teema Läheisyyden monet kasvot Jesse kasvoi aikuiseksi Paula-tätinsä perheessä 01 2026 TURVALLISUUS Uhkaukset on otettava vakavasti PÄIVÄKIRJA Tällaista on kotiin vietävä perhehoito
040 723 7518 * Finnester Coatings Oy www.finnester.fi * Insinööritoimisto Ekomaa Oy Orimattila, Vantaa www.ekomaaoy.fi * JapaTiko Oy * JJ Huhtala Tmi Kauhava puh. Lindholm Oy * Kukkaja hautauspalvelu Lumpeenkukka Äänekoski * Kukkakauppa Memorosa Oy Heinola * Kupittaan keilahalli puh. 040 514 8599 * Mouhijärven Betoni Oy Betonielementit www.mjb.fi * Motopuu Leskinen Oy * MR Isännöinti Laihia * Neorem Magnets Oy *. 050 560 0910 * Electromen Oy www.electromen.com * Elwira Oy * Fastighetsbyrå och bevravningsbyrå Strandvall puh. 0440 779 290 * Annalakodit Oy www.hoitokotiannala.fi * Arokivi Oy Varkaus * Avarom Oy www.avarom.fi * Dieffenbacher Panelboard Oy Wipaktie 1 Lahti www.dieffenbacher.com * DKS-Trukkihuolto Oy myynti: trukit@dks.fi * KIITOS! Tukesi on meille tärkeä. Tule mukaan! Vinkkejä ja tapahtumia Suomen Vapaa-ajankalastajat www.vapaa-ajankalastaja.fi * Kilpikaivertajat Oy Ikurintie 62 Tampere www.kilpikaivertajat.com * Klaukkalan Ajoneuvokatsastus Oy Järvihaantie 6 Klaukkala www.klaukkalanajoneuvokatsastus.fi puh. Kokeneet perhehoidon työntekijät Muutosmatka Oy www.muutosmatkaoy.fi puh. 040 086 1107 Hyviä ja häjyjä traktoreita * JJ-Konehuolto Oy Ylistaro puh. 020 787 0335 www.kupittaankeilahalli.fi * Kristiinankaupungin apteekki Kauppatori 3 Kristiinankaupunki * Laurin Metalli Oy Kauhava * Lapin metsäpalvelut Oy * Lähdetään risteilemään! savonlinnaristeilyt.fi * Maanrakennus Leinamo Oy Iittala puh. 040 931 7212 * Koria Control Team Oy & Koria Weld Control Kanervistontie 46 Kouvola https://kctrl.fi/ * Kotomo Oy Vanhan ajan majoitusta Kainuun sydämessä www.kotomo.fi * Kuljetus A. Juvatec Oy www.juvatec.com * Karipe Oy * Kannuksen apteekki Siltakatu 6 Kannus * K-Citymarket Myyrmäki * Kiinnostaako kalastus
0400 254 500 * Oriveden Taimija pihapalvelu * Pedersöre Skogsentreprenad Ab * Pekava Oy www.pekava.fi * Picascript Oy Painavaa painantaa www.picascipt.fi puh. Kansanopisto Jyväskylässä | 014 334 8000 | www.jko.fi Tutustu kaikkiin koulutuksiin ja hae! luvn.fi/sijaisperheeksi Sijaisperheeksi Länsi-Uusimaalaiselle lapselle Ota yhteyttä: Satu Smolander, 040 541 4289, satu.smolander@luvn.fi Tarja Vastamäki, 040 644 2921, tarja.vastamaki@luvn.fi Emmi-Maaria Mäkilä, 043 826 8540, emmi-maaria.makila@luvn.fi Vuonna 2025 kodin kauttamme löysi yli 50 pitkäaikaisesti sijoitettua lasta. NR-Urakointi Oy Kotka puh. 09 622 1120 * PM Kiinteistöhuolto * Pohjois-Karjalan LVI-piste * Putkityö Mänkärlä Oy puh. • Tutkinnoista voi suorittaa myös osia. Löytyisikö sinun kodistasi paikka lyhyttai pitkäaikaisesti sijoitettavalle lapselle tai nuorelle?. • Myös ajankohtaisia kursseja. 0400 798 996 * RKSHuolto Oy Tervakoski * Sacometal Oy Purkkirata 14 Pirkkala www.sacometal.fi * Saimaan Optiikka Oy * Sanoinkuvailemattomat löylyt Kotimaiset Juup-kiukaat * Sähköpalvelu Keskitalo Ky * Sähkö Tiihonen www.sahkotiihonen.fi * Talohoito Sarkkinen Oy * Teampac Oy www.teampac.com * Tiilikankaan Tilintarkastus Oy Lahti * www.snellman.fi * • Lastenohjaaja • Nuorisoja yhteisöohjaaja • Koulunkäynninohjaaja • Perhepäivähoitaja K asvatusja ohjausalan ammattilaiseksi • Voit opiskella myös monimuotoopintoina tai oppisopimuksella
Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä. ALUKSI 6 Pääkirjoitus 7 Rautalangasta 8 Lyhyet 11 Meillä kylässä ARTIKKELIT Läheisyyden monet kasvot 12 Läheisyys kantaa KANNESSA 18 Perhehoitaja tuo turvaa, seuraa ja iloa 24 Uhkailuun tulee aina suhtautua vakavasti JÄRJESTÖSIVUT 26 Yhdistykset 29 Sinut 30 Sattuu ja tapahtuu 31 Tapahtumakalenteri 32 Koulutukset RAUTALANGASTA Tätä perhehoitajat toivovat työntekijöiltä 7 Sijoitetun lapsen sukulaiset tai läheiset saattavat joskus uhkailla perhehoitoperheitä. Löydät jäsenedut täältä AIHEALUEET Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveystoipujat Kaikki Etsi oma yhteisösi ja kanavasi ja seuraa! Myös nuorilla omat kanavat! SOME Vahva tuki syntyy pienistä teoista Jos sijoitus päättyy äkillisesti, perhehoitajalle on välttämätöntä tarjota henkilökohtainen mahdollisuus tunnetyöskentelyyn esimerkiksi mentorin tai työnohjauksen avulla. Sisällys Perhehoitaja Sinikka Palojärvi kiertää auttamassa Pirjoa ja muita ikäihmisiä arjen askareissa 18 01 2026 24 O LL I K O IK K A LA IN EN. Milloin on syytä kääntyä viranomaisten puoleen. Riina Malinen, Elli-Noora Peltonen & Anu Lehtosaari https://perhehoitoliitto.fi/blogi POIMINTOJA VERKOSTA FACEBOOK Perhehoitoliitto ry Sinut ry Ikäihmisten perhehoito Perhehoitoliitto Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Ajoissa kotiin -kampanja INSTAGRAM @perhehoitoliittory @sinutry @Phl_nuorisotyö teema PERHEHOITOLIITTO.FI A D O B E ST O C K Titta Turunen jätti loppuvuodesta päivätyönsä Perhehoitoliitossa ja siirtyi täysipäiväiseksi perhehoitajaksi
Juuri alkuvaiheen tuki on erityisen tärkeää. alv 10 % | Kestotilaus 62 € Vuosikerta (4 numeroa) 75 € | 6 kk määräaikaistilaus (2 numeroa) 55 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia. Tilaushinnat | sis. 18.2. V E E R A K O R H O N E N AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta https://perhehoitoliitto.fi PERHEHOITAJUUTTA harkitsevan tietopankki https://perhehoitajaksi.fi NUORISOTOIMINNASSA tapahtuu https://sinut.fi Paljon tietoa Perhehoitoliiton toiminnasta LÖYDÄT MEIDÄT TILAA LIITON UUTISKIRJE perhehoitoliitto.fi/ uutiskirje YHTEYSTIEDOT JA PAIKALLISYHDISTYKSET perhehoitoliitto.fi > Yhteystiedot > Perhehoitoyhdistykset USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET perhehoitoliitto.fi/ukk 12. Siskon lapset tarvitsivat uuden kodin, ja yksi heistä muutti Paulan perheeseen. KIITOS! Paula Ilkan elämä mullistui 13 vuotta sitten, kun hänen siskonsa menehtyi yllättäen. Menikö lehti väärään osoitteeseen. Alku oli hankala, koska perehdytys oli puutteellista. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Ota yhteyttä Perhehoitoliiton toimistoon! Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme. 2.12. 9.9. 4 2.11. vuosikerta ISSN 0781-5298 (painettu) ISSN 2669-8374 (verkkojulkaisu) Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä puhelin 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Päätoimittaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi Toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Jari Ketola | Merja Laitala | Tiina Rintala-Siira Joel Sällälä | Anne-Maria Takkula Merja Lehtiharju | Olli Koikkalainen Lehden aikataulu vuonna 2026 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1 19.1. Ilmoitusmyynti Suomen Kansanterveysyhdistys ry | 044 766 3304 | jaana@perhehoitoliitto.fi Ulkoasu | Taitto Maikki Rantala | Olli Koikkalainen Paino PunaMusta Oy Kansi Kuvaaja | Veera Korhonen Perhehoitaja Paula Ilkka ja hänen perheessään kasvanut Jesse kuvattuna Paulan kotona Ensio-kissan kanssa. 3 10.8. 20.5. 42. 2 20.4. Haluatko muuttaa tilaustasi
Socialoch hälsovårdsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp som för tillfället bereder en servicereform inom socialvården. Om allting alltid är bra, behöver inget ändras eller utvecklas. Ytterst viktigt är att man vid all planering, utvecklingsarbete och reformer som gäller familjevården och familjevårdarskapet lyssnar till familjevårdarna och beaktar vilka effekter förändringarna får på familjevårdarnas verksamhet. Oftast krymper partnerskapet till en möjlighet att kommentera färdiga planer eller komma med egna synpunkter. Jokainen perhehoitaja voi omalta osaltaan vaikuttaa perhehoitajien asemaan monien muutosten keskellä. Till gemensamt beslutsfattande sträcker sig inte detta partnerskap. Som en del av lagstiftningsprojekten inom socialvården ingår andra skedet i revideringen av barnskyddslagen som tidsmässigt kopplas till regeringens förslag till riksdagen hösten 2026. Epäkohtiin puuttuminen on osa perhehoitajuuden arvostamista. Tämä näkyy sekä lastensuojelun että ikääntyneiden palvelujen osalta. Detta syns inte alltid direkt i form av ett stärkande av förutsättningarna för familjevårdarnas verksamhet. Familjevårdarna inbjuds sällan att som verkliga utvecklingsparter delta i utvecklandet av familjevården. JOS KAIKKI ON AINA HYVIN , EI MITÄÄN TARVITSE MUUTTAA TAI KEHITTÄÄ. Att grabba tag i missförhållandena betyder att man uppskattar familjevårdarskapet. Arbetsgruppen förväntas lämna sin rapport inom utgången av januari. Vi ska tala om familjevården och familjevårdarskapet på ett positivt sätt, berätta om dess betydelse och effektfullhet. Samalla perhehoidon monimuotoisuutta pyritään lisäämään ja perhehoito nähdään resurssiviisaana tapana vastata monimuotoisiin palvelutarpeisiin. Harvoin perhehoitajia kutsutaan mukaan perhehoidon kehittämiseen todellisina kehittämiskumppaneina. Yhteiseen päätöksentekoon kumppanuus ei riitä. Puhutaan perhehoidosta ja perhehoitajuudesta positiivisesti, kerrotaan sen merkityksellisyydestä ja vaikuttavuudesta. Mutta muistetaan myös valittaa. Perhehoitajien näkemykset on huomioitava aidosti Familjevårdarnas åsikter bör beaktas seriöst P ää ki rj oi tu s Le da re ALUKSI Ö V E R S Ä T T N IN G B IR G IT T A K Ö N Ö N E N K U V A /F O T O H E ID I N O P O N E N Ilahduttavan monen hyvinvointialueen talousarviossa, tuottavuusohjelmassa ja strategiassa nousee esille tavoite lisätä perhehoitoa. Helheten omfattar också en värdering av författningsrevideringsbehoven inom familjevården. Parallellt med önskad tillväxt finns en press på att spara på familjevårdskostnader och öka kraven på familjevårdarverksamheten. Klagomålen sätter igång förändringar. Työryhmän raportti oli määrä luovuttaa tammikuun loppuun mennessä. Valittaminen saa muutoksen liikkeelle. Det verkar som om det nu på familjevårdsfältet sker mycket och på många olika håll. Att klaga är viktigt – utan klagomål hamnar missförhållandena i skuggan. Sosiaalija terveysministeriön asettama työryhmä valmistelee parhaillaan sosiaalihuollon palveluuudistusta. Valittaminen on tärkeää; ilman sitä epäkohdat jäävät piiloon. Detta syns både inom barnskyddsoch äldrevårdstjänsterna. Vaikuttaakin siltä, että perhehoidon kentällä tapahtuu nyt paljon ja monesta suunnasta. Ollaan ylpeästi ja näkyvästi perhehoitajia tänäkin vuonna mahdollisten muutosten keskellä! Det är glädjande att man i många av välfärdsområdets budgetar, produktivitetsprogram och strategier lyfter fram målet att utöka familjevården. Stolta och synliga familjevårdare ska vi vara också detta år mitt i förändringsmöjligheterna! Minna Ahokas puheenjohtaja ordförande 6 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1 | 2026. Aina tämä ei näy suoraan perhehoitajan toimintaedellytysten vahvistumisena. On ensiarvoisen tärkeää, että kaikessa perhehoitoon ja perhehoitajuuteen liittyvässä suunnittelussa, kehittämisessä ja muutosten valmistelussa kuullaan perhehoitajia ja huomioidaan muutosten vaikutus perhehoitajana toimimiseen. EPÄKOHTIIN PUUTTUMINEN ON PERHEHOITAJUUDEN ARVOSTAMISTA. Toivotun kasvun rinnalla näkyy paineita säästää perhehoidon kustannuksissa ja lisätä perhehoitajana toimimiseen kohdistuvia vaatimuksia. Men vi ska också komma ihåg att klaga. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös arviointi perhehoidon säädösmuutostarpeista. Varje familjevårdare kan för sin del påverka familjevårdarnas ställning mitt i förändringsruljansen. Jos kaikki on aina hyvin, ei mitään tarvitse muuttaa tai kehittää. Usein kumppanuus jää mahdollisuuteen kommentoida valmiita suunnitelmia tai tuoda näkökulmia esiin. Osana sosiaalihuollon lainsäädäntöhankkeita on lastensuojelulain uudistuksen toinen vaihe, jonka aikatauluna on hallituksen esitys eduskunnalle syksyllä 2026. Samtidigt strävar man till att öka mångformigheten inom familjevården och ser familjevården som ett resursförnuftigt sätt att bemöta behovet av mångformiga tjänster
7 P II R R O S JO N N A M A R K K U L A 7 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i ALUKSI rautalangasta Lähde: Haastavat kasvatustilanteet lastensuojelun perhehoitoarjessa -selvitys (Perhehoitoliitto 2025).
Korvaukseen ovat oikeutettuja perhehoitajat, jotka tarjoavat pitkäaikaista perhehoitoa perhekodissaan. Ylimääräinen korvaus vastaa suuruudeltaan yhden kuukauden hoitopalkkiota. Kustannuskehityksen suuntaa on mahdollista kääntää merkittävästi perhehoidon avulla. Perhehoitoliiton uudella videolla asianajaja Jani Vuoti (kuvassa) kertoo tarkemmin, miten perhehoitajat voivat hakea muutosta perhehoitoa koskeviin asioihin. Validia on osa Pohjoismaiden suurimpiin hoiva-alan toimijoihin lukeutuvaa Ambea-konsernia. Vuonna 2024 ne olivat jo yhteensä 1,2 miljardia euroa, josta perhehoidon osuus oli vajaa neljännes. Myös lastensuojelulain mukaan perhehoidon tulee olla lapsen ensisijainen sijaishuollon muoto laitoksiin nähden – Suomen kannattaa panostaa perhehoitoon monestakin syystä. Selvityksen toteutti Taloustutkimus Oy:n entinen tutkimusjohtaja, taloustieteilijä, VTT Pasi Holm. Lakimuutos ei myöskään poista perhehoitolain isoja rakenteellisia ongelmakohtia, jotka liittyvät muun muassa toimeksiantosopimuksen irtisanomiseen. Lisätiedot: > perhehoitoliitto.fi/tapahtumat POIMINTOJA SELVITYKSESTÄ Toimeksiantosuhteisen perhehoidon kustannukset: 258 miljoonaa euroa / vuosi Laitoshoidon ja ammatillisen perhehoidon kustannukset: 806 miljoonaa euroa / vuosi Tavallisen toimeksiantosuhteisen perhehoidon kustannukset (pääasiassa hyvinvointialueiden tuottama): 130 euroa / vrk Vahvasti tuetun toimeksiantosuhteisen perhehoidon kustannukset (pääasiassa yksityistoimijoiden tuottama): 228 euroa / vrk Sijoitusvuorokauden hinta lastensuojelulaitoksessa: 445 euroa / vrk 8 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1 | 2026. Perhehoitoliiton mielestä takuupalkkion tulisi kuulua kaikkien perhehoidon muotojen perhehoitajille. Hyvinvointialueiden on nyt maksettava osalle perhehoitajista irtisanomisajan hoitopalkkioiden lisäksi ylimääräinen korvaus, jos perhehoito päättyy ennakoimattomasti ja perhehoitajasta riippumattomasta syystä eikä perhehoitajan kotiin sijoiteta uutta hoidettavaa toimeksiantosopimuksen irtisanomisaikana. Toimeksiantoisen perhehoidon osuuden kasvattamisen puolesta puhuu taloudellisten hyötyjen lisäksi vahvasti sen inhimillisyys: sijaisperheissä lapset saavat elää tavallista KUSTANNUSLASKELMA VALIDIA OSTI ATTENDON JA TERVEYSTALON PERHEHOITOPALVELUT MUUN MUASSA lastensuojeluja asumispalveluita tuottava Validia tiedotti loppuvuodesta 2025 ostavansa Attendon ja Terveystalon lastensuojelun perhehoitopalvelut. Laskelman tilasivat Avosylin-yhtymä, Perhehoitoliitto, Pesäpuu ry, Sos-Lapsikylä, Hoivatie Oy ja Ava-perhepalvelut Oy. LISÄÄ > Perhehoitoliitto järjestää selvityksen tuloksista infowebinaarin 4.3.2026 klo 11–12 . ALUKSI lyhyet OSA PERHEHOITAJISTA ON NYT OIKEUTETTUJA TAKUUPALKKIOON EDUSKUNTA HYVÄKSYI joulukuussa lakimuutoksen perhehoitajien niin sanotusta takuupalkkiosta. Selvitys julkaistiin eduskunnan Pikkuparlamentissa 10. Jälkimmäinen kauppa vaatii vielä Kilpailuja kuluttajaviraston hyväksynnän. Selvityksestä käy ilmi myös se, että lasten perhehoito on vahvasti tuettunakin puolet edullisempaa kuin laitoshoito, Perhehoitoliiton toiminnanjohtaja Merja Lehtiharju muistuttaa. Osuus on meillä huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi naapurimaissamme: Ruotsissa noin 70 prosenttia ja Norjassa jopa 90 prosenttia kotinsa ulkopuolelle sijoitetuista lapsista asuu perhehoidossa sijaisperheissä. perhearkea, johon laitosolosuhteissa ei ole mahdollisuutta. Jos perhehoidon osuus saataisiin nostettua Suomessa 60 prosenttiin ja laitoshoidon osuus laskemaan 33 prosenttiin, selvityksen mukaan sijaishuollon kustannukset pienisivät arviolta 168 miljoonalla eurolla vuodessa. Vuoden alussa voimaan astunut uudistus parantaa hieman perhehoitajien sosiaaliturvaa. LUE LISÄÄ > perhehoitoliitto.fi/uutiset Perhehoitajien kantelut esimerkiksi sosiaaliviranomaisten toiminnasta käsitellään nyt uudessa Lupaja valvontavirastossa. helmikuuta. TUTUSTU > perhehoitoliitto.fi/uutiset & youtube.com/perhehoitoliitto Perhehoitajien kanteluihin muutoksia: Katso uusi video aiheesta T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N Perhehoito on jopa kolme kertaa edullisempaa kuin laitoshoito Lastensuojelun sijaishuollon laitosja perhehoidon kokonaiskustannukset ovat kasvaneet Suomessa jopa 75 prosenttia vuosina 2015–24. Jos toimeksiantosuhteisen perhehoidon osuutta kaikista lastensuojelun sijoituksista saataisiin kasvatettua 10 prosenttiyksiköllä, sijaishuollon kustannukset yhteiskunnalle vähenisivät laskennallisesti noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Julkaisutilaisuudessa kuultiin myös eduskuntaryhmien puheenvuoroja aiheesta. Tiedot käyvät ilmi helmikuussa julkaistusta Perhehoidon kustannukset Suomessa -selvityksestä, jonka Perhehoitoliitto tilasi yhdessä viiden muun lastensuojelun perhehoidon toimijan kanssa. THL:n tilastojen mukaan toimeksiantosuhteisen perhehoidon osuus Suomen kaikista lastensuojelun sijoituksista on noin 41 prosenttia
Yksittäisestä ulosmittauskelpoisesta tulosta tai etuudesta saadaan tällöin ulosmitata säännönmukaista suurempi määrä. Päinvastoin, yleensä tuntuu, ettei ole töissä ollenkaan. Otetaan päiväunet. Mitä voin tehdä tilanteen korjaamiseksi. Sijaisperheessä kasvanut Olli-Pekka Paananen, TM Rakennusmaailma, 26.11.2025 Yksi mies kysyi yöllä, että missä hän on ja kuka minä olen. Perhehoitoperheet ja muut sijaishuollon toimijat voivat juhlistaa päivää esimerkiksi herkuttelemalla. On se viikko, päivä, kuukausia, vuosikymmenen tai monta vuosikymmentä, kaikella on merkitystä. Ei tule sellainen tunne, että on aina töissä. Se voi olla hyvin käänteentekevä aika sille ihmiselle, joka on siinä (perhehoidossa). Tällä hetkellä ainakin yksi valitusasia on käsittelyssä Helsingin hovioikeudessa. Silloin en oikein edes ymmärtänyt kysymystä. Vastasin, että olen Airi ja hän on Airin ja Raimon perhekodissa. Valituksen tekemisen määräaika ilmenee päätöksestä. LISÄÄ VERKOSSA > https://pesapuu.fi/careday Juhlista sijaishuoltoa 20. Osassa on katsottu kulukorvausten kuuluvan perhehoitajan tulopohjaan ja osassa ei. Viinijärveläinen ikäihmisten perhehoitaja Miia Laakkonen, Keskisuomalainen 29.11.2025 Muistan, kun kaverit joskus nuoruudessa olivat kyselleet, onko sijaiskoti oikea koti. Hänellä aivan olkapäät rentoutuivat. Karstulalainen ikäihmisten perhehoitaja Airi Honkonen, Sampo-lehti, 19.11.2025 perhehoidon hoitopalkkioiden indeksikorotus 1.1.2026 2,3 % SANOT T UA Lähde: Sosiaalija terveysministeriö asiantuntija vastaa Tällä palstalla eri asiantuntijat vastaavat perhehoitoa koskeviin kysymyksiin. Katsotaan, että ulkovaatteet on päällä, kun lähdetään ulos. LUE LISÄÄ > https://perhehoitoliitto.fi/tapahtumat Yhdistyspäivä 24.4. Ulosottokaaren 4 luvun 45 §:n mukaan ulosmitattava määrä lasketaan palkan ulosmittauksessa velallisen tulojen ja toimeentuloetuuksien yhteismäärästä (tulopohja). Tarkoituksena on juhlistaa sijaishuollossa asuvia tai asuneita lapsia ja nuoria sekä heistä välittäviä henkilöitä niin, että jokainen voisi tuntea päivän omakseen positiivisella tavalla. Teemalla muistutetaan, että sijaishuollossa oleva ja kasvava lapsi tai nuori saa unelmoida ja myös toteuttaa unelmiaan siinä missä kuka tahansa ikätoverinsa. Tarvitseeko rasvata. Ulosottotarkastajani kertoo noudattavansa ulosottolaitoksen ohjeistusta tässä perinnässä. Kutittaako. Ennen hovioikeuden päätöstä asia on edelleen epäselvä. Perhehoitaja VASTAUS Ydinongelmana asiassa on Ulosottolaitoksen ja perhehoitajien näkemysero kulukorvauksen luonteesta. Ruukkilainen lastensuojelun perhehoitaja Heino Vanhala, OP-media, 1.1.2026 Meillä on kiireetön, rento meininki. helmikuuta. Ulosottolaitoksen käsityksen mukaan edellä mainitussa tulopohjassa tulee huomioida myös kulukorvaukset. Itselleni oli niin ilmeistä, että on. Jyväskylässä: Tervetuloa! 9 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 1 | 2026. helmikuuta! ALUKSI lyhyet CARE DAY Perhehoitoliitto järjestää jäsenyhdistysten jäsenille perinteisen yhdistyspäivän liittokokousta edeltävänä perjantaina eli 24.4.2026 Jyväskylässä. Ulosottolaitoksen päätökseen tyytymätön voi tehdä asiasta valituksen toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Polvijärveläinen ikäihmisten perhehoitaja Petri Sillberg, Helsingin Sanomat 3.1.2026 Ajalla ei ole väliä. Hän sanoi, että sittenhän minä olen turvassa. Näin on erityisesti siitä syystä, ettei perhehoitajalle maksettavaa palkkiota ja kulukorvausta ole säädetty verovapaaksi tuloksi, vaan se on tuloverolain 29 §:n ja 61 §:n nojalla veronalaista ansiotuloa. Teemana on tänä vuonna Unelmat kantavat, esteet kaatuvat. KYSYMYS Minulla on ulosottovelkaa, jota ulosmitataan meille sijoitetun lapsen elatukseen tarkoitetuista kulukorvauksista. Mielestäni tämä ei ole oikein, koska kulukorvaukset eivät ole tuloa vaan ne on tarkoitettu lapsen hoidon ja ylläpidon kustannuksiin. PERHEHOIDOSTA Tämä on meidän perhe. Päivän tunnelmia voi seurata sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #CareDay26. Toisilla on kuusi lasta, mutta meillä on vähän vanhempia lapsia. Jani Vuoti asianajaja, Asianajotoimisto Lapsiasian Lakitalo Oy Kansainvälinen sijaishuollon juhlapäivä Care Day tulee jälleen perjantaina 20. Luvassa on yhteistä tekemistä, ruokailua ja rentoa iltaohjelmaa hyvässä seurassa. Käräjäoikeudet ovat antaneet asiassa erilaisia tuomioita. Tulopohjaan kuuluvat kaikki velallisen saamat palkat ja luontoisedut sekä ulosmittauskelpoiset ja ulosmittauskelvottomat eläkkeet ja muut palkan sijasta maksettavat toimeentuloetuudet. Care Day tunnetaan Perhehoitoliitossa myös nimellä Meidän sakin päivä
Vuonna 2026 niitä myönnetään liiton perustoimintaan noin 640 000 euroa ja ikäihmisten perhehoitoa kehittävälle Kodista kotiin -hankkeelle runsaat 105 000 euroa. Liitto ehdottaa lisäksi, että perhehoitaja voisi osallistua myös lapsen palauttamiseen perhekotiin yhteistyössä sosiaaliviranomaisen kanssa. LISÄTIEDOT > https://perhehoitoliitto.fi/tuetutlomat Viimeiset perhehoitoperheiden edulliset lomat ovat nyt haussa PERHEHOITOLIITTO VÄLTTYI TOISTAISEKSI JÄTTILEIKKAUKSILTA PERHEHOITOLIITTO SAI tammikuussa hyviä uutisia: Petteri Orpon (kok.) hallituksen jättileikkaukset eivät vaaranna liiton perustoiminnan jatkuvuutta vuonna 2026, sillä liiton saamat Stea-valtionavustukset pysyvät vuoden 2025 tasolla. Lisäksi perhehoitajan tulisi ilmoittaa asiasta lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, jonka vastuulla olisi tehdä poisottoa koskeva päätös. Olemme Perhehoitoliittona vieneet niitä päättäjien tietoon. 10 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1 | 2026. ALUKSI lyhyet Perhehoitoliitto järjestää yhdessä Lomaja terveys ry:n kanssa tuettuja vertaislomia perhehoitoperheille. Lakitekstiin on tarkoitus kirjata, että perhehoitajan on ilmoitettava hatkaamisesta viipymättä lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle, jonka on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimiin lapsen etsimiseksi ja palauttamiseksi perhehoitajan luo. Jäsenjärjestöavustuksen kokonaispotti on tänä vuonna 24 150 euroa. Asiaa käsittelee seuraavaksi eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta. Perhehoitoliitto toivoo, että lakimuutoksen perusteluissa avattaisiin esitettyä yksityiskohtaisemmin perhehoidossa tapahtuvan kasvatuksellisen ohjauksen keinovalikoimaa LASTENSUOJELU ja vastuunjakoa eri tilanteissa. Perhehoitajalle ei tulisi velvollisuutta lähteä etsimään lasta, mutta hän voisi osallistua etsintään, jos perhekodin tilanne mahdollistaa sen. 040 310 1448, ma–to klo 9–15). – Perhehoitajien huolia on selvästi kuultu. Lakimuutosesityksen mukaan perhehoitajalle tulisi oikeus ja velvollisuus ottaa pois alle 18-vuotiaalta perhehoidettavaltaan vaaralliset esineet ja aineet, kuten alkoholi, tupakka ja muut alaikäisiltä kielletyt päihteet. Perhehoitoliitto kannattaa muutosesitystä, sillä nykytilanteessa perhehoitajilla ei ole aina mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, joissa perhehoidossa olevalla lapsella on hallussaan vaarallisia esineitä tai aineita. Stea-avustukset muodostavat Perhehoitoliiton talouden kulmakiven. Hakuaika on tällä tietoa huhtikuussa. Toiminta päättyy tähän vuoteen valtiontukien leikkausten vuoksi. Lakimuutos on tuomassa selkeyttä myös tilanteisiin, joissa perhehoidossa oleva lapsi niin sanotusti hatkaa eli poistuu luvatta perhehoitopaikastaan tai ei palaa sinne ennalta sovitusti. Yhdistyksille on tulossa lisätietoa asiasta alkuvuoden aikana. Tänä vuonna perhehoitoperheille on tarjolla vielä kaksi edullista lomaa: heinäkuussa Tanhuvaarassa ja lokakuussa Vuokatissa. Lasku voi ohjautua sähköpostissa roskapostikansioon, joten kannattaa tarkkailla myös sitä. Muutosesitykset ovat monilta osin konkreettisia ja käytännönläheisiä, mutta moni asia kaipaa vielä täsmennystä, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari sanoo. Lakimuutos on tarkoitus saada voimaan tänä vuonna. T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N JÄSENLASKU ON TULOSSA, ILMOITA MUUTTUNUT TAI PUUTTUVA YHTEYSTIETOSI PERHEHOITOLIITTO TOIMITTAA perhehoitajien ja sijaiskotinuorten yhdistysten jäsenten jäsenlaskut helmi–maaliskuussa 2026 ensisijaisesti sähköpostitse. Lasku lähetetään postitse kirjeenä vain, jos jäsenrekisterissä ei ole jäsenen sähköpostitietoa tai jäsen on pyytänyt erikseen saada paperilaskun. Perhehoitoliitto on ollut vahvasti mukana lakimuutosesityksen valmistelussa, ja perhehoitajien näkemyksiä on huomioitu monin paikoin lakimuutosesityksen perusteluissa. Perhehoitoliitto kannattaa esitystä ja toivoo, että myös hätäpaikannuksen käytön pelisäätöjä selkeytettäisiin perhehoidosta hatkaamisen osalta. Stea-avustusten turvin liitto voi jakaa myös jäsenjärjestöavustusta perhehoitoyhdistyksille. Nykytilanteen epäselvyys on riski perhehoidon turvallisuuden, lapsen oikeuksien ja perhehoitajan oikeusturvan kannalta. – Kaipaamme selkeää kannanottoa esimerkiksi siihen, voisiko digitaalisten paikannussovellusten käyttöä laajentaa myös perhehoidossa oleviin lapsiin, jos lapsi toivoo sitä itse ja se on hänen etunsa mukaista, Lehtosaari sanoo. Lapsen kiinniottamisen ja palauttamisen perhekotiin saisi toteuttaa vain toimivaltainen sosiaaliviranomainen. Jos lakimuutos toteutuu esityksen mukaisesti, perhehoitajat ovat saamassa kaipaamiaan uusia kasvatuksellisia keinoja, jotka helpottavat arkea ja selkeyttävät päätöksentekoa etenkin haastavissa kasvatustilanteissa. Poliisi voisi avustaa tehtävässä virka-apuna. Jos sähköpostiosoitteesi puuttuu jäsenrekisteristä tai se on muuttunut, ilmoitathan asiasta oman yhdistyksesi jäsenasioiden hoitajalle tai Perhehoitoliittoon (laskutus@perhehoitoliitto.fi tai puh. Tämän tulisi tapahtua kasvatuksellisin keinoin, eli perhehoitaja ei saisi käyttää siihen esimerkiksi kiinnipitämistä. Lakimuutos saattaa vastata monen perhehoitajan toiveisiin Perhehoitoliitto on pääosin tyytyväinen Petteri Orpon (kok.) hallituksen viime syksynä jättämään lastensuojelulain muutosesitykseen
Sijoitettu lapsi tarvitsee turvaa ja vakautta S ijoitettavat lapset ovat jo ennen syntymää ja heti sen jälkeen tilastollisesti muista lapsista poikkeavia: he painavat vähemmän, Apgar-pisteet ovat matalampia, ja he viettävät pitemmän ajan sairaalassa. Vuorovaikutus vauvan kanssa voi muuttua nopeasti, kun äiti saa oikea-aikaista tukea. Tämä jää usein aivan liian vähälle huomiolle. Lapsen ja perhehoitajien välille voi kuitenkin muutamassa viikossa syntyä kiintymyssuhde, jonka katkeaminen on tuskallista sekä lapselle että perhehoitajille. Lapsi ei tarvitse tiukempia rajoja vaan huolenpitoa ja turvallisia arjen olosuhteita. Joskus kyseessä on lyhytaikainen kriisisijoitus. Pelkkä veriside ei valitettavasti takaa sopivuutta vaativaan tehtävään. Lastensuojelun tärkein tehtävä on turvata lapselle mahdollisuus riittävän turvallisten kiintymyssuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen. Perhehoidossa aikuisten määrä on rajallinen, mikä auttaa lasta luomaan aikaisempaa turvallisempia kiintymyssuhteita sijoituspaikan aikuisiin. Arjen rytmi ja rutiinit, monipuolinen ruoka ja riittävä yöuni luovat puitteet psyykkiselle eheytymiselle. Tädit ja isovanhemmat tekivät parhaansa, mutta voimat eivät riittäneet. Olen käynyt psykoterapeuttina läpi sijoitettujen lasten ja nuorten kokemuksia aiheesta. Ellei muutoksia näy, lapsi on otettava huostaan ja sijoitettava kodin ulkopuolelle. Se voi johtaa hallitsemattomiin raivonpurkauksiin. Synnytyksen jälkeen äidit ovat herkässä tilassa ja valmiita ottamaan apua vastaan. Sen aikana vanhemmat saavat tehostettua apua, ja lapset palaavat kotiin. Jos se saadaan aikaan kotiin annetun tuen avulla, kaikki ovat tyytyväisiä. Sukulaissijoitus tuntuu vähemmän radikaalilta toimenpiteeltä kuin vieraiden aikuisten hoitoon sijoittaminen; säilyyhän siinä yhteys biologiseen sukuun. Mahdollisimman pysyvä sijoitus on lapsen edun mukainen, ja siihen viranomaisten tulisi aina pyrkiä. Voisikohan sitä suhdetta ylläpitää harvajaksoisesti. Äidin suhtautuminen vastasyntyneeseen voi olla ahdistunutta ja pelonsekaista, tai hän ei näytä kiinnostuvan vauvastaan ollenkaan. Vauvan keskushermosto kärsii kaltoinkohtelusta, mikä voi näkyä monenlaisina kehityksen ongelmina. Lapsi joutuu herkästi paniikkiin, ja hänellä on taipumus tulkita väärin toisten ilmeitä ja käytöstä. K IM M O JA N A S Jari Sinkkonen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenja nuorisopsykoterapeutti. Tietämys vauvan ensimmäisten elinkuukausien suuresta merkityksestä on parantunut huomattavasti. ALUKSI meillä kylässä 11 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 1 | 2026 LAPSEN JA PERHEHOITAJIEN VÄLILLE VOI MUUTAMASSA VIIKOSSA SYNTYÄ KIINTYMYSSUHDE, JONKA KATKEAMINEN ON TUSKALLISTA. Lasta on pompoteltu kriisiperheiden ja sukulaissijoitusten välillä. Joskus huoli lapsen hyvinvoinnista herää jo synnytyssairaalassa
11-vuotiaana tätinsä Paula Ilkan ja tämän miehen Kain perheeseen muuttanut Jesse on nyt 23-vuotias. Äitinsä menettänyt Jesse löysi uuden perheen Paula-tätinsä luota. Hän käy usein kylässä entisessä sijaisperheessään. Linssiluteeksi kuvaan änkesi myös burmankissa Ensio. Läheisyys kantaa Läheisverkostot kannattaa perata huolellisesti, kun lapselle tai nuorelle etsitään sopivaa sijaisperhettä. 12 Perhehoito-lehti 1 | 2026 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i. Läheissijaisvanhemmuus on erityinen perhehoidon muoto, johon tulisi panostaa Suomessa nykyistä enemmän
Suunnattoman surun ja kriisin keskellä ajatus tuntui alkuun mahdottomalta. Paulan perheessä oli myös samanikäinen serkkupoika, joka itse asiassa oli vähän vihjaillutkin vanhemmilleen, että eikö Jesse voisi muuttaa heille, kun tämä kerran oli kotia vailla. Jessen sopeutumista uuteen arkeen auttoi, että Paulan perhe oli entuudestaan tuttu ja yökyläilyäkin oli harrastettu. Lopulta sukulaiset tulivat siihen tulokseen, että kaikki lapset voivat jäädä tädin ja muun läheisverkoston perheisiin. Suurta kysymystä joutui pohtimaan pian tragedian jälkeen myös Jessen täti Paula Ilkka. Koska Paulalla ja muilla läheisillä oli jo omia lapsia, Jessen koko sisarussarjan muutto yhteen ja samaan perheeseen ei tullut kysymykseen. – Oli tosi hienoa, että lapset pääsivät tuttuihin perheisiin. Sosiaalitoimi alkoi järjestellä sisarusten tulevaisuutta tiedustelemalla Jessen äidin sisaruksilta, olisiko heillä mahdollisuutta ottaa lapsia luokseen asumaan. Jesse asui ensin enonsa luona ja muutti muutaman kuukauden jälkeen Paulan perheeseen, josta tuli hänen virallinen sijaisperheensä. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT VEERA KORHONEN TE EM A Läheisyyden monet kasvot 13 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 1 | 2026. Lapset saivat esittää myös omia toiveitaan. Lasten lähisukulaiset saivat ensin aikaa pohtia keskenään, miten vastuuta lapsista kenties voitaisiin jakaa. Harkinta-aika oli itselleni todella tärkeä. Sitä tunnetta ei ehkä synny, jos aikuiset ovat joutuneet tekemään päätöksen kiireessä paineen alla tai vain velvollisuudentunnosta, Paula kertoo. Lapset ansaitsevat kokea sen, että he todella ovat odotettuja perheeseen. Kun saimme tehdä päätöksen kaikessa rauhassa, meille ehti kirkastua, että kyllähän Jesse voi tulla tänne. Onneksi päätöstä ei hoputettu tekemään välittömästi. Äiti oli Jessen ja hänen sisarustensa ainoa huoltaja. J esse oli 11-vuotias, kun hänen äitinsä menehtyi äkillisesti onnettomuudessa
Tukea voi tarvita esimerkiksi aikuisen ja lapsen välisen kiintymyssuhteen luomisessa tai uuden roolin omaksumisessa. Jesse toivoi myös itse uutta alkua toisella paikkakunnalla, ja Paulan perheessä se toteutui. Muutto osui sopivasti loppukesään, joten koulun alkaminen toi heti rytmiä uuteen arkeen. Vaikka perhehoito on pitkälti tavallista perhe-elämää, se on myös julkinen hallintotehtävä, johon kuuluu byrokratiaa ja jaettua vastuuta lasta koskevista päätöksistä. Näin kävi myös Paulalle ja hänen miehelleen Kai Ilkalle. Paulan mukaan lapsen koko läheisverkosto pitäisi koota vähintään kerran saman pöydän ympärille heti siinä vaiheessa, kun lapsen sijoitustarve on tiedossa. Lapsi voi muuttaa läheisensä perheenjäseneksi, jos lähipiiristä löytyy aikuinen, joka soveltuu ottamaan lapsen luokseen, ja muutto katsotaan lapsen edun mukaiseksi. Läheisperheissä olleiden osuus oli noin 14 prosenttia kaikista sijaisperheissä asuneista yhteensä 7 760 alaikäisestä. Kaikkien läheissijaisvanhempien pitäisi ehdottomasti saada valmennus ja tukea asioiden hoitamiseen. Esimerkiksi mentorista olisi ollut iso apu henkisenä tukena ja käytännön asioiden neuvojana, Paula sanoo. Ulkopuolisen ammattilaisen olisi hyvä ohjata keskustelua ja vastailla kysymyksiin siitä, mitä vaihtoehtoja on olemassa ja mitä ne tarkoittavat kenenkin läheisen kannalta. Läheissijaisvanhemmuus tuo monenlaisia muutoksia myös lapsen sukulaisten keskinäisiin rooleihin. Ei olisi ollut kivaa mennä tuntemattomaan perheeseen tai laitokseen. Jesselle ei ollut yhtä helppoa ruveta asettamaan rajoja kuin biologisille lapsillemme, mutta se oli vain tehtävä. Kun yhdestä läheisestä tulee lapsen virallinen perhehoitaja, hän ei saa kertoa tietoja lapsesta edes toisille sukulaisille yhtä vapaasti kuin ennen. – Perhehoidon maailma oli meille ihan uusi. Apua oli myös pian alkaneesta pesäpalloharrastuksesta. Jos edellä mainitut järjestelyt eivät riitä turvaamaan lapsen hoitoa ja kasvatusta, on arvioitava, voisiko joku läheisistä toimia hänelle läheissijaisvanhempana eli perhehoitajana. – Olihan se iso muutos sekä minulle että miehelleni. Toisinaan sen varaan lasketaan ehkä kuitenkin liikaa, ja perhehoitaja tai lapsi voi jäädä vaille tarvitsemaansa ulkopuolista tukea. Läheissijaisvanhemmuus on julkinen hallintotehtävä samoin kuin perhehoitajuus sellaiselle lapselle tai nuorelle, joka on perhehoitajalle ennalta tuntematon. Alkuun tuntui samalta kuin olisin ollut kylässä. Valmennus voidaan järjestää tarvittaessa myös jälkikäteen vuoden sisällä lapsen muutosta perheeseen. Koko läheisverkosto tarvitsee riittävästi tietoa Läheissijaisvanhemmuus on aivan erityinen lastensuojelun perhehoidon muoto, sillä lapsi ja hänen sijaisvanhempansa tuntevat toisensa etukäteen vähintään jossain määrin. Vaikka tunteet olisivat hurjiakin, niistä voi syntyä hyvää, kun niitä saa käsitellä rauhassa ja kun on joku, joka hyväksyy ja ottaa ne vastaan, hän sanoo. – Tunteiden kautta luodaan suhdetta ja prosessoidaan omaa muutosta läheissijaisvanhemmaksi. – Näin jälkikäteen kun miettii, saan olla tosi tyytyväinen, että pääsin heti tuttuun ja turvalliseen paikkaan. THL:n uusimpien tilastojen mukaan vuonna 2024 Suomessa yhteensä 1 059 perhehoidossa olevaa lasta ja nuorta asui sijoitettuna läheisperheeseensä. Siinä vaiheessa alkoi oikeasti ymmärtää, että Jesse on tosiaan tullut jäädäkseen. Ei olisi ollut kivaa mennä tuntemattomaan perheeseen. 14 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1 | 2026. Paula muistuttaa, että iso osa läheissijaisvanhemmuudesta on itse asiassa tunnetyöskentelyä. Kuvaan voi astua myös esimerkiksi kateutta, kun yksi lapsen sukulaisista alkaa saada hoitopalkkiota. Tilanteesta riippuen kyseeseen voi tulla yksityinen sijoitus tai oheishuoltajuusjärjestely huostaanoton ja sijoituksen välttämiseksi. Läheissijaisvanhemmilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin lastensuojelun perhehoitajilla: esimerkiksi oikeus saada perehdytys ja perhehoitolain mukainen ennakkovalmennus sekä velvollisuus pitää lapsen yksityisasiat salassa. Saimme liian vähän tietoa siitä etukäteen ja alkuaikoina. Muiden perhehoitajien tavoin myös läheissijaisvanhemmat solmivat hyvinvointialueen kanssa toimeksiantosopimuksen, jossa sovitaan muun muassa hoitopalkkiosta, kulukorvauksista, vapaista ja tukitoimista. SAMAT OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KUIN MUILLAKIN PERHEHOITAJILLA Jos lapsi ei voi asua vanhempansa kanssa, lastensuojelunlain mukaan tulee ensiksi selvittää, onko lapsen sukulaisten tai muiden läheisten mahdollista ottaa hänet asumaan luokseen. Kun Jesse oli muuttanut perheeseen, heiltä ikään kuin oletettiin, että uusi arki lähtee rullaamaan itsestään. Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Laura Holmi tekee parhaillaan Helsingin yliopistolle LYYPE-tutkimushankkeessa väitöstutkimusta läheissijoituksista Suomessa. Ei sitä heti edes tajunnut, että asun täällä, Jesse pohtii nyt 23-vuotiaana. Siinä, missä aiemmin tätinä sai olla enimmäkseen "kiva aikuinen", sijaisvanhempana rooli laajeni myös komentamiseen ja rajojen asettamiseen. Uuteen rooliin Jessen elämässä kasvaminen ei käynyt käden käänteessä Paulaltakaan. Hänen mukaansa läheisNäin jälkikäteen kun miettii, saan olla tosi tyytyväinen, että pääsin heti tuttuun paikkaan. Avuksi Norjan malli ja läheisneuvonpidot. Usein tuttuus antaa hyvän pohjan ruveta rakentamaan yhteistä arkea ja kiintymyssuhdetta. Myös yhteydenpito biologisten sisarustensa kanssa jatkui tiiviinä: tapaamisia järjestettiin aluksi vuorotellen kuukausittain Paulan tai muiden perheiden luona
Tilanteen korjaamiseksi hän nostaa esiin yhtenä esimerkkinä takavuosikymmeninä enemmän pinnalla olleet läheisneuvonpidot. Myös Jessen sisarukset pääsivät asumaan tuttuihin läheisverkoston perheisiin, joten sisarusten yhteydenpidon ja tapaamisten järjestäminen oli helppoa. Tällöin kynnys ryhtyä myös läheissijaisperheeksi voisi olla matalampi, Holmi toteaa. Tavoitteen pohjalta on järjestetty lainsäädäntöä, kansallista ja alueellista ohjausta sekä palvelurakennetta perhehoidolle suotuisaksi. – Valmennuksen aikana voidaan sitten arvioida, kummalle varsinainen perhehoitajan tehtävä sopisi paremmin ja voisiko toinen ryhtyä TE EM A Läheisyyden monet kasvot Jesse halusi äitinsä kuoleman jälkeen uuden alun uudella paikkakunnalla. Perhehoito-lehti 1 | 2026 15. Riskinä nähdään muun muassa se, että läheissijoitus voi mahdollistaa lapsen laiminlyönnin jatkumisen, jos esimerkiksi syntymävanhemmalle ei pystytä asettamaan rajoja sijaishuollon aikana, Holmi kertoo. – Olemme Suomessa vähän perässähiihtäjiä. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i perheisiin sijoittamisen ensisijaisuutta puoltaa ennen kaikkea se, että siten halutaan tukea lapselle tuttujen ja turvallisten ihmissuhteiden pysyvyyttä – Kansainvälisten tutkimusten mukaan läheissijoitukset tukevat myös lasten mielenterveyttä ja muuta hyvinvointia. Suomessa noin 14 prosenttia lastensuojelun perhehoitoon sijoitetuista lapsista ja nuorista asuu läheisperheissä. Perhehoidon määrän kasvattaminen otettiin Norjassa koko puoluekentän kattavaksi kansalliseksi sosiaalipoliittiseksi tavoitteeksi jo 1940-luvulla. – Jos tilanne sitten etenee kuitenkin siihen, että tarvitaan sijaishuoltoa, lapsen läheisverkosto olisi jo valmiiksi osana prosessia. Holmin mielestä läheisverkostot ovat Suomessa turhan vähän käytetty voimavara niin lastensuojelun avokuin sijaishuollossakin. Sellainen järjestyi hänen tätinsä Paula Ilkan ja tämän miehen Kain perheessä. Meillä ei ole samanlaisia kansallisia rakenteita kuin Norjassa. Suomessa hyvinvointialueilla ja aiemmin kunnilla on ollut enemmän omaa päätäntävaltaa sijaishuollon käytänteisiin ja alueelliset erot ovat suuria, Laura Holmi kertoo. Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari muistuttaa, että toisinaan voi olla järkevää järjestää ennakkovalmennus esimerkiksi kahdelle eri läheiselle ja sijoittaa lapsi aluksi määräaikaisesti jommankumman luo. Niissä läheiset kootaan avohuollon aikana yhteen miettimään, miten he voisivat tukea lasta tai perhettä. Valmennus imaisi perhehoidon syövereihin Sopivan läheissijaisperheen löytymisessä olennaista on, ettei tärkeitä päätöksiä tehdä hätiköiden. Australiassa, jossa sosiaalipalvelut on järjestetty varsin eri tavalla kuin Pohjoismaissa, läheissijoitusten osuus on jo jopa 55 prosenttia. Holmin mukaan vastaava osuus on Ruotsissa vajaa 20 prosentin ja Norjassa 33 prosentin paikkeilla. Norjan korkeaa lukua selittää Holmin mukaan se, että maassa on kehitetty perhehoitoa määrätietoisesti vuosikymmenten ajan
Jesse ajaa työkseen rekkaa ympäri Suomea ja piipahtaa vapailla ollessaan mielellään myös vanhassa kodissaan. – Onhan tämä aika kokonaisvaltainen elämänmuutos. Oma elämäntilanteeni oli sopiva, joten miksipä ei. vaikkapa sijaishoitajaksi. Valmennuksessa sai olennaista tietoa, syntyi tärkeitä kontakteja toisiin perhehoitajiin ja koko perhehoidon maailma avautui heille aivan uudessa valossa. Toni on myös juuri muuttanut uuteen isompaan asuntoon, jonne hän on hankkinut uusia huonekaluja yhdessä Timin kanssa. En tiedä, voisiko tätä muuten tehdäkään, hän sanoo. Timin oli määrä muuttaa Tonin luo tammi–helmikuun vaihteessa. Valmennuksen innoittamina Ilkat aloittivat myös päivystysperheenä ja siirtyivät myöhemmin vastaanottoja tukiperheeksi. Joskus olemme miettineet myös PRIDEvalmennuksen käymistä, mutta se on jäänyt vielä ajatuksen tasolle, Jesse kertoo. Tilanteen vakavuus selvisi vasta, kun Timi ilmoitti eräässä viestissä olevansa nyt laitoksessa. Varsin poikkeuksellinen kuvio sai alkunsa toissa syksynä, kun nelikymppinen sinkkumies Toni sai etäisesti tutulta esiteini-ikäiseltä Timiltä pyynnön lisätä hänet Snapchat-kaverikseen. YKSI ESIMERKKI ONNISTUNEESTA löydöstä tulee Etelä-Suomesta. Totta kai jännittää, miten arki lähtee sujumaan sen jälkeen, mutta heittäydyn tähän luottavaisin ja avoimin mielin, Toni pohtii. Lapselle läheisiä, sijaisvanhemmiksi soveltua aikuisia voi löytyä myös yllättävistä paikoista. – Perhehoito tuo valtavasti merkityksellisyyttä elämään. Lähinnä tiesin hänet harrastuspiireistä, joissa olen näkyvässä roolissa. Löysin netistä sosiaalitoimen yhteystiedot, juttelimme pitkään ja aloin ymmärtää, miten homma toimii. Löimme takkaan tulet, paistoimme makkarat ja kävimme keskustassa katsomassa vuoden vaihtumista. – Reppu ja reissumies tulivat ensimmäiselle yökyläilylle uutenavuotena. Hän pääsi miehensä kanssa siihen vasta puolitoista vuotta sen jälkeen, kun Jessestä oli tullut perheenjäsen. Lisäksi Paula toimii perhehoitajien mentorina, PRIDE-valmentajana, vertaistukiryhmän ohjaajana ja osa-aikaisesti Pesäpuu ry:ssä perhehoidon kehittämistehtävissä. Kaksikon viestittelyyn tuli pian outo sävy, kun poika esimerkiksi pyysi Tonia luokseen leikkimään legoilla ja myös adoptoimaan hänet. – Pojat käyvät yökylässä meillä joka kuukausi yhden viikonlopun. 16 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1 | 2026. Haastattelua tehtäessä edessä oli vielä muutamia tutustumispäiviä, sosiaalitoimen niin sanottu tupatarkastus ja toimeksiantosopimuksen allekirjoitus. Toni kertoo toppuutelleensa poikaa, että tämä koettaisi löytää leikkikavereita kotopuolesta ja sopia asiat, jos vanhempien kanssa oli tullut erimielisyyttä tai muuta draamaa. Perheessä on ollut pitkäaikaisesti sijoitettuja lapsia nyt viitisen vuotta. – Pyyntö tuli ihan yllättäen. Meillä on varmasti meneillään vielä tällainen tutustumisja totuttelukausi. Yhteinen sävel alkoi löytyä, ja hihittelimme myös yhdessä tyhmille Tiktokvideoille, Toni kertoo. Myös Paula Ilkka korostaa huolellisen ennakkovalmennuksen merkitystä. Koska asia oli pojalle niin tärkeä, aloin ottaa selvää, voisiko hän muuttaa luokseni. Se on sujunut aika luontevasti. – Minulla ei ollut mitään käsitystä sijaisvanhemmuudesta tai sijoitusprosesseista. Suostuin kuitenkin, koska minulla on snäpissä kavereina muitakin saman harrastuspiirin lapsia, joiden kanssa vaihdamme välillä ajatuksia, Toni kertoo. Näin saadaan lisää aikaa pohtia aidosti ihmisten valmiuksia ja ratkaisua, joka vastaa parhaiten lapsen etua, hän sanoo. Vähitellen Paula luopui käsityöyrittäjän tehtävistään. Tuli vähän hölmö fiilis: miksi juuri minä. Se oli nastaa. Jesse muutti omilleen muutama vuosi sitten armeijan jälkeen ja asuu nykyään entisen sijaisperheensä lähettyvillä avopuolisonsa kanssa. Näin pystyn jeesaamaan edes yhtä muksua tässä suhteellisen rikkinäisessä maailmassa, Toni sanoo. Sijaishoitajat ottavat määräajoin täyden vastuun lapsista ja mahdollistavat perhehoitajien vapaat. Myös perhehoito on hiipinyt osaksi Jessen elämää jälleen aikuisiällä: hän toimii puolisonsa kanssa sijaishoitajana kahdelle pikkupojalle, jotka asuvat pitkäaikaisesti sijoitettuina Paulan ja Kain luona. KUN JUTTELEMME TAMMIKUUSSA , asiat ovat edenneet pitkälle: Sosiaalitoimi on saanut Tonin ennakkovalmennuksen päätökseen. OLLI KOIKKALAINEN Tonin ja Timin nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi. KUN LASTENSUOJELUTYÖSSÄ kartoitetaan perhesijoituksen mahdollisuutta, potentiaalisten läheisperheiden etsintä kannattaa ulottaa myös muihin kuin lapsen sukulaisiin. Näitä tahoja voisi ottaa mukaan kartoitukseen ehkä vielä nykyistä avarakatseisemmin, lapsen edun ensisijaisuus tietysti aina mielessä pitäen, Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Laura Holmi muistuttaa. Snapchat-viestittely johdatti sijaisvanhemmaksi Minulla ei ollut mitään käsitystä sijaisvanhemmuudesta. – Heitä voi olla esimerkiksi lapsen harrastuksissa, varhaiskasvatuksessa, koulussa tai kavereiden perheissä. Tonin yritettyä jälleen tsempata Timiä, että asiat järjestyvät kyllä, poika kysyi, voisiko hän muuttaa rauhattomasta laitoksesta Tonin luokse
TE EM A Läheisyyden monet kasvot w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Ennen Jessen tuloa perhehoidon maailma oli Paula Ilkalle täysin vieras. 17 Perhehoito-lehti 1 | 2026. Sittemmin se on imaissut hänet syövereihinsä: perheeseen on sijoitettu useita lapsia, joista uusin tulokas on vain muutaman kuukauden ikäinen
Rollaattoria käyttävä Pirjo asuu yksin hissittömässä kerrostalossa. 18 w w w .p er he ho ito lii tt o. Hän on myös auttanut Pirjoa etsimään esteetöntä asuntoa. Sinikasta on iso apu arjen askareissa. Perhehoitaja Sinikka Palojärvi (vas.) käy kerran viikossa Pirjon luona. fi Perhehoito-lehti 1 | 2026
Sinikka kiertää Etelä-Pohjanmaata ja Helsinkiä 19 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 1 | 2026. Hän asuu kehitysvammaisen poikansa ja kissan kanssa. Käydään läpi vuoden tapahtumia. Kotiin ehdin klo 18 jälkeen. Maanantaisin olen vapaalla. On hienoa nähdä asukkaiden itsensä järjestämää toimintaa! Juhlien jälkeen hallitus käy yhdessä syömässä Juustoportilla. Nykyään EteläPohjanmaalla on jo yli 60 perhehoitajaa. Kotiin annettava perhehoito on edullista myös asiakkaalle: helsinkiläinen perhehoidettava maksaa yhdestä kolmen tunnin käynnistäni kaupungille 10 euroa ja eteläpohjalainen hyvinvointialueelleen alle kolmen tunnin käynnistä 12 euroa. Tilaisuus on leppoisa. Helena on 94-vuotias, poika 65. Se on veronalaista tuloa, jonka voi merkitä veroilmoitukseen tulonhankkimisvähennykseksi. Se on ihan riittävä määrä eläkeläiselle, jonka elanto ei ole kiinni perhehoidosta. Työelämässä ollessani olin tuomassa ikäihmisten perhehoitoa alueellemme viime vuosikymmenen lopulla ja valmensin ensimmäiset perhehoitajamme. Joillekin olen myös konkreettinen tuki esimerkiksi aamutoimissa, ulkoilussa, peseytymisessä, aterioinnissa tai asioilla käymisessä. Osaan auttaa asiakkaitani yhteydenpidossa viranomaisiin ja kolmanteen sektoriin tai vaikkapa asuntohakemuksen tai etuuksien hakemisessa. Ilman perhehoitajien kiireettömiä käyntejä moni ikäihminen ei pärjäisi kotioloissa ja omaishoitajat olisivat nykyistäkin kuormittuneempia. Ti 16.12.2025 Herään jo ennen kuutta. Yhdistys on rakennuttanut molemmat talot. Puolisoni on jo kotiutunut. Aamupalan ja lehtien lukemisen jälkeen hurautan Ilmajoelle Helenan luo. Nukkumaan ajoissa. Teen kiertävää perhehoitoa neljänä päivänä viikossa: yhden päivän EteläPohjanmaalla ja kolme päivää Helsingissä, jossa auttelen myös lastenlasteni hoidossa. Joidenkin luona käy lisäkseni kotihoidon työntekijöitä, sukulaisia tai tuttavia, mutta osalle olen viikon ainoa ihmiskontakti. TE EM A Läheisyyden monet kasvot TEKSTIEN EDITOINTI OLLI KOIKKALAINEN ISO VALOKUVA OLLI KOIKKALAINEN PIENET KUVAT SINIKKA PALOJÄRVI & ANNIKKI KLEMOLA Pyysimme kahta kiertävää perhehoitajaa pitämään päiväkirjaa siitä, millaista heidän arkensa on ikäihmisten ja vammaispalveluiden asiakkaiden kanssa. Vietän jokaisen perhehoidettavan luona joka viikko noin kolme tuntia kerrallaan. Kun olin työelämässä, oli aina kiire: asiat vain hoidettiin ja sitten mentiin eteenpäin. Hoidan kotiin ja harrastuksiin liittyviä asioita. Kotikäyntien lisäksi laadin kuukausiraportteja hoidettavistani. Melko vähiin jäävät kotona askareet, katsomme hetken tv:tä ja vaihdetaan kuulumisia. Perhehoitajana tarjoan ennen kaikkea kiireetöntä kohtaamista, juttuseuraa ja arjen läsnäoloa. Minulle maksetaan yhdestä käynnistä noin 50 euron palkkio. Olen työskennellyt myös sosiaalitoimen puolella. Molemmat esteettömät kerrostalot tarjoavat yhteisöllistä asumista. On antoisaa kohdata erilaisia ihmisiä ja olla apuna arjessa. Suurin osa perhehoidossa olevista asuu yksin. PERHEHOITAJA TUO TURVAA, SEURAA JA ILOA Aloitin kiertävänä perhehoitajana vuonna 2024 sen jälkeen, kun jäin eläkkeelle Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ikäihmisten asiakasohjaajan virasta. Tänään on hiukan erilainen päivä: Jalasjärven seudun Vanhustenkotiyhdistys järjestää puurojuhlan sekä Kototaloolla että Kotiportissa. Olen alkuperäiseltä ammatiltani sairaanhoitaja ja tein aikanaan myös kotisairaanhoitoa. Puheenjohtajana pidän molemmissa lyhyen puheen ja autan tarjoiluissa. Kiertävänä perhehoitajana saan olla rauhassa asiakkaan seurana ja tutustua hänen elämäntarinaansa; muistamattomasta ihmisestäkin voi saada ulos monenlaisia muistoja.” SINIKKA PALOJÄRVI, JALASJÄRVI Ma 15.12.2025 Herään klo 6.00, keitän kahvit ja luen Ilkka-Pohjalaisen sekä Hesarin erittäin tarkasti. Käyn yleensä kuntosalilla ystäväni kanssa. He ovat hiljattain muuttaneet omakotitalosta rivitaloon. Kotiseudulla minulla on kaksi perhehoidettavaa ja Helsingissä neljä. Oman auton käytöstä saan kilometrikorvausta. Perhehoito on inhimillinen hoivan ja huolenpidon muoto ja hieno tapa auttaa ikäihmisiä
Eeva on kuitenkin tyytyväinen läsnäoloon ja keskusteluun. Kahteen ensimmäiseen hän ei ole suostunut, koska tulee kylmä. Lähden seuraavaan kohteeseen Jalasjärvelle. Välillä puoliso on ollut myös mustasukkainen. Lopulta luen pääotsikoita lehdestä. Harjaan vielä keittiön lattian, varsinkin pöydän alle tippuu murusia. Kaupan kautta kotiin ja ruuanlaittoon. Raili odottaa jo eteisessä. Pirjon kanssa keskustelemme paljon. Ke 17.12.2025 Herään ani varhain klo 5.30. Puoliso on kuollut vuosi sitten. Hän kertoo juttuja tutuistaan. Olen käynnillä kolmisen tuntia. Minusta on ollut erittäin antoisaa käydä Helenan ja pojan luona, olen käynyt täällä yli vuoden. Rauno on yksinäinen kotona. Laittelen pyykkejä kaappiin. Eevalla on muistisairaus ja rollaattori tukena. Aluksi käymme läpi viikon tapahtumia, juttelemme menneistä ja tulevista. Lopuksi sovimme seuraavasta kerrasta ja halaamme lämpimästi! Olen ollut käynnillä kello 8.45–12.15. Puoliso soittelee kuulumisia kello 22. Verensokerin vaihtelut vaikuttavat jaksamiseen. To 18.12.2025 Herään ennen kuutta, teen aamutoimet ja lähden auttamaan lapsia aamutoimissa. Käymme hänen kanssaan katsomassa poikaystävää. Aika kuluu nopeasti kello 12–15. Talossa ei ole hissiä. Vien heidät kotiin ja aloitan ruuanlaiton lasten kanssa. Päivän käynnit on helppo laittaa Oimaan. Parkinsonin tauti muuttaa myös puolison käyttäytymistä. Hän on asuntonsa vanki. Olisi hyvä tutkituttaa tilanne. fi Perhehoito-lehti 1 | 2026. Pirjo asuu yksin kerrostalon toisessa kerroksessa Helsingin Pihlajamäessä. Matkalla sataa ja on kovin pimeääkin, pelkään hirviä ja peuroja, jotka ovat näihin aikoihin liikkeellä. Poika käy huolehtimassa kauppa-asioista ja pyykistä. Taas keskustelemme lääkäriin menosta. Poikaa olen ohjannut keittiön pintojen siistinä pitämiseen, ja kyllä ovatkin nykyään siistit! Helena puhuu koko käynnin ajan elämänsä tapahtumista. Välillä olen käynyt kaupassa ja esimerkiksi käyttänyt rollaattoria korjauksessa, kun jarru meni rikki. Raunon puoliso on ollut pitkään lonkkamurtuman vuoksi ensin sairaalassa ja sittemmin lyhytaikaispaikalla hoitokodissa. Välillä jumppaamme, on harjoiteltu sänkyyn menoa ja nousua. Jälleennäkeminen on riemukasta. Lähinnä hän istuu tuolissaan ja katsoo tv:tä, nuokkuu. Lopuksi poika keittää meille kahvit. Yli 300 kilometriä sujuu yhden pysähdyksen taktiikalla, käyn Iittalassa kahvilla ja syön hyvän leivän. Teemme yleensä ruokaa tai leivomme jotain. Käymme katsomassa puolisoa. Pirjon liikkuminen on huteraa, lisäksi hänellä on diabetes. Kaatumisriski on suuri rollaattorista huolimatta. Parkinsonin tauti hidastaa kuntoutusta. Vien heidät kouluun ja päiväkotiin. Laitan ruokaa esille ja tiskaan vähäiset astiat. Autan häntä suihkussa ja kuivaamisessa sekä pukemisessa. Painun pehkuihin. Kovin helppoa ei yhteyden saaminen ole, parhaiten häneen saa kontaktin vanhoja kuvia katsomalla. Juttelemme paljon kaikenlaista. Yhdessä hämmästelemme maailman menoa! Teemme laatikoita uuniin, siistimme pojan kanssa jääkaappia ja lusikkalaatikkoa. Hänellä käy siivooja kuukausittain, muita palveluja ei ole. Tutkin palattuamme turvapuhelinrannekkeen ja soitan testipuhelun. Vielä ei Pirjo ole valmis ajan tilaamiseen. Välillä Rauno ei anna poistaa vanhentuneita ruokia. Helena ohjaa ja opastaa poikaansa kotitöissä, yhdessä pärjäävät vielä. Hän on evakkona muuttanut Karjalasta aikoinaan. Rauno on 79-vuotias entinen viranomainen. Sisar käy auttamassa viikoittain, samoin ystävä. Myös näkö ja kuulo ovat heikentyneet. Murtumia ei todettu, mutta hänen vasen jalkansa on virheasennossa eikä aina kanna. Sovimme seuraavasta kerrasta! Otan roskapussit viedäkseni ne roska-astiaan lajiteltuna. Kotihoito huolehtii lääkkeistä, omaiset ovat vahvana apuna. Teen aamutoimet ja lähden ajamaan kohti Helsinkiä klo 7.15. Kolme tuntia kuluu nopeasti. Tarkistan myös jääkaapin sisältöä. Rauno tuo joka kerta samat tarvikkeet kaupasta ja muun muassa pullaa, joka sitten jää syömättä. Iltapalan jälkeen lähden omalle asunnolle kaupan kautta. Toivon, että ajan myötä pääsemme kohti tavoitetta. Tiedän hänen vievän sen tarkasti takaisin kaappiin, kun lähden. Hän asuu rivitalossa vaimonsa kanssa. Kotihoito käy kolmesti päivässä laittamassa ruuat esille ja antamassa lääkkeet. Pakkaan laukkuni huomista lähtöä varten, maksan laskuja ja tarkistan veroprosentin Omaverosta. Käyn saunassa ja menen nukkumaan ajoissa. Helena tuntee laajalti ihmisiä koko alueelta. Hänellä on Alzheimerin tauti. Voi olla, ettei hän enää kotiudu. Pääasiassa käynnit sujuvat hyvin ja pari voi keskustella asioistaan. 20 w w w .p er he ho ito lii tt o. Ajokortista luopuminen on kovin kirpaissut, kun hän ei pääse puolisoaan katsomaan omatoimisesti. Lähimuisti on alentunut, mutta vanhat asiat ovat kirkkaana mielessä. Pirjo on kaatunut noin vuosi sitten ja käynyt silloin lääkärissä. Helena antaa ohjeita, poika tuo tarvikkeita ja minä toteutan. Ensin tärkein; poika tuo minulle päivän lehteä, josta luen Vainajat-palstan sekä ristillä olevat. Päivällisen jälkeen hoidan lapsia ja autan koululaista läksyissä. Eeva on 80-vuotias leski. Otan taas yhteyttä neuvojaan. Nämä käynnit ovat toisinaan Raunollekin haasteellisia. Koululta lähden Helsingin Pukinmäkeen katsomaan Eevaa. Raunolle tulee ateriapalvelu ja siivooja käy säännöllisesti. Tavoitteena olisi ulkoilu, pesuapu ja juttelu. Ajan suoraan perhehoidettavani luo. Katson hetken televisiota ja nuokun tuolilla. Pari toivoisi voivansa olla jatkossa yhdessä – mutta ei kovin pienessä tilassa. Olen ottanut yhteyttä asuntoneuvojaan, ja hakemus esteettömään asuntoon on tehty, nyt hakemus pitäisi uusia. Heillä on tytär ja poika, jotka asuvat kauempana. Kotimatkalla Rauno käy kaupassa, koitan ehdotella muita elintarvikkeita ilman tulosta. Rauno vaikuttaa tyytyväiseltä lähdön hetkellä. Lähden noutamaan lapsia päiväkodista ja koulusta. Perhehoitajan käyntien tavoitteena on keskustella Raunon kanssa päivänpolttavista asioista, tarkistaa tullutta postia ja lääkkeiden ottamista. Helenan toimintakyky on heikentynyt nivelten kulumien vuoksi, hän käyttää rollaattoria apunaan. Eeva on yksinäinen, hänen omatoimisuutensa on heikko. Laitan Raunolle rannekkeen