SUORITUSKYVYN vaikutus koulutukseen SAVUSUKELLUS VIEMÄRIPUTKEEN – Tampereella harvinainen tulipalo maan alla tasakaasu, painonsiirto ja itseluottamus kuntoon Ajokurssilla. 8/2022 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA ONKO ASTMA ESTE operatiiviseen työhön
UUSI MALLI. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi • Kevyt (4,9 kg käyttökunnossa) • Mahtuu ahtaisiin paikkoihin (litteä keskipultti ja kallistetut leikkuuterät) • 59 mm avauma terissä, teoreettinen leikkuuvoima 220 kN/22,4 t • Terien nopeuden säätö käyttöpainikkeella • IP 54 -suojattu • LED-valot helpottavat työskentelyä • Akun latausaika noin 30 minuuttia • Jopa 70 leikkausta yhdellä akulla • Toimitetaan kahdella akulla • CAS-yhteensopiva akku • EN13204-standardin mukainen työkalu • Kevyt (56 kg käyttökunnossa) • Helppo käyttää • Korkea suorituskyky • 90 astetta kääntyvä painepää • Pumpun suorituskyky (3 m korkeudessa) 525 l/min. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. 8 bar • Maksimi-imukorkeus 9 metriä • Öljytön alipaineimulaite • Ruostumaton polttoainesäiliö • Sähkökäynnistys • EFI-polttoaineensuihkutus HOLMATRO CCU10 MINI-/POLJINLEIKKURI TOHATSU VE500AS MOOTTORIRUISKU UUTUUKSIA VUODELLE 2023! Holmatro CCU10 on akkukäyttöinen mini-/poljinleikkuri. 6 bar, 250 l/min. Leikkuri soveltuu muun muassa ohjauspyörän, polkimien, niskatukien, kaltereiden ja ketjujen leikkaamiseen Tohatsu VE500AS on kompakti ja tehokas moottoriruisku. PÄÄKIRJOITUS Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella
Fyysisesti vaativassa työssä urapolut liittyvätkin fyysisen työkyvyn menettämiseen. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. 8/2022 Pelastustieto 3 Urapolut viimein kuntoon Päätoimittaja Esa Aalto, p. Jokaiselle tilanne on suuri henkilökohtainen tragedia. Kysymys on mielekkäistä työtehtävistä. Leikkuri soveltuu muun muassa ohjauspyörän, polkimien, niskatukien, kaltereiden ja ketjujen leikkaamiseen Tohatsu VE500AS on kompakti ja tehokas moottoriruisku. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Nuoremmalla iällä tällaiset asiat eivät ole mielessä, vaikka työkyvyn voi menettää silloinkin. Mitä työntekijä voi tehdä siinä tilanteessa, kun hän ei enää jonkin syntyneen esteen takia kykene työhön, johon hänet on koulutettu. Urapoluista on puhuttu pitkään. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Pelastustoimessa on urapoluista puhuttu jo pitkään. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2022 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Erityisesti alalla, missä on kovat fyysiset vaatimukset.. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Siinä sivutaan myös yhtä oleellista työntekijän työuraan vaikuttavaa asiaa eli urapolkua. Hyvinvointialueilla tähän voi olla myös paremmat mahdollisuudet. ikävuotta tulisi rakentaa vaihtoehtoista urapolkua, jotta myöhemmin työuralla ei tulisi pakkotilannetta työkyvyn heiketessä tai töiden loppuessa. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Siksi asian esille ottaminen hyvissä ajoin auttaa. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Tässä, jos missä tarvitaan hyvää työurasuunnittelua. 6 bar, 250 l/min. Tässä tarvitaan systemaattista suunnittelua ja vahvaa henkilöstöjohtamista. Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi • Kevyt (4,9 kg käyttökunnossa) • Mahtuu ahtaisiin paikkoihin (litteä keskipultti ja kallistetut leikkuuterät) • 59 mm avauma terissä, teoreettinen leikkuuvoima 220 kN/22,4 t • Terien nopeuden säätö käyttöpainikkeella • IP 54 -suojattu • LED-valot helpottavat työskentelyä • Akun latausaika noin 30 minuuttia • Jopa 70 leikkausta yhdellä akulla • Toimitetaan kahdella akulla • CAS-yhteensopiva akku • EN13204-standardin mukainen työkalu • Kevyt (56 kg käyttökunnossa) • Helppo käyttää • Korkea suorituskyky • 90 astetta kääntyvä painepää • Pumpun suorituskyky (3 m korkeudessa) 525 l/min. Se on monille myös hankalaa. Koulutusuudistuksen raporttiluonnoksessa todetaan, että ennen 50. Hyvän työelämän vaatimukset ovat erittäin tärkeitä, kun jatkuvasti puhutaan pitkien työurien välttämättömyydestä. UUSI MALLI Pelastusja hätäkeskustoiminnan koulutusta on kuvattu kattavasti ja laajasti uudistusta valmistelleen työryhmän raportissa. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Hyviä esimerkkejä löytyy, mutta edelleenkään työuran suunnittelu ei ole systemaattista. 8 bar • Maksimi-imukorkeus 9 metriä • Öljytön alipaineimulaite • Ruostumaton polttoainesäiliö • Sähkökäynnistys • EFI-polttoaineensuihkutus HOLMATRO CCU10 MINI-/POLJINLEIKKURI TOHATSU VE500AS MOOTTORIRUISKU UUTUUKSIA VUODELLE 2023! Holmatro CCU10 on akkukäyttöinen mini-/poljinleikkuri. Koulutuksen yhteydessä suuri kysymys onkin, miten sen avulla tähän voidaan vastata. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi Kimmo Kaisto Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Viimeisen reilun vuosikymmenen aikana urapolkuajattelu on noussut erilaisiin hankkeisiin, ja sitä on alettu myös toteuttaa pelastuslaitoksilla, yhteistyössä tai laitoskohtaisesti. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan
34 Finavia koulutti siirrettävällä simulaattorilla K U V A : K IM M O K A IS T O
8/2022 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Suorituskyky ja koulutusuudistus 26 Astma on ikävä yllätys 32 Mirafoni 38 Ohittamaton tilaustarjous 40 Mönkijällä ajoa oppimassa 42 Mokkatakkimaisteri 44 Pelastusopiston koulutustarjonta 2023 46 Puheenjohtajalta 52 Liian tummaa paahtoa 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 62 Harjoittelua virtuaalisesti 64 Näistä tykkään: Matti Honkanen 65 Arkistojen aarteita 66 Seuraavassa numerossa 28 Palosuojelurahasto tehnyt tärkeää työtä jo 80 vuotta 14 Hälytysilmoitus: savusukellus viemäriputkeen 30 Hannu Korpelin hälytysosastossa yli 50 vuotta 48 Tulityöt: Pikkujutusta iso palo 54 Uutta kohti Etelä-Karjalassa K U V A : K IM M O K A IS T O
Neljä sosiaalisen median vaikuttajaa on lähtenyt mukaan pa rantamaan kotien paloturvallisuutta. Kuopio • Defusing/jälkipurkuohjaaja koulutus 29.–30.11. Tapahtuma on saanut uuden ulkoasun. Rovaniemi • 72 tuntia kouluttajakoulutus, webinaari 1.12 ja 3.12. Kangas ala, 9.12. Siksi Paloturvallisuusviikon ohjausryhmä päätti, että tänä vuonna kam panjoidaan palovaroitintilanteen paranta miseksi. Myös virtuaalisen paloaseman ovet ovat avoin na kampanjan nettisivuilla www.paloturval lisuusviikko.fi Juha Hassila. Koko perheen Päivä Paloasemalla ta pahtumaa vietetään 26. Kotien palova roitintilanne on suorastaan huolestuttava. Hhetki on Palovaroitinpäivänä 1. Materiaaleissa seikkaile vat supersankarit, joilla on omat konstin sa parantaa kotien paloturvallisuutta. marraskuuta noin 380 paloasemalla. • Sähkökatkoihin varautuminen, verkossa 14.12. Espoo • Vesisukellusseminaari 2022 30.11.–1.12. Oman versionsa #pa lovaroitintanssihaasteesta voi toteuttaa vii kon somevaikuttajien kanssa. Vuoden 2022 aikana osuus on ollut 7 prosenttia tähän mennessä. Teams • Tunti turvaa: Suomalaisten valmiusapu Kreikan metsä palokaudella 14.12. Suomalaiset haastetaan palovaroitintanssiin. Espoo, 24.11. 28.12. Esimerkiksi vuokraasunnoista 70 prosent tia on vailla toimivia palovaroittimia. Teams SPEK www.spek.fi • Varaudu – häiriötilanteiden luento 7.12. (Lähde: Esa Kokki, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, tiedot Prontosta) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Palokunta 2.0 – tiedolla johtaminen kiertue 23.11.– 8.12. verkossa PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Pelastusopiston hankkeiden tulokset: Liesipalot sekä SAVE ja asbestille altistuneiden varusteiden puhdistaminen 23.11. Pelastuslaitosten palopaikoilta kerää mien tietojen ja eri tutkimustulosten mukaan toimivia palovaroittimia on vain noin puoles sa kodeista. Vuokrataloissa tilanne on vie lä huonompi. Koska viime aikoina uutiset ovat olleet synkänpuoleisia, Paloturvallisuusviikko to teutetaan letkeästi. Teams • Saavutettavan viestinnän perusteet pelastusalan tut kijalle ja asiantuntijalle 8.12. Paloturvallisuusviikko näkyy niin televi siossa kuin verkossakin. Palotur vallisuusviikkoa vietetään 26.11.–1.12. Turku • Tunti tutkittua tietoa: Perättö mien hätäpuhelujen tyypillisiä piirteitä kartoittamassa 2.12. joulukuuta klo 18.00, jolloin on palovaroittimien piippaushetki. eri puolilla maata • Palosuojelurahaston infoti laisuus sopimuspalokunnille avustushauista 14.12. 19.12. Paloturvallisuusviikon teemana ovat tänä vuonna palovaroittimet. Muka na ovat palomiesleuanvetäjämestari Joo nas Mäkipelto, ensihoitaja Jenni Mikkola, DJ Windows95mies Teemu Keisteri ja vat sastapuhuja Sari Aalto. 6 Pelastustieto 8/2022 TAPAHTUMA Koko viikko palovaroitinasiaa – suomalaisille hauska tanssihaaste! AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 8,3 prosenttia asuin talojen ja vapaaajan rakennusten paloista on nokipaloja
Eniten siihen vaikutti se, ettei vetäjiä muutenkin vähäisen jäsenmäärän palokunnasta löytynyt. ” Sylissä oleva haaste tarvitsee ideoita boxin ulkoa ja jo hyväksi todettuja käy tännön ratkaisuja boxista. Turvaomi naisuuksia tulee koko ajan lisää. VPK:lla oli aikaisemmin myös nuoriso osasto, mutta koronaajan jälkeen sen toi minta hiipui. ”Naisosasto meillä toimii, ja heillä on tär keä rooli hoitaa muonitus hälytystehtävissä”, Ville Haaga sanoo. ”Aloitimme jo keväällä etsiä uutta väkeä innostumaan palokuntatoiminnasta. BTW, meil ei oo henkilöstöä käyn nistää ens Vappuna Tapanilan uutta asemaa. kemikaalit säilytetään omassa paloosastoidussa ja valuma altaalla varustettu tilassa. ”Kouralliselle aktiiviväkeä sellainen on suuri työrupeama”, puheenjohtaja sanoo. Puheenjohtajan mukaan on hyvät mahdol lisuudet, että tavoite jäsenmäärän lisäämi sestä hyvinkin toteutuu. Toimintavalmiuspuutteiden kanssa pa lokunta on taistellut jo pidempään, mutta näkyviin ne nousivat tänä syksynä, kun pa lokunta ei saanut yksiköitä rakennuspalon sammutustehtävään. Paloasemalla on ikää vasta kuuti sen vuotta ja ajoneuvo sekä muu kalusto on kunnollista. Torbjörn Lindström 3.11. Asiaa on jahkailtu yli kaksi vuotta, ens vuos viel suunnitellaan. Tilaisuus oli ensimmäinen laatuaan Kärsämäen VPK:lla. ”Mitä enemmän uutta väkeä saamme mukaan, sen parempi. Riskienhallintaan, suoje luun ja ennaltaehkäisyyn täytyy panostaa. Esa Aalto Tulvat aiheuttavat keväisin paljon tehtäviä palokunnalle.. Täältä voi ostosten ohella katsoa mallia #paloturvallisuusasioihin. Pie nemmät erät myymälässä omissa kaapeissa Mikko Puolitaival 4.11. Reilun parintuhannen asukkaan Kärsä mäki kamppailee muiden hajaasutusaluei den kuntien tapaan siitä, että nuorempi vä ki muuttaa työn ja opiskelujen takia muualle. Se on paljon mille pa lokunnalle tahansa, mutta etenkin pienen väkimäärän palokunnalle. Kai Valonen 4.11. Silloin on palokuntatoimintaankaan hanka laa löytää uutta väkeä. ”Meillä on vastaavia tilanteita ollut myös aikaisemmin ja tilanteeseen on yritetty pe lastuslaitoksen kanssa puuttua jo keväällä.” Kärsämäen VPK:lla voi vuosittain olla jo pa noin 150 tehtävää. Tilat ja kalusto ovat hänen mielestään toimivat. ”Kun keikoilla käy aktiivisesti vain viitisen henkilöä, niin kourallisesta porukkaa ei vält tämättä aina saada riittävästi väkeä tehtäville eikä aina päästä lähtemään”, Haaga sanoo. Kuljettajan ikäinen auto on jo todella vanha. ” Kuka olisi uskonut, että @FEUorg kokouksessa saamme esittelyn maastopa loista Lontoon pelastuslaitok selta. 8/2022 Pelastustieto 7 TWITTER VPK TOIMII AJASSA Uutta väkeä etsitään K U V A : K Ä R S Ä M Ä E N V P K ” Tuo on kyllä tärkeä pointti, että nuoret ajai sivat mahdollisimman uusilla autoilla. Jani Pitkänen 8.11. Vuodenvaihteeseen saakka toimivalla Jokilaaksojen pelastuslaitoksella sijaitseva Kärsämäen VPK etsii uusia jäseniä. Palo kunta järjesti marraskuun alussa tilaisuuden paloasemalla, jossa riveihin yritettiin saada uutta voimaa. Yritim me saada myös jo aikaisemmin mukana ol leita palaamaan palokuntaan”. Tutustumisillassa kävi mukavasti väkeä. Myös päivälähtöi hin on vaikea saada lähtijöitä, koska monet ovat myös töissä muilla paikkakunnilla. Mm. Jos saamme viisikin uutta jäsentä, niin silloin meillä on hälytys ringissä kymmenkunta henkilöä, ja se olisi kova juttu”, puheenjohtaja Ville Haa ga sanoo. ” Vierailtiin tänään Porin uudessa @biltema suomi tavaratalossa
Pyrin luomaan terveyttä ja turvallisuutta pitämällä niihin liittyviä ajankohtaisia asioita esillä sekä palvelemaan omalla ja verkostoni asiantunte muksella erilaisissa kysy myksissä. ”vaahto selvitys” #fireandfight #firelife #firstinlastout #thinredline #firedepartment #palomies #pelastaja #sammutusmies #sopimuspalokunta #savusukeltaja #fittofightfire #firefighterfitness #paramediclife #paramedic #ems #finland #volunteerfirefighters #volunteerfire department #chiefmiller #firerescuelife #firerescue #emergency services #firefightergear #turnoutgear #industrialfirefighter #unitedbluelight AJASSA MITÄ KUULUU. Se on kehittynyt hyvään suuntaan, mutta ei edel leenkään ole riittävää. Ensivastelähtöjä on eniten, seuraavaksi tulevat liikenneonnetto muudet sekä rakennus ja maastopalot. Pidän somea ja viestintää ylipäätään aivan keskei senä välineenä tehdä työ täni ja olla vuorovaikutuk sessa – niin henkilöstöön kuin kansalaisiin ja sidos ryhmiin. Vs. 3 Pirkanmaan pelastuslaitok sella oli heinäkuussa haettavana 20 pelasta jan virkaa. Pelastuslaitos vaatii yhtiötä kunnostamaan huonossa kunnossa olevan väestönsuojan, joka on edel leen virallisesti käytössä. 1 Savusukellusti lanteita sattuu tosi harvoin. POIMINNAT. Miten hyödynnät työs säsi sosiaalista mediaa. ”Pirkanmaan veto voima heijastuu mei dänkin rekrytointeihin.” Hallintopäällikkö Pirkko Lind ström Aamulehdessä 4.11 . Myös viestinnän ajoitus on usein hyvin myöhäistä ja vaikuttavuus alhaista. Millä tolalla pelastus laitosten viestintä on. palopäällikkö Matti Lehti nen Selännelehdessä 20.10. Viestintää on kaiken kaik kiaan liian vähän, se on pääasiassa kaikille samaa ja kohdentaminen eri segmenteille vähäistä. K U V A : IL K K A K A R T T U N E N Somevoimaa Palopäällikkö Taisto Hakalalla on 37 vuoden kokemus Helsingin pelas tuslaitokselta eri tehtävistä. Säi liöauton mukaan ehtii kauempanakin asuva. Kärsämäen asemapaikalla “lähtöjä” on vuosittain noin 130 150. Paremmalla viestinnällä pelastustoimi voi saa vuttaa pienillä panoksilla suurta tuottavuuskehi tystä ja vaikuttavuutta kai kissa ydinpalveluissaan. 2 Satakunnan pelas tuslaitos on asetta nut 250000 euron uhkasa kon Porin Linjaautoasema kiinteistö oy:lle. Meillä on tässä prosessi kesken ja Pekka (Tähtinen) oli sitä mieltä, että sitä pitää vauhdittaa.” Tilayksikön päällikkö Mikko Viitala Helsingin Sanomissa 23.10. Niihin tuli 73 hakemusta, joista 70:n katsottiin täyttävän kel poisuusvaatimukset. 8 Pelastustieto 8/2022 INSTAGRAM @ranuan_sopimuspalokunta Päivän epistolaa.
Keskimäärin vuo sittain on ollut 6 paloa vähem män kuin edellisenä vuonna. Otimme kantaa myös pe lastustoimen valtakunnallisiin strategisiin ta voitteisiin. Seurataan miten asiat sujuvat ja arvioi daan, tarvitaanko kehittämistoimenpiteitä ja niitä tarvittaessa viedään eteenpäin. Seuraavan kerran kokoonnumme ensi vuoden alussa.” Millaisia asioita käsitellään. 8/2022 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Mikä on neuvottelukunnan merkitys. (LÄHDE: ESA KOKKI, PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO, TIEDOT ON KOOTTU TILASTOJÄRJESTELMÄ PRONTOSTA) Tulisijoihin liittyvät tulipalot vähentyneet Suomessa Rivitalopalot Suomessa vuosina 2009–2021 50 100 150 200 250 300 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Asuintalojen ja vapaa-ajan rakennusten tulisijoihin liittyvät palot vähentyneet Kuuma tai hehkuva esine tai tuhka Kipinä tai kekäle tulisijasta tai hormista Vaurio tulisijassa tai hormissa Pelastuslaitosten henkilöstön henkisen työsuoje lun kannalta tärkeäksi koettua posttraumatyöpajatoimintaa jatketaan. ”Historian ensimmäisessä kokouksessa kes kustelimme, että neuvottelukunta kokoontuisi kaksi kertaa vuodessa. Toimintaa vetänyt ja sen pe lastusalalle tuonut Saku Sute lainen kuvailee tuntojaan usko mattomiksi. Keskus teltiin myös siitä, että mahdolli sesti voidaan perustaa pienempiä jaostoja ja siihen palataan seuraa vassa kokouksessa.” Mitä hyötyä tai vastaavasti haittaa on näinkin suuresta jäsenmäärästä. ”Näen sen keskustelupaikkana, jossa voimme tarkastella pelastus toimen yleistä kehittämistä ja tehdä myös esityksiä valtakunnallisiksi tavoit teiksi. Päätök sentekoelimestä ei ole kysymys.” Millaisia asioita ensimmäisessä kokouk sessa käsiteltiin. Kuinka usein neuvottelukunta kokoontuu. Nyt se vihdoin tapahtuu ja toiminnan hyödyt ymmärretään.” ”Tämä vaikutti myös siihen, että jatkan SPPL:ssa osittaise na työntekijänä ensi vuoden lop puun, vaikka MentalFireFit han ke päättyy maaliskuussa.” Ansioistaan henkisen työhy vinvoinnin edistämisessä Sute lainen valittiin muutama vuosi sitten vuoden palomieheksi. Valmisteluun pitää panostaa, että jokaisella on aikaa valmistautua kokouksiin. ”Yhdessä käytiin läpi lainsäädännön meil le tuomia tehtäviä. ”Kyllä. Pelastustoimelle perustettiin neuvotte lukunta, joka muun muassa seuraa pelas tustoimen järjestämisen kehitystä hyvin vointialueilla, tekee ehdotuksia pelastustoi men valtakunnallisiksi tavoitteiksi, edistää pelastustoimen valtakunnallista ja alueellista yhteistyötä ja käsittelee pelastustoimen lain säädäntöä ja muita asioita koskevia kehittä mistarpeita. Keskustelimme vilkkaasti ja otim me muun muassa kantaa strategisten tavoit teiden numerointiin ja haluttiin painottaa hen kilöstön jaksamista ja nostaa sitä ylemmäs tavoitteiden numeroinnissa. Jokaisen tarpeel liseksi katsotun toimijan on syytä olla tässä mukana. Turhan takia tällaisia ei pidä perustaa, mutta on hyvä, että tässä voidaan tuoda esille laajasti erilaisia näkemyksiä. Katsotaan, millaiseksi toi minta muovautuu ja muutetaan siltä osin, jos tarvetta ilmenee.” Esa Aalto. AJASSA TILASTO Post-traumatyöpaja saa jatkoa Asuintalojen ja vapaaajan raken nusten tulisijoihin liittyvät tulipa lot ovat vähentyneet Suomessa. ”Viisi vuotta olen tästä haa veillut ja tehnyt töitä sen eteen, että posttraumatyöpajat saa taisiin osaksi pelastustoimen jälkipurkutoimia. Viime vuonna paloja oli yhteensä 158 kappaletta. Toki numeroinnil la ei arvoteta tavoitteiden järjestystä.” Onko neuvottelukunnan toiminta toimivaa, kun siinä on 30 jäsentä. Pelastusjohtajat päät tivät kokouksessaan asiasta ja esittivät, että toimintaa jatketaan edelleen Suomen Palopäällys töliiton toteuttamana palveluna. Puheenjohtajana toimii sisämi nisteriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä. ”On hyvä, että on tällainen foorumi, jossa voimme kuulla laajasti eri tahoja ja voimme viedä myös omaa viestiämme eteenpäin alu eellisesti kaikkialle
Naiset kilpailivat erilaisissa pelastusalan tehtävissä, kuten palo jen sammuttamisessa ja muissa pelastustehtä vissä. marraskuuta Quezon Cityssä Filippiineillä. Kuva: Eyevine/Lehtikuva.. PELASTUSALAN MAAILMA 14°40’5 P 121°01’3 I Pelastusalalla työskentelevien naisten taitoolympialaiset järjestettiin 14
Siinä tarkasteltiin sitä, miten nykyiset tutkintojen sisällöt vastaavat hankkeessa tunnistettuihin kyvykkyyksiin”, erityisasiantuntija Tommi Luhtavat koko pelastustoimea. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto AJASSA ”S uorituskykyhankkeessa tunnistettiin pelastustoimen kyvykkyydet, joiden nykytilaa on arvioitu myös pelastuslaitoksille tehdyssä kyselyssä. Tähän osaamisvaatimukseen nykyisessä koulutuksessa ei ole kyetty vastaamaan, koska koulutuksessa on jouduttu keskittymään pääasiassa päivittäistehtävien edellyttämään osaamiseen.” niemi sisäministeriön pelastusosastolta sanoo. ”Erityisesti vajetta on toisaalta tehtävissä, joita on harvoin, mutta joissa edellytetään suurempien joukkojen toimintaa. Siksi Luhtaniemi painottaakin, että vaatimukset koskettaMetsässä liikkumiseen liittyvät taidot ovat yksi esimerkki puutteista suorituskyvyssä. Organisaation ja yksittäisten henkilöiden kyvykkyyksiä ei voida erottaa toisistaan. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella taitoja opeteltiin tänä syksynä.. Suorituskyky koostuu voimavaroista, joita ovat muun muassa toimintatavat, materiaalit sekä henkilöstö. Mutta miten. Vaikka suorituskykyvaatimukset kohdistuvat pelastustoimen organisaatioon, niin suorituskyvyissä tarvittava osaaminen muodostuu luonnollisesti yksittäisten työntekijöiden osaamisesta. 12 Pelastustieto 8/2022 Suorituskyvyn vaatimukset koulutukselle Viime vuonna päättynyttä pelastustoimen suorituskykyhankkeeseen pohjautuvaa pelastustoimen suunnitteluja ohjausjärjestelmää on käytetty työkaluna myös lausunnolle lähteneessä koulutusuudistuksessa. Koulutusta varten vastaava arviointi tehtiin Pelastusopistossa
”Mielestäni pelastajalla on oikeus ja velvollisuus kyetä havainnoimaan omaa toimintaympäristöään. ”Pelastustoimi on pieni toimiala. Hän painottaa, että yksittäisellä pelastajalla pitää olla myös nykyistä laaja-alaisempi käsitys työstään. Vaikka alaa kehitetään Teija Mankkisen mielestä jo nyt, se on liikaa yksittäisten henkilöiden varassa eikä sitä tehdä järjestelmällisesti. Esimerkiksi erityiskohteisiin, kuten maan alaisiin metro ja junatunneleihin, merialueisiin tai korkeisiin rakennuksiin liittyvissä tehtävissä ei anneta perusope tusta, mutta sitä varten tarvitaan täyden nyskoulutusta.” Hän huomauttaa, että perusopetus ei voi olla liian laaja, vaan osa voi olla pe lastuslaitoskohtaisesti tarvittavaa osaa mista. Koulutuksen avulla raja-aitoja voidaan murtaa. ”Koulutusuudistusta valmistellut työryhmä on tuonut tätä osaamisvajetta esille ja miten siihen koulutuksellisesti vastataan. TURHAA VASTAKKAINASETTELUA Ryhänen painottaa myös etäjohtamisen lisääntymistä, sillä onnettomuuspaikalla johtaminen voi entistä enemmän tapahtua yksikkötasolla ja yksittäinen pelastajakin voi joutua enemmän vastuuseen tavoitteellisen toiminnan edistämiseksi. Teija Mankkinen toppuuttelee, ja sanoo, että eivät kädentaidot ja muunlainen työ sulje toisiaan pois. ”Yksittäiset osaamistarpeet tulevat esille päivittäisissä tilanteissa”, hän sanoo ja ottaa esimerkiksi mönkijätai venekoulutuksen, jotka eivät tällä hetkellä sisälly Pelastusopiston järjestämään tutkintokoulutukseen. Tommi Luhtaniemi sanoo, että pelastustoimi on liikaa lokeroitunut erilaisissa työtehtävissä. Koulutustason nostamisella kyetään kehittämään koko toimialaa, esimerkiksi tekemällä pienimuotoista tutkimustoimintaa. Hän sanoo, että sisäministeriössä tehty suorituskykyhanke osoitti, että pelastajien työssä on sellaisia vaatimuk sia, joihin ei voida kaikilta osin vastata nykyisellä koulutuksella. Tämä jakaa myös mielipiteitä. Siltä osin pe lastajatutkintoon tarvittaisiin lisää kou lutusaikaa. Näkemys ei voi olla enää sellainen, että tehdään vain mitä käsketään.” YHTENÄINEN VAATIMUSTASO Erityisasiantuntija Teija Mankkinen sisäministeriön pelastusosastolta pitää koulutusuudistusta myös suorituskykyarvioinnin kannalta merkittävänä, sillä näin voidaan tuottaa valtakunnallisesti yhtenäinen vaatimustaso lakisääteisille tehtäville ja niiden saatavuudelle, laadulle ja vaikuttavuudelle. Parhaiten se toteutuisi tutkintojen viitekehyksen tasolla 6 eli AMK-tutkinnolla”, Luhtaniemi toteaa. Enemmän hän kantaa huolta siitä, valikoituuko korkeampaan koulutukseen sellaista porukkaa, joka myös sitoutuu koulutettavaan työhön eikä hakeudu muihin töihin koulutusta son noustessa. Yhteisen tavoitteemme pitäisi olla se, että henkilöstöllä on mahdollisimman hyvä kyky vastata toimintaympäristön vaatimuksiin.” ”Toki se on jo paljon, että yksituumaisesti tunnistamme tarpeen nostaa koulutustasoa, Teija Mankkinen painottaa. Koulutustason noston yhteydessä on kannettu huolta myös siitä, että kädentaitovaatimukset katoavat. Pitkän linjan pelastajien kouluttaja, yli opettaja Ismo Huttu Pelastusopistosta ei usko, että käytännön taitojen koulut tamisesta tingittäisiin, jos koulutusai kaa pidennetään. Häntä harmittaa, että koulutusuudistuksessa on tehty vastakkainasettelu. Osaamisvaatimuksien avulla tiedetään, että henkilöstöllä on tietynlainen osaamisen taso ja sitä voidaan edelleen kehittää systemaattisesti.” Luhtaniemi painottaa myös teknistyvän alan vaativan uutta osaamista, mutta Mankkinen huomauttaa, että sekään ei poista ihmisen osaamisen tuomaa lisäarvoa. ”Tulevaisuudessa työ muuttuu esi merkiksi tekniikan kehittyessä ja siksi koulutukselle tulevat uudenlaiset vaati mukset. Erityisesti ensihoi dossa vaatimukset ovat vuosien kulues sa tulleet vaativimmiksi. ”Kun opetusta annetaan pelastuslaitoskohtaisesti, ei saavuteta yhdenmukaisuutta”, hän sanoo. Tämä edellyttää osaamista, toki myös kokemusta. ”Lueskelin taannoista raporttia pelas tusalan työtehtävistä ja se herätti huo maamaan, kuinka vaativaa on monitaito pelastajan työnkuva. Siksi voi perus tellusti kysyä, mahtuvatko tulevaisuu dessa samaan ammattiin sekä pelas tustoimen että ensihoidon osaaminen vai eriytyvätkö ne.” Koulutustason vaikutus työhön sitoutumiseen. Vaikka onkin erilaisia tehtäviä, pitää tavoitteiden olla yhteiset. Uskon, että nykynuoriso on val miimpaa ottamaan haltuun tällaiset vaa timukset. Koulutuksen ja kentän on yh dessä käytävä avoimesti läpi työn vaati mukset.” Ismo Huttu heittää vision, jonka hän ei kuitenkaan toivo toteutuvan. 8/2022 Pelastustieto 13 AJASSA Hän mainitsee esimerkkeinä maastossa tapahtuvan liikkumisen, rauniopelastamisen ja CBRNE-tehtävät. ”Suorituskykyhanketuotos ei voi ol la pelastajatutkinnon opetussuunnitel ma. Erityisasiantuntija Olli Ryhänen si säministeriön pelastusosastolta huomauttaa, että yhtenäisiä toimintamalleja tarvitaan erityisesti suuremmissa tilanteissa, joissa edellytetään nimenomaan valtakunnallista suorituskykyä. ”Kysymys on siitä, pitääkö yksittäisen henkilön kyetä paremmin arvioimaan ja kehittämään omaa työtään
14 Pelastustieto 8/2022 HÄLYTYSILMOITUS Hälytysilmoitus 435B tulipalo maan alla keskisuuri Rautatienkatu, Tampere 2.12.2021 kello 18.32 • RPI 31, RPI 101, RPI 103, RPI 1055, RPI 521 ja RPI 533 14 Pelastustieto 8/2022
Vaihtoehtoinen sammutustapa nousi isoon rooliin, kun savusukeltajat työskentelivät vaativassa paikassa. 8/2022 Pelastustieto 15. Tekstit: Marko Partanen · Kuva: Eriika Ahopelto/Aamulehti Viemärin runkolinjassa oli syttynyt palo, jonka savupatsaat työntyivät noin 40 metrin korkeuteen. Maasta nousivat mustat ja korkeat savupatsaat”, Jani Huurne kuvaili näkemäänsä tullessaan palopaikalle. 8/2022 Pelastustieto 15 HÄLYTYSILMOITUS Tulipalo maan alla ”Tampereen keskusta oli synkkä kuin Batmanin Gotham City
Esitietojen mukaan Rautatieaseman edessä olevasta viemäristä tuli runsaasti savua. ”Musta savupatsas nousi kaivannosta kymmenien metrien korkeudelle. AJATUKSIA TAKTIIKASTA Hervannan paloasemalta lähtenyt päivystävä palomestari (P31) Heikki Havukainen antoi ensimmäisenä paikalle ehtineelle Huttulalle alkuvaiheen tilannejohtajuuden. Halkaisijaltaan 4–5-metrisestä ja yhtä syvästä kaivannosta työntyi taivaalle pikimusta 40-metrinen savupatsas. 16 Pelastustieto 8/2022 Savusukellus viemäriputkeen HÄLYTYSILMOITUS P irkanmaan pelastuslaitoksen yksiköt saivat harvinaisen tehtävän, kun ne hälytettiin sammuttamaan Tampereen keskustassa syttynyttä maanalaista paloa. Kaivannon pohjalta putken suulta näkyi liekkejä. SAVUPATSAS KOHOSI KORKEALLE ”Keskuspaloasemalta palopaikalle oli lyhyt ajomatka. Kun pelastusyksikkö pääsi korkeiden rakennusten välistä näköetäisyydelle, Huttulan ajatukset pienestä palokuormasta hälvenivät. Vielä hetkeä aiemmin viemärissä oli ollut työntekijöitä töissä, mutta he olivat ehtineet palata jo maan pinnalle ennen kuin palo syttyi. Hälytysilmoituksen mukaan maan alla paloi 11 tonnia lasikuitua. PINNOITEPALO RUNKOVIEMÄRISSÄ Viemärissä työskennelleet henkilöt olivat olleet päällystämässä betonista viemäriputkea lasikuitusukalla, joka oli syttynyt Savupatsas näytti syttymiskelpoiselta.. Palomestari Havukainen pyysi Huttulaa pohtimaan sammutustaktiikkaa. Se nuoli vieressä olevien korkeiden rakennusten seiniä, eikä Nokia Arena näkynyt sen takaa”, Huttula kuvailee. Aluksi luulin kuulleeni väärin ja ajattelin, että olisikohan kuitenkin 11 kiloa lähempänä totuutta”, ensimmäisenä paikalle ehtineen 1055-yksikön paloesimies Lauri Huttula sanoo. ”Ajattelin, että savukaasujen jäähdyttäminen pitäisi varmaankin aloittaa, sillä patsas oli niin musta, että pidin sen syttymistä mahdollisena”, Huttula sanoo. Työntekijä soitti 112-puhelun viemäristä nousevan savun perusteella. Tukahduttaminen olisi hankalaa, sillä siinä tapauksessa kaivanto olisi pitänyt täyttää maa-aineksella. ”Kysymykseen tuli lähinnä savukaasujen jäähdyttäminen, sillä sellaista henkilöä ei ole, joka mustan savun ja liekkien täyttämään kaivantoon ehdoin tahdoin menisi”, Huttula sanoo
Tähän lähtöön hän ei ehtinyt, mutta Finavialta tulevaan pyyntöön hänen oli mahdollista vastata. Kunnossapidon ja pelastuspuolen töitä Finavialla tekevä Vesa Mäkinen oli saanut hieman aiemmin hälytyksen samalle tehtävälle myös Pirkkalan VPK:n kautta. Osassa niistä saattoi ihminen ryömiä, riski eksyä viemäriin oli kuitenkin hyvin pieni. Kuva Miikka Varila, Yle.. KOMPPANIALÄHTÖ JA YLEINEN VAARAMERKKI Havukainen saapui palopaikalle kahdeksan minuuttia hälytyksen jälkeen. Tampereen keskustan tehtävälle ryhdyttiin etsimään henkilöä vapaavuorosta. Varoittamista jatkettiin tilannekeskuksessa eri keinoin. PANTHER PIRKKALASTA Tampere-Pirkkalan lentoasemalla oli tapahtuma-aikaan sen verran lentoliikennettä, että päivystysvuorossa olleista henkilöistä ei ollut irrottaa yhtään henkilöä kenttäalueen ulkopuolelle. Havukainen käski antaa Tampereen keskustaan yleisen vaaramerkin, mutta väestöhälyttimen akku oli vikaantunut ja laite pysyi hiljaisena. Ensimmäisellä yksilöllä paikalle tullut Huttula sai tehtäväkseen johtaa sammutusta. Pinnoitustyötä tehtiin juuri näiden kaivantojen välillä. Hieman mietitytti, että miten mahdun liikkumaan sillä Tampereen keskustassa”, Mäkinen sanoo. Nokialta tullut palomestari (P32) johti viereisten rakennusten tiedustelua, mahdollista evakuointia ja alueen eristämistä. ”Tampereen keskusta alkoi täyttyä mustasta savusta, joten nostin vasteen komppanialähdöksi.” Paikalle hälytettiin kolme pelastusyksikköä, kaksi säiliöyksikköä sekä kaksi palomestaria ja päivystävä päällikkö Mika Kupiainen kotivarallaolosta. KOLME VASTUUALUETTA Havukainen jakoi tehtävän kolmeen vastuualueeseen. Laskennallisesti siitä syntyi 50000 litraa 3-prosenttista vaahtoa. ”Se oli ensimmäinen keikka minulle Pantherilla lentokentän aitojen ulkopuolelle. Työntekijät kertoivat, että Rautatienkadun ja Verkatehtaankadun risteyksessä olevasta kaivannosta lähti 150 cm halkaisijaltaan oleva runkoviemäriputki. Viemäriin tyhjennettiin Pantherin 1500 litraa käsittävä vaahdotekapasiteetti kokonaisuudessaan. Se laski Verkatehtaankadun myötäisesti kohti Tammerkoskea. 8/2022 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS palamaan. ”Täydensin vastetta Lempäälän VPK:n säiliösammutusautolla, jossa on CAFS-painevaahtosammutusjärjestelmä, Tampere-Pirkkalan lentoaseman Panther-lentokenttäpaloautolla sekä kahdella pelastusyksiköllä.” Alkuvaiheessa lähialueen rakennukset peittyivät paksuun ja sankkaan savuun, jolloin niitä oli mahdoton tiedustella, saati evakuoida. Sadan metrin päässä Verkatehtaankatua alaspäin oli toinen vastaavanlainen kaivanto, josta myös oli pääsy palavaan viemäriin. Vesihuollon Havukainen (P31) määräsi hänen operaattorinaan toimineelle paloesimiehelle. Lisäksi runkoviemäri haarautui välimatkalla moneen pienempään haaraan, jotka veivät kadun varrella oleviin rakennuksiin. Mäkinen lähti kohti Tamperetta lentokenttäolosuhteisiin suunnitellulla kookkaalla Pant her-lentokenttäpaloautolla
HÄLYTYSILMOITUS SAVUSUKELLUS VIEMÄRIIN Huttula oli jo alkuvaiheen tilannejohtajana jakanut keskuspaloaseman yksiköille tehtävät. Kun katsoin taakseni, oli näkyvyys parantunut. Yhdessä. ”Etenin siellä letkua pitkin käsikopelolla ja lämpökameran avustuksella, taskulamppu ei auttanut. Sammutustyö pysäytti palon etenemisen, eikä itse palo päässyt pienempiin viemärihaaroihin, saati rakennuksiin asti. Mietin, että vedellä sammuttaminen oli saattanut heikentää betonin kestävyyttä. 1055-pelastusyksikkö siirtyi Verkatehtaankadun kohdalla olevalle toiselle kaivannolle, jossa savunmuodostus oli maltillisempaa, mutta silti runsasta. Panther oli saapunut paikalle, joten sammutusta voitiin jatkaa sillä.” Huttula käski Isoniemen ulos viemäristä ja keskeyttämään CAFS-sammutuksen. Se tarttui sinne yllättävän hyvin.” Isoniemi alkoi valella putken seinämiä kauttaaltaan CAF-vaahdolla, se sammutti palot pysyvästi. ”Hän tiesi, mihin CAFS pystyy ja tunsi myös yksikkömme.” Isoniemi otti ensimmäistä kertaa urallaan käteensä suihkuputken, josta tulisi CAF-vaahtoa. ”Kun niihin päästi paineella vettä, ne kyllä sammuivat, mutta syttyivät uudelleen palamaan hetken kuluttua. Huttula päätti sukeltaa itse hakemaan Isoniemen pois viemäristä. Viemärissä oli savusta johtuen edelleen heikko näkyvyys. Luulen, että vaahtosuihku työnsi savua putkessa eteenpäin. ”Ennen sukellusta kokeilin, miten se käyttäytyy, ja siitä tuli ihan tavallisen näköistä vaahtoa.” Isoniemi pyysi työpariaan Pajua jäämään aukolle syöttämään letkua. Huurne arveli, että CAFSin käyttöönottoa selkeytti se, että tilannetta johtava Havukainen oli tutkinut järjestelmää opinnäytetyössään ja ollut myös laitteen hankintaprosessissa mukana. Hän sukelsi työparinsa Antti-Pekka Pajun kanssa savuiseen viemäriputkeen. ”Menin sisään korkeassa polviasennossa. Muitakaan savusukelluskelpoisia palomiehiä ei liiemmin ollut, sillä korona rajoituksineen oli vaatinut veronsa. Panin merkille, että CAFS oli toiminut Isoniemen käsissä hyvin.” Lopulta Isoniemi ja letkunpää löytyivät. Isoniemen työparilta, Pajulta oli jo ilma ehtinyt huveta, joten hän ei voinut enää sukeltaa tunneliin. Emme uskaltaneet edetä kovin kauas, ehkä vajaan letkun mitan, jotta ei tulisi tilannetta, että palo syttyisi selän takana”, Isoniemi kertoo. Huttula arveli tämän ehtineen sammuttaa putkesta jo kaksi kolmasosaa. Pyörittelin neuvotusti vaahtoa putken reunoille. CAFSia ehdittiin käyttää arviolta noin puolen tunnin ajan. ”Saimme selvän käskyn mennä Verkatehtaankadun aukolle, jossa käytettäisiin CAFSia, mutta savusukelluksen tulevat tekemään palomiehet, koska se oli vaativa”, Lempäälän VPK:n yksikönjohtaja Jani Huurne sanoo. Isoniemi oli kuitenkin ehtinyt edetä jo niin pitkälle, että häneen ei enää saatu yhteyttä radiolla. CAFS TOIMI PALOSSA Säiliösammutusauton pumpulta vedettiin CAFS-työjohtoselvitys. ”Pääsin etenemään aika rivakasti, eikä työ tuntunut kovin raskaaltakaan. Siellä näytti aika synkältä, musta savu heikensi näkyvyyden olemattomaksi. Putkessa ei ollut kuuma, eikä isompia liekkejäkään”, Isoniemi kertoo. Lempäälän VPK oli tullut paikalle säiliösammutusautollaan, joka oli varusteltu CAFS-painevaahtosammutusjärjestelmällä. En erottanut viemärin reunoja, mutta sen pyöreys tuntui jalkojen alla. Kun Isoniemi ja Paju palasivat savusukellukselta, Huttula käski heidän vaihtaa pullot, minkä jälkeen aloitettaisiin uuden suunnitelman mukainen toiminta. Isoniemen mielestä työ oli sujunut ongelmitta, eikä hän sitä tehdessään osannut arvioida siinä olleen juurikaan riskejä. SAMMUIVAT JA SYTTYIVÄT UUDELLEEN Savusukeltajat näkivät pienempiä paloja siellä täällä putken reunoilla. Vaahto toimi siinä putkessa selvästi vettä paremmin.” EI TAKEITA VIEMÄRIN KESTÄMISESTÄ Huttula oli selvitellyt betonisten viemärirenkaiden palonkestävyyttä, mutta ei saanut siitä takeita. ”Kaivanto oli hyvän kokoinen, ja laskeuduimme sinne tikapuilla”, palomies Mikko Isoniemi kertoo. 101-pelastusyksikkö jäähdytti Rautatieaseman edessä olevaa savupatsasta ja 103-säiliöautosta selvitettiin sille lisävesi. Paikalla arvioitiin, että savusukelluspari saattoi tehdä sammutushyökkäyksen työsuihkulla. ”En voinut varmuudella tietää, kestääkö vanha betoniputki sortumatta, joten hylkäsin sisältä päin sammuttamisen siitäkin huolimatta, että se oli osoittautunut tehokkaaksi. 18 Pelastustieto 8/2022 Vesi ei tehonnut viemärissä. Hän kuvaileekin lyhyttä, alle kymmenen minuutin savusukellusta lähinnä tiedustelutehtäväksi. Suojapari jäi työsuihkunsa kanssa kaivannon pohjalle valmiuteen. Putken pohjalla oli ehkä kymmenen senttiä sammutusvettä. SAVU LEVISI Pääviemärissä ollut palo levisi myös pienempiin viemärihaaroihin, joista savu pääsi viereisiin rakennuksiin. ”Menimme reiästä sisään viemäriin, se oli kahdelle ahdas
”En päässyt ohjaamaan suihkua optimipaikasta, enkä suoraan viemäriaukkoon, joten laskin vaahtoa kaivantoon, josta se valui viemäriin. Ehdotus otettiin käyttöön ja viemäriin päätettiin tyhjentää Pantherin 1500 litraa käsittävä vaahdotekapasiteetti kokonaisuudessaan. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella työskennellyt palomies menehtyi Oulunsalon ja Hailuodon välisellä jäätiellä tapahtuneessa onnettomuudessa pelastustoiminnan yhteydessä helmikuussa 2022. Ja kun avasimme padon, vaahtoa alkoi valua pois ja näimme että palo oli sammunut”, Huttula sanoo. Ensin Mäkiseltä pyydettiin vaahtoa työjohtoon, jota suihkutettaisiin kaivannon pohjalta viemäriaukkoon. Keräykseen on anottu lupa Poliisihallitukselta. ”Savu oli jo hälventynyt, sitä kyllä tuli edelleen, mutta se ei ollut enää niin mustaa kuin mitä olen alkuvaiheesta otetuista kuvista nähnyt”, Mäkinen sanoo. ”Seurasimme vaahtopinnan nousua. – 30.11.2022. Lisätietoa keräyskäytännöstä ja SPALin voimassa olevasta keräysluvasta saat sivulta: https://poliisi.fi/rahankeraykset > Lista rahankeräyksistä (PDF).. Lämpimät kiitokset avustasi! Kim Nikula järjestön johtaja Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL Osallistu keräykseen ja auta työtehtävässä menehtyneen palomiehen perhettä SPAL organisoi keräystä ja tilittää lahjoitetut varat perheen huoltajalle heti keräyksen päätyttyä. Pantheria syötettiin lisävedellä ja Mäkinen suihkutti tyhjäkäynnillä vaahtoa kaivantoon. VAAHTOISKU PANTHERILLA Sammutusta päätettiin jatkaa tekemällä viemäriputkeen vaahtoisku Rautatieaseman puoleisesta kaivannosta. Tehtävä annettiin Mäkiselle ja Pantherille. ”Ilmeisesti sillä ei ollut tehoa, kun vaahdottajat tulivat nopeasti ylös kaivannosta. Aluksi mietin, että auttaako vaahto ja meneekö se perille.” Sitten palomiehet alkoivat ohjata vaahtoa työsuihkuilla, jotta se saatiin paremmin viemärin seinämille. Osa hotellissa olleista ihmisistä jouduttiin evakuoimaan. Hän ideoi, että ympäristöstä löytyvistä rakennustarvikkeista voitaisiin rakentaa putken alapäähän seinä, jolloin toisesta päästä suihkutettu vaahto jäisi vaikuttamaan putkeen eikä laskisi suoraan läpi. Huttula piti ideaa hyvänä, joten Koutosen ideoimaa seinää paikalta löytyneistä laudoista ja muoveista ryhdyttiin rakentamaan. Laskennallisesti siitä syntyi 50000 litraa 3-prosenttista vaahtoa. HÄLYTYSILMOITUS viereisessä rakennuksista oli hotelli, jonka paloilmoitin laukesi. VAAHTO PADOTTIIN PUTKEEN Paloesimies Urpo Koutonen työskenteli Verkatehtaankadun kohdalla olevalla kaivannolla. Liity auttajiin ja tue perhettä taloudellisesti haastavassa tilanteessa! Näin lahjoitat keräykseen: – Valitse lahjoitettava summa – Tee talletus tilille: FI47 8146 9710 2948 43 – Merkitse saajaksi: Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL – Lisää viesti: SPAL rahankeräys 2022 Keräys on käynnissä 10.10. Palomiestä jäivät kaipaamaan vaimo ja seitsemän alaikäistä lasta. Keräyslupa RA/2022/1216. Ehdotin, että voisin ampua vaahtoa puskuritykillä viemäriin”, Mäkinen sanoo
Miele Professional. Johtoja tilannekeskukseen hälytetty Knuutila konsultoi C-osaamiskeskusta lasikuitupalosta syntyvien savukaasujen myrkyllisyydestä. Puhdistuksesta dekontaminaatioon ja kyllästyksestä kuivaukseen: Miele Professional tarjoaa nyt täydellisen ratkaisun suojavarusteiden käsittelyyn. VAARALLISTA SAVUA Kaivannosta työntyvä 40-metrinen pikimusta savupatsas uhkasi välittömästi yksityissairaalaa, hotellia ja lähellä olevia asuinkerrostaloja. RAUTATIEASEMAN PIHASSA Kuuloja ja Nokialta hälytetty päivystävä palomestari Janne Latsa (P32) perustivat Rautatieaseman pihaan johtopaikan. ”Vuoronvaihto oli juuri tulossa, joten saimme helposti molemmat Ensihoito varautui evakuointeihin Kenttäjohtajat Pasi Aho ja Ilkka Kuuloja päivystivät Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtoja tilannekeskuksessa, kun tulipalo syttyi maan alla Tampereen keskustassa. Kuulojan roolina oli työskennellä tehtäville lähtevänä tilannejohtajana sekä tukea yleisjohtajaa. www.miele-professional.fi K U V IT U S K U V A : K IM M O K A IS T O. Ensihoidon johtoja tilannekeskus hälytti viisi siirtoambulanssia mahdollisten evakuointien varalle. Pelastusyksiköt saivat hälytyksen, mutta ensihoito ei kuulunut vasteeseen. TEHTÄVÄ ENSIHOIDOLLE Ensihoidon kenttäjohtajat alkoivat muodostaa tilannekuvaa maanalaisesta palosta keskustelemalla tike P3:n kanssa. Samalla yksiköille määrättiin toimintapuheryhmä, jota kuuntelemalla he saattoivat pitää tilannekuvaa yllä. Vapaavuorosta hälytetty kenttäjohtaja Tero Heikkilä alkoi työskennellä tilannekeskuksen palomestarin kanssa ja kenttäjohtaja Teemu Knuutila tuki tilannepaikalla johtavaa Kuulojaa (kenttä L4). Paikalle lähti Kuulojan johtoyksikön (E PI 01) lisäksi erityistilanneyksikkö (E PI 081) ja ambulanssi (E PI 123). LISÄÄ JOHTOA Aho päätti hälyttää johtokeskukseen lisää henkilöstöä ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti. Erikoisohjelmat perusteelliseen puhdistukseen ja turvalliseen dekontaminaatioon valmistelevat nopeasti ja luotettavasti suojavaatteet, kypärät, hengityssuojaimet ja jopa regulaattorit seuraavaa käyttöä varten. Latsan tehtävänä oli johtaa rakennusten tarkastuksia, mahdollisia evakuointeja ja alueen eristystä. ”Selvittelimme palopaikan lähellä olevien kerrostalojen asukasmääriä ja suunnittelimme, miten sen asukkaat mahdollisesti evakuoitaisiin”, Kuuloja sanoo. Kuuloja määräsi erityistilanneyksikön ensihoitajat tarkistamaan yksityissairaalan sisätilat, kartoittamaan siellä sisällä olevat ihmiset sekä selvittämään, onko tiloissa savua. Immer Besser. C-osaamiskeskus neuvoi, että savu on vaarallisempaa kuin tyyValmiina, kun sinäkin olet. Lasikuitusukan aiheuttaman runsaan savunmuodostuksen vuoksi tike L4 määritti tehtävään hälytettävän ensihoidon vasteen ja määräsi toimintapuheryhmän. Samoissa tiloissa työskentelivät myös pelastuslaitoksen (tike P3) tilannekeskuspalomestari sekä tilannekeskuspäivystäjä. yövuoroon tulevat kenttäjohtajat johtamistoimintojen tueksi”, Aho sanoo. Niille osoitettiin tulokynnykseksi noin kilometrin päässä tapahtumapaikasta sijaitseva Tampere talon piha. Aho jatkoi ensihoidon päivittäistoiminnan johtamista. 20 Pelastustieto 8/2022 HÄLYTYSILMOITUS A ho työskenteli ensihoidon yleisjohtajana (tike L4), jonka tehtävänä oli johtaa ensihoitopalvelua johtoja tilannekeskuksesta käsin