teema Haastava käytös perhehoidossa Pekka on ollut perhehoidossa Rikun kotona yli 40 vuotta 02 2025 LAPSET JA NUORET Myös perhehoidossa koetaan väkivaltaa NEUROKIRJO Näe ihminen diagnoosin sijaan
Perhekoti Pilvi-sisko * Perhepalvelut Viitta Oy Savonlinna * Picascript Oy www.picascript.fi * Päivi Raikaslehto Tmi Luontopainotteinen työnohjaus Turun seutu paivi.raikaslehto@gmail.com www.raikaslehto.com * Rakennustyö Jarno Talvela Oy Pitkälammentie 26 Käsämä * R-Tilipalvelu Oy Tampere puh. 0500 464 851 *. 045 603 7070 * KIITOS! Tukesi on meille tärkeä. 041 442 9816 * Avanti Consulting Oy * Electromen Oy www.electromen.com * ET-Sähkö Oy * Fastighetservice och Begravningsbyrå Strandvall * Harri Vettenranta * Helge Martikainen * In Isännöinti Oy Tampere–Pirkanmaa Tiina Kulmala: puh. Leipomo-konditoria Vilja Oy Sotkamo * Lähdetään risteilemään! www.savonlinnaristeilyt.fi * Mielenkehräämö Oy Koulutusja työnohjaus lastensuojelun perhehoitajille www.mielenkehraamo.fi * NB-Seinä Oy www.nb-seina.fi * Perhehoidon työnohjaaja Salla Tavio Turku www.tavioservices.fi * Perhekoti Pienet Askeleet Oy Kouvola puh. 050 542 2297 * Kristiinankaupungin apteekki * Kuljetusliike Seppo Muhonen * Lapselle Koti Oy Hae perhehoitajaksi www.lapsellekoti.fi * Aki Luomanen Oy * Annalakodit Oy puh. 044 519 6907 koti@perhekotipienetaskeleet.fi * Insinööritoimisto Toikka Oy Espoo * Isännöintija tilitoimisto Capolino Oy * Jasper Oy * Kannuksen Apteekki www.kannuksenapteekki.fi * Kiteen Sähköpalvelu Oy puh
044 534 4800 * TransFörmer Oy www.tfm.fi * Työnohjauspalvelu Tuuma Oy Tarja Janhunen Helsinki www.tuuma.info * Urakointi J. Sijaisperheitä tarvitaan kaikenikäisille lapsille. 09 350 5760 www.säätölaitehuolto.fi * Tactical design and testing services Oy * Talohoito Sarkkinen Oy Jakokunnantie 24 Helsinki * Tiilikankaan Tilintarkastus Oy * Tilitoimisto Maila Vallström Oy Oulu ja Kemi puh. Seuraavat PRIDE-valmennuksemme alkavat elokuussa ja valmennusryhmien kokoaminen on käynnissä. 0400 547 567 tapio.ostman@ sisamaansahkopalvelu.fi * Sähköpalvelu Keskitalo Ky Kempele * Säätölaitehuolto Oy puh. PRIDE-valmennus on ensiaskel sijaisvanhemmuuteen HOIVATIE.FI luvn.fi/sijaisperheeksi Sijaisperheeksi Länsi-Uusimaalaiselle lapselle Ota yhteyttä: Satu Smolander, 040 541 4289, satu.smolander@luvn.fi Tarja Ikonen-Hietamäki, 040 563 8739, tarja.ikonen-hietamaki@luvn.fi Emmi-Maaria Mäkilä, 043 826 8540, emmi-maaria.makila@luvn.fi Vuonna 2024 kodin kauttamme löysi yli 60 pitkäaikaisesti sijoitettua lasta. Löytyisikö sinun kodistasi paikka tänä vuonna sijoitettavalle lapselle tai nuorelle?. 0400 535 152 * www.bypias.com * Etsimme perheitä, jotka haluavat tarjota turvaa, lämpöä ja aikaa lapselle tai nuorelle. Ota yhteyttä sosiaalityöntekijöihimme, niin jutellaan lisää! VARSINAIS-SUOMI JA UUSIMAA • Anu Nukari 044 7768 811 PIRKANMAA JA ETELÄ-POHJANMAA • Ulla Sjöblom 044 7699 394 POHJANMAA JA KESKI-POHJANMAA • Nina Isokoski 050 4632 564 POHJOIS-POHJANMAA JA LAPPI • Salla Alila 044 7484 991 Sijaisperheeksi. Ylihärsilä * Urakoitsija Kari Mynttinen puh. Sisämaan Sähköpalvelu Varastotie 1 Jyväskylä puh
Hanni Salo & Minna Laine https://perhehoitoliitto.fi/blogi POIMINTOJA VERKOSTA FACEBOOK Perhehoitoliitto ry Sinut ry Ikäihmisten perhehoito Perhehoitoliitto Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Ajoissa kotiin -kampanja INSTAGRAM @perhehoitoliittory @sinutry @Phl_nuorisotyö M IN N I H A V E R I teema PERHEHOITOLIITTO.FI OLLI KOIKKALAINEN 27 Avoimet perhekodit -päivä toi maaliskuussa näkyvyyttä ikäihmisten perhehoidolle. Ohjelmassa oli muun muassa kruunajaiset. Epäonnistunut kokeilu tutustumisjaksolla aiheuttaa epäonnistumisen kokemuksia ja kuormitusta kaikille osapuolille sekä aikamoisen rahaläjän menoa. Löydät jäsenedut täältä AIHEALUEET Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveystoipujat Kaikki Etsi oma yhteisösi ja kanavasi ja seuraa! Myös nuorilla omat kanavat! SOME Milloin on sopiva aika muuttaa perhehoitoon. Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä. Sisällys Johanna Barkman ja Eeva Mononen selvittivät lasten ja nuorten kokemaa väkivaltaa sijaishuollossa 18 02 2025 OLLI KOIKKALAINEN. ALUKSI 6 Pääkirjoitus 7 Rautalangasta 8 Lyhyet 11 Meillä kylässä ARTIKKELIT Haastava käytös perhehoidossa 12 Sitkeät sissit KANNESSA 18 Perhehoidossakin voi olla turvatonta 22 Tutustu ihmiseen käytöksen taustalla 24 Perhehoitaja voi olla tärkeä tuki JÄRJESTÖSIVUT 26 Yhdistykset 29 Sinut 30 Sattuu ja tapahtuu 31 Tapahtumakalenteri 32 Koulutukset RAUTALANGASTA Näin syntyy turvallinen perhehoito 7 Perhehoitoliiton yhdistyspäivä kokosi jälleen ison joukon perhehoitajia huhtikuussa Jyväskylään. Tältä näytti Haltian pappilan perhekodissa Pälkäneellä. Voisi olla vaivan väärti panostaa yhteensovittamiseen
Tilaushinnat | sis. 21.5. 41. alv 10 % | Kestotilaus 62 € Vuosikerta (4 numeroa) 75 € | 6 kk määräaikaistilaus (2 numeroa) 55 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia. 2 22.4. vuosikerta ISSN 0781-5298 (painettu) ISSN 2669-8374 (verkkojulkaisu) Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä puhelin 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Päätoimittaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi Toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Jari Ketola | Merja Laitala | Tiina Rintala-Siira Joel Sällälä | Anne-Maria Takkula Merja Lehtiharju | Olli Koikkalainen Lehden aikataulu vuonna 2025 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1 27.1. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. L IN D A V A R O M A AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta perhehoitoliitto.fi PERHEHOITAJUUTTA harkitsevan tietopankki perhehoitajaksi.fi NUORISOTOIMINNASSA tapahtuu sinut.fi Paljon tietoa Perhehoitoliiton toiminnasta LÖYDÄT MEIDÄT TILAA LIITON UUTISKIRJE perhehoitoliitto.fi/ uutiskirje YHTEYSTIEDOT JA PAIKALLISYHDISTYKSET perhehoitoliitto.fi > Yhteystiedot > Perhehoitoyhdistykset USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET perhehoitoliitto.fi/ukk 12. 26.11. Granqvist on viettänyt lähes koko elämänsä kuntoutujien kanssa, sillä myös hänen lapsuudenkotinsa toimi perhekotina. Menikö lehti väärään osoitteeseen. Ilmoitusmyynti Suomen Kansanterveysyhdistys SKTY ry | 044 766 3304 | jaana@perhehoitoliitto.fi Ulkoasu | Taitto Maikki Rantala | Olli Koikkalainen Paino PunaMusta Oy Kansi Kuvaaja | Linda Varoma Perhekodin asukas Pekka Suhonen ja perhehoitaja Riku Saarinen ja kuvattuna kotipihallaan Askolassa. Ota yhteyttä Perhehoitoliiton toimistoon! Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme. 4 27.10. 3.9. 3 4.8. KIITOS! Perhehoitaja Cecilia Granqvist on viimeisiä sitkeitä sissejä, jotka tarjoavat perhehoitoa mielenterveyskuntoutujille itäisellä Uudellamaalla. Haluatko muuttaa tilaustasi. 26.2
I webinaren får vi lyssna till politiska beslutsfattares och myndigheters erfarenheter av strategiska val för att utveckla familjevården så att den blir en ännu effektivare del av välfärdsområdets servicehelhet. Perhehoito tarjoaa myös osaratkaisun perheja hoivapalveluiden puutteisiin ja vahvan mahdollisuuden tukea omaishoitajuutta. Samalla on hyvä muistaa, että ilman perhehoitajia ei ole perhehoitoa; hyvinvointialueiden on tärkeää huolehtia perhehoitajien hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Kun päätetään perhehoidosta, päätetään oikeudesta hyvään arkeen – niin lapsille, nuorille, aikuisille kuin ikäihmisille. PERHEHOITO TARJOAA OSARATKAISUN PERHEJA HOIVAPALVELUIDEN PUUTTEISIIN JA VAHVAN MAHDOLLISUUDEN TUKEA OMAISHOITAJUUTTA. Kehitetään kaikki yhdessä perhehoitoa – perhehoitajien, kaikkien perheessä asuvien ja perhehoidon parhaaksi! Till välfärdsområdena valdes nyligen nya politiska beslutsfattare. Viktigt är att välfärdsområdena tar hand om familjevårdarnas välbefinnande och säkerhet. Familjevårdsförbundet arrangerar den 28.5.2025 webinaren Tiedä, mistä päätät, som kan rekommenderas särskilt för ledamöterna inom regionalförvaltningen. Mera om detta på sidan 33. Se on merkki siitä, että perhehoidon kysymykset ovat saamassa ansaitsemansa painoarvon. Strategin skapar förutsättningar att utveckla familjevården som en service som inte bara minskar onödig efterfrågan, utan också stöder förebyggande, klientorienterad verksamhet. De nya beslutsfattarna inom välfärdsområdena har en betydande metod att säkra lyckad familjevård som en serviceform av kvalitet i regionen: det lönar sig att inkludera familjevården i regionens strategi. Som ett stöd i beslutsfattandet är det alltid värt att lyssna till familjevårdarnas synpunkter om hur vi ska utveckla familjevården. Yhtenä hyvinvointialueiden palveluna tähän tarpeeseen vastaa perhehoito. Med familjevården säkras både human och kostnadseffektiv välfärd för servicemottagaren. Familjevårdsförbundet erbjuder också metoder till att lösa en del av bristerna inom familjeoch omsorgstjänsterna och starkt stöd för anhörigvårdarskap. Webinaarissa kuulemme poliittisten päätöksentekijöiden ja viranomaisten kokemuksia strategisista valinnoista perhehoidon kehittämiseksi entistä tehokkaammaksi osaksi hyvinvointialueen palvelukokonaisuutta. Strategian avulla luodaan edellytykset kehittää perhehoitoa palveluna, joka ei ainoastaan vähennä häiriökysyntää, vaan tukee myös ennaltaehkäisevää, asiakaslähtöistä toimintaa. Låt oss alla tillsammans utveckla familjevården med familjevårdarnas, alla familjeboendes och familjevårdens bästa i tankarna! Merja Lehtiharju toiminnanjohtaja verksamhetsledare 6 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. Lue lisää lehden sivulta 33. Som en av många serviceformer inom välfärdsområdena svarar familjevården på just detta behov. När vi beslutar om familjevården, beslutar vi om rätten till en god vardag för barn, ungdomar, vuxna och äldre personer. Hjärtliga gratulationer till er alla! Det var glädjande att se att åtminstone några familjevårdare kom in i regionalförvaltningarna. Tuoreen päättäjän tehtävä on tärkeä ja merkityksellinen monelle ihmiselle, mutta aivan erityisesti heille, jotka tarvitsevat hoivaa ja huolenpitoa. Päätöksenteon tukena on aina arvokasta kuulla myös perhehoitajien näkemyksiä perhehoidon kehittämisestä. Uppgiften som den nya beslutsfattaren tar sig an är viktig och betydelsefull för många människor, men alldeles speciellt för dem som behöver vård och omsorg. Detta tyder på att familjevårdsärenden kommer att få berättigad betydelse. Låt oss tillsammans främja säkrandet av ett gott liv, i visshet om vad vi beslutar om och hur varje beslut kan bygga upp en framtid där familjevården värdesätts och kontinuerligt utvecklas. Alueiden on turvattava perhehoidon kehittäminen Regionerna bör säkra utvecklandet av familjevården P ää ki rj oi tu s Le da re ALUKSI Ö V E R S Ä T T N IN G B IR G IT T A K Ö N Ö N E N K U V A /F O T O P E T T E R I K IV IM Ä K I Hyvinvointialueiden uudet poliittiset päättäjät on vastikään valittu. Edistetään yhdessä hyvän elämän turvaamista – tietäen, mistä päätetään ja kuinka jokainen päätös rakentaa tulevaisuutta, jossa perhehoidon merkitystä arvostetaan ja kehitetään jatkuvasti. Perhehoitoliitto järjestää 28.5.2025 Tiedä, mistä päätät -webinaariin, jota voi suositella erityisesti aluevaltuutetuille. Samtidigt är det viktigt att komma ihåg att utan familjevårdare finns det ingen familjevård. Lämpimät onnittelut teille kaikille! Oli ilo huomata, että aluevaltuustoihin nousi ainakin muutama perhehoitaja. Hyvinvointialueiden uusilla päättäjillä on yksi merkittävä keino varmistaa perhehoidon onnistuminen oman alueensa laadukkaana palvelumuotona: perhehoito kannattaa viedä osaksi alueellista strategiaa. Perhehoidon avulla turvataan sekä inhimillisesti että kustannustehokkaasti hyvinvointia palvelun saajalle
ALUKSI rautalangasta 7 P II R R O S JO N N A M A R K K U L A w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 7 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i
Lehden mennessä painoon ei ollut tiedossa, millä aikataululla ja millaisin reunaehdoin asia etenee. "Aineeton lahja on parempi kuin esimerkiksi seinäkello. KIINNOSTUITKO. Kuvassa lähettiläät Petri Silberg, Teija Viherpelto, Matti Nevalainen, Mervi Laurila, Pekka Yrjänä, Hannu Haukilahti, Elise Liikala, Sari Ripatti, Laura Kolari, Vappu Arponen ja Pinka Hernesniemi. Petteri Orpon (kok.) hallitus linjasi kevään puoliväliriihessään vievänsä yhdistelmävakuutusasiaa eteenpäin. Ministerin mukaan takuupalkkio antaisi perhehoitajalle taloudellista turvaa ja aikaa sopeutua muutokseen, jos hyvinvointialue ei osoita uutta asiakasta perhehoidon päätyttyä ennakoimattomasti. Jos uudistus toteutuu Perhehoitoliiton toivomalla tavalla, perhehoitajalle maksettavat hoitopalkkiot alkaisivat kerryttää ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa. Perhehoitajat tekevät uskomattoman arvokasta työtä turvaa tarvitsevien lasten, aikuisten ja ikäihmisten parissa. Uudistuksen jälkeen toimeentulo olisi paremmin taattu myös silloin, jos uusia perhehoidettavia ei ole tarjolla heti, kun edellinen toimeksianto päättyy, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari kertoo. Kyseessä olisi huomattava perhehoitajien sosiaaliturvan parannus, jota Perhehoitoliitto on ajanut jo vuosia. TYÖTTÖMYYSTURVA Perhehoitoliitto on lähettänyt maailmalle joukon ikäihmisten perhehoidon vaikuttavuuslähettiläitä! Nämä kokeneet perhehoitajat toimivat Perhehoitoliiton ja alueiden kehittäjäkumppaneina, keräävät havaintoja asukkaidensa voinnista ja tuovat esiin perhehoidon positiivisia vaikutuksia ihmisten elämänlaatuun. –?Yhdistelmävakuutusmalli toisi todella ison parannuksen nykytilanteeseen, jossa toimeksiantosuhteinen perhehoitaja ei saa työttömäksi jäädessään ansiosidonnaista työttömyysturvaa perhehoitajana saadun tulon perusteella. Siitä, millaisia muutokset tarkalleen ovat ja kuuluuko niihin myös ministerin mainitsema takuupalkkio, ei saatu varmistusta lehden painoon mennessä. Iso kunnioitus heille ja liitolle", hän kertoo. Kirjausten mukaan "perhehoitajien asemaa vahvistetaan vuodesta 2026 alkaen" ja perhehoidon asemaa tuetaan "tilanteessa, jossa perhehoito päättyy ennakoimattomasti". Kyseisessä luonnoksessa on huomioitu erikseen myös toimeksiantosuhteisten perhehoitajien hankala asema työmarkkinoiden eräänlaisina väliinputoajina. T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N Perhehoitajille ansiosidonnaista. Sosiaaliterveysministeri Kaisa Juuso (ps.) kirjoitti puoliväliriihen jälkeen somekanavillaan, että hallitus olisi päättänyt perhehoitajille maksettavasta kolmen kuukauden takuupalkkiosta. ALUKSI lyhyet MINISTERI VÄLÄYTTI TAKUUPALKKIOTA PERHEHOITAJILLE PETTERI ORPON HALLITUKSEN puoliväliriihen kirjauksiin kuuluu yhdistelmävakuutusmallin lisäksi muitakin keinoja, joilla perhehoitajien asema voi kohentua. Perhehoitoliitto toivoo, että hallitus edistäisi yhdistelmävakuutusmallia alkuvuodesta valmistuneen muistioluonnoksen pohjalta. > perhehoitoliitto.fi/lahjoita (Rahankeräyslupa RA/2023/628) Perhehoitoliitto sai syntymäpäivälahjoituksen – Tue sinäkin toimintaamme! 8 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025 M IN N I H A V E R I. Toimeksiantosuhteisille perhehoitajille saattaa avautua mahdollisuus saada perhehoidon hoitopalkkioidensa perusteella samantyyppistä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa kuin tavalliset palkansaajat voivat saada työttömyyskassansa kautta. Muutos voi toteutua, jos valmisteilla oleva työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen malli etenee lainsäädäntöön saakka. AURINKOISTA KESÄÄ! Perhehoitoliiton toimisto on suljettu kesälomien ajan 30.6.–3.8.2025 Suurkiitos! Hiljattain pyöreitä vuosia täyttänyt Virpi Koivuniemi kannusti juhlijoitaan muistamaan häntä tekemällä lahjoituksen Perhehoitoliitolle. Edellytyksenä on, että perhehoitaja kuuluu työttömyyskassaan. Sosiaalija terveysministeriön osastopäällikkö Annakaisa Iivari vahvistaa Perhehoitoliitolle, että perhehoitajien asemaa on tarkoitus kohentaa muutoksilla, joita pyritään saamaan voimaan jo vuoden 2026 alussa
Kokkolalainen perhehoitaja Pauliina Nygård, Keski-Pohjanmaa 27.4.2025 Perheemme sai uuden esikoisen, eikä oikein kukaan meistä lopulta tiennyt, periytyisivätkö hänelle automaattisesti esikoisen oikeudet, kuten istua autossa etupenkillä. Ellei hän allekirjoita, sopimusta ei synny. Paras tapa tässä on edetä neuvottelemalla ja perustella omaa näkemystä aiemmalla palkkiolla ja nuoren tarpeilla, kuten palkkion määrää on perusteltu lapsen ollessa alle 18-vuotias. Sopimus syntyy, kun osapuolet yhdessä hyväksyvät sopimuksen ehdot. Ilmoittautuminen ja esittelypöytien varaus alkavat toukokuun lopulla. Perhehoitaja VASTAUS Toimeksiantosopimukseen soveltuvat yleiset sopimusoikeuden periaatteet sopimuksen syntymisestä, muuttamisesta, irtisanomisesta ja sitovuudesta. Osallistujat pääsevät paneutumaan tapahtuman teemaan myös työpajoissa, tutustumaan näytteilleasettajien tarjontaan ja nauttimaan rennosta iltaohjelmasta. Suuren osa lapsuuttaan sijaishuollossa asunut Timo, Kaleva 4.5.2025 Kun lähdin tähän mukaan, en tiennyt, mitä odottaa, mutta olen kuitenkin aina tiennyt olevani oikealla polulla. KYSYMYS Meille sijoitettu nuori täytti 18 vuotta, ja hänen sijoitustaan jatketaan meillä jälkihuoltona. Jos tuen tarpeisiin ei ole tullut muutoksia, viranomaisen on melko hankala perustella minimipalkkiota. Janakkalalainen perhehoitaja Johanna Virtanen, Janakkalan Sanomat 17.3.2025 Haluan olla se yksi palanen, joka mahdollistaa ikäihmisille rikkaan elämän niin kauan kuin se on mahdollista. Tervetuloa! LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN > perhehoitoliitto.fi/perhehoidonpaivat Ilmoittaudu nyt Perhehoidon päiville! ALUKSI lyhyet Perhehoitajien ääntä kuullaan aluevaltuustoissa SUURTAPAHTUMA 9 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. Lähde: THL / Lastensuojelutilasto 2024 asiantuntija vastaa Tällä palstalla eri asiantuntijat vastaavat perhehoitoa koskeviin kysymyksiin. [--] Tämä on nyt kotini. Pääpuhujat ovat erikoispsykologi, psykoterapeutti Nina Pyykkönen, psykologi, työnohjaaja Mikko Oranen ja työterveyspsykologi, tietokirjailija Ronnie Grandell. Vaikka ikäihmisellä olisi muistisairaus, silloinkin hänelle on annettava aikaa, läsnäoloa ja kosketusta. Minulla oli vähän huoli siitä, kuka minusta huolehtii sitten, kun tarvitsen apua. Jos kysyjä allekirjoittaa sopimuksen, se tulee voimaan sellaisenaan. Se, että kaikille jälkihuollossa oleville maksetaan sama palkkio, ei ole hyvä ja asiallinen perustelu minimipalkkiolle, mutta hyvinvointialuetta ei voi pakottaa tekemään sopimusta. Puheenvuoroissa käsitellään muun muassa mentalisaatioperustaista työotetta, rakkautta osana toimeksiantoa ja itsemyötätuntoa jaksamisen kulmakivenä. PERHEHOIDOSTA Toivoisin, ettei monen lapsen tai nuoren tarvitsisi kulkea sijaisperheestä toiseen, kuten minä ja sisko jouduimme. Kuuluuko tämän mennä näin. Asiaan soveltuvat siis pelkästään uuden sopimuksen syntymistä koskevat seikat. Jälkihuolto ei luo perustetta minimipalkkiolle, kuten ei myöskään mikään organisaation ohje. Suurtapahtuman pääohjelma on nyt valmis. Vaikka olen tehnyt tätä jo 17 vuotta, koskaan ei ole täysin valmis. Tämä on ollut myös matka itseeni. Tapahtuman teemana on tällä kertaa Onhan perhehoitoa huomennakin. Tyrnäväläinen perhehoitaja Leena-Kaisa Lepistö, Rantalakeus 6.3.2025 Olen aina asunut yksin. Jos olisimme saaneet jo pienenä jäädä yhteen sijaisperheeseen, se kaikki ei ehkä olisi vaikuttanut niin pahasti mielenterveyteeni. Minulle kerrottiin, että kaikista jälkihuollossa olevista nuorista maksetaan tämä palkkio. Mitä voin tehdä. Jani Vuoti asianajaja, Asianajotoimisto Lapsiasian Lakitalo Oy Perhehoitoliitto ja Pesäpuu ry järjestävät yhteistyössä XI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 11.–12.2.2026 Seinäjoella. Perhekodissa Kiteellä asuva 90-vuotias Kaija Väistö, Karjalainen 3.3.2025 huostassa olevaa lasta tai nuorta asui sijaisperheissä 31.12.2024 4?997 SANOT T UA Lämpimät onnittelut! Ainakin viisi perhehoitajaa valittiin kevään aluevaaleissa valtuustoon: Sanna Muttonen (sd., Etelä-Karjala), Ann-Niina Turunen (kd., Etelä-Karjala), Satu Taiveaho (sd., Kanta-Häme), Hannu Haukilahti (kesk., Keski-Pohjanmaa) ja Minna Ahokas (kok., Kymenlaakso). Sain sähköisesti allekirjoitettavaksi sopimuksen, jossa palkkio on aiemman, erityistarpeiden vuoksi korotetun palkkion sijaan perhehoitolain minimipalkkio. Ongelmana asiassa on kuitenkin se, ettei kummallakaan osapuolella ole asiassa sopimuspakkoa. Tässä tapauksessa kyseessä ei ole ainakaan lähtökohtaisesti sopimuksen muuttamista koskeva tilanne, koska aiempi sopimus lienee ollut voimassa lapsen täysi-ikäistymiseen saakka
Perhehoidon vahvistaminen ja kasvattaminen on investointi tulevaisuuteen. Onnea! Äitienpäivänä kunniamerkin saivat perhehoitajat Renata Veronica Gogola-Tolvanen (Juuka), Tiina Marjaana Hakkarainen (Tuusula), Arja Marketta Huhtala (Pori), Pirjo Anneli Niskanen (Hattula), Susanna Penttinen (Kouvola), Kati Johanna Pyykkönen (Syöte), Jaana Rantala (Helsinki), Päivi Tuulikki Johanna Rökman (Hämeenlinna), Liisa Marja-Riitta Tiilikainen (Vesilahti), Jaana Taru Hannele Vanhatalo (Pertunmaa) ja Lea Irene Vasalampi (Vimpeli). Perhehoidon avulla varmistamme, että lapsilla, nuorilla, ikäihmisillä, kehitysvammaisilla ja mielenterveystoipujilla on mahdollisuus elää turvallista ja inhimillistä perhearkea. Sen tavoitteena on tukea omaishoitajien jaksamista muun muassa vahvistamalla perhehoidon asemaa omaishoitajien vapaiden mahdollistajana. KEHITTÄMISTYÖ Perhehoitoliiton hallitus kuvattuna liittokokouksen 2025 jälkeen: Merja Laitala (vas.), Tiina Pyykkö, Olli Rajala, Kaisa Söderlund, Johanna Pappila, Joel Sällälä, puheenjohtaja Minna Ahokas, varapuheenjohtaja Hannu Haukilahti, Minttu Luttinen ja Minna Koistinen. Perhehoitoliitto kutsuu valtion hallinnon, viranomaiset, hyvinvointialueiden päättäjät sekä perhehoitajat ja perhehoidossa asuvat läheisineen ottamaan tämän haasteen vastaan, jotta perhehoidon kehittäminen ja kasvattaminen toteutuvat kestävällä tavalla. – Tällaisten hankkeiden kautta on mahdollista vahvistaa perhehoidon toimintaedellytyksiä alueiden palvelurakenteissa, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Sanna Kosonen kertoo. Hyvinvointialue oli jo aiemmin saanut kyseisten aikuisten rikosrekisteriotteet, mutta ne eivät todistaneet riittävän selvästi, että henkilöt voisivat taata huostaanotetuille lapsille turvallisen kasvuympäristön. Tasavallan presidentti palkitsi ansioituneita perhehoitajia kunniamerkein 10 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. Tämän varmistamiseksi Perhehoitoliitto ehdottaa, että Suomeen laaditaan kansallinen strategia perhehoidon kehittämiseksi, sen määrän kasvattamiseksi ja laadun varmistamiseksi. LISÄÄ VERKOSSA > Lue julkilausuma kokonaisuudessaan: > perhehoitoliitto.fi/uutiset LIITTO KEHITTÄÄ UUSIA TAPOJA TUKEA OMAISHOITAJIEN JAKSAMISTA PERHEHOITOLIITTO ON ALOITTANUT osatoteuttajana ja asiantuntijana Pirkanmaan hyvinvointialueen PIRKKO-hankkeessa. Liittokokouksessa oli 52 osallistujaa. Hallinto-oikeus katsoi, että tarkennetut tietopyynnöt olivat oikeutettuja ja palautti ne poliisilaitoksen käsiteltäväksi. ALUKSI lyhyet T E K S T I JA K U V A O LL I K O IK K A L A IN E N Liittokokous: Suomeen tarvitaan kansallinen perhehoitostrategia Huhtikuussa koolla ollut Perhehoitoliiton liittokokous jätti julkilausuman, jossa vaaditaan, ettei perhehoitoa kohdella lyhytaikaisena projektina, vaan sen kehittämiseen investoidaan pitkällä aikavälillä yli hallituskausien. Sosiaalija terveysministeriö rahoittaa myös muita vastaavia hankkeita eri hyvinvointialueilla. Liittokokous muistutti myös, että perhehoito on elintärkeä osa yhteiskuntamme sosiaalija terveyspalveluita. Perhehoitoliitolle saattaa olla luvassa roolia myös niissä. Tämä vaatii selkeää tahtotilaa, jossa perhehoidon kehittämiseen sitoudutaan sekä kansallisella että paikallisella tasolla. – Tämä päätös on tärkeä askel perhehoidon valvonnan ja turvallisuuden parantamiseksi, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari kommentoi. HALLINTO-OIKEUS: POLIISI EI SAANUT HYLÄTÄ TIETOPYYNTÖJÄ ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS on kumonnut poliisilaitoksen päätökset olla antamatta hyvinvointialueen lastensuojelulle poliisin rekisteritietoja, jotka koskevat pienten lasten perhehoitajiksi aikoneiden aikuisten mahdollista väkivaltaisuutta ja päihteidenkäyttöä. Liittokokous valitsi Perhehoitoliiton hallitukseen uusiksi jäseniksi perhehoitajat Kaisa Söderlundin (PohjoisSavon Perhehoitajat ry) ja Minttu Luttisen (Uudenmaan Perhehoitajat ry)
Pitkäaikainen perhehoito on niin ikään vastaus kotihoidon ylityöllistettyyn tilanteeseen. Sairaanhoitajan on päästävä tehtävässään keskittymään oman asiantuntijuutensa ydinasiaan, siis hoitotyöhön, eikä jouduttava kantamaan eettistä stressiä siitä, että ikäihmiset ovat yksinäisiä ja pärjäävät kotona huonosti. Tukka putkella juoksevan kotihoidon työntekijän sijasta asiakas tarvitsisi perhehoitajaa, joka on tuttu ja jolla on aikaa. Perhehoitajan läsnäolo ja seura tukisivat kotona pärjäämistä sekä mahdollistaisivat kotihoidon sairaanhoitajille hoitotyön asiantuntijaroolin. S U O M E N S A IR A A N H O IT A JA T Anne Pauna Suomen Sairaanhoitajat ry:n toiminnanjohtaja. Asiakkaalla on jo lääkeautomaatti, turvaranneke, ovihälytin, ruoka-automaatti ja tabletti, jonka kautta etähoito ottaa yhteyttä. Perhehoidosta ei puhuta riittävästi tällä hetkellä ratkaisuna ikääntyvien ihmisten kasvavaan hoivan tarpeeseen. Sairaanhoitajat hyötyvät perhehoidosta ja toisin päin S iinä hetkessä, kun tajusin, että haluan opiskella ensihoitajaksi, ajattelin, että akuutit tilanteet, päivystystyö ja ihmisten hoitaminen kuoleman rajamailta takaisin elämään olisivat kutsumukseni. Se on sairaanhoitajan urani paras päätös ja työpaikka. Perhehoito tarvitsee onnistuakseen sairaanhoitajien ammattitaitoa, ja sairaanhoitajat hyötyvät perhehoitajien vahvasta roolista ikäihmisten parissa. Tämän soisi heijastuvan poliittisiin päätöksiin. ALUKSI meillä kylässä 11 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025 PERHEHOITAJALLA PITÄÄ OLLA MAHDOLLISUUS KONSULTOIDA TERVEYSASEMALLA TYÖSKENTELEVIÄ ERIKOISSAIRAANHOITAJIA. Sen lisäksi perhehoito voi mahdollistaa pitoja vetovoiman kasvun sairaanhoitajien työnkuvassa kotihoidossa. Kotihoito ei tarvitse onnistuakseen lisää teknologiaa. Peilatessani tämänhetkisiä Suomen hallituksen ulostuloja liittyen kotihoitoon kohdistuviin leikkauksiin täytyy kyllä ihmetellä, miten lyhytnäköisiä ja vanhoja ratkaisuehdotuksia ne ovat. Toimiakseen se tarvitsee vahvan omasairaanhoitajamallin, jossa tuttu ja perhehoidosta tietävä sairaanhoitaja jalkautuu ikäihmisen kotiin. Muistisairaan ikäihmisen käynnit on typistetty jo pariin, kolmeen 15 minuutin käyntiin päivässä. Jostain kumman syystä päädyin kuitenkin vastoin aikaisempia puheitani töihin kotihoitoon. Perhehoitajalla pitää olla mahdollisuus konsultoida omasairaanhoitajaa ja terveysasemalla työskenteleviä erikoissairaanhoitajia, jotka ovat vastuussa asiakkaan hoidosta
Eletään maaliskuuta, ja lähitiet ovat vielä osin jäässä. Välillä ajan myös Porvooseen, hän kertoo. Karolina ja Riku Saarinen jatkavat kuntoutujien kanssa yli 120-vuotista psykiatrisen perhehoidon perinnettä itäisellä Uudellamaalla. –?Kun ihan maaliskuun alussa oli hetken aikaa sulaa ja tarpeeksi lämmintä, kävin ajelemassa täällä Askolassa. Tilaa ja perhekotia pyörittävät tosin nykyään Riku ja hänen vaimonsa Karolina Saarinen. Sitkeät sissit Perhehoidosta on monenlaista hyötyä myös ihmisille, joiden mieli on järkkynyt nuorella iällä tai alkaa temppuilla varttuneempana. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT LINDA VAROMA 12 Perhehoito-lehti 2 | 2025 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i. Suhonen on kuitenkin jo ehtinyt avata skootterikautensa. Tämä mielenterveyskuntoutujille perhehoitoa tarjoava perhekoti toimii edelleen saman maatilan yhteydessä. 71-vuotias Suhonen ja hänen skootterinsa ovat tuttu näky Itä-Uudenmaan maaseudulla Askolassa, noin 25 kilometrin päässä Porvoosta. Vespa-ostoksilla Suhosen apuna on ollut Riku Saarinen, jonka äidin pitämään perhekotiin Askolaan Suhonen muutti vuonna 1984. P ekka Suhonen köpöttelee kotipihansa poikki ja katoaa hetkeksi tallin uumeniin. Nykyisen menopelinsä hän hankki kolmisen vuotta sitten, kun edellisen mittariin oli kertynyt 12?000 ajokilometriä. Hetken kuluttua hän taluttaa pihalle silmäteränsä, 50-kuutioisen Vespa-skootterin
TE EM A Haastava käytös perhehoidosa Ja ei kun syömään! Perhehoitaja Karolina Saarisen laittama spagetti ja jauhelihakastike maistuu hyvin Pekka Suhoselle ja Juhana Nissiselle. 13 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. Karolina on koulutukseltaan suurtalouskokki
Kolmikolla on käytössään oma keittiö sekä oleskelu-, kylpyhuoneja makuutilat. Hän huolehtii myös päiväruuista, pyykkäyksestä ja siivoamisesta sekä käy hoitamassa apteekki-, ostos-, lääkärija laboratorioreissuja kuntoutujien kanssa. Asuinrakennuksia ympäröivät laajat pellot. Vähitellen Saarisille alettiin tarjota myös lisää asukkaita, kun kuntoutujat lähiseudun perhekodeista ja Helsingin tukiasunnoista tarvitsivat tilapäistä asuinpaikkaa. 14 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. Kerran otin lsd:tä. Oli Nikkilässäkin parempi olla kuin huumeporukoissa, mutta perhekoti on sopivampi paikka, Suhonen kertoo. Maanviljelyn ohella Riku tekee sivutoimisesti maanrakennustöitä. Perhehoidon päävastuu on Karolinalla, joka on koulutukseltaan suurtalouskokki. Karolinahan ei ollut kuullutkaan perhehoidosta ennen kuin aloimme seurustella, mutta onneksi sain ”huijattua” hänet mukaan, Riku naurahtaa. Perhehoitajat ovat saaneet perehdytyksen asukkaiden lääkehuoltoon ja ensiapuun. Muut asukkaat muuttivat muualle, mutta Pekka halusi mieluummin jäädä tuttuun ja turvalliseen kotiinsa. Olin aluksi suljetulla osastolla, myöhemmin sain olla vapaammin. Meillä oli täällä kuitenkin hyvät tilat valmiina asukkaiden käyttöön, ja minulle perhehoito on ollut lapsuudesta saakka luonteva osa arkea. Riku ja Karolina Saarinen pyörittävät mielenterveyskuntoutujien perhekotia Askolassa Itä-Uudenmaan maaseudulla. Rikun vanhempien jäädessä eläkkeelle viitisentoista vuotta sitten myös perhekodin tulevaisuus oli vaakalaudalla. Uusi sukupolvi päätti ottaa maatilan lisäksi hoidettavakseen myös Pekan. Kun muutama väliaikaisasukas ei lopulta voinutkaan palata edelliseen kotiinsa, Saariset ilmoittivat, että nämä voivat muuttaa heille pysyvästi. –?Pekalla oli aika iso kynnys muuttaa Helsinkiin, koska hänen olisi todennäköisesti pitänyt samalla luopua skootterista, Karolina kertoo. Hän kertoo viettäneensä nuorena aikaa päihdeporukoissa ja sairastavansa skitsofreniaa. Sitten minut passitettiin Nikkilään. –?Se ei ollut mitenkään itsestään selvä päätös, sillä onhan perhehoito aika sitovaa. Perhekoti on ollut toiminnassa jo vuosikymmenien ajan; sen perusti alun perin Rikun äiti. Suhosen lisäksi perhekodissa asuu kaksi muuta aikuista kuntoutujaa. –?Join viinaa ja poltin hasista jo alle 15-vuotiaana. Perhekodin päivärytmiin kuuluu, että Karolina laittaa asukkaille aamupalaa ja hoitaa aamulääkkeet. Vain lääkkeet kuuluvat lukkojen taakse Pekka Suhonen sanoo viihtyvänsä hyvin Saaristen perhekodissa, jossa on asunut jo yli 40 vuotta. Kiertävä sairaanhoitaja käy perhekodissa parin viikon välein, ja hänet tavoittaa myös puhelimitse. Ennen muuttoa tänne hän vietti 14 vuotta Sipoossa Nikkilän psykiatrisessa sairaalassa, johon hän päättyi jo alaikäisenä. Kun se ei tuntunut vaikuttavan mitenkään, otin aika ison annoksen. Reilun 200 hehtaarin viljelyalalla kasvaa kauraa, vehnää, ohraa, öljykasveja, papua ja pensasmustikkaa
Hän on avoin kaikelle. Perhehoitoonhan ei kuulukaan, että ovia pidettäisiin lukossa. Arjen lisäksi juhlat olivat yhteisiä; esimerkiksi joulua ja syntymäpäiviä vietettiin isolla porukalla. Helsingin perhehoitopäätökset ihmetyttävät Mielenterveyskuntoutujien perhehoidolle on tyypillistä, että hoidettavat saattavat asua samoissa perheissä vuosikymmeniä. Omaa vapautta Pekalle tuovat myös Vespa-ajelut. Perhehoito laajeni sairaalan lähiseuduilla vuosien mittaan tuntuvasti. Yhteisissä tiloissa on toinen tv, jonka ääressä kolmikko viettää aikaa iltaisin. Jotkut Granqvistien asukkaista tekivät muun muassa navettaja klapihommia. Hoidettavana on enää yksi kuntoutuja, 77-vuotias Vesa, joka on ollut perheenjäsen jo yli 20 vuotta. Pekka auttelee myös tilan arjen pyörittämisessä. Helsingin kaupunki lakkautti ensin Nikkilän sairaalan vuonna 1999. Kun äidin piti käydä välillä kaupassa, joku naisista saattoi katsoa sen aikaa perääni. Pekan huoneesta löytyy tuliterä tv, ja hän käyttää paljon myös omaa tietokonettaan. Opiskeluaikanaan hän sijaisti usein äitiään perhekodissa. Pienenä siivoilin paljon yhdessä erään asukkaan kanssa. Hän esimerkiksi huolehtii osaltaan pannuhuoneesta ja lämmityksestä, tekee klapeja, kolaa lumia, haravoi ja kitkee rikkaruohoja. Joku opetti minua pelaamaan pasianssia, ja erään kanssa pelasin usein sulkapalloa, Granqvist kertoo. Samalla vuosikymmenellä alueen perhehoitajat perustivat Nikkilän sairaalan perhehoitokotien yhdistyksen. Ainoastaan lääkkeet ovat lukkojen takana. Nykyään kuljettajana toimii Karolina. –?Katselemme esimerkiksi Kauniita ja rohkeita, Midsomerin murhia ja Salattuja elämiä, Pekka listaa porukan yhteisiä suosikkeja. Vuodesta 1915 eteenpäin kuntoutujat ja perhehoitajat saivat arkensa tueksi Nikkilän sairaalan palveluita ja henkilökuntaa. –?Väinö ei paljon hätkähdä, jos joku on vähän erilainen kuin muut. Isoimmillaan toiminta oli 1960-luvulla, jolloin perhehoidossa oli yli 600 kuntoutujaa 175 perhekodissa. Muutama vuosi myöhemmin PERHEHOITO VOI SOVELTUA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJALLE joka ei tarvitse laitoshoitoa, mutta kylläkin ympärivuorokautista tukea jolle muut asumispalvelut ovat osoittautuneet soveltumattomiksi jolla on päihdetausta tai peliriippuvuus jolla lääkehoito ei itsenäisesti onnistu joka tarvitsee tukea arjenhallintaansa ja vuorokausirytmiinsä joka on selviytynyt kotioloissa mutta menettänyt läheisen henkilön tuen jolla on psykogeriatrisia tarpeita mutta on fyysisesti suhteellisen hyväkuntoinen jolla on muistiin liittyviä haasteita joka hyötyisi pienestä yksiköstä tai perhekodin ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista joka on omaishoidossa ja tarvitsee tilapäishoitoa omaishoitajan vapaan ajaksi joka hyötyisi omaan kotiinsa saamastaan osavuorokautisesta perhehoidosta joka on oikeutettu saamaan tukea lastensuojelun perhehoidon jälkihuoltona Perhehoito-lehti 2 | 2025 15. Aiemmin he kulkivat sinne omatoimisesti bussilla. TE EM A Haastava käytös perhehoidosa Perhekodeissa sai tuolloin olla huomattavasti enemmän hoidettavia kuin nykyään: ison maalaistalon yläkerrassa asui seitsemän kuntoutujamiestä ja alakerrassa kolme naista. Jo ennen Nikkilän sairaalan perustamista Helsinki alkoi vuonna 1901 ”antaa hoidokkeja elätteelle” sipoolaisiin maalaistaloihin, kuten perhehoitoon sijoittamista ja mielenterveyskuntoutujia kuvattiin tuon ajan termein. – Meillä saa olla ja kulkea ihan vapaasti. Perhehoidossa olevat kuntoutujat olivat vuosikymmenien ajan näkyvä osa Nikkilän ja lähiseutujen yhteisöä. Granqvist toimii perhehoitajajana edelleen yli 35 vuoden jälkeen. Joskus olosuhteiden pakosta täytyi pitää myös jääkaappia öisin lukossa, kun eräs asukas oli niin kova syömään, että kaappi saattoi olla tyhjänä aamuisin, Riku kertoo. Sosiaaliset kontaktit, säännöllinen elämänrytmi, mielekäs tekeminen ja toimiva ruokahuolto virkistävät usein niin mieltä kuin ruumistakin. Cecilia Granqvistilla oli aikanaan toisenlaiset suunnitelmat. 1990-luvulla yhdistys vaihtoi nimensä Helsingin psykiatriset perhehoitajat ry:ksi ja liittyi Perhehoitoliittoon. Perhehoitajuus on myös siirtynyt monessa perheessä sukupolvelta toiselle, toisinaan jopa neljänteen polveen saakka. Psykiatrinen perhehoito ei ole kuitenkaan jatkumassa enää seuraaville sukupolville Itä-Uudellamaalla. Sen juuret juontavat ennen kaikkea Nikkilän psykiatriseen sairaalaan, jota Helsingin kaupunki pyöritti Sipoon Nikkilän kylässä vuosina 1914–1999. He osallistuivat perhekotien arkeen jaksamisensa ja kykyjensä mukaan ja tutustuivat myös muihin kyläläisiin. 1960–70-luvuilla Sipoossa lapsuutensa eläneen Cecilia Granqvistin koti sijaitsi lähes näköetäisyydellä Nikkilän sairaalasta. –?Varmasti lapsuuteni olisi ollut tylsempi ilman perhehoitoa! Leikittäjiä oli paljon. Se kävi kuitenkin liian hankalaksi sen jälkeen, kun liput siirtyivät älypuhelimeen; kaikilla kun ei ole omaa älypuhelinta tai osaamista sen käyttöön. Ekonomin ura jäi lopulta kokonaan, kun hän otti äidin sairastuttua vetovastuun koko huushollista asukkaineen. Pekan veli on kuollut, mutta jouluisin Pekka tapaa serkkuaan ja käy kesäisin tämän mökillä. Perhekodin arjessa on mukana myös pariskunnan 8-vuotias Väinö-poika. Ensimmäiset kuntoutujat muuttivat heille Cecilian ollessa noin puolitoistavuotias. Valkolakin saatuaan hän luki itsensä ekonomiksi Hankenissa. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Rikun vastuulla on pääasiassa asukkaiden iltapalasta ja -lääkkeistä huolehtiminen. Perhehoidossa oli aikanaan satoja kuntoutujia Psykiatrisella perhehoidolla on pitkä ja värikäs historia Helsingissä ja Itä-Uudellamaalla. Itsekin olen oppinut asukkailta paljon, muun muassa suomen kieltä, suomenruotsalainen Karolina sanoo. Joka perjantai asukkaat viettävät omaa aikaa Porvoossa käyden kaupoilla tai kahvilla
Lapsuuden traumat voivat alkaa oireilla vasta vuosien päästä, Stiina Hänninen sanoo. Siellä voitaisiin syödä hyvin, jakaa tulevien viikkojen lääkkeet valmiiksi dosetteihin tai hoitaa yhdessä nettipankkiasioita ja täyttää Kelan lomakkeita. VAIKKA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN perinteinen, pitkäkestoinen perhehoito on loppumassa Helsingin suunnalla, sitä on edelleen tarjolla siellä täällä ympäri Suomea, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa. Myös monista perhekotien aiemmista palveluista, kuten kuljetuksista sekä kiertävästä lääkäristä ja toimintaterapeutista, on luovuttu. Hänninen on toiminut parikymmentä vuotta lastensuojelun perhehoitajana sekä pitkään myös perhehoitajien mentorina ja työnohjaajana. Vuosien varrella hän on joutunut toisinaan pohtimaan, voidaanko lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyviin pulmiin vastata perhehoidolla. – Jälkihuoltonuori voisi asua vaikkapa kolme viikkoa omillaan ja tulla viikoksi tuttuun sijaisperheeseen. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen psykiatrisen kuntoutuksen apulaisylilääkäri, psykiatri Satu Määttä on ollut todistamassa perhehoidon positiivisia vaikutuksia kuntoutujiin jo yli kymmenen vuoden ajan. – Mielekäs arkitoiminta ja yhteisön tuki voivat parantaa psyykkistä hyvinvointia todella paljon. Joissain tapauksissa perhehoitaja voi tukea nuorta myös tämän täytettyä 18 ja siirryttyä jälkihuoltoon. – Se on yksi vaihtoehto. 16 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. Karolina ja Riku Saarinen eivät aio luovuttaa vaan jatkavat perhehoitoa toistaiseksi. Määttä toivoo, että kuntoutujille olisi tarjolla perhehoitoa jatkossakin ja että perhekoteja perustettaisiin enemmän myös taajamaalueille ja lähemmäs muita palveluita. Kustannukset eivät voi olla ainakaan isompia kuin kuntoutujien palvelutaloissa tai tukiasuntoissa, joissa saattaa olla henkilökuntaa ympäri vuorokauden, Riku Saarinen sanoo. Toiminta on käynyt niin pieneksi, että myös omaa yhdistystä ollaan lopettelemassa. Muutama Saaristen ja Granqvistin kaltainen sitkeä sissi jatkaa silti edelleen: Itä-Uudellamaalla on jäljellä viisi perhekotia, joissa asuu yhteensä 12 kuntoutujaa. Tämä voisi helpottaa esimerkiksi laitoshoidossa olleiden kuntoutujien asteittaista siirtymää perhehoidon kautta kohti itsenäistä elämää. Enää uusia perhehoitajia ei oteta, eikä perhekoteihin sijoiteta uusia asukkaita. Nyt kun iso osa tukipalveluistakin on ajettu alat, kustannukset koostuvat lähinnä hoitopalkkioista ja kulukorvauksista. Tällaiset perhehoitojaksot pitää myös huomioida tarkasti, kun määritellään hoitopalkkioita, kulukorvauksia ja perhehoidettavien kokonaismäärää, Hänninen miettii. Määtän mukaan onnistuneen perhehoidon lähtökohtana on, että esimerkiksi skitsofreniaa sairastavalla ihmisellä sairauden akuutti vaihe on ohitettu, oireet ovat vakiintuneet ja lääkitys on kohdallaan. Kuntoutuja ei saa olla aggressiivinen tai väkivaltainen, ja hänen täytyy olla avoin ajatukselle asua muiden ihmisten kanssa. myös kuntoutujien perhehoitoa ruvettiin ajamaan systemaattisesti alas, koska sitä pidettiin vanhanaikaisena hoitomuotona. – Se on sääli. Hänen nähdäkseen mielenterveyskuntoutujien toimintakyky voi kohentua perhehoidossa parhaimmillaan yhtä hyvin kuin tehostetussa palveluasumisessa. OLLI KOIKKALAINEN Perhehoidossa voi harjoitella itsenäistä elämää Lapsuuden traumat voivat alkaa oireilla vasta vuosien päästä. MIELENTERVEYDEN HAASTEIDEN kanssa kipuilu on arkipäivää paitsi aikuisten perhehoitajille, myös monille lasten ja nuorten sijaisvanhemmille. Nykyiset asukkaat saavat halutessaan jatkaa perhekodissaan tai muuttaa toiseen jo toiminnassa olevaan perhekotiin, jos perhehoitaja jää esimerkiksi eläkkeelle. Jos nuori ja perhehoitaja taas ovat kiintyneet toisiinsa riittävästi, perhehoitajasta ja sijaisperheen tuomasta muusta turvasta voi olla merkittävää apua mielenterveytensä kanssa kipuilevalle nuorelle. Esimerkiksi nuorelle kuntoutujalle voisi rakentaa polkua, jossa hän olisi perhehoidossa ensin kokoaikaisesti ja myöhemmin tarvittaessa lyhyinä jaksoina, Määttä sanoo. Saariset pohtivat kovasti, mitä he ryhtyvät tekemään siinä vaiheessa, kun viimeisetkin kuntoutujat lähtevät heiltä. Hän harkitsee siirtymistä ikäihmisten perhehoitajaksi. Voisin hoitaa ikäihmisiä vaikkapa muutaman vuorokauden jaksoina, kun omaishoitajat tarvitsevat vapaata, hän pohtii. Muutamat uudet perhehoitajat, kuten Karolina ja Riku Saarinen, saivat aloittaa toimintansa vielä alasajopäätöksen jälkeen 2010-luvun alussa. Perhehoito on meille elämäntapa ja monelle kuntoutujalle hyvä hoitomuoto. Myös Cecilia Granqvist valmistautuu jo uuteen aikakauteen. – Aika usein se menee niin, ettei sijaisvanhempi tiedä vielä lapsen tai nuoren pitkäaikaisen sijoituksen alkaessa, että hänestä tuleekin jossain vaiheessa mielenterveyden haasteista kärsivän nuoren tärkeä tukija. Aloitin maaliskuussa ennakkovalmennuksen. JOSKUS NUOREN OIREILU voi olla niin voimakasta, että perhehoito pitää keskeyttää. Tilaa olisi kuudelle hoidettavalle, mutta vain puolet paikoista on täynnä eikä lisää asukkaita ole siis luvassa
Hänen arkeensa kuuluu muun muassa pannuhuoneen hoitoon ja lämmitykseen liittyviä rutiineja. 17 Perhehoito-lehti 2 | 2025. TE EM A Haastava käytös perhehoidosa w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Pekka Suhonen on asunut perhehoidossa Askolassa jo yli neljä vuosikymmentä
Pesäpuu ry:n selvityksen mukaan jopa kaksi kolmesta sijaishuollossa asuvasta tai asuneesta nuoresta on kokenut fyysistä väkivaltaa, jonka osapuolina on saman sijaishuoltopaikan muita lapsia tai nuoria. fi Perhehoito-lehti 2 | 2025. Kuvituskuva. 18 w w w .p er he ho ito lii tt o
Entä miten estää vakavat tilanteet. Jossain vaiheessa myös hiuksiani revittiin niin paljon, että päähäni tuli kaljuja länttejä. Etenkin perhehoidossa sitä voi olla vaikea tunnistaa, sillä harvassa perheessä lapset eivät nahistelisi joskus. Koin epäoikeudenmukaiseksi, että heitä piti kohdella ikään kuin silkkihansikkain. Maaliskuussa 2025 julkaistun selvityksen tulokset perustuvat hankkeen tekemään kyselyyn sekä yksilöja ryhmäkeskusteluihin. Olihan meidän perheemme varmasti sijoitetuille lapsille turvallisempi kuin heidän lähtöperheensä, mutta itse en kokenut riittävää turvaa. –?Minun annettiin ymmärtää, että sijaisperheessä kaikkea tätä pitää vain kestää, ja jos puolustautuisin fyysisesti, sijoitetut lapset voitaisiin ottaa meiltä pois. Niistä voi kasvaa syviä kokemuksia, ettei ole samanarvoinen kuin muut, Mononen kertoo. –?Jännitteitä voi syntyä tosi pienistä, aikuisten mielestä jopa mitättömiltä tuntuvista asioista. Katariina tuntee jääneensä hankalissa tilanteissa liiaksi yksin ja vaille aikuisten tukea ja ymmärrystä. Myös selvityksen mukaan sijaissisarukset kokevat toisinaan, että heiltä odotetaan liian suurta itsesäätelykykyä ja vastuunottoa haastavissa tilanteissa, Mononen kertoo. Perhehoidon arjessa päävastuu lasten tasavertaisesta kohtelusta on perhehoitajilla. Jännitteet ovat otollista maaperää kateudelle, joka voi altistaa myös väkivallalle, kehittäjäsosiaalityöntekijä Eeva Mononen Pesäpuu ry:stä sanoo. Valtaosalla kokemukset olivat lastensuojelulaitoksista, mutta myös pieni määrä sijaisperheiden nuoria ja perhehoitajia kertoi näkemyksiään. –?Minua purtiin ja lyötiin moneen kertaan. Analysoitavia vastauksia saatiin yhteensä 279 henkilöltä, niin nuorilta kuin aikuisiltakin. ”Onneksi musta silmä tuli minulle” Eeva Mononen ja selvitystä hänen kanssaan laatinut Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Johanna Barkman muistuttavat, että jo perhehoidon sijoituspäätöksiä harkittaessa tulee kiinnittää erityistä huomioita siihen, miten uusien lasten luonteenpiirteet tai toimintatavat vaikuttaisivat koko sijaisperheen dynamiikkaan. Perheen vanhimpana lapsena hänen tehtävänään oli vahtia perheeseen sijoitettuja sisaruksiaan silloin, kun vanhemmat olivat vaikkapa asioillaan kodin ulkopuolella tai muuten silmänkantamattomissa. Silloin saattoi tapahtua yhtä sun toista. PERHEHOIDOSSAKIN VOI OLLA TURVATONTA ikään kuin normaalia perhe-elämää ja milloin sijaisperheissä voidaan puhua lasten välisestä väkivallasta. Moni heistä pohti, mikä kaikki sisarusten välinen nahistelu on TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVA ADOBE STOCK Selvityksen mukaan lapset ja nuoret kokevat sijaishuollossa huolestuttavan usein keskinäistä väkivaltaa. Kaikilla lapsilla pitäisi olla oikeus väkivallattomuuteen ja turvaan kotonaan. Lapsi saattaa kokea hyvin loukkaavana esimerkiksi, jos joku saa valita paikkansa ruokapöydässä tai käydä vapaasti jääkaapilla mutta joku toinen ei. Perhedynamiikka voi horjua ja jännitteet lisääntyä etenkin silloin, jos perheeseen muuttavalla lapsella on taustallaan kaltoinkohtelun ja väkivallan kokemuksia, jotka vaikuttavat hänen käytökseensä ja toimintatapoihinsa. Joskus juoksin pakoon pienempää sisarusta, joka jahtasi minua keittiöveitsi kädessä. Ilmapiiri saattoi kiristyä esimerkiksi loma-aikoina. –?Vastauksissa huomiota kiinnitti se, että sijaisperheiden lasten välillä voi olla paljon jännitteitä esimerkiksi siitä, kuka on tullut perheeseen mitenkin ja missä vaiheessa tai millaiset säännöt koskevat ketäkin. Olin sen verran heitä vanhempi, ettei minun tarvinnut pelätä sentään henkeni edestä, mutta meno oli tosi arvaamatonta, Katariina kertoo. Milloin hälytyskellojen pitäisi soida. Myös perhehoidon työntekijöiden on tärkeää muistaa huomioida sijaisperheen kaikkia lapsia ja heidän keskinäisiä suhteitaan sekä tarjota perhehoitajille tarvittavaa tukea arjen valinnoissa. TE EM A Haastava käytös perhehoidosa L astensuojelun perhehoitoperheessä biologisena lapsena varttunut Katariina koki lapsuudessaan ja nuoruudessaan melko usein epämiellyttäviä, turvattomia ja pelottaviakin hetkiä. Katariinan kokema väkivalta oli kausittaista. Katariina ei ole yksin kokemustensa kanssa. –?On ihan ymmärrettävää, että perhehoitajan voi olla välillä vaikea hahmottaa, miten paljon lapsen voi olettaa ymmärtävän toisen lapsen erityisyyttä ja osaavan huomioida sitä. Sijaisperheen biologisena lapsena kasvanut Meri muistelee päätyneensä lapsuudenkodissaan useita kertoja fyysisiin yhteenottoihin 19 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. Pesäpuu ry:n Vertaisuus ilman väkivaltaa -hankkeen selvityksen mukaan jopa kaksi kolmesta sijaishuollossa asuvasta tai asuneesta nuoresta sekä sijaisperheiden biologisista ja adoptoiduista nuorista on kokenut tai todistanut fyysistä väkivaltaa, jonka osapuolina ovat saman sijaishuoltopaikan lapset tai nuoret. Lapsella voi myös olla esimerkiksi nepsy-haasteita tai muita erityistarpeita, jotka vievät aikuisten huomiota ja aikaa ja joihin myös perheen muiden lasten on totuteltava
mukaan hälytyskellojen olisi hyvä soida, jos lapsen väkivaltainen tai ilkeä käytös on selkeästi laskelmoitua tai manipuloivaa tai sitä esiintyy toistuvasti samantyyppisissä tilanteissa. On aina parempi kysyä kuin jättää lapsi yksin asian kanssa, Eeva Mononen sanoo. Toisinaan lopputuloksena saattoi olla musta silmä tai verta vuotava vekki päässä. Barkmanin Pesäpuu ry:n Johanna Barkman (vas.) ja Eeva Mononen sanovat, että selvityksessä painottuu lastensuojelulaitoksissa koettu väkivalta. –?Jos perhehoitajalle jää yhtään sellainen olo, että mitähän tässä nyt oikein tapahtui, asia kannattaa ottaa puheeksi lasten kanssa: miltä sinusta tuntui, mitä ajattelit siinä tilanteessa. Tärkeää on niin ikään tunnustaa, että väkivaltaa saattaa ilmetä ihan missä tahansa perheessä. Lisäksi tarvitaan sopivasti jämäkkyyttä ja rajoja sekä tarvittaessa ulkopuolista tukea, Barkman sanoo. Turvallisuutta luodaan arjen kohtaamisissa Johanna Barkman korostaa, että lasten väliset nahistelut kuuluvat jossain määrin jokaisen lapsiperheen arkeen. melko samanikäisten sisarustensa kanssa. Riitoja ei tarvitsekaan yrittää ennaltaehkäistä kokonaan, mutta niiden kärjistymistä väkivallaksi on tärkeää torjua. Perhehoidosta ja siellä tapahtuvasta väkivallasta tarvitaan lisää tutkimustietoa, vaikka selvitystyö voi olla ajallisesti ja menetelmällisesti vaativampaa laitoshoitoon nähden. fi Perhehoito-lehti 2 | 2025. Väkivallasta ja sen vastakohdasta, rauhasta, kannattaa myös puhua lasten kanssa ja miettiä yhteisiä toimintatapoja hankalien tilanteiden varalle. Monosen ja Barkmanin mukaan perhehoitajien ja muiden sijaishuollossa toimivien aikuisten on hyvä opetella tunnistamaan väkivallan eri ilmenemismuotoja ja niiden vaikutuksia. Missä sitten menee raja niin sanotun normaalin kinastelun ja sellaisen toiminnan välillä, johon aikuisen tulisi puuttua. Niistä opitaan sosiaalisia taitoja ja itsesäätelykykyä. Eihän minulta voinut olettaa lapsena, että ottaisin vain kaiken vastaan, vaan löin myös takaisin. –?Kaltoinkohdellut lapset olivat oppineet tietynlaisia selviytymiskeinoja ja toimintakulttuuria, joita kulkeutui heidän mukanaan perheeseemme. Onneksi musta silmä tuli kuitenkin minulle, sillä taustalla oli koko ajan pelko, että sisarukset otetaan pois perheestä, jos heille tapahtuu jotain pahaa, Meri kertoo. Monesti tilanteet alkoivat ärsyttämisenä tai pienenä nahisteluna, jota Meri meni vanhimpana sisaruksena rauhoittelemaan. OLLI KOIKKALAINEN 20 w w w .p er he ho ito lii tt o. –?Perhehoitaja voi ennaltaehkäistä lasten väkivaltaisuutta vahvistamalla heidän turvallisuuden tunnettaan; kohtelemalla kaikkia perheenjäseniä kunnioittavasti, empaattisesti ja tasapuolisesti