut löytyä. Asukkaat oleskelivat paljon omissa kämpissään, jotka oli suunniteltu alun perin lyhytaikaiseen majoitukseen. –?Monille asukkaille viikon kohokohtia olivat lauantait, koska silloin pääsi käymään kaupassa ostoksilla itsekseen ilman, että ohjaaja käveli perässä
TE EM A Turvaa ja toivoa perhehoidossa Päivi Sohlman (kesk.) on sopeutunut hyvin MinnaKaisa Jokisen (vas.) perhekotiin, jossa on perhehoidossa myös kehitysvammaisia aikuisia. Myös perhehoidon sosiaaliohjaaja Minna Järvinen (oik.) on tuttu näky perhekodin kahvipöydän äärellä. 13 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023
1960-luvun lopulla perhehoitoperheissä asui enimmillään yli 600 Nikkilän kuntoutujaa. Ajoittain perhekodissa käy lyhyillä jaksoilla myös kolme muuta kehitysvammaista ihmistä, joista nuorin on 12-vuotias. Kanta-Hämeen päätöstä aloittaa mielenterveyskuntoutujien perhehoito helpotti pohjakokemus perhehoidon järjestämisestä vammaisille ihmisille ja ikäihmisille. Uutena tulokkaana mukaan lähti viime vuonna Hämeenlinnan kaupunki, jonka sosiaalipalvelut kuuluvat nykyään Kanta-Hämeen hyvinvointialueen alaisuuteen. Arki näyttäytyy kunnolla vasta sitten, kun ollaan pidempään yhdessä. Päivi Sohlmanin lisäksi Jokisen ja Honkosen perhekodissa asuu pitkäaikaisesti kolme aikuista kehitysvammaista naista sekä perheen puuhakkaat koirat, bostoninterrieri Seppo ja cockerspanieli Putte. Aluksi voidaan olla tahtomattakin vieraskoreita puolin ja toisin, Jokinen sanoo. Tärkeintä on, että palveluohjaajat osaavat tarjota perhehoitoa yhtenä vaihtoehtona ja että jokaiselle hoidettavalle löytyy sopiva perhehoitaja. –?Välillä minua pitää vissiin vähän muistutella näistä, kun en ollut aiemmin tottunut kotitöihin, Sohlman naurahtaa ja katsahtaa Jokiseen, joka hymyilee takaisin ymmärtäväisesti. Apua on ollut niin ikään mielenterveyskuntoutujien perhehoidon ennakkovalmennusmateriaaleista, joita Perhehoitoliitto parhaillaan viimeistelee yhteistyötahojensa kanssa. Viimein viime kesänä oma sosiaalityöntekijä kertoi Sohlmanille, että tämän olisi mahdollista lähteä tutustumisjaksolle lahtelaiseen perhekotiin. Päivi Sohlman on alueen mielenterveyskuntoutujista ensimmäinen, joka on saanut pitkäaikaisen paikan perhekodista. Siinä missä pöydän kattamisen tai siivoamisen kaltaiset kotiaskareet kuuluivat palvelukodissa keittiöhenkilökunnalle tai siistijöille, perhekodissa niistä ei ole huolehtimassa kukaan ulkopuolinen, vaan asukkaat yhdenvertaisina perhehoitoperheen jäseninä. Oli erittäin tärkeää, että Päivikin oli meillä ensin kymmenen päivän ja sitten kolmen viikon tutustumisjaksolla. Sopivaa paikkaa ei vain tahtonut löytyä. Taustalla on muun muassa sekä mielenterveyspalveluiden että palvelukoteja kevyempien asumispalveluiden tarpeen kova kasvu. Sohlman ei ollut ennen kuullutkaan perhehoidosta, mutta päätti antaa sille mahdollisuuden. Minun on jotenkin paljon turvallisempi olla täällä kuin palvelukodeissa, Sohlman kertoo. Vaikka monessa asiassa on ollut opettelua, Sohlman mainitsee perheEihän sitä koskaan tiedä, vaikka muuttaisin vielä joskus omilleni, mutta tällä hetkellä näin on hyvä. Helsingin kaupungin pyörittämän Nikkilän psykiatrisen sairaalan potilaita alettiin sijoittaa hoitoon lähiseudun perheisiin jo yli sata vuotta sitten. Hän on pitänyt toimeksiantosuhteista perhekotia miehensä Antero Honkosen kanssa vuodesta 2016 lähtien Lahdessa ja sitä ennen Hämeenkoskella. Mietinnässä oli ollut jo pitkään muutto mahdollisimman pienimuotoiseen yhteisöön, jossa ei tarvitsisi olla liikaa yksin omine ajatuksineen ja pahaan oloon olisi tarjolla muutakin liennytystä kuin lääkkeet. Lisäksi perhehoidossa on ympäri maata runsaasti lapsia, nuoria, aikuisia ja ikäihmisiä, joilla on haasteita mielenterveytensä kanssa, mutta heillä perhehoitopäätöksen varsinainen syy on jokin muu kuin mielenterveysdiagnoosi. Aikuisten perhehoidon sosiaaliohjaaja Minna Järvinen Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta kertoo, että alueen reservissä on innokkaita perhehoitajia, jotka haluavat tehdä perhehoitoa myös kuntoutujien kanssa. Päätös ei ole kaduttanut, ja hän on asunut lahtelaisessa perhekodissa vakinaisesti nyt viime marraskuusta lähtien. –?Sopeutumisen tähän porukkaan pitää onnistua. Kanta-Häme on mukana pilotoimassa materiaaleja. On hyvä, että asukkaita on vain muutama. Pienin askelin osaksi perheen arkea Tutustumisjaksojen ja oikeanlaisen henkilökemian tärkeyttä korostaa myös perhehoitaja Minna-Kaisa Jokinen. Päivi Sohlmanin totuttelu uuteen arkeen alkoi arkisista havainnoista. Lisäksi hyvinvointialueella on yksi kiertävä perhehoitaja, joka tarjoaa perhehoitoa kahden kuntoutujan kotiin. Myös uutta kiinnostusta mielenterveyskuntoutujien perhehoitoa kohtaan on havaittavissa eri puolilla maata. Jokisella on myös ratkaisukeskeisen perhepsykoterapeutin koulutus, ja pariskunnalla on kokemusta niin ikään ammatillisen perhekodin pyörittämisestä. Kun hän viime kesänä istahti ensimmäisen kerran perhekodin ruokapöydän ääreen juomaan kahvia eikä pöydässä ollutkaan maitoa, hänelle tuli yllätyksenä, kun Jokinen antoi luvan hakea maitoa vapaasti jääkaapista. Osa on jo lähtenyt mukaan ja osa odottelee vielä, että valmennusmateriaalit saadaan valmiiksi. Perhehoito on pitkälti henkilökemiaa, ja jokaisen asiakkaan kohdalla pitää edetä yksilöllisesti tutustumisjaksojen kautta, Järvinen sanoo. Esimerkiksi joulu täällä oli paras jouluni ikinä. 14 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. Karjalassa, Helsingissä ja nyt myös Hämeessä Mielenterveyskuntoutujien perhehoidolla on Suomessa pitkät perinteet. –?Kuntoutujien perhehoidon määrää voisi hyvin lisätä. Sittemmin Helsinki on ajanut aikuispsykiatrisen perhehoidon alas lähes kokonaan, ja sitä saa enää parisenkymmentä asiakasta. Yksi asukkaistamme menee esimerkiksi vahvasti mukaan jokaisen oireisiin. Vammaispuolen perhehoidon toimintaohje saatiin melko pienellä vaivalla otettua myös mielenterveyspuolen käyttöön. Keittiöja siivoushommien lisäksi Sohlman osallistuu muun muassa pyykinpesuun. –?Olen viihtynyt hyvin! Totta kai haasteitakin on ollut ja paljon totuttelua kaikkeen uuteen, koska tämä on niin erilainen maailma vanhaan verrattuna. Helsingin seudun ohella mielenterveyskuntoutujia on perhehoidossa muun muassa Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Pirkanmaan hyvinvointialueilla yhteensä arviolta joitakin kymmeniä
Päivi Sohlman on aina pitänyt kirjoittamisesta, ja hänellä on takanaan myös radioja tv-journalismin opintoja. Sohlman haaveilee kirjoittavansa kirjan omista kokemuksistaan ja toivoo, että siitä olisi apua muille kuntoutujille. Liikuntaa ja halauksia lääkkeiden rinnalla Perhehoidon erityisyys ja mahdolliset positiiviset vaikutukset mielenterveyteen perustuvat nimenomaan siihen, että hoidettava pääsee osaksi pientä yhteisöä. Perhehoito-lehti 3 | 2023 15. Tuttu yhteisö myös sallii haastavankin käytöksen eikä säikähdä oireilua. Perhehoidossa säännöllinen ruokailu, lääkehuolto, liikunta ja lepo, mielekäs tekeminen ja itsensä toteuttaminen tukevat kuntoutumista. – Saanko kertoa vähän myös lääkkeisiin liittyvistä asioista, perhehoitaja Minna-Kaisa Jokinen kysäisee ja Päivi Sohlman antaa luvan. Päivi Sohlmanin arkea on rytmittänyt tänä keväänä osallistuminen Rauli-vertaisryhmään kahdesti viikossa. –?Kun ihmiset ympärillä ovat tuttuja ja lähestulkoon aina samat, asukkaiden ei tarvitse stressata sitäkään, onkohan vaikkapa iltavuoroon tulossa joku, jonka kanssa ei tule niin hyvin juttuun, Jokinen sanoo. Sohlman kertoo nimen tulevan sanoista ravinto, uni ja liikunta. –?Perhehoito on kodinomainen ja yksilöllinen vaihtoehto ihmisille, joilla on aktiivisesta kuntoutuksesta huolimatta arjen haasteita, tuen tarvetta tai yksinäisyyttä. Osana yhteisöä sosiaaliset kontaktit ja luottamus toisiin ihmisiin lisääntyvät. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i TE EM A Turvaa ja toivoa perhehoidossa kodissa asuminen parhaaksi puoleksi nimenomaan yhteisen tekemisen ja tutut ihmiset. Omien ajatusten siirtäminen paperille on toisinaan myös terapeuttista. Liikunta on tullut osaksi arkea myös perhekodissa, jossa Sohlman on ruvennut polkemaan pieniä lenkkejä kuntopyörällä kahdesti viikossa. Ryhmä on käynyt pelaamassa muun muassa sählyä, biljardia, pingistä, tennistä ja koripalloa sekä pohtinut unija ruokarytmejä ja muita hyvinvointiin liittyviä asioita. Yhteiset pelihetket, leffaillat, ostosreissut, kirpparikierrokset ja askartelut ovat tuoneet arkeen yhteisöllisyyttä ja vieneet pois yksinäisyyttä. Olemme puhuneet myös Raulissa, että voisin jatkaa kuntopyöräilyä sitten, kun ryhmä loppuu, hän sanoo. Kokemuksemme mukaan perhehoitoa voi suositella pitkäaikaiskuntoutujille, joilla on suhteellisen vakaa tilanne, Siun soten psykiatrisen kuntoutuksen apulaisylilääkäri, psykiatri Satu Määttä kertoi Perhehoitoliiton työpajassa viime syksynä. –?Siinähän se menee, kun katsoo samalla telkkaria
– Kiertävä perhehoitaja saattaa käydä asiakkaan luona aluksi vain tunnin viikossa. –?Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka muuttaisin vielä joskus omilleni, mutta tällä hetkellä näin on hyvä. Usein huono olo helpottaa, kun teemme jotain yhdessä. Myös sosiaaliohjaaja Minna Järvinen on tyytyväinen siihen, että perhehoito on räätälöitävissä niin monin tavoin yksilöllisiä tarpeita mukaillen. Omakohtaisia ajatuksia ja runoja muun muassa mielenterveyden haasteista on kertynyt pöytälaatikkoon teini-iästä saakka. Sohlman ei haaveile toimittajan työstä, mutta hänellä on kirjoittamiseen liittyvä suuri unelma. PERHEHOITO VOI SOVELTUA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJALLE joka ei tarvitse laitoshoitoa, mutta kylläkin ympärivuorokautista tukea jolle muut asumispalvelut ovat osoittautuneet soveltumattomiksi jolla on päihdetausta tai peliriippuvuus joka on selviytynyt kotioloissa mutta menettänyt läheisen henkilön tuen jolla on psykogeriatrisia tarpeita mutta on fyysisesti suhteellisen hyväkuntoinen jolla on muistiin liittyviä haasteita joka hyötyisi pienestä yksiköstä tai perhekodin ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista joka on omaishoidossa ja tarvitsee tilapäishoitoa omaishoitajan vapaan ajaksi joka hyötyisi omaan kotiinsa saamastaan osavuorokautisesta perhehoidosta joka on oikeutettu saamaan tukea lastensuojelun perhehoidon jälkihuoltona Haaveena kirja omista kokemuksista Kuten missä tahansa kodissa, myös perhekodissa on hyvä olla yhteisöllisyyden vastapainona mahdollisuuksia nauttia myös omasta rauhasta. Olen miettinyt myös kokemusasiantuntijakoulutusta, joka alkaa ensi syksynä. Joskus käyn myös kysymässä, voitaisiinko halata, ellei kukaan ole muistanut halata minua, Sohlman kertoo Ponnahduslauta eteenpäin elämässä Erityistarpeisten ihmisten ja kuntoutujien perhehoidolle on tyypillistä, että hoitosuhde voi kestää jopa vuosikymmeniä. Ruuat olivat tosi hyvät, eikä ollut sitä yksinoloa. – Perhehoito voi olla myös ponnahduslauta eteenpäin elämässä. Takavuosina hän myös opiskeli radioja tv-journalismia Helsingin evankelisessa opistossa ja pääsi opintojen kautta työharjoitteluun MTV:n uutisiin. – Se on ollut kieltämättä kivaa. Kun kyse on mielenterveyskuntoutujista, perhehoito voi tarjota kuntoutumisen kannalta tärkeän ensimmäisen polun ulos laitoselämästä. Eri aikuisryhmien perhehoidossa on paljon yhtäläisyyksiä, ja meidänkin perhekodissamme on ihmisiä monista syistä. 16 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. Nykyään hän asuu omillaan 800 metrin päässä meiltä. Järvisen mukaan kuntoutujan on mahdollista käydä esimerkiksi pitkän osastojakson jälkeen hetken aikaa perhekodissa hakemassa takaisin arjen perustaitoa ennen mahdollista muuttoa omilleen. Liikkeelle on mahdollista lähteä myös ihan siitä, että perhehoitaja soittaa asiakkaalle säännöllisesti viikoittain. Ajatusta omillaan asumisesta Sohlman ei pidä ajankohtaisena, sillä elämä perhekodissa maittaa. Sitä silmällä pitäen häntä kiinnostaisi osallistua myös luovan kirjoittamisen kurssille. Tuen tarpeet ovat aina yksilöllisiä eivätkä välttämättä riipu siitä, mistä ”genrestä” asukas tulee, Minna-Kaisa Jokinen sanoo. Järvisen ja Jokisen mukaan kuntoutujien perhehoitajana toimiminen sopii ihmisille, joilla on jalat maassa. Kun Päivi Sohlman on omissa oloissaan, hän kirjoittelee usein. Tavoitteeksi voidaan asettaa, että jonain päivänä asiakas jaksaa tehdä perhehoitajan kanssa jotain tiettyä, Minna Järvinen sanoo. –?Minulla on ollut jo monta vuotta haaveena kirjoittaa kirja omista kokemuksistani kuntoutujan näkökulmasta. Kumpikin korostaa niin ikään, miten tärkeää on verkostoitua muiden perhehoitajien kanssa ja tehdä tiivistä yhteistyötä perhehoidon työntekijöiden kanssa. Tekstit ovat toisinaan helpottaneet vaikeiden asioiden käsittelemistä. Jokisen mukaan Sohlmanin voinnin kohentumista kuvaa hyvin se, miten paljon tämän lääkkeiden käyttö on vähentynyt sitten palvelukotivuosien. Minna-Kaisa Jokisen ja Antero Honkosen 300-neliöisessä perhekodissa tämä ei tuota ongelmia, sillä tilat jakautuvat kolmeen kerrokseen, jokaiselle on oma huone ja yhteistilojakin on monessa paikassa. Olen edelleen vahvasti mukana hänen elämässään, sillä hän saa minulta jälkihuoltoa perhehoitona, Jokinen kertoo. Myös yksi Minna-Kaisa Jokisen ja Antero Honkosen perhekodin nykyisistä asukkaista muutti heille jo vuonna 2006, kun he aloittivat perhehoitajina Hämeenkoskella. Meillä asui kuusi vuotta eräs autismikirjon nuori, jolla on ollut myös paljon mielenterveyden haasteita. Kun ahdistukseen tarvittaessa otettavia lääkkeitä saattoi ennen mennä päivittäin, perhehoidossa niille ei ole ollut tarvetta kuin muutaman kerran kuukaudessa. Myös sen jälkeen perhehoitaja voi toimia tukena arjessa. Esimerkiksi joulu täällä oli paras jouluni ikinä. Apua on osattava pyytää tarvittaessa, sillä vastaan tulee usein yllättäviäkin asioita. Haluaisin, että se auttaisi muita. –?Luettelisin samoja asioita varmaankin myös, jos kysyttäisiin, mitä ikäihmisten tai vammaisten ihmisten perhehoitaja tarvitsee. – Osittain tämä voi johtua myös siitä, että palveluasumisessa oli helppo mennä lääkejonoon ja ottaa tarjottuja lääkkeitä ilman, että kukaan kyseli mitään. Jos meillä huomataan, että ilmassa on harmistusta, kysymme, pelataanko vaikkapa Kimbleä tai tehdäänkö jotain muuta
17 Perhehoito-lehti 3 | 2023. Rapsutuksia tarjoaa Minna Jokinen, ja edessä istuu Päivi Sohlman. Jokisen sylissä poseeraa bostoninterrieri Seppo. Minna-Kaisa Jokisen perhekodissa myös lemmikeillä on tärkeä rooli. Rapsutuksia tarjoaa Minna Jokinen ja edessä istuu Päivi Sohlman. TE EM A Turvaa ja toivoa perhehoidossa w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Minna-Kaisa Jokisen perhekodissa myös lemmikeillä on tärkeä rooli. Jokisen sylissä poseeraa bostoninterrieri Seppo
18 Perhehoito-lehti 3 | 2023 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i
Syksyllä 2020 Jimi, tämän vanhemmat ja perhehoidon työntekijät kävivät tutustumassa Kati Tiilikainen-Kinasen ja Tommi Kinasen perhekotiin Ristiinassa. Jimi on käynyt nyt säännöllisesti noin kahden ja puolen vuoden ajan perhehoidossa Ristiinassa keskimäärin yhden viikonlopun kuukaudessa. Viikonloppuja pystyttiin kuitenkin jatkamaan, kun tässä vaiheessa myös Tommi ryhtyi kokopäiväiseksi perhehoitajaksi. Samalla vanhemmat saavat omaa aikaa ja ladata akkujaan. –?Jimi viihtyy perhekodissa hyvin. Saamme niin sanotusti omaa aikaa. Vähitellen perhekodissa alkoikin käydä myös kehitysvammaisia tai muuten erityistä hoivaa tarvitsevia lapsia lyhyillä perhehoitojaksoilla, joiden turvin omaishoitajat voivat pitää vapaitaan. Lyhyet perhehoitojaksot tarjoavat erityislapsille uusia ihmissuhteita ja voivat tukea heidän itsenäistymistään. Viikonloput vaihtelevalla kokoonpanolla Kati Tiilikainen-Kinanen ja Tommi Kinanen ovat pitkän linjan perhehoitajia. Tätä nykyä Katin ja Tommin kanssa asuu yksi pitkäaikaisesti sijoitettu lapsi. Lisäksi yhtenä viikonloppuna paikalla on enimmillään viisi perhehoidettavaa erityislasta, ja tällöin perheen pitkäaikaissijoitettu lapsi on muualla. Kun Jimin isästä tuli pojan omaishoitaja, perhe alkoi selvitellä, millä eri tavoin omaishoidon lakisääteisiä ja muita vapaita saisi järjestettyä heidän kotiseudullaan Etelä-Savossa. Yhtenä vaihtoehtona nousi esiin, että Jimi voisi olla vapaiden ajan hoidossa perhekodissa. J imi, 11, on vauhdikas ja toimelias nuorimies. Siellä saa touhuta kaikkea kivaa ja ulkoilla paljon. Downin syndrooman vuoksi hän vaatii keskivertoa enemmän silmälläpitoa ja jommankumman vanhemman läsnäoloa. Alun perin pariskunta valmentautui lastensuojelun perhehoitoon eli sijaisperheeksi. Vaikka Jimi nukkuu yönsä ja syö ja pukee omatoimisesti, arki erityislapsen kanssa on toisinaan kuormittavaa muulle perheelle. Esimerkiksi kun vanhemmat olivat viime syksynä 25-vuotishäämatkalla, Jimi vietti perhekodissa viikon ja kävi sitä kautta päivittäin koulussa. Aluksi hänellä oli vähän koti-ikävää, ja edelleenkin kun hän näkee, että kassia pakataan lähtöä varten, hän on sitä mieltä, ettei haluaisi lähteä. Viereisellä sivulla pieniä välähdyksiä Kati Tiilikainen-Kinasen ja Tommi Kinasen perhekodin arkeen silloin, kun Jimi (vasen yläkuva) ja Helmi (oik.) ovat käyneet perhehoidossa. Näin varmistettiin, että perhehoitajalla on tukenaan työpari ja lapset saavat ympärivuorokautista hoivaa kahdelta aikuiselta. Kun ystävä perusti myöhemmin oman perhekodin, erityislasten perhehoitoviikonloput olivat vaarassa päättyä ja moni perhe olisi jäänyt ilman tarpeellista tukipalvelua. Kotiin palatessaan hän on kuitenkin aina hymyssä suin ja peukuttaa, kun kysyn, oliko kivaa, Jimin äiti Mervi Simoska kertoo. Toisinaan perhehoitoa on järjestynyt pidemmäksikin aikaa. Hengähdyshetket ovat tarpeellisia, oli omaishoidettava minkäikäinen tahansa – puhumattakaan heistä, jotka pyörittävät arkea yksin, Simoska muistuttaa. TE EM A Turvaa ja toivoa perhehoidossa T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N K U V A T K A T I T II LI K A IN E N -K IN A S E N A LB U M I VAIHTELUA LAPSILLE, VIRKISTYSTÄ AIKUISILLE Jimi ja Helmi viettävät kerran kuussa viikonlopun Kati Tiilikainen-Kinasen ja Tommi Kinasen perhekodissa Etelä-Savossa. 19 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 3 | 2023. Jimi matkaa perhekotiin yleensä perjantaisin taksilla suoraan iltapäiväkerhosta ja palaa kotiin kaksi vuorokautta myöhemmin sunnuntaina. Keskimäärin yhden viikonlopun kuukaudesta perhekodissa viettää lisäksi kaksi tai kolme erityistarpeista lasta. Katilla on aiempaa työhistoriaa ja koulutusta vammaisten ihmisten parista. Koska paikka ja perhehoitajat vaikuttivat sopivilta, perhe päätti antaa perhehoidolle mahdollisuuden. Omassa kodissaan antamansa perhehoidon lisäksi sekä Kati että Tommi tekevät ikäihmisten perhehoitoa oman kotinsa ulkopuolella ja Kati toimii myös kiertävänä perhehoitajana erityislasten perheissä. Aluksi Kati hoiti erityislasten perhehoitoviikonloppuja perhehoitajaystävänsä kanssa siten, että ystävä asui kyseiset viikonloput Katin perhekodissa. Perheen jaksamisen kannalta perhehoito on tosi tärkeää toimintaa. –?Ennen kuin Jimille löytyi perhekotipaikka, omaishoidon vapaat jäivät monesti käyttämättä, koska vapaiden ajaksi ei ollut säännöllisiä järjestelyjä eikä sopivaa hoitajaa
Kummankin mielestä perhehoidon parhaisiin puoliin kuuluu se, että hoidettavilta saa välittömästi palautetta, onko hommat hoidettu hyvin vai ei. Sitä rytmittävät ruokailut, lääkkeiden otot ja nukkumiset. Omissa huoneissa vietetään aikaa pääsääntöisesti vain yötai päiväunten merkeissä, ja hereillä ollessaan kaikki ovat yhdessä. –?Viikonloppu on lapsille vapaa-aikaa kouluarjesta, joten pyrimme ottamaan rennosti: katsotaan telkkaria, ulkoillaan, askarrellaan ja puuhaillaan kaikenlaista. Aikataulujen suunnittelu on välillä aikamoista palapeliä, kun huomioida pitää niin asiakasperheiden ja hyvinvointialueen toiveet, hoidettavien tarpeet kuin oma toimeentulo ja jaksaminenkin. Musiikki yhdistää monia, ja meillä onkin paljon musiikillista liikkumista, tanssia ja laulua. Kaikkea ei pidä kuitenkaan kellottaa etukäteen, sillä usein on tarvetta joustoille sen mukaan, millainen vointi ja fiilis kenellekin on. Osa heistä on Jimin tavoin suhteellisen omatoimisia, mutta mukaan mahtuu myös vahvaa tukea tarvitsevia lapsia. Kati Tiilikainen-Kinasen mukaan monelle hoidettavalle on tärkeää, että viikonloput noudattavat tuttua ja totuttua kaavaa. Varsinkin viikonloput pitää kasata tosi tarkasti lasten hoitoisuuden ja yhteensopivuuden perusteella niin, että kaikille riittää varmasti aikaa ja turvaa, Tiilikainen-Kinanen kertoo. Aikuisten jatkuva läsnäolo on olennaisen tärkeää, sillä osa kommunikoi ilman puhetta, ei tule toimeen ilman lääkitystä, käyttää pyörätuolia tai tarvitsee kypärää ja nostovyötä. fi Perhehoito-lehti 3 | 2023. Perhekodin yläkerta on hoidettavien omaa tilaa. Moni käy samaa koulua ja jatkaa koulusta tuttuja leikkejään yhdessä. Jotta kaikki saavat tarvittaessa apua, toinen perhehoitaja nukkuu aina yläkerrassa ja toinen alakerrassa, jossa on pyörätuolia käyttävän asukkaan nukkumatila. Rutiinit ja aikuiset tuovat turvaa Viikonloppuhoidossa kävijöistä kaikki ovat tällä hetkellä peruskouluikäisiä. Hekin, joilla on autistisia piirteitä, otetaan mukaan yhteisiin tekemisiin jaksamisensa mukaan. 20 w w w .p er he ho ito lii tt o. Lauantaina tietenkin herkutellaan ja monilla on myös suihkupäivä. Ne, jotka kykenevät, voivat saunoakin, Tiilikainen-Kinanen sanoo. –?Meille olisi tarjolla enemmänkin lapsia perhehoitojaksoille, mutta joudumme rajaamaan määrää, koska kalenterissa ei ole tilaa. –?Eräskin lapsi toistelee tullessaan usein ritirimpsua: ”Menen makuuhuoneeseen punaisesta ovesta, minulla on huonekaveri, meille luetaan iltasatu, äiti tulee sunnuntaina hakemaan minut.” Se luo turvallisuutta, Tiilikainen-Kinanen kertoo. Sekä Kati Tiilikainen-Kinasella että Tommi Kinasella on kokemusta niin lasten, nuorten, kehitysvammaisten ihmisten kuin ikäihmistenkin perhehoidosta. Kahdelle on myös järjestynyt heidän omasta tahdostaan ja vanhempien suostumuksella yhteinen makuuhuone. Jokaiselle on tarjolla oma makuuhuone, joka pyritään pitämään samana kerrasta toiseen