PT 9/2014 ILMESTYY 19. 46 Sankarieläke ei auta palomiehiä s.8. MARRASKUUTA TEEMASIVUILLA KODIN TURVALLISUUS Ruotsin metsäpalo tuhoisin vuosikymmeniin s. 16 Ensihoitomalli säästää miljoonia Pohjois-Karjalassa s. 22 Vapaaehtoisvoimaa testattiin Pihlus-harjoituksessa s. 8 2014 22 .1 0
LAATU YHDISTÄÄ! Nopea palvelu ja huolto vahvoilta kotimaisilta, nyt yhdestä osoitteesta. (02) 2162 112 | faksi (02) 4692 115 sales@trvesitykit.fi | www.vesitykit.fi | esteri@veikkonummela.fi | www.veikkonummela.fi Esteri 10-2000 Esteri 10-4000 (D-240) Esteri 10-6000 (LK-6000) Esteri 3000K suurtehoruisku ja Esteri vesihuoltoyksikkö Since 1968 SAMMUTUSVESIPUMPUT VESITYKIT. Autoilijankatu 8, 20780 KAARINA | puh. TR-Vesitykit Oy on metallialan konepaja, joka on jo vuodesta 1981 valmistanut palonsammutustyöhön laadukkaita suomalaisia vesitykkejä sekä niiden lisälaitteita. Liikkuvaan kalustoon kiinteästi asennettavien sammutusvesipumppujen kotimainen ja kokenut valmistaja. Tuotevalikoimaan kuuluu pääasiallisesti käsikäyttöisiä sekä hydraulisia vesitykkejä, jotka voidaan asentaa paloautoihin, nostolavalaitteisiin, tehdasalueille, tai mihin tahansa missä on tarvetta palosammutuskalustolle. Kotimaiset TR-vesitykit ammattilaisille yli kolmen vuosikymmenen kokemuksella
Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Kansi Palomiehet eivät voi hyödyntää pitkän ja raskaan työuran tehneille ehdotettua työuraeläkettä. 16 Ensihoitomalli säästää miljoonia Pohjois-Karjalassa s. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Kaisu Puranen Toimittaja 044 728 0403 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Vakituiset avustajat Mika Rinne, Saku Rouvali, Piatta Rulja, Ulla Ylönen, Kati Kottila-Etuaro Tilaajapalvelu YAP-Solutions Oy, 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija PALOJA PELASTUSTIETO RY Kirjapaino PunaMusta 2014 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Sisällöstä ylitse muiden nousevat keikkajutut, kuten pari vuotta julkaistu Marko Partasen toimittama hälytysilmoitus-sarja. Sote-uudistuksessa keskustelu kiteytyy muun muassa eri palvelutuotantomuotoihin; yksityinen vai julkinen. Poliittiset kannat seilaavat tämän kysymyksen ympärillä. Terveydenhuoltolaki järjesti ensihoitoa uuteen asentoon. Kuntaliiton tekemä selvitys ensihoitotoiminnasta kertoo, että sairaanhoitopiirit ovat pääosin tyytyväisiä palveluun. 46 Sankarieläke ei auta palomiehiä s.8. Myös eduskuntavaalit lähestyvät. Arkistokuva: Filippo Zambon. Netistä pitää oikein hakemalla hakea, että löytää.” Näin muun muassa vastattiin Pelastustiedosta, joka osallistui Aikakausmedian ja Innolink Research -tutkimuslaitoksen ammattija järjestölehtien Adam-kyselytutkimukseen. Lehti on tärkeä oman osaamisen kehittämisen ja päivittämisen vuoksi sekä pelastustoimen tilannekuvan luomiseksi. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Suurten ratkaisujen keskellä pitää tuoda voimakkaasti esille, että julkinen toimija pystyy tuottamaan laadukkaat ja kustannustehokkaat ensihoitopalvelut. 8 2014 22 .1 0. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa pelastuslaitoksen ensihoitopalvelu on tuonut selkeitä säästöjä. Pelastustieto on yksi varma tiedonlähde alan asioihin liittyen. 22 Vapaaehtoisvoimaa testattiin Pihlus-harjoituksessa s. Useimmat jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle kauan ennen vaadittua 63 ikävuotta. MARRASKUUTA TEEMASIVUILLA KODIN TURVALLISUUS Ruotsin metsäpalo tuhoisin vuosikymmeniin s. Pelastustieto on alalle tärkeä viestintäväline, sillä runsaat 80 prosenttia vastaajista totesi lehden olevan tärkeä. Järventauksen mielestä julkisen toimijan roolia korostava terveydenhuoltolaki on heikentänyt ensihoitopalveluja ja lisännyt kustannuksia. Oman alan lehdellä tärkeä merkitys ”Erinomaista kun asioita tarkastellaan myös koulutuksellisesta näkökulmista. Nyt edessä on mahdollisesti entistäkin järisyttävämpi muutos, kun lausunnolla olevaa sote-uudistusta aletaan käsitellä eduskunnassa. Pääkirjoitus lokakuu 2014 Mikä on ensihoidon kohtalo sote-ratkaisussa. Ensihoidon vastuulääkärin mielestä toimivaa mallia ei pitäisi muuttaa. PT 9/2014 ILMESTYY 19. Lehdessä on laaja-alaista tietoa jota pystyy hyödyntämään. Palvelutuotantoa täydentää korkeatasoiseksi hiottu ensivastetoiminta, jota tekevät pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus, entinen kokoomuslainen oikeusministeri, vaati yksityisiä sairaankuljetusyrityksiä edustavan järjestön 50-vuotisjuhlassa, että sote-uudistuksessa on myös ensihoidossa huomioitava nykyistä paremmin yksityinen palvelutuotanto
44 Pihlus 2014 -öljyntorjuntaharjoitus ??????????????????????????????????????????. Pääkirjoitus ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????3 Ajassa ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????6 Sankarieläke ei hyödytä palomiehiä ?????????????????????????????????????????????8 Pelastustoimi turvaamaan vanhusten kotona asumista ??????????. 8 Sisällys Eläkeuudistus ei auta vanhenevien palomiesten eläköitymisongelmaan. 40 Paloalan koulutus alkoi sata vuotta sitten ?????????????????????????????????42 PEKEn lyhyt historia ??????????????????????????????????????????????????????????????????. 64 50 vuotta sitten ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????66. Kahden vuoden päästä 60 täyttävä ylipalomies Kimmo Heinonen Helsingin Kallion keskuspelastusasemalta on toistaiseksi pysynyt työkykyisenä. ?????????38 Yli Hyvä Juttu ehkäisee nuorten syrjäytymistä ???????????????????????. 12 Ruotsin suurin metsäpalo vuosikymmeniin ?????????????????????????????. 16 Vieraanamme Veli-Pekka Ihamäki ??????????????????????????????????????????????19 Ensihoitopalvelussa eroja maan eri kolkissa ??????????????????????????????20 Pohjois-Karjalan ensihoitomallista miljoonasäästöt ?????????????????22 Ensihoitajan ammatti avasi uusia ovia ???????????????????????????????????????26 Ensivastetta saaristossa ??????????????????????????????????????????????????????????????28 Ensivastetoiminnassa eroja alueiden välillä ???????????????????????????????31 Ralliautosta pelastaminen kiinnostaa maailmalla ?????????????????????33 Pirkanmaan ensihoitotaso säilyy ????????????????????????????????????????????????33 Kaikille nopea ja laadukas apu Huittisissa ?????????????????????????????????34 Turvallisuutta tien päälle CRM-menetelmällä ????????????????????????????36 Poistumisharjoitus koulussa — kuinka sen toteuttaisin. Jos fysiikka ei tulevaisuudessa riitä raskaisiin hommiin, työtä voi jatkaa esimerkiksi autonkuljettajana. 57 Käry ja oikeus ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????59 Ulkomailta ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 54 Mirafoni ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????56 Trendinä keveät ja kompaktit työkalut ?????????????????????????????????????. 48 Piipaata ja paloautoja Raision kaupunginkirjastolla ????????????????. 60 Tavoitteena turvallisempi tehdas ???????????????????????????????????????????????62 Hyvä, paha varallaolo ????????????????????????????????????????????????????????????????. 46 Vaativa vesipelastustehtävä ?????????????????????????????????????????????????????. 50 Itämeren mailla yhteinen turvallisuustavoite ????????????????????????????52 Keskustelua ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????
Apuun pyydettiin myös ranskalaisia ja italialaisia, päätyökseen metsäpaloja sammuttavia huippulentäjiä. Taalintehtaalla Kemiönsaaren kunnassa operoi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen lisäksi paikallinen Dragsfjärdin toimenpidepalkkainen palokunta. 16 Pohjois-Karjalan ensihoito Pohjois-Karjalan pelastuslaitos tuottaa kaikki alueensa ensihoitopalvelut. 26 Ensivastetta saaristossa Saariston olosuhteet ensivastetoiminnassa ovat haasteelliset. Pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin synergia säästää noin 40 henkilötyövuotta eli pari miljoonaa euroa. 22 Palomiehestä ensihoitajaksi Useita vuosia palomiehen töitä tehnyt Juha Nieminen siirtyi kokonaan ensihoitajan hommiin. KeskiUudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevä Nieminen kiinnostui hektisestä sekä ihmisläheisestä työstä ja suoritti sairaanhoitajan tutkinnon sekä ensihoidon erikoistumisopinnot. Niiden tilaajana on Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. s. s. 28 26 22 8/2014. 16 28 Ruotsin metsäpalo Västmanlandin läänin palossa tuhoutui metsää 21000 jalkapallokentän edestä. s. s. Viime kesänä poikkeuksellisessa helteessä ja kovassa tuulessa alkanut palo levisi nopeasti, ja tilanne muuttui äkkiä kaoottiseksi
”Meillä pitää olla yhteinen näkemys siitä, millaisena näemme pelastustoimen tulevaisuuden. Meidän pitää yhdessä pohtia erilaisia malleja. Sisäministeriön tulevaisuuskatsauksessa todetaan, että rakenteellisista uudistuksista tulevalla hallituskaudella merkittävimmät vaikutukset tulevat olemaan pelastustoimen rakenneuudistuksella. Voimavarat joudutaan kohdistamaan aivan välttämättömiin ydintehtäviin, ja operatiiviset virkamiehet joutuvat priorisoimaan tehtäviä. Tietoja pitää olla käytettävissä jo ennen ensi kevään eduskuntavaaleja, mutta lopullisesti strategia valmistuu ensi vuoden loppupuolella”, Nerg sanoo. Myös alan yhteisen osaamisresurssin hyödyntäminen on puutteellista. Tulevaisuuskatsauksessa ehdotetaan myös, että sisäisen turvallisuuden kokonaisuudistusta varten hallituksen tulisi hyväksyä sisäisen turvallisuuden resursseista pidemmän aikavälin kokonaissuunnitelma. Siinä todetaan myös, että pelastustoimen alueellistamisen ja Hätäkeskuslaitoksen perustamiseen pohjautuvien kokemusten perusteella pelastustoimen rakenneuudistus edellyttää riittävää valmisteluja toimeenpano-organisaatiota. Mikä on tulevaisuudessa vapaaehtoisen toiminnan merkitys tässä kokonaisuudessa. Siellä ei enää esimerkiksi ole perinteisiä palokuntaorganisaatioita, vaan laajempien turvallisuuteen liittyvien asiakokonaisuuksien hallitsijoita. Mikä on suomalaisen pelastustoiminnan suhde EU:n kansainväliseen pelastustoimintaan. ”Seuraavan hallituksen ohjelmassa voi mitä todennäköisemmin olla jokin näihin liittyvä kirjaus. Muodostuvatko alueet esimerkiksi viiden sote-alueen mukaan vai syntyykö jokin muu määrä pelastuslaitoksia?” Ensihoidon tulevaisuus askarruttaa Päivi Nergin mielestä suurin kysymys ja myös huolenaihe pelastuslaitosten tulevaisuudelle on ensihoidon järjestyminen suurilla sotealueilla. Vaihtoehtoisen kehityskulun mukaan turvallisuuden sektorilla jatkuvasti supistuvat resurssit ovat jyrkässä epäsuhdassa lisääntyvien ja monimutkaistuvien tehtävien, kansalaisten odotusten sekä toimintaympäristön nopean muutoksen kanssa. Ovatko pelastuslaitokset myös tulevaisuudessa keskeisiä ensihoidon tuottajia. ”Haastamme poliittiset päätöksentekijät arvioimaan sitä, mikä on Suomen sisäisen turvallisuuden taso. Se on voimakkaasti poliittinen ratkaisu. ”Uhkakuva on ensihoidon siirtyminen pois pelastustoimesta. Miten ratkaistaan ensihoidon ja ensivasteen järjestäminen tulevaisuudessa?” ”Nämä ovat isoja kysymyksiä. Hyviä esimerkkejä löydämme naapurimaistamme. Varmasti siinä yhteydessä keskustellaan myös, millaisin rakentein toimintaa on paras tehdä.” ”Millaisiksi muotoutuu pelastustoimen aluerakenne. Teksti ja kuva: Esa Aalto Pelastustoimi myllerryksessä Tulevaisuuden hahmottelua Sisäministeriön tulevaisuuskatsauksessa todetaan muun muassa, että pelastustoimen rakenneuudistuksen edellytyksenä on mahdollisuus jatkaa ensihoitopalvelujen tuottajana. ”Osaamista pitäisi kehittää yhteisen tavoitteen hyväksi, molempien voimavaroja hyödyntäen. Kansalaisten luottamus viranomaisiin ja toiminnan uskottavuuteen murenee. AJASSA Samaan aikaan, kun pelastuslaitosten pitää etsiä säästöjä 7,5 miljoonan euron edestä, alkaa myös tulevaisuuden pohdinta. Ei ole mahdollista säilyttää hyvää tasoa, jos rahahanoja väännetään tiukemmalle.” ”Jos esimerkiksi pelastustoimessa halutaan vasteajat säilyttää nykyisellä tasolla ja tarvittaviin fyysisesti vaativiin tehtäviin riittävästi tekijöitä, pitää huolehtia, että meillä on varaa huolehtia näistä resursseista.” ”Myös sisäiseen turvallisuuteen tarvitaan oma selontekokeskustelu”, Päivi Nerg ehdottaa. ”Me tiedämme puutteet erityisesti alan tutkimusja kehittämistoiminnassa. Tätä meidän on otettava toimintaamme mukaan.” Sisäisen turvallisuuden selonteko Nergin mielestä hedelmällinen yhteistyö muiden toimijoiden, kuten sosiaalitoimen kanssa on tervetullutta. Se muuttaisi radikaalisti pelastustointa ja sen osaamispohjaa.” ”Kun suurempi sote-alue alkaa vastata ensihoidon järjestämisestä, voi olla mahdollista, että se järjestää ensihoidon muutoin kuin pelastuslaitosten kanssa. Jos kurjistamme resursseja, sisäinen turvallisuutemme kärsii.” ”Millaisella tasolla haluamme sisäisen turvallisuutemme olevan. Ennaltaehkäisevän työn vähentyminen näkyy rikosten ja onnettomuuksien määrän lisääntymisenä. Mikä on sote-ratkaisun vaikutus ensihoitoon. Tulevaisuuskatsaus löytyy: www.intermin.fi/julkaisu 6 8/2014. Onko se kunnallista vai valtion hoitamaa toimintaa. Pelastustointa pitää nyt kehittää oikeaan suuntaan. Merkittäviä uusia kehittämishankkeita ei voida käynnistää. ”On hyvä pohtia ennakkoluulottomasti erilaisia rakennevaihtoehtoja ja tarkastella, mitkä ovat kapeikkoja kehittämisessä. Ohjausryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo, että säästökohteiden tarkentamista tehdään parhaillaan. Siksi haluamme olla itse vaikuttamassa siihen, mitä sellainen kirjaus voisi pitää sisällään.” Kansliapäällikkö korostaa nyt myös alan yhteisen valmistelun merkitystä. Yhteinen tavoitteemme on palvella parhaalla mahdollisella tavalla esimerkiksi vanhenevaa väestöämme.” Hyvä turvallisuustoiminta edellyttää hänen mielestään myös kunnollisia resursseja. Rakenteet ovat hänen mukaansa vain pieni osa kokonaisuutta, mutta niistäkin pitää keskustella. Samalla ollaan käynnistämässä omaa selvitystä pelastustoimen tulevaisuuden skenaarioista. Sellainen rapauttaisi myös ensivastetoimintaa. Siihen on kutsuttu mukaan pelastuslaitosten ja ammattisekä muiden järjestöjen edustajia. Suuri kysymys on se, miten sosiaalija terveyspalvelujen palvelurakenneuudistus vaikuttaa ensihoitoon. Miten nähdään julkisen ja yksityisen toimijan rooli tässä kokonaisuudessa.” Pelastustoimi voi hänen mukaansa edesauttaa tilannettaan suhtautumalla myönteisesti tulevaisuuteen. Helposti heitellään kauniita sanoja, mutta käytäntö on täysin toisenlaista
Erityisesti säästöjen kannalta kova tulee olemaan vuosi 2016.” Päivi Nerg huomauttaa myös, että säästöjen kannalta oleellista on saada päällystöhenkilöstön määrä suhteellisesti sellaiseksi, että säästöt voidaan saavuttaa. Hän aloitti työskentelyn pelastuslaitoksella vuonna 1981 päätoimisena sairaankuljettajana. Puheenjohtaja Juha Hakola on tyytyväinen hakijamäärään ja hakijoihin. ”Seuraavassa ohjausryhmän kokouksessa tarkennetaan tietoja. Tavoite on, että uusi toimitusjohtaja aloittaa Ratamestarinkadulla heti vuoden 2015 alussa. Viime vuosina hän on työskennellyt tiiviisti nostolavatoiminnan kehittäjänä ja kouluttajana sekä aseman kalustovastaavana. SPEKin työvaliokunta alkaa nyt seuloa hakijajoukkoa ja valitsee haastatteluun kutsuttavat. Kuva: Päivi Aravuori Säästöjen etsintä on käynnissä pelastuslaitoksissa. Oksanen on työskennellyt myös lääkäriyksikön sairaankuljettajana ja lääkintäesimiehen viransijaisena. Luokalta valmistui 26 palopäällystöopiskelijaa. Matkalla oli mukana kahdeksan Timantinkovaa, osa vaimoineen. Jyrki Oksasen valintaa vuoden 2014 Stadin brankkariksi perustellaan myönteisellä asenteella, luotettavuudella sekä monipuolisella ja 33 vuotta kestäneellä työuralla kaupunkilaisten turvallisuuden takaamiseksi. Timantinkovat valmistuivat 50 vuotta sitten Timantinkovat juhlakokouksessa: Gunnar Lindqvist (vas.), Pentti Herala, Hannu Koski, Pentti Turjas, Juhani Pirttiaho, Pekka Louhi, Lasse Syrjä ja Veikko Kauppinen. Toisen palopäällystöluokan päättymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta kuluvan vuoden keväällä. Pelastuslaitoksilla alkaa kuitenkin karu totuus hahmottua. Jyrki Oksanen on Stadin brankkari 2014. ”Vielä on vaikea sanoa, miten tässä onnistumme, mutta yhteinen tahtotila on olemassa.” Kansliapäällikkö katsoo yhteistyön pelastusalan toimijoiden kanssa sujuvan nyt hyvin. Sitova yhteishenki sykki tälläkin kertaa osanottajien keskuudessa, kun muisteltiin opistovuosia, työelämän vuosikymmeniä ja yhteisiä kokouksia sekä retkiä, joista viimeisin oli jo 29. Se on myös selkiintynyt aikaisemmasta ja keskustella voidaan avoimesti kaikista asioista. Kuva: Marja Lindqvist 8/2014 7. Kokous päätti jatkaa yhteisiä tapaamisia edelleen parin vuoden välein ehkä vähän muuttuneissa merkeissä. Kolme Timantinkovaa ei päässyt tällä kertaa mukaan. Säästöt löytyvät hänen mukaansa hallinnosta ja toimitiloista, mutta ei operatiivisesta toiminnasta. Säästöjä haetaan hallinnosta ja toimitiloista Jyrki Oksanen on Stadin brankkari SPEKin johtoon 43 hakijaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimitusjohtajan tehtävää haki 43 henkilöä. Säästökohteita haetaan myös koko ajan aktiivisesti.” ”Täsmentämistä tarvitaan vielä. Tarkoitus on löytää vuositasolla 7,5 miljoonan euron säästö ja kuntien maksuosuus pelastuslaitokselle jäädytetään tämän vuotiselle tasolle vuoteen 2017 saakka. Toimitusjohtajuutta hoitaa väliaikaisesti hallintojohtaja Marko Hasari. ”Joillakin pelastuslaitoksilla on talousarviossa suuriakin investointeja. ”Haemme yhteisiä tavoitteita, mistä säästökohteet löytyvät ja miten voidaan turvata pelastustoimen tason säilyminen.” Nergin mukaan käytössä on nyt ensimmäiset tiedot, kuinka paljon pelastuslaitokset säästävät ensi vuonna. Palomies-sairaankuljettajaksi hän valmistui vuonna 1985, minkä jälkeen palomiehen työ tuli mukaan hänen työnkuvaansa. ”Hakijat ovat tosimielellä mukana ja hakijajoukko on kova.” Valtaosa hakijoista on Hakolan mukaan pelastusalan ulkopuolisia hakijoita. Ja jatkoa seuraa. Aika näyttää mihin vanhat konkarit vielä ehtivät. Timantinkovat pitivät syyskuussa juhlaluokkakokouksen laivaristeilyllä. Nyt tullaan arvioimaan ja tarkentamaan, mistä ja miten tarvittavat säästöt saadaan aikaiseksi”, rakenneuudistusta valvovan ohjausryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo
Hyvä kuntokaan ei silti ehkäise palomiehille tyypillisiä tukija liikuntaelinsairauksia. 8 8/2014. Molemmat tulevat todennäköisesti jäämään eläkkeelle jo ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Palomiehet pitävät itsensä työkuntoisina muun muassa käymällä paloaseman omalla salilla. Tuomo Kortelainen ja Kimmo Heinonen työskentelevät Helsingin Kallion pelastusasemalla
Eläkeratkaisu ei tuo myöskään apua palomiesten ikääntymisongelmaan, joka Nikulan mukaan on jatkunut jo 1980-luvulta lähtien. Me emme tietenkään sitä kannattaneet.” Nikulasta ammatillinen eläkeikä 55 vuotta olisi ollut nykyistä parempi ratkaisu. Kim Nikula. Reunaehdot vuonna 2017 voimaantulevalle työuraeläkkeelle ovat 63 vuoden ikä ja 38 vuoden työura. Näyttötaakka on ikään kuin yksilöllä. Se on yksi rajoittava tekijä. ”Valitettavasti tässä yhteiskunnassa ei voida tehdä erillisiä eläkeratkaisuja, ja tehtiin sitten tällainen tasapäistämispoliittinen ratkaisu. 8/2014 9. ”Se antaa meille hetken vielä armonaikaa.” Pienen piirin eläke Myös Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto nostaa esiin kysymyksen, kuinka montaa prosenttia pelastusalan henkilöstöstä uusi työuraeläke voi ylipäätään koskea. ”Palomiehillä tulisi olla oikeus jäädä terveenä eläkkeelle omasta ammatistaan”, Nikula painottaa. Nikulan mukaan nykyisin noin puolet operatiivisesta henkilöstöstä jää työkyvyttömyyseläkkeen kautta pois työmarkkinoilta. ”Meillä on kokemuksia 55 vuodesta, ja se oli vielä siedettävä tilanne.” Puheenjohtajan mukaan eläkeratkaisussa oli myös muutamia hyviä asioita, kuten oikeudenmukaisempi työeläkekertymä, joka alkaa heti työuran alkuvaiheessa. Missä määrin alalla on tällaisia henkilöitä vielä työelämässä mukana?” Kautto kysyy. ”Jos rehellisesti asia todetaan, niin eläkeuudistus ei mitenkään parantanut palomiesten asemaa. Edellytyksenä eläkkeelle on raskas ja pitkä ura. Pitää ensin olla todistettavasti 38 vuoden työura takana, ja sen jälkeen Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen, Esa Aalto, Toni Koskinen Sankarieläke ei hyödytä palomiehiä Eläkeuudistus ei vaikuta palomiehiin käytännössä mitenkään. Palomiesliitto yritti vaikuttaa eläkeratkaisuun niin, että siinä huomioitaisiin palomiesten työura sekä työn henkinen ja fyysinen raskaus. Me tipahdamme jo alkumetreillä pois tästä ringistä”, Kim Nikula sanoo. Arviointi ei siis ole ammattieikä alakohtainen. Vuonna 2010 palomiehet jäivät työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 54,4-vuotiaina. Useimmat palomiehistä joutuvat jättämään työnsä jo noin 54-vuotiaina. Palomiesliiton puheenjohtajan Kim Nikulan mukaan palomiesten eläkeikä olisi pitänyt pudottaa 55 vuoteen, jotta eläkeuudistus olisi auttanut alalla työskenteleviä. ”Tässä ajatellaan lähtökohtaisesti henkilöitä, jotka ovat täyttäneet 63 vuotta ja ovat vielä töissä. Liitto sai myös pitää aikaisemmat eläkeratkaisunsa. He eivät pääse käyttämään pitkän ja raskaan työuran tehneille ehdotettua työuraeläkettä, koska useimmat jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle kauan ennen vaadittua 63 ikävuotta. ”Arviointi on nimenomaan yksilön tekemän työn raskauteen liittyvä. Eläkekorotuksen piirissä eivät ole julkisen sektorin työntekijät, jotka ovat aikoinaan valinneet vanhan eläkejärjestelmän. S ankarieläkkeeksi tituleeratusta työuraeläkkeestä ei ole iloa palomiehille. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen syyskuun lopulla neuvottelemassa eläkeuudistuksessa nousi esiin sankarieläkkeeksi kutsuttu työuraeläke, joka antaa mahdollisuuden hakeutua eläkkeelle 63-vuotiaana, kun työuraa on karttunut 38 vuotta. Lisäksi työterveyshuolto arvioi vielä erikseen eläkkeenhakijan työn raskautta
”Jos se vain on työyhteisössä mahdollista, työtehtäviä jotka eivät ole fyysisesti niin raskaita ja vaarallisia.” Pienillä pelastusasemilla organisaation vahvuus ei siedä sitä, että henkilö sijoitetaan kevyempiin tehtäviin. Korvaavia tehtäviä voivat olla esimerkiksi sammutusja pelastusyksikön kuljettajana toimiminen, mikäli henkilön ei tarvitse toimia suojaparina. Henkilö voi toimia myös esimerkiksi puomitikastai nostolava-auton kuljettajana, jos hän ei joudu savusukeltamaan. ”Toivotaan, että lopullisesta pykälästä saadaan mahdollisimman selkeä, koska muuten ongelmia tulee toimeenpanossa ja ihmisillä on hankaluuksia ymmärtää, onko heillä oikeuksia eläkkeeseen vai ei. ”Monissa pelastuslaitoksissa on olemassa työtehtäviä, joihin voi sijoittaa henkilöitä, joilla on alentunut työkyky. Esimerkiksi Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella on 54 vaihtoehtoista tehtävää, kun operatiivisessa työssä on 250 pelastushenkilöä. Mikäli kuntoutuminen ei onnistu, vaihtoehtoja voivat olla varhennettu eläke, työkyvyttömyyseläke tai Kelan kuntoutusmääräraha, jonka avulla henkilö pyritään kouluttamaan uudelleen. Näitä on olemassa ja kartoitettu, mutta niitä ei ole kaikissa laitoksissa”, Kontio kertoo. ”Tämä problematiikka liittyy käytännössä savuja pelastussukellukseen. Pelastushenkilö voi myös olla säiliöauton kuljettaja, turvallisuusviestintäosaava tai mukana esimerkiksi viestija johtokeskustoiminnassa. Varhennetulta eläkkeeltä henkilö pystyy vielä palaamaan työelämään jos kuntoutuu, työkyvyttömyyseläkkeeltä ei. Ne voivat olla väliaikaisia paikkoja, jotta henkilö kykenee kuntoutumaan takaisin työkykyiseksi. 10 8/2014. Varhaiseläkeperusteinen eläkemaksu eli varhe on työnantajalle muodostuva kustannus varhennetusta eläkkeestä. ”Pääväylät eläkkeelle ovat vanhuuseläke ja työkyvyttömyyseläke.” Hänen mukaansa työuraeläkkeen tulkinnanvaraisuus mietityttää Kevassa. Kontio on puheenjohtaja Pelastustoimen urapolut -hankkeessa, joka valmistuu lokakuussa. ”Siitä, että jää varhennetulle eläkkeelle, muodostuu varhaiseläkemenoperusteisia kustannuksia, ja kyllä, se on kalliimpaa”, hän sanoo. ihminen, jolla toimintakyky on alentunut. ”Kun siirrytään vanhuuseläkkeelle, siitä ei organisaatiolle tule käsittääkseni läheskään tämänkokoisia maksuja”, Kontio sanoo. Työt eivät kuitenkaan saisi olla pysyviä etenkään pienissä laitoksissa. Se poikii kaikenlaisia valituksia.” Salomaan mukaan ratkaisu palomiesten työssä jaksamiseen voisivat olla esimerkiksi kevyemmät työtehtävät. Jos ei kykene siihen, jäljelle jäävät tietenkin kaikki muut tehtävät. Pelastuspäällikkö Mika Kontion mukaan palomiehille pitäisi löytää pelastuslaitoksilta väliaikaisia, kevyempiä töitä, jos heidän työkykynsä on alentunut. Kontion mukaan monissa laitoksissa pelastushenkilöitä on jo siirtynyt kevyempiin töihin. Se johtaa väistämättä sairaslomaan. Siksi nämä eivät missään tapauksessa saisi olla pysyväisluonteisia sijoituksia.” Varhennettu eläke tulee kalliimmaksi työterveyshuollolta saatu lausunto siitä, että tästä 38 vuoden työurasta suurin osa on raskasta työtä”, Kautto sanoo. Vuonna 2010 varhaiseläkeperusteiset maksut olivat noin 4,2 miljoonaa euroa, 2009 noin 3 miljoonaa. ”Uskon, että se jää hyvin marginaaliseksi, koska sen kriteerit ovat aika tulkinnanvaraiset, ja kun lähtöikä on 63, käytännössä vanhuuseläkkeen alarajaan on enää vähän aikaa.” ”Jos on siihen saakka sinnitellyt, uskon, että ihmiset tekevät kaikkensa pystyäkseen työskentelemään vanhuuseläkkeeseen saakka, sillä työuraeläke on tasoltaan heikompi.” Salomaa vahvistaa, että palomiehille ainoa tapa eläköityä ennen 63 vuoden ikää on työkyvyttömyyseläke. ”Täytyy odottaa reilut puoli vuotta, että lainsäädäntö ja pykälät perusteluineen on saatu valmiiksi, jolloin pystymme arvioimaan, mitä esimerkiksi tarkoitetaan raskaalla ja kuluttavalla työllä.” Salomaan mukaan työuraeläke ei tule olemaan laajalti käytössä. Palomiesten eläkeikä ja terveydenhuolto saavat Kallion paloaseman Kari Nurmisen, Hannu Kahilan ja Tuomo Kortelaisen mietteliäiksi. Silloin täytyy lähteä katsomaan, onko organisaatiossa sellaisia yksittäisiä palomiehen tehtäviä, joissa esimerkiksi savusukellusvelvoitetta ei ole”, Kontio sanoo. Kontion mukaan varhennettu eläke on työnantajalle kalliimpi kuin vanhuuseläke. ”Problematiikka syntyy siitä, kun tulee 55. Julkisen sektorin eläkkeistä huolehtivan Kevan johtava asiantuntija Markku Salomaa sanoo, että eläkeuudistuksen sisältöehdotus on tällä hetkellä melko tulkinnanvarainen. Usein henkilöitä, jotka tarvitsisivat kevyempiä töitä, on liian paljon. Pelastuslain mukaan pelastushenkilön työja toimintakyvyn tulee olla sellainen, että hän selviytyy tehtävistään. Mika Kontio
Jään sairauseläkkeelle tai hakeudun muihin hommiin”, hän sanoo. Ensihoidossa taas voi törmätä niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin lääkeampullien pieneen pränttiin, jota ei näe lukea nopeasti ilman silmälaseja. Palomiehet huomauttavat, että vaikka heidän fyysistä kuntoaan testataan säännöllisesti, henkistä puolta arvioidaan vähän. Palomiehet muistavat kerran, jolloin hälytysautoa kuskannut ei nähnyt lukea karttaa, joten takana istuvat suunnistivat hänen puolestaan. Hoitoon pääsy venyy, ja siksi moni maksaa vaivojensa hoidon omasta pussistaan. ”Helsingin kaupunki tulee maksamaan paljon enemmän siitä, että porukka jää varhaiseläkkeelle. Koordinaatiokyky heikkenee vääjäämättä”, Hannu Kahila sanoo. ”Polvi ja selkä on leikattu jo nuorena. Laitan sata euroa kuukaudessa hierojalle, että pysyn työkykyisenä, ja silti paikkoja on rikki,” hän kertoo. ”Hain työterveyshuollosta lähetteen keväällä, olisin päässyt syyskuussa Jorviin, väliin jäävä puoli vuotta sairauslomalla. Kahila työskentelee Helsingin kaupungin keskuspelastusasemalla Kalliossa. Aseman palomiehet ovat yhtä mieltä siitä, että nykyiseen 63–65 vuoden eläkeikään pääseminen on lähes mahdottomuus työn fyysisen raskauden takia. Näköja tasapainoaisti sekä nopeus eivät ole enää entisellä tasollaan. Asemamestari Kari Nurmisen mukaan arviointi on pitkälti esimiesten ja kollegoiden vastuulla. Nopeus ja koordinaatiokyky ovat hyvin olennaisia asioita palomiehen työssä. Itsensä kunnossa pitäminen on Kahilan mukaan nuoralla tanssimista: työn lisäksi myös vapaa-ajan treenaamisesta syntyy rasitusvammoja, mutta toisaalta kunto huononee, jos siitä ei pidä huolta vapaa-ajalla. Tyypillisiä ovat tukija liikuntaelinsairaudet sekä selkä-, lonkkaja olkapääongelmat. Keittiössä palomiehet kokkaavat ja viettävät aikaa vuorojensa aikana. ”Rankkojen keikkojen jälkeen työyhteisöllä on käytössä purkujärjestelmä, jossa tapahtunut käsitellään, hän kertoo. Työuraeläke ei siis koske palomiehiä mitenkään, vaikka työn rasittavuuden takia juuri he tarvitsisivat alhaisempaa eläkeikää. 8/2014 11. Nyt jonotan käsikirurgille, koska oikea käsi ei enää nouse. ”Minulla tulee olemaan 44 vuoden operatiivinen ura. Eläkeuudistuksessa mainittu sankarieläke ei alenna palomiesten eläkeikää, ja useimmat tekevät töitä niin pitkään, että jäävät lopulta työkyvyttömyyseläkkeelle, yleensä alle 60-vuotiaina. ”Minulla on ollut piilarit kolme–neljä vuotta”, 58-vuotias Kimmo Heinonen sanoo. Ne pitäisi hoidattaa omaehtoisesti. Esimerkiksi ylipalomies Kimmo Heinonen kustansi polvileikkauksensa itse. Rankka työ rikkoo paikat Palomies Hannu Kahila on viettänyt pitkiä päiviä Kallion pelastusasemalla. Kahila ihmettelee päättäjien logiikkaa. Palomiehet korostavat, että vanhetessa pettävätkin muut kyvyt kuin varsinainen fysiikka. Palomiesten eläkkeelle pitäisi olla järkevä aikamääre, sitten nuoret ja terveet tilalle.” Tilannetta ei helpota se, että palomiehet joutuvat jonottamaan erikoishoitoa julkisella puolella. Se on pirun pitkä aika pitää itsensä tikissä”, sanoo 35-vuotias palomies Hannu Kahila. Hälytysajossa kaiken täytyy onnistua kerralla, eikä varaa säätämiseen ole. ”Vastuu vaivoista on myös ihmisellä itsellään. Eihän tässä ole kuin 30 vuotta enää jäljellä”, Kahila hymähtää. ”Vaikka jaksaisi pyöräillä Porvooseen, ei pysyisi pystyssä, jos joku tönäisisi pyörää. ”En pidä todennäköisenä, että lähden vanhuuseläkkeelle. Varhaisen eläkeiän puolesta puhuvat muutkin seikat kuin pelkkä fyysinen kunto. Kahila yrittää pitää kunnostaan huolta monin tavoin. Hyvästä peruskunnostaan huolimatta esimerkiksi Kahilalla on jo nyt monenmoista fyysistä vaivaa. Maksoin leikkauksen itse”, Heinonen kertoo. Myös esimies tiedustelee alaisiltaan tavallista rankempien keikkojen jälkeen, tarvitseeko asiasta puhua
”Keskusten rooli ja keskinäinen työnjako on iso kysymys, johon on yhtä monta mielipidettä kuin miestäkin.” Jos pelastusja sosiaalitoimen yhteistyötä tiivistetään sote-uudistuksen myötä, pelastustoimen ammattitaitoa saatetaan tarvita vanhusten ja pitkäaikaissairaiden asumisolosuhteiden turvaamiseen. ”Jos meillä on jatkossa niin sanottu normaali kerrostalo, jossa on lähes sänkypotilaita, silloin esimerkiksi poistuminen ja rakennuksen turvajärjestelyt täytyy miettiä aivan uudella tavalla”, Sainio kertoo esimerkkinä. Yhteistyön vahvistumisen myötä pelastuslaitokset joutuisivat lisäämään erityisesti riskienhallintatyötään. Näistä viittä johtokeskusta esitetään perustettavaksi yhdessä sote-alueiden kanssa. P elastustoimelle ja erityisesti palotarkastukselle saattaa koitua lisätyötä, jos suunnitelmat sosiaalija pelastustoimen yhteistyön vahvistamisesta toteutuvat. ”Pelastuslaitokset hoitavat esimerkiksi ensihoitoa ensivastetoiminnasta hoitotasoon ja jopa kenttäjohtoyksiköihin ympäri Suomen aika laajalti.” Yhteistyön lisääminen tarkoittaisi pelastuslaitoksille entistä haastavampaa tehtäväkenttää. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Kimmo Kaisto Pelastusjohtaja Jari Sainio. ”Se voisi tarkoittaa ensihoidon osalta erilaista roolia ja tiiviimpää yhteistyötä kotisairaanhoidon kanssa, mahdollisesti myös jonkinlaista turvapuhelinpäivystystä ja henkilökunnan koulutusta”, Sainio kuvailee. Kyllä jonkun täytyisi olla fiksu ja filmaattinen ja nähdä kokonaisuus sekä muutosten hyödyt”, hän huomauttaa. ”Sosiaalija pelastustoimen yhteistyön tiivistämistä tarvitaan ehdottomasti”, hän sanoi tuolloin. ”Päivystysten ja teknisten hälytysten osalta se voisi tarkoittaa esimerkiksi tekniikanja kulunvalvomista ja turvapuhelinpäivystystä.” Sainion mukaan toiminta koskisi myös Pelastustoimi turvaamaan vanhusten kotona asumista VPK-kenttää ja ensivastetoimintaa, jos kodinomaisia asuntoja on paikoissa, joissa ei ole päätoimista henkilöstöä ja välitöntä valvontaa. Pelastustoimen ammattitaitoa tarvitaan, jotta tilat olisivat turvalliset asua, vaikka päävastuu turvallisuudesta onkin toiminnan järjestäjällä. 12 8/2014. Yhteistyötä on jo olemassa Jari Sainio muistuttaa, että yhteistyötä sosiaalija pelastustoimen välillä on jo nyt paljon. ”Idea sosiaalija terveystoimien yhdistämisessä ja isoissa sote-alueissa on se, että oikeasti katsotaan kokonaisuuden ja asiakkaan kannalta eikä niin, että jokainen koettaa optimoida omaa työtään.” Sainio huomauttaa, että sote-uudistuksen myötä Suomeen perustettavat 11 sosiaalija pelastustoimen yhteistä viestija johtokeskusta ovat vielä avoin kysymys. ”Tämä on kaiken kaikkiaan iso paketti, jos sitä ruvetaan laajentamaan.” Tiiviimpi yhteistyö tarkoittaisi lisätyötä erityisesti palotarkastuspuolelle. ”Tällä hetkellä mietitään talouspainotteisesti, ja monessa paikassa on sellainen tuntuma, että pienemmillä resursseilla täytyy tehdä enemmän töitä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtaja Jari Sainion mukaan yhteistyön tiivistäminen näkyisi käytännön tasolla esimerkiksi siinä, kuinka pelastuslaitokset huolehtisivat vanhusten ja pitkäaikaissairaiden uusien asumismuotojen turvallisuudesta. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) painotti tiiviimpää yhteistyötä puhuessaan sote-uudistuksesta Jyväskylän turvallisuusmessuilla syyskuussa. Sainion mukaan tulevaisuudessa pyrkimyksenä on sijoittaa entistä enemmän ja entistä huonokuntoisempia vanhuksia sekä pitkäaikaissairaita mahdollisimman kodinomaiseen ympäristöön hoitolaitosten sijaan. Turvallisuuden täytyisi olla samalla tasolla kuin hoitolaitoksissakin. ”Kyllä operatiivinen henkilöstö varmaan osansa tekee, mutta ensisijaisesti muutos koskisi suunnitelmien ja piirustusten hyväksymistä ja katsomista sekä sitten tapauskohtaisesti jonkinnäköistä tarkastustoiminnan painopisteen muutosta.” Sainio painottaa sitä, että tulevissa muutoksissa täytyisi nähdä kokonaisuus
Syyskuussa pidetyn seurantapalaverin mukaan pelastustoimen ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin eli Sosterin yhteistyö on toiminut hyvin. EteläSavon pelastuslaitos tuottaa palveluja kaikille kolmelle sairaanhoitopiirille. Ensihoitajien kotipesä on edelleen paloasemalla. Kotisairaanhoidon tehtävät ovat Savonlinnassa toistaiseksi olleet satunnaisia. Hänen mielestään kotisairaanhoidon tehtävät ovat hyvä lisä ensihoitajan työhön ja pitävät osaltaan yllä heidän ammattitaitoaan. Ensihoitajien työnantaja on puolestaan Etelä-Savon pelastuslaitos. Etelä-Savon pelastuslaitoksen toiminta-alueella ensihoidosta vastaavat Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja Heinävedellä Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Rantasalmella ensihoitajat ottavat myös verikokeita. Etelä-Savossa kolmenlaista käytäntöä Teksti ja kuvat: Ulla Ylönen 8/2014 13. Ensihoitajien kotikäynnit kasvussa Mikkelissä kuvio on muutamassa vuodessa vakiintunut organisaatiomuutokseen asti. ”Kuvio on vasta kehittymässä”, kuvailee itsekin kotikäyntejä tehnyt Tanninen. Mikkelin kotisairaalan asiakkaat ovat pääasiassa suonensisäistä lääkitystä tai nesteytyshoitoa saavia potilaita, jotka muutoin joutuisivat jäämään päiväkausiksi sairaalaan parin tunnin päivittäisten hoitojen takia. Molempien työpaikka on Savonlinnan paloasema. He tekevät kotisairaanhoidon eli kotisairaalan käyntejä joka ilta ja yö. Ensihoitajien kotikäyntien määrä lähes kaksinkertaistui vuodesta 2012. Kenttäjohtaja Antti Tanninen ohjaa Savonlinnan ja neljän ympäristökunnan ensihoidon yksiköitä Savonlinnan paloasemalta. ”Merkittävin syy lienee se, että kotisairaalavaihtoehto opittiin tuntemaan niin terveyskeskuksessa kuin keskussairaalassakin”, sanoo kotisairaalan vs. ”Ennalta sovittuja kotikäyntejä on toistaiseksi ollut vähän, mutta jatkossa ensihoitajien osaamista on tarkoitus hyödyntää muun muassa kotona annettavissa antibioottihoidoissa”, sanoo Pitkänen. ”Kotona saatava hoito on niin yhteiskunKenttäjohtaja Antti Tannisen palkan maksaa Itä-Savon sairaanhoitopiiri, ensihoitaja Elisa Seppänen on EteläSavon pelastuslaitoksen palkkalistoilla. Pelastuslaitoksen tuottamien palvelujen laajuus vaihtelee sairaanhoitopiireittäin. Tuliterä ambulanssi otettiin käyttöön lokakuun alussa. Etelä-Savon pelastuslaitos otti vuonna 2010 hoitaakseen Mikkelin kotisairaalan iltaja yöpalvelut. Kun ensihoito lainmuutoksen myötä siirtyi Etelä-Savon sairaanhoitopiirin vastuulle, siirtyivät ensihoitajat sairaanhoitopiirin palkkalistoille. Vuonna 2013 Mikkelin kotisairaalalle kirjattiin 6045 kotikäyntiä, joista joka kymmenennen – yhteensä 633 kotikäyntiä – tekivät ensihoitajat. Sosterin päivystyksen ja ensihoidon ylilääkäri Minna Pitkäsen mukaan yhteistyö on käynnistynyt kitkatta. ”Ensihoitajia voidaan käyttää – ja on käytettykin – konsulttiapuna kotona hoidettavan potilaan kunnon arvioinnissa”, sanoo Pitkänen. osastonhoitaja Arja Rissanen. Tannisen – kuten viiden muunkin vuorollaan päivystävän kenttäjohtajan – palkan maksaa ItäSavon sairaanhoitopiiri. ”Ensihoitajat on pyydetty apuun, jos esimerkiksi kotisairaanhoidon iltavuorossa ei ole ollut lääkeluvallista hoitajaa”, kertoo Tanninen. Määrällisesti eniten kotisairaalaan siirretään asiakkaita keskussairaalan päivystyksestä ja terveyskeskuksen akuuttipalvelusta
esimies Sari Luukkosen mielestä nykyinen käytäntö toimii hyvin. osastonhoitaja Arja Rissasen (vas.) ja vs. ”Se on tilanne, jota ei voi hyväksyä. Moilanen muistuttaa, että haja-alueilla ensivaste on ehdottomasti tärkein palvelu, ja marssijärjestys päällekkäisyyksien sattuessa on selvä. Seppo Männikkö arvioi, että tällä hetkellä Suomessa on noin satatuhatta vanhusta, joiden toimintakyky on heikentynyt niin paljon, etteivät he todennäköisesti selviäisi omin avuin ulos palavasta asunnosta. Yli puolet niistä on suojattu automaattisella sammutuslaitteistolla. ”Pohjan on kuitenkin oltava julkisen vallan järjestämisvastuulla”, Lokka sanoo. Pirkanmaan pelastuslaitoksella pelastuspäällikkö Seppo Männikkö kehittää keinoja estää ja rajoittaa asuntopaloja. Männikön mukaan vanhusten asumisen paloturvallisuuteen havahduttiin noin 15 vuotta sitten, kun Maaningalla palvelukodin tulipalossa kuoli viisi ihmistä. esimies Sari Luukkonen. He voivat avustaa myös terveyskeskuksissa, joiden yhteydessä heidän toimitilansakin yleensä ovat”, sanoo Moilanen. Automaattinen sammutusjärjestelmä on tällä hetkellä ainoa keino, jonka avulla huonokuntoinen, yksin asuva vanhus voi pelastua tulipalosta. Jos syttyy tulipalo, se sammutetaan heti alkuunsa sammutuslaitteistolla, niin että henkilö ei joudu hengenvaaraan”, Männikkö kertoo. ”Silloin havahduttiin siihen, että toimintakyvyn alenemista ei ole huomioitu edes hoitolaitoksissa ja palvelutaloissa.” Nykyisin palvelutalojen ja hoitolaitosten paloturvallisuuden suhteen ollaan voiton puolella. ”Laitoksissa asukkaiden toimintakyvyn heikkeneminen kompensoidaan esimerkiksi teknisillä turvalaitteilla. Nykyisin vanhusten asuminen painottuu koteihin, eikä Männikön mainitsemaa kompensaatiota ole. Palvelutaloissa se on jo pitkälti kunnossa, kuten tässä tamperelaisessa vanhusten palvelutalossa. ”Kun vanhustenhoito viedään koteihin, tulipalon syttyessä ihmiset, jotka eivät ehdi poistua riittävän nopeasti, kuolevat sinne”, Männikkö sanoo. ”Kun ensihoitoyksikkö päivystää kuntataajamassa 12 tuntia vuorokaudessa, on järkevää käyttää ensihoitajia muissakin terveyspuolen tehtävissä. Tämä on ongelma, johon Suomessa ei toistaiseksi ole varauduttu juuri millään lailla. Pelastustoimen ja sosiaalija terveystoimen välisen yhteistyön lisääminen on järkevää myös Mikkelin sosiaalija terveystoimen tuotantolautakunnan puheenjohtajan Pekka Moilasen mielestä. nalle kuin asiakkaillekin edullisempaa kuin sairaalahoito. Vanhusten asuntojen paloturvallisuus on unohduksissa Pelastuspäällikkö Seppo Männikkö kantaa huolta kotona asuvien vanhusten turvallisuudesta. Kuntaliiton julkaisemat tuoreet laskelmat osoittavat, että yhteistyön syventäminen alentaa pitkässä juoksussa kustannuksia. Viola-kodin turvallisuuteen tutustumassa myös yli-insinööri Kirsi Rajaniemi sisäministeriön pelastusosastolta. Ja kyllähän hyväkuntoiset potilaat mieluummin ovat kotona kuin sairaalassa”, sanoo Mikkelin kotihoidon vs. Eteläsavolaiset saavat pian uutta pohtimista, sillä Rantasalmen kunta on päättänyt irtautua Itä-Savon sairaanhoitopiiristä ja ostaa ensi vuoden alusta perusterveydenhuollon palvelut Terveystalolta. Lokka arvelee, että maan jakaminen viiteen sote-piiriin tulee synnyttämään erilaisia palveluntuotantoalueita. 14 8/2014. Huomiota ei kuitenkaan ole kiinnitetty siihen, että yhteiskunnan vanhustenhoitopolitiikan muutoksen vuoksi yhä useampi huonokuntoinen vanhus asuu yksin talossa, jossa ei ole minkäänlaista palosuojausta. Noin satatuhatta vanhusta Suomessa ei selviäisi huonon kuntonsa takia ulos palavasta asunnosta. Ylei”Pienissä kunnissa ei ole montaa hälytystä päivässä”, hän lisää. Hänen johdollaan toimivan Pirkanmaan Turvallisuusklusterin verkoston kehittämä huoneistokohtainen sammutusjärjestelmä sai vastikään Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnon. Mikkelin kotisairaalan vs. ”Yhteistyön lisääminen järkevää” Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka pitää ensihoidon ja pelastustoimen yhteistyötä hyvänä. Männikkö toimii aktiivisesti Pirkanmaan Turvallisuusklusterissa, joka on alueellinen turvallisuustoimijoiden osaamisverkosto. Hän on ollut kolmisen vuotta sitten käynnistämässä hanketta nimeltä Iäkkäiden henkilöiden asumisturvallisuuden parantaminen ja palokuolemien vähentäminen
Palokuolemia on 21 enemmän kuin viime vuonna. Yksi edistysaskel on huoneistokohtainen automaattinen sammutusjärjestelmä, jonka Männikkö on kehittänyt yhdessä Jukka Suojan kanssa. Tupakointi on yhä yleisin syy kuolemaan johtavalle tulipalolle itsestään sammuvista savukkeista huolimatta. Koko rakennuksen suojaaminen on halvempaa kuin yksittäisten huoneistojen. Palokuolleista yli 65-vuotiaita on ollut 12. Sähkösavukkeet ovat aiheuttanut myös erheellisiä paloilmoituksia, kun savuilmaisimet ovat reagoineet sisätiloissa tupakointiin. ”Tämä on hyvin yleinen tapa messujärjestäjillä.” Turvallisuusmessut 2016 Jyväskylässä 8/2014 15. ”Toisaalta, kun henkilö voi turvallisesti asua kotona, se on niin paljon edullisempaa kuin laitospaikka, että kokonaisuudessa yksittäisen sammutuslaitteiston kustannus on hyvin pieni.” Konkreettisia tuloksia ikäihmisten turvallisuuden parantamiseksi on jo saatu. Suoja on kiinteistötekniikkaan keskittyneen yhtiön Caverionin liiketoimintayksikön johtaja. Sähkösavukkeiden käyttö on tuonut uusia tupakointiin liittyviä turvallisuusriskejä. Huonolaatuiset sähkösavukkeiden laturit ovat aiheuttaneet tulipaloja. Esimerkiksi uusiin senioritaloihin rakennettava perinteinen järjestelmä on huomattavasti edullisempi, noin 1000–2000 euroa. Tässä on kysymys pelasSeppo Männikkö (vas.) ja Jukka Suoja vastaanottivat Innovaatiopalkinnon pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa Jyväskylässä syyskuussa 2014. Silti vuonna 2013 tupakoinnista syttyi 256 rakennuspaloa. Perinteisten savukkeiden aiheuttamien palojen lisäksi paloja on syttynyt sähkösavukkeiden latauslaitteista. Toistaiseksi pelastusviranomaiset ovat keskittyneet vain siihen, kuinka tulipalon riskiä voidaan pienentää. Meillä Pirkanmaalla yksi henkilö tekee päätoimisesti kotipalveluasukkaiden asuntojen palotarkastusvalvontaa ja -ohjausta.” Toinen ratkaisu on automaattinen sammutuslaitteisto joka huolehtii, ettei tulipalo pysty muuttamaan olosuhteita hengenvaarallisiksi. Alustavien tietojen mukaan tulipaloissa on tänä vuonna kuollut 60 ihmistä 54 eri palossa. Lisätietoja: www.spek.fi palokuolematilastot Tiedot palokuolemista perustuvat SPEKin mediaseurantaan ja pelastusviranomaisten PRONTO-tietokantaan. ”Ensisijainen rekisteröinti messuilla kertoo sen, mihin messukokonaisuuden tapahtumista kävijä on rekisteröitynyt. tuslainsuojattomien henkilöiden ryhmästä, jonka turvallisuutta nykyinen lainsäädäntö ei suojaa.” Männikkö arvioi, että huoneistokohtainen sammutusjärjestelmä maksaa noin 5000– 7000 euroa. Tupakointi yhä yleisin syy palokuolemaan Seuraavat Turvallisuusmessut järjestetään Jyväskylän Paviljongissa 7.–9.9.2016. ”Siinä tehdään yhteistyötä esimerkiksi kotipalvelun ja yleensä sosiaalitoimen kanssa. Mediaseuranta on usein vastannut hyvin viranomaisten PRONTO-tilastointia. Tupakoinnin aiheuttamat paloriskit eivät liity pelkästään savukkeeseen vaan myös käytettyihin tulentekovälineisiin. Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Esa Aalto Tulipaloissa on tänä vuonna kuollut 60 ihmistä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön alustavien tietojen mukaan. Näin ei kuitenkaan saada tietoon sitä, kuinka moni tutustuu kuhunkin tapahtumaan. ”Tulipalon syttymiseen on pakko varautua, siihen varaudutaan kaikkien muidenkin ihmisten kohdalla. Männikön mukaan ongelmaan on kaksi ratkaisua. Vuonna 2010 tuli voimaan säädös, jonka mukaan Suomessa saa myydä vain itsestään sammuvia savukkeita. Jyväskylässä syyskuun alussa pidettyjen messujen kokonaiskävijämäärä oli 10249. Tilastointia nykymuodossaan on tehty vuodesta 1999 alkaen. Caverionin laitteistolle tekemä patenttihakemus on parhaillaan vireillä. Tupakointituotteita tilataan paljon maista, joissa ei ole Suomen tasoista markkinavalvontaa. Myös tupakoinnista aiheutuneet tulipalot ovat vähentyneet viidenneksellä uudistuksen jälkeen. sesti tätä ongelmaa ei ole saatu julkiseen keskusteluun, ja se pahenee, kun tilanne kehittyy siihen, että kotona hoidetaan yhä enemmän ja yhä huonokuntoisempia ihmisiä”, Männikkö painottaa. ”Pelastuslainsuojattomien suoja” Männikkö huomauttaa, että jo lainsäädäntö edellyttää varautumista siihen, kuinka toimitaan tulipalon syttyessä. SPEK seuraa palokuolemien määrää tiedotusvälineiden uutisista. Viime vuonna vastaavaan aikaan palokuolemia oli 39. Tupakasta aiheutuvat palokuolemat vähenivät 10–15 tapauksella vuosittain. Ensimmäinen on pyrkiä tehostamaan työtä, jolla tulipaloja saadaan estettyä. Tuotteista voi saada myös sähköiskun. Esimerkiksi kuinka moni Tekniikkamessuille rekisteröinyt tutustuu myös Turvallisuusmessujen tarjontaan”, Jyväskylän Messut Oy:n toimitusjohtaja Leo Potkonen sanoo. Kuolleista 40 oli miehiä ja 17 naisia
16 8/2014. Tulikekäleet olivat suurimmillaan keilapallon kokoisia
Neljässä tunnissa paloalue kaksinkertaistui. Yhden kuorma-auton kuljettaja kuoli ja toinen sai vakavia vammoja. Alue oli yhtä suuri kuin 21000 jalkapallokenttää ja pisimmillään 60 km. Tuon kaltaiset koneet tankataan sammutusvedellä lentokentällä. elokuuta, kun paikalliset paloupseerit sitä nimenomaan halusivat. Tuona kriittisenä päivänä sammutustöitä johtanutta henkilöä vaihdettiin viisi kertaa. Olisiko sillä ollut merkitystä, ei tiedetä. Eräs erikoislaatuisuus palossa oli se, että se jätti välillä ”keitaita” paloalueelle. Hän perusteli asian siten, että hän itse kertoi tekemistään päätöksistä, koska oli niistä myös vastuussa. Palossa tuhoutui 26 rakennusta, joista 11 oli asuintaloa. Ruotsin suurin vuosikymmeniin Teksti: Ari Vakkilainen Kuvat: Ruotsin rannikkovartiosto Västmanlandin läänin viimekesäinen metsäpalo oli Ruotsin suurin vuosikymmeniin. Uddholmin pitäminä lepoaikoina hänen avustajansa tulivat kysymään häneltä tärkeät päätökset. Suomenkin mediassa oli keskustelua eräästä helikopterista, joka oli ollut työtehtävissä lähialueella. Kunnissa moni teki palosta johtuvaa taustatyötä. Lentokoneet toivat paloalueelle vettä 10 miljoonaa litraa. Jokin alue jäi siis täysin vahingoittumattomaksi. Myös venäläiset tarjosivat vesipommittajiaan. Tuo uusi, ulkopuolinen henkilö oli palopäällikkö Lars-Göran Uddholm. Koneet täydensivät säiliönsä lentämällä veden pinnassa. Paloa oli sammuttamassa 150 palomiestä 69 palokunnasta, 220 sotilasta, 100 vapaaehtoista henkilöä tukemassa sammutustyötä ja auttamassa ihmisiä sekä 12 kirvesmiestä. Ranskasta saapui kaksi konetta ja Italiasta toiset kaksi. Sammutuslentokoneita pyydettiin Ranskasta ja Italiasta. Näin esimerkiksi kuvan eräästä talosta, jonka ympäristö oli täysin palanut, mutta itse rakennuksessa ei ollut palon merkkejä. Palo hyppäsi pahimmillaan 1700 metrin matkan. Tulipalo tuhosi metsää 14700 hehtaaria miljardin kruunun arvosta. Italialaiset koneet tankkasivat vesisäiliönsä kolmen tunnin aikana 90 kertaa. elokuuta asti. Uddholm johti tilannetta tiistaista koko loppuajan palon sammumiseen 11.8.2014 saakka. Ne täydensivät säiliönsä lentämällä veden pinnassa. Palon vuoksi evakuoitiin 1000 ihmistä ja 800 lehmää ja lammasta. 8/2014 17. Kirjoittaja sai häneltä maastopalosta selvityksen, jonka perusteella tämä kirjoitus on tehty. Ruotsalaiset olivatkin oppilaan asemassa. Paloalue levisi maltillisesti sammutustoimista huolimatta maanantaihin 4. Apua Ranskasta ja Italiasta Paikalle pyydettiin paloa sammuttamaan palomiehiä ja sotilaita sekä helikoptereita ympäri Ruotsia. Paloalue oli kuitenkin rajallinen ja siellä oli edellä mainittujen sammutuslentokoneiden lisäksi 13 helikopteria toiminnassa. P alo alkoi perjantaina 31.7.2014. Siinä hän sanoi erehtyneensä, sillä nuo lentäjät olivat huippuammattilaisia, jotka päätyökseen sammuttavat metsäpaloja. Näistä kieltäydyttiin, vaikka niissä on erittäin suuret vesimäärät. Sen lentäjillä oli palon syttymishetkellä jäljellä kaksi tuntia lentoaikaa. Normaalisti käytetään alueen viranomaista. Palon syttymisen aikaan Ruotsissa oli yhtä kuuma ellei jopa kuumempi kuin SuomessaLämpötilat olivat +34–35 celsiusastetta, kosteusprosentti alle 30. Palo vaikutti ruotsalaiseen yhteiskuntaan siten, että asukkaiden tarpeet suurpalossa huomattiin uudella tavalla. Ruotsissa lääninhallitus/maaherra ottaa vastuun pelastustoimesta sen laajentuessa suurpaloksi. Pyynnöstä kului vuorokausi, kun koneet olivat sammutusvalmiudessa. Luoteen ja lounaan välinen tuuli sekä kova palon voima levittivät paloa tehokkaasti lentävien ja maahan satavien hiilija kekälekappaleiden avulla. Tuhat ihmistä evakuoitiin Sammutustoiminnan aikana palomiehiä oli niin vähän, että heitä riitti yksi mies 900 metrin matkalle. Ruotsissa on hätätilanteessa mahdollisuus lisätä lentoaikaa kahdella tunnilla. Nuo tulikekäleet olivat suurimmillaan keilapallon kokoisia. Ranskalaiset ja italialaiset lentokoneet toivat paloalueelle vettä 10 miljoonaa litraa. Maanantaina alueelle saapui tuuli, jonka nopeus oli 15 metriä sekunnissa. Hän myös tiedotti ainoana henkilönä palosta medialle. Uddholm ajatteli, että näitä lentäjiä joutuisi opastamaan palon sammuttamisessa. Tilanne muodostui pahaksi, ellei kaaottiseksi. Motoja, traktoreita ja moottoriruiskuja oli lukematon määrä. Erikoiskalustoa oli esimerkiksi FRF:n käytössäkin olevan Nasu Sisun kaltainen Bandvagen, joita oli käytössä 16. Tämä oli pelastustyönjohtajan tiedossa, mutta silti tehtiin päätös, ettei kyseessä olevaa helikopteria käytetty. Lentoturvallisuuden vuoksi Uddholm ei ottanut venäläisten tarjoamaa apua vastaan. Västmanlandin maaherra kutsui ulkopuolisen paloupseerin johtamaan tilannetta tiistaina 5. Palon leviämisnopeus oli kolme kilometriä tunnissa
Kauempaa tulleet olivat paikkakunnalla kolme vuorokautta. Myöhemmin Venäjän pääministeri Vladimir Putinilta tuli kiitoskirje kirjasta. Satelliittikuvia saatiin, mutta niissä oli sama ongelma. Sammutushenkilöstöllä oli onneksi vain pieniä tapaturmia hankausnirhamien ja pienten polvija kantapää vammojen muodossa. Myös kännykät olivat toimineet huonosti. Pelastustoimia johtava kenraali käytti hyväksi suomalaisessa palokirjassa olevaa kriisinhallinnan johtamisjärjestelmää. Puolustusvoimat antoi virka-apua siten, että se lennätti helikoptereilla asukkaita katsomaan tuhoutuneita/säästyneitä kiinteistöjä. Avattiin Facebook-sivusto, joka olikin hyvä keksintö. Helikoptereiden avulla yritettiin muodostaa käsitystä palo alueesta, mutta savun muodostus oli niin suurta, että paloalueen määrittely oli epätarkkaa. Paloalueen kohdalla oleva ilmatila suljettiin 3000 jalan korkeudelta (noin 1000 m). Tilannekuvan muodostaminen oli ollut vaikeaa. Tähän mennessä suomalaista englannin kielellä painettua palokirjaa on käännetty ja julkaistu seuraaville kielille: arabia, englanti, farsi, italia ja venäjä. Kansalaiset lahjoittivat kärsimään joutuneille ihmisille leluista alkaen kaikenlaista tavaraa. Internetyhteyksissä oli ollut myös ongelmia. Pohjoismaalaisena hyvinvointivaltiona myös ruotsalaiset olivat odottaneet, että valtio olisi huolehtinut näistä asioista. Moottoriruiskuja tuhoutui paljon. Suomen Opetushallitus käynnisti kehitysmaille suunnatun metsäpalontorjuntakoulutuksen 1983. Sammutusletkua käytettiin 680 kilometriä. Palokunnilla on Ruotsissa erilaisia viestijärjestelmiä Osalla vielä VHF:t ja osalla Rakel. Kirja painottuu voimakkaasti ennaltaehkäisevään toimintaan. Heillä oli myös työajan vapautukset. 18 8/2014. Kaiken kaikkiaan kommunikointi/viestintä oli aiheuttanut paljon ongelmia. Uddholm oli sitä mieltä, että ilmastonmuutoksesta johtuvat äärisääilmiöt tulevat lisääntymään ja aiheuttavat kuivuudesta johtuvien maastopalojen lisäksi myös Malmön kaltaisia suurtulvia, joten sääilmiöiden aiheuttamiin ongelmiin varautumisesta tulee huolehtia paremmin. Kirja toimii vuonna 2014 YK:n alaisen FAO:n välityksellä 233 valtion metsäpalontorjunnasta vastaavien viranomaisten ja kouluttajien oppikirjana. Tämä oli ollut asukkaille paha asia, sillä he näkivät lehdissä kuvia tuhoutuneista taloistaan. Media hankki paikalle koneita, jotka lensivät 1100 metrissä ja kuvasi tuhoutuneita taloja. Kun Venäjällä riehuivat suuret metsäpalot vuonna 2008 ja Venäjä pyysi kansainvälistä apua, sisäministeriön pelastusosasto päätti lähettää vuonna 2007 painetun suomalaisen Wildland Fire Management -palokirjan Venäjälle. Kuvia myytiin lehdistölle Kun sammutustyönjohdossa tajuttiin palon suuruus, päätettiin perustaa lehdistövastaavan tehtävä. Jopa letkutehdas herätettiin kesälomaltaan valmistamaan lisää letkua. Lentoturvallisuuden vuoksi sammutustöitä johtanut palopäällikkö Lars-Göran Uddholm ei ottanut venäläisten tarjoamaa apua vastaan. Suurin osa suomalaisten asiantuntijoiden toiminnasta on toteutettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin. Suomalaisten tekemä metsäpalontorjuntakirja saavutti maailmanlaajuisen suosion. Ruotsissa kriisinhallintajärjestelmää käsitellään kaiken kaikkiaan. Filippiinien Manilaan iski voimakas taifuuni 2009. Mitä opittiin. Suomi vahvasti mukana metsäpalotorjunnassa Suomi ja suomalaiset asiantuntijat ovat osallistuneet voimakkaasti kansainvälisen metsäpalontorjunnan kehittämistyöhön viime vuosikymmenien aikana. Pelastustoiminnan johto joutui teettämään niin sanotun MISSION CARDin, jossa oli ohjeet olla hienotunteinen ja olla levittämättä valokuvia. Sammutuslentokoneiden lisäksi paloalueella toimi 13 helikopteria. Vapaaehtoiset järjestivät ruokaa, wc:itä ja nukkumapaikkoja niin sammuttajille kuin kansalaisillekin. Puolustusvoimien edustajat olivat olleet paikalla viisi vuorokautta. Kirjan tekijöistä Timo V. Motoilla tehtiin palokujia. Sivuilla oli ollut 500000 lukijaa kolmen päivän aikana, jonka takia sivusto kaatui. Näitä kuvia oli otettu tuhansia. Kortissa oli myös sammutushenkilöstölle tärkeitä puhelinnumeroita valmiiksi painettuna. Rakel on Virven kaltainen Tetra-verkko, joka toimi erittäin huonosti paloalueella. Tilanteen alkuvaiheessa oli ollut liian vähän sammutushenkilöstöä. Usealla helikopterilla ei ollut sellaisia viestivälineitä, että niihin olisi saanut yhteyttä. Toisen ongelman oli aiheuttanut sammutushenkilöstö, joka oli ottanut kamerakännyköillään kuvia tuhoutuneista taloista ja myi kuviaan lehdistölle. Heikkilä ja Roy Grönqvist ovat paloalan ammattilaisia, Mike Jurvélius edustaa metsäalan ammattilaista ja metsäosaamista. Pelastustoiminnan johto nostatti lentokieltokorkeuden 7000 metriin, joka auttoi. Hänen mielestään myös EU:ssa olisi oltava ohjeistus palokuntien mahdollisuudesta toimia yhdessä huomioiden kaluston yhteensopivuus ja kommunikointi. Ruotsin valtioneuvosto asetti selvitysmiehen selvittämään tulipalon aikaisia sammutustoimia. Paikalliset palomiehet työskentelivät kymmenen tunnin vuoroissa
Hallituksen esityksessä sote-laiksi on ensihoidon kannalta monia tärkeitä ylösnostoja. Nämä voivat järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palveluntuottajalta. Tarkoituksena on, että terveydenhuoltolain mahdollistamat järjestämistavat olisivat jatkossakin käytettävissä. Toinen haaste on siinä, että miten sote-uudistus osataan rakentaa ja pykälät kirjoittaa siten, että pelastuslaitoksien voimavarat ja synergiaetu olisivat yhteiskunnan käytettävissä ensihoitopalveluissa tulevaisuudessakin. Tähän asti kaikki on selvää. Jotta haasteet eivät loppuisi kesken, lisätään siihen yksi vuosikymmenien suurimmista uudistuksista: sosiaalija terveystoimen uusi järjestämismalli, sote. Ammattilaispiireissä sitä kutsutaan yhteistoiminnaksi. Esityksessä on selviä kannanottoja siihen, että ensihoitopalvelut ovat tehokkaimmillaan, kun ne ovat alueellisesti laajoja, toiminnassa katsotaan toiminnallisia kokonaisuuksia ja tehdään viranomaisten välistä yhteistoimintaa. Sote-alue tekee päätöksen siitä, mitkä kunnat ja kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. Missä oli se otsikon mukainen haaste. Samat asemat, samat tukitoiminnot, osin sama henkilöstö, samat toimintamallit, yhteiset harjoitukset; synergiaedut pelastustoimen kanssa ovat merkittävät. Ensihoidon pykälähaasteet 8/2014 19. Ilmassa leijui vahva poliittinen konsensus. Ensihoitopalvelun, mukaan lukien lääkärihelikopteritoiminta ja ympärivuorokautinen päivystys, tulee muodostaa toiminnallinen kokonaisuus. Lakipykälät ja direktiivit tuntuvat menevän vähintäänkin ristiin, riippuen aina siitä minkälainen lopputulos halutaan. Onneksi meillä on EU ja Suomi mallioppilaana siinä, sillä elämässähän pitää olla haasteita. Hallituksen esitys järjestämislaiksi on lausuntokierroksella, eduskuntakäsittely alkaa marraskuussa. Yli 73 prosenttia suomalaisista on pelastuslaitosten ambulanssien piirissä. Vuosikausia odotettu ja hartaudella valmisteltu sote-uudistus julkistettiin keväällä. Viimeksi mainitussa ”hankkiminen” tarkoittaa käytännössä kilpailuttamista. Direktiivissä on erityispoikkeuksia. Ensimmäinen haaste on meidän ymmärryskyvyssämme. Tietenkin ensihoitopalvelujen järjestäjänä voi olla sellainenkin organisaatio, joka hallinnollisesti ei ole osa sairaalaa. Keväällä 2014 tulivat voimaan EU:n julkisia hankintoja koskevat direktiivit. Niitä on kaksi. Pelastuslaitoshan järjestää ensihoitopalveluja terveydenhuoltolain mahdollistamana. Tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä. Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sote-alueella. Uudessa sote-mallissa on erotettu palvelujen järjestäminen ja tuottaminen toisistaan. VIERAANAMME Kirjoittaja Veli-Pekka Ihamäki on Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Aluksi tarkoitukseni oli kirjoittaa otsikolla ”ensihoidon ongelmat”, mutta nykyään puhutaan muodikkaasti vain ”haasteista”, jotka sitten sujuvasti ratkaistaan. Mitähän tämä EU-direktiivissä käytetty termi sairaankuljetus tarkoittaa. Totta kai hoitoalan ammattilaiset määrittelevät hoitoprotokollat ja toimintatavat. Samoin järjestämisvastuussa olevan sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevien kuntien tai kuntayhtymien tulee yhdessä määritellä ensihoidon johtokeskukset. Erinomaista! Todettakoon, että pelastuslaitoksille ensihoitopalvelujen kuuluminen osaksi terveydenhuollon ketjua ei ole mikään mörkö. Julkisten menojen tuottavuusvajeessa viranomaisten yhteistoimintaa kutsutaan välttämättömyydeksi. Meidän omassa terveydenhuoltolaissamme puhutaan sekä ensihoitopalveluista että potilaiden siirtokuljetuksista eli sairaankuljetuksesta. Johtokeskuksilla on valtion turvallisuusverkon (TUVE) ja kenttäjohtamisjärjestelmän (KEJO) käyttövelvoite. Suomen 22 pelastuslaitoksesta 19 on ensihoitopalvelujen järjestäjänä yhteistoimintamallisesti. Myös sote-alueella voi olla omaa tuottamisvastuuta tukipalveluista, ja vain poikkeustapauksessa joistakin muista palveluista. Toisaalta yhtiöittämisvelvoitetta ei ole, jos lain perusteella kunta voi nimenomaisesti tuottaa palveluja toiselle taholle. Siihen on lisätty syksyllä 2013 niin sanottu yhtiöittämispykälä. Toisaalta ensihoidossa sinällään ei ole haasteita — tai no, ehkä jotain ihan pientä saattaisi löytyäkin — vaan mielestäni ensihoitopalvelujen ongel… anteeksi haasteet ovat ensihoitoa käsittelevissä säädöksissä. Sote-alueen tulee sopia yhteistyössä tuottamisvastuussa olevien kuntien kanssa ensihoitopalvelun suunnittelusta, toteutuksesta ja palvelutasosta. Työja elinkeinoministeriössä työ on jo käynnistynyt, hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 keväällä. Kansallinen hankintalainsäädäntö tulee saada vastaamaan EUdirektiiviä viimeistään kahden vuoden kuluessa. Vuonna 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan ensihoidon järjestämisvastuu on sairaanhoitopiireillä. Ne voivat järjestämispäätöksen mukaisesti edelleen tuottaa palveluja itse tai hankkia palveluja myös muutoin, kuten järjestöiltä, yrityksiltä ja palveluseteliä käyttämällä. Sen mukaan kunnan hoitaessa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla, tulee kunnallinen toimija yhtiöittää. Tässäkin kirjoituksessa mahdollisesti hämäsin lukijoita tekemällä vääriä tulkintoja oikeista pykälistä tai toisinpäin. Katsotaanpa siis myös kuntalakia. Sitä ei sovelleta palveluhankintasopimuksiin, jotka koskevat …”väes tönsuojelua, pelastuspalveluja ja vaarojen ehkäisyä koskevia palveluja, joita tarjoavat voittoa tavoittelemattomat organisaatiot tai yhteenliittymät”, kuitenkin ”lukuun ottamatta sairaankuljetuspalveluja”. Oma pelastuslakimme sanoo yksiselitteisesti, että pelastuslaitos voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos asiasta on terveydenhuoltolain mukaisesti sairaanhoitopiirin kanssa sovittu. Pelastustoimen järjestämisvastuu on kunnilla. Juhannuksen korvilla parlamentaarinen valmistelutyöryhmä pääsi ratkaisuun sote-järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimista
Ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirien vastuulle vuonna 2013. Uusittu päivystysasetus tulee voimaan vuoden 2015 alussa. shp 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 H:gin ja Uudenmaan 3 3 26 26 43 43 72 72 HUS HYKS alue 8 8 29 29 37 37 HUS Hyvinkään sha 3 3 2 2 6 6 11 11 HUS Lohjan sha 8 8 8 8 HUS Länsi-Uudenmaan sha 8 8 8 8 HUS Porvoon sha 8 8 8 8 Etelä-Karjalan 10 10 2 1 12 11 Kymenlaakson Carean 10 10 6 6 16 16 HYKS erva 13 13 38 37 49 49 100 99 Varsinais-Suomen 6 9 25 23 13 12 34 34 Satakunnan 1 3 14 12 8 8 23 24 Vaasan 15 15 15 15 TYKS erva 7 12 39 35 36 35 72 73 Pirkanmaan 28 27 11 12 39 39 Etelä-Pohjanmaan 21 21 21 21 Kanta-Hämeen 17 17 17 17 Päijät-Hämeen 9 8 2 2 10 10 21 20 TAYS erva 30 29 30 29 38 39 98 97 Pohjois-Savon 19 20 2 9 9 30 29 Etelä-Savon 6 17 1 7 15 17 Itä-Savon 7 7 7 7 Keski-Suomen 3 3 14 14 15 15 33 33 Pohjois-Karjalan 24 24 24 24 KYS erva 28 40 17 14 62 55 109 110 Pohjois-Pohjanmaan 22 22 19 19 41 41 Kainuun 14 14 14 14 Keski-Pohjanmaan 9 11 4 2 13 13 Lapin 25 28 1 1 2 2 26 29 Länsi-Pohjan 11 11 11 11 OYS erva 50 62 34 27 21 19 2 2 105 108 Yhteensä 128 156 158 142 206 197 2 2 484 487 muun tuottajan ambulansseja yhteensä sairaanyksityisten pelastushoitopiirin tuottajien laitoksen Ensihoitopalvelussa eroja maan eri kolkissa Taulukko kertoo, kenelle sairaanhoitopiirien ensihoidon ambulanssit kuuluvat. K untaliiton tekemässä selvityksessä todetaan, että toiminnasta on tietoa vasta yhdeltä vuodelta, eikä muutokselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ole vielä mahdollista arvioida. Perustason ja hoitotason ambulanssien lukumäärien tarkastelu osoittaa, että vuonna 2014 hoitotason ambulanssien määrä lisääntyi hieman. Selvityksen mukaan ensivasteyksiköiden määrä on lähellä ambulanssien yhteenlaskettua määrää. Valtakunnallisten tietojärjestelmien käyttöönoton uskotaan lisäävän tilastoinnin yhtenäistämistä ja helpottavan luotettavan tiedon saamista kehittämisen tueksi. TYKS:n ja KYS:n erityisvastuualueilla ensivasteyksiköitä on selvästi enemmän kuin ambulansseja. Yksityisten yksiköiden määrä vaihtelee rajusti sairaanhoitopiireittäin välillä, mutta koko maassa niiden osuus on noin kolmannes. Osittain erot johtuvat väestön tarpeista ja maantieteellisistä olosuhteista, mutta niitä selittävät myös toiminnalle asetetut erilaiset tavoitteet ja vaihtelevat toimintakäytännöt. Ensihoitopalveluiden järjestämistavoissa, voimavaroissa, kustannuksissa ja toiminnassa on eroja sairaanhoitopiirien välillä. 20 8/2014. Pelastuslaitokset ovat suurin ensihoitopalvelujen tuottaja. Poikkeuksena on maan pohjoisosat, jossa Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta pelastuslaitoksen yksiköitä ei juurikaan ole ja jossa sairaanhoitopiirin omien ambulanssien osuus on suuri. Se vaikuttaa sairaaloiden päivystystoiminnan sisältöön ja sairaaloiden työnjakoon. Yli puolet kaikista maamme ambulansseista ajaa pelastuslaitoksen tunnuksin. Todennäköisesti päivystysten verkko harvenee. Tästä aiheutuu uusia haasteita ensihoidolle ja sen yhteistoiminnalle päivystyksen kanssa. Toiminnan kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja luotettavaa tietoa myös toiminnan sisällöstä ja laadusta. Pitkät välimatkat vaikuttavat Ambulanssia kohden eniten tehtäviä oli HYKS-ervan (erityisvastuualue) alueella ja vähiten OYS-ervan alueella, mikä selittyy Pohjois-Suomen pitkillä välimatkoilla