LEHDEN VÄLISSÄ JAETAAN TAPAHTUMAKALENTERI 2013 Uusi komentaja haluaa tehostaa Helsingin ennaltaehkäisyä s.12 Turvallisuustekniikka palvelee arjen tilanteita s.40 Köysipelastuksella turman uhri saatiin hoitoon Kotkan satamassa s.8 Eläinpelastus on hyvä urapolkuhomma s.34 9 2012 22 .1 1.. PELASTUSTIETO 10/2012 ILMESTYY 20.12
Osoitteesta www.pelastustieto.fi > tilaukset voit tulostaa lahjakortin lehden saajalle! Voit tilata myös numerosta 044 728 0400 tai meilata: tilaukset@pelastustieto.fi Tilausta tehdessäsi muista mainita ”JOULULAHJA”. Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Tilaajalahjaksi heijastinliivi! Tarjouksemme on voimassa 23.12.2012 asti.. Mietitkö mitä antaisit lahjaksi. Jouluyö, juhlayö, päättynyt kaik on työ... Loistava tapa muistaa on tilata Pelastustieto-lehti joululahjaksi! 40 €/vsk
Tutkimus auttaa arjen työssä Pelastustoimen tutkimusja kehittämistoiminta on viime aikoina kehittynyt suotuisasti ja tulevaisuudelta on lupa odottaa yhä myönteisempää kehitystä. PELASTUSTIETO 10/2012 ILMESTYY 20.12. Toisaalta siitä on pidettävä huolta, että ei anneta väärän mielikuvan maksullisuudesta jäädä elämään, ettei kukaan apua todella tarvitseva jätä ilmoittamatta avun tarpeesta.. Ensimmäiset tiedot kertovat, että maksu on alkanut purra. Toisaalta on hyvä, että maksunkaltainen muistutuskin on mahdollista. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Siksi siellä on esimerkiksi selvitetty liikenneonnettomuustehtäviä ja miten niiden pelastustoimintaa voidaan entisestään kehittää. Juuri nyt on valmistumassa mittava hanke pelastustoimen toimintaympäristön monipuolisesta kartoittamisesta, joka on saanut nimekseen pelastustoimen tilinpäätöshanke. ERHE-maksu toimii Viime vuonna voimaan tulleen pelastuslain perusteella pelastuslaitokset voivat periä maksua toistuvista erheellisistä paloilmoituksista. Sen avulla voidaan perustellusti kehittää käytännön työtä. Maksun piirissä ovat hätäkeskuksiin liitetyt paloilmoittimet. On työ sitten pelastustoimintaa tai ennaltaehkäisevää työtä. Jos homma ei muuten ala toimia, olisi paikallaan, että myös muut kuin hätäkeskukseen liitetyt ilmoittimet olisivat maksullisuuden piirissä. Helsingissä uusi pelastuskomentaja Simo Weckstén haluaa nojata toiminnan erityisesti tutkimustietoon. Onkin tärkeä, että pelastuslaitokset antavat myös kaiken sen asiantuntija-avun, mitä kiinteistöt tarvitsevat, että turhat hälytykset saadaan poistettua. Pelastusopistossa tutkimusja kehittämistoiminta on saanut myös hyvän jalansijan. Tutkimustoimintaa ei pidäkään nähdä ”ylätason” puuhasteluna, vaan tuloksellisena toimintana, joka antaa yhä paremmat mahdollisuudet tehdä arkipäivän työtä. Kuva: Kimmo Kaisto. Kiinteistöt ovat heränneet korjaamaan tilannetta. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2012 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Ylipalomies Vesa Nurminen Helsingin pelastuslaitokselta joutui raivaamaan itselleen uuden työuran, kun ei pystynyt enää fyysisesti raskaimpiin töihin. LEHDEN VÄLISSÄ JAETAAN TAPAHTUMAKALENT ERI 2013 Uusi komentaja haluaa tehostaa Helsingin ennaltaehkäisyä s.12 Turvallisuustekniikka palvelee arjen tilanteita s.40 Köysipelastuksella turman uhri saatiin hoitoon Kotkan satamassa s.8 Eläinpelastus on hyvä urapolkuhomma s.34 9 2012 22 .1 1. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 9 /2 01 2 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 63. Melkein kaikki pelastuslaitokset ovat ottaneet maksun käyttöön. Helsingissä toimii maamme ainut pelastuslaitoksella työskentelevä päätoiminen tutkija. Ensimmäisenä maksun käyttöön ottanut Helsinki on lähettänyt erhe-hälytyksistä parisataa laskua. Tutkimustoiminnalla halutaan antaa erityisesti työkaluja arjen työhön. Tästä nimenomaan onkin kysymys
Veneessä ollut kuljettaja loukkaantui vakavasti ja hänet piti saada turvallisesti alas sekä hoitoon. s. 20. Veikko Lindberg 62 Keskustelu: Reijo Ronkanen keikka nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Mikä mielestäsi parantaa eniten paloturvallisuutta?” Kaksi kolmesta vastaajasta oli vaihtoehdon ”Oma vastuu turvallisuudesta” kannalla. kuukauden kasvo tässä numerossa PELASTUSTIE TO 10/2012 ILMESTYY 20.12. 8 9 /2 01 2 22.11.2012 10 ERHE-maksu alkanut purra Piatta Rulja 16 Jari Sainio johtaa nyt SPPL:a 24 Tammisalon VPK hankki nostolava-auton 28 Viiltosuojaa ja pitoa käsille 30 Kalustokoulutusta Saksassa Mikko Saastamoinen 32 Pelastuslaitosten lähialueyhteistyö vaarassa Ulla Ylönen 34 Helsinki tekee palomiehille urapolun 38 40-vuotias SPLY esittäytyy 40 Tekniikka palvelee arjen tilanteita Arto Latvala 44 Pelastustoiminnan johtaminen oikeudellisena kysymyksenä Veli-Pekka Hautamäki 48 Ensimmäistä paloturvallisuusviikkoa vietetään Piatta Rulja 50 Sekaisin palokalustosta 53 Harjunalustan VPK on 100-vuotias Antti Erola 58 Leo Pesosella merkittävä perustajarooli Juhani Katajamäki VAKIOT 33 Vieraanamme: Pekka Iivonen 55 Mirafoni: Mira Leinonen 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski 62 Keskustelua. Toukokuun lopulla valmistui tilastokatsaus ”Helsingin pelastuslaitoksen liikenneonnettomuustehtävät vuosina 2007–2011”. s. Stadin brankkari auttaa asiasta ennen kuin onnettomuutta edes tapahtuu. LEHDEN VÄLISSÄ JAETAAN TAPAHTUMA KALENTERI 2013 Uusi komentaja haluaa tehostaa Helsingin ennaltaehkäisyä s.12 Turvallisuustekniikka palvelee arjen tilanteita s.40 Köysipelastuksella turman uhri saatiin hoitoon Kotkan satamassa s.8 Eläinpelastus on hyvä urapolkuhomma s.34 9 2012 22 .1 1. pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. Tämä on todella tärkeä asia sillä vilkasliikenteiset Helsinki–Pietari-junarata sekä valtatie 12 kulkevat Iitin kunnan ja samalla Kausalan taajaman läpi. s. Kotkassa matkustajalaivan pelastusharjoituksen yhteydessä pelastusvenettä nostaneen nosturin rikkoutuminen pudotti veneen kuusi metriä ja se iskeytyi vasten laivan kylkeä. Köysipelastamiseen ja kalustoon on satsattu Kotkassa. 12 teema Liikenneonnettomuuksien lukumäärä on viime vuosina kasvanut huimasti Helsingin pelastuslaitoksen alueella. Tieliikenne on pelastustoimen se tehtäväkenttä, jossa tapahtuu eniten henkilövahinkoja. Uuden komentajan mielestä Helsingissäkin kaikkien on tehtävä myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyä. s. Nykyään VPK:lla on moderni kalusto sekä rutkasti taitavaa jäsenistöä. Klikkaa www. 46 Marraskuun alussa Helsingin pelastuskomentajana aloittanut Simo Weckstén näkisi toimintavalmiusajan laajempana, jossa mukana olisi myös onnettomuuksien ennaltaehkäisy. Palokunnan juuret ulottuvat vuoteen 1929. vpk toimii Iitin kunnan Kausalan kylässä toimii Iitin VPK
Viimeksi mainittujen välinen työnjako on sekä taloudellisen välttämättömyyden että maassamme voimakkaana elävän talkoohengen sanelema luonnollinen ratkaisu, joka tekee kummallekin palokuntamuodolle oikeutta ja käyttää hyväkseen kummankin tarjoamat mahdollisuudet sammutustoimen järjestämiseksi mahdollisimman korkealle tasolle vallitsevat olot huomioon ottaen. Ratkaisevan tärkeätä kuitenkin on, että vapaaehtoisten ja vakinaisten tulentorjujien kesken vallitsee hyvä ja ennakkoluuloton pyrkimys läheiseen yhteistyöhön koko yhteiskuntamme paloturvallisuuden hyväksi. Palopäällikkö Pekka Ilvesmäki on pyrkinyt saamaan siitä sen kätevään kokoon mahdutetun ohjekirjasen, jota monet palokuntamiehet ovat odottaneet. Tästä syystä toimituskunta tällä kertaa erikoisesti on halunnut kohdistaa huomionsa vakinaisten palokuntien ja palomiesten ongelmiin ja rientoihin ja tehdä ne tunnetuiksi myös vakinaisten palomiesten oman piirin ulkopuolelle, muistaen vanhan säännön, että hyvien ja luottamuksellisten suhteiden perusedellytyksenä on se, että opimme tuntemaan toisemme ja ne olosuhteet, joissa kukin elää ja antaa panoksensa yhteisen päämäärän hyväksi. Tästä lukumääräisestä pienuudestaan huolimatta vakinaiset palokunnat edustavat ammatillisesti erittäin keskeistä ja korkeatasoista osaa, jolla on annettavanaan palontorjuntarintamalle kokonaisuudessaan arvokasta tukea ja kokemusperäistä tietoutta. Ruiskun on suunnitellut palokalustoalalla tunnettu Väinö Laakkonen, joka on saanut alan hyväksi tekemästään työstä mm. Sopimuspalokunnat ovat miltei poikkeuksetta vapaaehtoisia palokuntia. Sisäasiainministeriön Palosuojelurahastolta tunnustuspalk kion. Vapaaehtoisten palokuntiemme suuren lukumäärän takia lehtemme joutuu joka numerossa käyttämään huomattavan sivumäärän niiden toiminnan selostamiseen ja tukemiseen. Näitten eri palokuntatyyppien ylivoimaisesti suurimpana ryhmänä ovat vapaaehtoiset palokunnat, joiden miesmäärä viimeisten virallisten tilastojen mukaan on yli 25.000 miestä 40.000 miestä käsittävistä sammutusvoimistamme. Mutta siinäkin tapauksessa, että kunta ylläpitää omat sammutusvoimansa, kuten pääsääntö edellyttää, on sillä valittavanaan monta erilaista palokuntatyyppiä. metsäpaloissa ja kulotuksissa., Eri koisrakenteisesta imupuolesta johtuen on jo 10 cm:n vedenkorkeus riittävä, eikä pumppu ole arka vedessä oleville epäpuhtauksille. Ajattelemme erikoisesti vakinaisten ja vapaaehtoisten palokuntien, näiden kunnallisten palokuntien kahden perusmuodon välttämätöntä yhteistoimintaa. ”Kunnalla pitää olla palokunta” Palomiehen kalenteri 1963 Kaikille palokuntalaisille laadittu pieni taskukokoinen kalenteri, ”Palomiehen kalenteri”, on ilmestynyt ensi kerran. ten kuvasta käy ilmi, helposti kaksi miestä, Sitä voidaan siten edullisesti käyttää erityisesti vaikeakul kuisissa paikoissa, esim. Ruisku on rakenteeltaan yksinkertainen ja helppohoi toinen sekä kevyt. Palomiehen kalenterista tulee muodostumaan ajan tasalla kulkevan vuosittain julkaistava ohjekirjanen, joka varsinaisen kalenteritietouden ohella antaa haltijalleen palokuntatyön oleellisimmat tiedot sekä tuoreimmat säädökset ja ohjeet. Kotimainen uutuus – AMO-moottoriruisku 9/2012 5. Kalenterin muovikansien välissä kulkevat nyt aina mukana palolain ja -asetuksen ohella muutkin viime aikojen tärkeimmistä asetuksista, päätöksistä ja ohjeista. Tätä poikkeuksellista ratkaisua lienee kuitenkin onneksi käytetty sangen harvoin. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Padasjoen palokuntaleirillä ja eri koulutustilaisuuksissa ympäri maata on kesän aikana esitelty uutta, selässä kannettavaa AMO-merkkistä moottoriruiskua. AMOruiskun käyttövoimana on ILO L 151 2-tahtimoottori. Kummallakin on oma tärkeä työsarkansa: vapaaehtoisilla lähinnä maaseudun ja pienempien asutuskeskusten ja vakinaisilla suurempien kaupunkien ja teollisuuskeskusten sammutustoimi. Lukumääräisesti pienimmän ryhmän muodostavat luonnollisesta syystä vakinaiset palokunnat, joiden yhteinen miesmäärä nousee 1.360 mieheen. Laki mainitsee vakinaiset, puolivakinaiset, sopimusja yleiset palokunnat. Ensinnäkin laki sallii poikkeuksen tästä yleissäännöstä, ”jos sammutustoimen hoito kunnassa tai sen osassa voidaan saada tehokkaammaksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi siten, että sen hoitaa naapurikunta”, johon kuitenkin on saatava lääninhallituksen hyväksyminen. Ruiskun kantaa vakio varusteineen, kuKukapa meistä ei tuntisi tätä palolain kohtaa, jonka soveltamisessa kuitenkin voidaan joutua sangen moniin erilaisiin ratkaisuihin. Se painaa polttoainesäiliö täytettynä ja kantohihnoilla varustettuna 31 kg, joten sen voi tarpeen vaatiessa yksikin mies kuljettaa. Emme täsä yhteydessä suinkaan unohda muidenkaan palokuntien tärkeätä panosta, mutta huomiomme kohdistuu tällä kertaa nimenomaan kahden edellä mainitun pääpalokuntamuodon yhteistoimintaan
HES osti Esperi Sairaankuljetuksen. Yrityskaupan myötä kaksi sairaankuljetusja ensihoitoalan isoa suomalaista toimijaa yhdistyy Suomen johtavaksi ensihoitoyritykseksi. – Hätäpuheluiden tekninen siirtäminen Itäja Kaakkois-Suomen lakkaavista hätäkeskuksista Kuopioon toteutetaan varmistetusti kansalaisten turvallisuutta vaarantamatta. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Esa Pulkkinen on pettynyt kuultuaan tapahtuneesta. Hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Niemisen mukaan hätänumeroon soittaville muutoksen ei pitäisi näkyä mitenkään. Asiasta laadittiin poliisitutkintailPalokuntalaiset veivät turmarekan olutta moitus ja pyrittiin selvittämään, mitä oluita ne ovat ja mistä ne ovat sinne tulleet. – Asianomistaja ei vaadi tässä tapauksessa rangaistusta ja tämän vuoksi poliisi päättää asian esitutkinnan saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi, rikoskomisario Turunen sanoo. Tärkeintä on, että avun tarvitsija saa tarvitsemansa palvelun (poliisi, pelastus, sairaankuljetus) mahdollisimman läheltä. Tämä tarkoittaa sitä, että Itäja KaakkoisSuomen alueen hätäpuhelut vastaanotetaan kokonaisuudessaan Kuopiossa 4.12.2012 alkaen. Uuden hätäkeskuksen toiminta varmennetaan siirron jälkeen teknisen varajärjestelmän avulla, huomauttaa Hätäkeskuslaitoksen teknisten palvelujen johtaja Jukka Aaltonen. Suomen FinnRescue suoritti hyväksytysti vaativan HUSAR-tasotestin. Vastaavan HUSAR-testin suorittaneita joukkueita on nyt koko maailmassa vain 13. – Emme ole edes osanneet ohjeistaa moista asiaa, koska yleisesti alallamme pidetään selvänä ja perusarvoihimme kuuluvana asiana, että palomies ei varasta. YK:n pelastusmuodostelmissa HUSAR on suurin muodostelma, muut ovat MUSAR (Medium) sekä Light USAR. – Hyvänä asiana pidän sitä, että ilmoitus poliisille tehtiin meidän toimestamme eikä tätä ole millään tavalla yritetty pitää salassa, Pulkkinen sanoo. Heavy Urban Search and Rescue -joukkueessa on 64 henkilöä ja neljä koiraa. Sisäministeriö päätti Hätäkeskuslaitoksen esityksestä syyskuussa 2012, että ajankohta hätäkeskustoimintojen siirtämiselle Kuopioon on Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen osalta 21.11.2012, Etelä-Savon hätäkeskuksen osalta 28.11.2012 ja KaakkoisSuomen hätäkeskuksen osalta 4.12.2012. Nyt tehty yrityskauppa vahvistaa entisestään yrityksen asemaa markkinoilla – erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tutkinnassa selvisi, että kyseiset oluet ovat peräisin tästä kaatuneesta rekasta, jotka paikalla olleet sopimuspalokuntalaiset olivat yksissä tuumin ottaneet haltuunsa ja kuljettaneet palokunnan tiloihin, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Ari Turunen Kanta-Hämeen poliisilaitokselta kertoo. Kuopion uuden hätäkeskuksen päällikkönä toimii Kari Nevalainen ja apulaispäällikkönä Sauli Jalonen. Poliisi takavarikoi anastetut oluet tutkinnan ajaksi. Hätäpuhelut siirretään lakkaavista hätäkeskuksista asteittain siten, että koko Itäja KaakkoisSuomen alueelta tuleviin hätäpuheluihin vastataan Kuopiossa 4.12.2012 lähtien. HES Sairaankuljetus on jo yli 20 vuoden ajan keskittynyt ensihoitoon ja sairaankuljetukseen. HES on viime vuosina systemaattisesti kasvattanut toimintaansa parantaakseen kilpailukykyään alalla, joka on voimakkaassa rakennemuutoksessa. Itäja Kaakkois-Suomen alueen hätäkeskustoiminta siirretään kokonaisuudessaan Kuopioon marras-joulukuun vaihteessa. Poliisi sai ilmoituksen, että tehtävään osallistuneen sopimuspalokunnan paloaseman tiloista löytyi 13 laatikkoa samaa olutmerkkiä, jota oli lentänyt tien pientareelle. – Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hätäkeskusten toiminta lakkaa kokonaan vuoden lopussa, jonka jälkeen myös hallinnon henkilöstö hätäkeskuksista siirtyy Kuopioon. Muun muassa tämän vuoksi Itäja Kaakkois-Suomen kolmen lakkaavan hätäkeskuksen hätäpuhelut ohjataan Kuopioon asteittain. Todistuksen ottivat vastaan Esa Ahlberg ja Mervi Parviainen, sen luovutti pelastusylijohtaja Pentti Partanen. 6 9/2012 J ätteenkäsittelylaitokseen oluita kuljettanut rekka kaatui ojaan Lopella marraskuun alussa ja osa lastina olleista olutlaatikoista lensi maastoon. – Asiasta laadittiin rikosilmoitus näpistyksestä, koska anastetun omaisuuden arvo oli yhteensä noin 300 euroa. Suurempi hätäkeskus aloittaa Kuopiossa FRF sai YK:n todistuksen HES Sairaankuljetus Oy on ostanut Esperi Carelta sen 100-prosenttisesti omistaman tytäryhtiön Esperi Sairaankuljetus Oy:n koko osakekannan. Apu sen tarvitsijalle lähtee edelleen samasta paikasta kuin ennenkin. Valtakunnallisesti toimiva HESkonserni on yksi Suomen johtavista alan yrityksistä, joka tuottaa ensihoitoja sairaankuljetuspalveluita 13 sairaanhoitopiirin alueella. – Saimme pelastusviranomaiselta ilmoituksen paloaseman tiloista löytyneistä olutlaatikoista. Yhdistyneiden Kansakuntien INSARAG (International Search and Rescue Advisory Group) antama todistus ojennettiin Kriisinhallintakeskuksen ja Pelastusopiston edustajille pelastustoimen ajankohtaispäivillä Jyväskylässä lokakuun lopussa. – Tulemme toki asemapalveluohjeessa nyt terävöittämään tällaistakin asiaa ja käymme tapahtuneen läpi. Uusi Kuopion hätäkeskus aloittaa toimintansa nykyisen Pohjois-Savon hätäkeskuksen tiloissa. Yhteensä lakkaavista keskuksista on siirtymässä Kuopioon 67 henkilöä, kertoo Hätäkeskuslaitoksen ohjauksen ja ennakoinnin johtaja Teemu Hassinen
Suomen esityksen piti komission suomalaisedustaja, emerituspäätoimittaja Juhani Katajamäki. Pelastuslaitos on voinut 1.7.2011 lähtien periä maksun paloilmoittimien erheellisestä toiminnasta. Haastattelut tehtiin ERHE-yhteistyöhankkeen yhteyshenkilöille ja kysely toteutettiin tarkastuslaitosten edustajille. Pelastustoiminnan johtajat voivat oman harkinnan mukaan jättää lomakkeen. Hänen kuolemastaan on kulunut 300 vuotta, ja päivää juhlitaan laajalti Alankomaiden pelastustoimen parissa. Mikäli kuitenkin syksy jatkuu poikkeuksellisen sateisena, voi vedenpinta edelleen nousta. Etelä-Savon pelastuslaitos ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus) ovat laatineet yhteistyössä pientalon tulvaturvallisuusoppaan, jossa annetaan ohjeita mahdollisissa tulvatilanteissa. Tutkimusmenetelminä on käytetty haastatteluita, kyselyä ja kohdetutustumista. Hän on nykyaikaisen paloletkun varhainen keksijä, purjekankaasta neulottujen paineja imuletkujen kehittäjä. Antti Virtasen Kuopion Savonia-ammattikorkeakouluun tekemä opinnäytetyö, Erheelliset paloilmoitukset, on tehty yhteistyössä sisäasiainminiteriön alaisen ERHE-hankkeen kanssa. Vedenkorkeus kääntyi jo syyskuussa laskuun, mutta syyskuun lopun runsaat sateet pysäyttivät laskun ja saivat vedenpinnan nousemaan noin 5 cm. Komissio ja CTIF:n siipien alla kokoontuva palokuntahistoriasta kiinnostuneiden historiatyöryhmä kulki van der Heydenin jalanjäljillä. Kiinteistön omistajan ja asukkaan vastuulla on suojella itseään sekä omaisuuttaan tulvatilanteissa. Vuonna 2007 ERHE-hanke valmisteli pelastuslaitosten käyttöön selvityspyyntölomakkeen. Sadetta on kertynyt tänä vuonna noin 700 mm, kun vastaavalla aikavälillä sataa keskimäärin noin 500 mm. Viime vuonna lomakkeen jättöprosentti vaihteli 4:stä 81:een eri pelastustoimien alueilla. päivänä NN + 76,46 Lappeenrannan Lauritsalan havaintoaseman mukaan. Vuoksen vesistöalueella kuluva vuosi on tähän mennessä ollut sateisin yli 50 vuoteen. Virtanen on haastattelujen avulla koonnut näkemyksiä eri osapuolilta ja koonnut tilastoja eri hälytystyypeistä ja pelastusviranomaisten toimenpiteistä. Virtanen käsittelee työssään pelastuslaitosten käytössä olevan selvityspyyntölomakkeen käyttöä sekä vaikuttavuutta ja tuo esille kehitysehdotuksia erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi. Virtasen insinöörityössä käsitellään kattavasti tätä aihetta. Turva-alan yrittäjät ry:n toimitusjohtaja Timo Rasimuksen mukaan opinnäytetyö antaa selkeän kokonaiskuvan siitä, mitä jatkotoimia ja keinoja tarvitaan. Vedenpinta oli Saimaalla lokakuun 10. Kokouskaupungin suurmies on Amsterdamin palomestari Jan van der Heiden (1637–1712). Etelä-Savon ELY-keskus ja Etelä-Savon pelastuslaitos opastavat nyt laaditulla tulvaturvallisuusoppaalla pientalojen ja kiinteistöjen omistajia Saimaan mahdollisen tulvan kehittymisen varalta. Viranomaiset ja elinkeinoelämä ovat jo vuosia tehneet yhteistyötä erheellisten paloilmoitusten määrän vähentämiseksi. Opinnäytetyön tulokset palvelevat erityisesti pelastusviranomaisia ja kiinteistöjen haltijoita, mutta välillisesti myös paloilmoittimien suunnittelu-, rakentamisja ylläpitopalveluja tuottavia yrityksiä. Komission ja työryhmän yhteiskuvassa keskellä CTIF:n uusi presidentti Tore Eriksson vasemmalla puolellaan siviiliasussa komission puheenjohtaja Dieter Farrenkopf. Tulvaan varautumisessa edetään Saimaan alueen tulvantorjunnan toimintasuunnitelman mukaisesti. Tämänhetkisen arvion mukaan Saimaan lisäjuoksutusta täytyy jatkaa koko loppuvuoden ajan. Saimaan pinta on tällä hetkellä noin 60 cm ajankohdan keskitason yläpuolella ja noin 10 cm niinsanotun normaalivyöhykkeen yläpuolella. Stipendi maksettiin Turva-alan yrittäjät ry:n nimikkorahastosta. Juhani Katajamäki Sähköalan koulutusja tutkimussäätiö on myöntänyt Antti Virtaselle 500 euron arvoisen stipendin hyvästä turvallisuusalan opinnäytetyöstä. Vedenkorkeus pysyy todennäköisesti myös ensi talven ajan hyvin korkealla. Insinöörityössä selvisi, että yksi suurimmista yksittäisistä ongelmista on se, ettei lomake löydä oikeaa henkilöä kohteessa. Pelastuslaitokset ottivat selvitysERHE-hankkeelle turva-alan stipendi pyyntölomakkeen vaihtelevasti käyttöönsä. Oppaassa kerrotaan mitä tulisi huomioida ja miten toimia ennen tulvaa, tulvan aikana ja sen jälkeen. 9/2012 7 CTIF:n, paloja pelastusalan kansainvälisen järjestön historiakomissio kokoontui vuosikokoukseensa lokakuussa Arnhemin kaupungissa Hollannissa. Virtanen tutustui kohteisiin, joissa on tehty toimenpiteitä erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi. Etukäteen tehtävillä valmisteluilla voi rajoittaa tulvavahinkoja huomattavasti. Eturivissä ruskeassa univormussa työryhmän väistynyt puheenjohtaja Adolf Schinnerl. Mikäli sääolot ovat loppuvuonna tavanomaiset, laskee Saimaan vedenpinta tämän hetkisen ennusteen mukaan noin 15 cm vuoden loppuun mennessä. Fisec Oy:n toimitusjohtaja Kalervo Hyytiä kiittelee Virtasen paneutumista aiheeseen. Sen seurauksena valitettavan usein lomaketta ei ole jätetty, vaikka kyseessä olisi ollut virheellinen hälytys. Työryhmäseminaarin aiheena CTIF:n palokuntahistorioitsijat kokoontuivat Arnhemissa oli Ammattipalokuntien synty ja kehitys Euroopassa. Opas on saatavissa ELY-keskuksen ja pelastuslaitoksen Internetsivuilta www.ely-keskus.fi/etela-savo >Ajankohtaista (vasen palsta) > Julkaisut ja www.espl.fi Pientalon tulvaturvallisuusopas valmistui Etelä-Savoon. Kevään ja ensi kesän vedenkorkeustilanteeseen vaikuttaa voimakkaasti talvella aikana kertyvän lumen määrä ja kevään sademäärät. Opas on suunnattu pientalojen ja kiinteistöjen omistajille. Vedenkorkeus on pysynyt selvästi normaalia ylempänä suuresta juoksutuksesta huolimatta
Tapahtuma sai alkunsa, kun yhtä pelastusveneistä oltiin nostamassa kannelle. Merivartioston aluksien saapuessa kohteeseen P31 antaa tehtäväksi kohteen kuvaamisen pelasKöysipelastus ainut mahdollisuus Teksti: Ville Salonen asemamestari, Kymenlaakson pelastuslaitos Kuvat: Kymen Sanomat/Tuomas Sarparanta ja Merivartiosto Nosturi petti – pelastusvene kuljettajineen putosi ja iskeytyi laivan kylkeen 8 9/2012. Hätäkeskuksen tiedon mukaan nosturista roikkuu kumivene ja yksi potilas. Kyseessä on Kristina Katarina -matkustajalaiva, jonka pelastusveneen nosturi on pettänyt. Köysipelastamiseen ja kalustoon on satsattu Kotkassa. RKY 31 1+0+0, RKY 101 1+3, RKY 105 0+2, RKY 106 0+1, EKY 121 1+1 ja EKY 131 0+2. P31 alkaa selvittää laivan kapteenin, varustamon päällikön, poliisin ja silminnäkijöiden avulla tapahtuman kulkua ja sopii tiedotuksesta medialle. P101 tiedustelee kohteen henkilökunnan opastuksella laivan peräluukun kautta. Samanaikaisesti RKY 106:n kuljettaja tiedustelee puomitikkaan petausta ja arvioi korin ylettymistä pelastusveneelle. Kannelle päästyään Kotka L4 antaa raportin potilaan tilasta. Veneessä ollut kuljettaja loukkaantui vakavasti ja hänet piti saada turvallisesti alas sekä hoitoon. RKY P101 asemamestari Ville Salosen tullessa kohteeseen tilannekuva tarkentuu. Kotkan paloasemalta hälytetään yksiköitä päivystävän palomestarin Juha Säämäsen johdolla onnettomuuskohteeseen. Laivalla oli päivällä harjoiteltu pelastusveneiden käyttöä ja hälytyksen aikana onnettomuusveneessä oli käynnissä katsastus. K orkean paikan työskentely voi tapahtua hyvinkin haastavissa olosuhteissa, kuten tapahtui Kotkassa, jossa matkustajalaivan pelastusharjoituksen yhteydessä pelastusvenettä nostaneen nosturin rikkoutuminen pudotti veneen kuusi metriä ja se iskeytyi vasten laivan kylkeä. Kotkan kantasataman välilaiturissa tapahtui 11.6.2012 Kristina Katarina -aluksella onnettomuus. Putoamisen seurauksena veneenkuljettaja loukkaantuu vakavasti ja jää pelastusveneen pohjalle makaamaan. P31 on yhteydessä meripelastus Helsinkiin ja pyytää hälyttämään tehtävään Kotkan merivartioston yksiköitä. Laivan henkilökunta tekee hätäilmoituksen Kaakkois-Suomen hätäkeskukseen (KASU) ja aloittaa laivalla pelastustoimet. Pelastusvene roikkuu laivan kyljessä meren puolella kuudennen kerroksen korkeudella. P31 alkaa johtaa yleistilannetta, ja P101 johtaa teknisen pelastamisen. Pelastusveneen ollessa ylhäällä nosturin puomiston rulla pettää ja pelastusvene tippuu kuljettajineen noin kuusi metriä ja iskeytyy laivan kylkeen. Matkalla lisätiedot ovat hyvin epäselvät
Homma hoituu Kannella rakennetaan köysitalja koripaarin nostamiseksi. Vene horjuu edelleen ja tilaa on vähän liikkua. Koripaarin vyöt varmistetaan vielä nauhalenkeistä tehdyillä sidoksilla. I taso = hätäpoistuminen, II-taso = kattotyöskentely ja III-taso = pelastaminen. Monesta asiasta selvitään pienellä riskinotolla, mutta mitä sitten kun sattuu tapaturma turhan riskinoton takia. Olosuhteet pelastusveneessä ovat erittäin haastavat. Potilaan päästä paikataan haava, asetetaan tukikauluri ja potilas siirretään koripaariin. Olosuhteet korkean paikan työskentelyssä laivan kyljen vieressä olivat haastavat. Potilas on veneessä penkin ja laidan välissä ahtaassa välissä. Savu1 ja Savu2 laskeutuvat köysien avulla alukseen. Loukkaantunut saatiin nostettua laivan kannelle köysien avulla. Savu2 laskeutuu myös veneeseen. Pelastustehtävä päättyy ja yksiköt palaavat asemalle. 9/2012 9 tustehtävän aikana ja pintapelastusvalmiuden sen varalle, että pelastusvene voi pudota. Koripaari lasketaan alas, Savu1 ja Savu2 siirtävät potilaan koripaariin. Hyvät välineet ja harjoittelua Kymenlaakson pelastuslaitos on panostanut korkealla työskentelyn välineisiin ja koulutukseen viime vuosien aikana paljon. Vene horjuu edelleen ja tilaa on vähän liikkua. RKY P31 pyytää merivartioston aluksen pelastusveneen alle. Asenteiden muokkaaminen ja uuden opettelu on haastavaa, mutta tässäkin tehtävässä köysipelastuskaluston käyttö oli ainut mahdollisuus potilaan pelastamiseksi ja tehtävä onnistui hyvin, mikä on merkki asioiden riittävästä omaksumisesta. Korkealla työskentelyn välineiden ja tekniikoiden koulutus vaatii paljon säännöllistä harjoittelua ja asenteiden muutosta. 101:n miehistö alkaa rakentaa kiinnityspisteitä kannella. P101 antaa käskyn yksiköille tuoda köysipelastusvälineet laivaan. Potilas nostetaan kannelle ja irrotetaan köysistä. Koripaari kiinnitetään köysitaljaan ja nosto varmistetaan yläköysi varmistuksella. Pelastuslaitoksen eteläisen alueen palokunnat on jaettu kalustoltaan kolmeen tasoon. Potilaan käsitteleminen on myös hankalaa. Samanaikaisesti puomitikasauto RKY 106 pedataan laiturille aurinkokannen kohdalle. Määrittely ja asian vieminen kentälle käytäntöön on aloitettu vuonna 2006 Jani Leosen ja Ville Salosen opinnäytetyön pohjalta. Köydet otettava käyttöön Laivan kannella tehdyn tiedustelun päätteeksi päätetään nostaa potilas köysipelastusvälineiden avulla ylös pelastusveneestä. Kiinnityspisteitä hiotaan kohdilleen ja valmistellaan nostoa. Potilas lähtee jatkohoitoon. Puomitikas laskee potilaan laiturille, josta hänet siirretään ensihoitoyksikköön EKY121. Potilaan hoitaminen aloitetaan kahden pelastajan voimin. Paari nostetaan koriin ja kiinnitetään. Pelastusvene stabiloidaan kuormaliinojen avulla laivan kansirakenteisiin. Olosuhteet pelastusveneessä ovat erittäin haastavat. Nostoon liittyvät järjestelmät tarkistetaan ja P101 antaa luvan alkaa nosto. Tilannearvion jälkeen P101 tulee siihen tulokseen, että pelastusveneeseen on turvallista laskeutua. Potilas kannetaan aurinkokannelle, jossa puomitikasauton kori on valmiina. Päädytään nostamaan potilas koripaarilla pystyssä ylös. Savu1 laskeutuu veneeseen köydellä ja laskeutuminen varmistetaan yläköysivarmistuksella. Potilaan käsitteleminen on myös hankalaa.. Sillä siirretään potilas pois laivasta. Veneessä Savu1 tutkii potilaan ja pyytää hoitovälineitä, jotka lasketaan alas
10 9/2012 V uonna 2011 uudistuneen pelastuslain nojalla pelastuslaitos voi periä maksun tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta. Pelastustieto kertoi ERHE-maksuista ja niiden seurantahankkeesta viimeksi huhtikuussa (PT 3/2012). Maksullisuus on alkanut jo herätellä kiinteistöjä kunnossapitovastuuseen.. Muistiossa määritellään, että lasku voidaan lähettää saman vuoden aikana tulleesta kolmannesta erheellisestä paloilmoituksesta, ja että kaikki paloilmoitinkohteet ovat maksullisuuden osalta samanarvoisia esimerkiksi käyttötavan ja koon suhteen. Aina tosin on joukossa myös niitä kohteita, joissa laskutuskäytäntö on koettu kohtuuttomaksi esimerkiksi silloin, kun on omaehtoisesti asennettu herkkä paloilmoitin palovaroitinjärjestelmän sijasta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 17 pelastuslaitosta. Aikaisemmin toiminta paloilmoitinkiinteistöissä on ilmeisesti ollut suhteellisen huoletonta, sillä useassa vastauksessa tuotiin esille, että kiinteistöt ovat nyt heränneet omaan kunnossapitovastuuseensa ja ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin muun muassa henkilöstön kouluttamiseen turvallisiin toimintatapoihin. Viimeisenä maksun on ottamassa käyttöön Varsinais-Suomi. Seuraavat kyselytutkimuksen tulokset ja yhteenvedot ovat pääsääntöisesti lainauksia Jaana Rajakon laatimasta tilannekatsauksesta. Vastauksissa suhtauduttiin pääosin positiivisesti erheellisten paloilmoitusten maksullisuuteen. Tuolloin kuusitoista pelastuslaitosta oli ottanut käyttöönsä erheellisten paloilmoitusten laskutuksen, nyt marraskuussa maksu on käytössä kaikilla pelastuslaitoksilla Varsinais-Suomea lukuun ottamatta. Monilla pelastuslaitoksilla on tehty tarkennuksia muistion linjauksiin. Muistiossa on linjattu, että paloilmoittimen välittämät vikailmoitukset kirjattaisiin myös erheellisiksi hälytyksiksi. Sisäasiainministeriön pelastusosasto teki heinä–elokuun vaihteessa pelastuslaitoksilla kyselyn kokemusten keräämiseksi ja tilanteen kartoittamiseksi. Laskuperusteissa on hieman poikettu niin, että laskennan pohjana ovat olleet automaattiset paloilmoitinhälytykset ja niihin hälytettävät yksiköt. Erään pelastuslaitoksen vastauksessa tuotiin esille, että vikailmoituksen Lähes kaikki pelastuslaitokset alkaneet periä maksua ERHE-maksu alkanut purra Teksti: Piatta Rulja Kuva: Kimmo Kaisto Paloilmoittimien toistuvista erheellisistä hälytyksistä peritään maksu jo lähes jokaisessa pelastuslaitoksessa. Pelastuslaitokset eivät myöskään pääsääntöisesti luokittele erheellisiksi ensivastetehtäviä, ihmisen pelastustehtäviä tai muita hätätilanteita, joissa on painettu paloilmoituspainiketta. Nyt maksu koskee vain hätäkeskukseen kytkettyjä ilmoittimia, mutta pelastuslaitoksissa toivotaan, että myös muut ilmoittimet olisivat tässä mukana. Tulokset kertovat, että uusien toimintatapojen käyttöönotto pelastuslaitoksissa on jo tehostanut pelastuslaitosten suorittamaa valvontaa, vaikka tilastoissa ei vielä ole havaittavissa suuria vähennyksiä erheellisten paloilmoitusten kokonaismäärissä. Maksun suuruudesta ei ole vielä tietoa; muilla pelastuslaitoksilla se vaihtelee 460:stä 880 euroon. Muistion linjauksista poikettu ERHE-seurantahankkeen työryhmän yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa valmistelema muistio ”Erheellisten paloilmoitusten maksullisuus” valmistui vuoden 2011 kesäkuussa. Vastauksissa tuotiin esille myös, että muistion mukaisesti laskien maksun suuruus olisi muodostunut kohtuuttoman korkeaksi. Paloilmoitus lasketaan muistion ohjeistuksen mukaan erheelliseksi, vaikka ilmoituksien syyt olisivat joka kerralla erilaisia tai jäisivät tuntemattomiksi. Muistion tulkintaa erheellisestä paloilmoituksesta pidetään tiukahkona tapauksissa, joissa pelastuslaitos on hälytyksen johdosta tehnyt toimenpiteitä, kuten savutuulettanut tai tehnyt vahingontorjuntatöitä. Kainuussa maksu on otettu käyttöön 1.5.2012 alkaen ja maksun suuruus 650 euroa. Yli-insinööri Jaana Rajakko sisäasiainministeriön pelastusosastolta kertoo, että Varsinais-Suomen pelastuslaitos on ottamassa maksut käyttöön vuoden 2013 tammikuussa
Heinä–elokuun tilanteen mukaan vuoden alusta laskutuksen aloittaneet pelastuslaitokset ovat jokainen lähettäneet muutamia kymmeniä laskuja Keski-Uudenmaan pelastuslaitosta lukuun ottamatta. Myös muualta kantautuneesta savusta aiheutuneet hälytykset on katsottu ei-laskutettaviksi. Lisäksi vastauksissa toivottiin, että kiinteistöjen omien valvomojen tai vartiointiliikkeiden kautta tulevat hälytykset tulisi ottaa huomioon hätäkeskuksiin liitettyjen paloilmoittimien lähettämien erheellisten hälytyksien lisäksi. Laskujen ja korjauskehotusten teknisestä lähettämisestä huolehtivat yleensä taloushallinnon ammattilaiset. – Noin sata laskua on lähdössä, palomestari Yrjö Niiranen arvioi. Helsinki laskuttaa erhe-hälytyksestä 690 euroa, joten tähän mennessä laskutuksen suuruus on ollut 138000 euroa. Epäselvissä tilanteissa on usein tulkittu asiaa kiinteistön eduksi. Pääsääntöisesti erheellisen paloilmoituksen laskutuksen asiatarkastus ja laskutuspäätökset on keskitetty pelastuslaitoksilla 1–3 henkilölle mukaan lukien varahenkilöt, jotta kaikki automaattiset paloilmoitinkohteet tulevat kohdelluksi samoin perustein. Ensimmäisenä maksun käyttöön ottanut Helsingin pelastuslaitos on lähettänyt marraskuun puoliväliin mennessä laskuja kaiken kaikkiaan 200. Tämä vaatisi kuitenkin lakimuutoksen, eikä pelastuslakiin ole tulossa Rajalan mukaan nyt muutoksia.. Näistä on luvassa tiedotusta, kunhan on saatu ennakkotapauksia hallinto-oikeudesta ja tilastotietoa on ehtinyt kertyä nykyistä enemmän. Toisen erheellisen paloilmoituksen jälkeen tiedottaminen on pakollista, jotta seuraavasta erheellisestä ilmoituksesta voidaan laskuttaa. Yhdellä pelastuslaitoksella on huomioitu uusien paloilmoitinkohteiden käynnistymisvaikeudet niin, ettei kahden kuukauden aikana paloilmoittimen käyttöönotosta tulleita hälytyksiä lasketa erheellisiksi. Erheellisten paloilmoitusten maksun suuruus vaihtelee 460:stä 880 euroon. Laskuja on peruttu muutamissa sellaisissa tapauksissa, joissa kohteelta saadun selvityksen mukaan hälytys on aiheutunut heistä riippumattomista syistä tai täysin ennalta arvaamattomista ja harvinaisista tilanteista, joihin ei pysty ennakolta varautumaan. Yhdellä pelastuslaitoksella vikailmoitusten tarkastamistehtävästä laskutetaan eri taksan mukaisesti. Eräällä pelastuslaitoksella on linjattu, että iäkkäiden tai muuten toimintakyvyltään rajoittuneiden asukkaiden ruuanvalmistuksesta aiheutunut hälytys annetaan anteeksi silloin, kun ruuanvalmistusmahdollisuus tukee asukkaan omatoimisuutta eikä kyseessä ole piittaamattomuus. Muistion mukaan kirjallinen korjauskehotus tulee toimittaa saantitodistusta vastaan kohteen omistajalle, haltijalle tai toiminnanharjoittajalle. Koska ilkivaltaiset hälytykset ovat rikoslain alaisia asioita, usealla pelastuslaitoksella näistä ei peritä maksua pelastuslain 96 §:n mukaan. Päivitystä ja tiedotusta luvassa Pelastuslaitokset toivoivat ERHE-muistion tai -ohjeen tuovan jatkossa esille valtakunnallisia linjauksia ja tarkennuksia erheellisiksi luettaviin syihin, jotta vältyttäisiin turhilta epäselvyyksiltä ja tulkinnanvaraisuuksilta. Jos samasta kohteesta on tullut alle kahden tunnin sisään samasta ilmaisimesta tai ilmaisinryhmästä hälytyksiä, ne on tulkittu yhdeksi hälytykseksi. Vastauksissa tuotiin myös esille laskutukseen edenneiden tehtävien huolellisen dokumentoinnin tärkeyttä. Helsinki otti maksun käyttöön viime vuoden syyskuussa. 9/2012 11 Erheellisten paloilmoitusten maksullisuuden käyttöönotto pelastuslain voimaantulon jälkeen. Tätä varten on lokakuun alussa perustettu työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitta Pohjois-Savon pelastuslaitokselta. Muutama pelastuslaitos käyttää edelleen myös niin kutsuttua ERHE-lomaketta tai sitä vastaavaa lomaketta, joka jätetään jokaisella erheellisen paloilmoituksen aiheuttamalla tehtävällä kiinteistöön. Laskutuskäytännöt vaihtelevat Suunnitellun toimintatavan mukaan ensimmäisen erheellisen paloilmoituksen jälkeen kohteeseen lähetettäisiin tiedote maksullisuuden käyttöönotosta. ERHE-seurantahankkeelta toivottiin enemmän panostusta paikallista tiedottamista tukevaan valtakunnalliseen tiedottamiseen. Lisäksi useat pelastuslaitokset ovat lähettäneet ennen maksullisuuteen siirtymistä alueensa kaikille paloilmoitinkiinteistöille yleisen ennakkotiedotteen pelastuslaitoksen muuttuvasta toimintakäytännöstä. tarkistaminen jää toisinaan huomioimatta erheenä, koska tehtävät kirjataan Prontoon tarkastusja varmistustehtäväksi. Tämä tiedote ei ole laskutuksen kannalta välttämätöntä, joten joillain pelastuslaitoksella tämä vaihe on ohitettu. Keskiarvo on 716 euroa. Useissa pelastuslaitoksissa vain osa ruoanvalmistuksesta aiheutuneista tapahtumista luetaan erheellisiksi. Tällaisia tapauksia ovat olleet esimerkiksi todellisesta vesivahingosta, kovasta pakkasesta tai ukkosesta aiheutuneet hälytykset. Samalla painotettiin, että pelastuslaitoksilla tulisi olla riittävästi valmiuksia erheellisten paloilmoitusten vähentämiseen liittyvään neuvontaan ja opastukseen. Muutamalla pelastuslaitoksella ollaan myös puhelinyhteydessä kiinteistöön ennen korjauskehotuksen postittamista. Myös tiedottaminen hallinto-oikeuteen menneistä tapauksista koettiin tärkeäksi valtakunnallisella tasolla. Erään pelastuslaitoksen linjauksen mukaan suurissa kohteissa, joissa hälytykset ovat tulleet eri rakennuksista, voidaan käyttää harkintaa laskutuksessa, mikäli hälytykset eivät ole aiheutuneet samasta syystä
Olemme yhä liian konservatiivisia. – Olen määrätietoinen ja tuloshakuinen. Johtaja, joka antaa asiantuntijoille tilaa linjauksissaan. Viimeisimmät vuodet hän on johtanut riskienhallinnan osastoa Helsingissä. Se on väärä lähtökohta. – Alallamme on yhä liiaksi vallalla ”musta tuntuu” -mentaliteetti. Olen oman kokemukseni kautta oppinut paljon erilaisia asioita, mutta on tärkeää, että voimme rakentaa sellaisen organisaation, jossa koulutetut asiantuntijat voivat antaa toiminnalle tutkittua ja selvitettyä faktaa. Kaupunginvaltuuston kokouksessa käytetyssä puheenvuorossa Wecksténiä luonnehdittiin vanhanaikaiseksi johtajaksi. Weckstén sanoo olleensa tietoinen siitä, että lehteen lähetetään yleisönosastokirjoitus. 12 9/2012 H elsingin uudeksi pelastuskomentajaksi valittu Simo Weckstén sanoo vahvuudekseen sen, että on työskennellyt monipuolisesti pelastusalalla. – Tutkimustoiminnan kehittämisen kautta löytyvät perusteet toiminnan kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. On asioita, joita alalla ei haluta nostaa esille, mutta niin on vain tehtävä. Päätöksentekonsa hän haluaa aina perustaa tutkittuun tietoon. Uuden komentajan mielestä Helsingissäkin kaikkien on tehtävä myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyä. Myös henkilöstö otti julkisesti tilanteeseen kantaa. Olen muutosjohtaja Weckstén luonnehtii itseään muutosjohtajaksi. Työura alkoi sairaankuljettajan tehtävissä ja se on vienyt johtotehtäviin laitoksella sekä kansainvälisen kriisinhallinnan ylempiin johtotehtäviin. Perustehtävämme voi sanoa olevan jopa huipputasoa Euroopan tasolla eikä siitä saada lisää Pelastuskomentaja Simo Weckstén luonnehtii itseään muutosjohtajaksi Kaikkien on tehtävä ennaltaehkäisevää työtä Marraskuun alussa Helsingin pelastuskomentajana aloittanut Simo Weckstén näkisi toimintavalmiusajan laajempana, jossa mukana olisi myös onnettomuuksien ennaltaehkäisy. Se on heikkoutemme. Emmekä voi sanoa muille, että ette voi ottaa kantaa asioihimme, koska ette ymmärrä. – Komiteassa oli laaja edustus ja tiukat testit. Stadin brankkari auttaa asiakasta ennen kuin onnettomuutta edes tapahtuu. Sillä tavalla pystymme arvioimaan työmme tuottavuutta ja vaikuttavuutta. – Muutoksen tulemme kokemaan. Myös kuunteleva ja otan huomioon muiden mielipiteet. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto, Juhani Katajamäki, Lehtikuva/Marja Airio Nykyinen pelastuskomentaja oli vuoden palomies vuonna 1999.. Meitä arvioivat myös muut ja meidän pitää osata vastata toimintamme arviointiin tutkitulla tiedolla. Johtamisominaisuuksien luonnehdinta oli esittäjänsä mielipide, mutta itse koen olevani johtaja, joka mahdollistaa asioita. Pelastuskomentajan valintaprosessia varten perustettiin valintakomitea, jossa virkamiesja luottamushenkilöedustajat rekrytoinnin ammattilaisen kanssa etsivät sopivinta tehtävään. Valintatoimikunta päätyi esittämään yhtä henkilöä ja valintaprosessi etenikin ihan hyvin, kunnes se lähti loppusuoralla vaeltamaan; palasi kuitenkin loppusuoralla raiteilleen. – Totesin, että nimiä ei saa mainita, mutta pidin oikeutettuna, että virkamieskin voi ottaa kantaa, jos prosessi vaikuttaa hänen mielestään poliittisesti epäuskottavalta. Myös meidän itsemme on pystyttävä purkamaan kipupisteitä
Helsingin pelastuskoulussa koulutetaan koko maan uudet pelastajat turvallisuuskoulutuksessa. Minkäänlaisia helpotuksia siihen ei ole syytä tehdä. – Vaikka se on pidettävä meillä perinteisessä mielessä hyvällä tunnetulla tasolla. Periaatteessa kaikkien pitää tehdä näitä töitä. Näkisin toimintavalmiuden myös osana ennaltaehkäisyä. – Uudet asiat edellyttävät myös valmiutta ja koulutusta. Aikataulusta komentaja ei ensimmäisenä työpäivänään osaa sanoa, mutta kehottaa puolen vuoden kuluttua kysymään asiaa uudestaan. 9/2012 13 tuottavuutta ilman suuria panostuksia. Stadin brankkari auttaa asiakasta jo ennen onnettomuutta Weckstén laajentaa näkemystä ennaltaehkäisyssä myös sillä, että toimintavalmiusaika käsitettäisiin kokonaan uudella tavalla. Tämä käydään huolella läpi ja päätökset jalkautetaan. – Suuri haaste on saada mukaan porukka, joka ei ole saanut tällaista koulutusta. Pääkaupungissa on hänen mielestään suuronnettomuusvalmiuden lähtökohdat selvitettävä huolella. Strategisia valintoja ei voida tehdä ilman tutkittua tietoa. Jatkossa tuottavuutta saadaan eniten onnettomuuksien ehkäisystä ja suuronnettomuuksiin varautumisesta. – Helsinki on nyt harvoja laitoksia, jossa palomiehet eivät onnettomuuksien ehkäisyä tee. – Tässä kokonaisuudessa tutkimustoiminta on perusjalka. Alan guru, oppilaitoksemme rehtori Matti Waitinen on kehittänyt pelastajille annettavaa turvallisuuskoulutusta ja jokainen uusi pelastajasukupolvi saa parhaan mahdollisen koulutuksen. Hän tunnustaa, että henkilöstön motivoimisessa uuden ajattelun taakse on haastetta. Sen turvin voidaan perustella tehtävämme, ei pelkästään työntekijöille, vaan myös päättäjille. Senkin työn pitää olla mukana koko työuran ajan, mutta se voi myöhemmin painottua työtehtävissä. – Helsinki on nyt harvoja laitoksia, jossa palomiehet eivät onnettomuuksien ehkäisyä tee. Nyt puhumme siitä ikääntyvien työnä, mutta kaikki eivät opi enää uutta toimintamallia. Stadin brankkari haluaa auttaa asiakasta ennen kuin mitään edes ehtii tapahtua. Tämä käydään huolella läpi ja päätökset jalkautetaan.. – Vaikka onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn pitää jatkossa satsata entistä enemmän, on pidettävä myös huolta, että päivittäiset pelastustehtävät pysyvät vallitsevalla hyvällä tasolla. – Henkilöstö pystyy tekemään molempia tehtäviä. Helsingissäkin tulevat asiat muuttumaan. Helsingissäkin tulevat asiat muuttumaan. Ei voi olla niin, että se kuuluu vain joillekin. Myös opiskelijoiden palaute koulutuksesta on ollut hyvää. Kaupungin toiminnoissa on tehty paljon muun muassa ulkoistamista ja sen vaikutukset suuronnettomuusvalmiuteenkin on selvitettävä. Hän uskoo, että luottamus henkilöstöön on hyvä, mutta erityisesti hän uskoo, että palomiehet ovat järkeviä ja ymmärtävät millaisessa tilanteessa nyt mennään. Aivan kuten kansallisessa pelastustoimen strategiassakin todetaan. Kun koulutuksessa näytetään, miten homma tehdään ja perustellaan se hyvin, työntekijä ymmärtää sen merkityksen ja haluaa tehdä työtä. – Stadin brankkarin työhön pitää kuulua myös onnettomuuksien ennaltaehkäisy, uusi pelastuskomentaja kiteyttää. – Stadin brankkarin työhön pitää kuulua myös onnettomuuksien ennaltaehkäisy, uusi pelastuskomentaja Simo Weckstén kiteyttää. Helsingissä on hänen mielestään jääty jälkeen muista laitoksista siinä, että onnettomuuksien ennaltaehkäisyä ei tehdä samalla laajuudella
Kaiken tämän mahdollisti Lehtokangas hyväksymällä toimintatapamme ja antamalla toimintavapauden. – Olen Alhon kasvatti. Esimerkiksi pelastustoimen vaikutus liikenneonnettomuuksissa tai rakennuspaloissa on tuottavuuden kannalta olennaista. 14 9/2012 Mitä mikäkin toimenpide vaikuttaa ja mitä se maksaa. Esimerkiksi Helsingissä on tällä hetkellä maan ainoa päätoiminen tutkija. Valintatilaisuudessa häntä onnittelee pitkään esimiehenä toiminut Rainer Alho, joka kannusti nuorta miestä kansainvälisiin tehtäviin.. Rainer Alhoa hän kuvailee alan kehittäjäksi, jonka kädenjälki näkyy koulutuksessa sekä ammattimaisuuden tuomisessa pelastusalalle. Paloprofessuuria hän pitää tervetulleena, vaikka vielä oppituolin sisältö onkin epäselvä. Hänen alaisuudessaan uusittiin kokonaan muun muassa palotarkastustoimintamme. – Helsinki tulee olemaan siinä mukana samalla tavalla kuin ennenkin. On joka tapauksessa selvää, että mitään suurta kasvua ei ole mahdollista saada, mutta kenties jotakin. Olen henkilö, joka mahdollistaa asiat ja panee ne täytäntöön. Kahden edeltäjän välimaastossa Simo Weckstén on työskennellyt Helsingin pelastuslaitokselle kahden komentajan alaisuudessa. Helsinki on aktiivinen kumppanuusverkostossa Valtakunnallista pelastustoimen kumppanuusverkostoa Weckstén pitää hyvänä ja tärkeänä. Pelastuskomentaja Simo Weckstén aloitti virassa uuden johtosäännön aikana. Ja nyt uutta lakia kilvan kiitellään. Hänen mielestään vähäiset resurssit pitää käyttää yhdessä hyödyksi. Meidän moitittiin rikkovan lakia, kun emme täyttäneet määrällisiä vaateita, vaan aloimme kehittää valvontamenettelyä. – Kari Lehtokangas oli tyyliltään täysin toisenlainen johtaja. Meidän pitää kehittää omavalvontatyyppistä toimintaa ja olla neuvonta-apuna esimerkiksi taloyhtiöille ja isännöitsijöille. Valtiokin tuli koulutuksessa parikymmentä vuotta perässä. – Tutkimustyö on yksi tällainen toimintamuoto. Haluamme tuoda omia näkemyksiämme esille ja muiden arvioitavaksi. Ei voi olla niin, että poikkeustilanteissa komentajan alainen toimii tällaisissa tehtävissä. – Sellaisessa työssä vaikuttavuus on huono. Kyllä lain lähtökohdat olivat täysin toiset. – Ei ole hyvä, jos se painottuu liiaksi teknisiin asioihin. Kun tutkimme ja selvitämme asiat, näemme, mitkä ovat tulevat haasteet ja samalla voimme tarkentaa voimavarakysymystäkin. Jokaisella alueella on omat erityispiirteensä, josta on hyvä saada tietoa ja kokemuksia. Se ei hänen mielestään tarkoita sitä, että työvuoro lähtee koteihin tai turuille ja toreille valistamaan tai tekemään palotarkastuksia. Tärkeintä on kuitenkin, että voimme jatkaa nykytasolla emmekä ainakaan joudu supistamaan, kuten joutuvat monet muut kaupungin virastot. – Ei sillä ole vaikutusta muutoin kun silloin, jos tehtävään tulee henkilö, jolla ei ole kelpoisuutta johtaa pelastustehtäviä. – Ei sielläkään komentaja johda päivittäisiä tehtäviä, mutta poikkeustilanteissa hänen pitää pystyä toimimaan johtajana. Meidän tulee nyt selvittää, miten tällainen toiminta on mahdollisimman vaikuttavaa. Myös ylimmän johdon toimintavalmius on suuronnettomuusvalmiuden ylläpitämistä. On myös totta, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden pelastusalan koulutustaustan omaavien henkilöiden määrä kasvaa tulevaisuudessa, joten potentiaalisia hakijoita näihin tehtäviin riittää. Hän minut laittoi kansainvälisiin tehtäviin ja kannusti menemään; sanoi anna poika mennä ja minähän menin. Kuten tehtiin nytkin. Pelastuskomentaja kannattaa nykyistä 24 tunnin työaikaa, mutta tehtävän työajan sisältöä pitää tarkastella uudestaan. Simo Weckstén arvioikin itsensä kahden edeltäjänsä välimaastoon. Pelastuslaitoksen edustaja työskentelee sosiaalivirastossa ja siitä saadut kokemukset ovat olleet hyvät. Olemme kriisiorganisaatio, jossa ylin johto voi joutua tilanteeseen, jossa on johdettava koko toimintaa poikkeustilanteessa. – En ole autoritäärinen kuin Alho eikä nykylaitos sellaista henkilöä tarvitsekaan. Pidän hämmästyttävänä, että päättäjät näkevät tämän tehtävän vain virastopäälliköksi. Uuteen pelastuslakiin saatiin hyvin Helsingin kehittämä toiminta. Omavalvontamalli antaa tähän hyvät valmiudet, mutta toimintatapojen kehittäminen jää asiantuntijoidemme selvitettäväksi. – On kuitenkin hyvä, että hakuprosessissa painotetaan pelastusalan pätevyystaustaa. Sanottiin, että laki piti kirjoittaa uusiksi, koska Helsinki ei kyennyt täyttämään vanhan vaatimuksia. Weckstén myös muistuttaa, että Helsingin pelastuslaitos sai suuren satsauksen viime vuosikymmenen puolivälissä, kun ensimmäisessä nykymuotoisessa palvelutasopäätöksessä voitiin osoittaa selkeät puutteet. Hän sanoo, että komentaja ei tieteenkään johda päivittäisiä operatiivisia tehtäviä ja vertaa tilannetta puolustusvoimiin. Painopiste pitäisi olla toiminnan tutkimisessa, sillä silloin saataisiin arSimo Weckstén valittiin vuonna 1999 vuoden palomieheksi ansioistaan kansainvälisissä kriisinhallinnan tehtävissä. Esimerkiksi riskienhallinnassa meillä työskentelee huippukoulutettua pätevää porukkaa ja ala on myös tuntuvasti naisistunutkin. – Mielestäni tutkimustyössä pitää keskittyä olennaiseen. Erityiskohteet ovat Helsingissä hänen mukaansa hyvin hallinnassa. Hän vastaa tilanteesta ylipäällikölleen eli Tasavallan Presidentille ja meillä ylipäällikkönä toimii kaupunginjohtajana. Resursseista ei voi ainakaan tinkiä – Valitsijat kysyivät suhtautumistani resursseihin ja vastasin, että missään nimessä niitä ei ole liikaa. Keskusteleva ja antoi osastoille täydet toimintavapaudet. – Tämä työaika on hyvä erityisesti suuronnettomuusvalmiuden ylläpidossa, mutta siihen pitää kuulua enemmän onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn liittyviä työtehtäviä
Pelastustoimen järjestämisvastuun muuttamiselle tuore pelastuskomentaja ei näe minkäänlaisia perusteita, mutta keskustelua toki voidaan käydä, jos siihen on tarvetta. Tehtävät pitäisi nähdä laajemmin ja meidän pitäisi olla kriisinhallinnan kenttäjohtotehtävissä ja operaatiopäällikköinä. vokasta tutkimustietoa siitä, mikä on erilaisen toiminnan vaikuttavuus yhteiskunnassa. – Väestönsuojelun ja varautumisen osalta Helsinki on erityiskohde, sillä täällä pitää varmistaa nämä asiat, jos pidetään kiinni nykyisestä turvallisuusja puolustuspolitiikasta. Viime vuosina näin ei ole ollut. Pelastuslaitosten hallinnollisten rajojen muuttaminen voi hänen mielestään tulla kyseeseen, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jonka hän tuntee hyvin. Simo Wecksténin perheeseen kuuluu tiedotusalalla työskentelevä puoliso sekä kaksi pientä tytärtä. Sopimuspalokuntien rooli Helsingissä on pelastuskomentajan mielestä olla tukiorganisaatio päivittäisissä onnettomuustehtävissä, mutta erityisesti suuronnettomuustehtäviin varautumisessa niiden merkitys on tärkeä. Ne ovat hyvä tiedonvälittäjä ruohonjuuritasolla. Hän kehuu yhteistyötä sisäasiainministeriön pelastusosaston kanssa hyväksi valmisteltaessa viimeisintä pelastuslakia. Turkin hallitus kiitti suomalaisia pelastajia kunnianosoituksella, jonka ojensi ryhmän johtajalle Simo Wecksténille ulkoministeri Tarja Halonen vuonna 1999. Toiminta on nyt Kuopiossa toimivan Kriisihallintakeskuksen organisoimaa toimintaa, mutta Wecksténin mielestä ulkopuolelta tarkasteltuna nyt liian virkamiesjohtoista. – Käytäväpuheissa saattaa hyvinkin tulla pyyhkeitä Kirkkokadulle, mutta seisomme vahvasti esimerkiksi valtionhallinnon laatiman kansallisen strategian takana. Filosofian maisteriksi hän valmistui 1997 ja pääaine oli maantiede. – Pelastustoimen tehtävät ovat nyt pitkälti muiden määrittelemissä tukitehtävissä. – Esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyn vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa, sillä muutokset ovat hitaita. Sairaankuljettajasta komentajaksi. Palomies-sairaankuljettajaksi ja pelastussukeltajaksi hän valmistui kaksi vuotta myöhemmin. – Sopimuspalokunnat ovat omalla alueella keskeinen toimija jakamassa turvallisuustietoa alueensa ihmisille. Nykymeno ei näistä ansioista vuoden palomiehen -tittelinkin aikoinaan saanutta miestä lämmitä. Väestönsuojelupäällikön tutkinnon hän suoritti 1986 ja palomestariksi hän valmistui vuotta myöhemmin. – Suomalaisia ammattilaisia pitäisi saada johtotehtäviin. Esimerkiksi Bamin maanjäristysalueella toteutimme humanitääriseen apuun keskittynyttä tiedustelua ja kartoittamista, ja väitän, että pelastimme tällä tavalla satoja ihmishenkiä. – Me kerroimme omista kokemuksistamme onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä ja valvontasuunnitelma saatiin sitä kautta kirjattua lakiin. – Pääkaupungin yhdistyessä omaksi pelastuslaitokseksi muu Uusimaa ei jää liian heikoksi, kuten jotkut ovat todenneet. – Raunioiden kaivaminen tai etsintä ei ole erityisen tehokasta toimintaa. – Kaikista asioista emme ministeriön kanssa ole samaa mieltä, mutta keskusteluyhteys on ja sen pitää olla hyvä. Kansainvälinen toiminta hukassa Simo Wecksténillä on takanaan myös mittava ura kansainvälisissä kriisinhallinnan tehtävissä. Myös onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä niillä on tärkeä merkitys. Hänellä on myös kaksi aikuista tytärtä ensimmäisestä avioliitostaan. 9/2012 15 Helsingissä syntynyt Simo Weckstén, 58, tuli Helsingin palolaitoksen palvelukseen sairaankuljettajaksi vuonna 1975. Se on harmi, sillä näistä saa myös hyvää ammatillista pääomaa, pelastuskomentaja Simo Weckstén sanoo. Wecksténillä on myös vahva koulutustausta sekä hallinnollinen ja operatiivinen kokemus kansainvälisistä kriisinhallintatehtävistä 1990-luvulta lähtien. Korkeamman statuksen saanut toimintakaan ei häntä suuresti riemastuta. Eikä mitään kynnystä nykyään olekaan yhteydenpidossa. Mukana olivat myös Turkin suurlähettiläs Onur Gökcen sekä pelastusylijohtaja Pentti Partanen ja neuvotteleva virkamies Tero Paasiluoto sisäasiainministeriön pelastusosastolta sekä pelastuskomentaja Kari Lehtokangas Helsingin pelastuslaitokselta. Toki raunioistakin pitää yrittää pelastaa uhreja. Helsingissä on paloturvallisuustoimintaa tarkasteltu yksityiskohtaisesti, jolloin on toiminnan vaikuttavuutta pystytty arvioimaan paremmin
– Jokaisella on kuitenkin omat selkeät roolit. – Pelastustoimen alueellistamisen jälkeen myös järjestöt ovat etsineet itselleen luontevaa toimintatapaa ja mielestäni tässä on alkuhämmennyksen jälkeen päästy hyvin eteenpäin. Järjestöyhteistyötä hyödynnettävä yhä paremmin Jari Sainio johtaa nyt Palopäällystöliittoa Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto, SPPL. Ja isot kansalliset kampanjat pitää tehdä yhteistyössä. – Laajempien kokonaisuuksien muodostamisessa tavoitteiden tulisi olla selkeät ja näkemys siitä, mitä todellista lisäarvoa sillä saavutettaisiin. Sen sijaan hän ei näe hyötyä tai perusteita sille, että järjestöjen pitäisi lyödä hynttyitä yhteen. – Olisin kuitenkin hyvin varovainen asian suhteen ja suurempien järjestökokonaisuuksien muodostamisessa. P alopäällystöliiton 80-vuotisjuhlien yhteydessä pidetyssä liittokokouksessa valittu uusi puheenjohtaja, pelastusjohtaja Jari Sainio Varsinais-Suomesta kannattaa pelastusalan toimijoiden kentässä vahvaa ja hyvää yhteistyötä. Pientä toimijaa Jari Sainio kuvailee myös notkeaksi tarttumaan erilaisiin haasteisiin. Erityisesti tulevaisuudessa korostuu laadun varmistaminen pelastusalan tehtävissä ja SPPL voi olla tällaisen osaamisen lisäämisen tukijana. Henkilöiden järjestössä jäsenten suhtautuminen yhdistämisen kaltaiseen muutokseen ei välttämättä olisi myönteistä ja ihmiset saattaisivat ”äänestää jaloillaan” ja kaikkoaisivat pois toiminnasta. Yhteistyö esimerkiksi järjestöjen välillä toimiikin hänen mielestään nykyään hyvin, mutta toki siinä on tarkasteltavaakin. – Henkilöjärjestö SPPL haluaa tukea oman jäsenistön osaamisen lisäämistä olemalla mukana järjestämässä täydentävää koulutusta. Reviiritaistelut ovat turhanaikaisia. – Toisaalta SPEKillä on oma tärkeä rooli sopimuspalokuntalaisten koulutuksessa. Itse uskon enemmän yhdessä tekemiseen kuin suurten kokonaisuuksien luomiseen. Sellaisia voivat vaikkapa yhteiset kampanjat, koulutussekä valistustilaisuudet ja asiantuntijatoiminta. Jokaisella on omat tehtävänsä ja esimerkiksi Sainio ottaa koulutuksen. Varmaankin yhteistyökuvioiden selkiyttämistä yhä tarvitaan eikä ainakaan minkäänlaista kilpailua pienen toimialan toiminnoissa tarvita. Jari Sainio toteaa, että järjestöjen hallinnollisella yhdistämisellä voitaisiin toki saavuttaa mahdollisesti jotakin hyötyjäkin. – Esimerkiksi Palopäällystöliitto tekee jo nyt hyvää yhteistyötä SPEKin kanssa ja voimme tehdä vielä enemmänkin yhdessä. 16 9/2012 Pelastusalan järjestökentässä hyvä yhteistyö on SPPL:n uuden puheenjohtajan Jari Sainion mielestä voimavara, jota pitää yhä paremmin hyödyntää. – Koen itseni vahvaksi verkottujaksi ja katson, että kun ihmiset tuntevat toisensa, niin asiat ja yhteistyön rakentaminenkin on helpompaa. Yhdessä tekemistä, ei yhteenliittymistä Järjestöjen yhdistämisestä tai yhteisistä tiloista on puhuttu pitkään. Sainion mielestä jonkinlaista päällekkäisyyttä voi olla edelleen, mutta haittaa siitä ei ole, ja toisaalta siten voidaan varmistua, ettei toimintoihin jää minkäänlaisia katvealueita
Meidän pitää olla aktiivisesti mukana siellä, missä meille annetaan mahdollisuus. – Valtakunnallisten tilaisuuksien ohjelma pitää rakentaa siten, että se kiinnostaa laajasti jäsenkuntaa. Uusi puheenjohtaja Jari Sainio saa ulkoiset tunnusmerkit, kun liiton jäsenja myyntisihteeri Pirita Ranck pujottaa käädyt hartioille. Siten saamme tietoa siitä, miten eripuolilla esimerkiksi Euroopassa pelastustointa kehitetään, eurooppalaisen palopäällystöjärjestön FEU:n kokouksissa Suomen yhtenä edustajana toimiva Jari Sainio sanoo. Mutta kuten heidänkin kokemuksistaan kuulimme, tiedottamisen pitää olla nyt nopeatempoista, oli kyse onnettomuuksista kertomisesta tai muusta turvallisuusviestinnästä. – Meidän on oltava aktiivisesti mukana kansainvälisessä yhteistyössä. – Mielestäni liiton toiminta on hyvällä mallilla. Toki voidaan keskustella ja arvioida asiaa. – Kun aluelaitosjärjestelmä on nyt vakiintunut, kaivataan myös verkostomaisia kokoontumisia, jollaista Palopäällystöliitto voi tarjota. Jos tällaisen kyselyn järjestäminen katsotaan tarpeelliseksi, on tärkeää, että sitä tehdään säännöllisesti, jotta siitä saadaan vertailukelpoista aineistoa. Erityisesti pidän tärkeänä, että tietoa etsitään käytännönläheisistä teemoista. – Nuoremmat ovat tottuneet nopeampaan viestintätapaan ja siihen meillä pitää olla valmiuksia. Amsterdamin noin 800000 asukkaan alueella sosiaalisessa mediassa toimii ympäri vuorokauden pelastuslaitoksen henkilöstöä päätoimisesti ja pelastuslaitos tekee verkkoyhteistyötä myös poliisin kanssa. Tällaiset näkemykset tulevat yksittäisiltä palopäällystön edustajilta eivätkä ne ole laitosten näkemyksiä. Oma barometri kertoo jäsenistön näkemyksen Palopäällystöliiton suunnitelmissa on myös alkaa kahden vuoden kuluessa julkaista palopäällystöbarometriä. Uudet viestintäkanavat hyödynnettävä Sosiaalisen median käyttö myös muussa viestinnässä tuo omat, jopa valtavat haasteet. Itsellenikin on hyvä nyt selvittää, mikä on jokaisen jaoston merkitys ja miten jaostot näkevät omat toimintansa ja suhteet toisiinsa. Haasteena niin järjestön kuin muiden toiminnassa Sainio pitää uusien viestintäkanavien hyödyntämistä. Pelastustoimen kumppanuusverkoston aikana pelastustoimen edustajien valtakunnallinen verkostoituminen on saanut uutta pontta. Pienellä hallitulla kasvu-uralla pysyminen on hyvä. – Uskon, että nuorempi päällystöpolvikin on kiinnostunut hyvästä ja mielenkiintoisesta toiminnasta. Jari Sainion mielestä 80-vuotias Palopäällystöliitto on perinteikäs toimija, jolla on oma tärkeä tehtävänsä yhteisessä turvallisuussavotassa. Uskon, että jokaisella on tarvetta itsensä kehittämiselle, jollaisia ovat myös liiton järjestämät tilaisuudet. Mielenkiintoista ohjelmallista sisältöä ja samalla kollegat voivat tavata toisiaan. Etenkin, kun ensihoito ja sen uudet toimijat eli sairaanhoitopiiriin kuuluvat kenttäjohtajat saadaan mukaan liiton toimintaan. – Se on vielä jäsentelyvaiheessa, mutta siitä ei tehdä laajaa kansalaiskyselyä, vaan siinä halutaan kysyä yksittäisistä asioista nimenomaan jäsenistömme näkemystä. – Mutta yhdessä tekemisen paikka on tässäkin. Jari Sainio ei puheenjohtajana halua asettaa jäsenmäärän kehitykselle merkittäviä tavoitteita. Jari Sainio kertoo kuulleensa äskettäisessä FEU:n kokouksessa Amsterdamin palolaitoksen kokemuksista sosiaalisessa mediassa. Hän sanoo, että tokikaan kaikki pelastustoimen päällystötehtävissä eivät ole liiton jäseniä, mutta suhteessa päällystötehtäviä tekevien määrä on myös aluelaitosjärjestelmän aikana vähentynyt. SPPL voi tuoda omaa asiantuntemustaan ja miksei esimerkiksi suunnittelemamme barometri voisi olla eräänlainen testilaboratorio tutkimusja kehittämistoiminnassa. – Haaste on kuitenkin saada innostus pidettyä yllä. Siinä voidaan valaista, mitä jäsenistömme ajattelee esimerkiksi turvallisuuskulttuurista tai yleensä tulevaisuuden painotuksista turvallisuudessa. 9/2012 17 Sellainen hänen mielestään SPPL on ollut jo vuosien ajan. Kunniapuheenjohtaja Rainer Alho (oik.) onnittelee uunituoretta seuraajaansa Jari Sainiota.. Yleisluontoisia järjestettävät tapahtumat eivät enää voi olla. Siinä voidaan selvittää vaikkapa pelastusalan työn vaikuttavuutta. Siellä on hyvä henkilöstö ja sinne on helppo ja mukava mennä puheenjohtajaksi. Piirun verran kansainvälisempään suuntaan Liiton tulevan toiminnan yhtenä merkittävänä suuntana hän näkee kansainvälisyyden. Tähän kokonaisuuteen SPPL:n toiminta istuu Sainion mielestä hyvin. – Jos muutosta halutaan, pitää tietää, että sillä saavutetaan jotakin lisähyötyä nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Siinä vetovastuussa ovat muut, kuten Pelastusopisto, ministeriö ja laitokset. Jäsenmäärä hallitulla kasvu-uralla Palopäällystöliiton jäsenmäärä on tällä hetkellä hieman yli 2000. – Tarvitsemme myös kansallista yhteistyötä siinä, että eri toimijoiden kansainvälisissä yhteyksissä esille tulleet asiat tulevat kaikkien tietoon ja ne saadaan myös hyödynnettäväksi. – Toiminnan sisällön kannalta jaostojen tilanne on varmaankin kunnossa. Tällainen tieto voi olla hyvinkin mielenkiintoista. Jaostorakenne kunnossa Palopäällystöliiton nykyiset jaostot: hallinto, onnettomuuksien ehkäisy, palokuntien vapaaehtoistoiminta, pelastustoiminta, väestönsuojelu ja yritysturvallisuus, ovat uuden puheenjohtajan mielestä toimivat nykyisessä aluelaitosympäristössä. Tutkimusja kehittämistoimintaan satsaamisesta mainitaan myös liiton toimintasuunnitelmassa. Näkisin mieluusti, että sellainen toiminta olisi työtämme palvelevaa. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta. Jos jäsenmäärä alkaa laskea, niin se kertoo jostakin, ja siihen pitää puuttua. Ensi vuoden toimintasuunnitelmassaan järjestö ilmoittaa haluavansa olla aktiivinen turvallisuustoimija. – Siellä kahden viranomaisen yhteistyö hoituu hyvin, siksikin, että ne ovat saman hallinnon alla. – He ovat voimakkaasti kehittäneet verkkotoimintaa ja valmistelleet omat pelisäännöt ja ohjelman sosiaalisessa mediassa toimimisessa. – On keskusteltu siitä, pitäisikö jaostorakennetta tarkastella uudelleen, mutta en näe siihen pakottavaa tarvetta. Vieressä seuraa edellinen puheenjohtaja Vesa Parkko. – Haluan, että SPPL on omalta osaltaan keskeinen toimija tässä tehtävässä ja voi sanoa, että ainakin piirun verran kansainvälisempään suuntaan haluan viedä liiton toimintaa. – Liiton jäsenistössä on paljon hyvää osaamista ja sitä kannattaa tuoda näkyvästi esille. Jari Sainio sanoo SPPL:n olevan tässä mielessä pieni toimija. – Liiton toiminta on pidettävä niin mielenkiintoisena, että jäsenistö kokee saavansa jäsenmaksulleen vastinetta. Ainakin sekä liiton jäsenmäärä että opintopäiville osallistuvien määrät ovat tasaisessa kasvussa
Yhteistyön syventäminen pohjoismaisella tasolla ja yleensäkin kansainvälisesti nähtiin tärkeäksi keinoksi varautua haasteisiin. Myös kohta jo kymmenen vuotta toiminnassa ollut alueellinen toiminta ja yhteistyö on näyttänyt parhaat puolensa. Haasteet ovat samat Pohjoismaiden pelastustoimessa Panelistit Nils Erik Haagenrud Norjasta (vas.), Ulf Lago Ruotsista, Pentti Partanen, Ole Nedahl Tanskasta ja Kimmo Kohvakka keskustelivat pelastustoimen tulevaisuudesta. Partanen pohti, että kilpailun avulla voidaan saada kustannuksiltaan edullisempaa toimintaa, mutta se voi myös aiheuttaa huonoja esimerkkejä. Paneelissa keskusteltiin myös alan koulutuksesta ja todettiin sen jokaisessa Pohjoismaassa kehittyneen voimakkaasti. Vieraana olivat kolmen Pohjoismaan järjestökollegat. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä nähtiin tarpeellisiksi niin uudet tekniikat, kuten sprinklaus sekä ihmisten valistaminen sekä tutkimustieto, jotta voidaan ennaltaehkäisyn ja koko alan kehittämistä viedä hyvin eteenpäin. Sen jälkeen samasta teemasta keskusteltiin paneelissa, jossa Suomea edustivat pelastusylijohtaja Pentti Partanen ja SPEK:n toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka. Ole Nedahl Tanskasta, Ulf Lago Ruotsista ja Nils-Erik Haagenrud Norjasta esittelivät omaa pelastustoimen nykytilaansa sekä tulevaisuuden haasteita. Se tuo omat haasteensa esimerkiksi viestintään. – Tavoitteena on tehdä ihmisille värikästä, mutta myös puhuttelevaa viihdettä niin ajan ilmiöistä kuin ihmisenä olemisen moninaisuudesta yleensä. Pentti Partanen kertoi Suomessa selvitettävän parhaillaan kuntien tehtäviä ja rakennetta. – Jo seitsemän vuoden ajan Mikkelin Revyyteatteriyhdistyksen ohjelmapalvelu on valmistanut monipuolisia ohjelmakokonaisuuksia mittatilaustyönä erilaisiin yksityisiin ja julkisiin tilaisuuksiin, kuten syntymäpäiville, pikkujouluihin, yritysiltoihin, kesäjuhliin sekä häihin. P alopäällystöliiton 80-vuotisjuhlaopintopäivillä oli keskeisenä teemana kansainvälisyys ja erityisesti pohjoismainen yhteistyö. Samaa totesi myös Ulf Lago Ruotsista, mutta viittasi Partasen tapaan siihen, että tällaisesta ei ole Ruotsissakaan kokemusta. Palopäällystön juhlassa nähty Kipinä-revyy on tehty alun perin tilaustyönä Etelä-Savon pelastuslaitoksen 100-vuotisjuhlaa varten. – Revyyteatterin ytimenä toimii Mikkelin kansalaisopiston opintopiiri, jossa opiskellaan estradiviihteen eri osa-alueita, revyyteatteriyhdistyksen puheenjohtaja Heidi Siiteri-Heiskanen kertoo. Tanskan Ole Nedahl totesi, että mahdollisesti tulevaisuudessa valtio voi vastata pelastustoimesta, mutta tämä ei juuri nyt näytä mitenkään välttämättömälle. Yleisesti todettiin, että pelastustoimen tulevaisuuden haasteet ovat hyvinkin samankaltaiset jokaisessa Pohjoismaassa. Kansalaisopiston piirissä on mukana keskimäärin 35 innokasta taiteen harrastajaa vuosittain. – Revyyteatteri on tuonut vuodesta 2002 asti joka vuosi ensi-iltaan uuden laajan ja monipuolisen esityksen. Hyvä esimerkki hänen mielestään tästä oli ruotsalaisen valinta järjestön johtoon, joka oli hyvän pohjoismaisen yhteistyön ansiota. Hän ei usko yksityistämiseen ja pitää alueellista toimintaa toimivana, mutta keskustelu jatkuu. Pentti Partanen korosti myös CTIF:n järjestönä olevan hyvä työkalu yhteistyöhön. Kimmo Kohvakka ei näe tarvetta yksityiselle toiminnalle pelastustoimessa, koska meillä on myös vahva kolmas sektori. Revyyteatterin keikkaohjelmistoon kuuluu muun muassa sketsejä, lauluja, monologeja ja tansseja. Miten voidaan huolehtia kaikista ihmisistä. Ohjauksesta vastaa näyttelijä ja ohjaaja,Tarja Pyhähuhta. Revyyn on käsikirjoittanut mikkeliläinen Sanna Häkkinen joka on saanut kirjoitustyöhönsä myös pelastusalan ammattilaisen näkökulmaa puolisoltaan. Palopäällystöliiton 80-vuotisjuhlissa esiintyi myös Mikkelin Revyyteatteri, joka on eri-ikäisistä ihmisistä koostuva tanssia, musiikkia ja teatteri-ilmaisua esityksissään yhdistävä harrastajateatteriryhmä. Mielenkiintoinen oli kunniapuheenjohtaja Rainer Alhon panelisteille esittämä kysymys, millaisena he näkevät kansallisesti pelastustoimen tulevaisuuden suunnan. Pentti Partanen pohti muun muassa kilpailun merkitystä ja mahdollista vaikutusta pelastusalalla. Pentti Partanen puolestaan huomautti yhteiskuntien ja elämän ylipäätään muuttuneet avoimemmiksi. Sanna Häkkinen on myös sanoittanut tutut laulut uudelleen sekä tehnyt sanat esityksessä kuultavaan Pelastajat -lauluun, jonka on säveltänyt muusikko Kapa Montonen. Ne ovat tavoittaneet vuosittain toista tuhatta katsojaa. Taloudelliset kysymykset nousevat yhä enemmän esille, vaikka Norja öljytulojensa ansiosta voikin suotuisasti kehittää myös pelastustointaan. Kipinä-revyy nauratti 18 9/2012. Ruotsin Lago vastasi, että laajemmat toiminta-alueet ovat tulevaisuutta. Puheenjohtaja Ojanen nosti esille myös sen, miten Pohjoismaat voisivat yhdessä puuttua erilaisiin haasteisiin. Erityisesti naurunremakan sai aikaiseksi tuttuun ”reetu-hittiin” sommiteltu Palomestari-laulu. Olli-Pekka Ojanen kysyi yhdestä konkreettisesta asiasta, johon panelistit näkevät tarvetta puuttua. Puheenjohtajana toimi pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen. Esimerkiksi Tanskassa yksityinen toimija on voimakkaasti mukana pelastustoimessa ja yksityisen toimijan rooli tulevaisuudessa on keskustelussa mukana myös Ruotsissa. Tanssien koreografioista vastaa Mimmi Rantala. Myös Norjan Haagenrud nosti esille saman asian. Nils-Erik Haagenrud Norjasta nosti esille ilmastonmuutoksen, joka aiheuttaa pelastustoimellekin tulevaisuudessa omat ongelmansa. Ulf Lago Ruotsista nosti esille haja-asutusalueiden ongelmat
9/2012 19. Tulevilta opintopäiviltä odotan vielä enemmän omia työtehtäviä ja kehittymistä tukevia aiheita, palomestari Olli Heikkilä Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta sanoo. – Koulutusaiheita on vaikea yksilöidä tärkeiksi tai ei-tärkeiksi, kaikkein tärkeintä on liiton nopea reagointikyky järjestää ajankohtaista koulutusta, se on erinomaisen suuri vahvuus Palopäällystöliitossa, sairaankuljetuspäällikkö Tarja Hjelt Kymenlaakson pelastuslaitokselta sanoo. Opintopäivät olivat mielestäni hyvät, asiasisällöt sopivat kaikille toimialasta riippumatta ja mukava lisä oli kansainvälinen osuus. Parhaimmaksi menetelmäksi näiden asisesti alan seminaaritarjontaan kansainvälisen osuutensa takia. – Ensihoidon näkökulmasta tämä tilaisuus ja tällaiset tilaisuudet auttavat ymmärtämään pelastustoimen synergian yhteisenä hyvänä; kehitetään valtakunnallisesti samansisältöistä ensihoitopalvelua pelastustoimessa. Katson myös, että tilaisuus oli oivallinen paikka luoda niin kansallisia kuin kansainvälisiä verkostoja. Verkostoituminen on myös päivän sana ja tämänkaltaisissa tilaisuuksissa verkostoitumista todella tapahtuu: monet nimet saa kasvot ja ajatuksia pääsee vaihtamaan myös. Hän katsoo että miehistö on moitteeton – kokonaan ja jos ei ole silloin ovi aukeaa – puhumaan On monta kuntaa hällä hallussaan ja koulutusta pukkaa almanakassaan kun ei vaan pääsis mitään sattumaan. Ajankohtaisuus kiinnostaa – Pyrin yleisestikin osallistumaan yhteisiin tapaamisiin, kuten nyt Palopäällystöliiton juhlaopintopäiville. Ennakko-odotuksia ei ollut, joten olin liikkeellä avoimin mielin. Vesa-Pekka Tervo. Mira Leinonen ja Olli Heikkilä. Opintopäiville toivoisin mukaan enemmän nuorta palopäällystöä. Muiden Pohjoismaiden "Palomestari" (sävel "Tsingiskaani".) sanat: Sanna Häkkinen Hän jostain saapuu punaisella fordillaan – ajallaan on karismaa ja valtaa näin kerrotaan – tosiaan Hän tilanteen ottaa hallintaan ja valvoo miten hommat hoidellaan on johtokeskus hänen areenaa. – Toiveaiheita jatkossa voisivat olla ajankohtaiset asiat pelastuslaitoksien toimintaa ohjaavissa säädöksissä ja ohjeissa (niin pelastustuominta kuin riskienhallinta), pelastustoiminnan johtaminen (johtamisjärjestelmien kehittyminen), henkilöstöjohtaminen ja viestintä sekä työturvallisuus. Kansainvälisyys piristi – Palopäällystöliiton 80-vuotisjuhlaopintopäivät oli mielestäni piristävä poikkeus yleiosallistuminen teeman käsittelyyn alustusten kautta toisaalta laajensi käsittelyä ja toisaalta antoi mittakaavaa kotimaisille tulkinnoille. Pa-lo-mestari! Kaikkien joukkojen urhoollinen johdattaja Pa-lo-mestari! Johtaa ja ratkoo ja miettii ja vatvoo Hän vastuun ottaa suuren keksii strategian uuden jolla hommat kotiin hoidellaan. – Mielestäni verkostoituminen sekä ”benchmarking” pelastusalalla on erityisen tärkeää. Opintopäivät ovat osa vakiintunutta täydennyskoulutustarjontaa sekä edelleen tavattoman tärkeä kollegiaalisen tuen foorumi, riskienhallintapäällikkö Vesa-Pekka Tervo Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta sanoo. Pohjoismaalaiset vieraat toivat esiin samantapaisia haasteita omissa maissaan kuin mitä meillä Suomessakin on ja tuli todettua, että näihin haasteisiin olisi hyvä vastata yhdessä, ei kukin maa itsekseen keksimässä pyörää uudelleen. Tarja Hjelt. Juhlaopintopäivien ohjelma oli juhlava, mielenkiintoinen sekä ammatillista kehittymistä tukeva. Ensihoito on otettu pelastustoimintajaoksessa uudeksi strategialinjaukseksi, joten katson tämän kaltaiset toiminnat tärkeiksi. Tutkimusten esittely kiinnostaisi – Juhlaopintopäivien teema eli erilaisten tulevaisuuden skenaarioiden esittely on aina ajankohtainen aihe. oiden toteuttamiseksi koen erilaisissa tapahtumissa käymiset ja niissä pelastusalan henkilöstön kanssa keskustelemisen. – Pelastusalaa sivuavien tutkimusten tai yleisemminkin turvallisuuden alan tutkimustulosten merkityksen arviointi ja tulosten soveltamisen haasteet ovat kiinnostavaa aihealuetta erityisesti, koska pelastustoimella on entistä paremmat mahdollisuudet riskiperusteisten työtapojen ennakkoluulottomaan kehittämiseen. Toivoisin tämänkaltaisten tilaisuuksien järjestäjien kiinnittävän huomioon ”kuumiin aiheisiin alalla” sekä hyviin, karismaattisiin esiintyjiin ja järjestävän näiden mukaan myös tilaisuuksien ohjelman, jotta seminaarit tukisivat ammatillista kehittymistä, pelastusylitarkastaja Mira Leinonen Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo. Verkostoituminen tärkeää – Osallistuin Palopäällystöliiton järjestämälle opintopäivälle ensimmäistä kertaa
20 9/2012 PELASTUSkalusto & varusteet S elvityksen toteuttivat yhteistyössä paloesimies Pertti Rantamäki, asemamestari Kari Nurminen sekä tutkimuspäällikkö Kati Tillander. Liikenneonnettomuudet aiheuttavat eniten vakavia henkilövahinkoja, mutta ne ovat jääneet rakennuspalojen varjoon. Halusimme palveTeksti: Kimmo Kaisto Kuvat: Lassi Rinne ja Helsingin kaupungin pelastuslaitos Liikenteestä eniten henkilövahinkoja Helsingin kaupungin pelastuslaitos tutki liikenneonnettomuuksia 2007–2011 lutasopäätöksen valmistelua varten analysoida myös tieliikennepelastamista. – Tieliikenneonnettomuudet Toukokuun lopulla valmistui Pronton aineistoon perustuva tilastokatsaus "Helsingin pelastuslaitoksen liikenneonnettomuustehtävät vuosina 2007–2011". Tutkimus antoi tekijöilleen uutta tietoa Prontosta ja hyvän työkalun kehittää työmalleja ja koulutusta. Helsingin pelastuslaitoksella on liikenteessä haasteita vilkkaista pääväylistä ja raskaasta liikenteestä raideliikenteeseen. Vakavia henkilövahinkoja sattuu eniten tieliikenteessä, suurin osa menehtymisistä raideliikenteessä.. Tieliikenne on pelastustoimen se tehtäväkenttä, jossa tapahtuu eniten henkilövahinkoja, Kari Nurminen kertoo. – Tämä on ensimmäinen tällainen tutkimus