ENSIHOIDON uhkakuvat TALOUS HAASTAA pelastuslaitoksia NAVETTA PALOI TÄYSILLÄ – pelastustyö käyntiin Siikajoella vähin voimin 8/2024 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN SAR Helsinki-Vantaa
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS
Se on helppo ja kätevä tapa lukea myös ammatillisesti kiinnostavia juttuja. Silloin paransimme saatavuuttamme verkossa ja saman toteutamme myös ensi vuonna. PÄÄKIRJOITUS 4041 0955 75-vuotiaan uusi digiloikka Vahva verkossa ja printissä. Palontorjunnan ensimmäinen numero ilmestyi 15. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Paloalan ammattilehtien julkaisutoiminnan aloittamisesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Palo – ja nyttemmin pelastusalan lehti on alusta alkaen ollut riippumaton, alan äänenkannattaja. Alamme satsata aikaisempaa enemmän verkkosivustolla tapahtuvaan julkaisutoimintaan. Ensi vuonna painettu lehti ilmestyy harvemmin, mutta siinä on enemmän sivuja. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Ne muodostavat julkaisutoimintaa tukevan yhdistyksen, joka perustettiin vuonna 1977. 8/2024 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy 2024 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Jarmo Turva Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Jatkossa pelastusalasta kiinnostuneella lukijalla on käytössään kaksi yhtä vahvaa julkaisukanavaa, verkossa ja perinteisemmässä painetussa lehdessä.. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Kaikkiaan myös luettavaa on enemmän, sillä Pelastustieto julkaisee juttujaan verkossa aikaisempaa enemmän ja useammin. Alamme koota laadukasta sisältöä erilaisista aihealueista, kuten ensihoidosta, varautumisesta, onnettomuuksien ehkäisystä ja paloturvallisuustekniikasta. Edellinen vastaavanlainen loikka tehtiin kymmenen vuotta sitten. Siitä huolimatta alan keskeiset järjestöt ovat olleet kiinteästi mukana julkaisutoiminnassa. Pelastustieto ottaa ensi vuonna uuden digiloikan. Paloja pelastustieto ry:n jäseniä ovat tänään Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys, Palosuojelun edistämissäätiö, Suomen Paloinsinööriyhdistys, Suomen Pelastusalan ammattilaiset, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto sekä Nuohousalan Keskusliitto. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Painettu lehti on edelleen haluttu tapa lukea juttuja, joten Pelastustieto on jatkossakin myös laadukas painotuote. Erityisesti satsaamme lukijoiden suosimiin onnettomuusselostuksiin. helmikuuta 1950. Tuorein lukijatutkimus osoitti, että erityisesti mo biililaitteella lukeminen on yleistynyt. Pelastustieto-nimen ammattijulkaisu sai vuonna 1993. Ne ovat myös hyvä tapa oppia ja siksi erinomaista koulutuksellista materiaalia
54 Pelastustoimen venekoulutukseen valtakunnallinen toimintamalli K U V A : P E T O V E K O -H A N K E
8/2024 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Säästöpaineiden alla 14 Hälytysilmoitus: Siikajoen navettapalo 28 Työnä tunneliturvallisuus 30 Suojaa tien päälle 32 Varautumista suuriin tehtäviin 34 Mirafoni 44 Laadukasta ensihoitoa 46 Puheenjohtajalta 48 Ääni kentältä 50 Tulityöt 52 Liian tummaa paahtoa 56 Väestönsuoja kesämökille 60 Opinnäytteitä 62 Näistä tykkään: Janne Vainio 63 Arkistojen aarteita 64 Ulkomailta 66 SAR-harjoitus testasi SURO-valmiutta 70 Lintusperspektiivistä 74 Seuraavassa numerossa & Roger 58 Uudistettu tilannekeskuskoulutus käyntiin 42 Pelastustieto on yhä halutuin ja luetuin 72 Kalustonurkka: Autovanhuksille uusi elämä 36 Minne menet ensihoito. – YTA ja uhkakuvat Harjoitus: rikkidioksidia tietunnelissa K U V A : T O N I S IH V O N E N 26
Tapahtumalle varattua hallitilaa on laajennettu useaan otteeseen. Tapahtuma antaa erinomaiset lähtökohdat koko turvallisuusja puolustusalan kohtaamiseen, yhteisiin keskusteluihin ja tietojen päivittämiseen. https://secd-day.messukeskus.com/fi. Näyttely levittäytyy yli 6000 neliön alueelle. Kouvola www.finnem2025.fi Puolustus-, turvallisuus-, avaruusja ilmailuteollisuuden erikoistapahtuma SecD-Day 2025 edistää Suomen kokonaisturvallisuutta esittelemällä alan ajankohtaisia kysymyksiä ja teknologisia ratkaisuja. Antwerpen, Belgia www.eusem.org • FinnEM 2025 3.–4.4. Tapahtuma järjestetään Puolustus ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n toimeksiannosta Helsingin Messukeskuksessa 29.–30.1.2025. Uusi tapahtuma sai jo ensimmäisellä järjestämiskerrallaan hyvän vastaanoton, ja sillä on kaikki mahdollisuudet kasvaa merkittäväksi tapahtumaksi jopa koko Pohjois-Euroopan alueella. Ohjelman on koonnut PIA ry. Kaksipäiväinen kutsutapahtuma on keskeinen käyntikohde kaikille, joiden työtehtävät liittyvät turvallisuusja puolustusmateriaalialaan. SecD-Day Conference & Exhibition esittelee yli 150 alan yrityksen ja toimijan tuotteita ja palveluja. Siirtyminen Messukeskukseen ja yhteistyö alan johtavan tapahtumajärjestäjän kanssa mahdollistaa tapahtuman pitkäjänteisen kehittämisen ja kasvun”, sanoo PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko. tammikuuta puolustusministeri Ant ti Häkkänen. SecD-Day Conference & Exhibition konferenssiohjelma julkistettiin marraskuun puolivälissä. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta.) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit >31.12.2025 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Palokuntakouluttajakurssi Tampere 1.2.–16.5.2025 Seinäjoki 2.2.–16.5.2025 PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Kv. turvallisuusviestinnän ja -kasvatuksen seminaari ISES 2025, 12.–13.3.2025 Levi (järjestäjät SPPL ja SPEK) • Raskaan kaluston tieliikennepelastamisen koulutus 23.–28.3.2025 Pori • Varautumisen seminaari 8.4.2025 Tampere-talo PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Elokuussa 2025 alkavat koulutukset: hätäkeskuspäivystäjä-, pelastaja-, alipäällystöja pelastusalan päällystötutkinto NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO www.nuohoojat.fi • NK1 Nuohoojan työn perusteet 13.–16.1.25 Peurunka, Laukaa ENSIHOITOALA • EUSEM workshop 2025 26.–28.2. 6 Pelastustieto 8/2024 TAPAHTUMA Turvallisuutta monelta kantilta AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 21 navettapaloa kirjasivat pelastuslaitokset tilastoihinsa vuonna 2023. Viranomainen tai pelastusopiston opiskelija rekisteröidy maksutta kävijäksi. Tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä paloja on ollut 28. Tilaisuuden avaa 29. Tapahtuman uutisia voi seurata SecDDayn LinkedInissä osoitteessa linkedin.com/ secd-day ja tapahtuman nettisivuilla osoitteessa www.secd-day.fi Kimmo Kaisto 29.–30.1.2025 Helsingin Messukeskus Konferenssi ja näyttely turvallisuus-, puolustus-, avaruusja ilmailualalle SecD-Day 2025 edistää Suomen kokonaisvaltaista turvallisuutta tuottamalla tietoa ajankohtaisista aiheista, tuotteista ja palveluista. ”SecD-Day lisää suoraa vuorovaikutusta puolustus-, turvallisuus-, avaruusja ilmailualan yritysten ja viranomaistahojen välillä. Avajaisten ohella tietoa tarjotaan muun muassa keynote-esityksin, paneeleissa ja yrityspuheenvuoroissa
”Tulevaisuus näyttää ihan valoisalta. Haasteena on joltain osin hyvinvointialueen ja sitä kautta pelastuslaitoksen taloudellinen tilanne nyt ja tulevaisuudessa – ja vaikutukset esimerkiksi sopimuspalokuntien hälyttämiseen ja varustamiseen. ”Keikat ovat pääsääntöisesti Pirkkalassa, Tampereella ja muissa Tampereen kehyskunnissa noin 50 kilometrin säteellä paloasemasta”, kertoo palokunnan päällikkö Pasi Koppelojärvi. 8/2024 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Valoisa tulevaisuus ” Ukrainassa pelastustoimen kollegat työskentelevät hirvittävissä olosuhteissa sodan keskellä. Varusteet säkitetään ja tuodaan asemalle karkeaja konepesuun.” ”Väkeä on riittänyt hälytyksiin. ”VPK toimii omistamassaan, vuonna 2000 rakennetussa paloasemakiinteistössä. Pyrimme jättämään kaiken mahdollisen lian tilannepaikalle. Tukes 22.11. Pirkkala on muuttovoittoinen ja VPK:hon halutaan tulla, kaikki varustekaapit ovat täynnä. Säiliöautossa on ohjaamosta ohjattava kattotykki, jonka kautta voidaan ajaa vettä tai sammutusvaahtoa. Näistä noin 65 prosenttia oli erilaisia tulipaloja, yleisimpinä rakennuspalot. Niin vesikuin tieliikennepelastamista harjoitellaan säännöllisesti.. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR+). Työpäivät ja potilaat vaihtelevat koko ajan. Kiinteistön käyttöturvallisuudesta vastaa aina kupla hallin omistaja. Vahvuus, olosuhteet, kalusto ja varusteet ovat hyvällä tasolla. Hyvinkään VPK 21.11. Vuonna 2023 keikkoja oli 205. Alueella on Tampere-Pirkkalan lentoasema, Tampereen läntinen ohitustie ja yksi Suomen vilkkaimmista sisävesireiteistä. Siinä on kolme tallipaikkaa, oleskeluja sosiaalitilat, verstas ja paineilmahuoltotila. Savusukellusja pintapelastusvahvuus on hyvä. Vuorotyöläisistä huolimatta päivälähdöt ovat toki aina haastavia. LI ” Ensihoitotyö on täysin ennakoimatonta eikä autonomiaa työpäivän aikana toimintaympäristössä juuri ole. Vesiliikenne-/vesipelastustehtäviä on vuosittain noin 15. ensihoitajatiina 24.11. turkuamk_ensihoito 14.11. Vakinainen paloasemaverkosto on tiheä.” Kimmo Kaisto Pirkkalan VPK:n sopimuksellinen lähtöaika on sammutusyksiköllä 5 minuuttia vahvuudella 1+5 ja tukiyksiköllä 10 minuuttia vahvuudella 0+1. IG K U V A : P IR K K A LA N V P K Pirkkalan VPK:n toimialue on laaja sekä monipuolinen. Pauliina Eskola 19.11. Olemme ottaneet toimintaan mukaan vain ne, joilla on aiempaa kokemusta ja koulutusta”, Koppelojärvi kuvailee. ”Loput tehtävät jakautuvat melko tasan tieliikenneonnettomuuksiin, vesiliikenneonnettomuuksiin/ihmisen pelastaminen vedestä ja ilmaliikenneonnettomuusvaaraan. Hälytysosastossa on 30 ja nuoriso-osastossa 15 henkilöä. Jatkamme tukeamme Ukrainan pelastustoimelle lähettämällä siviilipuolen materiaaliapua EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Lisäksi on satunnaisia paloilmoitin-, vaarallisten aineiden ja vahingontorjuntakeikkoja.” ”Erityisosaamiseen kuuluu sammutusautossa Cobra-sammutusleikkuri. IG ” Lumimyräkkä on aiheuttanut jo kahden kuplahallin romahtamisen lyhyessä ajassa. Tämä auto vaihtuu loppuvuodesta uuteen, joka on nyt varustelussa.” Kalustoon kuuluu myös omana hankintana kaksi vuotta vanha 7-metrinen keularampillinen alumiininivene. Lisäksi Pirkkalassa on kasvavassa määrin teollisuutta. IG ” AidVerse-hanke etenee ja metaverseen ollaan päästy hahmottelemaan ensimmäisiä versioita ambulanssista ja sen välineistöstä. Sitä käytetään etsintäja pelastustehtäviin sekä pelastuslaitoksen sukeltajien tukikohtana. Ensihoitajat odottavat joidenkin asioiden pysyvän stabiilina. FB ” Palokunnan torstai-ilta kului kaupungin jouluvalojen noston merkeissä
Olemme kiitollisia ja motivoituneita jatkamaan työtä. 2 On iso kysymysmerkki, miten hyvinvointialueet voivat rekrytoida pelastajia. ?. Palomestari Risto Taskinen Savon Sanomat 5.12.2024 POIMINNAT @ekhva.ensihoito . Kuvitteellisessa tilanteessa vaarallista kemikaalia oli päässyt hengitysilmaan sisätiloissa ja viisi ihmistä oli altistunut. Omakotitalon nurkka oli noin parinkymmenen metrin päässä, joten asuinrakennus säästyi tuhoutumiselta. ”Häke antaa lisätietoja Stora Ensolle meneville yksiköille..” Osallistuimme Stora Enson Imatran tehtailla eilen aamulla järjestettyyn suuronnettomuusharjoitukseen. Tärkeää ei ole vain hyvä kurssi ja palaute, vaan muut hyödyt. Yhdistämällä se aktiviteetteihin, kuten jääkiipeilyyn, ajattelu suuntautuu oikein, oppiminen helpottuu ja motivaatio säilyy. Alueen turvallisuusrakenteita arvioidaan, toimijoiden yhteistyötä kehitetään ja kurssilaisten työmotivaatio paranee. Pelastusjohtaja Vesa Halonen Turun Sanomat 29.11.2024 3 Tässä tapauksessa hyvä kuitenkin oli, ettei kylmäsavustuslaitteisto ollut asuintalon seinustalla. Alueen hyvinvointi ja potilaat hyötyvät. Huikea palaute. ??. Ilman hyvinvointialueiden tukea tapahtumat olisivat hyvin erilaisia. Määräaikaisten suhteiden päättäminen ei kuitenkaan vaikuta ensihoidon resursseihin. Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen Yle 25.11.2024 1 Yhtään ensihoidon vakituista työsuhdetta ei lakkauteta, mutta määräaikaisia työsuhteita on jätetty jatkamatta. #ekhva #etelakarjanhyvinvointialue #ensihoito #storaenso #suro #suuronnettomuus #suuronnettomuusharjoitus #vaarallisenaineenonnettomuus #parastapalokunnassa K U V A : M A R IK A S O R M U N E N. Toimiva kompo Akuuttihoidon koulutuksen ja luontoaktiviteetit yhdistävät Emergency Medical Camp -leirit ovat saaneet lähes täydellis tä palautetta. En usko, että pelastustoiminta pääsee säästöjä piiloon. Yhdistelmä on osoittautunut erinomaiseksi tavaksi opettaa kaikenlaisia taitoja. Jatkuva koulutus voi laskea keskittymistä. Tärkein oivallus. Koulutuspäällikkö Kalle Kinnunen us koo leirin henkilökunnan innon tarttuvan. Miksi yhdistelmä toimii. 8 Pelastustieto 8/2024 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU
”Viestintää ja viestinkulkua pitää parantaa. Ohjelmassa on mielenkiintoisia alustuksia ja keskusteluja, jotka tuovat esiin parhaita toimintamalleja ja näkökulmia viranomaisten venetoiminnassa. Tilaisuuden tarkoituksena on viranomaisten ja sidosryhmien verkostoituminen, venetoiminnan ajankohtaisten asioiden käsittely ja kyvykkyyksien esittely. Miten lautakunta aikoo asiaa käsitellä, puheenjohtaja Mika Kasonen. Vuonna 2010 paloja oli 86 ja vuonna 2023 yhteensä 28 kappaletta. Kaikilla päätöksentekotasoilla ei ole myöskään ollut kristallinkirkasta se, mistä voidaan päättää ja päätökset ovat menneet turhan korkeallekin tasolle päätettäviksi. Seuraavat työhyvinvointikyselyt kertovat, miten asiat ovat edenneet.” Mistä ongelmat johtuvat. Haluamme, että työhyvinvointia parannetaan. Silloin yksittäiset työntekijät alkoivat ottaa yhteyttä päätöksentekijöihin. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Tulipalot tuotantoeläintiloissa vähentyneet alle puoleen Viranomaisvenetoiminnan ajan kohtaispäivä 2025 Viranomaisvenetoiminnan ajankohtaispäivä järjestetään Venemessujen yhteydessä nyt jo toista kertaa Helsingin Messukeskuksessa 11. ”Monet eri asiat vaikuttavat. Päätöksenteon avoimuutta on syytä parantaa. 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Tulipalot tuotantoeläintiloissa vähentyneet alle puoleen 15 vuodessa Pelastuslautakunta käsitteli jo viime keväänä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen työhyvinvointiongelmaa. Jatkossa käsittelemme asiaa kokouksissa ja keväällä järjestämme uuden asiaa käsittelevän tilaisuuden. 8/2024 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Mikä on ongelma työhyvinvoinnissa. Ilmoittaudu 22.1. Julkisuuteen asia ponnahti paikallisen lehden kautta. Päivän aikana kuullaan ajankohtaiset kuulumiset muun muassa Suomen Palopäällystöliitolta, sisäministeriöltä, Traficomilta, pelastuslaitoksilta, Merivoimilta, Meripelastusseuralta ja Ympäristövahinkorahastolta. AJASSA TILASTO Tuotantoeläinten rakennusten paloja on ollut tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä yhteensä 31 kappaletta. En kuitenkaan usko, että sitä olisi tarkoituksella haluttu pimittää.” Esa Aalto. Lisäksi käsittellään venetoimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita ja hankkeita. Suurimmat syyt ovat varmasti tiedonkulussa. Se on henkilöstön ja ylimmän johdon välillä päässyt katkeamaan. ”Olemme järjestäneet jo seminaarin ja seuraamme sitä, että asiat saadaan kuntoon. Tai ainakaan se ei kulje, kuten pitäisi.” Mitkä ovat parannus keinot. Se tarkoittaa henkilöstön ja esihenkilöiden välillä, mutta esihenkilöillä pitää olla myös ylimmän johdon tuki. mennessä. helmikuuta. Varmaankin hyvinvointialueelle siirtymisellä on oma vaikutuksensa, ja johtaminen on sen seurauksena myös muuttunut
Kuva: AFP/Lehtikuva.. PELASTUSALAN MAAILMA 38°42’ 4 P 9°08’8 L Palomiehet osoittivat mieltä ja vaativat palkankorotuksia ja parempia työoloja hallituksen rakennuksen edessä, jossa neuvoteltiin uusista työehtosopimuksista Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa 3. joulukuuta 2024
PELASTUSALAN MAAILMA
”Henkilöstöön ei ole mahdollisuutta koskea, sillä meillä on käsipareja muutoinkin aivan liian vähän.” Vasteissa joudutaan tinkimään hälytettävistä resursseista ja tarvittaessa lisävoimat tulevat kauempaa. Jo ensimmäisenä vuotena PohjoisPohjanmaalla tehtiin ylijäämää, ja se oli Jokelaisen mukaan mahdollista uudistamalla toimintatapoja. Jotkut enemmän, jotkut vähemmän. Yhteistoimintaneuvotteluissa mukana olleet pelastuslaitokset ovat välttyneet irtisanomisilta, mutta resursseja vedetään silti tiukemmalle. Loputtomiin ei pelastusjohtajan mukaan kuitenkaan voida säästää, ja raja alkaa pian jo olla vastassa. ”Tätä hyödynnetään myös pidemmällä aikavälillä ja mahdolliset ylijäämäkertymätkin jäävät jatkossa hyödynnettäviksi”, Jokelainen kertoo. Pelastusjohtaja Petteri Jokelainen sanoo, että kahden laitoksen yhdistämisessä ei jääty odottelemaan uudistusten kanssa, vaan niitä alettiin heti toteuttaa. ”Rakensimme uuden organisaation. ”Myös toimintavarmuus alkaa kärsiä, kun joudutaan toimimaan vanhalla kalustolla.” Silti Aarto uskoo, että aikanaan valokin kajastaa, ja siihen voidaan päästä vuosikymmenen taitteessa. Merkittävimmät säästöt syntyvät henkilöstökuluissa, eli ylitöitä vähentämällä ja vakansseja jättämättä täyttämättä.” Vaikka työt tehdään aikaisempaa pie. Pelan omaksi pörssiksi kutsuttua pelastustoimen suunnitelmakauden kumulatiivista tasapainoa hyödyntämällä jyvitetään pelastustoimelle laskennallinen osuutensa hyvinvointialueen yleiskatteellisesta rahoituksesta. MITTARIT VIHREÄLLÄ Pohjois-Pohjanmaa on puolestaan yksi harvoista alueista, joissa talouden mittarit vilkuttavat vihreää. Ne kootaan esimerkiksi vastesuunnittelusta ja hankinnoista. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto AJASSA L apissa puolen miljoonan euron säästötarve etsitään pelastusjohtaja Markus Aarton mukaan pienistä puroista höyläämällä. Han kintoja on optimoitu ja toimitiloja vä hennetty. 12 Pelastustieto 8/2024 Säästöpaineiden alla Hyvinvointialueilla toimivat pelastuslaitokset ovat myös tiukkojen säästövaatimusten paineissa. Pelastustehtäviinkään ei enää välttämättä lähdetä samansuuruisin resurssein kuin vielä jokin aika sitten. Hyvinvointialueen muita toi mintoja on voitu sijoittaa pelastuslaitoksen tiloihin, ja ne ovat tulleet jakamaan tilakustannuksia
”Vähennystarve hoidetaan luonnollisen poistuman avulla ja määräaikaisten tehtävien päättymisellä. ”Me neuvottelemme lisälainavaltuudesta, sillä kyse on siitä, pystytäänkö tarvittavia investointeja tekemään.” Seppo Lokka näkee tulevaisuuden silti valoisana. Meillä on 5000 kohdetta, joissa palautettuja lomakkeita näin läpikäymällä saavutetaan kahden henkilötyövuoden säästö.” Parhaillaan Etelä-Savossa ollaan hyväksymässä uutta palvelutasopäätöstä ja säästöillä on myös siihen vaikutusta. ”Uusi tekniikka otetaan avuksi paloturvallisuuden itsearvioinnissa. Erityisesti hän kantaa huolta monitoimiyksiköiden kohtalosta. ”Säästöt on haettu muualta ja annettu kehyskin pieneni 1,2 miljoonaa euroa, joten sekin helpotti savottaa”, pelastusjohtaja Peter Johansson kertoo. Toki työmäärät kasvavat, kun määräaikaisuudet loppuvat.” ”Aika näyttää, millainen vaikutus tällä on jokapäiväiseen toimintaan. Myös koulutuksiin osallistutaan aikaisempaa vähemmän.” Johansson näkee suurimmaksi huoleksi sen, miten ensi vuonna löydetään tarvittavat säästöt. Jos tilanne sitä edellyttää, tehdään korjausliikkeitä ja voihan valvova viranomainenkin alkaa antaa huomautuksia.” Hyvinvointialueet kärvistelevät taloudellisessa ahdingossa ja lähes kaikki tekevät alijäämää. Toivottavasti pelastuksenkin eduista huolehditaan.” Vaikka säästökurimuksessa eletäänkin, sanoo Kokkola henkilöstön suhtautuvan tilanteeseen rauhallisesti. ”Todennäköisesti tämän seurauksena pelastustoimen palvelut heikkenevät, mutta onneksi vaativampia tehtäviä on harvemmin.”. ”Niiden lakkauttaminen laskee palvelutasoa. Vuorojen vajaavahvuuksia sallitaan aikaisempaa enemmän eikä ylitöitä teetetä entiseen tapaan. Puntarissa oli aluksi myös paloasemien sulkemisia, mutta korvaavat säästöt löytyivät muualta. Yksi valtiovarainministeriön tarkkailussa olevista alueista on Etelä-Savo. JAOSSA NIUKKUUTTA Länsi-Uudenmaan pelastusjohtaja VeliPekka Ihamäki uskoo, että taloudellisesti paremmat ajat vielä koittavat, mutta nyt on jaossa tiukkuutta. Nyt mennään vahvuudella 1+2.” Itä-Uudellamaalla käytiin Ruotsinpyhtään paloaseman 18 sivutoimista pelastajaa koskevat yt-neuvottelut, mutta lopputulos oli, että asemaa ei tarvitse sulkea. Säästötarve pystytään hoitamaan ilman irtisanomisia. Etelä-Savon hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen pelastuslaitoksen säästövelvoitteeksi tuli 13 henkilötyövuoden vähentäminen. Se on myös osa poikkeusolojen väestönsuojelutoimintaa. Pohjois-Savossa päättyneet yt-neuvottelut johtivat yhdeksän pelastajan viran täyttämättä jättämiseen. Hänen mielestään tilanne vaikuttaa ennen päätöksentekoa sekavalta. Riskit ja palvelutarve ovat näillä alueilla kuitenkin vähäisemmät”, pelastusjohtaja Jukka Koponen sanoo. ”Henkilöstö on säästöt ottanut vastaan rauhallisesti, kun ketään ei tarvitse irtisanoa. ”Mekin olemme joutuneet tekemään Etelä-Savon pelastuslaitoksella jouduttiin yt-neuvottelujen jälkeen vähentämään henkilöstöresursseja, mutta irtisanomisilta vältyttiin. Vaaditussa ajassa eli vuonna 2026 alijäämät eivät ole katettu, mutta Etelä-Savossa on vakaa aikomus saada talous ylijäämäiseksi jo ensi vuonna. Suorituskykyjä ei haluta kuuluttaa maailmalle. ”Työvuorojen vahvuuksia pitää tarkastella seitsemällä perusvalmiusasemilla, jotka sijaitsevat keskisuurissa kunnissa, joissa on ympärivuorokautiset asemat. Ari Kokkola on SPAL:n luottamusmies ja tällä hetkellä yhteistoimintaedustaja. ”Toisaalta hyvinvointialueeseen ollaan myös tyytyväisiä. Säästöjä on kaivettu yksityiskohdista ja talousarviosta on muun muassa löydetty tuplamenojakin. Pelastuslaitoksen osalta sopeuttamistarve on miljoonan euron verran ja se on paljon tämän kokoluokan toiminnassa. Palvelutasopäätös ei Lokan mukaan ole enää samalla tavalla julkinen asiakirja kuin aikaisemmin. Sopeutussäästö on noin 700000 euroa. Hänen mukaansa pitää kuitenkin arvioida, onko tällä vaikutusta palvelutasoon. Ensi vuodelle tehty talousarvio vie aluetta kohti talouden tasapainottamista. Meillä on kuitenkin hyvä tilanne riskiruutujen osalta, eikä toimintavalmiuden osalta ole akuuttia hätää. Ihmettelenkin, jos palomiehet korvataan ensihoitajilla. 8/2024 Pelastustieto 13 AJASSA nemmällä porukalla, ei sillä pelastusjohtajan mukaan ole ollut vaikutusta palveluun. Pe lastusjohtaja Seppo Lokka kertoo, että 11 henkilötyövuotta vähennetään pelastustoiminnasta ja kaksi onnettomuuksien ehkäisystä. Kaksivuorojärjestelmästä päästiin eroon ja edut ovat muutoinkin parantuneet.” Etelä-Savossa vältyttiin irtisanomisilta sellaisia toimia, joita en muutamia vuosi sitten olisi uskonut jouduttavan tekemään. Ensi kesänä ei myöskään palkata kesäsijaisia palotarkastajiksi.” Onnettomuuksien ehkäisyssä vähennetään valistusja neuvontatoimintaa ja palotarkastustoiminnassa hyödynnetään tekoälyä sekä robotiikkaa. Uudistukset ovat olleet kovan työn takana, sillä perinnöksi uusi laitos sai palkkaharmonisoinnista miljoonan eu ron kulut
Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos Navetta paloi täysillä – pelastustyö käyntiin vähin voimin. Pelastustoimet aloitettiin vahvuudella 1+2. Kolmatta savusukeltajaa odotettiin saapuvaksi 28 kilometrin päästä. 14 Pelastustieto 8/2024 HÄLYTYSILMOITUS 14 Pelastustieto 8/2024 Navetta syttyi palamaan Siikajoella
Nurkan takaa paljastui loimutus, joka näkyi rehuladon ovesta. ”Otimme mukaan puomitikkaan ja säiliöauton. ”Kun pääsin rakennuksen nurkalle, havahduin, että onpa turhan valoisaa”, Yrjänä muistelee. ”Olimme palaamassa edeltävältä tehtävältä ja kirjoittelin juuri tiedotetta, kun tehtävä navettapaloon tuli. Yksikkö täydentyi myöhemmin kahdella sopimuspalokuntalaisella, jotka tulivat paikalle sopimuspalokunnan henkilöautolla. Hätäpuhelun jälkeen Yrjänä soitti isälleen, että tilalla tarvittiin apuvoimia. Osin liekit olivat puskeneet läpi myös räystään rajasta. Meillä oli paikalle noin tunnin ajomatka.” Meriläinen määräsi Puhakan tilannepaikan johtajaksi, kunnes ensimmäinen ammattilaisten miehittämä pelastusyksik kö saapuisi paikalle 37 kilometrin päästä Raahesta. Tulipalo rie hui navettakompleksin uusimmassa osassa olevassa 400 neliömetrin kokoisessa osastossa, jossa oli noin 50 nautaa. ”Tiesin, että Leinosen Markku oli vielä tulossa, joten käskin hänen tulla perässä säiliöautolla”, Puhakka sanoo. ENSIMMÄINEN YKSIKKÖ MATKAAN Neljän kilometrin päässä palopaikasta sijaitsevalta Ruukin paloasemalta lähteneeseen pelastusyksikköön nousivat sopimuspalokuntalaiset Seija Ahosola ja Ari Puhakka, joka toimi tehtävällä yksikönjohtajana ja kuljettajana. ”Palomiehet joutuivat toimimaan härkätaistelijoina”, Pasi Siipola kuvailee.. ”Kävi mielessä, että miten ihmeessä tuon saa sammutettua?” Yrjänä soitti hätänumeroon. Meillä oli vahvuutta 1+4, mikä Siikajoella paloi navetta. Jokin oli vialla. Alussa unohdettiin letkut, jotta eläimiä voitiin auttaa. Sinne ei ollut näköyhteyttä asuinrakennuksesta. PALUUMATKALTA UUDELLE TEHTÄVÄLLE Päivystävällä palomestarilla Joona Meriläisellä oli tuuria matkassa, sillä tässä työvuorossa hänellä oli operaattori. Yrjänä käveli kohti pihapiirissä olevaa navettarakennuksen osaa, jossa hälyttävä robotti oli. Monille evakuointia tehneelle naudat olivat vieraita. Toiseksi lähin, 28 kilometrin päässä oleva sopimuspalokunnan pelastusyksikkö lähti liikkeelle Siikajoenkylän paloasemalta, sillä oli vahvuutta 1+1. 16 Pelastustieto 8/2024 Liki puolet karjasta pelastui HÄLYTYSILMOITUS N autatilaa pitävä siikajokelainen Ossi Yrjänä havahtui lypsyrobotin soittoon syyskuisena lauantaina hieman ennen puolta yötä
PITKÄLLE EDENNYT PALO Ruukin pelastusyksikkö ja säiliöauto tulivat lähes samaan aikaan palopaikalle. Palomestari Meriläinen sai yksikköönsä videokuvaa Ruukin pelastusyksikön keulalla kuvaavasta kamerasta. Toiminta aloitettiin vähin voimin, alkuvaiheessa pääpaino siirtyi eläinten pelastamiseen.. ”Siellä oli yksikönjohtajana sopimuspalokuntalainen, joka on ammattiensihoitaja ja ollut minun työvuorossani palomiehen sijaisena. Hän sai huomata, että 400 neliön ja 50 nautaa käsittävä palava tila kuuluukin 2000 neliötä ja 117 nautaa käsittävään navettakompleksiin. Lisävoimia odotellessa tehtiin, mitä voitiin. ”Kun katto oli osittain jo sortunut, niin tiesin, että tällä resurssilla ei pärjätä. Kävi selväksi, että tehokasta rajaamista ja eläinten pelastamista ei pystytä aloittamaan”, hän sanoo. ”Näin, että pimeä taivas on oranssina, ja että siellä on kunnon tulet. ”Ne tulivat nopeasti, en ehtinyt tehdä sitä ennen mitään”, Yrjänä kiittelee. 8/2024 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS oli hyvä tilanne”, Raahen pelastusyksikön paloesimies Pasi Siipola sanoo. Aloin miettiä, että mistä saataisiin vettä. Tiesin, että hän osaa aloittaa oikeat tehtävät”, Siipola sanoo. Palo oli voimakas, ja se eteni navetan yläpohjassa”, Puhakka kertoo. Selvityksiäkään ei vielä tehty. Raahen pelastusyksikössä paikalle saapuva paloesimies Siipola valmistautui ottamaan tilannepaikanjohtajuuden Puhakalta ja kuunteli tämän raportointia palopaikalta. Painopisteenä oli eläinten pelastaminen. Sellainen tulisi seuraavassa, Siikajoenkylän paloasemalta tulevassa pelastusyksikössä. Paikalle tullut Puhakka totesi palon edenneen jo pitkälle. Hälytin Tehtäväalue oli laaja. TIEDUSTELU KÄYNTIIN, OVET AUKI Puhakka käski säilöautoa kuljettaneelle Leinoselle savusukellusvarustuksen, tämä saisi aloittaa savusukelluksen heti kun toinen savusukeltaja saadaan paikalle. ”Tiedusteltiin ja auottiin ovia, jos eläimet lähtisivät tulemaan itse ulos
Palo oli ehtinyt levitä voimakkaaksi jo ennen ensimmäisen yksikön tuloa.. Kysymällä sain varmuuden omalle toiminnalle, en rupea tekemään mitään, mistä en ole varma”, Ahosola sanoo. Hän sai vaihdon ja alkoi hoitaa pumpulla konemiehen tehtäviä. Rehuladosta oli myös näköyhteys palavaan tilaan. ”Lähdimme sukeltamaan keskivaiheil la olevasta isommasta ovesta järeän suih kun kanssa. Oli hieman noloa kysyä, mi kä letku järeälle suihkulle vedetään, mut ta vastauksen saatuani sekin onnistui. ”Sammuttaminen oli raskasta, välillä vaihdoin paineilmalaitetta ja sitten loppuivat voimat. Viimeinen tuli ulos savusukeltajan kanssa, jolloin tilassa piti jo kontata”, tilan omistaja Yrjänä kertoo KYSYVÄ EI TIELTÄ EKSY Vasta vähän aikaa hälytysosastossa ollut Seija Ahosola sai tehtäväksi selvittää työsuihkun ja järeän suihkun. Osastolla oli yhdeksän vasikkaa iältään 4–60 päivää. Kuva: Janne Ketola. Yritimme päästä kahta reittiä pitkin palavaan osaan. Yhden vasikan kannoin sylissä ulos.” Puhakka antoi tilan isäntäväelle luvan tulla ovensuuhun ohjaamaan karjaa ulos niin kauaksi aikaa, kun oven edusta pysyi savuttomana. ”Pihassa tuntui, että moni opeteltu asia unohtui. Hän totesi, että palavan tilan ovella oli siinä vaiheessa vielä savutonta, joten hän avasi vasikkapuolen karsinoiden ovet. Osa eläimistä ei ollut enää jalkeilla. Vasemmalta Markku Leinonen, Seija Ahosola ja Ari Puhakka. Kun aloitettiin, savuraja oli miehen pään yläpuolella. ”EI VOITU MENNÄ PITEMMÄLLE” Leinonen oli saanut savusukellusparikseen 25 minuutin ajomatkan takaa Siikajoenkylän yksikössä yksikönjohtajana tulleen Janne Ketolan. ”Neuvoin, että vasikat tulevat ulos vetämällä tai työntämällä. ”Yritimme ohjata eläimiä pois, mutta heikosti ne totteli. Selvitykset valmistuivat ja Ahosola alkoi sammuttaa työsuihkulla navettaa ulkoa päin. Ruukin sopimuspalokuntalaiset ehtivät palopaikalle ensimmäisenä. Ari Puhakka tiedusteli samaan aikaan vanhan navetan ulkopuolelta. Ketolan mukaan palvaa rakennuksen osaa ei enää voitu pelastaa. 18 Pelastustieto 8/2024 HÄLYTYSILMOITUS videokuvan perusteella kaksi säiliöautoa lisää.” VASIKAT ULOS Savusukellusvarusteissa oleva Markku Leinonen tiedusteli rehuladon, jossa oli myös vasikoita. ”Näkyvyys palavassa tilassa oli siinä vaiheessa hyvä, eläimet hyvävointisia ja palo eteni katossa”, Leinonen sanoo. Tila yhdisti uuden osan vanhaan osaan. Kattorakenteissa oli voimakas palo ja se oli edennyt niin paljon, että ei ollut mahdollista mennä enää pitemmälle”, Leinonen sanoo. Pyysin, että joku voisi jatkaa ulkosammutusta”, Ahosola kertoo. Ne eivät koskaan olleet ollut ulkona. Ajatuksena oli suojella lämpökeskusta
Raahen pelastusyksikkö saapui palopaikalle. ”Päätimme, että yritetään katkaista palo siten, että se ei etene vanhaan navetan osaan. Laitoin sähköpumppuun virrat päälle ja vedin letkut valmiiksi. Janne Ketola tuli paikalle Siikajoenkylän pelastusyksiköllä, minkä jälkeen voitiin aloittaa savusukellus.. DRONE ILMAAN Meriläinen käski nostaa dronen heti ilmaan. Hänen mukaansa palopaikalla noudatettiin selkeää taktiikkaa ja vastuuta oli jaettu hyvin. Tilannejohtajuus siirtyi Siipolalle, joka sai Puhakalta nopean tilannearvion. ”Mitään ei tarvinnut muuttaa. 8/2024 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS Ambulanssit Johtoautot Lääkäriyksiköt Muut erikoisajoneuvot J5L-Production Oy Puusepänkuja 1, Alapitkä Puh. ”Siikajoen rannassa oli hyvätuottoinen pumppuasema. Näimme myös, että joka puolella navettaa oli jo henkilöstöä töissä”, Meriläinen kertoo. Sitten aloitimme säiliövuoroajon kuudella säiliöautolla”, Leinonen sanoo. VESIHUOLTOA Meriläinen antoi vesihuollon tehtäväksi ensimmäisessä savusukellusparissa sukeltaneelle Leinoselle. KAIVINKONE NAAPURISSA Ossi Yrjänä kertoi Puhakalle, että naapurissa olisi saatavilla kaivinkone, jos tarve vaatii. ”Oli yllätys, että paikka oli niin iso, vaikka olin jo ilmakuviakin katsonut”, Meriläinen sanoo. He päättivät purkaa raivausyksikön kouralla palavan osan rakenteita, jotta savu nousisi taivaalle eikä leviäisi viereiseen rakennukseen. Palopaikalle kulku tapahtui kapeata pihatietä pitkin, joten säiliöautot tuli ajattaa siten, että ne eivät kohtaa tiellä. Siipola sai tehtäväkseen johtaa rakennuksen katkaisua. ”Näin mielessäni katkaisulinjan, se olisi rehulato, josta vasikat pelastettiin. Pyysin kaivinkoneeseen luvan palomestarilta”, Puhakka kertoo. 010 504 3209 J5L-Production Oy J5L-Production Oy korinrakennuksen ammattilainen www.j5l.fi ”Seinät ja rakenteet olivat jo tulessa ja palo eteni katossa.” Savusukeltajat perääntyivät ja auttoivat rehuladossa viimeisten vasikoiden evakuoinnissa. ”Se kertoi, että palavan navetan osan katosta oli romahtanut jo yli puolet, ja rakennus oli tulessa. Meriläinen saapui paikalle vajaassa tunnissa hälytyksestä ja otti tilannepaikanjohtajuuden. Oli vain huolehdittava jatkuvuudesta, ja että vesi riittää”, Meriläinen kiittelee. Sinne oli levinnyt vähän savua, mutta muuten se oli kunnossa, ja siellä oli eläimiä sisällä”, Pasi Siipola sanoo
Samalla palavaa rakennusta raivattiin raivausyksikön purkukouralla, ja nostolavan vesitykillä rajoitettiin palon leviämistä. ”Kaivinkoneella tämä kävi todella näp pärästi. ”Eläimet olivat pelottavankin rauhallisia kuin kohtaloonsa alistuneita. ”Ei ollut mahdollista nostella romahtanutta kattoa pois raivausyksikön kouralla. Kuva: Pertti Piispanen. HÄLYTYSILMOITUS Raahen säiliöautoa pidettiin palopaikalla puskurivarastona. Jos oven saisi auki, niin sen takana olevat tiineet hiehot pääsisivät ulos. Raahen pelastusyksikössä paikalle tulivat (vas.) Eetu Sarkkinen, Miikka Tornberg, Pasi Siipola ja Jukka Routaniemi. ”Ajattelin, että eläimet olisivat mölisseet, mutta ne olivat hiljaa”, Routaniemi sanoo. KAIVINKONE TÖIHIN Kaivinkone odotti tontilla jonkin aikaa, kunnes pääsi töihin. ”Siellä oli savuista ja pimeää ja sieltä kuului vain töminää. Sisälle ei ollut mitään asiaa”, Routaniemi kertoo. Samalla piti myös sammuttaa ja tarkkailla savun leviämistä palamattomaan tilaan”, Siipola kertoo. Sillä ei päästy hyville paikoille”, palomestari Meriläinen kertoo. Kaikki vapaana olevat henkilöt ohjattiin eläinten siirtelyyn. Ovi aukesi ruuvinvääntimellä ja sorkkaraudalla. Kaivinkonekuski työskenteli kanssamme aamuun asti. Luulen, että palo olisi kärynnyt peltien alla vielä päiviä, ellei kaivinkoneen kuljettaja olisi osannut hommaansa”, Meriläinen sanoo. 20 Pelastustieto 8/2024. Yksiköitä oli hieman siirreltävä. Pasi Siipolan mukaan osa eläimistä ei halunnut liikkua ja osa hakeutui takaisin sisään palavaan rakennukseen. VALOT POIS PÄÄLTÄ Routaniemi lähti työparinsa Eetu Sarkkisen, Janne Ketolan ja muiden sopimuspalokuntalaisten kanssa kiertämään rakennusta. Palomestari Joona Meriläisen mukaan pelastustoimet olivat organisoitu hyvin ennen hänen saapumistaan. He tapasivat Ossi Yrjänän, joka ker toi, että edessäpäin on miehen mentävä ovi, joka on pönkätty kiinni. Kun kaivinkoneen kuljettaja sai rakennuksen katkaistua, hän vaihtoi kauhan kouraan ja alkoi raivata palavaa rakennusta. OUDON HILJAISTA Raahen pelastusyksiköllä paikalle tullut Jukka Routaniemi oli työskennellyt 15 vuotta palomiehenä, mutta ei tiennyt yhtään, mitä odottaa. Kuva: Simo Jutila. Yrjänän tilalla riehui ensimmäinen navettapalo, missä hän oli koskaan ollut. Lopulta koneen kuljettaja raivasi koneella itselleen tien navetan takapuolelle ja alkoi kauhoa rehuladon rakenteita hajalle. Yrjänä lähti näyttämään tietä ja kantamaan työvälineitä