8 2016 9. s. 28. 14 HARJOITUS TAKAA turvallisuuden korkealla s. VPK: keikkaa vai kerhotoimintaa. 11 . 8 AHVENANMAA POIMII kahden maan edut s
Puheohjauksella toimivassa Full-duplex -viestinnässä voit puhua ja kuunnella samanaikaisesti. Dräger FPS®-COM 7000.. Tehokasta viestintää vaativiin olosuhteisiin Dräger FPS-COM 7000 on uudentyyppinen viestintäjärjestelmä ryhmän sisäiseen ja ryhmien väliseen handsfree-viestintään. 0207 119 610 | ASIAKASPALVELU@DRAEGER.COM Oikea informaatio oikeaan aikaan. Dräger FPS-COM 7000 tarjoaa ensiluokkaisen äänenlaadun poistamalla häiritsevät taustaäänet ja melun. www.draeger.fi DRÄGER SUOMI OY | PUH. Se on helppo asentaa myös olemassa oleviin Dräger FPS 7000 -kokonaamareihin
Siksi sopimuspalokuntien pitäisi ottaa tosissaan ajatukset turvallisuuden tavaratalosta. Laaja-alaisella turvallisuustyöllä saadaan lisää jäseniä pitämään toiminta hengissä, ja annetaan vapaaehtoistyön mahdollisuus niillekin, joista ei tule savusukeltajia. Lue juttu sivulta 8 Kaisu Puranen, toimittaja kaisu.puranen@pelastustieto.fi Mikä on Helsingin koulun kohtalo. Kysymys ei ole Pelastusopiston alueellisen koulutustoiminnan perustamisesta. Tuleeko näin lopulta käymään, jää nähtäväksi. Hangosta Imatralle. 8 ·2016 3 Pääkirjoitus marraskuu 2016 Toimittajalta Turvallisuuden tavaratalo on VPK:n tulevaisuus V niin kuin vapaaehtoistyö, P niin kuin palvelutuotanto ja K niin kuin kerhotoiminta. Tätä samaa mallia on jo viiden vuoden ajan toteutettu Helsingissä. Sisäministeriössä on käyty keskusteluja mahdollisuudesta toteuttaa Helsingin koulutus maakunnallisena, palvelemaan Uudenmaan maakuntaa. Niin ikään järjestö laajentaa turvallisuuden tavaratalo -termin kuvaamaan myös VPK:ita, joiden pitäisi keskittyä yhä enemmän oman alueen turvallisuuskulttuuriin. Peruskoulutuksen ohella on kehitetty myös osaamiskeskusta, jossa on satsattu laajemmin erilaiseen täydennyskoulutukseen. Ymmärrettävästi Helsingissä on oltu huolestuneita, miten käy jo pitkään toimineen koulutuksen, kun perustetaan uudet maakunnalliset pelastuslaitokset. Nykyisin yhä harvempi vapaaehtoinen on valmis sitoutumaan niin tiukasti kuin VPK:n sopimustoiminta edellyttää. Erityisesti taannoin turvallisuusviestinnän opetuksessa. Tästä on haluttu pitää kiinni. Tarkoitus olisi jatkaa toimintaa nykyisenkaltaisena, jolloin voitaisiin vähintäänkin turvata osaaminen, joka on vuosikymmenten aikana syntynyt Helsinkiin. SPEK juontaa vapaaehtoisen palokuntatoiminnan skaalan V-, Pja K-kirjaimista. Helsinki on kouluttanut omia palomiehiä, jotka pääkaupunki on itse työllistänyt. Ja hyvin tuloksin.. Yhteistyötäkin on tehty valtakunnallisen oppilaitoksen kanssa. Sisäministeri vieraili hiljattain Pelastusopistossa ja lupasi esittää, että tulevaisuudessa Pelastusopistosta valmistuva pelastaja voisi saada pelastajatutkinnon lisäksi samalla myös sosiaalija terveysalan perustutkinnon, lähihoitajatutkinnon. Jos Helsingin osaamiskeskuksessa ei tulevaisuudessa enää koulutettaisi palomiehiä, on tärkeää, että laaja-alaisesta täydennyskoulutuksesta huolehditaan ja sitä kehitetään. Kuopiossa kannetaan kuitenkin huolta, tuleeko niukkoja rahavaroja jakamaan toinen alan oppilaitos. On helppo arvata, etteivät visiot välttämättä mene läpi niin sanotuissa haalaripalokunnissa, jotka haluavat ehdottomasti keskittyä harjoitteluun ja hälytyksiin, siis liki ammattimaiseen sopimustoimintaan. Helsinkiin perustettiin lähes 45 vuotta sitten oma pelastuskoulu. Helsinkiin ei siis perustettaisi Kuopion haaraosastoa, filiaalia
Vakiot Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6 Ajankohtaista 26 Työn äärellä 52 Alan tuotteet 56 Mirafoni 59 Ulkomailta 60 Päiväkirja 62 50 vuotta sitten 66 Vapaaehtoisten palokuntien pitäisi keskittyä nykyistä enemmän muuhunkin turvallisuustyöhön. 050 5620 735 | Kimmo Kaisto, toimittaja, taitto & ulkoasu, puh. Sivut 8–13. Siihen kulttuuriin heidät kasvatetaan”, sanoo SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen. VPK:n tulevaisuus on laajassa turvallisuustyössä Lehdessä myös Kehittyvä ympäristö ja teknologian haasteet 34 Escape-ohjelma auttaa kemikaalionnettomuuksissa 36 Kotimaisuus-teema: paineella Kaarinasta 40 Jaakko Pukkisesta pelastusjohtajien puheenjohtaja 44 Suomen turvallisin tunneli Manseen 46 Simulaatiokoulutus löytää kehitystarpeet 50 Somessa ja monessa mukana 52 Veteraanien kuntoilusta kannustavia tuloksia 54 Ensihoito tavoittelee yhtenäistä koulutusta 57 SISÄLTÖ 8/2016 Kuva: Teemu Heikkilä.. Esimerkiksi nuorisotoiminnassa on paljon henkilöitä, jotka eivät tulevaisuudessa näe itseään savusukeltajina. Esa Aalto, päätoimittaja, puh. 044 728 0402 | Kaisu Puranen, toimittaja, puh. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi | Tilaajapalvelu, puh. (03) 4246 5358, tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki | Internet: pelastustieto.fi | etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi | Juttuvinkit ja palaute: toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media: www.facebook.com/pelastustieto | Twitter: @Pelastustieto1 | Instagram: pelastustieto Julkaisija: Paloja pelastustieto ry | Kirjapaino: PunaMusta 2016 | ISSN 1236-8639 Tietosuoja: Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. ”Tällä hetkellä heille ei ole tarjota mitään muuta vaihtoehtoa. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Kaikki tähtää operatiiviseen toimintaan. 044 728 0403 Minna Kamotskin, myynti ja markkinointi, puh
Köyden varassa ylipalomies Juha Pöyry, korissa palomies Lasse Koskinen. 11 . 8 AHVENANMAA POIMII kahden maan edut s. 22. VPK: keikkaa vai kerhotoimintaa. 8 2016 9. 14 HARJOITUS TAKAA turvallisuuden korkealla s. Sivu 28. Kahteen alueeseen jaettu Ahvenanmaan pelastustoimi voi poimia parhaat palat kahdesta maasta. Sivu 48. Teknologia pelastajien apuna Videokuvaus näytteli keskeistä roolia Mikkelin Ihastjärvellä syyskuun lopulla järjestetyssä lentopelastusharjoituksessa. Sen jälkeen hän haki ja pääsi opiskelemaan lääketiedettä Pietariin. Sivu 22. Virolainen uskoo, että pelastusalan epäkohdat, kuten palkkaus, huonot ylenemismahdollisuudet ja kiristynyt työtilanne karkottavat fiksut työntekijät toisiin hommiin. Kahden maan välissä Palomiehet Leif Roberts, 54, ja Sebastian Mansnerus, 28, pitävät vaihtelevasta työstään Maarianhaminan pelastuslaitoksella. Kuva: Teemu Heikkilä. Valtakunnallisesti korkealla työskentelyn työturvallisuudessa olisi kuitenkin parannettavaa. Sivu 14. Laitevika ja maaperä suurimmat riskit nostolavalla Helsingin pelastuslaitoksella nostolavatyöskentelyn turvallisuus on mallillaan, arvioi pääkouluttaja Hannu Kahila. 52 14 48 28 Atte kävi palokunnassa kääntymässä Atte Virolainen viihtyi palomiehenä ja ensihoitajana viisi vuotta. s. Yksi kameroista oli miehittämättömässä kuvauskopterissa, joka lähetti yleiskuvaa alueesta. ”Työntekijöiden täytyisi ymmärtää, mitä he tekevät ja millä välineillä”, sanoo kouluttaja Sami Huovila. Sillä jaettiin reaaliaikaista tilannekuvaa johtokeskukseen sekä harjoituksessa mukana olleille pelastusorganisaatioille. 28 Kansi: Helsingin pelastuslaitos harjoitteli nostolavatyöskentelyä Kalasatamassa
6 8 ·2016 AJASSA P elastajatutkintoa voidaan tulevaisuudessa täydentää lähihoitajatutkinnolla, jos sisäministeri Paula Risikon ajatus saa kannatusta. Sisäministeri Paula Risikko esittää, että tulevaisuudessa Pelastusopistosta valmistuva pelastaja voisi saada pelastajatutkinnon lisäksi samalla myös sosiaalija terveysalan perustutkinnon, lähihoitajatutkinnon. Palkinto muodostuu rahapalkinnosta ja kunniakirjasta tai muusta muistoesineestä. Tutkinto antaa kelpoisuuden palomiehen tai palomies-sairaankuljettajan virkoihin. ”Pelastuslaitoksilla on vuosittain arviolta noin 400000 ensihoitotehtävää. Jo nykyinen pelastajatutkinto antaa hyvät valmiudet perustasoisessa ensihoidossa toimimiseen, mutta lähihoitajakoulutuksen liitäminen tutkintoon antaisi vielä selvästi paremmat edellytykset vastata tulevien vuosien palvelutarpeisiin”, Risikko sanoi vieraillessaan Pelastusopistolla. Harri Huumon innovaatio on patentoitu läpivientisuoja, jonka tarkoituksena on ehkäistä kevytsavuhormien aiheuttamia rakennuspaloja estämällä lämmön liiallinen nousu rakenteissa. lokakuuta. Pelin aihe on paloturvallisuus. Palkintoehdotukset tulee lähettää Palosuojelurahastolle viimeistään 31. Vuoden 2017 Innovaatiopalkinto julkistetaan pelastustoimen ajankohtaispäivillä syksyllä 2017. Helsingin pelastuskoulusta valmistuville palomies-sairaankuljettajille on annettu lähihoitajakoulutus vuodesta 2011 alkaen. ”Ainakin tietyt osat koulutuksesta voidaan myös tehdä toisessa oppilaitoksessa”, rehtori sanoo. Pelastajatutkinto opiskellaan kolme lukukautta kestävässä pelastajan koulutusohjelmassa. Risikko: opistosta pelastajille lähihoitajatutkinto Läpivientisuoja ja turvallisuuskasvatuspeli toivat tänä vuonna keksijöilleen Innovaatiopalkinnon. Innovaatiopalkinnot läpivientisuojalle ja paloturvallisuuspelille . Kun ensihoidosta tulee keskeinen osa maakunnallisten pelastuslaitosten tehtäviä, pitää koulutuksen vastata siihen. Rahapalkinnon suuruus on yhteensä enintään 20000 euroa. Osaamiskeskuksen johtaja ja rehtori Matti Waitinen kehuu kokemuksia hyväksi ja on tyytyväinen, että samanlainen malli tulisi myös Pelastusopistosta valmistuville pelastajille. Risikon mukaan sisäministeriö käynnistää pelastustoimen ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeen vuoden 2017 aikana. Jussi-Henrikki Rautio palkittiin Rescuebuesters-turvallisuuskasvatuspelin kehittämisestä. Palkinnot julkistettiin 14. maaliskuuta 2017. Innovaatiopalkinnon saivat tänä vuonna Jussi-Henrikki Rautio (vas.) Pirkanmaan pelastuslaitokselta ja Harri Huumo Jokilaaksojen pelastuslaitokselta. Palosuojelurahaston (PSR) vuoden 2016 Innovaatiopalkinnon saivat palomestarina työskentelevä Harri Huumo Jokilaaksojen pelastuslaitokselta ja palomies-sairaankuljettaja Jussi-Henrikki Rautio Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Ensi vuoden innovaatiopalkintohaku avautui lokakuun lopussa. Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen pitää ministerin esitystä hyvänä. Sen yhteydessä tullaan arvioimaan tarve ja mahdollisuudet liittää lähihoitajakoulutus osaksi pelastajatutkintoa tai vaihtoehtoisesti varmistaa muilla tavoin pelastajien mahdollisuus suorittaa lähihoitajatutkinto työn ohessa
Helsinki *) Palopäällystöliitto järjestää useita toistuvia verkkoluentosarjoja ja väestönsuojien rakentaminen uudistuu -tietoiskuja. Helsinki > Palokuntakoulutuksen kehittämispäivät 30.11. Jyväskylä > Väestönsuojien rakentaminen uudistuu 23.11. Skype, > Väestönsuojien rakentaminen uudistuu (* 21.11. Lisätietoja: www.palomiesliitto.fi SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO > Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 9.11. Niitä myydään jo vuoden 2018 tapahtumiin. ”Kun olemme turuilla ja toreilla autojen kanssa, syrjäytyneetkään eivät kavahda meitä. Tänä vuonna kumpikin auto on kiertänyt yli 50 tapahtumassa. Pelastusalan tapahtumissa kiertävien Junnun ja Jannun idea on esitellä palokuntatoimintaa nuorille. Helsinki > Kodin turvakurssi, 15.11. Rouvali korostaa, että niiden avulla erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria saadaan houkuteltua mukaan palokuntaan. Helsinki > Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät 14.12.-16.12. Vantaa > Palontutkinnan opintopäivät, 29.11. Helsinki > Väkivallan uhka työelämässä 14.11. Vantaa > Tulitöiden kurssinjohtajakoulutus, 2 päivää 22.11. Kajaani > Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät 16.–17.11. Palkinnot jakoi Turvallisuus ja riskienhallinta -lehti. Laukaa > Nuohoojan 8. ”Nyt maksamme kaiken omasta pussista. ”Sitä tehdään rakkaudesta palokuntaan harrastuksena.” Lisäksi Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK ja vakuutusyhtiö LähiTapiola palkittiin Vuoden turvallisuuteosta, joka oli Sankari-alkusammutuskoulutuksen toteuttaminen. Tampere > Sosiaalija terveysalan turvakortin kurssinjohtajakoulutus pelastusviranomaisille, 29.11. Tampere > Vesisukellusseminaari, 16.11. M/S Baltic Queen > CFPA-Europe -palontorjuntatutkinto 2016 1.12. Jos toimintaan saisi vakituisen tulon, pystyisimme kehittämään mitä vain.” Hän korostaa, että toimintaa ei tehdä rahan takia. Siten saadaan nuoria koukutettua harrastukseen. Ne ajetaan sinne, missä niille kulloinkin on tarve. Se on todella tärkeää.” Rouvali huomauttaa, että perusrahoituksen kuntoon saaminen olisi tärkeää. Junnu ja Jannu palkinnoille . Vaasa > Turvallisuusilta taloyhtiöille, 15.11. Jyväskylä > Palomiesten altistuminen ja sen vähentäminen 7.12. Niille on siis selvä tarve. Lisää tapahtumia: www.sppl.fi SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ SPEK > Turvallisuusjohdon palontorjuntakurssi 2016 29.9.–30.11. Vaasa > 72 h työpaja, 15.11. koulutusjakso, 21.–25.11. Alalla tapahtuu 8 ·2016 7 NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO > Syysopintopäivät ja syyskokous, 11.–12.11 Lahti > Nuohoojan 2. Tallinna > Pelastustoimen uudistuksen verkkoluentosarja: > Onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistaminen (* 18.11. Oulu > Viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyö – Myrskyn jälkeen, 23.11. Silja Symphony Lisää tapahtumia: https://koulutus.spek.fi Junnu ja Jannu -paloautojen kehittäjät Saku Rouvali (kuvassa vasemmalla) ja Timo Tammisto saivat valtakunnallista tunnustusta, kun he voittivat Turvallisuusalan vapaaehtoinen -palkinnon Finnish Security Awards -gaalassa lokakuussa. Kuvassa alkusammutuskaluston Uuteen Lastensairaalaan lahjoittaneiden yritysten edustajat lahjoitussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa: Tarja Vilmi Presto Paloturvallisuus -konsernista, Reino Pihlajamaa SammuKaluste Oy:sta, Kimmo Heikka (alavas.) Tornion Sammutinhuolto ja Tarvikkeesta sekä Tomas Ray Tamrex Oy:sta.. koulutusjakso, 14.–18.11. Helsinki > Väkivaltaja uhkatilannekoulutukset: aineistoperehdytys kouluttajille, 14.12. Lisäksi kaksikko tuli toiseksi Vuoden turvallisuustekoja Turvallisuusalan valopilkku -kategorioissa. Vantaa > Operatiiviset opintopäivät 2016, 22.11. Helsinki > Jouluseminaarit ja -glögit, 13.12. Laukaa Lisätietoja: www.nuohoojat.fi SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL > Päijät-Hämeen paikalliskierros 25.11
”Yhteiskunta maksaa meille siitä sopimuskorvausta, että tuotamme oman panoksemme pelastustoimeen ja kansalaisten palvelemiseen.” ”Muutakaan toimintaa ei voi unohtaa. VPK:n tärkein tehtävä on Lausamon mielestä kuitenkin ihmisten auttaminen hälytystoiminnan kautta. Tulossa ovat esimerkiksi joulukadun avajaiset. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen sanoo, että palokuntayhdistyksen tärkein tehtävä on oman vaikutusalueensa turvallisuuden edistäminen. Sopimuksessa sovitaan alueen pelastuslaitoksen kanssa palokunnan toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta. ”Tämä on enimmäkseen teknistä harjoittelua. Palokunta on monessa mukana. Parisenkymmentä miestä treenaa kattotyöskentelyä, lähinnä oikeita toimintamalleja savunpoistoaukon tekemiseen. Lausamon näkemyksiin kiteytyvät ajatukset VPK:iden tulevaisuudesta. Pysyäkseen elinvoimaisina niiden pitäisi myös laajentaa kenttäänsä muuhun turvallisuustyöhön. Lausamo uskoo, että hyvinvoinnin takana on paitsi muuttovoittoinen pääkaupunkiseutu ja Hyvinkää lapsiperheineen, myös pitkäjänteinen suhdetoiminta pelastuslaitoksen ja sidosryhmien kanssa. Jatkamme myöhemmin tilanneharjoituksella paineilmalaitteiden kanssa”, kertoo palokunnan päällikkö Ville Lausamo. ”Päätarkoitus ei ole sopimuksen synnyttäminen, vaan oman vaikutusalueen turvalTeksti: Kaisu Puranen Kuva: Teemu Heikkilä VPK:iden tehtävästä nyt ja tulevaisuudessa on kaksi koulukuntaa. Varsinkin nuorisoosastoon on tulijoita niin paljon, että heitä pitää välillä käännyttää pois. Palokuntayhdistys, joka on tehnyt palokuntasopimuksen, ylläpitää sopimuspalokuntaa. SOPIMUSPALOKUNNAT P imeä tulee aikaisin lokakuun lopulla, mutta Hyvinkään VPK pitää maanantai-iltaiset harjoituksensa kuten aina. Hälytysajosta turvallisuuden tavarataloon 8 8 ·2016. Keskustelu palokuntayhdistysten tehtävästä nyt ja tulevaisuudessa kiteytyy pitkälti yhteen aiheeseen: kuinka tärkeänä sopimuksellinen toiminta nähdään. Hyvinkää on malliesimerkki aktiivisesta ja hyvinvoivasta VPK:sta. Suomessa on vähän yli 500 vapaaehtoista palokuntayhdistystä, joista sopimus on 491:llä. Se riippuu palokunnasta ja toimintaympäristöstä”, Lausamo huomauttaa. VPK:lla on tilaisuus käyttää Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kattosimulaattoria, joka on nyt kierrossa alueella. Hälytysosastossa on 25 henkilöä, ja hälytystehtäviä vuodessa 50–100. Toisaalta niiden tärkein tehtävä on pyrkiä sopimuksiin pelastuslaitosten kanssa ja kehittyä ammattimaisesti. ”Se riittää pitämään porukan aktiivisena ja motivoimaan, muttei kuitenkaan muodostu ylitsepääsemättömäksi taakaksi”, sanoo Lausamo
Jaatisen mukaan VPK:t voisivat olla eräänlaisia turvallisuustavarataloja, joissa toiminta on jakautunut kolmeen ryhmään VPK-kirjainten mukaisesti: V kuten vapaaehtoistyö kolmannen osapuolen hyväksi, P eli palvelutuotanto ja K, eli kerhotai harrastustoiminta. Se voi olla vapaaehtoistyötä, kuten turvallisuusviestintää, isomman katastrofiavun tarjoamista tai vaikkapa puunkaatoryhmien muodostamista.” Suomen Sopimuspalokuntien Liiton SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala puolestaan näkee VPK:iden tärkeimmän tehtävän näin: ”Perustetun vapaaehtoisen palokuntayhdistyksen tärkein tehtävä on aloittaa yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa, jotta se saa muodostettua palokunnan ja palokuntasopimuksen. Hyvinkään VPK harjoitteli illan pimetessä.. 8 ·2016 9 . lisuuskulttuuri. Sen jälkeen tärkein tehtävä on huolehtia sopimuspalokuntansa toimintakyvystä.” Se, millä keinoin vapaaehtoiset sitoutetaan toimintaan ja miten heitä motivoidaan, riippuu siitä, kumpaa näkökulmaa pidetään toiminnan lähtökohtana. Muutos tarkoittaa hänen mukaansa toiminnan laajentamista sopimuksellisuudesta yleisesti turvallisuuden edistämiseen. VPK-aktiivit näkevät tehtäväkentän laajentamisen kuitenkin usein pelkkänä lisätyönä. Petri Jaatinen näkee, että VPK:iden täytyy muuttua ajan mukana. ”Me olemme brändänneet toiminnan sankarillisuuteen, mutta jos kaikki voimavarat ovat siinä, unohtuu laaja-alaisempi toiminta. VPK tarjoaisi alustan, johon tarttua”, Jaatinen huomauttaa. Miten yhteiskunnan kriisinkestokyky hoidetaan?” Jaatinen kysyy. ”Se, että julistautuu paikalliseksi turvallisuuskeskukseksi, ei tarkoita, että toimii yksin, vaan silloin apuna olisi useita eri tahoja
Sen sijaan he olisivat valmiita lyhytaikaisempiin projekteihin. ”Jos meillä onkin pientä haastetta saada riittävästi hälytyskelpoista väkeä, emme saa sitä sillä, että keskitymme vain monipuoliseen vapaaehtoistoimintaan ja niihin ihmisiin, jotka ovat tulossa mukaan vain hetkeksi. Siihen liittyy jäsenhankinnasta, koulutuksesta ja osaamisesta huolehtiminen. ”Se voi johtaa siihen, että VPK-yhdistykset taantuvat, ja niistä tulee vain mukavan ajanvieton järjestäjiä. ”Jos toiminta keskittyy vain ja ainoastaan sopimuksen täyttämiseen, muu toiminta unohtuu, ja yksittäisten henkilöiden kuormitus kasvaa liian suureksi.” Hän ymmärtää senkin, jos ajatus turvallisuustavaratalosta ei ole lyönyt läpi palokunnissa, sillä hälytysryhmäläiset haluavat tietenkin pysytellä siinä mitä tekevät ja tulla siinä paremmiksi. ”Motivaation lähde on palokuntatoiminta, ja se on ydintoimintaa, jolla yhdistyskin menee eteenpäin. Kyllä palokunnille työtä riittää.” Hän korostaa pelastuslaitosten vastuuta. VPK-yhdistys tuottaa sopimukseen perustuen pelastustoimen palvelua alueen pelastustoimelle. Jaatinen ottaa esimerkiksi vapaaehtoisten aikuisten partiot, jotka suojasivat ensimmäisen luokan aloittavien lasten koulutietä syksyllä. ”Tällä hetkellä heille ei ole tarjota mitään muuta vaihtoehtoa. Se ei ole yhteiskunnan etu. Jaatinen näkee, että ammattimaisten palokuntalaisten pitäisi saada keskittyä tehtäviinsä, kun muut vapaaehtoiset voisivat hoitaa laajemman turvallisuustyön. Siihen kulttuuriin heidät kasvatetaan ja niitä tietoja ja taitoja heille opetetaan.” ”Nekin henkilöt, jotka eivät halua liittyä eliniäksi VPK:hon tai olla 24/365 hälytettävissä, voisivat liittyä löyhempisidonnaiseen ryhmään, kuten elvytystai puunkaatorinkiin.” Jaatisen mukaan pelkkä sopimuspalokuntatoiminta ei enää ole VPK-toimintaa, sillä siitä puuttuvat toiminnan kaksi muuta ulottuvuutta, vapaaehtoistyö ja harrastustoiminta. Palokuntasopimus Vapaaehtoinen palokunta tekee sopimuksen alueen pelastustoimen kanssa säädösten mukaisten palokunnan toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta. ”Jos tämä tapahtuisi palokuntien siipien suojissa, niillä olisi loistava mahdollisuus profiloitua hyväntekijöinä ja turvallisuuden edistäjänä.” Jos VPK:t profiloituvat pelkästään operatiiviseen toimintaan, ne hukkaavat jäsenpotentiaalia. 10 8 ·2016 Jaatinen korostaa, että nykyisin ihmiset eivät halua sitoutua pitkäaikaisiin ja vaativiin jäsenyyssuhteisiin. Jokaiselle jäsenelle kunnollinen jäsenmaksu, jotta yhteiskunnan ei tarvitse maksaa kenenkään vapaa-ajan harrastamista.” Kujalan mukaan tavarataloajattelu kuvaa hyvin aiottua toimintaa. Sopimuspalokunnat huolehtivat pelastustehtävistä noin 90 prosentin alueella maamme pinta-alasta. Omista sopimuspalokunnista pitäisi pitää huolta. Esimerkiksi nuorisotoiminnassa on paljon henkilöitä, jotka eivät tulevaisuudessa näe itseään savusukeltajina. ”Suomessa on hyvin harva paloasemien verkosto. Joskus saatetaan jotain jopa ostaa ja sitten liukuportaat alas ja ulos, vailla henkilöstön osaamista, sitoutumista ja luotettavaa toimintaa.” Yhdistysmuotoinen sopimuspalokunta Sopimuspalokunta muodostuu yhdistyssopimuksen perusteella. Jaatinen näkee, että VPK:iden vahvuus tulevaisuudessa on laaja-alaisessa järjestötyössä, ja vain siten ne pysyvät elossa. ”Tässä tavarataloinnostuksessa on Jaatiselle ja SPEKille hyvä näytön paikka. Hänen mukaansa sopimuspalokuntatoiminnan hiipuminen ja loppuminen merkitsee yleensä myös yhdistyksen kuolemaa. ”Vahinkoa ei ole vielä tullut, koska VPKkenttä on vahva eikä hulvattomistakaan ideoista kaadu.” Oma yhdistys vapaaehtoistoiminnalle Kujala näkee, että palokunnat pysyvät tulevaisuudessa hengissä siten, että yhteiskunnalle tuotettava palvelu on kunnossa. Tätä tarvetta kaikkien pelastusalan järjestöjen ja viranomaisten olisi tuettava. Tässä asiassa joillakin pelastuslaitoksilla olisi petraamista. Hän arvioi, että lasten vanhemmissa olisi noin 100000 henkilön potentiaali palokunnille. Palokuntatoiminta on ydin ”Palokunta, jolla ei ole hälytystoimintaa, ei ole palokunta”, SSPL:n Isto Kujala painottaa. Lähde: Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry SOPIMUSPALOKUNNAT ”Päätarkoitus ei ole sopimus, vaan turvallisuuskulttuuri.” – Petri Jaatinen. ”Ei yhteiskunnalla ole tarvetta palokuntiin, jotka toimivat epävarmasti ja harrastajamaisesti.” Kujala ei myöskään ole havainnut kovaa innostusta nykyistä suurempaan toiminnan monipuolistamiseen itse VPK-yhdistyksissä. VPK Vapaaehtoinen palokunta eli palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys. Myös vapaaehtoistoimintaa on hyvä kehittää, ja pitää mukana ne henkilöt, jotka eivät halua sitoutua toimintaan sopimuksen mukaisesti.” ”Vapaaehtoisessa toiminnassa on mahdollisuus huomioida myös lyhytkestoiseen toimintaan haluavat ihmiset.” Kujala kuitenkin painottaa, että sopimukseen tähtäävä ja sopimuksenalainen toiminta on ollut palokuntien ydin jo kauan, ja sopimukseen liittyvien kriteerien kanssa on eletty pitkään. Henkilökohtaisen sopimuksen palokunta Sopimuspalokunta voi muodostua myös siten, että joukko yksittäisiä henkilöitä tekee sopimuksen alueen pelastustoimen kanssa. Jos niin ei tapahdu, laitoksen täytyy reagoida.” Kujala ehdottaa, että SPEK voisi käynnistää omana toimintanaan VTT ry:t, eli vapaaehtoisen turvallisuuden tavarataloyhdistykset. ”Pelastuslaitoksen pitäisi olla kiinnostunut siitä, pystyykö palokunta sovittuun lähtövalmiuteen. Kaikki tähtää operatiiviseen toimintaan. Pelastuslaitosten toimintamenot ovat yhteensä noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. ”Mennään liukuportaita tavaratalon kerroksesta toiseen katsellaan vähän tavaroita. Hän korostaa, että sopimuspalokuntatoiminta lähtee yhteiskunnan tarpeesta. Sopimuspalokuntien osuus on 72,8 miljoonaa eli 18,2 prosenttia. Uskon, että monella, joka tulee yhdistykseen, on halu päästä hälytystehtäviin.” Kujala huomauttaa, ettei vastuullista toimintaa ole se, että monipuolistamisideoilla pyritään selvästi vahingoittamaan palokuntatoimintaa. Kehittämisen pitää lähteä palokunnista, ei järjestöjen palkatun henkilöstön ideoista.” Kujala muistuttaa, että sopimuspalokunnat ovat keskeinen osa Suomen pelastustoimea
Perustamiskirjaan saatiin 25 nimeä siltä istumalta. Lisäksi aluepalomestarit järjestävät säännöllisesti palokuntafoorumeja. Ensimmäisen kerran palokunnan perustamista ideoitiin vuosi sitten loka–marraskuussa, jolloin idea myös esiteltiin Pirkanmaan pelastuslaitokselle. Vajaat 30 palokuntaa osallistuu myös ensivastetoimintaan. Perustamisidea oli Rauno Hautalan (vasemmalla eturivissä) ja Tuomas Mäkisen (oikealla eturivissä).Takana (vas.) Auvo Vaasio, Jonne Hallikas, Esa Sorila, Kimmo Perolahti ja Kalle Kontsas.. Hautala arvioi, että hälytyksiä olisi 30–40 vuodessa. Kautto näkee, että VPK-yhdistyksen tärkein tehtävä on huolehtia yhdistyksen toimivuudesta, johon kuuluu niin hälytystoiminta kuin esimerkiksi nuorisotyö, johon pitäisikin nykyistä panostaa enemmän. Kauton mukaan sopimuspalokunnat ovat tärkeä voimavara varsinkin Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolella ja lisäresurssina kaupunkiseudulla. Auttamisenhalukin sitoo porukkaa tähän”, Tuomas Mäkinen sanoo. Hautala laskeskelee, että noin nelisenkymmentä henkilöä on jo ilmoittanut kiinnostuksensa toimintaan. Teksti ja kuva: Kaisu Puranen Pirkanmaa toivotti uuden VPK:n tervetulleeksi Valkeakosken VPK:n aktiivit uusissa tiloissaan vanhassa autokorjaamossa. VPK:ta pidettiin tarpeellisena voimavarana myös ammattipalokunnalle”, Hautala kertoo. Lisäksi laitoksella on sopimus UPM-Kymmenen tehdaspalokunnan kanssa. Matka, 25 kilometriä, alkoi kuitenkin kyllästyttää. Sillä on sopimuspalokuntien yhteistyöryhmä, joka kokoontuu kolmesti vuodessa ja milloin vain tarvittaessa. Jos jonain päivänä pääsisi palkkatöihin. ”Sammutustyökurssin järjestäminen vaatii omat aikansa, samoin varusteet ja kalusto. 8 ·2016 11 V alkeakoskelle perustettiin viime keväänä oma vapaaehtoinen palokunta, Valkeakosken VPK. Alustavasti VPK saa yhden sammutusauton ja tulee todennäköisesti tekemään paljon yhteistyötä Meripelastusseuran kanssa. Pirkanmaalla on 47 sopimuspalokuntaa. Asian ottivat omakseen Hautala, Mäkinen ja muutama muu palokunnasta kiinnostunut. Idean takana ovat paikalliset Rauno Hautala ja Tuomas Mäkinen. Kiinnostus alaa kohtaan on suuri. Tarkoitus on irrottaa osa tilasta Meripelastusseura Pirkanmaalle, joka tuo paikalle omaa venekalustoaan. Toiminta alkanee vuodenvaihteessa. ”Mietittiin, miksei Valkeakoskellekin perustettaisi VPK”, Hautala sanoo. Laitos pitää aktiivisesti yhteyttä sopimuspalokuntiin. Oikeanlainen halli, entinen autokorjaamo, löytyi Sammonkadulta, keskustan tuntumasta. He kuuluvat Viialan VPK:hon, jonne he ajavat joka viikko treeneihin. huhtikuuta. Se on unelma.” Valkeakoskella on ennestään yksi vakinainen asema, jossa on ympärivuorokautinen valmius. ”Se ei tietenkään vielä ole soveltuva kalustolle. ”Muuta reserviä siellä ei ollut, ja me katsoimme vihreällä valolla tällaisen yhdistyksen perustamista”, sanoo Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Esko Kautto. Joudumme muokkaamaan tilat ja esimerkiksi tekemään aika isot ovimuutokset, jotta saamme kaksi ovea kuorma-auton korkuisiksi”, Hautala kertoo. Erikoistumista ei vielä ole ehditty miettiä. Poikkeuksellista on, että Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii sopimuspalokuntien peruskurssien järjestämisestä. ”Härskillä huumorilla ja yhteisen tekemisen meiningillä. Toivotaan, että saadaan järjestettyä touhu niin, että se on mielekästä ja motivoivaa. Perustamiskokous pidettiin 20. Vastaanotto oli lämmin. Sopimus pitää hieroa laitoksen kanssa kuntoon.” Millä porukka pidetään mukana. ”Haen sinne niin kauan kuin pääsen. ”On ehdoton perusedellytys, että laitos näyttää vihreää valoa. Järvipelastajissa neljä vuotta toiminut 22-vuotias Mäkinen on hakenut jo pariin otteeseen Pelastusopistoon. Tilan löytäminen VPK:lle oli yllättävän vaikeaa, vaikka Valkeakoski on vanha teollisuuspaikkakunta
Emopalokunta oli Box FBK, Hangelby FBK toinen alayksikkö. Ilman sitä on vaikea jatkaa. Palokunta päätti lopettaa toimintansa itse, ennen kuin se olisi pakotettu lopettamaan. Niin ei enää tapahdu. Kallbäck FBK jouduttiin lopettamaan viime vuodenvaihteessa. ”Emme halunneet, että kukaan tulee sanomaan, että lopettakaa nyt jo. 12 8 ·2016 K un sipoolainen Tom Grönholm laittaa kännykkänsä yöllä lataukseen, hänen mielessään käy edelleen, heräisikö hän yöllä hälytykseen. Aina oltiin poikkiteloin”, Tom Grönholm sanoo. SOPIMUSPALOKUNNAT Kallbäck FBK ajettiin alas Pieni itäuusimaalainen palokunta joutui lopettamaan, koska pelastuslaitoksen tuki putosi reilusti. Se herätti kysymyksen, miksi tätä tehdään, jos laitosta ei kiinnosta”, palokunnan päällikkö Jack Grönholm sanoo. Grönholmit painottavat, että laitoksen tuki palokunnalle on todella tärkeää. Jos palokunnan autoon olisi tullut suurempaa vikaa, sitä ei olisi enää korjattu. ”Jatkuva vastahakoisuus syö väkisinkin inspiraatiota. Palokunta pyöri noin kuuden ihmisen voimin vuosia, mutta lopulta toiminnalle jouduttiin panemaan piste. Siihen vaikutti ensinnäkin VPK:laisten vähyys, mutta toiseksi ItäUudenmaan pelastuslaitoksen liki olematon tuki. Nyt ei ole, millä mennä apuun.” – Tom Grönholm. ”Sieltä ei tullut minkäänlaista kannustusta. Rikkoutuneen ruiskun tilalle ei saatu enää uutta. Toiminta järjestettiin yhdessä kahden lähikylän palokunnan kanssa. Vuoden vaihtuessa vuokria hilattiin reilusti alaspäin, eli käytännössä rahoitus loppui lähes kokonaan. Lähdimme lippu ylhäällä, ennen kuin tilanne kaatui meille syliin”, Jack Grönholm sanoo. Pelastuslaitos ei muutenkaan juuri välittänyt palokunnan toiminnasta. Pelastuslaitos maksoi Kallbäckin talosta neliöperusteista vuokraa palokunnalle. Alueella palokunnat omistavat yleensä itse talot, ja laitos vuokraa niiltä tarvittavan tilan. Teksti ja kuva: Kaisu Puranen ”Tuntuu, että pettää koko kylän
Nyt ei ole, millä lähteä apuun, kun joku tarvitsee. ”Tuntuu, että pettää koko kylän. Tytärpalokunnat ovat silloin ikään kuin emopalokuntien alayksikköjä. Kallbäckin palokunnan talo Eriksnäsin kylällä on nyt tyhjillään. Setti sisältää 2-osaisen teräksisen laipan, rasiaporanterän ja nivelöidyn teleskooppipeilin. Heitä on kyselty mukaan lähipalokuntiin, mutta ajomatka olisi liian pitkä. ”En usko, että laitos säästi tällä kovinkaan paljon. Palokunnat, jotka ovat syystä tai toisesta vaarassa jäädä ilman sopimusta, voivat solmia sopimuksen isomman sopimuspalokunnan, eli niin kutsutun emopalokunnan kanssa. ”Emme voi ylläpitää suuria asemia, joilta voi tulla kärjistetysti sanoen kaksi miestä hälytykseen.” Kallbäck olisi voinut tehdä sopimuksen suuremman emopalokunnan Box FBK:n kanssa, mutta silloin Box olisi joutunut rahoittamaan myös Kallbäckia omista korvausrahoistaan, eikä pelastuslaitos suostunut nostamaan Boxin korvausta. Hänen mukaansa on sääli, että Kallbäck joutui lopettamaan. Edellytyksenä jatkoon oli keskinäinen sopimus jonkun isomman palokunnan kanssa.” Johanssonin mukaan Kallbäck ei saanut sopimusta minkään isomman palokunnan kanssa. Molemmat miehet, eno ja veljenpoika, ovat olleet mukana VPK-toiminnassa lapsesta saakka. Hälytyksiä oli vuosittain noin 40, ja palokunta oli lähtövalmiudessa vuorokauden ympäri. Boxin kannalta jatkaminen olisi ollut parempi vaihtoehto, koska toimintaan olisi saatu enemmän tekijöitä. Itä-Uudenmaan alueella on 27 sopimuspalokuntaa. Palokunnan entinen päällikkö Jack Grönholm (vas.) ja sammutusmies Tom Grönholm pohtivat lopettamista pitkään.. 8 ·2016 13 www.peltaco.com Tuotteet pelastusalan ammattilaisille Kartanonkatu 6, 70700 Kuopio Puh. ”Siksi minun on vaikea tunnistaa väitettä, ettei palokunta olisi saanut meiltä tukea.” ”Päinvastoin, totesimme, että heillä on pieni miesmäärä, mutta halusimme tukea heitä tytärpalokuntamuodossa.” Kallbäckille ei voitu tarjota vuokrasopimusta, koska heillä ei ollut palokuntasopimusta. Ja on haikea olo. Grönholmit arvioivat, että auto saatiin ulos sovitussa 10 minuutissa 90 prosentissa tehtävistä, kuten pitikin. Ymmärrän, että Kallbäckissä ollaan vihaisia systeemille. ”Kallbäck oli yksi entinen tytärpalokunta. Oman palokunnan lopettaminen oli vaikea päätös. Emopalokunnalla puolestaan on sopimus pelastuslaitoksen kanssa. UUTUUS! Boxin hälytykset tulivat myös kahdelle muulle palokunnalle. (017) 368 4000 | info@peltaco.com Asiattoman kulun estämiseksi Kovia-laippasetti Myös Facebookissa! Tutustu: www.Peltaco.com/ kovia kiireelliseen pelastusja ensihoitotehtävään Kovia-laippasetin avulla tehdään oveen reikä, jonka kautta oven lukko saadaan avattua ilman oven rikkomista. ”He olisivat voineet tulla meille alayksiköksi, mutta emme olleet valmiit antamaan kakustamme pois, koska meidänkään sopimuksemme ei ole kovin hyvä”, sanoo Box FBK:n päällikkö Marcus Pihlflyct. Enimmillään niillä on noin toistasataa hälytystä vuodessa, vähimmillään alle kymmenen. Pelastuspäällikkö Peter Johansson kertoo, että alueella on käytössä niin sanottu tytärpalokuntajärjestelmä. Tom Grönholm sanoo tuntevansa ennen kaikkea haikeutta. Laitoksellahan pitäisi tukea sitä, että jotkut tekevät tällaista oman työnsä ohella.” . Haikeus ensinnäkin itse toiminnalle, ja sitten vielä kylää kohtaan.” Box FBK:lla ei ollut varaa Kallbäckiin Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen mukaan syy Kallbäck FBK:n lopettamiseen juontaa juurensa palokuntasopimuksiin. Viime vuodenvaihteessa sopimuksia uusittiin
14 8 ·2016 Kahden maan välissä Ahvenanmaa on laaja 16 kunnan demilitarisoitu itsehallintoalue. Suomen kieltä ei juuri kuule, sillä ruotsi on ainoa virallinen kieli. Muissa 15 kunnassa tehtäviä hoitavat sopimuspalokunnat. Ahvenanmaa kuuluu Suomeen, mutta on lähempänä Ruotsia myös kielellisesti. Pelastustoimi on jaettu kahteen alueeseen eli Maarianhaminan kaupunkiin saaristokuntineen ja maaseutukuntiin, joita on yhdeksän. Ahvenanmaan nykyinen itsehallintolaki on vuodelta 1991, mutta uudistusta valmistellaan Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto ALUE TUTUKSI. Pelastustoimi on jaettu kahteen alueeseen, mutta tavoite olisi päästä yhteen uudistettavan pelastuslain myötä. Pelastustoimessa on pyritty poimimaan parhaat palat Ruotsista ja Suomesta. Ainoa vakinainen palokunta on Maarianhaminassa vahvistettuna yhdellä sopimuspalokunnalla. Pienimmässä kunnassa asukkaita on noin sata, Maarianhaminassa noin 11500. U seimmat meistä mannersuomalaisista tuntevat tuhansien saarien Ahvenanmaan pikaisesta pysähdyksestä Maarianhaminassa matkalla Tukholmaan. Kunnat vastaavat omasta pelastustoimestaan. Yhteensä asukkaita on noin 29000. Itsehallintoalueella on pelastustoimessakin oma maakunnallinen lainsäädäntönsä
Tällöin. Näihin on myös satsattu. Oma rakennuslaki nojautuu Ruotsin määräyksiin. Ennaltaehkäisy ja valistus ovat tärkeitä molemmilla pelastusalueilla, kun resurssit ovat rajalliset. Esimerkiksi nuohousvälit ovat vähän pidemmät Ruotsin tapaan. Esimerkiksi maaseutukunnissa kaikki koulut ja kirkot on varustettu automaattisilla paloilmoittimilla. Keskuskunta Jomala on kasvanut 20 prosenttia kymmenessä vuodessa. Sesonkiaikana liikenne vilkastuu huomattavasti. Paikalliset lait säätää parlamentti eli maakuntapäivät. Sammutustyökurssin käytännön harjoitukset tehdään Ahvenanmaalla usein omassa palokunnassa. Viime vuonna kursseilla oli kiitettävästi osallistujia kaikista palokunnista. Ahvenanmaalla pelastuslaki ja väestönsuojelu vastaavat suurimmaksi osaksi MannerSuomea muutamin poikkeuksin. Samoin Maarianhamina on levittäytynyt kohti maaseutua tienvarsikauppakeskusten myötä. Ahvenanmaalla pieni pelastuslaitos ja maaseutukuntien palokunnat joutuvat tekemään samoja asioista kuin isotkin mantereella. Maakuntapäivät vastaa muun muassa pelastusja poliisitoimen lainsäädännöstä. Minun lisäkseni virassa toimii yksi palotarkastaja. 8 ·2016 15 Aktiivinen Maarianhaminan kaupungin pelastuslaitoksen sopimuspalokunta Strandnäs FBK harjoitteli moottoriruiskun ja pumppujen käyttöä illan pimetessä Korvikin Fiskehamnenissa. Johansson kertoo suurimmiksi riskikohteiksi vilkkaan laivaliikenteen, vanhustenhuollon, turistikohteet ja hotellit. parhaillaan. FSB eli Finlands Svenska Brandoch Räddningsförbund on Suomen ruotsinkielisten palokuntien kattojärjestö. Ahvenanmaalla maakuntahallitus hoitaa pitkälti samoja tehtäviä kuin valtio Manner-Suomessa. Yhdeksässä kunnassa toimii 11 sopimuspalokuntaa, Jomalassa ja Saltvikissa on kaksi. Sopimuspalokunnat elintärkeitä Ahvenanmaan maalaiskuntien pelastusjohtajan Lennart Johanssonin työhuone on Jomalan kunnantalolla alle vartin ajomatkan päässä Maarianhaminasta. Maaseutukunnissa palotarkastukset tehdään yhteistyössä kuntien rakennustarkastajien kanssa yhden, kahden tai viiden vuoden välein kohteesta riippuen. Meillä on tiiviit kontaktit Ruotsiin kielenkin takia, mutta teemme yhteistyötä myös FSB:n kanssa”, Johansson kertoo. ”Yhdeksän maalaiskunnan paloja pelastustoimi nojautuu sopimuspalokuntiin. Ahvenanmaalla toimii myös pelastusliitto Ålands Brandoch Räddningsförbund, joka järjestää koulutuksia sopimuspalokunnille esimerkiksi sammutusja vaarallisten aineiden koulutusta
Sopimuspalokuntien ensivasteyksiköissä on myös defibrillaattorit. ”Uudistus ei juuri vaikuta meillä pelastustoimeen, mutta emme tiedä miten verotuksen käy. Kunnan vastuulla on organisoida nuohous, jota pelastuslaitos valvoo. Pelastuslaitoksella on ambulanssihelikopteri, jossa on lentäjän lisäksi yksi palomies. Auto lähtee tarvittaessa apuun myös maaseutukuntiin. Pidempiaikaisiin paloja pelastustehtäviin tarvittaisiin lisää väkeä”, Johansson kertoo. Johtopalvelut on ostettu pelastuslaitokselta. Teemme eniten yhteistyötä VarsinaisSuomen pelastuslaitoksen kanssa ja hyvät yhteydet Turkuun säilyvät varmasti.” Neljännes Suomen merialueesta Ahvenanmaan merialue kattaa neljänneksen Suomen merialueesta. Maarianhaminan pelastuslaitoksen toiminnassa on neljä toimialuetta eli pelastus ja varautuminen, ambulanssi, koulutus sekä ennaltaehkäisy ja erilaiset tarkastukset. Paloja pelastuspuolen tehtävät Maarianhaminan pelastuslaitoksella vähenivät viime vuonna 387:ään. Maarianhaminan kaupungin pelastuslaitos sai puolitoista vuotta sitten hoitotason kenttäjohtajan ja hänelle oman nelivetoisen työauton. Pelastusjohtaja Thomas Mattsson kertoo, että pelastuslaitoksen reilusta 2800 tehtävästä 2453 oli ambulanssikeikkoja vuonna 2015.. Hänen mukaansa rakennuspaloihin hälytetään vähintään kaksi palokuntaa yli kuntarajojenkin, joista yleensä ollaan tarkkoja. ”Suomen ja Ruotsin välillä liikennöivät alukset toimivat hyvin ja henkilökunta on koulutettua, he pystyvät hätätilanteessa tekemään paljon itse. Viime vuonna lentoja kertyi noin 80. Maarianhaminan ainoa sopimuspalokunta Brandnäs FBK lähti viime vuonna 66 hälytykseen. Kaupungin ja maaseutukuntien yhteinen hätäkeskus sijaitsee Maarianhaminan pelastuslaitoksen tiloissa poliisin alaisuudessa. Tämä on myös tärkeä tulonlähde. 16 8 ·2016 ALUE TUTUKSI myös pelastustyötä tekevät ovat vaarassa. Maarianhaminan keskussairaalan kanssa yhteistyö toimii hyvin ja kenttäjohtaja pääsee sairaalan potilastietojärjestelmään. Potilas voidaan kuljettaa suoraan myös Uppsalaan, Turkuun tai Helsinkiin. Tulipalojen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy on tärkeässä asemassa, samoin valistus ja neuvonta. Helikopterilla pääsee nopeasti uloimpiin saariin. Vesisukeltajia varten on yksi auto, samoin yksi kemikaalisuojapuvuilla varustettu auto jälkivahinkojen torjuntaan ja vaarallisten aineiden onnettomuuksiin. Neliveto-Subarulle kertyikin 676 keikkaa viime vuonna. Kenttäjohtaja hälytetään automaattisesti esimerkiksi rakennuspaloihin ja liikenneonnettomuuksiin. Tehtävämäärät maaseutukunnissa tippuivat vuoden 2014 luvuista 32:lla 185:een. Koko Ahvenanmaalla tehtävämäärä laski 546:sta 437:ään maakuntahätäkeskuksen tilastojen mukaan. Vuorossa olleen ambulanssisairaanhoitaja Peter Mattssonin työaika on kello 7–19 ja sen jälkeen voi päivystää kotona. Liikenteessä ei tullut onneksi kuolonuhreja viime vuonna. Ahvenanmaalla ensihoidosta vastaa sairaanhoitopiiri eli Ålands hälso -och sjukvård, joka on ostanut palvelun Maarianhaminan pelastuslaitokselta vuodesta 1974. Sairaanhoitaja voi lähteä mukaan tarvittaessa. Meripelastustai etsintätehtävissä vastuun ottaa Länsi-Suomen me. Perustason ambulansseja on kolme. Sairaalan ulkopuolella annettavaa ensihoitoa varten on kolme perustason ambulanssia. Tulevia kalustohankintoja mietitään viisivuotissuunnitelmissa”, Johansson kertoo. Yhdellä Bronto Skyliftin 28-metrisellä nostovala-autolla pärjätään, sillä korkeita rakennuksia ei juuri ole. Kolme kenttäjohtajaa tulee pelastuslaitokselta ja kaksi sairaalasta. Puolitoista vuotta sitten saatiin myös ensihoidon kenttäjohtaja ja tälle oma auto hoitotason lääkkeineen. Sopimuspalokunnilla on yhteensä neljä säiliöautoa, yksi Lemlands FBK:lla. Maarianhaminan ulkopuolella on vain joitain yli kolmikerroksisia rakennuksia. Ensihoidon tehtävät kasvoivat hieman edellisvuodesta 2453:een. Ahvenanmaalla ei tarvitse pohtia, mihin sairaalaan potilas kuljetetaan. ”Jomalassa on raivausyksikkö, jota käytetään esimerkiksi bussionnettomuuksissa. Maarianhaminassa on palopostijärjestelmä, joten tarvetta omalle ei ole. Rajavartiolaitoksella on myös saaristossa kätevä hydrokopteri. Pohjana käytetään riskianalyysia ja palvelutasopäätöstä. Pelastusjohtaja Thomas Mattsson Maarianhaminan pelastuslaitokselta on seurannut keskustelua Manner-Suomen soteja pelastustoimen uudistuksesta. Kolme ambulanssia ja kenttäjohtaja Maarianhaminassa valmiutta pidetään yllä pelastuslain mukaisesti. Rakenteilla on tikasauto, johon voi asentaa erilaisia konttimoduleja esimerkiksi öljyntorjuntaan. Hukkumiskuolemia on vähän merestä huolimatta – tai ehkä juuri siksi. Kunta hankkii yleensä erikoiskaluston palokunnille. Pelastuslaitoksen operatiivinen vahvuus on 1+6. Kokemukset ja hyviä ideat päivystyksen kanssa vaihtuvat puolin ja toisin
Teemme paljon kalustoasennuksia itse, koska meillä on osaavaa henkilökuntaa. Yöaikaan ja viikonloppuisin P3-päällikköpäivystyksessä maalaiskunnat ja Maarianhaminan kaupunki tekevät yhteistyötä. Maarianhaminasta starttaa heti kaksi miestä, jos siellä on rakennuspalo. Lennart Johansson on Ahvenanmaan maalaiskuntien pelastusjohtaja. Asukastiheys 18,7/km2. Se on rikkaus”, hän iloitsee. Tavoitteena yksi pelastusalue Maarianhaminan kaupungin lisäksi pelastuslaitoksen alueeseen liittyi Lemland puolitoista vuotta sitten. Ålands statistikoch utredningsbyrå. Taustalla on voimakkaita tunteita puoleen jos toiseen. Jokaisella yhdeksällä kunnalla on oma edustajansa kuntien yhteisessä pelastuslautakunnassa. ”Öljyvahingoissa pyydämme virka-apua poliisilta ja he puolestaan Rajavartiolaitokselta. Demilitarisointi vaikeuttaa toimintaa, sillä alueella ei saa olla sotilaskalustoa”, Thomas Mattson kertoo. Maalaiskunnat oli aiemmin jaettu kahteen pelastusalueeseen, mutta ne yhdistettiin vuonna 2008. Pelastuslaitoksella oli aiemmin omaa MIRG-toimintaa. Viime kesänä saimme valmiiksi öljyntorjuntasuunnitelman. Pelastuslaitoksella ei ole omaa alusta. Maarianhaminan pelastuslaitoksella ja maaseutukunnilla on kuitenkin yhteinen päällikköpäivystys. Suhteellinen työttömyys 3,8 prosenttia vuonna 2015. Yhtä Ahvenanmaan pelastustoimen aluetta on yritetty rakentaa jo vuosia. Nyt on vain kaksi eli yhdeksän maalaiskunnan alue ja Maarianhaminan pelastuslaitos saaristokuntineen. Keskimääräinen kuukausipalkka yksityispuolella 3409 ja maakuntahallituksessa 3712 euroa vuonna 2014. Matkustajamäärä saaristolautoilla on kasvanut 1,03 miljoonaan, ajoneuvojen vähentynyt noin 563800:aan. Kalustoa tarvittaisiin lisää. Lähde: Åland i siffror 2016, www.asub.ax Mittasuhde 1:800 000 km 10 km 20 km Eckerö Hammarland Jomala Finström Geta Saltvik Sund Mariehamn Lemland Lumparland Vårdö Föglö Kökar Sottunga Kumlinge Brändö rivartiosto, jonka johtokeskus Turussa toimii myös kansallisena Meripelastuskeskuksena. Poliisin tietoon tuli 1 931 rikosta vuonna 2015, joista melkein puolet omaisuusrikoksia. Kaikilla on yksi tasa-arvoinen ääni kunnan koosta riippumatta. 8 ·2016 17 . Täällä asemalla on toimintaa koko ajan hälytysten välilläkin. . 1980-luvulla kaikilla palokunnilla oli oma vene öljyntorjuntaan, mutta kalusto on osin vanhentunutta Minulla on hyvät yhteydet Varsinais-Suomen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitokseen, jolla on paljon öljyntorjuntakalustoa Porvoossa. Huollamme autot, hoidamme kiinteistöä ja olemme rakentaneet paljon myös harjoitusalueelle. Kielet: ruotsi 88,1 %, suomi 4,7 %, muita kieliä 7,2 % (kasvussa). Yritämme poimia parhaat palat kahdesta maasta. Saarista noin 60 on asuttuja. Maaseutukuntien pelastusalueella on jo valmis organisaatio eikä Maarianhaminan kaupunki ehkä haluaisi hajottaa pelastuslaitostaan. Osalla nykyisistä sopimuspalokunnista on pelko vapautensa ja itsenäisyytensä menettämisestä. Kunnat esimerkiksi pelkäävät joutuvansa rahoittamaan vakinaisen palokunnan toiminnan. Sekään ei ole tavallista, että järjestämme merenkulun turvallisuuskoulutusta. Yksi öljyntorjuntakontti on Möckelbyssä ja lisää on tilattu Maarianhaminaan, Ekeröhön ja Långnäsiin. ”Olemme pieni pelastuslaitos, jonka pitää tehdä samat asiat kuin isojenkin. Keskusteluissa moni kuitenkin toivoo yhtä pelastusaluetta pieneen maakuntaan. Pelastuslain mukaan kunnat saavat päättää, miten järjestävät pelastuspalvelut. Asukkaita noin 29000, joista Maarianhaminassa vajaat 11500, maaseudulla noin 15400 ja saaristossa reilut 2100. Merija lentopelastuksessa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä. Öljysuojarahasto on myöntänyt avustuksia, mutta öljyntorjunnassa emme ole samalla tasolla kuin muu Suomi. Aiemman kuuden merivartioaseman sijaan asema löytyy nyt vain Maarianhaminasta ja Kökarista. ”Meriliikenne on Ahvenanmaalla suurin onnettomuusriski, meillä on paljon raskasta liikennettä. Muuten kuntarajoja ei juuri ylitetä. Merellä virka-apua antaa Rajavartiolaitos ja Ahvenanmaan meripelastusseura miehittää maakunnan öljyntorjunta-alus m/s Svärtanin. Teemme yhteistyötä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ja jonkin verran myös Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Maalla sattuvissa öljyvahingoissa otan yhteyttä maakuntahallitukseen”, pelastusjohtaja Lennart Johansson kertoo. Palomestari Jan Lindholm kiteyttää hienosti pelastuslaitoksen toiminnan. Ahvenanmaa lukuina Pinta-ala: 13325 m2, josta maata 1553 m2 ja vettä 11772 m2. Vuosittain 1,7 miljoonaa matkustajaa Ruotsista ja 0,4 miljoonaa Suomesta. Noin 6700 nimettyä saarta tai luotoa, pienempiä noin 20000. Öljyvahingoissa maalla pelastuslaitos tekee ensitoimet estäkseen lisävahingot. Viidestä päivystyksestä kolmesta vastaa kaupunki ja kahdesta maalaiskunnat. Yöpymisiä 421600 (kasvussa). Isompia öljyvahinkoja ei ole onneksi ollut pitkään aikaan. Valmistelut karahtivat karille viimeksi keväällä 2015. Henkilöautojen määrä 1000 asukasta kohden 784
Savusukellusharjoituksia järjestetään sopimuspalokunnille ja varustamoille. Vuosittaisten merenkulkuun liittyvien koulutusten rahallinen arvo on 300000–400000 euroa eli merkittävä. He pitävät vaihtelevasta työstään Maarianhaminan pelastuslaitoksella. ALUE TUTUKSI 18 8 ·2016 Palomestari Jan Lindholm vastaa pelastuslaitoksen koulutuksesta ja harjoitusalueen toiminnasta. Arkipäivisin tehdään töitä kahdessa vuorossa klo 8–17 ja 17–8, mutta viikonloppuisin 24 tunnin vuoroissa. Laivapalosimulaattorissa järjestettiin suomenkielinen etsintäja sammutusharjoitus kertauksena varustamojen työntekijöille diskosavussa ja kuumalla puolella.. Etualalla laivavarustamojen turvallisuuskoulutusta ohjaavat palomiehet Leif Roberts, 54, ja Sebastian Mansnerus, 28. He työskentelevät myös ambulanssissa. Kuumia harjoituksia varten on oma konttinsa
Hätäkeskuspäivystäjä Kent Himmelros on työskennellyt Maarianhaminan hätäkeskuksessa pelastuslaitoksen tiloissa 12 vuotta. Pitää osata toimia, koska merellä avun tulo voi kestää. Uusi pelastuslaki on juuri valmisteilla”, Nordlund kertoo. Nestekaasupuolella harjoiteltiin sammuttamista. Savukaasut puhdistetaan tehokkaasti ja sammutusvedet kerätään talteen. Sijainti on hyvä monipuolisine palveluineen ja ympäristöasiat ovat kunnossa. Lakimuutoksen jälkeen osaamista pitää päivittää viiden vuoden välein. Näitä merenkulun turvallisuuskursseja pidettiin 64 ja niihin osallistui yhteensä 835 henkeä. Joskus on rauhallisempaa, mutta kesällä määrät tuplaantuvat. Uudessa järjestelmässä olisi hyvä nähdä myös maaseutukuntien palokuntien yksikköjen sijainnit. Harjoitusalueella laivapalosimulaattorissa oli parhaillaan menossa suomenkielinen varustamojen kertauskurssi, joita järjestetään tarvittaessa yksitai kaksipäiväisinä. Uskon että siihenkin tulee muutos. Harjoitusalue kovassa käytössä Häke pelastuslaitoksen tiloissa Maarianhaminan pelastuslaitoksen pihalta johtaa polku rantaan, jonka äärellä sijaitsee harjoitusalue laivapalosimulaattoreineen. Hän on käynyt oman sisäisen koulutuksen. Harjoitusaluetta alettiin rakentaa 1990-luvun lopulla juuri merenkulkua varten, Ahvenanmaalla on kaksi alan oppilaitosta. Häke toimii poliisin alaisuudessa, mutta johtopalvelut on ostettu pelastuslaitokselta. Ulkoiset koulutuspalvelut ovat merkittävä tulonlähde ja tärkeä osa pelastuslaitoksen toimintaa. T oiminnasta ja koulutuksista vastaa palomestari Jan Lindholm, 38. ”Ensi vuonna alamme etsiä uusia markkinoita harjoitusalueelle, myös Suomesta. 8 ·2016 19 Koulutus numeroina Vuonna 2015 pidettiin 159 erilaista kurssia, joille osallistui yhteensä 2488 henkilöä pelastuslaitoksen ulkopuolelta. Mukana oli tulityökoulutusta, ensiapua, paloja alkusammutuskoulutusta esikouluja koululapsille sekä yrityksille ja merenkulun parissa työskentelevälle miehistölle ja päällystölle. Himmelros sekä palomestari Karl Nordlund viihtyvät vaihtelevassa työssään. Kiinteistöillä on myös sovelluksia, joihin voimme kytkeytyä.” Nykyisessä Merlot Pro -järjestelmässä luodaan tehtävä ja valitaan hälytystyyppi. toiveissa on jatkossa yksi pelastusalue. Palkkaamme tarvittaessa suomenkielisen vetäjän. Myös näytteitä otetaan säännöllisesti”, Jan Linholm kertoo. Uudistamistarvetta alueella on, sillä nyt kurssilaiset joutuvat käymään luennoilla ja suihkussa ahtaalla paloasemalla”, Lindholm kuvailee. Isoilla aluksilla A hvenanmaan hätäkeskus sijaitsee Maarianhaminan pelastuslaitoksen tiloissa. Valmista pitäisi olla ensi vuonna. Diskosavussa etsittiin kahta matkustajaa hyttiosasosta ja konehuoneesta paineilmalaitteissa sammutusletkun kera. Useimmat meistä käyvät alan koulutuksen Ruotsissa kielen takia. Ruotsin pelastustoimi on jo tulossa asiakkaaksi. Vaihtoehtoja on vielä monia. Suurin osa hälytyksistä tulee automaattisista paloilmoitinlaitteista, joita on Ahvenanmaalla noin neljäsataa. Karl Nordlundin . ”Soittoja tulee vuodesta riippuen noin 20000–25000, noin 60 päivässä. Uusi ohjelmisto on kokonaisratkaisu, jossa on muun muassa navigointi, kartat sekä mobiilija kuvayhteydet. Lähetysmastojen Virve-linkeissä ohjelmisto muuttaa statuskoodit sopivaan muotoon ja hälytyksiksi paloasemille. Jotkut harjoittelevat täällä jopa vuosittain. Pelastuslaitos järjestää alueellaan Meriturvan tapaan ammattimerenkulkijoille STCWturvallisuuskoulutuksia yhteistyössä Ahvenanmaan meripelastuskeskuksen kanssa, joka ostaa palvelun pelastuslaitokselta. Hälytys voi tulla 3–4 kilometrin päähän, mutta paikalle voidaan lähettää palokunta 10 kilometrin päästä. Olisi hyvä saada esimieskoulutusta Suomessakin ruotsiksi. Suomenkielistä ryhmää veti kouluttaja Svante Lehtonen Paraisilta. Häkessä on ympärivuorokautinen miehitys kolmessa vuorossa. Tehtävän suuruuden mukaan järjestelmä valitsee hälytettävät yksiköt. työskentelevät ovat yleensä hyviä savusukeltajia. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto. Hän toimi kurssin ohjaajana yhdessä palomies Sebastian Mansneruksen, 27, kanssa. Peruskurssi on viisipäiväinen. ”Myös maaseutukuntien sopimuspalokunnat saavat täältä hälytykset. Nordlund ainakin yrittää noudattaa virastotyöaikaa, mutta onnistuu tässä harvoin. Suomesta saamme hyvin vähän ruotsinkielistä materiaalia, käännösten tulo kestää usein vuosia”, Lindholm kertoo. Hälytyskeskuksen tilat saavat pian täysremontin lattioita, tekniikkaa ja ohjelmistoja myöten. Itse olen käynyt pelastajakurssin Kuopiossa. Ahvenanmaalla ei ole käytössä Pronto, vaan oma ruotsalainen raportointijärjestelmä. Lähimmän yksikön periaate ei täällä oikein toimi, sillä kuntarajoista ollaan tarkkoja. Karl Nordlundin käyntikortissa lukee palomestarin lisäksi hälytysmestari. ”Vastaan kaikesta muusta paitsi ambulanssikoulutuksesta. Järjestelmässä voi tehdä myös esihälytyksen, jolloin miehistö menee valmiiksi autoihin päivystäjän kysellessä lisätietoja. ”Emme kuulu Hätäkeskuslaitokseen, joten emme käytä Erica-järjestelmää. Tiheys on maan suurin”, Nordlund tietää. ”Nyt on tosi hyvä porukka. Tämä on kivaa vaihtelua työhön”, kertoo palomies Leif Roberts”, 54
Lemland ja saaristokunnat ostavat palvelut Maarianhaminan pelastuslaitokselta, ja mekin lähdemme hälytyksiin Lemlandiin. Suomalaisuuttakin löytyy, sillä sauna lämpiää viitenä päivänä viikossa.” Palokunnalla on erinomaiset mahdollisuudet treenata pelastuslaitoksen harjoitusalueella. Palokunta on myös valmiudessa aina, jos kolmaskin pelastuslaitoksen ambulanssi on keikalla. Olemme myös osallistuneet kaksi kertaa Pride-kulkueeseen”, Johan Mansnerus kertoo. ”Kävin Pellingin VPK:ssa sammutusmieskurssin ja tulin tänne tekemään joitain suorituksia. En ymmärrä, miksi pitää olla kaksi eri pelastusaluetta, budjettia ja pelastusjohtajaa. ”Täällä on vahvat kuntarajat hälytysten osalta. ”Päiväsaikaan on vaikea pitää vahvuuksista kiinni. ”Pitäisi olla kyky poimia parhaat palat Suomen ja Ruotsin pelastustoimesta, mutta siinä ei aina onnistuta. Ihmisten ajasta on tullut kalliimpaa ja on paljon muuta tekemistä. Nyt harjoitellaan moottoriruiskun ja pumppujen käyttöä. Toissa vuonna hälytyksiä oli 79 ja keskivahvuus yhdeksän. Palokunnan päällikkö Patrik Lindberg ei päässyt paikalle työesteen takia, sillä hän on myös paloesimies pelastuslaitoksella. Sillä tiellä olen. ”Meillä ei olla kovin muodollisia. ALUE TUTUKSI S trandnäs FBK on Maarianhaminan pelastuslaitoksen ainoa sopimuspalokunta. Ammattilaisia on paljon mukana, joten lämpimät harjoituksetkin voidaan vetää itsenäisesti. Varapuheenjohtaja Johan Mansnerus, 39, on myös työskennellyt aiemmin pelastuslaitoksella. Mansneruksen mukaan suurin osa on kouluttautunut Ruotsissa. Torstaisiin viikkoharjoituksiin tulee tasaisesti väkeä kellon lähestyessä iltaseitsemää. Varapuheenjohtaja Johan Mansnerus (vas.) veti Strandnäs FBK:n viikkoharjoituksia paloasemalla ennen kuin siirryttiin harjoittelemaan moottoriruiskun ja pumppujen käyttöä Korvikin Fiskehamneniin.. Koulutusmateriaalia pitää soveltaa Ahvenanmaan lainsäädäntöön. Voi myös kysyä tarvitaanko palokuntia nykyinen määrä,” Mansnerus esittää. Hälytysosastossa on myös kaksi naista. He tarkistivat palokunnan tietoja HAKA-rekisteristä. Vapaaehtoishengessä kukaan ei saa hälytyksistä henkilökohtaista korvausta. Gustaf Eriksson, 16, ja Kevin Kulju, 22, kuuluvat molemmat Strandnäs FBK:n hälytysosastoon. 15 minuutin sisällä pitää löytyä lisävahvuus 1+2 ja 30 minuutin sisällä kaksi miehistön jäsentä lisää. 20 8 ·2016 . ammattilaisia pullollaan Aktiivinen Strandnäs FBK on Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto . Haasteita vahvuudessa päiväsaikaan Strandnäs FBK ei ole erikoistunut tiettyyn toimintaan, ellei sitten savusukellusta lasketa sellaiseksi. Hyvät toimintamahdollisuudet Porvoosta kotoisin oleva Kevin Kulju, 22, opiskelee Maarianhaminassa merikapteeniksi. Into on huipussaan, mutta tunnelma rento. Viime vuonna tuli 66 hälytystä ja vahvuus oli keskimäärin seitsemän henkeä. Hän puhuu myös suomea. Hälytyksiin löytyy yleensä aina pari savusukeltajaa. Yli kolmen tunnin keikoistakin korvaus menee palokunnan kassaan. Ha luamme pitää yllä aktiivista vapaa-ajan toimintaa nuorille. 19–22-vuo tiaat lähtevät täältä usein Ruotsiin opiskelemaan.” Strandnäs FBK:laisilla on tiiviit yhteydet suomenruotsalaisiin Manner-Suomessa ja he osallistuvat esimerkiksi FSB:n nuorisoleireille. Asemalle voi tulla korjaamaan autoaan, katsomaan elokuvia tai viettämään aikaa muuten vain. Ahvenanmaan asukasmäärälle riittäisi yksi organisaatio. Hälytysosastossa on nelisenkymmentä jäsentä, joista 28 savusukeltajaa. ”Automaattiset paloilmoittimet työllistävät eniten, mutta erhehälytyksiä laitteistoa kohden on vähiten juuri Maarianhaminassa,” Mansnerus kertoo. Sopimuksen mukaan palokunnan vahvuus on 1+3 kahdeksan minuutin lähtövalmiudessa. Vapaaehtoistyö käy yhä vaikeammaksi, mutta en ole kuitenkaan huolissani”, Mansnerus kuvailee. Strandnäs FBK lähtee yleensä keikoille vakinaisten mukana, harvoin yksin. Vahvistuksia pyydettäessä odotetaan mieluusti muutama minuutti, jotta saadaan täysmiehitys autoon. Aktiivista noin 20 hengen nuoristo-osastoa vetää ambulanssisairaanhoitaja Peter Mattson, joka toimii vuorollaan pelastuslaitoksella ensihoidon kenttäjohtajana