Perhehoitoa sukupolvesta toiseen teema Perhehoitoliitto 40 vuotta 1983–2023 1–2 2023 TERVEHDYS Presidentti kiittää perhehoitajia HISTORIA Liitto kasvoi froteesukat jalassa 40 vuotta
verter Latvakuja 2 Tuusula * Antikaisen Puutarha Pekkolantie 43 Reirkalli www.antikaisenpuutarha.fi * Arkadia Oy Arkkitehtitoimisto Niskakatu 16 B Joensuu www.arkadia.fi * Arkkitehtitoimisto Stenros Oy Bertel Jungintie 12 C Helsinki * Asennus 007 Oy p. 06 861 1500 www.konstatalot.fi * Kuljetus Haiko Oy Heinämaantie 976 Heinämaa www.kuljetushaiko.fi * Hämeen Laatumuutot Oy www.laatumuutot.fi * Härmän Rati Oy Järvenpää * Ilona IT Helsinki www.ilonait.fi * Insinööritoimisto Ekomaa Oy Vesitornintie 18 Orimattila www.ekomaaoy.fi * Insinööritoimisto EHR Ky * JHM-Service Oy Viskaalintie 11 Rova * JT Export Oy Ltd Leijukuja 13 72810 Varkaus www.jt-export.com * Ab Juup Oy www.juup.fi * Hammaslääkäri Räsänen Mika Kuohunharjuntie 21 Kangasala www.hammaslaakarimikarasanen.fi * Hautaustoimisto – Begravningsbyrå Lindqvist Kuningattarenkuja 17 Loviisa * Heinolan Isännöintikeskus Ky www.hiske.fi * Helsingin Toimistosiivous Oy Hyvää talvea! * HKK-Kuljetus Oy Yrittäjänpolku 4 Ylämylly www.hkk-kuljetus.fi * Huru Palvelut Oy Tampere www.huru.fi * Hyvinkään Koneja Rautavälitys Oy Kerminkuja 1-3 Hyvinkää www.hykora.fi * By Pia’s Oy Lautamiehenkatu 1 C Espoo * Café Muru Keskusraitti 4 Rajamäki www.cafemuru.fi * CountOn Oy Aleksanterinkatu 46 C Helsinki * Electromen Oy Vähäheikkiläntie 56 B Turku www.electromen.com * Etelä-Hämeen Eläinhoitola Parola www.koirahoitola.fi * Fastighetsbyrå och begravningsbyrå Strandvall Kruunupyy * Ab Fixafell Oy Bottenviksvägen 29 Jakobstad www.fixafel.fi * Fortiori Oy www.fortiori.fi * Alfera Ky Lammi www.alfera.fi * Andersböle Int. 040 727 4334 Jyväskylä * Bruna Byrån Ab Dalvägen 3 Grankulla www.brunabyran.fi * KIITOS! Tukesi on meille tärkeä.. Aurinkoisia kevätpäiviä! * Kirjanpito Kirsi Oy Nummela www.kirjanpitokirsi.fi * Kiteen Sähköpalvelu Oy Rasivaara * KM-Rahti Oy Viilutie 2 Soini www.kmrahti.fi * Koneurakointi Matti Holm Oy Vasikka-ahontie 94 Vasikka-aho * Konsta-Talot Oy p
09 494 521 www.pianokeskus.fi * Lead Hero Oy * Loval Oy Linnunrata 4 07900 Loviisa * LVI-Toivanen Oy Lappeenranta * Lämmönhuolto PRO Oy Uusimaa www.lammonhuolto.fi * Maanrakennus Rakiratamo Oulu * Mattoduo Oy Kelatie 14 B Vantaa * MediChain Oy Forssa www.medichain.fi * Metsäpalvelu Virtanen Vllenkuja 3 Pori * Muovilami Oy Yrittäjäntie 5 Ähtäri www.lamidoors.com * Kuljetus Kujala ja Muuri Ky www.kuljetuskm.com * Kuljetus T. 05 551 4105 Uusikaupunki * Porin YH-Asunnot Oy Annankatu 8 Pori www.porinyhasunnot.fi * Rakennus Mäntylä Oy Salo * Ravintorengas Oy Kuusistontie 3 Siikainen www.ravintorengas.fi * RJK Tampere * RKS-Huolto Oy Tervakoski * Sacometal Oy Purkkirata 14 Pirkkala * Salon Tilipalvelu Oy Turuntie 21 Salo www.salontilipalvelu.com * Erik Nikkinen Lehtitie 40 A Espoo * Niks Naks Finland Oy p. 040 531 7483 www.nuohous-salo.fi * Osuuskunta lähitaitajat www.lahitaitajat.fi * Pakkalan Liikenne Alavus p. Lemström Perhoskuja 19 Jäniksenlinna * Kuljetus A Lindholm Oy Hillakuja 5 Kangasniemi * Kuljetusliike V. Ylihärsijä * Viking Kuivaustekniikka Oy Vaahteramäentie 19 Sipoo www.vikingkuivaus.fi *. Pietolan perhekoti ja Vanhakartanon perhekoti p. 044 357 8828 www.kutomo.info * Lapin Metsäpalvelut Oy Rekkatie 2 Rovaniemi * Samuxin teippauspalvelu Tmi Tuusula * Siilin Putkipojat Oy Oppipojantie 7 Siilinjärvi * Suomen Keskusta * Tactical Design And Testing Services Oy Rovaniemi * Teippinet.com Oy www.teippinet.com * Timantti-Nieminen Oy Pormestarinkatu 1 Rauma www.timanttinieminen.fi * Urakointi J. Mönkkönen Oy Helsinki www.kuljetusliikemonkkonen.fi * Kupittaan Keilahalli www.kupittaankeilahalli.fi * Oy Kust Car Ab Pietarsaari * Kutomo Oy p. 040 159 7811 www.niksnaksfinland.fi * NokiSotka Laitila * Nuohous Salo Oy p. 040 840 3465 info@pakkalanliikenne.com * Pedersöre Skogsentreprenad Ab Nåpevägen 394 Nykarleby * Pianokeskus Oy p
MAURI MANNINEN 33 Ulla ja Mauri Manninen kävivät kolmen viikon pohjoisen reissulla perhehoidossa asuvien mielenterveyskuntoutujien kanssa. Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä. Pääset esimerkiksi osallistumaan leirien ja etätapahtumien suunnitteluun ja pitämiseen, olet päivittäin yhteydessä nuoriin ja pääset myös tekemään someen erilaisia päivityksiä. Kuvassa Perhehoitoliiton valtuuskunta toisen sosiaalija terveysministeri Tarja Halosen juttusilla vuonna 1988. Matka onnistui, kun jokaisen tarpeet huomioitiin.. 26 Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää 28 Kuvittaja tuo väriä perhehoitoon 30 Näin puolueet näkevät perhehoidon 33 Lapista vaihtelua perhekotiarkeen JÄRJESTÖSIVUT 34 Yhdistykset 37 Sinut 38 Sattuu ja tapahtuu 39 Tapahtumakalenteri 40 Koulutukset MEILLÄ KYLÄSSÄ Presidentti arvostaa perhehoitajia 11 Sisällys Perhehoitajien aseman edistysaskeleet ovat usein ison vaikuttamistyön tulosta. Löydät jäsenedut täältä AIHEALUEET Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt Mielenterveyskuntoutujat Kaikki 1–2 2023 Etsi oma yhteisösi ja kanavasi ja seuraa! Myös nuorilla omat kanavat! FACEBOOK Harjoittelussa Perhehoitoliitossa Perhehoitoliiton nuorisotyössä pääset tekemään laajasti erilaisia työtehtäviä. ALUKSI 6 Pääkirjoitus 7 Rautalangasta 8 Lyhyet 11 Meillä kylässä ARTIKKELIT Perhehoitoliitto 40 vuotta 12 Sukupolvien ketju KANNESSA 18 Pehmoisten arvojen puolustajat 23 Edistääkö perhehoito ihmisoikeuksia. Joona Mäkinen perhehoitoliitto.fi/blogi POIMINTOJA VERKOSTA FACEBOOK Perhehoitoliitto ry Sinut ry Ikäihmisten perhehoito Perhehoitoliitto Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Ajoissa kotiin -kampanja TWITTER @perhehoitoliitto @PHLnuoriso INSTAGRAM @perhehoitoliittory @sinutry @Phl_nuorisotyö P E S Ä P U U R Y teema WWW.PERHEHOITOLIITTO.FI P E R H E H O IT O L II T O N A R K IS T O 26 Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Onni Westlund osallistui kutsuvieraana itsenäisyyspäivän Linnan juhliin
HUOM!. Ota yhteyttä Perhehoitoliiton toimistoon! Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme. 24.5. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. 22.2. alv 10 % | Kestotilaus 62 € Vuosikerta (4 ilmestymiskertaa) 75 € | 6 kk määräaikaistilaus (2 ilmestymiskertaa) 55 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia. Muutama vuosi ennen eläkkeelle jäämistä rinnalle löytyi Kari Saarinen, joka hyppäsi perhehoidon maailmaan ummikkona. vuosikerta ISSN 0781-5298 (painettu) ISSN 2669-8374 (verkkojulkaisu) Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä puhelin 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi Päätoimittaja Merja Lehtiharju | 040 310 1441 merja.lehtiharju@perhehoitoliitto.fi Toimitussihteeri Olli Koikkalainen | 040 310 1446 olli.koikkalainen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Hanna Hakala | Jari Ketola | Vuokko Lahti | Anne-Maria Takkula | Laura Timgren | Merja Lehtiharju | Olli Koikkalainen Lehden aikataulu vuonna 2023 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1–2 23.1. Tilaushinnat | sis. T IM O M A R T T IL A AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta perhehoitoliitto.fi PERHEHOITAJUUTTA harkitsevan tietopankki perhehoitajaksi.fi NUORISOTOIMINNASSA tapahtuu sinut.fi Paljon tietoa Perhehoitoliiton toiminnasta LÖYDÄT MEIDÄT TILAA LIITON UUTISKIRJE perhehoitoliitto.fi/ Uutishuone > TILAA UUTISKIRJE YHTEYSTIEDOT JA PAIKALLISYHDISTYKSET perhehoitoliitto.fi/ yhteystiedot > jäsenyhdistykset USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET perhehoitoliitto.fi/ukk 12 Lehti ilmestyy nykyään neljä kertaa vuodessa. 39. 29.11. 3 24.4. 6.9. 6 30.10. Ilmoitusmyynti PK-Saari Oy | 040 745 5560 ilmoitusmyynti@perhehoitoliitto.fi Ulkoasu | Taitto Maikki Rantala | Olli Koikkalainen Paino PunaMusta Oy Kansi Kuvaaja | Timo Marttila Marika Repo, Kari Saarinen, Tuire Widén ja Leena Rantaniemi kuvattuna Widénin kotipihalla Menikö lehti väärään osoitteeseen. KIITOS! Leena Rantaniemi toimi perhehoitajana kolmisenkymmentä vuotta ja ehti kokea isoja muutoksia perhehoitajien yhteiskunnallisessa asemassa. 4–5 7.8. Haluatko muuttaa tilaustasi
En mångsidig och tryggad ekonomi är en förutsättning för all verksamhet, också i familjevårdarens vardag. Taloudellista turvallisuutta ei ole pelkästään asianmukaiset hoitopalkkiot ja kulujen korvaukset, vaan myös turvattu toimintatapa muuttuvissa tilanteissa, riittävä sosiaaliturva sekä perhehoidon ja perhehoitajan arvostus. Perhehoitoliitolla on merkittävä tehtävä vaikuttaa turvallisten ja perhehoitoa tukevien toimintaohjeiden rakentumiseen kaikilla hyvinvointialueilla. Familjevård har i lagstiftningen erkänts ha stor betydelse och ofta vara den primära formen för vård och omsorg. Perhehoito on lainsäädännöllisesti tunnustettu merkittäväksi ja usein ensisijaiseksi hoivan ja huolenpidon muodoksi. Ekonomisk trygghet betyder inte bara rimliga vårdarvoden och kostnadsersättningar, utan också tryggade verksamhetssätt i förändrade situationer, tillräckligt socialskydd samt uppskattning av familjevården och familjevårdarna. Perhehoitoliitto painottaa uudella nelivuotisella strategiakaudellaan perhehoitajien toimintaedellytyksiä. Muutos tuo aina turvattomuutta. Familjevårdsförbundet har en betydande uppgift i att medverka till att bygga upp trygga och familjevårdsstödjande riktlinjer för verksamheten. I och med att ansvaret för förverkligande av familjevården övergått till välfärdsområden har detta på många områden lett till förändringar och harmoniseringsbehov. Monipuolinen ja turvattu talous on kaiken toiminnan edellytys, myös perhehoitajan arjessa. Jag har en stark tilltro till att vi genom gemensamt arbete, stark påverkan och med att lyfta fram familjevårdens kvalitet kan skapa starka och fasta strukturer för familjevårdsverksamheten. Yksi sana kerrallaan. Siten varmistamme turvallisen mahdollisuuden vastata ”kyllä” perhehoitajuudelle. När osäkerhet och förändringar råder gäller det att stabilt hålla fast vid familjevårdens betydenhet. Perhehoitaja muuttaa maailmaa Familjevårdaren förändrar världen P ää ki rj oi tu s Le da re ALUKSI Ö V E R S Ä T T N IN G B IR G IT T A K Ö N Ö N E N K U V A /F O T O H E ID I N O P O N E N Eräässä tilaisuudessa perhehoitaja kysyi minulta: ”Olisitko ryhtynyt perhehoitajaksi, jos valintatilanteessa sinulla olisi ollut kaikki nykyiset tietosi ja kokemuksesi perhehoidon todellisuudesta?” Vastasin hetkeäkään epäröimättä: ”Toivoisin voivani tehdä saman valinnan.” Perhehoitajaksi ryhtyminen on iso päätös niin yksilön itsensä, perheensä kuin yhteiskunnankin kannalta. Tämä vaatii myös Perhehoitoliitolta vakaata asemaa muuttuvassa toimintaympäristössä. Under ett evenemang ställde en familjevårdare mig följande fråga: ”Hade du blivit familjevårdare om du i valsituationen hade vetat det du vet nu och haft den aktuella erfarenheten om familjevårdens verklighet?” Utan en uns av tvekan konstaterade jag: ”Jag önskar att jag kunde fatta samma val.” Att bli familjevårdare är ett stort beslut med tanke på individen, familjen och samhället. Yksi kohtaaminen kerrallaan. Siksi on äärimmäisen tärkeää mahdollistaa perhehoitajana toimiminen jokaiselle sopivalla tavalla. Minna Ahokas puheenjohtaja ordförande 6 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Utan familjevårdare ingen familjevård. Ilman perhehoitajia ei ole perhehoitoa. Perhehoidon siirtyminen hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle on tuonut muutoksia ja harmonisoinnin tarpeita monilla alueilla. Ett ord åt gången. Familjevården har en enorm betydelse för mänskan och samhället. Ett möte i taget. Perhehoitaja muuttaa maailmaa. För att kunna dela med sig av trygghetskänslan bör individen själv få känna sig trygg. Beröring för beröring. Tästä merkittävyydestä haluan pitää kiinni. På så sätt säkrar vi en trygg möjlighet att svara ”ja” till familjevårdarskapet. Yksi kosketus kerrallaan. Förändringar för alltid med sig otrygghet. Perhehoidolla on valtava inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Betydelsen av detta vill jag hålla fast vid. Under sin nya fyraåriga strategiperiod betonar familjevårdsförbundet familjevårdarnas verksamhetsförutsättningar. Epävarmuuden ja muutosten keskellä on pidettävä vakaasti kiinni perhehoidon merkityksellisyydestä. Familjevård förverkligas genom familjevårdaren. Därför är det betydelsefullt att möjliggöra familjevårdararbetet på ett sätt som passar var och en. Detta kräver också av familjevårdsförbundet en stabil position i en verksamhetsmiljö som ständigt förändras. Uskon vakaasti, että yhteisellä työskentelyllä, vahvalla vaikuttamisella ja perhehoidon laadun esiin nostamisella pystymme luomaan vahvat ja turvalliset rakenteet perhehoitajana toimimiselle. Voidakseen jakaa turvallisuuden tunnetta ympärilleen on itse koettava olevansa turvassa. Familjevårdaren förändrar världen. Perhehoito toteutuu perhehoitajan kautta. PERHEHOITO ON LAINSÄÄDÄNNÖLLISESTI TUNNUSTETTU MERKITTÄVÄKSI JA USEIN ENSISIJAISEKSI HOIVAN JA HUOLENPIDON MUODOKSI
K U V IT U S JO N N A M A R K K U L A
Perhehoitoliiton hallitustyöhön annetaan perehdytys. Topon näkemyksiä perhehoidosta voi lukea myös tämän lehden sivulta 23 alkavasta jutusta. LISÄTIEDOT > Lehden sivulla 43 ja verkossa > perhehoitoliitto.fi/tuotteet Juhlista 40-vuotiasta Perhehoitoliittoa hopeisin korvakoruin LIITTOKOKOUS Olisiko sinusta hallituksen jäseneksi. Perhehoitoliiton hallituksen jäsenyydestä kiinnostuneen kannattaa ensin ottaa yhteyttä omaan perhehoitoyhdistykseensä. Lisätietoa tapahtumasta löydät lehden takasivulta ja verkosta: > perhehoitoliitto.fi/tapahtumat 8 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Hallituksen jäsenillä pitää olla kykyä tarkastella kysymyksiä monelta eri kantilta, nähdä laajoja kokoT E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N KIINNOSTUITKO. Perhehoitoliiton liittokokous järjestetään 22. Lisäksi tarjouspyynnöissä on määritelty perhehoidon palkkion suuruutta sijaishuoltonuoren iän perusteella. huhtikuuta Jyväskylässä. Kokouksen tarkemmat ohjeet ja aikataulut toimitetaan yhdistyksille erikseen. Perhehoitoliitto täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Kaiken perustana on yhteinen tekeminen yhteisen asian ja siihen liittyvien päämäärien puolesta. – Hyvinvointialueiden on huolehdittava, etteivät kilpailutukset muodosta alueille käytäntöjä, jotka vaarantavat lasten ja nuorten lakisääteistä oikeutta jälkihuoltoon. – Täysi-ikäistyvän nuoren hoitopalkkion arvioimisessa voi auttaa kysymys, mikä muuttuu ja miten muutokset vaikuttavat perhehoitajan ajankäyttöön tai osaamistarpeisiin, Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari vinkkaa. Vanhusasiavaltuutettu puhuu juhlaseminaarissa Perhehoitoliitto järjestää kaikille avoimen ja maksuttoman 40-vuotisjuhlaseminaarin 21.4.2023 Jyväskylässä. Hallituksen puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta ja muiden jäsenten kolme vuotta. Hallitus kokoontuu noin parin kuukauden välein, ja hallituksen jäseniä kuuluu myös erilaisiin työryhmiin. Ehdokkaat voivat lähettää pienen esittelyn itsestään Perhehoitoliittoon 11.4.2023 mennessä: viestinta@perhehoitoliitto.fi Lopullisesti ehdokkaiksi valitaan ne, joita äänivaltainen kokousedustaja on liittokokouksessa esittänyt. Pohjoissavolainen perhehoitaja Laura Timgren valittiin Perhehoitoliiton hallitukseen keväällä 2021 oman perhehoitoyhdistyksensä ehdokkaana. Yksi juhlan pääpuhujista on vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo, joka puhuu ikäihmisten perhehoidosta turvallisuusnäkökulmasta. naisuuksia sekä aikaa ja kärsivällisyyttä, Timgren sanoo. Tällä kertaa erovuorossa on kolme jäsentä: Kimmo Hällback (Suomen Perhehoitajat ry), Outi Aalto (Sinut ry) ja Sari Petäjoki (Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry/ Varsinais-Suomen Sijaisperheet Silava ry). Kilpailutusten tarjouspyynnöissä on esimerkiksi linjattu, että perhehoitona toteutettua jälkihuoltoa voitaisiin myöntää vain 21-vuotiaaksi asti, vaikka jälkihuollon yläikäraja on lastensuojelulain mukaan 25 vuotta. Juhlan kunniaksi liitto on teettänyt myyntiin liiton logon muotoisia hopeisia korvakoruja. Hän kertoo päässeensä vaikuttamaan hallituksessa esimerkiksi liiton yleisiin suuntaviivoihin, kuten uuden strategian hiomiseen. Tilaisuudessa pohditaan moninaisen perhehoidon tulevaisuutta. – Hallituksen jäsen on luottamushenkilö ja kantaa vastuuta hänet valinneille. LIITON TIETOON tulleissa tarjouspyynnöissä on linjattu myös, että perhehoitajille maksettaisiin jälkihuoltonuoren perhehoidosta hoitopalkkiota, joka olisi automaattisesti 20 prosenttia alhaisempi kuin perhehoitolaissa määritelty palkkion minimitaso. Jos palvelu tuotetaan väärin reunaehdoin, yli 21-vuotiaat jälkihuoltonuoret voivat jäädä vaille heille kuuluvaa yksilöllistä tukea, kuten asumista perhekodissa. Juhlaseminaariin on ennakkoilmoittautuminen, joka päättyy 2.4. KIINNOSTUITKO. – Perhehoitoliitto olemme me jäsenyhdistykset perhehoitajineen. Ne on suunnitellut ja toteuttanut kultaseppä Pia Westerberg, jonka käsialaa ovat niin ikään Perhehoitoliiton hopeiset solmioneulat ja kaulakorut. Nuoren tuen tarve ja jälkihuollosta perhehoitajalle maksettavat palkkiot on aina arvioitava yksilöllisesti ja nuoren hoidettavuuden perusteella, erityisasiantuntija Jaana Tervo THL:n Erityispalvelut-yksiköstä muistuttaa. Kokousedustajien tärkeimpiin tehtäviin kuuluu valita Perhehoitoliiton hallitus, joka muun muassa huolehtii liiton toiminnan kehittämisestä ja siitä, että liiton taloutta ja omaisuutta hoidetaan asiallisesti. ALUKSI lyhyet JÄLKIHUOLLON PALKKIOT ON MÄÄRITELTÄVÄ AINA YKSILÖLLISESTI PERHEHOITOLIITON TIETOON on tullut useita epäkohtia lakisääteisten sosiaalipalveluiden kilpailutuksissa, jotka liittyvät nuorten jälkihuollon järjestämiseen toimeksiantosuhteisena perhehoitona. Vastuusta syntyy motiivi toimia liiton yhteiseksi hyväksi, Perhehoitoliiton talousja hallintopäällikkö Amanda Majasaari kiteyttää
29%) ero kk-palkkiossa. on lähdössä perhehoitoperheitä ainakin 17 yhdistyksestä. Kolmelle vuodelle jakautuvan rahoituksen kokonaismäärä on 486?000 euroa. Siinä saattaa jo joku tehdä hieman laskelmia, että kenellekö kannattaa töitä tehdä. Siinä kehitetään ikäihmisten perhehoitoon toimintamalli, jolla sovitetaan ikäihmisten palvelutarpeita yhteen perhehoitajien valmiuksien ja perhehoitopaikkojen kanssa. Uskon, että voimme hyödyntää mallin luomisessa Hyvän perhehoitoarjen suosituksia, Laine kertoo. KYSYMYS Meidät on kutsuttu sosiaalitoimeen neuvotteluun, jossa on tarkoitus puhua epäkohdasta, joka liittyy toimintaamme perhehoitajina. Perhehoitajan on kuitenkin oltava henkilökohtaisesti paikalla, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. PERHEHOIDOSTA JA LASTENSUOJELUSTA Perhekoti on pieni yhteisö, jossa vietetään paljon aikaa yhdessä. Hankkeeseen on tarkoitus rekrytoida myöhemmin tänä vuonna Minna Laineen työpariksi hankesuunnittelija. Sen päätuotoksena kehitettiin yhdessä ikäihmisten ja hankekumppanien kanssa Hyvän perhehoitoarjen suositukset ikäihmisten perhehoitoon. Toimintamallin tarve on noussut perhehoidon arjesta. Toimintamallia on suunniteltu ikäihmisten, perhehoitajien ja perhehoidon työntekijöiden avuksi. Hän on vetänyt myös tänä vuonna päättyvää Perhehoitoliiton Kotona perheessä -hanketta. Erityisasiantuntija Laura Holmi ja johtaja Oona Ylönen, Lastensuojelun Keskusliiton blogi, 12.1.2023 Onnekseni pääsin aivan ihanaan sijaisperheeseen Taivassaloon, jossa koko suku otti minut vastaan hyvin. Ihana, että sain sellaisen perheen itselleni, ja aivan uuden startin elämälleni. 42). Lasten biologisia vanhempia tulisi tukea paremmin sijoituksen aikana, jotta perheen jälleenyhdistäminen onnistuisi niissä tilanteissa, joissa se on mahdollista. Hoitaja on aina läsnä, tuntee asukkaat hyvin ja huomaa mahdolliset muutokset voinnissa herkästi. Liitossa kehitetään uusi toimintamalli ikäihmisten perhehoitoon Perhehoitoliiton 40-vuotisjuhlaristeilylle Turusta 8.–9.6. Mallilla pyritään tukemaan sitä, että ikäihmisten perhehoitoon pääsy olisi mahdollisimman tarkkaan harkittua ja oikein ajoitettua eikä perhehoitoon siirtyminen aiheuttaisi ylimääräistä kuormitusta ikäihmiselle. luvun ja 12§ mukaisesti hallintoasiasta, jossa perhehoitajalla on oikeus käyttää asiamiestä ja avustajaa eli myös asianajajaa. Saammeko ottaa neuvotteluun asianajajan, kun neuvottelussa puhutaan myös hoidettavaan liittyvistä salassapidettävistä asioista. Räppäävä rekkakuski Eero ”VähäE” Vähätalo, Aamuset-lehti, 20.11.2022 perhehoitajien yhdistysten ja Sinut ry:n yhteenlaskettu jäsenmäärä 31.12.2022 3?960 ALUKSI lyhyet SANOT T UA Lähde: Perhehoitoliiton jäsentilastot asiantuntija vastaa Tällä palstalla eri asiantuntijat vastaavat perhehoitoa koskeviin kysymyksiin. – Uuden aloittaminen on aina jännittävää, mutta olo on myös tosi innostunut, kun pääsemme jatkamaan yhteiskehittämistä ikäihmisten, perhehoitajien ja perhehoidon työntekijöiden kanssa. Meillä kukaan ei ole yksin. Hän saa osallistua neuvotteluun, kun siinä käsitellään selvitettävään epäkohtaan liittyviä salassapidettäviä asioita. Kyse on hallintolain 3. Etelä-Pohjanmaan Perhehoitajat ry:n puheenjohtaja Olli Rajala, Twitter-tilillään (@RagolSec), 17.1.2023 Suomi on saanut YK:lta huomautuksen koskien lasten toistuvia sijoituksia ja sitä, että perhehoitoa ei ole ollut riittävästi tarjolla. Se on asia, josta olen aivan äärettömän kiitollinen. Jani vuoti Asianajaja, Asianajotoimisto Lapsiasian Lakitalo Oy Perhehoitoliitossa alkaa tänä vuonna uusi, kolmevuotinen Kodista kotiin -hanke. VASTAUS Kyllä, saatte ottaa avuksenne asianajajan. LISÄTIEDOT > Omasta yhdistyksestäsi tai Perhehoitoliiton Titta Turuselta (yhteystiedot s. Risteilylle ilmoittautumisen on tarkoitus alkaa helmikuussa. Hankkeen rahoittaa Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea. Veteliläinen ikäihmisten perhehoitaja Eila Ohinmaa, Vetelin kunnan Facebook-sivu, 19.1.2023 Menee mielenkiintoiseksi hyvinvointialueiden kilpailu perhehoitajista (=sijaisperheistä), kun kahden vierekkäisen alueen välillä on useamman sadan euron (n. Mallia on tarkoitus kehittää ja pilotoida Satakunnan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla. Lähde mukaan Perhehoitoliiton juhlaristeilylle! KODISTA KOTIIN 9 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Perhehoitoliiton yhteistyökumppaneina Kodista kotiin -hankkeessa toimivat ikäihmisten perhehoidon yksiköt Satakunnan ja KantaHämeen hyvinvointialueilla, Omaishoitajaliitto, Ikäinstituutti ja Muistiliitto. Hankepäälliköksi on nimetty Perhehoitoliiton Minna Laine
Nyt kun perhehoidon järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille, perhehoidon vieminen palvelurakenteisiin on tavallaan helpottunut, kun sitä ei tarvitse koordinoida ja kehittää erikseen jokaisessa kunnassa tai kuntayhtymässä. –?Kunhan nämä perusasiat ovat kunnossa ja asiakasohjaus saadaan kaikilta osin toimivaksi, halukkaita perhehoitoperheitä alkaa löytyä lisää ja saamme tätä upeaa resurssia käyttöön entistä enemmän, Kosonen sanoo. Kosonen on tehnyt 26 vuoden uran Kiteen evankelisella kansanopistolla, jossa hänen työhönsä on sisältynyt paljon ikäihmisten perhehoidon kehittämistä, kouluttamista ja valmentamista. Viime vuodesta lähtien Kosonen on ollut virkavapaalla perhehoidon koulutuksen ja tuen koordinaattorin paikaltaan siirryttyään projektipäälliköksi Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kehittämään ikäihmisten kotiin vietäviä palveluita. Työnsarkaa on myös perhehoitajien aseman ja sosiaaliturvan edistämisessä. ALUKSI lyhyet Sanna Kososesta kehittämispäällikkö Perhehoitoliiton uudeksi aikuisten perhehoidon kehittämispäälliköksi on valittu Sanna Kosonen, 48. 10 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Perhehoitoliitto ja perhehoitoyhdistykset ovat selvitelleet asioita yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Olen iloinen siitä, että saan jatkaa yhteistyötä myös edellisten työyhteisöjeni kanssa tämän tärkeän asian parissa, hän kertoo. Kuukkanen jää eläkkeelle myöhemmin tänä vuonna. Hän on hoitanut tehtävää Kirsi-Marja Nurmisen vuorotteluja opintovapaiden sijaisena syksystä 2020. Jos maksatuksissa ilmenee ongelmia, Perhehoitoliitto kehottaa perhehoitajia viestimään sähköpostitse omalle vastuutyöntekijälleen tai hyvinvointialueen erikseen ilmoittamalle vastuuhenkilölle yksityiskohtaisesti summineen, millainen virhe on tapahtunut ja kuinka kiireellinen asia on korjattavaksi perhehoitajan taloustilanteen näkökulmasta. Työhöni kuuluu esimerkiksi ostoreskontran hoitamista ja asiakaspalvelua. Kiteeläinen Kosonen on koulutukseltaan sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja muun muassa terveystiedon ja ensiavun kouluttaja. Aikuisten perhehoidon kehittämispäällikön työnkuvaan Perhehoitoliitossa kuuluu eri aikuisryhmien (ikäihmiset, vammaiset ihmiset ja mielenterveyskuntoutujat) sekä vammaisten lasten perhehoidon kehittämistä yhdessä perhehoitajien sekä alueellisten ja valtakunnallisten perhehoidon toimijoiden kanssa. Hän on suorittanut myös ikäosaamisen kehittämisen ja johtamisen yamk-tutkinnon. Elämäni suuria pieniä nautintoja on nähdä lapsenlapseni hymy ja omenapuiden tai pionien kukkivan mökillä.” YHTEYSTIEDOT> Katso lehden sivu 42. Tekemistä riittää kuitenkin yhä, jotta perhehoito saadaan niin vahvasti osaksi hyvinvointialueiden rakenteita, ettei sitä voida ohittaa missään päin maata. Hän aloittaa maaliskuun lopussa uuteen työhönsä perehtymisen tehtävää yli 20 vuotta hoitaneen Maria Kuukkasen johdolla. –?Nyt on hyvä aika kehittää perhehoitoa, sillä ministeriötasolla asti on halua kehittää ikäihmisten välimuotoisia asumisja palvelumuotoja, joihin myös perhehoito kuuAIKUISTEN PERHEHOITO T E K S T I O LL I K O IK K A L A IN E N K U V A S A N N A K O S O N E N OLLI KOIKKALAINEN JA TITTA TURUNEN JATKAVAT PERHEHOITOLIITOSSA PERHEHOITOLIITON tiedottajaksi ja Perhehoito-lehden toimitussihteeriksi on nimetty Olli Koikkalainen. ”Olen Terttu Tiainen ja aloitin Perhehoitoliiton määräaikaisena toimistosihteerinä Jyväskylässä tammikuussa. Perhehoitoliitto sai uuden toimistosihteerin Jyväskylään luu. Koulutukseltani olen merkonomi. Työ sisältää muun muassa perhehoitajien ja perhehoidon työntekijöiden kouluttamista, ohjausta ja neuvontaa sekä vaikuttamisja viestintätyötä. Koikkalaisen toimi on nyt vakituinen Nurmisen vaihdettua työpaikkaa alkuvuodesta. TOIMI NÄIN, JOS PALKKION MAKSAMINEN TAKKUILEE HYVINVOINTIALUEELLA PERHEHOITAJIEN PALKKIOIDEN ja kulukorvausten maksamisessa on ilmennyt jonkin verran ongelmia eri puolilla maata sen jälkeen, kun perhehoidon järjestämisvastuu siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. –?Olen tosi innoissani uudesta työstäni Perhehoitoliitossa! Ikäihmisten perhehoito iski minuun todella lujaa heti, kun sitä alettiin juurruttaa Suomeen 2010-luvun alussa. Ongelmista voi ilmoittaa myös omalle perhehoitoyhdistykselle, joka voi tarvittaessa tehdä yhteistyötä Perhehoitoliiton kanssa asian selvittämiseksi. Esimerkiksi perhehoitajien tukimuodot ja palkkiot on saatava sellaisiksi, että ne vastaavat tehtävän vaativuutta ja tuovat riittävää turvaa. Hän sijaistaa Minna Lainetta, joka vetää Perhehoitoliiton uutta hanketta kesään 2026 asti. Olen saanut tehdä siitä lähtien paljon yhteistyötä myös Perhehoitoliiton kanssa. Keväästä 2021 Perhehoitoliiton vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina toiminut Titta Turunen jatkaa tehtävässään 31.7.2026 saakka. Kosonen muistuttaa, että perhehoidon tunnettavuuden eteen on tehty paljon hyvää työtä
Emme saa koskaan sulkea silmiämme lasten hädältä. Sijoitetun lapsen kun on vaikea käsitellä suuria muutoksia toistuvasti. Tästä syystä on tärkeää, että sijoitettu lapsi ja hänen sijaisperheensä sopivat yhteen mahdollisimman hyvin. Takana voi olla traagisia tapahtumia ja menetyksiä, kuten hajonneita perheitä ja väkivaltaisuutta. Perhehoitajat eivät vastaa pelkästään lasten hätään. Lasten toiveet hyvään elämään ovat tavallisia: leikki, ruoka ja koti. Sijaishuoltopaikan valinta ei ole lapselle helppo hetki. Kuuntelua ja keskustelua tarvitaan muistoissa piilevien haavojen paikkaamiseksi. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS ”Kun aikuinen on mun lähellä, niin silloin mä en pelkää.” Näin päättyi kirje, jonka lähettäjän elämään oli mahtunut paljon ikävää niin lyhyeen aikaan. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS ”Kun aikuinen on mun lähellä, niin silloin mä en pelkää.” Näin päättyi kirje, jonka lähettäjän elämään oli mahtunut paljon ikävää niin lyhyeen aikaan. Sijaishuoltopaikan valinta ei ole lapselle helppo hetki. Noiden toiveiden takana piilee suurempi viisaus, jonka unohdamme liian usein kiireidemme keskellä — arkisista asioista kasvaa yhdessä jotain suurta. Kiitän kaikkia perhehoitajia arvokkaasta työstänne yhteiskuntamme hyväksi. Kuuntelua ja keskustelua tarvitaan muistoissa piilevien haavojen paikkaamiseksi. Emme saa koskaan sulkea silmiämme lasten hädältä. Toivotan onnea ja menestystä 40-vuotiaalle Perhehoitoliitolle. Kovatkin kokemukset voivat parantua, jos lapsi saa turvallisen elinympäristön. Toivotan onnea ja menestystä 40-vuotiaalle Perhehoitoliitolle. Sijoitetun lapsen kun on vaikea käsitellä suuria muutoksia toistuvasti. Teiltä perhehoitajilta vaaditaan paljon. Kiitän kaikkia perhehoitajia arvokkaasta työstänne yhteiskuntamme hyväksi. Auttava sylinne on avoin myös ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille aikuisille. Pysyvyys ja jatkuvuus sekä lähellä oleva, vastuunsa kantava aikuinen tuovat turvaa. Pysyvyys ja jatkuvuus sekä lähellä oleva, vastuunsa kantava aikuinen tuovat turvaa. Teiltä perhehoitajilta vaaditaan paljon. Kovatkin kokemukset voivat parantua, jos lapsi saa turvallisen elinympäristön. Kuuntelua ja keskustelua tarvitaan muistoissa piilevien haavojen paikkaamiseksi. Lasten toiveet hyvään elämään ovat tavallisia: leikki, ruoka ja koti. Perhehoitajat eivät vastaa pelkästään lasten hätään. Pysyvyys ja jatkuvuus sekä lähellä oleva, vastuunsa kantava aikuinen tuovat turvaa. Kiitän kaikkia perhehoitajia arvokkaasta työstänne yhteiskuntamme hyväksi. Takana voi olla traagisia tapahtumia ja menetyksiä, kuten hajonneita perheitä ja väkivaltaisuutta. Takana voi olla traagisia tapahtumia ja menetyksiä, kuten hajonneita perheitä ja väkivaltaisuutta. Teiltä perhehoitajilta vaaditaan paljon. Kovatkin kokemukset voivat parantua, jos lapsi saa turvallisen elinympäristön. Noiden toiveiden takana piilee suurempi viisaus, jonka unohdamme liian usein kiireidemme keskellä — arkisista asioista kasvaa yhdessä jotain suurta. Toivotan onnea ja menestystä 40-vuotiaalle Perhehoitoliitolle. Lasten toiveet hyvään elämään ovat tavallisia: leikki, ruoka ja koti. Noiden toiveiden takana piilee suurempi viisaus, jonka unohdamme liian usein kiireidemme keskellä — arkisista asioista kasvaa yhdessä jotain suurta. Tästä syystä on tärkeää, että sijoitettu lapsi ja hänen sijaisperheensä sopivat yhteen mahdollisimman hyvin. Auttava sylinne on avoin myös ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille aikuisille. Auttava sylinne on avoin myös ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille aikuisille. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti 11 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Emme saa koskaan sulkea silmiämme lasten hädältä. ALUKSI meillä kylässä TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS ”Kun aikuinen on mun lähellä, niin silloin mä en pelkää.” Näin päättyi kirje, jonka lähettäjän elämään oli mahtunut paljon ikävää niin lyhyeen aikaan. Perhehoitajat eivät vastaa pelkästään lasten hätään. Tästä syystä on tärkeää, että sijoitettu lapsi ja hänen sijaisperheensä sopivat yhteen mahdollisimman hyvin. Sijaishuoltopaikan valinta ei ole lapselle helppo hetki. Sijoitetun lapsen kun on vaikea käsitellä suuria muutoksia toistuvasti
Leena Rantaniemen ja Tuire Widénin suvussa perhehoidon juuret yltävät vuosikymmenten taakse. Saarinen sai sen joitakin vuosia sitten joululahjaksi uuden perheyhteisönsä teinitytöltä sen jälkeen, kun oli muuttanut yhteen tytön sijaisäidin Leena Rantaniemen kanssa. Aluksi osa sijoitetuista lapsista ei ollut aivan sinut sen kanssa, että uuden aikuisen muutto taloon muutti tiettyjä arkirutiineja. 12 Perhehoito-lehti 1–2 | 2023 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i. Perinne voi hyvinkin saada myös jatkoa. Paitalahja oli Karille ikään kuin merkki siitä, että nuorimmainenkin oli nyt hyväksynyt hänet perheenjäseneksi. Sukupolvien ketju Kun perhehoito toimii hyvin, myös jälkikasvu innostuu usein seuraamaan perheyhteisönsä jalanjälkiä. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT TIMO MARTTILA M aailman paras sijaisisäpuolihahmo. Teksti komeilee Kari Saarisen t-paidassa, jota hän esittelee ylpeänä kuvaajalle ja toimittajalle
13 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Widénin keittiössä viihtyvät usein myös Rantaniemillä aikanaan perhehoidossa varttunut Marika Repo ja Leenan nykyinen puoliso Kari Saarinen. Rantaniemi itse jäi eläkkeelle pari vuotta sitten. TE EM A Perhehoitoliitto 40 vuotta Tuire Widén (toinen vas.) on jatkanut äitinsä Leena Rantaniemen (vas.) jalanjäljillä perhehoitajana
Olemme kasvaneet sisaruksina, eikä yhteydenpito ole päättynyt siihen, että 18-vuotiaana sanottaisiin näkemiin. Repo kokee saaneensa kasvaa loistavassa perheessä, jonka kanssa hän on tiiviisti tekemisissä yhä aikuisenakin. Leenan ja Matin välille kasvoi läheinen sisarussuhde, ja Matista tuli aikanaan myös Leenan Tuire-tyttären kummisetä. Kun Leenan pitkäaikainen puoliso, biologisten lasten isä ja sijoitettujen lasten sijaisisä Arto oli menehtynyt, Leena jatkoi ensin yksin perhehoitajana sijoitettujen teinien kanssa. –?Vanhempani olivat kuulleet naapureiltaan, että lastenkodissa oli tällainen poika vailla kotia. Leena hoiteli paljon pikkuveljeään, joka asui Leenan lapsuudenperheessä täysi-ikäistymiseensä saakka. Pariskunta halusi perheeseen iltatähtenä vielä pojan. Hän opiskeli ensin lastenhoitajaksi ja työskenteli päiväkodissa, kunnes ajatus lasten hoitamisesta kotioloissa alkoi houkutella. Äiti taisi joskus mainita saaneensa 110 markkaa korvausta kuukaudessa. 14 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Se kai riitti, että vanhempani olivat hyvämaineisia uskovaisia. Leena Rantaniemi kertoo olleensa 16-vuotiaana mukana hakemassa Mattia lastenkodista. Elettiin 1960–70-lukujen vaihdetta, ja perhehoito oli Suomessa vielä hyvin säätelemätöntä ja villiä. –?Muutos ei ollut kauhean suuri, sillä meillä oli jo ollut aika usein tukija kriisilapsia. Tytärten ollessa teini-ikäisiä toive toteutui, kun Kokkoloille sijoitettiin lastenkodista kymmenen kuukauden ikäinen Matti. Pikkuveljestä ei mitään papereita Leena Rantaniemelle on ollut lapsuudesta lähtien itsestään selvää elää perheessä, jossa sisarukset eivät välttämättä ole biologista sukua keskenään. Tutun ihmisen kanssa on helppo asioida, ja työntekijäkin saa kasvaa vuosien mittaan yhtä matkaa perheen ja lasten mukana, Rantaniemi sanoo. 1980-luvun lopulla Leena ryhtyi ensin perhepäivähoitajaksi ja sitten miehensä Arton kanssa myös kriisija tukiperheeksi lastensuojelulapsille. 1990-luvun alussa käytössä ei ollut vielä nykymallista PRIDEennakkovalmennusta, vaan Rantaniemet saivat hieman nykyistä kevyemmän ryhmävalmennuksen paikalliselta sosiaalitoimelta ja perheneuvolalta. Leena muistelee Vivian-äitinsä kertoneen, ettei Matin mukana tullut mitään papereita eikä hänen mukaansa annettu edes vaatteita. Ei se mitään. Isähahmo Kari oli puolestaan ollut jo edellisen avioliittonsa bonuslapsilleen. – Meillä ei ole koskaan eroteltu, onko joku tullut perheeseen biologisena vai sijoitettuna lapsena. Ensimmäinen uusista sisaruksista oli reilun vuoden ikäinen poika ja seuraavat olivat vauvaikäisiä tyttöjä. Äiti taisi joskus mainita saaneensa 110 markkaa korvausta kuukaudessa, Leena Rantaniemi sanoo. Putositko jo kärryiltä näistä perhesuhteista. Tilastokeskuksen mukaan 110 markkaa esimerkiksi vuodelta 1973 vastaa arvoltaan nykyrahassa noin 141:tä euroa. Tittelit ja yhteiskunnan virallisesti määrittämät sukulaisuussuhteet ovat todellakin vain sivuseikka Leena Rantaniemen ja Tuire Widénin perheissä, joita määrittää ennen kaikkea perhehoitajuus ja sen mukanaan tuoma laaja perhekäsitys. Lopulta sopeutuminen muutaman vuoden välein perheeseen kotiutuneisiin kolmeen uuteen pikkusisarukseen sujui kuitenkin mutkattomasti. Kokoonnumme edelleen isolla sisarusporukalla viettämään esimerkiksi joulua ja isänja äitienpäiviä. Perhehoitaja Leena Rantaniemen perheessä oli koettu tätä ennen isoja mullistuksia. Muutamaa vuotta myöhemmin pariskunta alkoi toivoa, että perheeseen saataisiin myös pidempiaikaisen sijoituksen tarpeessa olevia lapsia. Ulkopuolisista oli joskus kouluaikoina aika paljonkin harmia. Samantyyppisiä muistoja on Marika Revolla. Minulle oli luonnollista, että olemme pitkäaikaisesti sijoitettujen lasten kanssa samaa perhettä, vaikkemme olekaan biologisia sisaruksia. Myöhemmin Leena tapasi leskimies Karin, ja kun he muuttivat yhteen, Karista tuli Leenan perhehoitoja tukiperhelasten isäpuoli ja sijaisisä. Jaakko avioitui Vivianin kanssa ja sai kolme tytärtä. Sitten hänet vain haettiin meille. Siihen aikaan ei puhuttu mitään esimerkiksi valmennuksista tai vapaista. Siitä siis titteli sijaisisäpuolihahmo. Hän muutti Rantaniemille perhehoitoon kolmen kuukauden ikäisenä 1990-luvun puolivälissä ja asui perheessä aikuistumiseensa asti. Muutenkin pidämme tiiviisti yhteyttä puolin ja toisin, Widén kertoo. Lastenhoidosta tuli Rantaniemelle myös ammatti. –?Olemme itse asiassa muokanneet Karin titteliä vielä vähän pidemmälle, koska meidän porukalle hän on myös ukkihahmo. – Olen kaikin puolin tyytyväinen, miten hyvin perhe suhtautui minuun. ”Ei se ole sun sisko, vaan vain hoidossa” Leena Rantaniemen mukaan ajatus pitkäkestoisesti sijoitettujen lasten tulosta perheeseen ei ollut aluksi aivan läpihuutojuttu toiselle perheen biologisista lapsista, jotka alkoivat olla teini-ikäisiä. Jotkut eivät voineet ymmärtää, miten voimme pitää toisiamme sisaruksina, vaikka meillä on eri sukunimet ja olemme erinäköisiä, Repo sanoo. Titteli on siis kokonaisuudessaan sijaisisäpuoliukkihahmo, Leenan tytär Tuire Widén naurahtaa viitaten meidän porukalla omiin lapsiinsa, joita on sekä biologisia että sijoitettuja. Jo hänen isällään Jaakko Kokkolalla oli kokemusta tästä, sillä hänellä oli adoptoitu isosisko. Ulkopuolisten suunnalta kuului kuitenkin aika usein väheksyntää ja sellaisia lausahduksia kuin ”ei se ole sun sisko, vaan vain hoidossa teillä”, Tuire Widén muistelee. Siihen aikaan ei puhuttu mitään esimerkiksi valmennuksista tai vapaista. –?Asioiminen sosiaalitoimen kanssa oli silloin yksinkertaisempaa kuin nykyään, kun lasten sosiaalityöntekijät eivät vaihtuneet koko ajan. Yhteydenpito pikkuveljeen ja enoon jatkuu edelleen
Leenan mukana tuli paketti, johon kuuluivat sijoitetut lapset ja tukiperhetoiminta”, Saarinen naurahtaa. Samalla kun yhdistys ja yksittäiset perhehoitajat tekivät perhehoitoa näkyväksi monella rintamalla, myös kunnat alkoivat oppia, millaista tukea perhehoitoperheet tarvitsevat. Perhehoito-lehti 1–2 | 2023 15. Kari Saarinen sukelsi perhehoidon maailmaan runsaat kahdeksan vuotta sitten aivan ummikkona tutustuttuaan tulevaan puolisoonsa Leena Rantaniemeen. w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i TE EM A Perhehoitoliitto 40 vuotta Niin lapset kuin vanhemmatkin saivat tukea hankaliin tilanteisiin oman perheen lisäksi myös vertaisilta. Kun ensimmäiset pitkäaikaissijoitetut lapset olivat muuttaneet Rantaniemien perheeseen, Leena meni käymään paikallisyhdistyksen kokouksessa. Myös Rantaniemien lapsille löytyi vertaisseuraa alueen muista sijaisperheistä. Kun Leenan mies Arto jäi työtapaturman vuoksi pitkälle sairauslomalle, syntyi ajatus, että hänestäkin tulisi täysipäiväinen perhehoitaja. Biologisten lasten muutettua omilleen perheeseen tuli ensin neljäs pitkäaikaisesti sijoitettu lapsi. Yhdistys oli myös yksi Perhehoitoliiton perustajajäsenistä 40 vuotta sitten. Aika monet keskustelut saimme käydä yhdessä sosiaalitoimen kanssa, ennen kuin esimerkiksi päiväkodissa ymmärrettiin, että myös ylivilkas adhd-lapsi voi tarvita avustajaa, Leena Rantaniemi kertoo. Lähtiessään sieltä hän huomasi olevansa yhdistyksen uusi puheenjohtaja. Perhehoito tarttui myös jälkikasvuun 2000-luvulla tultaessa Rantaniemien perheyhteisössä alkoi uusi aikakausi. Rantaniemien kotiseudulla KantaHämeessä oli perustettu jo vuonna 1982 yksi Suomen ensimmäisistä alueellisista perhehoitoyhdistyksistä, Forssan Seudun Sijaisvanhemmat ry (nykyinen Hämeen Perhehoitajat ry). Niin myös tapahtui. Valinta ei ole kaduttanut, sillä perhehoito on tuonut Saarisen elämän paljon hienoja kokemuksia – ja komean tittelin: sijaisisäpuolihahmo. Samoista perheistä riitti tuttuja lähtijöitä niin ikään sijaiskotinuorten valtakunnallisen Sinut ry:n leireille, laskettelureissuille ja muihin tapahtumiin. Lopulta hän toimi tehtävässä yhteen menoon 17 vuotta. –?Kyllä me uraa uursimme silloin päiväkodeissa ja koulumaailmassa. ”Sain vähän niin kuin valita: kaikki tai ei mitään. Siellä oli totuttu siihen, että vain kuurot, rammat tai sokeat lapset tarvitsevat henkilökohtaisia avustajia. Rantaniemen aloittaessa yhdistyksen johdossa sen toiminta oli hiipunut sitten alkuvuosien. Vähitellen toiminta alkoi jälleen aktivoitua, ja perhehoidon määrä alueella lähti nousuun
Pitkiä ihmissuhteita ja kivoja muistoja Tuire Widénin ja Leena Rantaniemen mielestä esimerkiksi perhehoidon tukija valmennusasiat ovat menneet eteenpäin viime vuosikymmeniä. – Tuntuu myös, että nykyään asioiden hoitaminen on byrokraattisempaa kuin ennen, kun esimerkiksi salassapitoon liittyviä sääntöjä ja määräyksiä on niin paljon. Myös perheyhteisöön viimeisimpien joukossa tullut ”sijaisisäpuoliukkihahmo” Kari Saarinen kertoo perhehoidon tuoneen uutta sisältöä hänen elämäänsä. Leenan ja Arton biologisen tyttären Tuire Widénin perhe tarjoaa tänäkin päivänä lastensuojelun pitkäja lyhytkestoista perhehoitoa. Suvun vuosikymmeniä kestäneelle perhehoitoperinteelle saattaa löytyä jatkaja myös Tuire Widénin tyttärestä. – Päätimme ryhtyä ensin tukiperheeksi, koska siten pystyin olemaan lasteni kanssa ja pyörittämään arkea kotona. Kehitettävää riittää kuitenkin vielä runsaasti. Siihen oli helppo vastata: eivät he ainakaan kauheasti ole kärsineet, koska kaikki ovat aikuisällä lähteneet itsekin mukaan siihen tavalla tai toisella, Leena Rantaniemi naurahtaa. Äitinsä tavoin Widén on aktiivisesti mukana myös alueellisen perhehoitoyhdistyksen vertaistoiminnassa ja luottamustehtävissä. Arjen haasteista huolimatta perhehoito on tuonut Leena Rantaniemen perhekuntaan hurjasti positiivisia asioita. Koska esikoinen on erityislapsi, tämän kuljettaminen terapiaan ja muihin palveluihin olisi käynyt hankalaksi, jos hoidettavana olisi ollut perhepäivähoitolapsia ja myös oma vauva. Tuire Widén ryhtyi perhehoitajaksi parikymmentä vuotta sitten työskenneltyään sitä ennen perhepäivähoitajana. Aiemmin perhehoitajana toimiminen oli jotenkin avoimempaa, vaikka toisaalta jouduimmekin vastailemaan usein ihmettelijöiden kysymyksiin, kun perhehoitoa ei tunnettu niin yleisesti, Rantaniemi jatkaa. Hän sukelsi perhehoidon maailmaan aivan ummikkona. – Lasten asioiden hoitaminen saisi olla helpompaa. Perhehoitajaksi siirtyminen tuli ajankohtaiseksi, kun perheeseen syntyi toinen lapsi. Perhehoitajana toimiminen on niin ikään taloudellisesti huomattavasti turvatumpaa kuin ennen. Tuiren veljen perhe puolestaan toimi aikoinaan tukiperheenä, ja myös Arton ensimmäisestä avioliitosta syntynyt poika perheineen on mukana sijaisperhetoiminnassa. Hän toimii niin ikään Perhehoitoliiton kokemusosaajana, jolta perhehoitajat ympäri maata voivat kysellä vinkkejä esimerkiksi Touretten, adhd:n tai pakko-oireiden värittämään arkeen. Sijaistai tukiperhepaikka on tuonut monen lapsen ja nuoren elämään myös sisaruksia ja aikuisen malleja, joita ilman he olisivat muuten jääneet. Kun laskee mukaan kaikki pitkäaikaissijoitetut ja tukija kriisilapset sekä lapsuudesta että aikuisiän perheestä, onhan tämä antanut meille valtavasti. Kun kotona oli nyt kaksi aikuista ja toisinaan myös sote-alan opiskelijoita työssäoppimisjaksoilla, Rantaniemet laajensivat tukiperhetoimintaansa ja saivat perheeseen myös lisää pitkäaikaissijoitettuja lapsia. Aika pian aloitimme myös kriisiperheenä, ja sen jälkeen perhe on kasvanut pitkäaikaisesti sijoitetuilla lapsilla, Widén kertoo. Samoihin aikoihin ensimmäisiä askeleitaan perhehoitajina alkoi ottaa myös Rantaniemien oma jälkikasvu, joka oli jo lapsuudessaan ja nuoruudessaan tottunut auttamaan perhehoitolasten hoidossa. Yhteydenpito esimerkiksi häntä itseään viitisentoista vuotta vanhempaan Tuire-siskoon on jopa tiivistynyt vuosien mittaan. Karin etäohjeilla saimme hyvät löylyt, Repo kertoo. Rantaniemi korostaa, miten tärkeää on, että perhehoitajat ovat tarjoamassa lapsille mahdollisuuden kasvaa perheessä tuttujen ja turvallisten aikuisten seurassa. Kun laskee mukaan kaikki pitkäaikaissijoitetut ja tukija kriisilapset sekä lapsuudesta että aikuisiän perheestä, niin onhan tämä antanut meille valtavasti, Widén kertoo. Leena kouluttautui PRIDE-valmentajaksi ja toimi yhdistyksensä ja Perhehoitoliiton nimissä monenlaisissa luottamustehtävissä, kuten mentorina FASD-asiantuntijana. Se on haaste, Widén sanoo. Vauhdikkaita tilanteita on riittänyt, ja tapaamisista on jäänyt kivoja muistoja, hän sanoo. – Hän on kertonut, että tukiperhetoiminta kiinnostaa, joten eiköhän tämä ainakin jossain muodossa jatku, Widén sanoo. – Kun olin ensimmäistä kertaa tutustumassa koko porukkaan, katselin silmät pyöreinä, että mitä tämä onkaan, kun sieltä täältä putkahteli uusia ihmisiä ja esitteli itsensä! Hyvin minut on otettu osaksi tätä yhteisöä. Monen yksinkertaiselta vaikuttavan asian pitäisi hoitua ihan noin vaan, mutta ne saattavat kaatua tosi vaikeaan byrokratiaan tai sitten täytyy olla yhteydessä moniin eri tahoihin. 16 w w w .p e rh e h o it o lii tt o .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Apua voi kysyä aina niin ikään Karilta, joka toimii hyvänä teknisenä tukena – tarvittaessa vaikkapa yöaikaan parvekkeelta Thaimaasta Whatsapp-puhelun välityksellä. – Perhehoito on meille tosi iso ja laaja juttu. – Kun vedin perhehoidon ennakkovalmennuksia, minulta kysyttiin usein, miten omat biologiset lapseni suhtautuvat perhehoitoon. Repo työskentelee lähihoitajana vammaispalveluissa, mutta myös lastensuojeluala voisi kiinnostaa joskus tulevaisuudessa. Laajan verkoston tuomaa tukea ja turvaa arvostaa myös Leena Rantaniemen perhehoitoperheessä varttunut Marika Repo. – Olimme juuri muuttaneet uuteen asuntoon, ja kiuas piti saada lämpenemään
Siskosten yhteydenpito on pysynyt tiiviinä myös aikuisiällä. TE EM A Perhehoitoliitto 40 vuotta w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Marika Repo (vas.) tuli perhehoitoon Tuire Widénin lapsuudenperheeseen vauvana ja muutti omilleen täysiikäisenä. 17 Perhehoito-lehti 1–2 | 2023
Tempauksella haPEHMOISTEN ARVOJEN PUOLUSTAJAT Perhehoidon ja Perhehoitoliiton asema haki paikkaansa liiton ensimmäisen vuosikymmenen ajan. Helsinkiläinen lääketieteen tohtori, perhehoitaja Hannu Penttinen istui Perhehoitoliiton johtokunnassa (eli myöhemmässä hallituksessa) liiton perustamisvuodesta 1983 aina vuoteen 1992 saakka. 18 Perhehoito-lehti 1–2 | 2023 w w w .p er he ho ito lii tt o. Penttinen muistelee froteesukkalähetystön olleen liiton silloisen puheenjohtajan, lastenlääkäri Ritva Salusen idea. Niinpä asioiden edistäminen vaati jos jonkinlaisia tempauksia. Ahkera yritys kannatti: Suomeen saatiin lama-ajasta huolimatta kaivattu perhehoitajalaki, joka paransi tuntuvasti perhehoitajien oloja. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT PERHEHOITO-LEHDEN ARKISTO L okakuussa 1986 eduskunnassa nähtiin melko omintakeinen performanssi: Sosiaalija terveysministeri Eeva Kuuskosken juttusille tullut Perhehoitoliiton valtuuskunta päätti jättää kunnon muistijäljen itsestään. Niinpä lobbaajat kaivoivat laukuistaan liiton logoilla varustetut, värikkäät froteesukat, kiskoivat ne näyttävästi koipiinsa ja laulaa lurauttivat vielä päälle Arvon mekin ansaitsemme. Viimeiset viisi vuotta hän oli myös liiton puheenjohtaja. Perhehoitoliitto hankki varoja 1980luvun lopulla muun muassa myymällä niin sanottuja perhehoitoosakkeita ja pitämällä kioskia Jyväskylän keskustassa. fi. –?Se oli meidän taistelulaulumme, Perhehoitoliiton ”froteesukkalähetystöön” kuulunut Hannu Penttinen naurahtaa. Alla kampanjointia vuodelta 1986
Niinpä asioiden edistäminen vaati jos jonkinlaisia tempauksia. Samalla Perhehoitoliitto pyrki kiinnittämään valtiovallan huomiota myös siihen, että liitto tarvitsi kipeästi avustusrahaa toimintansa kehittämiseen. Summa oli merkittävä, sillä esimerkiksi Perhehoitoliiton ensimmäinen RAY:ltä saama toiminta-avustus vuonna 1985 oli vain 40?000 markkaa (arvo nykyrahassa alle 15?000 euroa). Erityisen kysyttyjä olivat froteesukat. 19 w w w .p e rh e h o it aj ak si .f i Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Sen täyttämiseksi liitto otti lainaa jäsenyhdistyksiltään ja yksityishenkilöiltä. Ahkera yritys kannatti: Suomeen saatiin lama-ajasta huolimatta kaivattu perhehoitajalaki, joka paransi tuntuvasti perhehoitajien oloja. Ne kävivät toisinaan hyvinkin kaupaksi esimerkiksi lastensuojelutapahtumissa ja herättivät kiinnostusta myös tuhansia ihmisiä keränneillä Sumiaisten poikamiesmessuilla. Myös presidentti sai kuuluisat sukat Joululahjarahan suuruus oli 200?000 markkaa, jonka arvo on nykyrahassa runsaat 70?000 euroa. Alla uutinen Perhehoito-lehdestä vuodelta 1988. Myöhemmin 1980-luvulla tuotevalikoimaa laajennettiin Perhehoitoliitto-alushousuilla, joita kutsuttiin myös lastensuojelukalsareiksi. Niistä tuli pehmeiden arvojen ja maan hiljaisen perhehoitajaväestön edustajaksi profiloituneen liiton eräänlainen symboli. Perhehoitoliiton alushousut eivät ehkä olleet järin tyylikkäitä ainakaan nykymittapuulla, mutta ne kävivät kaupaksi ja kartuttivat liiton kassaa. Myymällä tuotteita jäsenyhdistykset saivat varoja myös omaan toimintaansa, sillä niille jäi myyntipalkkio. Perhehoitoyhdistykset ympäri maata myös myivät Perhehoitoliiton rintamerkkejä, lautasliinoja, kortteja ja sukkia sekä muita tekstiileitä. Vuonna 1986 liitto lähetti sukkaparin isänpäivälahjana myös tasavallan presidentti Mauno Koivistolle muistutuksena siitä, että Suomessa oli kymmenentuhatta lasta vailla vakinaista kotia. Sukkia myytiin vuoteen 1993 mennessä lähes 3?000 paria. Perhehoitoliiton kassa oli toiminnan alkutaipaleella varsin tyhjä. –?Sukkatempaus toimi siinä mielessä, että liitto sai samana vuonna eduskunnalta niin sanottua joululahjarahaa, jonka turvin ostimme liitolle oman toimitilan, Penttinen kertoo. PEHMOISTEN ARVOJEN PUOLUSTAJAT Perhehoidon ja Perhehoitoliiton asema haki paikkaansa liiton ensimmäisen vuosikymmenen ajan. TEKSTI OLLI KOIKKALAINEN KUVAT PERHEHOITO-LEHDEN ARKISTO TE EM A Perhehoitoliitto 40 vuotta luttiin vauhdittaa jo vuosia suunnitteilla ollutta perhehoitajalakia, jonka valmistelu oli pahasti jumissa. Perhehoitoliiton kuuluisaan froteesukkalähetystöön kuuluivat Keijo Reponen, Leea Markkanen, Sakari Alftan, Hannu Penttinen, Olli Simola, Leena Nummelin, Simo Järviharju ja Vilho Kovalainen
fi Perhehoito-lehti 1–2 | 2023. Tuotemyynnin lisäksi tarvittiin muita varainkeruun muotoja, kuten arpajaisia ja puhelinmyyntifirmojen palveluita. Penttinen muistelee edustaneensa Perhehoitoliittoa lautakunnan kokouksessa valtiovarainministeriössä. Ideoinnista ja toteutuksesta vastasivat etenkin Ritva Salunen ja Hannu Penttinen. 1980–90-lukujen taitteessa Perhehoitoliitto järjesti myös oman ”osakeannin”, jossa se mainosti ja kauppasi julkisille ja yksityisille toimijoille niin kutsuttuja perhehoito-osakkeita. Liitto järjesti Helsingin Temppeliaukion kirkossa juhlakonsertin ja teetti televisioon perhehoitoaiheisen tietoiskun, jota MTV esitti ilmaiseksi. Liiton ensimmäinen varsinainen työntekijä, aluksi puolipäiväiseksi toimistosihteeriksi vuonna 1986 palkattu Leena Nummelin kierteli kioskikärryn kanssa myös Jyväsjärven rannoilla myymässä tuotteita Perhehoitoliiton työn tueksi. Tila osoittautui nopeasti liian pieneksi toimistosihteerille ja liiton muuta toimintaa oman työnsä ohella pyörittäneelle Leea Markkaselle. Yleishyödyllisille järjestöille tehdyistä lahjoituksista sai Suomessa 1980-luvulla verovähennysoikeuden, jota lahjoituksia keräävän järjestön piti anoa erikseen valtion verovähennyslautakunnalta. 20 w w w .p er he ho ito lii tt o. Varainkeruuseen liittyviä asioita hoiteli usein Hannu Penttinen, joka toimi ikään kuin liiton Helsingin delegaattina: hän kävi neuvottelemassa viranomaisten ja päättäjien kanssa lupa-asioista ja piti perhehoidon asioita muutenkin esillä pääkaupungissa, kun liiton muu toiminta keskittyi vahvasti Jyväskylään. Kesivan ensimmäinen puheenjohtaja, sijaisvanhempi Vilho Kovalainen sai pian edustaa perhehoitajia eri puolilla maata järjestetyissä perhehoidon koulutusja infotilaisuuksissa ja myös kansainvälisissä tapaamisissa. Projektin sivutuotoksena myös sijaisvanhemmat aktivoituivat. –?Siitä tuli shokkikokous. Perustamista edistivät aktiivisesti myös LastenPerhehoitoliiton perustivat yhdistykset ympäri maata Perhehoitoliiton Jokaiselle lapselle koti -varainkeruukampanjan mainos vuodelta 1988. Esimerkiksi Alko Oy osti kymmenen osaketta. VALTAKUNNALLISTA LIITTOA VARTEN tarvittiin vähintään kolme perustajayhdistystä. Kioskista luovuttiin lopulta alle vuodessa, koska se ei tuottanut riittävästi ja sen pyörittäminen vei liikaa aikaa. 1980-luvun lopulla liitto pyöritti myös omaa kioskia Jyväskylän keskustassa. ”Osakeanti” ja verovähennysoikeus Perhehoitoliiton RAY:ltä saamat toiminta-avustukset kasvoivat pikkuhiljaa 1980-luvun kuluessa, mutta ne eivät yksin riittäneet turvaamaan perhehoitajien aseman edistämistä ja liiton muuta toimintaa. Päälle tarvittiin lainarahaa. Viisivuotisjuhlavuonnaan 1988 liitto toteutti ensimmäisen Jokaiselle lapselle koti -varainkeruukampanjan, jonka suojelijaksi lupautui tasavallan presidentin puoliso rouva Tellervo Koivisto. Käytännössä kyse oli varainkeruukampanjasta, jossa lahjoittaja sai vastikkeeksi 500 tai 1000 markan lahjoituksesta osakekirjan kaltaisen kiitoskortin. Vuosikymmenen lopulla Jyväskylän yliopistossa alkoi sosiaalihallituksen rahoittama huostaanotettujen lasten ja nuorten perhehoitoprojekti, jossa kerättiin tietoa ja kehitettiin perhehoidon eri muotoja. Liitto lähetti myös jokaiselle Suomen kunnalle kirjeen, jossa pyydettiin lahjoitusta keräykseen. Sijaisvanhempien koulutuspäivillä keväällä 1979 tutkija toi esiin, että monessa maassa sijaisvanhemmilla on omaa yhdistystoimintaa. Olin varustautunut esittelemään liiton KUN KUNNAT SULKIVAT 1970-luvulla aktiivisesti lastenkotejaan tarpeettomina ja kalliina, Suomessa alettiin pohtia vaihtoehtoisia sijaishuollon ratkaisuja. Keski-Suomen aktiivit kutsuivat yhdessä Uudenmaan yhdistyksen Hannu Penttisen, Forssan seudun Tapio Loukolan ja Savonlinnan seudun Keijo Reposen kanssa koolle Jyväskylään heinäkuuksi 1983 valtakunnalliset sijaisvanhempien päivät, joissa liitto perustettaisiin. Kun innostus sijaisvanhempien yhteiseen toimintaan kasvoi, Kovalainen ja Kesivan sihteeri, sijoituksen sosiaalityöntekijä Leea Markkanen päättivät ryhtyä valmistelemaan valtakunnallisen liiton perustamista. Vuonna 1987 liitto osti oman kolmen huoneen ja keittiön toimitilan Jyväskylän Yrjönkadulta froteesukkalähetystön lobbaaman joululahjarahan turvin. Ensimmäisen oman toimitilansa liitto sai vuonna 1986, kun se vuokrasi 10 neliön huoneen Jyväskylän Ilmarisenkadulta. Myös tilojen kalusteet olivat aluksi lainattuja ja lahjoituksin saatuja. Päivillä syntyi toimikunta, jonka työn tuloksena perustettiin elokuussa 1979 Suomen ensimmäinen sijaisvanhempien yhdistys, Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry eli Kesiva. Myöhemmin huoneisto peruskorjattiin RAY:n tuella. Kampanja tuotti runsaat 70 000 markkaa (arvo nykyrahassa noin 23 000 euroa). Kampanjaa mainostettiin myös televisiossa. Kesivan jälkeen seuraavat alueelliset yhdistykset syntyivät kesällä 1982 Forssan seudulle ja vuoden 1983 ensimmäisellä puoliskolla Savonlinnan seudulle ja Uudellemaalle