SARI RAUTIALA on Vuoden Palomies CPAP VAI NIV hengityksen hoitoon. VAHID MATKALLA PELASTAJAKSI – palokunta ponnahduslauta unelma-ammattiin 7/2023 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN – tieliikennepelastamisen tiukka täsmäpäivä Road Rescue
Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. HOSE MASTER NYT MYÖS PALVELUNA! Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. PÄÄKIRJOITUS Oman Hose Masterin hankinta on letkuille paras vaihtoehto, huoltopalve lumme toiseksi paras! ONKO LETKUPYYKKINNE PÄÄSSYT KERTYMÄÄN. Letkujen liittimet ja sidonta voidaan tarvittaessa tarkistaa sekä uusia kotimaisilla Esteri-liittimillä.. Tarvittaessa voimme tuoda Hose Master -mobiiliyksikkömme toivomaanne paikkaan, ja pestä sekä huoltaa letkut paikan päällä. Pesemme, koeponnistamme sekä kuivaamme letkut ja toimitamme ne takaisin rullattuina tai kiepitettyinä. Letkujen käsittely Hose Masterilla on nopeaa, tehokasta sekä altistumista vähentävää, mutta aina ei ole mahdollisuutta tai kapasiteettia hoitaa itse kaikkea letkupyykkiä. Esteri Group • (02) 216 2112 • esteri@esterigroup.fi Timo Kaasinen • +358 40 052 2150 • timo.kaasinen@esterigroup.fi Antti Kalliomäki • 358 40 487 8023 • antti.kalliomaki@esterigroup.fi Tarjoamme nyt asiakkaillemme mahdollisuutta tuoda tai lähettää letkunsa huollettavaksi Turkuun. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
Hanska pitää! Emme pakene mihinkään, vaan mekin iskemme tarvittaessa uusin kujein. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Jokainen näkökulma on tärkeä, puhutaan asioista. Letkujen käsittely Hose Masterilla on nopeaa, tehokasta sekä altistumista vähentävää, mutta aina ei ole mahdollisuutta tai kapasiteettia hoitaa itse kaikkea letkupyykkiä. Esteri Group • (02) 216 2112 • esteri@esterigroup.fi Timo Kaasinen • +358 40 052 2150 • timo.kaasinen@esterigroup.fi Antti Kalliomäki • 358 40 487 8023 • antti.kalliomaki@esterigroup.fi Tarjoamme nyt asiakkaillemme mahdollisuutta tuoda tai lähettää letkunsa huollettavaksi Turkuun. Isoja säästöjä haetaan supistamalla ja jopa lakkauttamalla toimintoja, taikasanoina ovat keskittää ja karsia päällekkäisyyksiä. Samalla puhutaan myös eri toimintojen tehostamisesta. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2023 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Kimmo Kaisto Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet UPM Finesse Silk 250 g, sisus Berga Classic Preprint 90 g PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. Tarkkailemme mielenkiinnolla alan tapahtumia ja reagoimme niihin. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Toivottavasti tiedon jakaminen katsotaan kuitenkin niin tärkeäksi asiaksi, että lehteä halutaan lukea jatkossakin. Olemme yhteisellä asialla, puhumme samaa kieltä ja meillä on samat talkoot. Iskemme uusin kujein. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Taloudellisesti se ei ole hyvinvointialueella iso asia, mutta meille se on. Hyvin tässä käy!. Pelkona Pelastustiedon toimituksessa onkin, että leikkauslistalle joutuvat myös lehtitilaukset. Tarvittaessa voimme tuoda Hose Master -mobiiliyksikkömme toivomaanne paikkaan, ja pestä sekä huoltaa letkut paikan päällä. Kaikesta säästetään. Jokainen toiminto ja rahanreikä ovat nyt suurennuslasin alla. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Pelastuslaitokset ovat myös merkittävä ammattilehden tilaajakunta. Lakisääteisistä tehtävistä ei voida tinkiä, mutta kaikesta muusta voidaan. Mikäli sinulla on ajatuksia siitä, mitä haluaisit lehdestä lukea, älä epäröi ottaa yhteyttä. Se onkin tärkeää, kun pelastustoimi on entistä vankemmin liittynyt osaksi terveystoimen isoa hyvinvointialuekokonaisuutta. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. Vaikeista ajoista huolimatta Pelastustieto on pystynyt tuomaan tarjontaansa entistä väkevämmin myös ensihoidon ammattilaisille. Tämä kaikki koskettaa myös hyvinvointialueilla toimivia pelastuslaitoksia. Vähemmällä taloudellisella panostuksella pitäisi saada aikaiseksi saman verran ja mieluummin enemmän. Pesemme, koeponnistamme sekä kuivaamme letkut ja toimitamme ne takaisin rullattuina tai kiepitettyinä. Pidetään silmät auki, korvat höröllään ja postiluukun kannet liikkeessä. Letkujen liittimet ja sidonta voidaan tarvittaessa tarkistaa sekä uusia kotimaisilla Esteri-liittimillä. Haluamme luonnollisesti olla osa yhteistä ensihoidon ja pelastustoimen joukkoa hankalinakin aikoina. HOSE MASTER NYT MYÖS PALVELUNA! Esteri Group tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Oman Hose Masterin hankinta on letkuille paras vaihtoehto, huoltopalve lumme toiseksi paras! ONKO LETKUPYYKKINNE PÄÄSSYT KERTYMÄÄN. 7/2023 Pelastustieto 3 Meillä on samat talkoot Päätoimittaja Esa Aalto, p. Hyvinvointialueiden tiukka talous kiristelee rahakukkaron nyörejä alueesta riippumatta
Ammattijulkaisu on verovähennyskelpoinen.. K U V A : D IM IT R I L IS IT S Y N Hälyttävän hyvää luettavaa halvalla 40 € vuosikerta Koskee uusia tilauksia. Voimassa 31.12.2023 asti. Tilaus jatkuu kestona. Tilaus sähköpostilla yhteystietoineen: tilaukset@pelastustieto.fi Mainitse koodi ”40 euroa”
45 Aarne & Dave 46 Puheenjohtajalta 56 Muistoissa Jyri Lilja 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 62 Kalustonurkka: Fast auttaa ylämäessäkin 63 Muistoissa Unto Rasila 64 Näistä tykkään: Samu Kemppi 65 Arkistojen aarteita 66 Seuraavassa numerossa ja Sairas Auto 48 Tulityöt: Älä tohota ampiaispesää 42 Vahid Veissi on matkalla pelastajaksi 26 Turvallisuus 2023 – messutunnelmia pitkän tauon jälkeen 28 Deffojen tiedot talteen ja paremmin hyötykäyttöön 52 Vuoden Palomies: Tasa-arvo kuuluu kaikille K U V A : A R T O S O IN I. 31 Lintuperspektiivistä 32 Mirafoni 33 Ehdota Vuoden ensihoitajaa 34 Kymenlaakson hyödyt isosta organisaatiosta 36 Käsissä vainaja 38 Kerro kokemuksesi hybridiyksiköstä 40 Väsynyt lanssari 41 Perustetaanko kävelevä veripankki. 7/2023 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Yritykset ja huoltovarmuus 20 Neulatorakosenteesi, nopeasti! 24 CPAP vai NIV – pulma vai ei
teistyötä ja hakea oppia myös muualta.” Paloinsinööri Axel Wahle Ruotsista esit teli kaksi varoittavaa esimerkkiä sähköpot kulaudan ja polkupyörän kotona latauksen ai heuttamista räjähdysmäisistä tulipalois ta elo–syyskuussa. Päivä paloasemalla PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Tunti turvaa: PTJkäsikirjan käyttö pelastustoimessa 15.11. (2–3 t + web.) PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • PSR:n infotilaisuudet sopi muspalokunnille 15.11., 7.12. Kannattaakin tehdä kansainvälistä yh Pohjoismaisen palopäällystön opintoviikolla verkostoidutaan ja madalletaan kynnystä kansainväliseen yhteistyöhön. Eemu Hyvösen esit telemä sähköinen pelastustoiminnan johta misen käsikirja teki vaikutuksen. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointi alueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • Väestönsuojan hoitajan verk kokurssit työpaikoille ja taloyh tiöille 18.1.2023–31.12.2024 • Turvallisempi koti verkkokou lutus 1.1.–31.12. Dipoli, Espoo Pohjoismaisen palopäällystön opintoviik koon lokakuussa osallistui kollegoita tällä kertaa Suomen Itämerenneuvoston puheen johtajuuskauden takia myös Saksasta. Ilmastonmuutoksen ja sähköistyvän liik kumisen nähtiin aiheuttavan uudenlaisia ris kejä ja tehtäviä kaikissa maissa. Sauna palojen osuus on py synyt samalla tasolla vuodesta 2009 lähtien. ”Osallistujille esiteltiin erityisesti suoma laista pelastustoimea ja uusimpia kehitys toimia, kuten sähköistä pelastustoiminnan johtamisen käsikirjaa. 6 Pelastustieto 7/2023 TAPAHTUMA Oppia ja verkostoja Pohjoismaista AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 5,8 prosenttia pientalo jen ja kerrostalojen paloista syttyy asun non saunassa. Teams • Syysliittokokous ja joulu seminaari 12.12., Helsinki PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • PTT – Roolitettu trauma potilaan ensihoito 4.–5.12., Kuopio • Johtamista ja viranomais yhteistyötä seminaari 23.1.2024, Helsinki SPAL www.spal.fi • Hätäkeskusammattilaisten seminaari 16.–17.1.2024 • Ensihoitajien tabis ja kyyti päivät 21.–22.3.2034, Oulu ENSIHOITOALA • Akuuttilääketiede2023kong ressi 21.–22.11. ja 17.1.2024 Teams • 25.11. Vieraat kävivät myös Turvallisuus 2023 -messuilla. ”Myös eri maiden turvallisuustilanteista puhuttiin, koska esimerkiksi Ruotsissa jär jestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvät räjäh dykset ovat yleisiä. Ihmisille pitää muistut taa, että vaurioituneita akkuja ei saa käyttää, saati akkuja ladata poistumisreitin lähellä. Helsingin pelastuslai tos auttoi ensiluokkaisesti tapahtuman jär jestämisessä, ja osallistujat saivat kattavan esittelyn sen toiminnasta. Kerroin kol legoilleni myös Helsingin pelastuslaitoksen rauniopelastamisen osaamisesta, jota esi teltiin keskuspelastusasemalla.” Kimmo Kaisto. Saksassa taas holtiton uudenvuoden ilotulitteiden räjäyttely ja mel lakointi aiheuttaa vaaratilanteita. Keikkaker tomus Tanskassa tapahtuneesta puupellet tejä sisältäneen siilon lähes kuukauden kes täneestä sammuttamisesta herättää kysy myksen, miten keikka hoidettaisiin Suomes sa. ”Viikko oli antoisa. Vierailimme myös SPEKissä ja Turvallisuusmessuilla”, kertoo Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö Antti Kinnunen
Kotisaa ren tapahtumiin osallistutaan ahkerasti. Maastopalotehtäviä ja puunraivauskeikkoja on ollut enemmän kuin parina viime vuonna”, kertoo palokunnan päällikkö Mikko Takanen. Helsinkiläisellä Laajasalon VPK:lla on riittänyt tänä vuonna vipinää muutenkin kuin elokuisten 110vuotisjuhlien kanssa. Aktiivisia jäseniä on yli 30, joista hälytys osastossa reilut 20. Jos työssäsi tai muussa tekemi sessäsi on vaatteiden syttymis vaara, valitse palosuojatut työ vaatteet. Vesille ja saariin suuntautuvat keikat hoituvat sujuvassa yhteystyössä Helsingin Meripelastusyhdistyksen kanssa. Kaasumarkkinan tilanne on vakaa, ja maakaasua on normaalisti saatavissa. ”Meillä on vahva yhteisö ja monipuolises ti hyviä tekijöitä, mutta mukaan mahtuu aina uusiakin. V-S pelastuslaitos 25.10. Viikkoharjoituksen aiheena olikin juuri pintapelastusharjoitus Matosaa ren meripelastusasemalla. ”Reviiri on laajentunut myös Itä, Keski ja LänsiUudenmaan puolelle, jossa on tar vittu palokunnan vuonna 2019 uutena han kittua säiliöautoa. Uudet net tisivut ja tehokas viestintätiimi pitävät palo kunnan toimintaa esillä somessa. ”Palokunnan kalusto on nykyaikaista. (X) ” Miten Suomi varautuu metsäpaloihin semi naarissa iltapäivän aiheena mm. (X) ” @vspelastus on käyn nissä hanke, joka kar toittaa alueen paloturvallisuutta. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 30.10. Laajasaloa rakennetaan voimakkaasti ja kasvava asukastiheys tulee näkymään var masti myös tehtävämäärissä. Näistä rakennuspaloja oli 32, maastopaloja 12, vahingontorjuntaa 27 ja eläinpelastus tehtäviä kolmisenkymmentä. Tulevan Kruunu siltoja pitkin kulkevan raitiotien matkustaja liikenteen on tavoite aloittaa vuonna 2027. Pelastuslaitos on kouluttanut palokuntaa myös öljyvahin kojen torjuntaan ja Puolustusvoimat henki löpuhdistuslinjan toimintaan. Oikea asenne ja yhteistyökyky ovat tärkeimpiä etsimiämme ominaisuuksia”, Ta kanen ja Ikonen kannustavat. 7/2023 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Vahva saaristolainen K U V A : O S A K R I T IH IN E N ” Hyvinvointialueemme talousarvioesitys vuo delle 2024 on julkaistu. Lokakuun puoliväliin mennessä sopimus palokunnalle oli tullut reilut 130 hälytystä. Vii me vuonna hankittu uusi pickupmallinen tukiyksikkö on toiminut hienosti – sille mieti täänkin vielä monipuolisempia tehtäviä”, kalustomestari Seppo Ikonen sanoo. kansallinen varautuminen Pelastusopisto 2.11. (X) Laajasalon VPK toimii Helsingin suurimmalla saarella ja kalusto on nykyaikaista. Asuk kaiden palvelut turvataan, mutta talouden tasapainotuksessa on edessä haasteellinen vuosi. Huoltovarmuuskeskus 27.10. Saat pian kotiisi tiedotteen, jossa kerrotaan palovaroitti meen liittyvistä velvoitteista sekä ohjeistetaan palovaroitti mien käyttöön ja asennukseen. Kai Valonen 25.10. Yhteistyö Helsingin Meripelastusyh distyksen kanssa on jatkunut tiiviinä jo 1990luvulta. Kimmo Kaisto. Verkostoitumista ja uusia avauksia on mietitty esimerkiksi seurakunnan ja partion kanssa. LinkedIn ” HVK on todennut kaasun toimitusvar muusasetuksen mukaisen häly tystason. (X) ” Luulitko, että kaupasta ostetut tavalliset työ housut ovat paloturvalliset. Lisäksi toimii riskien hallintaosasto ja nuorisoosasto. Vaikka palokunta onkin ilmainen ja hyvä harrastus, nuorten vapaa aika on to della kilpailtua. Turvallisuus viestinnälle ja esimerkiksi alkuammutus koulutuksille on kysyntää
Suurin osa liesipaloista olisi voinut olla ennaltaehkäistävissä. Yle 19.10 2 Pahvilaatikossa ollut jonkinlainen virtapankki räjähti raken nuksessa Kilpisjärvellä. Lapin pelastuslaitoksen mukaan kohteessa olleet henkilöt kantoivat laatikon virtapankkeineen pihalle lumihankeen palamaan. Tunnelma oli innostava ja vuoropuhelu antoi saa. 3 Kotien tulipalojen yleisin yksittäinen syy on liedellä keittiössä syttyvä palo. Räjähdyksestä tai palosta ei aiheutunut henkilöva hinkoja eikä muita omai suusvahinkoja. Jokaisella palo tarkastusta tekevällä pelastusviranomai sella on aina mukanaan kuvallinen virkakortti, joka on esitettävä pyy dettäessä.Lisäksi pelas tusviranomainen kulkee virkavaatteissaan. 8 Pelastustieto 7/2023 INSTAGRAM @jennipalin Pliis älä riko auttajaasi! Liian usein ensihoitajat kokevat väkivaltaa tai uhkaa työssään. 1 Satakunnassa vai kuttaa esiintyvän huijareita palotarkas tajina. Toivottavasti jonain päivänä hoitajan pahoinpitelystä langetetaan samanlainen tuomio, kuin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta! #älärikoauttajaasi #seisväkivallalle #nyrkkisääntö AJASSA MITÄ KUULUU. Mitä päivistä jäi käteen. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään työssään. Uusia oivalluksia Laura Kuurne on Palo tutkimusraadin pääsih teeri ja työskentelee tut kijana SPEKissä. Lapin Kansa 19.10. Osallistujat poistui vat tilaisuudesta varustet tuina uusilla oivalluksilla ja yhteyksillä, jotka voi vat edistää alan kehitystä. Aamulehti/STT 24.10. K U V A : E LI N A K U U R N E. Liesipaloja tapahtuu Suomessa sel västi enemmän kuin pal jon huomiota saaneita saunapaloja, kertoo tut kija Laura Kuurne Suo men Pelastusalan Kes kusjärjestöstä (SPEK). Takana ovat syyskuiset Palotutki muksen päivät. Tutkimus on jatkumoa ”Riskianalyysi mallit onnettomuuksien ehkäisyssä” hankkeelle, josta on myös hiljattain julkaistu raportti SPEK tutkii sarjassa. Viimeisin valmistunut tutkimukseni keskittyi liesipaloihin, jotka oli ilmoitettu vakuutusyhtiö LähiTapiolalle vuosina 2017–2020. POIMINNAT K U V A N V A M M A T O V A T M A S K E E R A T T U JA . Haluamme päästä töistä perheittemme luo ehjänä. Myös it se olen saanut osani – onneksi toistaiseksi vain mustelmilla, naarmuilla ja uhkailuilla selvinnyt. Mitä tutkit itse juuri nyt. Induktioliesi yhdistettynä liesivahtiin olisi kaikista tehokkain yhdistelmä, joka vähentäisi liesipaloja merkittävästi. Seuraavaksi minulla on suunnitteilla tutkimus, joka liittyy pelastustoimen riskianalyysitoiminnan kehitykseen
Jos toi mialaa koskevat asiakirjat ovat myös vääräl lä tasolla, saavat aluevaltuustot väärän ku van toimialan roolista ja potentiaalista.” Miksi arvostelet valtion hallintoa. ”Nyt ei tunnisteta johtamisen tasoja. Niitä on kes kimäärin 50 vuosittain. Sisäministeriön tulisi operoida strategisella tasolla, kuten on kirjattu lain säädäntöön. Tietojen keruussa tulisi aina ensisijaisesti hyödyn tää suoraan Prontoa.” Mikä laillisuusvalvojan toiminnassa mättää. Hyvil Oy:n pelastustoimen kehittämispääl likkö Vesa-Pekka Tervo arvosteli sisämi nisteriötä ja aluehallintoviranomaista kump panuusverkoston uutiskirjeessä. Vuonna 2010 paloja oli yhteensä 221 ja koronavuonna 2020 yhteensä 153 kappaletta. Turvallisuussuun nittelutyökalu löytyy sisäminis teriön ylläpitämän TUOVIpor taalin työtiloista. AJASSA TILASTO Kunnille apua turvallisuussuunnitteluun Maatalousrakennusten palot ovat vähentyneet vuodesta 2009 lähtien. Turvallisuussuunnitelman laatii kunnan virkamiesjohto yh teistyössä poliisin, pelastuslai toksen ja paikallisten yhteisö jen kanssa. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Maatalousrakennusten palot lievässä laskussa Uuden kunnille suunnatun turvallisuussuunnittelutyöka lun avulla paikallisten suunni telmien tekeminen on helppoa. Lopputuloksena on valmiiksi muotoiltu turvalli suussuunnitelmapohja. Tietoa, jota ei käytetä johtamises sa, ei tule kerätä tai tiedon kerääjä on vää rä. Pelastustoi men säädösten nojatessa ajatukseen, et tä palvelujen suunnittelun ja toteutuksen tu lee olla riskiperusteista, tulisi valvovan vi ranomaisen esittää palveluntuottajalle ky symys, millä perusteilla palvelutuotannossa on tehty tiettyjä valintoja. Palvelutuotannon ratkaisuista vas taavat yksinomaan hyvinvointialueet ja pe lastustoimi. ”On hölmöä valvoa palvelu tasopäätösasiakirjaa, kun lailli suusvalvonnan pitäisi keskittyä sii hen, miten palvelut toteutuvat suhteessa lainsäädännön vaatimuksiin. Paikallisen turvallisuussuun nittelun tavoitteena on ehkäis tä ennakolta ja torjua onnetto muuksia, tapaturmia, rikoksia ja häiriöitä sekä parantaa ihmis ten turvallisuuden tunnetta. Laajat kyselyt ovat turhaan työllistäneet muutoinkin hyvinvointialueen ensimmäisen vuoden aikana kuormittunutta pal velutuotantoa. Kun tämä ei toteudu, johtami sen tasot sekoittuvat, eikä toiminta ole te hokasta. Miten se sitä sotkee. ”Koko alan maine ja uskot tavuus voi kärsiä, jos johtami sen tasot eivät osu kohdalleen. Maatalouden varas torakennusten määrät on tilastoitu vuodesta 2019 lähtien. Kun keskitytään lil lukanvarsiin, tämä tosiasiallisesti tietojohta mista edustava näkökulma jää kokonaisuu dessa huomiotta.” Esa Aalto. Tär keintä kuitenkin on, että turvalli suussuunnittelu vastaa kunnan omiin turvallisuustyön tarpeisiin. 7/2023 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten hallintokerrostuma sotkee työtä kentällä. Hyvinvointialueella on tavoitel tava kokoamme suurempaa roolia ja nyt on vaarana, että jäämme palve luotannon kehittämisessä paitsioon. Kirjoittaja toteaa muun muassa, että ajastaan jäänyt hallintokerrostuma sotkee kentän arvokasta työtä. Ku ka on vastuullinen ja toimivaltainen eri ta soillaan. Riittää, kun työkaluun syötetään kunnan tiedot. Työkalu toteutettiin Suomen Kuntaliiton, oikeusmi nisteriön sekä sisäministeriön yhteistyönä
PELASTUSALAN MAAILMA
lokakuuta 2023. 31°30’8 P 34°28’0 I Palestiinalaiset palomiehet sammuttavat tuli paloa rakennuksen raunioissa, joka tuhoutui Israelin armeijan pommituksissa Gazassa 8. Kuva: AFP/Lehtikuva
Huomioidaanko hankinnoissa myös huoltovarmuus. Kun pidämme kiinni kotimaisuudesta, sillä turvataan myös laitteiden ja kaluston toimivuus”, Kalliomäki sanoo. ”Kuuden miljoonan euron liikevaihdolla laskettiin yhteisöverotuotoksi 1,5 miljoonaa euroa. Pidämme yhdessä huolta myös koko toimialan huoltovarmuudesta.” MALLIA PUOLUSTUSVOIMISTA Juhani Härkönen vertaakin huoltovarmuuden osaamista Puolustusvoimiin, jossa siitä hyvin huolehditaan. Jokaisella alan yrityksellä on tässä oma roolinsa ja toivottavasti tämä nähdään tärkeäksi myös hyvinvointialueiden pelastuslaitoksissa. Iivari Kalliomäen yrityksessä tehtiin selvitys verotuotoista. ”Meillä Varsinais-Suomessa ei ole tällä hetkellä painetta liittää teknisiä palveluja osaksi konsernipalveluja, mutta joillakin hyvinvointialueilla näissäkin asioissa haetaan suuruuden ekonomiaa.” Hän toivoo myös, että huoltovarmuudesta pystytään huolehtimaan hyvällä yhteistyöllä. Pienen toimialan yritysten vientitoiminnalla on myös tärkeä merkitys. Vesa Halonen muistuttaa, että pelastustoimi on jo 20 vuoden ajan järjestetty. ”Hyvinvointialueilla eletään tiukassa taloustilanteessa, osana suurta kokonaisuutta. Millainen vaikutus sillä on hyvinvointialueiden pelastuslaitoksiin ja esimerkiksi hankintoihin. Senkin ansiosta yritysten yhteisöverotuotto on merkittävää. AJASSA P elastuskaluston kotimaisuus on tärkeää paitsi kansantalouden myös huoltovarmuuden kannalta. Uskon, että hankinnoissa kyetään riittävien ennakkovalmistelujen ansiosta toimimaan niin, että niissä voidaan puolustaa kotimaisuutta rikkomatta eurooppalaista lainsäädäntöä”, Kalliomäki korostaa. ”Näkisin, että merkitys on nyt entistäkin suurempi. Sitä ei saa hukata pelastustoimessa. Teksti ja kuva: Esa Aalto Koko ketjun on toimittava. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen pelastuspalveluiden tulosaluejohtaja Vesa Halosen mielestä on kokonaisuuden kannalta tärkeää, että koko ketju toimii. ”Kotimaisen tuotannon merkityksestä ei voikaan liiaksi puhua, vaikka sitä voi joku kutsua patriotismiksi. ”Olemme paitsi pieni myös vahva toimiala, jossa tiedonkululla on tärkeä merkitys pelastuslaitosten ja yritysten välillä. Tärkeää on, että pelastustoimen tarpeet huomioidaan ja meillä on riittävästi hankintaosaamista ja tuntea myös huoltovarmuuteen liittyvät asiat.” Hän painottaa myös sitä, että hankintaosaamisesta on huolehdittava eikä sitä saa hukata sote-yhteistyössä. Sillä rahalla voidaan hankkia esimerkiksi kolme paloautoa”, hän sanoo. 12 Pelastustieto 7/2023 Kotimaisuus ja huoltovarmuus – toimivin yhtälö Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on surkea. Esteri Group Oy:n toimitusjohtaja Iivari Kalliomäki ja Saurus Oy:n toimitusjohtaja Juhani Härkönen haluavat herättää tästä keskustelua
”Pelastustoimi pääsee hyvinvointialueilla vaikuttamaan hankintoihin, kun siihen luotetaan ja silloin hinnastakaan ei tule merkittävintä tekijää kilpailutuksessa, vaikka hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne onkin haastava.” Halonen kuitenkin huomauttaa, että hyvinvointialueiden valtion rahoittamassa yleiskatteellisessa rahoituksessa taloudenpito on tarkkaa ja tiukkaa. ”Joillekin kotimaisuus on tärkeää ja hankintaprosesseja hiotaan huolella. Tiukan talouden aikana on tarkasti mietittävä myös hankintoja.” ”Tällaisessa tilanteessa on vaara, että se vaikuttaa meihin kaikkiin”, Iivari Kalliomäki huomauttaa. Ulkomaisesta hankinnasta tulee kalliimpi, jos jätetään huomioimatta kotimaisuudesta tuleva yhteisöverotuotto.” Vesa Halosen mielestä tämäkin on syytä ottaa huomioon hankintoja tehtäessä. OSAAMISTA TARVITAAN Vesa Halonen pitää vahvaa alan kotimaista yritystoimintaa etuna myös pelastuslaitoksille. ”Talouden ohella lainsäädäntö toki ohjaa hankintatoimintaa, mutta kilpailutilanteissa tiukan hintatarkastelun ohella tarkastelleen huolellisesti myös sitä, mistä ja keneltä saadaan paras tuki huoltovarmuuden kannalta.” ALUEELLISIA EROJA Iivari Kalliomäki sanoo, että toimintatavoissa on alueellisestikin suuria eroja. Iivari Kalliomäki huomauttaa tällaisten valitusten aiheuttavan myös turhia kustannuksia koko yhteiskunnalle. Silloin kalustoa saataisiin enemmän myös kiertoon. ”Yritykset elävät epävarmuudessa ja joutuvat tavallaan koko ajan kilpailemaan. Siksi on tärkeää, että kotimaisesta tuotannosta pidetään huolta ja myös sen kilpailukyvystä.” Hän myös ymmärtää, että hankinnoista tehdyt valitukset aiheuttavat yrityksille ongelmia. Kalustoa ei myöskään ole mahdollista valmistaa lyhyellä aikavälillä.” ”Välillä tuntuu siltä, että valituksia tehdään turhankin helposti ja kyse näyttää pikemminkin olevan viivytystaistelusta”, Halonen toteaa. ”Säästöt ja tiukka talous koskevat toki meitäkin. 7/2023 Pelastustieto 13 AJASSA alueellisesti ja talous on ohjannut toimintaa. Juhani Härkönen (vas.), Vesa Halonen ja Iivari Kalliomäki näkevät kotimaisen yritystoiminnan merkityksen tärkeäksi pelastusalalla myös huoltovarmuuden kannalta.. Vaikka hankintatoiminta on nyt osa hyvinvointialueen toimintaa, ei Vesa Halonen näe vaaraa siinä, että pelastuslaitoksiin jouduttaisiin hankkimaan sopimattomia tuotteita. ”Sen sijaan hankintaprosessien ajallisesta venymisestä kannan huolta.” Hän toivoisi elinkaarikustannusten vaikuttavan hankinnoissa nykyistä enemmän. ”Sitä vähemmän pelastuslaitoksissa ollaan markkinoiden armoilla.” Hänen mielestään hankintatoimintaan ja kilpailutukseen tarvitaan lisää osaamista. ”Jos alan kotimaiset yritykset eivät pärjää hankintakilpailuissa, on suuri riski, että niitä ei jatkossa enää ole
Yksi rasti keskittyi pelkästään erilaisiin potilassiirtoihin.. 14 Pelastustieto 7/2023 HARJOITUS JA KOULUTUS 14 Pelastustieto 7/2023 Potilaan siirtoa onnettomuusajoneuvosta harjoiteltiin kolmella rastilla
7/2023 Pelastustieto 15 HARJOITUS JA KOULUTUS Road Rescue – nyt raivataan Uusien autojen raivaamista kolmen valmistajan pelastustyökalusarjaa käyttäen. Pelastustilanne kyljellään olevassa bussissa. Ketjuvetoa kylkikolarissa, potilasevakuointeja ja kommunikointia erilaisissa tilanteissa. Road Rescue tarjoili näitä kaikkia yhden päivän aikana. Teksti: Marko Partanen Kuvat: Kimmo Kaisto 7/2023 Pelastustieto 15
16 Pelastustieto 7/2023 HARJOITUS JA KOULUTUS S uomen Palopäällystöliitto järjesti Road Rescue -koulutuksen neljännen kerran, jo toistamiseen paikkana oli Porin Turvallisuuskeskus. Palomies Henri Keskinen oli paikalla kolmatta kertaa, hän harmitteli ainoastaan sitä, että Road Rescue järjestetään vain kerran vuodessa. Kaiken kaikkiaan Road Rescue oli mahtava kokemus”, opiskelija Ulla Ahosmäki sanoo. ”Opettavaisinta oli huomata, kuinka tärkeää ensihoidon ja pelastuksen yhteistyö on. Toivoisinkin tämänkaltaisia harjoituksia tulevaisuudessa lisää ja siten, että ensihoito olisi mukana harjoituksessa. ”Oli mielenkiintoista toimia ryhmässä, jossa kukaan ei tuntenut toisiaan. ”Opettavaisinta harjoitteessa oli kokonaisuuden hallinta. Hän oli ensi kertaa myös tilanteessa, jossa kahta tyynyä ja kahta tuentatankoa Ketjuvetokoulutuksessa puuhun törmänneen ajoneuvon kylki palautettiin muotoonsa. Nämä olivat käyttäjäystävällisempiä, koska lukitus seurasi tangon pidentämistä automaattisesti”, Henri Keskinen sanoo. KOKONAISVALTAISTA JA KOMMUNIKOIVAA Kyljellään olevan bussin osittaista nostoa ja evakuointia hoidettiin kokonaisuutena. Olen ollut vastaavanlaisissa harjoituksissa aiemminkin, mutta en ollut aiemmin päässyt käyttämään sellaisia tuentatankoja. Bussin ulkopuolella valmisteltiin ajoneuvon osittaista nostoa. ”Kun palomiehiä on ympärillä useita, potilas ei näe mitä tapahtuu. Kun tietää, mitä tapahtuu, se rauhoittaa. Opettavaisinta päivässä oli kommunikaation merkitys”, Arjasalo sanoo. OPPIA POTILAAN ROOLISSA Koulutuksen ensikertalainen oli yhteistyökumppani WinNova-oppilaitos, jonka ensihoidon opiskelijat esittivät koulutusrasteilla potilaita. Henri Keskinen oli Road Rescuessa jo kolmatta kertaa.. Potilaan roolissa niin ikään ollut Jonna Arjasalo kertoi oivaltaneensa harjoituksessa, kuinka tärkeää on kertoa tilanteen kulusta potilaalle. Puhuimme kaikki paljon ja kerroimme juurta jaksain, mitä pitää tehdä. Vuosien mittaan tarjonta elää, joten uudelleen koulutukseen saapuva saa mukaansa aina jotakin uutta. Tutussa porukassa saatettaisiin olettaa toisen tekevän jotakin, mutta tässä niin ei tapahtunut”, Laurolinna pohti. Sopimuspalokuntalainen ja ensihoitaja Kati Laurolinna oli evakuoimassa potilaita kaatuneen bussin sisältä
7/2023 Pelastustieto 17 HARJOITUS JA KOULUTUS operoitiin samasta pisteestä yhden käyttäjän voimin. TURVALLISET KYPÄRÄT KÄYTTÖÖN Ennen kuin kukaan pääsi raivaamaan uusia ajoneuvoja, kouluttaja Jarno JoenKatso video ketjuvedosta Pelastustiedon Instasta. Mistä kohdasta ja miltä puolelta ajoneuvo milloinkin kannattaa nostaa”, Keskinen sanoo. ”Sitä kannattaa hyödyntää kylkikolarissakin eikä vain perinteisesti pitkittäissuuntaisiin vetoihin. ”Ensihoidolle on osattava kertoa, kuin ka kauan tietyn tempun tekeminen kestää, jotta he voivat arvioida, kestääkö potilas odottaa”, Keskinen kertaa oppimaansa. Ensihoidon opiskelijat Jonna Arjasalo (vas.) ja Ulla Ahosmäki ottivat tuntumaa rankalaudasta. Kati Laurolinna on ensihoitaja, mutta tuli koulutukseen Tammelan VPK:n lähettämänä. Sen jälkeen ajoneuvoa vedettiin ehjän kyljen puolelta, jolloin sisään painunut B-pilari palautui lähelle oikeaa muotoa ja potilaan puolelle saatiin tilaa. Ketjuvedossa jokaisen tulee tietää, miten työ tehdään, ja sitä on harjoiteltava”, Keskinen sanoo. ”Opin eniten nostotekniikoista. Uudet ajoneuvot raivattiin Jarno Joensuun johdolla. Vaikka harjoitussisältö oli tuttua, monet eri variaatiot tekivät siitä kattavan kokonaisuuden”, Laurolinna sanoo. Lopuksi ajoneuvo vedettiin irti puusta ja siitä raivattiin kylki irti. Ensin ajoneuvo kiinnitettiin puuhun törmäyspuolen B-pilarista. Sitä en ollut koskaan aiemmin päässyt tekemään loppuun asti”, Laurolinna sanoo. Keskiselle kylkikolariajoneuvon ketjuveto tuli uutena asiana. Keskisen mieleen jäi ajankäyttö suhteessa potilaan tilaan ja irrotustapaan. Työvälineisiin tutustuttiin ja tekniikat opetettiin kaikille ennen harjoitetta. KETJUVETOA UUDESTA KULMASTA ”Ketjunvetoharjoituksesta jäi ehkä eniten käteen. PELKÄT SIIRROT – HYVÄ AJATUS ”Oli hyvä ajatus harjoitella pelkkiä ajoneuvosta evakuointeja siten, että purkaminen oli jätetty pois. Road Rescuessa tehtiin ketjuveto kylki edellä puuhun törmänneeseen ajoneuvoon. 1 2 3 1 2 3
Vanhempien pelastussarjojen kanssa saattaa edelleen syntyä ongelmia riippumatta siitä, mikä on laitteen käyttövoima. Esimiehenä työsTieliikennepelastamisen kehittäminen Suomessa hankkeessa tuotettiin Palosuojelurahaston tuella Tieliikennepelastaminenkirja. Peräänajotapauksessa konetilaan joutunut bensiini höyrystyi ja leimahti kuin napista painamalla. ”Kerran harjoituksissa ajoneuvoa leikatessa heite lennähti palokypärän visiiriin, joka meni ihan palasiksi”, Joensuu kertoo. ”Ennen kaikkea uuden ajoneuvon B-pilarin yläpään katkaisu ja keulan vahvuus ovat paikkoja, joiden raivauksessa tulee isoimmat ongelmat.” Uudet akkulaitteet Jarno Joensuu on havainnut letkulaitteiden kanssa yhtä te hokkaiksi. Siitäkin on varoittava esimerkki. Syttymisen varmistamisen Joensuu hoitaisi useimmiten paineellisella työjohdolla. UUDET LAITTEET PYSTYVÄT NYKYAUTOIHIN Aina kun Palopäällystöliiton tapahtumissa on raivattu uusia ajoneuvoja, Joensuu on ollut kouluttamassa. Road Rescue -koulutuksessa käytetyt tuentatangot olivat monelle uusi tuttavuus.. Sen voi ladata osoitteesta: info.smedu.fi/kirjasto/Sarja_A/ A3_2021.pdf kennellessään Joensuu on ottanutkin tavakseen käskeä paineellisen työjohdon ja määrätä siitä vastaavan henkilön aina, kun ajoneuvoa leikataan. 18 Pelastustieto 7/2023 HARJOITUS JA KOULUTUS suu herätti keskustelun työturvallisuudesta. Koulutuksissa hän on nähnyt monenlaisia kypäriä, jopa sellaisia, jotka eivät ole ollenkaan pelastuskäyttöön hyväksyttyjä. Joensuun mukaan kevytkypärän ongelma tyypillisesti on siinä, että sivusuojaus jää vaillinaiseksi. Ikävä yllätys voi sattua leikatessa. Ikävä yllätys voi sattua leikatessa, jolloin voimat ovat kovat. Ne poikkeavat vanhoista ajoneuvoista rakenteiden kovuudessa ja jäykkyydessä. ”En suosittele kevytkypärää ollenkaan tieliikennepelastamiseen”, hän sanoi tietäen tasan tarkkaan, että monet tahot ovat hankkineet niitä osaksi juuri sitä varten. Se ilmestyi Pelastusopiston oppi materiaalien Asarjassa vuonna 2021. Huojentava tieto onkin, että nykyaikaisiin ajoneuvoihin tehoavat nykyaikaiset raivausvälineet
”Kouluttajat ovat pysyneet suht’ vakio na, tuttu rinki. Myös Satakunnan ensi hoidon vastuulääkäri oli kiinnostunut osal listumaan, mutta aikataulut eivät sopineet yksiin.” Palopäällystöliiton alaisuudessa toimii pelastusalan tieliikennepelastamisen toimi kunta, jonka aloitteesta Road Rescue ta pahtumaa järjestetään vuosittain. Suomalaiset kouluttajat ovat myös vierailleet Renaultin Techno Centeris sä Guyancourtissa vuotuisissa Safetysemi naareissa. Uurasmaa kiittää Renaultia edelläkä vijyydestä pelastajien turvallisuuden huo mioon ottamisessa onnettomuustilanteissa ja aloitteel lisuudesta Euro NCAP normien kehitystyös sä. Nyt Porissakin kouluttajana ollut Samu Kemppi on tehnyt ison työn kehittäessään raskaan ajoneuvo kaluston pelastamista.” ENSIHOITAJAOPISKELIJAT INNOISSAAN ”Idea ensihoitajaopiskelijoista osana har joitusta tuli Jarno Joensuulta. Mene osoitteeseen www.renault. Sähköautoista toivo taan lisää koulutusta. HARJOITUS JA KOULUTUS Renaultin nettisivuilla voi katsoa suo meksi tekstitetyn 12minuuttisen videon. Production Oy Myynti: Marko Oikarinen marko.oikarinen@cpe.fi Tuotepäällikkö: Claudia Turkki claudia.turkki@cpe.fi haix.com PELASTAMISEN AMMATTILAISILLE. Keväällä 2024 Helsin gissä järjestetään myös tieliikennepelasta misen symposium – todennäköisesti viikolla 11, mutta tarkka ajankohta on vielä auki. fi/turvallisuus tai skannaa QRkoodi. Esimerkiksi nostotyy nyjen ja tuentatankojen toiminta ei nyt ollut kaikille kovin tuttua. Ketjuveto sai kiitosta, ensi vuonna ennakkoaineistoa Koulutusasiantuntija Pasi Uurasmaa Suomen Palopäällystöliitosta kertoo, että tähän asti tulleissa palautteissa ketjuveto rasti on saanut erityistä kiitosta. Yhdessä pohdimme tämänkertai set rastit ja pari varalle. Renault antoi koulutukseen testikäytös sä olleita lähes uusia autoja harjoituksia var ten. Se on omistettu ”kultaiselle tunnille” eli niille arvokkaille minuuteille, jolloin ensihoidon toi milla on suurin merkitys ihmishengen pelas tamisessa. Ne pyritään saamaan ensi vuonna mukaan jollain tavalla. ”Viiden viime vuoden aikana ketjuveto on herännyt uudestaan henkiin. Kimmo Kaisto Haix Airpower XR1 Maahantuoja: C.P.E. Idea siihen tuli viime vuoden Rescue Days tapahtu masta Saksasta. Viime vuonna muun muassa mallinnettiin akkupa loa, miten sitä voi jäähdyttää ja minkälaisia sammutuspeitteitä on tarjolla.” Syksyn 2024 koulutukseen on tarkoi tus tuottaa ennakkoaineistoa, jolloin voidaan keskittyä harjoitteluun. Helmikuussa tieliikennepelas tamisen toimikunnassa osa kouluttajista oli mukana. He kokivat harjoituksen antoisaksi ja haluavat olla jat kossakin mukana