teema Haastava käytös perhehoidossa Pekka on ollut perhehoidossa Rikun kotona yli 40 vuotta 02 2025 LAPSET JA NUORET Myös perhehoidossa koetaan väkivaltaa NEUROKIRJO Näe ihminen diagnoosin sijaan
Perhekoti Pilvi-sisko * Perhepalvelut Viitta Oy Savonlinna * Picascript Oy www.picascript.fi * Päivi Raikaslehto Tmi Luontopainotteinen työnohjaus Turun seutu paivi.raikaslehto@gmail.com www.raikaslehto.com * Rakennustyö Jarno Talvela Oy Pitkälammentie 26 Käsämä * R-Tilipalvelu Oy Tampere puh. 0500 464 851 *. 045 603 7070 * KIITOS! Tukesi on meille tärkeä. 041 442 9816 * Avanti Consulting Oy * Electromen Oy www.electromen.com * ET-Sähkö Oy * Fastighetservice och Begravningsbyrå Strandvall * Harri Vettenranta * Helge Martikainen * In Isännöinti Oy Tampere–Pirkanmaa Tiina Kulmala: puh. Leipomo-konditoria Vilja Oy Sotkamo * Lähdetään risteilemään! www.savonlinnaristeilyt.fi * Mielenkehräämö Oy Koulutusja työnohjaus lastensuojelun perhehoitajille www.mielenkehraamo.fi * NB-Seinä Oy www.nb-seina.fi * Perhehoidon työnohjaaja Salla Tavio Turku www.tavioservices.fi * Perhekoti Pienet Askeleet Oy Kouvola puh. 050 542 2297 * Kristiinankaupungin apteekki * Kuljetusliike Seppo Muhonen * Lapselle Koti Oy Hae perhehoitajaksi www.lapsellekoti.fi * Aki Luomanen Oy * Annalakodit Oy puh. 044 519 6907 koti@perhekotipienetaskeleet.fi * Insinööritoimisto Toikka Oy Espoo * Isännöintija tilitoimisto Capolino Oy * Jasper Oy * Kannuksen Apteekki www.kannuksenapteekki.fi * Kiteen Sähköpalvelu Oy puh
044 534 4800 * TransFörmer Oy www.tfm.fi * Työnohjauspalvelu Tuuma Oy Tarja Janhunen Helsinki www.tuuma.info * Urakointi J. Sijaisperheitä tarvitaan kaikenikäisille lapsille. 09 350 5760 www.säätölaitehuolto.fi * Tactical design and testing services Oy * Talohoito Sarkkinen Oy Jakokunnantie 24 Helsinki * Tiilikankaan Tilintarkastus Oy * Tilitoimisto Maila Vallström Oy Oulu ja Kemi puh. Seuraavat PRIDE-valmennuksemme alkavat elokuussa ja valmennusryhmien kokoaminen on käynnissä. 0400 547 567 tapio.ostman@ sisamaansahkopalvelu.fi * Sähköpalvelu Keskitalo Ky Kempele * Säätölaitehuolto Oy puh. PRIDE-valmennus on ensiaskel sijaisvanhemmuuteen HOIVATIE.FI luvn.fi/sijaisperheeksi Sijaisperheeksi Länsi-Uusimaalaiselle lapselle Ota yhteyttä: Satu Smolander, 040 541 4289, satu.smolander@luvn.fi Tarja Ikonen-Hietamäki, 040 563 8739, tarja.ikonen-hietamaki@luvn.fi Emmi-Maaria Mäkilä, 043 826 8540, emmi-maaria.makila@luvn.fi Vuonna 2024 kodin kauttamme löysi yli 60 pitkäaikaisesti sijoitettua lasta. Löytyisikö sinun kodistasi paikka tänä vuonna sijoitettavalle lapselle tai nuorelle?. 0400 535 152 * www.bypias.com * Etsimme perheitä, jotka haluavat tarjota turvaa, lämpöä ja aikaa lapselle tai nuorelle. Ota yhteyttä sosiaalityöntekijöihimme, niin jutellaan lisää! VARSINAIS-SUOMI JA UUSIMAA • Anu Nukari 044 7768 811 PIRKANMAA JA ETELÄ-POHJANMAA • Ulla Sjöblom 044 7699 394 POHJANMAA JA KESKI-POHJANMAA • Nina Isokoski 050 4632 564 POHJOIS-POHJANMAA JA LAPPI • Salla Alila 044 7484 991 Sijaisperheeksi. Ylihärsilä * Urakoitsija Kari Mynttinen puh. Sisämaan Sähköpalvelu Varastotie 1 Jyväskylä puh
Hanni Salo & Minna Laine https://perhehoitoliitto.fi/blogi POIMINTOJA VERKOSTA FACEBOOK Perhehoitoliitto ry Sinut ry Ikäihmisten perhehoito Perhehoitoliitto Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Ajoissa kotiin -kampanja INSTAGRAM @perhehoitoliittory @sinutry @Phl_nuorisotyö M IN N I H A V E R I teema PERHEHOITOLIITTO.FI OLLI KOIKKALAINEN 27 Avoimet perhekodit -päivä toi maaliskuussa näkyvyyttä ikäihmisten perhehoidolle. Ohjelmassa oli muun muassa kruunajaiset. Epäonnistunut kokeilu tutustumisjaksolla aiheuttaa epäonnistumisen kokemuksia ja kuormitusta kaikille osapuolille sekä aikamoisen rahaläjän menoa. Löydät jäsenedut täältä AIHEALUEET Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveystoipujat Kaikki Etsi oma yhteisösi ja kanavasi ja seuraa! Myös nuorilla omat kanavat! SOME Milloin on sopiva aika muuttaa perhehoitoon. Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä. Sisällys Johanna Barkman ja Eeva Mononen selvittivät lasten ja nuorten kokemaa väkivaltaa sijaishuollossa 18 02 2025 OLLI KOIKKALAINEN. ALUKSI 6 Pääkirjoitus 7 Rautalangasta 8 Lyhyet 11 Meillä kylässä ARTIKKELIT Haastava käytös perhehoidossa 12 Sitkeät sissit KANNESSA 18 Perhehoidossakin voi olla turvatonta 22 Tutustu ihmiseen käytöksen taustalla 24 Perhehoitaja voi olla tärkeä tuki JÄRJESTÖSIVUT 26 Yhdistykset 29 Sinut 30 Sattuu ja tapahtuu 31 Tapahtumakalenteri 32 Koulutukset RAUTALANGASTA Näin syntyy turvallinen perhehoito 7 Perhehoitoliiton yhdistyspäivä kokosi jälleen ison joukon perhehoitajia huhtikuussa Jyväskylään. Tältä näytti Haltian pappilan perhekodissa Pälkäneellä. Voisi olla vaivan väärti panostaa yhteensovittamiseen
Tilaushinnat | sis. 21.5. 41. alv 10 % | Kestotilaus 62 € Vuosikerta (4 numeroa) 75 € | 6 kk määräaikaistilaus (2 numeroa) 55 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia. 2 22.4. vuosikerta ISSN 0781-5298 (painettu) ISSN 2669-8374 (verkkojulkaisu) Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä puhelin 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Päätoimittaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi Toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Jari Ketola | Merja Laitala | Tiina Rintala-Siira Joel Sällälä | Anne-Maria Takkula Merja Lehtiharju | Olli Koikkalainen Lehden aikataulu vuonna 2025 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1 27.1. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. L IN D A V A R O M A AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta perhehoitoliitto.fi PERHEHOITAJUUTTA harkitsevan tietopankki perhehoitajaksi.fi NUORISOTOIMINNASSA tapahtuu sinut.fi Paljon tietoa Perhehoitoliiton toiminnasta LÖYDÄT MEIDÄT TILAA LIITON UUTISKIRJE perhehoitoliitto.fi/ uutiskirje YHTEYSTIEDOT JA PAIKALLISYHDISTYKSET perhehoitoliitto.fi > Yhteystiedot > Perhehoitoyhdistykset USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET perhehoitoliitto.fi/ukk 12. 26.11. Granqvist on viettänyt lähes koko elämänsä kuntoutujien kanssa, sillä myös hänen lapsuudenkotinsa toimi perhekotina. Menikö lehti väärään osoitteeseen. Ilmoitusmyynti Suomen Kansanterveysyhdistys SKTY ry | 044 766 3304 | jaana@perhehoitoliitto.fi Ulkoasu | Taitto Maikki Rantala | Olli Koikkalainen Paino PunaMusta Oy Kansi Kuvaaja | Linda Varoma Perhekodin asukas Pekka Suhonen ja perhehoitaja Riku Saarinen ja kuvattuna kotipihallaan Askolassa. Ota yhteyttä Perhehoitoliiton toimistoon! Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme. 4 27.10. 3.9. 3 4.8. KIITOS! Perhehoitaja Cecilia Granqvist on viimeisiä sitkeitä sissejä, jotka tarjoavat perhehoitoa mielenterveyskuntoutujille itäisellä Uudellamaalla. Haluatko muuttaa tilaustasi. 26.2
I webinaren får vi lyssna till politiska beslutsfattares och myndigheters erfarenheter av strategiska val för att utveckla familjevården så att den blir en ännu effektivare del av välfärdsområdets servicehelhet. Perhehoito tarjoaa myös osaratkaisun perheja hoivapalveluiden puutteisiin ja vahvan mahdollisuuden tukea omaishoitajuutta. Samalla on hyvä muistaa, että ilman perhehoitajia ei ole perhehoitoa; hyvinvointialueiden on tärkeää huolehtia perhehoitajien hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Kun päätetään perhehoidosta, päätetään oikeudesta hyvään arkeen – niin lapsille, nuorille, aikuisille kuin ikäihmisille. PERHEHOITO TARJOAA OSARATKAISUN PERHEJA HOIVAPALVELUIDEN PUUTTEISIIN JA VAHVAN MAHDOLLISUUDEN TUKEA OMAISHOITAJUUTTA. Kehitetään kaikki yhdessä perhehoitoa – perhehoitajien, kaikkien perheessä asuvien ja perhehoidon parhaaksi! Till välfärdsområdena valdes nyligen nya politiska beslutsfattare. Viktigt är att välfärdsområdena tar hand om familjevårdarnas välbefinnande och säkerhet. Familjevårdsförbundet arrangerar den 28.5.2025 webinaren Tiedä, mistä päätät, som kan rekommenderas särskilt för ledamöterna inom regionalförvaltningen. Mera om detta på sidan 33. Se on merkki siitä, että perhehoidon kysymykset ovat saamassa ansaitsemansa painoarvon. Strategin skapar förutsättningar att utveckla familjevården som en service som inte bara minskar onödig efterfrågan, utan också stöder förebyggande, klientorienterad verksamhet. De nya beslutsfattarna inom välfärdsområdena har en betydande metod att säkra lyckad familjevård som en serviceform av kvalitet i regionen: det lönar sig att inkludera familjevården i regionens strategi. Som ett stöd i beslutsfattandet är det alltid värt att lyssna till familjevårdarnas synpunkter om hur vi ska utveckla familjevården. Yhtenä hyvinvointialueiden palveluna tähän tarpeeseen vastaa perhehoito. Med familjevården säkras både human och kostnadseffektiv välfärd för servicemottagaren. Familjevårdsförbundet erbjuder också metoder till att lösa en del av bristerna inom familjeoch omsorgstjänsterna och starkt stöd för anhörigvårdarskap. Webinaarissa kuulemme poliittisten päätöksentekijöiden ja viranomaisten kokemuksia strategisista valinnoista perhehoidon kehittämiseksi entistä tehokkaammaksi osaksi hyvinvointialueen palvelukokonaisuutta. Strategian avulla luodaan edellytykset kehittää perhehoitoa palveluna, joka ei ainoastaan vähennä häiriökysyntää, vaan tukee myös ennaltaehkäisevää, asiakaslähtöistä toimintaa. Låt oss alla tillsammans utveckla familjevården med familjevårdarnas, alla familjeboendes och familjevårdens bästa i tankarna! Merja Lehtiharju toiminnanjohtaja verksamhetsledare 6 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. Lue lisää lehden sivulta 33. Som en av många serviceformer inom välfärdsområdena svarar familjevården på just detta behov. När vi beslutar om familjevården, beslutar vi om rätten till en god vardag för barn, ungdomar, vuxna och äldre personer. Hjärtliga gratulationer till er alla! Det var glädjande att se att åtminstone några familjevårdare kom in i regionalförvaltningarna. Tuoreen päättäjän tehtävä on tärkeä ja merkityksellinen monelle ihmiselle, mutta aivan erityisesti heille, jotka tarvitsevat hoivaa ja huolenpitoa. Päätöksenteon tukena on aina arvokasta kuulla myös perhehoitajien näkemyksiä perhehoidon kehittämisestä. Uppgiften som den nya beslutsfattaren tar sig an är viktig och betydelsefull för många människor, men alldeles speciellt för dem som behöver vård och omsorg. Detta tyder på att familjevårdsärenden kommer att få berättigad betydelse. Låt oss tillsammans främja säkrandet av ett gott liv, i visshet om vad vi beslutar om och hur varje beslut kan bygga upp en framtid där familjevården värdesätts och kontinuerligt utvecklas. Alueiden on turvattava perhehoidon kehittäminen Regionerna bör säkra utvecklandet av familjevården P ää ki rj oi tu s Le da re ALUKSI Ö V E R S Ä T T N IN G B IR G IT T A K Ö N Ö N E N K U V A /F O T O P E T T E R I K IV IM Ä K I Hyvinvointialueiden uudet poliittiset päättäjät on vastikään valittu. Edistetään yhdessä hyvän elämän turvaamista – tietäen, mistä päätetään ja kuinka jokainen päätös rakentaa tulevaisuutta, jossa perhehoidon merkitystä arvostetaan ja kehitetään jatkuvasti. Perhehoitoliitto järjestää 28.5.2025 Tiedä, mistä päätät -webinaariin, jota voi suositella erityisesti aluevaltuutetuille. Samtidigt är det viktigt att komma ihåg att utan familjevårdare finns det ingen familjevård. Lämpimät onnittelut teille kaikille! Oli ilo huomata, että aluevaltuustoihin nousi ainakin muutama perhehoitaja. Hyvinvointialueiden uusilla päättäjillä on yksi merkittävä keino varmistaa perhehoidon onnistuminen oman alueensa laadukkaana palvelumuotona: perhehoito kannattaa viedä osaksi alueellista strategiaa. Perhehoidon avulla turvataan sekä inhimillisesti että kustannustehokkaasti hyvinvointia palvelun saajalle
ALUKSI rautalangasta 7 P II R R O S JO N N A M A R K K U L A w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 7 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i
Lehden mennessä painoon ei ollut tiedossa, millä aikataululla ja millaisin reunaehdoin asia etenee. "Aineeton lahja on parempi kuin esimerkiksi seinäkello. KIINNOSTUITKO. Kuvassa lähettiläät Petri Silberg, Teija Viherpelto, Matti Nevalainen, Mervi Laurila, Pekka Yrjänä, Hannu Haukilahti, Elise Liikala, Sari Ripatti, Laura Kolari, Vappu Arponen ja Pinka Hernesniemi. Petteri Orpon (kok.) hallitus linjasi kevään puoliväliriihessään vievänsä yhdistelmävakuutusasiaa eteenpäin. Ministerin mukaan takuupalkkio antaisi perhehoitajalle taloudellista turvaa ja aikaa sopeutua muutokseen, jos hyvinvointialue ei osoita uutta asiakasta perhehoidon päätyttyä ennakoimattomasti. Jos uudistus toteutuu Perhehoitoliiton toivomalla tavalla, perhehoitajalle maksettavat hoitopalkkiot alkaisivat kerryttää ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa. Perhehoitajat tekevät uskomattoman arvokasta työtä turvaa tarvitsevien lasten, aikuisten ja ikäihmisten parissa. Uudistuksen jälkeen toimeentulo olisi paremmin taattu myös silloin, jos uusia perhehoidettavia ei ole tarjolla heti, kun edellinen toimeksianto päättyy, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari kertoo. Kyseessä olisi huomattava perhehoitajien sosiaaliturvan parannus, jota Perhehoitoliitto on ajanut jo vuosia. TYÖTTÖMYYSTURVA Perhehoitoliitto on lähettänyt maailmalle joukon ikäihmisten perhehoidon vaikuttavuuslähettiläitä! Nämä kokeneet perhehoitajat toimivat Perhehoitoliiton ja alueiden kehittäjäkumppaneina, keräävät havaintoja asukkaidensa voinnista ja tuovat esiin perhehoidon positiivisia vaikutuksia ihmisten elämänlaatuun. –?Yhdistelmävakuutusmalli toisi todella ison parannuksen nykytilanteeseen, jossa toimeksiantosuhteinen perhehoitaja ei saa työttömäksi jäädessään ansiosidonnaista työttömyysturvaa perhehoitajana saadun tulon perusteella. Siitä, millaisia muutokset tarkalleen ovat ja kuuluuko niihin myös ministerin mainitsema takuupalkkio, ei saatu varmistusta lehden painoon mennessä. Iso kunnioitus heille ja liitolle", hän kertoo. Kirjausten mukaan "perhehoitajien asemaa vahvistetaan vuodesta 2026 alkaen" ja perhehoidon asemaa tuetaan "tilanteessa, jossa perhehoito päättyy ennakoimattomasti". Kyseisessä luonnoksessa on huomioitu erikseen myös toimeksiantosuhteisten perhehoitajien hankala asema työmarkkinoiden eräänlaisina väliinputoajina. T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N Perhehoitajille ansiosidonnaista. Sosiaaliterveysministeri Kaisa Juuso (ps.) kirjoitti puoliväliriihen jälkeen somekanavillaan, että hallitus olisi päättänyt perhehoitajille maksettavasta kolmen kuukauden takuupalkkiosta. ALUKSI lyhyet MINISTERI VÄLÄYTTI TAKUUPALKKIOTA PERHEHOITAJILLE PETTERI ORPON HALLITUKSEN puoliväliriihen kirjauksiin kuuluu yhdistelmävakuutusmallin lisäksi muitakin keinoja, joilla perhehoitajien asema voi kohentua. Perhehoitoliitto toivoo, että hallitus edistäisi yhdistelmävakuutusmallia alkuvuodesta valmistuneen muistioluonnoksen pohjalta. > perhehoitoliitto.fi/lahjoita (Rahankeräyslupa RA/2023/628) Perhehoitoliitto sai syntymäpäivälahjoituksen – Tue sinäkin toimintaamme! 8 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025 M IN N I H A V E R I. Toimeksiantosuhteisille perhehoitajille saattaa avautua mahdollisuus saada perhehoidon hoitopalkkioidensa perusteella samantyyppistä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa kuin tavalliset palkansaajat voivat saada työttömyyskassansa kautta. Muutos voi toteutua, jos valmisteilla oleva työttömyysturvan yhdistelmävakuutuksen malli etenee lainsäädäntöön saakka. AURINKOISTA KESÄÄ! Perhehoitoliiton toimisto on suljettu kesälomien ajan 30.6.–3.8.2025 Suurkiitos! Hiljattain pyöreitä vuosia täyttänyt Virpi Koivuniemi kannusti juhlijoitaan muistamaan häntä tekemällä lahjoituksen Perhehoitoliitolle. Edellytyksenä on, että perhehoitaja kuuluu työttömyyskassaan. Sosiaalija terveysministeriön osastopäällikkö Annakaisa Iivari vahvistaa Perhehoitoliitolle, että perhehoitajien asemaa on tarkoitus kohentaa muutoksilla, joita pyritään saamaan voimaan jo vuoden 2026 alussa
Kokkolalainen perhehoitaja Pauliina Nygård, Keski-Pohjanmaa 27.4.2025 Perheemme sai uuden esikoisen, eikä oikein kukaan meistä lopulta tiennyt, periytyisivätkö hänelle automaattisesti esikoisen oikeudet, kuten istua autossa etupenkillä. Ellei hän allekirjoita, sopimusta ei synny. Paras tapa tässä on edetä neuvottelemalla ja perustella omaa näkemystä aiemmalla palkkiolla ja nuoren tarpeilla, kuten palkkion määrää on perusteltu lapsen ollessa alle 18-vuotias. Sopimus syntyy, kun osapuolet yhdessä hyväksyvät sopimuksen ehdot. Ilmoittautuminen ja esittelypöytien varaus alkavat toukokuun lopulla. Perhehoitaja VASTAUS Toimeksiantosopimukseen soveltuvat yleiset sopimusoikeuden periaatteet sopimuksen syntymisestä, muuttamisesta, irtisanomisesta ja sitovuudesta. Osallistujat pääsevät paneutumaan tapahtuman teemaan myös työpajoissa, tutustumaan näytteilleasettajien tarjontaan ja nauttimaan rennosta iltaohjelmasta. Suuren osa lapsuuttaan sijaishuollossa asunut Timo, Kaleva 4.5.2025 Kun lähdin tähän mukaan, en tiennyt, mitä odottaa, mutta olen kuitenkin aina tiennyt olevani oikealla polulla. KYSYMYS Meille sijoitettu nuori täytti 18 vuotta, ja hänen sijoitustaan jatketaan meillä jälkihuoltona. Jos tuen tarpeisiin ei ole tullut muutoksia, viranomaisen on melko hankala perustella minimipalkkiota. Janakkalalainen perhehoitaja Johanna Virtanen, Janakkalan Sanomat 17.3.2025 Haluan olla se yksi palanen, joka mahdollistaa ikäihmisille rikkaan elämän niin kauan kuin se on mahdollista. Tervetuloa! LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN > perhehoitoliitto.fi/perhehoidonpaivat Ilmoittaudu nyt Perhehoidon päiville! ALUKSI lyhyet Perhehoitajien ääntä kuullaan aluevaltuustoissa SUURTAPAHTUMA 9 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. Lähde: THL / Lastensuojelutilasto 2024 asiantuntija vastaa Tällä palstalla eri asiantuntijat vastaavat perhehoitoa koskeviin kysymyksiin. [--] Tämä on nyt kotini. Pääpuhujat ovat erikoispsykologi, psykoterapeutti Nina Pyykkönen, psykologi, työnohjaaja Mikko Oranen ja työterveyspsykologi, tietokirjailija Ronnie Grandell. Vaikka ikäihmisellä olisi muistisairaus, silloinkin hänelle on annettava aikaa, läsnäoloa ja kosketusta. Minulla oli vähän huoli siitä, kuka minusta huolehtii sitten, kun tarvitsen apua. Jos kysyjä allekirjoittaa sopimuksen, se tulee voimaan sellaisenaan. Se, että kaikille jälkihuollossa oleville maksetaan sama palkkio, ei ole hyvä ja asiallinen perustelu minimipalkkiolle, mutta hyvinvointialuetta ei voi pakottaa tekemään sopimusta. Puheenvuoroissa käsitellään muun muassa mentalisaatioperustaista työotetta, rakkautta osana toimeksiantoa ja itsemyötätuntoa jaksamisen kulmakivenä. PERHEHOIDOSTA Toivoisin, ettei monen lapsen tai nuoren tarvitsisi kulkea sijaisperheestä toiseen, kuten minä ja sisko jouduimme. Kuuluuko tämän mennä näin. Asiaan soveltuvat siis pelkästään uuden sopimuksen syntymistä koskevat seikat. Jälkihuolto ei luo perustetta minimipalkkiolle, kuten ei myöskään mikään organisaation ohje. Suurtapahtuman pääohjelma on nyt valmis. Vaikka olen tehnyt tätä jo 17 vuotta, koskaan ei ole täysin valmis. Tämä on ollut myös matka itseeni. Tapahtuman teemana on tällä kertaa Onhan perhehoitoa huomennakin. Tyrnäväläinen perhehoitaja Leena-Kaisa Lepistö, Rantalakeus 6.3.2025 Olen aina asunut yksin. Jos olisimme saaneet jo pienenä jäädä yhteen sijaisperheeseen, se kaikki ei ehkä olisi vaikuttanut niin pahasti mielenterveyteeni. Minulle kerrottiin, että kaikista jälkihuollossa olevista nuorista maksetaan tämä palkkio. Mitä voin tehdä. Jani Vuoti asianajaja, Asianajotoimisto Lapsiasian Lakitalo Oy Perhehoitoliitto ja Pesäpuu ry järjestävät yhteistyössä XI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 11.–12.2.2026 Seinäjoella. Perhekodissa Kiteellä asuva 90-vuotias Kaija Väistö, Karjalainen 3.3.2025 huostassa olevaa lasta tai nuorta asui sijaisperheissä 31.12.2024 4?997 SANOT T UA Lämpimät onnittelut! Ainakin viisi perhehoitajaa valittiin kevään aluevaaleissa valtuustoon: Sanna Muttonen (sd., Etelä-Karjala), Ann-Niina Turunen (kd., Etelä-Karjala), Satu Taiveaho (sd., Kanta-Häme), Hannu Haukilahti (kesk., Keski-Pohjanmaa) ja Minna Ahokas (kok., Kymenlaakso). Sain sähköisesti allekirjoitettavaksi sopimuksen, jossa palkkio on aiemman, erityistarpeiden vuoksi korotetun palkkion sijaan perhehoitolain minimipalkkio. Ongelmana asiassa on kuitenkin se, ettei kummallakaan osapuolella ole asiassa sopimuspakkoa. Tässä tapauksessa kyseessä ei ole ainakaan lähtökohtaisesti sopimuksen muuttamista koskeva tilanne, koska aiempi sopimus lienee ollut voimassa lapsen täysi-ikäistymiseen saakka
Perhehoidon vahvistaminen ja kasvattaminen on investointi tulevaisuuteen. Onnea! Äitienpäivänä kunniamerkin saivat perhehoitajat Renata Veronica Gogola-Tolvanen (Juuka), Tiina Marjaana Hakkarainen (Tuusula), Arja Marketta Huhtala (Pori), Pirjo Anneli Niskanen (Hattula), Susanna Penttinen (Kouvola), Kati Johanna Pyykkönen (Syöte), Jaana Rantala (Helsinki), Päivi Tuulikki Johanna Rökman (Hämeenlinna), Liisa Marja-Riitta Tiilikainen (Vesilahti), Jaana Taru Hannele Vanhatalo (Pertunmaa) ja Lea Irene Vasalampi (Vimpeli). Perhehoidon avulla varmistamme, että lapsilla, nuorilla, ikäihmisillä, kehitysvammaisilla ja mielenterveystoipujilla on mahdollisuus elää turvallista ja inhimillistä perhearkea. Sen tavoitteena on tukea omaishoitajien jaksamista muun muassa vahvistamalla perhehoidon asemaa omaishoitajien vapaiden mahdollistajana. KEHITTÄMISTYÖ Perhehoitoliiton hallitus kuvattuna liittokokouksen 2025 jälkeen: Merja Laitala (vas.), Tiina Pyykkö, Olli Rajala, Kaisa Söderlund, Johanna Pappila, Joel Sällälä, puheenjohtaja Minna Ahokas, varapuheenjohtaja Hannu Haukilahti, Minttu Luttinen ja Minna Koistinen. Perhehoitoliitto kutsuu valtion hallinnon, viranomaiset, hyvinvointialueiden päättäjät sekä perhehoitajat ja perhehoidossa asuvat läheisineen ottamaan tämän haasteen vastaan, jotta perhehoidon kehittäminen ja kasvattaminen toteutuvat kestävällä tavalla. – Tällaisten hankkeiden kautta on mahdollista vahvistaa perhehoidon toimintaedellytyksiä alueiden palvelurakenteissa, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Sanna Kosonen kertoo. Hyvinvointialue oli jo aiemmin saanut kyseisten aikuisten rikosrekisteriotteet, mutta ne eivät todistaneet riittävän selvästi, että henkilöt voisivat taata huostaanotetuille lapsille turvallisen kasvuympäristön. Tasavallan presidentti palkitsi ansioituneita perhehoitajia kunniamerkein 10 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. Tämän varmistamiseksi Perhehoitoliitto ehdottaa, että Suomeen laaditaan kansallinen strategia perhehoidon kehittämiseksi, sen määrän kasvattamiseksi ja laadun varmistamiseksi. LISÄÄ VERKOSSA > Lue julkilausuma kokonaisuudessaan: > perhehoitoliitto.fi/uutiset LIITTO KEHITTÄÄ UUSIA TAPOJA TUKEA OMAISHOITAJIEN JAKSAMISTA PERHEHOITOLIITTO ON ALOITTANUT osatoteuttajana ja asiantuntijana Pirkanmaan hyvinvointialueen PIRKKO-hankkeessa. Liittokokouksessa oli 52 osallistujaa. Hallinto-oikeus katsoi, että tarkennetut tietopyynnöt olivat oikeutettuja ja palautti ne poliisilaitoksen käsiteltäväksi. ALUKSI lyhyet T E K S T I JA K U V A O LL I K O IK K A L A IN E N Liittokokous: Suomeen tarvitaan kansallinen perhehoitostrategia Huhtikuussa koolla ollut Perhehoitoliiton liittokokous jätti julkilausuman, jossa vaaditaan, ettei perhehoitoa kohdella lyhytaikaisena projektina, vaan sen kehittämiseen investoidaan pitkällä aikavälillä yli hallituskausien. Sosiaalija terveysministeriö rahoittaa myös muita vastaavia hankkeita eri hyvinvointialueilla. Liittokokous muistutti myös, että perhehoito on elintärkeä osa yhteiskuntamme sosiaalija terveyspalveluita. Perhehoitoliitolle saattaa olla luvassa roolia myös niissä. Tämä vaatii selkeää tahtotilaa, jossa perhehoidon kehittämiseen sitoudutaan sekä kansallisella että paikallisella tasolla. – Tämä päätös on tärkeä askel perhehoidon valvonnan ja turvallisuuden parantamiseksi, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari kommentoi. HALLINTO-OIKEUS: POLIISI EI SAANUT HYLÄTÄ TIETOPYYNTÖJÄ ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS on kumonnut poliisilaitoksen päätökset olla antamatta hyvinvointialueen lastensuojelulle poliisin rekisteritietoja, jotka koskevat pienten lasten perhehoitajiksi aikoneiden aikuisten mahdollista väkivaltaisuutta ja päihteidenkäyttöä. Liittokokous valitsi Perhehoitoliiton hallitukseen uusiksi jäseniksi perhehoitajat Kaisa Söderlundin (PohjoisSavon Perhehoitajat ry) ja Minttu Luttisen (Uudenmaan Perhehoitajat ry)
Pitkäaikainen perhehoito on niin ikään vastaus kotihoidon ylityöllistettyyn tilanteeseen. Sairaanhoitajan on päästävä tehtävässään keskittymään oman asiantuntijuutensa ydinasiaan, siis hoitotyöhön, eikä jouduttava kantamaan eettistä stressiä siitä, että ikäihmiset ovat yksinäisiä ja pärjäävät kotona huonosti. Tukka putkella juoksevan kotihoidon työntekijän sijasta asiakas tarvitsisi perhehoitajaa, joka on tuttu ja jolla on aikaa. Perhehoitajan läsnäolo ja seura tukisivat kotona pärjäämistä sekä mahdollistaisivat kotihoidon sairaanhoitajille hoitotyön asiantuntijaroolin. S U O M E N S A IR A A N H O IT A JA T Anne Pauna Suomen Sairaanhoitajat ry:n toiminnanjohtaja. Asiakkaalla on jo lääkeautomaatti, turvaranneke, ovihälytin, ruoka-automaatti ja tabletti, jonka kautta etähoito ottaa yhteyttä. Perhehoidosta ei puhuta riittävästi tällä hetkellä ratkaisuna ikääntyvien ihmisten kasvavaan hoivan tarpeeseen. Sairaanhoitajat hyötyvät perhehoidosta ja toisin päin S iinä hetkessä, kun tajusin, että haluan opiskella ensihoitajaksi, ajattelin, että akuutit tilanteet, päivystystyö ja ihmisten hoitaminen kuoleman rajamailta takaisin elämään olisivat kutsumukseni. Se on sairaanhoitajan urani paras päätös ja työpaikka. Perhehoito tarvitsee onnistuakseen sairaanhoitajien ammattitaitoa, ja sairaanhoitajat hyötyvät perhehoitajien vahvasta roolista ikäihmisten parissa. Tämän soisi heijastuvan poliittisiin päätöksiin. ALUKSI meillä kylässä 11 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025 PERHEHOITAJALLA PITÄÄ OLLA MAHDOLLISUUS KONSULTOIDA TERVEYSASEMALLA TYÖSKENTELEVIÄ ERIKOISSAIRAANHOITAJIA. Sen lisäksi perhehoito voi mahdollistaa pitoja vetovoiman kasvun sairaanhoitajien työnkuvassa kotihoidossa. Kotihoito ei tarvitse onnistuakseen lisää teknologiaa. Peilatessani tämänhetkisiä Suomen hallituksen ulostuloja liittyen kotihoitoon kohdistuviin leikkauksiin täytyy kyllä ihmetellä, miten lyhytnäköisiä ja vanhoja ratkaisuehdotuksia ne ovat. Toimiakseen se tarvitsee vahvan omasairaanhoitajamallin, jossa tuttu ja perhehoidosta tietävä sairaanhoitaja jalkautuu ikäihmisen kotiin. Muistisairaan ikäihmisen käynnit on typistetty jo pariin, kolmeen 15 minuutin käyntiin päivässä. Jostain kumman syystä päädyin kuitenkin vastoin aikaisempia puheitani töihin kotihoitoon. Perhehoitajalla pitää olla mahdollisuus konsultoida omasairaanhoitajaa ja terveysasemalla työskenteleviä erikoissairaanhoitajia, jotka ovat vastuussa asiakkaan hoidosta
Eletään maaliskuuta, ja lähitiet ovat vielä osin jäässä. Välillä ajan myös Porvooseen, hän kertoo. Karolina ja Riku Saarinen jatkavat kuntoutujien kanssa yli 120-vuotista psykiatrisen perhehoidon perinnettä itäisellä Uudellamaalla. –?Kun ihan maaliskuun alussa oli hetken aikaa sulaa ja tarpeeksi lämmintä, kävin ajelemassa täällä Askolassa. Tilaa ja perhekotia pyörittävät tosin nykyään Riku ja hänen vaimonsa Karolina Saarinen. Sitkeät sissit Perhehoidosta on monenlaista hyötyä myös ihmisille, joiden mieli on järkkynyt nuorella iällä tai alkaa temppuilla varttuneempana. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT LINDA VAROMA 12 Perhehoito-lehti 2 | 2025 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i. Suhonen on kuitenkin jo ehtinyt avata skootterikautensa. Tämä mielenterveyskuntoutujille perhehoitoa tarjoava perhekoti toimii edelleen saman maatilan yhteydessä. 71-vuotias Suhonen ja hänen skootterinsa ovat tuttu näky Itä-Uudenmaan maaseudulla Askolassa, noin 25 kilometrin päässä Porvoosta. Vespa-ostoksilla Suhosen apuna on ollut Riku Saarinen, jonka äidin pitämään perhekotiin Askolaan Suhonen muutti vuonna 1984. P ekka Suhonen köpöttelee kotipihansa poikki ja katoaa hetkeksi tallin uumeniin. Nykyisen menopelinsä hän hankki kolmisen vuotta sitten, kun edellisen mittariin oli kertynyt 12?000 ajokilometriä. Hetken kuluttua hän taluttaa pihalle silmäteränsä, 50-kuutioisen Vespa-skootterin
TE EM A Haastava käytös perhehoidosa Ja ei kun syömään! Perhehoitaja Karolina Saarisen laittama spagetti ja jauhelihakastike maistuu hyvin Pekka Suhoselle ja Juhana Nissiselle. 13 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. Karolina on koulutukseltaan suurtalouskokki
Kolmikolla on käytössään oma keittiö sekä oleskelu-, kylpyhuoneja makuutilat. Hän huolehtii myös päiväruuista, pyykkäyksestä ja siivoamisesta sekä käy hoitamassa apteekki-, ostos-, lääkärija laboratorioreissuja kuntoutujien kanssa. Asuinrakennuksia ympäröivät laajat pellot. Vähitellen Saarisille alettiin tarjota myös lisää asukkaita, kun kuntoutujat lähiseudun perhekodeista ja Helsingin tukiasunnoista tarvitsivat tilapäistä asuinpaikkaa. 14 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. Kerran otin lsd:tä. Oli Nikkilässäkin parempi olla kuin huumeporukoissa, mutta perhekoti on sopivampi paikka, Suhonen kertoo. Maanviljelyn ohella Riku tekee sivutoimisesti maanrakennustöitä. Perhehoidon päävastuu on Karolinalla, joka on koulutukseltaan suurtalouskokki. Karolinahan ei ollut kuullutkaan perhehoidosta ennen kuin aloimme seurustella, mutta onneksi sain ”huijattua” hänet mukaan, Riku naurahtaa. Perhehoitajat ovat saaneet perehdytyksen asukkaiden lääkehuoltoon ja ensiapuun. Muut asukkaat muuttivat muualle, mutta Pekka halusi mieluummin jäädä tuttuun ja turvalliseen kotiinsa. Olin aluksi suljetulla osastolla, myöhemmin sain olla vapaammin. Meillä oli täällä kuitenkin hyvät tilat valmiina asukkaiden käyttöön, ja minulle perhehoito on ollut lapsuudesta saakka luonteva osa arkea. Riku ja Karolina Saarinen pyörittävät mielenterveyskuntoutujien perhekotia Askolassa Itä-Uudenmaan maaseudulla. Rikun vanhempien jäädessä eläkkeelle viitisentoista vuotta sitten myös perhekodin tulevaisuus oli vaakalaudalla. Uusi sukupolvi päätti ottaa maatilan lisäksi hoidettavakseen myös Pekan. Kun muutama väliaikaisasukas ei lopulta voinutkaan palata edelliseen kotiinsa, Saariset ilmoittivat, että nämä voivat muuttaa heille pysyvästi. –?Pekalla oli aika iso kynnys muuttaa Helsinkiin, koska hänen olisi todennäköisesti pitänyt samalla luopua skootterista, Karolina kertoo. Hän kertoo viettäneensä nuorena aikaa päihdeporukoissa ja sairastavansa skitsofreniaa. Sitten minut passitettiin Nikkilään. –?Se ei ollut mitenkään itsestään selvä päätös, sillä onhan perhehoito aika sitovaa. Perhekoti on ollut toiminnassa jo vuosikymmenien ajan; sen perusti alun perin Rikun äiti. Suhosen lisäksi perhekodissa asuu kaksi muuta aikuista kuntoutujaa. –?Join viinaa ja poltin hasista jo alle 15-vuotiaana. Perhekodin päivärytmiin kuuluu, että Karolina laittaa asukkaille aamupalaa ja hoitaa aamulääkkeet. Vain lääkkeet kuuluvat lukkojen taakse Pekka Suhonen sanoo viihtyvänsä hyvin Saaristen perhekodissa, jossa on asunut jo yli 40 vuotta. Kiertävä sairaanhoitaja käy perhekodissa parin viikon välein, ja hänet tavoittaa myös puhelimitse. Ennen muuttoa tänne hän vietti 14 vuotta Sipoossa Nikkilän psykiatrisessa sairaalassa, johon hän päättyi jo alaikäisenä. Kun se ei tuntunut vaikuttavan mitenkään, otin aika ison annoksen. Reilun 200 hehtaarin viljelyalalla kasvaa kauraa, vehnää, ohraa, öljykasveja, papua ja pensasmustikkaa
Hän on avoin kaikelle. Perhehoitoonhan ei kuulukaan, että ovia pidettäisiin lukossa. Arjen lisäksi juhlat olivat yhteisiä; esimerkiksi joulua ja syntymäpäiviä vietettiin isolla porukalla. Helsingin perhehoitopäätökset ihmetyttävät Mielenterveyskuntoutujien perhehoidolle on tyypillistä, että hoidettavat saattavat asua samoissa perheissä vuosikymmeniä. Omaa vapautta Pekalle tuovat myös Vespa-ajelut. Perhehoito laajeni sairaalan lähiseuduilla vuosien mittaan tuntuvasti. Yhteisissä tiloissa on toinen tv, jonka ääressä kolmikko viettää aikaa iltaisin. Jotkut Granqvistien asukkaista tekivät muun muassa navettaja klapihommia. Hoidettavana on enää yksi kuntoutuja, 77-vuotias Vesa, joka on ollut perheenjäsen jo yli 20 vuotta. Pekka auttelee myös tilan arjen pyörittämisessä. Helsingin kaupunki lakkautti ensin Nikkilän sairaalan vuonna 1999. Kun äidin piti käydä välillä kaupassa, joku naisista saattoi katsoa sen aikaa perääni. Pekan huoneesta löytyy tuliterä tv, ja hän käyttää paljon myös omaa tietokonettaan. Opiskeluaikanaan hän sijaisti usein äitiään perhekodissa. Pienenä siivoilin paljon yhdessä erään asukkaan kanssa. Hän esimerkiksi huolehtii osaltaan pannuhuoneesta ja lämmityksestä, tekee klapeja, kolaa lumia, haravoi ja kitkee rikkaruohoja. Joku opetti minua pelaamaan pasianssia, ja erään kanssa pelasin usein sulkapalloa, Granqvist kertoo. Samalla vuosikymmenellä alueen perhehoitajat perustivat Nikkilän sairaalan perhehoitokotien yhdistyksen. Ainoastaan lääkkeet ovat lukkojen takana. Nykyään kuljettajana toimii Karolina. –?Katselemme esimerkiksi Kauniita ja rohkeita, Midsomerin murhia ja Salattuja elämiä, Pekka listaa porukan yhteisiä suosikkeja. Vuodesta 1915 eteenpäin kuntoutujat ja perhehoitajat saivat arkensa tueksi Nikkilän sairaalan palveluita ja henkilökuntaa. –?Väinö ei paljon hätkähdä, jos joku on vähän erilainen kuin muut. Isoimmillaan toiminta oli 1960-luvulla, jolloin perhehoidossa oli yli 600 kuntoutujaa 175 perhekodissa. Muutama vuosi myöhemmin PERHEHOITO VOI SOVELTUA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJALLE joka ei tarvitse laitoshoitoa, mutta kylläkin ympärivuorokautista tukea jolle muut asumispalvelut ovat osoittautuneet soveltumattomiksi jolla on päihdetausta tai peliriippuvuus jolla lääkehoito ei itsenäisesti onnistu joka tarvitsee tukea arjenhallintaansa ja vuorokausirytmiinsä joka on selviytynyt kotioloissa mutta menettänyt läheisen henkilön tuen jolla on psykogeriatrisia tarpeita mutta on fyysisesti suhteellisen hyväkuntoinen jolla on muistiin liittyviä haasteita joka hyötyisi pienestä yksiköstä tai perhekodin ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista joka on omaishoidossa ja tarvitsee tilapäishoitoa omaishoitajan vapaan ajaksi joka hyötyisi omaan kotiinsa saamastaan osavuorokautisesta perhehoidosta joka on oikeutettu saamaan tukea lastensuojelun perhehoidon jälkihuoltona Perhehoito-lehti 2 | 2025 15. Aiemmin he kulkivat sinne omatoimisesti bussilla. TE EM A Haastava käytös perhehoidosa Perhekodeissa sai tuolloin olla huomattavasti enemmän hoidettavia kuin nykyään: ison maalaistalon yläkerrassa asui seitsemän kuntoutujamiestä ja alakerrassa kolme naista. Jo ennen Nikkilän sairaalan perustamista Helsinki alkoi vuonna 1901 ”antaa hoidokkeja elätteelle” sipoolaisiin maalaistaloihin, kuten perhehoitoon sijoittamista ja mielenterveyskuntoutujia kuvattiin tuon ajan termein. – Meillä saa olla ja kulkea ihan vapaasti. Perhehoidossa olevat kuntoutujat olivat vuosikymmenien ajan näkyvä osa Nikkilän ja lähiseutujen yhteisöä. Granqvist toimii perhehoitajajana edelleen yli 35 vuoden jälkeen. Joskus olosuhteiden pakosta täytyi pitää myös jääkaappia öisin lukossa, kun eräs asukas oli niin kova syömään, että kaappi saattoi olla tyhjänä aamuisin, Riku kertoo. Sosiaaliset kontaktit, säännöllinen elämänrytmi, mielekäs tekeminen ja toimiva ruokahuolto virkistävät usein niin mieltä kuin ruumistakin. Cecilia Granqvistilla oli aikanaan toisenlaiset suunnitelmat. 1990-luvulla yhdistys vaihtoi nimensä Helsingin psykiatriset perhehoitajat ry:ksi ja liittyi Perhehoitoliittoon. Perhehoitajuus on myös siirtynyt monessa perheessä sukupolvelta toiselle, toisinaan jopa neljänteen polveen saakka. Psykiatrinen perhehoito ei ole kuitenkaan jatkumassa enää seuraaville sukupolville Itä-Uudellamaalla. Sen juuret juontavat ennen kaikkea Nikkilän psykiatriseen sairaalaan, jota Helsingin kaupunki pyöritti Sipoon Nikkilän kylässä vuosina 1914–1999. He osallistuivat perhekotien arkeen jaksamisensa ja kykyjensä mukaan ja tutustuivat myös muihin kyläläisiin. 1960–70-luvuilla Sipoossa lapsuutensa eläneen Cecilia Granqvistin koti sijaitsi lähes näköetäisyydellä Nikkilän sairaalasta. –?Varmasti lapsuuteni olisi ollut tylsempi ilman perhehoitoa! Leikittäjiä oli paljon. Se kävi kuitenkin liian hankalaksi sen jälkeen, kun liput siirtyivät älypuhelimeen; kaikilla kun ei ole omaa älypuhelinta tai osaamista sen käyttöön. Ekonomin ura jäi lopulta kokonaan, kun hän otti äidin sairastuttua vetovastuun koko huushollista asukkaineen. Pekan veli on kuollut, mutta jouluisin Pekka tapaa serkkuaan ja käy kesäisin tämän mökillä. Perhekodin arjessa on mukana myös pariskunnan 8-vuotias Väinö-poika. Ensimmäiset kuntoutujat muuttivat heille Cecilian ollessa noin puolitoistavuotias. Valkolakin saatuaan hän luki itsensä ekonomiksi Hankenissa. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Rikun vastuulla on pääasiassa asukkaiden iltapalasta ja -lääkkeistä huolehtiminen. Perhehoidossa oli aikanaan satoja kuntoutujia Psykiatrisella perhehoidolla on pitkä ja värikäs historia Helsingissä ja Itä-Uudellamaalla. Itsekin olen oppinut asukkailta paljon, muun muassa suomen kieltä, suomenruotsalainen Karolina sanoo. Joka perjantai asukkaat viettävät omaa aikaa Porvoossa käyden kaupoilla tai kahvilla
Lapsuuden traumat voivat alkaa oireilla vasta vuosien päästä, Stiina Hänninen sanoo. Siellä voitaisiin syödä hyvin, jakaa tulevien viikkojen lääkkeet valmiiksi dosetteihin tai hoitaa yhdessä nettipankkiasioita ja täyttää Kelan lomakkeita. VAIKKA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN perinteinen, pitkäkestoinen perhehoito on loppumassa Helsingin suunnalla, sitä on edelleen tarjolla siellä täällä ympäri Suomea, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa. Myös monista perhekotien aiemmista palveluista, kuten kuljetuksista sekä kiertävästä lääkäristä ja toimintaterapeutista, on luovuttu. Hänninen on toiminut parikymmentä vuotta lastensuojelun perhehoitajana sekä pitkään myös perhehoitajien mentorina ja työnohjaajana. Vuosien varrella hän on joutunut toisinaan pohtimaan, voidaanko lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyviin pulmiin vastata perhehoidolla. – Jälkihuoltonuori voisi asua vaikkapa kolme viikkoa omillaan ja tulla viikoksi tuttuun sijaisperheeseen. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen psykiatrisen kuntoutuksen apulaisylilääkäri, psykiatri Satu Määttä on ollut todistamassa perhehoidon positiivisia vaikutuksia kuntoutujiin jo yli kymmenen vuoden ajan. – Mielekäs arkitoiminta ja yhteisön tuki voivat parantaa psyykkistä hyvinvointia todella paljon. Joissain tapauksissa perhehoitaja voi tukea nuorta myös tämän täytettyä 18 ja siirryttyä jälkihuoltoon. – Se on yksi vaihtoehto. 16 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. Karolina ja Riku Saarinen eivät aio luovuttaa vaan jatkavat perhehoitoa toistaiseksi. Määttä toivoo, että kuntoutujille olisi tarjolla perhehoitoa jatkossakin ja että perhekoteja perustettaisiin enemmän myös taajamaalueille ja lähemmäs muita palveluita. Kustannukset eivät voi olla ainakaan isompia kuin kuntoutujien palvelutaloissa tai tukiasuntoissa, joissa saattaa olla henkilökuntaa ympäri vuorokauden, Riku Saarinen sanoo. Toiminta on käynyt niin pieneksi, että myös omaa yhdistystä ollaan lopettelemassa. Muutama Saaristen ja Granqvistin kaltainen sitkeä sissi jatkaa silti edelleen: Itä-Uudellamaalla on jäljellä viisi perhekotia, joissa asuu yhteensä 12 kuntoutujaa. Tämä voisi helpottaa esimerkiksi laitoshoidossa olleiden kuntoutujien asteittaista siirtymää perhehoidon kautta kohti itsenäistä elämää. Enää uusia perhehoitajia ei oteta, eikä perhekoteihin sijoiteta uusia asukkaita. Nyt kun iso osa tukipalveluistakin on ajettu alat, kustannukset koostuvat lähinnä hoitopalkkioista ja kulukorvauksista. Tällaiset perhehoitojaksot pitää myös huomioida tarkasti, kun määritellään hoitopalkkioita, kulukorvauksia ja perhehoidettavien kokonaismäärää, Hänninen miettii. Määtän mukaan onnistuneen perhehoidon lähtökohtana on, että esimerkiksi skitsofreniaa sairastavalla ihmisellä sairauden akuutti vaihe on ohitettu, oireet ovat vakiintuneet ja lääkitys on kohdallaan. Kuntoutuja ei saa olla aggressiivinen tai väkivaltainen, ja hänen täytyy olla avoin ajatukselle asua muiden ihmisten kanssa. myös kuntoutujien perhehoitoa ruvettiin ajamaan systemaattisesti alas, koska sitä pidettiin vanhanaikaisena hoitomuotona. – Se on sääli. Hänen nähdäkseen mielenterveyskuntoutujien toimintakyky voi kohentua perhehoidossa parhaimmillaan yhtä hyvin kuin tehostetussa palveluasumisessa. OLLI KOIKKALAINEN Perhehoidossa voi harjoitella itsenäistä elämää Lapsuuden traumat voivat alkaa oireilla vasta vuosien päästä. MIELENTERVEYDEN HAASTEIDEN kanssa kipuilu on arkipäivää paitsi aikuisten perhehoitajille, myös monille lasten ja nuorten sijaisvanhemmille. Nykyiset asukkaat saavat halutessaan jatkaa perhekodissaan tai muuttaa toiseen jo toiminnassa olevaan perhekotiin, jos perhehoitaja jää esimerkiksi eläkkeelle. Jos nuori ja perhehoitaja taas ovat kiintyneet toisiinsa riittävästi, perhehoitajasta ja sijaisperheen tuomasta muusta turvasta voi olla merkittävää apua mielenterveytensä kanssa kipuilevalle nuorelle. Esimerkiksi nuorelle kuntoutujalle voisi rakentaa polkua, jossa hän olisi perhehoidossa ensin kokoaikaisesti ja myöhemmin tarvittaessa lyhyinä jaksoina, Määttä sanoo. Saariset pohtivat kovasti, mitä he ryhtyvät tekemään siinä vaiheessa, kun viimeisetkin kuntoutujat lähtevät heiltä. Hän harkitsee siirtymistä ikäihmisten perhehoitajaksi. Voisin hoitaa ikäihmisiä vaikkapa muutaman vuorokauden jaksoina, kun omaishoitajat tarvitsevat vapaata, hän pohtii. Muutamat uudet perhehoitajat, kuten Karolina ja Riku Saarinen, saivat aloittaa toimintansa vielä alasajopäätöksen jälkeen 2010-luvun alussa. Perhehoito on meille elämäntapa ja monelle kuntoutujalle hyvä hoitomuoto. Myös Cecilia Granqvist valmistautuu jo uuteen aikakauteen. – Aika usein se menee niin, ettei sijaisvanhempi tiedä vielä lapsen tai nuoren pitkäaikaisen sijoituksen alkaessa, että hänestä tuleekin jossain vaiheessa mielenterveyden haasteista kärsivän nuoren tärkeä tukija. Aloitin maaliskuussa ennakkovalmennuksen. JOSKUS NUOREN OIREILU voi olla niin voimakasta, että perhehoito pitää keskeyttää. Tilaa olisi kuudelle hoidettavalle, mutta vain puolet paikoista on täynnä eikä lisää asukkaita ole siis luvassa
Hänen arkeensa kuuluu muun muassa pannuhuoneen hoitoon ja lämmitykseen liittyviä rutiineja. 17 Perhehoito-lehti 2 | 2025. TE EM A Haastava käytös perhehoidosa w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Pekka Suhonen on asunut perhehoidossa Askolassa jo yli neljä vuosikymmentä
Pesäpuu ry:n selvityksen mukaan jopa kaksi kolmesta sijaishuollossa asuvasta tai asuneesta nuoresta on kokenut fyysistä väkivaltaa, jonka osapuolina on saman sijaishuoltopaikan muita lapsia tai nuoria. fi Perhehoito-lehti 2 | 2025. Kuvituskuva. 18 w w w .p er he ho ito lii tt o
Entä miten estää vakavat tilanteet. Jossain vaiheessa myös hiuksiani revittiin niin paljon, että päähäni tuli kaljuja länttejä. Etenkin perhehoidossa sitä voi olla vaikea tunnistaa, sillä harvassa perheessä lapset eivät nahistelisi joskus. Koin epäoikeudenmukaiseksi, että heitä piti kohdella ikään kuin silkkihansikkain. Maaliskuussa 2025 julkaistun selvityksen tulokset perustuvat hankkeen tekemään kyselyyn sekä yksilöja ryhmäkeskusteluihin. Olihan meidän perheemme varmasti sijoitetuille lapsille turvallisempi kuin heidän lähtöperheensä, mutta itse en kokenut riittävää turvaa. –?Minun annettiin ymmärtää, että sijaisperheessä kaikkea tätä pitää vain kestää, ja jos puolustautuisin fyysisesti, sijoitetut lapset voitaisiin ottaa meiltä pois. Niistä voi kasvaa syviä kokemuksia, ettei ole samanarvoinen kuin muut, Mononen kertoo. –?Jännitteitä voi syntyä tosi pienistä, aikuisten mielestä jopa mitättömiltä tuntuvista asioista. Katariina tuntee jääneensä hankalissa tilanteissa liiaksi yksin ja vaille aikuisten tukea ja ymmärrystä. Myös selvityksen mukaan sijaissisarukset kokevat toisinaan, että heiltä odotetaan liian suurta itsesäätelykykyä ja vastuunottoa haastavissa tilanteissa, Mononen kertoo. Perhehoidon arjessa päävastuu lasten tasavertaisesta kohtelusta on perhehoitajilla. Jännitteet ovat otollista maaperää kateudelle, joka voi altistaa myös väkivallalle, kehittäjäsosiaalityöntekijä Eeva Mononen Pesäpuu ry:stä sanoo. Valtaosalla kokemukset olivat lastensuojelulaitoksista, mutta myös pieni määrä sijaisperheiden nuoria ja perhehoitajia kertoi näkemyksiään. –?Minua purtiin ja lyötiin moneen kertaan. Analysoitavia vastauksia saatiin yhteensä 279 henkilöltä, niin nuorilta kuin aikuisiltakin. ”Onneksi musta silmä tuli minulle” Eeva Mononen ja selvitystä hänen kanssaan laatinut Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Johanna Barkman muistuttavat, että jo perhehoidon sijoituspäätöksiä harkittaessa tulee kiinnittää erityistä huomioita siihen, miten uusien lasten luonteenpiirteet tai toimintatavat vaikuttaisivat koko sijaisperheen dynamiikkaan. Perheen vanhimpana lapsena hänen tehtävänään oli vahtia perheeseen sijoitettuja sisaruksiaan silloin, kun vanhemmat olivat vaikkapa asioillaan kodin ulkopuolella tai muuten silmänkantamattomissa. Silloin saattoi tapahtua yhtä sun toista. PERHEHOIDOSSAKIN VOI OLLA TURVATONTA ikään kuin normaalia perhe-elämää ja milloin sijaisperheissä voidaan puhua lasten välisestä väkivallasta. Moni heistä pohti, mikä kaikki sisarusten välinen nahistelu on TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVA ADOBE STOCK Selvityksen mukaan lapset ja nuoret kokevat sijaishuollossa huolestuttavan usein keskinäistä väkivaltaa. Kaikilla lapsilla pitäisi olla oikeus väkivallattomuuteen ja turvaan kotonaan. Lapsi saattaa kokea hyvin loukkaavana esimerkiksi, jos joku saa valita paikkansa ruokapöydässä tai käydä vapaasti jääkaapilla mutta joku toinen ei. Perhedynamiikka voi horjua ja jännitteet lisääntyä etenkin silloin, jos perheeseen muuttavalla lapsella on taustallaan kaltoinkohtelun ja väkivallan kokemuksia, jotka vaikuttavat hänen käytökseensä ja toimintatapoihinsa. Joskus juoksin pakoon pienempää sisarusta, joka jahtasi minua keittiöveitsi kädessä. Ilmapiiri saattoi kiristyä esimerkiksi loma-aikoina. –?Vastauksissa huomiota kiinnitti se, että sijaisperheiden lasten välillä voi olla paljon jännitteitä esimerkiksi siitä, kuka on tullut perheeseen mitenkin ja missä vaiheessa tai millaiset säännöt koskevat ketäkin. Olin sen verran heitä vanhempi, ettei minun tarvinnut pelätä sentään henkeni edestä, mutta meno oli tosi arvaamatonta, Katariina kertoo. Milloin hälytyskellojen pitäisi soida. Myös perhehoidon työntekijöiden on tärkeää muistaa huomioida sijaisperheen kaikkia lapsia ja heidän keskinäisiä suhteitaan sekä tarjota perhehoitajille tarvittavaa tukea arjen valinnoissa. TE EM A Haastava käytös perhehoidosa L astensuojelun perhehoitoperheessä biologisena lapsena varttunut Katariina koki lapsuudessaan ja nuoruudessaan melko usein epämiellyttäviä, turvattomia ja pelottaviakin hetkiä. Katariinan kokema väkivalta oli kausittaista. Katariina ei ole yksin kokemustensa kanssa. –?On ihan ymmärrettävää, että perhehoitajan voi olla välillä vaikea hahmottaa, miten paljon lapsen voi olettaa ymmärtävän toisen lapsen erityisyyttä ja osaavan huomioida sitä. Sijaisperheen biologisena lapsena kasvanut Meri muistelee päätyneensä lapsuudenkodissaan useita kertoja fyysisiin yhteenottoihin 19 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. Pesäpuu ry:n Vertaisuus ilman väkivaltaa -hankkeen selvityksen mukaan jopa kaksi kolmesta sijaishuollossa asuvasta tai asuneesta nuoresta sekä sijaisperheiden biologisista ja adoptoiduista nuorista on kokenut tai todistanut fyysistä väkivaltaa, jonka osapuolina ovat saman sijaishuoltopaikan lapset tai nuoret. Lapsella voi myös olla esimerkiksi nepsy-haasteita tai muita erityistarpeita, jotka vievät aikuisten huomiota ja aikaa ja joihin myös perheen muiden lasten on totuteltava
mukaan hälytyskellojen olisi hyvä soida, jos lapsen väkivaltainen tai ilkeä käytös on selkeästi laskelmoitua tai manipuloivaa tai sitä esiintyy toistuvasti samantyyppisissä tilanteissa. On aina parempi kysyä kuin jättää lapsi yksin asian kanssa, Eeva Mononen sanoo. Toisinaan lopputuloksena saattoi olla musta silmä tai verta vuotava vekki päässä. Barkmanin Pesäpuu ry:n Johanna Barkman (vas.) ja Eeva Mononen sanovat, että selvityksessä painottuu lastensuojelulaitoksissa koettu väkivalta. –?Jos perhehoitajalle jää yhtään sellainen olo, että mitähän tässä nyt oikein tapahtui, asia kannattaa ottaa puheeksi lasten kanssa: miltä sinusta tuntui, mitä ajattelit siinä tilanteessa. Tärkeää on niin ikään tunnustaa, että väkivaltaa saattaa ilmetä ihan missä tahansa perheessä. Lisäksi tarvitaan sopivasti jämäkkyyttä ja rajoja sekä tarvittaessa ulkopuolista tukea, Barkman sanoo. Turvallisuutta luodaan arjen kohtaamisissa Johanna Barkman korostaa, että lasten väliset nahistelut kuuluvat jossain määrin jokaisen lapsiperheen arkeen. melko samanikäisten sisarustensa kanssa. Riitoja ei tarvitsekaan yrittää ennaltaehkäistä kokonaan, mutta niiden kärjistymistä väkivallaksi on tärkeää torjua. Perhehoidosta ja siellä tapahtuvasta väkivallasta tarvitaan lisää tutkimustietoa, vaikka selvitystyö voi olla ajallisesti ja menetelmällisesti vaativampaa laitoshoitoon nähden. fi Perhehoito-lehti 2 | 2025. Väkivallasta ja sen vastakohdasta, rauhasta, kannattaa myös puhua lasten kanssa ja miettiä yhteisiä toimintatapoja hankalien tilanteiden varalle. Monosen ja Barkmanin mukaan perhehoitajien ja muiden sijaishuollossa toimivien aikuisten on hyvä opetella tunnistamaan väkivallan eri ilmenemismuotoja ja niiden vaikutuksia. Missä sitten menee raja niin sanotun normaalin kinastelun ja sellaisen toiminnan välillä, johon aikuisen tulisi puuttua. Niistä opitaan sosiaalisia taitoja ja itsesäätelykykyä. Eihän minulta voinut olettaa lapsena, että ottaisin vain kaiken vastaan, vaan löin myös takaisin. –?Kaltoinkohdellut lapset olivat oppineet tietynlaisia selviytymiskeinoja ja toimintakulttuuria, joita kulkeutui heidän mukanaan perheeseemme. Onneksi musta silmä tuli kuitenkin minulle, sillä taustalla oli koko ajan pelko, että sisarukset otetaan pois perheestä, jos heille tapahtuu jotain pahaa, Meri kertoo. Monesti tilanteet alkoivat ärsyttämisenä tai pienenä nahisteluna, jota Meri meni vanhimpana sisaruksena rauhoittelemaan. OLLI KOIKKALAINEN 20 w w w .p er he ho ito lii tt o. –?Perhehoitaja voi ennaltaehkäistä lasten väkivaltaisuutta vahvistamalla heidän turvallisuuden tunnettaan; kohtelemalla kaikkia perheenjäseniä kunnioittavasti, empaattisesti ja tasapuolisesti
Tämä voi johtaa opittuun avuttomuuteen eli uskomukseen siitä, ettei omiin kokemuksiin voi vaikuttaa ja että väkivalta on väistämätön osa elämää. 5. Laaditaan lapsikohtainen turvasuunnitelma Turvasuunnitelmalla autetaan lasta saamaan tietoa siitä, mitä hän voi tehdä kohdatessaan väkivaltaa. Juuri tällaista kohtelua myös Katarina olisi toivonut lapsuudessaan aikuisilta. Hänen mukaansa on erityisen huolestuttavaa, että selvityksen mukaan osa nuorista ei koe saavansa vertaissuhdeväkivaltaan riittävästi apua. Olisi ollut tärkeää kuulla, ettei väkivalta ole oikein edes minua, sijaisperheen vanhinta biologista lasta, kohtaan. Sijaishuollon toimijoille pitää tarjota aito mahdollisuus väkivallan ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen. Puututaan rakenteellisiin tekijöihin osana vertaissuhdeväkivallan ennaltaehkäisyä Luodaan poliittisilla päätöksillä ja johtamisella sellaiset olosuhteet, että sijaishuoltoa voidaan toteuttaa laadukkaasti, erilaisia sijaishuoltopaikkoja on tarjolla riittävästi ja ihmiset jaksavat hoitaa tehtäväänsä sekä saavat sen vaativuuteen nähden riittävän korvauksen. Niiden kautta voimme luoda lapselle tunnetta siitä, että hänen kokemuksensa otetaan vakavasti, hänestä välitetään ja hänellä on aikuisia, jotka ovat hänen puolellaan, Mononen jatkaa. Lue lisää: > https://thl.fi/julkaisut/julkaisusarjat/tyopaperi SUOSITUKSET SIJAISHUOLLON TURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI 1. TUTUSTU MYÖS > Arjen turvallisuuden teemat ovat esillä myös Perhehoitoliiton Anu Lehtosaaren ja THL:n Riitta Koivulan toimittamassa ”Näkökulmia perhehoidon turvallisuuteen” -työpaperissa (2025). Näin ei saa olla, Manninen sanoi. KIINNOSTUITKO > Perhehoitoliitto järjestää perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille suunnatun Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutuksen jälleen syyskuussa 2025. Lue lisää lehden sivulta 32 tai verkosta > https://perhehoitoliitto.fi/tapahtumat OLLI KOIKKALAINEN Sijaishuoltoon tarvitaan lisää traumatietoisuutta 21 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. Kiinnitetään erityistä huomiota perhehoitoon Tutkitaan lisää perhehoitoa ja siellä tapahtuvaa väkivaltaa, vaikka selvitystyö olisi ajallisesti ja menetelmällisesti vaativampaa laitoshoitoon verrattuna. TE EM A Haastava käytös perhehoidosa –?Jokainen sijaishuollossa toimiva aikuinen voi omalta osaltaan edistää lasten turvallisuutta jokapäiväisillä valinnoillaan ja arjen kohtaamisillaan. Katariinan ja Merin nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi. Tuetaan lapsia muodostamaan turvallisia sosiaalisia suhteita, käsittelemään konflikteja, riitelemään rakentavasti, sopimaan ja kunnioittamaan erilaisuutta. 3. –?Olisivatpa vanhemmat tai sosiaalityöntekijät jutelleet minulle rauhassa kahden kesken ja kyselleet, onko minuun kohdistunut mitään ikävää perheen muiden lasten taholta. Hän pitää ilmiötä surullisena ja huolestuttavana. Tutustu tarkemmin: > https://pesapuu.fi/vertaisuus-ilman-vakivaltaa SIJAISHUOLLOSSA ASUVAT LAPSET altistuvat merkittävästi lasten keskinäiselle väkivallalle, eikä tämän väkivallan tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa olla riittävällä tasolla. – Vertaissuhdeväkivalta ei ole vain yksittäisten lasten välinen ongelma, vaan järjestelmätason haaste. Tätä mieltä on THL:n tutkimuspäällikkö, psykologi ja psykoterapeutti Marko Manninen. – Jos sijaishuollon aikuiset eivät osaa tunnistaa väkivaltakokemuksia tai niihin ei puututa systemaattisesti, lasten kokemus yksin jäämisestä syvenee ja psyykkinen kuormitus kasvaa. 4. Vahvistetaan traumaja väkivaltatietoisuutta ja rakennetaan rauhaa Autetaan aikuisia ymmärtämään traumojen syntyä ja väkivallan vaikutuksia sekä tunnistamaan lapsen käytöksen taustoja. Meillä on jo paljon tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei. Kyse on siitä, mihin yhteiskunta haluaa ohjata resursseja, Manninen kertoi Pesäpuun tekemän selvityksen julkaisutilaisuudessa maaliskuussa. LÄHDE > Selvitys lasten vertaissuhdeväkivallasta lastensuojelun sijaishuollossa / Vertaisuus ilman väkivalta -hanke, 2025. Mannisen mukaan sijaishuollossa toimivien aikuisten tulisi saada lisää koulutusta traumoista sekä väkivallan taustatekijöistä ja sen toimivasta ennaltaehkäisystä. Huomioidaan lasten keskinäiset suhteet valvonnassa ja lasta koskevissa suunnitelmissa Varmistetaan, että sijaishuoltopaikan lasten keskinäisten suhteiden arvioinnille on oma erillinen kohtansa sekä lapsen asiakassuunnitelmassa että hoitoja kasvatussuunnitelmassa. Tämä voi johtaa aivojen rakenteellisiin muutoksiin, kuten etuotsalohkon tilavuuden pienenemiseen. Väkivaltaisen käytöksen taustatekijöiden tunteminen mahdollistaa erilaisiin riskitilanteisiin varautumisen. 2. Etuotsalohko säätelee muun muassa aivojen toiminnanohjausta ja impulssikontrollia. Luodaan selkeitä toimintatapoja väkivaltaan puuttumiseksi ja puututaan tilanteisiin aktiivisesti. – Lapsen sisäisen maailman parempi ymmärtäminen taas vahvistaa vuorovaikutusta ja lisää myötätuntoa, mikä parantaa yhteistyötä myös hankalissa tilanteissa. Lisäksi puuttumattomuus vahvistaa maailmankuvaa, jossa väkivalta on hyväksyttävää, jopa ihannoituvaa. – Väkivalta tai sen uhka voi siis aiheuttaa aivovaurion ilman yhtään lyöntiä päähän, Manninen muistutti. Olennaista on, että traumaja väkivaltatietoisuus saadaan juurrutettua sijaishuollon rakenteisiin. TRAUMAATTISET KOKEMUKSET , kuten väkivalta tai sen uhka, voivat pitkittyessään virittää hermoston pysyvään stressitilaan
22 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025 22. Kuvituskuva. Jokaisella neurokirjon ihmisellä on yksilölliset tapansa ja selviytymiskeinonsa, joita muiden on hyvä opetella tuntemaan. Joillekin voi olla tärkeää saada rauhoittua omassa "pesässä" tai muussa turvapaikassa
Tällöin uuden perhehoidettavan kanssa voi olla syytä aluksi kiertää kaikessa rauhassa koko talo läpi huoneelta samalla kysellen ja tunnustellen, millaista missäkin on. Tutustuminen vaatii ymmärrystä ja kärsivällisyyttä. Neurokirjoon viittaava oirehdinta on yleistynyt viime vuosina myös Suomessa. –?Joskus saattaa tuntua turhauttavalta, jos lapsi ei voi sietää vaikkapa punaisia sukkia tai vaatteiden niskalappuja. Tämä kaikki heijastuu myös perhehoitoon, johon ohjautuu entistä useammin neurokirjon ihmisiä etenkin vammaispalveluiden ja lastensuojelun kautta. Syyksi on arveltu muun muassa sitä, että ympäröivä maailmamme kuormittaa aivoja jatkuvasti enemmän; esimerkiksi aistiärsykkeiden määrä on moninkertaistunut älylaitteiden arkipäiväistymisen myötä. Silloin on hyvä pohtia, kannattaako niitä vain tyrkyttää uudelleen vai mieluummin leikata niskalaput pois ja vaihtaa sukat toisenvärisiin, Kanerva vinkkaa. Esimerkiksi adhd-diagnoosit ovat voimakkaassa kasvussa. Vaatii ymmärrystä ja kärsivällisyyttä Maisa Kosola ja Tukena-säätiön Etelä-Suomen alueen perhelomituksen johtaja Marjo Kanerva ovat tuottaneet neurokirjoon liittyvää koulutusmateriaalia Perhehoitoliiton käyttöön. Se on toisinaan myös ylisukupolvista, eli perhehoidossa olevan lapsen vanhemmallakin voi olla lapsensa tavoin esimerkiksi adhd, joka selittää vanhemman käytöstä, Tukena-säätiön projektitoiminnan päällikkö Maisa Kosola sanoo. Toisilla on valmiiksi jokin neurokirjon diagnoosi, ja osalla se todetaan perhehoidon aikana. Aika harvalla on vain yksi diagnoosi, ja monella on myös liitännäissairauksia, Kosola kertoo. Neurokirjo. Toisinaan perhehoitaja voi joutua myös salapoliisityöhön, sillä varsinkaan lapset eivät pysty aina ilmaisemaan suoraan, miksi jokin asia vain osoittautuu niin tuskaisan hankalaksi. Nepsylapsi... nettiin aiemmin Kehitysvammaisten Palvelusäätiönä. Tukena-säätiö tunTEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVA PÄIVI KARJALAINEN TUTUSTU IHMISEEN KÄYTÖKSEN TAUSTALLA Lapsen tai aikuisen neuropsykiatrinen erityisyys värittää yhä useamman perhehoitoperheen arkea. Tunteiden ja stressitason tarkkailu kannattaa Arkea neurokirjon ihmisen kanssa sujuvoittaa usein se, että minimoi mahdollisesti stressaavia ja kuormittavia tekijöitä pitämällä huolta Perhehoitajan on hyvä tuntea perusasiat neurokirjosta. –?Vaikka tietty diagnoosi vaatii tietyt oireet, jokainen neurokirjon ihminen on ensisijaisesti aina yksilö omine haasteineen ja vahvuuksineen. Perhehoito-lehti 2 | 2025 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 23 TE EM A Haastava käytös perhehoidosa. Myös Marjo Kanerva korostaa, että perhehoitoperheessä ensisijaisen tärkeää on oikeanlainen asennoituminen: halu oppia faktat, tutustua juuri kyseiseen ihmiseen ja opetella yhdessä, miltä arki näyttää, kuulostaa, tuntuu tai tuoksuu juuri hänen maailmassaan. THL:n tuoreen selvityksen mukaan jo yli 10 prosentilla peruskouluikäisistä suomalaispojista on adhd-diagnoosi. Monella neurokirjon ihmisellä on yksilöllisiä ylitai aliherkkyyksiä ja erityisen mielenkiinnon kohteita. Käyttipä laajasta ilmiöstä, sen ilmenemismuodoista tai sen piirteitä omaavista ihmisistä mitä termiä hyvänsä, pohjimmiltaan kyse on tästä: toiset ihmiset ovat aivorakenteensa vuoksi herkempiä kuin toiset reagoimaan ulkoisiin ärsykkeisiin tavoilla, jotka haastavat niin sanotusti normaalina pidettyä käytöstä. Myös tietoisuus neuropsykiatrisesta erityisyydestä lisääntyy koko ajan. –?Perhehoitajan on hyvä tuntea perusasiat neurokirjosta, jotta osaa suhtautua neurokirjon ihmisiin. Neurokirjon ihmisen haasteellinen käytös ei johdu lähtökohtaisesti ilkeydestä tai välinpitämättömyydestä, vaan siitä, että monet arkisetkin asiat vaikuttavat heidän käytökseensä hyvin eri tavalla kuin enemmistöön ihmisistä. Samaan aikaan alan diagnostiikka kehittyy. Joskus toimivan arjen käytännöt löytyvät vain kokeilemalla. Jos perhehoitoon tulevalla lapsella tai aikuisella on esimerkiksi autisminkirjon häiriö tai Tourette, perhehoitajan ja muun perheen on hyvä ihan ensiksi perehtyä faktoihin. Niiden tunteminen voi olla avain hankalien tilanteiden välttämiseen ja ratkaisemiseen. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun neurokirjon ihmisellä on aistien ylitai aliherkkyyttä. N europsykiatrinen erityisyys. Lisäksi monella perhehoidossa olevalla saattaa olla nepsyyn viittaavaa käytöstä, mutta sille on jokin muu selitys kuin neurokirjo. Neurokehitykselliset häiriöt ja haasteet. Kanerva muistuttaa, että usein auttaa, kun antaa riittävästi aikaa. Myös perhehoidossa olevilla ikäihmisillä voi olla neurokirjoa
lahjarasiassa. Joku taas voi tarvita aistiensa tasaamiseen omaa rauhaa pimeässä huoneessaan tai muussa turvapaikassaan tai ihan vaan huppunsa alla suojassa, Marjo Kanerva ja Maisa Kosola sanovat. KIINNOSTUITKO. Korut toimitetaan kauniissa toimitetaan kauniissa lahjarasiassa. Autismikirjon häiriöt Laaja-alaisia, varhain lapsuudessa alkavia kehityksen häiriöitä. ADD Tarkkaavaisuushäiriö ilman ylivilkkautta. Ilmiöstä käytetään nimeä ekko, erityisen mielenkiinnon kohde. Siihen kuuluvat pakkooireet, jotka voidaan jakaa pakkoajatuksiin ja -toimintoihin. Ocd voi puhjeta missä vaiheessa elämää vain. Lasten kanssa on hyvä harjoitella etukäteen tunnistamaan ja ilmaisemaan erilaisia tunteita sekä hälytysmerkkejä stressitason noususta. alk. Se voi olla myös ihmisen vahvuus. Autismikirjon henkilöiden aivot toimivat eri tavalla kuin muilla; he hahmottavat maailmaa eri tavalla. Katso lisätiedot tämän lehden sivulta 32 tai verkosta > https://perhehoitoliitto.fi/tapahtumat YLEISIMMÄT NEUROKIRJON DIAGNOOSIT ADHD Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, joka vaikuttaa jokapäiväiseen toimintakykyyn. –?Jos koulussa on ollut raskasta, kuorma voi purkautua kotona tai perhehoidossa. 65 euroa 65 euroa + toimituskulut + toimituskulut 24 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. Joitakin voi auttaa, että menee vaikkapa hetkeksi hyppimään trampoliinilla. Ekko voi olla myös vahvuus Joillakin neurokirjon ihmisillä on taipumusta uppoutua tiettyihin asioihin tai aiheisiin niin kokonaisvaltaisesti, että niistä voi olla hyvin hankala irrottautua. Ekko voi auttaa myös rauhoittumaan tai pääsemään eroon muista jumitilanteista. Jos jonkun ekko on esimerkiksi junavideot ja häntä on hankala saada lähtemään hammaslääkäriin, hänelle voi sanoa, että saat katsoa videoita sitten odotushuoneessa. Perhehoitaja voi käyttää apuna esimerkiksi tunnetaidoista kertovia lastenkirjoja tai netistä löytyviä tunneja stressitasonmittareita, joita voi yhdistää leikkiin. Jos stressipallon puristelu tai sormihyrrän pyörittely auttaa tasaamaan stressikuormaa, sellaista kannattaa pitää mukana mahdollisimman monessa paikassa. Korut Sterling-hopeaa. Ilmenevät poikkeavuuksina vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa sekä rajoittuneina, toistuvina ja poikkeavina käyttäytymismalleina. säännöllisestä päivärytmistä ja tietyistä rutiineista. Neurokirjon ihmisten yleisimpiä liitännäisoireita Epilepsia, aistitieto, hienotai karkeamotoriikan haasteet, puheen ja kielen kehityksen häiriöt, unihäiriöt, tic-oireet, masennus, ahdistuneisuus, käytöshäiriöt. Tourette ja OCD Tourette on lapsuudessa alkava oireyhtymä, jonka tunnusomaisena piirteenä ovat ticeli nykimisoireet. LÄHDE > Maisa Kosola & Marjo Kanerva / Tukena-säätiö PerhehoitoPerhehoitokorvakorut! korvakorut! perhehoitoliitto.fi/ kauppa Sterling-hopeaa. Perhehoitoliitto järjestää perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille suunnatun Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutuksen seuraavan kerran elokuussa 2025. Oireet alkavat jo lapsuudessa ja ovat pysyviä. alk. Sitä ei kannata ehdoin tahdoin estää, ellei se mene ihan ylitse. Add-henkilöillä on usein masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä. Oireiden kirjo on moninainen ja yksilöllinen. Aina tämä ei ole mahdollista, ja stressitason noustessa epätoivotun tai häiritsevän käytöksen riski kasvaa. –?Yleensä ekkosta haetaan mielihyvää tai turvaa. Touretten kanssa samaan aikaan voi esiintyä myös tarkkaavaisuusja ylivilkkaushäiriötä sekä ocd:tä eli pakko-oireista häiriötä. Keskeiset oireet: keskittymisvaikeudet, yliaktiivisuus, impulsiivisuus. Toiminnan hitautta, esimerkiksi aloittamisen, ylläpitämisen ja ohjaamisen vaikeuksia. Pahimmillaan ekko voi hankaloittaa arkea, mutta Kanerva ja Kosola muistuttavat, ettei ekko ole lähtökohtaisesti paha asia
Toivon, että pääsisin tapaamaan heitä vielä uudestaan esimerkiksi jonkin jatkotutkimuksen tai artikkelin merkeissä. – Kaikilla sijoitettuna olleilla lapsilla ja nuorilla on hankalia lapsuudenkokemuksia. Tutkimuksesi mukaan läheisillä ihmissuhteilla on jopa ratkaiseva merkitys sijoitettujen nuorten selviytymiskyvyn kehittymisessä. Perhesijoituksen aikana nuoren olisi hyvä saada kokemuksia siitä, että hän voi vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin. Selviytymisja sopeutumiskyvyn kehittymisen kannalta on olennaista myös, että lasta kohdellaan tasavertaisesti muiden perheenjäsenten kanssa. Minua kiinnosti, miksi osa sijoitettuna olleista nuorista pärjää ja selviytyy paremmin kuin toiset. Miten päädyit tähän tulokseen. Se voi kuitenkin muodostua myös taakaksi, jos yhteydenpito ei ota onnistukseen. sanoilla "Elli-Maria Kamula") TUTKITTUA 25 Perhehoito-lehti 2 | 2025 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i 25. Elli-Maria Kamulan (kuvassa) kasvatustieteen väitöskirja ”Sijoitettuna olleiden nuorten aikuisten resilienssi: Perhesuhteiden jännitteet, selviytymiskeinot ja toimijuus” on luettavissa verkossa: > https://jyx.jyu.fi/ (Haku esim. Heillä on suuri riski, etteivät he välttämättä pärjää elämässä niin hyvin kuin ikätoverinsa, jotka eivät ole olleet sijoitettuna. – Ne olivat todella antoisia hetkiä. Miten alun perin innostuit tutkimaan sijoitettuna olleita nuoria ja heidän selviytymiskykyään. – Perhehoitajan tärkeä tehtävä on olla turvallinen aikuinen, joka on läsnä, kohtaa ja kuuntelee. Kun sitten aloin miettiä jatkotutkimusta, ohjaajat kannustivat resilienssin pariin. Aloin ymmärtää enemmän, miten paljon meillä onkaan tällaisia lapsia ja nuoria, joilla on vastaavia kokemuksia. Perhehoitaja voi olla tärkeä tuki O nneksi olkoon väitöstyön valmistumisesta! Miten pitkän uurastus tulos se oli. – Olihan se monen vuoden työ. KIINNOSTUITKO. – Tein aikanaan graduni Pesäpuu ry:lle. Jo sillä päästään pitkälle ja voidaan osaltaan vaikuttaa siihen, ettei lapsi ainakaan traumatisoituisi uudelleen sijaisperheessä. – Nuoret aikuiset kuvasivat paljon ihmisja perhesuhteidensa jännitteitä – niin syntymäja sijaisperheissään kuin omissa parisuhteissaankin. – Perhehoidossa lasta olisi myös tärkeää tukea ilmaisemaan itseään ja tunteitaan. Löysin sitä kautta resilienssin käsitteen, ja ajatus jäi jotenkin kytemään. He olivat aika avoimia ja saivat tietysti itse valita, mistä puhuivat. Näissä tilanteissa sijaisvanhemman tai opettajan tuki saattaa olla tosi merkityksellistä. Minulle jäi sellainen tunne, että he todella halusivat kertoa tarinaansa. Siinä tutkin sijoitettuna olleiden lasten sosiaalisia suhteita koulussa, siis heidän opettaja-, oppilasja vertaissuhteitaan. Kuusi vuotta taisi mennä yhteensä. Perhehoitajan toiminta voi vahvistaa tai horjuttaa nuoren selviytymiskykyä. Haastattelit tutkimustasi varten 18:aa perhesijoituksessa alaikäisenä ollutta, jotka olivat nyt 18–32-vuotiaita nuoria aikuisia. Millaisen jäljen nämä kohtaamiset jättivät sinuun. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVA KS FOTO Elli-Maria Kamula tarkasteli väitöstutkimuksessaan perhehoidossa sijoitettuna olleiden nuorten aikuisten resilienssiä eli kykyä selviytyä elämässään vaikeista kokemuksistaan huolimatta. – Matkustelin ympäri Suomea ja tapasin heitä kotipaikkakunnillaan heidän itse valitsemissaan paikoissa. Joillain oli huonoja kokemuksia liian kontrolloivasta ilmapiiristä ja siitä, ettei saanut vaikuttaa vaikkapa hiustensa pituuteen. – Suhde samoihin läheisiin ihmisiin, kuten syntymätai sijaisvanhempiin tai opettajaan, saattaa myös olla hyvin vaihteleva. Mitä kaikkea perhehoitajat voivat tehdä arjessaan tukeakseen sijoitetun lapsen resilienssiä. Vaikka jännitteitä ja haasteita oli paljon, juuri näiden läheisten ihmissuhteiden olemassaolo kuitenkin mahdollisti monen kohdalla selviytymisen. Haastattelut kestivät 1–2 tuntia. Esimerkiksi yhteydenpito omaan syntymävanhempaan voi jossain vaiheessa olla sijoitettua lasta tai nuorta kannatteleva tekijä. Koskettavia ja pysäyttäviä hetkiä oli paljon. Välillä oli pientä taukoa, ja varsinkin viimeistelyvaihe kesti aika pitkään, kun sain pari lasta ja olin vanhempainvapaalla
Viime kesänä tapaamisessa oli mukana 12 vaunukuntaa, joissa oli yhteensä 22 aikuista ja 41 lasta. K R IS T A T A P IO N K A S K I 26 Perhehoito-lehti 2 | 2025 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i. Mallisäännöt ovat käytettävissä Patenttija rekisterihallituksen sähköisessä asioinnissa 24.7.2026 saakka. Hyödynnä valmiita mallisääntöjä! Lisätietoja antaa: > vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen > puh. –?Tarkoituksena on avata yhdistyksemme toiminta kaikille perhehoidon muodoille, jotta kaikki Päijät-Hämeen alueen perhehoitajat voisivat olla jäseninä omassa paikallisessa yhdistyksessä, Päijät-Hämeestä kerrotaan. Uskomme, että toiminta Uudenmaan ja Päijät-Hämeen yhdistykset laajentavat pohjaansa kuitenkin pikkuhiljaa monipuolistuu ja pääsemme yhdessä tekemään yhdistyksestämme kaikkien näköistä, Luttinen sanoo. Porukka on kokoontunut vuodesta 2017 lähtien aina heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Uudenmaan Perhehoitajat ry:n uuden puheenjohtajan Minttu Luttisen mukaan ajatusta sääntömuutoksesta pohjustettiin ensin yhdityksen hallituksessa parin vuoden ajan. 040 310 1449, titta.turunen@ perhehoitoliitto.fi OLLI KOIKKALAINEN VARSINAIS-SUOMEN SIJAISVANHEMMAT RY kävi maaliskuussa Itämeren-risteilyllä. Lapsille ohjelmassa oli muun muassa tapaaminen Ville Vikingin kanssa ja elokuvia. KIINNOSTUITKO. – Näin pystyisimme heidän osaamisensa ja tietonsa avulla tarjoamaan mahdollisimman tarkoituksenmukaista toimintaa ja tapahtumia kaikille. Reissulla oli mukana lähes 130 henkeä, jotka nauttivat maukkaista ruuista ja hyvästä seurasta. Perhehoitoliittoon kuuluvat perhehoitoyhdistykset voivat hyödyntää mallisääntöjä joko sellaisinaan tai soveltuvin osin sääntömuutoksia tehdessään. Ensimmäinen vuosi saattaa mennä suurelta osin ihmetellen, kysellen ja asioihin tutustuen. – Olemme löytäneet ihania ystäviä ja lapset uusia kavereita, joita sitten odotetaan aina nähtäväksi pitkästä aikaa, Kaartinen sanoo. – Toivotamme sinut ja perheesi mukaan heinäkuisen viikonlopun viettoon! Luvassa on muun muassa saunomista, makkaranpaistoa, leikkimielinen koko perheen tietovisa, vertaistukea, uusia ystäviä sekä iloa ja naurua, Peehoo Vankkureiden Mari Kaartinen kertoo. Kummankin yhdistyksen säännöissä ja nimessä mainittiin aiemmin sijaisperheet, mutta nyt ne tunnetaan Uudenmaan Perhehoitajat ry:nä ja Päijät-Hämeen Perhehoitajat ry:nä. Viikonloppu tarjoaa tietoa, vertaistukea ja rentoutumista LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN > https://verneri.net/yleis/vertaisviikonloppu-fasd-lasten-vanhemmille PERHEHOITAJIEN KARAVAANARIPORUKKA KOKOONTUU KESÄLLÄ MATKAILUAUTOJA JA -VAUNUJA harrastavien perhehoitoperheiden vapaamuotoinen porukka, Peehoo Vankkurit, järjestää tänäkin kesänä kokoontumisen. Kun kaikki oli valmista, asia saatiin vuosikokouksen päätettäväksi tänä keväänä. Myös aikuisille oli omaa ohjelmaa: seksuaaliterapeutti Annika Saraperä (kuvassa) esitelmöi seksuaalisuudesta ja seksuaalikasvatuksesta sekä parija ihmissuhteista. LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN > sojanpera@gmail.com UUDENMAAN PERHEHOITAJAT RY:N hallituksen muodostavat Martta Valli, Katarina Vehmas, Timo Pajala, Merja Arola-Piltti, Pasi Väätäinen ja puheenjohtaja Minttu Luttinen (edessä). Aiempien sääntöjen mukaan jäseniksi voitiin ottaa vain lastensuojelun perhehoitajia eli sijaisvanhempia. Luttinen toivoo ikäihmisten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien perhehoitajien löytävän mukaan yhdistykseen aktiivisina osallistujina. SÄÄNTÖMUUTOKSET Perhehoitoliiton Uudenmaan ja PäijätHämeen alueyhdistykset päivittivät alkuvuodesta sääntöjään ja vaihtoivat samalla virallista nimeään. H A N N A M Ä K IR IN N E VERTAISVIIKONLOPPU FASD-LASTEN SIJAISVANHEMMILLE SYKSYLLÄ KEHITYSVAMMALIITTO järjestää koulutuksellisen vertaisviikonlopun FASD-lasten sijaisja adoptiovanhemmille 27.–28.9.2025 hotelli Rantapuistossa Helsingissä. Onko yhdistyksenne sääntöjen päivittäminen ajankohtaista. Sekä Päijät-Hämeessä että Uudellamaalla sääntömuutoksen toteuttamista helpottivat Perhehoitoliitossa laaditut, ennakkotarkastetut yhdistysten mallisäännöt. Tällä kertaa paikkana on Vuorenmäen leirialue Orimattilassa ja ajankohtana 25.–27.7.2025. Sääntömuutosten jälkeen molemmat yhdistykset voivat nyt hyväksyä jäsenikseen myös muiden perhehoidon muotojen kuin lastensuojelun perhehoidon edustajia. Toistaiseksi Uudenmaan yhdistyksen jäsenistö koostuu lähinnä lastensuojelun perhehoitajista
Tilaisuuden jälkeen saatu palaute oli hyvää. Ellet vielä ole mukana, liity ihmeessä nyt! www.facebook.com > Haku: Perhehoitoliiton yhdistysaktiivit (valitse ryhmät) H E ID I H Ä N B E R G PERHEHOITOLIITON YHDISTYSPÄIVÄ kokosi liittokokousviikonloppuna Jyväskylään kolmisenkymmentä perhehoitoyhdistysten aktiivia viettämään yhteistä päivää Perhehoitoliiton henkilökunnan kanssa. Perhehoitoliiton jäsenyhdistysten aktiiveilla on Facebookissa oma ryhmä. Onko sähköpostiosoitteesi muuttunut. Osallistujat tunnistivat ja jakoivat vahvuuksiaan unelmaseppä Laura Siltalan vetämissä kruunajaisissa, joiden jälkeen ilta jatkui Lutakon huipun saunatilassa. PERHEHOITOLIITTO – SINUA VARTEN JÄSENYYS KANNATTAA! JÄRJESTÖSIVUT yhdistykset Perhehoitoliiton jäsenyhdistyksen varsinaisena jäsenenä saat Perhehoito-lehden 4 kertaa vuodessa toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon liittyvää neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota tietoa perhehoitajille hakemistamme Kelan KIILA-kuntoutuksista sekä Maaseudun terveysja lomahuollon tuetuista perhelomista alennusta tietyistä liiton koulutuksista ja tapahtumista osallistua ja vaikuttaa oman alueyhdistyksesi toimintaan. LAINOPILLINEN NEUVONTA PERHEHOITAJIEN LAINOPILLINEN neuvonta tapahtuu Perhehoitoliiton välityksellä. Autot olivat sähköautoja, joten melutaso oli kohtuullinen eikä bensan katku häirinnyt. Juridisissa kysymyksissä ota yhteyttä joko sähköpostitse tai puhelimitse Perhehoitoliiton asiantuntijoihin sen mukaan, mitä perhehoidon muotoa asiasi koskee. Päivän aikana jaettiin kokemuksia yhdistystoiminnasta, syötiin hyvin, verkostoiduttiin ja vahvistettiin hyvien käytänteiden osaamista. Kehittämistäkin löytyi; ajoaikaa olisi voinut olla enemmän, toisiin sijaisperheisiin tutustuminen jäi vähemmälle ja (jostain syystä) teinien mielestä autojen tehoja säädettiin liian alhaiseksi. Kun autojen käsittely ja radan turvallisuusohjeet oli käyty läpi, ajajat pääsivät radalle. Näin varmistat, että yhdistyksen lähettämät viestit löytävät sinut. T IM O P A JA L A OLLI KOIKKALAINEN UUDENMAAN PERHEHOITAJAT RY järjesti jäsenilleen huhtikuussa tutustumisen kartingiin yhteistyössä Kart in Club Espoon kanssa. Tilaisuuden suosio yllätti järjestäjät; 30 hengen osallistujajoukko oli koossa minuuteissa. Samppanjaa ei tuhlattu mutta yhdistys tarjosi ajajille limsat. Muista päivittää se yhdistyksesi jäsensihteerille. Tapahtumassa ajajat jaettiin iän ja ajotaidon mukaan ryhmiin. POHJOIS-KARJALAN PERHEHOITAJAT RY järjesti toukokuussa perhehoitajille äänimaljarentoutuksen Mervi Heikkisen ohjaamana. Suuren suosion takia yhdistys järjestää vastaavan tilaisuuden uudelleen syksyllä. 27 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot OSOITE AJAN TASALLA. Mervi toimii itsekin perhehoitajana. YHDISTYSAKTIIVIT FACEBOOKISSA JOKO OLET MUKANA. Ryhmien kolme nopeinta kierrosaikaa ajanutta palkittiin
Olette enemmän kuin kokemuksenne. Minä näen juuri sinut. Aiheena omat voimavarat. Se näkyy hieman arkisemmin myös Sinujen nuorissa. Takana sihteeri Tuulikki Köykkä ja eturivissä myös Möykky. Kodin, jossa lapsi tietää saavansa hyväksyntää ja lämpöä. Olette tässä. Elämän, jossa ilo ja turva eivät ole poikkeus vaan sääntö. Jos voisin pitää jokaiselle tapaamalleni lapselle ja nuorelle henkilökohtaisen puheen, miten arvokkaita ja ihania he ovat, tekisin sen. Ennen aikuisikää minulla oli hyvin vähän tilaa elää. Ilm. Ne eivät olleet sitä myöskään minulle. päättyy 21.5.2025 30.7–2.8.2025 ÄHTÄRI Kesäleiri. Sen piikkiin ei voi kuitenkaan pistää kaikkea. 24.5.2025 TAMPERE Koko perheen huvipuistopäivä Särkänniemessä. Oman huoneen, jossa uskaltaa iltaisin nukahtaa ilman, että ovi on lukossa. Leikkaa tästä tulevat tapahtumat nuorelle talteen ja innosta mukaan! TAPAHTUMAKALENTERI 20.5. Ilm. Joka päivä. Heidän ajatellaan tarvitsevan jatkuvaa kontrollia ja valvontaa. Olen saanut Sinuilta enemmän kuin osaan ehkä koskaan sanoa ääneen. 040 310 1447, tuulikki.koykka@perhehoitoliitto.fi sinut.fi facebook.com/sinutry Facebook: Nuorisotyö Perhehoitoliitto Instagram: sinutry Instagram: Phl_nuorisotyo Tiktok: sinutry Snapchat: Nuorisotyop19 SOMEKANAVAT NUORILLE! Sinut ry:n johtokuntaan valittiin toukokuussa Sofia Korkala, Jennifer Honkonen ja Sade Honkonen (kolmikko kuvassa etualalla) sekä puheenjohtaja Joel Sällälä ja Saija Sulasma (eivät kuvassa). Tämä näkyy jopa niin äärimmäisissä olosuhteissa kuin keskitysleireillä. Se vaatii rohkeutta ja vahvuutta, joka jää aina piiloon. Missä tahansa muulla nuorten tiloissa ja tapahtumissa käy aina jotain. JÄRJESTÖSIVUT Sinut Perhehoito-lehti 2 | 2025 Sinut ry ja Perhehoitoliiton nuorisotyö järjestävät yhteisiä kokemuksia sijaisperheiden nuorille. 2025 VERKOSSA Matalankynnyksen etis klo 17.30–19.30. Sijaishuoltonuoret kokevat paljon ennakkoluuloja ja syrjintää. Osasyynä on varmasti se, että turvallisuus ja hyväksyntä olivat minulle outoja tuntemuksia. Arjen, jossa lapsi uskaltaa käyttäytyä ikätasoisesti. En itke tätä kirjoittaessani, paitsi ehkä vähän. Paikan ilman väkivaltaa, laiminlyöntiä ja välinpitämättömyyttä. Tällaiset asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä lastensuojelun nuorille. Kun luottamusta antaa, kohde usein käyttäytyy sen mukaisesti. Ilm. Haluan vain sanoa, että minä näen teidät. Vaikka en olekaan ollut jokaisella leirillä mukana, olen nähnyt ikäryhmän huomioiden yllättävän vähän ”huonoa käytöstä”. Odotuksilla on tapana toteutua – hyvässä ja pahassa. 2.6.2025 VERKOSSA Vertaistuellinen etis klo 18–20. He ovat taistelijoita, joista monet ovat kohdanneet pienen elämänsä aikana enemmän vastoinkäymisiä kuin suurin osa ihmisistä kokee noin 80 elinvuotensa aikana. VERTAISTUKEA 26-vuotiaan eläkeläisen mietteitä T äytin 26 vuotta, joten joudun jäämään eläkkeelle Suomen Sijaiskotinuorista. Vaikka mitkään sosiaaliset ryhmät ja tilanteet eivät ole täysin ongelmattomia, Sinujen konsepti ja ilmapiiri tuntuvat ainutlaatuisilta. Se on jo voitto. päättyy 26.6.2025 26.–28.9.2025 NOKIA Viikonloppuleiri. Kodin, jossa tiedät, että sinua odotetaan kotiin. Kiitos! SOINTU 29 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i. Sijaishuollossa kasvaneet lapset ovat tilastojen valossa kokeneet merkittävästi laiminlyöntiä, pelkoa ja väkivaltaa. alkaa 9.6.2025 LISÄTIEDOT > sinut.fi > Ajankohtaista Nuorisotyön koordinaattori Tuulikki Köykkä > puh. 24.–26.6.2025 KOUVOLA Kesäleiri. Jokainen lapsi ansaitsee nauraa. Olen heistä tavattoman ylpeä. Kodin, jossa ei tarvitse kävellä lasinsirujen päällä. Nuoruuteen kuuluu venytellä rajoja, mutta leireillä näkemäni käytös on ollut harvinaisen siivoa. Olette kaikkea muuta kuin piste tilastossa. Silti näin uudestaan ja uudestaan leireillä ison joukon erilaisia ja eri-ikäisiä lapsia ja nuoria, joilla oli yhä kaiken jälkeen kyky nauraa ja hymyillä. Lapsilla ja isommillakin ihmisillä on onneksi kyky tarttua jopa mitättömiltä tuntuviin syihin iloita ja solmia siteitä
Sijaishuollossa lapsen tai nuoren elämää tuetaan ja ohjataan henkilökohtaisten tarpeitten mukaan. Yhteistyö nuorten omien perheitten kanssa on tiivistä. Itsenäistyminen ja aikuiseksi kasvaminen ei tunnetusti tapahdu 18-vuotispäivänä, vaan tukea tarvitaan pitkälle eteenpäin. Erityismaininnan ansaitsevat asumisyksikössä järjestetyt nuorten synttärit sekä jouluja kevätjuhlat herkkuineen ja musisointeineen. – Kyllä se oli helppoo olla lapsi, Teini toteaa saatuaan elämän rullaamaan uudessa, kivassa asumisyksikössä jälkihuollon alettua. KOLUMNI sattuu ja tapahtuu Ilahduta läheistäsi, tue toimintaamme! Sijaisperheiden elämää lasten näkökulmasta käsittelevät Keltaisen talon ketut -satukirjat 29,50 euroa / kpl + toimituskulut Tilaa: perhehoitoliitto.fi/kauppa, toimisto@perhehoitoliitto.fi tai 040 310 1440 (ma–to klo 9–15). Nuorelle turvataan muun muassa asuminen, koulutus ja harrastusmahdollisuudet. Jälkihuollon asiakassuunnitelmaan arvioidaan ja kirjataan nuoren tuen tarve ja sitä vastaavat tukitoimet. Pysyvä turvapaikka on ollut myös Mummola. Nuoren täyttäessä 18 vuotta hän siirtyy lastensuojelun jälkihuollon piiriin. Nyt reilun kolmen vuoden yhteiselon jälkeen seuraava askel kohti itsenäistymistä, jälkihuolto, lepattaa perhosina Teinin – ja vähän Mummonkin – vatsanpohjassa. Nuori saa 23 vuotta täytettyään myös hänelle kertyneet itsenäistymisvarat. – Nyt pitää täyttää miljoona hakemusta, muistaa maksaa vuokra ja laskut, siivota, käydä kaupassa ja tehdä ruokaa! Kuin pisteeksi iin päälle puhelimeeni kilahtaa viesti: ”Miten tehdään mannapuuroo?” Riikka Vuosi lapsen kasvattaa, kaksi vanhan vanhettaa SEURAAVA ASKEL KOHTI ITSENÄISYYTTÄ, JÄLKIHUOLTO, LEPATTAA PERHOSINA TEININ VATSANPOHJASSA. Hänen on mahdollista saada niistä apua hankintoihinsa jo 18 vuotta täytettyään. "Korkeimmat pisteet" kaikilta asianosaisilta sai heti alkuun ihana sijaishuollon asumisyksikkö savolaisessa maalaismiljöössä. A jattele, miten nopeesti aika kuluu, huokaa Teini katsellessaan vanhoja valokuvia – tietenkin puhelimeltaan. Jälkihuollon päätyttyäkään nuori ei jää niin sanotusti tyhjän päälle, vaan sosiaalityöntekijä yhdessä nuoren kanssa kartoittaa suunnitelman palveluista, jotka ovat jatkossa hänen käytettävissään. Joka aamu yllätyn, kun huomaan äitini katsovan peilistä, vaikka sieluni on nelissäkymmenissä, sanon minä. Lastensuojelulain mukaan lasta ei kuitenkaan voida sijoittaa pysyvästi huoltajan luokse. Viisi muuttoa, yhdeksäntoista sosiaalityöntekijää. Isoja suruja äidin ja enojen menettämisestä. Teinin kasvun vuosiin on mahtunut enemmän kuin tasaisemman startin saaneitten ihmisten koko elämään. – Joo. Teinin tapauksessa hän saa sosiaalityöntekijän numero 20. Mutta myös paljon lohtua, iloa uskollisista lapsuusystävistä ja uusista rakkaista ihmisistä. Myös saman toimijan toisessa yksikössä osallistuminen ponien ja hevosten hoitoon on nuorille mieleistä. Siellä työskentelee joukko sote-alan ammattilaisia, jotka suhtautuvat työhönsä sydämellä ja auttavat nuoria kasvamaan läpi kipeittenkin vuosien. Niinpä tutustuimme vuosia sitten uusiin kotiehdokkaisiin haikein mielin. Luonto ja eläimet ovat tiiviisti mukana arjessa; koirat tuntuvat vaistoavan, milloin nuori tarvitsee karvakaveria, ja hakeutuvat rapsuteltaviksi. Perhehoito-lehden vuosikerta (4 numeroa) kestotilauksena, printtinä tai diginä 62 euroa 30 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. Jälkihuoltoon on oikeutettu sijoitettuna ollut nuori, kunnes hän täyttää 23 vuotta
(Tampere) Tiedä, mistä päätät – Webinaari juuri valituille hyvinvointialueiden päättäjille 28.5. (Jyväskylä) Perhehoitajien vertaisryhmien ohjaajien koulutuspäivä 15.11. 31 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. (verkossa) Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus 4.–27.11. (Ähtäri) MUISTATHAN VOI TILATA MEILTÄ PERHEHOIDON TÄSMÄKOULUTUKSIA MYÖS ORGANISAATIOSI TYÖNTEKIJÖILLE! KYSY LISÄÄ > Anu Lehtosaari (lastensuojelun perhehoito) tai Sanna Kosonen (ikäihmisten, aikuisten ja vammaisten ihmisten perhehoito). (Jyväskylä) Marraskuu 2025 Riittävän hyvä sijaisvanhempi sittenkin – Toipumisen polku 1.11.–4.12. (Kotka) Huvipuistopäivä sijaisperheiden nuorille 24.5. (verkossa) Ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulutus 17.–19.9. (verkossa) Syyskuu 2025 Teematuokio: Perhehoitajan verotus 3.9. (verkossa) Helmikuu 2026 Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 11.–12.2. (verkossa) Webinaari: Näkökulmia perhehoidon turvallisuuteen 27.8. (verkossa) Mentorointikoulutus perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille 4.11.2025–15.4.2026 (verkossa & Kouvola) Elokuu 2025 Vertais-Teams kiertäville perhehoitajille 4.6. (Nokia) Lokakuu 2025 Vertaisviikonloppu perhehoitajille 4.–5.10. (Tampere) Tammikuu 2026 Täydennyskoulutus perhehoidon työnohjaajille 30.1.–4.2. (verkossa) Kesäkuu 2025 Vertais-Teams ikäihmisten perhehoitajille 4.6. (verkossa) Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus 8.–30.9. (verkossa) Webinaari: Yhteisvanhemmuus lastensuojelun perhehoidossa 17.9. Katso yhteystiedot lehden sivulta 34. (Seinäjoki) Toukokuu 2025 Ikäihmisten perhehoitajien vertaistukija verkostopäivät 21.–22.5. (Kouvola) Heinäkuu 2025 Kesäleiri sijaisperheiden nuorille 30.7.–2.8. (Siuntio) Ikäihmisten ja vammaisten ihmisten perhehoidon koulutuspäivät 29.–30.10. (verkossa) Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutus 19.–26.8. (verkossa) Kesäleiri sijaisperheiden nuorille 24.–26.6. Seuraathan myös nettisivujamme ja somekanaviamme! JÄSENETU Perhehoit ajille alennuksi a tiettyjen koulutust en ja tapahtum ien hinnoista ! Lisää tietoa tapahtumista perhehoitoliitto.fi /tapahtumat AIHE Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveystoipujat Kaikki Viikonloppuleiri sijaisperheiden nuorille 26.–28.9. Tapahtumakalenteri KENELLE Perhehoitajille Työntekijät Nuorille Lapsille Koko perheelle Kalenteri täydentyy jatkuvasti, ja siihen voi tulla muutoksia
KOULUTTAJAT mentorikouluttaja Tuija AnttilaRaitanen ja Maria Kuukkanen Perhehoitoliitosta. Ma 8.9. 32 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 2 | 2025. klo 12– 14, ti 23.9. – To 27.11.2025 Lapsen oikeudet perhehoitoarjessa -koulutus Perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille tarkoitetussa koulutuksessa tarkastellaan lapsen oikeuksien keskeisiä teemoja sekä teoriatiedon että perhehoitoarjen näkökulmasta. klo 13–15. Pe 30.1. PAIKKA Omaan tahtiin opiskelua vuorovaikutuksellisella verkko-oppimisalustalla 4.11.2025 alkaen. – Ti 30.9.2025 Traumaymmärrystä perhehoitoarkeen -koulutus Koulutus on suunnattu kaikkien perhehoidon muotojen toimijoille, perhehoitajille ja perhehoidon ammattilaisille. PAIKKA Verkko-oppimisalusta. ja 15.4.2026. – Ti 26.8.2025 Neuropsykiatrinen erityisyys -koulutus Nepsyyn keskittyvä koulutus perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille. alkaen. Verkkotapaaminen ti 26.8. HINTA 245 euroa. PAIKKA Omaan tahtiin opiskelua vuorovaikutuksellisella verkko-oppimisalustalla 8.9. Verkkotapaamiset ti 16.9. Ti 4.11. – Ke 4.2.2026 Työnohjaajien täydennyskoulutus Täydennyskoulutus on tarkoitettu työnohjaajille, jotka haluavat toimia perhehoidon kentällä. Opiskelua omaan tahtiin 19.8. 040 310 1443. ILMOITTAUTUMINEN 29.10.2025 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. PAIKKA Koulutus järjestetään verkkooppimisalustalla. klo 12–14 ja ti 30.9. alkaen, verkkotapaaminen 4.2. KOULUTTAJA kehittämispäällikkö Sanna Kosonen Perhehoitoliitosta. alkaen. HINTA 89 euroa. klo 10–12 ja to 27.11.2025 klo 10–12. KOULUTTAJAT perhehoidon asiantuntija Minni Haveri ja Maria Kuukkanen Perhehoitoliitosta. ILMOITTAUTUMINEN 29.8.2025 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Sanna Kosonen, sanna.kosonen@perhehoitoliitto.fi, puh. Vertaismentorointipäivät Kouvolassa 18.3. HINTA 89 €. 040 310 1445. klo 12–14. 040 310 1443. HINTA Ikäihmisiä hoitaville perhehoitajille maksuton, muille 720 euroa (sis. KOULUTTAJAT sosionomi Outi Rantakylä ja Maria Kuukkanen Perhehoitoliitosta. Hinta sisältää sähköisen materiaalin sekä vertaismentorointipäivien aamuja iltapäiväkahvin. ILMOITTAUTUMINEN 20.10.2025 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1442. klo 10–12, to 20.11. Kolme verkkotapaamista: to 13.11. ja 10.12.2025. ILMOITTAUTUMINEN 3.9.2025 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. PAIKKA Omaan tahtiin opiskelua vuorovaikutuksellisella verkko-oppimisalustalla 4.11.2025 alkaen. Ti 17.9.– To 19.9.2025 Ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulutus Perhehoitaja tai työntekijä: hanki valmiudet ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennuksen vetäjäksi. KOULUTTAJA kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari Perhehoitoliitosta. Majoitus-, matkaja ruokailukuluista osallistujat vastaavat itse. KOULUTTAJA kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari Perhehoitoliitosta. ILMOITTAUTUMINEN 22.1.2026 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@perhehoitoliitto.fi, puh. Koulutuksen jälkeen ymmärrät traumakokemusten mekanismeja ja vaikutuksia perhehoidon arjessa. klo 10–15.30. materiaalit ja kahvit). 040 310 1443. Verkkotapaamiset 5.11., 26.11. Itseopiskelua omien aikataulujen mukaan 30.1. 040 310 1443. PAIKKA Jyväskylä. Ti 4.11.2025 – Ke 15.4.2026 Mentorointikoulutus perhehoitajille ja työntekijöille Koulutus antaa perhehoitajille valmiudet toimia perhehoidon mentoreina ja työntekijöille valmiudet koordinoida mentorointitoimintaa ja toimia mentoreiden tukena. ILMOITTAUTUMINEN 13.8.2025 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Minni Haveri, minni.haveri@perhehoitoliitto.fi, puh. Tarkemmat tiedot osoitteesta perhehoitoliitto.fi /koulutukset JÄRJESTÖSIVUT koulutukset Ti 19.8. Osallistujan tulee tuntea ikäihmisten palvelujärjestelmä ja olla kiinnostunut ikäihmisten perhehoidon kehittämisestä. HINTA 49 euroa. Koulutuksen jälkeen tunnistat, millaisia haasteita nepsy tuo, ja olet saanut lisää keinoja auttaa ja tukea lasta, nuorta ja aikuista perhehoidon arjessa. HINTA 740 euroa
HINTA 90 euroa. klo 9–11.30 (verkossa): THL:n ja Perhehoitoliiton yhteinen, avoin webinaari: Näkökulmia perhehoidon turvallisuuteen – 3.9.2025 klo 10–12 (verkossa): Teematuokio perhehoitajille: Perhehoitajan verotus – 17.9.2025 klo 14–15.30 (verkossa): Avoin webinaari: Yhteisvanhemmuus lastensuojelun perhehoidossa – 4.–5.10.2025 (Siuntio): Vertaisviikonloppu perhehoitajille: Kaksi ryhmää, joiden teemoina "Monikulttuurisuus perhehoidossa" ja "Lapsuuden kehityksellinen trauma" – 29.–30.10.2025 (Jyväskylä): Ikäihmisten ja vammaisten perhehoidon valtakunnalliset koulutuspäivät LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISOHJEET osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat. OHJAAJAT perheterapeutti Tero Jääskeläinen, kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari Perhehoitoliitosta ILMOITTAUTUMINEN 15.10.2025 mennessä osoitteessa perhehoitoliitto.fi/tapahtumat LISÄTIEDOT kotisivuiltamme ja Anu Lehtosaari, anu.lehtosaari@ perhehoitoliitto.fi, puh. Tunteiden tarkastelun ja ankkuroinnin välineiden avulla on mahdollista lisätä ymmärrystä sijoituksen katkeamisen aiheuttamia reaktioita kohtaan ja saada selkeyttä oman tilanteen jäsentämiseen ja siinä selviytymiseen. "Riittävän hyvä sijaisvanhempi sittenkin – Toipumisen polku" on vertaistukeen perustuva ja ammatillisesti ohjattu prosessi toipumisen tueksi sijoituksen katkeamisen jälkeen. Toipumisen polku tarjoaa myös konkreettisia välineitä selviytymiseen. AIKA JA PAIKKA Kokonaisuuteen kuuluu verkkotapaamisia Teams-etäyhteydellä ja omaan tahtiin tehtäviä harjoituksia. Verkkotapaamiset: la 1.11. klo 17.30–20, ke 26.11. Vertaisten ja ammattilaisten tukea sijoituksen katkeamisen kokeneille Neljä tapaamista marras–joulukuussa 2025 Hyötytietoa ja vertaistukea Perhehoitoliiton tapahtumista Tapaamisia ja webinaareja moneen makuun Perhehoitoliitto järjestää kesän ja syksyn 2025 aikana muun muassa seuraavat tapahtumat, joista useimmat ovat maksuttomia! – 28.5.2025 klo 13.00–14.30 (verkossa): Avoin webinaari juuri valituille hyvinvointialueiden päättäjille: Tiedä, mistä päätät, kun päätät perhehoidosta – 4.6.2025 klo 9.30–11 (verkossa): Ikäihmisten perhehoitajien vertaistapaaminen – 11.8.2025 klo 9.30–11 (verkossa): Kiertävien perhehoitajien vertaistapaaminen – 27.8. Perhehoito-lehti 2 | 2025 33 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i. klo 9–13, ke 12.11. 040 310 1443. klo 9–12. Prosessin aikana tunnustellaan kriisin ja menetyksen tuottamia tunteita ja tarkastellaan omia askeleita kriisistä selviytymisen tiellä. Tarjolla on välineitä koostaa sijoituksen katkeamisen aiheuttamaa monentasoista hämmennystä. klo 17.30–20 ja to 4.12
040 310 1440 TOIMISTO Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä TYÖNTEKIJÄT sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@perhehoitoliitto.fi, ellei toisin mainita Viestintäassistentti Satu Antskog | 044 766 3302 viestinta@perhehoitoliitto.fi Toimistoja taloussihteeri Anne Heiskanen | 040 310 1448 Tiedottaja, Perhehoitolehden toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 Toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 Talousja hallintopäällikkö Amanda Majasaari | 040 310 1444 Toimistosihteeri Heini Suoraniemi | 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Titta Turunen | 040 310 1449 Tapahtumasihteeri, varainhankinnan suunnittelija Suvi Vieremä | 044 766 3301 NEUVONTA JA OHJAUS Kehittämispäällikkö Sanna Kosonen | 040 310 1442 Kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari | 040 310 1443 Perhehoidon asiantuntija Minni Haveri | 040 310 1445 NUORISOTYÖ Nuorisotyön koordinaattori Tuulikki Köykkä | 040 310 1447 KODISTA KOTIIN -HANKE Hankepäällikkö Minna Laine | 044 766 3311 Hankesuunnittelija Hanni Salo | 044 766 3312 M e ka ikk i ole mm e Pe rhe ho ito liitt o 34. JÄRJESTÖSIVUT koulutukset perhehoitoliitto.fi perhehoitajaksi.fi sinut.fi perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot /perhehoitoyhdistykset Yhdistykset Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Olli Rajala | 050 341 5680 olli.rajala@gmail.com https://perhehoitoliitto.fi/ etela-pohjanmaan-perhehoitajat Helsingin psykiatriset perhehoitajat ry Helsingfors psykiatriska familjevårdare Margareta Bergman-Peltonen | 050 593 2824 milla.b.peltonen@gmail.com Hämeen Perhehoitajat ry Hanna Hakala | 050 543 0272 hameen.perhehoitajat@gmail.com https://perhehoitoliitto.fi/ hameen-perhehoitajat Kainuun Perhehoitajat ry Minna Savikko | 044 333 6121 kainuun.perhehoitajatry@gmail.com https://perhehoitoliitto.fi/ kainuun-perhehoitajat Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Ida-Maria Hietaharju | 050 534 4689 iitu.hietaharju@gmail.com https://perhehoitoliitto.fi/ keskipohjanmaa Kesiva Perhehoitajat ry Paula Kuivakangas | kesivaperhehoitajat@gmail.com https://kesiva.fi Lapin Perhehoitajat ry Liisa Niemelä | 040 538 3274 lapinperhehoitajat@gmail.com Pirkanmaan Perhehoitajat ry Sari Kiviranta | 050 348 0938 pirkanmaan.perhehoitajat@gmail.com https://perhehoitoliitto.fi/ pirkanmaan-perhehoitajat Pohjanmaan Perhehoitajat ry – Österbottens Familjevårdare rf Marina Häggback | marina.haggback@pp.inet.fi Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry Jaana Silvennoinen | 0500 969 573 pohjois-karjalan.perhehoitajat@ https://perhehoitoliitto.fi perhehoitoliitto.fi/pohjois-karjala K U V IT U S IN A M A JA N IE M I Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Marja Lähde | 044 744 1807 ossvry@gmail.com https://perhehoitoliitto.fi/ pohjois-pohjanmaa Pohjois-Savon Perhehoitajat ry Kaisa Söderlund | 050 354 6713 kaisasoderlund@gmail.com https://perhehoitoliitto.fi/ pohjoissavo Päijät-Hämeen Perhehoitajat ry Jari Laukkanen | 0400 948 004 phperhehoitajat@gmail.com https://perhehoitoliitto.fi/ paijat-hameen-perhehoitajat/ Satakunnan Perhehoitajat ry Marjaana Kuljula | 040 7750 257 marjaana.kuljula@outlook.com https://perhehoitoliitto.fi/ satakunnan-perhehoitajat Satakunnan Sijaisvanhemmat ry Minna Grönholm | minna.kiuru@dnainternet.net https://perhehoitoliitto.fi/ satakunnan-sijaisvanhemmat Suomen Perhehoitajat ry Kimmo Hällback | 0400 546 674 kymenlaakson.perhehoitajat@ perhehoitoliitto.fi https://perhehoitoliitto.fi/ suomen-perhehoitajat Suomen Sijaiskotinuoret SINUT ry Tuulikki Köykkä | 040 310 1447 tuulikki.koykka@perhehoitoliitto.fi https://sinut.fi Uudenmaan Perhehoitajat ry Minttu Luttinen | 0400 258 485 uudenmaanperhehoitajatry@ gmail.com https://uudenmaansijaisperheet.fi Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry Heli Vehkavuori | 040 564 9173 sinikka.hirvensalo@perhehoitajat.com https://perhehoitajat.com Varsinais-Suomen Sijaisperheet SILAVA ry Hanna Mäkirinne | 050 5116295 hansu@tintti.net https://perhehoitoliitto.fi/silava Hallitus perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Perhehoitoliiton hallitus sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@perhehoitoliitto.fi PUHEENJOHTAJA Minna Ahokas Suomen Perhehoitajat ry VARAPUHEENJOHTAJA Hannu Haukilahti Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry JÄSENET Minna Koistinen Pohjois-Savon Perhehoitajat ry Merja Laitala Pohjois-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Minttu Luttinen Uudenmaan Perhehoitajat ry Johanna Pappila Kesiva Perhehoitajat ry Tiina Pyykkö Uudenmaan Perhehoitajat ry Olli Rajala Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry Joel Sällälä Suomen Sijaiskotinuoret SINUT ry Kaisa Söderlund Pohjois-Savon Perhehoitajat ry Toimisto perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot Avoinna ma–to klo 9–15 toimisto@perhehoitoliitto.fi puh
PIRJO AALTONEN Perhehoito-lehdessä ja perhehoitoliitto.fiverkkosivuilla on tarjolla runsaasti mainospaikkoja erilaisiin tarpeisiin. Työssä on edetty toimintamallin pilotointivaiheeseen. Tarkistuslistan ja perhekotien esitteiden lisäksi toimintamalli rakentuu perhehoidon aloitusten hyvän käytännön prosessikuvauksesta sekä pitkäkestoisen perhehoidon myöntämisen kriteereistä ja ikääntyneen aseman ja oikeuksien kuvaamisesta perhehoidossa. Pilottiin osallistuvat Kanta-Hämeen ja Satakunnan hyvinvointialueet. Näitä työstetään yhtä aikaa pilottien kanssa. Kokemukseni mukaan ikääntyvien toiveet ovat hyvinkin vaatimattomia, kuten mahdollisuus poimia marjoja tai istua keinutuolissa, Laine pohtii. Kysy lisää! Jaana Koskinen: p. Yksi pilotissa mukana olevista työntekijöistä on palveluohjaaja Tanja Laine Satakunnasta. Hän myös toteaa, että tarkistuslistan asioita olisi hyvä käydä yhdessä perhehoitajan kanssa läpi tutustumiskäynnillä ja -jaksolla. Myös kuvat ovat tärkeitä, koska kodikkuus voi tarkoittaa eri ihmisille hyvinkin erilaisia asioita. Jos yhdessä perhekodissa on huono kokemus, ei oikein haluta enää kokeilla uudestaan, vaikka ihan hyvin voisi sopia toiseen, Laine miettii. Siksi motivaatiolla on iso rooli. Tarkistuslistan lisäksi toimintamalliin sisältyvät muun muassa perhekotien esitteet, joissa on kuvia perhekodista ja ikääntyville olennaista tietoa siitä ja sen arjesta. Oli kiva huomata, että vaikka ikääntyneellä ei ollut siinä tilanteessa mahdollisuutta valita useamman perhekodin välillä, hän kuitenkin sai tarkistuslistasta tärkeitä konkreettisia asioita siihen, mitä hänen kannattaa perhekodista kysyä ja selvittää tutustumiskäynnillä, jotta voi miettiä, onko se sopiva paikka hänelle, Laine kertoo. –?Yhteensovittaminen voisi ainakin sulkea pois ne perhekodit, jotka eivät ole sopivia. On tärkeää, ettei tulisi huonoja kokemuksia. Hän näkee toimintamallissa ja sen työkaluissa, kuten tarkistuslistassa, paljon hyvää. –?Monestihan elämänlaatuun vaikuttavat asiat ovat tosi pieniä. Yhteensovittamisen ja ikääntyvän oikeuksien toteutumisen merkityksen ymmärtäminen niin johtoportaassa kuin palveluohjaajien keskuudessa on tärkeää. Perhehoidossa pystytään hyvin vastaamaan niihin, kun ne vaan on hoksattu sanoa ääneen. Esite myös auttaa ennaltaehkäisemään turhia tutustumiskäyntejä, kun tiedossa on etukäteen olennaiset asiat, kuten oman tilan kuvaus, vessojen esteettömyys ja asukkaiden ikähaarukka, arvomaailma ja lemmikit. Toimintamalli valmistuu loppuvuodesta. Toimintamallin pilotointi alkoi P erhehoitoliiton Kodista kotiin -hankkeessa rakennetaan toimintamallia ikäihmisten pitkäaikaisen perhehoidon sujuvia aloituksia varten. Laine tunnistaa haasteitakin, kuten joidenkin asiakkaiden ennakkoluulot perhehoitoa kohtaan ja oman hyvinvointialueen toimintatavat, sillä usein työntekijä vaihtuu kesken aloitusprosessin. 044 766 3304, jaana@perhehoitoliitto.fi Mainosta tässä! Pekka Nieminen: p. –?Käytin tarkistuslistaa yhden asiakkaan kanssa. HANNI SALO KODISTA KOTIIN -HANKE Palveluohjaaja Tanja Laine Satakunnan hyvinvointialueelta on mukana testaamassa ikäihmisten perhehoidon uutta toimintamallia. 040 865 1581, ilmoitusmyynti@perhehoitoliitto.fi 35 Perhehoito-lehti 2 | 2025 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i. Palveluohjauksessa joudutaan tosissaan miettimään, miten toimintamallia käytännössä hyödynnetään. Tanja Laine näkee erittäin tärkeänä, että sekä työntekijöille että ikääntyville ja heidän läheisilleen on selkeää ja olennaista tietoa perhekodista helposti saatavilla. Kuvassa myös Aino Savinen
Keräyslupa on voimassa toistaiseksi. tai Mobilepay-sovelluksella numeroon 18371 Mobilepay-sovelluksella numeroon 18371. Lahjoittamalla autat perheitä saamaan vertaistukea, tietoa, koulutusta, ohjausta ja neuvontaa sujuvan perhehoitoarjen tueksi. Lämmin kiitos! Tue perhehoitoperheitä! Tue perhehoitoperheitä! Lahjoita haluamasi summa helposti ja turvallisesti: perhehoitoliitto.fi/lahjoita perhehoitoliitto.fi/lahjoita Poliisihallitus on myöntänyt Perhehoitoliitolle rahankeräysluvan RA/2023/628. Perhehoito on inhimillinen hoivan ja huolenpidon muoto. Me Perhehoitoliitossa huolehdimme, että mahdollisimman moni sijoitettu lapsi ja nuori, vammainen lapsi ja aikuinen, mielenterveystoipuja ja ikäihminen voi saada turvallista perhehoitoa