ESIHENKILÖTYÖN selvitys ensihoidossa VIRVE 2 KENTÄLLÄ kokemuksia kerätään PIRKANMAAN VPK:N KAIVINKONE tuo hyvinvointialueelle ripeämpää valmiutta 8/2023 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN öljyntorjuntatehtävä Saimaalla Vaativa
Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. PÄÄKIRJOITUS HOLMATRO PENTHEON – SEURAAVA SUKUPOLVI Entistä parempi, nopeampi ja hallittavampi! ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. • Painikkeilla valittavissa normaali nopeus tai hitaampi harjoittelu-/demotila • Tehokkaampi moottori, hiljaisempi ääni • Bluetooth-yhteys työkaluun • Sovellus (Android/iOS), jolla voi tarkastella työkalun tietoja ja tehdä toimintatestauksen • Selkeät merkkivalot työkalussa UUDET OMINAISUUDET:. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi 20 UUDISTETTUA TYÖKALUA! Uudistuneessa sarjassa on kaikki vanhat hyvät ominaisuudet ja paljon uutta. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja
Vain muutama vuosi sitten koulun toiminta oli vaakalaudalla, kun esitettiin koulutuksen keskittämistä Kuopioon. Tärkein tavoite on yhteisvoimin kouluttaa alalle tarvittavat työntekijät vuoteen 2032 mennessä ja hyvinvointialueiden kyky palkkata tarvittavat työntekijät. Pelastusalalle tarvitaan seuraavan vuosikymmenen aikana vähintään tuhat uutta pelastajaa. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2023 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Etelä-Karjalan pelastuslaitos Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet UPM Finesse Silk 250 g, sisus Berga Classic Preprint 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Heti perään todetaan, että Helsingin Pelastuskoulun toimintaa erityisesti Uudenmaan ja muun Etelä-Suomen tarpeisiin kehitetään. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. 8/2023 Pelastustieto 3 Koulutusapparaatit toimimaan PÄÄKIRJOITUS Loiskiehunta pitää jättää. Turhanaikainen loiskiehunta asian ympärillä pitää jättää. Nyt pitää alalle löytyä uusia koulutettavia, ja siksi myös koulutuksen vetovoimasta on huolehdittava. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Tämän perusteella on alettu antaa pelastajakoulutuksen lisäämiseksi lisää rahaa. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Oman alamme kannalta on välttämätöntä, että pelastusalan koulutuksesta ei tehdä aluepolitiikan pelivälinettä. Nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin lupaus pelastajien koulutusmäärän lisäämisestä ja Kuopion Pelastusopiston eli siis valtakunnallisen oppilaitoksen pelastajakoulutuksen vahvistamisesta. Päätoimittaja Esa Aalto, p. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Pelastusopistolle annettiin myös tehtäväksi seurata koko maan pelastajatarvetta ja järjestää tarpeen vaatiessa myös alueellisia pelastuskursseja. Perusteena resurssien tehokkaampi käyttö. Tässä tilanteessa on varmasti järkevää hyödyntää kaikki olemassa olevat koulutusapparaatit. Viimeksi niin, että Helsingin Pelastuskoulun toiminta turvataan valtion rahoittamana ja koulutusmäärää kaksinkertaistetaan. Jos Helsingin Pelastuskoulun lisäksi alkaa ilmaantua myös muita ehdokkaita alueellisen koulutuksen tarjoajiksi, on syytä arvioida sellaisen järkevyyttä. Ajat ja näkemykset ovat muuttuneet. Koulutusta ja myös koulutusrakenteita voidaan arvioida laajemmin myöhemmin.
Tilaus sähköpostilla yhteystietoineen: tilaukset@pelastustieto.fi Mainitse koodi ”40 euroa”. Tilaus jatkuu kestona. Ammattijulkaisu on verovähennyskelpoinen.. K U V A : D IM IT R I L IS IT S Y N Hälyttävän hyvää luettavaa halvalla 40 € vuosikerta Koskee uusia tilauksia. Voimassa 31.12.2023 asti
8/2023 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Pirkanmaan VPK:n kaivinkone 14 Hälytysilmoitus: Suuri öljypäästö Saimaalla 28 Kysely ensihoidon esihenkilötyöstä 34 Mirafoni 38 AsemaHIIT opettaa sietokykyä 40 Virve 2 testataan ensin sairaaloissa 44 Katso tarkkaan 46 Puheenjohtajalta 48 ”Menikö keikka hyvin?” 50 Tulityöt: Yksi jauhesammutin riitti 52 Liian tummaa paahtoa 60 Opinnäytteitä 62 Ulkomailta 64 MOPO-harjoituksessa piti soveltaa 68 Tulevaisuuden pelastajat – piristystä työhön 70 4T-hanke: Tutkija esittäytyy 71 Lintusperspektiivistä 72 Turun VPK:n puhallinorkesteri 150 v. 74 Näistä tykkään: Johanna Herrala 75 Arkistojen aarteita 76 Ajankohtainen Hiroshima 80 Pelastusopiston muistotaulu 81 Pelastustoimen viestiverkkojen turvallisuus 82 Seuraavassa numerossa 36 Palomies on taktinen urheilija – työkyky kuntoon 67 Palava ajoneuvo nopeasti ulos pysäköintihallista 58 Jalkinetestin kokemuksia kesän jälkeen 26 Arktisten maiden pelastusyhteistyö sai verkoston 54 Patrik Nyström etsii riskejä työkseen K U V A : E R IK A LI N D S T R Ö M
Heidät on syytä tavoittaa muun muassa pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjel man perusteella. Paloturvallisuutta lähestyttiin nuorek kaasti; #eiollaliekeis reality shown somes taroina loistivat Roni Bäck, Diana Rantamäki ja Jäätynyt Banaani. Paloturval lisuusviikon kaltaisen kampanjan vaikutta vuutta ajatellen tällaista palautetta voi pitää erinomaisena. Lista on käytettävissä tulevaisuudessakin. 26 prosenttia paloasemalla vierailleis ta koki tapahtuman parantaneen paloturval lisuusosaamista erittäin paljon. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointi alueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta) ALALLA TAPAHTUU Päivä Paloasemalla keräsi alustavien laskel mien mukaan taas yli satatuhatta vierasta. Alustavien laskelmien mukaan paloase milla kävi tänäkin vuonna selvästi yli satatu hatta vierasta. Päivään Paloasemalla osallistui 376 pa loasemaa. 6 Pelastustieto 8/2023 TAPAHTUMA Paloturvallisuusviikolla huomio nuorten aikuisten turvallisuuteen AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 65 prosenttia ruuan valmistuksesta aiheutuneista rakennus paloista syttyy kerrostalo asunnoissa. Juha Hassila. Kampanja tuotti nuorten itsensä ja orga nisaatioiden käyttöön esimerkiksi nuoren ai kuisen kodin turvallisuuden tarkistuslistan. Näistä palois ta 77 prosentissa on ollut toimiva palovaroitin. Show’ssa he kohtasivat kodin paloturvallisuusriske jä. Tapahtumat toteutettiin vain live nä. Monet opiskelijaikäisten asumiseen vaikuttavat organisaatiot tulivat mukaan kampanjaan. Paloturvallisuus on vuokran antaja ja vuokralaisorganisaatioiden, opis kelijaasuntosäätiöiden ja opiskelijakuntien keskusjärjestöjen intresseissä. Oman haasteensa toiminnalle toivat hu malatilaa simuloivat silmälasit, niin sano tut kännilasit. Sen avulla saa helposti perusasiat kuntoon. 18–24vuo tiaat on määritelty haavoittuvassa ase mas sa olevaksi ryhmäksi. 6.–8.2.2024, Kuopio ENSIHOITOALA • FinnSim 2024 konferenssi 13.–14.3.2024, Tampere • Pyhä Emergency Medicine Camp, 18.–21.3.2024, Pyhätunturi Paloturvallisuusviikolla katse käännet tiin ensimmäiseen omaan kotiinsa muutta neiden nuorten turvallisuuteen. K U V A : S A R I T U R U N E N SPEK www.spek.fi • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit työpaikoille ja taloyhtiöille –31.12.2024 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • PSR:n infot sopimuspalo kunnille 17.1.2024, Teams • Palokuntanuorten kaluston käsittelyn SMkilpailu ja tie tokilpailu 18.5.2024, Helsinki PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Jälkipurkuohjaajakoulutus (defusing) 29.–30.1.2024, Pkseutu, Uusimaa • Riskiasumisen turvallisuus seminaari 30.–31.1.2024, Tre • Viranomaisvenetoiminnan ajankoht.pv 14.2.2024, Hki SPAL www.spal.fi • Esimiesten ja päällystön seminaari 5.–6.3.2024, Tre PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Ensihoidon tilannejohtaminen 14.–16.5.2024, Kuopio • Pelastustoimen varautumis semin
Tämän kokoluo kan paloasemahanke on sopimuspalokun nan tekemänä poikkeuksellinen koko Suo messa. Antti Määttänen 5.12. (X) ” Lentopelastajalehti on nyt julkaistu muutaman välivuoden jälkeen. Olemme otettuja ja ylpeitä. Kannattaa tarkistuttaa oma rivitalo. Nyt paloasema on myös maantasolla ja sii nä on ikkunat. Kii tos! Kangasalan VPK 5.12. Palokunnan jäsenet tekevät vuo dessa noin 12000 vapaaehtoista työ ja harrastustuntia yhteiskunnan turvallisuu den eteen. Vinkkinä annan kuitenkin kaikille organisaatioille, että lait takaa handleksi oma verkkotun nuksenne, niin heti kärkeen käy ilmi, että on oikeasta tilistä kyse. Johanna Koskela (LinkedIn) ” Jotenkin surullista, että oppilaitos keskustelee ohjaavan ministeriön kanssa maakuntalehden välityksellä. Autot ja mie histö ovat virkaajan ulkopuolella 30 mi nuutin lähtövalmiudessa. ”Saimme itse suunnitella tilat ja niistä tu livat sellaiset mitä halusimme. 8/2023 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Uusi asema maantasolla ” Rivitalojen paloturval lisuudessa on vakavia puutteita. Asema oli pelastustoiminnan ja toimin taympäristön kehityksen myötä jäänyt ah taaksi, eikä sitä voitu laajentaa. (X) ” Blueskyhyn on hiljalleen löytämässä tiensä myös organisaatiot. Rakentaja on vas tuussa turvallisuutta vaaranta vista puutteista 10v. Onkohan suora keskustelu yhteys katkennut. muutti toimintansa uudelle paloase malle Jätkäsaaressa. Pa lokunta lähtee vuosittain reiluun sataan hä lytykseen. Näin ei ollut ennen, sillä van ha, vuonna 1958 rakennettu paloasema Kampissa oli kahdessa kerroksessa. Paloaseman rakentaminen rahoitettiin Helsingin kaupungin myöntämällä edullisel la lainalla. Rakentamisprojektia vetänyt Tomi Kaunisto on tyytyväinen valmiiseen asemara kennukseen. Uuden paloaseman kalustohalliin mah tuu nyt nykyaikaisella ajoneuvokalustolla. Helsingin Vapaaehtoinen Palokunta r.y. Helsingin VPK:lla on noin 160 jäsentä, kaksi sammutusautoa sekä pumppukalus to ja vahingontorjuntaauto. Esimerkiksi ti lojen monikäyttöisyys on tärkeää. Huomioon on otettu kaikki palokunnassa toimivat ryh mät ja myös alueen asukkaille voimme jär jestää turvallisuusviestintätilaisuuksia.” Helsingin VPK:n asemarakennus maksoi noin 2,8 miljoonaa euroa. Esa Kokki 4.12. Ainakin Hesari, muutama pelastuslaitos ja yksi hyvinvointialue on nyt bongattu sieltä. (FB) Iso ja paljon työtä vaatinut projekti on nyt virallisesti takana. Uusi rakennus on myös puhdas paloasema. Niiden tekniikka alkaa olla kulunutta, eikä vastaavia sammutusau toja enää tehdä missään. Sen teki juhlapuheen pitänyt apulaispormestari Daniel Sazonov.. Helsingfors Frivilliga Bran dkår r.f. Ne on siis ennen pitkää korvattava nykyaikaisemmilla, ja sitä varten tarvittiin paloasema, jonne nykyaikai set sammutusautot mahtuvat. Raakel Saarinen (LinkedIn) ” Kangasalan kaupunki on tällä päivämäärällä myöntänyt palokunnallemme Pro Kangasala mitalin tunnus tuksena merkittävästä työstä Kangasalan kaupungin hyväksi. Teksti ja kuva: Esa Aalto Uusi paloasema vihittiin perinteisin menoin, paloletku leikkaamalla. Yksi sammutus autoista ja Tammisalon VPK:n kanssa yh teisesti operoitu vesihuoltoryhmä ovat jat kuvasti 30 minuutin lähtövalmiudessa. Palokunnan nykyiset sammutusautot on tehty 2000lu vun vaihteen molemmin puolin mittatilaus työnä vanhalle paloasemalle, ja paloase man tavoin ne ovat jääneet pieniksi nykyajan vaatimusten kannalta. Asema vihittiin käyt töön perinteiseen tapaan paloletku palokir veellä katkaisemalla
Näkymä, tapahtuma ja sii hen liittyvä silloinen tunne palautuvat mieleen vaik kapa tiettyä paikkaa ohit taessa, tuoksusta tai mu siikista. Se ei ole taakka tai paina jainen, ja olen lakannut ahdistumasta siitä, että ne välillä palaavat mie leen. Huomioi oma turvallisuutesi . Kun nyt sitten tämä palve lutuottamisen rakenne sovitetaan kehykseen, palvelutaso heikkenee, mutta ei alle lakisäätei sen lähtötason, sanoo PohjoisPohjanmaan pelastusjohtaja Petteri Jokelainen. ”Sulleko mä sit soitan, kun tulee hätä”, Käärijä kyseli Honkaselta. ??Turvallisia kilometrejä joulun liikenteeseen! #liikenneturvallisuus #onnettomuus #liikenneonnettomuus #ensiapu #onnettomuuspaikka. 1 Kuopiolainen Pelastusopiston yliopettaja Matti Hon kanen ryntäsi Käärijän eli Jere Pöyhösen kanssa fanikuvaan Linnassa. Se on muisto keikalla kohtaamastani ihmiskoh talosta ja tunnetilasta, joka on koskettanut minua syvästi ja kipeällä tavalla. 2. Miksi syntyvät. Savon Sanomat 6.12. Saatan ajatella, että silloin harmitti tai oli surullista. Selvitä avun tarve ja pelasta hädässä olevat ?. Varoita muita tienkäyttäjiä . Mikä aave on. Koettu saa tuntua Helikopterilääkäri Heini Harve-Rytsälä kirjoitti työtään kuvaavassa kir jassa aaveista, jotka kul kevat hänen mukanaan. Soita apua numerosta 112 ?. 8 Pelastustieto 8/2023 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. 2 Rahoitustilanne on tiukka. 3 Pelastusalan häirinnän tutki minen on herkkää ja tarkkaa työtä. Turun Sanomat 29.11. 4. POIMINNAT K U V A :II R O N A H K A M Ä K I @nurseiiro ?. 3. Miten ilmenee. Savolainen palomies juhlaasus saan herätti Käärijässä kunnioitusta. Se on ihan päivänselvää. Neljä kovinta ohjetta onnettomuuspaikalla toimimiseen: 1. Amma tillisuus ei sulje pois inhi millisyyttä ja päinvastoin. Yle 30.11. Selitän sen niin, että am matillisuuden takana on kuitenkin aina ihminen. Vaikka järkyttävän tapah tuman kohtaaminen kuu luu työhön, siitä ei kos kaan tule samanlaista rutiinia, kuten nyt vaikka lounasvalinnasta. Aihe liit tyy työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen, joten niihin voi monilla liittyä traumoja, sanoo hankkeen projekti päällikkö ja tutkija Oli ver Saal Pelastus opistolta. Aave syntyy siksi, että olen ihminen
Liesiin ja ruoan valmistukseen liit tyvät palot ovat vähentyneet noin 20 prosenttia 13 vuoden aikana. Ensi vuodelle on tulossa 10 miljoonaa euroa ja seuraavalle 2,5 mil joonaa euroa. Ruoan valmis tukseen liittyvät asuntopalot on vähentyneet 950:stä 740 paloon vuosien 2009–2022 aikana. Sosiaali ja terveystoimen alueel liset ratkaisut hyväksytään, mutta mieles tämme olemme tehneet järkevän strategi sen ratkaisun toteuttaa järjestelmä kansal lisesti.” Miten nyt edetään. Tämä on pelastustoimelle ratkaisevan tärkeää, että voimme kehittää palvelujamme ja tehdä kun nollisen digiloikan toimiaksemme tehokkaa na kansallisena turvallisuustoimijana.” Mitä seuraa, jos rahoitusta ei saada. ”Esitämme valtiovarainministeriölle uu destaan pysyvää rahoitusta. 8/2023 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten käy ICT-rahojen. Olisi järkevämpää tehdä kansallisesti yhteinen ratkaisu, kuin toteuttaa alueilla eri laisia ratkaisuja. Pelastustoimes sa pyydettiin arvioimaan oman alueen pelastuslaitosta. Se olisi myös kustannuste hokasta. “Turvallisuusviranomaisten maine jatkaa korkealla tasol la edellisvuotiseen malliin. ”Karkeasti arvioiden vuosittain 10 mil joonaa euroa.” Miksi rahoitusta ei saada. Sisäministeriö on useamman kerran esittänyt valtiovarainministeriölle jul kisen talouden suunnitelmaan kansallisen tason rahoitusta, mutta toistaiseksi emme ole sitä onnistuneet saa maan. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Ruuanlaittoon liittyvät asuntopalot lievässä laskussa Pelastustoimen kansalliselle tietojär jestelmähankkeelle on rahoitus vuodelle 2025 saakka. Julkishallinnon 25 tunne tuimman organisaation keskiar voinen maine ja luottamus jäivät kohtalaiselle tasolle. Lieden tai uunin viasta tai väärästä käytöstä johtuvia asuntopaloja on noin sata vuosittain. ”Jos perusrahoitusta ei saada, on syytä arvioida, kannattaako jo valmistellun järjes telmän ylläpitoa ja kehittämistä enää jatkaa ja käyttää siihen myönnettyjä miljoonia.” Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto. Mikä on tilanne pelastustoimen ICT-järjestelmien rahoituksessa, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. ”Olen huolissani rahoituk sen tulevaisuudesta ja sii tä, että emme toistaiseksi ole saaneet tälle pysyvää ra hoitusta. Kuitenkin hal litusohjelmassakin maini taan digipalvelujen kehittämi nen. Edellisessä tutkimuksessa kärkisijaa pitänyt pelastustoimi putosi nyt viidenneksi. Ra javartiolaitoksen ja Hätäkeskus laitoksen toiminta liittyy vahvas ti kansalaisten kokeman turvalli suudentunteen vahvistamiseen, mikä on avainasia epävarmoi na aikoina”, sanoo tutkimukseen toteuttaneen TMedian kehitys johtaja Riku Ruokolahti. ”Tiukka taloustilanne toki vaikuttaa valtiovarainministe riön kannassa. AJASSA TILASTO Hätäkeskuslaitos ja Rajavartiolaitos kärjessä Hätäkeskuslaitos jakoi yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa kärkisijan julkishallinnon Luottamus&Maine 2023tutki muksessa. Tutkimukseen vastasi 9932 suomalaista. Kolmannella sijalla on tasavallan presidentin kans lia. Olemme tois taiseksi pärjänneet kansallisella hankera hoituksella, mutta ratkaiseva ajankohta on kevään budjettiriihi, jolloin rahoituksesta oli si saatava myönteinen päätös.” Paljonko tarvitaan rahaa. Hanke ja jatkorahoituksella tavoitellaan tehokasta valtakunnallista jär jestelmää
PELASTUSALAN MAAILMA 33°21’4 P 111°47’7 L Gilbertin pelastuslaitos järjesti yhdeksättä kertaa vuo sittaisen hyväntekeväisyystapahtuman. joulukuuta 2023. Tapahtuma keräsi eriikäisiä, iloisia osallistujia Gilbertin kaupungissa Arizonassa Yhdys valloissa 2. Lahjoitusva rat menevät paikalliselle koululle sekä apua tarvit seville lapsille. Kuva: SipaUSA /Lehtikuva.
Palokunnan jäsenet tulevat alueen pirkanmaalaisista sopimuspalokunnis ta. Myös kokonaan uusia jäseniä on saatu mukaan palokuntatoimintaan. Samalla solmittiin hyvinvointialueen pelastuspalveluiden kanssa sopimus. 12 Pelastustieto 8/2023 VPK hankki oman kaivinkoneen Pirkanmaalle perustettiin uusi sopimuspalokunta. Palokunta hankki ensi töikseen tela-alustaisen kaivinkoneen ja sille sopivan kuljetusauton, ja solmi pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehtäville, joissa tarvitaan esimerkiksi raivausta raskaalla kalustolla. Pirkanmaan VPK hankki omistukseensa kaivinkoneen ja kuljetusauton. Tällä hetkellä mukana on jo 60 innokasta palokuntalaista. Kysymys on myös työturvallisuudesta, sillä järeän kaluston avulla vähennetään pelastajien altistusta ja vältetään kattotyöskentelyä”, Koskinen sanoo. Tavoitteena on, että Pirkkalasta liikkeelle lähtevä kalusto saadaan kahdessa tunnissa työn touhuun. OSAAMINEN HYÖDYKSI Palokunnista löytyy erilaista osaamista,. Idean isä on pitkään palokuntaan kuulunut Heikki Koskinen, jonka päivät kuluvat raskaalla kalustolla työskennellen. Monesti raivauskalustoa on jouduttu odottamaan pitkiäkin aikoja, ja silloin arvokasta aikaa on mennyt hukkaan. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Heikki Koskinen AJASSA V iime kesänä toimintansa aloittanut Pirkanmaan vapaaehtoinen palokunta on perustettu laajentamaan sopimuspalokuntien tarjoamia palveluita pelastuslaitokselle. ”Tarpeen raskaammalle kalustolle on nähnyt usein keikkapaikoilla
Myös yläpohja ja ontelopaloissa ylös kurottuva kalusto on hyödyksi. Nopeampi apu Mitat ja paino Kaivinkoneen työpaino on noin 25 tonnia. Se on lyhytperäinen, joten sitä on ketterää liikutella ahtaissakin paikoissa. ”Kun hankintaan liittyy myös tutkimusja kehittämistoimintaa, tarkoitus on hakea avustusta myös Palosuojelurahastolta”, Henrik Joki kertoo. MUKANA YHTEISTYÖKUMPPANEITA Pirkanmaan VPK:n toimintaa on valmisteltu jo noin vuoden verran, ja myös yrityksiä on saatu mukaan yhteistyökumppaneiksi. Kaivinkoneen kuljetuspaino on myös sopiva, tinkimättä kuitenkaan käyttövoimasta ja ulottuvuudesta”, hän sanoo. Puomin ulottuma on noin kymmenen metriä ja se nousee hyvin ylöspäin, joten työskentely korkeammallakin onnistuu helposti. Kaivinkonetta voidaan käyttää erilaisiin kaivuuja purkutöihin ja sen hydraulijärjestelmään voidaan liittää erilaisia työkoneita. Tiettävästi vastaavia ei ole Suomessa, eikä myöskään muissa Pohjoismaissa. ”Pelastustoiminnan johtaja hälyttää raskaan kaluston paikalle samalla taval la kuin on tehty tähänkin asti tehty.” Pelastuslaitos käyttää vuosittain noin sata tuhatta euroa raskaan kaluston hyödyntämisestä tilannepaikoilla. 8/2023 Pelastustieto 13 AJASSA jota palokunnan puheenjohtajan Henrik Joen mielestä kannattaisi pelastuslaitosten hyödyntää enemmänkin. Pelastuspäällikkö Kari Alanko sanoo, että aluksi kalus toa käytetään erityisesti raivaustoimin nassa, mutta tulevaisuudessa käyttö voi olla hyvinkin laajaa, alkaen vaarallis ten aineiden onnettomuudessa tapah tuvasta maanpoistosta tai metsäpalo jen sammuttamisessa luonnonvesistä veden ottamisesta. Ensisijaisesti hälytetään kuitenkin Pirkanmaan VPK:n kalusto, sillä yksityisten kanssa ei ole tehty val miussopimuksia. Kun pelastustoiminnan johtaja hälyttää tehtävälle Pirkanmaan VPK:n, lähtee kuljettaja viemään kaivinkonetta kohteeseen ja koneen käyttäjä hälytetään mahdollisimman läheltä tilannepaikkaa. Tilannepaikalla kaivinkoneen käyttäjä ja ulkopuolella koneen vieressä toimiva apumies eivät enää kommunikoi käsimerkein, vaan heidän yhteydenpitonsa hoituu Virve-puhelimen avulla. Koko pelastustoimen tai nyt hyvinvointialueen alueella toimiva palokunta on harvinainen. Hankinnan arvo oli parisataatuhatta euroa, tavoitteena on maksaa laina takaisin viidessä vuodessa. Mitat lastattuna ovat: • Leveys 3 metriä • Korkeus 4,4 metriä • Pituus 12,5 metriä • Paino 42 tonnia Pirkanmaan hyvinvointialue solmi uuden palokunnan kanssa sopimuksen, jotta tarpeen vaatiessa raskasta kalus toa on saatavilla aikaisempaa nopeam min tilannepaikalla. Vaikka itse kuljetusauto on pelastusajoneuvo, sillä edetään turvallisesti nopeusrajoitusten mukaan. ”Melkeinpä mielikuvitus on rajana, mitä kaikkea sillä voidaan tehdä”, he sanovat. Maastopaloissa sillä voidaan tehdä rajoituslinjaa ja tarpeen mukaan rakentaa esimerkiksi maavalleja tai tulvavalleja. ”Koneen työpaino on noin 25 tonnia. ”Yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kehitämme esimerkiksi korkeapainesammutusjärjestelmää, jolla voidaan hyödyntää myös koneen hydrauliikan tuomia etuja”, Henrik Joki kertoo. Palokunta hankki kaluston omistukseensa lainarahalla. Pirkanmaan VPK:n toimintaan on saatu mukaan henkilöitä, jotka ovat ammattitaitoisia sekä kaivinkoneen että kuorma-auton kuljettajia. MONIPUOLINEN KALUSTO Kaivinkoneella voidaan rakennuspaloissa raivata, rajoittaa tai purkaa rakenteita. Pelastustoiminnassa voidaan käyttää apuna esimerkiksi kauhoja, purkukouraa tai jatkopuomia. ”Silti jokainen koulutetaan käyttämään palokunnan kalustoa ja hyväksytysti suoritetun näyttökokeen jälkeen he ovat oikeutettuja toimimaan kalustollamme”, palokunnan päällikkö Sami Einola kertoo. Heikki Koskinen kertoo, että kaivinkoneen valinnassa painoivat hyvät käyttökokemukset. Lyhytperäisenä sitä on ketterää liikutella ahtaissakin paikoissa.. Tästä ei aiota Alan gon mukaan luopua nytkään, jos yksityi sen kalusto onnistutaan saamaan no peasti paikalle. Kalusto on valmiudessa jokaisena päivänä ja tarpeen vaatiessa kuljetusalan yhteistyökumppanit ovat luvanneet olla antamassa apua, niin kaluston kuin välineistön suhteen luoden lisävarmuutta toiminnalle. ”Olemme hankkineet yhteistyökumppaneiden avulla uudempaa kalustoa, jolla on myös pitkä käyttöikä”, Koskinen iloitsee. ”Hyvinvointialueen pelastuspalvelut on vuokrannut kalustolle tilat Pirkkalas ta. Kaivinkonetta kuljetaan viisiakselisella siirtoautolla. Palokunnan raskas yksikkö on kah den tunnin valmiudessa ja siinä ajassa paikalla ollaan vajaan sadan kilometrin etäisyydellä sijoituspaikasta.” Pelastuslaitos on tähän asti tilannut paikalle vastaavaa kalustoa yksityiseltä palveluntuottajalta. Raskas kalusto palvelee nyt Pirkanmaan aluetta, mutta palokunnan mielestä ei ole mahdotonta, että kalusto voisi olla käytössä myös muilla, vähintäänkin naapurihyvinvointialueilla
14 Pelastustieto 8/2023 Kemiran Joutsenon lipeätehtaalta soitetusta käsipystykeikasta kehkeytyi poikkeuksellinen operaatio. Saimaan jääkannen alle päässeen muuntajaöljyn raskas torjuntatyö kesti kuukausia. Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Etelä-Karjalan pelastuslaitos Öljyntorjunta käyntiin jään alla Iso käsipystykeikka 14 Pelastustieto 8/2023. Neuvoja oli tarjolla vähän
8/2023 Pelastustieto 15 HÄLYTYSILMOITUS Käsipystytehtävä, puhelinsoitto palomestarille Kolarinlahti, Joutseno 17.4.2023 kello 7.00–8.00 • Öljyä saattaa olla vuotanut järveen noin 1000 litraa 8/2023 Pelastustieto 15
Alkuvaiheen jälkeen öljyntorjuntatehtävä pidettiin erillään päivittäistoiminnasta. Tilannekuva alkoi muodostua reikä reiältä. Jäähän kairattiin reikiä ja selvitettiin, paljastuuko niistä öljyä. Puomit päätettiin asettaa molemmin puolin saarta, jolloin öljy ei pääsisi leviämään isommalle selälle. ”Aloimme saada tilannetietoa ja päivitimme pisteitä PEKE-tietojärjestelmän piirtotasolle”, Viiru kertoo. Vuodon määräksi arvioitiin noin tuhat litraa. Pelastusyksikkö oli mennyt Kolarinlahdelle tiedustelemaan vuotoa, joten lisätietoa oli pian luvassa. Reiän paikkatieto ja havainnon tulos lähetettiin Virvellä johtokeskukseen. TIEDUSTELU AVANNOLLA Esa Viiru aloitteli samana aamuna päivystävän palopäällikön tehtävää kello 8.00. Pelasimme varman päälle”, Viiru sanoo. 16 Pelastustieto 8/2023 HÄLYTYSILMOITUS Tilannekuva PEKE:n piirtotasolle. Vapaavuoron pelastajista ja sopimuspalokuntalaisista muodostettiin kahden hengen kairapartioita. Pitkälaippaisia sahoja oli hankittava lisää. Hän kertoi, että muuntajavian takia öljyä on päässyt jäähdytysviemäriin ja edelleen poistoputken kautta Saimaan Kolarinlahteen. ”Kemiran väki teki heti alkuvaiheesta alkaen tiiviistä yhteistyötä. Muuten Saimaassa oli vielä jääkansi. Pelastajat alkoivat sahata jäähän railoa öljypuomille ja imeytysmakkaralle. KAIRAPARTIOINTIA Työvuoro lähti takaisin jäälle. ”Työsaaren vierestä kulkeva avovesiväylä Saimaalle suljettiin ensin. ”He tiedustelivat poistoputken kohdalla olevasta sulasta ja totesivat, että vedessä on öljyä”, Viiru kertoo. EI ÖLJYÄ SELÄLLE Työsaaren edustalle kairatuissa reistä todettiin puhdasta vettä. He olivat kutsuneet mukaansa ympäristökonsultti Timo Niemeläisen”, Viiru kiittelee. Kuukausien operaatio Kolarinlahdella E telä-Karjalan päivystävän palomestarin puhelin soi huhtikuisena maanantaiaamuna. He tiedustelivat GoPro-kameralla jään alta, mutta näkymän perusteella vuotoa ei pystynyt arvioimaan tarkasti. Hän lähti päivystyspaikaltaan Savitaipaleelta 60 kilometrin päähän Joutsenoon, jossa paloasemalle perustettiin johtokeskus. Viiden metrin syvyydessä oleva poistoputki työntää jäähdytysvettä järveen 700 kuutiota tunnissa, virtaus pitää putken pään kohdalla järven talvellakin sulana noin 100–200 neliön alalta. Punainen väri piirtotasolla kertoi öljyhavainnosta ja vihreä, että sitä ei ollut. Soittaja oli Kemiran Joutsenon lipeätehtaalta. Pitkälaippaisia sahoja löytyi talosta ensihätään yksi”, vanhempi pelastaja Juha Luukkonen kertoo. ”Puomituskohdasta oli matkaa vuotokohtaan noin 1,5 kilometriä. Päivystävä palopäällikkö ryhtyi pelastustoiminnan johtajaksi, jonka tukena työskentelivät tilannepaikanjohtaja, logistiikkapäällikkö ja operaatiopäällikkö. SAHA SOI Pelastajat keksivät kiinnittää moottorisahan kahvaan nauhalenkin, josta toinen pelastaja samalla kannatteli, kun toinen. Sitten ryhdyttiin tekemään moottorisahalla railoa, mutta jäätä oli sen verran, että normaalimittainen laippa ei mennyt läpi. Hän sai edeltäjältään Tommi Martikaiselta tiedon mahdollisesta onnettomuudesta
Työ ei kuitenkaan pelastautumispukujen takia keskeytynyt. Jäällä ja rannoilla työskenneltiin koko valoisan aika. Leviämisreitit isommalle selälle saatiin puomitettua kolmessa päivässä. Oikein sahatut palat voitiin työntää jään alle. ”Ei railo hetkessä syntynyt. Ennen töiden aloittamista selvitettiin, mitä oli jo tehty, mitä seuraavaksi tehdään ja jaettiin tehtävät. Puominvedossa kokeiltiin hydrokoptereitakin, mutta ne jaksoivat vetää vain yhtä 25 metrin mittaista öljypuomia kerrallaan ja sitäkin siten, että puomia kevennettiin vetovaiheessa ihmisvoimin. Sahureilla olivat selät kyyryssä, kun he nousivat jään pinnasta pystyyn”, Luukkonen kertoo. Siirryin sitten kuivalle maalle jokapaikanhöyläksi”, kertoo sopimuspalokuntalainen Pentti Särkkinen. Etelä-Karjalan oman hydrokopterin Heikon jään aikaan öljypuomin vetämiseen ei löytynyt hyvin työssä toimivaa apuvälinettä.. Sopimuspalokuntalaisten tilannetieto olisi todennäköisesti monessa tapauksessa ollut vakituista henkilöstöä parempi, sillä he työskentelivät järvellä joka päivä, kun taas vapaavuoroista tullut vakinainen väki vaihtui useasti. 8/2023 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS pelastaja käytti sahaa. DRONE APUNA Kolarinlahden rantoja tiedusteltiin sopimuspalokunnan dronella. Dronella tiedusteltiin myös, pysyvätkö öljypuomit vedessä paikoillaan. Mönkijöillä tai moottorikelkoilla jäälle ei menty ollenkaan, vaan puomit vedettiin railoon jalkapelein. HANKALAT TALKOOT Kevät oli jo pitkällä, ja jäällä liikuttiin ai noastaan pelastautumispuvuissa. Laippa oli pidettävä oikeassa asennossa, jotta jääpalasta ei muodostunut vääränmuotoista kiilaa. ”Kun paikalle tuli uusi vakinainen pelastaja johtamaan, häneltä kului jonkin aikaa saada hommasta kiinni”, Särkkinen sanoo. ”Ensimmäiset kaksi päivää jaksoin tehdä töitä jäällä, minkä jälkeen työ alkoi käydä kunnon päälle. Vakituiset pelastajat johtivat ryhmiä, joita täydennettiin sopimuspalokuntalaisilla. Ensimmäisenä päivänä jäällä ollut ryhmä sahasi noin viisi tuntia ja pääsi ehkä puoliväliin ensimmäistä 450 metrin mittaista railoa”, Luukkonen sanoo. SELÄT KYYRYSSÄ Sahausurakka koostui monesta pätkästä. Myös kairaaminen oli työlästä. Railojen yhteispituuden laskettiin olevan 1,5 kilometriä, jolloin sahattava matka tuplaantui kolmeksi kilometriksi. Railossa öljypuomin kylkeen sidottiin imeytysmakkaraa. ”Kun päivän oli jäällä, illalla oli sellainen olo, että salille ei tarvitse lähteä. Ensimmäisen viikon jälkeen jää heikkeni, ja pelastushenkilöt alkoivat molskahdella jään läpi. Sopimuspalokuntalainen Pentti Särkkinen arvioi, että tehtäviä olisi voitu jakaa toisinkin. Railosta piti saada 40–50 cm leveä, jolloin koko matka piti sahata kahteen kertaan ja paloitella pätkät metrin mittaisiksi, jotta ne voitiin työntää jään alle. Välillä niiden kiinnitykset irtoilivat jäiden ja tuulen voimasta. TILANNETIETOA JÄI KÄYTTÄMÄTTÄ Öljyntorjuntahenkilöstö kokoontui aamuisin paloasemalle. Samalla arvioitiin, miten rantoja voitaisiin suojata. Jotta laitteella voitiin työskennellä turvallisesti ilman kutsumattomia vieraita, alueen ilmatila suljettiin. Dronen avulla selvitettiin, ovatko rannat sulia ja onko öljy ehtinyt levitä niille
PAIKALLISTUNTEMUS KÄYTTÖÖN Ensin selvitettiin, mihin kalustoa pystytään toimittamaan. Johtokeskus oli miehitettynä jatkuvasti koko operaation ajan.. Myös materiaalin hank kimisessa oli otettava kaikki keinot käyttöön. Toinen pelastaja auttoi sahaa jaa keventämällä moottorirahaa liinalla. Tehtävän edetessä menetelmiä piti so veltaa ja keksiä itse. Lopulta niitä kerättiin kaikkialta Suomesta. Kun paikallisista liikkeistä tarvittiin sulkemisajan jälkeen tavaraa, ovet avautuivat, kun Särkkinen soitteli tutuille omistajille. ”Hänen paikallistuntemuksensa ja laajat paikalliset verkostot olivat tehtävän hoitamisen kannalta tärkeä voimavara”, Esa Viiru kiittelee. PENTTI AUTTOI, MINKÄ EHTI Särkkinen oli kiireinen ja korvaamaton mies maankamaralla. Öljykalvoa myös nuotattiin veneillä. ”Ajelimme ympäristökonsultin kans sa pitkin onnettomuuspaikan rantoja, ja selvitettiin, kestävätkö tiet öljyntorjuntatarvikkeita tuovaa kalustoamme.” Mökkiteille tarvittiin vahvikkeeksi hiekkaa. ”Meillä oli iso öljyntorjunta-alus valmiina keräämään öljyä, mutta kerros ei ollut niin vahva, että öljyä olisi voitu kerätä veneeseen. Särkkisen paikallistuntemus oli hyödyksi siinäkin. 18 Pelastustieto 8/2023 HÄLYTYSILMOITUS lisäksi samanlainen kone kuljettajineen saapui avuksi Etelä-Savosta. ÖLJYÄ OLI HANKALA KERÄTÄ Kun Kolarinlahdelta sulivat jäät, vedenpintaan muodostunut öljykalvo alkoi liikkua. Se, mikä saatiin kerättyä, tarttui imeytysmakkaraan ja rannansuojausmattoon”, Luukkonen sanoo. Johtokeskus tilasi öljyntorjujille ruoat, joita Särkkinen jakoi, jos ehti. Sama kaveri oli puhelimen varressa, kun paikallisilta toimijoilta lainattiin käyttöön toistakymmentä siirtolavaa ja IPC-kontteja. Yritimme kerätä öljyä myös pienemmällä sisävesiin tarkoitetulla kannettavalla keräimellä, mutta sekään ei onnistunut ohuen kerrostuman vuoksi. Saalis ohjattiin rantaan, jossa imuautot Järven jäähän sahattiin railoa. Ne kertyivät pelkästään Joutsenon kylällä asioita toimittaessa. Paikalle tuotiin viisi erikokoista venettä, joita hyödynnettiin tarpeen tullen. ”Tuntui hyvältä, kun pystyi vaikuttamaan asioihin, sai aikaan hyvää mieltä ja autettua homman pyörittämisessä”, hän sanoo. HYVÄT NEUVOT VÄHISSÄ ”Kyselimme eri puolilta Suomea neuvoa tilanteeseemme, mutta juuri tällaisesta tilanteesta ei kenelläkään tavoittamallamme henkilöllä ollut kokemusta”, Viiru sanoo. Hänellä oli käytössään avolava-auto, jonka mittariin hän ajoi kahdessa kuukaudessa 3000 kilometriä. Imatran ja Rutolan VPK:den sopimuspalokuntalaiset ajoivat koukkuautolla hakemassa tarvikkeita pelastuslaitoksilta ja tavarantoimittajilta, pisimmillään 300 kilometrin päästä Mänttä-Vilppulasta asti”, Viiru kertoo. Sen mukaan arvioitiin, miten puomi saadaan vedettyä tai sitä ennen tehtyä railo. ”Ensin keräsimme kaikki oman alueen öljypuomit, imeytysmakkarat ja imeytysmatot. Joka aamu, kun väki kokoontui paloasemalle, siellä odotti Särkkisen tarjolle asettelema aamupala
Öljykalvoja ei ollut enää havaittavissa. Rantoja suojattiin imeytysmakkaralla ja rannansuojausmatolla, jota levitettiin Kolarinlahden, Hauskalahden, Petäiniemen ja Sysilahden rannoille kaikkiaan noin seitsemän kilometrin matkalle. Petri Surakka puh. 010 555 5273 petri.surakka@scania.fi www.scania.fi SCANIA paloja pelastusajoneuvot Rauhallista Joulua ja turvallista vuotta 2024. Öljypuomia vedettiin aktiivisesti kahden viikon ajan, minkä jälkeen lisäpuomituksia tehtiin neljän viikon ajan. Aktiivinen puomien pesu kesti noin kahden viikon ajan. ”Joka aamu ajettiin veneellä tarkistamaan puomien kiinnitykset ja jatkettiin rantojen suojausta”, Luukkonen kertoo. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa ja kansainvälinen ympäristöjärjestö WWF auttoivat rantojen suojauksessa. ”Puomien kerääminen perustui tiedusteluun, jossa ympäristökonsultin kanssa todettiin, että niille ei enää ole tarvetta”, Viiru sanoo. Öljypuomeja kerättiin kaikkialta. Purkaminen kesti kuukauden. Osa öljystä oli imeytynyt imeytysvälineisiin, osa oli päässyt rannoille ja loput oli haihtunut kevätauringossa. Nyt määrä oli liian pieni, jotta työ olisi kannattanut”, Viiru sanoo. PUOMIT YLÖS Öljyntorjuntatarvikkeita ryhdyttiin keräämään pois toukokuun puolivälissä. Paikallinen pelastushenkilöstö auttoi yritystä pesuissa, sillä he tunsivat puomien käsittelyn ja pakkaamisen. LISÄÄ PUOMIA Puomituksia jatkettiin lahtien suilla. 2,5 neliökilometrin ala ympäröitiin noin 4000 metrillä rajaavaa puomia ja 8000 metrillä imeytysmakkaraa. ”Öljykalvo oli erittäin ohutta. Jälkikäsittelyssä arvioitiin, että imuautoihin saatiin kerättyä enintään 50 litraa öljyä. Lassila & Tikanoja hoiti öljyn tahrimien välineiden pesun omissa toimitiloissaan Joutsenossa. Paloaseman pesuhalliin rakennettiin pesulinja, jossa pelastushenkilöstö pesi kevyempiä puomeja, joita öljy ei ollut tahrinut. 8/2023 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS keräsivät öljynsekaista vettä noin 20 m 3 . Jatkuu sivulla 20. Mikäli öljyä saadaan nuotattua laajalta alueelta tyynellä kelillä johonkin selvästi rajattuun paikkaan, voi tulos olla paljon parempi. Imeytysmakkarat ja rannansuojausmatot kerättiin 1000 litran IPC-kontteihin, jotka lastattiin trukilla kuorma-auton kontteihin
Näimme sen avulla, mihin päin öljy oli leviämässä ja miten puomituksia kannattaa tehdä. • On arvioitava jatkuvasti, koska tavaraa tarvitaan lisää. ”Edellisenä iltana ei voinut suunnitella tarkasti töitä, koska ei tiennyt, miten jää kestää.” RAILO OLI VAIVAN ARVOINEN Martikaisen mukaan oli hyvä päätös, että heti alkuvaiheessa ryhdyttiin tekemään railoa ja määriteltiin alue riittävän isoksi. On tärkeää kirjata ja merkitä käytössä oleva kalusto; omistaja, mistä lainattu ja mihin palautetaan. • Tilanne kannattaa dokumentoida hyvin; kuvia, videoita ja muistiinpanoja. Vaikka railon sahaaminen kuulosti ajatuksena aikaa vievältä, niin se syntyi nopeasti, vaikka siitä kova vaiva tekijöille olikin. On hyvä muistaa ennakointi ja pitää varastossa pieni puskuri. Johtokeskus oli miehitettynä aina, kun operaatio oli aktiivinen eli viikon jokaisena päivänä, kun torjunta-alueella oli valoisaa. • Oli hyvä, että johtamispaikka oli lähellä tilannepaikkaa ja että onnettomuus paikalla ja johtopaikalla työskentelevät tapasivat joka päivä. Sitä silmällä pitäen Joutsenon paloasemalla pidettiin vesisukellusvalmiutta koko operaation ajan. • Kaikki tehdyt toimenpiteet kannattaa listata. • Kun jokin väline tai varuste menee poistoon, korvaava varuste tulee tilata heti ja valvoa, että se tulee perille. 20 Pelastustieto 8/2023 HÄLYTYSILMOITUS Öljypäästö arvioitiin heti aikaa vieväksi tilanteeksi, jonka hoitamista varten Joutsenon paloasemalle perustettiin pelastustoimen johtokeskus. Sitten kokoonnuttiin ELY-keskuksen, ympäristökonsultin, Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ja Kemiran tehtaan edustajan kanssa. Päivystävä palopäällikkö työskenteli pelastustoiminnan johtajana ja vastasi yleisjohdosta, suunnittelusta, tiedottamisesta ja viranomaisyhteistyöstä. ”Arvioimme, miten toimenpiteemme ovat tehonneet ja mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä”, johtokeskuksen eri rooleissa työskennellyt Tommi Martikainen sanoo. Emme tienneet paljonko väkeä tarvittiin, mutta otimme kaikki mitä saimme”, Martikainen sanoo. Johtokeskuksen pyörittämiseen tarvittiin noin 20 eri henkilöä. JÄÄKAIRA, VIRVE JA PEKE Alkuvaiheessa tilannekuvaa pidetiin yllä PEKE-tietojärjestelmän piirtotasolle asetelluilla merkkipisteillä, jotka kairapartio lähetti jäältä Virven paikkatietoina. Hänen tukenaan tilannepäällikkö piti yllä tilannekuvaa, operaatiopäällikkö toimi linkkinä onnettomuusalueen ja pelastuslaitoksen tilannekeskuksen kanssa ja logistiikkapäällikkö vastasi materiaalin hallinnasta, johon liittyi muun muassa neljän kilometrin määrä rajaavaa puomia ja kahdeksan kilometriä imeytysmakkaraa. Johtokeskus toimi koko ajan Haastavaa oli sääolosuhteiden huomioi minen suunnitelmissa. PÄÄTÖKSIÄ YHTEISVOIMIN Aamupäivisin johtokeskuksessa käytiin läpi tehdyt ja tulevat tehtävät järvelle lähtevien pelastajien kanssa. aina viikoksi. • Pelastushenkilöstön paikallistuntemusta kannattaa käyttää hyödyksi. Se auttaa välineiden purkamisessa. Riskinä oli lähinnä työtapaturma. Martikainen kiittelee pelastajien keksimää sahaustekniikkaa, jolla voitiin jakaa työkuormaa. Työskennellessään johtokeskuksessa Martikainen jalkautui myös paikoille, joissa tehtiin töitä kädet öljyssä. Käytimme tiedusteluun aikaa, mikä kannatti”, Martikainen sanoo. ”Kun näki paikat ja olosuhteet, se auttoi ymmärtämään tilannetta paremmin.” Tilanne säilyi teknisen torjuntatyön kannalta stabiilina alusta loppuun. Tehtävästä jäi käteen:. • Kun kalustoa lainataan paljon, kannattaa nimetä logistiikasta vastaava henkilö koko operaation ajaksi. ”Oikein muuta keinoa ei ollut. Se hyödytti tilannekuvan ylläpitämisessä. • Päivittäisvalmius kannattaa säilyttää operaatiosta erillään. ”Valitsimme oikean toimintamallin, vahingot olivat pienet eikä onnettomuudesta syntynyt merkittävää haittaa luonnolle”, Martikainen sanoo. • Operaation ajaksi kannattaa nimetä yksi henkilö, joka vastaa kaluston huollosta ja pesusta. Enimmillään väkeä oli silloin, kun apua saatiin Vapepasta ja WWF:stä. ”Jään sahaamista kokeiltiin kaislikon niittämiseen tarkoitetulla laitteellakin, mutta sillä työ oli hidasta ja siitä luovuttiin nopeasti.” PALJON VÄKEÄ ”Varasimme etukäteen henkilöresurssit • Jään alla olevan vettä kevyemmän aineen leviämistä kannattaa tiedustella vaikkapa kairaamalla tehdyn avantoverkon avulla. Järvellä työskennelleiden määrä eli isossa 6–50 hengen haitarissa