te i . B a ttl e fi e ld . 14,90 € LOPPUVUODEN KOVIMMAT 185683_.indd 1 185683_.indd 1 22.10.2025 14.56.58 22.10.2025 14.56.58. HADES 2 HOLLOW KNIGHT: SILKSONG KOSTAJA KAATAA KUUSIKON HIRVIÖT SUMUSSA SILENT HILL F G h o st o f Y . S ile n t H ill f 10 /2 02 5 Marraskuu 2025 . C a ll o f D u ty vs . BATTLEFIELD 6 PELKOA, PARKOURIA JA PÄTKINTÄÄ DYING LIGHT: THE BEAST VOIKO PARASTA PARANTAA. TAISTELUISTA KOVIN CALL OF DUTY: BLACK OPS 7 VS
KUSTANTAJA Fokus Media Finland Oy www.fokusmedia.fi Aikakausmedia ry:n jäsen OSOITE Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki VERKKOSIVUT www.pelit.fi www.fokusmediatilaus.fi/pelit Kaupallinen johtaja Ilmari Piela Myyntipäällikkö Petri Nummi PAINOPAIKKA Poligr?fijas grupa M?kusala, Riika, Latvia Asiakaspalvelu www.fokusmedia.fi/asiakaspalvelu 355 numero 34. vuosikerta, 11 numeroa vuodessa Päätoimittaja: Tuukka Grönholm, tuukka.gronholm@fokusmedia.fi Toimituspäällikkö: Niko Nirvi, nnirvi@fokusmedia.fi AD: Isma Valkama, isma.valkama@fokusmedia.fi Avustajat: Antti Eronen, Jussi Forelius, Ville Harteela, Petri Heikkinen, Lassi Hietala, Toni Hilden, Tuomas Honkala, Heikki Hurme, Antti Ilomäki, Risto Karinkanta, Juha Kerätär, Iikka Kivi, Heli Koponen, Jukka Koskela, Juho Kuorikoski, Juha Kuosmanen, Aleksi Kuutio, Antero Kyyhky, Lassi Lapintie, Mikko Lehtola, Markus Lukkarinen, Jussi Mattila, Aleksandr Manzos, Marko Mäkinen, Tuomo Nyrhilä, Santeri Oksanen, Samu Ollila, Juho Penttilä, Pekko Pistokoski, Markus Rojola, Kriina Rytkönen, Jouni Utriainen, Harri Vaalio, Ilja Varha, Riku Vihervirta, Juha-Pekka Viljanen, Ville Wikström 12 19 16 Ghost of Yotei Ajassa 5 Pääkirjoitus: Ex-Box Tuukka Grönholm 6 Varhaiset samuraipelit Markus Rojola 9 Shogunit pelinä Markus Rojola 15 Nnirvi: Liika on aina liikaa Nnirvi 52 PC indie-autoilut Petri Heikkinen 56 Hamsterin hullut päivät Johannes Valkola 58 Hunt: Showdown 1896 Ville Harteela 62 Slitherinen syysdelsut Juha-Pekka Valkola 65 Ruudun takaa Wallu 66 Tulossa Petri Heikkinen Pelit 10 Onimusha 2: Samurai’s Destiny Johannes Valkola 12 Ghost of Yotei Markus Rojola 16 Dying Light: The Beast NNirvi 19 Silent Hill f Toni Hilden 22 Towa and the Guardians of the Sacred Tree Toni Hilden 24 Hades 2 Samu Ollila 27 Hollow Knight: Silksong Jussi Mattila 30 Magic: Puzzle Quest Nnirvi 33 Puzzle Quest: Immortal Edition Tuukka Grönholm 2 185684_.indd 2 185684_.indd 2 22.10.2025 16.07.03 22.10.2025 16.07.03
34 24 27 37 Battle. 34 Call of Duty: Black Ops 7 Markus Rojola 37 Battle. eld 6 34 Call of Duty: Black Ops 7 Markus Rojola 37 Battle. eld 6 Marko Mäkinen 3 185684_.indd 3 185684_.indd 3 22.10.2025 15.12.18 22.10.2025 15.12.18. eld 6 Marko Mäkinen 40 Call to Arms: Panzer Elite Tuukka Grönholm 42 Filcher Ville Harteela 45 World of Sea Battles NNirvi 46 Menace Tuukka Grönholm 48 Deep Rock Galactic: Survivor Tuukka Grönholm 50 HROT Iikka Kivi 55 Arcade Archives 2: Ridge Racer Johannes Valkola Teemat Silvon salvon 6 Varhaiset samuraipelit Markus Rojola 9 Shogunit pelinä Markus Rojola 10 Onimusha 2: Samurai’s Destiny Johannes Valkola 12 Ghost of Yotei Markus Rojola 16 Dying Light: The Beast NNirvi Indien superhittimegapelit 24 Hades 2 Samu Ollila 27 Hollow Knight: Silksong Jussi Mattila Aseveljet vai veriviholliset
Tehtävänä oli suunnitella oma Magic-kortti. Kuvio on tuttu vuosituhannen alussa, kun huhut Segan Dreamcast-tuotannon lopettamisesta alkoivat levitä. Samasta syystä Xbox Series on Nintendo 64:n jälkeen toinen pelikonsoli, jota en omista. Vaikka Microsoft ei (ainakaan tätä kirjoittaessa) myönnä suoraan, että Xbox Series -konsoleita ei enää tehdä, se on jo viittä vaille varmaa. Myös Suomessa kaikki Gigantista Puolenkuun peleihin ehdottavat pelkkiä tarvikkeita konsolin sijaan, jos etsii niistä Xbox Seriesiä uutena. Kauppasodan ja tuontitullien takia PS5 ja Xbox Series ovat pelihistorian ensimmäiset koneet, joiden hinta nousi ilman että konsoleista julkaistiin uutta versiota. Vielä juhannuksena EX-BOX. Yrityskaupoissa Microsoftille on siirtynyt Minecraft, Activision-Blizzard, Bethesda ja monia muita. Wizards of the Coastin kehut piirrosjäljen tasosta eivät olleet pelkkää PR:ää. Sen jälkeen Targetin ja Walmartin uutisoitiin poistaneen Xboxit myynnistä, minkä Microsoft kiisti, mutta ei konsoleita kaupassakaan näkynyt. Tilaisuudessa myös toistui Microsoftin markkinointikulma, jossa kaikki Microsoftin pelejä pyörittävät koneet ovat ”Xboxeja”. Nykyistä sukupolvea johtaa Nintendo Switch 153 miljoonalla myydyllä koneella, PS5 menee 80 miljoonassa ja Xbox Series on jäänyt 28 miljoonaan kappaleeseen. Vaikka PC-tilaukseen kuuluu edelleen Microsoftin julkaisupäiväpelit, Xbox-versiossa ne saa vain kalleimman Ultimate-tilauksen myötä. Microsoft julkisti monivuotisen miljoonien arvoisen yhteistyöprojektinsa AMD:n kanssa, jolloin puhuttiin ROG Xbox Ally -käsikonsolin lisäksi myös uusista Xbox-konsoleista. Minulla on pelikelpoinen PC, jossa pyörivät kaikki Xbox Seriesille julkaistut pelit. Pelkkään pelituotantoon siirtymisen suhteen Microsoft olisi paremmassa asemassa kuin konsolisodassa. Moista ei ole tapahtunut pelihistoriassa koskaan. Pelituotannossa Microsoft on sen sijaan kasvanut jättiläiseksi. Tulevaisuuden laitteista puhuessaan Bond ei käyttänyt kertaakaan Xbox-nimeä. Bond sanoi Microsoftin tekevän satavarmasti laitteita tulevaisuudessa, kehittävänsä seuraavan sukupolven pelikonetta ja erilaisia prototyyppejä. Se maksaa 27 euroa kuussa. 5 185686_.indd 5 185686_.indd 5 22.10.2025 18.06.23 22.10.2025 18.06.23. Tosin Game Passin hinta nousi syksyllä ja ehdot heikkenivät, mikä ei lupaa hyvää ensi vuotta ajatellen. Tuntuisi hyvin, hyvin omituiselta myydä ensin kuukausitolkulla eioota ja sitten palata uudelleen markkinoille. PELIT 30 VUOTTA SITTEN Pelit-lehdessä 9/1995 julkaistiin kilpailu, jossa oli palkintona Magic the Gathering -pakkoja ja boostereita. Se on toki kolminkertaisesti Segan konsolituotannon tappaneeseen Dreamcastiin verrattuna, mutta pelimaailmakin on kasvanut vuosituhannen alusta. Toimittajat tietenkin kysyivät myös Xboxin tulevaisuudesta. Toisaalta nykyinen konsolisukupolvi on rikkonut jo yhden ei koskaan ennen -säännön. PÄÄKIRJOITUS L okakuun alussa alkoi kuulua kummia, kun Britanniassa ja Yhdysvalloissa alettiin uutisoida, että Costco-kauppaketjussa ei enää ollut hyllypaikkoja Xbox-konsoleille. Yhdysvaltojen markkinoilla viime vuoden tuottavimmista PlayStation-peleistä kuusi kymmenestä oli Microsoftin omistama. Microsoft on myös panostanut todella vahvasti kuukausimaksulliseen Game Pass -palveluunsa, joka ylsi viime vuonna 5 miljardin dollarin liikevaihtoon. Nykyään Microsoft omistaa vuosituhannen yhden tuottavimmista PlayStation-pelisarjoista eli Call of Dutyn. Vastauksessa kannattaa keskittyä myös siihen, mitä ei sanottu. Microsoftilla sattui olemaan lokakuussa ROG Xbox Ally -käsikonsolin julkaisu, jonka yhteydessä Xbox-toimitusjohtaja Sarah Bond jakoi lausuntoja. Sega kiisti väitteet tiukasti, kunnes yhtiö ilmoitti tappiollisen tulosjulkistuksen yhteydessä lopettavansa konsoleiden valmistuksen ja keskittyvänsä jatkossa pelituotantoon
Kolikkopelin näyttöä ympäröi elegantti auringonlaskun valaisemaa kaupunkia esittävä maalaus, jonka visuaalinen tyyli sekä värimaailma sopivat hienosti yhteen pelin ulkoasun kanssa. 6 186460_.indd 6 186460_.indd 6 22.10.2025 16.27.00 22.10.2025 16.27.00. Samurai saattoi aikanaan hämmästyttää monipuolisella pelattavuudellaan, mutta nykyisin mekaniikat näyttäytyvät pelkistettyinä. Sotilasluokka suojeli valtakuntaa vuosituhannen ajan 900-luvulta 1800-luvun lopulle saakka. Tuolloin ei voinut nakata kiveä osumatta pariin pusikossa piileksivään hiippariin, mutta ei sen enempää lapsuusmuistoistani. Tositapahtumiin perustuva kertomus 47 r?ninista, (isännättömäksi jääneistä samuraista), jotka kostavat isäntänsä kuoleman, nousi Japanissa kansallislegendan asemaan. Ei ole lainkaan yllättävää, että samurait ovat esiintyneet myös lukemattomissa videopeleissä viihdemuodon alkuajoista saakka. Vic Dual -alustalla pyörineessä pelissä ohjataan katanalla (kahden käden lyömämiekalla) aseistautunutta samuraita. Viholliset on luotu samalla hahmomallilla. Yhdestä oivalluksesta Samuraita täytyy kuitenkin ylistää. Jos silmiään siristää oikein tiukasti, hahmon takaraivoa koristava musta läntti saattaa muistuttaa perinteistä chonmage-hiustyyliä, jossa pään keskiosa on ajettu kaljuksi ja sivut sidottu ponihännälle. Kauniisti kuvitettu kabinetti auttoi eittämättä luomaan tekijöiden tavoittelemaa tunnelmaa. Samuraiden elämää on kuvattu sittemmin lukemattomissa kirjoissa, näytelmissä, elokuvissa sekä TV-sarjoissa. Selvittyään kahdestatoista vihollisaallosta pelaaja kohtaa klaanin johtajan, joka on muita vastustajia voimakkaampi ja kestävämpi, yhdessä kaikkien aikojen ensimmäisistä pomotaistoista. Ninjavillitys näkyi myös videopeleissä. Kaikki kasarilla varttuneet tietävät, että ninjat olivat kaikkialla. ikoihin. Varjoissa vaanivat salamurhaajat valloittivat valkokankaan, sarjakuvat ja lasten leikit. Shinobien sivupotkut Vaikka 1980-luku käynnistyi samuraipelillä, jalot soturit eivät esiintyneet vuosikymmenen videopeleissä kovinkaan usein. Lajityypin klassikoihin lukeutuvat esimerkiksi Saboteur! (1985), The Last Ninja (1987) sekä Amigalla rakastamani kyborgininjailu The Ninja Warriors (1988). Arkisen harmaan monitorin ääressä kyhjöttäessä kokemus jää auttamatta vaillinaiseksi. Mutta millaisia olivat varhaisten samuraipelien sankarit. Neljän vuosikymmenen takainen kolikkopeli ei valitettavasti onnistu tekemään vaikutusta nykypelaajaan. B ushid?-kunniakoodia noudattavat samurait ovat japanilaisen kulttuurin myyttisimpiä hahmoja. Samuraihin liitetyt rohkeuden, jalouden, kurinalaisuuden ja uskollisuuden piirteet yhdistettynä tappaviin taistelutaitoihin ovat tehneet heistä kiehtovia tarinankerronnan kohteita. Pelihahmo on väritetty kirkkaanpunaisilla pikseleillä kiireestä kantapäähän. KAIKKI POLUT ALKAVAT YHDESTÄ ASKELEESTA VARHAISET SAMURAIPELIT Kabinetin taikaa Ensimmäinen samuraista kertova peli, Segan pelihalleihin alkuvuodesta 1980 julkaisema Samurai, on suoraviivainen toimintapeli, jossa yksinäinen samurai taistelee ylivoimaista vihollista vastaan. Miekkana toimii valkoinen viiva. Hän kohtaa suljetulla sisäpihalla kilpailevan klaanin jäseniä, jotka käyttävät joko kusarigamaa (pitkän ketjun päähän asetettua sirppiä) tai heittotähtiä. Pihan virkaa toimittaa musta tausta. Varhaisten samuraipelien sisältö sen sijaan saattaa yllättää, sillä tyypillisiä sankaritarinoita ei ole juuri tarjolla. Niinä harvoina kertoina, kun samurait saivat toimia sankareina, nämä useimVisualisointia siitä, miltä Samurain pelaaminen olisi näyttänyt pelihallissa 45 vuotta sitten. Todennäköisin syy lienee, että toinen japanilainen soturilauma onnistui varastamaan kaiken huomion. Tekijöitä ei tästä voi moittia, onhan kyse isolta osin lavastuksen puutteesta. Markus Rojola Tunnet Ghost of Tsushiman Jin Sakain ja Assassin’s Creed Shadowsin Yasuken varmaan. Segan Samurai oli monella tapaa edelläkävijä. Pomovastuksien esittelyn lisäksi sen voidaan katsoa toimineen hack and slash -genren varhaisena edustajana. Väripaletti on sentään vaihdettu sinisen eri sävyihin. Askeettisuus ulottuu myös pelin gra. Sankaria voi liikuttaa neljään eri suuntaan heittotähtiä väistellessä ja ainokainen toimintanappi laittaa katanan laulamaan. Myytti jaloista sotureista lähti rakentumaan muinaisista taruista. Oli hyvisja pahisninjoja, perinteisiä ja moderneja ninjoja, ihmisja jopa kilpikonnaninjoja. Kenties Ghost of Y?tein Atsun ja sudenkin harmaan
Jokainen vastus on päihitettävä pelkillä lyönneillä ja potkuilla. Visuaalisesti Murasame Castle muistuttaa erehdyttävän paljon vain muutamaa kuukautta aikaisemmin ilmestynyttä The Legend of Zeldaa. Ninjavillityksen vallitessa samuraiden vetovoimaan ei luotettu lainkaan Japanin ulkopuolella. Edo-kauden Japaniin laskeutuu avaruusolio, joka ottaa viisi linnoitusta haltuunsa. Näyttää kuin Alley Cat (1984) kohtaisi Frogger Jr:n (1984), hahmot ovat isoja ja selkeitä ja taustoihin on saatu lisättyä yllättävä määrä maailmaa elävöittäviä yksityiskohtia, kuten tuulessa huojuva puu sekä höyryävä teeastiasto. Kaiken lisäksi kentissä on tiukka aikaraja, jonka umpeuduttua menettää yhden elämistään. John ja Robert Leen kehittämässä DOS-pelissä kuljetaan viidestä ruudusta koostuvan linnoituksen läpi etsien aarteita. Vaikka napakat kontrollit ja tarttuvat musiikit luovat mielikuvaa ajan unohtamasta klassikosta, hektisyydestä juontuva haaste pitänee sen jatkossakin pienen piirin hupina. The Mysterious Murasame Castlen vihollisjoukot koostuvat toisista samuraista, naispuolisista hannya-naamioita käyttävistä demoneista ja tietenkin ninjoista. Paljain käsin taistelua. Toimintatasohyppelyn länsiversion kantta nimittäin koristi Conan-barbaaria muistuttava lihaskimppu, vaikka pelihahmo oli kimonoon pukeutunut samurai. Ohjaustilassa liikutaan ruudun halki. Olihan Robert Zemeckisin hittielokuva Kuka viritti ansan, Roger Rabbit. Ensiksi raivataan polku linnoitukseen, minkä jälkeen on löydettävä sitä hallitseva daimio eli lääninherra, jolla on hallussaan yksi avaruushirviön päihittämiseen tarvittavista jalokivistä. (Who Framed Roger Rabbit) vuoden 1988 toiseksi menestynein elokuva. Nintendon huhtikuussa 1986 julkaisemassa toimintaseikkailussa The Mysterious Murasame Castle uhka ei ole edes meidän maailmastamme. Pelattavuudeltaan se on kuitenkin tätä suoraviivaisempi sekä huomattavasti nopeatempoisempi. Lyöntija potkutilat sisältävät peräti yhdeksän erilaista iskua sekä käsille että jaloille. Taistelusta taidetta Aikakauden samurait vs. Todisteena tästä toimii esimerkiksi Taiton NES:lle 1988 julkaisema Demon Sword. Vaikka varustukseen kuuluu myös tulipalloja, pallosalamia sekä näkymättömyysviitta, hengissä selviäminen on kaukana helposta. Takamaru on aseistanut itsensä sekä katanalla että heittotähdillä. Mekaniikkojen opettelu vaatii vaivannäköä, mutta hetken harjoittelun jälkeen ajoitukseen perustuva sormijumppa alkaa sujua kiitettävästi ja pelaaminen muuttuu palkitsevaksi ja jopa hauskaksi. Matkalla kohdataan ninjojen lisäksi muita samuraita, käärmeitä, lintuja sekä poikkeuksellisen ilkeä hämähäkki. ninjat -peleistä suurimman huomion ansaitsee 1983 julkaistu Bushido: The Way of the Warrior. Bushido: The Way of the Warriorissa samurai tekee vastustajistaan pikselimössöä. ikoilla luotu peli käyttää poikkeuksellisesti kahta eri neliväripalettia, mikä erottaa sen välittömästi useimmista aikalaisistaan. Jälkimmäisiä voi päivittää, mutta päivitykset katoavat kuollessa – eli tuon tuostakin. Japania hallitseva Sh?gun Tokugawa Ietsuna päättää lähettää nuoren samurain, Takamarun, salaiselle tehtävälle torjumaan uhkaa. Viholliset käyvät sankarimme kimppuun lähes tauotta joka suunnasta. Hmm… Jokin kertoo minulle, etteivät Leen veljekset tienneet paljoakaan samuraiden koodista. CGA-gra. Rajoitetun saatavuuden vuoksi peli on alkanut ajan myötä nauttia kulttimainetta ja tietyissä piireissä sitä pidetään eräänlaisena piilotettuna helmenä. Linnanherra avaruudesta Ninjat eivät suinkaan olleet ainoita samuraiden varhaisissa videopeleissä kohtaamia vastustajia. Kukin neljästä isokokoisesta kentästä jakaantuu kahteen osioon. Enter the Rabbit Jos pitäisi nimetä yksi asia 1980-luvun lopulta, joka kilpaili lasten suosiosta ninjojen kanssa, se olisi kanit. Aarteiden varastelua. Hahmo voi myös väistellä vihollisten hyökkäyksiä esimerkiksi kyykistymällä tai hyppäämällä voltin. Murasame Castle julkaistiin alun perin ainoastaan Famicom Disk Systemille eli NES:n japanilaiselle levykeasemalle. Australialaisella Beam Software -pelistudiolla keksittiin nerokas Kuin kaksi marjaa: Demon Swordin pelihahmo ja Demon Swordin kansikuvan urho. 7 186460_.indd 7 186460_.indd 7 22.10.2025 16.27.12 22.10.2025 16.27.12. Murasamen linnoituksesta ei löydy edes kevyitä roolipelielementtejä, mutta puutetta paikataan jatkuvalla taistelulla loputtomia vihollisjoukkoja vastaan. Viattomien luontokappaleiden murhaamista. Näin kävi esimerkiksi 1985 julkaistussa Taiton tappelutasoloikassa Legend of Kage. Ensisilmäyksellä Bushido vaikuttaa karulta ja koruttomalta, mutta pintaa raaputtamalla paljastuu aikaansa edellä ollut tappelupeli. Murasame Castlen lajityyppiä voisi kuvata heittotähtihelvetiksi. miten joutuivat taistelemaan näitä kunniattomia pyjamapellejä vastaan. Visuaalinen ilme sekä pelattavuus ansaitsevat kuitenkin kehuja, kunhan muistaa aikakauden rajoitukset. Tämä ei ole mitään mekaniikkojen monipuolisuuteen verrattuna. Nimetöntä sankaria ohjataan numeronäppäimistöllä ja käytössä on kolme eri ohjaustilaa, mikä sallii poikkeuksellisen runsaan määrän liikkeitä
MicroProsen Sword of the Samuraissa (1989) kuvattiin myös sotureiden vähemmän jaloja puolia. Usagi sen sijaan seuraa bushid?n tietä kirjaimellisesti. 1. The Sword of Doom (Dai-bosatsu tôge, 1966) 5. Vastaan tulee myös muita hahmoja, kuten harmittomia maanviljelijöitä ja . VARHAISET SAMURAIPELIT Innostuitko samuraitarinoista. Iso virhe. Voi, kuinka ikävöinkään 1980-luvun lasten viihdettä. ”Hahmon on luonut amerikanjapanilainen Stan Sakai vuonna 1984. Mielenkiintoisinta episodimaisesti etenevässä pelissä on sen kunniajärjestelmä. Tiedän hahmon lähinnä Turtles-vierailuistaan. Japanilaisessa alkuperäisversiossa Kenseidenin sankarilla on vaaleat hiukset ja värimaailma on muutenkin eloisampi. Rapistuvat temppelit, aavemaiset metsät ja hämärät luolat luovat kuvan maailmasta, joka on sortumisen partaalla. Usagi Yojimbo (1988). Blue Eye Samurai (2023-) Kenseidenin pomovastuksissa riittää vaihtelua, mutta kaikki ovat mieleenpainuvia omilla tavoillaan. Lady Snowblood (Shurayuki-hime, 1972) 7. Sivusta kuvattu seikkailu sijoittuu sarjakuvan tavoin edo-kauden Japaniin. Yojimbo tarkoittaa henkivartijaa. Lasten suusta kuulee totuuden, kuten sanonta kuuluu. Kolme valepukuun kätkeytynyttä ninjaa hyökkää Usagin kimppuun. 1980-luvulla samurait esiintyivät useimmin osana keskenään sotivien lääninherrojen joukkoja strategiapeleissä, kuten Nobunaga’s Ambition sekä Lords of the Rising Sun. Zatoichi Sokea samurai (Zatôichi, 2003) 9. Näin ollen vauhdikas miekkaseikkailu osoittautuu kokemukseksi, joista haluaisi pitää enemmän kuin oikeasti pitää. Enkä ole edes maininnut valtavia pomohirviöitä. Tsekkaa nämä elokuvat ja TV-sarjat. Tasapainoilua miekanterällä 1980-luvun lopussa ilmestyi vielä yksi samuraiseikkailu. Sen seurauksena pelaajan on kohdeltava kaikkia kohtaamiaan hahmoja kunnioittavasti, muuten kanin karma laskee ja tämä päättää elämänsä suorittamalla rituaali-itsemurhan. Lopputuloksena oli C64-, ZX Spectrumsekä Amstrad CPC -klassikko Samurai Warrior: The Battles of... Muinaisiin legendoihin nojaava ahdistava tunnelma on yksi 2D-mätkintäpelien parhaista puolista. loso. Mutta tosi pelottavia värikkäitä perhosia. Kenseidenin ilmeikkäät gra. 8 186460_.indd 8 186460_.indd 8 22.10.2025 16.27.25 22.10.2025 16.27.25. Samurai hämyisen illan (Tasogare seibei, 2002) 8. ekseihin. Jokaisen kentän lopussa kohdataan jokin seitsemästä velhosta tai näiden kätyri. Vastustajat nimittäin syntyvät uusiksi joka kerta samaan paikkaan, jos pelaaja liikkuu takaisin aloitusta kohden. Kenseiden on synkkä peli. Yojimbo – onnensoturi (Yôjinbô, 1961) 3. idea: entä jos nämä kaksi asiaa voisi yhdistää. Mielenkiintoisinta episodimaisesti kerrotuissa tarinoissa on niiden temaattiset...” Kiitos, tämä riittää. sia mietteitä hokevia buddhalaisia pappeja. ikat ja tiivis tunnelma vetävät välittömästi puoleensa. Monet luulevat, että Edo-kauden Japanissa seikkailevan isännättömän samuraijäniksen nimi on sama kuin sarjakuvalla, mutta itse asiassa se on Miyamoto Usagi. Nämä päihitettyään Hayato vahvistuu uudella kyvyllä, kuten korkeammalla hypyllä sekä entistä voimakkaammalla ja nopeammalla iskulla. Vihollisten voittamiseksi samurai voi turvautua ainoastaan miekkaansa sekä nopeisiin re. Seitsemän samuraita (Shichinin no samurai, 1954) 2. Lone Wolf and Cub (Kozure Ôkami, 1973–1976) 6. Tämä ei suinkaan ollut moite. 13 Assassins (Jûsannin no shikaku, 2010) 10. Näin ollen luovutankin näppäimistön hetkeksi perheeni Usagi Yojimbo -asiantuntijalle, viidettä luokkaa – sekä jatkuvilla Usagi Yojimbo -luennoilla hermoilleni – käyvälle Jeekille. Harakiri (Seppuku, 1962) 4. Turhauttavan tiukka vaikeustaso alkaa kuitenkin nakertaa viehätystä ennen pitkää. Toisinaan nämä tosin paljastuvat valeasuja käyttäviksi vihollisiksi, joten pelaajan on oltava jatkuvasti valppaana. Tuntuu oudolta olla nostalginen pelistä, jota ei ole koskaan ennen pelannut. Matkatessaan pelastamaan lordia pulasta roninin on päihitettävä palkkionmetsästäjistä, ninjoista ja lainsuojattomista koostuvia vastustajiaan miekkataistoissa. Tässä vaiheessa on pakko myöntää, että olen itse enemmänkin Akira Kurosawan ohjaaman samuraielokuvan Yojimbo – onnensoturin (1961, Y?jinb?) kuin sen innoittaman sarjakuvakanin faneja. Segan Master Systemille 1988 julkaisema Kenseiden ei tee vaikutusta tarinan omaperäisyydellä, mutta onneksi toimintatasohyppelyllä on muita ansioita. Pelottoman samurai Hayaton on etsittävä käsiinsä esi-isänsä kadonnut miekka sekä viisi salaista kääröä voittaakseen Japania uhkaavat pahuuden voimat. Tällä kertaa kyse ei ole sentään avaruusolioista, vaan ilkeistä velhoista sekä näiden katalista kätyreistä. Tyypillisesti samurait kuvataan peleissä pelkkinä taistelijoina. Miyamoto Usagin on samuraina vastattava haasteeseen säilyttääkseen kunniansa. Kulkiessaan kuudentoista provinssin halki, Hayato kohtaa pahoja henkiä, luurankoja sekä laajan joukon muita yliluonnollisia olentoja, kuten… tuota… värikkäitä perhosia. Vastapainona toimivat vaikeustasoa turhaan nostavat ratkaisut, kuten joka kuoleman jälkeen nollautuvat kyvyt sekä jatkuvasti haudan (lue: ruudun reunan) takaa palaavat vastustajat. Ymmärrän, että yliluonnollisia olentoja on vaikea tappaa, mutta rajansa kaikella
Jos yksikään näistä ei toimi, voi perääntyä tai tarttua miekkaan. Clavellin kirjan sijaan Team Ninjan kehittämä toimintaroolipeli Nioh (2017) pohjautuu William Adamsin tarinaan. Osan näistä aito Adams saattoi jopa tavata. kailu ja kiristys. Kirjaan perehtyneitä tuskin kiinnostaa kopioida lukemaansa. Vaikka Clavellin tarina on . Kohtauksia valikoidessaan Lebling ei kuitenkaan hoksannut sisällyttää peliin niitä yhdistävää juonilankaa. Aatelinen ei pärjää taistelussa, mutta saattaa onnistua lahjomaan Gang of Fiven Sh?gunissa hahmot näyttävät leijuvan ilmassa erikoisen perspektiivin vuoksi. Niohin Adams on kauppalaivan englantilaisnavigaattorin sijaan irlantilainen merirosvo, joka jäljittää vihamiestään Japaniin. 9 186750_.indd 9 186750_.indd 9 22.10.2025 16.29.53 22.10.2025 16.29.53. Koska tunnetut nimet olivat 1980-luvulla kenties nykypäivääkin tärkeämpiä pelimyynnille, Clavellin kirjan pohjalta valmistui myös kaksi eri peliäkin. Pelin pääpahis Edward Kelley oli puolestaan tunnettu englantilainen alkemisti ja okkultisti, joka oli ehtinyt kuolla pelin tapahtumien aikaan. Keinovalikoimaa Infocomin Sh?gunin paras (ja kenties ainoa hyvä) puoli on Donald Langosyn kuvitus, johon on haettu innoitusta japanilaisista puupiirroksista. Kaiken lisäksi tarinassa edetäkseen on toimittava tismalleen Blackthornen tavoin. Kirjaimellisesti kamala Samaa ei voi sanoa Infocomin julkaisemasta James Clavell’s Sh?gunista. Päähahmon esikuvana toimi englantilainen merenkävijä William Adams, jonka luotsaama hollantilainen laiva haaksirikkoutui Japaniin huhtikuussa 1600. Tavoite on nousta sh?guniksi sh?gunin paikalle keräämällä kaksikymmentä seuraajaa. Itsenäisesti toimivat hahmot tekevät maailmasta elävän, vaikka usein on vaikea hahmottaa, kuinka hyvissä asemissa kukin on. Lopulta Lebling joutui sovittamaan teoksen omin neuvoineen tietämättä lainkaan, kuinka paljon vapauksia voisi ottaa. Useille eri alustoille 1989 julkaistu tekstiseikkailu on erinomainen esimerkki pelistä, jota kukaan ei halunnut tehdä. Suomessa Disney+-suoratoistopalvelussa vuonna 2024 debytoinut synkempi, Japanin näkökulmaa lisännyt uusi Shogun oli jättimenestys, ja vaikka kirjan tarina käytiin läpi, ensi vuonna nähdään jatkoa. Adams päätyi lyhyen vankeuden jälkeen sh?gun Tokugawa Ieyasun (Murasame Castlessa mainitun Ietsunan isoisoisä) neuvonantajaksi ja auttoi myöhemmin kehittämään kauppayhteyksiä Japanista Eurooppaan. Jos yksikään näistä ei toimi, voi perääntyä tai tarttua miekkaan. Kenties tarkoitus on saada pelaaja tuntemaan itsensä Blackthorneksi. ktiivisen version Adamsin tarinasta, niin Team Ninja vie homman aivan uudelle tasolle. Jos Clavell otti joitain vapauksia kertoessaan . Blackthorne on vain yksi pelin 40 pelattavasta hahmosta, joihin lukeutuu myös aatelisia, samuraita, ryöväreitä, maanviljelijöitä, pappeja ja palvelijoita. Kirjasta tehtiin erinomainen tv-minisarja Shogun-voittamaton (Shogun, 1980), joka nosti Richard Chamberlainin tähdeksi. Strateginen seikkailu sijoittuu kirjan maailmaan, mutta ei noudata tarkkaan sen juonta. Koska sarja sijoittuu 1600-luvun Japaniin, se on visuaalisesti kestänyt erinomaisesti aikaa. Samasta alkuperästä huolimatta ne eivät voisi erota toisistaan enempää. Saavuttuaan maahan Adams kouluttautuu samuraiksi miekkataituri Hattori Hanz?n avustuksella ja ryhtyy taistelemaan y?kaiksi kutsuttuja demoneita vastaan. Heikoin lenkki on Chamberlain, joka näyttää hyvin kasarilaiselta, ja näyttelyssäkään ei ehkä ihan pärjää legendaariselle Toshiro Mifunelle. Lebling päätti tehdä pelistä eräänlaisen tiivistetyn version kirjasta. Ne, jotka eivät tarinaa tunne, eivät puolestaan voi mitenkään tietää, mitä heidän pitäisi kulloinkin tehdä käyttämättä 1146-sivuista kirjaa kömpelönä läpipeluuohjeena. rajoittaa pelihahmon asema. Munetoshi ja H?z?in In’ei sekä daimio Kuroda Kanbei. Aatelinen ei pärjää taistelussa, mutta saattaa onnistua lahjomaan ryövärin tekemään likaisen työn puolestaan. Markus Rojola Menestyskirja, kaksi erinomaista tv-sarjaa ja kolme peliä, ei hassumpi suoritus haaksirikkoutuneelta britiltä! A kira Kurosawan ohjaaman Seitsemän samurain (Shichinin no samurai, 1954) jälkeen James Clavellin historiallinen romaani Sh?gun (1975) lienee tunnetuin samuraitarina länsimaailmassa. Dave Leblingin oli alun perin tarkoitus suunnitella peli yhteistyössä Clavellin kanssa samaan tapaan kuin yhtiö oli toiminut Douglas Adamsin kanssa kehittäessään The Hitchhiker’s Guide to the Galaxy -tekstiseikkailua viisi vuotta aikaisemmin, mutta kirjailija ehti osallistua ainoastaan muutamaan tapaamiseen eikä vaikuttanut lainkaan innostuneelta projektista. Vieraaseen maailmaan eksyneeksi poloksi, jolla ei ole käsitystäkään siitä, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Keinoina ovat perinteiset viekoittelu, lahjonta, uhkailu ja kiristys. Herää kysymys, kenelle peli on oikein tarkoitettu. Aatelinen ei pärjää rajoittaa pelihahmon asema. Keinovalikoimaa PERUSTUU TOSITAPAHTUMIIN SHOGUN rajoittaa pelihahmon asema. Ensimmäinen tulkinta Shogunista ei ole kaikille, mutta valtakamppailuista kiinnostuneiden retropelaajien kannattaa suoda sille mahdollisuus. Siinä tapauksessa, tehtävä suoritettu. ktiota, sillä on juurensa aidoissa historiallisissa tapahtumissa. Liittolaisiin ei voi kuitenkaan luottaa liiaksi, sillä nämä saattavat juonia pelaajaa vastaan. Tekoälyn ohjaamilla hahmoilla on omat agendansa. Eikä pelata. Hanz?n ja sh?gun Tokugawa Ieyasun lisäksi näihin lukeutuvat muiden muassa Adamsia opettavat samurait Yagy. Tulkinnan lait Virallisten Sh?gun-lisenssituotteiden lisäksi löytyy kolmaskin saman tarinan innoittama videopeli. Kaikki itsensä puolesta Gang of Fiven kehittämä James Clavell’s Shogun julkaistiin C64:lle ja Amstrad CPC:lle 1986 ja DOS:lle kaksi vuotta myöhemmin. Vai oliko sittenkään. Vaikka Niohin tarina ei mukaile todellisia tapahtumia, pelissä kuitenkin esiintyy useita historiallisia hahmoja. Jos joku ehtii kerätä itselleen riittävästi kannattajia ennen pelaajaa, hahmosta tulee hallitsija. Se kertoo englantilaisesta merimiehestä, John Blackthornesta, joka haaksirikkoutuu Japaniin 1600-luvun alussa ja päätyy daimioiden valtataisteluiden keskelle
GHOST of ONIMUSHA Capcom Arvosteltu: PS5 Pro Saatavilla: PC, PS4, PS5, Switch, Switch 2, Xbox One, Xbox Series Lopputulos oli Onimusha: Warlords, jonka HD-remasterointi ilmestyi 2018. Ympäristöä tutkitaan, pulmia ratkotaan ja esineitä kerätään. Ei siksi, että sen sisältöön ei saisi koskea, vaan siksi, ettei siihen pysty koskemaan. Uusintaversiossa ohjausta voi vaihtaa niin, että hahmo liikkuu tatilla painettuun suuntaan. Ja nyt saatavilla kaikille nykyaikaisille alustoille! Demonisoturin kohtalo Onimusha-sarja syntyi 1997, kun Yoshiki Okamoto halusi siirtää edellisvuonna julkaistun Resident Evilin Japanin Sengoku-aikakauteen (Nobunagan aikaan). Kukistetuilta demoneilta voi myös imeä itseensä energiapisteitä, joilla tehdään omasta hahmosta yhä vahvempi. Onimusha-sarjan kaikki neljä pääosaa tehtiin PS2:lle, minkä jälkeen liki 9 miljoonaa myynyt sarja hiipui pois. Sen takaavat aikakauden esirenderöidyt eli ”valokuvamaiset” taustagra. Tässä ongelmana kuvakulmien vaihtuessa hahmoa helposti ohjaa väärään suuntaan. 10 186457_.indd 10 186457_.indd 10 22.10.2025 15.16.38 22.10.2025 15.16.38. Unenomaiseen todellisuuteen vievässä Onimusha 2:ssa huidotaan demoneita katanalla, mutta muuten peli kulkee tutuilla Resident Evilin raiteilla. Resident Evilin tapaan kentistä löytyy jopa vihreitä parannusyrttejä. Mutta minua miellyttää, että peli pyörii 60 framea sekunnissa, äänet saa japaniksi ja aseita, kuten jousipyssyä ja kivääriä, vaihdetaan napin painalluksella valikkoon siirtymisen sijaan. ikat. Ennen ensi vuonna ilmestyvää peliä kannattaa vierailla sarjan alkulähteillä, ja siihen Onimusha 2: Samurai’s Destinyn uusversio on peli paikallaan. V ieläkö muistat Capcomin Genma-demoneja vastaan taistelevat Oni-soturit. Remakeissa, kuten Silent Hill 2:ssa ja Resident Evil 4:ssa, tuttu sisältö on taipunut hyvinkin erilaiseen muotoon. Tarjolla on Onimusha 2: Samurai’s Destiny palaa mullan alta. Onimusha 2 on juuri näitä remasterointeja. Mitään järisyttäviä muutoksia Eshiro ei ole yli 20 vuotta vanhaan sisältöön tuonut. Onimusha 2: Samurai’s Destiny ei siis ole ilmeisin remasterointi, mutta pelinä se on ehdottoman ansiokas. Capcom työstää paraikaa kovaotteiselle samuraisarjalleen Onimushalle paluuta täysin uudella Onimusha: Way of the Sword -pelillä. Jokainen vanhoja Resident Evil -pelejä pelannut muistaa niiden tankkiohjauksen, jossa hahmoa ohjattiin kiinteissä 3D-taustoissa, ja eteen oli eteen, vaikka kuvakulma vaihtuikin. Johannes Valkola ONIMUSHA 2: SAMURAI’S DESTINY Yotein aaveen häilyessä ruuduilla Capcom kaivaa haudasta muinaisen samurainsa. Kyseessä on pitkälti alkuperäiselle PS2-pelille uskollisesta uusintaversiosta, ja anti miellyttää yhä. Ulkoasultaan parannettuja remasterointeja taas ovat edustaneet Shadow of the Colossus ja Metal Gear Solid Delta: Snake Eater, muistutuksena, ettei jo aikanaan nappiin menneeseen pelimekaniikkaan kannata turhaan koskea. Hienoa, että aitoa ulkoasua kunnioitetaan, mutta onhan se paikoin suttuista. Viime aikoina moni PS2-aikakauden peli on tehnyt comebackin. Mestareiden jäljillä Onimusha 2:n uusintaversion ohjaaja on sama kuin alkuperäisenkin pelin eli Motohide Eshiro, joka on viime vuosikymmenet työskennellyt lähinnä lakisarja Phoenix Wrightin tuottajana. Eroista oleellisin on katkeamattomiin iskusarjoihin kannustava mekaniikka, joka painottaa oikea-aikaisuutta nappien hakkaamisen sijaan. Onimusha-sarja julkaistiin vain Playstation 2:lla. Niiden resoluutio pysyy nytkin juuri sellaisena kuin ne aikoinaan luotiin
Testasin peliä myös 1080p-töllöllä, jossa gra. Kun taustaan ”zoomataan”, ylhäältä ja alhaalta menettää paljon. Ihan pätevää jälkeä Onimushaa on silti isosta 4K-televisiosta katsella, yllättävänkin pätevää jopa. Suosittelen ilman muuta alkuperäistä 4:3-kuvasuhdetta. Samaa linjaa jatkaa comeback-peli Onimusha: Way of the Sword. No, ruudusta riippumatta PS2-ajan edelleen haistaa ja maistaa kaikesta. On hienoa nähdä, ettei aika ole tätä peliä juurikaan nakertanut. KUOLLEITA SANKAREITA Onimusha Warlordissa sankaria esitti Takeshi Kaneshiro, kuuluisa näyttelijäksi siirtynyt poplaulaja. Vaikka Resident Evil on minulle Capcomin toimintaseikkailusarjoista rakkain, sekä Onimushalla että Dino Crisiksella on sydämessäni erityinen paikka. Ehkä perinteisempi samurointi myös auttaa aaveiden ja varjojen aiheuttamaan ahdistukseen. Uusintaversiota voi pelata 4:3-kuvatilan ohella uudessa laajakuvatilassa, mutta siihen ei ole syytä. 82 Tämä uusintaversio kannattaa kokea. Kun taustaan ”zoomataan”, ylhäältä ja alhaalta menettää paljon. ikka näytti huomattavasti mieluisammalta. ...tai huono asia. Ehkä kuolleita näyttelijöitä käyttämällä tavoitellaan tapaa kunnioittaa heitä, mutta aito kunnioitus olisi muuta kuin että Hei katsokaa! Tässä on tunnettu entinen näyttelijä, joka teki aikanaan samuraielokuvia! Onimusha 3: Demon Siegessä sentään nähtiin elossa olevat Takeshi Kaneshiro sekä Jean Reno, jolla yritettiin vedota länsimaisiin pelaajiin. Toki peli asettuu nykyruutuun ilman mustia reunoja, mutta samalla menetetään osa kuvasta, koska peli zoomaa taustaan sen croppaamista varten. Se on pelaajasta riippuen joko hyvä tai huono asia, minä pidin. Uusintaversiota voi pelata 4:3-kuvatilan ohella uudessa laajakuvatilassa, mutta siihen ei ole syytä. Onimusha 2: Samurai’s Destiny on peli jota ei kannata ohittaa, varsinkaan jos alkuperäinen peli ei ole tuttu. Onimusha 2: Samurai’s Destiny palaa mullan alta. Menevää mekaniikkaa, päteviä puzzleja ja sielukasta samuraiasennetta, joka kurvaa kiehtovasti unien tasolle. Hyvää + PS2-aikakauden aistii suttuisesta gra. Koska gra. Huonoa . Onimusha 2:n ilmestyessä PS2:lle Matsuda oli kuitenkin kuollut jo 13 vuotta aikaisemmin, vuonna 1989, joten ratkaisu tuntui jo silloin oudolta, ja siltä se tuntuu yhä. ikasta, joka on joko hyvä... Onimusha 2:n seikkailuun oli hienoa uppoutua kaikkien näiden vuosien jälkeen, en ollut pelannutkaan tätä sitten muinaisten PS2-päivien. ikka on luotu aikansa kuvaputkitarkkuuteen, sen skaalaaminen ylöspäin teräväpiirtotelkkareihin ei luo huikeita lopputuloksia. Kyseessä on pitkälti alkuperäiselle PS2-pelille uskollisesta uusintaversiosta, ja anti miellyttää yhä. Esirenderöityjen taustojen siirtäminen tähän päivään on haasteellista. Kakkosen uuden päähenkilön ulkomuoto pohjautuu maineikkaaseen japanilaisnäyttelijään Yusaku Matsudaan. Eikä uusi laajakuva-asetus, koska sen käytössä ei ole järkeä. myös ylivaikea taso, jossa kuolee yhdestä osumasta, mutta se ei minua kiinnostanut. Sen päähahmon pohja on Japanin ikonisin näyttelijä Toshiro Mifune, joka kuoli vuonna 1997. Nelosen Oni-soturi ei enää pohjaudu keneenkään. Onimushan esikuva oli Resident Evil, mikä ei ole huono asia. 11 186457_.indd 11 186457_.indd 11 22.10.2025 15.17.05 22.10.2025 15.17.05
Voittajaksi selvinnyt Tokugawa Ieyasu vakiinnutti valtaansa seuraavat kolme vuotta, minkä jälkeen hän nimesi itsensä koko Japania hallitsevaksi sh?guniksi. Joukko väittää suojelevansa saarta sh?gunaatin vaikutukselta. Ghost of Y?tein hurmeen värittämässä kostokertomuksessa kaksi hautaa ei riittäisi alkuunkaan.. Edo-kausi tunnetaan yhtenä maailmanhistorian pisimmistä sodattomista aikakausista, mutta sen synty oli kaikkea muuta kuin rauhanomainen. Tämä epävakaa hetki historiassa tarjoaa erinomaiset puitteet synkälle kostotarinalle. Atsun perheeseen tutustutaan takaumien kautta ja tarina alkaa hitaasti kietoa pauloihinsa. Ghost of Y?tein kohdalla omaperäisyyden puutetta korostaa entisestään se, että puoli vuotta aikaisemmin julkaistu Assassin’s Creed Shadows (Pelit 5/2025, 85 p.) alkoi lähes samoista asetelmista. Jin Sakain urhea taistelu mongolivalloittajia vastaan on pelkkä muisto, kun ajassa hypätään yli 300 vuotta eteenpäin edo-kauden alkuun. Kosto osoittautuu tietysti odotettua haastavammaksi. Mutta Tokugawa-sh?gunaatin valta ei ulottunut välittömästi kaikkialle, eivätkä sodan arvet olleet vielä lähelläkään parantumista. Markus Rojola Vanhan sanonnan mukaan koston tielle lähtiessä pitää kaivaa kaksi hautaa. 12 186459_.indd 12 186459_.indd 12 22.10.2025 16.34.07 22.10.2025 16.34.07. Molemmissa päähahmona toimii nuori nainen, joka vannoo kostoa vanhempansa murhanneelle ryhmittymälle, jonka jäsenet GHOST OF YOTEI Jokainen kuudesta Y?tein-vuorta reunustavasta alueesta tuntuu ainutlaatuiselta niin luontonsa, hahmojensa kuin juonenkäänteidenkin puolesta. Koston kierre Videopelien maailmasta ei kostotarinoita puutu. Pitkään jatkuneet sisällissodat eri alueita hallinneiden daimioiden välillä päättyivät Sekigarahan taisteluun lokakuussa 1600. Kun sh?gunin lähettämä Matsumae-klaani saapuu kitkemään kapinan, jännitteet purkautuvat avoimiksi taisteluiksi. G host of Y?tei on pitkään odotettu jatko-osa Sucker Punchin samuraiseikkailulle Ghost of Tsushima (Pelit 7/2020, 86 p.). Todellisuudessa kostonhenki on Sait?n johtaman verisen puhdistuksen aikana perheensä menettänyt Atsu, joka on palannut kotiseudulleen kuudentoista vuoden maanpaon jälkeen. Eri alueilla kyti kapinoita ja osa maansa menettäneistä daimioista ryhtyi juonimaan sh?gunia vastaan. Todellisuudessa he haluavat ainoastaan pitää vallan itsellään eivätkä kaihda käyttää väkivaltaa asemansa varmistamiseksi. Uusi saari, uudet kujeet Aikakauden ohella Ghost of Y?tei vaihtaa myös tapahtumapaikkaa sekä päähahmoa. Se ei kuitenkaan jatka edeltäjänsä tarinaa. Nuori nainen on hionut taistelutaitojaan sengoku-kauden viimeisissä sodissa ja tuntee olevansa valmis palauttamaan perheensä kunnian. Tämän huhutaan olevan onry?, kuolleista noussut kostonhimoinen henki, jota on mahdoton pysäyttää. Väkivallan kierre kiihtyy, kun seudulle saapuu tuntematon miekkataituri, joka ottaa kohteekseen Y?tein kuusikon jäsenet. Kertomus sijoittuu Pohjois-Japanissa sijaitsevalle Ezon saarelle (nykyinen Hokkaid?). Klaaninsa menettäneen sotapäällikkö VERENPUNAINEN KIMONO Sucker Punch Productions / Sony Interactive Entertainment Arvosteltu: PS5 Pro Versio: Julkaisu Ikäraja: 18 Sait?n johtama Y?tein kuusikko on kaapannut saaren hallintaansa. Joka toisella sankarilla tuntuu olevan jotain hampaankolossaan eivätkä kuolleet perheenjäsenetkään ole harvinaisuus näiden kertomusten joukossa
13 186459_.indd 13 186459_.indd 13 22.10.2025 16.34.24 22.10.2025 16.34.24. Esimerkiksi myytteihin lukeutuva kauhistuttava kertomus linnanherrasta, joka vahingossa aiheuttaa tyttärensä kuoleman, nousi välittömästi yhdeksi pelin kohokohdista. Lapsuuden lempeät muistot saavat kiintymään Atsun vanhempiin sekä tämän kaksoisveljeen. Muutamaa päivää myöhemmin satuin palaamaan samalle seudulle. käyttävät naamioita sekä näihin perustuvia koodinimiä. Mahtoi Sucker Punchin toimistolla valua kylmä hiki Shadowsin ensimmäisen trailerin ilmestyessä. Sympatiaa paholaiselle Sekava aloitus on kuitenkin tarkkaan harkittu. Eivätkä useimmat kelmeistäkään ole pahoja pelkkää pahuuttaan. Pelimaailmaan uppoutui enemmän sivutehtävien kautta, jossa tutustuttiin sekä saaren monenkirjavaan luontoon että sen asukkaisiin. Palkkiometsästykseen miellyin myös. Palapelin palasia asetellaan yksi kerrallaan ja yllättäviä käänteitä riittää koko matkalle. Jinin tavoin myös Atsu voi haastaa vihollisjoukot kaksintaisteluun, jolla voi nopeasti päästää hengiltä yhdestä kolmeen vastustajaa. Taistelutaidoista palkitaan liikkeen sujuvuudella ja näyttävillä kuolinanimaatioilla. Pelaajalla ei ole kunnollista käsitystä siitä, mitä juuri tapahtui eikä etenkään minkä vuoksi. Aloituskohtauksen jälkeen olo on pääasiassa hämmentynyt. Vuorten huipuilta, luolien perältä ja syrjäisistä laaksoista löytyy uusia kykyjä aukaisevia alttareita, elämäpalkkia kasvattavia kuumia lähteitä sekä bonuksia antavia amuletteja. Toisinaan kyse on pienistä hetkistä, kuten naisesta, joka ei suostunut poistumaan palavasta talosta murhatun veljensä viereltä. Kaikki tuntuvat käyttävän jonkinlaisia naamioita todellisen luonteensa salaamiseksi. Liikutuin itse kyyneliin kahdesti: ensiksi uhrin vuoksi, toisella kertaa tappajan. Muutamaa sananvaihtoa ja lyhyttä taistelurupeamaa myöhemmin yksi nimistä Atsun listalla on vedetty yli. Tarinaa tärkeämpi on kuitenkin se, miten se kerrotaan. Kertomus tuntuu käynnistyvän kesken kaiken Atsun saapuessa syrjäiseen kyläpahaseen, jota pitää vallassaan yksi Y?tein kuusikon jäsenistä. Menneet tapahtumat nousevat merkittävään rooliin hahmojen syventämisessä. Vaikka useimmiten Atsu kukistaa jahtaamansa lainsuojattoman kaksinkamppailussa kuolemaan saakka, lähes jokaiseen kohtaamiseen on saatu lisättyä jokin erityinen piirre, joka tekee siitä kokemisen arvoisen. On hienoa, että maailman tutkimisesta palkitaan ja kauniita maisemia on toki aina ilo katsella, mutta olisin toivonut hahmonkehityksen olevan tällä kertaa hieman orgaanisempaa. Sivupolkuja sinne ja takaisin Ghost of Tsushiman kohdalla pidin kaavamaisesti etenevää pääjuonta pelin heikoimpana piirteenä. Vaikka aluksi Atsun kohtalo ei juuri koskettanut, takauma takaumalta huomasin samaistuvani nuoren neidon asemaan yhä vahvemmin. Tunnetiloja ohjaillaan taitavasti kerronnan eri keinoin. Hukka perii Taistelua on sen sijaan uudistettu rohkeammin. Haastaminen kaksintaisteluun, vihollisten tekemien hyökkäysten merkitseminen värikkäinä välähdyksinä sekä henkipisteiden käyttäminen joko erikoisiskuihin tai parantuPelityylejä eriytetään asujen avulla. Tarinapainotteisten sivutehtävien kohdalla taso on pysynyt korkeana. Kun myöhemmin käy ilmi, miten tarkalleen heidät riistettiin Atsulta, menetystä on mahdotonta olla ottamatta henkilökohtaisesti. Tässä ei Ghost of Y?tei petä, vaikka hetken aikaa tilanne vaikuttaa huolestuttavalta. Käsikirjoittajat eivät pidä kiirettä, vaan edistävät tarinaa omaan tahtiinsa. Osa sopii suoraa taistelua suosiville, kun taas toiset auttavat lähestymään vihollisia salakavalasti. Toinen esittää viimeisenä toiveenaan jakaa aterian häntä kuolettavasti haavoittaneen neidon kanssa. Y?tein kohdalla asia on melkein päinvastoin. Mukana on kuitenkin laaja joukko Tsushimasta tuttua puuhaa. Oikeamielisiksi mielletyt hahmot kykenevät julmuuksiin siinä missä tarinan konnatkin. Toisinaan avuksi saapuu toveri tai kaksi. Kun vihdoin kuvittelee hahmottavansa mistä kokonaisuudessa on kyse, asetelma kääntyy päälaelleen. Yksi yrittää houkutella Atsun ryöstökeikalle tarkkaan vartioituun linnoitukseen. Hiiltyneistä raunioista löytyi kaksi ruumista, jotka Atsu hautasi pihan reunalle
Elokuvamaisissa välivideoissa kasvolihasten hienovaraisia liikkeitä ja silmien sielukkuutta ei voi olla ihastelematta. Musiikkia hyödynnetään hienosti. Sivuaseina toimivat jousipyssyt, heittoveitset sekä erilaiset pommit, joita saa käyttöönsä sivutehtäviä suorittamalla. Esimerkiksi savupommilla voi sokaista isonkin vastustajalauman yhdellä kertaa, jonka jälkeen joukkoa on helppo harventaa. Jousta käytPomotaisto palavassa talossa. Esimerkiksi kilvellä itseään suojaavia vastustajia kannattaa kurittaa kusarigamalla, kun taas katana toimii parhaiten toista katanaa vastaan. Koko peli ei ole pelkkää verenvuodatusta. Jos jotain moitittavaa pitää keksiä, niin isompia joukkoja vastaan taistellessa ka92 Edeltäjänsä ylittävä samuraieepos. Osa mekaniikoista sekä tehtävätyypeistä edeltäjästä tuttuja. mera voisi vetäytyä hieman kauemmas, jotta selän taakse kiertäviä vihollisia olisi helpompi tarkkailla. GHOST OF YOTEI Teknisenä taidonnäytteenä Ghost of Y?tei hämmästyttää ja kummastuttaa. Hyvää + Maailma yllättää toistuvasti kauneudellaan. Vaikka eri tyylien puute harmitti aluksi, pakko myöntää, että viisi terää viiltää paremmin kuin yksi. Kämmenissään tuntee ratsunsa laukan, viiltävän tuulenvireen ja torjutut iskut. Jousta käyttäessä jänteen kiristymisen aistii liipaisimen vastuksen kasvusta. Atsu ei ole koulutettu samuraiksi, joten tämän suhtautuminen lähitaisteluun on käytännöllisempi. Yhtäläisyyksiä uusimpaan Assassin’s Creediin löytyy runsaasti. Tunnelmaa latistaa ainoastaan hetkittäinen tuttuuden tunne. Toisinaan viholliset ajautuvat paniikkiin nähtyään toveriensa kaatuvan, kuvitellen Atsun todella olevan heitä noutamaan tullut kostonhenki. Tunnelmaa luovan taustamusiikin lisäksi Atsu kantaa kolmikielistä shamisenia, jolla voi halutessaan soittaa sävelmiä. Huonoa . Laskevan auringon värjäämä laakso, tähtitaivaalla tanssivat revontulet ja hyytävä lumimyrsky tekevät vaikutuksen omilla tavoillaan. Yhtäläisyyksiä uusimpaan Assassin’s Creediin löytyy runsaasti. Nyt kättä pidempää on tarjolla aiempaa runsaampi valikoima. Lopulta pedon voi kutsua auttamaan jo ennen taistelun alkua. Hyvää + Maailma yllättää toistuvasti kauneudellaan. Hukka saattaa ilmestyä pelastamaan neidon pulasta juuri ennen vihollisen langettamaa tappoiskua. Olen maininnut asiasta ennenkin, mutta PS5-ohjaimen haptiset ominaisuudet ovat konsolin merkittävin uudistus. miseen ovat entuudestaan tuttuja mekaniikkoja. Se haihtuu pian kuin usva Yotein yöhön mestariteos 14 186459_.indd 14 186459_.indd 14 22.10.2025 16.34.47 22.10.2025 16.34.47. Shamisenkostaja Ghost of Y?tein maailman kauneus yllättää tuskin ketään Tsushimassa vieraillutta. Ruudunpäivitys pysyy PS5 Prolla pelatessa silkinpehmeänä ja tekstuurit katanaakin terävämpänä. Huonoa . Jatkuvasti otettaan kiristävä kerronta. Teräaseet eivät ole ainoa keino päihittää viholliset. Sympaattinen päähahmo, yllättäviin suuntiin tempoileva tarina, dramaattinen taistelu ja kuvankaunis pelimaailma tempaisevat mukaansa kymmenien tuntien mittaiselle matkalle, josta ei huippuhetkiä puutu. Suhdetta ihmisen ja eläimen välillä voi syventää entisestään suorittamalla yhteisiskuja salametsästäjiä vastaan. Jinin taisteluasentojen tapaa Atsu voi vaihtaa asettaan kesken taistelun kulloisellekin vastustajalle sopivaksi. Osa mekaniikoista sekä tehtävätyypeistä edeltäjästä tuttuja. Atsun tarina ei ole täydellisesti kerrottu eikä tarkoitettu jokaiselle, mutta avoimiin maailmoihin sijoittuvien tarinavetoisten toimintaseikkailuiden, genrekonventioissa piehtaroinnin sekä samuraielokuvien fanille se on moninkertainen täysosuma. Itse käytin soitinta enimmäkseen tyylisyistä, viestiäkseni vihollisille, että kuolema lähestyy heitä hallavan hevosen selässä. Kun joka aseeseen saa vielä avattua lukuisia eri iskuja, taistelu ei missään vaiheessa käy puuduttavaksi. Pieniä asioita, jotka lisäävät läsnäolon tunnetta. Etenkin samuraijoukkoja on välillä vaikea erottaa toisistaan (enkä nyt tarkoita, että kaikki aasialaiset näyttävät samalta). Aisteja hivelevää pelikokemusta syvennetään entisestään DualSense-ohjaimen avulla. Kasvomallitkin voisivat olla monipuolisempia. Yksi merkittävimmistä taistelun helpottajista on Atsua suojeleva villisusi. Äänimaailmaa tehostamalla voidaan korostaa hetken dramaattisuutta, esimerkiksi laittamalla ohjain sykkimään samaan tahtiin pelihahmon sydämen kanssa. Jos jotain moitittavaa pitää keksiä, niin isompia joukkoja vastaan taistellessa ka92 Edeltäjänsä ylittävä samuraieepos. Osa kappaleista toimii pelkkänä viihdykkeenä, kun taas toiset saavat aikaan kuumien lähteiden, sudenpesien ja muiden hyödyllisten kohteiden luokse johtavia tuulenpuuskia. Pomotaisto palavassa talossa. Kullekin löytyy käyttökohteensa. Nainen suostuttelee mestaritaistelijoita opettamaan häntä käyttämään katanan ohella samanaikaisesti kahta miekkaa, katanaa pidempää ja raskaampaa ?dachia, yari-keihästä sekä ketjun päähän kiinnitettyä sirppiä, kusarigamaa. Sukupolvikokemus Epäröin käyttää arvosteluissani sanaa mestariteos, mutta Ghost of Y?tein kohdalla sitä on vaikea välttää. Käynnistyksessä pelimaailmaan siirrytään parissa sekunnissa. menissään tuntee ratsunsa laukan, viiltävän tuulenvireen ja torjutut iskut. Ongelma tosin koskee ainoastaan pelimoottoria. Jin Sakain pääase oli katana, miekkataisteluita monipuolistettiin eri taistelutyyleillä. Jatkuvasti otettaan kiristävä kerronta
Pitkälle ulkopelillisyyden varassa pyörivän mobiilipeliskenen oikeana uhkana heiluu EU, joka aikoo iskeä vaarnan Free-2Play-pelien sydämeen eli oikealla rahalla ostettaviin pelivaluuttoihin. Ensin hirviötä väheksytään, lopulta juostaan paniikissa ympyrää ja vain konsultit tekevät tiliä. Entäpä jos menu olisi vanhan kunnon puhelinluettelon paksuinen. Pelinkehityksen valuessa megakorporaatioihin ei vähene vain riskinotto, luovuus, kehitysbudjetti vaan myös joustavuus. Myös idealistinen peliyleisön kasvattaminen diversiteetillä meni selvästi puihin, tunnetuimpina esimerkkeinä Assassin’s Creed: Shadows ja varsinkin Concord. Vuonna 2020 Steamiin tuli vain hikiset 9 700 nimikettä, ei ihme, jollei pelattavaa löydy. Mutta jos menisin sosiaaliselle illalliselle, menun tutkimisessa menee aika lailla kauemmin. 2...1... Se on varma että AI helpottaa ja halventaa pelintekemistä niin, että näitä niukkoja 18K:n pelin pulavuosia tulee ikävä. Jos Gaben heittää suitset käsistään tai, herra paratkoon, lusikan nurkkaan, säilyykö Steam itsenäisenä vai ostaako sen joko Microsoft tai saudit. Gaben omistaa Steamista 50,1 %, loput 49,9 % omistavat Steamin työntekijät. NYT, olemassa olevilla pärjää aina universumin lämpökuolemaan asti. Idioottimaisin uhkakuva, tai siis AI-hörhölle unelma, on ihan omaan makuun AI:n alusta asti kehittämä peli, johon onnellinen pelaaja vain antaa promptin, esimerkiksi klassinen ”kuin Counter-Strike mutta parempi”. Ja nythän tuo on nähtävissä kun syntyvyys syöksyy. Ongelmia tulisi jo pienemmälläkin määrällä, sillä mitä enemmän kuluttajalla on vaihtoehtoja, se vaikeampi on suorittaa valinta. Suurin uhka on pelien muuttuminen todella nopeasti todella huonoiksi, missä AI on valmiina auttamaan. Pelejä on nykyaikaisilla kehitystyökaluilla liian helppo tehdä ja liian helppo saada myyntiin: pelkästään vain ja ainoastaan Steamiin tuli vuonna 2024 yli 18 000 peliä. Ehdotuksen mukaan aina kun näitä käyttää, ruutuun pompsahtaa info, kuinka paljon oikeaa rahaa ostokseen kuluu. nds a way”. Esimerkkinä koronaeristyksen aiheuttama pelibuumi loi liian ruusuisen kuvan pelimarkkinoiden tilanteesta, nyt peliuutiset ovat täynnä irtisanomisia, peruttuja projekteja ja lopetettuja pelistudioita. Kerran oli höyryn aikakausi Mutta onneksi ludogarkkien vastapainoksi on Steam! Eläköön Gabe Newell, PC-pelaamisen pelastaja, digimyynnin messias ja riippumattomuuden pyhä puolustaja! Mutta kuinka kauan Höyry vielä pihisee. Rockstar, 2K Games, Ubisoft, aina välillä huhumylly pyörii. 15 185688_.indd 15 185688_.indd 15 22.10.2025 16.38.02 22.10.2025 16.38.02. Mitä laajempi menu, sen vaikeampi valita. eldillä ja Star Wars -pelillä. . rmassa työskennelleenä tiedän, että sellaisen piirtoetäisyys tulevaisuuteen on PS1:n Silent Hillin luokkaa. Nyky-EA on lähinnä Sims 4ja urheilumikromaksujulkaisija satunnaisella Battle. Vaikka pelihanat menisivät kiinni 3... Mutta Steam tuskin on ikuinen, joten PC-pelaamiselle Steam on joka tapauksessa sellainen peliversio Campi Flegrein kalderasta. Siksi kokeilisin jotain uutta varmimmin silloin, jos joku suosittelee. Nyt saudit heittivät lanttejaan peliin ja eSports-turnausten (kuka vielä muistaa sen?) jälkeen ostivat Electronic Artsin. Jos teen itse ja säästän -AI-pelit oikeasti tulevat, syntyy uusi ammattikunta, pelipromptaajat. Myös AAA-peliteollisuus keskittyy koko ajan yhä harvempiin käsiin. AI-avusteinen pelintekeminen tulee varmasti kuin kuolema. Nykyään 63-vuotias Gaben kuulemma elelee jollain viidestä veneestään ja sukeltelee. Silmägarkista oligarkkiin Tekoälynkumoukseen tavallaan liittyy dystooppinen tulevaisuus, jossa maailmaa tai sen rippeitä hallitsevat oligarkit ja Weyland-Utanin kaltaiset megayhtiöt. Empatia ei kuulu pelaamiseen, joten kehitetään uusia uhkia ihan meille Tru Gamereille. Jos se, että ihmisellä on kaikki maailman tieto tehokkaassa pakkauksessa taskussaan, johtaa ihmiskunnan (tutkittuun) tyhmenemiseen ja disinformaatio-algoritmien uhriksi joutumiseen, AI on jo lähtökohtaisestikin pahempi juttu. Itsekin kvartaalitalous. Levättyään riittävästi sunnuntaina Jumala sanoi ”Täyttyköön maailma peleistä, jotta ihmisillä on muutakin tekemistä kuin lisääntyminen”. Tuskin tuokaan älyttömyys mobiilipeleihin pysähtyy. Toisaalta EA on ysäriltä alkaen ollut malliesimerkki, kuinka bisnesajattelu tuhoaa luovuuden. Se on mukavuuspyöristyslikiarvona 50 peliä päivässä. Peliala painiskelee vähän saman ongelman kanssa: erinomaiselta kuulostava tilanne on katastro. Ehkä indiepelit kärsivät, mutta Meille(™) jää GTA VI ja ketä sitä muuta tarvikkeekaan. Esimerkiksi Sonyn kerrotaan vakavasti silmäilevän Warner Brothersin pelipuolta, joskin kaupanhieronta on mahdollista vasta 2027. rma Silver Laken ja Trumpin vävypojan Af. Vielä ui markkinoilla ostettavaa. Jo tarjoilijan suositus voi riittää, vaikka sen takana voi olla, että tehtiin tyhmästi ja tilattiin keittiöön munakoisot triplana. Kun intohimo pelien tekemiseen ja yleensä pelien ymmärtäminen vaihtuu ideologiaan ja ekonomiaan, jälkeä syntyy. B loombergissa nykyään vaikuttava Jason Scheier julkaisi syksyllä kolumnin peliteollisuuden ongelmista. Niin vähän kuin mobiilipelejä rakastankin, kuulostaa todella rasittavalta. Mitä ikinä tapahtuukin, aina jostain niitä pelejä tulee tippumaan. Se voi purkautua ja aiheuttaa valtavaa tuhoa tai sitten pysyä edelleen melko rauhallisena, aina välillä huolestuttavasti pihisten. LIIKA ON AINA LIIKAA Ajatelkaa tulevaisuutta, jossa ihmiset voivat vapaasti määrittää pelisisältönsä! Illuusio tosin kärsii, jos käy kääntymässä somessa ja alkaa liikaa miettiä, millaisia pelejä osa näistä ihmisistä loisikaan, kun sensuuri ja taitojen puute ei enää rajoita. nity Partners -sijoitus. Tarkemmin ostajina oli Saudi Arabia Public Investment Fund, yhdessä jenkkisijoitus. Ilman suosituksia tulee todennäköisesti tilattua jotain jollain tavalla tuttua ja turvallista, koska ei ravintolahinnoilla oteta riskejä. SteamNet. rman kanssa. Luomiskertomuksesta leikattiin kohta, koska sitä ei silloin ymmärretty. Toisaalta makuuhuoneiden sankariohjelmoijat palaavat, koska ohjelmointitöihin ei enää juurikaan pääse. Toistaiseksi tekoäly ei hääppöisiä pelejä osaa tehdä, mutta kehitysvauhdin huomioon ottaen saa nähdä. Gabenilla itsellään ei ole rahasta pulaa, eikä hän ole muutenkaan tunnu antaneen rahan nousta yhdeksi ja ainoaksi joka hallitsee, henkiseen pimeyteen tuomitsee ja kahlitsee. Sijoittajat maksoivat Artsista 55 miljardia dollaria. Jurassic Park se tietää: ”Life . Ja kun hirviö hyppää esiin, reagointilagi on hirveä. Mutta hei, tämä on toki ongelma lähinnä pelien tekijöille. Microsoft osti Activision Blizzardin 68,7 miljardilla dollarilla, sen jälkeen tuhansia työntekijöitä on kengitty. Koska ehdotus koskee kaikkea rahalla ostettavaa, Supercellin Ilkka Paanasen mukaan vaikka joukkoja treenatessa ilmoitus voi paukkua kymmeniä kertoja. Onneksi Steam ei sentään ole osakeyhtiö, joten pienet ahneet klonkut eivät voi äänestää pakkomyyntiä. Tiedän, että olen kirjoittanut samasta Jasonin taas esille tuomasta ongelmasta aikaisemminkin, joten tiivistys riittäköön: pelejä julkaistaan liikaa. NNIRVI Jos kaikki Suomen järvet viinaksi muuttuisi, niin eikös meidän poikain elellä kelpaisi. Kun menen lähinepalilaiseen työlounaalle, optioita on neljä ja valinta sujuu vilkaisulla
Ilahduttavasti Kyle ei menettänyt muistiaan eikä kymmenessä vuodessa edes unohtanut kaikkia oppimiaan taitoja, joten kannattaa tarkistaa kykypuun alimmasta oksasta mitä mies vielä osaa. Päivisin kaduilla liikkuivat pääasiassa normizombit ja vaarallisemmat erikoiszombit, mutta yöllä ryömivät esiin huippuvaaralliset superpedot, volatiilit. Hybridinä Kyle tarpeeksi zombeja hakattuaan muuttuu petomuotoon, joka jonkun aikaa on pysäyttämätön, raajoPETO ON IRTI 16 186226_.indd 16 186226_.indd 16 22.10.2025 16.49.15 22.10.2025 16.49.15. Dying Lightien yksi erikoisuus on työläs keräilytalous. Hän on viettänyt viimeiset 13 vuotta pelin pahiksen, paroni Marius Fischerin laboratoriossa koe-eläimenä. ”Ei peto parane pieksämällä”, sanoo sananlasku, mutta peli kyllä paranee. Muut jakautuvat karkeasti liikkumiseen, tekniikkaan ja taisteluun. Nyt edellisten osien tarina keitetään kasaan, mutta ainekset jatkoon jätetään. Beast sijoittuu nyt Länsi-Alpeille, viehättävälle Castor Woodsin turistialueelle, jossa on kaikkea kaupungista kansallispuistoon, tenniskentistä tehtaisiin ja mielisairaalaan. Onneksi tarjoutuu tilaisuus pakoon paikallisen tiedenaisen avustamana. Samalla ne eroavat tarpeeksi edeltäjiensä maisemista. Lyömisen lisäksi zombeja voi potkia eri tavoilla, manipuloida heittokoukulla ja kaikilla aseilla on omat erikoisuutensa. Näistä se liikkuminen on pelin oma maistuva mahtiporkkana, Spider-Manin seittiflengauksen tapaan. Kyle-ressu ja Punainen paroni Dying Light: The Beast: jatkaa sarjan tarinaa noin vuoden Dying Light 2:n jälkeen. Kaikki puhdasta hupia, koska hei, näähän ovat zombeja! Tai sitten joko paronin sotilaita tai roistoja, mutta mitäs lähtivät! En voi kyllin kehua taistelua. Aiden oli jäljelle jääneiden ihmisasutusten välillä liikkuva kuriiri, Pilgrim. Luulin, että kraftaukseen vaaditaan aina työpöytä, mutta aseiden tekemistä ja niiden päivitystä pelaajan omalle tasolle lukuun ottamatta kraftaus sujuu ihan kenttäolosuhteissakin. Ja sit ku mä flippaan, peto on irti! Se paroni oli et: ”Häh. Sen enempää juonta paljastamatta punainen lanka on se, että paroni(kin) kehittää Techland Versio: Hotfix 1.2.4 Minimi: Intel i5-13400F / AMD Ryzen 7 5800X, 16 Gt RAM, GeForce 1060 / Radeon 5500 XT / ARC A750, SSD Suositus: Intel i5-13400F / AMD Ryzen 7 7700, 16 Gt RAM, GeForce RTX 3070 TI / Radeon 6750 XT / ARC B580, SSD Testattu: AMD Ryzen 7 3700X 8-Core 3,60 GHz, 32 Gt RAM, GeForce RTX 4070 12 Gt VRAM Moninpeli: Co-op 2-4 Ikäraja: 18 viruksesta käyttökelpoista asetta. Ammuksetkin ovat asiaa, mutta varsinkaan aseisiin ei kannata rahaa haaskata. Kylen tasokatto on viisitoista. Maisemat ja samalla liikkumishaasteet vaihtelevat mukavan paljon. Eikä näihin lihaksiin enää muodostu maitohappoa, vaikka kuinka käsien varassa roikutaan. Näyttäviä väkivaltaliikkeitä riittää kaikille, myös niille, joista kikkailu on hauskaa. Kaikki kerätään! Mitään ei ole roskaa, edes roskat, ja Kyle noukki kaiken talteen, koska kaikkea tarvitaan käyttötavaran kraftauksen. Voi kunpa oikeastikin osaisin hetkessä kyhätä bussin katolla kykkiessäni käsikranaatin ja nipun sähkönuolia! Liikkeen kauneus Dying Lightin suurimmat porkkanat ovat liikkuminen ja väkivalta. Kykypuun neljästä haarasta yksi on peto-oksa, jossa edetään vain kimeerien tappamisen jälkeen. Dying Light 2: Staying Human hyppäsi vuoteen 2036 ja kertoi Aiden Caldwellin tarinan. Kyle Cranelle ei sitten käynytkään kivasti. Eristettyä kaupunkia tutkimaan lähetetty avustusjärjestö Global Relief Effortin agentti Kyle Crane sai lopuksi selville, että juuri GRE haluaa kehittää viruksesta aseen. Vaikka bindasin noukkimisen hiireen, noukkinopeus voisi olla rivakampi. Ketä luulet olevas, täh?” Sanoin sille, et: ”Kato jätkä, sä oot sä ja mie oon Kyle Crane.” A lun perin Dying Light 2: Stay Humanin delsuksi tarkoitettu Beast julkaistiin sarjan kolmantena osana, jossa vauhdikas parkour yhdistetään todella väkivaltaiseen zombimättöön, sankarinaan ensimmäisestä pelistä tuttu Kyle Crane. Ykkösessä oli aika lailla peruskaupunki, kakkosessa nähtiin korkeita kerrostaloja rappeutuneessa maailmassa. Ihan käytännön vinkkinä kannattaa aina kauppareissulla ostaa myyjän resurssivarasto tyhjäksi, siis aina. Nnirvi DYING LIGHT: THE BEAST Kun mätän zombeja, minua alkaa raivostuttaa. Mainio Grappling Hook vielä lisää pisteen liikkeen kummankin i:n päälle, vaikka ei seittisinkojen veroinen apu olekaan. Ollakseen tarpeeksi voimakas loppurähinöihin Kylen pitää tuhota kokeellisia zombeja, kimeereitä, napata niistä näytteet Olivialle ja kasvattaa samalla omia petovoimiaan. Spidu saa haastajan, sillä Beast-Man etenee niin horisontaalisesti kuin vertikaalisesti vauhdilla ja sulavasti, loikissa on kantamaa ja liimanäpit tarraavat melkein mihin vain. Vuonna 2015 zombivirus saastutti turkkilaisen Harranin kaupungin. Kyle Crane tuntui aluksi lähinnä vain tyhmältä testo-terolta, mutta luonne jalostui pelin kuluessa. Yllätyksiä pursuavan pääjuonen lisäksi pelissä riittää paljon kiinnostavaa sivupuuhattavaa, joka istuu hyvin pelin rakenteeseen kertomalla omia pieniä sivutarinoitaan. Ultraväkivalta on tapissa, harvassa pelissä näkee yhtä räväkästi iskujensa jäljet: päät ja raajat irtoavat (tai hajoavat), nahka lähtee ja ruho puolittuu. Delsun onnellisessa lopussa älykäs volatiili, Äiti, muutti myös Cranen älykkääksi volatiiliksi
Palkintona yöteurastajan expa tuplataan, mutta yöllä volatiilit saalistavat ja ne ovat jotain, johon suhtauduin terveellä kunnioituksella. Miten olisi kirves, joka toimii kuin Kratoksella ikään. Tarinan edetessä asiaan oikeastaan lakkaa kiinnittämästä huomiota. Lootti ilmestyy takaisin, samoin tapetut zombit, ja ainakin pikkupomot ovat aina sama variantti. ointi myös lisää käyttöikää. Castor Woodsin pikkukaupunki on viehättävän vanhahtava. Mielenkiintoisinta on erikoiszombien evoluutio, jossa Left 4 Dead selvästi on ollut genren oma Lajien Synty. ja ja päitä repivä luonnonvoima. Loppupelissä sirkkelinheitin oli asiaa. Kirveellä ei montaa zombia tapeta ennen kuin se on käyttökelvoton. Jos joku ero on niin ehkä se, että aseiden hassut modi. Massiiviset kimeerit kyllä jo revittävät todellisuuden rajoja. Jengiin mahtuu neljä kyleä, jotka voivat olla kavereita tai randoja. Maailmassa on päivä yö -sykli, tuttuun tapaan yö on synkkä ja vaaroja täynnä. Se on vain . Castor Woods on selvästi harrastanut Temusta tilailua, koska lyömäaseet rapautuvat vauhdilla. ippaus on pitkään automaattinen, sen ajoitus juuri pomotaistoon on hyvä strategia. Perustason aseen voi korjata kaksi kertaa, paremmat neljä kertaa ja aseen modi. kaatiot à la tuli, sähkö, myrkky ja niin edelleen tuntuvat tahallisesti saavan vähemmän tilaa. Volatiileja kannattaa ihailla vain tosi kaukaa, paperilta ne eivät hyppää kimppuun. Koska . Tylsän copypasten asemasta maailma pursuaa sisältöä, löydettäviä salaisuuksia sun muuta, eivätkä paikat näytä tyhjiltä, kun kuollut meri aaltoilee joka paikassa. unssa Dying Light: The Beast on avoimen maailman peli, mutta poikkeuksellisen hyvä sellainen. Ihmiskunnan paras ystävä herra Tuli hoitaa tämänkin ongelman. Tuliaseet palaavat lajityyppiensä perusversioina, mutta niiden käyttöä rajoittaa ääni, joka on joillekin ruokakello. Lisäksi modien vaatimat resurssit eivät kasva puissa vaan zombien yömajoissa. Itse vietin yöni vetämällä zetaa, paitsi silloin kun minusta riippumattomat seikat pakottivat seikkailemaan pimeydessä.. Moninpeli voi olla privaatti tai sen voi jättää ”auki”, jolloin siihen saavat ulkopuoliset vapaasti hypätä. Oma suosikkiaseeni oli nyt miekka, pitkän matkan aseosastolla suosin jousija kaaripyssyä sekä Molotovin cocktaileja. Läskeistä tulee pommeja, varmaan saligorilloista valtavia lihasjättiläisiä, teinitytöistä loikkijoita, lisänä vielä kirkujat, happohyökkääjät (uskomattomalla kantomatkalla) sekä selvästi jonkun ulkopuolisen kypärillä ja pehmusteilla varustamat ryntäilijät. Maailma on kyllä varmaan jonkinlainen tietokonesimulaatio, koska se regeneroituu noin puolessa tunnissa oikeaa peliaikaa. Itse asiassa zombit eivät varsinaisesti ole zombeja vaan infektoituneita, mutta käytän zombia koska se on kätevämpi sana. Zombeja torjutaankin turvapaikkojen tehokkailla UV-lampuilla. ippimittarin saa nousemaan. Joku palokirves esimerkiksi vaatii kriittisen osuman ennen kuin liekki syttyy, ja zombit saavat tulta munille. Koska ammuksia ei voi itse tehdä, meno ei lahoa pelkäksi ammuskeluksi. Viraalit rappeutuvat purijoiksi eli normizombeiksi, jotka taas altistuminen UV-säteilylle muuttaa kävelevän ruumiin näköisiksi. 17 186226_.indd 17 186226_.indd 17 22.10.2025 16.49.24 22.10.2025 16.49.24. Taistelu ja parkour ovat kaksi tukevaa kivijalkaa, joiden varassa seisoo koko peli. Avunpyynnöllä kavereita saa helpommin, vastaavasti Search & Rescuella pääsee auttamaan muita. On siinä toki paljon muutakin hyvää, tehtävät ovat normitasoa kiinnostavampia ja viattoman pelaajan kiduttaminen välivideoilla on aika vähäistä. Petomoodissa raajat revitään paljain käsin. Pääsiäismunia löytyy ja paljon. Jos pelaaja kärähtää, alkaa hurja takaa-ajo, koska vaikka taistelu on mahdollista, realistinen vaihtoehto se ei ole. Taudin kululla on jopa oma evoluutionsa: juuri muuttunutta kutsutaan viraaliksi, se nopea, raivokas ja vielä älykäs, osa jopa puhuu. Yleensä niissä on sivupiestävää, joilla . Pomotaistelua on vähemmän kuin pelkäsin. Kolmas porkkana on moninpeli
On turhauttavaa, kun Megamies ei pääse taloon sisään, kos87 Dying Light: The Beast on kolmas annos menevä parkouria ja zombiteurastusta, vieläpä hyvin kasassa pysyvällä juonella. Kuollut pelaaja respawnaa lähimmässä turvapaikassa, mikä tosin on vain alkupelissä isompi ongelma, koska loppupuolella niitä on ehtinyt avata ympäri karttaa. DYING LIGHT: THE BEAST Groteskit kimerat saavat salimiehet kateellisiksi: ”Millä toi bulkkaa?” Survivor-vaisto on välillä henkiinjäämisen ehto. On asioita, joissa Dying Light voisi parantaa, ja yksi niistä on ympäristön interaktiivisuus. Sarjaan mahtuu vielä yksi osa tai delsu, jossa tarinan voisi vetää ihan oikeaan loppuun. Ärsyttävästi ihan ensimmäiset matsit alkavat ilman varoitusta tai mahdollisuutta varautua, lisäksi joskus ne käydään suljetulla areenalla, jossa parkour master ei voi välttämättä hyödyntää kykyjään. Tein kaikki tehtävät plus tutkiskelin paikkoja, ja 40 tuntia hulahti ihan huomaamatta. Mielisairaalaan sijoittuva tehtävä volatiileineen sai pumppuun sykettä. Ihan kaiken nuohoamalla puhutaan varmasti kolminumeroisista luvuista. Zombien yösijojen loottaus on joko kiinnostavaa stealthtoimintaa, tai hirveä verilöyly. Jostain syystä kuolema heittää matsin alkuun, ei aikaan ennen matsia. Lisäksi ihmispomon yliluonnollinen kestävyys irrotti minusta närkästyneen tuhahduksen ja pelistä immersiota. Yleinen kenttäkuolema ja samalla pelin lopettaminen kesken tehtävän, esimerkiksi Nukkumatin vaatimuksesta, on ongelma, koska pelintallennusta ei ole ja tehtävät ovat pitkiä. Kannattaa siis ennen uuteen tehtävään säntäämistä katsoa ensin niin omaa kuin pelin kelloa. Mies joutuu lopettamaan minkä aloittaa Kyle siis lisää voimiaan tappamalla zombien erikoisversioita, kimeereitä. Jos pääsyn kohteeseen estää piikkilanka-aita, olisi kiva kun ainoa ratkaisu ei olisi surffata edellisen sähköpylvään langoissa. ikkaa, animointia, kaikkea on paranneltu. Myös esineiden liikutteluun pohjautuva ongelmanratkaisu olisi poikaa. Vähän nähty jo. Uudistuksien sijaan puhutaan parannuksista: liikkumista, ampumista, gra. Joka paikka on enemmän tai vähemmän täynnä ex-ihmisiä. Nyt ne kaatuivat helpommin ja nopeammin. Vaikka tehtävässä jo tehdyt tehtävätavoitteet eivät nollaudu, viholliset heräävät henkiin. Parkourin yhdistäminen zombitappoon on edelleen toimiva resepti, mutta alkaa kolmannella kerralla käydä vähän nähdyksi. Ultraväkivallan ja fysiikan, sekä ihmisen että maailmankaikkeuden, rajoja venyttävä liikkuminen on toimiva parisuhde. Autossa on GPS, joka näyttää oikean reitin, mutta Kylen kyvyillä ja nopeudella voin vain lainata Emmett Brownia: Roads. Uutta on autoilu, joskin se debytoi jo ykkösen The Following -delsussa, ja aika vähän tässäkin tuli ajettua. Huonoa . Hyvää + Liikkeen ja väkivallan riemujuhla. When I’m going, I don’t need roads. Lyhyeltä läpihuudolta kuulostava juttu voikin olla pitkä rykäisy ja yö yllättää puuhastelijan. Lopulta tappelin enää vain jos oli pakko, mutta siinä vaiheessa maaliviiva oli jo lähellä. Näin ajattelin aluksi, sitten taas innostuin, mutta loppua kohti pudotin vaikeustasoa. Paremmin tai loogisemmin hajoava ympäristö olisi kiva. Mitä punaisempi, sen vaaralllisempi. 18 186226_.indd 18 186226_.indd 18 22.10.2025 18.04.34 22.10.2025 18.04.34. Pahinta olisi jos sarjasta tulisi uusi Walking Dead, joka sikäli hallitsee aiheensa, että kuoli jo kauan sitten, mutta ruumis örisee edelleen. Maailma aukee, testot lähtee Dying Light: The Beast tarjoaa sitä samaa kuin edeltäjänsäkin, ei enempää, ei vähempää. Beast itse asiassa palaa selvästi ykkösen tunnelmiin, tuliaseet kun palaavat ja volatiilit ovat taas todella vaarallisia. Tarina on toimiva ja typerän puuhastelun määrä on minimaalinen, jotain keräiltävää pelissä on mutta tielle se ei tule. ka sen estää joko normaalin ikkunan hennot raamit tai heppoisen näköinen laudoitus. Ei siksi, että olin pulassa, vaan siksi että se vähensi zombilahtauksen työläyttä. Beastiin saa käytettyä halutessaan paljonkin aikaa. Pelisarjaan ensimmäistä kertaa tutustuville tämä on väärä aloituspiste, mutta me Dying Lightin fanit saimme täsmälleen sitä mitä odotimmekin. Koko Dying Light -trilogian voima on siinä, että niitä on todella kiva pelata. Ainoa toisteinen toiminta on turvapaikkojen ja voimalaitosten aktivointi, missä niissäkin on tarpeeksi eroja. Peto kulki muuten todella hyvin ja kiinnostuskäyrä korkealla, mutta ihan lopussa oli outo käytäväjuoksu, joka kesti turhan kauan. Onneksi myöhemmin ennustettavuus paranee
Sen esikuva on Gifun prefektuurissa sijaitseva Kanayama. Toni Hilden Valot on sammutettu, luurit ovat korvilla, sumu saa laskeutua. Konamilla sarjan paluusta päävastuussa oleva Motoi Okamoto kertoo, että pidemmän tähtäimen tavoitteena on koko sarjan uudelleenmäärittely. Onneksi sprinttejä ei harrasteta kuin yhden käden sormilla laskettava määrä, ja ne ovat nopeasti ohi. Hinako ei ole koskaan piitannut tyttöjen perinteisistä roolimalleista, hänen pahin pelkonsa on päätyä samaan loukkuun kuin äitinsä. Aikanaan kaivostoiminnalla ja padon rakentamisella vaurastunut Ebisugaoka on kuihtunut varjoksi entisestä loistostaan. / Konami Arvosteltu: PC Saatavilla: PS5, Xbox Series X/S Versio: 1.0 Suositus: Intel Core i7-9700 / AMD Ryzen 5 5500, 16 GT RAM, NVIDIA GeForce RTX 2080, AMD Radeon RX 6800XT Testattu: AMD Ryzen 7 5700X, 32 Gt RAM, NVIDIA GeForce RTX 3090 24 Gt Ikäraja: 18 tään f ei suuresti poikkea edeltäjistään. Autioituva kylä sokkeloisine kujineen on otollinen paikka painajaiselle pesiytyä. Sarjan muihin päähahmoihin verrattuna Hinako tuntuu suorastaan helposti lähestyttävältä. Paitsi sen, että alusta lähtien on selvää, että yksi näkökulma on naisten asema 60-luvun Japanissa. Blooberin tulkinta Silent Hill 2:sta valoi sen sijaan jo hieman enemmän uskoa tulevaan. Sumu laskeutuu Ebisugaokaan, ja sen alta vyöryy esiin punertavia kukkia sekä ällöttävää mätärihmastoa. YtimelWHAT THE F. Ensimmäinen takaa-ajo käynnistyy, ja pelkään jo pahinta. Silent Hill, olen kotona! Japanissa. Päähahmo on noin 15-vuotias Hinako Shimizu kapinoiva teini, joka halveksii alkoholisoitunutta isäänsä sekä nyrkin ja hellan välissä elävää äitiään. Tätäkö tämä nyt on. Toki pinnan alla kytee yhtä sun toista, onhan kyseessä Silent Hill. Silent Hillin osalta viimevuotinen, ilmainen The Short Message ei vielä vakuuttanut. Se on edelleen psykologinen kauhuseikkailu, jossa ratkotaan mysteereitä ja mukiloidaan groteskeja hirviöitä sumun keskellä. Äffä on kuitenkin studion ensimmäinen iso yksinpeliprojekti. Juonenkuljetus on monikerroksista, se vilisee symboliikkaa ja tulkinnanvaraa niin psykologisella, sosiaalisella kuin uskonnollisella tasolla. Ostaisitko tältä mieheltä auton. NeoBards Entertainment Ltd. Minulle syy voi olla se, ettei f:ssä ole koskaan pilkkopimeää, ja tapahtumapaikka aikakauAikakausi, tapahtumapaikka ja tunnelma tukevat toisiaan täydellisesti. Sekä Metal Gear, Silent Hill että Suikoden kaivettiin esiin ja kaikki saivat viimeisen vuoden aikana mainioita uusversioita klassikoistaan. Kryptisesti nimetty f kiinnosti silti enemmän, sillä (hyvää) uutta Silent Hilliä olen odottanut hartaudella. 19 186227_.indd 19 186227_.indd 19 22.10.2025 15.57.32 22.10.2025 15.57.32. Pian usvasta astuu esiin epämuodostuneiden ruumiiden, nukkejen ja yokai-hirviöiden sekasikiöitä – kaameita, mutta samalla lumoavia näkyjä. Eräänä päivänä harmaana Hinako lähtee jälleen ovet paukkuen kodistaan tapaamaan ystäviään Rinkoa, Sakukoa ja Shu’ta. Vaan onko tarjolla muutakin kuin nostalgiaa. Siinä missä James Sunderland tuntuu alusta asti todellisuudesta irtaantuneelta, Hinako on pelkonsa näyttävä, symppis tyyppi, jota tsemppaa ilokseen eteenpäin. Toki pelko on henkilökohtaista. Tarinasta ei kannata tietää ennakkoon juuri mitään, joten en avaa edes teemoja tarkemmin. Painajainen alkakoon! Kahden painajaisen välissä Kauhultaan f on edeltäjiään japanilaisempi ja hidaspoltteisempi, eikä pelottanut minua läheskään niin paljon kuin kakkos-Hillin remake. Team Silentin hajottua vuonna 2004 länsistudioiden yritykset (Origins, Homecoming, Downpour) jäivät vaisuiksi. Nelikon kemiasta aistii heti, että jotain on pielessä, mutta välienselvittely saa odottaa. K onami on ravistellut unihiekat silmistään ja avannut pachinkon pölyttämän aarreaittansa. Da f. Nuori kapinallinen Vaikka jo Silent Hill 4 jätti nimikkokaupungin taakseen, nyt loikataan ison lätäkön yli 1960-luvun Japaniin Ebisugaokan kylään. F ja tulevat Hillit eroavat toisistaan radikaalisti, yhteisenä nimittäjänä säilyy vain psykologinen kauhu, joka kumpuaa päähahmojen traumoista. Nyt ohjaksissa on hongkongilainen NeoBards Entertainment, joka on paiskinut töitä monelle pelijätille, esimerkiksi Resident Evil -moninpelien parissa
Loppuhuipennus on kaiken vaivan arvoinen, mutta ymmärrän hyvin, jos urakka ei houkuttele. Harvoilta sivupoluilta löytyy toki kiinnostavia tiedonmurusia hahmoista, kylän historiasta ja uskonelämästä, esimerkiksi siitä, miksi asukkaat sekä palvovat että pelkäävät Inari-kettujumalaa. Sarjalle tyypilliset vaihtoehtoiset lopetukset kalpenevat f:n rinnalla, kun NG+-kierroksilla painajainen jatkuu ja syvenee. Aiemmin vain vihjatut asiat saavat lihaa luiden ympärilleen, ja Hinakon kertomuksen rinnalla myös Ebisugaokan menneisyydestä paljastuu vaikka mitä. Silent Hillissä maisemat muuttuivat välillä sireenien soidessa karuun, ruosteen ja eritteiden peittämään helvettiin. Kirjoittajan tavaramerkkiä ovat monikerroksiset, silmukkamaiset mysteerit ja shokeeraavat käänteet, eikä f ole poikkeus. Aina yhtä ihana yhdistelmä! Sumu saa mielikuvituksen laukkaamaan Ebisugaokan kapeilla kujilla. Putkitöitä Isoin vedenjakaja tuskin on muutenkaan tapahtumapaikka tai rakenne, vaan taistelusysteemi. Eteneminen on selvästi edeltäjiään lineaarisempaa. Viekas kuin kettu Silent Hill tunnetaan tarinoistaan, ja uskallan väittää, että Hinakon painajaista pidetään tulevaisuudessa yhtenä sarjan virstanpylväistä. Kantoon mahtuu kerralla kolme lyömäkalua, mutta en No mikä helvetti se sinä olet! Pyhäköissä odottaa karmivia näkyjä. Äffä kun on OG Hillien tapaan parhaimmillaan koulun tapaisissa ”luolastoissa”. Ampuma-aseita ei ole, joten ammusten puute on korvattu hajoavilla aseilla. Uudet välivideot, alueet, pomot, esineet ja monet lippulappuset asettavat tapahtumat ja hahmot uuteen valoon. sineen on samaistumispinnaltaan etäisempi länsi-Hilliin verrattuna. Hinako on harrastanut yleisurheilua, mistä on jäänyt käteen hyödyllisiä taitoja, kuten aikaa hidastava viime hetken väistö. Ensimmäinen läpäisy vei 14 tuntia, seuraavat rutkasti vähemmän, joten sinällään vaatimus ei ole tunneissa mitattuna kohtuuton. Kertomus on vetävä, nokkelasti kirjoitettu ja rakenteeltaan harkittu. Tämä näkyy varsinkin tarinan rakenteessa. Rytmitys olisi parempi, jos näitä osuuksia olisi trimmattu ja lisätty tilalle pari Hinakon entisen yläkoulun kaltaista huippuhetkeä lisää Ebisugaokassa. Useista kiehtovista tarinan muutoksista huolimatta perusduuni ei muutu mihinkään, ja paikat kompataan samassa järjestyksessä. Silent Hill ja koulu. Tarkemmin kuratoidussa kummitusjunassa ei sinällään ole vikaa, mutta taistelun liiallisen määrän vuoksi kaipasin lisää hengähdystaukoja, joita ei usein heru. Pyhäköissä nähdään monet matkan karmivimmat kohtaukset, mutta ne ovat liian pitkiä verrattuna sumumaailmassa vietettyyn aikaan. Vaikka Ebisugaoka on kahdesta maailmasta selvästi kiinnostavampi, sen potentiaalia ei nyt täysin lunasteta. Jos SH2 ahdisti kolkolla arkisella ankeudellaan, f levitti hiljalleen rihmastonsa ihon alle ja puhkesi kukkaan syvästi häiriintyneissä kohtauksissa. Pelimekaniikat venyvät liikaa, kun todellisen lopetuksen näkeminen vaatii vähintään kolme läpäisyä. Peli varoittaa, jos yrittää ohittaa uutta tai muuttunutta videota, mikä on yläfemman arvoinen ominaisuus. Plussaa siitä, että päävalikkoon ilmestyy vinkit uusien loppujen avaamiseen. Taistelu on ottanut reippaan askelen selviytymiskauhusta toimintapainotteisempaan suuntaan. Tämä on juuri sellaista rohkeaa formaatin hyödyntämistä, jota arvostan, mutta toteutus ei aivan yllä idean tasolle. En ole pelannut niitä, mutta nimi on kantautunut korviin. Mutta etenemisreitti on pääosin kiveen hakattu. Hinako on vahva päähahmo, ja äffän tarinassa riittää imua. SILENT HILL F 20 186227_.indd 20 186227_.indd 20 22.10.2025 15.58.17 22.10.2025 15.58.17. Toki f on todella piinaava omalla tavallaan. Tarinan on kynäillyt taiteilijanimi Ryukishi07, joka tunnetaan When They Cry -sarjan visual noveleista Higurashi ja Umineko. Ebisugaokassa Hinako puolestaan menettää toisinaan tajuntansa ja herää aavemaisista pyhäköistä, joissa suoritetaan hämäriä rituaaleja kettumaskisen miehen johdolla