Uudellemaalle ja Pohjanmaalle syntyisivät nykyistä suuremmat pelastuslaitokset.. Kysyntää voisi olla, jos olisi tarjontaa Pelastuslaitosten toiminta näkyy julkisuudessa silloin, kun palomiehet ovat esimerkiksi sammuttamassa tulipaloa tai pelastamassa liikenneonnettomuuden uhreja. Pelastaja kartoittaa onnettomuuden ”uhrin”, eli vapaaehtoisen osallistujan vointia. Vuorokautinen työaika jakautuu 12 tunnin työvelvoitteeseen ja 12 tunnin päivystykseen. Sitä tehdään nyt aluehallintoviranomaisen myöntämällä poikkeusluvalla. 8 ENSIHOITAJAKSI kameran takaa s. Alustava tieto kertoo 18:sta mannerSuomen sote-alueesta. Yle Hämeen päällikkö ehdottaa, että pelastuslaitoksien toimintaa taustoittavia mediainfoja voisi olla tulevaisuudessa enemmän. Saattaa olla, että uudella itsehallintoalueella aletaan kysellä kriittisesti, miksi esimerkiksi pelastustoimessa toimitaan tietyllä tavalla. Kansi Barents Rescue 2015 -harjoituksen eräässä onnettomuusskenaariossa bussi, rekan säiliövaunu ja henkilöauto törmäävät. Yhteisissä, vapaamuotoisissa tapaamisissa saattaisi löytyä hänen mielestään myös uusia näkökulmia turvallisuuskulttuurin parantamiseen. Sote kurkistaa jo nurkan takana. Siinäpä se. 8 2015 4 .1 1. Nämä kysymykset voivat toki koskettaa paljoa muutakin kuin 24 tunnin työaikaa, jossa puolet on päivystystä. Tavoitteista kun ei olla yhtä mieltä, eikä silloin keinoistakaan. Pelastustoimintaa johtava kertoo asiantuntevasti, mitä on tapahtunut ja mitä on tehty. Se tarkoittaa pelastusalalla jo vuosia intohimoja herättänyttä 24 tunnin työaikaa. 20 Barents 2015 Rankka harjoitus yli rajojen s. Nykyisten laitosten määrä vähenisi siis neljällä. Onpa jopa todettu, että silloin työntekijä ei voi pestä työnantajan autoa, vaan ainoastaan omansa. Paras tapa paitsi pienelle kansakunnalle, myös pienelle ammattialalle olisi yhdessä sopimalla etsiä parhaat keinot lisätä työn tuottavuutta. Kuva: SPR/Ibrahim Malla. Ne suhtautuvat penseästi siihen, että operatiivisen henkilöstön tekemä vuorokautinen työaika olisi tuottavuuden parantamisen esteenä. Muutoin pelastusala näkyy valitettavan vähän mediassa. Tällä hetkellä yksi polttavimmista tuottavuustavoitteista on tehokkaan työajan lisääminen. Silloin eivät muut pääse sorkkimaan ja määräämään. Tuottavuushankkeessa ovat mukana myös ammattijärjestöt. Siinä ei ole toistaiseksi onnistuttu. Taloudellisessa ahdingossa elävä kansakuntamme on yrittänyt sopimalla saada aikaiseksi hallituksen haluamaa yhteiskuntasopimusta. (03)4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija PALOJA PELASTUSTIETO RY Kirjapaino PunaMusta 2015 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Pääkirjoitus marraskuu 2015 Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Kaisu Puranen Toimittaja 044 728 0403 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu Puh. 10 Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Rosenbauer_Pelastustieto_v2_paths.indd 1 28.11.2014 15.12 Tuottavuustavoitteet haussa Kaikki pelastuslaitokset ovat mukana pohtimassa keinoja parantaa työn tuottavuutta. Kysyntää saattaisi olla, kun vain on sopivasti hyvää tarjontaa. TUOTTAVUUTTA tehokkaammalla työajalla s. Toki tuottavuushanke sisältää myös paljon muita kohtia, ja koko henkilöstöä sekä toimintatapoja pitää tarkastella yhtä kriittisesti. Tämän lehden ilmestyessä saattaa olla jo tieto, miten pelastuslaitokset ryhmittyvät uudessa sotessa. Nyt vain pitäisi ideoida iskevä lähestymistapa, jotta toimituksissa herättäisiin huomaamaan, että nyt kannattaa ja pitää lähteä jutun tekoon. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Jyväskylästä alkunsa saanut hanke toteutetaan nopeasti. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Vajaan parin kuukauden kuluttua syntyy tiivis, noin kymmenen kohdan esitys toimenpiteistä, joilla tavoitellaan parempaa työn tuottavuutta. Eikö työnantajalla ole silloin oikeutta työllistää työntekijää. P.S. Työnantaja on nyt herännyt katselemaan jälkimmäistä aikaa kriittisesti
54 Petri Hurulla on tähtäin menestykseen ????????????????????????????????????. Pelastussukeltajat Endén ja Fyhr sanovat, että sukeltamisen kannalta Heinola on hyvä asemapaikka. 68 Alan tuotteet ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 44 Kejo ja ERICA yhteiseen oppimisympäristöön ?????????????????????????. 48 Tietovaranto auttaa onnettomuuksien ehkäisyssä ?????????????????. 74 Mirafoni ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 64 Moni palo syttyy tulitöistä ??????????????????????????????????????????????????????????66 24365-kiertue sujui hyvin ????????????????????????????????????????????????????????. Sula vesi on hyvin haasteellinen sukeltaa, koska virta vie niin vauhdilla”, Fyhr kuvailee. 50 Median kestosuosikki ??????????????????????????????????????????????????????????????????52 Manchesteriin palkataan ensihoitajia Suomesta ?????????????????????. 46 Koulutusuudistus ???????????????????????????????????????????????????????????????????????. 73 Pelastustiedon uusimmat nettijutut ?????????????????????????????????????????. 60 Itävallasta oppia omaan toimintaan ???????????????????????????????????????????62 Yli sata vireää VPK:ta Virossa ?????????????????????????????????????????????????????63 Tampereen palosta 150 vuotta ?????????????????????????????????????????????????. Pääkirjoitus ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????3 Ajassa ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????6 Pelastuslaitokset etsivät tuottavuutta ?????????????????????????????????????????8 Barents 2015 – suurharjoitus yli rajojen ?????????????????????????????????????10 Kamera vaihtui ensihoitoon ????????????????????????????????????????????????????????20 Koulutus avain hyvinvointiin Päijät-Hämeessä ??????????????????????????24 Länsimetron paloturvallisuus huippuluokkaa ???????????????????????????36 Yksinkertaista savunhallintaa ?????????????????????????????????????????????????????39 Aerosolikaapeissa iso paloriski ???????????????????????????????????????????????????42 Tapaturmat kuriin laadukkaalla harjoittelulla ??????????????????????????. 56 Työn äärellä: CMC:n koiraryhmä käy läpi kovan seulan ????????????58 Veteraanin ääni ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????. ”Talvellakin pystytään treenaamaan avovedessä. 72 Harjoittelua Berliinissä ???????????????????????????????????????????????????????????????. 75 Ulkomailta ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????76 Apulaispalopäällikön päiväkirja ??????????????????????????????????????????????????78 50 vuotta sitten ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????82. 24–35 Sisällys Heinolan paloaseman nelosvuoron miehet Jyri Endén, Sami Vanne, Arto Aaltonen ja Petri Fyhr veneensä kannella
Sen jälkeen kaapit räjähtävät kappaleiksi. Muun muassa Pelastajatja 112-ohjelmista tunnettu Sovijärvi päätti toteuttaa ison haaveensa, koska oli jo pitkään ollut kiinnostunut ensihoitotyöstä. 20 Barents 2015 hälytti valmiuteen neljän maan viranomaiset Levillä syyskuussa järjestetty Barentsin alueen maiden suurharjoitus sai liikkeelle yhteensä tuhat pelastusalan ammattilaista ja vapaaehtoista. Toinen juttumme käsittelee savukaasurajoittimia, joilla voidaan merkittävästi hidastaa palokaasujen leviämistä. Yksittäisistä aerosoleista vaarallisimmaksi osoittautui palamaton paineilmaspray, joita on paljon käytössä toimistotyöpaikoilla ja teollisuudessaa. s. Lääkärisuvusta tuleva Sovijärvi näkee, että sekä kuvaajan että ensihoitajan täytyy saada asiak kaansa tuntemaan olonsa turvalliseksi. 10 Teemana paloturvallisuustekniikka Teemajutuissamme kerromme ensi ke sä nä valmistuvan Länsimetron paloturvallisuudesta, joka on huippuluokkaa. 36 10 8·2015 20. s. 42 Kamera vaihtui keikkavihkoon Monen suositun tv-ohjelman ohjaaja ja kuvaaja Tapio Sovijärvi opiskelee ensihoitajaksi Metropolia-ammattikorkeakoulussa. ”Potilaat” toimitettiin SPR:n evakuointisairaalaan jatkotoimenpiteitä varten. 42 Aerosolikaapeissa muhii paloriski Aerosoliturvallisuuden kehittämishanke osoitti, että tavanomaiset peltikaapit antavat palotilanteessa ainoastaan 3–4 minuutin suojan aerosoleille. s. Kittilässä harjoiteltiin muun muassa kaivosja bussionnettomuuksia sekä maanvyörymää. s
Korkein hallinto-oikeus tulee tähän ottamaan aikanaan kantaa. ”Kyse on ollut tavasta toimia pelastustoimessa. Varsinais-Suomen varallaolojärjestelyn korkein oikeus katsoi viiden minuutin lähtövalmiuden sillä lähtömäärillä olevan kohtuuton työntekijälle. Myös mönkijöitä ja telamaastureita on yhä enemmän maamme pelastuslaitoksissa. Kevyiden sammutusautojen määräkään ei ole noussut vastaavana ajankohtana. Suomen Palomiesliiton johtaja Kim Nikula arvioi, että kunnille voi koitua jopa 50 miljoonan euron kustannukset varallaoloon liittyvistä maksamattomista korvauksista. Viranhaltijoiden osalta näin voi tapahtua”, hän sanoo. Tähän vaikuttaa myös aluehallintoviraston taannoin antama ratkaisu varallaolon enimmäistuntimäärästä.” Lokka myöntää, että KKO:n päätös yllätti. (Lähde: Pelastustoimen taskutilasto 2010–2014) 6 8 ·2015 6 8 ·2015. Lappeenrannan kaupunki ilmoitti, ettei se hyväksy vaatimusta. Vuonna 2014 niitä oli 105, joka on saman verran kuin neljä vuotta aikaisemmin. Niitä on 33. Tosin vuonna 2013 niitä ehti olla jo 108. Itsehallintoalueille voi syntyä moniammatillisia yksiköitä ensihoidon kanssa yhteistyössä. Niiden määrä on neljässä vuodessa lisääntynyt yli sadalla. Sopimuspalokuntalaiset ovat asiassa odottavalla kannalla. Sopimuspalokuntien asemien määrä on vähentynyt melkein 50 asemalla vastaavana ajankohtana. Näiden esille tulleiden tapausten lisäksi ei tiedossani ole muita vireille tulleita vaatimuksia. Tehdasja laitospalokuntien asemien määrä on pysynyt lähes ennallaan, vaikka niiden toiminta onkin vähentynyt. Kujala myös huomauttaa, että vaarana on koko varallaolojärjestelmän lakkauttaminen ja se heikentää lähtövarmuutta. ”Varallaolo koskettaa myös työsopimussuhteisia, joten vaikutuksia voi tulla myös sopimuspalokuntalaisten korvausvaatimuksista.” Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka sanoo, että korkeimman oikeuden päätös ei anna yksiselitteisesti ratkaisua muihin varallaolopäätöksiin. Kaupunki perustelee päätöstä sillä, että palkkasaataviaan vaatineet henkilöt ovat sivutoimisia työntekijöitä, joiden työntekovelvoitekin perustuu siihen, että osallistuvat pelastustehtäviin mahdollisuuksiensa mukaisesti. Heidän työskentelyolosuhteensa ovat erilaiset kuin korkeimmassa oikeudessa käsitellyssä ratkaisuissa, eivätkä vaadittujen euromäärien laskentaperusteet ja vaatimukset ole yksilöityjä. Esimerkiksi Lappeenrannassa 25 sopimuspalokuntalaista vaati yhteensä yli kaksi miljoonaa euroa palkkasaatavia. AJASSA Varallaoloa tekevät ovat alkaneet vaatia palkkasaatavia eri puolilla maata sen jälkeen, kun korkein oikeus antoi päätöksensä Turun tapauksesta, jossa kaupunki määrättiin maksamaan runsaat 24000 euroa palkkasaatavia päätoimisessa työsuhteessa olleelle työntekijälle. ”Kun lukee työehtosopimusta, tulee tunne, ettei korvausta ole tarkoitettu tällaista varallaoloa varten. Koko varallaolojärjestelmä saattaa Seppo Lokan mielestä tämän seurauksena muuttua. ”Yleisen virkaja työehtosopimuksen mukaan varallaolo ei tule kyseeseen, jos työntekijä on velvoitettu olemaan työpaikalla, mutta jos on annettu lupa olla työpaikalla, se katsotaan varallaoloksi.” Nyt on hänen mukaansa ymmärretty asia niin, että se ei ole velvoittava. Seppo Lokan mukaan vielä pitää saada korkeimman hallinto-oikeuden kanta johonkin korvausvaatimukseen, jolloin tiedetään lopullisesti miten vaatimusten kanssa pitää toimia. Esimerkiksi 15 minuuttia voi tulla aikarajaksi, jolloin varallaolosta aloitetaan työ.” Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala sanoo, että jokaisella on oikeus lähteä hakemaan mahdollisia menetettyjä korvauksia varallaolosta, mutta muistuttaa, että sopimuskäytännöt ovat niin erilaisia, että KKO:n ennakkotapauksesta antama päätös ei välttämättä päde kaikkiin tapauksiin. ”Epäselvät tapaukset kannattaa kuitenkin siivota pois päiväjärjestyksestä”, hän suosittelee. ”En usko, että tästä koituu kunnille 50 miljoonan euron kustannukset, ja olen varovainen ylipäätään arvioimaan, aiheutuuko ollenkaan maksettavaa. Siinä voi olla mukana myös yksityinen palveluntuottaja.” Kokonaan ei varallaolo poistu, vaan säilyy etenkin harvaan asutuilla alueilla. ”Hälytysraha voi olla yksi ratkaisu. Lähtövarmuus olisi tullut ottaa kokonaistarkasteluun jo aikaa sitten, mutta pelastuslaitokset eivät ole halunneet käsitellä tätä valtakunnallisesti, esityksistämme huolimatta.” Lappeenranta sanoi ei vaatimuksille Paloasemia tullut lisää Pelastuslaitosten omistamia paloasemia on vuosina 2010–2014 tullut kymmenkunta lisää. Raivaus-, kalustoja miehistöautojen määrä on lisääntynyt. Nyt samaa arvioidaan muualla maassa olevissa varallaolotapauksissa. Myöskään viiden minuutin lähtövalmiudesta ei mainita vaatimusten esittäjien työsopimuksissa. (Lähde: Pelastustoimen taskutilasto 2010–2014) Sammutusautoja vähemmän Sammutusautojen määrä on 2010-luvulla vähentynyt 75:llä
Palosuojelurahaston kunniamaininnan ja 2000 euron palkintorahan saivat Pirkanmaan pelastuslaitoksella paloesimiehinä työskentelevät Eetu Räsänen ja Jaakko Alasaukko-oja uudenlaisen hyökkäyskehikon prototyypin kehittämisestä. Tämä oli toinen kerta, kun osallistuin kilpailuun. ”Pelastajan työ on käsityöammatti ja sen opettelua varten tarvitaan kunnon työkalut. Simulaattorin suunnittelussa on kuultu käyttäjien mielipiteitä, jotta se palvelee parhaimmalla mahdollisella tavalla tekemällä oppimista”, Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen sanoi. ”Tämä pelastustoimen ajankohtaisseminaari on ollut erittäin hyödyllinen ja antoisa. Väestö ja myös pelastustoimen henkilöstö ikääntyy ja se tuo haasteita koko alalle. Videokamera välittää vedenalaisen kuvan johtoa pitkin ylhäällä olevalle näytölle. PUOMI-vesipelastusvälineen avulla voidaan etsiä ja pelastaa veden alle vajonneita henkilöitä pinnalta käsin jopa seitsemän metrin syvyydestä. Kuvassa tyytyväiset Jaakko Alasaukko-oja (vas.), Mikko Puolitaival ja Eetu Räsänen. Olen eläkkeellä poliisin ammatista ja täytyy pysyä nykytehtävässä ajan hermolla. Palomiehenä ja pelastussukeltajana työskentelevä Mikko Puolitaival Satakunnan pelastuslaitokselta sai Palosuojelurahaston vuoden 2015 Innovaatiopalkinnon 12000 euroa. Pelastusopiston käytännön koulutus sai uuden työkalun, kun harjoitusalueella sijaitseva monipalosimulaattori vihittiin virallisesti käyttöön Kuopiossa. Lapin pelastuslaitoksen investointimääräraha on 3,5 euroa henkilöä kohden ja käytössä on vielä 80-luvun paloautojakin. Ehdotuksia otetaan vastaan, jos joku yritys haluaa lähteä mukaan kehitystyöhön. Toivottavasti Lappi olisi oma sote-alueensa, omine erityispiirteineen. ”Lapissakin pelastuslaitoksen kalusto vanhenee ja välimatkat ovat pitkiä. Tulisiko sote-ratkaisun ja isojen yksikköjen kautta kenties muita tehtäviä niille pelastajille, jotka eivät pysty enää suoriutumaan vaativista pelastustehtävistä, kuten savusukeltamisesta. Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto Lue lisää ja katso video: www.palosuojelurahasto.fi/innovaatiopalkinto Innovaatiopalkinto vesipelastukselle Pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa lokakuussa Jyväskylässä julkistettiin Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinnon 2015 saajat. Löytyisikö esimerkiksi sairaankuljetuksessa tehtäviä ikääntyville pelastajille, hän pohtii. Vanhaan kalustoon on vaikea saada enää varaosiakaan. Lapin pelastuslautakunnan puheenjohtaja Aarne Jänkälä Lapin liitosta osallistui seminaariin viime vuonnakin. ”Tavoitteena oli luoda uusi yksinkertainen tapa parantaa palokuntien vesipelastusvalmiutta, mutta työkalua voidaan varmasti hyödyntää myös muun muassa eläinpelastustehtävissä ja etsittäessä raunioista ja ahtaista paikoista.” ”En ole miettinyt patenttia tai teollista valmistamista, tuotekehittelyä vaaditaan vielä paljon. Palkinto julkistettiin 8. Pelastusopisto sai monipalosimulaattorin. Varsinkin tuleva sote-ratkaisu on puhuttanut. Pyörittelen ideoita juoksulenkeillä ja töissä”, viime syksynä alipäällystöopinnot aloittanut Puolitaival kertoo. Prototyyppi menee seuraavaksi käyttötestiin omalle, Rauman paloasemalle. Hyökkäyskehikko eroaa perinteisestä letkukehikosta siten, että hyökkäyskehikkoon on pelkän työjohdon lisäksi pakattu suihkuputki sekä tarvittavat työkalut oven murtamiseen ja savujen hallintaan oviaukossa. Kuitenkin kun tiedetään Suomen harvaan asuttujen alueiden kuntien taloustilanteet, tuntuu korotusvaatimus vaikealta, Jänkälä pohtii. ”Uutta on se, että nyt pystytään harjoittelemaan suurella palokuormalla esimerkiksi teollisuushallin tai katto-ontelopalon sammutusta”, Pelastusopiston yliopettaja Vesa Siivonen kehuu. PUOMIssa yhdistyvät käärmepihdit, teleskooppivarsi ja videokamera uudeksi pelastustyökaluksi. 8 ·2015 7 Aarne Jänkälä Lapin liitosta. Pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa puhuttiin vilkkaasti uudesta hallitusohjelmasta pelastustoimen näkökulmasta, tulevasta rakenneuudistuksesta ja alan tutkimuksen sekä kehittämisen turvaamisesta. Ehdotuksilla opiskelijat pyrkivät tehostamaan tulipalojen ehkäisyä sekä lisäämään ihmisten tietoisuutta paloturvallisuudesta ja pelastustoiminnasta. lokakuuta pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa Jyväskylässä. Investointeihin tulisi saada edes hieman korotusta. Kajaanin Ammattikorkeakoulu sai kunniamaininnan ja 1000 euron palkinnon aktiivisesta ja idearikkaasta osallistumisesta kilpailuun. Simulaattorin avulla voidaan harjoitella suurten tilojen kuten teollisuushalli-, parkkihallija kauppakeskuspalojen sammuttamista ja pelastustoiminnan johtamista sekä onnettomuustutkintaa. Turvallisuuden kannalta pelastuslaitoksen osallistuminen ensihoitoon ja ensivasteeseen ovat tärkeitä harva-alueilla
Työaikajärjestelmä halutaan uudistaa sote-ratkaisun myötä pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyön takia. Siihen liittyy myös aluehallintovirastojen erilainen ja epäselvä näkemys tästä asiasta. ”On myös tarkasteltava, ovatko esimerkiksi tietojärjestelmät, palotarkastusja valvontatoiminta sekä taloussuunnittelu hoidettu tehokkaasti.” ”Toivon, että tuottavuutta voidaan ennakPelastuslaitokset etsivät yhdessä tuottavuusloikkaa Vuorokautinen työaika listan kärjessä Teksti: Esa Aalto Arkistokuva: Kimmo Kaisto 8 8 ·2015. ”Lähtökohta on parantaa toimintamme ihmisen eli veronmaksajan eduksi”, Tarvainen painottaa. Tuottavuutta haetaan henkilöstön lisäksi osaamisen eli koulutuksen avulla ja kalustoakin tarkastelemalla. Pelastuslaitokset etsivät keinoja parantaa tuottavuutta. Osaamisessa painopiste on täydennysja jatkokoulutuksessa sekä harjoittelussa. ”Kaikki mikä heikentää tai hidastaa työtä työaikana pitää poistaa. Vuoden loppuun mennessä on tarkoitus saada aikaiseksi vajaan kymmenen kohdan esitys, jonka avulla syntyy tehokkaampi ja toimivampi pelastuslaitos. Erityisesti ikääntyminen, ammattitaidon ylläpito sekä työaika ovat keskeisiä tekijöitä. T uottavuusprojekti käynnistyi syyskuun alussa Jyväskylän kaupungin tuottavuushankkeen innoittamana. Yksi polttavimmista asioista on vuorokautinen työaika. ”En myöskään usko, että työssä jaksamisen kannalta 24 tunnin työvuoro on hyvä.” Hän kuitenkin korostaa, että kyse ei ole pelkästään arvioida vuorokautista työaikaa. Nykyisellä toimintamallilla emme voi jatkaa”, pelastusjohtaja Simo Tarvainen sanoo. ”Meillä Keski-Suomessa on käsittelyssä valitus työneuvostossa ja odotamme ratkaisua. Ei voi olla niin, että työnantaja ei voi työaikana teettää töitä.” Hänen mielestään tasavahva työvuorosuunnittelu rajoittaa työn kehittämistä. ”Voidaan kuitenkin arvioida, että tuottavuuspotentiaalia löytyy eniten henkilöstön toiminnasta. Esimiestyön kehittäminen ja pelastuslaitoksen tehokkaampi henkilöstöresurssien käyttö sekä henkilöstön tasapuolinen kohtelu ovat myös tuottavuuspohdinnassa mukana. Tuottavuusprojektissa käydään läpi koko pelastuslaitoksen tehtäväkenttä: riskienhallinta, pelastustoiminta, ensihoito ja ensivaste sekä hallinto. Kaluston osalta erilaisten ohjelmistojen parempi hyödyntäminen on tärkeää.” Työnantaja sorvaa esityksensä tuottavuutta parantavista tekijöistä muun muassa tarkastelemalla tehollisen työajan lisäämistä. Simo Tarvaisen mielestä se on kohtuullisen merkittävä osa tuottavuutta. ”Aikataulu on nopea, mutta meidän on oltava valmiita muutoksiin, joista tärkein on tuleva sote-ratkaisu. Tuottavuutta tarkastellaan koko henkilöstön näkökulmasta, myös sivutoimisten ja sopimuspalokuntalaisten osalta. On mahdollista, että emme hae enää poikkeuslupaa vuorokautiselle työajalle”, Simo Tarvainen sanoo. Keskeisenä nähdään operatiivisessa työssä aluehallintoviraston myöntämällä poikkeusluvalla tehtävä vuorokautinen työaika. Ensimmäisenä mukaan Keski-Suomen kanssa lähti Etelä-Savon pelastuslaitos. Palvelutason säilyttäminen ja henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja työkyky nähdään tärkeiksi huolenpidon kohteiksi
”Lähtökohtana siinä ei ole pelkästään työajasta keskusteleminen.” Tärkeämmäksi hän näkee rakenteellisen uudistuksen. Ehkä tällä perusteella olemme samaa mieltä työajasta”, Ihamäki toteaa. Sitä pitää tämänkin hankkeen yhteydessä arvioida. ”Työturvallisuudesta pitäisi olla kaikkien huolissaan. ”Jos esimerkiksi vuorokautista työaikaa aletaan valtakunnallisesti muuttaa, niin silloin täytyy miettiä, miten henkilöstö toimii. ”Miksi työnantaja alkaisi väkisin muuttaa sellaista työaikajärjestelmää, jossa työntekijät voivat hyvin”, hän kysyy. ”Suunnitelma on saada työvoima tehokkaampaan käyttöön. Autoritäärinen toimintamalli ei ole koskaan hyvä enkä usko, että sitä sote-ratkaisussa edes toteutetaan.” ”Jos yksipuolisesti lähdetään muuttamaan toimintamalleja, siinä ei voi olla kuin häviäjiä”, Kim Nikula painottaa. Perustehtävä, ihmisen pelastaminen ei saa vaarantua muiden tehtävien takia.” ”Meillä pitäisi olla yhteinen näkemys tuottavuutta parantavista asioista. ”Mielestäni se on sitä jo nyt. Myös omavalvontaan ja valmiussekä turvallisuussuunnitteluun liittyviä työtehtäviä on muullekin henkilöstölle kuin esimiestehtävissä toimiville”, pelastusjohtaja Seppo Lokka sanoo. Kuinka monta pelastuslaitosta meillä on jatkossa, ja miten sen ansiosta parannetaan tehokkuutta ja tuottavuutta. Pelastustoimen voi nähdä tässä edelläkävijänä koko yhteiskunnassa.” Hän myös muistuttaa, että työajasta sovitaan virkaja työehtosopimuksissa. Kim Nikulan mielestä tärkeinä on saada alan töihin selkeät mittarit, niin johtamiseen kuin perustehtävien tekemiseen. On olemassa myös vaihtoehto erilaisista työajoista.” Yksi vaihtoehto voi olla hänen mukaansa se, että suurissa kaupungeissa tehtäisiin vuorokautista työaikaa ja muualla ei. Hän toivoo, että selvennetään sitä, mitä tarkoitetaan tehokkaalla työajalla. Kiihkottomasti ja kriittisesti Länsi-Uudenmaan pelastusjohtajan ja pelastusjohtajien puheenjohtajan Veli-Pekka Ihamäen mielestä on hyvä, että voidaan kipeitäkin asioita nostaa esille. Silloin voidaan todeta, että 24 tunnin työaika on todettu tehokkaaksi ja hyväksi. Ensihoitopalvelut ovat uudessa järjestelmässä kehittymässä. Etelä-Savo siirtymässä kahteen vuoroon Etelä-Savossa on ryhdytty jo tuumasta toimeen. Viimeisimpänä Oulu-Koillismaa. Etenkin kun tiedetään vanhusväestön kasvu. ”Työn luonne pitää huomioida työaikajärjestelyissä, Ei kukaan esimerkiksi kyseenalaista merenkulussa tai merivartiostossa tehtävää viikkotyöaikaa.” Suomen Palomiesliiton näkemyksen mukaan itsehallintoalueillakin tullaan noudattamaan kunnallista virkaehtosopimusta, joten sen perusteella ei ole odotettavissa muutoksia esimerkiksi työaikaan. Niitä ovat nyt jo palokuolemat ja toimintavalmius. Hän korostaa sitä, että työaika sidotaan laajempaan kokonaisuuteen, jolla arvioidaan tuottavuuden parantamista. koluulottomasti käsitellä yhdessä myös esimerkiksi ammattijärjestöjen kanssa”, Simo Tarvainen toteaa. Hän myös huomauttaa, että kaksivuorojärjestelmää kokeilleet ovat palanneet entiseen. Työajalla, jaksamisella ja tehtäväsidonnaisuudella on vaikutus työ-ja potilasturvallisuuteen. Sisäistä toimintakulttuuria pitäisi uudistaa pois autoritäärisyydestä.” Nikulan mielestä operatiivisen henkilöstö vuorokautista työaikaa pitäisi verrata toimistotyöaikaan ja arvioida sen perusteella onko työajassa tehostettavaa. 8 ·2015 9. Tuottavuutta voidaan hänen mielestään tarkastella myös niin, että hiljaisemmalla yöajalla on mahdollisuus lisätä kotiin vietäviä palveluja. ”Meidän on syytä itse keskuudessamme kriittisesti ja kiihkottomasti arvioida, onko oikein, että 12 tunnin aikana 24 tunnin työvuorossa on ainoastaan päivystysluonteisuus eikä erikseen sovittuja työtehtäviä. ”Palvelutasopäätöksessä on todettu ehdoton minimivahvuus eikä sen alle mennä. Tavoitteena on vuoden alussa siirtyä koko henkilöstön osalta kahteen 12 tunnin pituiseen työvuoroon. Etelä-Savossa vuorokautista työaikaa tehdään kolmella suurimmalla paikkakunnalla eli Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. ”Työpanoksesta pitää saada nykyistä enemmän irti ja työaika on avain muuttaa toimintatapoja.” Lokka kuitenkin huomauttaa, että suurissa kaupungeissa järjestelmää jouduttaneen pohtimaan eritavalla. ”Ratkaisevaa on se, mitä tehdään ja kuka tekee. Hän myös huomauttaa, että kannattaa olla itse tekemässä muutosta, sillä esimerkiksi suuressa sotessa sitä ryhtyy tekemään joku muu. Silloin meitä ei voitaisi myöskään ohjailla ulkopuolelta.” ”Mielestäni ei ole syytä takertua ainoastaan operatiivisen työn tekijöihin, vaan yhtä lailla voisimme arvioida työn tehostumista, jos toimistotyöaika nostettaisiin 42 viikkotyötuntiin.” Nikula myös toivoo ja uskoo, että pelastusalalla voidaan yhdessä keskustella ja arvioida tehokkuutta. Yksittäiselle työntekijälle vuorojärjestelmän muutos tarkoittaa laskennallisesti kahden tunnin alenemaa viikossa ja kuuden viikon jaksossa 12 tuntia. Se voidaan tasoittaa käytännön työvuorosuunnittelussa.” ”Tuntimäärä pysyy samana, mutta haitalliset tunnit eivät välttämättä jakaudu tasaisesti.” Seppo Lokan mielestä onkin kohtuutonta, että palomiehen palkasta peräti 42 prosenttia koostuu erilaisista lisistä.” Työaika ei ole avain tuottavuuteen Suomen Palomiesliiton johtajan Kim Nikulan mielestä tuottavuutta pitää arvioida laajasti. Hälytyksiin lähdetään heti kun tarvitaan. ”Esimerkiksi Oulussa tehtiin kysely, jossa henkilöstö totesi vuorokautisen työajan sopivan parhaiten työnluonteeseen nähden. Alan valtakunnallinen kokonaisuudistus on välttämätöntä, jossa hyödynnetään digitalisaatiota ja teknologiaa. Yöaikaan voimme esimerkiksi viedä koteihin turvallisuusja hyvinvointipalveluja. On kestämätöntä, että 12 tunnin jälkeen ei voi muuta kuin levätä.” ”En ota kantaa siihen, pitäisikö vuorokautisesta työajasta oikopäätä luopua. Työn tuottavuus ei parane sillä, jos työaikaa lyhennetään. Siellä tehtäviä voi olla niin paljon, että raskas kalusto ja nykyinen toimintatapa ovat oikea tapa toimia
Tuhat ihmistä harjoitteli pelastustoimintaa kansainvälisessä Barents 2015 -pelastusharjoituksessa, jossa selvittiin muun muassa bussiturmasta ja maanvyörystä. 10 8 ·2015 10 8 ·2015. Suurharjoitus hälytti koko Barents-alueen Barents Rescue 2015 kokosi yhteen pelastusalan ihmiset Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Myös SPR:n evakuointisairaala oli kovassa käytössä
Suuronnettomuuden selvittämisessä riitti työtä paikallisilla ja koko Barents-alueen vi8 ·2015 11 8 ·2015 11. Ojaan syöksyessään bussi vaurioittaa hiekkatien varrelle parkkeerattua säiliöauton perävaunua niin, että siitä alkaa vuotaa Suurharjoitus hälytti koko Barents-alueen Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Ibrahim Malla/Suomen Punainen Risti ja Kaisu Puranen lipeää. Näin alkoi yksi Barents Rescue 2015 -pelastusharjoituksen lavastetuista tilanteista Kittilässä Levillä syyskuun viimeisellä viikolla. T ulvan aiheuttama maanvyöry suistaa ojaan yli viittäkymmentä kansainvälistä vierasta kultakaivokselle kuljettaneen haitaribussin. Säiliön viimeisessä osassa on erittäin myrkyllistä ja herkästi syttyvää arseenia, joka ei vuoda – vielä. Bussia ohittanut henkilöauto jää ylämäessä kyljelleen kaatuvan bussin alle
Sillehän ei mitään voi, jos paikalle tulevat pelastusmuodostelmat saapuvat vasta sitten, kun säiliö on tyhjentynyt. Tässä onnettomuudessa pelastustyöntekijöiden täytyy ottaa huomioon hyvin monia asioita. ranomaisilla. Hän arvioi, että tällä hetkellä paikalla ovat ainakin pelastusja lääkintäviranomaiset. Sitten pitää arvioida ympäristöhaitat”, kertoo harjoituksen turvallisuutta paikalla varmistava Kriisinhallintakeskus CMC:n pelastustoimen asiantuntija, palomestari Raimo Rasijeff. Noin tunti tapahtuneen onnettomuuden jälkeen tilanne vaikuttaa vielä suhteellisen staattiselta. Vähän matkan päässä sijaitsevalle aukiolle on perustettu hoitopiste, josta kiireellisimpiä potilaita lennätetään sairaalaan. ”Tilanne on edelleen varsin verkkainen ja torjuntatoimenpiteitä ei syystä tai toisesta ole aloitettu. Kuvitteellisessa tilanteessa bussissa on matkustajia pääsääntöisesti Lapin eri kunnista ja myös Barentsin alueen valtioista, mikä tekee onnettomuudesta monikansallisen. Suuronnettomuudessa oli mukana bussi, henkilöauto ja säiliöauton perävaunu. Pelastajat kuljettavat vaikeroivaa miestä kauemmas onnettomuuspaikalta, rekan perävaunun lipeävuodolle ei vielä ole ehditty tehdä mitään. Harjoittelemaan oli tullut noin tuhat pelastusalan ammattilaista ja vapaaehtoista. Osa bussista ulospäässeistä ihmisistä on jo altistunut lipeälle. 12 8 ·2015. Iholle joutuessaan se aiheuttaa vakavia vammoja, eikä se ole terveellistä myöskään hengitettynä. Bussiturmassa loukkaantuneita näytteli noin 50 vapaaehtoista. Oikea suojautuminen on tärkeää, sillä lipeä on emäs eli syövyttävä aine
”Sillä perusteella rupesimme miettimään, minkä tyyppistä onnettomuutta maanvyörymässä saattaa ilmentyä.” Kaikki Kriisinhallintakeskuksen työryhmän jäsenet ovat myös Suomen kansainvälisen pelastuskomennuskunta Finn Rescue Forcen jäseniä. Siinä mielessä harjoitus oli onnistunut.” Honkasen mukaan harjoitus onnistui myös operatiivisen toiminnan suhteen. Rasijeff on mukana työryhmässä, joka suunnitteli ja rakensi Barents-harjoituksen onnettomuudet. ”On tärkeää, että bussi on tuettuna paikalleen, kun pelastustoimenpiteet alkavat. ”Rastit oli hyvin suunniteltu. Se näytti kyntensä tässä harjoituksessa.” Honkanen ei vielä erittele tarkemmin, mitä kehitettäviä puolia harjoituksessa tuli ilmi, sillä harjoituksen evaluointi on vielä kesken ja valmistuu marraskuussa. Suunnittelussa huomioitiin muun muassa osallistujien eri kansallisuudet ja roolit. Honkasen mukaan toimivia asioita olivat tiedonkulku ja hälyttäminen. ”Pidimme huolen, että suunnilleen tiesimme, mistä maista ja minkä alan ihmisiä on tulossa: pelastajaa, etsintäkoiraa, lääkintähenkilöstöä. Lisäksi on tärkeää, että pelastettavat kiireellisyysluokitellaan. Paikalle on hälytetty myös lähellä olevat ammattija sopimuspalokunnat. ”Onneksi ei ihan näin massiivisiin kuin juuri tässä tilanteessa, tässä bussionnettomuudessa. Nämä ovat tässä mittakaavassa erittäin harvinaisia normaalioloissa.” ”Harjoitus täytti tavoitteensa” 8 ·2015 13. Tätä varten myös helikopterikuljetus on hälytetty paikalle.” Tässäkin onnettomuudessa paikallinen viranomainen toimii johtavana viranomaisena. Pyrimme organisoimaan heille kaikille riittävästi tehtäviä eri tyyppisissä onnettomuustilanteissa.” Rasijeffin mukaan esimerkiksi bussionnettomuudessa paikallisen pelastustoimen työryhmä oli antanut suunnittelijoille alkuskenaarioksi maanvyörymän. Niin ikään onnettomuuden uhrien vammat vaativat erityishuomiota. Evaluoinnin tekee Laurea-ammattikorkeakoulu. Ei pelkästään pelastuspuolella vaan myös lääkinnän puolella. ”Tällaisessa liikenneonnettomuudessa vammamekanismi on hyvin laaja. Kokemusta maailmalta Epävarmuustekijä on myös säiliövaunussa oleva, herkästi palava arseeni, joka ei toistaiseksi vuoda, mutta kukaan ei tiedä, mihin tilanne kehittyy. Mahdollisesti on myös menetetty henkilöitä.” Raimo Rasijeff oli mukana suunnittelemassa Barentsin suuronnettomuuksia. ”Siinä on varmasti hieman hiottavaa, mutta se on sinänsä jo nyt toimiva. Kehitettävää löytyi eri viranomaisten vahvuuksien tunnistamisesta. Harjoituksessa oli mukana iso joukko viranomaisia: raja-, poliisi,pelastus-, lääkintäja ilmapuolen toimijat.” ”Puhdistaminen, desinfiointi ja huuhtelu on tärkeää suorittaa mahdollisimman nopeasti”, Rasijeff sanoo. Pelastajien täytyy ottaa huomioon myös se, että maanvyörymä voi tulla uudestaan. ”Meidän pitäisi tuntea paremmin toistemme voimavarat. Finn Rescuen jäsenet törmäävät tavallista suurempiin onnettomuuksiin päätöissäänkin. Ne olivat monipuoliset, niillä jouduttiin testaamaan kunkin yksikön toimintakykyä mutta myös yhteistoimintakykyä, joka on koko Barentsin pelastuspalvelusopimuksen tarkoitus.” Suomen kansallinen päätavoite oli testata isäntävaltion tukitoimia. Sisäministeriön ylitarkastaja Jari Honkanen arvioi, että Barents Rescue 2015 -harjoitus täytti tavoitteensa. ”Olemme olleet maailmalla erilaisissa oikeissa onnettomuustilanteissa, ja sillä perusteella meillä on aika tarkka mielikuva ja omakohtaisia kokemuksia siitä, mitä kaikkea maanjäristysalueella, maanvyörymässä, tulvaalueella tai kemikaalionnettomuustilanteessa voi tapahtua”, Rasijeff kertoo. ”Siellä tuli ilmi asioita, joita täytyy kehittää, ja sehän on harjoituksen tehtävä: turvallisessa harjoitusympäristössä voidaan todeta asioita, jotka tarvitsevat kehittämistä tositilannetta varten. Kiireellisimmät pitää saada mahdollisimman nopeasti hoitopisteeseen ja sieltä edelleen sairaaloihin
Hälytys onnettomuudesta on juuri annettu. Toistaiseksi ympärillä on melko hiljaista. Autojen luona on yhteensä neljä potilasta, joista kaksi kuollutta, kaksi uhria putkissa maan alla”, selvittää Kriisinhallintakeskus CMC:n suunnittelija, harjoitusta koordinoiva palomestari Jani Pitkänen. ”Molemmissa autoissa on elävä potilas ja lisäksi toisessa nukke, joka merkkaa kuollutta. Poliisi Christer Österstedtin koira Gina on paikallistanut ihmisen maan alta. Maanvyörymään jää kuusi henkilöä, ja sen lisäksi maastossa on muutamia kadonneita ihmisiä. Vyöryvä maa sortaa myös rinteen tuolihissin. Kaksi loukkaantuneiksi maskeerattua nuorta naista odottelee rinteessä käskyä mennä maanalaisiin putkiin, joista pelastuskoirat voivat myöhemmin löytää heidät. Maan alle on hautautunut kaksi autoa ja tuolihissi. Kyljellään olevan auton vierestä löytyy kaulaa myöten hautautunut vainaja, joka joudutaan kaivamaan ylös. Pahaksi onneksi juuri samaan aikaan rinnettä pitkin kulkevaa tietä ajaa kaksi autoa, jotka hautautuvat alaspäin vyöryvään mutaan. Katsojat seuraavat tilannetta nauhojen takaa, Pitkänen kuulee radiopuhelimestaan, missä mennään. Pitkänen näkee isojen onnettomuusharjoiMaanvyörymäpaikka käydään ensin läpi koirien avulla. Barents Rescuessa harjoitellaan päivän toista suuronnettomuutta. Maanvyöryssä ympäristö täytyy varmistaa ensin P itkään jatkunut rankkasade on saanut korkeiden rinteiden maamassat vettymään niin, että ne lähteävät liikkeelle. 14 8 ·2015
Maamassojen liikehdinnän tarkkailua varten ylärinteeseen nakataan nauhoja tolppien väliin. Pelastajat palaavat lähtökuoppiin, uhrit autoihin, ja hälytys annetaan uudelleen. ”Olemme käyneet maanvyörytoimintamallin luennolla läpi, eikä sitä tässä alkuvaiheessa noudatettu. Norjalaisilla oli hieman liian kiire. Valmisteluista vastasivat Kriisinhallintakeskus ja sisäministeriön pelastusosasto tiiviissä yhteistyössä Lapin pelastuslaitoksen ja kultakaivos Agnico Eagle Finlandin kanssa. 8 ·2015 15. Koirat tutkivat ensin alueen, ja ihmiset paikallistetaan maan alta ja autoista. Alueella tapahtuu myös liikenneonnettomuus sekä maanvyörymä. Toinen lähtö menee oikein. Tulvaskenaarion taustalla on kymmenisen vuotta sitten koettu tositilanne Kittilässä. tusten arvon juuri yhteistoiminnan harjoittelemisessa. Pian puoliksi rinteisiin hautautuneiden autojen luokse säntää norjalaisia palomiehiä. Suomen harjoituksen pääpaino on isäntävaltion tukitoimissa (Host Nation Support). ”Miten erimaalaiset palomiehet pystyvät samalla onnettomuuspaikalla tekemään yhteistyötä, miten kommunikaatio pelaa, miten sovelletaan käytettävissä olevia työvälineitä?” Suomessa maanvyöryt ovat olleet hyvin paljon pienempiä kuin nyt harjoiteltava. Mukana oli kaikkiaan yli 40 toimijaorganisaatiota Suomesta ja keskeiset pelastuksen ja lääkinnän toimijat naapurimaista. Itse pelastustoiminta voi alkaa. BARENTS RESCUE 2015 Kittilän Levillä järjestettiin 28.9.–2.10.2015 Barentsin alueen maiden (Suomi, Norja, Ruotsi ja Venäjä) kansainvälinen Suomen isännöimä pelastusharjoitus. Kittilässä harjoiteltiin esimerkiksi avunpyytämistä naapurimailta, hälyttämistä, kansainvälisen avun vastaanottoon liittyviä rajamuodollisuuksia, pelastustoimien johtamista, tiedonkulkua ja median kanssa toimimista. Toiminta kuitenkin vihelletään poikki ennen kuin se ehtii kunnolla alkaakaan. Lähtökohtana oli tilanne, jossa Lapin ja pohjoisen muiden pelastuslaitosten voimavarat eivät yksin riitä vastaamaan suuronnettomuustilanteeseen ja apua on pyydettävä naapurimaista. ”Kun ei yhtään tiedä, mikä homman nimi on, siinä joutuisi ottamaan aika rauhallisesti.” Pitkäsen mukaan näin massiivinen maanvyörymä on iso henkilöriski pelastajille. ”Jos yksi maanvyöry tulee, tulee luultavasti toinen ja kolmaskin. Toiminta vaikuttaa verkkaiselta, mutta Pitkäsen mukaan se olisi tositilanteessa vieläkin hitaampaa. Jos me emme yhtään huolehdi ympäristöstä, voi käydä niin, että olemme seuraavan vyöryn alla itse.” Maanvyörymän uhri on irrotettu autosta. Yhteistoimintaa harjoitellaan joka toinen vuosi. Harjoituksen skenaarioina ovat pitkään jatkuneet sateet Kittilän alueella sekä samaan aikaan tapahtuva kaivosonnettomuus. Siksi aikaa pitää käyttää myös siihen, että ympäristö on turvattu. Pitkäsen mukaan Ruotsissa on kokemusta suuremmistakin vyöryistä. Päätettiin tuolla alhaalla, että aloitetaan alusta, oikein”, palomestari Pitkänen kertoo
Lapin Vapaaehtoinen pelastuspalvelu sekä organisaation paikallinen tukitoimi Pelastuspalveluseminaari huolehtivat 160 vapaaehtoisen maalihenkilön keräämisestä ja heidän kouluttamisestaan sekä maskeeraamisestaan. Holmin säärestä, lasketteluhousuihin tulleesta Sippo Nevalainen on toiminut Vapepan paikallisessa ryhmässä, Pelastuspalveluseminaarissa jo kaksikymmentä vuotta. Lapin matkailuopiston opiskelijat Henna Myllyharju ja Karoliina Holm esittivät Levin rinteeseen lavastetun maanvyörymäonnettomuuden uhreja. Holmilla oli sääressään ja käsivarressaan näyttävät avomurtumat, jotka paikalliset Vapepa-aktiivit olivat askarrelleet. 16 8 ·2015. ”Otamme mielellämme hoitajaopiskelijoita, koska he pääsevät siten tutustumaan omaan alaansa”, kertoo Pelastuspalveluseminaarin aktiivijäsen Sippo Nevalainen. Moni ”uhreista” oli rekrytoitu paikalle Lapin alueen eri opistoista, esimerkiksi matkailuja ammattiopistolta. Potilaana olo on harjoitusta ensihoitajalle B arents-harjoitukseen tarvittiin suuri joukko vapaaehtoisia muun muassa esittämään onnettomuuksien uhreja, joista toiset olivat vakavammin, toiset lievemmin loukkaantuneita
Ensimmäisenä onnettomuuspaikka kartoitetaan koirien avulla. Se ilmaisee löydön haukulla, ja Österstedt kävelee asettamaan kohdalle keltaisen nauhan. Kokemus oli avartava. V anhempi konstaapeli Christer Österstedt kumartuu saksanpaimenkoira Ginan puoleen, osoittaa kädellään lumetonta laskettelurinnettä ja antaa Ginalle käskyn. Se meni sisälle autoon. Saapi olla ulkona paljon. Hän on kouluttanut koiran itse. Harjoittelemma ruumiinnesteillä. Luulajasta kotoisin oleva Österstedt on ollut poliisina 41 vuotta, niistä 27 koiramiehenä. Se oli 13 kuukautta vanha, kun Österstedt sai sen. ”Jännittää ehkä juuri se, että joudumme menemään sinne maan alle ja että siellä on pimeää”, Holm sanoi. Gina on löytänyt kaikki kuvitteellisen maanvyöryn alle jääneet ihmiset. 8 ·2015 17. ”Tästä saa kokonaiskuvan, miten hoito kulkee turmapaikalta lääkärin vastaanotolle.” Janne Sääskilahti pelastettiin bussionnettomuudesta. Se on paras työkaveri. ”Koira on paras työkaveri” repeämästä törrötti ilmiselvä luunpätkä. Se ei koskaan sano vastaan”, hän naurahtaa. Bussin sivulasin päällä makoilin, kun takalasista tultiin kirveellä läpi, ja takalasin kautta vietiin pienillä paareilla.” Hänen mukaansa potilasta näytteleminen on hyödyllistä tulevan ammatin kannalta, sillä koko hoitoketju näyttäytyy uudessa valossa. Koira säntää tutkimaan rinnettä, ja pian se paikallistaa jotakin. Suomen Punaisen Ristin kenttäsairaalassa puolestaan makasi eräs ”potilas”, Lapin ammattiopistossa ensihoitajaksi opiskeleva Janne Sääskilahti. Hänet oli pelastettu bussiturmasta, jossa maanvyöry kaatoi bussin ojaan. Parasta on, kun ulkona saa olla, tehdä hyvää. ”Se löysi ihmiset. ”Se oli aika hurja kokemus. Maan alla olleet ihmiset se löysi hengitysputken kohdalta, ei tunnelin suulta.” Gina on 9,5-vuotias, eli melkein eläkeläinen. Kun rosvon saa kiinni, niin hyvä olo kestää parikin päivää.” Alueella on 17 poliisikoiraa: kolme Kiirunassa, kolme Haaparannassa ja kahdeksan Luulajassa. Gina on Österstedtin neljäs koira. Kaikki ovat olleet saksanpaimenkoiria. Koirien sopivuutta poliisikoiriksi testataan, kun ne ovat puolitoistavuotiaita. ”Ei ryöstäjä löydy, ellei ole koiraa.” Österstedtin mielestä ei ole poliisin työtä parempaa ammattia. Uutta koiraa hän ei enää halua ottaa, koska on omien sanojensa mukaan liian vanha. ”Moni haluaa kriminologiksi, sisälle istumaan. Ei ole niin tavallista, että autossa on ihmisiä. ”Voi, sano se. Christer Österstedtin saksanpaimenkoira Gina löysi mallikkaasti maan alle kadonneet ihmiset. Hänellä oli avomurtumat reidessä ja sääressä. Jos koira on käypä, koirapoliisi ja poliisikoira aloittavat yhteisen taipaleensa. Tunnelmat ennen harjoituksen alkua olivat jännittyneet. Harjoituksen jälkeen Österstedt on tyytyväinen Ginan suoritukseen. Käydä talvella hiihtämässä, kesällä vähän lenkillä, koira matkassa. Holmin ja Myllyharjun oli tarkoitus mennä maan alle rakennettuun putkeen odottamaan, että pelastuskoirat löytävät heidät. Österstedtin pitkän uran kovimmat keikat ovat olleet pankkiryöstöjä ja murhia. Pelastetuksi tuleminen oli hänelle elämys. En mie saata sanoa, mutta useampi joka tapauksessa.” Ginan päätyö on elävien ihmisten etsintä, mutta se on koulutettu myös ruumiskoiraksi. Näin jatketaan, kunnes rinteessä on kuutisen nauhaa. ”Sama koira saattaa etsiä molempia. Panemma traasuun [kangastilkkuun] ja sen piilotamma, koira saapi sitten hakea sitä”, Österstedt kuvailee. Hän ei äkkiseltään muista, kuinka monta ihmistä Gina on elämänsä aikana löytänyt. Potilaiksi maskeeratut Henna Myllyharju ja Karoliina Holm jännittivät maan alle menemistä Levin rinteessä. Kun esimerkiksi maastoon paennutta pankkiryöstäjää lähdetään etsimään, koiramies on aina etulinjassa etsimässä. ”Se on vapaata hommaa. Avomurtuma oli maskeerattu luun lisäksi myös teatteriverellä ja sian nahalla
HUS:in kollegat ovat paikalla koordinoimassa jatkohoitopaikkoja.” Lisäksi loukkaantumattomille potilaille on oma osastonsa, joka toimii kunnan ja sosiaalitoimen kanssa. Sen saa lähtövalmiiksi alle kahdessa tunnissa. Sairaala on myös täysin omavarainen, ja sen materiaalit riittävät viikon ajaksi. Nopean lähdön mahdollistavat esimerkiksi kevyet ilmakaariteltat ja valmiiksi pakattu välineistö. ”Täällä on arviointiteltta, osastopoliklinikka, kaksi vuodeosastoa, 22 paikkaa ja leikkaussali, jossa tehdään henkeä pelastavat leikkaukset”, Hatakka kertoo. Evakuointisairaala on valmis lähtöön parissa tunnissa Anestesiasairaanhoitaja Hannele Toivola ja sairaanhoitaja Ville Päivinen hoitavat leikkaussalissa kriittiset potilaat siirtokuntoon. Paikalle on rakennettu neliökilometrejä kattava langaton verkko Levin ja Ylläksen välille. ”Evakuointisairaala on ollut tänään kovassa käytössä. Sairaala ei vielä ole ollut varsinaisissa tositoimissa. ”Potilaita tullut eri toimipaikoista, ja täällä on harjoiteltu myös jatkohoidon järjestämistä yhteistyössä. ”Voi olla tilanne, että ulkomailla on iso joukko EU-kansalaisia, jotka tarvitsisivat apua, ja paikallinen terveydenhuolto on riittämätön huolehtimaan väestöstä. ”Harjoittelu on äärimmäisen tärkeää, jotta konseptia pystytään kehittämään, koska se on suht tuore. 18 8 ·2015. Hatakka kertoo, että sairaalaa on helppo ja nopea liikutella paikasta toiseen. SPR:n katastrofivalmiuden neuvonantaja Ilona Hatakka kertoo, että evakuointisairaala on kehitetty sekä sellaisiin tilanteisiin kuin Thaimaan tsunami Tapaninpäivänä 2004 että kotimaan suuronnettomuuksiin. Sairaalassa annetaan kaikkein nopeimmin tarvittava hoito ja lähetetään potilaat eteenpäin helikoptereilla. B arents-harjoituksen onnettomuuksien uhrit tuodaan Suomen punaisen ristin evakuointisairaalaan, joka on pystytetty Leville. Viime tarkistuksella oli 50 potilasta, ja heitä on sen jälkeen tullut koko ajan lisää”, Punaisen ristin tiedottaja Noora Jussila kertoo. Se mahtuu kuormaautoon ja traileriin, ja kun sairaala saadaan paikalle kohteeseen, se pystytetään kahdessakolmessa tunnissa.” Sairaala on myös täysin omavarainen, ja sen materiaalit riittävät viikon ajaksi. ”Sairaala on pakattu logistiikkakeskukseen Tampereelle valmiiksi. ”Tarkoitus ei ole lähteä varsinaisesti leikkaamaan, vaan stabiloida henkeä uhkaavat tilanteet”, Ville Päivinen kertoo. Joka kerran tulee jotain parannusta ja opitaan uutta”, Ilona Hatakka sanoo. Samalla kun lähetämme apua maailmalle, voimme lähettää yksikön, jonka voi lähettää nopeasti auttamaan.” Evakuointisairaalan kapasiteetti on noin 200 ihmistä
Rekisteröidy veloituksetta mukaan jo ennakkoon: www.. OIKEITA KOHTAAMISIA. nnsec.. Älä jätä näitä välistä!. klo 9-17, pe 20.11. ja to 19.11. klo 9-16 Jokaisena messupäivänä Suomen Palopäällystöliitto SPPL:n ja Racing Rescue & Medical Team (RRMT) järjestämät pelastusnäytökset. Voit myös rekisteröityä paikan päällä Messukeskuksessa. Torstaina huikea SPPL:n ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen järjestämä pelastusoppilaitosten kisa, jossa vastakkain Pelastusopisto ja Helsingin pelastuskoulu. . Ohjelma-alue FinnSec Arena tarjoaa laajan kattauksen asiantuntijapuheenvuoroja, keskusteluja sekä action-ohjelmaa ja alan palkintojenjakoja. Aukioloajat: ke 18.11. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. TURVALLISESTI ASKELEEN EDELLÄ 18.–20.11.2015 VÄRI&PINTA SAMANAIKAISESTI MESSUKESKUKSESSA JÄRJESTETÄÄN: 18.–20.11.2015 TURVALLISUUSALAN PÄÄTTÄJÄT JA AMMATTILAISET KOHTAAVAT 18.–20.11 MESSUKESKUKSESSA HELSINGISSÄ Kansainvälinen FinnSec 2015 on turvallisuusalan tärkein tapahtuma, joka esittelee monipuolisesti ja asiantuntevasti kaiken turvallisuudesta ja suojelusta. AITOJA ELÄMYKSIÄ
Halu auttaa vei miehen viime syksynä koulunpenkille, nyt hän ahkeroi nelivuotisia ensihoitajan (AMK) opintoja Metropoliassa. Hän on tuntenut Tapio Sovijärven jo tämän tehdessä uutiskuvauksia ja myöhemmin Pelastajat-sarjaa. ”Oli yllätys kuulla Tapion ensihoitajan opinnoista, koska hän on niin menestynyt ja arvostettu alallaan. ”Kyllä pitää peukuttaa Tapion suoritusta, muutama päivä on oltu samassa yksikössä”, kommentoi palomies Kai Paasivirta ison ruokapöydän toiselta puolen aseman keittiössä. Tuoreemmassa 112-sarjassa Sovijärvi hoiti yksin ensihoidon kuvaukset Vantaalla, Espoossa, Kuopiossa ja Turussa. ”Merlot on aivan mahtava ohjelma. Kallion keskuspelastusasemalla hän on kuvannut kaksi kautta Pelastajat-sarjaa, joten kakkosvuoron miehistö oli tuttu entuudestaan. Nelivuotisten ensihoitajaopintojen perustason viisiviikkoisen ambulanssiharjoittelun Sovijärvi suoritti Kallion ja Erottajan pelastusasemilla. Ambulanssikonkarit ovat todenneet Sovijärven harjoittelusta, että ensihoitokertomukset Merlot Medissä ovat olleet huomattavasti monisanaisempia kuin heillä. Sovijärvi on Kallion asemalla kuin kotonaan. Hän on istunut ambulansseissa kameran takana vuodesta 2007 lähtien. Olen nyt 33-vuotias, kyllä tämän ikäisenä haluaa tehdä asiat niin kunnolla kuin mahdollista”, Sovijärvi sanoo. Kameran takaa ensihoitajaksi ”Kuvattaville ja hoidettaville pitää saada olosuhteisiin nähden turvallinen olo.” 20 8 ·2015 20 8 ·2015. Ambulanssit ovat tulleet tutuiksi vuosien varHelsinkiläinen Tapio Sovijärvi on tullut tutuksi suurellekin yleisölle Pelastajat-, Lainvalvojatja 112-sarjojen ohjaajana ja kuvaajana. Yhteensä Pelastajat-sarjaa tehtiin viisi kautta. Haaveesta TOTTA Teksti ja kuvat: Kimmo Kaisto P alomestari Kimmo Tuominen tulee käytävällä vastaan Helsingin pelastuslaitoksen keskuspelastusasemalla Kalliossa. Ensihoitokertomuksista olen ilokseni saanut hyvää palautetta, kuten myös harjoittelun loppuarvion yhteydessä. Harjoittelu ambulanssissa on kuulemma mennyt hyvin, hän on tunnollinen ja tarkka kaveri. Tapion kanssa on ollut helppoa Pelastajien kuvauksissa, koska hänellä on alan tuntemusta ja hyvä pelisilmä”, Tuominen kehuu. Moni on ihmetellyt miksi