9–10/2021 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA TYÖTURVAA liikenneonnettomuuksiin PELASTUSALAN vaaliehdokkaat alueittain VARALLAOLOA EI VOI LOPETTAA – pelastuslaitoksilla huoli oikeustoimista turvallisemman työn puolesta Taistelua
Cobra on pelastajan työkalu, jossa turvallisuus ja tehokkuus yhdistyvät vähäisiin ympäristövaikutuksiin. PÄÄKIRJOITUS • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku PENTHEON – RAJOITTAMATONTA TEHOA COBRA – TURVALLISEMPI, PUHTAAMPI, TEHOKKAAMPI YLIVOIMAISTA SUORITUSKYKYÄ PELASTUSTEHTÄVIIN Esteri Group myy Cold Cut Systemsin valmistamaa Cobrasammutinleikkuria. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
Tuleeko tuleville päättäjille kiusaus napsaista pois pelastustoimen rahoista soten tarpeisiin. Pelastuslaitokset tulivat alueellisesti kuntien hoidettaviksi lukuun ottamatta Lappia ja Päijät-Hämettä, joissa maakuntaliitot tulivat pelastuslaitosten isänniksi. Murustenkin on sanottu riittävän pelastustoimelle, mutta jos murusista siivotaan pois yksi kerrallaan suuren soten tarpeisiin, eivät vähätkään enää meille riitä.. Erityinen huoli on se, miten valtion antamassa yleiskatteellisessa rahoituksessa käy pelastustoimen suuren soten kyljessä. Ensimmäinen keskeinen vaihe siirtymisessä tapahtuu, kun 23. Poimi listalta pelastusalan ehdokas. Pelastustoimessa tapahtuu historiallinen muutos vuoden kuluttua. tammikuuta valitaan päättäjät 21 hyvinvointialueelle. Siksi valituiksi pitäisi tulla mahdollisimman monta sellaista henkilöä, jotka tuntevat entuudestaan tämän yhteisen alamme. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Nyt perustetaan kokonaan uusi hallinnontaso. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Tiedämme, että esimerkiksi EU-vaaleissa äänestysaktiivisuus on jokaisessa vaalissa jäänyt alhaiseksi. Nyt erityisesti pelastustoimesta kiinnostuneen äänestäjän kannattaa vaivautua vaaliuurnille. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2021 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Ikiaikainen omistajakytkentä kuntiin katkeaa. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi: Teemu Heikkilä Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Yritämme auttaa asiassa julkaisemalla tällaisten henkilöiden nimiä. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Helsingissä kaupunginvaltuutetut päättävät myös jatkossa pelastustoimesta ja sotesta, vaikka rahoitus tuleekin valtiolta. Keskeisessä osassa ovat päättäjät, jotka valitaan historian ensimmäisissä aluevaaleissa. Pelastuslaitokset siirtyvät sosiaalija terveyspalveluiden kanssa uusille, maakunnallisille hyvinvointialueille. Huolenaiheena on se, kuinka moni äänestää aluevaaleissa. Pelastustoimessa tehtiin 18 vuotta sitten edellinen suuri järjestelmäuudistus. Ja poimia ehdokkaakseen henkilö, joka tuntee pelastusalaa. 9–10/2021 Pelastustieto 3 Tärkeä vaali pelastustoimelle Päätoimittaja Esa Aalto, p. Tammikuussa valittavat henkilöt päättävät siitä, miten pelastustointa tulevaisuudessa tässä maassa hoidetaan. Nämä vaalit eivät pelastustoimen kannalta ole yhdentekevät
70 Pelastusja turvallisuusoppia lukiosta K U V A : M IK A R IN N E
9–10/2021 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Pekon johto vaihtui 24 Yhteinen messuosasto 26 Turvallisuus-messut siirtyi 30 Esa Peltola NRG:n toimitusjohtajaksi 32 Tutkimusmatka väestönsuojeluun 34 Siirtokuljetuksiin oma ambulanssi 46 Tulityöt 48 Mirafoni 54 Mokkatakkimaisteri 56 Liian tummaa paahtoa 58 Hyvinvointialuevaalien ehdokkaat 60 Opinnäytteitä 64 Lehmähissillä ylös ojasta 68 Näistä tykkään: Teija Mankkinen 69 Arkistojen aarteita 74 Pitkästä aikaa kasvokkain 76 Pelastusopiston koulutustarjonta 78 Esa Pulkkinen eläkkeelle 80 Muistoissa 44 Tuli irti katolla bitumikermiä kuumennettaessa 36 Työturvallisuus kuntoon selkein toimintamallein 40 Innovaatiopalkinto: sammutuspeite nielee palomyrkyt 72 Onko väestönsuojelu elintärkeää vai ajanhukkaa. 14 Ismo Rajaniemi tekee varalloloa K U V A : K A IS A S IR É N
Helsinki PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Vuoden 2022 kurssitarjonta tämän lehden sivuilla 76–77. Tiedot on koottu onnettomuustilasto Prontosta) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Ajankohtaista tietoa CTIF-kilpailusäännöistä 17.1. Teams • Tapahtumaturvallisuusfoorumi 2022, 25.1. Niitä voi kysellä osoitteesta tulimeri@ matkapojat.fi Eli mukaan mahtuu, ja tällä hetkellä ollaan noin 1 900 risteilijän vahvuudessa”, kertoo koulutuspäällikkö Anssi Lamminen Länsi-Suomen Pelastusalan Liitosta. Vantaa • Sosiaalija terveysalan turvallisuusosaaja -kurssinjohtajien täyd.koul. Jyväskylä • Kivijalkaristeily 2022, 1.4. 6 Pelastustieto 9–10/2021 TAPAHTUMA Kieltolaki teemana Tulimerellä 2022 AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 13 prosentissa vuoden 2020 asuntopaloissa, joista on seurannut palokuolema on ollut toimiva palovaroitin. peruskurssi, 10.2. hoitajakurssi 3.2. Vuosien 2007–2019 aikana osuus on vaihdellut 10:stä 15 prosenttiin. Perjantaina lähdetään Turusta matkaan Baltic Princessillä. (Lähde: Esa Kokki, sisäministeriö. Vantaa • Sprinklerija vesisumulaitt. Matkapojat Oy on ammattilainen matka-alalla. SPEK www.spek.fi • Paloilmoittimen hoitajakurssi 2.2. Tampere • Kouluttajan pedapakki 8.2. Heillä on kokemusta useasta eri charter-risteilykonseptista, joten meillä on hyvä luotto vastuulliseen matkanjärjestäjään. Sieltä vapautui hyttejä jokin verran, kuten normaalinakin vuotena. Vantaa • Alkusammutuskouluttajien. Tulimeri on vuosien saatossa löytänyt aika hyvin muotonsa. Toivotaan, että koronatilanne tai rajoitukset eivät entisestään synkkene.” Lammisen mukaa yhteisöllisyyden vahvistamista on ollut hyvin haastavaa mahdollistaa näinä aikoina. Edelleen toivomme vastuuta kaikilta matkaan lähtijöiltä, ettei sairaana lähdetä reissuun.” Tulimerellä on tällä kertaa teemana kieltolaki ja 1930-luku. Teams • Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn kehittämisen seminaari 31.1. KORONAPASSIA HARKITAAN Lammisen mukaan laivoilla on hyvin hoidettu hygieniatoimia koko koronan ajan. virtuaalisesti • Kaikki kurssit www.spek.fi Pandemia on vaikuttanut voimakkaasti alan tapahtumiin, mutta 21.–22.1. Luvassa on taas viihdettä ja sopivasti asiaa. Pääasia ensi vuoden reissulle on se, että ylipäätään päästään matkaan. Tampere • Sammutustekniikan kehittämisseminaari 15.2. 15.2. päästään Tulimeri-risteilylle vuoden tauon jälkeen. ”Tällä hetkellä harkitsemme koronapassin käyttöönottoa Tulimerelle 2022 ja pyörittelemme etenkin sitä, miten tarkastaminen voidaan toteuttaa mahdollisimman jouhevasti. ”Mielestäni se on tulevan tapahtuman tärkein merkitys. Helsinki PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Muutosjohtamisen verkkoluentosarja 17.1. ”Jotenkin se kuulosti sopivalta tähän aikaan. kouluttajien pääkouluttajakurssi 15.2. Vantaa • Paloilmoittimen hoitajakurssi 10.2. Uusimmat tiedot löytyvät osoitteesta www.tulimeri.fi tai www.facebook.com/tulimeri.” Kimmo Kaisto K U V A : K IM M O K A IS T O. ”Ryhmien varausten vahvistuseräpäivä oli marraskuun lopulla. Hämeenlinna • Tulitöiden kurssinjohtajakoul. Toki kuuntelemme ja seuraamme toiveita sekä ideoita koko ajan
Meillä aikuisilla on vastuu lasten ja nuorten turvallisuudesta. Palokunnalla on 20–30 jäsentä, joista aktiivisia 10–15. Tapaamme tänään ministerien Sarkkinen ja Blomqvist kanssa pelastusalan toimijoita. Itse en ole koskaan halunnut näitä lähteä puimaan. Jäsenhakemuksen jättänyt henkilö sai palokunnan logolla varustetun ämpärin. ” Pelastusalan ihmisiltä kysytään aina sitä ”pahinta keikkaa” tai ”mitä kaikkea kamalaa on nähnyt”. Nurmeksen pelastusasema valmistuu ensi vuonna. Kirsi Kaivonen 16.12. ”Meillä on erittäin aktiivinen somevastaava, ja tämä oli hänen ideansa. Hälytysosastoon sen sijaan mahtuisi lisääkin väkeä. Syvästi pahoillani uhrien puolesta toistan lokakuisen viestini toimialallemme. On halunnut suojella myös kysyjää. ” Nurmeksen uuden moduulipelastusaseman harjannostajaisia vietettiin tänään. Toimintaohjelmassamme tartumme tähän. Varsinkin Päivä paloasemalla on kova vetonaula.” Viesti kampanjan taustalla on kuitenkin todellinen: uusia jäseniä kaivataan. ” Olen järkyttynyt päivän uutisista. Vanhan Käpylän VPK:n puheenjohtaja Alarik Rautiala esittelee palokunnan logolla varustettuja ämpäreitä. Konkreettista jäsenhankintaa palokunta kokeili viimeksi marraskuussa ilmaisten ämpäreiden voimalla. P-Savon pel.laitos 18.11. Ilmaiset ämpärit tuntuvat houkuttelevan ihmisiä jonottamaan vaikka mihin”, kertoo palokunnan puheenjohtaja Alarik Rautiala. ”Perinteisten tehtävien lisäksi meillä on Helsingissä eläinpelastusyksikkö, joka myös työllistää meitä.” Palokunnalla ei ole varsinaista erikoistumiskohdetta, mutta siellä harjoitellaan keskimääräistä enemmän pintapelastamista ja ensivastetta, sillä VPK:ssa toimii monia laitesukeltajia ja ensihoitajia. 9–10/2021 Pelastustieto 7 TWITTER VPK TOIMII AJASSA Ämpäreistä vauhtia jäsenhankintaan K U V A : M A R K O LI LJ A ” Sopimuspalokuntalaisten häirintätapaukset ovat järkyttäviä. Keskustelemme keinoista häirinnän torjumiseksi. Helsinkiläinen Vanhan Käpylän VPK on pieni, mutta aktiivinen palokunta. Mutta omaisten suru on kova pala, joka raskaiden tehtävien jälkeen tulee vielä kannettavaksi. ”Kyllä niitä tulee menemään. Kimmo Kohvakka 17.12. Nurmeksen aseman myötä paloasemat muuttuvat pelastusasemiksi koko maakunnassa. Vanhan Käpylän VPK on tällä hetkellä luokiteltu Helsingin pelastuslaitoksen reservipalokunnaksi. Ämpäreiden vaikutuksesta jäsenhankintaan Rautiala tyytyy sanomaan, että ämpäreitä on vielä tarjolla. Rautiala kertoo, että tehtävämäärät ovat siksi hieman pienentyneet, mutta niitä on edelleen keskimäärin neljä kuukaudessa. Kaisu Puranen. Krista Mikkonen 17.12. Niitä on noussut julkisuuteen jo aiemmin tänä syksynä. Vuonna 1916 perustetussa palokunnassa toimii hälytysja nuoriso-osasto, joista jälkimmäinen on toistaiseksi täynnä
Helsingin suuntaan haluan kiittää kollegoita upeista työvuosista, paljon sain nähdä ja kokea! K U V A : A N T T I S A LM IN E N / H E LS IN G IN P E LA S T U S LA IT O S 3 Kun vuoroja tehdään alimitoituksella, hätäpuheluihin vastaaminen viivästyy ja puhelut voivat ruuhkautua. 8 Pelastustieto 9–10/2021 INSTAGRAM siltakylan_vpk Hälytysosaston viikkoharjoituksissa oli vuorossa tieliikennepelastaminen, erityisaiheena ajoneuvon hallittu kääntö pyörilleen pelastusyksikön vinssiä ja paineilmatyynyä hyödyntäen. Marraskuussa minut valittiin Utsjoen asemamestarin virkaan. Moottoritien valmistuttua tehtävämäärät ovat pudonneet ja vakavat onnettomuudet vähentyneet huomattavasti. Toimittaja Sanna Ihalainen elvyttämisestä, Aamulehti 16.12 . Tästä huolimatta toisinaan pelti kolisee edelleen ja osaamista on säännöllisesti pidettävä yllä. Laita puhelin kaiuttimelle ja toimi ohjeiden mukaan. Lähden Lappiin innostunein mielin ja positiivisesti jymyt irti maasta. omien pariin. Näillä näkymin hoidan tehtävää Ivalon asemalta. Koronan rantautumisen aikaan olin talven 2019– 20 virkavapaalla moottorikelkkaoppaana Nellimissä, ja ajatus muutosta vahvistui. Hätäkeskuksilla on vakavia ongelmia, Yle 15.12. Vastaaminen on voinut kestää useita minuutteja. K U V A : P IIA K IIL I Jere kotikonnuille Jyrki ”Jere” Jefremoff sai ensikosketuksen alan töihin 1985 Ranualla. Vielä ennen vuotta 2014 valtatie 7:n kulkiessa Pyhtään kunnan läpi pääosin kaksikaistaisena, muodostivat liikenneonnettomuudet merkittävän osan tehtävistämme. Olen kolttasaamelaista sukua, ja nyt on aika palata ns. Millä mielin muutat. 1 Pulssin tunnustelu on turhaa, jos hengitys on poikkeavaa – heti elvyttämään. Pohjois-Savon pelastuslaitos järjestää palvelunsa uusiksi, Savon Sanomat 26.10. Ensihoito on ollut vahvasti mukana pitkällä uralla. Haastateltavien mukaan jonossa on ollut pahimmillaan kymmeniä hätäpuheluita. Pelastustyön haasteet ovat toisenlaisia esimerkiksi etäisyyksien ja sääolojen takia. Miksi nyt Lappiin. 2 Pelastuslaitoksen laskeman viiden eri vaihtoehdon mukaan sen on lisättävä pelastajia keskuskaupunkien ulkopuolella niin, että lisäyksestä aiheutuu vähimmillään 915000 euron vuosittaiset lisäkulut ja korkeimmillaan 3,2 miljoonan euron lisäkulut nykyiseen verrattuna. Hätäkeskuspäivystäjä auttaa. Terveydenhoitoalan koulutuksen jälkeen hän valmistui palomieheksi -89 Helsingissä, jossa sai myös paloesimiehen opit. #siltakylanvpk #sopimuspalokunta #tieliikennepelastaminen #kymenlaaksonpelastuslaitos AJASSA MITÄ KUULUU. Kallion asemalla oli myös ympärillä 30-päinen joukko työkavereita. POIMINNAT
Miksi näin, Palosuojelurahaston pääsihteeri Johanna Herrala. Aineiston käsittely nähtiin mahdolliseksi toteuttaa myös toisaalla, esimerkiksi Työterveyslaitoksessa. Uusiksi hallituksen jäseniksi ja palvelualueiden puheenjohtajiksi valittiin ensihoitopalveluiden palvelualueelle pelastuskomentaja Jani Pitkänen ja turvallisuuspalveluiden palvelualueelle pelastusjohtaja Juhani Carlson. Pelastusopiston hankehakemusta pidettiin aiheeltaan ajankohtaisena ja tärkeänä. Tutkimuksen arkaluonteisuuden vuoksi esimerkiksi kyselyn toteuttamiseen liittyneet eettiset pohdinnat ja kysymykset tietosuojasta jäivät vielä osin avoimeksi. Turvallisuuspalveluiden palvelualueelle palkataan ensi vuodeksi päätoiminen sihteeri.. Hallituksessa jatkavat vuoden 2022 ajan jäseninä pelastustoiminnan palvelualueen vetäjä, pelastusjohtaja Markus Aarto ja tukipalveluluiden palvelualueen vetäjä, pelastusjohtaja Jukka Koponen. AJASSA TILASTO Harri Setälä uusi puheenjohtaja Asuntopaloissa, joissa ihminen kuolee, toimiva palovaroitin on ollut keskimäärin 12 prosentissa paloista. (LÄHDE: ESA KOKKI, SISÄMINISTERIÖ. Vakavissa loukkaantumisissa toimiva palovaroitin on ollut keskimäärin 36 prosentissa. Tasa-arvoja yhdenvertaisuustyöryhmän toiminta oli kuitenkin vielä hakuvaiheessa kesken eikä pelastusalan tasa-arvo ja yhdenvertaisuusohjelma ollut valmistunut. Palopäällystöliiton vuoden 2021 hankkeessa asian edistämistä pidettiin hyvänä ja tarpeellisena. Esimerkiksi vuoden 2021 Suomen Palopäällystöliiton hanke Tasa-arvoja yhdenvertaisuustyön työkalupakki pelastusalalle, vuoden 2019 Pelastusopiston hanke Pelastustoimen henkilöstön työssään kohtaama seksuaalinen häirintä sekä vuoden 2018 SPPL:n Pelastustoimen naisverkoston mentorointi -hanke jäivät ilman rahoitusta. Asuntopaloissa, joissa ihminen loukkaantuu lievästi, toimiva palovaroitin on ollut keskimäärin 49 prosentissa. TIEDOT ON KOOTTU ONNETTOMUUSTILASTO PRONTOSTA) Kun palovaroitin toimii, henkilövahingot ovat lievemmät Henkilövahinkoja aiheuttaneiden tulipalojen osuus (%), joissa palovaroitin toimi vuosina 2014–2021 Palosuojelurahastolta avustusta hakeneet yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät hankkeet eivät ole saaneet avustusta viime vuosina. Vuoden 2021 osittaiset tiedot tammi–marraskuulta. Suomen Palopäällystöliiton Pelastustoimen naisverkoston mentorointihankkeen tutkimussuunnitelmaa arvioitiin vielä osin keskeneräiseksi. Rahasto on monin eri tavoin tukenut hankkeita, joilla laaja-alaisesti tuetaan eri väestöryhmien paloturvallisuutta, kuten Paloturvallisuuteen liittyvien symbolien selkoviitotut käännökset selityksineen (Kuurojen liitto), Kidisafe – Varhaiskasvatuksen paloturvallisuus ja turvallisuusviestinnän vaikuttavuus (Turun yliopisto), Kotona asumisen turvallisuustason vaatimusmalli KAT3 (Etelä-Karjalan pelastuslaitos), EVAC-mittari – RAI-arviointimenetelmän työkalu asiakkaiden poistumisturvallisuuden arviointiin (Pirkanmaan pelastuslaitos). Nykyinen puheenjohtaja Pekka Tähtinen Satakunnasta siirtyy varapuheenjohtajaksi. 9–10/2021 Pelastustieto 9 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Henkilövahinkoja aiheuttaneiden tulipalojen osuus (%), joissa palovaroitin toimi vuosina 2014-2020 Suomessa Kuolema Vakava loukkaantuminen Lievä loukkaantuminen HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miksi yhdenvertaisuus tutkimukset eivät saa rahoitusta. Palosuojelurahasto pitää yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvää tutkimustyötä tärkeänä. Kaisu Puranen Kuva: Pixabay Pelastusjohtaja Harri Setälä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta valittiin ensi vuodeksi kumppanuusverkoston uudeksi puheenjohtajaksi. Kuinka tärkeänä näette pelastustoimen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa selvittävän ja edistävän tutkimustyön
PELASTUSALAN MAAILMA 51°30’8 P 9°56’3 L Kadut tulvivat Lontoossa rankkasateen seurauksena tämän vuoden lokakuun alussa. Palomiehet siivosivat katuja vedestä ja auttoivat kansalaisia turvaan sateen tulvimilta kaduilta. Kuva: Eyevine/Lehtikuva.
PELASTUSALAN MAAILMA
Epäselvää on vielä se, miten toiminta rahoitetaan hyvinvointialueella. 12 Pelastustieto 9–10/2021 Pekon johto vaihtui – toiminta jatkuu Helsingin pelastuskoulun toiminta jatkuu, ja samalla vaihtui myös koulun johto. Waitinen tuli muutamaa vuotta aikaisemmin pedagogiseksi asiantuntijaksi, kun koulussa perustettiin valistusryhmä. Tosin köydestä tuli nyt hieman pehmoisempi ja joustavampi”, Waitinen naurahtaa. ”Ei koulun toiminta vieläkään ole täysin turvattu. Löysässä hirressä roikutaan edelleen. AJASSA H elsingin pelastuskoulun johto vaihtui, kun rehtori Matti Waitinen on jäämässä eläkkeelle ja Jari Lempinen aloitti uutena koulun johtajana parisen kuukautta sitten. Hän aloitti koulun rehtorina parikymmentä vuotta sitten. Silloinen pelastuskomentaja Kari Lehtokangas pyysi opettajataustaista Waitista rehtoriksi, kun edeltäjä Erkki Matti Waitinen (vas.) siirtää pelastuskoulun johtajan viestikapulan Jari Lempiselle. Nyt vielä odotellaan, miten koulutuksen rahoitus järjestetään, kun valtion rahoittamat hyvinvointialueet aloittavat vuonna 2023. He ehtivät tehdä pitkään yhteistyötä.. Ensi vuonna 50 vuotta täyttävä koulu sai tulevaisuudelleen jonkinmoisen varmistuksen, kun toimilupaa jatketaan edelleen. Teksti ja kuva: Esa Aalto Opisto ja koulu tarvitsevat yhteistyötä
Kouluttajan työn ohessa olen työskennellyt myös päivystävänä palomestarina”, Lempinen kertoo. Korkki pyysi kurssinjohtajaksi vuonna 2004 ja siitä alkoi kouluttajan urani. Sellainen on opistoonkin lähetetty, mutta minkäänlaista palautetta siihen ei ole saatu. ”Hakijat haastatellaan ja pidetään sovelluskokeet. Nyt voin hyvillä mielin jäädä eläkkeelle. ”Olemme valmiita keskustelemaan koulutuksen kehittämisestä. Matti Waitisen mielestä koulu ja opisto tarvitsevat yhteistyötä. Haluamme luoda täällä oman ”pekohengen”. Hän valmistui palomieheksi 1980-luvun alussa. Pelastusopistossa tähdätään valtakunnalliseen osaamiseen eikä yksilöidä koulutusta tietyille alueille, mikä on toki järkevääkin.” Lempinen ja Waitinen ymmärtävät kuitenkin rahoituksen merkityksen. Toivottavasti tilanne siltä osin nyt korjautuu. Meille on väliä sillä, ketkä koulutukseen valitaan, koska heistä tulee työkavereita.” Waitinen harmittelee sitä, että hakijamäärät ovat parin viime vuoden aikana pudonneet koulun lopettamisuhan takia. Rahapula on vaikuttanut kielteisesti aiempaan hyvään yhteistyöhön. ”Siellä ei ehkä ymmärretä Helsingin erityispiirteitä. Tarpeen vaatiessa voimme antaa oppilaille myös henkilökohtaista oppilaan ohjausta. ”Pystymme valitsemaan opiskelijavalinnassa parhaat raaka-aineet ja jalostamaan niistä paras lopputulos. Aikaisemmin meiltä oli edustaja myös opiston neuvottelukunnassa. Työlle on loistava jatkaja, täällä on hyvinvoiva työyhteisö ja toimiluvan jatko oli helpottava tieto.” Jari Lempisellä on puolestaan palomiestausta. Jari Lempinen painottaa myös, että koulussa opetusta pystytään muuttamaan notkeasti oppilaiden tarpeiden mukaan. ”Jos huomataan oppilaan kehittymisessä tai tasossa tarvetta puuttua, voimme niin heti tehdä ja saada opiskelija mukaan. Paras tapa tutustua toistemme toimintaan voitaisiin saada aikaan esimerkiksi opettajavaihdoilla.” Sisäministeriö teettää pelastuskoululla ulkopuolisen auditoinnin ensi vuonna. Siitä syttyi kipinä kouluttamiseen. ”Jos se on ainut keino jatkaa pelastuskoulun toimintaa myös hyvinvointialueella, niin sitten voimme olla osa Pelastusopistoa.” He katsovat, että alueellista koulutustoimintaa pitäisi mahdollisesti olla myös enemmän, jotta lähitulevaisuuden koulutustarpeet voidaan täyttää. Paloesimieheksi hän valmistui vuonna 1995 ja päällystökurssilta 2000-luvun alussa. Meihin on myös vaikuttanut pelko siitä, että koulun toiminta lopetetaan.” Jari Lempisen mukaan halua on yhteistyöhön. ”Valitettavasti se on vuosien saatossa jäänyt. ”Helsingin erityispiirteet otetaan silloin huomioon täydennyskoulutuksessa.” KOTIKEITTIÖ Matti Waitinen kuvailee pelastuskoulua kotikeittiöksi. Myös tehtävämäärät ja -kenttä ovat erilaisia kuin maaseutualueilla. TUKIOPETUSTA Matti Waitinen painottaa myös tukiopetuksen merkitystä. Uudenmaan laitosten HIKLU-alueen kouluttajakin se voisi olla, mutta siihen tarvitaan lisää resursseja kurssien määrän ja koon perusteella. 9–10/2021 Pelastustieto 13 Täällä kotikeittiö, siellä laitoskeittiö. Samalla selvitetään myös koulutuksen kustannukset.. Olemme saaneetkin palautteen, että täältä valmistuneet opiskelijat ovat hyvin valmistuneita työelämään”, Lempinen sanoo. Waitinen sanoo, että siihen myös satsataan. ”Tämä on ollut elämäni paras työpaikka. ”Nyt Matti kysyi kiinnostustani koulun johtajaksi. Meillä opetus räätälöidään tarpeen mukaan. RAHOITUS RATKAISEE Jari Lempinen ei välttämättä pitäisi hyvänä sitä, jos Pelastusopisto ohjaisi ja valvoisi pelastuskoulun toimintaa. ”Se on toki erilainen kuin opistossa. Koulun ylläpitäminen ja kehittäminen kiinnostaa, nyt kun saimme jatkon toimiluvallekin.” Lempinen katsoo, että rahoitus tullee viemään pelastuskoulussa annettavaa opetusta lähemmäs opistossa annettavaa opintomäärää. Lempinen pitää hyvänä, että valinnassa on ainakin tähän asti saatu laadukas opiskelijajoukko. Sitä varten on yksi kurssinjohtajista pätevöitymässä ammatilliseksi erityisopettajaksi. AJASSA Jaakkola jäi eläkkeelle. ” Jari ”Korkki” Korkiamäki pyysi harjoitusmestariksi vuonna 1997. Ehkä tässäkin voisi käyttää keittiövertailua: täällä on kotikeittiö ja siellä on laitoskeittiö”, Waitinen sanoo. Waitinen kiistää, että koululta puuttuisi oma opetussuunnitelma
14 Pelastustieto 9–10/2021 Ei varaa lopettaa 14 Pelastustieto 9–10/2021 Sodankylän VPK tekee mielellään varallaoloa. Kuvassa ryhmänjohtajat, hälytysryhmän jäsenet Ismo Rajaniemi (vas.), Jussi Pääkkölä, Vilho Varonen ja Markus Yliriesto.
9–10/2021 Pelastustieto 15 VARALLAOLO Ei varaa lopettaa 9–10/2021 Pelastustieto 15
Turistisesonki ja karut olosuhteet tietävät tehtäviä myös Sodankylän VPK:lle. Vähemmällä väkimäärällä tämä kävisi nopeasti liian raskaaksi.” Palokuntalaiset saavat varallaolosta päivystyskorvauksen, eli 42 prosenttia Välitilassa Varallaolojärjestelmä on muutoksessa. Lähde: www.finlex.fi. Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata työntekijän vapaa-ajan käyttöä. • Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan, ellei työntekijän ole oleskeltava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. ”Ringissä on tarpeeksi porukkaa, eikä varallaolo käy liian kuormittavaksi kenellekään. 16 Pelastustieto 9–10/2021 VARALLAOLO S odankylässä Keski-Lapissa elohopea on ehtinyt käväistä jo 30 pakkasasteessa marras-joulukuun vaihteessa. Hälytysryhmässä toimii noin 30 jäsentä, joista noin 20 on mukana varallaoloringissä. ”Ei se älyttömän kuormittavaa ole. • Varallaolon aikana työntekijän on oltava työnantajan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua työhön. Lukuisissa työtuomioistuimen päätöksissä varallaolo on katsottu työajaksi. Toiset tekevät vuoroja mielellään enemmän, toiset vähemmän. Vuoronvaihtojakin on helppo sopia”, sanoo ryhmänjohtaja Ari Seppälä. Tekstit: Kaisu Puranen · Kuvat: Kaisa Sirén Varallaolo • Työnantaja ja työntekijä saavat sopia varallaolosta ja siitä maksettavasta korvauksesta. Aktiivisella palokunnalla on iso joukko vastaamassa hälytyksiin. Palokuntalaiset ovat tyytyväisiä systeemiin. Pelastuslaitoksilla ei ole varaa maksaa varallaolosta täyttä palkkaa, joten sitä ollaan muuttamassa tai lopettamassa pitkin Suomea. Pelastuslaitokset pyrkivät minimoimaan riskit miljoonien eurojen takautuvista palkkasaatavista. Varallaoloa tämäkin sopimuspalokunta tekee, eikä se näillä näkymin ole poistumassa minnekään. Varallaoloa voi tehdä kotoa käsin, lähtövalmiusaika on 10 minuuttia. Palokunnan päällikkö Jussi Pääkkölä kertoo, että palokuntalaiselle tulee varallaoloviikonloppu noin kerran kahdessa kuukaudessa. Sitä tehdään vain viikonloppuisin perjantain iltakuudesta maanantain aamukuuteen. Sodankylässä varallaoloa on helppo pyörittää 20 hengen voimin. Syrjäseuduilla sopimuspalokuntien varallaolon on pakko jatkua, sillä rahaa päätoimiseen väkeen ei ole. Monessa muussa Suomen pelastuslaitoksessa tilanne on toinen
Julkisten ja hyvinvointialojen liitolta JHL:ltä kerrotaan, että myös sen jäsenistä reilut 70 päätoimista henkilöä on riitauttanut varallaolonsa. Liiton lainopillinen erityisasiantuntija Hannu Moilanen kertoo, että ensimmäiset korvaukset, yhteensä noin 100000 euroa, ovat jo menneet maksuun. Sodankylän VPK:ssa riittää kuitenkin ymmärrystä varallaoloriidat oikeuteen vieneille. ”Ei tämä ihan työn tasoista hommaa ole, sellaista, että täydellä tuntipalkalla tehtäisiin”, arvioi Pääkkölä. ”Varallaolo halutaan varmasti lopettaa, jos on pienikään mahdollisuus, että joku tekee siitä ison käräjäjutun.” Palokuntalaiset korostavat, että heidän toimintatapaansa on vaikea verrata muihin pelastuslaitoksiin. 9–10/2021 Pelastustieto 17 VARALLAOLO Ursuit ® Kuivapuvut Ammattikäyttöön palkasta. Uutena ilmiönä Moilanen mainitsee, että varallaoloriidoista on poikinut pelastuslaitoksilla työsyrjintää. ”Varallaolosta on siirretty pois hen. Heidän mielestään varallaolo ei ole työaikaa. ”Lapin pelastuslaitoskin on iso, ja jokuhan niitä linjoja vetelee. Mutta meillä ei ole tarvetta riitauttaa asioita tai hakea muutosta”, Pääkkölä sanoo. Riidat koskevat kahdeksaa pelastuslaitosta. YLI SATA TAPAUSTA Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry:n edunvalvontajohtaja, lakimies Pasi Jaakkola kertoo, että liitolla on noin 70 pelastusalan päätoimista työntekijää koskevaa varallaoloriitaa meneillään työtuomioistuimessa. Pääkkölä ymmärtää myös työnantajan riskin. ”Kun sivusta seurasi meidänkin päätoimista henkilöstöä, niin kyllähän sen näki, että se kuormittaa”, Seppälä sanoo. ”Juttuja on myös tullut lisää, ja paraikaa tarkastelemme, mitä niille tehdään.” Moilanen arvioi, että sopimuspalokuntalaisia koskevia oikeusriitoja on ollut koko maassa vireillä noin 50. Osa niistä on ratkaistu, ja sopimuspalokuntalaisetkin ovat saaneet korvauksia
Siinä ollaan jatkuvasti sidottu työhön tai hälytykseen, joka ehkä tulee.” Varallaolojärjestelmän lopettaminen vaikuttaa myös sopimuspalokuntiin ja samalla palokuntalaisten jopa tuhansiin euroihin nouseviin varallaolokorvauksiin. Koko pelastuslaitoksen henkilöstölle on lanseerattu syyskuusta alkaen aktivointikorvausjärjestelmä. Niiden yhteissumma on noin 25 miljoonaa euroa. Koposen mukaan kaikkiaan pelastuslaitokselle on tullut reilut 130 vaatimusta takautuvista palkkasaatavista. Tällä hetkellä muun muassa Jokilaaksojen pelastuslaitokselta vaaditaan noin 20 vaatimuksessa yhteensä noin 2,6 miljoonan euron jälkikäteisiä palkkasaatavia varallaoloajalta. Esimerkiksi työtuomioistuimen vä lipäätöksessä kesäkuussa 2021 katsottiin, että varallaolo Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pirkanmaan pelastuslaitoksilla on ollut työaikaa. ”Se ei ole hyväksyttävä työmuoto. kilöitä, jotka ovat riitauttaneet varallaolonsa.” Tällaisia syrjintäjuttuja JHL:llä on vireillä kymmenkunta. Oikeus katsoi, että työntekijän viiden minuutin valmiusajalla tehty varallaolo on työaikaa. Pelastusjohtaja Jukka Koponen kertoo, että palomiesten työtuomioistuimessa käsittelyssä olevat vaatimukset ovat yhteensä 1,2 miljoonaa. Se ei ole vapaa-aikaa eikä työaikaa. ”Toivoisimme, että työnantaja käyttäisi harkintaa, eikä lähtisi tekemään yksioikoisia ratkaisuja ja siirtämään henkilöä varallaoloringistä pois.” EROON SEKATYÖMUODOSTA Ratkaiseva käänne varallaoloissa tapahtui vuonna 2015, kun korkein oikeus antoi päätöksen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksessa tehdystä varallaolosta. Sodankylän VPK:n Markus Yliriesto (vas.) ja Vilho Varonen pakkaavat 76 millimetrin letkua kehikkoon käytettyjen tilalle seuraavaa hälytystä varten. KYMMENIEN MILJOONIEN SAATAVAT Jo ratkaistuissa oikeusjutuissa varallaoloa on tulkittu työajaksi, ja pelastuslaitoksia on tuomittu maksamaan miljoonaluokan palkkasaatavia työntekijöilleen. ”Tämä oli SPAL:n ajama kanne. On heidän ja työnantajan välinen asia, jos he varallaoloon sitoutuvat ja sitä haluavat tehdä”, Jaakkola sanoo. 18 Pelastustieto 9–10/2021 Se ei ole hyväksyttävä työmuoto. Pohjois-Savossa viiden palomiehen varallaolo katsottiin työajaksi. ”SPALilla ei ole kantaa siihen, miten pelastuslaitos järjestää sopimuspalokuntalaisten hälytykset. VARALLAOLO. SPAL:n näkemyksen mukaan varallaolo on sekatyömuoto, josta pitää päästä eroon. Sen jälkeen lähdimme kartoittamaan, kuinka paljon varallaoloa on, ja miettimään, olisiko tässä keino päästä kokonaan siitä eroon”, Pasi Jaakkola kertoo. Pelastuslaitos on aloittanut aikaisemmin paljon käytetyn varallaolojärjestelmän ajamisen kokonaan alas ja pyrkinyt korvaamaan sen päätoimisella valmiudella
Haaveiden tiellä voi olla yksi väärin valittu suunta. Kristian, 27, kenkäkauppias “Valloittaa Milanon muotikadut uudella omalla mallistolla.” LIIKETILAT I HELSINKI I SUOMI I KLO 07:45 Neea, 42, aktivisti, projektipäällikkö “Pelastaa naalipopulaatio, vaikka yksi kerrallaan.” Petra, 32, junior associate “Ura kansainvälisenä ihmisoikeusjuristina YK:ssa.” Tom, 57, tj “Triathlon, triathlon, triathlon...” Oikealla suunnalla on väliä niin elämän pienissä hetkissä, suurissa haaveissa kuin evakuointitilanteissakin. Adaptiivinen Prodex FIREscape –paloturvavalojärjestelmä ohjaa kriisitilanteessa kiinteistön turvallisimmalle poistumisreitille, mukautuen muuttuvaan tilanteeseen. Valitsesuunta.fi Security hedengrensecurity.fi I security@hedengren.fi I 0207 638 635 I Haavemaa Pelastustieto 12_2021.indd 1 15.12.2021 11.43.59 VARALLAOLO
Kymenlaaksossa ja Pirkanmaalla varallaoloa tekevät ainoastaan vakinaiset viranhaltijat. Toistaiseksi meillä ei ole mahdollisuutta korvata sitä millään tavalla. 20 Pelastustieto 9–10/2021 ”Siitä on yritetty tehdä mahdollisimman reilu ja sellainen, että se kannustaa suorituskyvyn ylläpitoon, aktiivisuuteen ja kouluttautumiseen”, sanoo pelastusjohtaja Jarmo Haapanen. Satakunnassa varallaoloa ei tehdä lainkaan. Keski-Suomessa on joka päivä 54 henkilöä varallaolossa, ja sitä tekevät ryhmänjohtajat sekä sammutusmiehet, jotka koostuvat pääosin sopimushenkilöstöstä ja yksittäisistä päätoimisista henkilöistä. Paloasemat muodostavat keskuskuntien ympärivuorokautisten asemien kanssa toimintavalmiuden rungon. Ammattihenkilöstöstä varallaoloa on tehnyt 42 henkilöä, sopimuspalokunnista 249. Varallaolon jatko on vielä avoin. PUOLEN TUNNIN VALMIUSAIKA Etelä-Savon pelastuslaitoksella meneillään on kaksi oikeusjuttua, joissa neljä päätoimista viranhaltijaa hakee korvauksia ennen vuotta 2015 tehdystä varallaolosta. Luku sisältää sopimushenkilöt, jotka on rekrytoitu määräaikaiseen palomiehen virkasuhteeseen. Uusia ympärivuorokautisia paloasemia ollaan perustamassa seitsemän keskisuuriin kuntiin ja niiden ympäryskuntiin. On niitäkin kavereita, jotka pitävät varallaoloa parempana järjestelmänä pienellä paikkakunnallaan, kun siellä asuvat ja voivat toimia kotoaan käsin”, kertoo pelastuspäällikkö Paavo Tiitta. Suomen sopimuspalokuntien liitossa uskotaan, että varallaolo ei ainakaan ole kokonaan loppumassa valtakunnasta. Valtaosalla on henkilökohtainen työsopimus pelastuslaitoksen kanssa. Sillä turvataan kansalaisten avunsaanti, ja lisäksi se on yksi motivaattori”, sanoo Suomen sopimuspalokuntien liiton asiantuntija Markku Kallio. Pelastusjohtaja Seppo Lokka kertoo, että varallaoloa tehdään paljon edelleen ja sitä on tarkoitus tehdä vastakin lähinnä sopimuspalokuntalaisten voimin. Osassa pelastuslaitoksista varallaoloa tekee nykyisin vain päällikkötaso. Kokonaisuus arvioidaan uuden palvelutasopäätöksen valmistelun yhteydessä. ”Sellaista rahaläjää ei ole, jolla varallaolo pystyttäisiin poistamaan. Toisaalta pelastuslaitokselle sopimuspalokuntalaisten varallaolo on halpaa. Nykyisin päätoiminen henkilöstö tekee varallaoloa vain yksittäistapauksissa, kuten silloin, VARALLAOLO. ”Meillä on ollut kohtuullisen paljon varallaoloa, emmekä voi elää sellaisen oikeuskäytännön kanssa, jossa on koko ajan epäselvyyttä siitä, tuomitaanko varallaolo jossakin vaiheessa työajaksi vai ei. Varallaolon kriteerinä on henkilön oma suostumus ja 30 minuutin vasteaika. Näin toimitaan esimerkiksi Etelä-Karjalassa, Kanta-Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Oulu-Koillismaalla. Alueella on 30 paloasemaa, joista 27:llä on mukana sopimushenkilöstöä. Haapanen arvioi, ettei nykyistä varallaolojärjestelmää voi säilyttää viimeaikaisten tuomioistuinten ratkaisujen valossa. Syrjäseuduilla varallaolokorvaukset voivat nousta muutamiin tuhansiin euroihin henkilöä kohden, mikä itsessään on motivaatiotekijä. VARALLAOLOKORVAUS MOTIVAATTORI Pohjois-Savossa varallaolorinkeihin kuuluu tällä hetkellä päätoimisista henkilöistä noin 55. ”Ikävä kyllä moni uskoo, että se olisi loppumassa, mutta ei sitä voida lopettaa. Varallaolo jatkuu toistaiseksi uusia ympärivuorokautisia paloasemia tukevana toimintamallina. Se ei ole tervettä elämää julkiselle organisaatiolle eikä henkilöstöllekään.” Haapanen ei halua lähteä myöskään väljentämään varallaolon toimintavalmiusaikoja. ”Kun otetaan huomioon kiireelliseen pelastustoimintaan liittyvät toimintavalmiusvaatimukset ja 30 minuutin varallaolovaatimus, näen, että siinä on jonkin sortin ajallinen ristiriita.” LOPETTAMINEN MAHDOTONTA Lapissa pyritään siihen, että varallaolo loppuu vakituiselta henkilöstöltä viimeistään helmikuussa 2022, kun taas sopimuspalokunnat jatkavat sitä. Pelastuslaitosten sopimuspalokunnat tekevät edelleen varallaoloa karkeasti arvioituna Keski-Suomen korkeudelta pohjoiseen. nissä kunnissa toimivaa aktiivista vakija työsopimussuhteista henkilöstöä ja antaa mahdollisuus henkilöille tehdä nykyistä, vuosikymmeniä vanhaa järjestelmää, mikäli haluavat. On sovittu, että sopimushenkilöstön varallaolovelvoitteista neuvotellaan ensi vuonna ja pohditaan, miten järjestelmää kehitetään niin, että se vastaisi kaikkia lain kirjaimia.” Tarkoitus on palkata harva-alueelle 16 uutta operatiivista henkilöä vuoden alussa korvaamaan ammattihenkilöstön varallaolon poistumista. Pelastuslaitoksella on noin 155 työntekijää, sopimuspalokuntalaisia on noin 700. ”Tällä halutaan kehittää nykyistä järjestelmää ja alueellista toimintavalmiutta, mutta toisaalta ylläpitää pieSellaista rahaläjää ei ole. Pohjois-Karjalassa varallaolon kokonaismäärää on vähennetty ja sen vaatimuksia on kevennetty. SSPL:n laskelmien mukaan sopimuspalokuntien varallaolon kustannukset koko maassa ovat noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Pelastusjohtaja Markus Aarto sanoo, että Lapissa noin puolet tehtävistä hoidetaan joko puhtaasti tai pääosin sopimuspalokuntien voimin