12 . Palomies eilen ja tänään s.8. 53 9–10 2017 7. 14 ÖLJYNTORJUNTAA vaikka maitopurkista s. Porin VPK:n Benz HIENOIN s
Dräger Suomi Oy I asiakaspalvelu@draeger.com I +358 207 119 600 FPS-Com mainos.indd 1 16.11.2017 21:08:08. Luotettavaa viestintää tehtäviin jossa käytetään kasvo-osaa FPS ® -COM 7000 Pelastustehtävässä vaativat olosuhteet voivat vaikuttaa viestin selvyyteen. Varusta ryhmäsi ainutlaatuisella kommunikaatioratkaisulla: Dräger FPS®-COM 7000
On monta syytä todeta, että alamme on hieno, laadukas ja sen tekijät eri tehtävissä ovat ammattitaitoista väkeä. Tulevaisuus on turvallisuuden osaajalle valoisa Kaisu Puranen, toimittaja kaisu.puranen@pelastustieto.fi Paloalalla ja palomiehen ammatilla on pitkät perinteet. perustettiin 40 vuotta sitten. Samalla muistettiin myös 20-vuotiasta hätäkeskuskoulutusta. Työvälineet ja varusteet ovat kehittyneet huimin harppauksin. Alalle valmistuu turvallisuusketjun eri lenkkeihin ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa. Nyt kaikkien 22 alueen esittelyt löytyvät Pelastustiedoista 2015–2017. Tänä vuonna isänmaamme juhliessa sataa vuotta Kuopiossa juhlistettiin Pelastusopiston 25:ttä vuotta. Tulevaisuudessa sopimuspalokuntalaisten koulutus muuttuu entistä systemaattisemmaksi ja yhdenmukaisemmaksi, kun Pelastusopisto ottaa vastuun siitäkin. Lehti oli vuoden 2015 ensimmäinen. Sitä varten sen pitää saada myös asianmukaiset ja riittävät resurssit. Idea syntyi kentän toiveista: lukijoita kiinnosti, miten asiat tehdään pelastuslaitoksissa. Alueitahan on – vielä toistaiseksi – 22, ja eroavaisuuksiakin löytyy, vaikka valtionhallinnon mielestä ei ehkä pitäisi. Suomen ensimmäisen vapaaehtoisten palokunnan perustamisesta Turussa tulee ensi vuonna kuluneeksi 180 vuotta. Samalla työturvallisuus on huippuluokkaa. Tätä lehteä julkaiseva Paloja pelastustieto ry. Pelastustoimi on astumassa uuteen aikaan. Tavoitteemme oli vierailla eri pelastuslaitoksissa ja esitellä ne, kärkenä jokaisen alueen omat erityispiirteet. Juttusarjan edetessä tallensimme myös historiaa, sillä pian alueita saattaa olla eri määrä. Siemen yhä paremmalle osaamiselle istutettiin jo liki 50 vuotta sitten, kun ammattiin kouluttaminen aloitettiin Valtion Palokoulussa. Palomies ammattina on kehittynyt erityisesti viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan ajan koulutuksen kehityksen myötä. Dräger Suomi Oy I asiakaspalvelu@draeger.com I +358 207 119 600 FPS-Com mainos.indd 1 16.11.2017 21:08:08 Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi. 9–10 ·2017 3 Pääkirjoitus Joulukuu 2017 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Perustettu vuonna 1950. Se on alan ammattilehden tekijälle kullanarvoista tietoa. Matkoillamme opimme paljon ja pääsimme tutustumaan kädestä pitäen eri alueiden toimintaan. Yhdistyksen hallitus päätti antaa alan tulevalle polvelle eli alamme oppilaitoksissa opiskeleville lahjaksi verkkotunnukset kaikkeen aineistoon. Tehtävämme on tiedonvälitys, joten kävimme toimeen. Alueet tulivat tutuiksi Luotettavaa viestintää tehtäviin jossa käytetään kasvo-osaa FPS ® -COM 7000 Pelastustehtävässä vaativat olosuhteet voivat vaikuttaa viestin selvyyteen. Helsinkiin perustettiin ensimmäinen vakinainen palokunta 23 vuotta myöhemmin. Kiitos, kaikki 22! Etelä-Savon esittely sivulla 32. Tulevassa maakuntahallinnossa turvallisuuden taitaja saa tunnustetun aseman erityisesti varautumiseen ja ensihoitoon liittyvissä tehtävissä. Kainuusta se alkoi. P.S. Varusta ryhmäsi ainutlaatuisella kommunikaatioratkaisulla: Dräger FPS®-COM 7000
044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu puh. Kansi Palomies eilen ja tänään. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Kaisu Puranen puh. 8 ” Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 K uv a: M ik ae l R an ta la in en. Matias Malmgren, 24, työskentelee palomiehenä Espoonlahden asemalla Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. s.18–29 Hälytysilmoitus Ei voinut kuin pitää kädestä kiinni ja sanoa, että älä nyt enää huuda, sairaala näkyy jo.” Palomiehenä 1950–60-luvuilla toiminut Niilo Hyytiäinen kertoo aikakauden sairaankuljetuksesta. Kuva: Teemu Heikkilä. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu puh. Sen rajuutta ja muotoa oli kuitenkin vaikea ennustaa, mutta ennustuksessa ja varoittamisessa onnistuttiin. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media www.facebook.com/pelastustieto Twitter: @Pelastustieto1 Instagram: pelastustieto Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino: PunaMusta 2017, ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksen meteorologit havaitsivat Kiirarajuilman mahdollisuuden jo kuusi päivää ennen sen tuloa. 4 9–10 ·2017 Päätoimittaja Esa Aalto puh. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. s. 044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin puh
Myös Varkauden palotoimi täytti 100 vuotta. s.44–49 Alue tutuksi: Etelä-Savo Neljäntoista kunnan alueella toimivalla EteläSavon pelastuslaitoksella on hyvin vesistöinen alue. s.32–39. 9–10 ·2017 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6 Syy lähteä alalla oli auttamisenhalu 10 Reagoinnista riskianalyysiin 12 Porin VPK:n Benz on hienoin 14 Uudet uhat tuntuvat Pietarissakin 30 Tapasimme Teemu-Taavetti Toivosen 40 Varkauden palotoimi 100-vuotias 48 Lisää turvallisuutta Itämeren satamiin 50 Öljyntorjuntaa maitopurkista 53 Palokuntatyön alkuvaiheet Kotkassa 58 Oulun VPK:n nuorisotoiminta 100 vuotta 60 Tulentorjunnasta tulvantorjuntaan 62 Etelä-Karjalassa pyöritetään 24 tunnin työaikaa 66 Kotimaisuus: Virallisesti Liedosta 68 Työn äärellä 72 Pirkanmaalla harjoiteltiin onnettomuusviestintää 74 Paloja pelastustieto ry 40 vuotta 76 Hannu Willman lähti eläkkeelle 78 Keskustelua: Kari Kulmala 79 Miehikkälään puhdas paloasema 80 Suihkuputki 81 Mirafoni 83 Ulkomailta 84 Päiväkirja 87 Numerossa 9–10/2017 Suomen täyttäessä 100 vuotta, juhlittiin muun muassa Kokemäellä ja Perniössä VPK:oiden satavuotista olemassaoloa. Saimaa halkaisee alueen, ja muita isoja vesistöjä ovat Puula Kangasniemi-HirvensalmiMikkeli -alueella sekä Kyyvesi Kangasniemen, Mikkelin ja Pieksämäen alueella. Lisäksi alueella on tuhansia pienempiä vesistöjä
Huuskosen mukaan hankkeen tulos perustui 14 kuukauden mittaiseen hanketoteutukseen, johon osallistui kattavasti pelastustoimen keskeisiä toimijoita muun muassa sisäministeriön pelastusosastolta ja pelastuslaitoksilta. ”Henkilöstö on keskeinen, jotta pelastustoimi pystyy toimimaan vaikuttavasti, tehokkaasti ja tuloksellisesti yhteiskunnassa. ”Nämä seuloituivat selkeästi esille pelastustoimen ydinprosessien tarkastelun kautta. ”Lohtaja2018-leirille odotetaan noin 3000 osallistujaa”, kertoo projektipäällikkö Pertti Heikkilä. Toteutuksen perustana oli pelastustoimen keskeisten toimijoiden tarvemäärittely ja tarpeita vastaavan mittariston yhteiskehittäminen. Hankkeessa tuotettiin esitys kansallisesta mittaristosta pelastustoimen tuloksellisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Leirin järjestäjät kutsuvat kaikki innolla mukaan kesän suurleirille.. Sille osa-alueelle liittyvät myös hyvinvointi ja työturvallisuus.” Huuskonen huomauttaa, että kuudes pääluokka, kehittämisja innovaatiotoiminta on myös tärkeä alalle. ”Se sitoo koko hankkeenaikaisen työn siihen, että lähdemme liikkeelle arvioinnista ja muodostamme arviointimekanismeja, joita jokainen pelastustoimen osatoimija tuottaa omasta tulokulmastaan. Kaikki ovat samalla asialla, on auttamisenhalua.” ”Vaikka kaikista ei tulisi alan ammattilaisia, saamme paljon valistuneita kansalaisia palokuntanuorisotoiminnan kautta”, Heikkilä mainitsee. Nyt yli 16-vuotiaiden, jotka ovat suorittaneet leirikurssit, on mahdollista tulla leirille eri toimialueille työharjoitteluun. ”Saimme vahvan yhteiskehittämisen perusteella tuotettua ensimmäinen yhteisen esityksen pelastustoimen arviointijärjestelmästä”, Huuskonen summaa hankkeen lopputuloksen. ”Mukana oli eri järjestötoimijoita, Pelastusopisto, aluehallintovirastot. Niistä neljä ensimmäistä edustavat pelastustoimen ydinprosesseja. Alueellisille leireille sen sijaan osallistuu nykyisin enemmän palokuntanuoria kuin suurleirille, jopa lähes 5000 nuorta. ”Palokuntalaisuus on ihan oma genrensä. Uutta on myös se, että palokuntanuori ilman omaa osastoa pääsee myös leirille. Se mahdollisti, että saimme kartoitettua laajalti keskeisiä mittaamistarpeita.” Huuskonen kertoo, että arviointiin muodostui kuusi päämittaamistasoa. Tasot ovat onnettomuuksien ennaltaehkäisy, pelastustoiminta, ensihoitopalvelujen toteuttaminen ja varautuminen. Heikkilän mukaan leirit ovat tärkeitä palokuntanuorille. ”Etsimme yhdessä leiriläisen kanssa osaston, jonka mukana osallistua leirille.” Heikkilä kertoo, että joka neljäs vuosi järjestettävien suurleirien osallistujamäärä on hivenen laskussa. Kuva: Camilla Volanen . Siinä tehtiin tiivistä yhteistyötä uudistushankkeen pelastusalaitosten prosessityöryhmän kanssa, jotta työ palveli molempia lähtökohtia.” Kaksi muuta päätasoa ovat henkilöstö ja kehittämissekä innovaatiotoiminta. Niiden kautta saamme tietoa, jonka kautta pelastustoimea ohjataan.” Palokuntanuorten suurleiri järjestetään ensi kesänä Lohtajalla Keski-Pohjanmaalla. Leireillä on mahdollisuus tutustua muihin, samanhenkisiin nuoriin. ”Pelastustoimessa ei riitä pelkkä toimintojen ylläpitäminen, vaan alan täytyy perustua jatkuvaan kehittämiseen.” Huuskonen mainitsee, että keskeistä hankkeessa oli myös kuvaus informaatio-ohjaamisen prosessista. AJASSA Indikaattoreista mittaristo pelastustoimen tuloksellisuudelle 6 9–10 ·2017 Palokuntanuorten suurleiri Lohtajalla Pelastustoimen indikaattorit -hanke valmistui lokakuussa 2017. H ankkeen projektipäällikkö, tutkija Heidi Huuskonen kertoo, että tavoite oli luoda esitys kansalliseksi mittaristoksi pelastustoimen tuloksellisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioimiseen. Leirin järjestävät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ja Lapin Pelastusliitto. Toteutustapa oli hyvin poikkileikkaava
”Pelastusalan oppilaitoksissa ja järjestöissä sekä pelastuslaitoksilla tuotetaan jatkuvasti uutta, ajantasaista ja laadukasta oppimateriaalia, mutta pääasiassa kunkin toimijan omaan käyttöön. Lokakuun lopulla Pelastusopisto näet perusti verkoston sopimuspalokuntakoulutuksen kehittämistyöhön. Sen luovuttivat seminaarin oltermanni Jaana Turunen Sökö Sommarö FBK VPK:sta Espoosta, Markus Lappalainen Lapin VPK:sta Raumalta ja Rami Laatsalo Tammisalon VPK:sta Helsingistä. Liljemark aloitti palomiesuransa vuonna 1974 Neste Oy:n palokunnassa. Hallintopolitiikan alivaltiosihteerin tehtävissä painottuvat maakuntaja sote-uudistuksen toimeenpanon johtaminen, maakuntien resurssija vaikuttavuusohjaus, julkisen hallinnon digitaalisuuden edistäminen, valtion henkilöstöjohtamisen kehittäminen sekä koko julkisen hallinnon toimintatapojen ja ohjauksen muutosten johtaminen uudessa toimintaympäristössä. Työvelvoite päättyy vuoden alussa. Alan ammattilaisiksi opiskeleville annetaan laadukasta koulutusta korkeatasoisessa opetusympäristössä Kuopion Petosella. Määräaikainen nimitys kestää viisi vuotta. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Olavi Liljemark eläkkeelle Pelastusjohtajana Itä-Uudellamaalla vuodesta 2005 alkaen toiminut Olavi Liljemark jää eläkkeelle 1. Juhlan aika Kuopiossa K uv a: Te em u H ei kk ilä Tuoreen Sopimuspalokuntabarometrin mukaan sopimuspalokuntalaisten kunnollinen työterveyshuolto on monilla paikkakunnilla hakusessa. Marraskuussa julkaistuun barometriin vastanneista palokuntalaisista 30,5 prosenttia ei ollut käynyt palokuntatoiminnan osalta työterveyshuollon tarkastuksessa. Pelastustoimen opetusmateriaalit pitäisi saada julki yhteiseen käyttöön ja sähköiselle alustalle. Näin parannettaisiin vapaaehtoiskentän koulutuksen laatua ja yhtenäistettäisiin taitoja, selvitysmalleja ja toimintatapoja. Palokuntalaisten työterveyshuolto ontuu 9–10 ·2017 7. Tärkeä osa kokonaisuutta on myös Korvaharjussa sijaitseva harjoitusalue. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen kehui ajoi tusta mainioksi vetoomuksen saadessaan. Suurin osa materiaalistahan on jollakin tavoin julkisilla varoilla tuotettua”, Koskinen totesi. Samalla juhlistettiin 20 vuotta sitten alkanutta hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta. Suomen Palopäällystöliiton IV sopimuspalopäällikköseminaarin osallistujat vetoavat suomalaisen pelastustoimen päättäjiin ja toimijoihin oppimateriaalien julkaisemiseksi. SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujalan mukaan tilanne on huolestuttava. Toivomuksemme on, että toimijat tarjoaisivat edellä mainitun materiaalin vastikkeettomaan yhteiseen käyttöön sähköiselle alustalle. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen otti vastaan IV Sopimuspalopäällikköseminaarin vetoomuksen. Ilmo Tiihonen (vas.) ja Pertti Savolainen olivat opettajina käynnistämässä nykymuotoista hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta. maaliskuuta 2018. syyskuuta. Alustan ylläpito kuuluisi luontevasti Pelastusopistolle, jolla olisi myös kontrolli materiaalin oikeellisuuden suhteen”, vetoomuksessa todetaan. Pelastustoimen oppimateriaalit saatava yhteiseen käyttöön . Pelastusopisto on nyt selkeä kotipesä ja vien asian eteenpäin kehittämistoimikunnalle. ”Ajatuksenne oppimateriaalien julkaisemisesta on sekä hyvä että järkevä, ja sopii muutenkin alan kehittämiskuvioihin. Sisäministeriössä vaihtuu myös pelastusosaston johtaja eli pelastusylijohtaja. Pelastusopisto juhli Kuopiossa 25 vuottaan. Tänä vuonna siellä avattiin työturvallisuuden harjoitusalue. Tehtävää vuodesta 2013 hoitanut Esko Koskinen jää eläkkeelle 1. Vuodesta 2019 lähtien Pelastusopiston vastuulla on ylläpitää ja kehittää sopimuspalokuntahenkilöstön koulutuksen opetussuunnitelmaa, kouluttajakoulutusta, kouluttajarekisteriä sekä tuottaa lakisääteisen kelpoisuuden tuottavan koulutuksen oppimateriaalia. Nerg ja Koskinen lähtevät Sisäministeriön kansliapäällikkönä vuodesta 2012 toiminut Päivi Nerg siirtyy vuodenvaihteessa hallintopolitiikan alivaltiosihteeriksi. Kukaan ei vain ole ottanut sitä aiemmin hoitaakseen. Kuva: Esa Aalto
PELASTUSTOIMI
Nehän sulivat päälle. Menin töihin Erottajan paloasemalle 11. Koulutus oli sitä luokkaa, että suullisesti ilmoitettiin, että vain vainajat kuljetetaan jalat edellä. Dräger-paineilmalaitteita käytettiin normaalissa savusukelluksessa. Ilmoituksesta riippuen meillä oli 12 eri hälytysmuotoa. Meidän piti opetella kaikki hälytysvariaatiot. Siinä menehtyi kolme työtoveria. Erottajan aseman höökin vahvuus oli 1+1+6. Minulle ei tullut terveysongelmia, mutta häkämyrkytyksiä oli, jopa laitoshoidon tarpeessa olevia häkämyrkytyspotilaita. 9–10 ·2017 9 Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä ”Isäni teki pitkän työuran Helsingin palokunnassa, ja ammatinvalinta oli minullekin selvä jo lapsena. Ruiskuyksikön vahvuus oli 1+1+6. Hyvin suuri osa luki itsensä lääkäreiksi, juristeiksi, insinööreiksi. Vuoden 1974 alusta siirryin palolaitoksen uuteen hälytyskeskukseen vuoroesimieheksi. Tein Erottajalla palomiehen töitä neljäviisi vuotta. Samassa virka-asussa sammutettiin tulipaloja, tehtiin piikkauksia, juostiin katolla, ja seuraavien tuntien aikana liikuttiin sairaaloissa, jopa leikkaussaleissa. * * * Siihen aikaan ei ollut sellaisia varusteita kuin tänä päivänä. Sitten oli niin sanottu pioneeriauto, jonka vahvuus oli 1+1+5. Sitten oli sammakkomiesyksikkö, jossa oli sammakkomiehen lisäksi kuljettaja ja niin sanottu narumies. Hälytyskeskuksen päivystäjän ikkunaluukku oli aseman pihatasossa. Osaaminen tuli tietysti kokemuksen myötä. Asemalla aikaa kulutettiin lukemalla, opiskelemalla, pelaamalla, lentopalloa etupäässä. Ensihoidossa hän tekee toimenpiteitä, joissa monet lääkärit ottavat takapakkia. Sen yhteydessä oli sairaankuljettajille kohdistettu jakso, joka antoi ensihoidon perustiedot. Jos palo oli täyden palamisen vaiheessa, höökin porukka teki selvitystyön ja savusukeltajapari lähti painamaan sisään. Ne olivat hänen viimeiset sanansa minulle. Lisäksi oli konetikasyksikkö, jossa oli vähintään kaksi miestä. Siihen aikaan ei voinut puhuakaan mistään ensihoidosta, vaan se oli sairaankuljetusta. Raivaustöissä, joissa oli pölyä ja muita hiukkasia, ei käytetty mitään. Vihoviimeiset, mitä palomiehelle voi keksiä! Niiden kanssa kun meni tulipaloon, ja nappi oli auki, oli rintakehä mustana. Kuinkahan monta kertaa minäkin vedin sellaisen päälleni, vaikka ne olivat ties minkälainen terveysriski. Päivystäjä kirjoitti lapulle osoitteen ja antoi sen palomestarille. Hän on pitkälle koulutettu, osaava monitoimimies, jolla asenne on kohdallaan. Meille tuli 1960-luvulla uudet paidat, nailonia. Tänä päivänähän potilaan elintoiminnot yritetään stabiloida jo paikan päällä. Sisäpuolelta upea turkki, ulkopuolelta ei laskenut vettä läpi. Tämä jatkui sellaisenaan, kunnes Rainer Alho tuli päälliköksi vuonna 1971. Oli myös asbestipukuja. Synnyin ja kasvoin paloasemalla. Tultiin paikalle, potilas paareille ja kiireesti sairaalaan. * * * Hälytyskeskus toimi Erottajan asemalla vuoden 1973 loppuun. Kun potilas valitti auton potilasosastolla, ei voinut kuin pitää kädestä kiinni ja sanoa, että älä nyt enää huuda, sairaala näkyy jo. Oli tulensuojapuvut, mutta ne olivat leluja. Vuonna 1972 aloitin palokersantti Kalevi Laakson aloitteesta hänen kamerakalustollaan kuvaustoiminnan, jolla onnettomuustilanteet dokumentoitiin. Talvisaikaan meillä oli lammasturkit. Kaikki päivystivät asemalla, miehiä oli noin 30. Ruiskuyksikön tehtävään kuului etsiä lähin vesiposti. joulukuuta 80 vuotta. Olin aamulla päässyt pois töistä, ja juttelin vielä muutaman sanan palokersantti Kauko Hautamäen kanssa. Hän sanoi, että ”vähän sellainen tunne, kuin olisi flunssa tulossa”. Tulipaloissa hän ei ryntäile, vaan kartoittaa tilanteen maltillisesti. Minulla oli poikkeuksellisen hyvä paikallistuntemus, ja vuonna 1963 minut istutettiin päivystävän palomestarin kuljettajaksi, jonka tehtävä oli muun muassa yksikköjen luotsaaminen onnettomuuskohteeseen. Palomestari tuli autoon ja antoi lapun minulle. Herttoniemessä oli avoautot, ja kun tulipalosta palattin talvella, tarvittiin kaksi miestä kantamaan jäämies kuumaan suihkuun. Jäin ylipalomiehen virasta eläkkeelle 6.12.1992 * * * Tämän päivän palomiestä voi verrata ihmemies MacGyveriin. Siihen tietysti jäi pöly, muttei juuri muuta. Jos yksiköt lähetettiin täyslähtöön, sinne lähti hööki, pioneerija ruiskuyksikkö, ullakkopaloon vielä lisäksi konetikasyksikkö. * * * Miehistövahvuudet olivat tuolloin huomattavasti nykyistä suuremmat. Kaikille ei riittänyt paineilmalaitteita, ja osa piti kasvomaskeja, joihin oli kiinnitetty kalipatruuna. Ambulanssissa oli kaksi miestä, nokituliyksikössä yksi mies. Tätä pestiä hoidin päivälleen 10 vuotta. Sitten lähdettiin. Aseman miehistötilojen seinillä oli kellot, joihin hälytykset tulivat. Oma säiliö ei riittänyt, siinä oli vain 830 litraa vettä. Täytin 6. * * * Sairaankuljetusta oli paljon tuolloinkin. Hän menehtyi samana iltana tulipalossa. Sitten aloitettiin kattava palomiehen peruskurssi. Turkin sisällä oli lämmin, mutta ulkopuolelta se oli jäätynyt. Järkyttävin kokemukseni on Tilgmannin kirjapainon palo vuonna 1960. heinäkuuta vuonna 1958. Olen siis tasan 20 vuotta itsenäistä Suomea nuorempi. Aika paljolti materiaalina käytettiin sarkaa. * * * Työturvallisuus keikoilla oli hyvin puutteellista. Katson tämän päivän palomiestä ylöspäin.” Niilo Hyytiäinen, palomies Erottajan paloasema, 1958–1964 Helsingin palolaitos Palomies 1958: ”Osaaminen tuli kokemuksen myötä” PALOMIES EILEN JA TÄNÄÄN. Jähmeää kangasta, erinomainen lämmöntappaja. Ne puettiin päälle ihan viimeiseksi, pakon edessä, koska ne jättivät kamalasti asbestinukkaa, joka ei lähtenyt pois millään harjalla. Kukaan ei pitänyt kirjaa kuolleista potilaista, mutta voin vakuuttaa, että niitä meni
Olemme sitä sukupolvea, että altistuminen on opetettu meille jo koulussa – näytetty paloteatterissa, kuinka kovia pitoisuudet oikeasti ovat. Suurin osa autoista h + p -autoja, eli yksiköissä työskentelee yksi hoitotason ensihoitaja sekä yksi perustason ensihoitaja, joista jälkimmäinen voi olla palomies. Alla on hyvä olla alla jokin tekninen asu, suojaus on silloin parempi. Ensihoidon koulutus opistolla oli lyhyt, mutta kattava. Siinä huomaa käytännössä, että nyt on oikeasti altistuttu taas koville myrkyille. Espoonlahden asemalla kiinnostuin venehommista. Yksi iso syy lähteä alalle oli myös halu auttaa ihmisiä. Tällä asemalla on paloautossa neljä, nostolavassa yksi ja ambulanssissa kaksi henkilöä, eli seitsemän yhteensä. Fyysinen ja henkinen haastavuus kiehtoi myös. Välillä tulipalon jälkeisenä yönä minulla on ollut pahoinvointia ja oksentelua. Sen jälkeen voi erikoistua esimerkiksi nostolava-autoon tai pelastussukeltajaksi. Niin pyrin minimoimaan altistumisen. Joku muutos alalla täytyy tapahtua. Se on joukkueellinen porukkaa. Viimeiset pari vuotta meillä on ollut länsimetron takia todella paljon metrokoulutuksia. Nykyisin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos hoitaa koko alueen kiireellisen ensihoidon. Päivystävä palomestari on keskusasemalla. * * * En ole vielä päättänyt, mitä teen tulevaisuudessa. Mieleen on jäänyt keikka ensimmäiseltä kesältä. Se oli ensimmäisiä tulipalojani. Sitä ei tietenkään suositella. * * * Varusteet ovat aivan älyttömän hyvät nykyisin. Kävimme teoriat läpi suhteellisen nopeasti, mutta intensiivisesti. En hirveästi ajattele eläkeasioita. Paloteatterissa on tullut todettua, että siellä on oikeasti vielä myrkkyjä. Opiskelu Pelastusopistossa oli aika käytännönläheistä. Tällä hetkellä haluan vain ammentaa oppia vanhemmilta ja kokeneemmilta niin paljon kuin mahdollista. Se tarkoittaa, että kaikki ambulanssit sijaitsevat paloasemilla ja ensihoitajat ovat päivittäin meidän kanssamme tekemisissä. 10 9–10 ·2017 ”Kipinä palomiehen työhön syttyi lukioaikana: päästä tekemään työtä, jossa jokainen päivä on erilainen, ja jossa voi kehittää itseään. Tähtäimessä on veneenkuljettajakurssi. Siinä tosin keskityttiin kiireelliseen ensihoitoon, ja suurin osa keikoista on vähemmän kiireellisiä. Jälkiraivaamaan ei mennä ilman paineilmalaitteita, vaikka siellä ei olisi mitään näkyvää. Sitä kautta heräsi into, että ehkä voisi hakea vesisukeltajakurssille. Hain Pelastusopistoon armeija-aikana ja pääsin sisään. Rehellisesti en usko, että kaikki palomiehet pystyvät työskentelemään sinne asti, varsinkaan savusukelluskelpoisina. Kävin myös juuri Thaimaassa open water -sukeltajakurssin. Kaikki palomiehet saavat koulutuksen perustason ensihoitoon, ja suurin osa taloon tulevista aloittaa ambulanssissa. Silloin tv:ssä pyöri Pelastajat-sarja, ja sekin lisäsi intoa. Meidän asemallamme palopuolella on noin 900 tehtävää vuodessa, keskimäärin kolme per vuoro. Päädyin töihin Espooseen, josta olen kotoisinkin. Tammisaaressa paloi kellarikerroksessa, ja olin siellä savusukeltamassa. Sanoisin, että keikkaa ajamalla oppii eniten. Siinä olisi voinut käydä todella huonosti, jos olisin tullut pihalle vähän myöhemmin. Kevan laskurin mukaan eläkeikä näytti minulla olevan 67 vuotta ja 9 kuukautta. Opetuksen laatu oli todella hyvä, ja opettajat itsekin motivoituneita. Nykypäivänkään haalarit eivät koskaan pidä sataprosenttisesti. Juuri nyt viihdyn todella hyvin tässä työssä ja haluan nauttia siitä.” Matias Malmgren, palomies Espoonlahden asema Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Palomies 2017: ”Syy lähteä alalle oli auttamisenhalu” PALOMIES EILEN JA TÄNÄÄN Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä. Sukeltajilla on erillinen koulutus, jonne on vaikea päästä. Päiväsaikaan täällä voi lisäksi olla vielä palomestari ja palotarkastaja. Siellä on hieno harjoitusalue, jossa voi harjoitella kaikenlaisia onnettomuuksia, myös pahimpia. Aina tulipalokeikan jälkeen kumihanskat käteen, ja niillä riisutaan haalarit jo pihalla, lyödään haalarit jätesäkkiin, säkki kiinni, asemalla heti pesuun, varahaalarit käyttöön. He halusivat, että me opimme. En tiedä, kuinka paljon lisää lähihoitajan tutkinto toisi ammattitaitoon. En osaa sanoa vuosimääriä, mutta haen sitten, kun on varma fiilis. Yritän silti elää aika paljon nykyhetkessä. Pitäisi löytyä vaihtoehtoisiakin hommia, koska kaikille ei ole johtotehtäviä, toimistotöitä tai kuljettajan tehtäviä. Kun alkaa olla enemmän kokemusta ja näkemystä, voi olla, että haen esimieskurssille. Pyrin itse ainakin noudattamaan täysin sitä, mitä koulussa on opetettu. Keinotekoisen materiaalin palaessa myrkkypitoisuudet ovat kovia, kaasuja pääsee imeytymään väkisinkin haalarin läpi, ja sitä kautta ihoon. Kun tulin ulos, kymmenen sekunnin päästä katto romahti oven eteen. Palohaalarien lämmönsietokyky on niin hyvä, että niiden alla pystyy periaatteessa olemaan shortseissa ja t-paidassa vielä täyden palon vaiheessa. Erikoistuminen on aika yleistä. Veneemme on Suvisaaristossa, ja olemme kaksi kolmasosaa työvuoroista joko aamupäivän tai iltapäivän merellä päivystämässä. Tavalliseen huoneistopaloon lähtee alueelta palomestari, kaksi lähintä sammutusautoa, säiliöauto, nostolava-auto ja raivausauto. Opistosta sai myös aika hyvän kuvan tulevasta työstä, ettei se ole pelkkää sankaritekoa päivittäin. Tietysti opiskelu on aina kehittävää. * * * Olen nyt 24-vuotias, ja ollut palomiehenä kolme vuotta. Ambulanssi on hyvinkin kiireinen, 10–15 hälytystä per työvuoro
Pelastusopiston entinen rehtori, palopäällystökoulutuksesta väitöskirjan tehnyt Reijo Tolppi sanoo, että palokunnat kouluttivat pitkään tarvitsemansa palomiehet, mutta aika ajoi ohi tästä käytännöstä. Kunnissa paloviranomaisina toimivat palolautakunta ja palopäällikkö. 12 9–10 ·2017 Kaikki alkoi palopäällystökoulutuksesta 1960-luvulle asti palolaitosten tehtävät koostuivat pääasiassa tulipalojen sammuttamisesta. Vuoteen 1986 asti miehistö hankki tarvittavan osaamisen käytännössä työskentelemällä palomiehenä. Onnettomuuksien kirjo muuttui radikaalisti jo 1960-luvulla. Koulutuksen monipuolistuminenkin liittyy yhteiskunnan ja Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Kimmo Kaisto Reagoinnista riskianalyysiin . Vuonna 2017 pelastajatutkinnossa on 90 opintopisteen arvosta perusja ammattiopintoja onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja ensihoidon alalta. Lähde: Teija Mankkisen väitöskirja Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana Pelastajan työ muuttuu yhteiskunnan mukana. Siellä oli työvuorossani yksi ylipalomies, joka kehui käyneensä ensimmäisen palomieskurssin. Palomiesten varsinainen koulutuskin alkoi yhteiskunnan muutoksesta. ”Nythän se on toisin päin. Kun hän aloitteli omaa uraansa Vantaalla, valtaosa työvuoron miehistä ei ollut saanut ammattiinsa peruskoulutusta koulussa, vaan oppinut sen työnsä kautta. 1970 Valtion palokoulun nimi muutettiin Valtion palo-opistoksi ja sen uudeksi opetuksen kohderyhmäksi alkoi vakiintua päätoiminen henkilöstö, myös miehistö. PALOMIES EILEN JA TÄNÄÄN. Ensimmäinen valtakunnallinen palomiesluokka valmistui vuonna 1969. S adan viime vuoden aikana palomiehen työnkuva on erikoistunut, teknistynyt ja laajentunut ensihoitoon. Vuonna 1958 koulutus siirtyi Espooseen Valtion palokoululle. ”Ammatti yksinkertaisesti teknistyi niin paljon. Siinä mielessä koulutus ei ole kovin vanhaa”, kertoo Huttu. ”Olin 1980-luvulla töissä Vantaalla. Sairaankuljetuksen opetus liitettiin tutkintoihin 80-luvun alussa ja 90-luvun lopussa koulutukseen lisättiin pedagogiikkaa. Pelastusopiston yliopettaja Ismo Huttu. Ensimmäinen valtakunnallinen palomiesluokka valmistui Valtion palokoulusta vuonna 1969. ”Pelastusala ei ole irrallaan muusta yhteiskunnasta”, sanoo Pelastusopiston yliopettaja Ismo Huttu. Tällä hetkellä koko pelastustoimen henkilöstö on kouluttautunut ammattiin.” Huttu nostaa esimerkkinä positiivisesta kehityksestä koulutusympäristön muutoksen ja Pelastusopiston harjoitusalueen sekä erilaiset simulaattorit, tietokoneohjelmat ja muut koulutusta helpottavat keksinnöt. Työ monimutkaistui.” Järjestelmällinen pelastusalan koulutus alkoi vuonna 1935 Helsingin Palopäällystökoulussa, vaikka Viipurissa olikin tätä ennen jo järjestetty koulutusta epävirallisesti palopäällystölle. Helsingissä palomieskoulutus aloitettiin vuonna 1973. Pelastustoimen koulutusjärjestelmää alettiin kehittää 1960-luvulla. Rupesi tulemaan esimerkiksi liikenneja kemikaalionnettomuuksia. Nyt harjoitusmahdollisuudet ovat ihan toista luokkaa.” Vielä 1980-luvulla palomiestutkinnon päättötodistuksessa arvioitiin ammattitietoa, kaluston hallintaa, liikuntaa ja harjoituksia. Vuonna 1958 astui voimaan laki Valtion Palokoulusta, jonka seurauksena palopäällystön koulutus piteni yhteen lukukauteen. Ensihoito on nykyisin suuri osa tehtäväkenttää, eikä pelkkä yleiskoulutus enää välttämättä riitä kaikkiin tehtäviin. ”Otaniemessä oli hiekkakenttä, jonne oli tilattu romuautoja. Vuonna 1935 aloittanut Palopäällystökoulu vakiinnutti asemansa palopäällystön kouluttajana. Kurssin käymisestä tuli palopäällystön perusvaatimus
Yleisesti alaa säännellään enemmän kuin ennen. Valmiuspakkaus säilytetään ja kuljetetaan alumiinisella säilytys-/laukaisualustalla. Ennen sinne ehkä lähti koko joukkue.” Lisäksi palomiehet kouluttautuvat jatkuvasti, työvuorossakin. Minäkin muistan, kun 1980-luvulla pyöriteltiin käsissä paksua pääkaupunkiseudun karttaa.” Vielä 1960–70-luvulla palomiehen työnkuva oli reaktiivinen. He tuntevat altistumisen vaarat ja muut työturvallisuuden aspektit. Ensihoito on tulevaisuutta Tietotekniikka on vyörynyt ryminällä palomiehen arkeen. ”Ensihoidon koulutus Pelastusopistossa alkoi ennen minua, se oli 1990-luvun alkua. Tulipalot sammutettiin ja onnettomuuksiin reagoitiin. Palomiesten tehtävät alkavat olla niin vaativia, ettei niihin riitä yleiskoulutus. Ennen vapaa-ajallakin porukka oli yhdessä. Nykyisin palomies toimii kiireellisten ja kiireettömien palveluiden tuottajana riskianalyysin sekä toimintasuunnitelman mukaisesti. ”Luulisin, että se on tulevaisuus. Suhtautuminen ammattiin on muuttunut. Hän nostaa esiin myös palomiesten ammatti-identiteetin muutoksen, jota Teija Mankkinen käsittelee väitöskirjassaan Palomiehen ammatti työnä ja elämäntapana. Käytön jälkeen puomi pakataan uudelleen valmiuspakkaukseensa ja se on näin käytettävissä uudelleen. ”Palomiehet eivät ole enää niin yhteisöllisiä kuin ennen. Se on varmasti yksi suurimpia muutoksia, mitä silloinen opisto sai pelastustoimessa aikaan.”. Mankkisen mukaan vanhemman ikäpolven palomiehet näkevät työnsä elämäntapana, nuoremmat jäsentävät työtään osana yhteiskuntaa. Puomi laukaistaan aluksesta heitettävällä ajoankkurilla ja 150 m puomia purkautuu valmiuspakkauksestaan alle minuutissa. Aikaisemmin keikat tulivat radiolla, ja niiden osoitteesta otettiin printti. Huttu allekirjoittaa ajatuksen. Se ei eriydy pelastustoiminnasta, vaan päinvastoin.” Reijo Tolppikin näkee, että ensihoidon esiinmarssi on viimeisin merkittävä muutos pelastustoimessa. Alan tutkimuksen myötä pelastusja sammutustekniikat sekä niiden laitteisto kehittyvät. LAMOR PIKAPUOMI työn vaatimusten muutokseen. ”Vasteet on jo analysoitu niin, että esimerkiksi automaattihälytykselle lähdetään pienemmillä vahvuuksilla. Esimerkiksi palomestarin kuskin paikalle ei noin vain hypätä. Erikoistumisalat teknistyvät. Sekin johtuu koulutuksesta.” Ensihoito on vahva osa palomiehen työtä, ja tulevassa koulutusuudistuksessa pohditaan, kuinka ensihoito integroitaisiin pelastajan koulutukseen. Esimerkiksi tieliikennepelastaminen on muuttunut ajoneuvojen mukana, ja kokonaan uusiakin aloja, kuten korkeanpaikan työskentely, on tullut palomiesten repertuaariin. ”Palomestarin kuljettaja ei ole enää pelkkä kuljettaja vaan operaattori, joka hoitaa johtamisjärjestelmät, tietotekniikan ja tiedottamisen”, Huttu kertoo. ”On pelastussukellusohjetta, kuntovaatimuksia, sisäministeriön ohjeistusta”, Huttu luettelee. Nuoremmat näkevät yhteiskunnallisen perspektiivin. ”On Virve, johtamisjärjestelmät, karttaohjelmat ja niin edelleen. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on operaattorikursseja tähän tarkoitukseen. 9–10 ·2017 13 LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, Porvoo, puh: 020 765 0100, info@lamor.com, www.lamor.com Öljyntorjuntapuomi nopeaan puomin laskuun Kiinteäkellukkeinen öljypuomi säilytetään valmiuspakkauksessaan ja vedetään veneellä tai aluksella suoraan veteen ja hinaukseen. Ensihoidon asema vahvistuu. Korkealla työskentelyyn tulee välineitä ja tekniikoita vuorikiipeilystä, vesisukeltamiseen laitesukeltamisesta
14 9–10 ·2017 PALOAUTOKILPAILU ”K un Benz saapui kaupunkiin vuonna 1921, se oli Porin VPK:lle ja Porin kaupungille erittäin arvokas. Talvisodassa Mäntyluodon satama joutui pommitusten kohteeksi ja Benz oli siellä sammutustöissä. Benz Gaggenau hankittiin Poriin, koska tulipalojen torjuntaan katsottiin tarvittavan moottoriruiskua. Benziin liitetyt höyryruiskun letkut, joita oli kilometrin verran, ylsivät kunnansairaalan luo, josta hevosmiehet hakivat tynnyreillä vettä palopaikalle. Punaisen kukon kesyttäjästä oli tullut koko kaupungin kulttuuriperintöä.” Näin kerrotaan Pelastustieto-lehden lukijaäänestyksen voittaneesta Suomen kauneimmasta vanhasta paloautosta Porin VPK:n historiateoksessa. Runsaat 90 vuotta myöhemmin Benz oli myös hyvin arvokas sekä VPK:lle että kaupunkilaisille. 1.sija. Porin kaupunki, jonka omistukseen auto hankittiin, tuli apuun rahoitusta etsineelle VPK:lle. Benz saapui Poriin tavarajunalla Helsingistä 17. Autovanhus oli tunnistettu kulttuuriperinnöksi, joka palveli menneisyyden käsittämistä ja tuki yhteisön identiteettiä. Käytiin seuraava keskustelu: ”Avasiks sää bensiinikraanan?” ”Avasin.” ”Mää avasin kans.” Benz teki töitä myös Suomen tasavallan kohtalonvuosina. VPK perusti Benziä varten 20-henkisen autoruiskukomppanian. Kunniapäällikkö Matti Kraapo liittyi palokuntaan vuonna 1951. Kilpailutekstissä kerrottiin tarina eräästä keikalle lähdöstä 1920-luvulla. Hän on tehnyt palPorin VPK:n Benz on hienoin Teksti: Esa Aalto Kuvat: Esa Aalto ja Porin VPK . Auto pysähtyi kymmenisen metriä kuljettuaan. Koska Porissa ei tuolloin ollut kunnallista vesijohtoverkkoa, piti paloautossa olla paljon letkua, jotta palomiehet saivat johdettua veden lähimmästä palokaivosta tai joesta palopaikalle. Palokunta pystyi sen avulla sammuttamaan tulipaloja ajan oloon nopeasti ja tehokkaasti. Benziä käytettiin tositoimissa aina 1950-luvulle saakka, vaikka palokuntaan hankittiin toinen auto jo neljä vuotta Benzin hankinnan jälkeen. Lue seuraavalta aukeamalta, mitkä menopelit kaasuttivat seuraaville sijoille. lokakuuta 1921 ja jo marraskuussa uusi automobiiliruisku oli tositoimissa. Palomiehet onnistuivat kuitenkin suojelemaan ympärillä olleet rakennukset tulelta, kun he saivat Benzin toimimaan vedennostokoneena Kokemäenjoen rannassa. Porin VPK:n Benz sai yli viidenneksen kaikista äänistä Pelastustiedon suuressa paloautokisassa. Rakennus ehti palaa melkein poroksi, sillä sammutustöitä hidasti vedenpuute. Komppania Benzin kanssa hälytettiin sammuttamaan kauppias Wahlroosin tuleen syttynyttä taloa
:)” ”Tämä Paloauto tuo kyllä Historian ajan esille jolloin tosisaan sammutettiin tulipaloja niillä välineillä mitä oli siihen aikaan. Porin VPK:ssa autovanhuksesta on pidetty aina hyvää huolta. Sen käynnistämiseenkin vaaditaan osaamista. Benz edusti Kraapon mukaan aikanaan edistyksellistä tekniikkaa. Tältä vanhan paloauton kuuluukin näyttää.” ”Arvokkaan näköinen ja upeasti entisöity.” ”Avomallinen paloauto nostalgisen näköinen autojen alkuaikojen tyyliä!” ”Historian havina tuntui kuvaa katsellessa.” ”Kaikki osat huollettu ja toimii! Se vaan on niin hieno, yksinkertaisesti paras.” ”On se vaan hiano! Tartteeko sitä sen enempää selitellä :)” ”Ei ole toista yhtä upeaa.” ”Vieressä olevat kärryt :D” ”Klassinen vanha paloauto , hienosti kunnostettu sekä ylläpidetty.” ”Vanhoja kunnioittaen.” ”Hieno auto hienolla tarinalla.” ”Nostalgiaa näkee miten kalusto kehittynyt!” ”Kyllä Satakuntalaisen pitää vetää kotiinpäin. Se ei ihan jokapojalta onnistukaan. Joka pojan unelma.” ”Todella wanha, sopusuhtainen.” ”Hienosti entisöity ja täysin toimintakuntoinen.” ”Materiaalien kokonaisuus on upea.” ”Oman palokunnan ja lisäksi autoista vanhin.” ”Se on hienostunut klassikko ja pidetty niin hyvin, että on kuin uusi.” ”Avomallit ovat aina miellyttäneet silmääni. Sen ajan autolle harvinaista olivat myös sähkövalot. :)” 9–10 ·2017 15. Upea!” ”Persoonallinen ja kaunis. Uusi jäähdytin museorekisterissä olevaan autoon löytyi Britan niasta ja umpikumirenkaat Yhdysvalloista. Kyllä auto muutenkin on upea ilmestys. Autossa on 12 voltin sähkölaitteet ja siinä on sekä akkuettä magneettosytytys. Benz on ollut autoparaatien kärkijoukossa. Kuluvan vuosituhannen alussa Benz purettiin kokonaan ja sen jälkeen se koottiin ja huollettiin. Aivan täydellinen!” . Auto on nelivaihteinen. Näissä avomallin autoissa on kuitenkin omanlaisena entisajan ”henki”, kun on jouduttu matkustamaan suoraan sääolojen vaikutuksen alla.” ”Komea kärry... Autovanhus on ollut tärkeä Porin VPK:lle eikä sitä tarjouksista huolimatta ole myyty. Tuttu peli, useasti tavattu.” ”Paloauto on upea, avomallin auto ja porilaisena oli ihan pakko antaa ääni tälle kotikaupungin komistukselle.” ”Yksinkertaisesti tyylikäs ja hienosti entisöity.” ”Kaikkihan on jostain saanut alkunsa, joten nykyiset pelastustoimen ajoneuvotkin polveutuvat jostakin, ääneni on kunnianosoitus ”paloautoveteraaneille”. Auton viereen kootaan nyt kaksi esittelytaulua. Toisessa kerrotaan Benzistä ja toisessa Porin VPK:sta. tulee mieleen vanhat mykkäelokuvat ja Buster Keaton joka sankarina pelastaa pulassa olevan neidon. Ajoneuvo on täydellisen tyylikäs hienoine yksityiskohtineen ja erityisen helppo tunnistaa oikeaksi paloautoksi.” ”Auton muotoilu miellyttää silmää...” ”Auto on erittäin näyttävässä kunnossa!” ”Suomen vanhin rekisterissä yhtäjaksoisesti ollut Suomen hienoin paloauto!” ”Tyylikkäin ja arvokkaimman näköinen autovanhus.” ”On mielestäni pieni ja kaunis paloauto. Suomen kaunein vanha paloauto Benz Gaggenau sekä iloiset Porin VPK:n edustajat, kunniapäällikkö Matti Kraapo (ratissa) veteraaniosaston johtaja Lauri Lempinen (takana) sekä edessä kunniapuheenjohtaja ja tiedottaja Antero Luonila sekä puheenjohtaja Tarja Hakanen. Moottori kunnostettiin jo heti auton siirryttyä VPK:lle. Porin kaupunki luovutti auton Porin VPK:lle 60 vuotta sitten. Vesi oli aika kortilla tällä ajalla.” ”Se vaan on kaikkein kaunein.” ”Mielestäni tyylikkäin näistä.” ”Tyylikkään näköinen vanhus :)” ”On vaan niin makian näkönen.” ”Nostalginen ja meidän lasten mieleen.” ”Komea kokonaisuus.” ”Upean näköinen ja historiallinen.” ”Todella hienossa kunnossa oleva vanha auto. Auton haltijakummiksi tituleerattu kunniapäällikkö sanoo, että Benz on ollut aina valmis lähtöön. Näin perusteltiin: ”Tyylikkäästi entisöity (niinkuin toki muutkin). ”Kyllä sitä pienet ja vähän isommatkin pojat pysähtyvät usein katselemaan”, puheenjohtaja Tarja Hakanen sanoo. Hienosti kohdeltu yksilö.” ”Paras näöltään, muotoiluiltaan kaikista esitetyistä autoista!” ”Upeasti säilynyt ja entisöity aito vanha paloauto.” ”Koska se on hieno,vanha, historiallinen ja klassinen. jon töitä Benzin kanssa sen lopetettua aktiivipalveluksensa. Tosin viime vuosina lähtöjä on ollut vähemmän. Nyt auto on ihasteltavissa paloaseman näyteikkunassa. tulee mieleen vanhat mykkäelokuvat ja Buster Keaton joka sankarina pelastaa pulassa olevan neidon. Lisäksi se on ollut mukana mainosja hääkuvauksissa sekä juhlistamassa eläkeläiskyydityksiä. ”Komea kärry..
Arvoimme myös kaksi Keittiön pelastajat -hyväntekeväisyyskirjaa, kaksi Marko Partasen palomiesromaania ”Paskahousu” ja viisi Pelastustiedon pysäköintikiekkoa, jotka toimivat hyvin myös jääskrapana. Hytti avonaisena rohkeat palomiehet ovat joutuneet ajamaan säässä kuin säässä.” ”Kaunis auto ja hauska tarina.” ”Siinä on vanhanajan kaunotar.” ”Tyylikäs.” ”Söpö pikku auto :)” ”Symppis.” ”Koska se vaan on.Meidän kylän pienen VPK:n helmi ja ylpeys. Sitä paitsi, jos tämä paloauto ei olisi Nakkilassa, se voisi olla Ankkalinnan paloauto, millä palomies A. Nettitunnukset: Rauli Mälkki, Janne Korhonen, Visa Ryynänen, Satu Krok, Tino Huovilainen, Teemu Laukkanen, Eija Asikainen, Jari Kanerva, Päivi Kiiskinen-Mustonen ja Timo Pakalen. Pelastustiedon pysäköintikiekko: Patrick Tiainen, Tuomas Huurtola, Eino Huikko, Mico Isolehto ja Heikki Vahtari. Paskahousu: Ilari Alatalo ja Oliver Kankeri. Kiitos kaikille äänestäjille ja onnea voittajille! 2.sija 3.sija 6. Perniön VPK:n ’27 Chevrolet 4. 16 9–10 ·2017 AUTO 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 YHT. Tämä näyttää enemmänkin sarjakuvaan sopivakta rakennelmalta.” ”Jännän näköinen tuon miehistönkuljetusosan kanssa.” ”Tyylikäs ”uus”vanha ja muutenkin komea.” ”Muodot on erikoiset.”, ”Nakkilan auto ja hyvässä kunnosssa.”, ”Erottuu joukosta! Siisti!”. Sateella/talvella on tosin haasteellisin, mutta se on toissijaista.” ”Rakastan paloauton muotoilua. Ankka käy sammuttamassa palon kuin palon.” ”Sympaattisen näköinen ”sotaveteraani”.” ”Muotoilu kohillaan.”, ”Tyylikkäin.” ”Hassun hauskan näköinen paloauto. Yhtä selvästi tuli kakkoseksi Perniön VPK:n Chevrolet 76 äänellä. Entisöinnissä käytetty metallialan ja puualan taitoja.” ”Se on tehokkaan näköinen.” ”Oman palokunnan auto ;)” ”Söpö ja näyttää kuitenkin paloautolta.” ”Tässä on tyyliä...” ”entisen palvelemani Vpk:n yksikkö.” ”Se vaan on hieno.” ”Kaikki nämä paloautot ovat hienoja mutta numero 6 vaan siinä on sitä jotain.” ”Totta kait oman kylän auto on kaunein.” ”Koska se on mielestäni kuvaavin vpk henkeen.” ”Paras ja minusta hienoin paloauto. ÄÄNIÄ 33 19 106 55 41 76 21 50 9 26 41 41 518 PALOAUTOKILPAILU Chevrolet toinen, Ford kolmas S uuressa paloautokilpailussa Porin VPK:n Benz otti selkeän ykkössijan 106 äänellä. Kannatan oman kylän autoa.” ”Arvokkaan näköinen vanhus.” Perusteluja: ”Vanhassa kunnon foorttissa on sitä jotain.” ”Sympaattisen ja tehokkaan näköinen paloauto. Nakkilan VPK:n 1937 Ford V-8, 79-157 Katso kaikki autot äänineen: pelastustieto.fi Perusteluja: ”Parhaiten säilytetty.” ”Tyylikkäästi puuta ja upea maalipinta.” ”Näyttää hyvässä kunnossa pidetyltä ja siitä oikein huokuu menneisyys.” ”Auto on yksinkertainen ja väritys maanläheinen.” ”Mikään ei voita tätä nostalgista ja tyylikästä paloautoa, jos voi hypätä helposti pois. Kolmossijasta käytiin kova taisto, jossa voiton vei Nakkilan VPK:n Ford 55 äänellä. Suureen paloautokisaan osallistuneiden kesken arvottiin vuodeksi kymmenen Pelastustiedon nettitunnusta pelastustieto.fipalveluun, jossa voi lukea kaikki nettijutut ja näköislehdet. Perniön VPK kun täytti 100 vuotta niin oikeutetusti tämä näyttävä vanhus johti juhlaparaatin kalustoletkaa.” ”Entisöity hienosti. Keittiön pelastajat: Sami-Pekka Hallikas ja Lasse Vallentin
Onnittelut 100-vuotiaalle Suomelle ALL IN RESCUE. Saurus Oy | Saunatie 5, 40900 Säynätsalo | Puh. 010 616 1400 | www.saurus.fi 35 vuotta kotimaisia pelastusajoneuvoja
”Meteorologit tietävät kokemuksesta, että 4–5 päivän ukkospilviennusteisiin liittyy tavanomaisesti erittäin suurta epävarmuutta”, turvallisuussääpäivystyksen meteorologi Paavo Korpela sanoo. 18 9–10 ·2017 K uusi päivää ennen Kiira-rajuilmaa Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksessä tulkitaan numeerisia sääennustemalleja. Samalla voimakkaiden ukkospilvien esiintyminen alkaa näyttää yhä todennäköisemmältä etenkin Baltiassa ja ennustetulla alueella Suomessa. Ne antavat ensimmäisen signaalin siitä, että lämmin ja kostea ilmamassa on saapumassa Suomeen. Yltääkö ukkosille otollinen ilmamassa kunnolla Suomeen, oli ennustemallienkin mukaan vielä kysymysmerkki. Sen yhteydessä voi esiintyä erittäin voimakkaita ukkospilviä, jotka saattavat järjestäytyä isomKiira-rajuilma Vaikea ennustus osui nappiin Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksen meteorologit havaitsivat Kiira-rajuilman mahdollisuuden jo kuusi päivää ennen sen tuloa. Myös ilmakehän voimakkaat ilmavirtaukset näyttävät suosivan ukkospilvien järjestäytymistä ja voimakkaiden ukkospuuskien mahdollisuutta. Kyseessä on potentiaalisesti kesän tähän mennessä pahin rajuilmapäivä”, Korpela kirjoittaa Luovaseurantaan. Saapuessaan se altistaisi osan maasta ukkossateille. Se on verkkopalvelu, jolla turvallisuussääpäivystys tiedottaa sääilmiöistä sisäisesti, mutta myös viranomaisille. Tekstit: Marko Partanen Kuvat: Iitin VPK, Kymenlaakson pelastuslaitos, Tuomo Bergman, Marko Partanen Kiira-rajuilma 12.8.2017 Hälytysilmoitus. Aiempia ennusteita todennäköisempää on, että vaara-alueelle maan eteläja itäosiin saapuu lämpimän ja kostean ilman kieleke. Sen rajuutta ja muotoa oli kuitenkin vaikea ennustaa, mutta ennustuksessa ja varoittamisessa onnistuttiin, meteorologi Paavo Korpela sanoo. Ilmakehässä on runsaasti vesihöyryä, mikä puhuu meteorologeille myös rankkasateiden puolesta. Lämpimän ilmamassan saapuminen on vielä niin epävarmaa, että havainnosta ei tehdä yleistä ennustetta. Ehkä kesän rajuin ilma tulossa Seuraavana päivänä, kolme päivää ennen rajuilmaa, voimakkaiden ukkospilvien kehittyminen näyttää entistä todennäköisemmältä. Päivystävä meteorologi kiinnostuu tulevan säätilanteen merkeistä ja kirjaa ne samana päivänä Luova-seurantaan. Liian aikaista ennustaa Kaksi päivää myöhemmin lämpimän ja kostean ilmamassan arvellaan saapuvan etelästä maan eteläja itäosiin. Vaara-ajaksi Korpela ennustaa aamuyhdeksästä yökolmeen. ”Vastaavaa ilmamassaa ei aiemmin tänä kesänä ole vielä Suomessa esiintynyt. Säätilanteesta kerrotaan edelleen vain Luova-seurannassa eikä erillistä Luova-tiedotetta tehdä. Sää aiheuttaa vaaran Torstaina, kaksi päivää ennen rajuilmaa, Korpela kirjoittaa ensimmäisen Luova-tiedotteen. Sen mukaan lauantaina sää tulee aiheuttamaan vaaraa säälle alttiissa toiminnassa
Viranomaisille taustatietoineen välitetty viesti kiteytyy kolmeksi sanaksi: ”Säätilanne on vaarallinen.” Illalla turvallisuussääpäivystyksen meteorologi twiittaa varoituksen Helsinkiin lauantaina tuleville maratoonareille: ”A risk of strong t´storms on late Sat afternoon/evening hours near/ at #Helsinki; gusty winds, lightning and intense rain. Turvallisuussääpäivystyksen yövuoro korjaa lauantain ennusteen koskemaan myös pohjoisempia alueita. Sateen ohitettua salamointi jatkui vielä pitkään idän suunnassa. Mikael Rantalainen kuvasi salaman Tuomiokirkon takana Hotelli Tornista Helsingissä.. Puolan rajuilman jäänteet kulkeu. Varoituskartalla ne asettuvat Suomenlahdelle, Pohjois-Itämerelle, Saaristomerelle sekä etelärannikon maakuntiin. ”Meteorologit seuraavat pilvipyörrettä silmä kovana. Korpela nostaa toisessa Luova-tiedotteessa sääilmiön vaaratasoa. Lukija huomaa tämän heti tiedotteen pohjan väristä. Nimittäin joskus kookkaan rajuilman jäänteet toimivat uuden ukkospilvikehityksen käynnistäjänä, mutta tällä kertaa niin ei käynyt. Vaarataso nouse Perjantaina kello 15 turvallisuussääpäivystys varoittaa edelleen 25 metriä sekunnissa puhaltavista ukkospuuskista ja rankkasateista. Lauantaiaamuna puoli kahdeksan aikaan satelliittikuvista nähdään, kuinka Puolan rajuilman jäänteet saapuvat pilvipyörteenä Suomen lounaisrannikolle. Se, miten ukkossää lopulta leviää, riippuu siitä, miten Etelä-Itämeren yllä oleva lämpömassa alkaa liikkua, ja missä tarkkaan ottaen ukkospilvet alkavat kehittyä. Puolassa riehuva myrsky kuolee Itämerelle, mutta lämmin ja kostea ilmamassa jatkaa liikettään kohti Suomea. Kiiran runsaimmin salamoiva osa osui verrattain pieneen osaan maata. #helsinkicitymarathon.” Kiiran sisar riehuu Puolassa Suomessa viisi päivää aiemmin havaittu ilmamassa äityy perjantai-iltana Puolassa rajuksi ukkosmyrskyksi. Ennusteeseen sisältyy silti epävarmuutta. Tiedotteen mukaan jopa 25 metriä sekunnissa eli 90 kilometriä tunnissa -voimakkuudella puhaltavat ukkospuuskat ja 30 millimetriä tunnissa -sateet ovat mahdollisia. Se riehuu tuhojälkien perusteella jopa voimakkuudella 40–50 metriä sekunnissa ja syöksee viiden senttimetrin kokoisia rakeita. Siksi vaaratasoa ei nosteta, vaikka tilanteessa nähdään jo mahdollisesti vakavampikin vaara. 9–10 ·2017 19 miksi ryppäiksi ja lopulta pitkiksi ukkospilvinauhoiksi. Voimakkaat syöksyvirtaukset vaativat jopa ihmishenkiä. Se on muuttunut keltaisesta oranssiksi
Puoli neljän aikaan Länsi-Latvian niemimaalla ja sen merialueella muodostuu ”ukkoskimppu”, joka kasvaa erittäin rajusti. Meteorologitkin odottivat kärsimättömänä tilanteen käynnistymistä, koska ukkospil vien kehityttyä on helpompi ennakoida tulevaa, tarkentaa vaara-aluetta sekä arvioida ukkospuuskien ja rankkasateiden mahdollisuutta.” Yhdeltä iltapäivällä viranomaisille päivitetään kolmas Luova-tiedote. ”Itämereltä lähestyvän säärintaman yhteyteen ennakoitu voimakas ukkospilvikehitys antoi odottaa itseään kauemmin kuin piti. Eri tahot utelevat Puolan tapahtumista ja siitä, mitä Suomessa tulee tapahtumaan. Rajuilma saa alkunsa Gotlannin ja Latvian merialueella yhdestä kahteen tuntia myöhemmin ja noin 150 kilometriä idempänä kuin yksikään säämalli oli osannut ennakoida. Samalla yksi meteorologeista kirjoittaa jatkuvasti rutiiniennusteita, sillä deadlinet lähestyvät. Yksi meteorologeista alkaa sovitusti seurata pelkästään ukkossysteemin tuloa. Neljän aikaan ukkosalue kasvaa edelleen ja lisää vauhtiaan. 20 9–10 ·2017 tuvat Etelä-Suomen yli koilliseen”, Korpela sanoo. He tivaavat: missä luvattu ukkonen viipyy. HÄLYTYSILMOITUS . Tiedotteessa kerrotaan ukkoskuuroista, jotka saattavat järjestäytyä lounaiskoillis-suuntaiseksi nauhaksi, joka liikkuu illan aikana vaara-aluetta pitkin itään. Mediapuhelin hiljennetään briefauksen ajaksi. Yltääkö ukkosille otollinen ilmamassa kunnolla Suomeen, oli ennustemallienkin mukaan vielä kysymysmerkki.. Säätutkalla mitattujen kaikujen perusteella arvioidaan, että rajuilman yhteydessä sataa 1,5–3,5 millimetrin kokoisia rakeita. Luvassa on myös rajua salamointia ja voimakkaita ukkospuuskia, joiden mahdollisuus on suurin alueen eteläosassa. Se pyyhältää Hiidenmaan yli vartissa. Helsingin pelastuslaitoksella on teknisiä ongelmia eikä se voi osallistua. ”Toiveissa oli, että kolmanteen päivitykseen mennessä ukkostilanne olisi ollut jo edes osittain käynnissä, että olisi voitu antaa aiempaa tarkempia ennusteita.” Ukkoskimppu saapuu Suomenlahdelle Iltapäiväkahdelta, pian sen jälkeen, kun kolmas Luova-tiedote on annettu, alkaa tapahtua. Toimittajat käyvät kuumana Rajuilmapäivän aamuna turvallisuuspäivystyksestä pidetään viranomaisten, sähköyhtiöiden ja muiden yhteistyökumppanien videosääbriefaus. Meteorologien näkökulmasta oli kuitenkin selvää, että Suomessa ukkostaisi vasta myöhään iltapäivällä tai illalla. Uusi videosääbriefaus pidetään kello 17.15. Helle muuttuu rajuilmaksi Helsinki on juuri saanut kesän ensimmäisen hellepäivänsä, Malmilla on mitattu +25,2 °C. Meteorologeille ukkospilviryppään kiihtyvä liikenopeus kertoo siitä, että voimakkaita ukkospuuskia ilmaantuu todennäköisemmin. Myrsky kaatoi puita pihapiireistä Kymenlaaksossa. Turvallisuussääpäivystyksen puhelimet soivat. Ukkospilviryppäiden arvioidaan saapuvan pääkaupunkiseudulle kello 18–21 ja maan kaakkoisosaan kello 21–24. Se kertoo säätilanteen olevan vaarallinen myöhäisiltapäivän ja illan aikana Varsinais-Suomesta Pohjois-Savoon ulottuvalla alueella. Kuudelta illalla Luova-tiedote päivitetään vielä kerran. Ukkospilvet alkavat kehittyä nopeasti. Puoliltapäivin toimittajat käyvät jo kuumina. Ennen iltaviittä tutkalta varmistuu, että ukkosrintama saapuu kohti Suomea ja sillä on nopeutta 70–80 kilometriä tunnissa. Se liikkuu nopeasti koilliseen kohti Saarenmaata ja Suomea. Meteorologi soittaa pelastuslaitokselle erikseen ja välittää briefin tiedot, sillä rajuilma tulee koskemaan myös pääkaupunkia. Pohjoisen alueen palokunnat joutuivat rajuilman jälkien raivaustöissä suurelle rasitukselle