PELASTUSTIETO 10/2011 ILMESTYY 15. JOULUKUUTA. LEHDEN VÄLISSÄ SAAT TAPAHTUMAKALENTERIN 2012 9/ 20 11 17.11. Talvivaarassa varauduttava uhkiin omatoimisesti s. 8 Miten turvallisuusviesti osuisi tehokkaasti maaliin. 20 Harjoitus Saariselällä s. 16 Bussissa 50 uhria. 36 Uudet yksikkötunnukset tulevat vastarinnasta huolimatta s. s
Yhteistyössä palomiesten kanssa kehitetty Safe Life -sammutusasu täyttää tiukimmat paloturvallisuusnormit (EN469:2006). Turvata Oy Ab | 010 569 4700 | info@turvata.fi | turvata.fi | Läntinen Teollisuuskatu 2 | 02920 ESPOO Pelastaja ansaitsee laatua MSA Gallet – Suomen myydyin palokypärä Uuden teknologian Seiz-palokäsineet Huippuergonomiset MSA AUER -paineilmalaitteet Suomen olosuhteisiin ja suomalaiseen jalkaan sopiva kaikki normit täyttävä YSD Firepro -palomiehen saapas. Saatavana vuoden 2012 aluSSa
Palkinto jaetaan huhtikuussa Säätytalolla juhlaseminaarissa. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 9 /2 01 1 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 62. 16 Bussissa 50 uhria Urasuunnittelu sujuu käytännönläheisesti Työssä jaksamisesta puhutaan nyt paljon. JOULUKUUTA. Näin työuran ehtoopuoli sujuu hienosti ja mikä tärkeintä työ on mielekästä ja motivoivaa. Tie on pitkä ja sitä on tehtävä pitkäjänteisesti. Talvivaarassa varauduttava uhkiin omatoimisesti s. Ongelmana vuorotöistä pois siirtymisessä on ansiotason lasku. Tänä vuonna sen saivat Helsingin pelastuskoulusta Vesa Hyvönen ja Harri Karvonen, jotka olivat opetustyönsä yhteydessä keksineet pelastusja kantovaljaat. Teemme lukijatutkimuksen. Yleisen eläkeiän nostaminen on jatkuvasti esillä. LEHDEN VÄLISSÄ SAAT TAPAHTUMAKALENT ERIN 2012 9/ 20 11 17.11. Se on työturvallisuutta ja -ergonomiaa parantava apuväline, jonka ansiosta työkykyä voidaan myös pitää yllä. Urasuunnitteluun onkin nyt alettu panostaa voimallisesti. Heidän tilansa on arvioitu, ja he voivat odotella rauhassa lämpöpusseissaan pääsyä telttaan jatkohoitoa varten. Meidän pitäisi jaksaa yhä pidempään tehdä töitä. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2011 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Uhrit on saatu turvallisesti pois onnettomuusbussista Saariselän suuronnettomuusharjoituksessa. 8 Miten turvallisuusviesti osuisi tehokkaasti maaliin. Työurakysymystä selvitti myös selvitysmies Pekka Myllyniemi. Se on hyvä. Työtä helpottava erinomainen keksintö, joka toivottavasti aikaa myöden on kaikkien palomiesten sammutusasuun kiinnitetty. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. P.S. Siihen voivat osallistua kaikki halukkaat. Palosuojelurahasto juhlistaa ensi vuonna 70 vuottaan ja jakaa parhaaksi valitulle innovaatiolla jopa 30000 euroa. s. Toivon, että Sinä olisit yksi heistä. Jo nyt on paljon hyviä esimerkkejä, joissa fyysisesti raskaimmista töistä pois haluavalle on saatu perustettua hyvä ja mielekäs työtehtävä. Pelastusalan hyvästä keksinnöstä annetaan rahapalkinto. Ehdotukset laitteesta, välineestä, koneesta ja työmenetelmästä tai toimintatavasta, jolla tehostetaan tulipalojen ehkäisyä tai palokuntien toimintaa voi tehdä tammikuun loppuun 2012 mennessä. Tästä huolimatta on onnistuttu ratkaisemaan asiat myönteisesti. Urasuunnittelu ei tarkoita valtakunnallisia hankkeita tai projekteja, vaan konkreettisia, paikallisia, käytännönläheisiä toimia; yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa. Pelastusalalla työssä jaksaminen tuli voimakkaasti esille pari vuotta sitten toteutetussa toimintakykyhankkeessa. Se on myös työnantajan etu. 36 Uudet yksikkötunnukset tulevat vastarinnasta huolimatta s. Innovaatiosta apua työkyvyn ylläpitoon Palosuojelurahasto perusti muutama vuosi sitten Innovaatiopalkinnon. 20 Harjoitus Saariselällä s. Kokonaisuuden kannalta on aina parempi se, että ihminen saa työkykyään vastaavan motivoivan tehtävän kuin lähtisi esimerkiksi ennenaikaisesti eläkkeelle. Sen toteuttaa Innolink Research Oy. Käy sivuillamme: www.pelastustieto.fi ja klikkaa lukijatutkimusta.. PELASTUSTIETO 10/2011 ILMESTYY 15
JOULUKUUTA . 16 Bussissa 50 uhria Vaalassa Oulujärvellä järjestettiin elokuun lopulla Pohjois-Suomen pelastuslaitosten Suomen palopäällystöliiton esittämä iso vesisukellusharjoitus. Ilkka Eskelinen ja Ville Pulkkinen 59 Keskustelua: Sairaalan evakuointi ei mediaa kiinnostanut Pentti Turjas harjoitus nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa onko uusi toimintavalmiusohje huono, hyvä vai menettelee. 8 Miten turvallisuusviesti osuisi tehokkaasti maaliin. LEHDEN VÄLISSÄ SAAT TAPAHTUMA KALENTERIN 2012 9/ 20 11 17.11. Onko uusi toimintavalmiusohje. s.52 Keskiviikko, 9.11 2011 17:24 Etusivu Palaute Sivukartta Onko uusi toimintavalmiusohje. Valitse kysely Onko uusi toimintavalmiusohje. Nappi jäi eläkkeelle marraskuun alussa. kuukauden kasvo tässä numerossa PELASTUSTIE TO 10/2011 ILMESTYY 15. Harjoitukseen osallistui 33 pelastussukeltajaa. 20 Harjoitus Saariselällä s. Talvivaarassa varauduttava uhkiin omatoimisesti s. Onpa hän ostanut 40 hampurilaisateriaakin laskuun nälkäisille keikalla olleille brankkareille. Havukosken asema on Suomen toiseksi vilkkain heti Helsingin Kallion keskusaseman jälkeen. 36 Uudet yksikkötunnukset tulevat vastarinnasta huolimatta s. Kehittelijät saivat ideastaan tänä vuonna Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnon. Ruutukalustolla sukeltaminen oli monelle uusi ja opettavainen kokemus. Hän on ollut aina Nappi. s. Huono 84.2% Hyvä 10.5% Menettelee 5.3% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, puh 044 728 0400 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT Saadaanko erheelliset palohälytykset maksun avulla. Yksi raskaimmista ja ergonomisesti hankalimmista pelastajan tehtävistä on tajuttoman ihmisen evakuointi tulipalosta. s. Kukaan ei kaipaa takaisin purettavalle Hiekkaharjun asemelle, jossa kärsittiin sisäilmaongelmista. Reilu enemmistö piti sitä huonona. 48 uusi asema Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Havukosken uusi paloasema Vantaalla vihittiin käyttöön 14. s. 30 Pentti Grönroosia tuskin monikaan kutsuu Pentiksi, saati sitten Penaksi – ainakaan Helsingin pelastuslaitoksella. 35 vuoden uralle mahtuu monta toinen toistaan kiinnostavampaa tarinaa. s. lokakuuta. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. keksintö Harri Karvonen ja pelastettavana oleva Vesa Hyvönen näyttävät, miten pelastusja kantovaljas voi toimia käytännössä. Onko uusi toimintavalmiusohje?. 34 SIVU 61 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 9 /2 01 1 17.11.2011 8 Omavarautuminen tärkeää Talvivaarassa Juha Kärkkäinen 11 Tehdaspalokunta valmiina ensi-iskuun Juha Kärkkäinen 12 Suuri tehdasja avolouhosalue sisältää erilaisia riskejä Juha Kärkkäinen 14 Toimintavalmius Talvivaaraan noin kolme varttia Juha Kärkkäinen 16 Saariselän suuronnettomuusharjoituksessa ei paleltu Ritva Savela 20 Uudet yksikkötunnukset tulevat 33 Varsinais-Suomessa uusi johtokeskusyksikkö Rony Kivistö 36 Turvallisuuden täsmäiskut Piatta Rulja 38 Turvallisuusviestinnän seminaari keräsi yleisöä Australiasta asti Piatta Rulja 41 Palokuntalaiskokous kokoontui Kotkassa 44 Vantaan tavaratalopalosta opittavaa 46 Keskukset keskustelevat Ari Vakkilainen 48 Nappi hoiti tiedotusvälineet 54 Varautuminen tarvitsee keskushallintoon oman kotipesän Helena Grönstrand 55 Jukka Koponen on uusi pelastusjohtaja Pohjois-Savossa 57 Voimisteluliike tuli Suomeen Juhani Katajamäki 62 Rinnekone auttaa pelastajia Ari Vakkilainen VAKIOT 40 Vieraanamme: Jarmo Nissilä 50 Ulkomailta: Risto Lautkaski 56 Mirafoni: Mira Leinonen 58 Keskustelua: Päällystöpäivystyksestä pelastustoimen kenttäjohtajuuteen – mistä on kysymys. Pelastustieto on myös Facebookissa
Vaikka kenttämies olisi ehkä odottanutkin sensoreiden joukkoon joutuvan jonkun aktiivisen palokuntajohtajahahmon, niin voimme silti olla tyytyväisiä. Vertailun vuoksi mainittakoon vielä, että viime vuonna olivat tulipalot vaatineet marraskuun loppuun mennessä 37 ja sitä edellisenä vuonna vastaavasti 43 kuolonuhria. Petromakslampun sytyttämä palo aiheutti 4 pikkupojan surman. Tämä lukumäärä on huomattavasti keskimääräistä korkeampi, sillä viimeisten 10 vuodenaikana on palonuhrien lukumäärä ollut keskimäärin n. Hitsauskipinästä ja sähkölämmittäjästä syttyneet palot vaativat kumpikin 2 ihmishenkeä, varomattomasti roskakasaan heitety sammuneeksi luultu tuhka yhden ja uunista pudonnut kekäle samoin yhden ihmishengen. . Sammutustyössä tai sen seurauksena on 4 miestä, näistä 2 palopäällikköä, menettänyt henkensä. Lasten leikkiminen tulella tai tulitikuilla on vaatinut viidessä tapauksessa leikkijän hengen (4 poikaa ja 1 tyttö, kaikki alle 7 vuoden ikäisiä). Lapsia on surmansa saaneiden joukossa tänä vuonna myös harvinaisen paljon, 24! (viime vuonna vastaavana aikana siitä vain kolmannes eli 8); alle 6 vuoden ikäisiä poikia on tänä vuonna jäänyt liekkeihin 15, tyttöjä 6 sekä hiukan vanhempia 7-13 vuoden ikäisiä poikia lisäksi 3. . Eniten palosurmia ovat aiheuttaneet vuoteessa tupakoitsijat ja humalaiset, yhteensä 31 kuoleman tapausta, näistä 2 naista. PALORUMPU PÄRISEE . Vee-Koo.. Spriikeittimen räjähdys aiheutti 4-henkisen perheen surman ja muut palon yhteydessä sattuneet räjähdykset samoin 4 hengen menetykset. . Viime vuoden joulukuussa menetti 10 (12 v.1959) ihmistä henkensä tulipaloissa. Vaatimukset eri kurssien suorittamisesta lankeavat sitten kyllä kuin "manulle illallinen" ja opitaan palokuntapiireissäkin antamaan oikea arvo oikealle kurssille. Osanotto kentällä kaikkeen kurssitoimintaan on ollut ilahduttavan vilkasta kunhan niiden kurssien arvojärjestys vielä saadaan jonomuotoon ja tunnetuksi. Tänä vuonna, joka on jo nyt ennätyksellisen murheellinen, on henkensä menettäneistä ollut ylivoimaisesti eniten keski-ikäisiä ja nuoria miehiä 40 (vastaavana aikana viime vuonna 21 eli lähes puolta vähemmän), vanhoja miehiä 3 (3), keski-ikäisiä naisia 3 (4) ja vanhuksia 2 (3). . On taas aika teroittaa kynä vanhan hyvän ja vanhuudessaan piristyvän palosuojeluaatteen puolesta, sillä pelkäämme, että nykyisessä villissä organisatioja suunnitelmientekotanssissa itse nuotit unohtuvat ja huomaamme, että kaikki on PALOSURMAT LISÄÄNTYVÄT Tulipalot vaatineet tänä vuonna jo 74 ihmishenkeä alettava alusta. Onkin kai tarkoitus näin nostaa tasoa korkeakouluamme varten. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Sanomalehdistä kerättyjen tietojen mukaan ovat tulipalot olleet tänä vuonna ihmishengen menetyksiin nähden erittäin tuhoisat. Ne ovat joulukuun alkupäiviin mennessä vaatineet jo 74 kuolonuhria. Palokuntakoulutuksen alalla olemme havainneet jonkinlaista hakuammuntaa kahdella rintamalla. Palotoimen hoitorakennelman pohja on näet luotu ja "sensorit" valittu. Toivomme nyt vain, että yhteinen sävel löytyy virkatien ja vapaaehtoisen aherruksen soittimissa ja uusi koneisto alkaa jauhaa vakaasti ja varmasti palosuojeluturvaa "palosuoja-Sammon" lailla kautta koko Suomenniemen. Palokoulu alkaa päästä alkukankeudesta ja on vain palokuntaliittojen kysymys milloin tähän korkeakouluun saadaan tasaisen pätevää opiskelijakuntaa. Toivotaan että uusi palolaki ja -asetus pohjustaa myös mahdollisimman monitahoista ja laajaa vapaaehtoistakin toimintaa. Neljässä vuoden aikana sattuneessa laivapalossa on 9 merimiestä saanut surmansa etupäässä vuoteessa tupakoinnin seurauksena. johtoportaat selviävät. Onhan joissakin jo alettukin tehdä pohjaa tälle tärkeälle työlle järjestämällä palokuntalaisille peruskursseja ja siitä edelleen ryhmänjohtajakursseja jne. Luulisimme, että nyt sammutustappiotkin saadaan huimasti vähenemään kun komentoy.m. 50. .
Ehdotuksessa pidetäänkin tärkeänä, että riittävän seikkaperäisten ohjeiden lisäksi pelastusviranomaiset järjestäisivät oman koulutuksensa lisäksi valtakunnallisesti käytännön harjoituksia kuljettajille sekä kuljetusten suorittajille. Kalenteri on myynnissä rajoitetun ajan muun muassa Suomalaisen kirjakaupan kautta. Niistä kuolemaan johtaneita oli 11 ja henkilövahingon tai suuren omaisuusvahingon aiheuttaneita 19 onnettomuutta. Malleina ovat aidot Stadin palomiehet. Kehittämisehdotukset on koottu tutkijalautakuntien selvitysten ja havaintojen pohjalta. Pelastuslaitosten lausunnoissa myös toimintavalmiusaikakäsite jakaa mielipiteet ja ne ehdottavat, että toimintavalmiusaikakäsite pidetään ennallaan ja ohjeessa mainittu aika määriteltäisiin avunsaantiajaksi tai pelastustoiminnan alkamisajaksi. Helsingin ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen antoivat myös omat lausuntonsa. Pelastustyönjohtajatermi on liian lähellä pelastustoiminnan johtaja -termiä ja voi aiheuttaa sekaannusta. Toimintavalmiusaika puhutti eniten Pelastuslaitosten kouluttautumista vaarallisten aineiden onnettomuuksien varalle tulisi liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunnan mukaan lisätä ja samalla kehittää nykyistä koulutusta. Johtamisjärjestelmä paikallistasolta valtakunnalliselle tasolle ja myös pelastustyönjohtajan valtuudet tulisi määritellä tarkemmin. Lausunnoissa todetaan myös, että pelastustoiminnan johtajan koulutusvaatimuksia ei ole eritelty. Ohjeen käyttöön ottamista esitetäänkin siirrettäväksi vuodella, koska siinä tulevat käsittelyt ja menettelyt vaatisivat koulutusta. Vaarallisten aineiden koulutusta lisättävä. Tarjolla on siis silmäniloa kahden kalenterin verran samassa paketissa. Onnettomuusajoneuvojen kuljettajilla ei välttämättä ole riittävää osaamista esimerkiksi siirtokuormausten toteutuksesta. Suuronnettomuuden määrittely ohjeessa nostetaan myös esille ja valmiutta ei tulisi määritellä tiettynä muodostelmana, vaan esimerkiksi kykynä taata ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvallisuus suuronnettomuustilanteessa. Alueen toimivaltaisen pelastusviranomaisen jakamaton vastuu pelastustoiminnan toteuttamisesta tulee myös selkeyttää. Lausunnoissa eniten nousee esille kritiikki esitettyä toimintavalmiusaikaa kohtaan. Pelastustoiminnan johtaja voi syyllistyä virkavelvollisuuden rikkomiseen, jos hän määrää savusukelluksen aloitettavaksi, vaikka paikalla ei olisikaan riittävästi savusukelluskelpoisia henkilöitä ja vaikka hän noudattaisikin toimintavalmiusohjetta. Vuosina 2005–09 tutkijalautakunnat ovat tutkineet yhteensä 30 onnettomuutta, joissa osallisena oli vaarallisia aineita kuljettanut kuorma-auto. Suhtautuminen koko ohjeluonnokseen jakautuu karkeasti siten, että ammattijärjestöt ovat voimakkaasti sitä vastaan, kun taas muut lausunnonantajat suhtautuvat siihen myönteisesti, mutta muutoksia luonnokseen myös esitetään. Esille nostetaan myös koko ohjeen nimen muuttaminen pelastustoiminnan palveluiden suunnitteluohjeeksi. Kalenteri sisältää silmäniloa tulisesta nuorukaisesta aina charmanttiin viiskymppiseen asti. Myös Hätäkeskusajan sisällyttäminen toimintavalmiusaikaan herättää vastustusta. Toimintavalmiusohjeluonnoksesta annettiin yhteensä 46 lausuntoa, joista yhden yhteisen lausunnon olivat antaneet 22 alueellista pelastuslaitosta. Ohje antaa erään lausunnon mukaan mahdollisuuden ylläpitää pienempiä vahvuuksia asemilla ja toimintamalli romuttaisi nykyisen tehokkaan ja toimintavarman pelastustyön. Toimintavalmiusohjeesta annettuja lausuntoja käsitellään nyt sisäasiainministeriössä ja tarkoitus on antaa uusi ohje niin, että se astuisi voimaan ensi vuoden alussa. Kysytään muun muassa, onko pelastustoimen johtajalla velvollisuus kieltää savusukelluksen aloittaminen, jos pelastussukellusohjeen minimimääräyksiä ei saavuteta. onnettomuusajoneuvojen säiliöiden tyhjennyksissä, siirtokuormauksissa sekä ohjeiden mukaisten suojavarusteiden käytössä. Lausunnoissa vaaditaan jopa työryhmän esityksen hylkäämistä. 11 kuolinonnettomuudesta vain yhden pääaiheuttaja oli vaarallista ainetta kuljettanut ajoneuvo. Oleellista on, että onnettomuuden jälkeen tehdään oikeita asioita oikealla tavalla, jotta vaaran uhka minimoidaan, todetaan sisäasiainministeriön pelastusosastolle toimitetussa esityksessä. Stadin Brankkarit 2012 -palomieskalenteri on taas ilmestynyt. Osa on sitä mieltä, että pelastusyksikkö-käsite pitäisi pitää ennallaan ja tuoda mieluummin pelastuspari-käsite mukaan. Tuotto lahjoitetaan jälleen hyväntekeväisyyteen. Päivystäviä pelastusviranomaisia tulisi kannustaa ja ohjeistaa käyttämään nykyistä enemmän ulkopuolisia asiantuntijoita. Tutkijalautakunnat ovat havainneet puutteita mm. Kalenterin tuottajana toimii Kati Kottila, taittajana Emmi Lemström ja kuvaajina itsekin palomiehinä työskentelevät Ossi Pietiläinen ja Matti Salminen. Kohteina ovat Helsingin Lastenklinikka sekä Setlementtiliiton Kalliolan setlementin vanhustyö. Termi voisi olla tilannejohtaja tai onnettomuuspaikan johtaja. Kyseessä oli tieltä suistuminen, kuten lähes jokaisessa henkilöja omaisuusvahinkoja sattuneessa tapauksessakin. Myös sitä ehdotetaan, että pelastustoiminnan tehokasta aloittamista mittaava mittaristo pitäisi saada ensin käyttöön ennen kuin sitä otetaan toimintavalmiusohjeessa käyttöön. Myyntipaikat löytyvät facebook-fanisivulta: www.facebook.com/StadinBrankkarit. Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta vastaa kuolemaan johtaneiden ja vaaraa aiheuttaneiden liikenneonnettomuuksia tutkivien liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toiminnasta. Ensitoimenpiteisiin kuluvaa aikaa tulisi seurata muuten ja saatujen kokemusten perusteella päätettäisiin myöhemmin sen liittämisestä toimintavalmiusaikaan. Jääkö se siis palvelutasopäätöksellä päätettäväksi. Ohjeluonnoksessa käytetyt teh tävänimikkeet herättävät myös vastustusta. Työturvallisuus nousee voimakkaasti esille erityisesti ammattijärjestöjen lausunnoissa
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos sai palotarkastukseen kehittämästään TUTOR-järjestelmästä, ensimmäisenä pelastusalan tai kunta-alan toimijana, OHTO-kunniamaininnan 12. Nykyjärjestelmän ylläpitäminen kasvattaisi kustannuksia useilla miljoonilla euroilla. Kuvat piirtää Arto Pääkkönen. Tuntemattoman sotilaan sovittamisesta palokuntaan on puhuttu ennenkin, mutta ei tässä muodossa: pieninä klippeinä ja piirroksin kuvitettuna. Adolf Schinnerl ja historia-komission puheenjohtaja Dieter Farrenkopf. Uudistus koskee Hätäkeskuslaitoksen lisäksi laajaa viranomaisverkostoa, mukaan lukien viranomaisradioverkon uudistamista yhdessä pelastus-, poliisija sosiaalija terveystoimen viranomaisten sekä Rajavartiolaitoksen kanssa. Sekin vaihtoehto, että jatkettaisiin vanhan mallin mukaan, on täysin pois suljettu. Koska aiempaa päätöstä joudutaan muuttamaan, Räsäsen mukaan on sovittu, että Kouvolaan sijoitetaan valtiovarainministeriön johdolla valmisteltu kansalaisten neuvontapalvelu samanaikaisesti, kun Kouvolan hätäkeskuksen toiminta lakkaa. lokakuuta 2011. – Ajatus Tuntemattoman palosotilaan teosta syntyi työvuoron kitutunnilla. Palokuntahistorioitsijat kokoontuivat Pribyslavissa CTIF-Komission der Feurwehrund CTIF-Geschihte, Museen und Dokumentaation -jäsenet ja järjestäjien edustajia Tsekin Pribyslavin kulttuurikeskuksen portailla 12.10. Hän on työskennellyt palomiehenä 12 vuotta. 9/2011 7 Tämän lehden sivulla 66 ilmestyy ensimmäinen ”Tuntematon palosotilas”. Pääkkönen kertoo, että ideaan oli helppo hypätä mukaan, sillä muutenkin hän palaa teokseen aina vuosittain. Tehdystä linjauksesta on sovittu hallituspuolueiden puheenjohtajien hätäkeskusuudistusta koskevissa neuvotteluissa. Tekijät työskentelevät samalla asemalla ja samassa työvuorossa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella, Vantaalla. Perusteina palkintoraati esitti, että ”järjestelmä uudistaa palotarkastustoimintaa merkittävästi innovatiisella ja asiakkaalle merkittävää lisäarvoa tuottavalla tavalla sekä mahdollistaa turvallisuuden kokonaisvaltaisen kehittämisen korostaen kohteen omaa toimintaa ja vastuuta”. Partanen on kotoisin samasta paikasta, mistä Honkajoki A, A1 eli Lauttakylästä. Keskusten määrän muuttaminen suunnitellusta kesken uudistuksen olisi myös omiaan vaarantamaan hätäkeskuspalveluiden tuottamisen, Räsänen toteaa. Uudistuksella myös parannetaan palvelutasoa molemmilla kansalliskielillä ja sopeutetaan Hätäkeskuslaitoksen toiminta annettuun budjettiin. – Armeijan käyneet henkilöt rinnastavat automaattisesti värikkäiden henkilöiden kautta tarinaa omiin kokemuksiinsa. Tällä tavalla henkilöstölle tarjoutuu mahdollisuus hakeutua myös uusiin tehtäviin valtiolla. Palosotilasta tehdään kuitenkin Väinö Linnan alkuperäistyötä ihaillen ja kunnioittaen, Partanen vakuuttaa. Teksti ja piirros ovat syntyneet Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan inspiroimina. Raati arvosti erityisesti lisäarvoa, jonka työkalu/malli tuo kaikenkokoisille kohteille skaalautumalla monitasoisesti. Se kimmahti alitajunnan syövereistä kuin uusi idea, mitä se ei kuitenkaan täysin ollut, palomies Marko Partanen kertoo. Komission Suomen edustajan Juhani Katajamäen tiivistelmä esityksestään on sivulla 57. Sisäasiainministeri Päivi Räsänen on päättänyt, ettei hätäkeskusalueita ja uusien hätäkeskusten sijoituspaikkakuntia muuteta. Sama pätee palokunnassakin. Hän muistaa, kuinka työvuorossa Tuntematonta sotilasta on siteerattu aina sopivien tilanteiden tullen. Päivien teemana oli palokuntaliikkeen ja voimisteluliikkeen yhteys 1800-luvulla. Hallitusohjelman mukaisesti hätäkeskusuudistuksen etenemistä tullaan seuraamaan säännöllisesti.. Hätäkeskusuudistus on ministerin mukaan viety niin pitkälle, ettei sen purkaminen tai muuttaminen ilman huomattavia lisäkustannuksia ole mahdollista. Hätäkeskusuudistuksen tavoitteena on turvata tasapuoliset ja laadukkaammat palvelut väestölle ja hätäkeskuspalveluja käyttäville viranomaisille koko maassa, tasata henkilöstön työkuormaa ja täten lisätä työssä jaksamista sekä parantaa hätäkeskusten toimintavarmuutta ja kriisinsietokykyä verkottamalla hätäkeskukset ja yhdenmukaistamalla toimintamallit. Tuntemattoman lämmittäjät Marko Partanen Arto Pääkkönen Ohto (Oikein hyvä turvallisuus oivallus) on Turvallisuus & Riskienhallintalehden ja Finnsecurity ry:n yhteistyössä kahden vuoden välein myöntämä palkinto. Eturivin kolmas, neljäs ja viides vasemmalla CTIF:n presidentin tehtävät syyskuussa jättänyt Walter Egger, historia työryhmän pj. – Lisäksi hätäkeskustietojärjesKeski-Uudenmaan pelastuslaitos sai OHTO-kunniamaininnan Hätäkeskusuudistus jatkuu suunnitellusti telmä on suunniteltu ja tilattu kuuteen hätäkeskukseen. – Legendaarisen kirjan lainaamisessa ja muokkaamisessa on riskinsäkin. – Hätäkeskuslaitos ei perusteellisten selvitysten jälkeen ole löytänyt Kouvolan keskukselle hätäkeskustoimintaan liittyviä erityistehtäviä, toteaa ministeri Räsänen. Palkinnon kävivät pokkaamassa pääkehittäjät koulutuspäällikkö Kalle Eklund ja valmiussuunnittelija Jaakko Pekki. Pääkkönen on kotoisin Kajaanista ja tehnyt palomiehen töitä vuodesta 2007
Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä Talvivaaran kaivoksen alueella on 13 paloilmoitinlaitekeskusta, joista kaksi keskusta on määritelty koko alueen näkeväksi ns. Murskahalleissa ja ATEX tiloissa on manuaaliset savunpoistoluukut, karkeamurskaamolla viisi koneellista savunpoistopuhallinta ja loput ovat sähköisiä savunpoistoluukkuja. Siksi suurella kaivosalueella pitää varautua omatoimisesti pahimpien uhkakuvien varalta.. Käytettävä kaasulaitteisto on pääosin IG 55, jossa kaasuna on 50 % argon ja 50 % typpi. Lisäksi paloilmoitinjärjestelmän välittämä palohälytys siirtyy myös Esgrafpalvelimeen, jonka näyttöpääte sijaitsee porttija paloasemarakennuksessa. Näyttöpäätteestä voidaan paikallistaa hälyttäneen ilmaisimen tarkkuudella hälytyksen aiheuttaja ja nopeuttaa tätä kautta mahdollisen palokohteen paikantamista. Samalla on myös lisätty henkilöturvallisuutta ja rakenteellista suojausta. Savunpoistojärjestelmät Kaivosalueella on käytössä kolmea erilaista savunpoistojärjestelmää. Automaattinen paloilmoitinlaite välittää palohälytyksen automaattisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskukseen sekä rinnakkaistietona samanaikaisesti Masterkeskuksiin. Näiden tekijöiden johdosta omatoiminen varautuminen on järjestettävä ja suunniteltava siten, että mahdollisessa onnettomuustilanteessa Talvivaaran oma henkilöstö kykenee tekemään pelastustoiminnan ensitoimenpiteet. Lisäksi kaivosalueella on käytössä viisi puhtaaksi puhallutuslaitteistoa, joiden tehtävänä on puhaltaa ilmaa ulkotilasta sisälle poistumistielle hätäpoistumisen helpottamiseksi. Masterkeskuksiksi. Sähköisten savunpoistoluukkujen laukaisukeskuksia on 15 ja ne on pääsääntöisesti sijoitettu porrashuoneiden alatasanteille. Kaivosalueella on käytössä Esmi FX net paloilmoitinjärjestelmä. Palovesijärjestelmä Talvivaaran tehdasalueen tarvitsema raakaja palovesi pumpataan Kolmisoppijärvestä Mustamäellä sijaitsevaan raakavesialtaaseen siirtoputkistoa pitkin. Kaasusammutepullot ovat 300 barin täyttöpaineessa ja niiden tilavuudet vaihtelevat 125:n ja 80:n litran pullokokoina. Koneellisen savunpoiston avulla kyetään eri kerrostasot sekä porrashuone puhdistamaan mahdollisesta savusta. Raakavesialtaasta vesi valuu omalla hydrostaattisella paineellaan Talvivaaran kaivos on kaukana lähimmistä paloasemista Omavarautuminen on kaiken A ja O Teksti: Juha Kärkkäinen Kuva: Esa Aalto Talvivaaran kaivos sijaitsee kymmenien kilometrien päässä paloasemista. Vesisprinklerijärjestelmät Tehdasalueella on viisi vesisprinklerilaitteistoa. Raakavesialtaan tilavuus on 17000 m³ ja allasta pidetään 80 prosentin täyttöasteessa. Kaikki sprinklerilaitteistot ovat märkähälytysventtiilillä varustettuja, mutta yhdessä laitteistossa osa putkistoa on glykolilukolla varustettu. Kaasusammutuslaitteistot Tehdasalueen tärkeät sähkötilat ja kaapelitilat on suojattu kaasusammutuslaitteistolla. Koneellista savunpoistolaitteistoa kaivosalueelle on asennettu karkeamurskarakennukseen siten, että maanalaisten tilojen savunpoisto hoidetaan viiden koneellisen puhaltimen avulla. Rakennusten paloturvallisuus on pyritty Talvivaarassa viemään mahdollisimman pitkälle rakennusteknisesti sekä sijoittamalla rakennuksiin paloturvallisuustekniikkaa. Masterkeskukset sijaitsevat porttija paloasemarakennuksessa sekä metallin talteenoton valvomossa. Koneellisen savunpoiston käynnistyskytkimet sijaitsevat maantasossa rakennuksen ulkopuolella. Yhden keskuksen alaisuudessa voi olla useampia rakennuksia. Laukaisukeskuksia alueella on 24 ja kaasusammutepulloja on yhteensä 288 kappaletta. Sijoituspaikan valinnassa on pyritty kiinnittämään huomiota savunpoiston tilanteenaikaiseen käytettävyyteen. 8 9/2011 S uuri tarve tehokkaan omatoimisen varautumisen järjestämiselle muodostuu myös siitä, että kunnallisen pelastushenkilöstön resurssit vähenevät ja kaivoksen maantieteellinen etäisyys aiheuttaa pelastushenkilöstölle pitkän toimintavalmiusajan
Vesitykit Tehdasalueella on viisi kiinteää vesitykkiä. Vesitykit on kytketty suoraan tehdasalueen palovesijärjestelmään. Lisäksi reaktorirakennuksessa on vielä yksi siirrettävä vesitykki reaktoreiden välisellä kattotasanteella. 9/2011 9 Kaivoksen johtajan Lassi Lammassaaren mielestä turvallisuuteen panostaminen on Talvivaaralle tärkeää, koska kaivoksen toimintaan liittyen alueella käsitellään paljon kemikaaleja ja yhtiö haluaa varmistaa työntekijöille hyvän ja turvallisen työympäristön. Toisin sanoen pumppaamo tuottaa sammutusvettä 2 x 6000 litraa/minuutissa 75 metrin nostokorkeuteen. Palovesipumppaamolla on yksi taajuusmuuntajalla ohjattu paineen ylläpitopumppu sekä kaksi varsinaista sähkötoimista palovesipumppua normaalikäyttöä varten. Propaanisäiliöajoneuvon purkupisteessä olevat tykit on suunnattu siten, että toinen antaa lisäsuojaa purettavalle säiliöajoneuvolle ja toinen yleissuojausta kiinteän maapeitteisen propaanisäiliöiden varoventtiileille. – Talvivaara Sotkamon kaivos on myös merkittävä työllistäjä Kainuussa ja yhtiö haluaa varmistaa turvallisilla työmenetelmillä ja omatoimisella varautumisella tuotannon jatkuvuuden ja yhtiön toiminnan edelleen kehittämisen, Lammassaari painottaa. Tykeistä kaksi sijaitsee propaanisäiliövaunun purkupaikalla ja kaksi on propaani säiliöajoneuvon purkupisteessä. Lisäksi muuta sammutusvesihuoltoa varten tehdasalueella on seitsemän erillistä vesiasemaa. – Turvallisten toimintatapojen ja omatoimisen varautumisen sekä oman tehdaspalokunnan merkitys korostuu mahdollisissa häiriötai onnettomuustilanteissa ja auttaa pitämään mahdollisen onnettomuuden aiheuttamat haitat ihmisille ja ympäristölle mahdollisimman vähäisinä, hän sanoo. Lisäksi mahdollisten sähkökatkojen varalle pumppaamolla on yksi dieseltoiminen palovesipumppu, joten pumppaamon toiminta on varmistettu myös mahdollisen sähkökatkon aikana. Valelujärjestelmien ohjaukset ovat käsikäyttöisiä. Palovesiverkosto kattaa tehdasalueen tuotantorakennukset siten, että sammutusvettä on saatavilla tuotantorakennusten sisätiloissa eri kerrostasoilla ja ulkopuolella olevista seinäpaloposteista. tehdasalueella sijaitsevaan palovesipumppaamoon. Katolla tapahtuvaa sammutustyötä varten on korkeiden rakennusten katoille rakennettu kuivanousuputket maantasosta. Valelujärjestelmät Propaanin purkupaikoille on rakennettu junista purettavalle propaanisäiliövaunulle ja autoista purettavalle propaanisäiliösäiliöajoneuvolle omat valelujärjestelmät. Viides vesitykki on sijoitettu rikkivetytehtaan katolle antamaan yleissuojaa alueelle. Pikapalopostikalusto Tehdasalueella olevissa rakennuksissa on kattava pikapalopostijärjestelmä, jotka on pyritty sijoittamaan eri osastojen tiloihin siten, etPelastustoimen päällikkö Juha Kärkkäinen vastaa turvallisuudesta Talvivaarassa.. Valelujärjestelmät on kytketty suoraan tehdasalueen palovesijärjestelmään, joten valelujärjestelmän tarvitsema vesi tulee suoraan sammutusvesijärjestelmästä. Vesitykki on tarpeen mukaan liikuteltavissa myös muuhun tarpeelliseen paikkaan, jossa lisäsuojausta kulloinkin tarvitaan. Palovesipumppaamon mitoituksen laskennallisena sammutusvesivirtaamana on käytetty 2 x 110 l/s 75 metrin nostokorkeuteen. Vesitykkien ohjaus ja käyttö ovat käsikäyttöisiä. Propaanivaunun purkupaikalla olevat tykit on suunnattu siten, että toinen antaa lisäsuojaa purettavana olleelle junavaunulle ja toinen suojaa purkamista odottavia seuraavia vaunuja
Talvivaaran esiintymät muodostavat yhden Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin varannoista ja lokakuussa 2010 julkistettiin 54 prosentin lisäys kokonaismineraalivarantoihin. Talvivaara ylittää näin vakuutusyhtiön suojeluohjeen vaatimuksen. Kaivosajoneuvojen sammutusjärjestelmä Jokaisessa kaivosajoneuvossa on alkusammutuskalustona 1 x 12 kg ja 2 x 6 kg (yhteensä 24 kg) jauhesammutinta. Kesäkuussa Talvivaaran kaivosalueen ratapihalla oli propaanikaasun vuoto. Rakennuspaloposteissa on 51 millimetrin paloletkua 160 metriä/kaappi. Kaivoksen toiminta-ajaksi on arvioitu noin 46 vuotta. Tuotantotilojen alkusammutuskalusto on pyritty sijoittamaan eri osastojen tuotantotiloihin siten, että alkusammutuskalustoa olisi aina saatavilla noin 25 metrin etäisyydellä. Paloalueen ympäristö ja osa kaivoksen teollisuusalueesta evakuoitiin tuulen alapuolelta. Rakennuspalopostit on sijoitettu rakennukTalvivaaran kaivosalueella riskit voivat myös realisoitua, mutta viime kesänä syntyneet pari onnettomuutta jäivät onneksi vähäisiksi. Pikapaloposteja on sekä ulko-, että sisäkäytössä ja letkujen pituudet vaihtelevat 25 ja 40 metrin välillä. Uusi arvio on 1550 miljoonaa tonnia. Tilanteesta ei aiheutunut vaaraa lähialueen asukkaille, koska kaasu laimeni syttymisrajan alapuolelle tuulen vaikutuksesta heti säiliön läheisyydessä. Mineraalivarannot sisältävät nyt 3,4 miljoonaa tonnia nikkeliä ja 7,6 miljoonaa tonnia sinkkiä. Tehdasalueella liikkumista jouduttiin tilanteen aikana rajoittamaan. Palo saatiin nopeasti rajoitettua. Käsisammutuskalusto Kaivoksen alueella on yhteensä noin 900 käsisammutinta, joista noin 280 on sijoitettu kaivoksen ajoneuvoihin. Lisäksi kaivosajoneuvoissa on käytössä vakuutusyhtiön suojeluohjeen mukainen automaattinen sammutusjärjestelmä. Talvivaaran kaivos on avolouhos, jonka kaivostoiminnanja alueen mittavuudesta saa mielikuvan muutamilla numerotiedoilla: Kaivosalueen pinta-ala 61 km2 Rakennettavien maa-alueiden pintaala 20 km2 Rakennuksia 770 000 m3 Kaivoksen sisäisiä tieyhteyksiä 25 km Alueellisia putkilinjoja 100 km Bioliotus kasteluja keräysputkistoja 6700 km Liuoskiertojen pumppausmäärä 30 000 m3/h Lisäksi Talvivaara on jättänyt kesäkuussa 2011 uuden kaivospiirin laajennushakemuksen, joka käsittää 70 km2:n lisäalueen, jonka jälkeen kaivospiirin alue olisi yhteensä noin 13 km2 eli noin 13 000 hehtaaria.. Talvivaaran avainteknologia on bioliuotus, jonka avulla metallit rikastetaan malmista. Pikapalopostin tyyppinä käytetään pääsääntöisesti teollisuusmallin Pivaset-pikapalopostikaappia. Pikapalopostit on liitetty suoraan tehdasalueen sammutusvesijärjestelmään. Talvivaaran toiminnan keskeisenä tavoitteena on kahden Sotkamossa sijaitsevan monimetalliesiintymän kehittäminen ja tuotannollinen hyödyntäminen. Propaanikaasu on nestekaasua joka on herkästi palavaa, mutta ei myrkyllistä. Jauheja hiilidioksidisammuttimien lisäksi käytössä on kolme 30 kg:n hiilidioksidikärryä, joita voidaan siirtää tarpeen mukaan kohteeseen, jossa halutaan tilapäisesti lisätä alkusammutinkapasiteettiä. 10 9/2011 tä alkusammutuskalustoa olisi aina saatavilla noin 25 metrin etäisyydellä. Heinäkuussa Talvivaaran kaivoksen tehdasalueella syttyi rikin ulospuskualtaassa normaalin toiminnan yhteydessä tuntemattomasta syystä rikkipalo. Sammutusjärjestelmä toimii automaattisesti ja sen voi laukaista myös manuaalisesti. Kalvovaahdolla on erittäin hyvä sammutusvaikutus sen tukahduttavan sekä jäähdyttävän ominaisuutensa vuoksi. Riskit voivat myös toteutua Talvivaaran esiintymät sijaitsevat Kainuun vyöhykkeen eteläosassa, joka tunnetaan myös nimellä Kainuun liuskevyöhyke. Rakennuspalopostikalusto Tehdasalueella olevien korkeimpien rakennusten kattotasanteilla on valmiiksi asetettu mahdollisen kattopalon sammutustoimintaa varten rakennuspaloposteihin paloletkukalustoa. Teksti ja kuva: Esa Aalto sen katoille johtavien portaiden läheisyyteen, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti rakennuksen molemmissa päissä. Vyöhyke on noin 200 kilometriä pitkä ja leveimmillään se on noin 40 kilometriä. Se sai alkunsa, kun 21 tonnin junanvaunua oltiin purkamassa. Tapahtuneen jälkeen purkamista varten tehtiin oma tarkastuslista, jota läpikäyden purkaja tekee työnsä. Sammutusaineena käytetään kalvovaahtoa, joka johdetaan kiinteän suutinputkiston avulla koko sammutusjärjestelmän suojausalueelle. Tilanteeseen hälytettiin pelastusyksiköitä Talvivaarasta, Kajaanista ja Sotkamosta. Talvivaarassa on kaksi erillistä moni metallista malmiesiintymää, jotka ovat Kuusilampi ja Kolmisoppi
Tehdaspalokunnan toimintaa on kehitetty ensimmäisten vuosien aikana siten, että paloaseman tilat on sijoitettu rakentamalla porttija paloasemarakennus yhdeksi kokonaisuudeksi tehdasalueelle johtavan sisääntuloreitin varrelle. Kalustohankinnat sisältävät ajoneuvohankintojen lisäksi myös varsinaisen pelastustoimintaan tarvittavat kalustohankinnat. Rakennuksessa toimivat ulkoistetut kulunvalvonta ja vartiointi. Koska edellä mainitut toiminnot on sijoitettu samaan rakennukseen, muodostuu siitä samalla niin tehdasalueen yleisen turvallisuuden kuin myös koko kaivosalueen pelastustoiminnan järjestämisen kannalta tärkeä ”solmukeskus”. Tehdaspalokunnan palveluntuotantokyky Tehdaspalokunnan toimintavalmius muodostuu arkipäivisin klo 07.00–15.30 kahdesta ja klo 15.30–23.30 yhdestä Talvivaaran tehdaspalokunnan päätoimisesta henkilöstä ja tuotanto-osastoilla päätoimisesti työskentelevästä tehdaspalokunnan muusta henkilöstöstä. Myös tehdaspalokunnalla on oma tilansa. Tehdaspalokunnan nykyisen kaluston määrä ja laatu täyttävät pelastustoimintaan tarvittavan peruskaluston vaatimukset. Tehdaspalokunnan kalusto Tehdaspalokunnan pelastustoimintaa varten on hankittu pelastustoimen kalustoa päämäärätietoisesti siten, että palokunnalla on käytettävissään yksi kevyt pelastusajoneuvo IR 5715 (TV3) ja yksi raskas pelastusajoneuvo IR 571 (TV11). Pelastustoimen valmiuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tehdaspalokunnan ja ulkopuolisen palveluntuottajan henkilökunta harjoittelevat pelastustoimen aihealueita säännöllisesti Talvivaaran tehdaspalokunnan koulutussuunnitelman mukaisesti. Toyota Hiace, vuosimalli 2004 Kalusto: > Radiokalusto > Ensivastekalusto > Ifex-impulssisammutuskalusto > Paineilmalaitteet > Käsikäyttöiset murtoja raivausvälineet MercedesBenz 1428 AF Vuosimalli 1987 Kalusto: > Vesisäiliö ja palopumppu > Vesisäiliö 4000 l > Vaahtosäiliö 400 l > Sammutuskalusto > Tuuletinkalusto > Liikenneonnettomuuskalusto > Kemikaalivahinkokalusto > Köysipelastuskalusto T alvivaaran tehdaspalokunta on aloittanut toimintansa vuonna 2008. Tehdaspalokunnan vahvuus on 45 henkilöä. Teksti: Juha Kärkkäinen Kuvat: Esa Aalto ja Talvivaara Sotkamo Oy Tehdaspalokunta valmiina ensi-iskuun 9/2011 11. Muuna aikana tehdaspalokunnan toimintavalmiudesta huolehtivat tuotanto-osastoilla työskentelevä tehdaspalokuntatoimintaankin kuuluva henkilökunta sekä alueen kulunvalvojat ja vartijat
Kaivosalueella on kaksi erillistä toimintakeskittymää, jotka ovat varsinainen tehdasalue ja avolouhosalue. Primääriliuotusalue Primääriliuotusalue jakautuu neljän lohkoon, jotka ovat kooltaan 400 x 1250 metriä, joten koko kenttäalueen koko on 800 x 2500 metriä. Sekundääriliotusalue Sekundääriliotusalueesta on käytössä ensimmäinen lohko, jonka koko on 400 x 1400 Suuri tehdasja avolouhosalue sisältää erilaisia riskejä Tehdasalue. Avolouhoksessa voidaan hyödyntää kokemusperäistä tietoa pelastustoiminnan järjestelyistä, jota on saatavilla vanhemmissa ja pidempään toimineissa yhtiöissä. Kaivosalueen valtavat mittasuhteet näkyvät alla olevassa kuvassa. T alvivaaran kaivoksen tuotannon toteutusmuoto jakaa kaivosalueella työskentelevää henkilökuntamäärää ja toimintaa maantieteellisesti erittäin suurelle alueelle. Tehdasalueen ja avolouhosalueen maantieteellinen etäisyys on 3–4 kilometriä riippuen louhostöiden etenemisestä. Tehdasalue näkyy ympyröitynä yläosassa ja 360 tonnin painoinen kiviauto ympyröitynä kuvan keskellä.. Tehdasalue Tehdasalue ei sinänsä poikkea pelastustoiminnan näkökulmasta katsottuna juurikaan esimerkiksi paperitehtaan tai muiden tuotantolaitoksen toimintaympäristöstä. Avolouhosalue Avolouhoksessa toiminta on samankaltaista kuin muissakin avolouhoksissa. Avolouhosalue. Kaivokselta on matkaa 32 kilometriä Sotkamon ja 38 kilometriä Kajaanin keskustaajamiin. Näiden edellä mainittujen toimintakeskittymien lisäksi kaivosalueella on suuret liuotusalueet, pumppaamot, kuljettimet, murskat ja muut tukitoimintoihin tarvittavat alueet, joissa henkilökunta työskentelee rakentamiseen, valvontaan, kunnossapitoon ja muihin huoltotöihin liittyvissä tehtävissä. 12 9/2011 Talvivaara Sotkamon kaivos sijaitsee Kainuussa Sotkamon kunnan alueella. Alueella työskentelee säännöllisesti henkilökuntaa kasan kokoamiseen, purkamiseen ja liuotustoimintaan liittyvissä tehtävissä. Tehdasalueelta löytyy kuitenkin suuri tuotantorakennuskanta, varastoalueet, kemikaalien purkupaikat ja ratapiha
Kaivosalueella liikennöi paljon Talvivaaran toimintaan tarvittavaa ajoneuvokalustoa. Suurin osa kuljetuksista hoidetaan rautateitse, mutta osa kuljetuksista joudutaan ajamaan maanteitse. Teksti: Juha Kärkkäinen Kuvat: Talvivaara Sotkamo Oy Primääriliuotusalue. Palavia nesteitä kaivosalueella käytetään Talvivaaran omien sekä urakoitsijoiden ajoneuvojen polttoaineena. Sekundääriliotusalue. Sekundääriliotusalueelle kuljettimen avulla siirretty malmi kootaan samanlaisella toimintatavalla uudelleen liotuskasaksi, mutta kasan korkeus voidaan nostaa nyt 60 metriin. Talvivaaran kaivoksen alueella rakennetaan tuotannossa olevien toimintojen rinnalle jatkuvasti tuotannon laajentamiseen liittyviä tuotantoja tukitoimintotiloja. Alueella työskentelee säännöllisesti henkilökuntaa kasan kokoamiseen, purkamiseen ja liuotustoimintaan liittyvissä tehtävissä sekä uuden sekundääriliotusalueen rakennustöissä. Erilaisissa suunnitteluja rakennustehtävissä työskennellään pääsääntöisesti arkipäivisin. Ajoneuvojen kokoluokka vaihtelee henkilöautojen 1500 kg:n ja kiviautojen kokonaispainon 360 tonnin välillä. Talvivaarassa työskentelee Talvivaaran kaivoksen työntekijämäärä on noin 480 henkeä. Koska kaivosalueella työskentelee huomattavan suuri määrä erilaisia työkoneita, on myös työkoneiden tarvitsema polttoainemäärä kohtuullisen suuri. Kartalla näkyy kuinka laajalle alueelle kaivosalue on levittäytynyt. Kartan yläreunassa näkyy Kolmisoppi-järvi. Lisäksi alueella liikennöi urakoitsijoiden maanrakennuskalustoa sekä uudisrakentamiseen liittyvää ajoneuvokalustoa sekä tietenkin muuta logistiikkaan kuuluvaa ajoneuvokalustoa. Talvivaaran kaivoksen alueella käytetään vuosittain huomattava määrä erilaisia räjähteitä avolouhoksen sekä maanrakennustöiden tarpeiden mukaisesti. Erilaisia kemikaaleja käytetään tuotannon tarpeiden mukaisesti tuotannon toteuttamiseen. Urakoitsijoita kaivosalueella työskentelee erilaisissa maan rakennus, uudisrakennus sekä huoltoja kunnossapitotöissä noin 200–1000 henkilöä vuodenajasta ja yhtiön tuotannon laajennusaikataulusta riippuen. 9/2011 13. 9/2011 13 metriä. Laajennustöitä tekevät ulkopuoliset urakoitsijat. Suuret ajoneuvomäärät Talvivaaran kaivosalueella tapahtuva liikennöinti muodostaa yhden merkittävän riskitekijän. Tuotanto-osastoilla työskentelevä henkilökunta työskentelee katkeamattomassa viisi vuorojärjestelmässä
Tästä alkaa hätäkeskuksen toimintavalmiusaika. Kainuun pelastuslaitos ja Talvivaara Sotkamo ovat laatineet maaliskuussa 2011 yhteistoimintasopimuksen. Yhteistoimintasopimuksessa on määritelty Kainuun pelasETÄISYYDET TALVIVAARASTA KAINUUN KUNTATAAJAMIIN: Talvivaara–Sotkamo 32 km Talvivaara–Kajaani 39 km Talvivaara–Paltamo 72 km Talvivaara–Ristijärvi 78 km Talvivaara–Vuolijoki 84 km Toimintavalmius Talvivaaraan noin kolme varttia tuslaitoksen ja Talvivaaran tehdaspalokunnan henkilöstön osallistuminen molempien organisaatioiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Suurin osa operatiivista työtä tekevistä on sivutoimista henkilöstöä. Onnettomuuden havaitsija tekee hätäilmoituksen, jonka hätäkeskus ottaa vastaan. Kokonaistoimintavalmiusaika Kokonaistoimintavalmiusaika alkaa onnettomuuden tapahtumisesta. Pelastusyksiköiden ajomatkaan kuluvaa ajoaikaa laskettaessa käytetään yleisesti ajonopeutta 1 km/1 minuutti, joka tarkoittaa keskimääräisenä nopeutena 60 km tunnissa. Teksti: Juha Kärkkäinen Kuva: Esa Aalto. Kokonaistoimintavalmiusajaksi Kainuun pelastuslaitoksen Kajaanin ja Sotkamon toimipisteistä Talvivaaran tehdasalueelle muodostuu noin 40–45 minuuttia. Lisäksi sopimuksessa on määritelty, miten vierailut ja tutustumiset järjestetään. Kainuun pitkät välimatkat aiheuttavat tehokkaan pelastustoiminnan järjestämiselle suuren haasteen, jossa pelastusyksiköiden todellinen toimintavalmiusaika on kohtuullisen pitkä. Kainuun pelastuslaitoksen Kajaanin toimipisteen lähtöaikavaatimus on yksi minuutti hälytyksestä ja Sotkamossa sekä muissa Kainuun pelastuslaitoksen toimipisteissä viisi minuuttia hälytyksestä. Kainuussa olevat erittäin pienet pelastushenkilöstömäärät aiheuttavat pelastustoiminnanjohtajalle myös erittäin suuren haasteen vaativimmissa ja kokoluokaltaan suuremmissa pelastustoimen tehtävissä. Yhteistoimintasopimuksessa on määritelty Kainuun pelastuslaitoksen ja Talvivaaran tehdaspalokunnan henkilöstön osallistuminen molempien organisaatioiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Ilmoitusaika Hälytysaika Lähtöaika Ajoaika Selvitysaika Hätäkeskuksen toimintavalmiusaika Onnettomuus havaittu Hätäilmoitus vastaanotettu Yksikkö hälytetty Yksikkö lähtenyt Yksikkö saapunut onnettomuuspaikalle Palokunnan toimintavalmiusaika Kokonaistoimintavalmiusaika Onnettomuus tapahtuu Ilmoitus Hälytys Lähtö Saapuminen Apu alkaa K ainuun pelastuslaitos on yhdeksän kunnan muodostama kunnallinen aluepelastuslaitos, jonka keskuskuntana on Kajaani. Kainuun pelastuslaitoksen henkilökunta muodostuu noin 60 päätoimisesta ja noin 200 sivutoimisesta henkilöstä. Se päättyy, kun hätäkeskus saa tarvittavat pelastusresurssit hälytettyä, jonka jälkeen alkaa palokunnan toimintavalmiusaika. 14 9/2011 Kokonaistoimintavalmiusajaksi Kainuun pelastuslaitoksen Kajaanin ja Sotkamon toimipisteistä Talvivaaran tehdasalueelle muodostuu noin 4045 minuuttia. Kainuun pelastuslaitos ja Talvivaara Sotkamo ovat laatineet maaliskuussa 2011 yhteistoimintasopimuksen. Kainuun pelastuslaitoksen toimipisteiden maantieteellinen etäisyys Talvivaaran kaivokseen on kuvattu alla. Kokonaistoimintavalmiusaika ei pääty pelastusresurssien onnettomuuspaikalle saapumiseen, vaan vasta siihen, kun pelastustoimintaan tarvittava kalusto on selvitetty ja ryhdytään varsinaiseen pelastustehtävään. Lisäksi sopimuksessa on määritelty, miten vierailut ja tutustumiset järjestetään
Suuronnettomuusharjoituksessa liitetään yhteen aikaisemmissa pienemmissä osastokohtaisissa harjoituksissa opittuja asiakokonaisuuksia. Hinnat 9,00 e ja 4,00 e / kpl (sis.alv.) UUTTA: Viestintä haasteellista Vuonna 2012 sisäiseen tiedottamiseen hankittavaa viestintäjärjestelmää käytetään mahdollisessa onnettomuustilanteessa omana järjestelmänään oheisen kaavion mukaisesti. Yhteistoimintaharjoituksiin on tarkoitus sisällyttää niin toiminnallista kuin myös pelastustoiminnan johtamiseen kuuluvia osa-alueita. Pelastuslaitoksen kanssa tehtävien yhteistoimintaharjoitusten tavoitteena on harjaannuttaa edelleen Talvivaaran omaa tuotanto-osastojen sekä tehdaspalokunnan henkilöstöä sekä lisätä myös aluepelastuslaitoksen henkilöstön Talvivaaran kaivoksen erityispiirteiden tuntemusta. 9/2011 15 Pelastustoimen arvot -ajoneuvotarrat Tilaukset ja tiedustelut: Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin (09) 2522 9200 faksi (09) 2522 9222 toimisto@sppl.fi, www.sppl.fi Näytä ulospäin, millaisten arvojen varassa toimimme! Uudet Pelastustoimen arvot -ajoneuvotarrat nyt saatavilla. Tuotanto-osastot ilmoittavat toimenpiteiden suorittamisesta pelastustoiminnan johtopaikkaan. Hankittavan viestintäjärjestelmän lisäksi käytettävissä on myös olemassa oleva väestöhälytinjärjestelmä puheyhteydellä ja kaivosalueella toimiva UHF-puhelinjärjestelmä. Niitä aiheuttavat muun muassa raskaat kiviautot.. Tarroja on kahta kokoa: suuremmman halkaisija on 25 cm ja pienemmän 11 cm. Hankittava viestintäjärjestelmä Tekstiviesti Sähköposti PC-näyttö Info-taulu UHFradioiden välityksellä tapahtuva kuulutusmahdollisuus Väestöhälytin puheyhteydellä Tu ot an to -o sa st o 1 Tu ot an to -o sa st o 2 Tu ot an to -o sa st o 3 Tu ot an to -o sa st o 4 Tu ot an to -o sa st o 5 Tu ot an to -o sa st o 6 Tuotanto-osastot käynnistävät oman osastonsa vaikutusalueella olevien ihmisten varoittamisen, evakuoinnin tai esimerkiksi mahdollisen suojatillaan siirtämisen viestintäjärjestelmän kautta tulevan toimintaohjeen mukaisesti. Pelastustoiminnan johtopaikka perustetaan porttija paloasemarakennukseen Pelastustoiminnan johtopaikka tiedottaa pelastustoimenpiteiden etenemisestä, toimenpiteistä tai päätymisestä tuotanto-osastoille. Talvivaara ja aluepelastuslaitos järjestävät myös kolmen vuoden välein suuronnettomuusharjoituksen. Häiriö tai onnettomuustilanne tapahtuu Laaja avolouhosalue sisältää paljon riskejä
16 9/2011 H arve oli valvojana harjoituksessa, jossa linja-auto oli suistunut tieltä mukanaan lähes viisikymmentä henkilöä, ja saattoi tyytyväisenä todeta, että uusi kalusto antoi mahdollisuuden saada loukkaantuneille apua katkeamattomassa lämpöketjussa varsin nopeasti. Lääkäri Pekka Harve oli pitkään huutavan ääni korvessa, vastausta ei tuntunut tulevan mistään – rovaniemeläiset muistelevat, miten jopa kuplamuovirullia pidettiin liian kalliina sijoituksina potilaiden lämmön säilymisen varmistamiseksi. Lappi on saanut neljä kylmäsuojausperävaunua ja suuronnettomuuskontin. Teksti: Ritva Savela Kuvat: Juha Kauppinen ja Pasi Ruotsalainen Uhreja autetaan pois onnettomuusbussista. Lappilainen innovaatio Matkailukeskusten lähistölle sijoitetuissa kylmäsuojausvaunuissa on tiiviinä pakettina hypotermia pusseja, joihin potilas saadaan lämpimään, kävelemään pystyville tarkoitettuja lämmön pitäviä viittoja, nopeasti Saariselän suuronnettomuusharjoituksessa ei paleltu – On kuin joulupukki olisi käynyt, huokasi ivalolainen lääkäri Pekka Harve lokakuussa Saariselällä järjestetyssä maantieliikenteen suuronnettomuusharjoituksessa. Kylmäsuojausvaunut ovat olleet Lapissa käytössä vuodesta 2009.. – Meillä on aina ollut suurimpana haasteena se, miten pystymme pitämään ihmiset lämpiminä onnettomuuden sattuessa. Niin ikään siirrettävä kontti lähtee liikkeelle Rovaniemeltä. Vapaaehtoisen pelastuspalvelu Vapepan järjestämä harjoitus oli jo 22:s. Peräkärryjen sijoittamispaikkoina ovat Ivalo, Kittilä, Muonio ja Kemijärvi. Nyt kaikki on toisin. Tätä asiaa ei alussa oikein kukaan ammattiväen ulkopuolella ottanut vakavasti, edes riittävään määrään huopia ei tahtonut löytyä rahaa. Inarilaisten perusjoukko, johon Harvekin kuuluu peruspilarina, on ollut mukana kaikissa
Se mahdollistaa muun muassa onnettomuudessa olleen linja-auton lämmittämisen niin, että uhrit voidaan kaikessa rauhassa siirtää eteen päin ensihoitotelttaan. Lapin keskussairaala käynnistää harjoituksesta saatujen tietojen perusteella omat toimenpiteensä tarvittavien valmiuksien nostamiseksi.. Välimatkat aina ongelma Lapissa. Mukana oli pelastuspalvelun yksiköitä eri puolilta Lappia. Uusi välineistö on rovaniemeläinen innovaatio. Rajavartiolaitoksen Rovaniemelle sijoitettu Agusta Westland -helikopteri toi nopeasti lääkäreitä 250 kilometrin päästä Lapin keskussairaalasta. Se on siten pystytty suunnittelemaan ja testaamaan juuri Lapin olosuhteisiin sopivaksi, ja hintakin on onnistuttu pitämään kohtuullisena. Laaja yhteistyö Suuronnettomuusharjoituksessa harjoiteltiin tällä kerralla ensisijaisesti lääkinnällistä pelastustoimintaa suuren potilasmäärän kanssa Lapissa käytettävissä olevilla resursseilla. LKS:n etujoukko saatiin onnettomuuspaikalle varsin nopeasti Rajavartioston helikopterilla, jota pystytään todellisessa tilanIlmakaariteltassa ensihoito on täydessä käynnissä, tiputus toimii, ja hoitohenkilökuntakin pystyy tekemään työtä ilman turkispakkauksia. pystytettävä lämmitettävä teltta ja muuta ensihoitoon tarvittavaa välineistöä. teessa käyttämään hyväksi niin ikään uhrien siirtämisessä Rovaniemelle. Kontti puolestaan pitää sisällään kaiken mahdollisen, mitä kohtuudella voi olettaa tarvittavan suuronnettomuuspaikalla talvisissakin olosuhteissa. Jo pelkästään vaunun varusteiden ansiosta jopa kuusikymmentä onnettomuuden uhria saadaan pidettyä kohtullisen lämpiminä lisäapua odoteltaessa. Saariselän harjoitus osoitti kuitenkin, että ammattitaitoiset pelastustyöntekijät pystyvät uuden välineistön ansiosta arvioimaan uhrien tilan, siirtämään heidät turvallisesti pois onnettomuusautosta, antamaan tarvittavan ensihoidon ja pitämään heidät mahdollisimman hyvässä kunnossa siihen asti, kun vienti terveyskeskukseen tai keskussairaalaan onnistuu. Lääkäri Pekka Harve arvioi, että siitä tulee menestykseekäs vientituote, joka kiinnostaa ainakin muita Pohjoismaita ja Venäjää. Saariselän harjoituksessa oli tavoitteena tutustuttaa osallistujat suuronnettomuuksia varten hankittuun uuteen kalustoon, harjoitella monipotilastilanteen johtamista ja potilasluokitusta, sekä ilmakaariteltan varustamista ja käyttöä ensihoitopaikkana. Myös Lapin keskussairaala oli poikkeuksellisen suurella joukolla edustettuna. Samalla harjoitutettiin Lapin sairaanhoitopiirin alueella lääkinnällistä suuronnettomuusorganisaatiota, kuteen kuntien ensihoitohenkilöstöä, terveyskeskusten valmiusryhmiä ja LKS:n lääkintäryhmää
Pokan mukaan Lapin mallista voisi tulla käytäntö koko maan harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta ajatellen. MSO– Missä Sie Oot. Teksti: Ritva Savela Kuva: Juha Kauppinen ” laiden siirtoon käytetyt vetoalustat säästivät henkilöstöresursseja ja vapauttivat niitä hoitotyöhön. Lapissa on neljä kylmäsuojauskärryä sijoitettuna eri paikkakunnille ja yksi kylmäsuojauskontti Rovaniemellä. – saatiin testattua ja käyttöön Lapissa. Luentojen teemat käsittelivät turvallisuuden ja ja ensihoidon ajankohtaisia asioita sekä viranomaisten ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Myös sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen kiitteli lappilaisia aktiivisuudesta, ja totesi, että Lapista saaduista kokemuksista voi saada mallia nyt käynnistyneeseen 3. ti oman etsintäharjoituksensa MSO-menetelmällä. – Huomattiin myös, että potiU utena asiana esiteltiin MSO-etsintämenetelmää (Managing Search Operation), jonka käyttöönottoon Peräpohjolan poliisilaitos kouluttaa parhaillaan Lapissa yhdessä Vapepan kanssa. kerran järjestetyssä seminaarissa. Seminaarissa oli paikalla niin ikään virolaisia tarkkailijoita, muun muassa Viron sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Tarmo Turkson, jotka olivat tulleet mukaan saadakseen mallia niin viranomaisten keskinäisestä kuin viranomaisten ja vapaaehtoisten välisestä yhteistyöstä. Tiimit toimivat hyvin yhteen pelastuspuolella, kylmäsuojausketju ei katkennut, vaikka telttoja ei heti ollutkaan pystyssä. Vapepan puheenjohtaja, ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka nosti Lapin valtakunnalliseksi edelläkävijäksi Vapepa-yhteistyössä. – Rajavartiolaitoksen henkilöstön apu tärkeää ajoneuvon tyhjentämisessä. Palautekeskusteluissa nousi esille oleellisia asioita. Siinä on pelastusorganisaatiolla heti suuria haasteita: potilaiden määrä, pitkät etäisyydet, kylmyys ja loukkaantuneiden suojaaminen siltä. 18 9/2011 Harjoituksen johtaja, Lapin pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Ari Soppela on tyytyväinen harjoituksen antiin. Harjoituksen logistinen kokonaisuus, eli potilaiden lämpimänä pitäminen koko hoitoketjun ajan, onnistui kohtalaisen hyvin. Tyytyväinen harjoituksen antiin 18 9/2011. –Todellisessa tilanteissa on paljon haasteita muun muassa hälytystoiminnan ja tiedottamisen alueilla, joita nyt ei harjoiteltu. Kaikkiaan yli 200 henkeä oli mukana nyt 22. Varusteiden käyttöön tulisi kouluttaa myös muita toimijoita, kuten lääkintä-, Rajavartiolaitoksen ja VAPEPAn henkilökuntaa. Tarvikkeita oli riittävästi, homma oli sujuvaa ja tehokasta viestiyhteyksiä ja kyytejä myöten. Sutjakka etsintäharjoitus Vapepan ja muun viranomaisväen keskittyessä lähinnä lääkinnälliseltä kannalta liikenteen suuronnettomuuteen poliisi piEtsintä käynnistyy uudella MSO-menetelmällä, joka esiteltiin Saariselän seminaarin yhteydessä ensi kertaa Suomessa. Näiden yksiköiden saapuminen kestää pitkien matkojen maakunnassa muutamasta minuutista useisiin tunteihin. – Tehtäväjakoa ja toimintaa onnettomuuslinja-auton sisällä voisi parantaa esimerkiksi sillä, että välittömät henkeä pelastavat toiminnat tehdään ennen siirtoa ulos ahtaasta ajoneuvosta. sisäisen turvallisuuden ohjelman valmisteluun, jonka painopistealueita ovat muun muassa arjen turva, nuoret rikoksen tekijöinä ja uhreina, alkoholiin liittyvät turvallisuusriskit, yritysturvallisuus ja extrimismi. – Erittäin tyytyväinen olen valmiusryhmien aktiivisuuteen ja etenkin Lapin keskussairaalan väen paneutumiseen tähän harjoitukseen, sanoo valmiuspäällikkö Soppela. – Kylmäsuojausketju varusteiden ja kaluston osalta on hyvällä mallilla. Vanha taito, alueen tuntemus ja käytössä oleva uusi tekniikka tuottivat hyvän tuloksen ja kaksi eksynyttä löydettiin parissa tunnissa yli kolmen neliökilometrin alueelta. L inja-auto-onnettomuus jossain Lapissa. Hän korosti alueen aktiivista toimintaa muun muassa matkailijoiden turvallisuuden parantamisessa, ja perään kuulutti uutta, nuorta väkeä tulemaan mukaan toimintaan. – Lääkintähenkilöstön toiminnassa yhdessä pelastuksen kanssa huomattiin varusteasioissa kehittämistarvetta, sillä varusteet ovat puutteellisia tai liian raskaita auton sisällä toimimiseen. Saariselällä pidetyn XXII pelastuspalveluseminaari toteutettiin osana Lapin sisäisen turvallisuuden verkostoyhteistyötä. Apuna käytettiin runsaasti uutta tekniikkaa, muun muassa lennokkia, joka kuvasi systemaattisesti etsintäalueen ja välitti kuvaa suoraan poliisin tietokoneelle. Tosin alueellisia täydennyksiä varusteisiin ja käytännön harjoittelua vielä tarvitaan resurssien tehokkaaksi hyödyntämiseksi. Pokka oli myös tyytyväinen siihen, että uudenlainen etsintämenetelmä MSO – Pokan mukaan kavereitten kesken vaan Missä Sie Oot
Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 150 euron lahjakortti haluamaasi liikkeeseen sekä tavarapalkintoja. Kiitos!. 9/2011 19 ANNA MEILLE 10 minuuttia ajastasi Kehitä lehteä kanssamme. asti. Vastausaikaa on 27.11. Vastaa lukijakyselyyn osoitteessa www.pelastustieto.fi
Käytännössä sillä ei liene vaikutusta, mutta aika näyttää senkin. Eli pitkälti valmista ohjetta muutettiin pilkkujen paikkaa siirtämällä. Joissakin ollaan intomielellä uusimassa tunnuksia, kun joillakin alueilla uudistukseen suhtaudutaan nihkeästi. Kenelläkään hälytyspäivystäjällä ei ole kykyä numeroiden perusteella omaksua satoja pelastusajoneuvoja eikä sitä mistä ne lähtevät. Uudet tunnukset eivät ole järkeviä. Luulen kuitenkin, että tieto olisi joskus tarpeen. Osa laitoksista ottanut jo käyttöön – joissakin uudistus närästää Uudet yksikkötunnukset tulevat Teksti: Esa Aalto Kuvat: Sanna Leiviskä, Lapin pelastuslaitos Lapin pelastuslaitoksella on jo otettu käyttöön uudet yksikkötunnukset.. Se jää nähtäväksi ja koettavaksi. Olen ollut itse työryhmässä, joka suunnitteli näitä tunnuksia, mutta meille ei annettu valtuuksia ylijohtajilta tulleesta ohjerungosta juurikaan poiketa. Uuden oppiminen vie aikansa ja etenkin komppanialähdössä tullaan tunnuksien suhteen sekoilemaan rankasti. Olisi ollut parempi, että tunnuksista olisi käynyt selville paikkakunta eli edelleen esimerkiksi Lappeenranta xx, Imatra xx, Parikkala xx. Pelastustoimen alueilla uudistukseen suhtaudutaan vaihtelevasti. Myös sitä kysyttiin, missä vaiheessa uudistus on käynnissä eri alueilla. Pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle, Etelä-Karjalan pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. Etelä-Karjalassa uusien tunnuksien käyttöönotto ei tuota ongelmia ja uuden oppiminen on jo aloitettu myös radioliikenteessä. P elastustieto kysyi alueellisilta pelastuslaitoksilta, miten niissä suhtaudutaan yksikkötunnusuudistukseen. Valtakunnallisesti ja hälytysaluetta ajatellen hyöty on se, että alueelta ei löydy yhtään samalla tunnuksella olevia ajoneuvoja. Mitä hyötyä niistä on. Etelä-Karjalassa yksikkötunnukset ovat autoissa viimeistään 31.1.2012 mennessä ja kutsutunnuksia aletaan käyttää marraskuussa 2011 jolloin henkilöstön koulutus on toteutettu. * * * Pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti, Etelä-Savon pelastuslaitos Mitä mieltä olette pelastustoimeenkin käyttöön otettavista uusista yksikkötunnuksista. Mitä haittaa. Uuden hätäkeskuksen välittäessä maakuntiin keikkoja, ei siellä tiedetä muuta kuin pelastustoimen alue ja se ei välttämättä riitä. 20 9/2011 Hätäkeskusten tietojärjestelmän uudistuksen yhteydessä uusitaan yhdenmukaiseksi myös eri viranomaisten käyttämät yksikkötunnukset. Viestiliikenne pitenee ja hankaloituu. Herää kysymys, onko hätäkeskuksen tarpeenkaan tietää yksiköistä yhtään mitään ja mistä ne lähtevät. Missä vaiheessa alueellanne ollaan niiden käyttöön otossa ja mitkä ovat käyttöönottosuunnitelmat. Ongelma on kuitenkin olemassa, sillä yhteistoimintaviranomaisilla kuten poliisilla on samoja tunnuksia, mutta etukirjain on tietysti eri. Pidetäänpä sitä myös täysin käsittämättömänä