Pelastustieto 8/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

SAVUSUKELLUS 30 METRIIN TUNNELISSA 8/2020 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA tarvitsevat tukea ja kannustusta Sankaritkin. TIKASAUTOLLA suoraan asiaan TOISEN HÄTÄÄ kuvataan – miksi
Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. PÄÄKIRJOITUS YLIVERTAISET OMINAISUUDET • Integroitu pumpun ympärille rakennettu järjestelmä täyttää kaikki asiaan liittyvät turvallisuusvaatimukset • CAFS-toimintoja ohjataan täysin elektronisesti mm. CAN-väylätekniikalla • Nopeaja helppokäyttöinen tekniikka auttaa välttämään käyttövirheet • Kaikkia järjestelmän parametreja ohjataan ja valvotaan kosketusnäytön kautta • Lisäksi Esteri-pumppu ja One Seven ® -järjestelmä voidaan integroida yhteen ja samaan käyttöpaneeliin Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Perinteisen käytön lisäksi laitteisto tuottaa tehokasta CAF-sammutetta. Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.fi LUOTETTAVA JA KOMPAKTI: ESTERI 10-3000 OS CAFS Esteri CAFS by One Seven ® yhdistää perinteisen ajoneuvopumpun sekä tehokkaan CAF-painevaahtojärjestelmän yhteen kompaktiin kokonaisuuteen. Kuten kaikki Esteri-pumput, myös Esteri CAFS räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. Luotettavan Esteripumpun kanssa samalle rungolle asennettu järjestelmä säästää tilaa ja helpottaa asentamista ajoneuvoon. Valittavana on malleja eri kokoluokissa.
Jopa sellaisten kuntien, jotka sijaitsevat väkirikkailla alueilla. 8/2020 Pelastustieto 3 Pallo lensi kunnille Päätoimittaja Esa Aalto, p. Samassa kokonaisuudessa päätetään myös pelastustoimen tulevaa järjestelyä ja rahoitusta koskevasta lainsäädännöstä. Nyt halutaan, että kunnat panevat pelastuslaitokset kuntoon vuosien 2021 ja 2022 aikana, jotta ne tulisivat valtion rahoitettavaksi riittävän timmissä kunnossa vuonna 2023. Kurja taloustilanne puraisee nyt myös pelastustointa, sillä kuntaan suunnitellun uuden paloaseman rakentaminen siirtynee hamaan tulevaisuuteen. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Jos siis silloin maakunnat eli hyvinvointialueet perustetaan. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen (äitiysvapaalla), Petri Vanhanen, p. Monen kunnan taloustilanne on tunnetusti huono. Yksi esimerkki on läntisellä Uudellamaalla sijaitseva kotikuntani Vihti. Sote-uudistuksen valmistelijat käänsivätkin katseensa pelastustoimen rahoituksesta vastaaviin kuntiin. PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Perinteisen käytön lisäksi laitteisto tuottaa tehokasta CAF-sammutetta. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2020 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Aikataulutavoitteen mukaan eduskunnan on tarkoitus aloittaa sosiaalija terveyspalveluiden järjestämistä koskevan lainsäädännön käsittely joulukuussa. Kuten kaikki Esteri-pumput, myös Esteri CAFS räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. Tarve ainakin on nyt tunnustettu. Kansi: Petri Vanhanen. Ainakin Pohjois-Karjalassa kunnat päättivät lisätä rahoitusta ja pelastuslaitos pääsee palkkaamaan 22 uutta työntekijää. Espoo-vetoisella alueella kunta on voinut jo pidempään taloudellisesti huonosti. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Vaje 79 miljoonaa euroa. Siitä pitäisi myös pelastustoimen päästä lohkaisemaan itselleen tarvittava osa. Luotettavan Esteripumpun kanssa samalle rungolle asennettu järjestelmä säästää tilaa ja helpottaa asentamista ajoneuvoon. Pelastuslaitoksilta kerätyn tiedon perusteella rahat eivät tällä hetkellä riitä kattamaan lakisääteistä palvelutasoa. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. 044 7280403, petri.vanhanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Esa Aalto YLIVERTAISET OMINAISUUDET • Integroitu pumpun ympärille rakennettu järjestelmä täyttää kaikki asiaan liittyvät turvallisuusvaatimukset • CAFS-toimintoja ohjataan täysin elektronisesti mm. Valittavana on malleja eri kokoluokissa.. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Nähtäväksi jää, miten kunnat tähän vastaavat. Lakiesityksen lausunnoissa suurin huolenaihe on rahoitus. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Kunnat saavat valtiolta tukea korona-ajan kurimukseen. Iivari Kalliomäki • +358 40 076 4486 • iivari@esterigroup.fi LUOTETTAVA JA KOMPAKTI: ESTERI 10-3000 OS CAFS Esteri CAFS by One Seven ® yhdistää perinteisen ajoneuvopumpun sekä tehokkaan CAF-painevaahtojärjestelmän yhteen kompaktiin kokonaisuuteen. CAN-väylätekniikalla • Nopeaja helppokäyttöinen tekniikka auttaa välttämään käyttövirheet • Kaikkia järjestelmän parametreja ohjataan ja valvotaan kosketusnäytön kautta • Lisäksi Esteri-pumppu ja One Seven ® -järjestelmä voidaan integroida yhteen ja samaan käyttöpaneeliin Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Pystyvätkö kunnat siis jakamaan edes murusia pelastustoimen rahoitustason nostamiseksi. Vaje on peräti 79 miljoonaa euroa. Tällä tavalla halutaan turvata tärkeät lähipalvelut ja pitää huolta paloasemaverkostosta
18 Hälytysilmoitus: Tulipalo Kevitsan kaivoksessa Sodankylässä G R A F IIK K A : P E T E R B A N G E. TASO MUUNTAJA 150 M SÄHKÖTILA MURSKAIN KOURU Ohjauskoppi TASO -2 TASO -4 TASO -6 TASO -7 TASO -8 TASO -1 TASO -3 TASO -5 TASO -9 Letkut ja paineilmalaitteet kuljetetiin roskalaatikoissa tunnelia pitkin pohjalle
8/2020 Pelastustieto 5 SISÄLTÖ 44 Vesisukeltajan terveyttä seurattava tarkasti 32 Työtehoa ja -turvallisuutta kunnon valoista 30 Onnettomuuspaikoilla kuvaus kiellettävä. 34 Pirkanmaa hankki harvinaisen tikasauton 40 Isä, poika ja KeskiSuomen pelastuslaitos K U V A : P E T R I V A N H A N E N 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Päivystäjävaje uuvuttaa 14 Kuka huolehtisi sopimuspalokuntalaisista. 36 Johtamisen harjoitteluun uudet työkalut 38 Mirafoni 46 Mokkatakkimaisteri 48 Liian tummaa paahtoa 49 Eläkepäiviksi ralliradalle 52 Hallituksen kynästä 54 Opinnäytteitä 56 Lehden historiaa 58 Ulkomailta 60 Kalustonurkka 62 Tätä tutkin 64 Tessa Pentikäinen UPL:n johdossa 65 Keskustelua 66 Nimityksiä
(ilm. 13.11.) • Tulitöiden kurssinjohtajien täyd.koulutus 2. Teams Väestönsuojan hoitajan kurssi 18.11. lokakuuta 2020. Vuonna 2015 vastaava keski-ikä oli 36 vuotta eli nousua on kolme ikävuotta. (ilm. 19.11.) • Palontutkinnan opintopäivät 25.11. Teams Johdanto asumisen turvallisuuteen (2. 23.11.) ALAN YHTEISTAPAHTUMAT • Virtuaalinen Päivä Paloasemalla 21.11.–6.12. Auttajana jaksaminen (ilm. osa) 19.11. viim. • Syysliittokokous 8.12. • Webinaarisarja ensiauttajille (osa 2) 17.11. Teimme kyselyn keväällä matkan varanneiden ryhmien yhteyshenkilöille. osa) 17.11. Zoom SPEK www.spek.fi > koulutus > tapahtumat ja seminaarit • Vapaaehtoiset pelastustoiminnassa -seminaari (video). Päätös oli, että pidetään välivuosi ja Tulimeri järjestetään seuraavan kerran tammikuussa 2022. • Paloturvallisuusviikko 21.11.–1.12. Zoom • Webinaarisarja ensiauttajille (osa 3) 15.12. • Tunti turvaa – yritysturvallisuustietoisku 7.12. Kimmo Kaisto PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Yritysturvallisuus-jaoston kokous 20.11. Hänen mukaansa laivan tämän hetken enimmäiskapasiteetti koronan vuoksi olisi ollut korkeintaan 75 prosenttia paikoista. UUDENMAAN PELASTUSLIITTO www.upl.fi • 24.11. LSPeL jatkaa Tulimeren järjestelyjä uuden matkajärjestäjäkumppanin kanssa risteilyn 2022 osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikille keväällä matkan varanneille ei olisi voitu taata risteilypaikkaa. 12.11.) • Asuinkiinteistön turvallisuus -kurssi 28.11. "Päätöksen taustalla on luonnollisesti Covid-19 -tilanteen epävarmuus ja pelastusalan vastuu. (ilm. 6 Pelastustieto 8/2020 TAPAHTUMA Tulimerelle seuraavan kerran 2022 AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 39 vuotta oli palokuntien hälytysosastojen jäsenten keski-ikä 29. 23.11.) HELPE www.helpe.fi • Johdanto asumisen turvallisuuteen (1. Vastaajista 44 prosenttia ilmoitti olevansa lähdössä, 40 prosenttia ei ollut lähdössä ja 16 prosenttia ei osannut sanoa", kertoo LSPelin järjestöpäällikkö Anssi Lamminen. (24365.fi/hakatilastot) K U V A : K IM M O K A IS T O ALALLA TAPAHTUU Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton hallitus päätti Tulimeri-risteilyn 2021 kohtalosta kokouksessaan lokakuun loppupuolella. ja 3.12. (ilm
”Syyskausi on alkanut aika normaalisti. ”Tämänhetkisen toiminnan kannalta kalustomme koko on passeli.” Palokuntalaiset saivat vast’ikään käyttöönsä uuden operatiivisen asemarakennuksen, joka toimii puhtaan paloaseman periaatteella. Varovaisuutta toki edelleen noudatetaan, mutta toiminta pyörii muutoin kuten ennenkin. Tulevaisuus jatkuu optimistisissa mietteissä. Seksuaalinen häirintä ei ole inhimillistä, ammatillista eikä luotettavaa. Meillä on myös paloasemilla sisäisesti maskit käytössä, ja luonnollisesti kaikissa asiakaskontakteissa Markus Viitaniemi, Twitter 15.10. Pelastusalan naiset ry, Twitter 13.10. Turvavälejä pidetään ja muuta.” Rantakulmalaisille on tänä vuonna tullut noin 30 tehtävää, eli aika lailla saman verran kuin palokunnan vuosittainen keskiarvo. Loppurahoitus kerätään kannatusjäsenmaksuilla ja talkootöillä. 8/2020 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Normaalia arkea K U V A : R A N T A K U LM A N V P K Varsinais-Suomessa toimivan Rantakulman VPK:n vuosi on sujunut olosuhteisiin nähden hyvin. Enimmäkseen ne ovat olleet rakennuspalotehtäviä. Millaista toimintaa sallimme ja kenelle sallimme sen tapahtuvan. poliisi Jan Aarnikoivu, Twitter 15.10. Ei myöskään palokunnassa. Ettei pelastustoimi unohdu alana muiden piiloon.” Petri Vanhanen ” [Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen käyttöönottamista luotiliiveistä:] Olisiko aika saada tämän henkilöstön erityinen suoja myös lakiin. Siitä heille iso kiitos”, VPK:n päällikkö Kalle Lehtonen kertoo. Rantakulman VPK:n hälytysosasto opetteli lokakuun alussa pumppuja nostolavatoimintaa.. Palokunnan valmiutta ylläpidetään neljällä yksiköllä. Joko nyt olisi aika pelastustoimen saada tämä asia kuntoon. vrt. Kari Jääskeläinen, Twitter 13.10. Se oli talkootöiden voimanosoitus. Yhdistys saa vuosittain pelastuslaitokselta sopimuskorvausta. Sen turvin pidetään yksiköt liikkeessä, hankitaan varusteita ja ylläpidetään paloasemaa. ” Just kävin kaupassa maskin kera, ja edustin selkeää vähemmistöä. Lisäksi löytyy turvallisuusviestintää tekevä turvallisuusja tukiosasto sekä veteraaniosasto. ” Onhan tämä [pelastustoimen] rahoitusvaje tiedetty koko ajan, sitä ei ole vain haluttu hoitaa kuntoon. ” Pelastusalan naiset ry muistuttaa, että sek suaalista häirintää ei tarvitse sietää missään. ”Pelastuslaitos oli meillä hyvänä yhteistyökumppanina ja tilannekatsauksien antajana. Hälytysosaston koko, 26 henkeä, on toiminnan kannalta suhteellisen hyvä, mutta aina voisi olla enemmänkin väkeä. ”Soteuudistuksen tiimoilta toivon vain, että pelastustoimen resurssit mitoitetaan oikein. Hälytysosaston lisäksi rantakulmalaisilla on aktiivinen nuoriso-osasto, josta nousee hälytysosaston puolelle satunnaisella tahdilla pari henkeä vuodessa
Suurimmat muutokset ovat kynästä ja paperista siirtyminen tietokonepohjaiseen järjestelmään. Tietysti valinta lämmitti sydäntäni, mutta ne parhaimmat ja mieleenpainuvimmat kiitokset tehdystä työstä tulevat spontaanisti asiakkailta puhelua päätettäessä, joskus myös tehtävälle hälytetyiltä viranomaisilta. Miltä nyt tuntuu. K U V A : A N N E M Ä K IN E N. Tilanteet, joissa soittaja on todella hädissään, huutaa puhelimeen eikä tilanteesta saada heti selvää kuvausta – eikä ole paikalla muita, jotka voisivat tulla puhelimeen. AJASSA POIMINNAT MITÄ KUULUU. Nyt näkemämme perusteella tämä on suoraan sanoen mahtava” – Ilma-ambulanssialueen toiminnanjohtaja Andy Mawson, BBC 29.9. ”Tällaiselle on tarvetta, mutta emme olleet täysin varmoja siitä, toimisiko se käytännössä. 1 Sote-uudistuksessa Jokilaaksojen ja Oulu-Koillismaan erityyppiset pelastuslaitokset yhdistyvät. ”Jos vapaamuotoinen varallaolo poistuu, ei meillä välttämättä ole ketään vastaanottamassa tehtävää, jos hybridiyksikkö on liikenteessä.” – Sulkavan palomieskerhon puheenjohtaja Kari Summanen, Sulkava-lehti 23.9. ”Tämä ei tarkoita että mentäisiin minkään Oulu-Koillismaan mallin mukaisesti, vaan molemmista haetaan parhaat toimintatavat ja käytännöt.” – Oulu-Koillismaan pelastusjohtaja Petteri Helisten, Yle 13.10. K U V A : K R IS T IA N E LO LU O T O , V A R S IN A IS -S U O M E N P E LA S T U S LA IT O S Vuoden Hätäkeskuspäivystäjä Anne Mäkinen on vastannut hätäpuheluihin vuodesta 1994. Kännykät ovat puolestaan helpottaneet varsinkin liikenneonnettomuuspaikoilta hätänumeroon soittamista. 8 Pelastustieto 8/2020 INSTAGRAM @vspelastus Nyt vietetään saamen kielten viikkoa, joten haluamme toivottaa riemulliset syysterveiset täältä Turusta! (Toim.lisäys: kuvassa palomies Tero Suhonen) #vspelastus #saame #saamenkieltenviikko #saamelaiset #saamelaiskäräjät #palomies #paloauto #ensihoito #pelastuslaitos #pelastustoimi #yhteistyö #ensihoito #yhdessä #räddningsverk #paramedic #akutvård #brandbil #övning #tillsammans #samarbete #rescuedepartment #training #together #cooperation #firetruck #drivingskills #firefighter #firefighterlife 2 Britanniassa on testattu rakettireppua, jolla käyttämällä ensihoitajat pääsevät nopeammin maastokohteisiin. 3 Sulkavalla huolettaa varallaolemisen tulevaisuus. Kolmas suuri muutos on ollut poliisin ja sosiaalitoimen tulo mukaan hälytettävinä tahoina ensihoidon ja pelastuksen lisäksi. Haastavinta työssäsi ja mikä on muuttunut
AJASSA TILASTO Korona laski liikenneonnettomuuksien määrää Harva-alueille suosituksia Pelastustoimen alueellisten kehittämishankkeiden rahoitusta oli haettavissa liki viisi miljoonaa euroa. TIEDOT ON KOOTTU TOIMENPIDETILASTO PRONTOSTA) Harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta halutaan parantaa esimerkiksi turvaamalla resurssit tai kehittämällä poikkihallinnollista yhteistyötä alueiden turvallisuustyössä. Millaisia riskianalyysitietoja pelastustoimessa voitaisiin tuollaisissa tilanteissa tarvita, erityisasiantuntija Mikko Hiltunen pelastusosaston siviilivalmiusyksiköstä. Toivomme, että hakemuksia tulee paljon.” Teksti: Petri Vanhanen Kuva: Pixabay Liikenneonnettomuushälytysten määrä on viime vuosina kasvanut. 8/2020 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Sotilaallinen voimankäyttö. Korona-rajoitukset laskivat määrää. Kunnat ovat lähteneet hienosti koordinoimaan toimintaa”, kertoo pelastusjohtaja Markus Viitaniemi. Vuonna 2015 oli 14200 liikenneonnettomuutta, 2019 niitä oli 17 300. ”Hakemusten jättö on (tämän haastattelun tekohetkellä) vielä kesken, mistä syystä emme tiedä vielä lopullista hakemusten määrää. ”Tietotarpeita voisivat olla muun muassa vaikutukset väestöön, ympäristöön, teollisuuteen ja kemikaalikäsittelyalueisiin, yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin ja pelastustoimeen itseensä kohdistuvat toimet yhteiskunnan kriittisenä palveluna. Yksi sen rahoituskohteista on pelastustoimen riskianalyysin kehittäminen sotilaallisen voimankäytön tilanteissa. Kesällä liikenneonnettomuuksien määrä palautui vuoden 2019 tasolle 1300 tehtävään kuukaudessa. ”Pelastustoimen toimintaan saattaa tällaisessa tilanteessa vaikuttaa muun muassa alueiden eristämiset ulkopuolisilta ja valtateiden liikenteen katkaisemiset. Sisäministeriön julkaisemassa harvaan asuttujen alueiden turvallisuuskatsauksessa on koottu viisi toimenpidesuositusta, joista monia on jo toteutettu Pohjois-Karjalassa. ”Pelastusryhmätoimintaan on kiinnostusta ja ne ovat korona-aikana olleet tukemassa myös kuntia antamalla apua ikäihmisille. Myös vihamielisen toimijan muunlaiset suorat yritykset haitata pelastusalan toimintaa voivat vaikuttaa. Huhtikuussa 2020 liikenneonnettomuuksia oli 817, vuosien 2015–2019 huhtikuussa keskimäärin 925. (LÄHDE: JOHANNES KETOLA, ITÄ-SUOMEN AVI. Ulkopuolisten toimijoiden lisäksi myös omien puolustusvoimiemme toimet pitäisi tulla tietoomme mahdollisimman varhain ja selkeästi – muun muassa mainittujen eristämisien ja reittikatkaisujen osalta.” Paljonko hakemuksia on tullut, erityisasiantuntija Teija Mankkinen pelastusosastosta. Suositukset ovat 1) turvata resurssit, 2) lisätä alueiden asukkaiden sekä matkailijoiden valmiuksia huolehtia yhteisestä turvallisuudesta, 3) kehittää poikkihallinnollista yhteistyötä, 4) terävöittää turvallisuussuunnittelua ja 5) perustaa kyliin pelastusryhmiä. Tällöin voi tulla pelastustoimelle tarvetta hajauttaa toimintaansa. Myös pelastustoimen omien riippuvuuksien huomioiminen esimerkiksi omien alihankintaketjujen toimivuudesta pitäisi ottaa huomioon.” Millaista uhkaa pelastustoimelle voisi syntyä sotilaallisen voimankäytön tilanteessa. 500 1000 1500 2000 2500 ta m m i he lm i m aa lis hu ht i to uk o ke sä he in ä el o sy ys lo ka m ar ra s jo ul u ta m m i he lm i m aa lis hu ht i to uk o ke sä he in ä el o sy ys lo ka m ar ra s jo ul u ta m m i he lm i m aa lis hu ht i to uk o ke sä he in ä el o sy ys 2018 2019 2020 LI IK EN NE ON NE TT OM UU KS IE N LK M /K K Liikenneonnettomuuksien lukumäärä/kk 2018–2020. Joillain alueilla näillä voi olla erittäin merkittäviä vaikutuksia. Muun muassa Syyrian sodan tapauksessa on ollut tällaisia tilanteita
PELASTUSALAN MAAILMA 30°51’7 E 64°31’0 L Argentiinalainen palomies taistelee liekkejä vastaan Cordoban maakunnassa sijaitsevan Capillo del Monten kaupungin alueella 15. lokakuuta 2020. Kuva: AP/ Lehtikuva.
PELASTUSALAN MAAILMA
12 Pelastustieto 8/2020 Päivystäjävaje uuvuttaa Hätäkeskustietojärjestelmä ERICAn saattaminen lopulliseen kehitysversioon ja henkilöstömäärän saaminen riittäväksi. Oma vaikutuksensa on ollut uudella ERICA-järjestelmällä, joka on toisaalta tuonut mukanaan toiminnan yhdenmukaisuuden myötä laatua, mutta samalla verkottuminen on kuormittanut päivystäjiä.” Hätäkeskuksissa on ollut alimmillaan kahdeksan sekuntia aikaa vastata puheluun ennen kuin se siirtyy toiseen Hätäkeskuslaitoksen uuden johtajan Taito Vainion uran alkua leimaa koronapandemia. Perustoiminnan hän hyväksi tiesikin, mutta yllätyksenä tuli päivystäjien suuri työkuorma. Tämä on tullut konkreettisemmaksi henkilöstöltä tulevan palautteen kautta, jota hän ei sisäministeriössä toimiessaan saanut. Siinä Hätäkeskuslaitoksen johtajana puoli vuotta sitten aloittaneen Taito Vainion kaksi isoa työmaata. Teksti ja kuva: Esa Aalto Aluekoulutusta etelään. ”Kun päivystäjiä on liian vähän, he uupuvat. Etätöiden ohella työpaikkana on remontin keskellä oleva Keravan hätäkeskus. Porissa uusi johtaja käy harvemmin.. AJASSA T aito Vainio vastasi edellisessä työssään sisäministeriön pelastusosastolla hätäkeskustoiminnan ohjaamisesta. Taukoja ei ole mahdollista pitää riittävästi
Palvelutarve vaihtelee ja työvuorosuunnittelussa pitäisi päästä kulloisenakin aikana optimimäärään väkeä. LAAJEMPI PÄTEVYYSVAATIMUS LAKIIN Hätäkeskusta säätelevää lakia ollaan uudistamassa ja Taito Vainio toivoo, että siinä otetaan huomioon päivystäjän nykyistä laajempi pätevyysvaatimus. ”Keskustellaan enemmän ja silloin meillä on entistä parempi yhteinen käsitys.” ”Toiminnan perusta on hyvä. Vaasassa järjestetyllä kaksikielisellä päivystäjäkoulutuksella saimme rekrytoitua sinne riittävästi väkeä. 40 PÄIVYSTÄJÄÄ LISÄÄ Vaikka päivystäjiä tarvitaankin lisää, pitää Vainion mielestä oppia paremmin käyttämään myös uutta tietojärjestelmää. Näin ei nyt ole ja se tuo osaltaan ongelmia verkottuneeseen hätäkeskustoimintaan ja saattaa olla yksi tekijä, ettei päivystäjä tunne hallitsevansa tehtäväänsä.” ”Tässä on ministeriöillä iso työmaa, jotta pelastustoimen, poliisin ja ensihoidon vastemäärittely saadaan yhdenmukaiseksi. Toisen alueen tehtävään vastaaminen on tuonut epävarmuutta ja kuormittanut päivystäjän työtä. hätäkeskukseen. ”Työaikalainsäädäntö tuo kuitenkin omat esteensä, jotta niin voisi tehdä.” Hätäkeskuksiin tarvitaan Taito Vainion mukaan 40 uutta päivystäjää. Pelastusopistossa koulutettavat päivystäjät sijoittuvat usein esimerkiksi Kuopioon, jossa päivystäjätilanne onkin hyvä. ”Vastausajan pitää olla kaikissa olosuhteissa nopea. Silloin hätäkeskustietojärjestelmässä on kaikki ne ominaisuudet, jotka alun perin järjestelmään on suunniteltu. ”Tarvitsevia on paljon ja niukkuutta jaetaan, mutta sisäministeriön pelastusosastolla ongelma tunnustetaan ja uskon, että tukea löytyy.” Vainio haluaa myös viedä ymmärrystä hätäkeskustoimintaa kohtaan laajemmallekin ja siksi yhteistyötä muihin viranomaisiin halutaan parantaa. Tukea siihen saadaan viimeisimmistä kehitysversiosta, joista lopullinen tulee tämän hetken tiedon mukaan ensi keväänä. ”Tämä linkittyy myös koulutukseen. ”Täydennyskoulutuksen avulla voisimme saada pelastusalan ja ensihoitotaustan omaavia henkilöitä päivystäjiksi, kun nyt ainoastaan hätäkeskuspäivystäjätutkinnon tai poliisipätevyyden omaava henkilö kelpaa päivystäjäksi.” Tutkimusja kehittämistoimintaan yritetään saada uutta vauhtia uudistamalla organisaatiota ja eriyttämällä hätäkeskuspalveluosastosta suunnitteluja pääkäyttötoiminnot kehittämisosastolle. Esimerkiksi viestinnän avulla yritämme niitä vähentää”, Taito Vainio sanoo.. Päivystäjän on helpompi hoitaa keikat, kun se tulee omalta alueelta, vaikka prosessin pitäisi olla samanlainen jokaisessa hätäkeskuksessa”, Vainio sanoo. Tarvitsisimme etelään alueellisen koulutuksen, jolla saisimme tänne riittävästi päivystäjiä.” LISÄÄ RAHAA Tavoitteisiin tarvitaan lisää rahaa. Kolmesta miljoonasta vuosittain soitettavasta hätäpuhelusta jopa puolet ovat sellaisia, jotka eivät johda mihinkään tehtävään. Siinä ongelma on myös se, että toimintamallit olisivat samanlaiset joka paikassa. Myös kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia pitää etsiä aktiivisesti.” Hätäkeskustoiminnan ikuisuusongel ma ovat aiheettomat puhelut. ”Olemme nyt nostaneet viipeen 20 sekuntiin, jolloin se tuo hallittavuutta hätäpuheluiden käsittelyyn. Jos verkottuminen ei jostain syystä toimikaan, on jokaisessa keskuksessa kapasiteetin oltava riittävä.” Kysymys on hänen mukaansa myös työvuorosuunnittelusta. Alhainen aikaraja on ollut tiukka hätäpuhelun vastaanottavalle päivystäjälle. ”Ne kuormittavat meitä liikaa. ”Tämä yhdistetään tietotekniikkapuoleen, sillä toiminnallisen ja teknisen suunnittelun pitää olla yhdessä.” ”Haluamme hyödyntää laajasti hätäkeskustoiminnassa tehtävää tutkimustyötä, tehtiinpä sitä missä tahansa. 8/2020 Pelastustieto 13 AJASSA Päivystäjätarve suurin Keravalla ja Turussa. Niin kansalaiset kuin yhteistyöviranomaiset luottavat meihin.” ”Pelastusylijohtajan johtama toiminnallisen ohjauksen yhteistyöryhmä eli ylijohtajakokous on foorumi, joka on tärkeä toimintamme kannalta ja jossa tehdään strategisia linjauksia.” ”Yhteistyöviranomaisten myötävaikuttamista tarvitaan myös tehtäessä riskinarvioita tietojärjestelmään. Erityisesti tarve on etelässä eli Keravan ja Turun hätäkeskuksissa. Myös teknologia mahdollistaa jo paljon asioita, mutta ovatko kaikki organisaatiot pysyneet kehityksessä mukana”, hän pohtii. Vainion mukaan julkisen talouden suunnitelmaan liittyvässä lisätalousarviossa esitetään hätäkeskustoimintaan lisää 6,5 miljoonaa euroa
”Tämä voisi toimia paikoissa, joissa pienikin tulipalo voi olla liiketoiminnan tulevaisuuden kannalta iso riski”, Haapanen kertoo. Sopimuspalokuntien liitto on ollut huolissaan hälytysosastojen henkilömäärästä. H e jotka auttavat kansalaisia ovat nyt paikoitellen itse ongelmissa. Vantaalaisen Asolan VPK:n päällikkö Pasi Halonen toivoisi, että työnantaja voitaisiin velvoittaa tai kannustaa päästämään työntekijä keikoille. Ansiomenetyksen korvaaminen työnantajalle olisi pakottamista sovittelevampi tapa. Teksti ja kuvat: Petri Vanhanen Sari Rautiala valmistui ensimmäisenä naisena ammattipelastajaksi 90-luvun puolivälissä. Siinä perusteltaisiin töistä päästämisen tärkeys yhteiskunnalle – pelastusjohtajan allekirjoituksella varustettuna. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen toisi mielellään myös työmarkkinajärjestöt apuun asiassa, jotta voitaisiin sopia yhteiset käytännöt. Ratkaisuja on pohdittu. Sopimuspalokuntalaisen työhön palkkaaminen voisi jo alkuvaiheessa vaikeutua, jos se saattaisi aiheuttaa työnantajalle ansiomenetyksiä. Miten auttajien tulevaisuus taattaisiin. Suomen turvallisuus nojaa sopimuspalokuntiin, mutta niiden oma toiminta on paikoin äärirajoilla. 14 Pelastustieto 8/2020 SOPIMUSPALOKUNNAT Kuka huolehtisi sopimuspalokunnista. Muita keinoja voisivat olla sopimuspalokuntalaisen työnantajalle tarjottavat lisäpalvelut, joilla edistetään työpaikan turvallisuutta. Väkeä ei ole riittävästi – ja asiaa entisestään hankaloittaa, jos nykyisetkään hälytysosastolaiset eivät pääse päivätöistään mukaan hälytystehtäviin. Henkilöiden pitäminen ja rekrytointi on meillä suurena haasteena”, kertoo VPK:n päällikkö Tapani Herrala. Kevyt keino voisi myös olla positiivisen julkisuuden tarjoaminen siitä, että yritys mahdollistaa sopimuspalokuntatoimintaa. Kaikista töistä ei myöskään voi poistua kesken kaiken – tuotantolinja saattaisi hidastua tai jopa lamautua hetkeksi. Halonen kuitenkin uskoo, että kaikilla työpaikoilla tämä ei olisi ongelma. Sopimuspalokuntien turvaaminen on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta mitä sen toteuttamiseksi pitäisi tehdä. LISÄÄ ÄÄNTÄ JA VASTAANOTTAVAISUUTTA Nykyisten pitämisen lisäksi olisi hyvä Palokunnan ilmapiiri on yksi motivaattori.. Työnantaja ei tosin välttämättä pitäisi painostuksesta. Herrala toivoisi, että työnantajaa voitaisiin tukea jo etukäteen palkkaamaan varareserviä hälytyskeikalle poistujien varalle – tai sitten korvaamalla jälkikäteen mahdolliset tuotantolinjan hidastelut. Hän on ammatissa edelleen, asemapaikkanaan Vantaankosken paloasema. Esimerkiksi Kauhajoen VPK:ssa toimitaan jo äärirajoilla. ”Tuttuni sanoi, että ihmiset ovat työpaikoilta poissa turhempienkin syiden vuoksi.” Halonen ehdottaa valmista tiedotetta, jonka pelastuslaitokset voisivat laatia työssä olevien henkilöiden työnantajille. ”Olemme muuttotappioaluetta
”Oman kokemukseni mukaan hyvin harva ihminen tietää mitä on sopimuspalokuntatoiminta”, kertoo espoolaisen Pitkäjärven VPK:n hälytysosastolainen Sini Santasalo. Sopimuspalokuntien liitto on peräänkuuluttanut kummijärjestelmää, jossa ilmoitettaisiin toiselle seudulle muuttaAsolan VPK harjoitteli letkutornissa Havukosken paloasemalla Vantaalla.. Mutta toki toisaalta samaan aikaan meillä on myös palokuntia, joihin on miltei jonoa ovella”, Haapanen kertoo. Kun nuori vanhenee ja jos seudulla ei ole opiskelutai työpaikkaa, lähtö tulee toiselle paikkakunnalle. Hänen mukaansa sukupuolisidonnaisesta ajattelusta pitää päästä eroon. Myös Lepistö kokee sen tärkeäksi. Esimerkiksi luoda hyvää kuvaa someläsnäololla sekä jakaa säännöllisesti hyvälaatuista kuvaja videomateriaalia toiminnastaan. Vaikutukset voivat olla hyvinkin positiivisia laajemmissakin konteksteissa.” Myös Santasalo katsoo palokunnan ilmapiirin olevan yksi motivaatiota rakentava tekijä. ”Todennäköisesti heidän kotoutumisensa ja lähiyhteisöjen hyväksyntä maahanmuutolle paranisi. Etenkin Jokilaaksoissa tämä on keskeinen rekrytoinnin kanava. Sen lisäksi pitäisi myös palokunnan oma ilmapiiri varmistaa sellaiseksi, että ulkopuolinen uskaltaa siihen mukaan lähteä. Hänen mukaansa palokuntatoiminnan mielenkiintoa ja tunnettuutta tulee rakentaa aktiivisesti. 8/2020 Pelastustieto 15 saada uusia jäseniä tasaamaan vastuuta ja varmistamaan, että hälytyksiin saadaan kaikissa tilanteissa riittävä vahvuus niillekin jotka eivät päivätöistään aina pääse. Siellä hieman vajaa puolet päätoimisesta henkilökunnasta ensihoidon ja palomiesten puolella on noussut ammattiin niiden kautta. Tunnettuuden rakentamiselle on tarvetta. ”Nuorisotoiminnalla on yhteiskunnallisesti iso merkitys.” Asiat eivät kuitenkaan tapahdu itsestään. ”Mitä pienemmässä taajamassa palokunta toimii, sitä suurempia on rekrytointivaikeudet Jokilaaksoissakin. Jokilaaksojen sopimuspalokuntien hälytysosastoissa ”entisten nuorien” osuus on liki 70 prosenttia. ”Sitä voidaan toteuttaa turvallisesti näin korona-aikanakin ulkoilmassa”, Haapanen kertoo. Naisia tulee hankkia enemmän mukaan palokuntien hälytysosastoihin – samoin maahanmuuttajayhteisöjä. Osaston johtoon pitää valita henkilö, joka osaa kouluttaa nuoria. ”Palokunta ei saa olla sisäänpäin lämpiävä – ja häirinnälle ja kiusaamiselle pitää olla nollatoleranssi”, Haapanen sanoo. Mutta se ja entisten sitouttaminen törmäävät samaan haasteeseen: Palokuntalaisuus on nykypäivänä vain harrastus muiden joukossa. Mutta valitettavasti sama palokunnan ulkopuolisen elämän kutsu vie joskus myös nuoriso-osastolaisia toisaalle. Muuttotappiokunnissa ja vanhenevan väestön seuduilla ongelma on suurin. Haapanen kuuluttaakin lisää panostusta nuorten toimintaan. NUORISO-OSASTOIHIN TARVITAAN LISÄÄ HUOMIOTA Osa uusista hälytysosastolaisista nousee riveihin nuoriso-osaston kautta. Pelastusylitarkastaja Jari Lepistö vetää sopimuspalokuntatoiminnan kansallista yhteistoimintaryhmää. Myös ihmisten pariin pitää mennä ja kertoa toiminnasta
Koulutusmahdollisuuksia saattaisi kuitenkin tarvita lisätä. ”Sanon heille, että meidän palokunnassa se on puolesta vuodesta vuoteen ennen kuin pääsee hälytystöihin. Hän kertoo kursseja olevan harvoin tarjolla. ”Tämä on harrastuksena sellainen, jossa on paljon vastuita ja joka vaatii paljon henkistä kestävyyttä. On hyvä, että meitä sopimuspalokuntia koulutetaan, mutta maalaisjärkeä pitäisi olla pienten paikkakuntien suuntaan. ”Monimuoto-opiskelun kaikki keinot on saatava tehokkaaseen käyttöön, jotta koulutustarjonnan pullonkauloja kyetään kuromaan kiinni. Osa palokuntaan liittyvistä haluaa hälytystoimintaan heti mukaan. 16 Pelastustieto 8/2020 SOPIMUSPALOKUNNAT van henkilön uuden asuinseudun sopimuspalokunnalle palokuntaan sopivasta tulokkaasta. Tässä vaiheessa harkitsin pitkään lopettamista.” Halonen toivoisi, että uusille tulijoille teroitettaisiin realiteetit heti alussa. Ne jotka tulevat täysin uutena palokuntaan, aloittavat usein ilman peruskoulutusta. Mutta koetan silti aina kannustaa heitä, että kyllä se päivä sieltä vielä tulee.” Asolassa motivaatiota koetetaan pitää yllä sillä, että hälytysosaston harjoituksissa on mukana harjoittelijoita. Näin ei pääse muodostumaan kahden kerroksen väkeä hälytysosaston ja muiden kesken. Todennäköisesti kouluttajien kuorma kasvaa, mikä on huomioitava koulutuksen järjestämiseen liittyvään ajankäyttöön ja kouluttajien määrään resursoinnissa.” Halonen katsoo, että jos henkilön motivaatio loppuu, palokuntaharrastus ei ole sellaista henkilöä varten. ”On hyvä muistaa, että osaaminen tuo asiakkaidemme näkökulmasta tärkeää pelastustoimen suorituskykyä. Myös hälytysosastossa ja tehtävillä nyt mukanaolevaa Santasaloa harmitti alkuun pitkä kursseille odottaminen. Vaateet sopimushenkilöstön suuntaan ovat liian suuria”, Herrala kertoo. Tämä helpottaisi rekrytointia ja motivointia. Jos harrastus ei palkitse ja siitä tulee liian työläs, harrastus vaihdetaan toiseen. Jouduin sen lisäksi odottamaan vielä toisen vuoden seuraavaa kurssia. ”Jos ajaa ammatikseen rekkaa, niin kyllä hän osaa silloin ajaa myös paloautoa. Todellisuus ei aina ole sellainen: keikoille ei pääse ennen kuin kurssit on suoritettu. Joskus pätevyyttä joutuu odottamaan ja kiinnostus lopahtaa sillä välin. KOULUTUSVAATIMUKSET LIIAN KOVAT. Koulutusputki pitää käydä läpi, mutta Herrala harmittelee sitä, että osalle palokuntalaisia koulutukseen osallistuminen on hankalaa aikataulujen vuoksi. Kuntotestitkään eivät ole liian vaativia, jopa minä olen savusukelluskelpoinen esimies meillä.”. Herrala haluaisi, että päätoimen kautta hankittu osaaminen pystyttäisiin lukemaan pätevöitymiseksi pelastusalalla – eikä passittaa hälytysajoneuvon kuljettajakurssille vaikkapa rekkakuskia. Haapanen ja Halonen ovat eri linjoilla. He ovat mukana viikkopalavereissa tehtävien debriefingeissä. Ongelma palautuu jälleen vapaa-ajan aikakilpailuun. Kyllä meilläkin on valitettavia havaintoja pullonkauloista suhteessa tarpeeseen. ”Olin käynyt vuoden ajan jokaisissa harjoituksissa enkä silti päässyt sammutustyökurssille. Lisäksi on erittäin tärkeää huomata työturvallisuuslain vaatimukset, ne ovat ehdottomia: Epäpätevää henkilöä ei voi käyttää tehtävissä”, Haapanen kertoo. Myös koulutusvaatimukset ovat hänen mukaansa liian kovat suhteessa työn arkeen
Herrala ja Haapanen toivoisivat ratkaisuksi järjestelmää, jossa sopimuspalokuntalainen määriteltäisiin yhteiskunnan kannalta keskeiseksi toimijaksi ja saisi tällä varjolla erikoisvapauksia. Palokuntalaisten asioiden helpottamisen lisäksi myös sopimuspalokuntajärjestöjä pitäisi tukea. Tästä ”sanktioinnista” ei kaikkialla pidetty. Joillekin varallaolon korvaukset ovat olleet mukava lisätienesti. Myös Santasalo pitää pelastussukelluksen testiä oikein mitoitettuina, mutta itse testaustavassa olisi hiottavaa ja tarkennettavaa. Saatavilla erimittaisina, aina 200 metrin osiin asti Erittäin kevyt asentaa Neljä henkilöä voi asentaa 1000 metriä alle neljässä tunnissa Standardiosa voi pidättää 80 cm:n vedenkorkeutta. ”Ansiosidonnaisen ja vanhempainvapaiden ongelma Kelan kanssa on havaittu, valitettavasti”, Haapanen kertoo. Haapanen kaipaisi muun muassa kunnilta apuuntuloa. LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland Puh: 020 765 0100, info@lamor.com www.lamor.com ENVIRONMENTAL SOLUTIONS NoFloods-tulvasuoja – mullistavan tehokas TAISTELUUN VEDELLÄ VETTÄ VASTAAN NoFloods tulvasuojaratkaisu korvaa raskaat ja tehottomat hiekkasäkit ja kuuluu samalla alansa kestävimpiin ratkaisuihin. Kansalaisten yhdenvertaisuusperiaate tekee erikoisvapauksien käyttöönotosta hankalaa, mutta Haapanen toivoo, että asiaa yritettäisiin. Tästä syystä tuotteen paino on markkinoiden pienin, eikä siinä ole tingitty lujuudesta eikä joustavuudesta. Tuloksena sen jälkeen voisi olla vain sopimuspalokuntien hälytysosastolaisille suunnattuja etuja, jotka voisivat helpottaa myös rekrytointia ja sitoutuneisuutta. Santasalon tavoitteena on saavuttaa savusukelluskelpoisuus. ”Onhan kyse kunkin kunnan kuntalaisten, eli veronmaksajien turvallisuudesta.”. Testitulosten pisteytystaulukoita on liikkeellä lukuisia erilaisia, eikä oikein ole varmuutta siitä, mitä niistä tullaan noudattamaan.” ERIVAPAUKSIA ANSIOSIDONNAISEEN. Kalusto pitäisi Halosen mielestä aina tulla pelastuslaitoksen, työnantajan puolelta. NoFloods tulvapuomiratkaisut on suunniteltu siten, että niiden asennus ja purku käy helposti ja nopeasti. ”Tähän tavoitteeseen pääsyn arvioimista helpottaisi, jos olisi tarkemmin tiedossa vaadittavat rajat. Mutta korvauksen ylittäessä ansiosidonnaisen kattorajan alkoi valtio periä tukia takaisin. ”Pitäisi olla kansallisen tason poliittista rohkeutta tunnistaa ja tunnustaa sopimuspalokuntatoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus kansalaisten turvallisuuteen. Yksi tällainen keino voisi olla pienempi veroprosentti hälytysosastolaisille.” Lepistö huomauttaa, että rajanveto voi olla haasteellista, sillä sopimuspalokuntien lisäksi yhteiskuntakriittisiin toimialoihin kuuluu myös muita ammatteja ja toimia
Tekstit: Marko Partanen · Grafiikka: Peter Bange Kuvat: Matias Wesin, Matias Kuusela, Marko Partanen, Matti Lindberg Savusukellus tunnelin kautta 18 Pelastustieto 8/2020. 18 Pelastustieto 8/2020 TASO MUUNTAJA 150 M SÄHKÖTILA MURSKAIN KOURU Ohjauskoppi TASO -2 TASO -4 TASO -6 TASO -7 TASO -8 TASO -1 TASO -3 TASO -5 TASO -9 Letkut ja paineilmalaitteet kuljetetiin roskalaatikoissa tunnelia pitkin pohjalle. Savusukeltajan näkövinkkelistä rakennus oli jo itsessään haastava, mutta varasuunnitelmana käyttöön otettu hyökkäysreitti teki siitä entistä haastavamman. HÄLYTYSILMOITUS Bolidenin Sodankylässä sijaitsevan Kevitsan kaivoksen päämurskaamossa syttyi tulipalo
TASO MUUNTAJA 150 M SÄHKÖTILA MURSKAIN KOURU Ohjauskoppi TASO -2 TASO -4 TASO -6 TASO -7 TASO -8 TASO -1 TASO -3 TASO -5 TASO -9 Letkut ja paineilmalaitteet kuljetetiin roskalaatikoissa tunnelia pitkin pohjalle. HÄLYTYSILMOITUS Hälytysilmoitus Boliden, Kevitsa 28.5.2020 kello 20.39 • 401B LA 701 • kello 20.40 403B
20 Pelastustieto 8/2020 HÄLYTYSILMOITUS B olidenin kaivoksen pelastusryhmäläisten Tetra-puhelimet alkoivat hälyttää. ”Kävi hyvä säkä, meidän vuorossamme on kahdeksan pelastusryhmään kuuluvaa, kun joissakin vuoroissa saattaa olla vain muutama”, Lakkala sanoi. Hän otti esiin Kevitsan kaivoksen pelastussuunnitelman. Kaivoksen kaksipaikkaisella paloautolla lähti liikkeelle savusukeltajien turvapari. Siivola määräsi Sukuvaaran (P701) tilannepaikan johtajaksi. Kaikki pelastusryhmäläiset odotettiin paikalle. PALOMESTARI MATKAAN Päivystävä palomestari Pekka Siivola asettui Rovaniemen paloaseman tilannekeskukseen. Loput pelastusryhmäläiset menivät palopaikalle työmaa-autoillaan. VAHVUUS KAHDEKSAN, HYVÄ TUURI Ylinampa oli nopeasti paloasemalla, vaikka hän oli poiminut matkan varrelta yhden pelastusryhmäläisen mukaansa. Sopimuspalokuntavoimin liikkuvan höökin ryhmänjohtaja Jarno Sukuvaara päivysti kotonaan johtoyksiköllä. Lakkala hyppäsi toisen pelastusryhmäläisen kanssa miehistöautoon ja lähti louhoksen pohjalta kohti kaivoksen paloasemaa. Pelastusryhmäläiset analysoivat pikaisesti yhdessä tilanteen, sopivat roolit ja varmistivat, että kaikki tietävät mihin ovat menossa. Hän suhtautui hälytykseen kuitenkin kuten kuuluukin. Tehtävä täsmentyi päämurskaamon tulipaloksi. ”Lämä tiskissä ja liikenne pysäytettynä ehdin asemalle ehkä seitsemässä minuutissa.” "Lämä tiskissä” ei kaivosolosuhteessa tarkoita mitään hurjastelua, sillä kaivoksen autot on rajoitettu kulkemaan enintään 50 km/t. Pelastusryhmä sai tehtäväkseen tiedustella kohteen alkusammutusvälinein. Päämurskaamolta nousi musta savupatsas. Palo oli paikallistettu maanalaisiin tiloihin kaivoksen päämurskaamoon. LIIKENNE SEIS Varatyönjohtaja ja pelastusryhmän jäsen Joni Ylinampa käski pysäyttää kaivosalueen liikenteen, jotta kaivoksen pohjalta paloasemalle kiiruhtavat pelastusryhmäläiset voisivat ohittaa 250 tonnin kuormia kuljettavat kiviautot turvallisesti. Lakkala arveli, että kyseessä oli harjoitushälytys, sillä siitä oli sovittu aiemmin päivällä. Siitä ilmeni lähinnä ilmakuva alueesta, palavasta rakennuksesta ei ollut tarkempia tietoja. Paloasemalta päämurskaamolle on vain muutaman sadan metrin matka. Kaivosalueen nopeusrajoitus paikasta riippuen on 30 tai 40 km/t, sitä vauhtia ja normaaliliikenteen mukana ajellen Lakkalan matka louhoksen pohjalta paloasemalle olisi kestänyt 10–15 minuuttia. LÄHIN YKSIKKÖ 45 KM:N PÄÄSSÄ Lähimmällä pelastustoimen yksiköllä, Sodankylän 701-höökillä, oli palopaikalle 45 kilometrin ajomatka. Muuten ne nousevat kraaterin seinämiä kiertäviä teitä pitkin vain nopeu della 12–15 kilometriä tunnissa. Kolme minuuttia hälytyksen jälkeen hän otti yhteyttä kaivoksen pelastusryhmään ensimmäisen kerran. Ambulanssi lähti palopaikalle ensimmäisenä, sen kyytiin nousivat myös savusukeltajat varusteineen. Tuotantoporaaja Raimo Lakkala työskenteli parhaillaan 200 metriä syvän avolouhoksen pohjalla, kun hänet ja muut pelastusryhmäläiset kutsuttiin kaivoksen paloasemalle. Kommunikoituaan pelastusryhmän kanssa Sukuvaara pääsi käsitykseen, että pelastusryhmässä on yksi I-tason savusukelluspari ja toinen pari, joka kykenee tekemään savusukelluksessa avustavia töitä. Kaksi kaivoksen pelastusryhmään kuuluvaa lähti sammutustöihin 240 metriä syvän avolouhoksen pohjalta.