Pelastustieto 7/2024 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

UUDET ASEMAT Kajaaniin ja Kuopioon PELASTUSOPISTO joutuu säästökuurille ENSIHOIDON VAIKUTTAJAT pohtivat, mihin alaa pitäisi viedä 7/2024 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN Iso harjoitus Kemissä Vaaralliset aineet
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS
044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy 2024 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Tuukka Luttunen Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Vuoden palomieheksi neljä vuotta sitten valittu Mikko tunnettiin erityisesti liikennepelastamista edistävästä toiminnastaan. Samankaltaista yhteisöllisyyttä voisimme vaalia muutoinkin arjessamme. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Viiden minuutin hiljainen hetki kokosi palokuntaväen laajalti eri puolilla maata yhteisen asian äärelle. Pelastusalaa kosketti syvästi surullinen uutinen asemamestari Mikko Saastamoisen menehtymisestä liikenneonnettomuuden uhrina lokakuun 1. 7/2024 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. Kun kuva Mikon kotipalokunnan väestä hiljentymässä onnettomuuspaikalla levisi, heräsi alan ihmisissä ajatus paitsi muistaa Mikkoa, myös nostaa esille hänelle tärkeää liikenneturvallisuutta. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Se oli näkyvä merkki yhteistyön ja yhteisen voiman merkityksestä. Harvoin, jos koskaan, on nähty näin laajaa yhteisen voiman osoitusta. Ohi kulkevat saivat nähdä kaulakkain seisovia auttajia toinen toistaan pitemmissä riveissä muistuttamassa liikenteen vaaroista ja osoittamassa kunnioitusta Mikon muistolle ja elämäntyölle. Pelastuslaitosten työntekijät, niin pelastajat kuin ensihoitajat sekä sopimuspalokuntien jäsenet jalkautuivat teiden varsille ja näkyville paikoille viettämään hiljaista hetkeä. Suomen Palopäällystöliitto viestitti tapahtuman järjestämisestä lokakuisena iltana. Hänen osaamisensa ja tietotaitonsa oli tunnustettua myös kansainvälisesti. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Yhdessä olemme vahvempia.. Mikon lähiomaisten tueksi järjestetty keräys onnistui erinomaisesti. Mikko tunnettiin ansioistaan kansainvälisesti, joten hiljaista hetkeä vietettiin maamme rajojen ulkopuolellakin. PÄÄKIRJOITUS 4041 0955 Yhdessä olemme vahvempia Halu tehdä jotain ja auttaa. Onnettomuuden aiheutti päihtyneenä ajanut kuljettaja, joka menetti autonsa hallinnan. päivän iltana. Kuvat rivissä seisovista ensihoitajista ja pelastajista täyttivät sosiaalisen median. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Kun Mikko tiedettiin ja tunnettiin alalla laajalti, järkyttävä tapaus kosketti ja monille tuli halu tehdä jotain ja auttaa. Elämme monella tapaa aikaa, jolloin kollegiaalisuus voi nousta arvoon arvaamattomaan
K U V A : M A R JU T M A K K O N E N 14–23 Minne menet, ensihoito?
7/2024 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Pelastusopisto säästöjen kourissa 24 Paloturvallisuusoppia kännykällä 25 Anjalan VPK 130 vuotta 28 CBRNE-varautumisella pitkät perinteet 32 Ensihoitajat roiskesuojapuvuissa 34 Ääni kentältä 35 Kuopion palomuseo uusissa tiloissa 36 Tilannekuva kuntoon 42 Lintusperspektiivistä 43 Vammaisen kohtaaminen pelastustilanteessa 44 Mirafoni 45 Äänestä Vuoden ensihoitajaa! 46 Väsynyt lanssari 48 Varapuheenjohtajalta 49 Muistoissa: Mikko Saastamoinen 50 Tulityöt 52 Aarne & Dave 54 Monen roolin johtokeskus 58 Näistä tykkään: Tuula Kekki 59 Arkistojen aarteita 60 Opinnäytteitä 62 Ulkomailta 66 Seuraavassa numerossa & Roger 38 Rivitalojen palo-osastointi pettää 40 Vauhdikkaat CTIF-kilpailut Tuusulassa 64 Kalustonurkka: Hälytysäänet vertailussa 56 Vakava aivoinfarkti – kiire toimia Kajaaniin uusi ja uljas paloasema K U V A : E S A A A LT O 26
Jari Mattila Seclion Oy:stä kertoi fyysisistä tunkeutumisharjoituksista osana yritysturvallisuuden kehittämistä. Vahvasti esillä olivat myös toimintaympäristön kriisialttius, turvallisuusriskien hallinta sekä elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö. Tampere • Paloturv.viikko 23.11.–1.12. • Energy Transition Safety Forum 3.–4.12. Teams ENSIHOITOALA • WEM Conference 2024 16.–18.11., Edinburgh • The London Trauma Conference 3.–6.12. Sanoma on kuitenkin, että ihminen on tärkein, rakennuksia voi korvata. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta.) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Ensivasteseminaari 16.11. Hybridiuhista kuultiin päivien aikana monta mielenkiintoista esitystä eri näkökulmista. Käytännön esimerkeissä korostettiin myös dokumentoinnin tär keyttä. PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • AsemaHIIT-konsepti ja Turvallisesti palokunnassa -webinaari 6.11. Kimmo Kaisto K U V A : K IM M O K A IS T O Skydd-messuilla Tukholmassa Tommi Holappa esitteli SpiderFiren osastoa Karoliina Meurmanille, Matti Helkamolle ja Nina Piela-Tallbergille.. Yritysturvallisuus 2024 -tapahtuma keräsi vajaat 160 osallistujaa Itämeren aalloille ajankohtaisten turvallisuusasioiden ääreen, verkostoitumaan ja vaihtamaan ajatuksia. ja paineenalaisen päätöksen teon kouluttajakoul. 6 Pelastustieto 7/2024 TAPAHTUMA Turvallisuusriskejä ja hybridiuhkia AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 31 liikenne onnettomuutta vuonna 2023, joissa oli osallisena vaarallisten aineiden kuljetusajoneuvo. PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Samm.tekniikka ja -taktiikka -webinaari 13.11. Teemana oli ”Ristiriitainen yritysturvallisuus: tervettä vainoharhaisuutta vai tuottamuksellista epäluottamusta.” Ajankohtaisen avauspuheen piti pääesikunnan valmiuspäällikkö, lippueamiraali Janne Huusko tilanteesta laaja-alaisen vaikuttamisen vaikutuspiirissä. Osallistujille oli järjestetty turvallisuusalan Skydd-messuille oma tilaisuus, jossa kuultiin kokemuksia Göteborgin Liseberghuvipuiston rakenteilla olleen Oceana-vesipuiston tulipalosta helmikuussa 2024 kriisiviestinnän näkökulmasta. 17.–18.12. ja 22.–26.9. Esitys pisti miettimään, miten helppoa luottavaisten ja ystävällisten suomalaisten maassa onkaan helppoa marssia sisälle yritysten ovista. , 8.–12.9. Kuva kertoo ja paljastaa paljon. PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Yhteistoiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa 26.–27.11. Espoo • F-START Stressin hall. Mårten Westlund vastasi tuolloin viestinnästä, ja paine oli kova tapahtuman ollessa esillä laajasti sosiaalista mediaa myöten. Oikeilla menetelmillä virheistä saadaan arvokasta oppia turvallisuutta parantamaan. Kahden asiakasyrityksen esimerkit ja kokemukset valaisivat hienosti asiaa. Yrityksen turvallisuustutkinnasta kertoi pitkään Otkesissa työskennellyt Kai Valonen Fortum Oyj:stä. & 26.11. Pelastuslaitokset kirjasivat yhteensä 13611 liikenneonnettomuutta viime vuonna. Helsinki • Palomestareiden ja -tarkastajien varautumisen johdantokoulutukset 25. ja 13.–14.1.2025 Pirkanmaa • Neljä samansisältöistä venetoiminnan kouluttajakurssia 2025: 5.–9.5., 19.–23.5. Tutkimusten valmistuttua saadaan arvokasta lisäoppia. Päivä paloasemalla 23.11. Isku oli rankka myös koko huvipuiston henkilöstölle. ja 20.11
Palokunnalla on erikoistumisalueina öljyntorjunta ja muut merihälytykset sekä dronetoiminta. Aktiivisia aikuisia on noin 30 ja nuoria runsaat 20. IG Valkon VPK perustettiin 1924 teollisuustaajaman tarpeiden lisäksi voimakkaasti kasvaneen Val kon sataman, lautatarhojen, rautatieyhteyden ja teollisuusalueen tarpeisiin. Enimmillään nuoria oli 118 ja harjoituksia neljänä iltana viikossa. Vinkkinä palokunnille, että isomman aluksen navigointijärjestelmät modernisoitiin hiljattain amerikkalaisen Googlen lahjoituksen turvin.” Henrikssonin mukaan hälytyksiin on riittänyt kiitettävästi väkeä, vaikka savusukelluskelpoisia voisi olla enemmänkin. Meritoimintaan on vuonna 2005 hankittu isompi alus ja pienempi avovene. Kuvassa levitetään öljyntorjuntapuomia öljyä vuotaneen saksalaisen Najland-aluksen ympärille Loviisan satamassa Valkossa. Hätäkeskuslaitos 28.10. Saat alueelliset vaaratiedotteet suoraan puhelimeesi sijaintitiedon perusteella. Ne herättävät mielenkiintoa omien jäsenten lisäksi myös ulkopuolisissa.” Palokuntanuorisotyöllä on ollut ratkaiseva merkitys koko olemassaolon kannalta. ”Lisäksi olemme panostaneet erityisesti ydinturmiin, koska olemme linnunteitse lähin sopimuspalokunta Loviisan ydinvoimalaitokseen nähden. Siihen kannattaa tutustua, sillä se koskee koko yhteiskuntaamme ja jokais ta meitä. Viime vuonna hankittiin myös venerantaan meritoiminta-asema, joka nopeuttaa merilähtöjä merkittävästi. Strategia on myös ensimmäinen, kun Suomi on Naton jäsenmaa. Hälytystehtäviä oli viime vuonna 67 ja aiempina vuosina samaa suuruusluokkaa. Tulevaisuus näyttää siltä osin melko hyvältä, että kokonaisturvallisuuspalveluiden tarve ja kysyntä näyttävät olevan kasvamassa. Palokuntasopimus edellyttää, että VPK:n ensimmäinen yksikkö lähtee viidessä minuutissa vahvuudella 1+3. FB ” Tiesitkö, että 112 Suomi -sovellus on lakisääteinen vaaratiedotekanava. VPK järjestää erilaisia tempauksia ja tuottaa somesisältöjä viikoittain. FB ” Eilen julkistettiin uudistettu Suomen Kyberturvallisuusstrategia. Kimmo Kaisto. chrideericsson 6.9. ”Uusien jäsenten hankinnassa ja nykyisten pitämisessä tärkeää on viestiä aktiivisesti. ”1980-luvun molemmin puolin Valkon VPK:n nuoriso-osasto oli Suomen suurin ja aktiivisin viiden vuoden ajan. ”Kalustona on vuonna 2015 pelastuslaitokselta käyttöön saatu säiliöpaloauto sekä droneyksikön auto, miehistöauto ja mönkijä. Maastopaloja oli 13, automaattihälytyksiä 12 ja rakennuspaloja 8. LI ” Erottajan pelastusasemalla Helsingissä vietettiin keskiviikkona 9.10.2024 Suomen operatiiviset ammattilaiset ry:n (Sopera) ansiomerkkien lanseeraustilaisuutta. Monet silloiset palokunta nuoret toimivat edelleen VPK:n eri tehtävissä. Moni VPK:n jäsen myös työskentelee Fortumissa. 7/2024 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Ydinvoimalan naapurissa ” ”Suomi 125” -dokumentti kunnioittaa pelastusalan vapaaehtoisia ja sopimus palokuntia ympäri Suomen! Tämä video näyttää, kuinka nämä rohkeat miehet ja naiset työskentelevät vaikutusalueensa turvallisuuden eteen päivittäin. SPAL 10.10. Nuorisotoiminta on jatkunut näihin päiviin saakka aktiivisena”, Arto Henriksson iloitsee. Jarno Limnéll 11.10. VPK:ssa toimii tällä hetkellä hälytysosaston ja nuoriso-osaston lisäksi sukellusosasto sekä tukiosasto. Reaktorirakennukset näkyvät aseman katolta”, kuvailee hallituksen puheenjohtaja Arto Henriksson. IG ” Nykypäivän ensihoitajan ammatillinen rooli olisi selkeytettävä ja sen monipuolisuus nostettava esille jo koulutusvaiheessa. K U V A : A R T O H E N R IK S S O N Satavuotias Valkon VPK toimii omalla, vuonna 1996 valmistuneella asemalla Loviisan sataman ja teollisuusalueen naapurissa. Petri Jaatinen 11.10
Savon Sanomat 28.10.2024 1 Ymmärrämme hyvin lasten digirauhan tarpeen. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus on tullut tutuksi. Kohteessa varastorakennuksesta löytyi tuntematonta ainetta vuotava astia, joka vuoto piti tukkia ”kemikaalisukelluspukuun” varustautuneen parin toimesta. Hienoa, että voi antaa oman kokemuksensa järjestön käytettäväksi ja tässä oppii myös itse. Miten päädyit tehtävään. Helsingin Sanomat 2.10.2024 3 Emme tietenkään saaneet lisäre sursseja kuten olisimme toivoneet. Kuntotutkimukset ovat pohjana myös, kun luolien peruskorjauksia valmistellaan ja suunnitellaan. Strategia jiiriin Petri Kekäle aloitti touko kuussa erityisasiantuntijana Suomen Lentopelastusseurassa. #helpe #palokuntanuoret #valmiudessa24h #24Hharjoitus #24tuntiatositoimintaa #pienetpelastajat #palokuntanuoretvalmiudessa #helsinginpelastusliitto #parastapalokunnassa K U V A : A IN O T A K A LA K U V A : E S A A A LT O. Halusin katsoa asioita kolmannen sektorin kautta ja SLPS:ssa oli kysyntää tällaiselle. 8 Pelastustieto 7/2024 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. Toki omilla mausteilla. Uusi viisivuotinen strategiakausi alkaa ensi vuonna. Kuntotutkimusten tulosten perusteella tarkastellaan, millaisin toimenpitein luolien käytettävyys säilyy. Mitkä ovat tavoitteet. Samat lainalaisuudet pätevät niin viranomaiskuin järjestötoiminnassa. Tämän jälkeen suoritettiin kemikaalisukellusparin pesu. Osallistun muun muassa järjestön strategian sekä toimintaja hallintomallin päivitykseen. Akut olisi kuitenkin syytä ladata hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. Mitä teet. Taustani on yli 30 vuotta valtionhallinnossa, lähinnä puolustusministeriössä ja valtioneuvoston kansliassa. Saada päätettäväksi ja käynnistettäväksi järjestön uusi strategia ja samalla hallintomalli. Hienoa olisi päästä myös mukaan viemään käytäntöön uudistusta. Jos puhelin ta lataa yöllä, se voi aiheuttaa ärhäkän tulipalon. 2 Väestönsuojien tekniset kuntotutkimukset ovat käynnissä. SPEKin asiantuntija Lauri Lehto. Kuopion kaupungin turvallisuuspäällikkö Mikko Moilanen. Yle 31.10.2024 POIMINNAT @helpen_palokuntanuoret Tehtävä 452B (Kemikaalionnettomuus keskisuuri). Helsingin ensihoidon vastuulääkäri Katja Peräjoki. Ei missään terveydenhuollossa ole resursseja, että yhdenkään ambulanssin lisääminen kävisi noin vain
Mikä on ensihoitoverkoston tehtävä, verkoston sihteeri Juho Riihimäki. Turvata löi hynttyyt yhteen Syöpäsäätiön kanssa ja perusti kampanjakeräyksen. Muita vaarallisten aineiden onnettomuuksia on keskimäärin 300 ja räjähdyksiä keskimäärin 23 vuosittain. Movember tarjoaa hyvän tilaisuuden avata keskustelua miesten terveydestä, ja vaikka viiksien kasvattaminen onkin hauskaa, päätettiinkin tänä vuonna lähteä kasvattamaan sitä missä ollaan parhaita, eli turvallisuutta. Marko Partanen. Tieto mahdollistaa aluekohtaisen analytiikan, ja jos joku keksii jotakin uutta, niin se on monistettavissa. ”Valmistelemme isosta tietomassasta johtamistiedot ja keskeiset tunnusluvut kokoavan ensihoitopalveluraportin. Verkoston kehittää ja ideoi, miten KEJOsta saatavaa ensihoitotietoa voitaisiin parhaiten hyödyntää. ”Verkostolla ei ole juridista määräysvaltaa eikä se käsittele rahaa. Vuonna 2023 tehtäviä oli lähes 2800, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin aiempien vuosien keskiarvo. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Öljyvahingoista johtuneet tehtävä lisääntyneet Pelastetaan pelastajat Suomessa on paljon arjen sankareita paloja pelastusalalla, jotka hetkeäkään epäröimättä riskeeraavat oman henkensä ja turvallisuutensa meidän muiden puolesta. ”KEJOsta saatava ensihoitoa koskeva tieto kootaan THL:ssä, joka jakaa sen samanlaisella tavalla jokaiselle alueille. AJASSA TILASTO Öljyvahingoista johtuvat tehtävät lisääntyvät pelastuslaitoksilla. Tarvitsemme ensihoitopalvelulle selkeät ja yksinkertaiset mittarit. Voimme pohtia esimerkiksi pilottien toimeksiantoja, mutta alueilla lopulta päätetään voidaanko se aloittaa. Verkostossa olevat tahot kustantavat jäsenilleen vain palkan ja matkat. 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Öljyvahingoista johtuvat tehtävät lisääntyneet 20 vuoden aikana Öljyvahinko Vaarallisten aineiden onnettomuus Räjähdys, -vaara Öljyvahingoista johtuneet tehtävät lisääntyneet 20 vuoden aikana Ensihoitoverkosto on tänä syksynä perustettu maanlaajuinen verkosto, johon on kutsuttu edustajia hyvinvointialueilta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Husista, Helsingin kaupungilta, Hätäkeskuslaitokselta, KEJO-kenttäjohtojärjestelmän ylläpitäjistä sekä yhteistyöalueilta, joiden edustajista muodostuu verkoston ydinryhmä. Tietopohjan avulla halutaan helpottaa hyvinvointialueiden tietojohtamista ja alueiden välistä vertaiskehittämistä.” Mitä on työn alla nyt. Tällä hetkellä verkosto koostuu ensihoitopäälliköistä ja vastuulääkäreistä. 7/2024 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Mikä on ensihoitoverkosto. Samalla halutaan herättää keskustelua oman syöpärahaston perustamisesta pelastajille ja lisätä tietoisuutta paloja pelastusalan syöpätaudeista, jotka ovat edelleen Suomessa usein tunnistamattomia ammattitauteina Osallistua voi lahjoittamalla haluamansa summan Syöpäsäätiön keräykseen tunnuksella Turvata: Pelastetaan pelastajat. Suunnittelemme ensihoitopalvelulta puuttuvan valtakunnallisen tavoitteen, jota vastaan mittaamista tehdään.” Millä mandaatilla verkosto toimii. Ensihoitoverkoston tarkoituksena on pohtia, mitä tietoa ja missä muodossa siitä olisi hyötyä hyvinvointialueilla
lokakuuta 2024. 39°27’ 1 P 8°22’6 L Pelastustyöntekijät kävelevät ohi tulvan viskomien autojen Valenciassa Espanjassa 30. Kuva: AP/Lehtikuva.. Tulvissa menehtyi ainakin reilut 150 ihmistä
PELASTUSALAN MAAILMA
Koulutusta on järjestetty muun muassa siten, että harjoitusalueella järjestetään harjoituksia kahdessa vuorossa. ”Hallintoa yhdistämällä saataisiin sääs töjä aikaiseksi. ”Onhan tämä nurinkurista. Kuinka paljon, on vaikea sanoa, koska ei tiedetä pelastuskoulun kulurakennetta.” Pelastajatutkinnossa on tällä hetkellä opistossa 120 opiskelijaa neljällä 30 opiskelijan kurssilla. Myös kouluttajien osalta vielä selvitään, mutta ensi kevään tilanteesta rehtori on jo nyt huolestunut. Harjoituksia ei pidetä, jos niitä ei henkilöstön riittämättömyyden takia kyetä turvallisesti järjestämään.” ONKO ALUEILLA VARAA PALKATA. Lisäksi rehtori väläyttää päällystöja alipäällystökoulutuksesta tinkimistä, josta resurssit saadaan pelastajakoulutukseen. ”Opiskelijoilta on jo saatu positiivista palautetta, että pimeällä harjoittelu tuo mukaan uuden ulottuvuuden. ”Opetus on alkanut hyvin. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto AJASSA Tilannekuva on erilainen. Lisäksi hyvinvointialueilla annetaan aikaisempaa nihkeämmin virkavapauksia henkilöstölle, ja sen takia pelastustoiminnan määräaikaisia opettajia on entistäkin vaikeampi saada opettajiksi. Olihan tätä jo aiemminkin pohdittu, mutta nyt se on toteutettu opiskelijamäärän lisäyksen myötä”, Mervi Parviainen sanoo. Saimme lisärahoitusta pelastajakoulutuksen lisäämiseksi, mutta samalla niskaamme tuli näinkin suuri säästövelvoite”, Parviainen sanoo. ”Sekin hirvittää, onko hyvinvointialueilla varaa palkata uutta työvoimaa. Parhaillaan käytävissä yhteistoimintaneuvotteluissa pöydällä ovat muun muassa täyttämättömien virkojen lakkauttaminen ja tehtäväkuvien tarkasteleminen. Rahoituksella tehdään mitä pystytään. Mervi Parviainen pitäisi tällaisessa taloudellisessa tilanteessa järkevänä, että molemmat oppilaitokset olisivat hallinnollisesti samassa järjestelmässä. R ehtori Mervi Parviainen on tilanteesta hyvin huolissaan. Peruskoulutusta annetaan valtion rahoittamana. Säästöt eivät jää ainoastaan ensi vuodelle, vaan ne ovat vieläkin suurempia tulevina vuosina. Pelastajakoulutukseen saatu lisärahoituskin on riittämätön, sillä Pelastusopisto on saamassa rahoitusta esitettyä tarvetta vähemmän. 12 Pelastustieto 7/2024 Pelastusopisto joutuu säästökuurille Pelastusopistossa alkoi tänä syksynä opiskella entistä enemmän tulevia pelastajia. Työvoimatarpeen osalta synkkiä pilviä tuo myös hyvinvointialueiden vaikea ta loudellinen tilanne. Samaan aikaan lätkäistiin ensi vuodelle 600000 euron säästövaatimus. Nyt yritetään säästää ilman irtisanomisia tai lomautuksia. myös Helsingin kaupungilla toimivassa pelastuskoulussa. Siksi pelkona on myös, koulutetaanko uusia pelastajia työttömiksi.” Pelastusopistossa työskentelee tällä hetkellä noin 140 työntekijää. Myös osaaikaistaminen on yksi mahdollinen keino. Jos kouluttajia ei saada riittävästi, joudutaan harjoituspäiviä vähentämään. Kiitos hyvän ennakkosuunnittelun”, rehtori sanoo. Niissäkin on aloitettu yt:t eikä lisätyövoiman tarpeesta enää puhuta. ”Työturvallisuudesta emme tingi. Tarve ei ole hävinnyt
Tämä tietää kipeitäkin ratkaisuja. ”Kyse on pienestä työvoimavaltaisesta virastosta, jossa on kiinteät kulut. ”Me käymme tätäkin asiaa läpi yhdessä Pelastusopiston kanssa. Kimmo Kohvakka on tästä yllättynyt ja sanoo, että ministeriöllä ja opistolla on selvästi erilainen tilannekuva asiassa. HAASTEELLISET SÄÄSTÖVAATIMUKSET Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka myöntää, että säästövaatimukset ovat haasteelliset Pelastusopistolle. Pelastajatarpeeseen vastataan parhaillaan kuitenkin kahden oppilaitoksen voimalla. Se on merkittävä satsaus valtion tämänhetkisen taloustilanteen tuntien verrattuna mihin muuhun hallinnonalaan. 7/2024 Pelastustieto 13 AJASSA Kaikkea muuta toimintaa täytyy nyt arvioida. ”Tätä kaikkea muuta toimintaa täytyy nyt arvioida.” Pelastusopiston johdon mielestä pelastajakoulutukseen saatu lisärahoitus ei ole riittävä. Rahoituksen on kuitenkin riitettävä, jotta riittävä määrä uusia pelastajia kyetään kouluttamaan.” Pelastusopiston johdon mukaan rahoitus on jäljessä tarvittavasta ja esitetystä jopa 3,5 miljoonaa euroa vuonna 2027. ”Koulutukseen liittyvät kulut ovat joka tapauksessa olemassa, joten opiston ja koulun hallinnollisessa yhdistämisessä ei ole juurikaan säästöpotentiaalia”, Kohvakka toteaa. Tämän ansiosta pystymme lisäämään merkittävästi työvoimaa, kunhan samalla hyvinvointialueiden rahoitus turvataan ja ne pystyvät työvoimaa rekrytoimaan.” Kohvakka kuitenkin muistuttaa, että opistolla on paljon muitakin tehtäviä, kuten tutkimusja kehittämistoimintaa, sekä varautumisja väestönkoulutusta. Toiminnan painopiste on nyt pelastajakoulutuksessa, johon olemme saaneet historiallisestikin katsottuna mittavan lisäyksen rahoitukseen. Säästöt vaikuttavat erityisesti harjoitusalueella tapahtuvaan toimintaan, jossa ei työturvallisuudesta tingitä.. Pelastusylijohtaja muistuttaa, että rahoituksen lisäys perustuu alan yhteiseen esitykseen. Kimmo Kohvakan mukaan nyt edetään hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti, jossa todetaan Helsingin Pelastuskoulun toiminta osana koulutusjärjestelmää, eikä tähän liittyen valmisteilla ole minkäänlaisia selvityksiä. ”Toki kustannukset ovat voineet nous ta, joita ei ennakolta osattu ottaa huo mioon. Toki rahoitukseen on mahdollisuus esittää muutoksiakin, mutta on tärkeää, että edesautamme yhdessä opiston kanssa asiaa ja teemme saadulla rahoituksella kaiken sen mitä tavoittelemme.” Kohvakka muistuttaa, että myös Helsingin Pelastuskouluun tehtiin suuri satsaus. Viime vuonna Pelastusopisto esitti, että koulu yhdistettäisiin hallin nollisesti opiston kanssa
Mistä löytyy yhteistyö. Aiheet tässä lehdessä: Ensihoidon perustehtävä. Kuka meitä ohjaa. 14 Pelastustieto 7/2024 Minne menet, ensihoito. Seuraavassa lehdessä: Ihmeellinen yhteistyöalue Ensihoidon uhkakuvat 14 Pelastustieto 7/2024
PYKÄLIÄ VIILATTAVA Lakia ja asetusta haluttaisiin päivittää, koska toimintaympäristö on muuttunut, pykälien mukaiset potilaat vähenevät ja heidän määrittelemisensä on epäselvää. Keskustelemassa: Mirja Annala, OYS ensihoidon palvelualuejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Anssi Aunola, ensihoitopalveluiden päällikkö, Pirkanmaan hyvinvointialue Christoffer Ericsson, ensihoidon lehtori, Ammattikorkeakoulu Arcada Heikki Lampinen, ensihoidon kenttäjohtaja, Satakunnan hyvinvointialue Jukka Pappinen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta Laura Riski, ensihoidon liiketoimintajohtaja, Med Group Ensihoitopalvelu Oy Petri Roivainen, ensija akuuttihoidon yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu Jali Smolander, puheenjohtaja, Suomen Sairaankuljetusliitto Mirja Annalan mukaan ensihoitoasetuksessa perustehtävä on kuvattu kovin suppeasti, itse asiassa toiminnan perustana oleva käsite äkillisesti sairaasta tai loukkaantuneesta on epäselvä. Luulen, että palvelujärjestelmän kokonaiPerustehtävä hoidettava Mikä on ensihoidon perustehtävä, ja mitä varten se on olemassa. ”Fakta on, että ensihoidon perinteiset potilaat vähenevät. Ensihoidolla on siinä muiden kanssa yhteensopiva viestintäkieli, toimintamalli ja välineistö. 7/2024 Pelastustieto 15 ENSIHOITO E nsihoidon perustehtävä nähtiin paneelissa yksimielisesti lain ja asetuksen sanelemana, äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen henkilön tilanarviointina ja hoitona sairaalan ulkopuolella. Ensihoitoa kuormittavat erityiTekstit: Marko Partanen · Kuvitus: Marjut Makkonen. Tämän tulee olla lähtökohtana, kun rakennetaan palvelutasopäätöksiä”, sanoo Jali Smolander. Lisäksi käytäntö on ihan toinen, sillä ensihoidon potilasprofiili on selkeästi muuttumassa. ”Toimijoiden on helppo verhoutua siihen, että teemme lakisääteistä palvelua, vaikka tarve on erilainen”, Anssi Aunola sanoo. ”Tällä hetkellä joko kuljetetaan päivystykseen tai jätetään kuljettamatta. ”Tästä ei voida edes neuvotella. Potilaita ohjataan entistä enemmän oikeaan hoitoketjuun, hoidetaan kotiin ja vältetään turhia päivystyskäyntejä. Ensihoidon henkilöt keskustelivat Pelastustiedon paneelissa alan nykytilasta ja mihin sitä pitäisi viedä. ”Valmiuden ylläpitäminen on haastavaa, koska arki täyttyy kaikesta muusta kuin lain ja asetuksen määräämästä tehtävästä. Roivainen arvioi tulevaisuuden olevan haastava, sillä ensihoito ei selviä kiireettömistä palveluista, jos sillä ei ole kunnolla suunniteltua portinvartijan roolia. sesti kotona pärjäämättömät, ikääntyneet sekä päihdeja mielenterveyspotilaat”, Heikki Lampinen sanoo. Petri Roivainen lisää pakettiin viranomaisyhteistyön. Samalla pitäisi lisätä palveluita, joihin potilaita voitaisiin ohjata. Parinkymmenen viime vuoden trendi on, että liikenneonnettomuuksissa vammat pienenevät, klassiset sepelvaltimotautikohtaukset vähenevät ja astmakohtausta tuskin kukaan enää näkee”, Jukka Pappinen lisää
Hänen mukaansa ensihoidolla on vä hän vaihtoehtoja ja usein ne ovat tilanteeseen epäsopivia. ”Ensihoitopalvelun valmiuden ylläpitäminen nykyisellä laajuudella edellyttää, että olemme valmiita miettimään muitakin tehtäviä. Se joutuu ottamaan kantaa ja vastuuta ihmisten vaivoista – haluttiin tai ei”, Pappinen sanoo. Emme voi keskittyä vain hätätilapotilaisiin”, Aunola sanoo. Viimeisten 15–20 vuoden aikana ensihoito on tullut tähän pisteeseen, missä nyt ollaan. Mirja Annala. ”Meidän on yhä enemmän ohjattava potilaita ja heidän omaisiaan psyko-sosiaalisen avun piiriin”, Lampinen sanoo. Mikäli sairaaloita ja terveyskeskuksia suljetaan, eivät nykyiset yksiköt kykene tuottamaan riittävää ensihoitoa tulevaisuudessa, hän arvioi. Olemassaololle on löydyttävä peruste ja sen on kustannettava itsensä. Yksiköitä ei aina tarvitse vähentää, vaan joskus niitä saatetaan voida myös lisätä, kokonaistarpeesta riippuen”, Riski sanoo. Kehitys tähän on ollut pakon sanelemaa. ”Haja-asutusalueella ensihoito on jo nyt terveydenhuollon viimeinen ympärivuorokautinen lähipalvelu. Muualla ensihoitoa on viety kotisairaalaan päin ja ensihoitajien tehtäväkenttä on laajakirjoisempi. Lisäksi maalla ja kaupungissa ensihoidon tarve on erilainen. Annala arvioi, että jos tilanarvio laajennetaan hoidon tarpeen arvioksi pois päivystyksellisestä toiminnasta, palveluohjaus nousee isoon rooliin. Tähän hyvinvointialueilla on hyvin erilaiset valmiudet. Kukaan ei ole reagoinut, kun asiat ovat edenneet eikä kukaan ole systemaattisesti kyseenalaistanut, onko vähitellen syntynyt rooli oikea”, Pappinen sanoo. Samaa keskustelua käydään kaikkialla: mikä on toiminnan ydin ja miten potilaiden vaivoihin voidaan parhaiten vastata. TEHTÄVÄT ON HOIDETTAVA Kun hätäkeskus antaa tehtävän, on ensihoidon se hoidettava, vaikkei tehtävä ydintoimintaa vastaisikaan, Aunola toteaa. KANSAINVÄLISESTI SAMANLAINEN Pappisen mukaan Suomi ei poikkea paljon muista samantyylisistä maista, kuten Englannista, Skotlannista, Australiasta ja Kanadasta, joissa on kovatasoinen ensihoitajakoulutus. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat D-tehtäviä operoivat tilannekeskukset sekä erilaiset kotiin vietävät palvelut. Pappinen on samoilla linjoilla: ”Ensihoito ei voi jumittua ajatukseen, jossa potilasmalli tai terveydenhuolto mukautuu ensihoitojärjestelmän tarpeisiin.” PALVELUVERKKOJA MUOKATAAN JO Laura Riskin mukaan hyvinvointialueet muokkaavat palveluverkkojaan parhaillaan. Kuljetusmatkat pitenevät ja tarvitaan lisää kotiin vietäviä palveluja. Kuva: Pohde Toimiala on antanut tilanteen luisua käsistään.. ”Toimiala on antanut tilanteen luisua käsistään. 16 Pelastustieto 7/2024 ENSIHOITO suudessaan on muututtava, mutta myös ensihoidon palvelun ohjausosaamisen täytyy parantua”, hän sanoo. ”Palveluiden tarve pitäisi nähdä kokonaisuutena
Ensihoitajien miehittämän lääkintäkopterin (FinnHEMS 51) toiminta arvioidaan moniammatillisesti, tuleeko toiminta muuttaa lääkärivetoiseksi ja mikä sen kustannus olisi. Nyt toimintojen kehittämisestä ei ole laaja-alaista näkemystä, tavoitetta tai strategiaa”, Pappinen sanoo. ”FinnHEMS51:ssä on ensihoitajamiehityksestä huolimatta tehty anestesiaintubointeja ja varmistettu hengitysteitä. Lääkärin osaa minen pitäisi saada kentälle paremmin kuin aina tuomalla hänet paikalle”, Annala sanoo. Kuva: Jukka Rapo. Samalla kun ensihoitoa on kehitetty palveluna siten, että on syntynyt toisiaan tukevia ydintehtäviä, se on tukenut myös ensihoitajan urasuunnittelua sekä ensihoidon profession kehittymistä. Hänen mukaansa tällainen tehtävänkuvan muuttaminen ei ole mahdollista eikä yksilöltä voida vaatia jatkuvasti lisää. ”Lääkärin pitäisi paremmin pystyä oh jaamaan toimintaa etäältä. Christoffer Ericsson kertoo maailmalta saadusta näytöstä. Palveluntuottajat voivat kuitenkin kouluttaa henkilöstöään tarpeisiinsa. Alan muutos on vaikuttanut myös opiskelijavalintoihin. Annalan mukaan osaamisen ylläpitäminen on hankalaa, koska osaamisvaatimuksiin perustuvia tehtäviä on vähän, mutta vaatimuksiin vähemmän sopivia paljon. ”Monesti ajatellaan, että ensihoitajan tulisi yhtäkkiä osata kaikki uudet asiat, ja että tehtävänkuvaan lisätään palveluiden muokkautuessa vielä tämä, tuo ja sekin tehtävä sekä osaamisenvaatimus juuri sinulle”, Ericsson sanoo. 7/2024 Pelastustieto 17 ENSIHOITO ”Tähän suuntaan meidänkin olisi hivuttauduttava. Kuva: Anssi Aunolan albumi. Anssi Aunola. Ericssonin mukaan osapuolten on hyväksyttävä muuttuva työkenttä. Aiemmin haettiin henkilöitä, joiden koettiin kykenevän työhön ja omaavan tarvittavia ominaisuuksia, vaikkei kunnolla edes tiedetty, mitä ne olivat. Pappista huolettaa, synnyttääkö muuttunut tilanne käytännön ja opetuksen välille kuilun, ja tarvitaanko kaikkia valmistuvia ensihoitaja amk -koulutettuja jatkossa. ”Nykyään tarvitsemme alalle hyvinkin erilaisia ihmisiä. Hän pitää muutosta isona, mutta ei kovin hallittuna. ”Ensihoitajat itse voisivat olla kehityksessä mukana, he taipuvat monenlaisiin asiantuntijatehtäviin”, Ericsson sanoo. ”Ensihoitajia kouluttavat ammattikorkeakoulut tiedostavat työn muutoksen ja yrittävät parhaansa mukaan kehittää koulutusta tähän suuntaan”, hän sanoo. Samaan aikaan ensihoitajien osaaminen ja välineet ovat parantuneet. Christoffer Ericsson. ENSIHOITO. MUUTOKSIA MYÖS ENSIHOITOKOPTEREISSA Myös vain kriittisiä potilaita hoitavan lääkärikopterin tehtäväprofiili on viime vuosina muuttunut. Koptereita tarvitaan, mutta mikä on oikea miehitys?”, Annala kysyy. Se, miten muutos muotoutuisi päivystyksen ja kotiin vietävien palveluiden kanssa, ei ole yksiselitteistä. Sosiaaliset taidot omaavat, ryhmätoimintaan kykenevät ja uutta tietoa helposti omaksuvat ja soveltavat ovat avainasemassa”, Ericsson sanoo. VASTAAKO KOULUTUS REAALIMAAILMAA
Tämä on keskeistä, sillä järjestelmä ei luo palveluja itseään varten. KIIREETÖNTÄ KUMPPANUUTTA Jukka Pappinen laajentaisi ensihoidossa tehtävän päivystyksellisen potilaan tilanarvion myös kiireettömille potilasryhmille. On myös huolehdittava, etteivät neliöt ja seinät syrjäytä potilasta”, hän sanoo. Petri Roivaisen mukaan valmiuden säilyminen, varsinkin kiireettömien potilaiden kohdalla on ensihoidon kivuliain kysymys. ”Jos potilaan yhtä vaivaa autetaan kolmessa palvelussa, jotka eivät keskustele keskenään, se aiheuttaa järjestelmälähtöistä häiriökysyntää” Lampinen sanoo. Ensihoidon, kotisairaanhoidon ja kotisairaalatoiminnan luontevasta kumpYhteistyötä etsimässä Mistä löytyy järkevä yhteistyö ja keskeiset kumppanuudet, jotta valmius säilyy. Heikki Lampinen. Muuten joku, joka ei tunne ensihoitoa saattaa määritellä puolestamme työtämme”, Anssi Aunola sanoo Hänen mukaansa maassamme on ollut hyviä hankkeita, joita kelpaisi hyödyntää. Laura Riski haluaisi löytää toimijoista järkevän ja helpon yhteistyön. Heikki Lampinen selvittäisi tarjolla olevat palvelut ja karsisi niistä päällekkäisyydet. 18 Pelastustieto 7/2024 ENSIHOITO ”E nsihoidon tulee etsiä ja löytää sille sopivat tehtävät ja tarjoutua niihin kumppaniksi. ”Jos jokin taho osaa toimia potilaiden luona kotona tai jopa tehdä hoidon tarpeen arviointia, niin sitä voitaisiin käyttää muiden vastaavien tahojen kanssa ristiin. Hyvät käytänteet on löydettävä yli siilorajojen.” Riski uskoo, että jouhevia ratkaisuja löytyisi niin tilapäisiin kuin jatkuvasti esiintyviinkin ongelmatilanteisiin. Kuva: Henri Peltonen.. Lampinen määrittelisi koko maata koskevan ensihoidon ja akuutin liikkuvan palvelukokonaisuuden prosessikuvauksineen ja palveluketjuineen, jolloin sitä olisi tiukan paikan tullen helpompi perustella. ”Monesti puhutaan vain euroista, mutta mikä on inhimillinen arvo. ”Heidätkin tulee hoitaa lakisääteisesti”, hän sanoo
Hänen mu kaansa kotiin vietävien palveluiden hoitajista voitaisiin sujuvasti kouluttaa perustason ensihoitajia, jolloin he voisivat toimia ensivasteena ja lisäkäsinä. Tuntuu, että koskaan sosiaalija terveyspalvelut eivät ole olleet niin kaukana potilaasta ja tekijöistä kuin nyt”, Smolander sanoo. ”Voisimmeko käyttää heitä ensivasteena silloin, kun on kyse minuuteista?”, hän kysyy. ”Samalla hoitaisimme varautumista ja meillä olisi valmiina henkilöstöä, jos sattuu iso hoitajavolyymia vaativa tilanne”, hän pohtii. ”Pohjois-Pohjanmaalla olemme hieman erkaantuneet toisistamme, mutta nyt taas palaamme yhteen hallinnon ja kenttäjohdon osalta, jopa samaan rakennukseen. Petri Roivainen kannattaa. Tehtäviä lisäävä ja toimintaa perusteleva yhteistyö löytyy kotihoidosta ja kotisairaanhoidosta. SAMAA VAI ERI LEIRIÄ. ”Olemme jakautumassa kahteen leiriin. Pienissä kunnissa 25 vuotta ensihoitoyritystä johtanut Jali Smolander tekisi yhteistyötä myös kotipalvelun kanssa, missä hyvinvointialueen ensihoidosta vastaavat Mirja Annala ja Anssi Aunola eivät näe sellaista kumppanuutta kuin terveydenhuollon tehtävissä. Siellä ensihoito vie haja-asutusalueella yöaikaista apua kotisairaanhoidon potilaille. Pappinen arvelee, että haja-asutusalueilla asuva väestö hyötyisi avusta varsinkin päiväsaikaan, jolloin ensivastetta tyypillisesti hoitavilla sopimuspalokuntalaisilla on toisinaan vaikeuksia saada yksikköä liikkeelle. Pitääkö niitä seisottaa sotaa varten, jos vastapainona on verovaroin tehtävän palvelun tukeminen, josta he saisivat myös harjoitusta toimia kriisiaikana?”, Roivainen kysyy. Joko ensihoitojärjestelmä on täysin irti pelastustoimesta tai sitten se organisoidaan pelastustoimen linjaan”, hän sanoo. Annala ei tiedä, miten yhteistyötä pelastustoimen kanssa tiivistettäisiin. Toisin kävi. Uskon, että lähennymme.” Pohjois-Pohjamaalla opetustyötä tekevä Roivainen näkee pelastustoimen selkeänä kumppanina, jossa organisaatiot tekevät kiinteää yhteistyötä ja tuntevat toisensa. PALLO PUOLUSTUSVOIMILLE ”Puolustusvoimilla on valtava miehistöja kalustoresurssi. Pappinen toivoi, että hyvinvointialueet olisivat linjanneet pelastustoimen ja ensihoidon järjestämistavan valtakunnallisesti yhtenäiseksi. ENSIHOITO. Jukka Pappinen. ENSIVASTETTA LAAJEMMIN Jukka Pappinen lisäisi liikkuvan terveydenhuollon henkilöstön mukaan ensivasteresurssiin. ”Yksiköillä täytyy olla tehtäviä, koska päivystys maksaa. Hän esittääkin, että Puolustusvoimien varautumisesta tulisi lohkaista siivu terveydenhuollon ja pelastustoimen tukeOlemme jakautumassa kahteen leiriin. ”Ensivastelähdöissä voisi olla muitakin kuin sopimuspalokuntalaisia, kuten hoitajia, muita vapaaehtoisia ja eri viranomaisia, jotka toimisivat niissä harvinaisissa tilanteissa, joissa minuutit todella ratkaisevat”, hän sanoo. 7/2024 Pelastustieto 19 ENSIHOITO panuudesta oltiin paneelissa yhtä mieltä, Pohjois-Pohjanmaalta kumppanuudesta löytyi jo kokemustakin
Hän pääsi potilasjärjestelmiin ja pystyi liittämään potilaan heti oikean hoidon piiriin. ”Tulisi löytää tapa tai väylä, jonka kautta ideointi voisi tapahtua turvallisesti ja reilusti”, Riski sanoo Ainakin kotiin vietävistä palveluista löytyisi jo nyt ideoita. 20 Pelastustieto 7/2024 ENSIHOITO miseksi. Joskus tuntuukin, että teemme vähän kaikkea edellä mainittua, mutta mikään niistä ei ole kuitenkaan meidän ydinosaamistamme.” YKSITYISTÄ KUMPPANUUTTA Laura Riski haluaisi hyvinvointialueiden näkevän kumppaninaan myös ensihoidon yksityisen sektorin. ”Lähimpinä yhteistyötahoina ovat poliisi, hätäkeskus, pelastustoimi, terveyLaura Riski. ”Olemme huomanneet tehtävillä, että jos sosiaalisiin tilanteisiin ei puututa, siitä tulee ennen pitkää terveydenhuollollinen ongelma.” Mirja Annala arvioi sosiaalitoimen olevan hieman etäällä ensihoidosta. Kuva: Päivi Kankare. ”Siinä osaamisestamme on oikeasti hyötyä. Christoffer Ericsson kehittäisi ensihoitoa omana professionaan, joka löytää itsensä monien toimijoiden välimaastosta. Muutakin yhteistyötä tahojen kesken voitaisiin syventää. Rahaa, kalustoa ja resurssia tulisi käyttää ristiin. denhuollon päivystyspalvelut, kotisairaanhoito ja sosiaalitoimi. ”Pohjois-Pohjanmaalla oli psykiatrinen sairaanhoitaja, joka liikkui omalla ajoneuvolla. Joskus tuntuu, että teemme vähän kaikkea.. Monituottajamalli tulisi nähdä mahdollisuutena eikä uhkana ja yritykset tasavertaisina mahdollisina kumppaneina. Lisäksi sen poikkeava riskiluokittelu ja kiireellisyysjärjestelmä haastavat yhteistyötä ensihoidon kanssa. ”Yksityisen toimijan kehittämien ideoiden tarjoaminen hyvinvointialueille on hankalaa. Ne olisivat vaihtoehto päivystyskäynnille. LÖYDÖKSIÄ ERI TOIMINNOISTA Anssi Aunola arvelee, että ensihoito voisi tehdä sosiaalitoimen kanssa ennalta ehkäisevää työtä. Kokeilu oli hyvä, mutta rahaa ei ollut jatkaa”, Annala kertoo. Olemme nähneet kuolevia potilaita ja osaamme hoitaa kipua”, Aunola sanoo. Yksityisen yrityksen tarjotessa ideoitaan hyvinvointialueelle saattaa käydä niin, että yritys ei pääse tarjoamaan ideoimaansa palvelua ollenkaan, mutta silti se päätyy käyttöön muulla tavoin. Päivystyksen kanssa tehtävää yhteistyötä Aunola parantaisi perustamalla kiireettömiin tapauksiin liittyviä digija videopalveluita. ”Suunnitelma liitetäisiin kunkin tahon budjettin. Ensihoito on näyttänyt kyntensä myös saattohoidossa. Samalla harjoiteltaisiin päivittäistilanteita varten, näinhän jo toimitaan helikopterikaluston kanssa”, Roivainen perustelee. Yksityiset ensihoitoyritykset ovat vähentyneet ensihoitoasetuksen voimaan tulon myötä, jonka jälkeen ensihoito voitiin antaa pelastustoimelle tuotettavaksi in-house -mallisesti kilpailuttamatta. Olemme tarjonneet joitakin pilotteja, mutta hyvinvointialueet eivät voi ottaa niitä käyttöön ilman kilpailutusta”, hän sanoo
Esimerkiksi osaamisvaatimukset eivät usein perustu STM:n lääkehoito-ohjeeseen, vaikka se antaa työntekijälle juridisen turvan. Sosiaalija terveysministeriös sä (STM) on ensihoitojaos, joka ilmoittaa olevansa lääketieteellinen ohjausryhmä, mutta maanlaajuisia hoito-ohjeita sekään ei ole saanut valmisteltua. NYKYINEN OHJAUS EI RIITÄ ”Nykyinen ohjaus ei ole riittävää”, Jukka Pappinen sanoo ”Kuka meitä ohjaa?”, Mirja Annala kysyy. Minkälaista valtakunnallista ohjausta ensihoidossa tarvitaan. ”Ohjausta tulisi saada muun muassa ensihoidon ydintehtäviin ja siihen, mihin ensihoidon asiantuntijaorganisaationa tulisi tuoda oma näkemyksensä. Pappinen pitää surkeana, että turvallisuustoimijan valtakunnallinen ohjaus on näin riittämätöntä ja ohutta. ”Ensihoitojaos on hallinnollinen kummajainen, joka ei edusta hyvää hallintoKuka meitä ohjaa. Petri Roivainen. Anssi Aunolan mukaan yhtenäiset ohjeet voisivat tietyillä alueilla helpottaa henkilöstön saatavuutta ja perehdyttämistä. ENSIHOITO. 7/2024 Pelastustieto 21 ENSIHOITO E nsihoidon maanlaajuisista hoitokäytänteistä on puhuttu vuosikymmenet, mutta näihin ei ole päästy vieläkään. Asiaperusteita ei löydy”, Riski sanoo. Siinä on edustus jokaiselta hyvinvointialueelta. SUURI VALTA ILMAN MANDAATTIA Kymmenen viime vuotta ensihoidon valtakunnallisista linjauksista on vastannut STM:n ensihoitojaos, joka koostuu yliopistosairaaloiden ensihoidon vastuulääkäreistä. Kaiken kaikkiaan tarvitaan enemmän valtakunnallista tietoon pohjautuvaa ohjausta”, Christoffer Ericsson sanoo. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle on hiljattain perustettu valtakunnallinen ensihoitoverkosto. Ensihoitoa on ohjannut lähinnä STM:n ensihoitojaos. Pappisen mukaan jaos on käyttänyt ohjauksessa hyvin suurta valtaa, vaikka sillä ei ole mitään virallista mandaattia. Kuva: Mika Vallineva. OHJEISTA MYÖS LUISTETAAN Laura Riskin edustama Med Group Ensihoitopalvelu toimii kuudella hyvinvointialueella, joissa kaikilla on samoista asioista erilaisia ohjeita, mikä hankaloittaa toimintaa ja aiheuttaa ihmettelyä. On ajan kysymys, minkälainen vaikutus sillä tulee olemaan. Annala pohtii eri tahot yhteen keräävää ohjausnyrkkiä. ”Ymmärrän paikalliset poikkeavuudet, mutta yleensä alueiden omat ohjeet vaikuttavat perustuvan siihen, että joku on halunnut tehdä ne sellaisiksi eikä niitä ole päivitetty
Pappinen onkin ihmetellyt, miksi Suomessa on tyypillistä, että jokainen organisaatio keksii kaikki toimintonsa ja palvelunsa itse. Christoffer Ericsson peräänkuuluttaa selkeyttä siihen, mitä ensihoidolta odotetaan sekä minkälaisella kompetenssilla ja osaamisella se toimii. Toki alueelliset erot täytyy hyväksyä”, Lampinen sanoo. Kuva: Maiju Kuusela.. Valtakunnallinen ohjaus puuttuu”, hän sanoo. Miten pyöritämme operatiivista toimintaa, kun resurssit eivät riitä ja tarvitsemme naapuriapua. ”Tavallaan Pelastustoimen kumppanuusverkosto hoitaa tätä asiaa, mutta pelastusjohtajien johtamana se on jäänyt vähän varjoon, vaikka siellä hyvää työtä tehdäänkin”, hän sanoo. 22 Pelastustieto 7/2024 ENSIHOITO tapaa. Pappinen kokoaisikin kaikkia alan tahoja edustavan kokonpanon, jolle määritettäisiin julkinen mandaatti ja tehtävä. Petri Roivainen näkisi, että kun kentällä on pilotoitu jokin toimiva toiminto, tulisi ensihoitojaoksen linjata ja ohjata asian jalkauttaminen. ”Strategiassa voisi pohtia myös, missä ensihoitomme on 5–10 vuoden kuluttua.” POIS PÄÄLLEKKÄISYYKSISTÄ Annalan mukaan ensihoidossa on paljon koordinoimattomia työryhmiä ja päällekkäistä työtä. ”Ensihoito ei tarvitse käskevää keisaria, vaan vuoropuhelua alueiden kanssa muutenkin kuin pelkästään lääketieteellisestä näkökulmasta”, Pappinen sanoo. ”Tarvitaan strategia ja tavoite, jotka kattavat ensihoidon kaikki osa-alueet, minkä avulla kaikki voivat kulkea samaan suuntaan”, Pappinen linjaa Mirja Annalan mukaan ensihoidon valtakunnallisen strategian tulisi nostattaa tarpeita valtakunnallisille työryhmille, jotka sitten kehittäisivät asioita. Aunola toteaa, että suomalaisia hankkeita ei juurikaan ole vertailtu toisiinsa, sillä alueiden toiminnot poikkeavat toisistaan eikä resursseja ole. KUSTANNUKSET VERTAILUKELPOISIKSI Riski peräänkuuluttaa ensihoitopalvelun kustannusten vertailukelpoisuutta. Syntyy vähän erilaisia ja vähän erinimisiä toimintamalleja. Ericsson harmittelee, että ensihoidossa on kohtalaisen isoja alueita, joita voidaan johtaa yhden henkilön vahvalla näkemyksellä, mikä ei aina ole hyvä asia. Hinta tulee eritellä, mikä on omana tuotantona tuotetun palvelun osuus ja mikä on lakisääteisten kustannusten osuus. Se vaikuttaa olevan lähinnä vastuulääkärien temmellyskenttä ja pitkälti ylipistosairaaloiden edunvalvontaa”, Pappinen sanoo. Siksikin valtakunnallinen ohjaus voisi olla napakampaa. ”Tarvitsimme tiukkaa ohjaavaa vuoropuhelua. On hieman hölmöä, jos jokainen alue miettii asiat itse, kun ongelmat ovat monin paikoin samoja. Siten sen tekemiä dokumentteja ja toimintaa voitaisiin tarkistella myös ulkoapäin. Ministeriötasolla pitäisi olla keskusteltuna, miten haastavat asiat hoidetaan maanlaajuisesti. Siten hintoja voitaisiin verrata kaikkien Jali Smolander. Nyt näin ei ole. TARVITAAN STRATEGIA Panelistit toivovat vahvempaa ohjausta ja strategiaa. ”Alueet keskustelevat vähän ja jakavat vähän tietoa toisilleen. ”Operatiivista toimintaa tulisi ohjata, ei niinkään lääketieteellistä”, hän sanoo. Hänen mukaansa ensihoitojaos on jättänyt käsittelystään pois tärkeitä ensihoidon substanssiin kuuluvia asioita, kuten logistiikan, välineet ja työturvallisuuden kehittämisen. EI NÄYTTÄYDY KENTÄLLE Heikki Lampinen ei tunnista valtakunnallista ohjausta työssään ensihoidon kenttäjohtajana. Isoimpia kysymyksiä hänen mukaansa ovat työturvallisuus, kenttäjohtajatyön kansallinen linjaus sekä ikäihmisten ja päihdesekä mielenterveyspotilaiden tilanne
Annala toivoisi, että käsitteet analysoitaisiin, että mitä ne tarkoittavat. Valtakunnassa asiasta on erilaisia näkemyksiä mutta samalla lainsäätäjän pitäisi ottaa niihin kantaa.” Paneeli jatkuu Pelastustiedossa 8/2024 aiheilla ”ihmeellinen yhteistyöalue” ja ”ensihoidon uhkakuvat”.. Kaikki sinivilkkuautot täytyisi tällöin ottaa yhtenäiseen ohjaukseen”, Riski arvioi. Potilaalla on erilaiset oikeudet kuin asiakkaalla”, Aunola sanoo. TERMIEN VIIDAKOSSA Termejä ja käsitteitä tulisi uusia. SIIRROT LINJATTAVA ”Hoitolaitossiirtokuljetuksiin tulisi teh dä yhtenäinen linja. Kaikkien tahojen yhteistyöllä siitä voitaisiin saada toimiva malli. 7/2024 Pelastustieto 23 ENSIHOITO palveluntuottajien kesken. ”Kaikki eivät ole potilaita eivätkä kaikki asiakkaita. Hän ehdottaa, että työ voisi olla kansalaisen auttamista yleisesti ja arvioi että uusi termistö voisi osaltaan madaltaa raja-aitoja sosiaalija terveydenhuollon kentässä. ”Ensihoitopalvelun tuotantohinnan tulisi olla julkinen. Tällä hetkellä alueesta riippuen hoitolaitoskuljetukset voivat sisältää jopa 70 prosenttia kansalaistehtäviä, jolloin hoitolaitossiirroksi kilpailutettu toiminta on osa ensihoidon valmiutta. Nykyään ongelmana on se, että kustannukset saadaan päivästä tai tarpeesta riippuen näyttämään hyviltä”, Riski sanoo. ”On tilannekeskuksia, johtokeskuksia ja valmiuskeskuksia, mutta mitä ne tarkoittavat. ”Se vääristää kulurakennetta eikä ole yrittäjää kohtaan oikein”, Riski sanoo
Turvallisuuspedagogiikan dosentti Brita Somerkoski vastasi pelin pedagogisesta sisällöstä. ”Aluksi hahmon ohjaaminen oli hankalaa, mutta kun siihen tottui, se oli helppoa”, Minea kertoo. Kuutosluokkalainen Miina Leskinen pitää peliä hauskana ja opettavaisena. Teksti: David Oliva ja Tony Halme, Turun Ammattikorkeakoulu, kuva: Tony Halme. Pelissä korostetaan erityisesti lisätyn todellisuuden teknologian hyödyntämistä. Pelin tapahtumiin palataan muutaman viikon jälkeen, ja oppilaat voivat kertoa pelikokemuksistaan ja siitä, mitä ovat oppineet. Seikelän koulussa Maskussa oppilaat perehtyvät innostuneesti kännykkä kädessä paloturvallisuuteen. ”Peli oli tosi innostava oppilaille, eikä siinä ollut mitään ikäviä asioita. Tämä yhdistää pelin virtuaalisen maailman todelliseen maailmaan ja tekee oppimiskokemuksesta elävän. Paloturvallisuuteen liittyvän opetuspelin suunnittelu oli monialaisen yhteistyön tulosta. Kaikki peliin liittyvät materiaalit löytyvät osoitteesta: www.virpagame.fi. Pelissä ansaitaan pisteitä skannaamalla koulurakennuksen turvakilpiä. Virpa on toteutettu Palosuojelurahaston tuella. Lopputulos on ilmainen digitaalinen pedagoginen oppimisympäristö, mobiilipeli Virpa-palomestari. Pelin rinnalle luotiin PowerPoint-esitys opettajien käyttöön. Pelissä käytetään puhelimen tai tabletin kameraa oikeiden paloturvallisuusmerkkien ja -objektien skannaamiseen ympäristöstä, esimerkiksi omasta koulusta. Peliä kehitettiin todellisuutta Paloturvallisuusoppia kännykällä hyödyntämällä ja sen pohjalta, miten ihmiset käyttäytyvät palotilanteessa. Pelissä pelaaja on kolmekerroksisessa koulurakennuksessa, jossa hän kohtaa paloturvallisuuteen liittyviä tehtäviä ja haasteita. ”Oli helppo pelata, hahmoa oli helppo ohjata”, Valtteri kiittelee. Kolmasluokkalaiset Valtteri Nummela ja Minea Ekman kehuvat peliä. Ideana siinä on, että opettajat antavat oppilaidensa pelata peliä kouluaikana. Peli soveltuu erinomaisesti pelattavaksi koulurakennuksen sisällä esimerkiksi terveystiedon tunneilla. Pelaaja ratkaisee liitutauluille piirrettyjä pulmia, vastaa luokkahuoneissa palomestarien esittämiin kysymyksiin, etsii erilaisia vaaroja ja pelaa minipelejä, joissa turvallisuus on keskeinen aihe. Tekninen suunnittelutiimi koottiin Turun AMK:n Tulevaisuuden Interaktiiviset Teknologiat -tutkimusryhmän teknologeista ja opiskelijoista. Pelissä käytetään puhelimen tai tabletin kameraa oikeiden paloturvallisuusmerkkien ja -objektien skannaamiseen ympäristöstä, esimerkiksi omasta koulusta.. Olen mukana VPK:ssa, joten osaisin oikeastikin sammuttaa palon”, hän kertoo innostuneesti. Siihen osallistuivat muun muassa palotarkastajat Nenna Muurinen ja Kari Kummunsalo Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta sekä vastuualuejohtaja Mikko Puolitaival Satakunnan pelastuslaitokselta. Se hyödyntää lisättyä todellisuutta ja konenäköteknologiaa interaktiivisen oppimiskokemuksen luomiseksi. Tutkimuksen perusteella huomattiin, että pelillistäminen monipuolisti paloturvallisuuskasvatusta ja turvallisuusviestintää. Tekemällä oppiminen jää paremmin mieleen.” Virpa2-hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia tapoja opettaa paloturvallisuutta. ”Sammutusminipeli oli ehdottomasti paras osa. Kolmannen luokan opettaja Marjo Tuomela pitää peliä mielenkiintoisena tapana oppia. Pelaaja voi harjoitella poistumista, ja lisää haastetta saadaan, kun peliympäristöstä otetaan valot pois. 24 Pelastustieto 7/2024 PALOTURVALLISUUS P aloturvallisuutta voi oppia myös kännykällä
Viranomainen tai pelastusopiston opiskelija rekisteröidy maksutta kävijäksi. Hän haki maalaiskuntien päällikkökurssille, mutta jätti hakupaperit muutaman päivän myöhässä. Anjalan Leinoset ”Otin siitä itseeni niin, että hakeminen jäi yhteen kertaan”, hän naurahtaa. ”Olen sanonut, että juhlat ja aseman kattoremontin hoidan. Silloin hän lähti elämänsä ensimmäiselle palokuntapoikaleirille. ”Todellisuudessa olen kaikille sanonut, että etsikää itsellenne mielekäs harrastus eikä tarvitse isän jalanjälkiä seurata. Saa nyt sitten nähdä, miten tässä käy”. Nuorin lapsista Mikke on myös osa-aikaisena Myllykosken palokunnassa. Hän toiminut palokunnan päällikkönä vuodesta 1977. Anjalan VPK juhli lokakuussa 130-vuotista taivaltaan. Kaikki ovat myös palokunnan jäseniä ja osa heistä on mukana toiminnassa ja tuovat tuoreinta tietoa harrastuksen tueksi. Nuorukaista kiinnostivat tekniset laitteet ja palokunnassa niitä pääsi rassaamaan. Esa Aalto Isä ja lapset: Markku, Mira, Miikka, Mirka ja Mikke Leinonen. K U V A : S A N N A LE K A N D E R. https://secd-day.messukeskus.com/fi Markku Leinonen oli 12-vuotias liittyessään Anjalan VPK:n poikaosastoon. Koskaan ei ole tullut mieleen jättää hyvää harrastusta, mutta nyt on ajatus siirtyä sivummalle. Muutakin ovat kokeilleet, mutta aina palanneet palokuntaan.” Lapsista kolmelle alasta on tullut myös ammatti. ”Olen pakottanut muksut palokuntaharrastuksen pariin”, Markku Leinonen naurahtaa. Työuransa Markku Leinonen teki paperitehtaalla ja toimi muun muassa 22 vuotta työsuojeluvaltuutettuna. Markku Leinosella on pitkä ura perinteikkäässä vpk:ssa. Vuosi oli 1965 ja ensi vuonna siitä tulee kuluneeksi 60 vuotta. Anjalan VPK:ta voi hyvällä syyllä kutsua pelastusalan akatemiaksi. 7/2024 Pelastustieto 25 PALOTURVALLISUUS 29.–30.1.2025 Helsingin Messukeskus Konferenssi ja näyttely turvallisuus-, puolustus-, avaruusja ilmailualalle SecD-Day 2025 edistää Suomen kokonaisvaltaista turvallisuutta tuottamalla tietoa ajankohtaisista aiheista, tuotteista ja palveluista. Siitä tulikin elämänikuinen harrastus. Täpärällä oli, ettei hyvästä harrastuksesta tullut myös ammattia. Myös Leinosen perhe on palokunnan aktiiveja. Mira työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, Miikka palomestarina CERN:ssä ja Mirka aloitti kehittämispäällikkönä Pirkanmaan pelastuslaitoksella. Nyt on jo 31 jäsentä opiskellut itselleen tästä ammatin
Paloaseman naapurina on kaupungin varikko. Yksi erikoisuuskin löytyy uuden aseman kalustohallista. Pelastusjohtaja Juha Saario on tyytyväinen, että tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta investointiohjelmaa voidaan Kainuussa toteuttaa. Juha Saario sanoo, että ilman lomautuksia ja irtisanomisia tavoitetta ei saavutettaisi. Investointisuunnitelma ulottuu vuosille 2026–27. Onneksi meillä on hyvä tilanne kaluston suhteen eikä akuuttia hätää ole. Korjausvelkaa ei nyt ole, mutta jatkossa emme voi samalla tavalla uusia kalustoa”, Saario sanoo. Sieltä löytyy viiden metrin korkeuteen ulottuva harjoittelutaso. Lisäksi Suomussalmella selvitetään ensihoidon sijoittumista samalle tontille. Teksti: Esa Aalto · Kuvat: Esa Aalto ja Kainuun pelastuslaitos KAJAANIN PALOASEMA • Rakentamiskustannukset 12 miljoonaa euroa. SÄÄSTÖJÄ KALUSTOSTA Sen sijaan valtiovarainministeriö antaa kovia vaatimuksia, ja pelastuslaitoksen kymmenen miljoonan euron budjetista pitäisi säästää miljoonaa euroa. Taso ei ole ainut harjoittelupaikka, sillä pihalle valmistuu myös 12,5 metriä korkea harjoittelutorni. ”Jos hyvinvointialueen rahoitus ei pysy valtiovarainministeriön antamissa raameissa, se vie myös pelastuslaitokselta Paloasema ilman hevosia Kajaaniin valmistui ensimmäinen paloasema, jota ei ole rakennettu hevosille. En si kesään ulottuvan tehtävän aikana tehdään hankesuunnitelma Kuhmon ja Paltamon uusista paloasemista. • Rakennuksen pinta-ala 2100 m2. Siellä voidaan harjoitella muun muassa laskeutumista sisällä säältä suojassa. 26 Pelastustieto 7/2024 T ulipalon tuhoamalle vanhalle varikolle piti saada myös uudet tilat. • Työntekijöitä 50, joista 24/7 -asemalla työskentelee kerrallaan 20.. Pelastuslaitoksen tilat ovat muutoin suljetut eikä sinne ole asiaa muilla kuin pelastuslaitoksen henkilöstöllä. Nykyisen tavan mukaan paloasema on myös puhdas paloasema. Uusi paloasema on kaupungin ja hyvinvointialueen yhteishanke. Yhteiskäytössä ovat koulutusja kokoustilat, raskaan kaluston korjaustilat sekä ajoneuvohalli ja tulityötila. ”Olemme kalustosta säästämällä saaneet kokoon jo 700000 euroa. Kajaanin palokunta juhli samalla myös sataa vuottaan. Kuntosaliakin voivat henkilöstöt käyttää yhdessä. Harjoitustasolle johtavilla portailla voidaan toteuttaa myös kuntotestejä. ”Talous on tiukka, mutta meitä on kohdeltu hyvin ja investointeja pyritään viemään suunnitellusti eteenpäin”, Saario toteaa. Sellaisiin toimenpiteisiin ei kuitenkaan ryhdytä, sillä pelastuslaitos on jo nyt aluehallintoviranomaisen tarkkailussa toimintavalmiuspuutteiden takia. Hä nen edeltäjänsä Anssi Parviainen jat kaa projektitehtävässä valmistelemas sa lisää uusia asemia Kainuuseen
Ja hyvä niin, sillä me kaikki tätä työtä tekevät hallitsemme vaaroja”, Nuorala sanoo. Kunhan hyvinvointialue pystyy vuokraamaan tilat ja muutoinkin sitoutumaan hankkeisiin. Oman paikkakunnan palokunnan avulla vahvistetaan palokuntakulttuuria ja saadaan vaikkapa ammattiinkin omalla paikkakunnalla asuvia. ”Aluelaitoksessa vastuulleni tulivat turvallisuusviestintä ja -koulutus. Hän muutti vuosituhannen alussa Raahesta Puolangalle, jossa työskenteli palopäällikkönä. ”Erityisesti harvaan asutuille alueille ei saada riittävästi työvoimaa.” Hänen mielestään koko alan pitäisi herätä siihen, että näillekin alueille saataisiin työvoimaa. Alueellista paloasemaverkostoa voitai siin hyödyntää uuden teknologian avulla. Näin uutta ammattihenkilöstöä saataisiin myös tätä kautta. Kun aluelaitos aloitti 21 vuotta sitten, haluttiin uudelle laitokselle sitä hyvin kuvaava iskusana. Tällä hetkellä esimerkiksi yksi kokonainen työvuoro käy Kajaanissa töistä Pohjois-Savosta. Perinteiseen tapaan katkaistiin paloletku. Vaarojen hallitsijat -iskusanan isä mällä vaatimustasollakin päästään auttamaan. Saario on luottavainen, että pelastustoimen palveluista huolehditaan Kainuussa, sillä myös hyvinvointialueen päättäjät antavat sille tukensa. ”Pääasia, että jotain apua lähtee mahdollisimman nopeasti ja tarvittava lisäapu tulee viiveellä.” Juha Saario painottaa sitä, että vähemVaarojen hallitsijat on slogan, josta Kainuun pelastuslaitos tunnetaan. ”Ei niitä ehkä ikänsä täällä asunut niin huomaakaan.” ”Kun Kainuulle omaleimainen vaaramaisema ja työhömme liittyvä vaara-sana, jota yritämme hallita, kytketään toisiinsa, syntyi idea sloganista vaarojen hallitsija, joka on sittemmin muuttunut monikkomuotoon hallitsijat. Idean isä on laitoksella onnettomuuksien ehkäisytyössä turvallisuuskouluttajana toimiva Juha Nuorala. Siihen on saatu innokkaita henkilöitä mukaan ja heidän haluttaisiin kouluttautuvan myös alalle. 7/2024 Pelastustieto 27 PELASTUSLAITOKSET mahdollisuuden investoinneille. Myös Anssi Parviainen pitää tilannetta siinä mielessä hyvänä, että kunnista löytyvät tontit uusille asemille ja rahoituskin järjestyy. Vaarojen hallitsijat lukee myös uuden aseman kalustohallin seinässä. ”Liian tiukkoja vaatimuksia ei asetettai si toimintaan ja kelpoisuusehtoihin. Siinä esiintyi lentävä palomies, joka hallitsee vaaroja. ”Alalla pitäisi enemmänkin hyödyntää vapaaehtoistoiminnassa mukana olevia ammattiin houkuttelemisessa”, Saario toteaa. Juha Nuoralaan oli muualta muuttaneena tehnyt vaikutuksen Kainuun upea luonto ja sen jylhät vaaramaisemat. Olenkin kokenut sen aina tärkeäksi toiminnassamme.” Kun iskulausetta Kainuuseen mietittiin, oli ideariihessä apuna toki myös yhteinen saunailta. Siksi meidän pitää yhdessä hyvinvointialueen kanssa löytää keinot tilanteen korjaamiseen”, hän painottaa. Vaarojen hallitsijat oli esillä myös Juha Nuoralan tekemässä turvallisuusoppaassa. UUSIA IDEOITA TARVITAAN Työvoiman saannin suhteen tilanne on Kainuussa Juha Saarion mukaan jopa huonoin koko massa. Esimerkiksi ilma-alusten käyttöä pelastustehtävissä voitaisiin selvittää.” Anssi Parviainen korostaa moniammatillisuutta, ja sitä on jo Kainuussa kokeiltukin yhdessä ensihoidon ja rajavartioiden kanssa. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan tyylinäyte.. Aikaisemmalta ammatiltaan hän oli luokanopettaja. ”Kuitenkin valtaosa tehtävistä on sellaisia, joissa ei tarvita nykytasoisia kelpoisuusvaatimuksia.” Kajaanissa pelastusvalmiutta parannetaan myös herättämällä henkiin 50 vuoden jälkeen Kajaanin VPK
Evakuoinnit ja eristämiset sujuvat tehokkaasti ja kriisiviestintä toimii. Kemikaliossa varastoidaan ja käsitellään useita erilaisia kemikaaleja, jotka voivat keskenään muodostaa terveydelle ja ympäristölle vaarallisia höyryjä sekä räjähdysherkkiä aineita. Ilmaan vapautuu runsaasti myrkkykaasuja. Kemikalion teollisuusalue Tässä jutussa luodaan kansantajuinen katsaus CBRNE-varautumisen muodostamaan kokonaisuuteen ja sen merkitykseen. Hän on juuri kuullut lomautuksestaan ja lisäksi riidellyt vaimonsa kanssa. Seurauksena on räjähdys, tulipalo, uusia räjähdyksiä ja koko hallin täyttävä tulimeri. Tuli leviää maastoon ja kaasut tuulen mukana lähiseuduille. Jussin maanpäällinen vaellus päättyy siihen iltaan. Teksti: Marko Juutinen · Kuvat: Pelastusopisto K emikalion teollisuusalueella Lintukodossa on jo pidempään kärsitty talousvaikeuksista ja kustannuksia on leikattu kaikkialta, mistä suinkin mahdollista. Maastoja rakennuspalon sammutuskalusto, kemikaalionnettomuusvälineistö, mittauslaitteet ja laboratoriopalvelut ovat kaikki saatavilla puhelinsoiton päässä lyhyellä varoitusajalla. Onneksi Lintukodon viranomaiset ovat varautuneet ja harjoitelleet yhteistyötä erilaisissa tilanteissa. CBRNE-varautuminen muodostuu monesta hyvin erilaisesta osasta, ja kukin osa on kokonaisuudelle oleellinen . Lopuksi tarkastellaan lyhyesti nyt käynnissä olevaa CBRNE-varautumiseen liittyvää kehittämistyötä. Pelastus, ensihoito, poliisi ja Ilmatieteen laitos ovat harjoitelleet yhteistoimintaa, tietävät miten tilannekuva muodostetaan ja jaetaan, miten kukin viranomainen toimii sekä erikseen että yhdessä muiden kanssa ja miten yhteistoimintaa johdetaan. Kalustoa osataan käyttää, vaikka omissa varastoissa ei olisikaan saman tuottajan tavaraa. Paniikkia ei synny edes siitä huolimatta, että vihollismaa käynnistää välittömästi oman kampanjansa Lintukotoa vastaan. VAARALLISET AINEET Kuva on Pelastusopiston harjoituksesta.. Trukin sarvet puhkaisevat yhden säiliöpakkauksen samalla, kun kuormallinen muita putoaa maahan ja rikkoutuu. Kemikaaleihin liittyvän kuvitteellisen esimerkin kautta kerrotaan, miten laaja kokonaisuus CBRNE-varautuminen on, miksi se on niin tärkeää ja sen luonne jatkuvaa. SUURONNETTOMUUS LINTUKODOSSA Eräänä iltana Kemikalion ylirasittunut työntekijä Jussi kuljettaa säiliöpakkauksia hyllyihin. Elämä ei näytä valoisalta. Jos sitä ei saataisi hallintaan, maastopalot ja vaaralliset kaasut leviäisivät laajasti. 28 Pelastustieto 7/2024 CBRNE-varautuminen linnun perspektiivistä Kuvitteellisessa Lintukodossa Kemikalion teollisuusalueella tapahtuu suuronnettomuus. Töissäkin on pitkään vallinnut epäjärjestys. Onneksi Lintukodossa kuitenkin tiedetään, mi ten suuronnettomuuksissa toimitaan. TURVALLISUUTTA VARAUTUMALLA RISKIEN TOTEUTUMISEEN Lintukodon viranomaiset onnistuvat onnettomuuden vaikutusten rajoittamisessa ja pelastustoiminnassa hyvin sen vuoksi, että ovat sellaista toimintaa harjoitelleet
Suuronnettomuudet ovat harvinaisia. Lyhenne viittaa kemiallisten aineiden (C), biologisten taudinaiheuttajien (B), radioaktiivisten aineiden (R), ydinaseiden (N) ja räjähteiden (E) käsittelyyn. Se alkaa jo vaarallisten aineiden markkinoillepääsystä, toimiluvista ja kaavoituksesta. Hallinnollisin menettelyin ja lainsäädännöllä minimoidaan riskejä. Suomessa kemikaalilain noudattamista valvoo muun muassa Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes. Yhdessä Kemikalio Oy Ab:n kanssa viranomaiset ovat rakentaneet skenaarioita erilaisille uhkille sekä toimintamalleja niitä varten. Ensivasteen viranomaiset varautuvat riskien to teutumiseen. CBRNE-uhkat tarkoittavat niiden käsittelystä johtuvia tahallisia tai tahattomia uhkatilanteita. Samantyyppinen logiikka koskee varautumista riskien toteutumiseen. 7/2024 Pelastustieto 29 tiedetään riskiksi. Pelastustoimen taskutilaston mukaan Suomessa on vuosittain noin 300 vaarallisten aineiden onnettomuutta. VARAUTUMINEN ON JATKUVAA KEHITTÄMISTYÖTÄ Kemikaalilain alaisten aineiden sääntely perustuu siis siihen, että pyritään tieteellisin menetelmin tunnistamaan kemikaaleihin liittyviä riskejä sekä minimoimaan ne riskien hallinnalla. Osin taustalla on Euroopan unionin (EU) ja Suomen vahva varautumiskulttuuri. Mitä laajemmin turvallisuutta tarkastellaan, sitä monimutkaisemmaksi käy riskien tunnistaminen. Riskien tunnistaminen liittyy toimintaympäristönanalyysiin. Asetus perustuu ennalta varautumisen periaatteeseen: EU:n markkinoille tulevat uudet kemikaalit on osoitettava terveydelle ja ympäristölle riittävän turvallisiksi ennen kuin ne päätyvät kuluttajien käyttöön. Lisäksi viranomaiset ovat harjoitelleet keskinäistä yhteistyötä erilaisissa tilanteissa myös niitä tilanteita varten, kun kaikki perkelöityy. Varautumisen ketju on pitkä. EU:n tärkein kemikaaleja ja vaarallisia aineita koskeva säädös on vuonna 2007 voimaan tullut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelystä ja rajoituksista eli niin kutsuttu REACH-kemikaalipaketti. Kaikki EU:ssa myytävät kemikaalit on rekisteröity, niihin liittyvät riskit määritelty ja riskienhallinta arvioitu. TURVALLISUUTTA RISKEJÄ MINIMOIMALLA Kemikalion suuronnettomuus on kuviteltu esimerkki tahattomista CBRNE-tilanteista. Kemikaalien turvallisuuden arvioinnissa keskitytään vielä varsin rajattuun kokonaisuuteen, mutta jo kemikaalitehVAARALLISET AINEET. Ilman tietoa turvallisuudesta ei ole markkinoita. Tehokas valvontaja tarkastustoiminta varmistaa, että ehtoja noudatetaan sittenkin, kun toimilupa on myönnetty
Hankkeessa tuotetaan eurooppalaisia valmiusvarastoja ja kapasiteettia niiden käyttöön. SUOMALAINEN CBRNE-KEHITTÄMISTYÖ Suomessa CBRNE-tilanteisiin varautumisella on melko pitkät perinteet. Ongelmia voisi syntyä, jos lähetetty välineistö ei olisikaan yhteensopivaa. Yksi EU:n rahoittama rescEU-hankkeen tavoitteista on tukea eurooppalaista kriisinkestävyyttä materiaalisen varautumisen saralla. Vuonna 2021 Pelastusopisto toteutti CBRNE-koulutuksen kehittämishankkeen eri viranomaisille. UUSI, INNOVATIIVINEN ÖLJYNTORJUNTAPUOMI Kuva on Pelastusopiston harjoituksesta.. Strategiatyötä hyödynnetään suoraan varautumisja koulutuksen kehittämistyön ohjaamiseen. Yksi painopistealue oli CBRNE-osaamisen yhtenäistäminen eri viranomaisten välillä ja syventävän osaamisen tuottaminen. Merilennokin avulla Harbo-puomin käyttöönotto onnistuu helposti myös ahtaisiin tiloihin. Ne on päivitetty säännöllisesti. Näin Kemikalion puhdistuslinjastot saadaan kuin saadaankin laajennettua. KANSAINVÄLINEN YHTEISTOIMINTAKYKY Ukrainan sodan ja koronapandemian takia myös kansainvälistä – ja ennen kaikkea eurooppalaista – yhteistyötä on vahvistettu. 30 Pelastustieto 7/2024 VAARALLISET AINEET taan turvallisuuden arvioinnissa muuttujia on useampia ja erilaisten muuttujien väliset riippuvuudet vaikeuttavat analyysia. Uusi valtakunnallinen, poikkihallinnollisessa yhteistyössä tuotettu CBRNE-strategia julkaistaneen vielä tämän vuoden lopulla. Ensimmäinen valtakunnallinen CBRNE-strategia valmistui laaja-alaisen yhteistyön tuloksena vuonna 2017. Yksittäisen tehtaan taloudelliset ongelmat voivat johtaa turvallisuuskäytänteiden höltymiseen, julkisen talouden ongelmat valvontatoiminnasta tinkimiseen ja leikkaukset viranomaistoiminnasta yhteistoimintaharjoittelun vähentämiseen. Strategiatyön perusteella tunnistettiin painopistealueita toiminnan kehittämiselle. Yksi hankkeen teemoista on varautuminen CBRN-tilanteisiin. Harbo-puomi on ainutlaatuinen, innovatiivinen puomi, joka soveltuu erityisesti satama-alueiden öljyntorjuntaan. Materiaalista varautumista ja valmiusvarastoja koskevassa CBRN-yhteistyössä edellytys on paitsi itse varastointi, myös varastoitavan materiaalin valtakunnallinen yhteensopivuus. Kuvitellaan, että Kemikalion suuronnettomuutta ei saataisikaan hallintaan. Riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen edellyttääkin päivittyvää strategiatyötä: uhkakuvia ja skenaarioita luodaan toimintaympäristömuutoksia ennakoimalla tai niihin reagoimalla, toimintavalmiuksia päivitetään uusien vaatimusten mukaisesti ja taitoja pidetään yllä harjoittelemalla. Maastopalot ja vaaralliset kaasut leviäisivät laajasti. Pelastusalan koulutuksessa jo vuodesta 1990. Lamorin Harbo-öljyntorjuntapuomi on markkinoiden nopein ja kevyin; 30 metrin asennus sujuu alle viidessä minuutissa. Pelastusopiston suunnittelija ja projektipäällikkö Jouni Salmisen päivittämä uusin TOKEVA-ohje julkaistaan tammikuussa 2025. Pelastusopiston rooli tutkimusja kehittämistyön koordinoinnissa on keskeinen. Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana Pelastusopistolla. Onneksi apua tulee myös Kansankodista, jossa CBRN-välineistön ja materiaalin yhteensopivuus on etukäteen varmistettu. Uuden strategian mukaisten kehittämistoimien tehokkaan toimeenpanon valmistelu on jo aloitettu. Suomessa CBRN-välineistön yhteensopivuuden varmistaminen kansainvälistä avunantamista varten on käynnistetty tänä vuonna. Vihamielinen informaatiovaikuttaminen voi heikentää luottamusta viranomaistoimiin ylipäätänsä ja laskea kriisiviestinnän vaikuttavuutta. Pelastustoimen vaarallisten aineiden tilanteiden torjuntaohjeet ovat olleet pelastusalan koulutuksessa jo vuodesta 1990. Olisi pitänyt perustaa useita erillisiä linjastoja, koska tarvikkeet eivät sopineet yhteen. Lintukodon liittolaisvaltio Sikinsokin lähettäisi merkittävää materiaalista tukea, mutta kun Lintukodon pelastusviranomaiset alkaisivat jakaa varusteita puhdistuslinjastoihin, huomattaisiin, että niitä ei voida käyttää
UUSI, INNOVATIIVINEN ÖLJYNTORJUNTAPUOMI. Merilennokin avulla Harbo-puomin käyttöönotto onnistuu helposti myös ahtaisiin tiloihin. Harbo-puomi on ainutlaatuinen, innovatiivinen puomi, joka soveltuu erityisesti satama-alueiden öljyntorjuntaan. VAARALLISET AINEET ARCTIC BOATS OY puh: 0400 431025 ARCTIC POLYETEENIVENEET KESTÄVÄT MYÖS KARILLEAJON! PELASTAJA AJATTELE MYÖS OMAA TURVALLISUUTTASI Lamorin Harbo-öljyntorjuntapuomi on markkinoiden nopein ja kevyin; 30 metrin asennus sujuu alle viidessä minuutissa
”Potilas edellä mennään”, Tuukka Luttunen sanoo. Sellaisen sattuessa pelastustoimen resurssit hupenevat nopeasti tiedusteluun ja evakuointiin. Roiskesuojapuvun kanssa ensihoitajat käyttävät hihansulkijoita, jotka helpottavat sekä pukeutumista että likaisen puvun riisumista. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Tuukka Luttunen ”Puku on hankittu Puolustusvoimien CBRNE-osaamiskeskuksen suosittelemana. Tyypillisten suodatinnaamareiden lisäksi käytössä on moottoroidut hengityssuojaimet. ”Pesupaikalla toinen ensihoitaja voi si ohjata käveleviä potilaita ja toinen neuvoa tajuttomia potilaita käsitteleviä pelastajia.” Kankeissa roiskesuojapuvuissa ja kemikaalisuojapuvuissa tehtävät hoitotoimenpiteet rajoittuvat henkeä pelastaviin ja yksinkertaisiin toimiin. Ajatuksena on, että ensihoito tukee potilaan hoitamisessa pesupaikalla. Heillä on hyviä kokemuksia puvun käytettävyydestä”, Luttunen kertoo Pukuun voisi vielä hankkia aktiivihiiliväliasun ja aktiivihiilihupun, jotka toimivat samoin kuin suodatinnaamarin suodatin. Samalla pukua kääritään molemmilta puolilta alas siten, että puhdas sisäosa jää päälle ja likainen ulkopuoli paketoidaan mytyn sisään. Puvut ovat sijoitettuna Kemin ja Rovaniemen erityistilanneyksiköihin. Sitä varten on hankittu roiskesuojapuvut.. ROISKESUOJAPUVUT ENSIHOITAJILLE Ensihoitajille on hankittu roiskesuojapuvut, jotka kestävät paremmin pesupaikalla ja polvilla työskentelyä. Ensihoitajat roiskesuojapuvuissa Ensihoitajat harjoittelivat työskentelyä roiskesuojapuvuissa Kemissä. Varsinkaan vaarallisten aineiden kanssa ei tule tuudittautua turvallisuuteen.” Käyttämämme hengityssuojaimet ei vät korvaa paineilmalaitetta eikä niiden kanssa tule mennä sisätiloihin, jossa ei välttämättä ole happea tai aineilla saattaa olla korkeat pitoisuudet. Sellaisten hankinta on harkinnassa”, Luttunen sanoo. ”Olemme halunneet tarjota ensihoidon osaamista pesupaikalle, joka on välittömän vaaran alueen ulkopuolella mutta jossa edellytetään suojautumista”, Lapin hyvinvointialueen ensihoidon kenttäjohtaja Tuukka Luttunen sanoo. Ensihoito on halunnut varautua paikallisen teollisuuden riskeihin tyypillistä jämäkämmin. Todellisessa onnettomuudessa puhdistuspaikan saattavat perustaa ja miehittää sopimuspalokuntalaiset. ”Pelkkä varustuksen hankkiminen ei riitä, pitää olla koulutus. ”Harjoituksissa käytämme samaa roiskesuojapukua useaan kertaan, mutta oikean keikan jälkeen puku menee heti poistoon. Sen hinta on alle sata euroa.” Tehtävän jälkeen poistetaan teippaukset, leikataan puku ensin otsalta pään yli ja sitten selän puolelta reisitasolle alas. Lapissa ensihoitajat tukevat potilaan hoitoa puhdistuspaikalla kemikaalitehtävillä. ”Jos aineet tulevat puvusta läpi, aktiivihiiliväliasu sitoo niitä itseensä. 32 Pelastustieto 7/2024 VAARALLISET AINEET K emin alueella oleva teollisuus on saanut alueen ensihoidon miettimään valmiuttaan kemikaalionnettomuuksissa. VARUSTEET TUTUIKSI Luttunen on kouluttanut roiskesuojapuvun käytön 60 ensihoitajalle
”Siinä meni alkuperäinen suunnitelma uusiksi, kun olimme kahdestaan puhdistuspaikalla roiskesuojapuvuissa ja huomattiin, että siihen tuotiin jo tajuton potilas. Pelastuksen pesijöillä oli vielä pukeutuminen vaiheessa”, ensihoitaja Eeva-Leea Kokkonen sanoo. OIKEA POTILAS Lisähaastetta harjoitukseen toi oikea potilas. ”He käyttivät roiskesuojapukuja harjoituksessa ensimmäistä kertaa, uskoivat itseensä ja saivat kokemuksia onnistumisesta”, hän sanoo. Sakset osoittautuivat hieman tylsiksi ja niiden käyttö paksuilla ja kylmässä kangistuneilla kemikaalihanskoilla oli hankalaa, mutta työn pystyi kyllä tekemään.” Haastavinta toiminnassa oli suodatinmaskin käyttö. ”Vaikka asioita harjoitellaan asemalla, niin käytäntö on aina eri.” Luttunen arvioi, että harjoitus oli ensihoitajille hyvä. ”Oli suhtauduttava lämpötalouteen hie man eri tavalla, sillä lämpötila oli vain 0,5 °C ja vettä satoi”, Kokkonen sanoo. Vapaasti purkautuessaan aine kaasuuntuu ja sille altistunut saattaa saada vakavia hengitystieoireita vielä muutamien päivien viiveelläkin. Tehdas tarvitsee prosessissaan klooridioksidia, jota voi olla alueella säilöttynä kolme miljoonaa litraa. ”Pestessä tuli tuossa kelissä lämmin, mutta sen jälkeen puolen tunnin odottelussa tuli vilu, mutta ei vielä kylmä.” ”Otti aikansa, että oppi hengittämään maskin kanssa.” Kemissä pidetyssä harjoituksessa ensihoitajat pääsivät harjoittelemaan toimintaa roiskesuojapuvuissa.. Kokkosen mukaan roiskesuojapukujen pukeminen ja riisuminen onnistui hyvin, koska niitä oli harjoiteltu asemalla. YLLÄTTÄVÄ TILANNE Harjoituksessa syntyi tilanne, jossa pesupaikalle avustamaan tullut ensihoidon työpari aloitti puhdistuspaikalla työskentelyn yllättäen kahdestaan. Ensihoitajat sekä pelastajat pesivät potilaan oikeasti, ja puhtaampina säilyneet pelastajat siirsivät tämän ambulanssiin. ”Riisuminen oli haastavaa, vaikka käytössä oli oikeankokoinen puku ja hanskat. ”Kertasimme pukeutumista ja riisuutumis ta ennen harjoitusta, koska vaikka nii tä harjoitellaan, niin roiskesuoja pukua käytetään sen verran harvoin, että pukeutuminen ei välttämättä pysy tuoreessa muistissa.” Harjoituksessa Kokkonen totesi että, merinovillakerrasto, työhousut ja fleecetakki riittivät mainiosti. Otti aikansa, että oppi hengittämään maskin kanssa, mutta harjoituksen edetessä maskia tuskin enää huomasi.” Ensihoitajat käyttivät harjoituksessa kurkkumikrofonia, joka toimi hyvin. Uimahousuille uhrautuneen potilaan lämpötilaa tarkkailtiin harjoituksen aikana ja todettiin, että lämpötaloudesta huolehtiminen on vallitsevassa kelissä minuuttipeliä. Hän alkoi työparinsa kanssa riisua potilasta ja pussittaa tämän likaisia vaatteita. KOKEMUKSIA JA ONNISTUMISTA Kokkonen kiittelee harjoituksen tuomasta realistisesta kuvasta. 7/2024 Pelastustieto 33 VAARALLISET AINEET HARJOITUS TEOLLISUUDESSA Ensihoidon roiskesuojapukuja käytettiin Metsä Groupin Kemin tehtaalla järjestetyssä harjoituksessa. ”Maski on tiivis ja sillä hengittäminen on normaalia raskaampaa
Algoritmit tarjoavat jokaiselle personoidun dopaaminiryöpyn, joka kahlitsee meidät sisäänsä ja saa meidät aina vain haluamaan lisää. Ajamisen pitäisi olla se hetki, kun voit olla todella läsnä ja keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Vaikka emme voi – tai edes halua – pysäyttää teknologian kehitystä, voimme päättää, miten annamme sen vaikuttaa elämäämme. 34 Pelastustieto 7/2024 ÄÄNI KENTÄLTÄ Kumpi teistä johtaa. Viiden sekunnin mittainen katsahdus puhelimeen viestiin vastaamiseksi tuntuu harmittomalta, mutta 80 km/t:n vauhdissa auto liikkuu tuossa ajassa jalkapallokentän pituisen matkan. Kaikki tieto on nykyään sormenpäidemme ulottuvilla, ja maailma on saavutettavampi kuin koskaan ennen. Se ei ole merkki siitä, ettet arvostaisi toisen viestiä tai puhelua, vaan siitä, että arvostat enemmän muidenkin tielläliikkujien ihmishenkiä. Monesti kuvitellaan, että viestiin vastaamatta jättäminen tulkitaan välinpitämättömäksi tai epäkohteliaaksi, mutta totuus on päinvastainen. Tietoisuus hetkellisestä sokeudesta on alkanut kasvaa, mutta laitteiden vetovoima on niin voimakas, että moni kokee silti houkutusta käyttää puhelinta liikenteessä, vaikka tietää riskit. Elämme aikaa, jolloin puhelimet eivät ole enää vain välineitä yhteydenpitoon, vaan ne ovat ottaneet haltuunsa lähes jokaisen osa-alueen elämästämme. Puhelin on muuttunut työkalusta isännäksi. Liikenteessä tästä on muodostunut yksi merkittävimmistä ja turhimmista riskitekijöistä. Yksikään viesti ei ole ihmishengen arvoinen.. Älypuhelimet ovat tulleet jäädäkseen. Nykyään älylaitteet suunnitellaan häikäilemättä niin, että niiden parissa vietettäisiin mahdollisimman paljon aikaa. Teknologian lakkaamaton läsnäolo on alkanut vaikuttaa kulttuuriimme niin, että tunnemme itsemme velvoitetuiksi reagoimaan jatkuvasti. Usein se tajutaan vasta silloin, kun on jo liian myöhäistä. Se yh distää meidät maailmaan, mutta voi irrottaa meidät todellisuudesta – jopa kohtalokkain seurauksin. Em me enää omista sitä, vaan se omistaa meidät. On vaikeaa alleviivata tätä asiaa riittävästi heille, jotka eivät onneksi ole pahinta lopputulosta joutuneet todistamaan. Tuo vilkaisu puhelimeen voi muuttaa elämän lopullisesti. Vilkaisu puhelimeen voi muuttaa elämän Olli Luukkola työskentelee pelastajana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Usein puhelin on viimeinen asia, jonka näemme ennen nukkumaanmenoa, ja ensimmäinen, johon tartumme herätessämme. Emme osaa olla tarkistamatta ilmoituksia, emme voi jättää viestejä lukematta. Tällöin, kun sinua koitetaan tavoitella ajaessasi, puhelimesi voi lähettää automaattisen vastauksen, joka kertoo, että olet tien päällä ja vastaat kun pääset perille. Pidä huoli siitä, ettei puhelin vie elämäsi hallintaa ja samalla henkeäsi. Taskussa kannettavan kapulan mukanaan tuoma yhteydenpidon vapaus on juurruttanut niiden paikan erottamattomaksi osaksi elämäämme. Hän kirjoittaa erityisesti käytännön työelämästä. Sen sijaan että asetat itsesi ja muut tielläliikkujat vaaraan, voit näyttää puhelimellesi kumpi teistä johtaa ja näpäyttää ennen lähtöä päälle ”Ajaminen”-tilan
Toinen meni Helsinkiin, josta se on jo hävitetty. ”Uusi asema on pinta-alaltaan virtaviivaisempi, ja siksi lähtövalmius on aikaisempaa nopeampi, vaikka kalustohalliin ei laskeudutakaan liukutankoa pitkin”, pelastusjohtaja Jukka Koponen sanoo. Uuden aseman pinta-ala on 4300 neliötä ja ra kentamiskustannukset olivat noin 13 miljoonaa euroa. Lisäksi vetonaulana on sammutussimulaattori. Jorma Westerholm (edessä vas.), Erkki Heikkonen (oik.), Mauri Koivisto (takana vas.) ja Harri Saastamoinen ovat mukana paloveteraaniyhdistyksessä ja toimivat myös museooppaina. Esillä on myös ensihoidon ja vapaaehtoisen palokuntatoiminnan historiaa. Käsikirjoitus on Westerholmin. Uutta aikaa edustaa näppäinkosketuksella toimiva digitaalinen taulu, johon kootaan historiaa ja erilaista turvallisuusviestintään liittyvä tietoa. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Neulamäkeen valmistui uusi pelastusasema. Sieltä löytyvät tilat myös tilanneja johtokeskusta varten. VPK-toiminnasta kertovat muun muassa paloasemalta tuotu piano ja liput. Avarat 300 neliön tilat ovat nyt helposti saavutettavissa, sillä palomuseoon on kulku välittömästi aseman pääoven vieressä. Sillä viestitetään myös VPK:n varainkeruutoiminnasta juhlatilojen vuokraajana. Entinen pelastusjohtaja ja Kuopion Paloveteraanit ry:n puheenjohtaja Jorma Westerholm esittelee ylpeänä uusia palomuseon tiloja, joissa on historiallista esineistöä eri aikakausilta. VäestönsuojeHistoria uusissa tiloissa Kuopiossa PELASTUSLAITOKSET lutoimintaakaan unohtamatta. 7/2024 Pelastustieto 35. Muun muassa presidentti Urho Kekkosen Saksasta lahjaksi saama toinen UKK-ambulansseista. Kuopiolaisen alan yrityksen tekemässä simulaattorissa päähän pannaan kypärä, jossa on VR-lasit ja matkataan hätäkeskuksen ohjeiden mukaan sammuttamaan palomiehenä huoneistopaloa. Kuopion Neulamäessä puretun vanhan aseman naapurissa sijaitseva uusi asema on maakunnan keskuspelastusasema. Palomuseossa ei esitelläkään pelkästään arvokasta historiaa, vaan se toimii pelastustoimen yhden keskeisen tehtävän mukaisesti turvallisuusviestinnän tilana. Yksi vetonauloista on palo miesten pikkujouluihin aikoinaan tekemä pienoispaloauto. 7/2024 Pelastustieto 35 ÄÄNI KENTÄLTÄ Historia ja nykyisyys lyövät kättä Kuopion uudessa palomuseossa
Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto Osa pelastustoiminnan johtamista ja siihen varautumista. 36 Pelastustieto 7/2024 PELASTUSTOIMI Tilannekuva yhdenmukaiseksi Pelastustoiminnan johtamista ja tilannekuvatoimintaa tarkentava asetus tuli voimaan huhtikuussa. Tavoitteena on parantaa pelastusviranomaisten pelastustoiminnan johtamista. Tällä pyritään yhdenmukaistamaan valtakunnallista tilannekuvatoimintaa. Pelastusopiston järjestämän seminaarisarjan viidennessä tilaisuudessa perehdyttiin tilannekuvaan. Tiedon pitää olla analysoitua, oikeaa ja ajantasaista. Myös Puolustusvoimilla ja Rajavartiolaitoksella on suorituskykyjä, kuten ilma-aluksia, joihin pelastustoimi tukeutuu.” kuksen tulisi olla järjestettynä huhtikuussa 2025. Pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi sisäministeriön pelastusosastolta. K oko päivän kestäneessä seminaarissa saatiin varsin kattava katsaus erityyppisiin tilannekuvaa ja hyödyllistä tietoa tarjoaviin toimijoihin ja mahdollisuuksiin. Tilannekuvan sisällön tulee jatkossa täyttää asetettu vähimmäisvaatimustaso. ”Olemme saaneet koko ajan tarkempaa tietoa pelastustoimen suorituskyvystä ja trendeistä. Pelastusopisto on aloittanut myös uudistetun tilannekeskuskoulutuksen. Voimme ennakoivasti tarttua puutteisiin ja arvioida, mihin omat re surssimme riittävät – ja tarvitaanko vaikkapa kansainvälistä apua. Viiden alueellisen tilanneja johtokeskorosti tilannekuvatoiminnassa yhteistyötä ja oppia Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja poliisin kokemuksista, jotta ei toisteta samoja mahdollisia virheitä
Tuve-verkkoon rakennettu tilannekuvatietojärjestelmä otettiin käyttöön syyskuussa ja Pelastusopisto hyödyntää sitä jo koulutuksessa. Tavoite on saada tämän valtavan työn avuksi ensi kevääksi perusmalli analysointiin. Näkymää voi muokata monipuolisesti haluamakseen. Hälytyksiin rakennetaan vielä muitakin yhteyksiä kuin sähköposti. Kanavat ja prosessit ovat valmiina. Hän kertoi KEJOn olevan jo käytössä Pirkanmaan YTA-Tikessä, muutkin neljä tulevat perässä. Tekoälyä on testattu muutama vuosi ja maastopalon leviämismallia kehitetty, niissä ollaan siirtymässä kuntatarkkuuteen.” Viranomaisten yhteinen kenttäjärjestelmä KEJO on työllistänyt projektipäällikkö Juha Alahäivälää Poh joisPohjanmaan pelastuslaitokselta jo vuo si kymmenen. Tunneleissa tätä harjoitellaankin. Jos viestinnässä on aukkoja, joku kuitenkin täyttää ne. Myös meiltä välitetään tietoja ERCC:n suuntaan, mutta sitä on vielä varaa parantaa”, Luhtaniemi kertoi. Yleisökysymys koskikin esimerkiksi pääministerin joutumista liikenneonnettomuuteen. Yksittäisistäkin pienistä havainnoista voi muodostua alueellisesti ja valtakunnallisestikin merkittäviä. Jos meillä ei olisi esimerkiksi laajaan metsäpaloon riittävää suorituskykyä, tiedon pitää olla helposti saatavilla. ERCC:N RAPORTIT HYÖDYLLISIÄ Tommi Luhtaniemen mukaan esimerkiksi Eu roopan unionin Hätäavun koordinaatiokeskus ERCC tuottaa päivittäisen tilannekuvaraportin, jota meilläkin kannattaa hyödyntää. ”Meidän pitää opetella, mitä tietoja ERCC tarjoaa ja analysoida niitä esimerkiksi maastopaloihin ja tulvakausiin liittyen. ”Esimerkiksi mobiili KEJO mahdollistaa kaksisuuntaisen tiedonvälityksen myös kohteeseen saapumisen jälkeen. Alueellinen tilanneja johtokeskusjärjestelyvastuu kootaan hyvinvointialueilta viidelle pelastustoiminnan yhteistyön järjestämisestä vastaavalle pelastuslaitokselle. JÄRJESTELMÄN OLTAVA YHDENMUKAINEN Luhtaniemen mukaan pitää pohtia, mikä on tarvittavan tiedon taso ja mitä vaikutuksia tapahtumalla on. Se luo viestiketjun/foorumin tapahtumalle. ”Jos esimerkiksi jollain alueella on palanut kaksi muuntamoa peräkkäisinä päivänä, ne ovat yksittäisiä tehtäviä. Pelastuslain uudistuksessa työläs osio on myös se, mitä henkilötietoja voidaan välittää tilannekuvatoiminnassa. Säätietojakaan ei kannata leikata ja liimata järjestelmään, vaan arvioida mikä vaikutus niillä on toimintaan ja mahdollisiin tehtäviin tulevien päivien aikana”, pelastusylitarkastaja Olli Ryhänen sisäministeriön pelastusosastolta valaisi. Valtakunnallisessa koonnissa niitä voi löytyä enemmänkin ja sillä on merkitystä. KEJOssa viestintä on monimutkaisin, uu si hieno ominaisuus. KEJOlle voi tulla isompi rooli vaikkapa isoissa yleisötapahtumissa eri toimijoiden kesken, Alahäivälä pohti.” Hätäkeskuslaitoksen johtokeskuksen apulaispäällikkö Mika Taavitsainen esitti toiveen kertoa tilanteiden kehityksestä myös heille, jotta voidaan valmistautua mahdollisiin lisähälytyksiin. ”VN-tike on keskeinen valtioneuvoston tilannekuvan ylläpitäjä. Usein ensimmäiset tilannetiedot tulevat juuri somepäivityksinä. Hyvinvointialueilla annettiin pelastustoimelle hiljattain onnettomuusilmoitusohjeesta päivitetty versio. Luova-tiedotteilla pyritään antamaan tietoa sään ääriilmiöistä 5–10 vuorokautta etukäteen. Toivottavasti se palvelee paremmin tilannekuvan luomista. Ainakin kohonneiden riskien alueilla olisi hyvä olla tieto tarpeeksi ajoissa riittävällä tarkkuudella.” Myös pelastustoimen tulee kyetä antamaan tarpeellisia tietoja muille viranomaisille ja kyetä yhdistämään tietoja sekä vaihtamaan ajatuksia. Tilannekuvajärjestelmän pitää olla valtakunnallinen ja yhdenmukainen. Lue uudistetusta tilannekeskuskoulutuksesta tulevasta numerosta. Järjestelmään ja pelastustoimen tietopankki-työtilaan syötettävien tietojen tulisi olla analysoituja ja oikeantasoisia. 7/2024 Pelastustieto 37 PELASTUSTOIMI Tilannekuvaseminaarissa Helsingissä syyskuun lopulla tutustuttiin myös Helsingin pelastuslaitoksen johtokeskusautoon ja Pelastusopiston johtoyksikköön. Sitä kannattaa hyödyntää myös toiminnan suunnitteluun.” Meteorologi Tuomo Bergman Ilmatieteen laitokselta muistutti, että yksittäiset myrskyt ovat aiheuttaneet jopa yli 5000 pelastustoimen tehtävää. Yliopettaja Matti Honkanen Pelastusopistosta totesi, että pelastustoimella ei ole vielä valmiutta analysoida kaikkea tietoa tasalaatuisesti joka puolella Suomea, mutta tähänkin järjestetään työpajoja eri viranomaisten kesken. Viisi erilaista järjestelmää haaskaisi voimavaroja. Kannattaa hyödyntää myös Finntrafficin erilaisia koosteita. ”Voi myös kysyä, paljonko ja miten yksityiskohtaisesti sekä millä jakelulla tarvitsee tietää, jos esimerkiksi NATO-joukkoja liikkuu CBRN-aineita kyydissään. ”Ilmanet-palvelu vaihtuu Atmos-palveluun vuosien 2024–26 aikana. ”Analysoitavasta tiedosta ja lähteistä ei ole pula. Sisäministeriön päivystäjän tulee saada nopeasti tiedot, joilla voi olla vaikutus pelastusosaston tai valtioneuvoston tasoisesti”, Luhtaniemi kuvaili. Pelastusopiston yliopettaja Raija Hon kanen sanoi, että viranomaisten pi tää olla siellä missä ihmisetkin. Huhtikuussa 2024 järjestetään seuraava seminaari. Hyvinvointialueiden pelastustoimen valtakunnallisesta tilannekuvasta, johtokeskusjärjestelyistä sekä muusta pelastustoiminnan valtakunnalliseen johtamiseen liittyvästä erityisvalmiudesta vastaa Helsingin kaupunki.. Se jakaa tietoa pelastustoimelle ja me sille. Liikennekeskuspäällikkö Eero Sauramäki Finntrafficista muistutti, että tieliikennekeskus voi antaa ”tuulilasiraportin” onnettomuudesta tien päällä
Lisäksi havaintoja tehdään onnistuneista rakenneratkaisuista. Juhan-Petteri Laakso kiertää pelastuslaitosten palotarkastajien kanssa rivitalokohteita ympäri maan. Taloyhtiö saa käyttöönsä tarkastuksen tuloksen ja arvokasta tietoa siitä, miten turvallisissa asunnoissa asukkaat asuvat. OSASTOIVA RAKENNE EI TOIMI Kun läpi on käyty yli puolet kohteista, on Laakson mukaan ongelmakohtia löytynyt erityisesti räystäiltä ja liitoksista. Hankkeen päätyttyä ensi kesänä julkaistaan toimenpidesuositukset eri toimijoille, kuten rakennuksen suunnittelijoille, urakoitsijoille, pelastusviranomaisille tai rakennusvalvontaviranomaisille. Hankepäällikkö Juhan-Petteri Laakso on tullut tarkastamaan espoolaisen rivitaloyhtiön yläpohjan palo-osastointiratkaisua. Myös pelastustoiminnan nopeudella ja resursseilla on merkitys tulipalojen leviämisen suhteen. Suomen Palopäällystöliitto käynnisti Palosuojelurahaston rahoituksella hankkeen, jossa selvitetään valtakunnallisesti rivitalojen yläpohjien palo-osastointiin liittyviä ongelmia. Espoolainen rivitalokohde on varsin uusi, sillä asunnot valmistuivat vuonna 2021. Kaikkiaan kohteita käydään läpi noin 80. Palo-osastointi pettää Rivitaloissa on viiden viime vuoden aikana syttynyt Pronton tietojen mukaan lähes 400 tulipaloa. Vajaavahvuisilla pelastusryhmillä ei pystytä tehokkaaseen pelastusja sammutustoimintaan. Hallituksen puheenjohtaja Timo Lavi on tyytyväinen, että heidän taloyhtiönsä päätyi satunnaisotannan perusteella tarkastettavaksi kohteeksi. Näissä kohteissa 12 prosentissa palo-osastointi ei ole pitänyt vaadittua aikaa ja tulipalo on levinnyt viereiseen asuntoon tai palo-osastoon. Mukana on myös johtava pa lo tarkastaja Raki Salmela, joka tekee samalla ylimääräisen palotarkastuksen taloyhtiössä. Teksti ja kuvat: Esa Aalto Ongelmat ovat räystäillä ja liitoksissa.. 38 Pelastustieto 7/2024 K oska palojen leviäminen yläpohjassa ei näytä rajoittuvan palo-osastoon, ongelma on osastoivien rakenteiden toteutuksessa, suunnittelun väärissä lähtökohdissa tai rakennuksen käytön ja ylläpidon laiminlyönneissä
Apua saadaan paikalliselta pelastuslaitokselta. Palorasitus painaa kuumuutta yläpohjassa luonnostaan ylös ja palo leviää mahdollisesta epätiiviistä liitoksesta viereiseen palo-osastoon.” Ongelma on erityisesti ennen vuoden 1990 rakentamismääräysuudistusta valmistuneissa rivitaloissa, mutta valitettavan paljon sitä on myös uudemmissa rakennuksissa. Nostolavalta Juhan-Petteri Laakso pääse tutkimaan katon kunnon turvallisesti.. ”Yleisimmin suunnitelmat kyllä löytyvät, mutta toteutukset voivat olla suuripiirteisiä. Pelastuslaitosten palotarkastajien te kemät palotarkastukset eivät ole tässä rat kaisevassa asemassa, sillä palotarkastuksia tehtäessä ollaan tämän ongelman kanssa auttamattomasti myöhässä. ”Yhteisomistuksessa olevat kohteet jäävät vaatimustenkin osalta vähemmälle huomiolle, eikä rakennusvaiheessa niissä kuulu omistajan ääni samalla tavalla kuin omakotitaloissa. On löytynyt liikaa kohteita, joissa suunnitelmat eivät ole toteutuneet eikä ole tiivistä, osastoivaa seinää. Joissakin pelastuslaitoksissa rivitalojen palotarkastukset kuuluvat myös valvontasuunnitelmaan. Toisaalta kerrostalokohteissa hankkeen ja vastuuhenkilöiden vaativuusluokka myös nousee.” Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan noin 85000 rivitalokohdetta. 7/2024 Pelastustieto 39 PALOTURVALLISUUS ”Yllättävän paljon on paljastunut ongelmia, joissa osastoiva rakenne ei toimi, ja vuotoa tapahtuu seinän ja vesikaton liitoksesta. Laakso sanoo hieman yllättyneensä siitä, että rakentamisen laatu vaihtelee paljon. Niitä rakennettiin erityisesti 1980-luvulla. Toki myös rakentajien. Rivitalot mielletään yleisesti yksinkertaisiksi ja rakentamisen vaativuusluokaltaan tavanomaisiksi. Valitettavasti joidenkin rakennuskohteiden osalta ei päästä enää vaatimaan rakentajalta korjausta, koska rakennusliikkeet ovat menneet konkurssiin. Myös rakennusvalvonnassa on erilaisia käytäntöjä. Joissakin kunnissa vaaditaan tarkempia suunnitelmia. Juhan-Petteri Laakso tutkii espoolaisen rivitalon kattoa. Siitä syntyy raportti rakennusten yläpohjien kunnosta. Hän perehtyy ennen kattoihin tutustumista rakennusvalvonnasta saatuihin suunnitelmiin. Yli puolet rivitalokohteista on valmistunut ennen vuotta 1990. Viime kädessä suunnittelijat ja vastaava työnjohtaja ovat vastuussa oikein toteutetusta rakennuksesta. RIVITALOT – VÄLIINPUTOAJIA Hankkeen ohjausryhmässä ovat edustettuina pelastusalan lisäksi myös Finanssiala ja ympäristöministeriö. Tarkastuskohteina ovatkin alle kymmenen vuotta sitten valmistuneet kohteet, joissa rakentajan vastuu on vielä voimassa. Joissakin rakentaminen jää paljon suunnittelijan ja työnjohdon vastuulle. Hän käy läpi koko maassa lähes 80 rivitalokohdetta. Juhan-Petteri Laakso pohtii, että rivitalot ovat rakennustyyppeinä väliinputoajia muun rakennuskannan joukossa. Niitä rakennetaan nykyään vuosittain noin 500 lisää. Havaintojen perusteella ei puhuta myöskään yksittäistapauksista.” Maantieteellisesti hyvät ja huonot kohteet eivät rajoitu tietyille alueille, vaan niitä löytyy tasaisesti joka puolelta. Toki valvontaväli on luokkaa kymmenen vuotta. Niin pitää toki ollakin, mutta kaikki eivät toteuta rakentamista laadukkaasti. Jotta ongelmaa voitaisiin korjata, halutaan rakennusvalvonnan kiinnittävän huomiota asiaan
Ensin suoritetaan kalustotehtävä ja toisena viestijuoksu. Teksti ja kuvat: Sari Turunen, SPEK CTIF-KILPAILU C TIF-kisat ovat katsojaystävälliset, sillä kisakentällä on toimintaa koko ajan. Joukkueilla on mahdollisuus ennen kisoja hioa oma kisasuorituksensa timanttiseksi. 40 Pelastustieto 7/2024 Vauhdikkaat kansalliset CTIF-kisat Tuusulassa Vauhtia, jännitystä, yhteistyötaitoja, liikunnallisuutta ja kansainvälisyyttä – näitä kaikkia tarjoaa CTIF-kilpailu. Ruiskutettuaan vettä maalitauluun riittävästi, siirtyy joukkue tekemään solmut ja siirtämään letkut oikeille paikoilleen. Viestijuoksussa joukkue juoksee 400 metrin matkan, jonka varrella on esteiden ylityksiä ja alituksia sekä muita pieniä tehtäviä. Kilpailujen tehtävät ovat etukäteen tiedossa. Toteutuksessa oli mukana eri vapaapalokuntien vapaaehtoisia. ”CTIF-kisoissa on ideana, että suoritus tulee automaattisesti ja joukkueen toiminta on yhtäaikaista sekä tarkkaa”, kertoo Marko Aalo Nummelan VPK:sta. Voitosta kilpaillaan kymmenen hengen joukkueissa. Voiman, nopeuden ja johtamistataitojen lisäksi tarvitaan myös sorminäppäryyttä. Kalustokisassa aikuisten joukkue tekee palontorjuntahyökkäyksen selvittämällä moottoriruiskun. Kuuluttajana toiminut ja kisojen järjestämisestä vastannut järjestökoordinaattori Sari Tuuri-Salonen Uudenmaan Pelastusliitosta taustoitti CTIF-kisojen tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä pitää kokea itse, että merkityksen ymmärtää. Tuomarit olivat saapuneet ympäri Suomen. Nuorten joukkueet kiitävät vesiesteen ylitse, tunnelin läpi sankoruiskuille. Tuusulassa kisattiin syyskuussa kansallisista mestaruuksista. JÄRJESTELYISSÄ PALJON VAPAAEHTOISIA Uudenmaan Pelastusliitto vastasi kansallisten kisojen järjestelyistä Tuusulassa. Tässä on meneillään nuorten esteratakilpailun kalustontunnistus ja solmut.. Usein jokaisella kilpailijalla on oma roolinsa, jota harjoitella
A-sarjassa voittaja oli Nummelan VPK ja toiseksi tuli Taivassalon VPK. Mukana on jo 40 jäsenmaata ja yli 50 jäsenjärjestöä. CTIF-kisoissa käytetään kalustoa, jota ei ole Suomessa kovin monessa paikassa. ”CTIF-kisoihin pystyy lähtemään matalalla kynnyksellä kuka vaan.” JOUKKUEITA KAIVATAAN LISÄÄ Turun VPK:n nuorten mielestä kisat olivat kivat. On voimaa, nopeutta, näppäryyttä ja johtamistaitoa vaativia tehtäviä. Nuoret mittelevät CTIF-kisoissa kahden ja aikuiset neljän vuoden välein. Kisaharjoittelussa pääsee kuitenkin hyvin alkuun myös itse rakennetulla kalustolla. Se muun muassa julkaisee tulipalotilastoja, järjestää kansainvälisiä konferensseja ja organisoi neljän vuoden välein palokuntakilpailuja 3000 kilpailijalle sekä edistää palokuntanuorisotyötä. Kisojen tunnelma on huikea kokemus. Vasemmalla on käynnissä perinteisen palokuntakilpailun imuselvitys ja oikeassa nuorten viestijuoksun letkuselvitys. Lisätietoja saat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä Suomen CTIF-toimintaa koordinoivalta Annika Rinteeltä. Ajatustenvaihto eri maiden palokuntalaisten kanssa avartaa ymmärtämään alaa laajemmin. 7/2024 Pelastustieto 41 CTIF-KILPAILU ”Rooleja on tarjolla erilaisille henkilöille. Ainoastaan kisaavia joukkueita olisi saanut olla enemmän. syyskuuta. KANSAINVÄLISYYS KOUKUTTAA Kansainvälisyys on merkittävin ero muihin pelastusalan kisoihin verrattuna. Kyseessä olivat välikisat, joissa ei karsittu kansainvälisiin kisoihin. Turun VPK oli nuorten sarjassa toinen, voiton vei Herralan VPK. Näissä pystyy jokainen hyödyntämään omia vahvuuksiaan”, kertoo Tuuri-Salonen. harjoitukset olivat käynnistyneet vain muutamaa viikkoa ennen kisoja. Nuoret mittelevät kansainvälisissä kisoissa kahden ja aikuiset neljän vuoden välein.. Lisäksi tuomarin tehtävät ovat myös mahdollisuus astua kansainvälisille kisakentille. Uudet joukkueet ovat lämpimästi tervetulleita kisatoimintaan mukaan. Niistä on hyvä ponnistaa myös maailmalle. Joukkueen harjoittelu oli jäänyt vähäiseksi, koska CTIF eli Comité technique international de prévention et d´extinction du Feu on kansainvälinen paloja pelastusalan järjestö sekä asiantuntijaja informaatioverkosto. Aikuisten mitalit jakaantuivat neljälle joukkueelle. B-sarjan ja naisten voittaja oli Nummelan VPK. Kansalliset CTIF-kisat järjestettiin Tuusulassa 14. Kisoissa on menoa ja meininkiä. Annika etsii CTIF-konkarit ja auttaa eteenpäin kisatai tuomariuralle haaveilevia. Hän onkin CTIF-kisojen konkari. ”Tämä pitää kokea itse, että merkityksen ymmärtää”, jatkaa Aalo. Joukkuemäärän vähyys mietitytti. Hän on ollut kahdeksan kertaa aikuisten CTIF-olympialaisissa ja neljä kertaa vienyt nuorten joukkueen kansainvälisiin kisoihin. Kansainvälisen kisakokemuksen mahdollisuus on keino houkutella uusia toimijoita palokuntaan. Välikisoissa joukkueiden määrä jääkin aina vähäisemmäksi kuin karsivissa kisoissa
Pelastuslaitokset räpiköivät kroonisessa rahaja henkilöstöresurssipulassa. 42 Pelastustieto 7/2024 P3 – ajopuusta runkorakenteeksi Potentiaali on valtava. Potentiaali on valtava. Pelastuslaitosten maailmassa vain yksi on pysyvää: jatkuva liike, jossa päivystävän palomestarin työaikaa ja työnkuvaa sorvataan uusiksi. Päivystävän palomestarin työaika ja tehtävänkuvat pistetään uusiin kehyksiin yleensä silloin, kun organisaation henkilöstöresurssit eivät tunnu riittävän tehtävien hoitamiseen ja P3:t keksitään laittaa paperipinon selvittäjiksi. Lähestulkoon kaikilla on päivystysvuorojen lisäksi myös toimistopäiviä palaverien tai vastuutehtävien hoitamiseksi. Hyödyntäminen edellyttää uutta ajattelutapaa, jossa ei ole varaa olla kateellinen P3:n yöllä ottamista lepohetkistä tai tilipäivän pyhäkorvauksista.. LINTUSPERSPEKTIIVISTÄ Sampsa Lintunen on pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallinto virastossa. Tämä siitäkin huolimatta, että kyseistä työaikamallia ei ole tunnustettu työaikalaissa, vaan se edellyttää edelleen poikkeuslupaa aluehallintovirastolta. Päivystävän palomestarin hyvän henkilöstöjohtamisen avulla jokainen pelastaja ja hänen esihenkilönsä voisivat epäile mät tä tehdä tunnin nykyistä enemmän tuottavaa ja mielekästä työtä jokaisessa työvuorossa. On hätkähdyttävää, ettei päivystävän palomestarin potentiaalia esihenkilönä ja henkilöstöjohtamisen kulmakivenä ole kunnolla hyödynnetty. Päivystysringeissä olevien henkilöiden määrä vaihtelee neljän ja kahdeksan välillä. Pahimmillaan päivystävät palomestarit toimivat kokonaan vailla kosketusta muuhun pelastustoiminnan henkilöstöön. Se toisi vuodessa pelastuslaitoksen kassaan yhden henkilötyövuoden verran lisää jokaista 1+3-valmiudessa olevaa palokuntaa kohden. Muutoin johtaminen jää sähköpostin varaan ja vaikutus olemattomaksi. Päivystävien palomestareiden työaika on puolestaan melkoista sekamelskaa. Tehtävän kunniakas hoitaminen edellyttää, että P3 on töissä pääsääntöisesti silloin, kun hänen alaisenaan olevat työvuoronsa ja niiden esihenkilötkin. Harvemmin muutosta perustellaan pelastustoiminnan tehokkuuden turvaamisella. Työaikajärjestelyiden ohella paljon väriä on myös päivystävien palomestareiden tehtäväkirjossa. Osa mestareista laatii ulkoisia pelastussuunnitelmia tai toimii yhteyshenkilönä sopimuspalokuntien suuntaan. Päätoimisten palokuntien henkilöstön osaamisen hallinnassa, työvuorosuunnittelussa, harjoitusten organisoinnissa ja työajan tehokkaassa käytössä olisi paljon kääntämätöntä sarkaa, jonka voisi valjastaa päivystävien palomestareiden kynnettäväksi. Pelastustoimintaa päätyönään tekevän miehistön ja alipäällystön työaika on vakiintunut vuorokausirytmiin. Työvuorojen pituus puolestaan 8:n ja 24 tunnin välillä. Etelä-Suomen alueella P3:sten vuosittain valvottavina olevien erityiskohteiden määrä vaihtelee nollan ja viidenkymmenen välillä
Turvallinen pois tuminen kuuluu samalla tavalla vam maiselle.” Pelastusalan ammattilaisilla on vastuu antaa harjoitustilanteessa mahdollisuus kaikkien oppia turvallista poistumista. Pinja on yksi Paloturvallisuusviikon 2024 vaikuttaja. ”Palovaroittimia on lukuisia erilaisia, ei ainoastaan kattoon kiinnitettäviä malleja. Ihminen voi turhautua alentuvalta tuntuvaan kohteluun eikä pysty sisäistämään pelastajan antamia ohjeita. Esimerkiksi epäselvä puhe ei tarkoita, etteikö ihminen ymmärtäisi ohjeita”, muistuttaa Pinja Eskola. Kysy mahdollisuuksien mukaan, mitä erityistä on huomioitava. Pelkään tulipaloja ja teen kaikkeni, etten itse aiheuta Pelastustilanne yllättää aina toiminnallani tulipaloa”, Pinja Eskola kertoo. Uutta oppiakin on tullut. Hän nostaa esille turvallisen arjen kuulumisesta kaikille ja haluaa kertoa omia huomioitaan paloturvallisuudesta. Teksti: Sari Turunen, SPEK Kuva: SPEK Paloturvallisuusviikon 23.11.–1.12 teemana jatkuu nuorten ensimmäiseen omaan kotiinsa muuttavien paloturvallisuus. Olisi hyvä olla palovaroitin, jonka toimivuuden voi itse tarkistaa.” Pinja asuu yksin kodissaan kerrostalossa. Jo ennen Paloturvallisuusviikon vaikuttajana toimimista hän on ladannut sähkölaitteita ainoastaan valvotusti ja käyttänyt kodinkoneita vain ollessaan itse kotona. ”On hassua, että liikuntavammaise na jou tuu itse selvittämään turvallisuusasioita. PITÄÄ SAADA HARJOITELLA Pinja Eskola on ollut mukana poistumisharjoituksissa. Pinja Eskola huolehtii säännöllisesti palovaroittimensa tarkistamisesta. PALOTURVALLISUUTTA KAIKILLE Pinja Eskola on sosiaalisen median aktivisti ja kokemustoimija, joka puhuu vammaisuuden kohtaamisesta ja yhteiskunnallisista epäkohdista. Pinja pyytää avustajaansa tekemään tämän.. Näin hän itse tietäisi hätätilanteessa, kuinka toimia oikein ja tarvittaessa osaisi neuvoa auttajia. Pyörätuolin käyttäjänä Pinja kokee, että olisi yhtä tärkeää harjoitella oikeaoppista poistumista kuin kenen tahansa muukin. ”Kerro pelastajana selkeästi, mitä teet ja pyri tekemään nopea arvio toimintakyvystä. Hän on päätynyt vaikuttajaksi liikuntavammansa kautta. ”En koskaan jätä pyykinpesukonetta käyntiin tai vedenkeittimen johtoa seinään, jos en ole kotona. Valitettavasti häntä on pyydetty käyttämään hissiä, vaikka tulipalotilanteessa hissin käyttö on kielletty. Vammaton kävelee ulos palova roittimen hälyttäessä. Omasta asunnosta löytyy katosta palovaroitin ja keittiön seinältä sammutuspeite. 7/2024 Pelastustieto 43 PALOTURVALLISUUSVIIKKO Vammaisten pelastamisessa ihmisen kohtaamisen merkitys korostuu. Vaikuttajavideot nuorten aikuisten kotien paloturvallisuuden lisäämiseksi löytyvät paloturvallisuusviikko.fi-sivulta. Paloturvallisuus on Pinjalle tärkeä asia. Paloturvallisuusviikon vaikuttajana hän on tutustunut teemaan liittyvään materiaaliin. Ne lisäävät asumisturvallisuutta eivätkä ainoastaan viihtyvyyttä”, sanoo Eskola. Paloturvallisuusviikon somevaikuttajana tänä vuonna toimiva Pinja Eskola korostaa avointa ja rauhallista kohtaamista. ”On tärkeää vaatia tarvittaessa asuntoon muutostöitä. Pyörätuolilla pääsee hätätilanteessa parvekkeelle turvaan. Pinja huolehtii, että eteinen on siisti ja parvekkeelle on esteetön pääsy
Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. mirafoni112@ gmail.com Sähköinen altistuspäiväkirja, nyt! Muutama kuukausi sitten Yle uutisoi laajasti syöpään sairastuneen ylipalomies Juha Salosen tarinasta. Kun pelastajat voivat luottaa siihen, että heidän altistumistaan seurataan ja että tarvittavat toimenpiteet tehdään, he voivat keskittyä olennaiseen – pelastustoimintaan. Pelastusalalla on tyypillistä, että työpaikat voivat vaihtua. Meidän on yhdessä varmistettava, että pelastustoimen työntekijöiden turvallisuus ja hyvinvointi ovat etusijalla. Oman tietoisuuden kehittäminen on myös tärkeää: siihen sähköinen altistuspäiväkirja toisi selkeän näkymän. Tarve yhteiselle, kansalliselle ja sähköiselle altistuspäiväkirjalle on ilmeinen, sillä on keskeistä huolehtia niin päätoimisten, sivutoimisten kuin sopimuspalokuntalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kun työntekijät näkevät oman altistushistoriansa, he voivat paremmin arvioida omaa riskiään ja toimia sen mukaisesti. On myös tavanomaista, että päätoimiset pelastajat saattavat toimia myös sopimuspalokuntalaisina vapaa-ajallaan. Tärkeää olisi saada järjestelmä, johon jokainen voisi kirjata altistumisensa reaaliaikaisesti. Altistusta tapahtuu niin keikoilla kuin koulutustilanteissa. Kansallinen sähköinen altistuspäiväkirja on siis enemmän kuin vain työkalu; se on askel kohti turvallisempaa ja kestävämpää pelastustoimintaa. Salosen tapauksessa esiin nousi myös se, kuinka olennaisessa asemassa uran aikana kerätyt altistustiedot ovat arvioitaessa sitä, onko kyseinen syöpä syntynyt ammattitautina. Pelastajat altistuvat usein erilaisille kemikaaleille, savuille ja muille vaarallisille aineille, jotka voivat aiheuttaa pitkäaikaisia terveyshaittoja ja ennen pitkää jopa syöpää. 44 Pelastustieto 7/2024 MIRAFONI Mobiilit ratkaisut tärkeitä. Salosen tapauksessa keskeisiä tietoja oli kadonnut usean vuoden ajalta. Yhtenäinen näkymä altistukseen voisi johtaa lainsäädännön muutoksiin ja resurssien kohdentamiseen tehokkaammin. Kansallisen sähköisen altistuspäivökirjan avulla saisimme koottua myös valtakunnallisen näkymän aiheeseen ja se edesauttaisi yhteiskunnallista keskustelua aiheesta. Altistusta savulle ja kemikaaleille tulee tarkkailla ja dokumentoida läpi työuran. Altistuksen seuranta mahdollistaa varhaisen puuttumisen mahdollisiin terveysongelmiin. Hallitusohjelmassa linjattu pelastusalan työturvallisuushanke voi olla avainasemassa tämän vision toteuttamisessa. Sähköinen järjestelmä, johon tiedot kerätään keskitetysti, mahdollistaa nopean analyysin ja riskinarvioinnin. Miksi sähköistä altistuspäiväkirjaa tarvitaan. Rescuebase-niminen sovelluskin on olemassa, mutta sitä on heikosti otettu käyttöön. Toivon näkeväni pelastusalan työturvallisuushankkeen yhtenä lopputuloksena kansallisen sähköisen altistuspäiväkirjan kehittämisen.. Nykypäivänä myös mobiiliratkaisut on tärkeää huomioida. Nykyisin käytössä olevat menetelmät tekevät altistustietojen keräämisestä ja analysoinnista haastavaa. Syöpä on pelastusalalla vieras, jota emme halua toivottaa tervetulleeksi jokainen tapaus on liikaa. Altistustiedot tulisikin koota kaikista tilanteista. Siten onkin perin vanhanaikaista, että tällaisia terveyden kannalta olennaisia tietoja ylläpidetään yleensä paperisina dokumentteina tai jollekin verkkolevylle tallennettuna
Heijastinliivejä oli tarjolla harvoin, ja silloinkaan niitä ei juurikaan käytetty. Yritän jakaa jonkinlaista kokemuksen tuomaa viisautta tuleville ensihoitajille. Eli lisää kalustoa, sillä rahaa, pelastajia ja hallitilaa on – eikun…tiedostakaamme, että tieliikennepelastaminen on todennäköisesti vaarallisinta työtä, mitä teemme, joten taktiikat, kommunikaatio, yhteistyö, suojavarusteet, asenne ja työskentelytavat tulee laittaa kuntoon.. Toisinaan auton takaa löytyi vielä pari rauhakseltaan syttyvää ja sammuvaa sinistä valoa. Toisin on liikenteessä, jossa se pari tonnia painava nelipyöräinen luoti ei pysähdy heijastinliiviin. Vaikka näillä tehtävillä riskit ovat kieltämättä isommat kuin kiireettömässä yleistilan ränsistymisessä Selma-tädin pienessä söpössä kaksiossa, väitän itse, että löytyy riskialttiimpiakin vaihtoehtoja. Toistaiseksi maamme on välttynyt tällaisilta tahallisilta teoilta, mutta osaamattoman kuljettajan paniikkiratkaisu tai tammikuussa tullevat yllätysliukkaat voivat tehdä yhtä pahaa jälkeä. Syitä voivat olla heikentynyt ajotaito, autojen lisääntynyt automatiikka, matkapuhelimet, sosiaaliseen mediaan kuvaaminen sekä itsekeskeinen asennemuutos, jossa tietoisesti päätetään, ettei liikenteenohjaajan antamia käskyjä tarvitse noudattaa. Koska elämä on ihanan kallista, väsynyt lanssari tekee ensihoidon ohella opetustyötä sivutoimisesti. Monet olettavat, että se yliannostustai ampumiskeikka siinä huonomaineisessa kaupunginosassa on se vaarallisin skenaario. Aloitin urani silloin, kun sinivalot olivat rauhallisesti pyöriviä ämpäreitä ”pullamersun” katolla. Väitän kuitenkin, että liikennepelastustehtävät eivät silloin olleet yhtä riskialttiita kuin ne ovat nyt. 46 Pelastustieto 7/2024 VÄSYNYT LANSSARI Luodilla on kääntyvät etupyörät. Kääntöpuolena on myös se, että erikoiskalustolle on parempaakin käyttöä. Ei riitä, että kohteessa työskentelevät ensihoitajat, pelastajat, poliisit ja hinureiden kuljettajat tekevät kaiken oikein, vaan turvallisuus jää todella paljon muiden ihmisten tekemien (useimmiten huonojen) päätöksien varaan. Idea on hyvä. Tiktokkaava kahden tonnin luoti Mats Stenström on isä, poika, veli ja vanhan liiton Florence. En myöskään väitä, että ympärillämme oli tuolloin jokin maaginen suojakupla. Tosin ajoneuvojakaan ei ole hyllyssä, vaan niiden toimittaminen kestää ja on hintavaa. Tämä ei ainakaan johdu siitä, ettei meitä nähtäisi. Tuolla luodilla on kääntyvät etupyörät, joilla se pahimmillaan kiertää suojan ja osuu. Massa suojaa ihmisiä, joita ei ajoneuvojen tavoin saa kaupasta. Näiden asioiden suhteen en todellakaan väitä, että asiat olivat ennen paremmin. Alallamme tulisikin nähdä enemmän tarkoitukseen valmistettuja suoja-autoja. Kuten esimerkiksi: syö ja käy vessassa silloin, kun sinulla on siihen mahdollisuus. Keskustelemme paljon myös työn riskeistä ja turvallisuudesta. Pelastustoimi käyttääkin liikenneonnettomuuksissa suoja-autoa, jolloin kookas tukiyksikkö asetetaan blokkaamaan liikennettä. En vähättele puukkoa tai käsiaseen luotia, mutta voimme saada suojaa suojaliivistä ja kypärästä sekä tehdä kohteen turvallisemmaksi
7/2024 Pelastustieto 47 Hälytysja viestintälaitteet Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet Myynti: 050 5499 661 . ????????. ??????. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net Väestönsuojat ja vss-varusteet Lemuntie 7 A, 00510 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Alkusammutuskoulutus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 www.suomenpelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. ??????????. ??????-????????. ?????-???????. (03) 630 830 www.elektro-arola.. ??????. ?????????????????. (09) 777 1500 Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet ?????????????????. ?????????–???????????????????. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP hälytysajoneuvojen statusviestintä-, navigointija telematiikkaohjelmistot • GECCO/YLLI asemahälytysjärjestelmät ja DisplayAlert ohjelmistot • SKL statuslähettimet ja ACTIS älynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänihälyttimet ja hälytysvalot • TETRA/VHF/LTE kriittinen radioviestintä • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut GEDAA/PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmät hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET VÄSYNYT LANSSARI. ????????. Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja. ??????????. sähköposti:sarco@sarco.fi www.sarco.fi | puh
Tämä tiukka sanamuodon tulkinta rajoittaa harkintavallan käyttöä ja estää yksilöllisen tilanteen arviointia. Pelastuslaitoksen rooli turvallisuuden takaajana on kiistaton, mutta sen toimintatapa vaikuttaa merkittävästi sen imagoon ja kansalaisten luottamukseen.. Näiden periaatteiden mukaan viranomaisen toimenpiteet tulee suhteuttaa havaittuun riskiin ja tilanteen erityispiirteisiin. Pelastuslaki antaa viranomaiselle laajat valtuudet puuttua puutteisiin, mutta niiden käyttö edellyttää harkintaa. Keskustelu viranomaisen harkintavallasta heijastaa laajempaa kysymystä pelastuslaitoksen roolista ja identiteetistä: haluaako se näyttäytyä tiukkojen sääntöjen valvojana vai turvallisuuden edistäjänä, joka toimii oikeudenmukaisuuden ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Hyvän hallinnon periaatteet edellyttävät, että viranomainen toimii läpinäkyvästi, ennakoitavasti ja oikeudenmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että viranomainen voi käyttää neuvontaa tai kehotusta puutteiden korjaamiseen, jos ne riittävät turvallisuuden kannalta. Johtava asiantuntija Kari Telaranta on Pelastustietoa julkaisevan Paloja pelastustieto ry:n hallituksen varapuheenjohtaja ja edustaa Suomen Paloinsinööriyhdistys ry:tä. Harkintavalta antaa viranomaiselle mahdollisuuden soveltaa lakia tilanteen vaatimusten mukaan, huomioiden olosuhteet ja riskit. 48 Pelastustieto 7/2024 Viranomaisen harkintavalta pelastuslaissa VARAPUHEENJOHTAJALTA Sääntöjen valvoja vai turvallisuuden edistäjä. Seurauksena oli, että kansalaisten luottamus pelastusviranomaisten toimintaan heikkeni. Tämä olisi ollut hyvän hallinnon mukaista harkintavallan käyttöä, jossa turvallisuustavoitteet saavutetaan ilman tarpeettomia rajoituksia. Viimeaikaisissa analyyseissaan Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Sebastian De Caro on esittänyt, että pelastuslain sanamuoto ”on määrättävä” tarkoittaisi viranomaisen velvollisuutta antaa määräys kaikissa tapauksissa, joissa havaitaan puutteita. Tällöin turvallisuus ja yhteisölliset arvot voidaan sovittaa yhteen, mikä tukee kansalaisten luottamusta viranomaistoimintaan. Pelastusviranomaisen työssä keskeinen kysymys on harkintavallan käyttö. Valitettavasti juhannuskokkojupakassa monet pelastusviranomaiset toimivat kaavamaisesti, noudattaen ohjeita ilman tapauskohtaista harkintaa. Juhannuskokkojupakassa viranomaisen olisi tullut arvioida turvallisuutta ja paikallisia perinteitä tasapuolisesti. Kun viranomainen valitsee toimenpiteet harkiten ja suhteellisesti, se vahvistaa kansalaisten luottamusta viranomaistoiminnan oikeudenmukaisuuteen ja lisää toiminnan hyväksyttävyyttä. Jos harkintavalta kavennetaan pelkkään määräysten antamiseen, viranomainen menettää kyvyn sopeuttaa toimintaansa eri tilanteisiin, ja mahdollisuus toimia oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti heikkenee. Tällainen harkintavallan alitus johti asiakkaiden kannalta kohtuuttomiin lopputuloksiin, ja paikallisia perinteitä rajoitettiin tarpeettomasti. Tämä johti kokkojen perumiseen silloinkin, kun turvallisuus olisi voitu taata turvatoimilla. Pelastuslaissa harkintavalta perustuu hyvän hallinnon periaatteisiin: oikeudenmukaisuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen ja suhteellisuuteen
Mikko, we will never forget you! Petri Asikainen, Jarno Joensuu, Ari Keijonen, Samu Kemppi, Pasi Uurasmaa, Tero Vanhatalo ja Ulf Westerstråhle. Muun muassa Kangasniemen paloaseman väki on huolehtinut ensi talven polttopuut käyttövalmiiksi. Mikon uteliaisuus ja kehittämishalu näkyi muun muassa siinä, että havaittuaan uutta tieliikennepelastamisen kehittämiseksi hän otti roh keasti yhteyttä asiantuntijoihin ympäri maail man syventääkseen osaamistaan. Mikko Saastamoinen 10.12.1980–1.10.2024 Mikon ansiot ja kyvyt noteerattiin pian kansainvälisestikin. henkilöauton yliajamaksi pyörälenkillä lähellä kotiaan Kangasniemellä. Eikä pelkästään Suomessa, vaan myös laajasti kansainvälisesti. Mikko valittiin kuusi vuotta sitten kansainvälisen CTIF:n tieliikennepelastamisen ja uusien teknologioiden (Extrication and New Technologies) komission jäseneksi. Mikolla, Suomen Palopäällystöliitolla ja monilla muillakin tahoilla oli käynnissä yhteisiä kehittämishankkeita, jotka jäivät kesken – ja vie lä suurempi määrä kehittämisideoita, jotka olisivat ajallaan tulleet toteutusvaiheeseen. Tieliikenne koitui Mikon kohtaloksi. Saatoimme Mikon haudan lepoon – viimeiselle keikalleen – lauantaina 26.10.2024 paloasuissamme ja palokuntaseremonioin. Mikko kiinnostui jo ammatillisen uransa alkutaipaleella raivaamisesta ja pelastamisesta. Moni ammatillinen kontakti muodostui kaverisuhteeksi – niin meidänkin tapauksessamme. Me kaikki Suomessa pelastusalalla työskentelevät olemme joko välittömästi tai välillisesti päässeet Mikon kehitystyön ja osaamisen edistämisen piiriin. Ajoneuvojen turvatekniikoiden kehittyessä hän paneutui niiden huomioon ottamiseen tieliikennepelastamisessa. Tieliikennepelastamisen kehittäjä Mikko Saastamoinen. Mikko oli kysytty puhuja eri puolille maailmaa, aina Eteläja Pohjois-Amerikkaa myöden. Yliajaja oli menettänyt ajoneuvonsa hallinnan. Häntä epäillään muun muassa rattijuopumuksesta ja huumeiden vaikutuksen alaisena ajoneuvon kuljettamisesta. Siinä hän onnistui vahvan intohimonsa ja missionsa ansiosta erinomaisesti. Samoin hän toimi, kun ajoneuvojen uusia käyttövoimia otettiin käyttöön. 7/2024 Pelastustieto 49 MUISTOISSA Lokakuun ensimmäisenä keskiviikkona aamuvarhain saimme pysäyttävän ja epätodelliselta tuntuneen viestin: ystävämme, vuoromestari Mikko Saastamoinen oli joutunut edellisiltana 1.10. Vuoden palomieheksi vuonna 2020 valittu Mikko oli henkeen ja vereen tieliikennepelastamisen kehittäjä ja siihen liittyvän työturvallisuuden puolestapuhuja. Kirjoittajat ovat Mikon ystäviä ja kilpa-autosta pelastamisen tiimin jäseniä. Sellaista roh keutta ja valtavaa paloa emme olleet aiem min nähneet. Näistä asioista Mikko tunnetaan laajasti niin meillä täällä kotimaassa kuin ulkomaillakin – ja näistä asioista hän puhui väsymättömästi, mutta muita motivoiden kehittäjänä, innovoijana, kouluttajana ja vaikuttajana. Ihmettelimme usein, kuinka kaiken ammatillisen toimeliaisuuden lisäksi Mikko ehti ylläpitää kaverisuhteitaan. Myös kilpa-ajoneuvosta pelastamisen tekniikat ja taktiikat olivat keskeisessä osassa Mikon ammatillista ja vapaa-ajan intohimoa. Mikko ei halunnut pitää kynttiläänsä vakan alla, vaan näki tärkeänä uteliaisuutensa, kiinnostuksensa ja paneutumisensa myötä tuoda uutta tietoa, osaamista ja suorituskykyä koko suomalaisen pelastusalan hyödynnettäväksi. Ajatuksemme ovat Mikon avopuolisossa ja heidän uusioperheensä lapsissa. Mikko toimi luennoitsijana muun muassa maailman suurimmassa tieliikennepelastamisen tapahtumassa Rescue Daysillä, joilla hän oli useita kertoja kouluttamassa myös kilpaautosta pelastamista. Meilläkin, muun muassa monissa pelastusajoneuvoissa, näkyvät käyttövoimatarrat muistuttavat jatkossa Mikosta ja Mikon halusta kehittää suorituskykyjä ja työturvallisuutta. Mikko oli mukana euroopanlaajuisessa ajoneuvojen käyttövoimatarrahankkeessa. On ollut hienoa havaita, kuinka pelastusalan perhe ja muu lähipiiri on muistanut Mikon läheisiä. Enää emme saa Mikolta viikoittaisia soittoja, mutta Mikko on läsnä meissä. Ja mikä arvostettavinta, se jalkautui toimintaan meidän kaikkien hyväksi. On meidän vuoromme jatkaa näitä. Myös tässä tehtävässä Mikko näytti kyntensä, ja hänet valittiin komission puheenjohtajaksi, joka tehtävä häneltä jäi nyt kesken
Käytöstä voi aiheutua palo myös silloin, jos hitsauslaitteen ei anneta jäähtyä tarpeeksi pitkään. Työmenetelmä on koettu kohtuullisen turvalliseksi, jos valmistajan ohjeita noudatetaan tarkasti. VERKKOA JA VIRTUAALITODELLISUUTTA Kokouksessa käsiteltiin ensimmäisenä eri maiden järjestämiä tulityökoulutuksia. Lisäksi putkien päiden siistimisessä tulisi olla erityisen tarkka, sillä esimerkiksi käsisahalla tehty leikkaus voi jättää jälkeensä puruja. Tulityöaineiston päivitysja muutostyöt olivat alkamassa lähes joka maassa. Lisäksi kokouksessa keskusteltiin tulitöihin liittyvistä tilastoista ja tapahtuneista onnettomuuksista. VR-harjoituksiin pyritään siirtymään Norjassa tammikuussa 2027. Suurimpana yksittäisenä uudistuksena voidaan nostaa esiin Norjan tulityökoulutusta koskeva muutossuunnitelma. Mahdolliset palovaarat tulisi olla myös käyttäjien tiedossa. Nämä purut voivat syttyä erittäin helposti, jos niitä jää putken sisään. Tässä tapauksessa muovi sulaa, valuu hitsauskoneeseen ja sytyttää palon. Palojen syttymissyiden osalta havaittiin riskien arvioinnin puutteellisuutta. Suomea edustivat tapahtumassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Palopäällystöliitto. Tulityökokouksen perusteella voidaan havaita, että koulutusluvut ovat pysyneet hyvällä tasolla, ja tulityökorteille on edelleen runsaasti kysyntää eri Pohjoismaissa. Seuraava pohjoismainen tulityökokous järjestetään Norjassa vuonna 2025. Kokousta isännöi tällä kertaa Ruotsin palontorjuntaliitto Brandskyddsföreningen, joiden tiloissa kokous myös järjestettiin. Muoviputkien sähköhitsauksen yhteydessä syntyneen palon havainnointi voi olla hyvin vaikeaa, sillä palo voi jäädä putken sisälle. Lisäksi Norjan Brannvernforeningen ja Tanskan Dansk Brandog Sikringsteknisk Institut DBI lähettivät paikalle omat edustajansa. Tänä vuonna tapahtuneissa onnettomuuksissa esiin nousivat puolestaan eri Pohjoismaissa sattuneet kattoja vedeneristysalan tulipalot. Esimerkiksi sähkömuhvihitsaus, jossa muoviputkia liitetään toisiinsa sähkön avulla, on nähty usein palovaaraltaan pieneksi. Kokoukseen osallistui edellä mainittujen tahojen lisäksi myös vakuutusalan edustajia. Lisäksi vaihtoehtoisista työmenetelmistä olisi hyvä puhua nykyistä enemmän. Tulitöissä korostuu rakenteiden tuntemus, ja useissa tapauksissa ympäröivien rakenteiden onteloja piilotiloja ei ollut selvitetty riittävän tarkasti. Pohjoismainen yhteistyö jatkuu tulevan vuoden aikana eri maiden välisenä viestintänä ja tietojenvaihtona. Hitsauslaite ei synnytä näkyvää liekkiä tai kipinöitä, ja sen synnyttämä lämpötila ei ole yhtä korkea kuin joissain muissa työmenetelmissä. lokakuuta. Sähköhitsauslaite toimii niin, että sähköhitsausmuhvi asetetaan yhdistettävien muoviputkien päälle. Palo voi syttyä sähköhitsauksen yhteydessä, mikäli muhviin syötetyt putket eivät ole suorassa tai jos ne on leikattu vinoon. Palo voi syttyä myös silloin, jos hitsausaikaja lämpötilatiedot ovat virheellisiä tai eri valmistajan putkia sekoittamalla, sillä putkien hitsausajat ja lämmönkestävyys voivat vaihdella keskenään. Sähköhitsauslaitteen muhvin sisällä on sisäänrakennettu metallinen vastuslanka. Pohjoismaissa oltiin yksimielisiä siitä, että mahdollisista palovaaroista tulisi viestiä riittävästi, jotta vähemmänkin palovaaralliset työt voidaan toteuttaa riittävän turvallisesti. Hitsauslaitteen käynnistyessä lanka kuumenee ja sulattaa ympärillään olevan muovisen materiaalin eli putken päät yhteen. On kuitenkin havaittu, ettei hitsauslaitteen käyttö ole missään nimessä palovaaratonta, ja sen käyttö pitäisi luokitella aina tulityöksi. Tämän jälkeen yhdistettävien putkien päät syötetään laitteen sisään. Tulevaisuudessa Norja tulee painottamaan voimakkaammin verkko-oppimista, ja kaikki Norjan sammutusharjoitukset tullaan korvaamaan virtuaalitodellisuudessa (VR) suoritettavilla harjoitteilla. Samu Jääskeläinen Pohjoismainen tulityökokous järjestettiin tällä kertaa Tukholmassa.. Eri edustajat olivatkin yhtä mieltä siitä, että tulityöluvan myöntäjän roolia ja riskien arvioinnin tärkeyttä tuNorjaan vain virtuaalikoulutus lisi tulevaisuudessa korostaa koulutuksissa entisestään. SÄHKÖMUHVIHITSAUKSESSAKIN RISKI Kokouksessa keskusteltiin myös erilaisista työmenetelmistä sekä niihin liittyvistä palovaaroista. 50 Pelastustieto 7/2024 TULITYÖT K U V A : B R A N D S K Y D D S F Ö R E N IN G E N Pohjoismaiset tulitöistä vastaavat kansalliset järjestöt tapasivat toisensa Tukholmassa 16.–17
”Tällä hetkellä tutkin vakuutusyh tiössä lähes yksinomaan paloja suurvahinkoja. Annettuja palautteita käsitellään myös 20.11.2024 ja 29.1.2025 järjestettävien tulityöseminaarien yhteydessä, joten vastaathan kyselyyn 17.11.2024 mennessä. Mutta kuitenkin suu rin piirtein tilasto pitää paik kansa. Toisaalta ei pidä unohtaa tulityöntekijää. Samalla todettiin, että kattotöistä aiheutuu muita tulitöitä enemmän vahinkoja. Kun lisäksi näistä tulitöistä on vuosittain aiheutunut useita suuriakin miljoonavahinkoja, laadittiin Vakuutusyhtiöiden Keskusliitossa uudet tulitöitä koskevat suojeluohjeet. On tärkeää, että myös hän noudattaa annettuja ohjeita.” KOULUTUSAINEISTON UUDISTUS Palontorjunta 3/91: Katto-ja vedeneristystöiden tulityöt 935917 AJANKOHTAINEN LUKU voimassa olevaa tulityökorttia Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Tämän vuoksi katsottiin aiheelliseksi uusia myös kattoja tulitöitä koskevat ohjeet. Kysely on anonyymi ja palautteita käsitellään luottamuksellisesti. Olisi tärkeää, että tulityöluvan myöntäjä perehtyy tulityöpaikkaan ja kartoittaa sitä koskevat riskit huolellisesti. Lisäksi joinakin vuosina kattotyövahinkojen korvausmäärät ovat olleet isompia. Kiitos! Kyselyyn > https://link.webropol.com/s/tulityouudistus Kyselyyn myös QR-koodista. Erilaisista tulitöistä syntyviä vahinkoja selvitetään ja tutkitaan kaikissa vakuutusyhtiössä säännöllisesti.” OPPIA ESIMERKKIEN KAUTTA Kytölä puhuu myös Hämeenlinnassa 20. Edellä olevassa taulukossa, jo ka perustuu Suomen Vakuutus yhtiöiden Keskusliiton julkai suun "Paloja muu esinevakuutus yhdistelmineen” hitsaus kä sittää hitsauksen ja polttoleik kauksen, mekaaninen kipinä laikkaleikkauksen ja hiontatyöt ja avotuli kattotulityöt. ”Ajatuksenani on tuoda esimerkkien kautta esille, mitä vahingoissa tapahtuu ja miksi. Nämä ohjeet laadittiin yhteistyössä Kattourakoitsijainliitto ry:n ja Asfalttityönantajain liitto ry:n kanssa.. Kuten tilastosta havaitaan, vahinkojen lukumäärä kasvoi aina vuoteen 1987 saakka, jon ka jälkeen niiden lukumäärässä on laskua. Erilaisia tutkintoja tulee vuositasolla useita kymmeniä. (Tilanne 30.9.2024, pohjoismainen tulityökokous) Keräämme edelleen palautetta tulityökoulutuksen sisällöstä, koulutusaineistosta sekä niihin kaivattavista muutoksista. Hän on työskennellyt aikaisemmin poliisin eri tehtävissä vajaat 15 ja nykyisessä työssään reilut 8 vuotta. Sen sijaan korvaus määrissä on suuriakin vuosit taisia vaihteluja vuosien 1987 ja 1989 ollessa korvausmääriltään kaikkein pahimmat. Vakuutusyhtiössä tulityöt ovat tulleet vahinkojen kautta osaksi arkea. Lisäksi vastaan palovahinkojen tutkinnan kehittämisestä ja laadusta omassa yhtiössäni. Lisäksi pyrin avaamaan, miten vahinkoja selvitetään.” ”Erityisesti tulityöluvan menettelyssä rikotaan usein riskientunnistamista, eikä työn todellisia vaaroja tai riskipaikkoja kartoiteta ja poisteta. marraskuuta järjestettävässä tulityöseminaarissa. 7/2024 Pelastustieto 51 TULITYÖT ALAN TOIMIJA HISTORIA Vahinkojen tutkija Riku Kytölä on toiminut erilaisten palovahinkojen parissa jo pitkään. Asia ei aivan täsmällisesti ole näin, vaan mekaaninen kipinä on saattanut johtua muistakin seikoista, samoin muutakin avotulen käsittelyä kuin vain kattoja vedeneristysalan tulityöt on olemassa
”Älkää helvetissä kertoko sille, se oli vitsi.” Pera vaalentaa punan kasvoillaan, ottaa vielä yhden köhäisyn ja saa lopulta virkottua: ”Saatanan poika.” ”Mitä, eiks sun viinahissi ollutkaan tukossa, eikö ambulanssikärmes pistänytkään?” Dave kysyy. Pera puhisee ja köhii. Pysyvää on vain muutos”, paloesimies sanoo.. Dave kuulee tämän, ja murjotus hänen kasvoillaan taittuu ilon pilkahduksiksi. ”Et kai sä noin allerginen sille ambulanssille ole, että menee henkireikä tukkoon”, nuorempi kollega ihmettelee. Muut palomiehet vilkaisevat salaa Peran suuntaan, mutta eivät uskalla kommentoida mitään, sillä jos ikämies irrottaa sokan toksisesta kranaatistaan, niin siinä käy oikeasti huonosti. 52 Pelastustieto 7/2024 Sinähän se tohtori olet. Ei siksi, että Aarne on poissa, vaan siksi, että ambulanssin saa laittaa nollille, kunnes Aarnen paikalle saataisiin ensihoitaja jostain muualta. Hän rykii taas. ”Tiedätkö, että Aarne olisi ylpeä tuosta”, hän sanoo. Siihen menee varmaankin sen verran aikaa, että ehtii imaista aamukahvit ihan rauhassa ja ehkä oikaistakin vähäksi aikaa. Palomies tuoreemmasta päästä vetää ässän hihastaan. Pera rykii lisää. Paloesimies on ihmeissään samasta syystä. ”Saitko anafylaktisen reaktion?” Dave kysyy. Ajat muuttuvat Teksti: Marko Partanen · Piirros: Miia Toronen AARNE & DAVE Aarne on sairauslomalla. Dave on vähän hämillään, että on äkillisessä tilanteessa pystynyt keksimään työdiagnooosin ja siihen vielä käyvän hoidonkin. ”Pitäisköhän mennä oikein piiloon”, hän pohtii. Dave sulkee Virven ja kännykän, siten hän saa muutaman minuutin lisää huiliaikaa, sillä Aarnen tilalle tulevan henkilön täytyy etsiä hänet asemalta, ennen kuin auto voidaan laittaa taas tulille. Ei siksi, että kaveriksi tulee palomies, vaan siksi, että siinä meni rauhallinen aamu. ”Ei, vaan pisti vituttaan.” ”Ai se oli sitä. Tämä ei ole uskoa kuulemaansa, näkemäänsä eikä mitään muitakaan aistimuksiaan. Hän oli kuullut, että se auttaa tiukoissa tilanteissa. ”Ennen me ylipalomiehet oltiin nokkimisjärjestyksen huipulla, nyt nuoriso vie meitä kuin mätää kukkoa.” ”Totta. ”Ambulanssi pudotetaan perustasolle ja palomies laitetaan Daven kaveriksi”, paloesimies toteaa ja Daven naama valahtaa asentoon peruslukema ja pitkä miinus. Hän ehdottaa, että ambulanssiin laitetaan ylipalomies Pera. ”Lyökää nyt jo epipeni sen reiteen”, Dave kehottaa. Lootusasento olis tullu ihan just”, tuore palomies sanoo. Peran ominaispuna nousee niskalta kaljun poimuille. Peran kierroskone tuottaa nopeahkosti verenpainetta lisää noin 40 elohopeamillimetrin verran. Jos siihen nakkaisi kuupallisen vettä, höyryillä ottaisi takatäkillä löylyt tai vetäisi yhdelle parille lämpimän savusukellusharjoituksen. ”Lyö itse, sinähän se tohtori olet”, yksi palomiehistä ehdottaa. Pera pudottaa leukansa pari tuumaa alemmaksi ja rykimisestä päätellen hänen kurkkuunsa on takertunut kalanruoto. Musta se näytti ihan hot joogalta. ”Pera hei, meidän pitää päästä täältä terveenä kotiin”, paloesimies linjaa. Mies pyyhkii silmiään kuiviksi. Pera hengittää pari kertaa syvään
Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi NOSTOKOURA tarraa kiinni ja nostaa sieltä, mihin näpit eivät yllä! www.nostokoura.com Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Korkeampaan hätään. 7/2024 Pelastustieto 53 Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. Pyydä hyvä tarjous numerosta 044 728 0401. Lakimiehenkatu 2 20780 Kaarina Vema Lift Oy +358 50 395 8509 sales@vema.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. 010 555 5273 sähköposti: petri.surakka@scania.com www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Sinunkin ilmoituksesi voisi olla tässä. 010 616 1400 | www.saurus.fi . ALANSA AMMATTILAISET. +358 50 4718305 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen
”Tarkistamme eri keskusten vahvuudet, ja jos jossain on vajetta, niin vähennämme sen keskuksen vastausviivettä. Johtokeskus koordinoi hätäkeskusten maanlaajuista työvuorosuunnittelua ja tarkistaa eri keskuksissa tehdyt suunnitelmat ristiin. Ulkoministeriön päivystysnumeroon tulevat puhelut ovat monesti pitkäkestoisia. Tällöin jonossa olevat puhelut siirtyvät nopeammin jonkun toisen hätäkeskuksen vastattavaksi”, johtokeskuspäivystäjä Stefan Thessman sanoo. Silloin esimerkiksi Kuopiossa työskentelevä hätäkeskuspäivystäjä voi ottaa omalla HÄTÄKESKUSLAITOS Monen roolin johtokeskus Hätäkeskuslaitoksen johtokeskus nivoo yhteen Suomen kuusi hätäkeskusta, mutta sillä on merkittävä rooli myös avun välittämisessä maan rajojen ulkopuolelle. Ohjaamme heitä toimimaan itse, ja jos se ei onnistu, autamme enemmän. ”Kaivamme tietoa ja mietimme, miten ja mihin se tulee välittää.” Ihmiset hukkaavat passejaan, joutuvat sairaalaan ja 500 ihmistä kuolee vuositStefan Thessman on työskennellyt hätäkeskuksen johtokeskuksessa sen alusta asti.. 54 Pelastustieto 7/2024 H ätäkeskuslaitoksen johtokeskus aloitti vuoden 2017 lopulla. Johtokeskus päivystää ympäri vuorokauden. PÄIVÄVUOROSSA Johtokeskuksen päivävuoro aloittaa kello 7.00, se saa yövuorolta raportin hätäkeskusten henkilöstövahvuuksista ja mahdollisista häiriötilanteista. Vuodessa tulee 7000 yhteydenottoa, 70 prosenttia puhelimitse ja 30 prosenttia sähköpostitse. Teksti ja kuva: Marko Partanen työpaikallaan vastaan ensisijaisesti vaikkapa Vaasan hätäkeskukseen yhdistyviä hätäpuheluja. Käyttöön otetun Erica-järjestelmän avulla hätäkeskukset verkottuivat, ja missä tahansa hätäkeskuksessa pystytään nykyään ottamaan vastaan mistä tahansa Suomesta tuleva hätäpuhelu. ”Me huolehdimme ulkoministeriön kans sa, jos Suomessa oleskeleva joutuu ulkomailla ongelmiin. Tämän takia ruuhkatilanteissa tai jonkin yksittäisen hätäkeskuksen häiriötilanteessa hätäpuheluun pystytään vastaamaan nopeammin. ”Kun Erica-tietojärjestelmä otettiin verkottuneeseen käyttöön, Hätäkeskuslaitos perusti johtokeskuksen seuraamaan kuuden hätäkeskuksen valtakunnallista tilannekuvaa”, johtokeskuksen päällikkö Lasse Matilainen kertoo. Joka päivä kello 8.15 johtokeskus ja kaikki hätäkeskukset kokoontuvat aamupalaveriin, jossa keskukset kertovat tilanteestaan ja saavat tietoa muun maan tilanteesta – vaikkapa hätäkeskustoimintaan mahdollisesti vaikuttavista isoista tapahtumista. Vastaavanlainen palaveri pidetään uudelleen kello 20.15, kun uusi vuoro on aloittanut päivystämisen. Toiminta perustuu konsulipalvelusopimukseen”, Thessman selventää. ”Ihmiset matkustavat omalla vastuulla. Jos jossakin hätäkeskuksessa on paljon vahvuutta, voidaan osa sen päivystäjistä kirjata päivystäjäksi sellaiseen hätäkeskukseen, jossa on vajausta. APUA ULKOMAILLE Yksi isoimmista johtokeskuksen työllistäjistä on ulkoministeriön päivystyskeskustoiminta. Kun ihminen soittaa ulkoministeriön päivystysnumeroon, puhelu tulee johtokeskukseen”, Thessman kertoo
Kerran johtokeskuksessa vastaanotettiin puhelu, jossa suomalaisen kerrottiin olevan Saksassa vaarassa. Painamalla viisi kertaa peräkkäin power-painikketta, laite soitti hätäpuhelun. Etsinnät oli kuitenkin suunnattu väärään paikaan. Asia korjaantui, kun valmistaja julkaisi muutaman kuukauden kuluessa puhelimiin uuden päivityksen. Koska tämä on hankalaa, 112Suomi-sovelluksesta löytyy pitkä puhelinnumero, jolla voi ohittaa paikallisen 112-numeron ulkomailla. Siihen liittyviä toimenpiteitä kirjattiin viime vuonna (2023) yhteensä 70 kappaletta. ”Kun Yhdysvallat sulki koronapandemian aikana ilmatilansa, ulkoministeriön puhelin johtokeskuksessa soi kolme vuorokautta taukoamatta. Tällöin puhelu yhdistyy johtokeskukseen. Johtokeskuksessa työskennellään kahdessa 12 tunnin vuorossa. Vaaratiedotteen purkaminen edellyttää samanlaisen protokollan läpikäymis tä kuin sen antaminenkin. eCall-puhelut yhdistyvät onnettomuusajoneuvosta suoraan hätäkeskuksen järjestelmään. Maahan jääneet ihmiset tarvitsivat apua erilaisissa asioissa”, Thessman sanoo. Monesti häiriön tullen on kiire, sillä saattaa olla, että vaikkapa Erica-tietojärjestelmä jumiutuu ja hätäkeskuspäivystäjät alkavat ottaa tehtäviä vastaan kynän ja paperin avulla. Jotkut ajoneuvot, joissa on eCall-järjestelmää vanhempi hälytysjärjestelmä, saattavat hälyttää havaitsemastaan onnettomuustilanteesta valmistajan päivystäjälle. Samalla tavoin jotkut hissihälytykset voivat toisinaan kiertää jonkun muun maan kautta meille”, Thessman kertoo. JATKUVA PÄIVYSTYS Keravan hätäkeskuksen tiloissa olevassa johtokeskuksessa on kolme virka-aikaa tekevää hallinnon henkilöä ja 13 johtokeskuspäivystäjää, joista kerrallaan työskentelee 2–3. Johtokeskuspäivystäjät neuvovat soittajia puhelimitse, mutta moniin tiedusteltuihin asioihin löytyy vastaus ulkoministeriön verkkosivuilta. Espanjassa 112-puheluun vastaa luonnollisesti paikallinen hätäkeskus, jolle on onnistuttava kertomaan, että puhelu kuuluu Suomeen. Yritimme vaikuttaa eurooppalaisten hätäkeskusten yhteistyöverkoston kautta valmistajaan”, Thessman kertoo. Joskus tällainen tilanne äityy isoksi. Meillä oli oikea sijainti, jonka avulla apu saatiin paikalle.” PIENTÄ SÄLÄÄ Johtokeskuksen tehtäviin kuuluu paljon erilaisia rutiineja, sillä monet harvoin toistuvat toiminnot on annettu sille tehtäväksi. Thessman kuvaileekin johtokeskusta Hätäkeskuslaitoksen sekatavarakaupaksi. On mahdollista, että ohi mennyt häiriö havaitaan vasta sen mentyä ohi. 7/2024 Pelastustieto 55 HÄTÄKESKUSLAITOS tain ulkomailla. Lisäksi johtokeskuksen henkilöstöön kuuluu 16 ilmoitinlaitetestaajaa, heidän työpisteensä ovat eri hätäkeskuksissa ja he tekevät virka-aikaa. ”On päätettävä, odotetaanko hetki, että järjestelmä saattaa korjata itsensä, vai mietimmekö miten kierrämme vian ja siirrymme varajärjestelmään”, Thessman kertoo. Sen tehtäväkentässä on paljon hätäkeskustoimintaan ja yhteiskunnalliseen tilannekuvaan, kuten vaikkapa säähän tai infrastruktuuriin liittyviä tapahtuvia toimintoja. ”Siitä syntyi toimintaamme purskeita, mutta ei mitään jatkuvaa haittaa. JOHTOKESKUS NUMEROINA (2023) • Ilmoitinlaitetestauksen puhelut 603400 • Ulkoministeriön päivystyskeskukseen tulleet puhelut 7000 • Kansainvälisiin numeroihin tulleet puhelut 4680 • Resurssiohjauspalaveri saliesimiesten kanssa 730 • Onnettomuustutkintakeskuksen päivystykseen liittyvä toiminta 70 • Kadonneet lapset -numeroon tulleet puhelut 55 • Hätäliikenteen häirinnän estämiseen liittyvät toimet 54 • Vaaratiedotteet ja vaara ohi -tiedotteet 30. ULKOMAILTA MUUTAKIN Johtokeskuksessa vastataan myös ulkomailta tulleisiin hätäpuheluihin. ”Harjoittelemme säännöllisesti sitä, että yksi hätäkeskus joudutaan sulkemaan, jolloin muut hätäkeskukset hoitavat suljettuun keskukseen tulevat hätäpuhelut”, Matilainen sanoo. ”Olimme täältä yhteydessä Saksan viranomaisiin, jotka jo etsivät avuntarvitsijaa. Hätäkeskuksen tietojärjestelmä pystyy monissa häiriötilanteissa korjaamaan itse itsensä. Vähän aikaa sitten Android-puhelimiin julkaistiin sovellusversio, joka sai puhelinten hätätoiminteen turhankin herkäksi. Viime vuonna toimenpide tehtiin 15 kertaa. Viranomaisille ja kansalaisillekin tuttu vaaratiedote operoidaan johtokeskuksesta tiedotusvälineisiin. Voi olla esimerkiksi tilanne, jossa Espanjassa oleskeleva henkilö soittaa apua Suomessa oleskelevalle henkilölle. HÄIRIÖTILANTEESSA Kun häiriötilanne iskee, johtokeskuksessa päätetään varajärjestelmien käyttöönotosta ja operoidaan niitä. Meillä on ainutlaatuinen eturivin paikka, kun jo takin tapahtuu missä päin maailmaa tahansa”, Thessman sanoo UUSIA ILMIÖITÄ Toisinaan asioita nousee esiin trendityyppisesti. Johtokeskus päivystää myös Onnettomuustutkintakeskuksen päivystyspuhelinta. ”Sieltä ihminen soittaa meille ja puhelu yhdistyy johtokeskukseen. Taskuissa ja laukuissa painikkeet painuivat tahattomasti pohjaan ja aiheuttivat hätäpuheluja. ”Johtokeskuspäivystäjän työ on laaja-alaista ja mielenkiintoista
Niissä katseen kääntö oli määritelty 40 prosentissa tapauksista. ”Hätäkeskuspäivystäjä kuuli 81 puhelussa katseen käännön ja ensihoitaja totesi kohteessa oireen yhdeksällä potilaalla”, Vuorinen sanoo. 56 Pelastustieto 7/2024 H yötyykö kaukana yliopistosairaalasta oleva potilas heti alkuvaiheessa tehtävään hälytetystä helikopterista, jos suuri aivovaltimo on tukkeutunut äkillisesti. EI MIKÄÄN HELPPO HOMMA Seuraavaksi kuunneltiin 157 hätäpuhelua, ja ongelma alkoi valjeta. KYSYMYKSET VAIN LISÄÄNTYIVÄT Puolentoista vuoden tutkimusaikana Porin hätäkeskuksessa käsiteltiin melkein 2000 aineistoon sopivaa aivoverenkiertohäiriötehtävää (706). Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Janne Virtanen ja Pauli Vuorinen Kaikki potilaat kuljetettiin hoitoon, mutta vain kolmelta poistettiin tukos mekaanisesti. ENSIHOITO. ”Puheluissa ilmeni avainsanoja, jotka johdattivat päivystäjiä harhaan, eikä halvausoireita tai katseen kääntöä osattu enää kysyä”, Vuorinen sanoo. HOMMA KÄYNTIIN HÄKESTÄ Ensimmäisenä Vuorinen tutki asiaa hätäkeskuksessa, jossa päivystäjät voivat jo hätäpuhelun aikana tunnistaa potilaan kärsivän vakavasta aivoinfarktista. Tunnistamiseen liittyvä pään ja katseen kääntö -kysymys oli liitetty Hätäkeskuslaitoksen Erica-tietojärjestelmään, kun tämä otettiin käyttöön. Vakava aivoinfarkti – kiire toimia Vakavasta aivovaltimotukoksesta kärsivällä on kiire mutta ei niin kiire, etteikö katseen kääntöä ehdittäisi selvittää tai hän aina hyötyisi kopterikuljetuksesta. ”Olimme tehneet tutkimuksen, jolla luulimme vastaavamme kysymyksiin, mutta aiheutimme niitä vain lisää”, Vuorinen sanoo. ”Otimme käsittelyyn puhelut, joiden ensihoitotehtävillä ensihoitajat epäilivät potilaalla olevan suuren aivovaltimon tukos.” Päivystäjät osuivat arviossaan oikeaan 56 prosentin varmuudella. ”Kysymyksen käyttöä ei kuitenkaan ollut perehdytetty hätäkeskuspäivystäjille, ja se oli jäänyt huonolle käytölle”, Vuorinen sanoo. Samalla ajanjaksolla Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (TAYS) tehtiin kaikkiaan 21 vastaavaa toimenpidettä, mikä sai Vuorisen miettimään, miksi hätäkeskuspäivystäjät ja ensihoitajat löysivät vain kaksi tapausta. Ensihoitolääkäri Pauli Vuorinen selvitti asiaa väitöstutkimuksillaan Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla
Mikäli potilaan aivovaltimot kuvattiin ensin Seinäjoen keskussairaalassa (SEKS), ensihoitajan tuli pysytellä potilaan vierellä, sillä mahdollisen siirron tuli alkaa heti. Tällöin vastauksesta pitäisi pystyä ilmetä mihin suuntaan katse kääntyy.” Sanatarkasti kysymys olisi pitänyt asetella näin: ”Pyrkiikö katse tai pää kääntymään halvaantuneesta puolesta poispäin.” Oli myös tilanteita, joissa oikein aseteltuun kysymykseen vastattiin epämääräisesti, ja asia jäi lopulta selvittämättä. Asian jahtaaminen ja selvittäminen soittajan kanssa on vaikeaa.” OIRE SELVIÄÄ PUHELUSSA Katseen kääntöä tiedusteltiin 32 prosentissa kaikissa aineistoon liittyvissä kuunnelluissa puheluissa. EI MERKITTÄVÄÄ AIKASÄÄSTÖÄ Seinäjoelta lähteneen ja Jalasjärvellä kopteriin siirretyn potilaan aikasäästöksi laskettiin 25 minuuttia siihen verrattuna, että hänet olisi kuljetettu koko matka ambulanssilla. Helikopterikuljetuksen nopeutta tutkittiin eteläpohjalaisten ensihoitajien kanssa. Kuljetus katsottiin alkaneeksi, kun ambulanssi lähti kohti TAYSia ja päättyneeksi, kun tietokonetomografian suunnittelukuva tallentui tietokoneelle. ”Ilonaiheenamme oli kuitenkin se, että katseen kääntö pystyttiin selvittämään puhelussa. Milloin eteläpohjalainen ambulanssi ehtisi yliopistosairaalakuljetukseltaan takaisin omalle päivystysalueelleen.” Kaikkien sairaalan kautta kiertäneiden ambulanssien keskimääräinen paluuaika omalle asemapaikalle oli kolme tuntia hitaampi käymällä TAYS:ssa kuin silloin, jos potilas luovutettiin matkalla helikopterin kyytiin. Tutustu tästä Pauli Vuorisen väitöskirjaan: trepo.tuni.fi/handle/10024/158840 tai skannaamalla QR-koodi ENSIHOITO. Tähän suhteutettuna kopterikuljetuksella säästetty 25 minuuttia ei ollut merkittävää.” Potilaan kannalta sekään ei ole merkittävää, käyttääkö hätäkeskuspäivystäjä puhelun käsittelyyn kolme vai viisi minuuttia eikä se, kestääkö ensihoitajalla kohteessa 10 vai 15 minuuttia. Merkittäväksi ajan käyttö muuttuu sitten, jos ajetaan ensin puoli tuntia väärään suuntaan keskussairaalaan, jossa tehdään kuvaukset, minkä jälkeen vasta aloitetaan kuljetus yliopistosairaalaan, jossa toimenpide voidaan tehdä. ”Aivoverenkiertohäiriöpotilaalle tällä ei olisi merkitystä mutta ambulanssin päivystysalueella tällä välin ilmenneelle uudelle hätätilapotilaalle sillä olisi väliä.” Lue Pauli Vuorisen suositukset pelastustieto.fi:ssä. Ensihoitajat antoivat raportin matkalla ennen kohtaamista ja raportoivat lisää vaihdon yhteydessä vain silloin, jos potilaan tila oli muuttunut. Niissäkin, jotka määriteltiin 706-tehtäviksi, asia kysyttiin vain 43 prosentissa tehtävistä. ”Siksi mietimme asiaa myös järjestelmän kannalta. Heillä oli jo valmiiksi ohjeistus, jonka mukaan tietyt kriteerit täyttävä potilas voitiin kuljettaa suoraan TAYSiin. Hänen mielestään aika tämän kaltaisella tehtävällä on siedettävä. ”Mittasimme omaa suorituskykyäm me vain kuljetusajassa, mutta potilaalle vaikuttaa se, missä ajassa tukos saadaan poistettua. Sen jälkeen jäi taitettavaksi 20 minuuttia kestävä ilmasilta. Helikopteri hälytettiin kun TAYSin neurologi oli päättänyt, että potilas tuodaan suoraan yliopistosairaalaan. KUMPI ON NOPEAMPI. Siksi hätäkeskuspäi vystäjän kannattaa käyttää puheluun aikaa.” Tutkimustulosten perusteella hätäkeskuspäivystäjille laadittiin koulutuspaketti. Tällä tavoin potilaan siirto ambulanssista helikopteriin saatiin sujumaan 6–7 minuutissa. ”Vain joka neljännessä puhelussa, jossa katseen kääntö selvitettiin, se tehtiin oikein. ”Tämä ei ole hätäkeskuspäivystäjille mikään helppo homma. Molempiin FinnHEMS eh ti laskuun noin viisi minuuttia ennen ambulanssin tuloa. 7/2024 Pelastustieto 57 Esimerkiksi kaatumisen yhteydessä halvausoireita ei tiedusteltu, ja kun vakavassa aivoinfarktissa potilas oli puhumaton ja hengitti normaalisti, hänet saatettiin tulkita tajuttomaksi. FinnHEMS 30 -kopterin kohdalla kyse on 40 minuutista. Vuorinen on kuullut kritiikkiä lääkäriyksikön varaamisesta tehtävälle, jonka ensihoitajatkin voivat hoitaa. VALMIUDEN KANNALTA MERKITYSTÄ Tutkimuksen potilasmäärä jäi pieneksi, eikä tuloksilla siksi saavutettu potilashyötyä, se ei tullut Vuoriselle yllätyksenä. ”Pian huomasimme, että tehtävät keskittyvät taajamiin, jolloin meille muodostui tavaksi aloittaa kuljetus ambulanssilla ja vaihtaa kulkuneuvoa matkalla.” Tavallisimmiksi vaihtopaikoiksi muodostuivat Parkanon saha ja Jalasjärven Juustoportti. Toiset soittajat kertoivat katseen käännöstä spontaanisti, kaikilla näillä potilailla oli tukos, joka hoidettiin TAYSissa
Tykkään kokeilla erilaisia asioita. Paista ne ja proteiini. Kolmanneksi mieluiten katson elokuvia, mutta yritän myös lukea kirjoja. Murenna liemikuutiot pataan ja sekoita maapähkinävoi joukkoon. Käyn mielelläni keikoilla. Musiikkimaku on vaihtunut moneen kertaan vuosikymmenten varrella, nykyään kuuntelen mieluiten funkia. Olen onnellinen laajasta ystäväporukasta ja vanhana kiikkustuolissa voin muistella kivoja reppuressuja pojan kanssa. MITÄ KUUNTELET. Jos voisin vapaasti valita, Euroopan suurkaupungit kiinnostavat, mutta myös luontokohteet kaikissa maailmanosissa. Kuuntelen musiikkia kokkaillessa ja töissä. Itämaisiin ruokiin en kyllästy ikinä. Kuori ja leikkaa bataatti 3 cm:n paloiksi ja lisää pataan. Toiseksi mieluiten retkeilen kotimaassa tai kotikaupungissa Helsingissä uusissa kohteissa. Ja sitruunaa käytän paljon. Tarjoa pata keitetyn riisin kanssa. Jos kirjoittaminen tai ajattelu ei suju, laitan räminämusiikkia, mistä saan energiaa. Olisin salmiakin ja juustonaksujen suurkuluttaja, ellei se olisi epäterveellistä.. Radion puheohjelmia, podcasteja tai äänikirjoja en osaa kuunnella. Musiikilla on suuri vaikutus mielialaan, se rauhoittaa tai piristää tarvittaessa. Olen äärimmäisen huono harrastamaan pitkäkestoisesti mitään. Tutkimuspäällikkö Tuula Kekillä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä on seikkailukengät jalassa. Chili, inkivääri, curry ja paprika kuuluvat kotona perusmausteisiin. LEMPIRUOKASI. Ne vievät häntä taidenäyttelyistä, luontopoluilta ja musiikkikeikoilta aina Euroopan suurkaupunkeihin. Keitä hiljalleen noin 30 minuuttia tai kunnes bataatti on kypsää (ja liha mureaa). Koonnut: Kimmo Kaisto · Kuvat: Tuula Kekin albumi ja Pixabay Kokemuksia ja muistoja kiikkustuoliin NÄISTÄ TYKKÄÄN Domoda eli maapähkinäp ata (Alkuperäisen reseptin mukaan tähän tulee naudanlihaa, mutta itse teen sen tofuversiona) Ainekset: • Paketti tofua tai muuta proteiinia • Sipulia • Valkosipulia • Öljyä • Purkki tomaattimur skaa • Suolaa • Mustapippur ia • Chilirouhett a • Vettä • 2 liemikuutiot a • Desi sokeritonta maapähkinä voita • Bataatti Valmistus: Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulin kynnet. 58 Pelastustieto 7/2024 ARKISTOJEN AARTEITA LEMPIHARRASTUKSESI. Lisää pannulle tomaattisose ja mausteet sekä sen verran vettä, että ainekset peittyvät. Olkoon uusi kohde sitten taidenäyttely, kahvila, luontopolku, kallio tai merenranta
Yleisöä varoitettiin räjähdysvaarasta. Hän arvioi päästön olevan 2000–3000 litraa erikoisbensiiniä, jota käytettiin teurasjätteiden uuttauksessa höyrystettynä rasvan irroittamiseen raaka-aineesta. Vas. Palolaitoksen I lähtö aloitti välittömästi huuhtelun tehdasalueelta. Myös pohjoisen pumppulaitoksen koko kansisto avattiin tuuletusta varten. Käyttöpäällikkö ilmoitti, että erotinkaivosta on vesi-bensiiniseoksen poisto käynnissä, joten lisävuotoa ei tapahdu. tammikuuta 1978 klo 10.20 sai Riihimäen palolaitoksen hälytyskeskus Oy Rafex Ab:n tehdaslaitokselta ilmoituksen kaupungin viemäriverkostoon vuotamaan päässeestä bensiinistä. Rekisteröitymällä ja kirjautumalla pelastustieto.fi:ssä voit lukea ilmaiseksi kaikki näköislehdet vuosilta 1950–2009. Viemäriverkostoa saastui noin 6–7 km:n alueelta. Irja Seetula, Maija Malmi, Aili Nykänen, Helga Leppänen, Liisi Katajamäki (naistyötoimikunnan pj, valtakunnallisen palokuntanaistoiminnan perustamiskokouksen 1952 ja Yleisen Palokuntaliiton ensimmäinen puheenjohtaja 1952–53), Kerttu Hyrsky, Pirkko Vuorinen, Hellä Lahtinen, Alli Kurkela ja Saimi Panula. Kiitos! NÄISTÄ TYKKÄÄN Lauantaina 21. Viimeiset tarkistusmittaukset tehtiin klo 22–23 ja tällöin todettiin tilanteen normalisoituneen koko vuotoalueella. Palolaitoksen antoi alussa vaaratiedotteet autokaiuttimin ja kiinteistö kiinteistöltä koko Kaunolan asuinalueella. Jos sinulla on vanha palo kuntaaiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteys toimitukseen sähköpostitse: toimitus@pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. Tilannekuvan pohjalta suoritettiin samalla hälytykset vapaavuoroiselle ja puolivakinaiselle palomiehistölle, poliisille, terveysviranomaisille, päivystävällä rakennusmestarille ja viemäriveden puhdistuslaitokselle. Tämäkin artikkeli on osoitteessa: pelastustieto.fi/ digilehti/palontorjunta-02-1978/15-567. 7/2024 Pelastustieto 59 ARKISTOJEN AARTEITA Bensiinivuoto Riihimäen kaupungin viemäriverkostoon PKL:n viimeinen ja Suomen Palontorjuntaliiton ensimmäinen naistyötoimikunta 1966. Havaintona todettiin muun muassa, että tämänkaltaiseen onnettomuuteen riittää esimerkiksi jakeluasematai säiliöauto-onnettomuus. Pääviemärin luukut avattiin, samoin kiinteistöliittymyen tarkistuskaivojen kansia. Kuva: Pelastustiedon arkisto. Palolaitoksen johtoauto ja työvuorolähtö hälytettiin paikalle, missä tehtaan käyttöpäällikkö antoi tiedot tapahtuneesta
Tutkimus osoitti, että sosiaalisen me dian onnettomuustiedotteista muodostui positiivinen tai vähintäänkin neutraali kuva sopimuspalokuntien rooleista pelastustoiminnassa. Aineisto koostuu eri pelastuslaitosten X-palvelussa, entisessä Twitterissä, julkaisemista tiedotteista vuosilta 2022 ja 2023. Tämä lähestymistapa mahdollistaa tiedon syvällisen pohjustamisen ja käytännön soveltamisen yhdistämisen tehokkaasti, mikä puolestaan parantaa opetusmateriaalin käytännöllistä arvoa ja hyödynnettävyyttä. Syitä tähän pohdittiin päätutkimuskysymystä syventävällä kysymyksellä: minkälaiset seikat vaikuttivat siihen, mainitaanko sopimuspalokuntia X-palvelussa julkaistuissa onnettomuustiedotteissa. Kokonaisuutena opinnäytetyö koostuu kirjallisesta raportista, joka taustoittaa opetusvideon sisältöä ja perusteluita, sekä toiminnallisesta osuudesta, joka on itse opetusvideon tuotanto. S1-luokan väestönsuojan käyttöön opetusvideot TIENSUU, MIKKO: S1-luokan väestönsuojan käyttö : opetusvideot 3D-opetusmaailmaan. Siirtyminen suodatuskäytöstä ohituskäyttöön. Tutkimuksen aikana todettiin, että tarkasteltu teema on laaja, ja siitä löytyy useita mielenkiintoisia jatkotutkimuksen aiheita.. Viestinnän kautta muodostuva kuva voi vaikuttaa siihen, miten sopimuspalokuntiin suhtaudutaan. OpinnäyMuodostui positiivinen tai vähintäänkin neutraali kuva sopimuspalokuntien rooleista. Joissakin julkaisujen tapauksissa sopimuspalokunnat näyttäytyvät aktiivisina toimijoina, kun taas toisissa ne olivat enemmän avustavassa roolissa. Pelastusalan opinnäytteet löydät osoitteesta peo.verkkokirjasto.fi ja ensihoidon sekä muut opinnäytteet osoitteesta theseus.fi. Niitä voidaan hyödyntää Pelastusopiston opetussuunnitelmassa, eri opintojaksojen tukena, täydennyskoulutustilaisuuksissa sekä pelastuslaitosten työvuorokoulutuksissa. Tutkimuksen pääkysymykset olivat seuraavat: minkälaisena sopimuspalokuntien rooli näyttäytyy pelastuslaitosten onnettomuusviestinnässä. Julkaisujen määrä ja sisältö vaihtelivat myös pelastuslaitosten välillä. Kuvakaappaus opin näyte työstä. Sopimuspalokuntien rooli pelastuslaitosten onnettomuusviestinnässä ENQVIST, TANELII: Ketä meitä siellä nyt oli : Sopimuspalokuntien rooli pelastuslaitosten onnettomuusviestintää tarkasteltaessa urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018568 Sopimuspalokunnat ovat olennainen osa pelastustoimea Suomessa, ja niillä on merkittävä rooli onnettomuuksien ehkäisyssä ja torjunnassa. Yhteistyössä Pelastusopiston kanssa toteutettu toiminnallinen opinnäytetyö pyrki vastaamaan konkreettisiin tarpeisiin koulutusmateriaalin kehittämisessä. Tämä tutkimus tarkasteli, minkälaisena sopimuspalokuntien rooli näyttäytyy pelastuslaitosten sosiaalisessa medias sa julkaisemissa onnettomuustiedotteissa. Opetusvideot tarjoavat kattavan ja ajankohtaisen näkemyksen väestönsuojien käyttöön liittyvistä käytännöistä ja menettelytavoista. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079845 Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa S1-luokan väestönsuojan käyttöönotosta ja käytöstä kattavat opetusvideot, joiden avulla voidaan parantaa Pelastusopiston opiskelijoiden ja täydennyskoulutettavien sekä pelastuslaitosten henkilöstön valmiuksia toimia väestönsuojien kanssa. Opinnäytetyössä tuotetut opetusvideot suunniteltiin monipuoliseen käyttöön. Tavoitteena oli luoda opetusvideot, jotka tarjoavat helpon ja hyödyllisen katsauksen väestönsuojan käyttöön. Millainen kuva sopimuspalokuntien roolista muodostuu sosiaalisen median, tässä tapauksessa X-palvelun julkaisujen kautta. Analyysi paljasti, että sopimuspalokuntien rooli vaihtelee suuresti pelastuslaitoksen mukaan. Anna vinkki valmistuneesta opinnäytetyöstä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Tutkimus toteutettiin analysoimalla pelastuslaitosten sosiaalisessa mediassa julkaisemia onnettomuustiedotteita. tetyössä hyödynnettiin kotimaista tutkimustietoa väestönsuojien käyttöönotosta ja käytöstä. Tällä kuvalla on tärkeä merkitys mielikuvien välittämisessä yleisölle. 60 Pelastustieto 7/2024 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä pelastusja ensihoitoalaa koskevista opinnäytetöistä
urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079772 Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja tuottaa työn tilaajalle tietoa, miksi pelastuslaitokset hyödyntävät kansainvälisen pelastustoiminnan koulutuksia ja miten se on vaikuttanut pelastuslaitosten arjessa. Haastatteluiden avulla pyrittiin nostamaan esiin ajantasaista ja kokemuspohjaista, sekä käytännön toteutuksen huomioivaa tietoa ja kehitysideoita kuntien palvelukyvyn suojaamisesta. Pelastuslaitokset hyödynsivät kansainvälisen pelastustoiminnan koulutuksia pääasiassa vastatakseen lakisääteisiin velvoitteisiinsa ja kehittääkseen toimintaa joko suorituskykyjen tai kansainvälisten verkostojen avulla. Pääasiallisena tietoperustana käytettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja julkaisuja sekä haastatteluista muodostunutta aineistoa. Tarkoituksena oli selvittää, paljonko kerrostalopaloja on tapahtunut Suomessa vuosina 2020–2023 ja mikä on ollut palo-osastoinnin pitävyys näissä tapauksissa. Jatkotutkimusmahdollisuuksia tunnistettiin useita, muun muassa pelastuslaitosten johdon tietotarpeiden kartoittaminen kansainväliseen toimintaan liittyen.. Aineisto käsitti kaikki Suomessa tapahtuneet kerrostalopalot, joissa pelastuslaitoksella on ollut tehtävä. Vuotaneen savun määrästä ja haitallisuudesta ei saatu näyttöä. Opas kuvaa ennen kaikkea fyysisen suojaamisen keinoja, joita kunnilla voi olla käytössään palvelukykynsä suojaamiseksi sodan asevaikutuksilta. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi opas, joka tukee Joensuun kaupungin ja muiden kuntien ja kunnallisten toimijoiden valmiussuunnittelua ja etukäteisvalmisteluja. Valmiuslaki edellyttää kuntia varautumaan lakisääteisten tehtäviensä mahdollisimman hyvään hoitamiseen myös poikkeusolojen aikana valmiussuunnitelmien ja etukäteisvalmistelujen avulla. Tulosten perusteella pelastuslaitoksilla ei ollut lakisääteistä velvoitetta osallistua kansainvälisen pelastustoiminnan koulutuksiin, mutta koulutusten kautta pelastuslaitoksille oli tarjolla sellaisia hyötyjä, joiden perusteella osallistuminen saattoi olla hyvinkin perusteltua. Tutkimusongelmaa lähestyttiin pelastustoimen suorituskykyjen ja palvelujen tason HEIKKINEN, LEENA: Kunnan palvelukyvyn suojaaminen sodan asevaikutuksilta -oppaan laadinta. Pelastuslaitokset olivat myös kirjanneet koulutusten hyödyntämistä palvelutasopäätöksiin hyvin vaihtelevasti ja pääsääntöisesti puutteellisesti. Opinnäytetyöhön haastateltiin viittä väestönsuojelun, riskienhallinnan ja varautumisen asiantuntijaa, kahta väestönsuojien asiantuntijaa, yhtä taktiikan mallinnuksen ja simuloinnin asiantuntijaa sekä kahta kunnallisten toimintojen asiantuntijaa. Laadullisen ta paustutkimuksen aineistoa kerättiin valmiista aineistoista sekä haastatteluista keväällä 2021. Tulipalo voi kerrostalossa uhata suuria henkilöja omaisuusarvoja. Oppaan sisältö ja rakenne suunniteltiin yhteistyössä tilaajaorganisaation kanssa. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403265194 Tämän työelämän kehitystyön tarkoituksena oli tarkastella keinoja, joilla kunnat voivat suojata palvelukykyään sodan asevaikutuksilta. urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512102 Kerrostaloasuminen on merkittävä asumisen muoto Suomessa, ja kerrostalojen osuus asuntotyypeistä on kasvussa. Menetelminä käytettiin puolistrukturoitua Kunnan palvelukyvyn suojaaminen sodan asevaikutuksilta -opas asiantuntijahaastattelua ja kirjallisuuskatsausta. Palo-osastoinnin pitävyydestä kerrostaloissa todellisissa onnettomuustilanteissa on vain vähän tietoa. Kansainvälisen pelastustoiminnan koulutusten hyödyntäminen pelastuslaitoksilla KOSKINEN, KIMMO: Kansainvälisen pelastustoiminnan koulutusten hyödyntäminen pelastuslaitoksilla. Näissä tapauksissa palo oli levinnyt palo-osastosta toiseen alle yhdessä tapauksessa kymmenestä, mutta savu jopa noin puolessa tapauksista. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysin keinoja. Aineistona käytettiin pelastustoimen resurssija tilastojärjestelmää, johon tallennetaan tiedot onnettomuuksista pelastustoimen tehtävien perusteella. Hyödyntäminen vaikutti pelastuslaitosten arjessa hyvin vaihtelevasti kansainvälisen aktiivisuuden ja sen mukaan, osallistuiko pelastuslaitos kansainväliseen avun antamiseen tarkoitettuun muodostelmaan vai ei. Vuosina 2020–2022 on kerrostaloissa tapahtunut keskimäärin 1278 rakennuspaloa tai rakennuspalovaaraa vuodessa. Hyödyntämisen onnistumisessa pelastuslaitoksen johdon rooli, koulutustarpeiden ja -tarjonnan analyysi sekä suunnitelmallinen ja johdettu toiminta korostuivat. Noin puolet palo-osastoinnin pettämisestä kerrostaloissa johtui ovesta. Sisällönanalyysi painottui teemoitteluun. 7/2024 Pelastustieto 61 OPINNÄYTTEITÄ Palo-osastoinnin pitävyys asuinja pienkerrostalopaloissa HEINONEN, ANSSI: Palo-osastoinnin pitävyys asuinja pienkerrostalopaloissa 2020–2023. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että vuosina 2020–2023 on kerrostaloissa vuodessa keskimäärin tapahtunut 251 paloa, joissa palo on levinnyt syttymiskohdastaan. määrittelyn mallin kautta, jota hyödynnettiin myös tulosten esittämisessä. Yleisimpiä ongelmakohtia olivat avoimet ovet sekä muut epätiiveydet. Palo-osastoinnilla rajoitetaan palon ja savun leviämistä rakennuksissa
WEINSTADT, SAKSA. 62 Pelastustieto 7/2024 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Kaasuauto paloi – toimintaohjeet tarpeen VARBERG, RUOTSI 60/2023 Kemikaalisukellus supermarkettiin 9/2024 Henkilöauton polttoaineena oli puristettua maakaasua komposiittisäiliöissä. Osa myymälässä olleista tuoretuotteista jouduttiin hävittämään. Palo eteni auton etuosasta taaksepäin kohti polttoainesäiliöitä. Onnettomuustutkijan johtopäätökset olivat: • moottoritien liikenteen katkaisu oli oikea ensitoimenpide • ei tiedetty, laukesiko lämpösulakkeita jo ennen palokunnan saapumista • syttymisvaaramittarilla olisi voitu varmistaa, ettei kaasuvuotoja ollut • lämpösulakkeita voi laueta vielä, kun koko auto on palanut suhteellisen kauan • pelastustoiminnan johtaja ei noudattanut ohjetta, jonka mukaan paloa ei sammuteta ellei se ole välttämätöntä uhrien pelastamiseksi • ensimmäistä paloa seurannut kaasuvuoto syttyi ehkä kuumasta pinnasta • toinen palo syttyi ennen hinausauton saapumista • kaasuautojen onnettomuuksissa asiantuntijan tulisi tarkastaa polttoainesäiliöt ja venttiilit uuden palon riskin takia • pelastustoiminnan johtajan on kerrottava poliisille ja hinausliikkeelle uuden palon riskistä. Marketin henkilökunta sulki kylmähuoneen oven ja ohjasi asiakkaat ulos. Puhdistuskemikaalien tahaton sekoittuminen käynnisti hypokloriitin hajoamisreaktion, joka tuotti kloorikaasua. Palokunnan odottaessa hinausautoa auto syttyi uudelleen. Teksti: Anna Andersson Carlin Ruotsin pelastus viraston ohjeet kaasuautojen varalle ruotsiksi QR-koodista tai osoitteesta: rib.msb.se/ filer/pdf/30039.pdf Kuvakaappaus Euro Rescue -sovelluksesta kahden kaasuauton pelastuskorteista. Klooria laimennettiin ja sidottiin sumusuihkuilla. Supermarketin kylmähuonetta puhdistettiin. Ruotsin pelastusviraston (MSB) ohjeen mukaan kaasuauton onnettomuudessa • lämpösulakkeen pistoliekin välittömän vaaran alue on 15 metriä taakse ja sivulle sekä vaara-alue on 25 metriä joka suuntaan • polttoainesäiliön repeämisen välittömän vaaran alue on 15 metriä joka suuntaan ja vaara-alue on 50 metriä joka suuntaan • eristettävä alue on 200 metriä joka suuntaan Pelastustoiminnan johtaja katkaisi molempien ajoratojen liikenteen. Kuljettaja py säytti auton moottoritien piennarkaistalle tuuletusventtiilistä tulevan savun vuoksi ja teki hätäilmoituksen. Nyt palokunta kuuli, kuinka polttoainesäiliöiden lämpösulakkeita laukesi ja näki niiden pistoliekkejä. Sitten palo sammutettiin, mutta koska polttoainesäiliöt olivat auton alla, sammutus tuskin jäähdytti niitä. Vahingot olivat noin 20000 euroa. Koska auto jo paloi, hän päätti odottaa jonkin aikaa ja kielsi menemästä auton taakse. Kloorin myrkyllisyyden vuoksi vain kemikaalisukeltajat saattoivat mennä myymälään. Sovelluksen voi ladata ilmaiseksi Apple Storesta tai Google Playstä. He mittasivat siellä kaasupitoisuuksia. Palokunta ei kuullut suhinaa eikä vihellystä, jonka lämpösulakkeen laukeaminen tai muu kaasuvuoto olisi aiheuttanut. Paloautot pysäköitiin vaara-alueen ulkopuolelle
Koska kappaletavarakuormassa oli myös vaarallisia aineita, hän teki hätäilmoituksen. WALDASCHAFF, SAKSA Pistävä haju 7/2024 Helteisenä kesäkuun päivänä palokuntalaiset harjoittelivat tieliikennepelastamista. Myös osa kelluvaan laituriin kiinnitetyistä veneistä paloi. Liekkien lämpösäteily oli vaurioittanut toistakin rekkaa. Palokunta tukki vuodon ja imeytti vuotaneen nesteen. Sammuttajat havaitsivat etäällä korkean, mustan savupatsaan. Kello 12.19 tulleen hätäilmoituksen mukaan Sveitsin ja Italian rajalla sijaitsevalla tulliasemalla oli rekkapalo. Puoliperävaunun kuormana oli 30 tonnia pakastekastanjoita. Teksti: Ernst Hilfiker 9/2022. Harjoitusta johtanut palokunnan varapäällikkö Philipp Büchele saapui pieneen venesatamaan kello 15.43. Viimein löytyi pakkaus, josta vuoti etikkahappoa. Palokunta eristi ympäristön. Hän päätti kuitenkin evakuoida myymälän ja antoi sen naapuripalokunnan tehtäväksi. Ennen kuin ensimmäinen suihku oli selvitetty, kuumuus pakotti palokuntalaiset vetäytymään ahtaasta satamasta. Vaarallisen aineen vuotoa ei tullut. Siivousyritys puhdisti auton ja hävitti happojätteet. Kello 15.48 hälytettiin koko Meilenin palokunta. Büchele hälytti naapuripalokunnan ja meni myymälään. Sataman ja veneiden vahingot olivat useita miljoonia frangeja (euroja). Kahden tunnin kuluttua palo oli sammutettu. Lääkärintarkastukseen kuljetettiin 40 hen kilöä, mutta kenenkään ei tarvinnut jäädä sairaalahoitoon. Järvipelastajat vetivät 40 metrin öljypuomin sataman ympärille. Hälytys venepalosta tuli kello 15.39. Savunhajua lukuun ottamatta hän ei havainnut mitään poikkeavaa. Büchele asetti tavoitteeksi estää palon leviäminen toisiin moottoriveneisiin, mutta parissa minuutissa se levisi 12 veneeseen. Pensasaidat paloivat ja ikkunaruutuja särkyi. Palo oli levinnyt viereiseen säiliöautoon, jonka kuormana oli 28 tonnia liuotinjätettä (vaaran tunnusnumero 36, YK-numero 1992). Palokunta selvitti johdot kahdesta palopostista ja aloitti heti säiliön jäähdytyksen. Kemikaalisukeltajat alkoivat purkaa kuormaa haarukkatrukilla. Lisäksi palo uhkasi levitä sataman molemmilla puolilla oleviin pienkerrostaloihin. Palo saatiin seitsemällä suihkulla sammumaan kello 16.40. Rekkapalon sammutus voitiin aloittaa nopeasti samanaikaisen metsäpalon sammutuksesta huolimatta, koska metsäpalovaaran takia palokunta pidettiin varikkovalmiudessa. Kolmihenkinen perhe aikoi lähteä järvelle moottori veneellään, mutta yhtäkkiä syttynyt moottoripalo esti sen. Büchele asetti kolme rajoituslinjaa talojen ja rantakadun puolelle. Teksti: Mendrisiotton palokunta Kun rekan kuljettaja meni yöllä autonsa luokse, hän havaitsi pistävän hajun. Pelastustoiminta lopetettiin vasta aamupäivällä. Ajon aikana hän näki mustan savupatsaan. 7/2024 Pelastustieto 63 ULKOMAILTA MEILEN, SVEITSI Kaksitoista venettä syttyi parissa minuutissa 7/2023 CHIASSO, SVEITSI Uhkaava rekkapalo Pitkään jatkunut kuivuus ja tukala helle olivat aiheuttaneet metsäpaloja, jollaista Mendrisiotton palokunta oli sammuttamassa. Alue eristettiin voimakkaan savunmuodostuksen vuoksi. Pelastustoiminnan johtaja otti yhteyttä ympäristökeskuksen päivystäjään ja sai ohjeet sammutusvedestä aiheutuvan ympäristövahingon torjuntaan. Myöhemmin samana päivänä liuotinjäte siirrettiin toiseen säiliöautoon palokunnan turvaamana. Yhden veneen sijasta paloikin kolme. Pelastustoiminta jatkui myöhään yöhön. Vahingot: 15 moottorivenettä ja venevaja paloivat, perheen kymmenvuotias poika sai palovammoja ja alueen eristämiseen osallistuneelle palokuntalaiselle tuli keuhko-oireita. Pysäköintialueen hulevesikaivot tukittiin. Ensimmäinen yksikkö saapui kello 15.46. Kaikki rantalaituriin kiinnitetyt ja katoksessa olleet veneet paloivat. Ensimmäinen sammutusyksikkö totesi vetoauton olevan täydessä palossa. Tullivirkailijat olivat jo aloittaneet muiden rekkojen siirron pois vaara-alueelta. Parin minuutin kuluttua sadan metrin päässä olevassa valintamyymälässä todettiin savunhajua. Poliisi ja palokunta kehottivat asukkaita sulkemaan ikkunat ja ovet
KAKSI HÄIRIÖTEKIJÄÄ Testi oli jaettu kahteen osaan. ÄÄNIÄ KUUNNELTIIN STUDIOSSA Testi tehtiin studio-olosuhteissa, jossa luotiin liikenteestä ja kevyestä musiikista aiheutuva pohjamelu. Ensimmäisessä kuulokkeista kuului ainoastaan normaalia kaupunkiliikenteen melua, toisessa osiossa kuulokuvaan oli lisätty liikenteen melun lisäksi musiikkia keskinkertaisella voimakkuudella. Tavoitteena oli verrata pelkän äänentaajuuden ja sen vaihtuvuuden vaikutusta kuulohavaintoon. 64 Pelastustieto 7/2024 Suomessa käytetyistä hälytysajoneuvojen sireeniäänistä tunnetuimpia ovat Wail, Yelp ja Hi-Lo.. On myös hyvä kiinnittää huomiota, missä tilanteessa käytetään mitäkin ääntä. Äänet on Suomessa jostain syystä oh jelmoitu automaattisesti vaihtumaan halutun frekvenssin mukaan, tapa ei ole käytössä muualla maailmassa. Havaittavuuden kannalta ei ole sama, mitä hälytysääntä hälytysajoneuvoissa käytetään. Teksti: Panu Pentikäinen · Kuvat: Marko Partanen ja Panu Pentikäinen teissä, mutta nyt tehdyssä kokeessa tutkittiin, minkä tyyppinen sireeni havaitaan ensimmäisenä. Koehenkilöt istuivat kuulokkeet päässä, ja heidän tehtävänään oli ilmoittaa, milloin he havaitsivat kunkin eri lähestyvän sireenin äänen. 64 Pelastustieto 7/2024 M aamme hälytysajoneuvojen sireeneissä käytetään pääasiallisesti kolmea perusääntä, hitaasti nousevaa ja laskevaa ”Wailia”, nopeasti uikuttavaa ”Yelpiä” ja kahta vuorottaista ääntä tuottava ”Hi-Lota” eli tuttavallisemmin ”puu-päätä”. Sireenien kuuluvuutta on vertailtu useissa tesKALUSTONURKKA Hälytysäänet vertailussa – mikä kuuluu ensin. Kaikki hälytysäänet oli ohjelmoitu demonstroimaan identtistä paraabelia mallintaen lähestyvää hälytysajoneuvoa, eli volyymitaso nousi yhtä nopeasti ja ainoastaan äänityyppi ja sen taajuus ratkaisisi havaittavuuden
Alun alkaen saksalainen Hi-Lo-ääni on käytössä muutamissa Euroopan maissa, mutta käyttö on vähenemässä. 7/2024 Pelastustieto 65 KALUSTONURKKA Koehenkilöt painovat tietokoneen hiirellä sillä hetkellä, kun kuulivat sireenin äänen. Äänet on nimenomaan tarkoitettu käytettäväksi eri tilanteissa eikä satunnaisesti, jolloin juuri epätarkoituksenmukainen ääni soi väärässä tilanteessa. HI-LO EI KUULU HYVIN Hi-Lo-äänen ongelma on sen kaksi vuorottelevaa nuottia, joiden havaittavuus on heikoin, koska sama ääni soi lähes sekunnin pituisen jakson. Mikäli autossa kuunnellaan musiikkia, sekoittuu ulkoa tulevat Hi-Lo:n äänet helposti musiikin joukkoon ja viivyttävät hälytysajoneuvon havaitsemista. LISÄÄ KUULUVUUTTA Tässä testissä selvitettiin eri hälytysäänten havaittavuutta taustamelun seasta niiden taajuusvälien vaihteluun perustuen äänenvoimakkuuden ollessa jokaisen testattavan äänen osalta sama. Kirjoittaja on studioinsinööri. Äänen valinnalla voi olla ratkaiseva vaikutus väistämistilanteessa, sillä kaupunkinopeuksillakin ajoneuvo etenee sekunnissa jo huomattavan matkan, maantienopeuksista puhumattakaan. Koehenkilöitä oli yhteensä 20, mutta näinkin pieni määrä antoi jo kuvan havaintokynnyksen eroista. Huomioääneksi risteystä tai ruuhkaa lähestyttäessä suositellaan käytettäväksi Yelp-ääntä, joka nopealla taajuudellaan havahduttaa muut tiellä liikkujat havaitsemaan lähellä olevan hälytysajoneuvon. Vahvistimen teholla saadaan luonnollisesti lisää äänenpainetta ja käyttämällä kahta kaiutinta voidaan kuuluvuutta lisätä. Wail-äänen on aiemmissa testeissä todettu kuuluvan myös paljaalla korvalla kaikkein kauimpaa. ÄÄNEN VALINTA VAIKUTTAA Näinkin pienellä testiryhmällä tehdyn kokeen perusteella voidaan todeta, että hälytysäänen tyyppi vaikuttaa havaittavuuteen. Yelp-ääni ei kuitenkaan sovellu jatkuvasti soitettavaksi perusääneksi. NÄIN HÄLYTYSÄÄNET KUULTIIN Pelkkä liikenteen melu: • Wail: keskiarvo 17,1 sekuntia, havaittavuusväli 15,2–19,4 sekuntia • Yelp: keskiarvo 17,5 sekuntia, havaittavuusväli 15,8–20,9 sekuntia • Hi-Lo: keskiarvo 18,5 sekuntia, havaittavuusväli 16,5–22,0 sekuntia Liikenteen melu sekä musiikki: • Wail: keskiarvo 17,4 sekuntia, havaittavuusväli 15,6–20,5 sekuntia • Yelp: keskiarvo 17,8 sekuntia, havaittavuusväli 16,0–21,0 sekuntia • Hi-Lo: keskiarvo 19,2 sekuntia, havaittavuusväli 17,4–23,2 sekuntia Kolmen tunnetun hälytysäänen kuuluvuutta tarkasteltiin studiossa.. Heille ei kerrottu, minkä tyyppistä sireenin ääntä oli odotettavissa – ainoana ohjeena oli painaa hiiren nappulaa, kun kuulevat hälytysajoneuvon äänen. Sen tärkein erottava ominaisuus on taajuuden jatkuva vaihtelu. Sireenin käyttöä helpottaa myös lähelle ohjauspyörää tai suoraan ”tööttiin” sijoitettu kytkin, jolla esimerkiksi Wailja Yelp-äänet saadaan kätevästi vaihdettua. Nopeat Piercerja Hyperyelphälytysäänet ovat niinikään tarkoitettu Yelp:n ohella lähietäisyydeltä varoittamiseen, kuten myös useissa sireenivahvistimissa tarjolla oleva ”sumutorvi”. Kaikilla oli ajokokemusta liikenteessä 4–52 vuotta, osalla myös raskaasta liikenteestä ja ammattiajosta, millä sinällään ei ole vaikutusta tuloksiin. Testihenkilöiden ikäjakauma oli 23–72 vuotta, miehiä oli 12 ja naisia 8. Suomalaisvalmisteisten sireenien niin sanottu automaattinen hälytysäänen vaihto ei sen sijaan ole tarkoituksenmukainen ominaisuus. Tämän ominaisuuden tavoitteena on mahdollistaa hälytysajoneuvon havaittavuus paremmin sekä kauempaa että lähietäisyydeltä. Matalataajuuksinen Hi-Lo sekoittuu myös liikenteen perusmelun taajuuksiin. Tuloksista tulkittiin keskiarvo sekä vaihteluväli nopeimmin kuullun ja viimeiseksi kuullun välillä. Kokeen pohjalta äänialan ammattilainen suosittelee hälytysajoneuvojen havaittavuuden parantamiseksi seuraavia asioita: Perusääneksi suositellaan Wail-ääntä, joka on maailmalla ylivoimaisesti käytetyin ja tunnetuin. EI ÄÄNIÄ SEKAISIN Varsinkin Yhdysvalloissa ja Aasiassa on usein käytössä sireenivahvistimia, joiden ominaisuuksiin kuuluu kahden hälytysäänen, esimerkiksi Wailja Yelp-äänen soittaminen yhtäaikaisesti
10.6. 1/2025 4.2. 5/2025 14.10. Aineiston voi meilata osoitteeseen: toimitus@pelastustieto.fi.. 9.9. 8.12. 5.11. 25.6. 2/2025 7.4. 6/2025 1.12. 4/2025 2.9. 66 Pelastustieto 7/2024 Numerossa 8/2024 SEURAAVASSA NUMEROSSA • Hälytysilmoitus: Savusukellusta ja eläinpelastusta Siikajoen navettapalossa • SAR-harjoitus Helsinki-Vantaan lentokentällä • Minne menet ensihoito. 18.12. Muista myös näkyvät nettibannerit ja uutiskirje! Nro Varauspv Ilmoitusaineisto Ilmestyy 8/2024 25.11. 23.12. 24.9. 3/2025 3.6. 2.12. PELASTUSTIEDON ILMESTYMISPÄIVÄT 2024 & 2025 Näin tilaat Se käy helposti. 30.4. 21.10. Voit lähettää lyhyen tekstin mieluiten erilliseen tiedostoon (rtf tai doc) tai suoraan viestiin kirjoitettuna ja siihen liittyvän kuvan omana tiedos tonaan esimerkiksi jpg-muodossa. 11.2. Lähetä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi osoitteeseen: tilaukset@pelastustieto.fi Voit myös mennä verkkosivullemme www.pelastustieto.fi Sivun oikeasta laidasta löydät keltaisen painikkeen: Tilaa Pelastustieto Mukavia lukuhetkiä! H E LM I P A R T A N E N Roger Julkaisemme veloituksetta nimitysuutisia, muisto kirjoituksia, tietoja eläkkeelle siirtyneistä sekä lähinnä tasavuosia täyttävien syntymäpäivätietoja. 26.2. 14.4. Pelastustiedon ensihoitopaneeli jatkuu aiheilla ihmeellinen YTA ja ensihoidon uhkakuvat • Venetoimintaan kurssit ja koulutusmateriaalit • Uudistettu tilannekeskuskoulutus Pelastustieto 8/2024 ilmestyy 18.12.2024 Varmista ilmoituspaikkasi Minnalta numerosta 044 728 0401 tai meilaa ilmoitukset@pelastustieto.fi
09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Moottoriruisku PFPN 10-2000 Testattu EN 14466 ja DIN EN 14466 mukaan. SEURAAVASSA NUMEROSSA Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. Kulmala RUISKUMOOTTORI PELASTUSTIETO Rosenbauer 2024 215x275.indd 1 28.10.2024 12.25
Syöpä on palomiesten yleisin kuolinsyy*. Manufacturer: Distributor: CPP Garments AB +46 8 22 41 10 (Sweden) www.cppgarments.com ve rs 4. CPP-alusvaatteet suojaavat 100 kertaa tehokkaammin PAH-yhdisteiltä kuin tavalliset palomiesten käyttämät suojavaatteet. The protection after 5 years is still much higher (approx. 20 times) compared to a standard undergarment. The undergarment’s lifespan, in normal usage, is 5 years. In July 2022, WHO’s specialized cancer agency (IARC) classified ”occupational exposure as a firefighter” as carcinogenic to humans according to IARC’s highest degree of certainty. Niiden kolmikerroksinen rakenne vangitsee hiukkaset tehokkaasti, mutta on silti hengittävä. Ihokosketukseen päästessään ne saattavat aiheuttaa syöpää. The skin is the body’s largest organ with a huge absorption capacity, which is exemplified by nicotine patches and analgesic ointment. The protection after 5 years is still much higher (approx. Normaalikäytössä CPP-alusvaatteiden teho kestää viisi vuotta. The undergarment’s lifespan, in normal usage, is 5 years. The protective undergarment has a layer of fabric that filters particles and another layer of fabric with activated carbon that binds toxic gases preventing them from reaching the skin, whilst being air permeable. SAISIKO OLLA SATA KERTAA PAREMPI SUOJA PAH-YHDISTEITÄ VASTAAN. Protective undergarments against toxic fire gases The CPP undergarment, based on military technology, has been developed together with the Swedish Firefighter’s Cancer Foundation and has been tested by Chalmer’s University, Lund’s University and IVL Swedish Environmental Research Institute. In July 2022, WHO’s specialized cancer agency (IARC) classified ”occupational exposure as a firefighter” as carcinogenic to humans according to IARC’s highest degree of certainty. Firefighter’s skin has so far lacked effective protection against harmful fire gases containing PAHs. Tilaa heti ja tee siten pelastajan työ entistäkin turvallisemmaksi! Tiedustelut ja tilaukset info@turvata.fi. 100 0X Independent tests show that the amount of carcinogenic PAH substances to which the skin is exposed is approximately 100 times greater with existing clothing compared to using the protective undergarment. 20 times) compared to a standard undergarment. Senkin jälkeen teho on vielä 20 kertaa parempi kuin tavallisilla alusvaatteilla. CPP-alusvaatteille on myönnettyCE-sertifikaatti luokassa ”henkilösuojaimet kiinteiltä hiukkasilta suojautumiseen” . The protective undergarment has a layer of fabric that filters particles and another layer of fabric with activated carbon that binds toxic gases preventing them from reaching the skin, whilst being air permeable. The skin is the body’s largest organ with a huge absorption capacity, which is exemplified by nicotine patches and analgesic ointment. The CPP undergarment is unique in having a CE certification ”PPE for use against solid particulates”. The CPP undergarment is unique in having a CE certification ”PPE for use against solid particulates”. Manufacturer: Distributor: CPP Garments AB +46 8 22 41 10 (Sweden) www.cppgarments.com ve rs 4. 100 0X Independent tests show that the amount of carcinogenic PAH substances to which the skin is exposed is approximately 100 times greater with existing clothing compared to using the protective undergarment. EN Protective undergarments against toxic fire gases The CPP undergarment, based on military technology, has been developed together with the Swedish Firefighter’s Cancer Foundation and has been tested by Chalmer’s University, Lund’s University and IVL Swedish Environmental Research Institute. Savukaasut sisältävät myrkyllisiä PAH-yhdisteitä, jotka ovat niin pieniä hiukkasia, että ne pystyvät läpäisemään vaatekerrokset. Firefighter’s skin has so far lacked effective protection against harmful fire gases containing PAHs. EN. Vaatteet on kehitetty Ruotsissa sotateollisuuteen pohjautuvalla teknologialla ja ne valmistetaan Saksassa. * IAFF data 2013-2019 CPP-alusvaatteiden kolmikerroksisen materiaalin yhdessä kerroksessa on aktiivihiiltä, joka sitoo myrkylliset kaasut ja partikkelit ja estää niiden pääsyn iholle