JOULUKUUTA TEEMASIVUILLA PELASTUSVÄLINEET Kittilän VPK:lla yli sata ensivastekeikkaa vuodessa s. 24 VPK:laisten siirto kaupungille närkästyttää Jyväskylässä s. Tosi tilanne tutussa paikassa! – Isä ja poika jään alla s.8. 28 Pelastuslaitosten karsinta puoleen säästökeinona tyrmätään s. 50 9 2013 14 .1 1. PT 10/2013 ILMESTYY 19
Tule osastollemme 7b49 ja tartu tarjoukseen. Varmista sisäänpääsysi rekisteröitymällä ennakkoon: www.. Tarjous on voimassa 31.12.2013 asti. Ei koske opiskelija-/nuoriso-/kestotilauksia. Aukioloajat: keskiviikko 13.11. Tee tilaus messuosastolla, saat itsellesi lahjan. klo 9–16 Päämediakumppani: Turvallisuusalan ammattilaiset kohtaavat kansainvälisillä FinnSec-messuilla 13.–15.11.2013 Helsingin Messukeskuksessa. Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa. AITOJA ELÄMYKSIÄ. nnsec.. MESSUKESKUKSESSA HELSINGISSÄ Kansainvälinen FinnSec 2013 on turvallisuusalan tärkein tapahtuma, joka esittelee monipuolisesti ja asiantuntevasti kaiken turvallisuudesta ja suojelusta. Ammattilaisille on tarjolla seminaareja, tietoiskuja ja tuoteuutuuksia henkilöturvallisuudesta palosuojeluun ja sähköisistä turvajärjestelmistä riskienhallintaan. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. Tule ja testaa muistisi! KUVITTELE TÄMÄ RAKENNUS ILMAN TURVALLISUUSRATKAISUJA SEITSEMÄN AMMATTITAPAHTUMAA YHDELLÄ KERTAA VIHERTEK JULKISIVU VÄRI&PINTA KIINTEISTÖ SÄHKÖ TURVALLISUUSALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT 13.–15.11. Tilaa mahtava lukupaketti koko vuodeksi puoleen hintaan! Ota yhteys • puh. Alennus lasketaan tämänhetkisestä vuositilaushinnasta. Tilaus jatkuu normaalina kestotilauksena. 0303 9778 • tilaukset@pelastustieto.fi • www.pelastustieto.fi MESSUTARJOUS –50 % Koskee vain uusia tilauksia. ja torstai 14.11. Tervetuloa oppimaan lisää! OIKEITA KOHTAAMISIA. klo 9–17 • perjantai 15.11.
JOULUKUUTA TEEMASIVUILLA PELASTUSVÄLINEET Kittilän VPK:lla yli sata ensivastekeikkaa vuodessa s. PT 10/2013 ILMESTYY 19. Toisaalta arvioita siitä, miten pienemmällä laitosten määrällä saavutettaisiin henkilöstösäästöjä, pidetään käytännölle vieraana. Esimerkiksi eläköitymisten kautta ei tavoitetta saavuteta. Pelastuslaitosten valtakunnallinen työhyvinvointikysely järjestetään sähköpostitse tapahtuvana webropol-kyselynä 18.11.–13.12.2013. Siksi niitä edustavien ministeriöiden esitykset ovat olleet suuri pettymys ja varmaankin niiden osalta otetaan käyttöön järeämmät, keskitetysti hoidettavat säästötoimet. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 9 /2 01 3 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 64. Oleellisemmat säästöt syntyvät sosiaalija terveydenhuollosta sekä opetustoimesta. Onneksi Teräksen kaltaisia kanssakulkijoita on olemassa. Onneksi on Kaisa Teräksen kaltaisia lähimmäisiä Pelastuslain 3. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki YHTEYDET: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: PunaMusta 2013 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Pintapelastaja Toni Kallinen Pumppulahdessa lokakuussa 2013. Hän kuuli avunhuudot ja riensi pelastamaan jokeen hypännyttä isää, jonka pieni poika oli laskenut pulkalla sulaan. Säästöt pitäisi saada aikaiseksi vuoteen 2017 mennessä. pykälässä todetaan, että jokaisen on viipymättä ilmoitettava vaarasta, tekemään hätäilmoitus ja ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin. Kuva: Marko Partanen. Tosi tilanne tutussa paikassa! – Isä ja poika jään alla s.8 Kyyti on kylmää kuntatalouden kunnostamisessa Kuntien lakisääteisiä tehtäviä pitää karsia, jotta valtiovarainministeriön esittämä miljardin säästö kunnilta saadaan aikaiseksi. Sisäministeriön hallinnonalalla kunnallista toimintaa on ainoastaan pelastustoimi. Pelastusjohtajien puheenjohtajan mielestä laitokset kyllä pystyvät sen tekemään. P.S. Valtiolle siirtokin on ollut mielessä, mutta valtiovarainministeriö ei sallinut ehdotuksia, joissa olisi siirrelty tehtäviä toiselle toimijalle. Tulevaisuudessa kyyti on kylmää koko julkiselle sektorille. Onnettomuus sai onnellisen lopun, kun sekä isä että poika pelastuivat. Mallikelpoisesti, juuri kuten laissakin todetaan. Ne olisi varmaankin parempi tehdä ja toteuttaa itse. 50 9 2013 14 .1 1. Yhtä monta kuin on nykyisin poliisialueita eli 11. Muutoin pitäisi puuttua omistusjärjestelyihin ja palvelutasoon. Pelastuslaitosten määrästä on keskusteltu jo pidempään, joten sinällään ministeriön esitys ei ole uusi. Raaseporilainen Kaisa Teräs toimi toisin. Kaisa Teräs sai hengenpelastusmitalin, jonka myöntämiskriteerit ovat tiukat. Sisäministeriö päätyi esittämään 13 miljoonan euron säästökeinona pelastuslaitosten määrän vähentämistä puoleen nykyisestä. Toivottavasti pelastuslaitosten henkilöstö osallistuu runsaslukuisesti tärkeään kyselytutkimukseen, jonka tulokset valmistuvat ensi keväänä.. 28 Pelastuslaitosten karsinta puoleen säästökeinona tyrmätään s. Helmikuussa hän oli mukana pelastamassa isää ja poikaa samassa paikassa. Tuskin pelastustoimi tulee kuitenkaan välttymään kuntien yhteisistä säästötalkoista. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Saku Rouvali Avustava toimittaja 044 728 0400 MYYNTI JA MARKKINOINTI: Minna Kamotskin Markkinointisihteeri 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi TILAAJAPALVELU: YAP-Solutions Oy 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Sisäministeriö toteaa esityksessään, ettei sillä ole säästövalikoimassaan muuta. Ihmiset voivat olla jopa niin välinpitämättömiä, etteivät kiinnitä huomiota vaaraan tai soittavat hätäkeskukseen selvittämättä edes onko kyseessä minkäänlainen hätätilanne. 24 VPK:laisten siirto kaupungille närkästyttää Jyväskylässä s. Pelastustoimen 13 miljoonan euron säästö on pienen pieni osa miljardia
Tosi tilanne tutussa paikassa! – Isä ja poika jään alla s.8 Viime helmikuussa raaseporilainen Kaisa Teräs suuntasi Samuel-poikansa kanssa kävelylenkin Karjaan Pumppulahteen. 50 9 2013 14 .1 1. JOULUKUUTA TEEMASIVUIL LA PELASTUSVÄ LINEET Kittilän VPK:lla yli sata ensivastekeikkaa vuodessa s. Kati Saarikivi 45 Ilmailun opit ensihoidon suunnannäyttäjänä Kati Saarikivi 52 Rescue Days Saksassa Jarno Joensuu 54 Sprinklerikeskustelussa huudellaan toisten ohi 56 Taivassalon VPK on 80-vuotias Brita Somerkoski 57 PK81 järjesti suuren pelastusharjoituksen Josefina Nissilä 60 Äänekosken kalenteripojat tukevat lapsia Mika Rinne VAKIOT 23 Vieraanamme: Roger Nybom 55 Mirafoni: Mira Leinonen 58 Ulkomailta: Risto Lautkaski 64 Tuotehakemisto hälytysilmoitus nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Antaako pelkästään sprinkleri lisää aikaa ihmisen pelastamiselle tulipalosta?” Enemmistö oli sitä mieltä, että ei anna. 28 Kannattaako ostaa kaksi palovaroitinta kympillä tarjoushyllystä vai maksaa yhdestä 15 euroa. 8 9 /2 01 3 14.11.2013 24 Pelastuslaitokset puolittamalla 13 miljoonan euron säästö 25 Jotain pitää tehdä, mutta tämä ei ole oikea tapa 26 Aluehallinnon roolia syytä miettiä uudelleen 32 Pelastaja on kuumaa kamaa ensihoidossa Saku Rouvali 34 Ensihoidon koulutusten kirjo laajenee Kati Saarikivi 36 Hälytysajon riskit hallintaan Kati Saarikivi 38 Palokunnasta pelastuskunnaksi ja lääkinnälliseksi ensihoito-organisaatioksi Juhani Katajamäki 40 Toimiva ensihoitopalvelu tärkeää alueen asukkaille Saku Rouvali 42 Rajavartiolaitoksella kymmenittäin ensivastetehtäviä vuodessa Saku Rouvali 43 Miten luoda hyvä ensihoidon harjoitus. 4 9/2013 palovaroitin tässä numerossa PT 10/2013 ILMESTYY 19. Pitkän linjan alan yrittäjä on eläkepäivilläänkin huolissaan siitä, että ihmiset valitsevat halvan palovaroittimen, jonka toimivuus on kyseenalainen. 50 SIVU 62 Päivitä tilaajatietosi kätevästi netissä!. s. s. Halpa tuontielektroniikka voi tulla kalliiksi. Tukes valvoo, että markkinoilla olevat palovaroittimet täyttävät vaatimukset. Suunnitteilla on myös lisätä kunnan pohjoisosassa toimivaan Raattaman kyläosastoon ensivasteosasto. Lapissa sairaanhoitopiiri ottaa ensihoitopalvelun vetovastuun vuoden 2014 alusta. Hieman ennen kuin Mustiojoki levenee Pumppulahdeksi ja ennen kuin näkymät Pumppulahteen aukesivat, Teräs kuuli miehen avunhuutoja. s. Keskisuomalaiset VPK-yhdistykset kokevat, että pelastuslaitos on marssinut asian valmistelussa heidän yli. Ensivasteryhmiä on kaksi, Kittilän ja Sirkan osasto. Pelastuslaitoksen mukaan kyse on vain normaalista kehittämistyöstä. s. 48 vpk toimii Vapaapalokuntalaiset arvostelevat kovin sanoin Keski-Suomen pelastuslaitosta VPK-yhdistyksiä koskevan työsuhdeasian valmistelussa. 24 VPK:laisten siirto kaupungille närkästyttää Jyväskylässä s. – Käymme joka päivä lenkillä, mutta emme koskaan päiväsaikaan Pumppulahdessa, Kaisa Teräs sanoo. Anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. teema Kittilän VPK:n ensivasteryhmä aloitti toimintansa syksyllä 2009 Lapin sairaanhoitopiirin ensivasteprojektin myötä. 28 Pelastuslaitosten karsinta puoleen säästökeinona tyrmätään s
Eino ]. etäisyydet kuitenkin olivat pienempiä, sillä vaneritehtaan ja vanerivaraston puoleisille seinustoille oli osittain tilapäisiin vanerikatoksiin ja osittain ulos varastoitu puolivalmisteita. Uuden poika osaston toimesta järjestettiin seuraavana kesänä virallinen rahankeräys (kerjäys), jolla saatiin "kansan karttuisasta kä destä'' n. Talvella suunnitelmat valmiiksi ja keväällä kunnan, kauppalan tai kaupungin "siivous" käyntiin! 1.500,00-2.500,00 mk :n tulos ei ole mahdoton ja se on jo hyvä summa palokunnan rahastonhoitajan käyttöön. Puinen, 1-kerroksinen, puuvälikattoinen osittain lasivilla-, osittain purueristeinen ja furalkattoinen rimalevytehdas (54), jonka mitat ovat noin 35 m X 63 m, sijaitsee puuteol lisuusalueella vaneritehtaan (56), vanerivaraston (61) ja lautatarhan välisellä alueella (ks. Luovuttaessaan vuosikerrat lehden toimitussihteeri L. Palontorjunta 9/1963 paperit ja lumput. pienempää kalustoa. Rimalevytehtaan ja lautatarhan välisellä alueella oli puolestaan varastoitu rimalevyjen sydäntavaraksi tarkoitettua... Tulipaloista oli kau pungeissa ja kauppaloissa 3661, eli noin 46 % kaikista tulipaloista. Lastaus ja selvitys vei aikaa 3 iltaa. Palosuojelurahasto myönsi kalusto hankintoihin 600,00 nmk ja näin saaduilla varoilla palo kuntamme hankki pienoismoottoriruisku n, jatkotikkaat ym. Tämä lehden palstoilla vain siksi, että joku voi saada hyvän vihjeen. Paloturvallisuuskin paranee, kun ullakoilta kerätään ker tyneet palokuormat romukuormiin. Ennakolta oli hankittu ostajat kerättä välle rojulle, sovittu ostajan kanssa hinnoista, sanomalehdet ottivat vastaan . Ahlström Osakeyhtiön Warkauden Tehtaiden rimalevytehtaan ulkopuolella olevasta puutavaran kuumakuivurista ulos vedetty kuorma. Poikaosaston toiminnan lisääntyessä kasvoi Jovi kassassa hankittujen suojapukujen ja puseroiden ym. Kirjasto, jota nyt mm. ansiosta. Ahlström Osakeyhtiön Warkauden Tehtailla Lauantaina 28.9.1963 klo 05.24 syttyi A. eli noin 42 % maamme tulipalojen aiheuttamasta koko naisvahinkomäärästä. Santala totesi tulipunaisten kansien sisään sidotun noin 5.000 sivua paloalan tekstiä, jota vuosien varrella on ollut laatimassa alan kirjoittajavoimien parhaimmisto. 9/2013 5 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Palomäärässä laskua 9/2013 5 Maassamme sattui vuonna 1962 tulipaloja kaikkiaan 7908 (ed.v. 850,00 nmk. Hyvin rajoitettu suurpalo A. lue koko juttu ja tilastot: www.pelastustieto.fi > arkistojutut. -ROMU-, LUMPPU-JA PAPERINKERÄYS HYVÄ RAHANHANKINTAKE INO Olisi mielenkiintoista saada tietää, onko monikaan VPK hankkinut romu-, lumppuja paperikeräyksellä varoja käyt töönsä. 6. Työtunteja kertyi 250. 2 929 182 938 vmk.), jois ta kiinteistövahingot olivat 2 085 904 774 vmk ja irtaimistovahingot 1321 747 266 vmk. 10.000 kilosta romua, 1.000 kilosta lumppuja ja 5.000 kilosta paperia palokunta hankki 650,00 nmk. Useimmat VPK:t saavat tulla toimeen kuntien myöntämillä vuotuisilla määrärahoilla, jotka eivät riitä kaikkiin rahareikiin. -63 valittiin rynnistys päiväksi, ja mukaan kerättäviin oli romujen joukkoon lisätty Hitsauspaikalle kipinäsuojaus asbesti verhoilla ja asbestilevyillä. lue koko juttu: www.pelastustieto.fi > arkistojutut.. 10. Hän kiinnitti lisäksi huomiota oppilaskunnan aktiivisuuteen viihtyvyyden ja opiskelumahdollisuuksien parantamisessa. Monella vapaaehtoisella palokunnalla on tanssi lava tms., jolla tehdään ehkä kovastikin "tuohta", mutta tans sittamismahdollisuutt a ei ole läheskään kaikilla. Lehden toimituskunnan lahjoitukseen sisältyi vielä irtonumeroina saapuva ilmainen vuosikerta Palontorjunta-lehteä kuhunkin majoitushuoneeseen. Tuli levisi rimalevytehtaan ulkokuoria pitkin laajalle alalle. Kaupungeissa ja kauppaloissa sattunei den tulipalojen vahingot olivat 1 432 888 862 vmk. Raha pulma kiusasi myös meitä Vesikansan VPK:ssa. Keräystä oli suorittamassa 25 miestä ja poikaa VPK:sta ja ystävällisistä sivullista. Vahingot olivat 865000 mk, josta rakennusvaurioiden osuus on 460000 mk, koneistovaurioiden osuus 279000 mk ja puolivalmisteja valmistevahinkojen osuus 126000 mk. Työntekijälle turvalliseen työvarustuk seen asbestikäsineet, asbestiesiliina ja tilanteen vaatiessa myös asbestitakki ja asbestihousut. piirros). Useat maanviljelijät luovuttivat kerääjien käyttöön perä vaunulliset traktorinsa, liikkeet kuorma-autoja. Virtanen Vesikansan VPK VAKUU TUSOSAKEYHTIÖ LOUHI EERIKINKATU 2-4 HELSINKI PUHELIN 64 2112 Moni yllättävä palonalku on tukahdutettu heittä mällä ASBESTIKANGAS palopesäkkeen päälle. Palotapahtumahetkellä ko. Etäisyys vaneritehtaaseen on 34 m, vanerivarastoon 18 m ja lautatarhalle noin 60 m. Syttymissyitä tarkasteltaessa kiintyy huomio kah teen ensimmäiseen syttymissyyhyn nimittäin ”viallinen tulisija tai savujohto” ja ”tulisijan tai savujohdon liikakuumeneminen”, jotka ovat huomattavasti lisään tyneet, vaikka tulipalojen kokonaisluku on vähenty nyt... 8213), joiden aiheuttamat vahingot oli vat 3 407 652 040 vmk. "mainokset" yleisönosastoon viikkoa ennen ja poikaosaston "taiteilijat" laativat mainoksia keräysautojen kylkiä varten. hankitaan, on opiskelun kannalta tarpeellinen. ?. Jou duttiin miettimään rahansaantikeinoja ja päädyttiin saadun vihjeen mukaan romukeräykseen. PARAISTEN KAlKKIVUORI OSAKEYHTIU SUOMEN .MiNERAALI Eristyskonttori, Helsinki, Fredrikinkatu 47 'lii'> 64 20 20 495 Valtion Palokoulun oppilaskunta sai lokakuun aikana uuteen kirjastokaappiinsa Palontorjunta-lehden tähän mennessä ilmestyneiden vuosikertojen sidotut kappaleet. Kun palo kuntaamme perustettiin poikaosasto tammikuussa 1961, li sääntyivät samalla menot ja rahaa kaivattiin. (ed.v
6 9/2013 U usi päivystysasema vähentäisi henkilökunnan altistumista nykyisen paloaseman epäterveelliselle sisäilmalle. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 2,8 miljoonaa euroa. Paloturvallisuusviikkoa vietetään tänä vuonna 23.11.–1.12. Pelastuslaitos on turvallisuustekijä, ja työnantajan velvollisuus on pitää henkilökunnasta huolta, sanoo Kotkan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Nina Brask. Jokainen paloharjoitukseen osallistuvat päättää harjoituksen sisällöstä itse, hyödyntäen halutessaan nettisivuilla olevia ohjeita. – Sen kaikki jo uskovat, etteivät Jylpyn aseman tilat korjaamalla parane, sanoo Kymenlaakson pelastusjohtaja Vesa Parkko. Kodeissa ja eri yhteisöissä voidaan testata pelastussuunnitelman toimivuutta, laatia pelastautumissuunnitelma ja ehkäistä tulipaloja kartoittamalla riskejä. – Kaupunginhallituksen ensimmäisessä käsittelyssä esitys meni suoraan läpi, vaikka jotkut kyselivätkin tarveja hankesuunnitelman perään. Tavoitteena on saada paloasemille ainakin 70000 kävijää. Tämän vuoden Paloturvallisuusviikko haastaa suomalaisia tekemään Oman paloharjoituksen. Satelliittipaloasema-hanke on osa Kotkan ja Haminan seudun paloasemaverkoston uudistusta. Keskeistä on myös palovaroittimen toiminnasta huolehtiminen. Osa henkilökunnasta on jo vuosia sitten muuttanut pysyvästi paloaseman pihalle pystytettyihin parakkeihin. Ongelmasta kärsiviä varten pihalle on pystytetty parakki. Satelliittipaloasemalle on jo paikkakin katsottuna. Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf esittää ensi vuoden budjettiin 0,5 miljoonan euron suunnittelurahaa satelliittipaloaseman rakentamista varten. Paloharjoitus suositellaan pidettäväksi 23.11.–31.12.2013 ja tällöin mieluiten varsinaisen Paloturvallisuusviikon, viikon 48 aikana. Palautekyselyyn vastanneiden kesken arvotaan upeita palkintoja. Tänä vuonna Päivä Paloasemalla -tapahtuman tekijät ja Lastenklinikoiden Kummit ilahduttivat pieniä potilaita viemällä tapahtuman pienimuotoisena lastenklinikoille. Kampanja toimii niin, että ihmiset ilmoittautuvat Omaan paloharjoitukseen Paloturvallisuusviikon nettisivujen kautta. Lopullisen päätöksen aseman rakentamisesta tekee kaupunginvaltuusto, joka käsittelee ensi vuoden talousarviota marraskuun puolivälissä. Palomiehet Kaisa ja Marko veivät Teemu-nallen kanssa hyvää mieltä ja paloturvallisuustehtäviä Oulun lastenklinikalle, josta alkoi pelastuslaitosten, VPK:iden ja Lastenklinikoiden Kummien yhteinen Päivä Paloasemalla -lastenklinikkakiertue.. Sisäilmaongelmista johtuvat sairastumiset ovat vaivanneet Kotkan paloaseman henkilökuntaa vuosikaudet. Kampanja edistää erityisesti palovaroittimien asianmukaista käyttöä. Mikäli suunnitelmat toteutuvat, on Kotkalla ja Haminalla vuosikymmenen loppuun mennessä yhteinen, uusi keskuspaloasema sekä toinen satelliittiasema Haminassa. Hän otti satelliittiasema-vaihtoehdon esille vierailtuaan kesällä paloasemalla. Teksti ja kuva: Ulla Ylönen Kotkan paloasemalla on kärsitty homeesta. Jylpyn kaupunginosassa sijaitsevaa paloasemaa on korjattu kolmeen kertaan, mutta huonoin tuloksin. Pelastuslaitokset ja VPK:t järjestivät tempauksen Oulussa, Kuopiossa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä. Oma paloharjoitus on kampanjaformaatti, johon mallia on otettu Norjasta. Yhden pelastusyksikön ja ensihoitoyksikön kotipesänä toimiva ns. satelliittipaloasema aiotaan rakentaa vuonna 2015. Ei ihmisten terveydellä pidä leikkiä, sanoo Brask. Ilmoittautuneet järjestävät oman paloharjoituksen, esimerkiksi poistumisharjoituksen tai kodin paloturvallisuustarkastuksen. Lastenklinikoiden Päivä Paloasemalla -tapahtumissa lapset pääsivät juttelemaan palomiesten kanssa ja tekemään paloturvallisuusaiheisia tehtäviä. Silloin huonolle siSatelliittipaloasema Kotkaan säilmalle altistuneita tai sairastuneita oli yli 20, syksyyn mennessä heidän lukumääränsä on noussut kolmeenkymmeneen. Päivään Paloasemalla -tempaukseen on tänä vuonna ilmoittautunut yli 280 paloasemaa. Paloturvallisuusviikko tulee taas Pohjoismaisena palovaroitinpäivänä kuullaan kaupallisilla radiokanavilla yhteispohjoismaista radiospottia. Viime vuoden tapaan viikko koostuu kolmesta kampanjasta, mutta nyt uutta on Oma Paloharjoitus, jolla perheitä ja eri organisaatiota haastetaan parantamaan paloturvallisuuttaan netissä olevin selkein ohjein. Se rakennetaan Kotkansaaren länsilaidalle, Kotkan keskustan ja Mussalon sataman puoliväliin. Oman paloharjoituksen lisäksi viikon kokonaisuuteen kuuluvat Päivä Paloasemalla ja Pohjoismainen palovaroitinpäivä. Omaan paloharjoitukseen ilmoittautuneet saavat tammikuussa palautekyselyn, jossa he kertovat, miten Oma paloharjoitus onnistui. Oma paloharjoitus on haastekampanja, joka innostaa ihmisiä ja eri yhteisöjä itse parantamaan omaa tai läheistensä paloturvallisuutta. – Tilanne on paha
Pääasia on saada paljon saman alan harrastajia ja ammattilaisia koolle ja tavata vanhoja tuttuja kerran vuodessa eri puolelta Suomea, Lamminen kertoo. Risteilyn historia alkaa 1970-80 luvun taitteesta, kun Turunja Porin läänin palokuntanuorten ohjaajat, etenkin Rauman alueelta, alkoivat kokoontua vuotuisesti risteilylle. Pelastustoimen osalta liikutaan Vantaan, Espoon, Turun, Tampereen ja Kuopion seuduilla. Kyselyn tulokset julkaistaan ensi keväänä.. Perinteinen Tulimeri-palokuntaristeily irtoaa laiturista 24.1.2014 peräti 17. – Esimerkiksi Turussa pelastustoimen alue ulottuu laajasti maakuntiin ja saaristoonkin. Palopäällystöliitto tarjoaa tähän työhön työntöapua. Yritämme kuvata eri pelastustoimialueiden ominaispiirteitä ja haasteita. Tyylillisesti lähin vertailukohta lienee YLE:n esittämä ruotsalainen Malmöpolisen, Sovijärvi kuvailee. Tuotantoyhtiö on sama Century Films, joka on tuottanut muun muassa sarjat Pelastajat ja Lainvalvojat. – Käytännössä päästään seuraamaan koko auttamisen ketjua hätäpuhelusta ja sen käsittelystä aina avun perille saapumiseen asti. Suuri osa hätäpuheluista on aitoja tallenteita, joskin muutamia juttuja joudutaan yksityisyyden suojan ja muiden lakiteknisten haasteiden takia muokkaamaan, kertoo kuvaaja ja ohjaaja Tapio Sovijärvi. 9/2013 7 Uusi 112-sarja tutuilta tekijöiltä Subilla alkaa pyöriä tammikuun puolivälissä uusi ohjelmasarja 112. Seuraavana hankkeessa toteutetaan koulutuskierros pelastuslaitosten kiinnostuksen mukaan ja työtä esitellään eri koulutustapahtumissa. Tulimerelle uusi laiva ja ennätysyleisö Palopäällystöliitto toteuttaa paraikaa Palosuojelurahaston rahoittamaa Kestävä pelastustoimi -hanketta, jossa on arvioitu pelastuslaitosten ja palokuntien toimintaa ja sen ympäristöja ilmastonäkökulmia. Sähköpostilla lähetettävä webropol-kyselyn saa koko päätoiminen henkilöstö. Hankkeessa tuotettu ohje on valmis ja se on saatavilla liiton nettisivuilta: www.sppl.fi > ”Asiantuntijatoiminta” > ”Pelastustoimen ympäristöja ilmasto-ohjelma”. Moni asia pitää suunnitella uudelleen ja miettiä, missä mikäkin toiminto voidaan toteuttaa. 112 on suunnattu ”suurelle yleisölle” eli kaikille kiinnostuneille. Reittinä on vanha tuttu 23 tunnin risteily Turusta Tukholmaan, mutta laivana on reitillä uusi m/s Baltic Princess. Sarjan idea syntyi muutama vuosi sitten, kun Sovijärvi istui monet kerrat paloauton kyydissä Pelastajat-sarjan kuvauksissa. – Tulimeri-risteily on LänsiSuomen Pelastusalan Liiton rekisteröity tavaramerkki ja LSPeL koordinoi risteilyn toimintoja vuosittain sovitulla työryhmällä, johon kuuluu edustajia myös Uudenmaan Pelastusliitosta sekä Kaakkois-Suomen Pelastusalanliitosta. kerran. Sarjaa tehdään yhteensä kaksikymmentä tunnin mittaista jaksoa. Maailma on erilainen, kun poistutaan Helsingistä Kehä I:n ulkopuolelle. Lisäksi se kuvataan niin sanotussa cinemascope-formaatissa. Hän mietti, että mitähän siellä virve-radion toisessa päässä hätäkeskuksessa oikein tehdään. – Palautteet kuitenkin kertovat, että artistilla ei ole juuri merkitystä. Tämä vaikuttaa ilman muuta järjestelyihin. Matkatoimisto on otettu mukaan vuosien saatossa, kun risteilyn kävijämäärät alkoivat olla sitä luokkaa, että varaukset ja muutokset vaativat jo ammattilaisen apua, kertoo järjestöpäällikkö Anssi Lamminen LSPeL:sta ja jatkaa. Kyse on dokumenttisarjasta, jossa seurataan hätäkeskusvirkailijoiden työtä ja arkea sekä myös itse hätätilanteita kentällä palokunnan, ensihoidon ja poliisin silmin. – Pelastustoimi ja ihmisten hätä on valtakunnallinen. Matkan on varannut jo 2008 palokuntalaista, joten luvassa on ennätysristeily. Tulimereksi tapahtuma paisui vuonna 1998, jolloin risteily alkoi laajeta Länsi-Suomen kaistalta laajemmalle Suomen palokuntaja pelastuskenttään. Tulimeren esiintyjät julkaistaan, kun kaikkien artistien kanssa on asiat sovittuna. Tarkastelussa on niin pelastustoiminta, harjoittelu ja onnettomuuksien ehkäisy kuin asemapalvelu, rakennustekniikka ja työmatkaliikkuminenkin. Kuka tahansa voi joutua soittamaan hätäpuhelun, halusi tai ei, Sovijärvi painottaa. Haasteellisen artistihankinnan tekee se, että moni tähtiartisti lomailee tammikuussa. Keikoilla voi näkyä myös sopimuspalokuntia. Kuvasuhde on sama kuin suuressa osassa elokuvia ja ahtaissa tiloissa kuvaan mahtuu ”enemmän”. – Tyylilajiltaan 112 on pikemminkin sarja huoliteltuja dokumentteja kuin realityä. Turku 11:sen miehistöä keskustan tuntumassa sattuneessa risteyskolarissa. On korkea aika pelastustoimen osoittaa sitoutumisensa tuohon tavoitteeseen ja ryhtyä järjestelmällisiin toimiin toimintansa ympäristöja ilmastonäkökulmien huomioimiseksi. Ensimmäiset kymmenen nähdään kerran viikossa tammikuun puolivälistä alkaen ja toiset kymmenen syksyllä 2014. Maailmalla on jo monia esimerkkejä, kuinka pelastustoimi osallistuu ympäristöja ilmastotyöhön muiden toimijoiden tavoin. – Tuleva Tulimeri on poikkeuksellinen myös siksi, että perinteinen laiva (Europa) vaihtuu. Ympäristövastuullisuus on myös Suomessa osa pelastustoimen arvopohjaa ja sitä kautta perustehtävää. Kestävä pelastustoimi etenee Työhyvinvointikysely käyntiin Pelastuslaitoksissa ensimmäistä kertaa valtakunnallisesti tehtävä työhyvinvointikysely toteutetaan 18.11.–13.12.2013. Tulimerellä on vahvasti mukana myös Pelastustieto-lehti. Kyselyn tavoitteena on kerätä tietoa valtakunnallisesti pelastuslaitosten henkilöstön työhyvinvoinnista ja kerätä kehittämistarpeita
Sitten mies liikkui lähemmäksi Terästä, jolloin hän sai heitettyä tälle takkiköyden, mutta se ei ylettynyt ja pian virta vei miehen taas kauemmaksi. Esimerkiksi, jos hän hyppäisi, niin pääsisikö hän millään ylös tai pystyisikö rannalla odottava poika auttamaan hänet ylös. Sinne oli tullut joku, joka yritti heittää Teräkselle sähkökaapelia kelalta. Pian hän oli jo aika keskellä lahtea. Teräs neuvoi häntä, että ottaa kaapelista löysiä nippuun ja heittää sitten koko nipun. Mies oli kainaloitaan myöten jään päällä. Anna nyt jään kestää, ajattelin, Teräs kertoo. – Joku huusi ”apua”. ”Ihminen vedessä – sinne on mentävä”, Teräs ajatteli. ”Kamala hetki muistella”, Kaisa Teräs sanoo. – Ratsuväki saapuu! Se oli mahtava hetki, Teräs sanoo. – Sitten sain jostain kuulla, että myös lapsi on vedessä. 10 9/2013 Viime helmikuussa raaseporilainen Kaisa Teräs suuntasi Samuel-poikansa kanssa kävelylenkin Karjaan Pumppulahteen. Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Hanna Raijas, Marko Partanen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Kimmo Kaisto Grafiikka: Peter Bange. Kuvakaappaus tilannehuone.fi-sivustolta. Siellä he näkivät kaksi naista, joiden takaa ääni kuului. – Samalla alkoi kuulua jään ritinää. Jään ritinä jatkui. Mies pääsi hivuttautumaan kuitenkin uudelleen lähemmäksi ja hän pystyi tarrautumaan takkiköyteen. – Olen fyysisesti vahva, vaikka olenkin pienikokoinen. Samalla hän huusi pojalleen, että pysyttelee rannalla. ”K äymme joka päivä lenkillä, mutta emme koskaan päiväsaikaan Pumppulahdessa, Kaisa Teräs sanoo. – Etsin samalla koko ajan katseella, mistä ääni tulee – ja sitten näin: Siellä se on ihminen vedessä, Teräs päivittelee. – Mies oli selkäpäin lapseensa eikä nähnyt tätä. Sidoin siitä kainaloiden alle lenkin, enää ei ollut hätää, Teräs kertoo. Jatkoin huutamista: ”Polski, polski, älä anna periksi”, Teräs kertoo. Samalla aloin miettiä, saataisiinko poika jollain muilla keinoin ylös. Toinen naisista sanoi soittavansa 112:een. Kun Teräs yritti kiskoa miestä uudelleen jään pinnalle, tämä painoi enemmän kuin ensimmäisellä kerralla. – Voi Luoja, mitä nyt teen, Teräs ajatteli. Hän mietti, että miten saisi miehen nostetuksi sulasta jäälle. Teräs katsoi taakseen, olisiko joku, joka voisi auttaa. Kun Teräs piti pienen tauon, tuntui, että mies lopettaa, piti vain jatkaa huutoa. – Hän putosi uudelleen veteen, aivan poikansa viereen. Käskytin pelastautumaan – Huusin hänelle, että ”pelastut – polski, polski, tänne päin”, mutta mies huusi minulle ”en jaksa”. Niistä sain sidottua pitemmän ”köyden”, Teräs muistaa. Tiesin, että saan vedettyä miehen ylös, vaikka hän oli isokokoinen, Teräs kertoo. Hän sanookin, että vaikka aikaa oli vähän, siinä ehti miettiä triljoona eri asiaa. Piti päättää, että uskallanko hypätä jokeen: joo tai ei. Ajattelin, että palomiehet tulevat pian. Siinä kohtaa ideavarasto ehtyi, hän kertoo. Mies kääntyi neuvottujen huutoAvunhuutoja Pumppulahdesta jen mukaan, kauhaisi lapseen päin ja samalla poika painui uppeluksiin, Teräs kertoo. Aloin miettiä, mistä ääni kuuluu ja samalla juoksimme ääntä kohti. – Kun sain kaapelin, se oli mahtava tunne. Sankarillista rohkeutta Hän oli aina pelännyt jäälle menoa. Hän konttasi jäätä pitkin tunnustellen samalla missä kestää ja missä ei. Apuvälineitä ei ollut, joten hän keksi riisua takin yltään ja heittää toisen pään miehelle. Tämän jälkeen kuulin paloauton. Kaisa ja Samuel juoksivat polkua pitkin Pumppulahteen. Teräs kuvaa, että jäästä muodostui ”kuunsirppi”, jonka alle lapsi ajautui. Matkaa häneen oli kymmenisen metriä. – Sanoin Samuelille ja miehelle, että antakaa takkinne. Hän sai vedettyä miehen jäälle ja huokaisi helpotuksesta. Hieman ennen kuin Mustiojoki levenee Pumppulahdeksi ja ennen kuin näkymät Pumppulahteen aukesivat, Teräs kuuli miehen avunhuutoja. Sanoin isälle, että en pysty pelastamaan lastasi, Teräs muistelee. Huusin hänelle, että ”käänny, ota kiinni”, Teräs kertoo. Teräs ei uskaltanut mennä lähemmäksi, koska jää oli heikkoa. Missä jää kestää, missä ei Kun mies oli antanut takkinsa, hän lähti auttamaan poikaansa edeten jäätä pitkin. Aloin heti katseella etsiä, että näkyykö – sitten näin, että virta vie toppaasuista lasta
9/2013 11 Hälyty silmoit us 9/2013 11 Kaisa Teräs on rannassa suurin piirtein sillä paikalla, jossa hän kuuli ensimmäisen kerran poikansa kanssa kuinka "mies huutaa hirvittävästi".
Apuun tullut ohikulkija Kaisa Teräs veti isän takillaan ylös avannosta. Kaisa Teräs sai heitettyä isälle uudelleen takin. 12 9/2013 Häly tysil moi tus. Jää rikottiin ja poikaa alettiin hoitaa. Jäällä ollut pintapelastaja Martti Nikunoja näki pojan jään alla. Isä kiirehti apuun ja putosi myös avantoon. Poika oli edelleen veden varassa. Isä lähti uudelleen auttamaan poikaa ja putosi taas avantoon. 12 9/2013 4-vuotiaan pojan pulkka kulkeutui mäenlaskussa Pumppulahden jäälle ja lopulta avantoon. Teräkselle heitettiin rannalta sähkökaapelia, jonka hän sitoi ympärilleen
Isä lähti uudelleen auttamaan poikaa ja putosi taas avantoon. Jäällä ollut pintapelastaja Martti Nikunoja näki pojan jään alla. Jää rikottiin ja poikaa alettiin hoitaa. Isä kiirehti apuun ja putosi myös avantoon. Kaisa Teräs sai heitettyä isälle uudelleen takin. Apuun tullut ohikulkija Kaisa Teräs veti isän takillaan ylös avannosta. 9/2013 13 4-vuotiaan pojan pulkka kulkeutui mäenlaskussa Pumppulahden jäälle ja lopulta avantoon. Poika oli edelleen veden varassa. 9/2013 13. Teräkselle heitettiin rannalta sähkökaapelia, jonka hän sitoi ympärilleen
Myös Taipaleen pari, Jari Kuutti, oli pelastussukeltaja. 14 9/2013 Pintapelastustehtävä: ihminen vedessä Länsi-Uudellamaalla, Karjaalla päivystävä Raaseporin 701-hööki oli juuri palannut keskustan automaattikeikalta. Ei hälyttänyt. Paloesimies Marko Mustonen ajatteli, että automaattikohde hälyttää uudestaan. Pintapelastaja Toni Kallisella oli kiire pukeutua. Pintapelastajat alkoivat kiireessä pukea varusteitaan. 483A, ihmisen pelastaminen vedestä. – Pintapelastuspuvut puimme auton vieressä vyötäröitä myöten ja loput matkalla. – Hälytysilmoituksesta en saanut selvää, oliko veden varassa yksi vai useita, mutta sen sain selville, että nyt on oikeasti kiire, pelastussukeltaja Jonas Taipale sanoo. Yleensä hän pukee sukelluspuvun ennen auton lähtöä vyötäröön asti, nyt hän jätti pukemisen kokonaan automatkalle. Lähimmät pelastussukeltajat hälytettiin paikalle noin 15 minuutin ajomatkan päästä Tammisaaresta. Hätäkeskus hälytti yksikön uudelleen. Heittomies oli ehtinyt asemalle Lohjalta. Samalta asemalta lähti liikkeelle myös päivystävä palomestari Stig Saarinen. Lisää sukeltajia hälytettiin Lohjalta ja Espoon Niittykummusta, yhteensä viisi. Apua tarvittiin parin sadan metrin päässä asemasta.. Matka oli kuitenkin niin lyhyt, että täydellistä varustusta emme ehtineet sen aikana saada ylle. Kohde oli noin minuutin ajomatkan päässä miehistön väliaikaisesta päivystyspisteestä
Kun lähin 701-hööki saapui kohteeseen, Kaisa Teräs piti pitkän takin avulla miestä sulan reunalla. Viimeisillä askelillaan ennen sulaa hänen jalkansa upposivat läpi jään. Pintapelastaja Toni Kallinen otti naskalit mukaan eikä ilmannut pukuaan ollenkaan, jotta puku kelluttaisi mahdollisimman hyvin, lisäksi Kallisella oli paukkuliivit. Syvyyttä vedessä oli sen verran, että pohjasta ei voinut ottaa tukea. Miehen auttaminen oli todelHälyty silmoit us 9/2013 15 Pintapelastaja Martti Nikunoja löysi pojan jään alta. Kuvassa vasemmalta Joonas Taipale, Kim Sellman, Björn Olander ja Stig Saarinen.. – Kun näimme tilanteen autosta, jalkauduimme heti, pintapelastaja Martti Nikunoja sanoo. Hankala nosto Nikunoja otti Teräksen paikan ja alkoi pidätellä miestä takeilla. 9/2013 15 Paloesimies Kim Sellman tiesi kohteen, etäisyys tieltä rantaan tai rannasta avantoon ei tulisi olemaan pitkä. – Kaikkien jäälle menevien oli kuitenkin pukeuduttava siltä varalta, että jää ei kestäisi, Sellman sanoo. Seistä ei voinut, eikä ottaa kunnon nostoasentoa jäänreunalta. Matkan aikana 801:n takapenkillä oli kova rumba, kun kaksi pelastussukeltajaa puki varusteitaan yhtä aikaa vauhdissa. Kun sulan reunalle yritti mennä, se hajosi alta. Narua ei selvitetty ollenkaan, vaan Kallinen sanoi parilleen Nikunojalle, että tämä saisi hakea hänet tarvittaessa noin kolme metriä kanttiinsa olevasta sulasta. Nikunoja kuvailee, että veden varaan joutunut mies huusi hädissään ja järkytyksessään. Pintapelastajat aloittivat työn kohteessa neljä minuuttia hälytyksestä. Virtaavaan kohtaan oli rannalta 20–30 metriä. Siinä jokiuoma levenee lahdeksi. Jää oli lumesta puhdas, minkä vesi oli tehnyt liukkaaksi. Äkkiä veteen Kohde oli pelastajille tuttu paikka, siellä oli harjoiteltu monet kerrat. – Kun pääsin avantoon, iskin naskalin kiinni jäähän ja tartuin miehen ympäri toisella kädellä. Kun Kallinen juoksi avantoa kohti, hän käski sivulliset pois jäältä. Lisää pelastajia Karjaalle lähti Tammisaaresta. 801-pelastusyksikkö sai tehtäväkseen ihmisen pelastamisen veden alta. Heikko jää kesti onneksi naskalin ja siinä roikkuvan taakan. Virtaus oli sen verran kova, että virta vei mukanaan pintapelastuspuvun kelluttamaa kehoa vaakatasossa, Kallinen kertoo. Lahti oli jäässä, mutta virtaavan veden kohdalla oli sulia kohtia. Mies oli käsien varassa jään reunalla ja Teräs pidätteli häntä takkiköyden avulla, ettei virtaava vesi veisi häntä mukanaan. Kallinen pysyi paikallaan naskalin avulla
ennen kohdetta saanut itsensä sukelluskuntoon. Jää oli heikkoa ja Taipale neuvoi narumieheksi jäänyttä työpariaan Kuuttia jäämään selvästi etäämmälle avannosta. Mustonen komensi varmuuden vuoksi, että jään alle ei mennä. Hän oli toimintakyvytön, kylmettynyt, hysteerinen ja jatkoi järkyttynyttä huutoaan, Nikunoja kertoo. Naru pureutui jäähän, eivätkä narumerkit menneet perille.. Kun pääsin jäälle, pulssi oli korkealla, Taipale sanoo. – Noin kymmenen minuuttia etsimme sulassa uiden, mikä oli melko epätoivoista, Nikunoja sanoo. – Kului varmasti minuutti tai kaksi, kun saimme miehen jäälle. Olosuhteet: jää ja virtaus olivat yllätykselliset,” paloesimies Marko Mustonen kertoo. Uusi tehtävä Nikunoja ja Kallinen huokaisivat jäällä helpotuksesta: Olipa raskas tehtävä, nyt se on ohi. Saarinen halusi kopterin mukaan, jotta he voisivat poimia Espoosta tulevat sukeltajat matkalta kyytiin. – Juoksin sukellusvarustein hangessa, jossa jokainen askel upposi polvea myöten. 16 9/2013 la raskasta. Nikunoja etsi pintapelastajan keinoin, mutta tehtävä oli hankala, sillä näkyvyys vedessä oli olematon. Minuuttia aiemmin Meripelastuskeskus ilmoitti, että Rajavartiolaitoksen helikopteri on lähdössä. Kohtauspaikaksi sovittiin Kirkkonummi. Virta oli niin kova, että vastavirtaan täysiä kroolaamalla pysyi vain paikoillaan. 4-vuotias poika oli vielä veden varassa. Oli Nikunojan vuoro mennä sulaan. Palomestari Saarinen tiedusteli onko heillä sukeltajia, ei ollut. Sitten tuli uusi käsky: Takaisin veteen. Hälytyksestä oli kulunut kuusi minuuttia, kun miespotilaasta annettiin tietoja ambulanssille. Häntä ei näkynyt sulassa, mutta pintapelastajan välinein päätettiin tehdä se mikä oli tehtävissä, kunnes vesisukeltajat tulevat kohteeseen. 16 9/2013 Jari Kuutti avusti sukeltajaa. Vaativa kohde sukeltajalle Tammisaaren hööki saapui kohteeseen, pelastussukeltaja Taipale oli vajaa minuutti ”Olemme harjoitelleet Pumppulahdella useita kertoja pintapelastusta ja sukellusta. Matkaa höökiltä avannolle oli 100– 150 metriä. Silti kohde yllätti meidät. Sitten Nikunoja sai kunnolla tukea rannalta selvitetystä narusta ja puolittain taaksepäin jäätä myöten maaten hän sai vedettyä miehen ylös. Rajavartiolaitokselta kysyttiin, että onko kopterille tarvetta ollenkaan
Kun järjestelmällinen etsintä ei onnistunut, tarkistelin oksia, ja olisiko lapsi voinut tarttua niihin, Taipale sanoo. Luulin sitä ensin muovipussiksi, mutta kun se liikkui, niin ajattelin että se voisi olla poika, mutta en uskonut siihen, koska paikassa oli kova virta. Täysillä uimalla pysyi vain paikallaan ja kun lopetti uimasta, niin virta vei. Menin siihen kohdalle ja pompin jään rikki ja poika pullahti ylös avannosta, Nikunoja kertoo. – Kun nousin jäälle, näin, että poika oli löytynyt ja häntä kannettiin rannemmaksi, Taipale sanoo. Hän arvelee, että näkyvyys vedessä oli noin 70 senttiä, pohjalla vesi oli selkeämpää. Löytyi! Sulasta noussut pintapelastaja Nikunoja jäi vaihtamaan muutaman sanan sukeltajan naruttajan, Kuutin kanssa. Hän yritti etsiä ensin sektorimenetelmällä, mutta kovan virran takia se oli mahdotonta. Virtaa vastaan ei pystynyt etenemään. Poika löydettiin 70 metrin päässä paikasta, jossa hän oli joutunut veden varaan. – Kovan virran lisäksi pohjassa oli paljon metrien pituisia oksia ja muuta veden liikuttamaa törkyä, niihin olisi voinut naru tarttua. 9/2013 17 Hälyty silmoit us – Jos narumies olisi pudonnut jäihin ja päästänyt narusta, olisi virta vienyt minut pitkälle, Taipale sanoo. Ensin oli kova säpinä – sitten kaikki oli ohi, Mustonen sanoo. Voimakas virta yllätti Taipaleen. Kuuden minuutin sukelluksen jälkeen Kuutti veti Taipaleen pois vedestä. Pintapelastaja Nikunoja nousi pois vedestä, hänen takkinsa alkoi olla jo melko tyhjä. Pelastuslaitoksen pintapelastajat ja sukeltajat alkoivat elvyttää poikaa jäällä. Pelastussukeltaja Taipale hyppäsi pettävältä jään reunalta avantoon samalla kun jää lohkesi hänen altaan. Kuvakaappaukset Iltalehden ja Västra Nylandin nettisivuilta. Sukelluksen maksimisyvyys oli 3,5 metriä, mutta olosuhteet olivat vaativat. Paikalle tuli ambulanssi ja FinnHEMS 10. – Narumerkeistä ei saanut selvää. Poliisi etsi jokitörmältä jälkikoiran avulla mahdollisten muiden veteen joutuneitten jälkiä, niitä ei löytynyt. – Sitten huomasin jään läpi, että sen alla liikkuu jokin. – Kun ambulanssin ovet lyötiin kiinni, tilanne katkesi. Poika löytyi noin 70 metrin päästä vajoamispaikasta.. Naru oli syönyt itsensä heikon jään sisään, koska naruttaja joutui naruttamaa kaukaa ja naruun muodostui jään reunalla 90 asteen mutka, Taipale kertoo
– Vesipelastustehtäviä kertyy vuosittain jonkin verran, tänä vuonna niitä on ollut viisi. Pelastussukeltajaksi päästäkseen palomiehen on haettava 6 viikkoa kestävälle kurssille. Tyypillisesti ihminen vedessä -tehtävät ovat epäonnisen uintireissun seurausta, palomestari Stig Saarinen sanoo. Narumies ja sukeltaja voivat kommunikoida radion avulla ja köysimerkein. Pelastusukeltaja työskentelee aina pintaköyden kanssa. 18 9/2013 Erikoistehtävänä vesisukellus Keski-Suomen pelastuslaitos on kouluttanut pelastussukeltajia oppisopimuksella. Vesisukellus eli pelastussukeltajan tehtävä on palomiesten erikoisosaamista. Arkistokuva on Kärkistensalmesta vuodelta 2009. Kaikki pelastuslaitokset eivät tee pelastussukellusta, sillä vesisukellus ei kuulu varsinaisiin pelastustoimen tehtäviin. ”Kun ambulanssin ovet lyötiin kiinni, säpinä oli ohi.”. Fyysisiä testejä on enemmän ja ne ovat vaativampia kuin pelastajakursille haettaessa. Kurssille valittaessa vaikuttaa myös alueellinen tarve, mutta tietenkin siten, että pääsyvaatimukset on selvitettävä. 18 9/2013 Iso vesialue Raaseporin alueella on paljon vettä, siihen kuuluu Tammisaaren saaristo ja rantaviivaa Inkoosta ja Kirkkonummesta aina Saloon asti. Palomestari Stig Saarinen päivystää Tammisaaressa. Hän tarvitsee sukellustehtävällä ja harjoituksissa avustajan, narumiehen
– Aloitamme tilannepäiväkirjan teon pienellä kynnyksellä, sen voi sitten lopettaa, jos tuntuu, ettei tarvetta ole, Hallio sanoo. Tilannepäiväkirja tehdään jokaisesta keskisuuresta tai sitä isommasta tehtävästä ja ihmisen pelastustehtävästä. Herkkä laite taltioi myös kaiken tilannekeskuksessa puhutun, Hallio sanoo. 14.32 Ensimmäiselle sukeltavalle yksikölle määritellään sukellustehtävä: etsintä. 14.42 Pyydetään lisää ensihoitoyksiköitä. – Kun kuulin, että “lapsi veden alla”, aloin heti täyttää tilannepäiväkirjaa. 9/2013 19 Tilannekeskuspäivystäjä Jessica Hallio päivysti Raaseporin tapauksen aikaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tilannekeskuksessa. 14.49 Rajavartiolaitoksen kopterissa olevia sukeltajia pyydetään valmistautumaan, on vielä epäselvää, onko vedessä enemmänkin lapsia. – Silloin olimme vielä keskuspaloasemalla ja päivystin yksin. 14.30 Mieshenkilö pelastettu, tarvitsee ambulanssin. Hän laati tehtävästä tilannepäiväkirjan. RLU33, 701, 201, 801, 601, BRH200, ELU3211. 14.34 Lapsen etsintä jatkuu, miestä hoidetaan. Jatka! Kaikki kunnossa! 2 nykäisyä Seis! Pysy paikalla! Seis! 3 nykäisyä Tule suoraan ylös! Vedä ylös! 3 nykäisyä ja ravistus Tule laskeutumiskohdasta ylös! – 4 nykäisyä tai enemmän – HÄTÄMERKKI! Etsintämerkit köysimerkki avustajalta sukeltajalta Ravistus Huomio! Suoritettu/kohteessa Ravistus ja nykäisy Oikealle! Lisää löysää! Ravistus ja 2 nykäisyä Vasemmalle! – Ravistus ja 3 nykäisyä Käänny takaisin! Löysä sisään! 1 nykäisy ja ravistus Jatka köyden suuntaan! –. Etenkin yksin päivystäessä kaikkia tietoja ei aina ehdi tilannepäiväkirjaan kirjata. Tilannepäiväkirja keikasta 14.24 Hälytysilmoitus: Pumppulahti, Raasepori, ihmisen pelastaminen vedestä. Lisätiedot: Lapsi veden alla. Hetki hetkeltä 9/2013 19 Muistithan köysimerkit Hälyty silmoit us Turvallisuusmerkit köysimerkki avustajalta sukeltajalta 1 nykäisy Onko kaikki hyvin. 14.38 Sovitaan, että Rajavartiolaitoksen kopteri ottaa Esposta tulevan pelastusyksikön 201 väen kyytiin Kirkkonummelta. 14.44 FinnHEMS 10 ilmoittaa, että noin 10 minuuttia lentoaikaa jälellä. Tilannepäiväkirja on todettu hyväksi työkaluksi myös toiminnan kehittämisessä. 14.50 FinnHEMS 10:lle tarjotaan laskupaikkaa. 14.25 Hätäkeskus varmistaa, onko lähin yksikkö matkalla, joka kuittaa olevansa 500 metrin päässä kohteesta. 14.28 Pelastusyksikkö 701 aloittaa pintapelastuksen. Tehtävä ei kestänyt kauan, sen jälkeen Hallio alkoi ohjata tilannekeskukseen tulleita puheluita. 14.53 Varmistuu, että tapaukseen liittyi vain yksi lapsi, joka on löydetty. 14.36 Pelastusyksikkö 801 kohteessa. Nyt olemme remontin alta paossa Tapiolassa ja meitä on aina kaksi, Hallio sanoo. 14.29 Rajavartiolaitoksen helikopteri on lähdössä, vahvuudessa ei sukeltajaa. 14.33 Rajavartiolaitos ei odota oman sukeltajan saapumista, mutta kopteri lähtee matkaan. Samalla laitoin nauhurin päälle, joka nauhoittaa radioliikennettä. Tilannepäiväkirjoja laaditaan viikoittain, parhaana kuukautena tänä vuonna niitä on tehty 27. 14.31 FinnHEMS 10 ja Rajavartiolaitoksen kopteri tulossa. Lapsi edelleen vedessä. Rajavartiolaitoksen kopteri perutaan
– Kaisa Teräkselle myönnettiin mitali, vaikka hänen tapauksessaan hengenvaaran uhka ei ollut itsestään selvä, Tiukkanen sanoo. Isä juoksi heti poikansa perään ja hyppäsi jokeen pelastamaan poikaansa. Mitalia ei myöskään voi saada oman alaikäisen lapsensa pelastanut aikuinen. Poikkeuksellinen tunnustus Kuvakaappaus Iltalehden nettisivulta. 20 9/2013. Mitali annetaan tunnustuksena erittäin rohkeasta tai neuvokkaasta taikka oman hengenvaaran uhalla suoritetusta teosta, jolla toisen ihmisen henki pelastetaan uhkaavasta vaarasta. Mäen päällä kävelytietä pitkin kulkenut Kaisa Teräs juoksi jäälle apuun. Hengenpelastusmitalilautakunta esitti mitalia Teräkselle. Joessa oli tapahtumahetkellä erittäin kova virtaus eikä isä yrityksistä huolimatta saanut poikaansa pelastettua. Poika laski mäkeä alas, mutta pulkka liukui oletettua pitemmälle, lopulta Pumppulahden jäälle ja siellä olevaan sulaan. 20 9/2013 Hengenpelastusmitali on poikkeuksellinen tunnustus. Löytöhetkellä poika oli ollut n. Mitalia ei myönnetä palomiehelle, sopimuspalokuntalaiselle poliisille tai muulle ammatinharjoittajalle, jolla katsotaan olevan ammattinsa puolesta erityisiä taitoja tehdä kyseinen teko, vaikka kyseessä oleva henkilö pelastaisi ihmisen vapaallaollessaan. Poika kuljetettiin lastenklinikalle Helsinkiin, josta hänet kotiutettiin tiistaina 12.2.2013. Mitali myönnetäänkin vain niissä tapauksissa, joissa pelastajan oma henki on ollut vaarassa, sanoo hengenpelastusmitalilautakunnan sihteeri Arto Tiukkanen. – Vuosittain mitalia haetaan 70–90 ihmiselle. Tällä hetkellä pinossa on jo 32 hakemusta, Seuraavat mitalit myönnetään ensi kesänä, Tiukkanen sanoo. Poliisin kertomana Isä ja 4-vuotias poika olivat Pumppulahden rannalla pulkkamäessä. Se myönnetään yksittäisestä uroteosta, kun taas suurin osa tunnustuksista myönnetään pitkästä palveluksesta. Mitalia voi hakea kuka tahansa, yksityinen ihminen tai yhteisö. Mitalihakemukset osoitetaan paikalliselle aluehallintovirastolle, jonka verkkosivuilta löytyy hakuohjeet ja -kaavakkeet. puoli tuntia veden varassa ja elvytystoimenpiteet aloitettiin heti. Mitali voidaan myöntää myös yhteisölle. Pintapelastaja löysi pojan jään alta noin 70 metrin päästä paikasta, jossa hän joutui veden varaan. Joskus mitali on myönnetty lievemmillä kriteereillä lapselle tai vanhukselle, kun on katsottu, että teko on ikään tai toimintakyykyyn nähden erityinen. Noin kymmenen prosenttia hakemuksista päätyy mitalin myöntämiseen. – Mitali on erittäin arvokas, sen korkean statuksen säilyttämiseksi myöntämiskriteereitä on pidetty asetuksessa säädettyä tiukempana. Isä oli itse lähellä hukkua. Kuvakaappaus poliisi.fi-sivustolta. Hengenpelastusmitalin myöntämiskriteerit on määritelty asetuksella