NOKKAKOLARI osui pelastajan tunteisiin TYÖPAJA KORJAA henkiset kolhut HARVA-ALUEELLA etsitään ratkaisuja henkilöstöpulaan ja taloushuoliin 8/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA Hyvä johtaja on jämäkkä Pallo hallussa
Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia materiaaleja ja tuotantotapoja. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. AMMATTILAISEN TYÖKALUT MEILTÄ. • liitäntä 6”-vesiasemaliittimeen • kiinnitys pikalukituksella • ulosotto 3” tai 4” VESIASEMAN JAKOTUKIT • helposti liikuteltava • akkuja verkkovirtakäyttöinen • teho: 17,330 m 3 / tunti • paino: 18 kg / perusakulla 23 kg • akun kesto: 20-80 min • Video: youtu.be/WPeZ-jjLl_w BLOWHARD BH-20 MULTIFIRE • pituus: 250 mm • paino: 1,34 kg • työpaine: 10 bar / 230 psi • liitäntä: R1” uk • materiaali: kromattu messinki • portaattomasti säädettävä MULTIFIRE B RAUPLAN HOSEMASTER • työaika lyhenee, tilantarve pienenee • apulaitteiden tarve poistuu • patentoitu koeponnistusjärjestelmä • jopa 20 paloletkua / tunti • vedenkulutus: vain 5 l / paloletku • Video: youtu.be/-dxJMo78ZD8 • letkunkantokassiin mahtuu jopa 60 metriä työjohtoa • letku voidaan paineistaa letkukassiin • Video: goo.gl/hEd2MA ATTACK PACK • luokkansa kevein ja pienin • paras teho/ painesuhde • 2000 l / 7 bar • nopein alkuimulaite • suurin nosto/ imukorkeus: 9 m • Video: youtu.be/Wq5vL4ok5sg TOHATSU VE1500 • otsonin, sään, UV-säteilyn ja hapettumisen kestävä paloletku • käyttölämpötilat: -30 °C + 85 °C • vaippa: 100 % polyesterilanka, vahvistettu • koot: 1”-4” • EN 14540, DIN 14811, M.E.D 96/98/EC PATU NORDIC • käyttölämpötila: -30°C + 60°C • luokka: 55A 233B C • paino: 18,3 kg • tyhjenemisaika: 21 s • mitat: 579 mm / 270 mm PATU JOCKEL 12 KG. PÄÄKIRJOITUS Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä yli 125 vuoden kokemuksella
8/2019 Pelastustieto 3 Iäkkäämmille ovi auki palokuntaan Päätoimittaja Esa Aalto, p. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Mutta samaan aikaan meillä eläköityy yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat hyvissä voimissa. Silti niissä toimii myös naisosasto. He eivät osaa itse kävellä kolkuttelemaan paloaseman ovea, vaan heille pitää osoittaa oven olevan auki. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Entä, jos mies haluaa mukaan siihen toimintaan, mitä palokuntanaiset tekevät. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. 125-vuotiaassa Anjalan VPK:ssa palokuntanaisten toiminta sulautettiin harrastusosastoon 17 vuotta sitten. Iäkkäämmät ovat myös entistä paremmassa kunnossa osallistuakseen keikoillekin, mutta he voisivat olla mukana erityisesti onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvissä tehtävissä. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Kannen kuva: Harri Mäenpää. Yksi näkökulma löytyy myös perinteisestä vapaaehtoisesta palokuntatoiminnasta. Asiasta kiinnostuneella, elämänkokemusta omaavalla henkilöllä olisi tässä varmasti paljon annettavaa. Monet heistä etsivät työuransa jälkeen itselleen uutta sisältöä elämäänsä. Kelpaako hän siihen. Elämän kokemus hyödyksi onnetto muuksien ehkäisyssä. Esa Aalto. Siksi palokuntien järjestörakenteiden pitää olla sellaiset, ettei halukas joudu sen takia kääntymään ovelta pois. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. Entä jos naiset ja miehet harrastaisivat yhdessä arvokasta palokuntatoimintaa. Onnettomuustehtävät edellyttävät hyvää fyysistä kuntoa. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2019 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Palokuntaharrastukseen on perinteisesti etsitty uusia nuoria jäseniä, mikä onkin oikein, sillä heissä on tulevaisuus. Sopimuspalokuntatoiminnan kehittäminen kirjattiin hallitusohjelmaan, ja sisäministeriö asetti työryhmän pohtimaan kehitystarpeita. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Niissä palokuntanaiset tekevät järjestötoiminnan hyväksi monia hyviä asioita. Monissa palokunnissa on edelleen naisosastoja. Joissakin palokunnissa on perustettu esimerkiksi järjestöosastoja. Sukupuolten tasa-arvo on viime vuosina noussut näkyvämmin esille myös pelastusalalla. Sopimuksenalaisen toiminnan lisäksi palokunnissa on muutakin toimintaa. Niissä voi tosin voi olla myös tehtäviä, joissa pärjää ilman huippukuntoakin
SISÄLTÖ 52 Sukellusharjoituksessa Kuopiossa testattiin öljyntorjuntaseinää ja sukellettiin linjaautoon K U V A : K IM M O K A IS T O
8/2019 Pelastustieto 5 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Järjestöt toivovat yhteisiä tiloja 18 Moduulipaloasema Nurmekseen 30 Eastonin tehokas savunhallinta 32 Palokatkot voivat jäädä pimentoon 34 Portugalin rajut metsäpalot 36 Mirafoni 37 Tärkeää tietoa Yritysturvallisuusfoorumissa 38 Tätä tutkin 40 Tiia Turunen sanoo suoraan 46 Mokkatakkimaisteri 47 Tyylikäs Tornion VPK-talo 50 Liian tummaa paahtoa 56 Hyvin kokemuksin Interschutziin 58 Opinnäytteitä 60 Kalustonurkka 62 Ulkomailta 65 Muistoissa 66 Ristikko 44 Olo keveni traumatyöpajassa 20 Hälytysilmoitus: tuhoisa nokkakolari isoilla nopeuksilla 62 Etäjohtaminen lisääntynyt pelastustoiminnassa 48 Martti Kunnasvuori eläkkeelle 14 Tervetuloa harvaalueelle, työntekijät! K U V A : H A R R I M Ä E N P Ä Ä
Kulkupiste on esimerkiksi kohta, josta kadulta tai tieltä käännytään piha-alueelle. Turku PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Sopimushenkilöstön vastaavien kouluttajien seminaari 5.–7.11. ”Kattavat kulkupistetiedot ovat tärkeitä esimerkiksi pelastustoimen operatiiviselle toiminnalle. Tämän vuoden teema ovat liesipalot. joulukuuta. Ja juuri ihmisten toimintaan Paloturvallisuusviikko pyrkii vaikuttamaan”, Hassila sanoo. Kulkupisteiden avulla pelastajat voivat arvioida, mitä kautta pääsee parhaiten kohteeseen.” Paloturvallisuusviikko puolestaan on koko Suomen vuosittainen teemaviikko, jonka tavoite on parantaa kansalaisten paloturvallisuutta ja paloturvallisuustaitoja. Kajaani AJANKOHTAINEN LUKU 3 tabletti-tietokoneesta syttynyttä tulipaloa vuonna 2019 tähän mennessä. Hki–Tukholma–Hki • Pelastusalan työterveyshuollon ja työturvallisuuden ajankohtaispäivät 27.11. Kotka PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Palontutkinnan opintopäivät 27.11. SPEK www.spek.fi • Väestönsuojan hoitajan kurssi yrityksille 7.11. ja sammutuslaitteistojen suunnittelu ja kunnossapito 26.–28.11. Kulkupistetiedot tarvitaan kaikille osoitteille. Skype • Jouluseminaari 10.12. Tapahtuman aikana opitaan tärkeitä paloturvallisuustaitoja ja tutustutaan palokunnan toimintaan 345 avoinna olevalla paloasemalla ympäri Suomen. lokakuuta Prisman parkkipaikalla syttyneestä autopalosta). ”Toivomme, että mahdollisimman moni paloasema rakentaisi tehtävärastin, jossa paloasemalla vierailevat voisivat jättää verkkopalveluun kotinsa kulkupistetiedot”, Kertoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön asiantuntija Juha Hassila. Teemaviikon aloittaa Päivä paloasemalla -tapahtuma. Jyväskylä • Yritysturvallisuusfoorumi, 27.11. Tuusula • Tunti turvaa – yritysturvallisuustietoisku 2.12. marraskuuta – 1. Kaisu Puranen NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO www.nuohoojat.fi • Syysopintopäivät ja syyskokous 8.–9.11. Kuopio • Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 26.–28.11. ”Liesipaloja on paljon ja ne johtuvat ihmisten toiminnasta. Oulu • Asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön kurssi 9.11. Tieto on poimittu Pronton tekstikenttien perusteella.) "Poliisin mukaan 5ja 3-vuotiaat lapset saivat palovammoja muun muassa kasvoihin, kun vanhemman lapsen käytössä ollut tablet-tietokone oli syttynyt palamaan." (YLE uutisoi Kuopiossa 9. (Lähde: Johannes Ketola, Pelastusopisto. Osoitehaavi on verkkopalvelu, jolla kerätään tietoa sisäänkäyntien ja kulkupisteiden sijainnista valtakunnalliseen osoitetietovarantoon. Kuopio SUOMEN PALOMIESLIITTO www.palomiesliitto.fi • Liittokokous 28.11. Päivä paloasemalla -tapahtumassa tehdään yhteistyötä Maanmittauslaitoksen Osoitehaavi-hankkeen kanssa. Tikkurila • Paloilm. 6 Pelastustieto 8/2019 ALALLA TAPAHTUU TAPAHTUMA: PALOTURVALLISUUSVIIKKO Kulkupisteet kartalle, liesipalot kuriin AJASSA Paloturvallisuusviikkoa vietetään 23. Viime vuonna paloasemilla vieraili noin 120000 henkilöä, ja nyt odotettavissa on sama määrä väkeä. Hki • Vesisukellusseminaari 2019, 27.11
Nuorisotoiminnan lisäksi omia polkuja on kuljettu myös harrastusosastossa. VPK:sta onkin kouluttautunut 29 pelastusalan ammattilaista. Hälytysosasto sai ensimmäisen naisen riveihinsä vuonna 1994. Tavoitteena mm. Tämä vaatii vähän enemmän resursseja, mutta näin kukaan ei jää väliinputoajaksi ja motivaatio säilyy.” Yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä on osaltaan pidetty yllä ja kasvatettu aktiivisella kilpailutoiminnalla. Ymmärrämme toki fyysiset rajoitteet, mutta kaikille löytyy tehtäviä hälytystilanteissa.” Ensi kesänä alkavat vuosien 2022– 2027 palokuntasopimusten valmistelut. ”Voittoja on yhteensä kymmenen. Uskallan väittää, että olemme yksi edistyksellisimmistä, sillä hälytysosastossamme on 24 prosenttia naisia. Kai Valonen, Twitter 9.9. Näissä suorituskyky lähemmäs sataa ja sitä kautta yhteiskunnan peruskivi kestäväksi. Järjestelmä on toiminut hyvin jo 15 vuotta. ”Määräaikainen sopimus toimii hienosti. Nyt se tuottaa tärkeitä tukipalveluja koko palokunnalle sukupuolesta riippumatta. Juuri nyt ei välttämättä näin ole. työhyvinvoinnin parantaminen, vuorovaikutuksen edistäminen ja johtamisen kehittäminen. Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Facebook 18.10.. ”Palokuntanaiset lopetti vuonna 2002 ja toiminta sulautui harrastusosastoon. Yhteistyön rakentaja K U V A : A N JA LA N V P K :N A R K IS T O Anjalan VPK juhli lokakuussa 125-vuo tista toimintaansa ja julkaisi 336-sivuisen historiikin. Yhteensä 35 sopimuspalokunnan – joista 29 VPK-pohjaista – neljä edustajaa neuvottelee yhdenmukaisen, tasapuolisen ja oikeudenmukaisen yhtenäisen sopimuksen. ” Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäiseminen sekä onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen torjuminen. Nuoriso on jaettu kolmeen eri ikäryhmään. Palokunnan päällikkö Markku Leinonen kertoo, että teos seuraa kylän ja palokunnan kehittymistä kautta aikojen. Vanhojen sääntöjen mukaan JehuMalja olisi jo pysyvästi meillä”, Leinonen naurahtaa. Jani Pitkänen, Twitter 23.10. Heidän ajatuksiaan esitellään kirjassa. ” Jos pitäisi mainita kaksi asiaa mitkä täytyy olla kunnossa ilman poikkeuksia, sanoisin että lastensuojelu ja mielenterveyshuollon palvelut. Määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1994. 8/2019 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Anjalan VPK juhlatunnelmissa ryhmäkuvassa muutama vuosi sitten. Harrastuksesta ammattiin on ollut pitkään toiminta-ajatuksena. Turvallisuustutkintaa ei tehdä oikeudellisen vastuun kohdentamiseksi. Jussi Huhtela, Twitter 20.10. Palokuntien SM-kisan voitto on mennyt jo neljästi perättäin Anjalaan. Huominen näyttää valoisalta. Rekrytointiongelmia ei ole ollut. Onnettomuustutkintakeskuksen raportit ovat erinomainen lähde tunnistaa oman toiminnan riskejä ja juurisyitä sekä kehittää turvallisuutta. 40 vuotta sitten talkoilla rakennettua paloasemaa on hoidettu hyvin ja laajennettu huoltorakennuksella. ” Onnettomuuksista voi oppia. Uutta neuvotellessa tarkastellaan aina, toimivatko vanhan sopimuksen kaikki osaalueet vai pitääkö jotain parantaa.” Kimmo Kaisto ” Tänään käynnistyy @brankkarit toimintakulttuurin kehitysohjelma henkilöstölle suunnatuilla Start up -tilaisuuksilla. ”Meillä on hälytysosastossa 51, nuoriso-osastossa 44 ja harrastusosastossa 105 jäsentä. Nyt naisten osuus on jo 24 prosenttia
Vastaan tutkimusja kehittämistoiminnan kansallisesta ohjauksesta. Mitä työsi kattaa. Sitä ennen hän toimi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä ja Vanhustyön keskusliitossa. Mitä kuuluu. Puhdas Itämeri!! #voi #sähköpotkulauta #helsinki @helsinkifirefighters 2 ”Suomalaisten turvallisuuden takaamisessa yksi keskeinen haaste tulevina vuosina on pelastusalan henkilöstömäärän riittävyys. Kiitos, oikein hyvää. Tämä on johtanut ajoittain epätarkoituksenmukaiseen voimavarojen käyttöön ja turhaan hälytysajoon.” – HUS:n akuutin ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisma Ericajärjestelmästä, Iltalehti 30.9. 8 Pelastustieto 8/2019 INSTAGRAM @erottajan_brankkarit Päivän saalis.. Toinen mielenkiintoinen asia on pelastustoimen suorituskykyyn liittyvän hankkeen suunnittelutyö. Mitä on meneillään. Kolme isoa kokonaisuutta: pelastustoimen tutkimusja kehittämistyöryhmän tavoite on tiivistää eri toimijoiden yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kansallisesti ja kansainvälisesti. Myönnetty määräaikainen toimilupa auttaa osaltaan varmistamaan, että pelastajia ehditään kouluttaa riittävästi tulevien vuosien tarpeisiin.” – Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) Helsingin Pelastuskoulun toimiluvan jatkosta, HS 27.9. AJASSA POIMINNAT MITÄ KUULUU. Lisäksi esimerkiksi elektroniikkaa on entistä enemmän. Ja kolmantena kokonaisarkkitehtuurityön jatkaminen.. 3 ”Muovin määrä rakennusja sisustusmateriaalina on lisääntynyt. Lisäksi osallistun monenlaiseen kehittämistyöhön, teen hankesuunnittelua sekä erilaisia valmistelutehtäviä. 1 ”Aja B-tehtävien suhteellinen osuus on kasvanut ja C-tehtävien merkittävästi vähentynyt. Paljon kaikkea mielenkiintoista meneillään! Toisen alan kulttuuriin ja maailmaan tutustuminen oli opettavaista, mutta paluu pelastusalalle on kuin olisi kotiinsa tullut. Niistä muodostuu erittäin myrkyllisiä kaasuja.” – Pelastusopiston tutkija Juha Laitinen tulipalojen myrkyllisistä kaasuista, Yle 19.10. K U V A : K A R IM LO U N E S , @ H E LS IN K IF IR E F IG H T E R S Kuin kotiin palaisi Erityisasiantuntija Teija Mankkinen on työskennellyt sisäministeriössä helmikuusta 2019
Näistä 198 oli bensiinin tai muun palavan nesteen onnettomuuksia. Jotta pystyisimme opettamaan pelastustoiminnan johtamista kuten se kentällä toimii, meillä pitää olla käytettävissä nämä järjestelmät, ja se maksaa. Investointitarpeemme ovat jo kumuloituneet aikaisempina vuosina. Museossa on myös kartta, jossa painiketta painamalla löytää Tampereella sota-aikana riehuneet tulipalot. Valtion vuoden 2020 talousarvioesityksessä Pelastusopistolle on luvattu kehysrahoitusta noin 13,4 miljoonaa. Näyttelyt uusittiin ja tilat remontoitiin. Miltä summa vaikuttaa, rehtori Mervi Parviainen. Se vaatii meiltä koulutusta ja resursseja operatiiviseen toimintaan. Esillä on lähes 150 esinettä, valokuva ja videotallennetta. Tähän vuoteen verrattuna rahoitusta on tulossa lisää noin puoli miljoonaa euroa. En usko siihen, mutta jos esittämäämme pysyvää lisärahoitusta ei saada kehykseen, emme pysty hoitamaan lakisääteisiä tehtäviä. Ymmärrän, ettei muillakaan turvallisuussektorilla ole leveät päivät, mutta me olemme odottaneet vuoroamme jo vuosia. Muita yleisiä kuljetusluokkia onnettomuuksissa olivat syövyttävät aineet, palavat-, palamattomatsekä myrkylliset kaasut. Lisäksi meillä on pelastustoiminnan johtamisen ja hätäkeskustoiminnan koulutusympäristöt Kejo ja Erica. Hanke toteutettiin yhdessä museokeskus Vapriikin asiantuntijoiden kanssa. Kävijä voi kokeilla virtuaalisesti, miten toimia savun täyttämässä huoneistopalossa. 8/2019 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Onko Pelastusopiston toiminta uhattuna. Uuden palomuseon tavoitteena on esitellä Pirkanmaan pelastuslaitoksen historiaa vakinaisen palokunnan perustamisesta nykypäivään. Se on meille oikeasti kriittinen asia. Esimerkiksi raskas pelastuskalusto alkaa olla käyttöikänsä maksimissa. Jos koulutusvolyymi kasvaa, tulee uusia tehtäviä, lisää täydennyskoulutusta ja aloituspaikkoja, emme voi vähentääkään kalustoa. Näen myös ristiriidan siinä, että puhutaan suurella suulla digitalisaatiosta, mutta jotta se toimisi, tarvitaan järjestelmiä, jotka maksavat. AJASSA TILASTO Vaarallisten aineiden onnettomuudet 2013–2018 Palomuseo uusiksi Tampereella Tampereen Keskuspaloasemalla sijaitseva, vuonna 1998 valmistunut palomuseo uudistettiin Palosuojelurahaston tuella. Lisätalousarvioiden varassa toimiminen ei mahdollista aitoa, pitkäjänteistä suunnittelua. Museo on loppuvuoden auki torstaisin klo 13–16. Lisärahoitus on korvamerkitty hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen. Olemme karsineet sieltä ja täältä, mutta tehokkuudella ei voi enää saavuttaa lisää. Onko Pelastusopiston toiminta uhattuna. Paloturvallisuudesta kerrotaan myös virtuaalitekniikan keinoin. TIEDOT ON KOOTTU PELASTUSTOIMEN TOIMENPIDETILASTO PRONTOSTA. Teksti: Kaisu Puranen Vuonna 2018 pelastuslaitokset hälytettiin 446:een vaarallisten aineiden onnettomuuteen. Lisäksi poliittinen tahtotila näyttää olevan, että Suomi on mukana kansainvälisessä pelastuspalvelussa. Lisäksi öljyvahinkoja oli 3018, joten kemikaalionnettomuuksia oli yhteensä 3464. 100 200 300 400 500 600 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Te ht äv ie n lk m Palavat nesteet (mm bensiini) Muu kuljetusluokka Ei kuljetusluokkaa. LÄHDE: JOHANNES KETOLA, PELASTUSOPISTO. Mihin muuhun Pelastusopisto tarvitsee rahaa. Esitimme budjettiin kahta miljoonaa, jotta saisimme turvattua päivittäistoiminnat
lokakuuta. 10 Pelastustieto 8/2019. Kuva: AP/Lehtikuva. 10 Pelastustieto 8/2019 PELASTUSALAN MAAILMA 48°50’8 P 2°32’2 I Palomiehet ja terveydenhoitoalan henkilöstö osoittivat mieltään palkkojen, työolosuhteiden ja eläke-etujen vuoksi Pariisissa 15
8/2019 Pelastustieto 11 PELASTUSALAN MAAILMA 8/2019 Pelastustieto 11
”Palopäällystöliiton voimavara ovat jaostot, joissa on eri alojen asiantuntijoita pelastuslaitoksista ja yrityksistä. Myös Keijonen korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja järjestönsä kansainvälisiä kontakteja. Olemme sen kartoittaneet eikä sen perusteella niin tapahdu”, SPPL:n toiminnanjohtaja Ari Keijonen sanoo. Siihen mukaan pitäisi kytkeä myös kansainvälinen toiminta, jossa molemmat järjestöt ovat tahoillaan aktiivisia”, Hasari sanoo. 12 Pelastustieto 8/2019 AJASSA Yhdessä erillään – toiveena yhteiset tilat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Palopäällystöliitto ovat tehneet pitkään yhteistyötä. Yhteinen toimitila kylläkin. Kahden yhdistäminen yhdeksi ei toisi kuitenkaan lisäarvoa toimintaan. Teksti ja kuva: Esa Aalto Y hteistyö alkoi tulityöturvallisuuskoulutuksesta ja viime vuosina yhteistyötä on tiivistetty entisestään. Jotkut ovat epäilleet, että toiminnassamme on päällekkäisyyttä. Olisi paikallaan saada heidät ja meidän asiantuntijamme keskustelemaan keskenään ja hyödyntämään näin yhteistyötä. Hyvä yhteistyö perustuu myös luottamukseen. ”Yhdessä alan yritysten kanssa Ari Keijonen (vas.) ja Marko Hasari ovat järjestöjensä johtajina tiivistäneet yhteistyötä. ”Järjestämme yhdessä myös erilaisia tilaisuuksia. Reilua ja avointa yhteistoimintaa tehdään järjestöjen koko henkilöstön voimin. Olemmehan osa Eurooppaa. SPEKin toimitusjohtajan Marko Hasarin mielestä järjestöjen asiantuntijaverkostoja voitaisiin hyödyntää myös paremmin. Vielä kun saataisiin yhteiset toimitilat.
Niiden ympärillä voidaan tehdä enemmänkin yhteistyötä. Meidän ei tarvitse piilotella agendaamme, vaan voimme kertoa avoimesti niistä asioista, joita haluamme edistää”, Hasari jatkaa. ”Eikä valtiollistaminen ole mitenkään autuaaksi tekevä asia. Erityisesti Itä-Pasilassa Helsingissä toimivalla SPEKillä on hankalaa saada myytyä toimitilansa. Valtiolla valtiovarainministeriö tekisi päätökset. Kahden järjestön yhdistämistä yhdeksi ei nähdä tarpeelliseksi. ”Voimme tuoda asioita esille ilman edunvalvontaa”, Keijonen sanoo. ”Pelastustoimi elää muiden mukana julkisen talouden paineessa. YHTEISTYÖN KÄTTÄ ON TARJOTTU Yhteistyötä tehdään kansallisesti myös eri sidosryhmien kesken, kuten elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa. ”Esimerkiksi työturvallisuuden edistämistä tuskin kukaan haluaa torjua. ”Lopputulos olisi varmaankin se, että perustettaisiin jokin uusi vastaavanlainen järjestö”, Hasari sanoo. ”Turvallisuusalan palveluja osaamiskeskus olisi hieno juttu. Palopäällystöliitto on henkilöjäsenten järjestö. Hän pitää myös vuorovaikutusta hyvänä. RAHOITUKSEN UHKAKUVA Ajankohtainen vaikuttamisen paikka järjestöille on rahoitukseen liittyvä uhkakuva. Järjestöjen yhteiset toimitilat ovat kuitenkin toiveena. ”Valtuusto antoi viime keväänä hallitukselle valtuudet myydä tila, jos tietyt ehdot toteutuvat”, Marko Hasari kertoo. Esimerkiksi niistä kumpuavat alan toimintaan monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja ympäristövastuullisuus. Valtiovarainministeriö saattaa haluta ulkopuoliset rahastot valtion budjettiin. Järjestämistavasta riippumatta tilanne ei näytä sen valoisammalle. Nyt olemme hyvässä tilanteessa, sillä tehokkaana lähipalveluna olemme monia muita toimijoita paremmassa tilanteessa”, Keijonen sanoo. Hallitusohjelmaan on kirjattu valtionapukäytäntöjen selvittäminen. Palopäällystöliitto on yksi sen jäsenjärjestöistä. Erilaisesta järjestörakenteesta huolimatta teemme molemmat saman päämäärän, turvallisuuden parantamisen, eteen töitä”, Ari Keijonen sanoo. ”Molemmat olemme jäsenistöämme varten. Esteenä on se, että järjestöt omistavat nykyiset tilansa. ”Yksi järjestö ei toisi toiminnallista lisäarvoa. Niitähän on etsitty jo vuosikausia. menemme yhteisellä osastolla ensi kesänä Saksassa järjestettäville maailman suurimmille alan messuille”, hän lisää. Nyt meidän pitää yhdessä tuoda esille se, millaista turvallisuuden eteen tehtävää vaikuttavaa työtä teemme Palosuojelurahaston tuella. ”Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että rahaston toiminta pitää turvata. Jäsenmäärämme on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut 25 prosenttia, joten henkilöjäsenten järjestölle on tarvetta”, hän jatkaa. Yhteistyö alan muiden toimijoiden kanssa on heidän mielestään kannatettavaa. Keijonen korostaa myös yhdessä hyväksyttyjen arvojen merkitystä. Asiantuntijat olisivat saman katon alla”, Ari Keijonen sanoo. ERILAISET JÄRJESTÖRAKENTEET SPEK on järjestöjen järjestö. ”Tai syntyisi kokonaan uusi järjestö, johon molemmat fuusioituisivat”, Ari Keijonen tarkentaa. Nykyisessä tilanteessa resurssit voivat olla jopa paremmat”, Hasari sanoo.. Tästä meidän pitää saada myös päättäjät ja valtiovarainministeriö vakuuttuneeksi”, Marko Hasari korostaa. Nyt päättäjät ovat lähellä. Samoin kuin pelastustoiminnassa operatiivis-taktisten taitojen kouluttaminen. ”Yhteistyön kättä on tarjottukin, mutta siihen ei aina ole haluttu kuitenkaan tarttua”, Keijonen sanoo. Hyvä, että on olemassa alan henkilöstölle oma järjestö”, Marko Hasari sanoo. Näin myös Palosuojelurahasto joutuu tarkastelun kohteeksi. ”Siitä ei tulisi lisäarvoa, jos SPPL fuusioituisi SPEKiin. 8/2019 Pelastustieto 13 AJASSA Rahoituksen uhkakuva torjuttava hyvillä perusteluilla. Jos joku haluaa nostaa esille kustannukset, se voi sen tehdä yksinkin”, Hasari sanoo. Esimerkiksi puhdas paloasema -hanke on hyvä asia. Marko Hasari on samaa mieltä. SPEKin ja SPPL:n vahvuuksina he pitävät aatteellista ja yleishyödyllistä toimintaa. ”Meitä myös kuunnellaan. Aatteellisten järjestöjen tehtävä ei ole kuitenkaan ottaa kantaa kustannuksiin.” ”Näitä asioita voisimme nostaa yhdessä esille. Minne nämä jäsenet sitten menisivät
14 Pelastustieto 8/2019 PELASTUSLAITOKSET
Tekstit: Kaisu Puranen · Kuvat: Harri Mäenpää PELASTUSLAITOKSET K un lähtee ajamaan Joensuusta Valtatie kuutta pitkin lähes suoraan pohjoiseen, noin 60 kilometrin jälkeen vastaan tulee Koli. Pohjois-Karjalan ytimessä ollaan harva-alueen ilojen, mutta myös ongelmien äärellä. Koskematonta luontoa, idyllisiä pikkukyliä ja patikointimaisemia riittää, mutta riittääkö turvallisuusviranomaisilla resursseja. 8/2019 Pelastustieto 15 Susirajan pelastajat Työntekijät vähenevät, asukkaat vanhenevat ja talous tiukkenee. Tämä on arkea harvaan asutuilla alueilla, jotka kattavat 68 prosenttia Suomen pinta-alasta. Pohjois-Karjalan pelastuslaitosta ei voi syyttää ainakaan innovatiivisuuden puutteesta. ”Joensuun seudulla toimintaa pystytään todennäköisesti ylläpitämään ja jopa kasvattamaan. Pohjois-Karjalassa monet keinot ovat jo käytössä. Metsää, järviä, peltoja, lisää metsää. Matkalle jää pieniä kyliä, mutta niitä enemmän lokakuisen ruskan koristamaa maaseutua. Muualla on suuri haaste ylläpitää palveluverkko”, kertoo Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Viitaniemi. Harva-alueiden pelastuslaitokset joutuvat miettimään ratkaisuja turvata palvelunsa maaseudulla. Alueella on luotu pelastajan ja ensihoitajan miehittämä moniammatillinen yksikkö, säästetty rakentamalla itse paloasemia, koetettu parantaa työnantajakuvaa, satsattu pelastushenkilöstön moniosaamiseen sekä kehitetty ensija saattohoitokäytäntöjä kotona asumista tukeviksi, jolloin iäkkäiden ei tarvitse Kolin paloasema syntyi pelastushenkilöstön yhteistyönä, ja rakennusmateriaalitkin saatiin kotimaakunnasta. Palopäällikkö Mika Viertola ja palomies-ensihoitaja Tatu Timoskainen aseman edustalla.
Heidän varassaan toiminta pyörii oikeastaan kaikkialla muualla paitsi Lieksassa ja Joensuussa. Pienille asemille päällystöä ei ole saatu rekrytoitua ollenkaan, ja Viitaniemi arvioi, että tulevaisuudessa asemien esimiestehtävät hoidetaan muuten. ”Olemme halunneet, että työntekijät, palomiehet ja ensihoitajat kertovat itse omasta alastaan ja markkinoivat sitä”, Viitaniemi sanoo. Ensinnäkin työnantajakuvaa voi parantaa, jotta valmistuvista pelastajista voidaan kilpailla. Aseman kirjavahvuus on 12 henkilöä. Pelastusjohtaja Viitaniemen mukaan Kolin uusi asema on yksi esimerkki siitä, kuinka palveluja pystytään ylläpitämään harva-alueilla. Vuonna 2017 kaikki paitsi Lieksan ja Joensuun asemat siirtyivät kaksivuorotyöhön, mutta se on koettu raskaaksi. Sehän otti tuulta alleen.” Rakennus maksoi 75000 euroa, jo hon Palosuojelurahasto antoi avustusta 24000 euroa. ”Jos halutaan säilyttää palveluverkko, pitää miettiä innovatiivisia ratkaisuja.” PAHIN PULA PÄÄLLYSTÖSTÄ Mutta palveluverkko ei säily, ellei harva-alueille riitä työntekijöitä. Pelastusjohtaja heittää ilmoille monia ratkaisuja. Prosessi pitäisi aloittaa aikaisemmin. Osin niin pelastuslaitoksella on jo tehty. Myös työaika voi olla kilpailuvaltti: tekijöille voidaan pyrkiä tarjoamaan sellaista työaikaa, jota he haluavat tehdä. Laitoksella on pohdittu, miten päätoimisia tekijöitä saataisiin pelastuksen ja ensihoidon virkoihin, ja riittääkö laitoksella sivutoimista henkilöstöä. 16 Pelastustieto 8/2019 Jos halutaan säilyttää palveluverkko, pitää miettiä innovatiivisia ratkaisuja. Kaikki ovat sivutoimisia sammutusmiehiä, jotka työskentelevät Kolin alueella. Lue hänestä lisää: www.pelastustieto.fi.. ”Esitimme kaupungille innovatiivisen ajatuksen: jos kaupunki varaa määrärahan, pelastuslaitos rakentaa veloituksetta rakennuksen Lieksan kaupungin omistukseen, ja tulee tähän vuokralle. ”Tuemme opintoja esimerkiksi luovuttamalla pelastajaopiskelijalle virka-asun tietyin periaattein opiskelun ajaksi. Palopäällikkö Mika Viertola kertoo, että vanhalla Kolin asemalla kärsittiin 15 vuotta homeogelmasta. Kun asema sitten suljettiin, oli riski, ettei uutta tulisi. SUURI SÄÄSTÖ ITSE TEKEMÄLLÄ Kolin paloasema on yksi esimerkki omatoimisuudesta. Turistisesonkien aikana valmiutta kohotetaan. Puutavara saatiin paikallisesta puunjalostuslaitoksesta edullisesti, elementit tehtiin Lieksan paloasemalla. Sataneliöisen rakennuksen vuosivuokra on alle 3000 euroa. Kolin kylällä asuu vakituisesti 400 ihmistä, mutta matkailuvuodepaikkoja on tuhansia. Joulukuussa 2016 valmistuneella asemalla on kalustohalli, sosiaalitilat, pieni taukohuone ja alkovi parvella valmiuskohotuksia varten. Pahin työvoimapula on tällä hetkellä päällystöstä. Pohjois-Karjalassa ollaan todennäköisesti osin palaamassa vuorokautiseen työmalliin henkilöstön toiveesta. Töihin tulee uutta sukupolvea, joka arvostaa joustavuutta. PELASTUSLAITOKSET Pelastuslaitoksella on tiedostettu rekrytointimarkkinoinnin tärkeys. Ongelma on, että Pohjois-Karjalasta opiskelemaan lähteneet eivät valmistuttuaan useinkaan palaa kotikonnuilleen töihin. Tällä hetkellä pelastuslaitos tavoittelee pelastajia vasta, kun he ovat valmistumassa ja ehkä jo luvanneet mennä muualle töihin. niin usein matkustaa satoja kilometrejä päivystykseen. Alueesta videobloggaa palomies-ensihoitaja Tatu Timoskainen. Positiivista kuvaa alueesta levittää esimerkiksi Susirajan pelastaja -nimellä videobloggaava palomies-ensihoitaja Tatu Timoskainen. Viitaniemi näkee, että Pelastusopisto kouluttaa kyllä riittävästi pelastajia. ”Melkein kaikki on pelastuslaitoksen tekemää: sähköja putkiasennukset, työmaavalvonta, piirustukset ja suunnittelu”, Viertola kertoo. Idea uudesta asemasta syntyi kahvipöytäkeskustelussa. Lieksan aseman henkilöstössä on kahdeksan kirvesmiestä, kolme sähköasentajaa ja putkiasentaja. Suurin ongelma pelastuslaitoksella onkin tällä hetkellä henkilöstön riittävyys. Katsomme heti opintojen alussa, voisiko hän työllistyä meille.” Pelastuslaitoksella on tiedostettu rekrytointimarkkinoinnin tärkeys. Lieksan ja Kolin paloasemien henkilöstö rakensi sen alusta loppuun itse, kuten myös Viekin kylän paloaseman Lieksassa. Kun saavumme Joensuusta sinne, näemme pienen, matkailusta elävän kylän keskustan ja sen laitamilla seisovan uudehkon, yksinkertaisen rakennuksen. Tehtäviä on 30–40 vuodessa, joista ensivastetehtäviä on puolet
”Näin turvattaisiin se, että harLisäksi omistajakuntien tiukka talousraami ensi vuodelle tuo säästöpaineita myös pelastustoimen palveluihin. ”Vasta viimeisimpinä vaihtoehtoina kyseeseen voivat tulla henkilöstön osa-aikaistaminen, lomauttaminen, irtisanominen, muutokset palvelusuhde-eduissa ja etuisuuksissa. Lopputulos tulee julkiseksi vasta neuvottelujen päätyttyä, joten tässä vaiheessa en valitettavasti voi antaa lisätietoja mahdollisista sopeuttamistoimenpiteistä”, Viitaniemi sanoo. Nyt alueella on hyvä tilanne ensihoidossa, pelastajista sen sijaan on orastava pula. Asiaan palataan, kun Pohjois-Karjalan ja Kainuun pelastuslaitokset järjestävät marraskuussa Harvaturva-työpajan Kajaanissa. Hänen mielestään kymmenen vuoden takainen Pohjois-Karjalan ja Lapin harvaan asutuilla alueilla toteutettu HARVA-hanke oli hyvä yritys, mutta sen jälkeen viranomaiset jäivät yksin asian kanssa. Nurinkurisesti Kelan tulorahoitus perustuu juuri kuljettuihin kilometreihin. ”Haasteita on, mutta silti näen enemmän mahdollisuuksia. Aikaisemmin Viitaniemi on esittänyt, että pelastajien oppisopimuskoulutus voisi olla yksi ratkaisu harva-alueiden henkilöstöpulaan: ensihoitajat voisivat kouluttautua oppisopimuksella palomiehiksi. Kansallista koordinaatiota harva-alueiden turvallisuudessa ei tällä hetkellä ole. Pohjois-Karjalassa pelastajat ovat voineet kouluttautua lähihoitajiksi oppisopimuksella jo 2000-luvun alkupuolelta. ”Tämä on aiheuttanut meille sen, että tulorahoitus on merkittävästi pudonnut. Emme jää valittamaan kurjuutta, vaan pyrimme nostamaan esiin vahvuuksia: miksi Pohjois-Karjalassa on hyvä olla töissä ja elää, mitä meillä on ja muualla ei.” Aiheesta lisää seuraavalla aukeamalla. Yhteistoimintaneuvottelut koskevat myös Pohjois-Karjalan pelastuslaitosta. Viitaniemen mukaan koulutuksessa pitäisi huomioida Suomen eri alueet ja erot alueiden sisällä. PohjoisKarjalan pelastuslaitos • Pinta-ala 21584 neliökilometriä • Osa Siun sote -kuntayhtymää • Tuottaa pelastustoimen ja ensihoidon palvelut Pohjois-Karjalan maakunnan alueella sekä ensihoidon palvelut Etelä-Savon Heinäveden alueella • 26 paloasemaa • 12 moniammatillista yksikköä • Liikevaihto on 26 miljoonaa euroa, investoinnit 1,3 miljoonaa euroa • Nettokustannukset v. Ensihoidon potilaita kuljetetaan päivystykseen vähemmän kuin ennen, ja kotona hoitamista alueella on tavoiteltukin. Neuvottelut käydään työnantajan edustajien ja työntekijäjärjestöjen edustajien välillä. Siihen tarvitaan valtiovaltaa avuksi.” Viitaniemi ei kuitenkaan koe olevansa pelastusjohtajana tekemättömän paikan edessä. Päätoimisia 278, joista pelastustoimessa 148, ensihoidossa 130 • Sivutoimisia 436 • Vuonna 2018 hälytystehtäviä noin 45000, joista noin 4300 pelastustoimen, loput ensihoitotehtäviä PELASTUSLAITOKSET va-alueen palveluverkko pystyttäisiin pitämään yllä.” YT-NEUVOTTELUT TULOSSA Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vaikea. Viitaniemi toivoo valtionhallinnolta tukea harva-alueille. Kuntayhtymän taloudellinen tilanne edellyttää noin 20 miljoonan euron pysyvien säästöjen saavuttamista ensi vuoden aikana. Hän haluaisi, että pelastajien koulutusjärjestelmä olisi nykyistä joustavampi, että monimuoto-opiskelu, erikoistuminen ja työelämälähtöisyys korostuisivat. Varsinainen oppisopimuskoulutus ei ehkä kuitenkaan olisi paras ratkaisu harva-alueiden työvoimapulaan. ”Jatkuvuuteen ja valtion rahoitukseen tulisi kiinnittää huomiota. ”Pohjois-Karjalan harva-alueen pienillä paloasemilla ei välttämättä tarvita tulevaisuudessa vaativiin pelastussukellustehtäviin tarvittavaa osaamista ja kykyä. 2019 pelastustoimi noin 75 euroa/asukas, ensihoito noin 30 euroa/asukas • Henkilöstöä 755. Vaativiin tehtäviin lisäapua tulisi korkeamman luokituksen paloasemilta”, Viitaniemi visioi. Siun sote -kuntayhtymän hallitus käsitteli kokouksessaan lokakuun lopulla koko kuntayhtymää koskevan yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta. Harva-alueiden viranomaisten työn turvaamiseen ei kyetä yksin. Kysymys on vähintään puolen miljoonan euron pysyvistä säästöistä ensi vuoden aikana”, Viitaniemi sanoo.. He voisivat esimerkiksi sijoittua erilaisille paloasemille osaamisensa mukaan. Keskusteluissa nousi sen sijaan muita ratkaisuvaihtoehtoja, joiden toteutusta selvitetään Pelastusopistolla”, Viitaniemi kertoo. ”Asiasta on käyty rakentavaa keskustelua Pelastusopiston kanssa. Pelastajat voisivat erikoistua jo opiskelujen aikana esimerkiksi ensihoitoon tai vaativaan pelastustoimintaan. Siihen osallistuvat harva-alueen pelastuslaitoksien sekä sisäministeriön ja Pelastusopiston edustajat. Perustehtävien edellyttämä taso tai vaihtoehtoiset sammutusmenetelmät voisivat olla siellä riittävät ensitoimenpiteet. Toimenpiteitä etsitään laajasti kaikista kustannuseristä. 8/2019 Pelastustieto 17 ERIKOISTUMISTA KOULUTUKSEEN Viitaniemi toivoo paljon pelastusalan tulevalta koulutusuudistukselta
Moduuliaseman rakentaminen kilpailutettaisiin, ja sille määriteltäisiin kattohinta, joka sekin karsisi liian kalliit ratkaisut. Pelastuslaitoksen tulevaisuuden tavoite on, että kaikki alueen paloasemat rakennettaisiin uuden konseptin mukaan. Kysymyksessä on moduuleista rakennettu, muunneltava ja edullinen rakennus. PELASTUSLAITOKSET. Pohjois-Karjalassa kunta vuokraa paloasemia pelastuslaitokselle. ”Rakennuksen muoto on yksinkertainen, puhumme "Lidl-mallista". ”Olemme esitelleet mallia kunnille, ja kunnanjohtajat ovat todenneet, että eihän tälle mallille voi kuin näyttää vihreää valoa, koska se helpottaa myös kuntien investointipaineita”, pelastusjohtaja Markus Viitaniemi sanoo. Perinteisellä tavalla rakennetut paloasemat ovat kalliita aina suunnittelusta alkaen. Asemat rakennetaan puhtaan paloaseman periaatteiden mukaisesti. Rakennusta on helppo pidentää tai lyhentää riippuen esimerkiksi autopaikkojen tarpeesta”, Viertola kertoo. Uusi konsepti on vielä suunnittelun asteella. Se on aina sama konsepti: suorakaiteen muoto, ei erkkereitä, ei sisäänvetoja, ei kulmaratkaisuja. Tavallista huokeamman asemarakennuksen ideoinnin taustalla on ensinnäkin pelastuslaitoksen tarve tuottaa palvelut entistä kustannustehokkaammin, ja toiseksi korjausvelka, joka odottaa laitosta tulevina vuosina. Alueella on kehitetty uudenlainen paloaseman malli, niin sanottu moduulipaloasema. Ensimmäinen moduulipaloasema rakennetaan todennäköisesti Nurmekseen parin vuoden sisällä. Moduuliasemassa suunnittelun ei tarvitsisi alkaa puhtaalta pöydältä, sillä konsepti olisi aina sama. Rakennuskorkeutta hyödynnetään, ja henkilöstötiloja sijoitellaan kahteen kerrokseen. Vanhoja paloasemia pitäisi peruskorjata vuosittain ja uusiakin rakentaa. Malli on haettu liike-elämästä, jossa rakentaminen tehdään julkista rakentamista kustannustehokkaammin. Tulevissa ”Lidl-asemissa” huomioidaan toiminnallisuus ja käytetään neliöt tehokkaasti. Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi ja palopäällikkö Mika Viertola tarkastelevat moduuliaseman pohjapiirrosta. Erkkerit, kulmaikkunat ja lasikatot lisäävät hintaa. Viertola kertoo, että esimerkiksi turhat käytävätilat pyritään minimoimaan. Nurmekseen nousee konseptoitu paloasema Paloasema muodostuu palikoista. 18 Pelastustieto 8/2019 P ohjois-Karjalan pelastuslaitos etsii miljoonien säästöjä paloasemien rakentamiskustannuksista. Nurmeksen tulevan paloaseman rakennuskustannukset pyritään pitämään 2000 eurossa neliöltä. Mitä suurempi ja hienompi asema, sitä korkeampi vuokra. ”Yksinkertainen suunnittelu, yksinkertainen malli, tehokkaat neliöt, rakentamiskustannukset alas”, luettelee palopäällikkö Mika Viertola
Harvaan asuttujen alueiden ongelmat eivät ole pelkästään pelastustoimen ratkaistavissa. Safety above all Skannaa itsesi uudelle verkkosivulle! ww.brontoskylift.com. Hän muistuttaa, että kunnat huolehtivat pelastustoimen palvelutasosta ja rahoituksesta, pelastuslaitosten vastuulle jäävät muut toimenpiteet. Hän muistuttaa, että samankaltaisilla alueilla pitäisi pystyä turvaamaan samankaltaiset palvelut. ”Jos harva-alueet tyhjenevät ja väestö keskittyy kasvukeskuksiin, se tarkoittaa luonnollisesti myös sitä, että palvelurakenteessa on pakko tehdä muutoksia.” Nopeita lääkkeitä ei ole Kimmo Kohvakka. Kohvakka arvioi, että tuki voisi löytyä esimerkiksi valtakunnallisista yhteistyöverkostoista, jollaista ollaan perustamassa esimerkiksi sopimuspalokunnille. Valtiotasolla harva-alueiden kysymyksiä on tarkasteltu alueita koskevassa turvallisuusverkostossa. Minkä tahansa palveluntuotannon näkökulmasta tilanne on haasteellinen. Harva-alueiden kysymykset nousevat esiin myös ensi vuonna tehtävässä sisäisen turvallisuuden selonteossa sekä valmisteltaessa pelastustoimen järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka painottaa, että maaseudun autioituminen koskee kaikkia palvelurakenteita. ”Maakunnallisessa rahoitusmekanismissa tätä asiaa pitää tarkastella.” Kohvakan mukaan pitää pohtia myös sitä, voisiko koulutusuudistus tukea jotenkin harva-alueiden palveluntuotantoa. Kysymys on alueiden elinvoimasta. PELASTUSLAITOKSET Suomen suosituimman nostolavan valmistaja tarjoaa vahvalla kokemuksella myös räätälöidyt huoltoja koulutuspalvelut. ”Ongelma on varsin monisyinen, eikä se ole pelkästään pelastustoimen käsissä oleva asia. Alueen elinvoimaisuus ja palveluntuotanto kytkeytyvät toisiinsa.” Kohvakka sanoo, että keinoja vaikuttaa harva-alueiden ongelmiin on varmasti syytä etsiä yhdessä valtakunnallisesti, mutta tällä hetkellä nopeita lääkkeitä ei ole