PELASTUSTIETO 9/2012 ILMESTYY 22.11. TEEMALLA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET Estonian uppoaminen on mieliinpainuvin tapaus s.18 Lisääntyneistä bussipaloista on selvitty osin tuurilla s.30 Sopimuspalokuntalaisen asema julkisen vallan käyttäjänä epäselvä s.34 Tulva peitti alleen tiet ja pellot Pohjanmaalla s.8 8 2012 25 .1 0.
Kurssi on tarkoitettu raskaan kaluston kuljettajien koulutustehtävissä työskenteleville tai niihin tehtäviin hakeutuville. Koulutuspaikka: Hotelli Lapland Hotels Sky Ounasvaara, 9640 Rovaniemi Lisätietoja Kurssiin liittyviä lisätietoja saa Liikenneturvan Rovaniemen-aluetoimistosta koulutusohjaaja Pentti Tervolta, puh. 15.2. II 11. 020 7282 384 tai 040 550 3949 ja sähköpostitse pentti.tervo@liikenneturva.fi. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä, kummalle kurssille haluat ensisijaisesti. Hyväksytyille lähetetään vahvistus kurssiajasta viimeistään viikolla 50. 1.2. Kursseille voi ilmoittautua täyttämällä ilmoittautumislomakkeen Liikenneturvan verkkosivuilla. Liikenneturvan raskaan liikenteen ennakoivan ajon KOULUTTAJAKURSSI KOULUTTAJAKURSSIT 2013 Ennakoiva ajaminen raskaalla ajoneuvolla Talvella 2013 Liikenneturva järjestää kaksi raskaan kaluston EAK-kouluttajakurssia Rovaniemellä: I 28.1. Vaihtoehto B Kurssi ja täysylöspito, jolloin kaksi majoitusvaihtoehtoa: • 1 hengen huoneessa 2150 € tai • 2 hengen huoneessa 1950 € Kurssille hyväksytyillä pitää kurssimaksu olla maksettu kaksi viikkoa ennen kurssin alkua. Kurssi antaa valmiudet ja valtuudet järjestää ennakoivan ajon kursseja sekä toimia niillä kouluttajana. Kurssin hinta: Vaihtoehto A Kurssi ja ruokailut, jolloin hinta on 1675 €. Ilmoittautuminen Kursseille ilmoittautuminen päättyy 30.11.2012
Etelä-Savossa, varautumisansioista palkitun vuoden palomiehen kotilaitos, julkisti tulvaturvallisuusoppaan. Hankkeelle on nyt saatu jatkorahoitus, joten Yli Hyvä Juttu jatkuu. TEEMALLA PELASTUSKALUSTO JA -VARUSTEET Estonian uppoaminen on mieliinpainuvin tapaus s.18 Lisääntyneistä bussipaloista on selvitty osin tuurilla s.30 Sopimuspalokuntalaisen asema julkisen vallan käyttäjänä epäselvä s.34 Tulva peitti alleen tiet ja pellot Pohjanmaalla s.8 8 2012 25 .1 0. Kuntaliitto on perännyt pelastuslaitoksilta lisäarvoa omistajilleen eli kunnille. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 8 /2 01 2 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 63. Palokuntatoiminta on hyvää sellaista toimintaa. Toki vaihteluja toiminnassa on eri puolilla maata, mutta suunta on oikea. Veden katkaisema maantie Kauhajoen Jokimaan alueella tiistaina 9. P.S. Kaksi sen jäsenjärjestöä, Nuohousalan Keskusliitto ja Suomen Palopäällystöliitto, täyttävät 80 vuotta. Lämpimät onnittelut molemmille!. PELASTUSTIETO 9/2012 ILMESTYY 22.11. Nuorten syrjäytymisestä on viime aikoina keskusteltu paljon. Sekin hyvää harjoitusta mahdollisen tulevan varalle. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2012 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Vaikea tulvatilanne on jo helpottunut Etelä-Pohjanmaalla. Se on hyvä juttu. täyttää tänä vuonna 35 vuotta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos järjesti puolestaan Aleksis Kiven päivänä historiansa suurimman yhteistoimintaharjoituksen. Yli Hyvä Juttu jatkuu Nuorille pitää olla reipasta tekemistä. Syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria kannustetaan mukaan palokuntatoimintaan. Pelastuslaitos on yhdessä Aluehallintoviraston kanssa herättänyt alueen asukkaita ja kuntia varautumaan poikkeustilanteeseen. 150 kuntien ja muiden yhteistyöviranomaisten edustajaa kokoontui johtokeskusharjoitteluun, jossa sään ääri-ilmiön aiheuttaman kuvitteellisen tilanteen tehtäväsumasta yritettiin selvitä. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Erityisesti Pohjanmaalla rankat sateet panivat joet tulvimaan. Todellinen tilanne koettiin jo läntisessä Suomessa. Kuva: STR / LEHTIKUVA Timo Aalto. lokakuuta 2012. Jos syksy jatkuu koetunkaltaisen sateisena, Saimaan pinta voi nousta niin korkealla, että vesi uhkaa alueen kiinteistöjä. Palokuntanuorisotyössä muutama vuosi sitten aloitettu Yli Hyvä Juttu pyrkii puuttumaan tähän ongelmaa. Yhteistyö alueen viranomaisten kesken toimi hyvin ja johtokeskus työskenteli tulvan keskiössä, Kauhajoen paloasemalla. Pelastuslaitokset auttavat varautumisessa Pelastuslaitokset ovat yhä enemmän alkaneet lähestyä alueensa kuntia erityisesti sään aiheuttamiin poikkeustilanteisiin varautumisessa. Pelastustieto-lehteä julkaiseva Paloja pelastustieto ry. Yksittäisetkin esimerkit kertovat, että tätä vaatimusta on alettu toteuttaa
kuukauden kasvo tässä numerossa PELASTUSTIE TO 9/2012 ILMESTYY 22.11. Nyt 130 vuotta myöhemmin Forssan VPK Ry on varsin vireä palokunta. 26 SIVU 55 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 8 /2 01 2 25.10.2012 8 Rankka sade pani Pohjanmaan joet tulvimaan Jouni Pummila 14 Myrskyn runtelema New Orleans nojaa pelastajiin Eeva Vänskä 18 Estonian uppoaminen mieliinpainuvin tapaus 20 Estonian pelastajat tänään Marianne Mäkitalo 29 Lahden VPK ykkönen Vellamo-kisassa Jorma Honkala 30 Lisääntyneistä bussipaloista selvitty tuurilla Sari Järvinen 34 Johanna Saukkonen tutki sopimuspalokuntalaisia julkisen vallan käyttäjinä Brita Somerkoksi 36 Työturvallisuutta yhteisvoimin Tuomas Lehtonen 38 TYKS:n palontutkinta suosittaa sprinklereitä 40 Jaana Rantanen on vuoden palokuntanuorisotyöntekijä Piatta Rulja 42 40-vuotias SPLY esittäytyy 44 Paloesimies Timo Aaltonen on Stadin brankkari 2012 52 Kun hevoset olivat rautaa… Juhani Katajamäki 58 TANKKI-hanke vähentää öljyvahinkoriskejä Sakari Halmemies, Heli Kanto 60 Pelastustoimi sosiaalisessa mediassa Janne Leinonen VAKIOT 33 Vieraanamme: Teija Mankkinen 54 Mirafoni: Mira Leinonen 56 Ulkomailta: Risto Lautkaski harjoitus nettigallup Kysyimme nettigallupissa, onko pelastuslaitoksia 22, 11 vai 5 kpl vuonna 2020. Vaativimmalla rastilla irrotettiin lentäjä pohjaan painuneen lentokoneen heittoistuimesta. s. 24 vpk Forssa-yhtiöt Oy:n kehruutehtaalla syttyi 12.8.1882 tuhoisa tulipalo. turvallisuustekniikka ”Yhä Suomessa rakennetaan kymmenien miljoonien eurojen arvoisia kiinteistöjä, joissa turvallisuustekniikka on useimmiten pakollinen paha ja se toteutetaan määräysten ja viranomaisten valvonnan minimitasolla, kirjoittaa palomestari Arto Latvala. Tehtaalla, eikä Tammelan pitäjän Forssan kylässä ollut lainkaan palokuntaa. Viitisenkymmentä pelastuslaitosten, puolustusvoimain ja rajavartiolaitoksen sukeltajaa osallistui vesisukellusharjoitukseen Ristiinassa. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. 50. Yöveden pohjaan oli upotettu rekkalastillinen Tikkakoskelta tuotuja Drakenin osia sekä heittoistuimeen juuttunut ”lentäjä”. s. s. Tulipalon seurauksena kauppaneuvos Axel Wilhelm Wahrenin ehdotuksesta perustettiin kylään palokunta nimeltään Forssan Vapaaehtoinen Palokunta Ry. Kuntaliitossa pelastustoimen kehittämispäällikkönä toimiva Jussi Rahikainen sanoo pelastustointa kehitettävän jatkossakin kunnallisena toimintana. 46 Kuntaliitossa toivotaan pelastuslaitoksilta aktiivisempaa otetta siinä, että ne tuottaisivat tehtävissään nykyistä paremmin lisäarvoa omistajilleen eli kunnille. Suunta on kuitenkin hyvä, vaikka työtä riittää. TEEMALLA PELASTUSKA LUSTO JA -VARUSTEET Estonian uppoaminen on mieliinpainuvin tapaus s.18 Lisääntyneistä bussipaloista on selvitty osin tuurilla s.30 Sopimuspalokuntalai sen asema julkisen vallan käyttäjänä epäselvä s.34 Tulva peitti alleen tiet ja pellot Pohjanmaalla s.8 8 2012 25 .1 0. s. Enemmistö uskoo pelastuslaitoksia olevan 22 kpl
Jääskeläinen, H:ki, 4.23,0. Korkeus: 1) Raimo Koivu, R:mäki, 180; 2) A. Nuorevan jättäessä lehden toimittamisen, päättyi samalla merkittävä vaihe lehtemme historiassa. Kuula: 1) Kalevi Linnanen, J :kylä, 15,37; 2) B. Tärkein tehtävä oli aluksi laivan ja juuri syttymässä olevan rakennuksen mantereen puoleisen pään suojeleminen... Keihäs: 1) Olavi Kauhanen, T:re, 70,33; 2) Martti Leppänen, Nokia, 56,50; 3) Raimo Lehto, T:re 52,10. 3-ottelu: 1) Lennart Lindberg, H:ki, 1.371 pist.; 2) Martti Manninen, T:re, 1.277 pist.; 3) Merta, H:ki, 998 pist. Kuluvan vuoden elokuun 1 p:nä tapahtui lehtemme toimittamisessa huomattava käännekohta. Tällöin Palosuojelukeskuksen konttoripäällikkö Vilho Nuoreva, joka lehden perustamisesta lähtien on harvinaisella antaumuksella ja menestyksellä päävirkansa ohella toiminut ”Palontorjunnan” toimitussihteerinä, jätti mainitun tehtävän siirtyäkseen Palosuojeluyhdistyksen valistussihteeriksi. Ruotsalaisviestin kiertopalkinnon vei Turku vuodeksi kaappiinsa. Kiekko: 1) B. Tuulen alla oli lisäksi seitsemän katettua rautatievaunua. M. 1500 m: 1) Turunen, Turku, 4.12,5; 2) P. Myös merenpuoleinen osasto oli Jo syttynyt. Uutena ja samalla ensimmäisenä päävirkaisena toimitussihteerinä tulee 1.8.-62. Sen nykyinen painosmäärä on 12.500 kpl ja vuotuinen sivumäärä n. TULOKSET: 100 m: 1) Pentti Rekola, Turku, 10,9; 2) Hannu Ehoniemi, Hki, 11,4; 3) . Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Palopäällikkö KEIJO HYRSKY: NESTEKAASUTRUKIN AIHEUTTAMA SUURPALO RAUMAN SATAMASSA Vanhat tekijät pitivät pintansa ja korjasivat komeat kunniapalkinnot vakinaisten palomiesten yleisurheilun SM-kilpailuissa Jyväskylässä 4.9. Mantereen puoleinenkin osasto oli juuri syttymässä liekkien edetessä kattoikkunoiden kautta sekä huonosti sulkeutuneen palo-oven raoista ja palomuurin yli tähänkin osastoon. Lue koko Palontorjunta 7/1962:n juttu: www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto > arkistojutut HUIPPULUOKAN TULOKSIA PALOMIESKISOISSA. Nordström, H:ki. Raimo Salomaa, T:re, 11,5. Norjalainen alus vaarassa Tuulen alla oli laiturissa suuri norjalainen alus, s/s Fernglen, jota parhaillaan lastattiin palon syttyessä. Koikkalainen, Kotka, 633. Krönqvist, P :saari, 4.13,6; 3) V. 3000 m: 1) Turunen, Turku, 8.55,6; 2) Leo Noponen, Hamina, 9.50,8; 3) Unto Pekurinen, Espoo, 10.12,0. alkaen toimimaan toimittaja Lauri (Lasse) Santala, jonka lausumme tervetulleeksi vastuunalaiseen ja vaativaan tehtäväänsä. Alusta pitäen konttoripäällikkö Nuoreva on toiminut lehden toimitussihteerinä, ja hänen henkilökohtaista osuuttaan lehden tasoon ja ainutlaatuiseen menestykseen ei voida yliarvioida. Palopaikalle saavuttaessa oli tilanne seuraava: Noin 140 metrin pituinen varastorakennus, joka oli jaettu palomuureilla kolmeen osastoon, ja joka oli ääriään myöten täynnä selluloosapaaleja ja paperirullia, oli keskiosaltaan ilmitulessa liekkien humistessa valtoimenaan taivaalle. Kun konttoripäällikkö Nuoreva 1.8.62 Suomen Palosuojeluyhdistyksen johtokunnan toivomuksen mukaisesti ryhtyy yhdistyksen valistussihteeriksi, kiitämme häntä erinomaisesta työstä lehden toimitussihteerinä ja toivotamme hänelle vastaavaa menestystä uudessa tärkeässä valistustyössään. Mattila, Pori, 170. Lehti aloitti toimintansa vaatimattomana julkaisuna, mutta vuosi vuodelta se on laajentunut ja voimistunut. Bränbäck, Vaasa, 41,41; 2) K. Linnanen, J:kylä, 41,39; 3) Olavi Kauhanen, T:re, 35,31. Ruotsalaisviesti 100-200300-400 m: 1) T:ku 2.06,4; 2) H:ki 2,07,4; 3) T:re 2.09,0. Kesäkuun loppuun mennessä lehteä on ilmestynyt tasan 100 numeroa, sivumäärän noustessa n. Pituus: 1) Hannu Ehoniemi, H:ki, 687; 2) Raimo Koivu, Riihimäki, 669; 3) R. Hän on lehden toimitussihteerinä tehnyt koko palontorjunta-asialle korvaamattoman ja pysyvän palveluksen, josta ei ainoastaan lehden edustajisto ja toimituskunta, vaan myös palontorjujat kautta maan ovat hänelle syvästi ja pysyvästi kiitolliset. Mäkilä, Turku, 175; 3) A. Bränbäck, Vaasa, 13,67; 3) Pertti Lehtonen, Kerava, 13,27. 3-ottelu: 1) P. Laiva oli vakavasti uhattuna. L. 42 V. Mantereen puoleisen palomuurin palo-ovi oli sulkeutunut, kun sen sijaan merenpuoleinen oli jäänyt auki. 35 v. Bertil Heinrichs Lehtemme toimitussihteerin vaihdos Rauman palokunta sai 10.10.-62 klo 21.29 hälytyksen satamaan ilmoituksella: ”Trukki palaa Hakurun suulissa” Jo Varvinmäelle ehdittäessä loimotti taivaanranta Hakunin suunnalla ja niinpä annettiinkin radiopuhelimella viipymättä käsky yleishälytyksen toimeenpanemisesta. Salo, H:ki; 2) A. 400 m: 1) Jussi Rintamäki, Turku, 49,7; 2) Jorma Ehrström, P:saari, 50,0; 3) Raimo Salomaa, T :re, 50,6. 5000 sivuun. ”Palontorjunta” syntyi kaksitoista ja puoli vuotta sitten paloalan järjestöjen voimakkaan yhteistoiminta pyrkimyksen ilmaisuna ja on siitä lähtien ollut alan järjestöjen yhteisenä lempilapsena saavuttaen koko paloalan jakamattoman luottamuksen ja arvonannon. 500 sivua
Tulipaloissa on syyskuun loppuun mennessä kuollut 56 ihmistä. Vänskä voitti äänin 7–5 riskienhallintapäällikkö Simo Wecksténin, jota apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri esitti virkaan. Suunnitelmissa on ottaa uusi järjestelmä käyttöön vuonna 2016. Siten esimerkiksi operatiivisen toiminnan aikana voidaan koota tarvittavat tiedot rekistereistä ja palotarkastuksen aikana on mahdollisuus päästä myös onnettomuustietoihin. – Kun tiedot on samassa paikassa, voidaan järjestelmästä luoda kullekin käyttäjälle ja roolille soveltuva näkymä. Hankinnasta ei ole vielä tehty päätöstä, mutta määrittelytyö on siis päätetty tehdä Palosuojelurahaston tuella. Uudelle suunniteltavalle järjestelmälle nimen VARANTO keksi sen keskeinen kehittäjä Pekka Kortelainen. Tänä vuonna palokuolemia on 14 enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uudella järjestelmällä korvataan PRONTO, nykyiset palotarkastusohjelmat ja joitakin nykyisiä resurssinhallintaja varautumisen tietojärjestelmiä, kertovat ProntoX-projektin projektipäällikkö Pekka Kortelainen ja suunnittelija Johannes Ketola Pelastusopiston tutkimusyksiköstä. Erityisesti käyttäjää kiinnostanee periaate, että kukin asia sekä tapahtuma kirjataan vain kerran yhteen järjestelmään ja se on sitten kaikkien tarvittavien toimintojen käytössä. Uuden järjestelmän hankinta on ajankohtaista muutaman vuoden kuluttua. Padasjoen palokuntaleirin parin vuoden takaisesta ilotuliteturmasta tuomittiin sakkoihin ilotulituksen järjestämisvastuussa olleelle ohjelmatoimiston varapäällikölle. Tämän vuoden palokuolleista 42 on miehiä, ja kahden sukupuoli ei ilmene mediatiedoista. Tiedot perustuvat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin seurantaan. Yksi rakettipadoista kaatui ja siitä alkoi lentää yleisön joukkoon paukkuja, jotka aiheuttivat räjähtäessään useille lieviä vammoja. Pekka Vänskä äänestyksen jälkeen kh:n ehdokas Vänskää esitti Kimmo Helistö (vihr.) jota kannatti Mari Holopainen (vihr.). 6 8/2012 H elsingin kaupunginhallitus esittää äänestyksen jälkeen Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Vänskää uudeksi pelastuskomentajaksi. – VARANTO-hankkeessa selvitellään uutta tietojärjestelmää; pelastustoimen keskitettyä tietovarantoa, johon kerätään tiedot toimenpiteistä, pelastuslaitosten tekemästä valvonnasta ja resursseista. Pelastustoimessa ollaan uudistamassa tietovarantojärjestelmiä. Heidän lisäkseen Vänskää äänestivät Arto Bryggare (sd.), Terhi Peltokorpi (kesk.), Tatu Rauhamäki (kok.), Laura Rissanen (kok.) ja Hannu Tuominen (vihr.) Esityksen mukaan äänestivät Sirpa Asko-Seljavaara (kok.), Tarja Kantola (sd.), Outi Ojala (vas.), Osku Pajamäki (sd.) ja Johanna Sumuvuori (vihr.). 65 vuotta täyttäneiden määrä ylitti heinäkuussa miljoonan henkilön rajan. VARANTO-hanke on jatkoa ProntoX-hankkeelle, joka oli esiselvityshanke. Kaupunginhallituksen ensimmäisessä käsittelyssä komentajaasia jäi pöydälle Osku Pajamäen (sd.) esityksestä. Sakkoja ilotuliteturmasta Tulipaloissa kuolleita 14 enemmän kuin viime vuonna. Kuva: Tanja Helminen taa. Tilastointikin voidaan ulottaa kerralla kaikkeen pelastuslaitoksen toimintaan, joten esimerkiksi valvonnan vaikuttavuutta voidaan seurata, sanovat Kortelainen ja Ketola. Käräjäoikeuden mukaan tuomittu ei ollut huolehtinut ilotulituksessa riittävästä turvaetäisyydestä yleisöön. Päijät-Hämeen käräjäoikeus katsoi ilotulituksen järjestäneen varapäällikön syyllistyneen yleisvaaran tuottamukseen heinäkuussa 2010 Palotarus-leirin päätösjuhlassa. Eli esimerkiksi kun valvonnan yhteydessä tehdään jotain kiinteistöjä koskevia merkintöjä, nämä ovat tarvittaessa operatiivisen toiminnan käytössä. Heistä 5 menehtyi syyskuun aikana. Tyhjää äänestivät Juha Hakola (kok.) ja Jan Oker-Blom (r.) Poissa oli Risto Rautava (kok.) Lopullisesti pelastuskomentajan valitsee kaupunginvaltuusto. Omakotitalojen paloissa on kuollut 31 ihmistä, muissa pienja rivitaloissa 6 ja kerrostaloissa 13. – VARANTO-hanke on määrittelyprojekti, jossa valmistellaan uuden järjestelmän hankinVARANTO korvaa PRONTOn VARANTOa kehittelevät Pelastusopistossa Pekka Kortelainen (vas.) ja Johannes Ketola. Se ei ole lyhenne mistään sanoista PRONTOn tapaan, vaan tarkoittaa keskitettyä järjestelmää, mihin tietoa laitetaan ja tietoa saa ulos. Tavoitteena on, että vuonna 2016 on käytössä VARANTO, joka korvaa nykyisen PRONTOn ja palotarkastusohjelmat. Oikeus määräsi tästä 30 päiväsakkoa, joka tekee 750 euroa. – Lisäksi keskitettyyn järjestelmään on mahdollista luoda rajapintoja muihin järjestelmiin. Tämä on selkeästi enemmän kuin heidän osuutensa väestöstä. Jutussa oli liki 70 asianomistajaa, osa ulkomailta, mutta kukaan heistä ei vaatinut korvauksia. SPEKin mediaseurannan mukaan alkuvuoden aikana tulipaloissa menehtyneistä kolmannes on yli 65-vuotiaita. Samaan tietovarantoon kootaan heidän mukaansa tiedot kaikesta pelastuslaitosten valvonnasta, toimenpiteistä ja resursseista
Paloturvallisuutta parantavaa koulutusta tai lainsäädäntöä ei ollut. Valistusta ja koulutusta Yhdistyksen palokoulu aloitti toimintansa 1930-luvulla. – Sopimuspalokunnat eivät pelkästään hoida hälytystehtäviä, vaan tekevät arvokasta turvallisuustyötä lähialueillaan, sanoo SSPL:n puheenjohtaja Antti Rantakangas. Suomessa on 504 yhdistysmuotoista palokuntaa (vpk) ja noin 200 sivutoimisen henkilöstön voimin toimivaa paloasemaa. Kursseja oli niin ammattihenkilöstölle kuin vapaaehtoisillekin. Tulta, tulitikkuja ja palavia nesteitä käytettiin sisällä. 8/2012 7. – Parasta antia olivat erilaiset puhujapersoonat, se että saatiin seminaariin ihan tavallisia ihmisiä puhumaan tavallisten palokuntien arjesta, kertoo tapahtumaa organisoinut Eija HolmbergLehto SPEKistä. Oikeastaan vasta sosiaalinen media on tuonut uuden kanavan turvallisuusviestintään. Osaltaan ne poikkesivat nykykotien riskeistä. Antoisan päivän päätti iltajuhla, jossa nautittiin rennosta tunnelmasta, naposteltiin cocktailherkkuja ja tanssittiin iskelmästä sekä rautalangasta ammentavan Imperialsin tahdissa. Juhlapuheissa tutustuttiin vapaapalokuntien historiaan Eeva Koivulan eloisan ja informaPalokuntanaisja nuorisotyö juhli Tampereella tiivisen esityksen myötä, kuultiin innostavia kertomuksia tavallisten palokuntien arjesta sekä pohdittiin palokuntanaisja nuorisotyön tulevaisuutta. Koululla oli muitakin rooleja kuin opettaa sammutustaitoja. Tätä samaa toimintaa jatkoi palokuntaja palontorjuntajärjestöjen yhdistämisen jälkeen Suomen Palontorjuntaliitto. Koulun opettajakunta ja myös oppilaat tekivät paloteknistä tutkimustyötä. Yhdistyksessä toimi vahvojen asiantuntijoiden verkosto, joka muun muassa antoi lausuntoja paloturvallisuudesta. Palosuojelusyhdistyksestä kehittyi ministeriön osasto, oppilaitos ja keskusjärjestö Pelastustoimi kuntavaaliteemaksi Suomen Sopimuspalokuntien Liitto vetoaa kuntavaaliehdokkaisiin, jotta sopimuspalokunnat kustannustehokkaana palvelujen tuottajana otetaan huomioon kuntauudistuksesta keskusteltaessa. Suomen Palosuojelusyhdistyksen perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta. Valtakunnallisen naistyötoimikunnan puheenjohtaja Irja Viinikainen muistutti uudistumisen pakosta toimintakyvyn edellytyksenä, ja nuorisotyötoimikunnan puheenjohtaja Mika Jäntti painotti jäsenrekrytoinnin tärkeyttä. Kun Suomen Palosuojelusyhdistys vuonna 1922 perustettiin, paloturvallisuus oli nykyistä huomattavasti alkeellisempaa. Ihmisten haluttiin kiinnittävän huomiota arkisten toimien aiheuttamiin riskeihin. Liiton kanta on, että pelastustoimen sopimussektorin asemaverkosto tulee säilyttää vähintään nykyisellään kattavan lähipalvelun varmistamiseksi. Pyöreitä vuosia juhlistettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja sisäasiainministeriön pelastusosaston järjestämässä juhlaseminaarissa. Järjestömaailmassa yhdistyksen toimintaa jatkaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Nykyisen Pelastusopiston juuret johtavat palokouluun; koulu valtiollistettiin 1950-luvulla. Asiantuntemus oli niin suurta, että sisäasiainministeriö päätti vuonna 1960 asetuksellaan yhdistyksen toimivan viranomaisten paloteknisenä asiantuntijana. Palosuojeluyhdistyksen toiminnoista on kehittynyt niin sisäasiainministeriön pelastusosasto kuin Pelastusopistokin. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö jatkaa yhä yrityksille kohdistettua paloturvallisuuskoulutusta sekä vapaaehtoispalokuntien koulutusjärjestelmän kehittämistä. Se on monipuolinen pelastusalan vaikuttaja, jolla on yhä vahva rooli pelastusalan teknisenä asiantuntijana sekä turvallisuuskoulutuksen ja turvallisuusviestinnän kehittäjänä. Väkeä oli odotuksiin nähden yli kaksinkertainen määrä. V altakunnallisen palokuntanaisja nuorisotyön 60-vuotisjuhlaseminaari kokosi Tampereelle 22.9.2012 reilut 300 palokuntalaista ympäri Suomea. Palosuojelusyhdistys (myöhemmin Suomen Palosuojeluyhdistys) lähti parantamaan tilannetta. SPEKin valtuuston puheenjohtaja, pelastusjohtaja Pekka Vänskä isännöi Säätytalolla järjestetyssä juhlassa puhuneita ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokkaa sekä uutta sisäasiainministeriön kansliapäällikköä Päivi Nergiä. Toisaalta yhtymäkohtiakin nykyiseen on: sähkölaitteiden väärä käyttö ja tupakointi vaaransivat suomalaisten paloturvallisuutta jo 1900-luvun alkupuolella. Yhdistys oli voimakas taustavaikuttaja palolain saamiseksi Suomeen. Valistus kohdistui kansalaisiin. Yhdistyksen asiantuntijuudesta kertoo, että sen toiminnasta ovat saaneet alkunsa sisäasiainministeriön pelastusosasto, Pelastusopisto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Palokunnat olivat heikosti varustettuja. Lapset olivat suuri palokuolemien riskiryhmä. Kansa asui valtaosaksi haja-asutusalueilla puurakennuksissa. – Kohta kymmenen vuotta täyttävä alueellinen järjestelmä toimii tänään hyvin ja sen tulevaisuus tulee varmistaa niin valtiovallan kuin kuntapäättäjienkin taholta. Palosuojeluyhdistyksen käyttämät keinot, kuten mediayhteistyö, esitteet, messut ja opetuselokuvat ovat yhä käytössä. Teksti: Piatta Rulja Kuva: Heli Haverinen Tilaisuudessa käytännön esimerkein puhuivat: Tommi Kallio (vas.), Olli Koivukoski, Iiris Mård & Anu Massinen & Juha Massinen, Eeva Koivula ja Marika Metsä-Tokila
EteläPohjanmaalla dramatiikka alkoi kuitenkin iltapäivällä perjantaina lokakuun viidentenä päivänä. Alueelle oli saapunut matalapaineen keskus, joka aloitti sadepilvien pyörityksen taivaalla. Syksyisiä rankkasateita on ollut harvemmin. Kunnan edustajat kokoontuivat sinne selvittämään tilannetta.. Tilanteeseen havahdutaan Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen henkilöstö on tottunut veden paisuntoihin usean vuosikymmenen ajalla. Poikkeustilanne pani myös lujille paikalliset pelastusviranomaiset ja kuntien kanssa tehtävän yhteistyön. Matalapaine pyöri merenkurkun rannikon päällä aiheuttaen ilmiön, jossa rannikolla ja lähiseudulla satoi vettä enemmän ja vähemmän yhtä soittoa kolmatta päivää. Erityisesti pahimmassa tulvakunnassa Kauhajoella yhteistyö toimi mallikkaasti. 8 8/2012 POHJANMAAN TULVAT O li synkkä ja myrskyinen yö, alkaa moni dramaattinen tarina. Vettä satoi pohjalaisen sanonnan mukaan ”maahan asti” eikä loppua näkynyt. Tulviin tottuminen on kuitenkin muodostanut toimintatavan, josRankka sade pani Pohjanmaan joet tulvimaan Teksti: Jouni Pummila Kuvat: Tapani Herrala, Maakuntalehti Ilkka Rankat syyssateet aiheuttivat suurtulvan Etelä-Pohjanmaan joissa. Vuoden 1984 tulvissa toimineista henkilöistä useat ovat vieläkin toiminnassa mukana. Kriisiä johdettiin Kauhajoen paloasemalta Vs. Pelastusjohtaja Harri Setälä veti johtokeskustoimintaa Kauhajoen paloasemalla. Sademäärä tuona lokakuisena viikonloppuna kohosi keskimäärin sataan millimetriin. Tulvat ovat jokavuotinen ilmiö, mutta ne ovat kuitenkin ajoittuneet keväälle sulamisvesien ja kevätsateiden aiheuttamiksi. Ilmiö, jossa matalapaineen keskus ei liiku, vaan paikallaan pysymällä saa aikaan mittavan sateen on harvinainen
lokakuuta ja illan suussa Ny tarkasti joen pinnan. Kauhajoen kaupungin kriisitilanteiden hallintakyky auttoi toiminnassa ja tehokas johtokeskustoiminta oli mahdollista. pelastusjohtaja Harri Setälälle, että tulvatilanne on todellinen ja uhkaa aluetta. Pelastuslaitos sai arvokasta apua suoraan kaupungin virkamiesjohdolta. Yksin tästä ei selvitä Tilannekuvan selvittyä päällikköpäivystäjä Harri Setälä aloitti yhteistoimintaviranomaisten herättelyn mukaan toimintaan. 8/2012 9 POHJANMAAN TULVAT sa pelastuslaitoksen henkilöstö seuraa jatkuvasti oman kylänsä läpi virtaavia jokia ja niiden vesimääriä. Pelastuslaitos johti toimintaa Kauhajoen paloasemalle muodostetussa johtokeskuksessa. Muita yhteistyötahoja hälytettiin tarpeen ilmentyessä ja lopuksi toiminnassa olivat mukana edellä mainittujen lisäksi, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä LLKY, vapaaehtoinen pelastuspalvelu VAPEPA sekä Punaisen ristin paikallisosasto ja Kauhajoen seurakunta. Alusta asti oli selvää, että pelastuslaitos tulee tarvitsemaan apua omaan toimintaansa. Pelastuslaitoksen päivystäjät aloittivat toiminnan. Pahin uhka kohdistui Suupohjan alueelle, jonka keskuskuntana on Kauhajoen kaupunki. Näin kävi tälläkin kertaa ja alueelta ensimmäisenä Jalasjärven paloaseman palomestari Kaj Ny huolestui Jalasjoen veden pinnan noususta. Kauhavan Lentosotakoulu sai tiedon ja virka-apupyynnön saman tien aamulla ja noin kymmenen aikaan järjestettiin Kauhajoen kaupungin poikkeusolojen johtoryhmän kokoontuminen Kauhajoen paloasemalle. Jatkunut veden pinnan nousu ylälukemiin varoitti tulevasta vaarasta. Jalasjärvi hoiti alueen ensimmäisen vahingontorjuntatehtävän iltapäivällä 5. Tulvavallit ja pumppaus tuottivat tulosta.. Seuraavana aamuna palomestari Kaj Ny ilmoitti alueen P2-päivystäjälle, vt. Ensimmäisen kokouksen jälkeen alkoi riskien kartoitus alueella ja tilanteen kehittyessä, viikonlopun aikana johtokeskus joutui suunnittelemaan ja toteuttamaan muun muassa asuinrakennusten ja karjasuojien evakuointeja, teiden sulJani Kallio ja Jani Jyllilä rakensivat tulvavallia
Virtanen käynnisti soittoringin johtoryhmän hälyttämiseksi. Evakuointi toi mukanaan tilapäismajoituksen sekä perusturvan ylläpidon. – Kaikki tulva-alueella sekä johtokeskuksessa toimineet ansaitsevat suuren kiitoksen. 07.10.2012 21:23:29 by Anonymous coward Uimahallin silta ajokiellossa Lähde: http://www.kauhajoki.fi. Vaikka tilanne oli viikonloppuna, Virtanen kertoo, että henkilöstöä saatiin paikalle hyvin. Kaupungin tekninen johto mukana toiminnassa Kauhajoen kaupungin tekninen johtaja Harri Virtanen oli tulvatilanteessa mukana alusta asti. 07.10.2012 17:43:58 by Emilia Sama mielessä, että onko joku taho esim seurakunta joka kerää apua tarvitseville,vaikkapa vaatetta tms.. Perjantaina iltapäivällä kuntalaisen ilmoituksen jälkeen hän kiersi katselemassa tilannetta alueella ja totesi veden nousevan Kauhajoen ojissa ja jokiuomassa. 07.10.2012 18:53:26 by Anonymous coward Kurkelantie Päntäneellä poikki ja vesi virtaa voimakkaasti tien yli. Kehen ottaa yhteyttä jos on halukas auttamaan. Kanavaksi valittiin henkilökohtaisen tiedottamisen lisäksi internet. Sosiaalija terveyspuolen henkilöt ottivat tehtävät hoitaakseen. Johtokeskuksessa toimivat Virtasen lisäksi, teknisen osaston päälliköitä, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtaja sosiaali-, terveysja ympäristöpalvelujen esimiehineen ja asiantuntijoineen, Kauhajoen Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja, kaupunginjohtaja, kaupungin tiedottaja sekä kaupungin sivistystoimen johtajaan pidettiin yhteyttä puhelimitse. Kaupungin henkilöstöä hälytettiin töihin. Tehtävät selkeytyvät Ensimmäisiä tehtäviä oli tiedotuksen järjestäminen kuntalaisille. Onko mitään tahoa mikä organisoisi tällaista auttamista. Tai kaipaa apua. 10 8/2012 kemisia sekä ihmisten perusturvasta huolehtimista. Pai10 8/2012 Kommentteja tiedotteiden jälkeen: 07.10.2012 16:18:53 by Anonymous coward Erittäin hyvä, että kaupunki tiedottaa tilanteesta. Lauantaiaamuna tuli soitto Kauhajoen paloaseman päivystäjältä, jossa pyydettiin kokoamaan kaupungin poikkeusolojen johtoryhmä paloasemalle kokoukseen. Kokouksen jälkeen alkoi johtokeskuksen toiminta. Kun pelastustoiminnan johtaja käytti toimivaltaansa ja teki päätöksen rakennusten käyttökieltoon julistamisesta ja ihmisten evakuoinnista, tehtävät lisääntyivät. 07.10.2012 16:24:31 by Ellu Monet ihmiset varmaan halukkaita auttamaan. Tehtäviä alkoi tulla. Jokainen antoi varmasti parhaan suorituksensa yhteisessä tehtävässä, Virtanen kiittää henkilöstöä. Teitä piti sulkea, rakennuksia vallittaa hiekalla tai muovittaa ja suojata hiekkasäkeillä
Harri Setälä kertoo. – Mittauspisteet ratkaisivat pelin meidän eduksemme, olimme jatkuvasti askeleen edellä. Kauhajoen kaupunginjohtaja Keijo Kuja-Lipastia tiedotettiin jatkuvasti tilanteesta ja hän vieraili myös johtokeskuksessa. – Paperilla voi olla suunnitelmia, mutta todellisuudessa työn tekevät ihmiset, Virtanen sanoo ja toteaa, että ilman paikalle saatuja kunnan työntekijöitä ei olisi voitu tehdä mitään. – Tilanteessa korostui myös se, että valitut henkilöt hoitavat tiedottamisen, kootusti, Harri Setälä kertoo. Tekninen johtaja Harri Virtanen ynnää johtokeskuksen toimintaa rauhalliseksi. Vaikka kunnan alueella oli välillä suurikin hätä, niin johtokeskuksessa saatiin pelastustoiminnanjohtajan johtamana toiminnan painopisteet selville. Kaikkien osaamista ja apua tarvittiin. Kauhajoelle ei käytännössä tullut kuin muutama hätäkeskuksen välittämä hälytys, koska pelastuslaitos osasi ennustaa vahinkoalueen leviämisen mittaustensa perusteella ja oli jo paikalla ennekuin kansalaiset ehtivät tekemään hälytystä. pelastusjohtaja Harri Setälän apuna johtokeskuksessa oli osaava pelastuslaitoksen henkilöstö. – Päällekkäistä työtä pyrittiin välttämään ja tilava paloaseman luentosali varustettuna tarpeellisilla välineillä oli hyvä paikka johtokeskukselle. – Nyt johtokeskuksessa mietittiin jälleen ihan kaikkea mahdollista, tuumailtiin että mitäs jos vielä käy näin tai näin. Kriisiviestinnän pohjana on tilannetta johtavan tahon hyvä tilannekuvan ylläpito. Tarkat tiedot evakuoitujen rakennusten ja ihmisten määrästä, tehdyistä toimenpiteistä sekä arvio tilanteen kehittymisestä auttoivat viestinnän toteutumisessa. Tilannekuvaa alettiin luoda pala palalta ja kun kuva oli hahmottunut, Setälä jakoi tehtäviä paikalla oleville. Harri Virtanen on tullut Kauhajoen kaupungin palvelukseen vuonna 2005 ja tuolloin ensiajatukset valmiussuunnitelmiin ja koulutukseen olivat vähätteleviä. Tilannepäiväkirjan merkinnät ja tilanteessa toimivien yksikköjen hallinta yhdessä kaiken muun tiedon kanssa muodostavat sekametelisopan, josta pelastustoiminnan johtajan tulee muodostaa yhteenveto, tilannekuva. Toiminnasta on Setälän mukaan tarkoitus oppia ja varmasti Kauhajoen viikonlopusta jää paljon hyödyllistä tietoa tulevaisuuden haasteisiin varautumisessa. Kauhajoen paloaseman luentosalissa kokoontuneen kaupungin johtoryhmän ja pelastuslaitoksen päivystäjien ensimmäisen kokouksen aikana vt. Tämä oli suunniteltua tilannetiedottamista, Setälä toteaa. – Toiminnan perusteena oli se, että kukin vastaa omasta toimialastaan ja pelastuslaitos ohjaa heitä toiminnassaan, Setälä kertoo. Kauhajoella tilanteen kehittymisen arviointiin vaikutti ratkaisevasti omat vedenkorkeuden mittauspisteet, joita tarkkailtiin tunnin välein. Tässä vaiheessa johtokeskus oli perustettu. Paikalla oli jatkuvasti henkilö, joka reaaliaikaisesti syötti tietoa kaupungin nettisivuille. Toisin on nyt. – Tiedottaminen oli suuressa roolissa heti alussa ja vielä nyt tilanteen jälkeenkin, tekninen johtaja Harri Virtanen toteaa. Kauhajoen kaupungin internet-sivulla tiedotettiin tulvan aiheuttamista teiden sekä Pelastuslaitoksen rooli ja viestintä korostuu. Vt. – Lehdistö sai tiedon pahenevasta tulvasta ensimmäisenä pelastuslaitokselta, joka pyysi lehteä tiedottamaan asiasta internet-sivuillaan. Virtanen pitää tärkeänä koulutusta ja harjoittelua osaamisen varmistamiseksi. Suunnitelmista toteuttamiseen Kuntien poikkeusolojen ja kriisitilanteiden valmiussuunnitelmat ovat usein mappeja hyllyssä, mutta Kauhajoella on koettu todellisia tilanteita aikaisemminkin ja suunnitelmia on tarvittu. – Jokainen taho hoiti omaa toimialaansa ja tehtävät olivat hyvin selvillä, Virtanen kertoo. – Yhteistyötä voi vain kiitellä, Setälä toteaa lopuksi. Näin medialle annettu tieto pysyi hallussa ja kirjoittelua pystyttiin ohjaamaan haluttuun suuntaan. Kokouksessa hän ilmoitti osallistujille, että pelastuslaitos ottaa tilanteen johtovastuun. Pelastuslaitos on tyytyväinen myös Kauhajoen kaupungin tiedottamiseen johtokeskuksesta käsin. Tilannekuvan ylläpito koostuu monesta eri tehtävästä. 8/2012 11 kalla kävi asiantuntijana myös valtion teiden alueurakoinnista vastaava. Kentällä töitä hoitivat väsymättä teknisen osaston raivausryhmä ja useat yksityiset maansiirtoliikkeet kaivinkoneineen sekä soraautoineen. pelastusjohtaja Harri Setälälle varmistui, että nyt on aika ottaa käyttöön kriisitilannejohtamisen keinot. – Henkilöstöluettelo ja varaukset pitää olla ajan tasalla, pitää tietää kenelle soitetaan, päivittämistä luetteloissa on toki meilläkin
Kaupungin sivuilla toimi tilanteen aikana myös eräänlainen oma tiedotuskanava, kun virallisten tiedotteiden jälkeen kommenttiosiossa kuntalaiset jättivät omia ilmoituksia tiestön ja alueiden kunnosta. Yöajan valmius lauantain ja sunnuntain välisenä yönä tarkoitti vähennettyä miehistöä ja Kauhajoella siirryttiin normaaliin 1+3-varallaolovahvuuteen. Näin suurin osa henkilöstöstä saatiin lepäämään. Tiedotusten lisäksi kerrottiin kriisiavun, pelastuslaitoksen sekä johtokeskuksen toiminnasta. Tehtävissä mukana. Yön pimeydessä tilanteen paheneminen ei ollut isännälle avautunut ja kun vesi aamulla vain jatkoi nousemistaan, se saavutti nopeasti myös sikalan lattian. Sikoja tuotiin aamukahdeksalta sunnuntaina kuivalle maalle 300 kärsäkästä ja 150 jäi sikalan kuiviin osiin. YHTEISTYÖTAHOT JA TEHTÄVÄT Kauhajoen kaupunki ja kuntayhtymä LLKY tiedottaminen, mittauspartio, raivausryhmä, hiekan ja soran kuljetus, kaivinkonetyöt evakuointi, majoitus, perusturva, ympäristöturvallisuus Puolustusvoimat Hiekkasäkkejä, säkityskone, virka-apujoukot valmiudessa YIT valtion tiet, puomitus ja kunnon tarkkailu Yksityistiet, osuuskunnat puomitus ja kunnon tarkkailu Vapepa 50 henkilöä varauksessa, noin 20 työtehtävissä Palokuntanaiset muonitustehtävä Kauhajoen Seurakunta ja SPR materiaalinen, taloudellinen ja henkinen apu Useat yksityiset yritykset ja henkilöt koneapu, miestyövoima, materaaliapu kiinteistöjen sulkemisista reaaliajasta. Evakuointi jäi odottamaan aamun valkenemista ja tuolloin isäntäpariskunta olikin jo erittäin kiitollinen tarjotusta avusta. Johtokeskuksen kautta paikalle saatiin myös eläinlääkäri tarkastamaan eläinten kunto. Hän hoiti myös yöajan valmiuden aikaista yksikönjohtajapäivystystä. Herralan mukaan rytmitys tehtävien ja levon välillä on myös työturvallisuustekijä ja aluelaitoksen myötä on niin materiaalisen kuin henkilöstöavunkin saaminen pitkiin tehtäviin helpottunut. 12 8/2012 Kauhajoen VPK:n päällikkö Tapani Herrala toimi tilanteen aikana johtokeskuksessa sekä kentällä. – Yhdessä yhteisellä asialla, Herrala sanoo pelastuslaitoksen henkilöstön jaksamisesta pitkässä ja vaativasta tehtävässä. Varallaolo muuttui kuitenkin nopeasti työksi ja rakennuksia piti lähteä tarkastamaan ja arvioimaan evakuoinnin tarvetta. Isännän siirtokärry ja traktori pystyivät vielä juuri ja juuri kulkemaan vedessä. Herrala ynnäsi yön tapahtumat johtokeskuksen aamupalaverissa ja päivän tehtäviin saatiin levännyt miehistö. – Organisaatioiden yhteistoiminta oli esimerkillistä, samassa tilassa toimiminen lisäsi tehokkuutta, palokunnan päällikkö Tapani Herrala kertoo. – Loput siat ja pikku porsaat toimme veneellä, Herrala Naurahtaa. Kauhajoen kaupunki ohjeisti internet-sivuillaan tilanteen jälkeen tulvavahingon kärsineiden kiinteistöjen omistajia tarkastuttamaan kiinteistöjen asumiskelpoisuuden rakennustarkastajan sekä terveystarkastajan toimesta tarvittavine sähkötarkastuksineen ja antoi ohjeita käyttövesikaivojen puhdistamiseen. Yön haastavimmaksi tehtäväksi muodostui etupainotteiseksi tarkoitettu sikalan evakuointi, johon sikalan isäntä ei ollut lainkaan halukas. Johtokeskustoiminta ei ollut vierasta, Kauhajoen ampumistapauksessa Herrala oli ollut samaisissa tehtävissä. Johtokeskuksessa Herrala hoiti tilannepäällikön tehtäviä, ja piti yllä yksiköiden liikkeitä ja tehtäviä
Asia on erittäin ajankohtainen tulvatuho-alueella, kun ihmiset miettivät tälläkin Alueen vahingontorjuntatehtävät 5.–9.10.12 (Prontoon kirjatut) Ilmajoki 36 Isojoki 17 Jalasjärvi 9 Karijoki 3 Kauhajoki 24 Kurikka 15 Teuva 4 Kommentti kirjoittajalta: Näkyvyyttä mediassa, kuka korvaa. Krisuharjoituksen kokemukset auttoivat varmasti tässäkin tilanteessa. tulvavahinkojen korvausmenettelyn muuttuminen valtion kassasta vakuutuspohjaiseksi otettiin MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa. Kurssin aikana kovin etäisiltä tuntuneet valtavat vesimassat olivatkin nyt totta ja omalla takapihalla. Tilanteen yleisjohto, henkilöstön tekemä auttamistyö ja tiedottaminen, kaikki ovat kehunsa saaneet. 8/2012 13 Tulvatilanne sai alusta asti runsaasti näkyvyyttä mediassa. Paasattuani kauan kanssaihmisen välittämisen katoamisesta, ei se ainakaan Kauhajoelta ole kadonnut. Tilannetta seurattiin television uutislähetyksissä sekä lehdistössä. Oppi ei siis kaatanut ojaan tälläkään kertaa. Olemassa olon tarkoitusta ei tarvitse kyseenalaistaa.. Maakuntalehti Ilkka kirjoitti lauantaista 6.10. Seuraavana ajatuksena on se valtava yhteisöllisyyden tunne, minkä aistii kaikista lausunnoista ja tekemisistä tulvan aikana. Alueella vieraili myös puolustusministeri Carl Haglund, joka tutustui tulva-alueeseen sekä johtokeskuksen toimintaan. Asiaa sivusta seuranneena mieleen nousi muutama asia. Viimeisenä on hienoa tuntea ylpeyttä omasta pelastuslaitoksestaan, sillä niin monen suusta on tullut hyvää palautetta pelastuslaitoksen toiminnasta. Kaiken epätietoisuuden ja pallottelun joutuvat kestämään vahingon kärsineet henkilöt. Eri tahot osoittavat toisiaan, vakuutusyhtiöt kuntia, kunnat valtiota ja valtio osoittaa kuntia sekä vakuutusyhtiöitä. lähtien aukeaman kokoisia juttuja. Raskaat ajat yhdistävät. Tiistaina 9.10. hetkellä kuka vahinkoja voisi korvata. Tulva erikoiseen aikaan syksyllä ylitti reippaasti uutiskynnyksen. Ensimmäisenä oli Pelastusopiston antama kriisitilanneja suuronnettomuuksien johtamiskoulutus. Maakuntalehden tiedottaminen oli hyvää ja se oli toteutettu kriisiviestinnän tyyliä noudatellen. Jutuissa kerrottiin faktoja, mitä on tehty, mitä tullaan tekemään ja miten kansalaisten tulisi toimia
Matkalla näemme katkenneita sähköjohtoja ja valopylväitä. Se ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka vaikuttaa. P alolaitoksella käy paljon vierailijoita, sillä sekä pelastusalan ammattilaiset että suuri yleisö on kiinnostunut siitä, miten pelastustoimintaa hoidetaan näin myrskyisällä alueella. Kaikki satava tai tulviva vesi pitää pumpata pois. Koska olemme vesialueiden ympäröimiä, tuuli puhalsi vettä kolme päivää Missisippi-jokeen, joka tulvi pahasti. Tuulen nopeus oli 90 mailia tunnissa. Isaacissa myrskyn kesto oli se, mikä lisäsi vahinkoja tuntuvasti. – Hurrikaani tuli huonosta suunnasta kannaltamme. Tuulta ja vettä Palolaitoksen johtaja Charles Parent kertoo, että Isaac ei missään nimessä ollut helppo myrsky. Mitä heille kuuluu Isaacin jälkeen. Vierailumme aikaan hurrikaani Isaac on ohittanut kaupungin muutama viikko sitten. Sekä padot että muu infrastruktuuri olivat kovilla. Teksti: Eeva Vänskä Kuvat: New Orleansin palolaitos, Kirsi Kauppila Myrskyjen runtelema New Orleans NOJAA PELASTAJIIN Johtaja Charles Parent sanoo, että Katrina-hurrikaanista opittiin paljon.. Pelastajien työtä ei helpota se, että New Orleansin kaupunki on melkein kaksi metriä merenpinnan tason alapuolella. Mitä tämä myrsky merkitsi New Orleansissa. Parentin mielestä hurrikaaniluokitukset eivät ole parhaimmat mahdolliset: ainut ratkaiseva luokittelutekijä on tuulen nopeus. 14 8/2012 New Orleansin palolaitos Louisianassa Yhdysvalloissa on organisaatioverkosto, jossa työskentelee noin 700 pelastusalan ammattilaista
Charles Parent korostaa, että stressi ja tunteet purkautuvat eri aikaan ja eri tavoin eri ihmisillä. Yksi näkyvimpiä muutoksia tehtiin palolaitoksen kalustossa: nyt käytössä on 26 venettä, joista yksi on uusi ja iso. Puolella pelastajista on venekoulutus. Vaikka muillakin viranomaisilla on veneitä, niin palolaitoksen kalusto on hankittu sitä silmällä pitäen, että veneillä joudutaan liikkumaan kaupunkiympäristössä, jossa on paljon rakennuksia, pylväitä, johtoja ja niin edelleen. Toisaalta vuoden 2005 Katrina ei unohdu ihmisten mielistä ehkä koskaan. Kaikille henkilökunnassa on näissä tapauksissa tarjolla henkistä apua. 8/2012 15 Isaacin aikana kaupungissa riehui 24 tulipaloa. Jos joku vuoto sattuu, niin palolaitos tietää siitä ensimmäisten joukossa. Kaikkeen tottuu. Niinpä mahdollisuus henkisen avun saantiin pitää olla tarjolla, ja kun apua tarvitsee, niin sitä pääsee käyttämään. New Orleansissa ollaan niin totuttu myrskyihin, että niitä ei ehkä aina oteta niin vakavasti kuin pitäisi, edes Katrinan jälkeen. – Työntekijöitä koulutetaan jatkuvasti uusien myrskyjen varalle. Ilmasta otetaan myös itse näytteitä. Tätä varten on lisätty venekalustoa.. Ihmiset ajattelevat, että jos olen selvinnyt aiemmista myrskyistä, niin selviän tästäkin. Se on myös varusteltu niin, että esimerkiksi kaasuvuodossa hytin saa ilmatiiviiksi. New Orleansin palolaitoksen pelastajat ovat erikoistuneet kaupunkipelastamiseen. Meillä on myös paljon kokemusta tällaisten tilanteiden hoitamisesta. – Pitkäkestoiset hätätilanteet aiheuttavat paljon stressiä. Jälleenrakennustyö on edelleen kesken. – Joudumme päättämään tapauskohtaisesti, lähdemmekö hälytykselle hurrikaanin aikana. Palolaitoksen henkilökunnan kannalta tilanne oli vaikea. Heillä oli perhettä kaupungissa, ja he olivat kiinni työtehtävissään. Veneessä on lisäksi muun muassa infrapunalaitteet sekä kaikuluotain, joka näkee syvyyden lisäksi sivusuunnassa. Jos esimerkiksi sähköjohto on poikki, emme voi lähettää sinne yksikköä vahdiksi katsomaan, ettei kukaan loukkaa itseään, koska apuamme tarvitaan kipeämmin muualla. Kaupungissa on valtavasti tyhjiä taloja, joiden asukkaat eivät yksinkertaisesti enää palanneet Katrinan jälkeen
Katriinasta opittiin myös paljon. Kun normaalisti ”pumpussa” on neljä miestä ja tikasautossa kolmesta neljään miestä, kolmostason myrskyssä suhde on viisi plus viisi. Rakennukset tehdään pylväiden päälle siten, että tulvan aikana pystytään edelleen toimimaan. Onneksi kyydissä olleet palomiehet saivat ihme kyllä vain naarmuja. – Tulvat ja tulipalot kulkevat tavallaan käsi kädessä, on vaikeaa sanoa kumpi niistä on pahempi. Palolaitos vastaa myös palonehkäisytoiminnasta. Autoissa ei ole gps-paikannusta. Hurrikaani ei toki ole ainoa hätätila, joka on New Orleansissa tuttu. Tuon myrskyn jälkeen palolaitos on saanut vastuulleen hätätilanteiden organisoinnin. Katrinan aikaan tulvat aiheuttivat eniten ongelmia. Käytössä on niin sanottu monitarkoituksellinen periaate. 16 8/2012 Paikkausta ja paikannusta Yli kaksikymmentä paloasemaa rakennetaan tai on jo rakennettu uudelleen. Hurrikaanin iskiessä paloautoissa pidetään ylimiehitystä. Mikäli auton vastuullinen ”operaattori” on vaikka sairaana, jokainen pelastaja kykenee paikkaamaan häntä. Timothy McConnell sanoo, että ehkä suurin palolaitoksen haasteista on talous. Apulaisjohtaja, palopäällikkö Timothy A. Tulipalot ja tulvat seuraavat hurrikaanin reittiä. Hädässä olevien ihmisten luokse oli vaikea päästä.. Palolaitoksella on oma ensiapuyksikkö. New Orleansin palolaitoksen motto on: ”Etsimme tilaisuuksia olla avuksi”. Samaten päällikköketjussa toimivuus perustuu kykyyn paikata seuraavaa ketjussa olevaa. Palolaitoksen auto romuttui täysin jokin aika sitten, kun tornado tuhosi sen. Tulvatapauksessa tilanne on tietysti toinen. – Yleinen turvallisuus on keskeisintä, mutta myös kaupungin suojelu ja sen historiallisten arvojen säilyttäminen, McConnell kuvaa ja viittaa kuuluisiin ranskalaiskortteleihin. Vastuualueet on jaettu palolaitoksen yksikköjen kesken niin, että auto ennättää normaalitilanteessa paikalle viidessä minuutissa. Käytännössä jokaisen auton kuljettaja tuntee vastuullaan olevan alueen ja mahdolliset tietyöt. McConnell kertoo, että palolaitoksen perustehtävänä on ihmishenkien ja omaisuuden suojaaminen kaikissa tilanteissa. Hurrikaani Katrina vuonna 2005 oli vaikea tulvien vuoksi. Jos alueella on mikä tahansa hätä, palolaitos auttaa. Ihmiset ja materia Kaiken pohjalla on tietysti suunnittelu, varaudutaan pahimpaan. Katrinassa tulvat olivat suurempi haaste kuin tulipalot
Kun hotellit, koulut ynnä muut rakennukset ovat täynnä suojaan tulleita ihmisiä, heille pitää myös järjestää ruokaa, tai pian kaduilla harhailee joukoittain pelastettavia ihmisiä ja soppa on valmis. Palolaitos myös organisoi muista kaupungeista ja jopa osavaltioista tulevan avun niin, että tiedetään kuka tulee auttamaan ja missä tulee auttamaan. 8/2012 17 – Yritämme järjestää pelastuslaitoksen toimivuuden sekä henkilöstön ja kaluston riittävyyden erittäin rajallisella budjetilla. Louisianassa on kolme USAR-tiimiä, joita lainataan tarvittaessa muualle. – Yksi puhelu on erityisesti jäänyt mieleen. Kaikki hätäpuhelut otettiin kuitenkin vastaan ja kun lähteminen kävi päinsä, jokaisessa hätäpuheluosoitteessa käytiin paikan päällä. Siinä suurperheen äiti soitti, että heidän talossaan on tulipalo, ja että he eivät pääse talosta pois koska se oli veden ympäröimä. Yleensä apua toimitetaan metsäja maastopaloissa. Katrinan aikana New Orleansissa oli auttamassa 1200 pelastajaa ja se oli ensimmäinen kerta, että Yhdysvalloissa käytettiin toisten osavaltioiden apua kaupunkipelastamisessa. Hurrikaanissa palolaitos on johtava evakuoin tiviranomainen. Hän lähettää terveisiä Suomeen ja sanoo, että me kaikki olemme samassa veneessä. Katrinan aikaan hälytyksiin lähteminen keskeytettiin, koska pelastajat, tai kuten täällä sanotaan, ”fire fighters”, olivat itse hengenvaarassa. Samaan syssyyn apulaisjohtaja kehuu henkilökunnan ja sanoo, että palolaitoksen suurin voimavara ovat sen pätevät työntekijät. Emme voineet kuin kertoa, että emme pääse paikalle ja antaa neuvoja; se oli kova paikka, Charles Parent kertoo. New Orleans sai paljon apua muilta palolaitoksilta ja pelastajilta muista osavaltioista 2005. Se järjestää ihmisille hätäsuojat ja huolehtii myös siihen liittyvästä logistiikasta. Myrskyjen aikana autojen miehitystä kasvatetaan. Tarvitsemme toisiamme ja sitä, että voimme oppia toistemme menestyksistä ja virheistä. New Orleansin palolaitos lainaa tarvittaessa pelastajia ympäristöpaikkakunnille, joissa voi olla vain pieni vapaapalokunta. Urban rescue -toiminta on lisääntynyt merkittävästi 1980-luvun lopusta. Yhteistyötä terävöitetään jatkuvasti ja näin varaudutaan tuleviin kriisitilanteisiin.. Paljon vastuuta New Orleansissa palolaitoksen käytännön haasteena on kaupunkipelastaminen
Tätä juttusarjaa Pelastustietoon alkaa tehdä Marko Partanen, jolla on hyvä alan asiantuntemus. Palontorjunnan ja Pelastustiedon sivuilta niitä käsittelevät asiantuntevat artikkelit on luettu aina huolella. Ne saavat lukijatutkimuksissa korkeimmat arvosanat. Tällä hetkellä hän on kotipaikkansa Karjalohjan VPK:n päällikkö. 18 8/2012 V aikka laivaliikenne Itämerellä on lisääntynyt Estoniankin ajoista, on onneksi vältytty pahemmilta havereilta. Tallinnasta Tukholmaan matkannut matkustaja-autolautta M/S Estonia upposi Utön edustalla 28. Entä välineistön, toiminnan, kuten esimerkiksi sammutustaktiikan ja -tekniikan osalta. Jari Nikander on toiminut sopimuspalokunnassa jo 35 vuotta. Millaisen näköalan ennaltaehkäisyyn tapaus mahdollisesti avasi. Myös alan järjestötoiminnassa hän on mukana. Suuri riski on joka päivä kuitenkin myös vakavasta alusonnettomuudesta, joka aiheuttaisi mittavat ympäristövahingot. Marko tunnetaan myös hyvästä ja terävästä kynästään; hän on palomies, joka osaa myös kirjoittaa ja toimia toimittajana. Marko toimii palomies-sairaankuljettajana Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. syyskuuta ja vei mukanaan 852 ihmistä. Halusimme järjestää kyseisen äänestyksen, joka toteutettiin sekä Tampereella syyskuun alussa Turvallisuus-messuilla että nettisivullamme, koska onnettomuudet aina puhuttavat meitä. Olin tapauksen aikaan nuori mies ja se kosketti silloin paljon. Tällä hetkellä hän on Suomen Palopäällystöliiton vapaaehtoisjaoston varapuheenjohtaja. Jutussa kerrotaan tapahtunut ja sen taustat. 18 8/2012 LE H TI KU VA / PR ES SE N S BI LD / Jo na s Le m be rg. Vanhainkotipalo kosketti nuorta miestä Äänestykseen osallistuvien kesken arvoimme myös palkintoja. Onnettomuudesta pelastui 137 ihmistä. Dramaattisina tapahtumina ne kiinnostavat jokaista. Alamme joka toisessa numerossa julkaista kattavaa selostusta yhdestä onnettomuustapauksesta. Ensi vuonna satsaamme erityisesti tähän lukijoita kiinnostavaan aiheeseen. Millainen tapaus oli työturvallisuuden kannalta. Miten pelastustöissä on toimittu ja onnistuttu. Lue lisää Estonian onnettomuudesta ja sen taustoista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Estonian_uppoaminen Palontorjunnan ja Pelastustiedon vanhoja artikkeleita löydät: www.pelastustieto.fi > arkisto > lehtiarkisto > arkistojutut. – Äänestin numeroa 5 eli Virtain vanhainkodin paloa. Ja mitä käytännön työ saattoi osoittaa koulutukseen ja sen kehittämiseen. Pääpalkinnon, lahjakortin voitti Jari Nikander Karjalohjalta. Pelastustiedon lukijaäänestys ratkesi Estonian uppoaminen on mieliinpainuvin tapaus Vuonna 1994 syysmyrskyisellä Itämerellä sattunut rauhanajan pahin merionnettomuus Euroopassa oli mieliinpainuvin tapaus -äänestykseemme osallistuneiden mielestä ykkönen eli mieliinpainuvin tapaus 41 prosentin ääniosuudella. Mietin, että vastaavaa voi tapahtua missä tahansa. Millaista toiminnan kehittämistä tapaus mahdollisesti paljasti
Onnettomuudesta pelastui 137 ihmistä. 8/2012 19 Pelastuslautat keikkuivat kivitalon kokoisten aaltojen seassa, kun pelastajat saapuivat onnettomuuspaikalle. Pelastustöihin riensivät myös alueella liikkuneet rahtija matkustaja-alukset. 8/2012 19. M/S Estonia vei mukanaan 852 ihmistä
Emme joutuneet valintatilanteisiin. Miesten 24 tunnin työvuoro oli juuri päättymässä. Kuvassa oikealla Reijo Salminen.. Olosuhteet olivat niin haastavat, ja vielä elävätkin olivat aivan jäykkiä kylmyydestä. Ryhmän päätehtävä oli hoitaa laivapaloja ja laivan tyhjennyksiä. syyskuuta 1994. Salminen kuvailee osalla pelastettavista olleen vain yövaatteet päälle ja muutamat uhrit olivat aivan ruhjeilla. 20 8/2012 20 8/2012 K atsoin helikopterista alas ja ihmettelin meressä olevien pelastusliivien suurta määrää. Salminen toteaa käskyn käyneen pelastaa kaikki elossa olevat. – Yksi mieleeni jäänyt kohde oli veden täyttämä pelastusvene. – Nostimme ylös kuitenkin kaikki. Vedestä nostettiin kaikki Ryhmä otti mukaan kahden ambulanssin lääkkeet, ensihoitotarvikkeita ja ison määrän lämpöpukuja. Kun saavuimme lähemmäs, huomasin, että liivit olivatkin rintamamiestalon korkuisten aaltojen keskellä poukkoilevia pelastuslauttoja, suurin osa meren nurin heittämiä, muistelee palomestari Reijo Salminen VarsinaisSuomen pelastuslaitokselta. Vedessä tuli vastaan laivasta irtautuneita kappaleita, kuten muun muassa isoja penkkejä. – Perustimme Eka-ryhmän vuonna 1980-luvun. Vanhan venäläisen MI8-helikopterin suuntana on Estonia-laivan oletettu turmapaikka. Ihmettelin, mitä uhrin jaloissa on, kunnes ymmärsin, että ne ovat aivan riekaleiksi menneet sukkahousut. Tämä nuori tyttö oli varmasti viimeisillä voimillaan vielä sitonut itsensä kiinni ranteesta veneeseen. Sen verran tilanne kuitenkin selvisi, että tiedossa oli iso keikka, Lindholm kertoo. Ryhmää johtanut Salminen kertoo pintasukeltajien tarpeen olleen suuri, sillä he olivat niitä harvoja, jotka kykenivät auttamaan uhreja pois merestä. Heidät kutsuttiin katastrofipaikalle vartiolentueen pintapelastajien vaihtoryhmäksi. Hälytys Turun paloasemalle tuli aamuviiden jälkeen. Ryhmä sai pelastettua vedestä elävänä kolme ja lisäksi yksi vinssattiin Mariellan kannel”Jos ajatus on pelastaa aina kaikki, ei tätä työtä pysty tekemään” Eka-ryhmän pintapelastajat muistelevat Estoniaa ja vuotta 1994 Teksti: Marianne Mäkitalo Kuvat: Marianne Mäkitalo, Lehtikuva / Matti Björkman, Pelastustiedon arkisto ” Ruotsalaiset helikopterit tuovat Estonian laivaonnettomuudessa pelastuneita Turkuun sairaalahoitoon 28. On varhainen aamu 28.syyskuuta vuonna 1994. Harjoittelimme pelastustehtäviä itsenäisesti. Matkaan Turusta lähti seitsemän vuorossa olevaa miestä. Salminen, ylipalomies Rauno Lindholm ja paloesimies Ari Dalen kuuluivat Turun palolaitoksen kahdeksantoista henkilön erikoiskoulutettuun Eka-ryhmään. Kun hälytys tuli, ensimmäinen ajatuksemme oli, että kyseessä on harjoitus, jollainen piti olla niihin aikoihin Nauvossa. Onnettomuuspaikalla he olivat kolmen vartin kuluttua