Norjassa esteetöntä ja paloturvallista rakentamista s. PELASTUSTIETO 10/2010 ILMESTYY 23.12. 30 Kemikaalintorjuntaa neljän laitoksen yhteishankintana s. LEHDEN VÄLISSÄ ON TAPAHTUMAKALENTERI VUODELLE 2011 Suomen palomiehillä maailman paras työaikajärjestelmä s. 10 Kaivosturvallisuus suurennuslasin alla s. 58 9/ 20 10 25.11. 12
Syyttävä sormi pelastustoimen vaikeuksista tuntuu kuitenkin alati osoittavan valtionhallinnon suuntaan. Lain valmistelusta vastanneen sisäasiainministeriön pelastusosaston ylijohtaja totesi jälleen julkisuudessa, että yrityksiä ei voida määrätä lailla tässä asiassa, vaan asiat tulee sopia paikallisesti. Pahin voi aina sattua. Julki on tuotu huoli tällaisten järjestelmien kustannuksista, etenkin jos niitä asennetaan vanhoihin kohteisiin. Kunnalliseen yhteistoimintaan perustuvalle pelastustoimelle aiotaan antaa nyt aikaa, ja hyvä niin. Viisi vuotta sitten tehdyssä selvityksessä todettiin: ”Mikäli pelastustoimi olisi valtion vastuulla, alan kehittäminen ja uudistusten läpivieminen voisi olla nykyistä tehokkaampaa ja eri turvallisuustehtävät olisi mahdollista koota yhdeksi kokonaisuudeksi. Se minne sormi nyt osoittaa, vastaisi täysin toiminnasta. Lokakuun lopulla Vantaalla järjestettiin kemikaalionnettomuutta kuvaava toimintanäytös. Hienoa, että asiat voivat myös edetä ripeästi ja myönteisesti! Pelastuslain voimaantulo on saanut esteitä kahden ministeriön erilaisesta näkemyksestä väestönsuojarakentamisen velvoitteissa. Pelkästään henkilökunnan varaan ei turvallisuutta voida rakentaa. Samalla hän teroitti, että pelastustoimi on kuntien hoitamaa toimintaa, joten niillä on vastuu tämänkin asian järjestämisestä. Viimeksi viisi vuotta sitten selvitettiin pelastustoimen valtiollistamista samassa yhteydessä, kun valtion ja kuntien välistä työnjakoa muutoinkin pengottiin. Sopimuspalomiehet ovat sittenkin saamassa suojaosuuden pelastustöistä maksettavalle korvaukselleen, siten ettei se vähennä työttömyyskorvausta. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 9 /2 01 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 61. Kyse on yksityisestä hoitokodista ja on sanottu, ettei kuntatalous kestä moisia hankintoja, joten julkisin varoin ylläpidettäviin kohteisiin ei sprinklereitä voida hankkia. Kansallisen turvallisuusstrategian luominen ja sen toteuttaminen olisi selkeämpää kuin kunnallisessa järjestelmässä.”. Sosiaalija terveysministeriössä tuotiin lain valmistelun loppusuoralla huoli siitä, että pelastusviranomaisille annettaisiin yksiselitteinen mahdollisuus vaatia automaattisia sammutusjärjestelmiä esimerkiksi vanhusten asuttamiin taloihin, jos poistumisturvallisuus ei muutoin ole taattu. Kentältä on monin paikoin kuulunut, että pelastuslain valmisteluun pitäisi ottaa aikalisä ja viimeksi sopimuspalokuntien etujärjestö nosti jälleen esille, että pelastuslaissa pitäisi turvata harvaan asuttujen alueiden turvallisuus parantamalla sopimuspalokuntalaisten päivälähtövalmiutta. Todennäköisesti seuraavaan hallitusohjelmaan ei ole tulossa merkittäviä pelastustoimeen liittyviä asioita eikä ainakaan pelastustoimen organisaatiomuutoksen selvittämistä. Myös poistumisturvallisuus erityiskohteissa puhutti, mutta asia saatiin ministeriöiden kesken sovittua. Entä jos pelastustoimi olisi osa valtionhallintoa ja laajempaa turvallisuusorganisaatiota. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja (09) 229 33 880 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu (09) 229 33 812 JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Mitä sitten, jos vanhusten asuttamassa talossa kuolee tulipalossa useita ihmisiä. Pasilankatu 8 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja (09) 229 33 822 050 5123 369 TILAUKSET: Minna Kamotskin (09) 229 33 811 tilaukset@pelastustieto.fi KASSA: Sinikka Toivonen (09) 229 33 815 ILMOITUKSET: Veijo Pursiainen (09) 229 33 822 050 5123 369 FAKSI: (09) 229 33 833 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2010 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset hankkivat yhdessä kemikaalintorjuntayksikön. Terveisiä sosiaalija terveysministeriöön! P.S. Ovatko silloin myös sosiaalija terveysministeriön vastuulliset virkamiehet vastaamassa tähän kysymykseen. Valtiollistamisesta ei katsottu saatavan sellaista hyötyä, että se olisi pitänyt siirtää pois kunnilta. Tamperelaisessa Viola-kodissa sprinklerit asennettiin peruskorjauksen yhteydessä ja se maksoi 260000 euroa. Hallituksen esitys työttömyysturvalainsäädännön muuttamiseksi on valmistumassa sosiaalija terveysministeriössä vielä tämän vuoden puolella. Vaikka tilastot osoittaisivatkin, ettei viime vuosina ole vanhusten asuttamissa taloissa kuoltu tulipaloissa, pitäisi kuitenkin miettiä etukäteen, miten turvallisuus parhaiten taataan. He vetosivat päättäjiin, että laki palautettaisiin takaisin valmisteltavaksi. Tiedotusvälineet revittävät isoja otsikoita ja tavan mukaan kysytään, miksi. Entä jos. Kuva: Kimmo Kaisto Pelastuslain valmistelun yhteydessä ei kiistelty pelkästään väestönsuojista, vaan myös hoitoja hoivalaitosten sprinklauksesta
Turvallisuuden tavaratalo on mielestäni. ” ”Polttoaineen siirrossa lämpövoimalaan sattui vahinko ja tämän takia polttoöljyä pääsi hallitsemattomasti purkautumaan maastoon ja kohti Laatokkaa. 8 SIVU 49 Opinnäytetöitä Pelastusopistosta 9 /2 01 25.11.2010 10 Suomen palomiehillä on maailman paras työaikajärjestelmä Pekka Vänskä 12 Kemikaalintorjuntayksikkö neljän laitoksen yhteishankintana 16 Kylmäsuojaukseen satsataan Lapissa Martti Soudunsaari 18 Öljyntorjunta Saimaalla vaatii säännöllistä harjoittelua Ulla Ylönen 20 Pohjois-Karjalan ja Venäjän Karjalan yhteistyö sai nyt jatkoa Laatokalla Jani Kareinen 24 Outo mönjä pilasi varusteita Marko Partanen 25 Sammutintehtaassa liukihihnaa ja käsityötä 26 Pienemmät autot kiinnostavat 28 Anna palautetta www-sivuilla 30 Norjassa rakennetaan esteettömästi ja paloturvallisesti Kirsi Rajaniemi 33 Turvallisuutta palkitussa Viola-kodissa 42 Turun piirin Palopäällystöyhdistys 70 vuotta 44 USA:ssa myös yksityisiä palontutkijoita Tuomas Pälviä 46 Tuliko kutsu käräjille. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! harjoittelu ”Konevian vuoksi Saimaalla syväväylän ulkopuolelle ajautuneen laivan polttoainetankki repeää ja 10 tonnia öljyä karkaa järveen. s. s. Vaarana oli jopa kymmenkerroksisen talon romahtaminen. 10 Kaivosturvallisuus suurennuslasin alla s. pronto tässä numerossa PELASTUSTIE TO 10/2010 ILMESTYY 23.12. s. Valitse kysely Turvallisuuden tavaratalo on mielestäni. Valmiiksi mietittyjä tilastoja on nyt enemmän, käyttäjä voi luoda omia tilastoja ja hakuja voi muuttaa ja toistaa helpommin. 58 9/ 20 10 25.11. 38–41 hihamerkkimies Palokuntien hihamerkit kertovat myös osaltaan alan historiasta. Kaikille avoin paloasema 31.6% Palvelu internetissä 31.6% Vieras käsite 21.1% Palvelupiste kauppakeskuksessa 15.8% Kylän yhteinen olohuone 0% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, Puh (09) 229 33 80, Fax (09) 229 33 833 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT. Onko PRONTO ystävä vai vihollinen. Norjassa esteetöntä ja paloturvallista rakentamista s. Tuomo Hintikka innostui hihamerkkien keräilyyn ensimmäisen kerran oltuaan rauhanturvaamistehtävissä sekä Libanonissa että Kosovossa. 36 Tiistai, 16.11 2010 19:24 Etusivu Palaute Sivukartta Turvallisuuden tavaratalo on mielestäni. LEHDEN VÄLISSÄ ON TAPAHTUMA KALENTERI VUODELLE 2011 Suomen palomiehillä maailman paras työaikajärjestelmä s. Samalla vaunun purkauspaikalla syttyi tulipalo.” Öljyntorjunta edellyttää yhteistyötä ja säännöllistä harjoittelua. Tasan yhtä suosittuja olivat vaihtoehdot ”Kaikille avoin paloasema” ja ”Palvelu internetissä. 30 Kemikaalintorjuntaa neljän laitoksen yhteishankintana s. 12 Kerrostalon ylimmässä kerroksessa varastotiloissa sytytetty tulipalo aiheutti uhkaavan vaaratilanteen asukkaille Riihimäellä. 18–21 Pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto PRONTOn tiedonhakujärjestelmä uudistui. s. Hihamerkit ovat myös hyvä keräilyn kohde. Ville Pulkkinen 48 Tutkitusti Tuula Mattila 50 Palomies Kiuruvedeltä yrittää eduskuntaan 51 Paloturvalliset savukkeet eivät ole vielä vähentäneet tulipaloja Esa Kokki 52 Vuosi osana kansainvälistä Drägeriä 54 Kauhavalla kehitetään savusukellusosaamista Pauli Mörsky 56 Pelastuskoirat opissa Kuopiossa Jussi Kekäläinen 58 Pahtavaaran kaivoksen tulipaloa selvitetään Riitta Ahonen 60 Suurkuusikon kaivoksella oma pelastusorganisaatio Riitta Ahonen VAKIOT 3 Pääkirjoitus 29 Vieraanamme: Juhani Palomäki 53 Palontorjunta-Brandvärn 50 vuotta sitten keikalla nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ” Turvallisuuden tavaratalo on mielestäni?”
Kynttilät luovat aina tunnelmaa. Esitteessä kerrotaan saunan kiukaan suojaetäisyyksistä, talotikkaista, palavien nesteiden säilytyksestä, nestekaasulaitteista ja autosuojista. alv. Esitteiden hinta on 0,45 €/kpl, sis. Tulipalosta pelastautuminen on nopeampaa, kun jokainen perheenjäsen tuntee ennalta kodin poistumisreitit ja poistumista on harjoiteltu. 09 4761 1300, Faksi 09 4761 1400 www.spek.fi verkkokauppa.spek.fi Valista tehokkaasti Vaikka kerrostalo on rakennettu kivestä ja jokainen asunto muodostaa oman palo-osastonsa, ei tulipalo ole yhtään vähemmän vaarallinen siellä kuin muuallakaan. Kynttilä on kuitenkin aina arvaamaton. Olkapoletit, paikka vaakunalle tai lisätunnuksille T yhjä paikka vaakunalle tai lisätunnuksille, hinta: 25,00 e /pari Brodeeratulla vaakunalla tai lisätunnuksella, h inta: 30,00 e /pari Olkapoletit H inta: 25,00 e /pari Olkavarren laatat H inta: 18,00 e /kpl Hihansuun laatat H inta: 21,00 e /pari Nimilaatat H inta: 15,00 e /kpl Tilaukset ja tiedustelut: Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puh. Sen hankinnasta ja toimintakunnosta vastaa haltija eli asukas. 0440 344 112, faksi (09) 2522 9222 www.sppl.fi, toimisto@sppl.fi Palokuntaasematunnukset R atamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. Jos se kaatuu tai tuli tarttuu verhoihin, saa tunnelma yllättäen ikävän käänteen. Palovaroitin on lakisääteinen varuste, joka kotiin ja vapaa-ajan asuntoon. Valistusaineisto puoli sivua pysty.indd 1 16.11.2010 9:35:49
Me olemme valmiita solmimaan samanlaisia sopimuksia toki myös muiden kanssa. Perusteena oli, että yhdenvertaisuusnäkökulman kannalta ei ole nähty perustelluksi, että joitakin verotettavia tuloja jätettäisiin sovittelussa huomioon ottamatta tehdyn työn laadun tai työn tekemisen kohteen perusteella. Pelastuslaitos on Helsingin kaupungin vanhin virasto. – Tunnemme oman yhteiskuntavastuumme ja tuemme aina tapauskohtaisesti eri toimijoita, hän toteaa. – Tällä tavalla pelastuslaitos hakee yhteiskunnallista laajuutta ja pelastustoimen toivotaan etsivän itselleen erilaisia yhteistyömalleja, joilla turvallisuusviestiä voidaan tehokkaammin viedä eteenpäin, hän sanoo. Juhlavuoden yksityiskohtia hiotaan vielä, mutta siihen tulee Lehtokankaan mukaan kuulumaan näkyminen päätukijan toimipaikoissa ja myös henkilöstön turvallisuuskoulutus. – Me tarjoamme omaa työtämme tuen vastineeksi. Pyrin kaikin voimin toimimaan palokuntien toimintaedellytysten parantamiseksi niin maaseudulla kuin myös kaupungeissa, linjaa Antti Rantakangas tulevaa kaksivuotiskauttaan sopimuspalokuntalaisten ykkösmiehenä. Pelastuslaitos juhlistaa toimintaansa näyttävästi, ja järjestää vuonna 2011 useita kaupunkilaisille suunnattuja yleisötapahtumia. Liittokokous valitsi Haapavedeltä kotoisin olevan 46-vuotiaan Rantakankaan yksimielisesti tehtävään. Vahvistamme asemaamme puheenjohtajavalinnan lisäksi myös laajentamalla kosketuspintaamme alueellisiin ja paikallisiin vaikuttajatahoihin, perustelee SSPL:n väistyvä puheenjohtaja Mauno Peltokoski liiton ratkaisuja. – Olemme jo vuosia tehneet tiivistä, käytännön yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa, joten on luonnollista, että haluamme olla mukana myös juhlavuoden hankkeissa. Helsingin kaupungin pelastuslaitos – alun perin Helsingin kaupungin palolaitos – perustettiin vuonna 1861. Antti Rantakangas SSPL:n uusi puheenjohtaja Sosiaalija terveysministeriössä valmistellaan työttömyysturvalakiin muutosta, jonka perusteella pelastustehtävissä toimivat sopimuspalokuntalaiset saisivat kuukaudessa 300 euron suojaosuuden työttömyysturvaansa. Vapaaehtoisen palokuntatyön lisäksi on useita muitakin tehtäviä, jotka ovat yhteiskunnan turvallisuuden ja kansalaisten terveyden kannalta tärkeitä. Hallitusneuvos Esko Salo sosiaalija terveysministeriöstä kertoo, että lain valmistelu on käynnissä ja hallitus antaa lakiesityksen eduskunnalle vielä tämän vuoden puolella. Yli viittäsataa sopimuspalokuntaa edustava liitto haluaa puheenjohtajaratkaisulla kehittää vaikutusmahdollisuuksiaan. Kansanedustaja Janne Seurujärvi (kesk.) teki asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen, johon edellinen sosiaalija terveysministeri Liisa Hyssälä vastasi kieltävästi. – Olen näkyvässä puoluepoliittisessa asemassa, mutta puheenjohtajan tehtävän otan vastaan periaatteenani, että palokuntien etu on kaikkien suomalaisten etu. – Keskeinen lähtökohta on kaupunkilaisten tavoittaminen ja pelastuskoulu valjastetaan tähän näkyvästi mukaan. Lehtokangas painottaa, että HOK-Elannon kanssa tehty yhteistyösopimus ei ole keneltäkään muulta pois. Ennalta ehkäisevä turvallisuustyö ja oikea toiminta mahdollisissa vaaratilanteissa hyödyttävät kaikkia seudun asukkaita, HOK-Elannon toimitusjohtaja Matti Niemi sanoo. mutta pienempiä tukisopimuksia on tarkoitus solmia vielä ennen juhlavuotta. Pelastuslaitoksen juhlavuoden päätukija on HOK-Elanto, jonka kanssa pelastuslaitos on tehnyt aikaisempina vuosina turvallisuusyhteistyötä. – Meidän kaupoissamme ja ravintoloissamme asioi päivittäin 250 000 henkilöä. Itse asiassa muitakin, Juhlavuoden tukisopimuksen allekirjoittivat toimitusjohtaja Matti Niemi (toinen vas.) sekä pelastuskomentaja Kari Lehtokangas (kolmas vas.). – Sopimuspalokunnat ovat suurten haasteiden edessä erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Sisäasiainministeri Anne Holmlund (kok.) on esittänyt stm:lle suojaosuuden korottamista 300 euroon Sopimuspalomiehet saamassa suojaosuuden. 6 9/2010 H elsingin kaupungin pelastuslaitoksen 150-vuotisjuhlavuoden päätukija on HOKElanto. Joka tapauksessa eduskunta käsittelee lakiesityksen tällä vaalikaudella. Tuen suuruutta Niemi ei kerro. Juhlavuoden mittavan ohjelman tukena yhteistyökumppaneiden merkitys on suuri. Näin vapaaehtoisesta palokuntatyöstä saatavat palkkiot eivät vähennä henkilön työttömyysturvaa. Antti Rantakangas ottaa vastaan SSPL:n puheenjohtajuuden ensisijaisesti palokuntalaisten toimintaedellytysten ja yleisen turvallisuuden parantamiseksi. HOK-Elanto haluaa hänen mukaansa olla mukana tukemassa yhteiskunnallisesti tärkeHOK-Elanto tukee pelastuslaitoksen juhlavuotta ää työtä. Mukana allekirjoitustilaisuudessa olivat myös suunnittelujohtaja Juha Ilvonen (ensimmäinen vas.) ja hallintopäällikkö Henri Nordenswan. – Lähivuosina pelastusalalla on odotettavissa sopimuspalokuntien kannalta merkittäviä muutoksia. – HOK-Elannon kanssa tehty sopimus korostaa pelastuslaitoksen ja yritysten välisen yhteistyön merkitystä yhteiskunnallisesti keskeisessä turvallisuustyössä. Lehtokankaan mukaan yhteistyötä HOK-Elannon kanssa on tarkoitus jatkaa myös vuoden 2011 jälkeen. Kansanedustaja Antti Rantakangas on valittu Suomen Sopimuspalokuntien Liiton (SSPL) uudeksi puheenjohtajaksi. Juhlavuoden osalta nyt solmittu yhteistyösopimus avaa uusia mahdollisuuksia tuoda toimintaamme ja turvallisuustietoa entistäkin lähemmäksi pääkaupunkiseudun asukkaita, pelastuskomentaja Kari Lehtokangas toteaa. – Me teemme lakisääteiset viranomaistyömme samalla tavalla kuin aikaisemminkin. (Kuva: Saara Vuorjoki)
Asuntoministeri haluaisi koko rakentamisvelvoitteen pois laista. Uusi virallinen nimi on Teknologian tutkimuskeskus VTT. Vapaaehtoisina malleina toimivat palomiehet parikymppisestä eläkeläiseen. Liiton mielestä lakiesityksen valmistelussa ei ole otettu huomioon Väestönsuojaperiaatetta pohdittaneen selonteossa sopimuspalokuntien aseman ja toimintaedellytysten turvaamista. Pelastuslakiesitys on kokenut kovia, sillä marraskuun alussa sisäministeri Anne Holmlund (kok.) veti yllättäen esityksensä pois juuri ennen valtioneuvoston yleisistuntoa. Nimen pitkää muotoa ’Teknologian tutkimuskeskus VTT’ käytetään vain virallisissa yhteyksissä, esimerkiksi sopimusteksteissä. Ensimmäinen, vuoden 2010 kalenteri, tuotti Lastenklinikan infektio-osastolle yli 11000 euroa. VTT:n nimi muuttuu Lohjan palokunta ry. – Tässä vinkkiä maamme muillekin sopimuspalokunnille, hän ehdottaa. SSPL haluaa lain uuteen valmisteluun Sopimuspalokuntien Liitto vetoaa hallituspuolueisiin, että esitys uudeksi pelastuslaiksi palautettaisiin uuteen valmisteluun. VTT käyttää suomenkielisessä viestinnässään edelleen lyhytnimeä VTT. Käytännössä nimi on edelleen lyhyesti VTT. – Lakiin tulee ottaa kohta, joka luo edellytykset harvaan asuttujen alueiden palokuntien päivälähtöjen turvaamiseksi. Brankkarit taas lasten asialla Stadin Brankkarit ovat taas antautuneet kameran eteen lapsia auttaakseen. – Seuraavaksi tulemme hankkimaan jokaiseen asuntoon sammutuspeitteen ja keväällä, esimerkiksi talkoopäivänä järjestämme alkusammutusharjoituksen asukkaille, hän kertoo. 9/2010 7 H allituksen esitys uudeksi pelastuslaiksi pyrittiin antamaan eduskunnalle marraskuun puolivälissä. Samalla asennusporukka hoiti tämän homman ja uuden lain myötä jokaiselle alkavalle 60 neliölle sijoitettiin uusi varoitin, ja näin 60 asunnosta 30:een tuli kaksi varoitinta, Lappeteläinen kertoo. Vuoden 2011 kalenterin teemana on arjen sankaruus. Näin on tapahtunut monissa Suomeen verrattavissa maissa ja tämä on välttämätöntä myös meillä, vaatii toiminnanjohtaja Isto Kujala SSPL:sta. Uusi laki antaa entistä paremmat mahdollisuudet kehittää tutkimuskeskuksen toimintaa. Sisäministeri ja asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ovat olleet erimielisiä väestönsuojarakentamisen periaatteista. Huumori on vahvasti matkassa kuvien hengessä ja mukana on salaperäisyyden lisäksi ripaus eleganttia asennetta. – Taloyhtiössämme asuu kaikenikäisiä ihmisiä, voidaan sanoa vauvasta vaariin. – Mielestäni pelastuslain tilanne on jälleen hyvä esimerkki huonosta lainvalmistelusta, jota esiintyy tämän päivän Suomessa valitettavan paljon. Alun perin uuden pelastuslain piti tulla voimaan vuoden alussa. Laki antaa VTT:lle esimerkiksi valtuudet sijoittaa toimintamenomäärärahaa, immateriaalioikeuksia ja käyttöomaisuutta VTT:n teknologiaan perustuviin yrityksiin, kehitysyhtiöihin, sen hallinnoimiin osakeyhtiöihin ja valtion osakkuusyhtiöihin. VTT:n nimi vaihtuu 1.12.2010 voimaan astuvan lain myötä. Tämä kansalaisille kirjaimellisesti elintärkeä asia täytyy järjestää lainsäädännössä. – Nyt varoittimet ovat jälleen toimintakuntoiset seuraavat kymmenen vuotta. Palokunnan puheenjohtaja ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jorma Lappeteläinen kertoo, että silloin hankittiin varoittimet 10 vuoden litiumparistolla. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin ilmastointikanavien säätöjen yhteydessä varoittimet uusittiin ja työ hoidettiin nyt samalla, kun asennusliike nuohosi ilmastointikanavat. Kalenteria voi ostaa Helsingin pelastuslaitoksen keskuspelastusaseman valvomosta klo 8–20 ja eri yhteistyökumppaneilta niin kauan kuin kalentereita riittää.. Taloyhtiö huolehtii asukkaiden turvallisuudesta Lohjalla – Vain varoittimen säännöllinen testaaminen jäi asukkaan tehtäväksi. Näitä asioita koskevien neuvottelujen yhteydessä tulisi liiton mukaan myös sopimuspalokuntien asiat ottaa uudelleen käsittelyyn. Sisäasiainministeriön ja ympäristöministeriön erimielisyydet lain suojaustasoon liittyvistä kohdista ovat hiertäneet ministeriöiden välejä. – Tarjotkaa työtänne alueenne taloyhtiölle, varmasti turvallisuustarjoukseen tartutaan, Jorma Lappeteläinen toteaa. Lainmuutoksen taustalla on tavoite antaa VTT:lle entistä enemmän liikkumavaraa ja paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaansa. Asennustyöstä palokunta sai pienen korvauksen. ryhtyi tuumasta toimeen 10 vuotta sitten ja asensi palovaroitinsäädöksen jälkeen lohjalaisen Asunto Oy Laurintornin kaikille asukkaille palovaroittimet, jotka taloyhtiö asukkaille hankki. Idea lähti alun perin liikkeelle palomiesten halusta auttaa sairaita lapsia selviytymään sairaudestaan paremmin joko tarpeellisten sairaalalaitteiden avulla tai välillisesti parantamalla sairaalassa olon viihtyvyyttä. Kiistanalaista väestönsuojarakentamisen määräyksiä koskevaa esitystä ei tultane nyt muuttamaan, sen sijaan väestönsuojelun periaatteita pohdittaneen seuraavassa turvallisuusja puolustuspoliittisessa selonteossa. On omistusasuntoja ja myös vuokralla asuvia. Uusi laki ajanmukaistaa VTT:tä koskevan lainsäädännön vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja lainsäädännön vaatimuksia. Onneksi hallitus on esimerkiksi jätelain kohdalla osoittanut joustavuutta ja kykyä kuunnella perusteltuja muutosehdotuksia, Kujala muistuttaa
8 9/2010 Kerrostalon ylimmässä kerroksessa varastotiloissa sytytetty tulipalo aiheutti uhkaavan vaaratilanteen asukkaille Riihimäellä. Sammutustehtävän alkuvaiheeseen vettä oli hyvin käytössä, koska kohteessa oli kaksi säiliöautoa. Vasteena oli rakennuspalo keskisuuri ja lisätietoina kerrostalo ylin kerros oikeapuoli, porrashuoneessa savua. Pian tuli ilmoitus, ettei palavaan tilaan voinut edetä kovan kuumuuden takia. Riihi P3 oli kohteessa 11 minuuttia hälytyksestä ja heti perään kohteen saavuttivat HJ11 (1+5) ja HJ13 (0+2) Hausjärven yksiköiden hyvät miehistövahvuudet johtuivat siitä, että samanaikaisesti oli ollut käynnissä heidän harjoitusiltansa, johon myös Riihi P3 osallistui. Kaikki asukkaat evakuoitiin ja evaTeksti: Marko Villanen, palomestari, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Kuvat: Kanta-Hämeen pelastuslaitos Katto kärsi vaurioita tulipalossa. Samalla kohdentui myös palava tila verkkokoppivarastoon saunan vieressä, johon Haus P11 sai sammutustehtävän. HJ11:n toinen sammutuspari toimi suojaparina. Vaarana oli jopa kymmenkerroksisen talon romahtaminen. Haus P11 sai tehtäväksi pelastustehtävän saunatiloihin, koska talossa oli saunavuorot käynnissä. H älytys kohteeseen tuli perjantaina 22. Saunojat pääsivät turvaan Ensimmäisenä kohteen saavutti R691 vahvuudella 0+2 neljä minuuttia hälytyksestä ja lisätietona varmistui, että näkyvää savua oli kuudennen kerroksen tasolta asti. Tehtävä oli haasteellinen, sillä palo oli ylimmässä kymmenennessä kerroksessa. Varsin pian tuli tieto, että saunojat olivat päässeet itse pois ja tilatkin saatiin nopeasti tarkastettua. lokakuuta klo 19:07:10. Riihimäki 11 oli kiinnittyneenä toisaalla hormipalon sammutustehtävään, joten kohteeseen hälytettiin: Riihimäki P3, Riihimäki 14, Keski-Uusimaa 81 ja 86, Hausjärvi 11, 13 ja Riihimäki 21 (VPK) sekä Riihimäki 691. 8 9/2010. Keski-Uudenmaan esimies otti mukaan myös KU83:n. KU81 saavutti kohteen klo 19:30. Talossa on maanpäällinen kellarikerros, kahdeksan asuinkerrosta ja ylimmässä kerroksessa on saunaja varastotilat. Porraskäytävän savuvahinkoja. Aluksi oli epävarmaa olivatko saunatilojen ikkunasta apua huutaneet päässeet pois. SeuraavaYlimmän kerroksen varasto sytytettiin tahallaan Kymmenkerroksisen talon julkisivu kallistui Riihimäellä na kohteessa oli viisi minuuttia hälytyksestä R 14 (0+1), joka aloitti R691 henkilöstön avulla P3:n käskystä perusselvityksen tekemisen. Tehtäväksi tuli ihmisten evakuointi ylimmistä kerroksista
Loppi 11:n toinen pari meni Haus P11:n alaisuuteen vaihtopariksi. Sammutuspari meni Loppi P11:n avuksi katolle raivaustehtäviin. Sen jälkeen jälkivartiointia tehtiin aamupäivään noin klo 10:00:een asti vakuutusyhtiön edustajan ja isännöitsijän kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Paikalla oli pelastuslaitoksen, poliisin, perusturvan, vakuutusyhtiön, isännöitsijän ja seurakunnan edustajat. Heidän kanssaan sovittuaan tilasi jälkivahinkojentorjunnan. Palontutkinta on rajannut syttymisalueen ja tutkinnassa selvisi, että palo sytytettiin tahallaan. Kun saavuin kohteeseen sovimme operatiivisen johdon siirtymisestä minulle (RP3) ja Tengvall (RP30) vastasi yleisjohdosta. Seuraavaksi päiväksi sovittiin tiedotustilaisuus asukkaille sekä tiedotusvälineille läheiseen seurakuntakotiin. Palokuormaa oli myös verkkokoppivarastoille tyypilliseen tapaan runsaasti. Tuhopoltosta isot vahingot Kohteen sammutustyöt jatkuivat klo 03:00:een asti. Osastoiva seinärakenne päättyi yläpuoliseen betonielementtiin ja kattorakenteet olivat yhtenäisiä koko rakennuksen pituudelta. Saunaosastolla ollut pariskunta oli savun huomatessaan huutanut ikkunan kautta apua, mutta he pystyivät poistumaan toisen pukuhuoneen kautta. Loppi P11 sai tehtäväksi tehdä rajoituslinjan katon kautta palavan osaston osastoivan rakenteen yläpuolelle. Keski-Uusimaa 86 sijoitettiin kerrostalon takana kulkevalle kevyen liikenteen väylällä, josta se rajoitti palon leviämistä räystäsrakenteiden kautta talon toiseen päätyyn. Korkea rakennus haaste sammutustöille Palo syttyi ylimmässä asuttamattomassa kerroksessa omassa palo-osastossa, jonka paloovi oli kiinni. Tarjolla oli myös SPR:n sekä seurakunnan tarjoamaa kriisiapua. Palo aiheutti myös rakennuksen julkisivumuurauksen sortumavaaran, koska jo alkuvaiheessa muuraus kallistui kahden ylimmän kerroksen tasolta. Kohteeseen ilmoittautui myös palomestari Juhani Sudenmaa (RP304), jonka tehtäväksi sovittiin lisävesijärjestelyt sekä evakuoinnin, tilapäismajoituksen sekä kriisiavun järjestäminen ja myöhemmässä vaiheessa huollon järjestäminen kohteeseen. Poliisin kanssa sovittiin alueen eristämisestä ja he pyysivät paikallisen varuskunnan virka-apuosaston valvomaan eristettyä aluetta. Porrashuoneen toisella puolella olevasta varastosta pystyi näkemään kuinka palo oli sitä kautta leviämässä. Vahingot ovat huomattavat ja vasta osa asukkaista on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa. Alkuvaiheen operatiivisen johdon hoiti palomestari Pertti Tengvall, joka toimi palomestari Marko Villasen sijaisena. Lisähälytys Lisähälytyksenä kohteeseen hälytettiin Loppi 11 (1+4) kohteessa 20:05, Loppi 13 (0+1) kohteessa 20:06, Kanta-Häme 15 Turenki (1+3) kohteessa 20:18, Janakkala 13 (0+1) kohteessa 21:42 sekä Hämeenlinnan 16 (0+1) kohteessa 20:44. Suurelta osin tämä johtui siitä, että palo oli ylimmässä kerroksessa ja alkuvaiheessa alimmissa kerroksissa sitä ei havainnut muusta kuin paloautoista pihalla. Paikalla oli myös kaupungin tiedotuksesta vastaava henkilö, jonka kanssa sovittiin, että kaupungin internetsivuille perustetaan paloa ja rakennuksen kunnostuksesta sekä muusta informaatiosta kertova sivu. Palo pääsi kehittymään ennen sen havaitsemista. Myös poliisin palonsyyntutkija kävi sammutustöiden aikana kohteessa ja sovimme, että tutkinta alkaisi pelastuslaitoksen palonsyytutkinnasta vastaavan palomestari Harri Heikin kanssa seuraavana päivänä. Evakuointi sujui ripeästi ja ihmiset saatiin rauhallisesti pois rakennuksesta. Myös mahdollisen tuhopolton aiheuttama syttymissyy lisäsi palon kehittymisen vaihetta. KU P81 sai evakuoitua rakennuksen niin, että neljästäkymmenestä ovesta jouduttiin murtamaan vain kaksi. RP304 järjesti bussikuljetuksen paikalle ja ihmiset saatiin siirrettyä läheiseen seurakuntakeskukseen, jossa annettiin tilanteesta tiedotus asukkaille. Lisäksi lähin yksikkö oli kiinni toisessa tehtävässä ja ensimmäinen sammutustehtävään kykenevä yksikkö saavutti kohteen 13 minuuttia hälytyksestä. Paikalta vietiin neljä henkilöä tarkastettavaksi, joista kaksi oli yön yli tarkkailussa. 9/2010 9 kuointipaikaksi määritettiin alkuvaiheessa viereisen kerrostalon tilat. Vahinkojen korjaustyöt jatkuvat edelleen. Se oli turvallista tehdä, koska palo oli polttanut kattorakenteen ja palokaasut purkautuivat sieltä. Käytössä olleen pukuhuoneen ovi sekä ikkuna jäivät auki ja porrashuoneen ”hormivaikutuksen” johdosta kiinni suljetun palo-oven välistä tulleet palokaasut purkautuivat avoinna olleen oven ja ikkunan kautta ulos. Vaikeutena oli rakennuksen korkeus ja se, ettei nostolavoja saatu sijoitettua aivan rakennuksen viereen, jolloin ylettymä olisi ollut tehokkaampi. Evakuointi sujui ripeästi Alkuvaiheessa palavia palokaasuja oli kuudennen kerroksen tasanteella asti. Riihimäen VPK R21 (1+2) sai tehtäväkseen perustaa vesiasema noin 500 metrin päähän kohteesta. Korkean rakennuksen katto loimotti liekeistä pimeässä illassa.. Veden syöttöön käytettiin kohteeseen ensimmäisenä tullutta R14:ää ja sen kuljettajaa, joka myös jo varhaisessa vaiheessa ylipaineisti porrashuoneen. RP30 oli yhteydessä isännöitsijään ja vakuutusyhtiöön. Toisaalta harjoitusillasta johtuen yksiköiden lisäksi paikalle saatiin normaalia nopeammin henkilöstöä. Varuskunnasta virka-apua R691:n hoitaja vastasi lääkinnällisestä johtamisesta ja kohteeseen tilattiin yksi sairaankuljetusyksikkö lisää. Oman lisäongelman aiheutti myös liian lähelle tullut utelias yleisö, jonka pelastushenkilöstö joutui poistamaan lisähenkilövahinkojen estämiseksi. Noin kaksi tuntia hälytyksestä päästiin poistamaan sammutusvesiä porrashuoneesta. Taktisesti palo saatiin rajattua syttymisosastoon. Kanta-Häme P15 sai tehtäväkseen lisäveden vuoroajojärjestelyt; myöhemmässä vaiheessa myös Hämeenlinna 16:n sijoittelun ja käytön varmistamaan ja rajamaan paloa talon etupuolelta. Tämän seurauksena ensimmäinen sammutuspari pystyi etenemään ylimpään kerrokseen ilman paineilmalaitetta
Työaika on maailman paras ja palomiestyöstä maksettava ansio on kunta-alan keskitasoa. Näissä keskusteluissa suomalaiset palomiehet ovat olleet ylivoimaisia voittajia työajan osalta. Voimassa oleva työaikalaki lähtee kaksijakoisesta ajan käsitteestä: työja vapaa-ajasta. Puhutaan päivittäisestä tai vuorokautisesta työajasta, jolla tarkoitetaan vuorokaudessa tehtävän työn enimmäismäärää. 10 9/2010 Teksti: Pekka Vänskä, pelastusjohtaja, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos K un erimaalaiset palomiehet tapaavat toisiaan puheissa käsitellään ainakin kahta asiaa: palkkaa ja työaikaa. Työaika jakaantuu säännölliseen työaikaa ja muuhun työaikaan. Sitä ennen työajasta päättäminen oli kuntien oma asia ja kuntien vapaasti päätettävissä. Työmarkkinaosapuolet tekevät työajasta sopiSuomen palomiehillä on maailman PARAS TYÖAIKAJÄRJESTELMÄ Nykymallilla jatketaan, ellei parempaa esitetä 10 9/2010. Vastaavasti puhutaan viikoittaisesta ja vuotuisesta työajasta. Perusmuoto on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Ainoa asia, missä suomalainen palomies selvästi häviää muiden maiden ammattiveljille, ovat eläke-edut, mutta niistä ei ole puhe nyt. Riittää kun tunnit tasoittuvat jakson kuluessa määrättyihin enimmäismääriin. Se mikä ei ole työaikaa on vapaa-aikaa. Tämän johdosta yritetään työuria pidentää, sillä kansantalous ei kestä, jos liian moni on eläkkeellä tai tekemättä ansiotyötä. Tästä seuraava muoto on niin sanottu jaksotyö. Ratkaiseva asia oli, kun päätettiin, että työaikalakia sovelletaan myös virkasuhteessa oleviin palomiehiin. Tässä kirjoituksessa käsittelen työaikaa vain suppeasta – työaikalain mukaisesta näkökulmasta. Työaikalaki tuntee neljä säännöllisen työajan muotoa. Pitkät perinteet Palomiesten työajalla ovat pitkät perinteet, mutta vasta toisen maailmansodan jälkeen palomiesten työaikaa on säädelty lailla. Baltian maissa työaika on samankaltainen, mutta palkka on ihan jotain muuta. Kolmas säännöllisen työajan muoto on työja virkaehtosopimuksilla sovittu säännöllinen työaika. Työaikaa voidaan käsitellä monesta näkökulmasta. Tämä on Suomessa vallitseva käytäntö. Nyt työaikakeskusteluihin on tullut mukaan uusi elämänkaaren mukainen työajan käsite. Säännöllisellä työajalla tarkoitetaan päivittäisen ja viikoittaisen työajan yhdistelmää. Siinä viikkotyöaika on sama, mutta päivittäinen työaika voi vaihdella. Talousoppineet ovat todenneet, että liian monella työntekijälle työura jää alle 40 työvuoden
Heti kun sellainen esitetään, olen valmis sen hyväksymään. Voidaan teoreettisesti ajatella, että tehokkuutta lisätään tehostamalla työvuoron toimintaa – tarkastamalla kohteita ja valistamalla ihmisiä. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta olisi perustellumpaa kasvattaa nykyistä viikkotyöaikaa nykyisestä. Näkemykseni on, ettei EU:n kannanotosta ole tulossa merkittävää uhkaa suomalaiselle palomiesten työaikajärjestelmälle. Siinä työsuojeluviranomaiselta anotaan lupaa työaikalain päivittäisen ja/tai viikoittaisen työajan ylittämiselle. Jos taloudellinen ahdinko kuntapuolella jatkuu, joudutaan pohtimaan, tulisiko palomiesten viikkotyöaikaa kasvattaa nykyisestä. Tässä ajattelumallissa valmius on keskeinen suorite, koska sillä saadaan tehokkaammat tulokset kuin pelkästään palotarkastamalla ja valistamalla. Voi pelkistetysti sanoa, että 98 prosenttia työntekijöiden työajasta päätetään työmarkkinaosapuolten työja virkaehtosopimuksilla. Kaatuneessa esityksessä työpaikalla tapahtuvaa päivystystä ei laskettaisi työajaksi, jos ei muuta sovita. Suomessa lääkärit ovat jo ottaneet käyttöön tämän mallin. Jos työnantaja haluaa uudistaa pelastustointa merkittävästi, se onnistuu vain jos palomiesten nykyistä työaikamallia samalla muutetaan. Työaika poikkeusluvalla Palomiesten säännöllinen työaika on päätetty lähes koko sodan jälkeiseltä ajalta työsuojelun poikkeuslupajaoston päätöksin, vaikka työaikalain vaihtoehtojen lisäksi myös vaihtoehtoisia työmarkkinaosapuolten sopimia työaikavaihtoehtoja olisi tarjolla. 9/2010 11 muksia, työaikalain mahdollistamissa rajoissa. Työnantajapuolella ajatusmalli on ottaa työvoimasta kaikki teho irti. Väärinkäsitysten välttämiseksi haluan korostaa, että yhteiskunnallinen vaikuttavuus tarkoittaa vähemmän vahinkoja, vähemmän loukkaantuneita ja vähemmän kuolleita. Tällä olisi merkitystä sopimuspalokuntalisille ja ammattipalomiehille ns. Ja tähän pitäisi varautua. Valmius keskeinen suorite Työnantajapuoli kokee nykyisen työaikamallin siedettäväksi. Siksi työaikamallin muuttaminen olisi portti uudistuksille. sivutöiden osalta. poikkeusluvanvarainen työaika. Lääkäreiden päivystysaikaa ei lasketa työajaksi, mutta heille suoritetaan päivystyksestä kohtuullinen korvaus. On yhteiskunnallisesti tehokkaampaa kasvattaa työvuoron valmiusja reagointikykyä kuin lisätä palotarkastuksia ja valistusta. Siksi nykyinen 24 tunnin vuorokausijärjestelmä 42 tunnin viikkotyöajalla ja 12 tunnin niin sanotun aktiivityöajan rajauksella sopii palomiehille erittäin hyvin. Tarkastusja valistustöitä on tehty huonolla motivaatiolla, koska niiden vaikuttavuuteen palomiehet eivät usko. Käytännön havainnoinnin perusteella uskallan sanoa karkeasti yleistäen, että palomiehet haluavat mahdollisimman pientä työsidonnaisuutta ja mahdollisimman vähän muita kuin hälytystehtäviä. työtunnit myös eri työnantajien osalta yhteen. inactive time) lasketaan vain osaksi (Saksassa) tai ei ollenkaan. Jos pelastustoimen sisältöä halutaan uudistaa, tulee sisällön muutoksen olla niin merkittävää ja uskottavaa, että on tarpeen samalla muuttaa myös palomiesten työaika sellaiseksi, joka sallii muutakin kuin pelkän valmiudessa olemisen. Työntekijäpuolella työelämää ajatellaan usein niin sanottuna kujanjuoksuna, josta tulisi selvitä ulos mahdollisimman nopeasti ja pienin vaurioin. Pelin voittaja on se, jolla on lyhyin työaika ja -ura. En usko, että päivystysajan käsitteellä on vaikutusta Suomeen. Siksi niitä ei käytetä aluelaitoksissa yhtä lukuun ottamatta. ”Voidaanko työvuoron puitteissa yleensä tehdä palotarkastuksia ja valistustoimia. Se on ns. Onnettomuuksien ehkäisytoiminnan (tällä tarkoitan vain palotarkastuksia ja valistustoimintaa) vaikuttavuus yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen on vähäistä tutkimusten mukaan. Suomalaisessa työajan käsitteessä kaikki työpaikalla vietetyt työtunnit ovat työajaksi laskettavia tunteja. Suomen pelastustoimen kannalta muutoshankkeessa on kaksi mielenkiintoista seikkaa. Toisin on tilanne jo Keski-Euroopan palomiehillä. Työajan lyhentäminen ei tule enää kysymykseen, sillä viikkotyöajan lyhentäminen nykyisestä lisäisi laitosten kustannuksia merkittävästi ilman, että laitosten yhteiskunnallinen vaikuttavuus lisääntyisi. Keskitetysti sovitut työaikavaihtoehdot eivät ole kuitenkaan tyydyttäneet paikallisia tarpeita. suositussopimuksia, mutta aluehallintoviranomaisen alaisuudessa toimivat työsuojelun poikkeuslupajaostot päättävät itsenäisesti poikkeusluvan ehdoista. Siellä kaikkia työtunteja ei lasketa työajaksi, mutta ne silti korvataan. Pitää palotarkastaa Voidaanko työvuoron puitteissa yleensä tehdä palotarkastuksia ja valistustoimia. Jos tämän portin kautta ei kuljeta, niin uudistukset eivät onnistu. Toiseksi Euroopan komissio haluaa, että työntekijän työsuojelun kannalta tulisi laskea kaikki ns. Sellainen työaikajärjestelmä, joka täyttää nämä ehdot, hyväksytään palomiesten keskuudessa. Uudistukset onnistuvat jos palomiesten sitoutuminen työhönsä lisääntyy. Miksi. Parempaa työaikamallia odotellessa, jatketaan nykyisellä. Nykyinen työaikamalli koetaan työnantajapiireissä liian jäykäksi eikä se edistä palomiesten sitoutumista muuhun työhön kuin hälytystoimintaan. Jos pelastustoimen asemakohtainen hälytysfrekvenssi on yli kolme hälytystä vuorokaudessa, on todennäköistä, että tarkastusja valistustoiminta keskeytyy. Jos mikään edellä mainituista säännöllisen työajanvaihtoehdoista ei sovi, niin on olemassa neljäs säännöllisen työajanmuoto. EU yrittää muuttaa työaikadirektiiviä Euroopan Unionilla on hanke muuttaa voimassa olevaa työaikadirektiiviä. Ensinnäkin kyse on työajan käsitteestä. Esimerkkinä mainittakoon voimassa olevan Kuntien teknisenalan työja virkaehtosopimuksen liitteissä esitetyn pelastusalan säännöllisen työajan vaihtoehdot. Vastauksena edellä esitettyyn kysymykseen on se, että teknisen sopimuksen liitteissä tarjotut vaihtoehdot, poikkeuslupavaihtoehtoa lukuun ottamatta, eivät tyydytä kummankaan paikallistahon todellisia tarpeita. Mitkä ovat sitten paikallistason todelliset tarpeet. Tästä työajasta työmarkkinaosapuolet eivät voi sopia. Muutoshanke on kertaalleen kaatunut ja nyt viritellään uutta hanketta muutoksen läpiviemiseksi. Käytännön elämästä voi jo todeta, että raskaan liikenteen kuljettajat ovat jo tällaisessa kokonaistyöajassa, mutta työskentelyä pelastustoimessa ei lasketa siinä kokonaistyöaikaan. Työtahti ja -teho ovat kuvaavia sanoja. Suora vastaus, että kyllä voi ja pitääkin.” 9/2010 11. Palomiesten nykyisestä työajasta puolet on työajaksi laskettavaa niin sanottua päivystystyötä. Muualla Euroopassa päivystysaika (ns. Suora vastaus, että kyllä voi ja pitääkin. Mitä vähemmän vahinkoja, mitä vähemmän loukkaantuneita ja mitä vähemmän kuolleita, sitä turvallisempi yhteiskunta on. Heillä on korkeintaan oikeus tehdä ns. Tehostuminen on ollut kymmenen viime vuoden aikana aika kevyttä. Siitä voidaan maksaa kyllä korvaus, vaikka se ei olisi työaikaa. Työaika ja työtuntien korvaaminen palomiehelle ovat kaksi eri asiaa muualla Euroopassa. Onko lähitulevaisuudessa tulossa parempaa työaikamallia, en osaa sanoa, koska en vielä havainnut missään sellaista työaikamallia, joka olisi parempi ja järkevämpi työaikamalli kuin Suomen palomiesten nykyinen työaikamalli
480000 euroa, osa valtiolta Kemikaalintorjuntayksikön yhteishankintaa alettiin suunnitella toukokuussa 2008. Yhteishankinnan tulos kemikaalintorjuntayksikkö KU38 vasteisiin joulukuussa K errankin on positiivista tiedotettavaa. KU38 lähtee keskisuuriin ja suuriin onnettomuuksiin. Kuvasta puuttuvat palomestari Timo Tähtinen Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta ja palomestari Jari Korkiamäki Helsingin pelastuslaitokselta. Uudenmaan pelastuslaitosten yhteistyö tehostaa pelastustoimintaa riippumatta siitä, millä alueella onnettomuus on tapahtunut. – ”Naapuriapua” annettiin viime vuonna 307 kertaa ja vuosina 1995–2009 yhteensä 5748 kertaa. Varusteita lisätään kokemusten ja tarpeiden mukaan. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Tällä puolella on jo täyttä, mutta käyttötilasta on vielä noin 20 prosenttia vapaana. Yhteistoiminta on maailman vaikein asia, mutta Uudellamaalla pelastuslaitosten yhteistyö toimii hyvin. Vaarallisia kemikaaleja liikkuu miljoonia tonneja vuodessa. Alueella sijaitsevat liikenteen valtaväylät ja paljon kemikaalituotantoa. Hankkeen Vaarallisten aineiden onnettomuudet ovat sen verran harvinaisia, että noin puolen miljoonan euron investointi erikoisyksikköön on liian iso yksittäiselle pelastuslaitokselle. – Yksikään pelastuslaitos ei selviä suuronnettomuustyyppisestä tilanteesta yksin. Tämä on varmistettu hätäkeskusten ohjeistuksella, kertoo pelastusjohtaja Jorma Lilja Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. ”. Alueen itäisin kunta on Ruotsinpyhtää, pohjoisimmat Hyvinkää ja Mäntsälä sekä läntisin Hanko. Meritse tulevissa konteissa voi muhia yllätys pitkän laivamatkan jälkeen. Yhteistyötä on tehty hankittaes sa muun muassa lämpökameroita, pelastusyksikköjä ja virka-asuja. KU38:n toiminta-alueella on noin 1,55 miljoonaa asukasta. Alue kattaa 31 kuntaa ja lähes koko EteläSuomen. Haluamme tuoda turvallisuutta arkeen ja KU38 tukee tätä työtä, iloitsee pelastusjohtaja Pekka Vänskä Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset hankkivat yhdessä kemikaalintorjuntayksikön. Yhteinen kemikaalintorjuntayksikkö on ensimmäinen hankinta, johon jokainen pelastuslaitos osallistuu maksajana. Uusi liikkuva kemikaalin torjunta yksikkö KU38 palvelee kontteja täydentävänä ensisijaisesti kyseisten pelastuslaitosten 31:tä kuntaa, mutta apua annetaan tarpeen tullen kuntarajojen ylikin. Pelastuslaitosten yhteistoimintasopimus on lunastanut paikkansa, Lilja jatkaa. 12 9/2010 Voimalla neljän laitoksen Kuvassa kemikaaliyksikön hankintatyöryhmän jäsenistä palomestari Raimo Laakso ja ylipalomies Ari Laatikainen Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta sekä paloesimies Antti Lallukka Länsi-Uudenmaan pelastulaitokselta. Alueella on noin sata vaarallisten aineiden tehtävää vuodessa. Pelastuslaitosten isäntäkunnat ovat Espoo, Helsinki, Porvoo ja Vantaa
Tavoitteena on täydentää varustusta vaarallisten kaasujen mittauskalustolla, jota tarvitaan esimerkiksi tehdaspaloissa. Käyttökohteita ovat esimerkiksi viemäriverkostoon joutuneet syttyvät kaasut tai huoltoasemalla kaivoon lorahtanut bensiini. Langattomalla yhteydellä voimme tarkkailla pitoisuuksia jopa kilometrin päästä ja helpottaa evakuointisuunnitelmia, palomestari RaiErilaisia kemikaalipumppuja on kolme, joista kaksi EX-suojattuja. Kunkin pelastuslaitoksen osuus on tasajaolla 89500 euroa. Kaluston hankinnassa konsultoimme Pelastusopistoa, joka järjesti myös pelastuslaitosten henkilöstölle yksikön kalustoon perustuvan räätälöidyn kurssin, kertoo palomestari Raimo Laakso Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta. 80-asteinen kaukolämpövesikään ei ole ongelma. KU38 vie erikoiskalustoa paikalle, jossa ensimmäiset pelastusyksiköt ovat yleensä jo alkaneet hoitaa onnettomuutta. Ylipalomies Antti Laatikainen esittelee harvinaista vesiturbiinikäyttöistä savutuuletinta. Reikälevyjen ja hyllyjen ansiosta tiloja on helppo muunnella. Osa budjetista on vielä käyttämättä ja varustusta täydennetään kokemusten ja tarpeiden mukaan. Vielä ei ole eritelty yksittäisten kuntien maksuosuutta. Imuletkujen erikoisvalmisteiset adapterit maksavat. Nämä soveltuvat käyttöön räjähdysvaarallisissa tiloissa. Letkut ovat antistaattisia ja tietysti kemikaalinkestäviä. budjetti on 480000 euroa, josta valtion osuus 122000 euroa. Yksikön paikalle vievät käyttävät autoa ja opastavat pelastustoimen johtajaa yksikön käytössä. Keskeinen sijainti Vantaalla Helsingin pelastuslaitoksen asema 5 Malmilla oli toinen vaihtoehto KU38:n sijoitukselle. Pelastusopisto konsultoi – Kemikaalisukellus kuuluu kaikkien pelastajien peruskoulutukseen ja järjestämme lisäksi täydennyskoulutusta. Vantaan pelastuskeskus eli asema 3 valittiin keskeisemmän sijainnin takia lähellä valtaväyliä. – KU38:ssa on muun muassa vaarallisten aineiden torjuntaan soveltuvaa pumppaus-, tuuletusja mittauskalustoa sekä kymmenen kemikaalisuojapukua. Haastavinta ovat olleet erikoinen kalusto ja siirtopumput. Syttyvän kaasun poistoimureita on kaksi.. Tarvittaessa Malmilta tulee miehitys KU38:aan, jos Vantaalla kaikki ovat hälytyksessä. Laatikainen on ollut rakentamassa yksikköä. KU38 on minuutin lähtövalmiudessa ja kohteeseen lähtee aina mukana kahden hengen miehistö, joka tuntee auton erityislaitteet. – Koritehtaan kanssa kaikki on toiminut hyvin. Raimo Laakso kannattelee noin viiden tuhannen euron varustelaatikkoa. 9/2010 13 Pelastuskalusto & -varusteet Sähkökeskusmoduuli Rasvapalomoduuli Langallinen kaukosäädin Sähkökeskusmoduuli Alkusammutuskärry Sisältää kaiken tarvittavan alkusammutuskoulutukseen! Kärry on erittäin tasapainoinen ja helppo vetää Saatavana 6 erilaista helposti vaihdettavaa moduulia: sähkökeskus-, rasvapalo-, paperipalo-, spraypullo-, PC-moduulija roskakorimoduuli Kaikki koulutukseen tarvittava varustus! TOIMINTA-ALUE JA ASUKASMÄÄRÄT: -Helsinki noin 590000 -Keski-Uusimaa noin 420000 -Itä-Uusimaa noin 95000 -Länsi-Uusimaa noin 444000 Yhteensä toiminta-alueella asuu 31 kunnassa noin 1,55 miljoonaa asukasta. Omalla toiminta-alueella yksikkö voidaan hälyttää myös ensilähtöön. Alueella on noin 100 vaarallisten aineiden tehtävää/vuosi, öljyntorjuntatehtäviä noin 1200/vuosi
Myös kemikaalisuojapuvut loppuvat helposti kesken ja lisäreservi on tarpeen, jos nämä saastuvat. Tehtäviä on kuitenkin suhteellisen harvoin. – Vastaavaa pelastuslaitokselle tehtyä liikuteltavaa yksiköä ei tietääkseni Suomesta löydy, Laakso kertoo. Autosta löytyy myös 60 kVA:n generaattori ja 8 barin komp ressori, jonka virtaus on 2000 litraa minuutissa.. Riski vastaavaan onnettomuuteen on todellinen. – Yhtään virkaa ei ole lisätty, joten tehtävän aikana kaksi henkeä on poissa asema 3:n vahvuudesta. Takalaitanostin helpottaa työskentelyä. Laite soveltuu hyvin pieniin vuotoihin ja steriileihin tiloihin. – KU38 soveltuu myös osaan öljyntorjuntatehtävistä. mo Laakso kertoo ja jatkaa. Länsi-Uudellamaalla on paljon kemianteollisuutta, päätiet ja junarata. Taantuma viivästi projektia, mutta toukokuussa 2008 perustettiin viiden hengen työryhmä viemään asiaa eteenpäin Raimo Laakson vetämänä. KU38 on omiaan esimerkiksi tilanteessa, jossa viemäriverkostoon on joutunut syttyviä kaasuja tai huoltoasemalla on lorahtanut kaivoon kymmenen litIdea hankkia kemikaalintorjuntayksikkö syntyi helmikuussa 2005. Paloesimies Antti Lallukka Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta on tyytyväinen hankintaan. Idea ruotsalaisilta Erilaisten keräysastioiden vetoisuus on yhteensä 2700 litraa. Pienenä laitoksena Itä-Uusimaa hyötyy ehkä eniten. 14 9/2010 Pelastuskalusto & -varusteet TAMREX OY Tur vesuonkatu 7 TAMPERE Puh. Voimme jatkaa lisäavun turvin keikalla pitempään. Alueella sijaitsee muun muassa Neste Oilin jalostamo. Näytöstilaisuudessa tukittiin kuvitteellinen ammoniakkivuoto trukin puhkaisemasta säiliöstä. KU38:ssa on varusteita, joita löytyy kyllä muualtakin, mutta ne ovat hajallaan. – KU38 tuo ison avun käytännön työhön. Veti hiljaiseksi, kun ajatteli, että meillä Suomessa ei ole operatiivisessa käytössä yhtään vastaavaa yksikköä, palomestari Raimo Laakso muistelee. Meilläkin on vahingontorjuntakontteja, mutta varustus ei ole näin ajan tasalla, Lallukka kertoo. Mittalaitteita tarvittaisiin muutenkin lisää kemiallisten aineiden määrittelyyn. Epämääräisten sotkujen imemiseen on kuitenkin paljon kalustoa myös kaupallisella puolella eli tästä ei tule yleinen jäteauto, Raimo Laakso vakuuttaa. KU38:n alustana on 340 hv:n Volvo FM9. Tukipalat helppoon ja nopeaan stabilointiin! KU38:ssa on kymmenen kemikaalisuojapukua, viidet paineilmalaitteet ja monipuoliset paikkausvälineet erilaisia vuotoja varten. – Kun lähestyimme onnettomuuspaikkaa, niin siellä oli jonoiksi asti kemikaalintorjuntayksiköitä ja kalustoa. Korityöstä vastaa Sammutin Oy. (03) 3142 1500 Fax (03) 3142 1524 e -mail: tamrex@tamrex.fi Internet: www.tamrex.fi O n A i k a a j a t e l l a raskaasti! Ainutlaatuinen OCTOPUS-järjestelmä yhdistää nostotyynyt, hydraulityökalut ja tuentavälineet raskaspelastuksessa toimivaksi kokonaisuudeksi. Kuvan rosterinen 180 litran keräysastia toimii alipaineimulla. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ryhmä tutustui Ruotsin Helsingborgissa sattuneen massiivisen rikkihappovuodon pelastustöihin. Suomessa asia pantiin vireille heti ja yksikön tarve ymmärrettiin
9/2010 15 Pelastuskalusto & -varusteet Oy SCAN-AUTO Ab Erityismyynti Petri Surakka Puh 010 555 5273 www.scania.fi KU38:n kymmenen kemikaalisuojapukua ovat arvokas lisäreservi. Monet myrskyt läpikäyneet kontit ovat riski, jos huonosti kiinnitetyt tavarat tai aine ovat menneet sekaisin. Yhteistoimintaa seurataan jatkuvasti ja sen tiimoilta kokoonnutaan säännöllisesti. Uudenmaan pelastuslaitosten yhteistoimintasopimus pohjautuu perustuslakiin. Teoreettinen elinkaari on 7–8 vuotta hyvin huollettuna, mutta puku voi mennä käyttökelvottomaksi yhdelläkin keikalla. – Kemikaalintorjuntayksikkö on hyvä suunnannäyttäja yhteistyössä. Vanhoja pukuja voi käyttää harjoitteluun. KU38:ssa on monipuolinen paikkausja pumppauskalusto. Pelastuslaitosten yhteistoiminta perustuu lakiin. Toiminta-alueen pääteiden varrella on runsaasti pienja suurteol lisuutta. Riskit lisääntyvät aina, kun liikenne kasvaa esimerkiksi Vuosaaren sataman lastausterminaalissa. Kilpilahdessa on myös oma hyvä tehdaspalokunta. Tuhannen litran IPCkontit ovat työllistäneet paljon. Sen opimme, että tällainen projekti vaatii päätoimisen vetäjän. Vuonna 2007 toimintaa laajennettiin kattamaan kaikkia Uudenmaan alueella sijaitsevia kuntia. Ongelma voi matkata toiselta puolelta maapalloa. Kilpailuttaminen ja hankinta ovat kankeita kunnallishallinnossa. Kokeilun ja myönteisten kokemusten jälkeen toimintaa jatkettiin vuonna 1996. – Itse raideliikenteen kanssa ei ole niinkään ollut ongelmia. KU38:n vasteisiin lisätään myös Porvoon Kilpilahti, jossa on Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden keskus. Käytännössä onnettomuustilanteessa hälytetään lähimmät sopivimmat yksiköt paikalle kuntarajoista riippumatta. Yhden puvun hinta lähtee noin 2500 eurosta. Viimeisin yhteistoimintasopimus on vuodelta 2007. Dekontaminaatiosuihku kuuluu KU38:n vakiovarusteisiin. Alueel la on paljon ammoniakkia käyttävää teollisuutta. raa bensiiniä. Tavallisessa sammutusyksikössä on 2–3 pukua. Pelastuslaitokset korvaavat saamansa avun toisilleen kerran vuodessa niin sanotulla tasauslaskutuksella. Onnettomuus voi matkata toiselta puolen maapalloa – Kauttakulkutermiaalit ja paikalliset onnettomuudet ovat iso riski alueella. Oppia on tullut kantapään kautta, mutta paljon uuttakin olen oppinut esimerkiksi pumppauskalustosta, palomestari Raimo Laakso kuvailee. Rikkidioksidilastissa kehä III:lla kulkevat rekat ovat realistinen riski, Laakso luettelee. Myös teollisuuden hydrauliikkaöljyä voi olla valunut hankalaan paikkaan tai trukki on puhkaissut ammoniakkisäiliön. Operatiivinen yhteistoiminta aloitettiin vuonna 1995 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kesken
Se on antanut myös hyvät mahdollisuudet testata tuotteita vaativissa olosuhteissa. Erityisesti monipotilastilanteissa lämmin, valaistu tila on ensihoidon välttämätön edellytys ja henkilökohtaiset kylmäsuojat voivat ratkaista kuljetusta odottavien potilaiden kohtalon, Harve painottaa. Pelastuslaitos laati myös kylmäsuojauskaluston hankintasuunnitelman ja pelastuslaitoksen käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa kylVapepan seminaarissa esiteltiin Lapin pelastuslaitoksen kylmäsuojausvälineistöä Kylmäsuojaukseen satsataan Lapissa Vaunun ja varusteiden suunnittelun erikoisosaamista Teksti: Martti Soudunsaari, pelastusjohtaja, Lapin pelastuslaitos 16 9/2010. Seminaari on tarjonnut hyvät puitteet asiantuntijoille, viranomaisille, vapaaehtoisille ja yrittäjille syventää kylmäsuojauksen osaamista. Potilaan riisuminen tutkimusta ja hoitoa varten ei tule kysymykseen kylmissä olosuhteissa. 16 9/2010 Pelastuskalusto & -varusteet V apaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa) on parinkymmenen vuoden ajan järjestänyt syksyisin Lapissa pelastuspalveluseminaarin, joka on vapaaehtoisten lisäksi koonnut yhteen myös poliisin, pelastustoimen, rajavartioston, sosiaalija terveystoimen sekä puolustusvoimien edustajia. – Palelu on potilaalle kipuun verrattava kuormittava tekijä ja lämmön kehittäminen esimerkiksi lihasvärinällä, on raskas fyysinen suoritus. Varustehankintaa lahjoitusvaroin Lapin pelastuslaitos yhdessä Tunturi-Lapin (Enontekiö, Muonio, Kolari, Kittilä) terveyskeskusten kanssa hankki ensimmäisen kylmäsuojausvaunun varusteineen vuonna 2009. Ruumiinlämmön huomattava lasku voi romauttaa veren hyytymisjärjestelmän, hän toteaa. Seminaarien kestoaihe on ollut potilaan kylmäsuojaus, varusteiden ja kaluston kehittäminen kylmäsuojaukseen sekä kylmäsuojausvarusteiden hankinta. – Työskentely kylmässä tekee auttajan kömpelöksi, alentaa harkintakykyä ja työskentelymotivaatiota. – Vaatimatonkin vamma, esimerkiksi nilkan murtuma, voi tehdä potilaan liikuntakyvyttömäksi ja altistaa hänet jäähtymiselle, hypotermialle, sanoo Inarin kunnan terveyskeskuslääkäri Pekka Harve
info@?nnsa.?. Suuronnettomuustilanteissa kylmäsuojausvaunu siirretään kohteeseen. Pelastuslaitoksen hankintasuunnitelmissa on vielä yksi kylmäsuojausvaunu, jonka sijoituspaikka tulee olemaan Kemi-Tornion seutukunta. Kolarin (Ylläs), Kittilän (Levi) ja Inarin (Saariselkä) alueen kaikista palokuntien tehtävistä 60 prosenttia on ensivastetai ihmisen pelastustehtäviä (Lähde: Pronto/v. 0290 074 120 Varasto/myynti Punasillantie 24 40950 MUURAME puh. Näiden vaunujen sijoituspaikat ovat Kittilässä Levin paloasema ja Ivalon paloasema. Kylmäsuojausvaunussa on varusteet 120 potilaalle. > Valmistaja Heat-It Oy Rovaniemellä mäsuojauskaluston hankinta olisi vienyt useita vuosia. 0290 074 140 Korjasmäenkatu 9 20360 TURKU puh. 9/2010 17 Kylmäsuojausvaunu – Hypotermia Rescue Unit > Kippaava, jarrullinen kalustovaunu varusteineen painaa 1300 kg, > Aukeaa sekä takaa, edestä että sivuilta, > Kylmäsuojausvarusteet 120 henkilölle. PARATECH HINNAT LASKIVAT ENSI VUODEKSI 15%, NÄISTÄ VIELÄ HUIMIA ALENNUKSIA LOPPUVUODEN HANKINNOILLE. Matkailun merkitys ja sen kasvu viimevuosina sekä siihen liittyvät suuret kausivaihtelut asettavat pelastustoimelle erityisvaatimuksia ja –valmiuksia. Teltassa voidaan kerrallaan hoitaa ja saattaa kuljetuskuntoon kymmenen potilasta. Varusteet on pakattu laukkuihin, jotka ovat helposti liikuteltavissa ja siirrettävissä tarvittaessa vaikka helikopteriin. Onnettomuuden sattuessa keskeisimmät haasteet vaativissa olosuhteissa liittyvät potilaan suojaukseen, kuljetusjärjestelyihin ja ensihoitoon. Lahjoituksen myötä kylmäsuojauksen valmius parantui merkittävästi. LASKIMME HINTOJA! LOPPUVUODEN ALENNUKSET JOPA 45% OTA YHTEYTTÄ MYYNTIIMME! Myynti Tiilenpolttajankuja 6 01720 VANTAA puh. Lisäksi koritehtaalla on parhaillaan valmistumassa suuronnettomuuskontti (Arctic Rescue Base Camp), joka varustetaan muun muassa kylmäsuojausvälinein ja raskaan kaluston liikennepelastusvälinein. Osa vaunun laukuista sijoitetaan ensilähdön autoihin, koska todennäköisin tarve liikenne-, maastoliikenneja ensivastetehtävissä on 2–5 henkilön kylmäsuojaus. 0290 074 130 www.?nnsa.. Helsinkiläisen Reijo Rautauoman säätiö lahjoitti Lapin pelastuslaitokselle syksyllä 2010 kaksi kylmäsuojausvaunua varusteineen, lahjoituksen arvo 90000 euroa. Lapin pelastuslaitoksella on ensivastesopimukset yhtä kuntaa lukuun ottamatta kaikkien kuntien kanssa. Samassa yhteydessä pelastuslaitos omana hankintana hankki yhden vaunun, jonka sijoituspaikka on Kemijärvi. Nopeasti käyttöön Kylmäsuojausvaunussa on nopeasti, 6–7 minuutissa paineilmalla pystytettävä ensihoitoteltta, joka saadaan noin 10 minuutissa lämpimäksi tehokkaalla öljypoltinlämmittimellä. Potilaan ja onnettomuuden uhrin kannalta kylmäsuojauksen tarve Lapissa on suurimman osan vuotta. 2006–2008 maalis–huhtikuun aikana). Näistä 60 on hypotermiapusseja makaaville potilaille ja 60 kpl kävelevän potilaan hypotermia-asuja (hupullinen viitta, kenkien päälle vedettävät suojatossut), > Kaikki asut pakattu kasseihin, joten ovat helposti liikuteltavia, > Kahdeksan lämpöpakkauslaatikkoa, kussakin 15 lämpöpakkausta, > Mukana kuusi kpl kauhapaareja, ahkio, ilmakaariteltta, valaisinkalustoa, öljypoltin, paineilmapulloja
Reilun puolen tunnin kuluttua KASU hälyttää apuun toisen öljyntorjuntajoukkueen. Ensaco Saimaan ”loppunäytös” Suuressa operaatiossa johtaminen ja yhteydenpito joutuvat koe tukselle. Siihen Saimaan öljyntorjunta edellyttää SÄÄNNÖLLISTÄ HARJOITTELUA Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen WWF:n vapaaehtoiset puhdistavat öljyn tahrimia lintuja. Yhteensä 50 pelastajaa vesillä Ensimmäisenä paikalle ehtii öljyntorjunta-alus Puumalasta. Suunnitelmat Saimaan kanavan ja Saimaan syväväylän ympärivuotisesta käytöstä lisäävät niin ikään onnettomuusriskejä. Sen miehistö tekee tilannearvion, ilmoittaa onnettomuuden laajuudesta eteenpäin ja selvittää onnettomuusaluksen ympärille ensimmäiset rajoituspuomit. Johtokeskus perustetaan Lappeenrannan paloasemalle. Yhteyksiä kentälle pidetään viranomaisverkon ja meri-VHF:n välityksellä. Konevian vuoksi syväväylän ulkopuolelle ajautuneen laivan polttoainetankki repeää ja 10 tonnia öljyä karkaa järveen. S en jälkeen kun onnettomuusalus, jota harjoituksessa esittää puumalalainen Wenno, on tehnyt ilmoituksen Saimaan VTS:ään, hälyttää Kaakkois-Suomen hätäkeskus Petraselälle vastealueen mukaisen joukkueen. 18 9/2010 Syyskuisen aamun rauha rikkoutuu Suur-Saimaan Petraselällä, kun 80-metrinen rahtialus rysäyttää kiville. Ensimmäinen öljyntorjunta-alus on paikalla 20 minuutissa. Webbikameran välityksellä onnettomuuspaikan tapahtumat siirtyivät kutsuvierasaluksen valkokankaalle, josta niitä päästiin seuraamaan suorana lähetyksenä. – Saimaalla seilaava kalusto on kohtalaisen iäkästä, ja esimerkiksi tällaisina vuosina, kun vesi on poikkeuksellisen matalalla, onnettomuusriskit ovat tavallista suuremmat, Saastamoinen sanoo. Oikeita, kuolleita lintuja oli tuotu Lappeenrantaan puhdistuskonttien mukana Korkeasaaresta.. Harjoituksella testataan koulutuksessa toteutettujen kehityshankkeiden toimivuutta ja yhteistoimintaa käytännössä. Kielitaitoakin pelastajilta vaaditaan, sillä Saimaalla liikennöivissä rahtialuksissa on yleensä ulkomainen miehistö. Se on kahden pelastuslaitoksen toimialueiden rajalla ja kaukana kaikista satamista, joissa öljyntorjuntakalustoa säilytetään, kertoo harjoitussuunnitelman laatija, palomestari Yrjö Saastamoinen. – Petraselkä on kohteena haasteellinen. Koska kyseessä on suuri öljyvahinko, hälytetään apuun yksiköitä Joutsenosta, Taipalsaarelta ja Puumalasta eli Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon pelastuslaitosten alueilta. Käytössä oli myös uudenlaista tiedonvälitystekniikkaa. Sekä rahtilaivaettä matkustaja-alusliikenteen oletetaan Saimaalla lisääntyvän lähivuosina. Petraselän harjoitus on samalla Haaga-Helia ammattikorkeakoulun järjestämän Ensaco-Saimaa -öljyntorjunnan johtamiskoulutuksen ”loppunäytös”
Onnettomuuden jälkitorjunta jää Taipalsaaren kunnan hoidettavaksi. – Veteen joutuneesta öljystä kärsivät kaikki järven eliöt: plankton, kalat, linnut, nisäkkäät ja rantakasvillisuus, sanoo tutkija Riikka Venesjärvi Helsingin yliopistosta. Öljyntorjuntaharjoituspaikan eteläpuolella on lisäksi saimaannorpan synnytyspesiä. Muut yksiköt keskittyvät estämään öljyn leviämistä, ohjaamaan öljypäästöä sellaiseen paikkaan, mistä sen kokoaminen ja siirtäminen onnistuu mahdollisimman helposti sekä suojaamaan vaarassa olevia rantoja. Jälkitorjunta on kunnan asia Puumalan ja Taipalsaaren kuntien rajalla sijaitsevalla Petraselällä harjoitellaan lisäksi veteen päässeen öljyn nuottausta ja polttoainelastin siirtämistä keräilyaluksesta jätteenkuljetusalukseen. Paikalle saapuvat muun muassa Meritaidon ja Savonlinnan öljynkeräilijät sekä ainutlaatuisella kylmäkeräilytekniikalla varustettu öljynkeräysalus EKA Imatralta. Alueellisen pelastustoimen velvollisuus huolehtia oman alueensa öljyvahinkojen torjunnasta lisää öljyntorjuntaosaamisen tarvetta kaikilla vesillä. Kymenlaakson pelastustoimella on jo oma torjuntakäsikirja ja parhaillaan SÖKÖ II -hankkeessa laaditaan Itä-Uudenmaan, Helsingin ja Länsi-Uudenmaan pelastustoimialueille toimintamallit Suomenlahdella tapahtuvan vakavan alusöljyvahingon varalle. Aluksilla on mukana myös sukeltajia. Samaa mieltä on Etelä-Suomen aluehallinnon pelastusylitarkastaja Einari Kapiainen. Ne aloittavat rantojen puhdistamisen ennakkovalmistelut tiedustelemalla, onko rannoille kertynyt öljyä. Yrjö Saastamoinen kertoo, että tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti, mutta pelastuslaitosten välistä yhteistyötä on syytä harjoitella säännöllisesti. – Meidän pitäisi myös yhdessä pohtia, miten veteen päässyttä öljyä talvella torjutaan, Saastamoinen vastaa. Heidän tehtävänsä on käydä selvittämässä, miten pahasti laivan pohja ja polttoainesäiliö on vaurioitunut ja tukkia vuotokohta. Entä jos ympärivuotinen liikenne toteutuu. Saimaan öljyntorjunta edellyttää SÄÄNNÖLLISTÄ HARJOITTELUA Palomestari Yrjö Saastamoinen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta, yli-insinööri Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskuksesta ja projektipäällikkö Justiina Halonen Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta pohtivat seuraavaa siirtoa.. Ja vaikka itse onnettomuuspaikka saadaankin rajattua ja suurin osa järveen päässeestä polttoöljystä kerättyä talteen, suoritetaan jälkitorjuntana tiedusteluja lähisaarissa ja Kyläniemen alueella. SÖKÖ II -hanke kehittää nimenomaan rantojen ja saarten öljyntorjuntavalmiutta. – Öljyntorjuntakoulutusta pitää parantaa hurjasti. – Itse kuulin asiasta vasta, kun tätä harjoitusta ryhdyttiin valmistelemaan, sanoo Kallonen. Taipalsaaren rakennusosaston johtaja Erkki Kallonen sanoo, että kuntia on informoitu huonosti niiden uusista öljyntorjuntavelvollisuuksista. – Toimintamalleissa riittää vielä hiomista. Saimaan alueella voitaisiin järjestää yksi yhteinen, iso öljyntorjuntaharjoitus vaikkapa kerran vuodessa vuorotellen jokaisella neljällä toiminta-alueella, ehdottaa Saastamoinen. SÖKÖn projektipäällikkö Justiina Halonen pitää manuaalin laatimista tarpeellisena myös sisävesille. Öljyn likaamien vesilintujen kiinni ottamisesta ja puhdistamisesta huolehtii WWF:n rantapuhdistusjoukkue, joka pystyttää lintujen käsittelykontit Lappeenrannan satamaan. Koulutusmateriaali on puutteellista, koulutustavat kirjavia ja jalkauttaminenkin ontuu, Halonen sanoo. 05 680 7700 | Fax 05 680 7750 info@teknosafe.fi | www.teknosafe.fi GfG kaasumittarit kuuluu yksiköitä Imatralta, Parikkalasta, Ruokolahdelta, Lappeenrannasta ja Savonlinnasta. Öljykeräilyalus alkaa heti onnettomuuspaikalle saavuttuaan työskennellä puomituksen sisäpuolella. ”Toimintamalleissa vielä hiomista” Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitosten yhteisen öljyntorjuntaharjoituksen onnistumista arvioitiin porukalla jälkeenpäin. Petraselän tapauksessa kunnan kontolle jää vedestä ja rannoilta kerätyn öljyn ja öljynsekaisen maa-aineksen kokoaminen ja kuljettaminen lähimmälle käsittelylaitokselle. 9/2010 19 Pelastuskalusto & -varusteet Teknosafe Oy Sauramonkuja 1, 55800 Imatra Puh. Rannoilla harjoiteltiin myös Myös Etelä-Karjalan maakuntakomppanian tiedusteluryhmät hälytetään maastoon. ”Saimaallekin oma SÖKÖ” Petraselän harjoituksessa käytettiin apuna Suomenlahden rannikkoalueen öljyntorjuntaa ke hittävän SÖKÖ-hankkeen ohjeistusta. On myös muistettava, että tositilanteessa öljy leviää olosuhteiden, eikä ennalta laadittujen leviämismallien mukaan! Heikot aallot, runsas rantakasvillisuus ja jäätilanne talvella tekevät Saimaan erityisen herkäksi
Lisäksi harjoitukseen osallistui alueen öljyntorjuntaryhmä raskaine maansiirtokoneineen ja öljynkeräyslaitteiston kanssa. Mallinnettiin oikeaa tehtävää Operatiiviseen harjoitukseen osallistui Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen Värtsilän paloasemalta sammutusyksikkö 11 vahvuudella 1+5, Kiteen paloasemalta C-luokan öljytorjuntavene KTV2 vahvuudella 0+2, Joensuun paloasemalta vaihtolava-auto J181 kahden öljypuomikehikon kera vahvuudella 0+2 ja sairaankuljetusauto Kiteeltä KT92 vahvuudella 0+2. Ainoastaan pelastuksen yksiköt otettiin niin sanotulle lähtökynnykselle Tohmajärven paloasemalle, mutta muita ennakkovalmisteluja ei tehty. Pohjois-Karjalan ja Venäjän Karjalan yhteistyö sai jatkoa nyt Laatokalla Öljyntorjuntaharjoitus sujui hyvin Teksti: Jani Kareinen, palomestari, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Kuvat: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 20 9/2010 Lämpölaitoksen tulipalo sammutetaan harjoituksessa.. Vuoden 2008 harjoituksessa simuloitiin Venäjän puolella sijaitsevan suuren sahalaitoksen tulipalo. Avunpyyntö faksilla Onnettomuusskenaariona oli Sortavalassa Laatokan rannalla sijaitseva lämpölaitos, jonne tuoÖljypuomeja levitetään Laatokalla. Siksi paikalle oli kutsuttu seuraamaan harjoitusta iso joukko venäläisiä alan eri organisaatioista. Tänä vuonna harjoituksen tarkoituksena oli esitellä suomalaista öljyntorjuntataktiikkaa ja -kalustoa. Esimerkiksi edellisenä vuonna harjoiteltiin vaarallisten aineiden torjuntaa Venäjän Värtsilän ratapihalla. 20 9/2010 Pelastuskalusto & -varusteet Venäjän Karjalan tasavallan palohallinto ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitos järjestivät syyskuussa yhteistoimintaharjoituksen Sortavalassa Laatokan rannalla. P ohjois-Karjalan pelastuslaitoksella ja Venäjän Karjalan tasavallan palohallinnolla on pitkät perinteet erilaisesta yhteistyöstä. Harjoituksen yhtenä tavoitteena oli myös mallintaa oikeaa tehtävää, joten harjoituksesta ei informoitu etukäteen muita viranomaisia. Harjoituksen yhteyteen oli myös sovittu öljyntorjuntakaluston ja -välineiden esittelytilaisuus Sortavalan kaupungintalolle, johon osallistui useampi suomalainen alan toimija. Venäjältä harjoitukseen osallistui vahvennettu pelastusjoukkue tukenaan esikunta. Venäjän Karjalassa öljyntorjunta kuuluu yksityisen sektorin hoidettavaksi