7/2022 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA ENSIASKELEET tiedolla johtamiseen PELASTAJAKSI nelikymppisenä KAARLELAN VPK:N TALKOOVOIMAA – muonahuoltokärry kuin suurtalouskeittiö arvokasta oppia molemmin puolin Kreikasta
Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi SAATAVILLA 16 ERI MALLIA! • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku RAJOITTAMATONTA TEHOA. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. PÄÄKIRJOITUS UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET NYT SAATAVILLA ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti
PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Saattaa tosin käydä niin, että poliittista päätöstä uudistuk selle ei tällä vaalikaudella saada, vaan sille joudutaan ottamaan aikalisä. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Parhaillaan pohditaan myös, millä tavalla pelasta jia pitää kouluttaa tulevaisuudessa. Koulutusuudis tuksesta on pian lähdössä esitys lausunnolle. Päätoimittaja Esa Aalto, p. Etenkin nyt, kun julkisen talouden paine on valtaisa valtion velan kasvaessa. On varmasti paikallaan pohtia erilaisia vaihtoeh toja koulutustarpeen täyttämiseksi, mutta samalla joudutaan ottamaan huomioon, mikä on kustan nusten kannalta järkevää. Aluepoliittinen ratkaisu on jakanut enemmän tai vähemmän kentän tuntoja koko nykymuotoisen opiston ajan. 7/2022 Pelastustieto 3 Rahako ratkaisee. Ammattikoulutuksen aloittamisesta Kuopion Petosella tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Hallitus näki viimein, että tarve on olemassa ja osoitti opiskelijamäärän kaksinkertais tamiseksi 600000 euron suunnittelumäärärahan. 044 7280401 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2022 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Jos koulutusratkaisuissa voidaan esittää kustan nustehokkaita ratkaisuja, tuskinpa päättäjilläkään on halua estää sellaisia toteutumasta. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi Petri Partanen Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Asia oli esillä jo yli 50 vuotta sitten, kun suunniteltiin palokuntien yhteyteen perustettavia koulutuspalokuntia. Siten toiveet myös Helsingin Pelastuskoulun rahoi tuksen saamiseksi valtiolta voivat olla kiven takana. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. Vaihtoehtoja paikallaan pohtia. Tuoreessa muistissa on tosin edellisen hallituksen kokoomus laisen sisäministerin ratkaisu keskittää koulutus Kuopioon perustelemalla se kustannustehokkuu della.. Lasse Moisio • +358 40 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi SAATAVILLA 16 ERI MALLIA! • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku RAJOITTAMATONTA TEHOA Kuumin kysymys alallamme on juuri nyt se, miten pystytään kouluttamaan lisätarpeen vaatima määrä uusia pelastajia. Lisämenojen perusteleminen voi olla mahdotonta. Vaikkei siitä olekaan suoranaisesti kysymys, pelastajapulan voittamiseksi on esitetty myös ajatus koulutuksen hajauttamisesta alueelli sesti eri puolille maata. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Siitä sai alkunsa myös Helsinkiin perustettu palokunnan koulutus keskus eli nykyinen pelastuskoulu, joka täytti juuri 50 vuotta. UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET NYT SAATAVILLA ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella
26 Palomiesten työ nyt virallisesti syöpävaarallista K U V A : JA R I L A IN E /C O LO R -K U V A O Y
7/2022 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 14 Suomalaiset apuna Kreikassa 18 Italialaisten palomiesten kuuma kesä 22 Pelastuskoulu 50 vuotta 24 Osaksi suurempaa 30 Ison auton rattiin C-kortilla 32 Mirafoni 34 Teema: Virve 2 tekee tuloaan 37 Puheenjohtajalta 38 Teema: Tiedolla johtaminen 46 Mokkatakkimaisteri 52 Liian tummaa paahtoa 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 62 Kalustonurkka 64 Näistä tykkään: Heli Koponen 65 Arkistojen aarteita 66 Seuraavassa numerossa 12 Onko alueellinen koulutus ratkaisu pelastajapulaan. 44 Sauli Putkonen pelastajaksi nelikymppisenä 40 Kaarlelan VPK:n muonahuolto uudelle tasolle 48 Rajoituslinja piti LapWallin tulipalossa 54 On upeaa rakentaa uutta K U V A : E S A A A LT O
ylläpidon kurssi 23.11. ”Koulutukseen ilmoittaudutaan pelastuslaitosten kautta. Tieto leviää pelastuslaitosten työvuorokoulutusten ja palokuntien viikkoharjoitusten kautta pelastustoimen kentälle. Yksipäiväinen koulutus koostuu teoriasta, jota seuravat demonstraatiot ja käytännön opastus uusiin köysitekniikoihin. Kimmo Kaisto. Kuopio CTIF www.ctif.fi • Lentoasemien pelastustoiminta -seminaari 25.10. marraskuuta. Seinäjoki, Rovaniemi, Kajaani ja Kangasala • Alkusammutuskoul. Uskoisin, että 20–40 henkilöä mahtuu per tilaisuus”, kertoo koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa Palopäällystöliitosta. Jatkoa seuraa Kajaanin paloasemalla 17.11., ja kiertue päättyy Kangasalan paloasemalle 25. Ennakkotiedon mukaan kiertuetta on tarkoitus jatkaa ensi keväänä neljällä paikkakunnalla. Pelastusopistolla on myös valmistunut uusi opas turvallisiin työtapoihin ja tekniikoihin. Kuopio Pelastusopiston kurssilla viikolla opitut tekniikat vietiin uuteen ympäristöön luonnonkalliolle syyskuussa 2021. Helsinki ja online SPAL www.spal.fi • Hätäkeskusseminaari 23.–24.11. Huovila oli asiantuntijajäsen sisäministeriön PVAT-ohjeen valmistelutyöryhmässä ja päävastuussa Pelastusopiston hankkeessa, jossa tehtiin uusi opintomateriaalipaketti. (Lähde: Esa Kokki, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, tiedot Prontosta) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Päivä paloasemalla 26.11. yhteistyössä ympäri Suomen PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Rope Rescue -koulutuskiertue alkaen 1.11. Palopäällystöliitto sai Palosuojelun edistämissäätiöltä apurahan Rope Rescue -koulutuskiertueen toteuttamiseksi. Kuopio • Johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuuksissa 7.–9.12. pääkouluttajakurssi 17.11. Rope Rescue -koulutuskiertue alkaa Seinäjoen paloasemalta 1. Jyväskylä PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Uudet sammutustekniikat 8.–10.11. ylläpidon kurssi 9.11. Sisäministeriö julkaisi vuonna 2021 uuden Putoamisvaarallisella alueella työskentely pelastustoimessa -ohjeen. Viime vuonna osuus oli 0,8 prosenttia ja 0,3 prosenttia vuonna 2020. marraskuuta. 6 Pelastustieto 7/2022 TAPAHTUMA Rope Rescue -koulutuskiertue tulossa neljälle paikkakunnalle AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 1,4 prosentissa tieliikenneonnettomuuksien hälytyksistä ilmoitustapana on ollut eCall 1.1.–15.9.2022. Lappeenranta • Paloturv.viikko 26.11.–1.12. Oulu • Palontorjuntatekn. Suomen Palopäällystöliitto järjestää aiheesta maksuttoman koulutuskiertueen. Kuva: Kimmo Kaisto. Kiertueen pääkouluttajana toimii Sami Huovila Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Kiertueen kohderyhmää ovat pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien kouluttajina toimivat. Vantaa • Palontutkinnan opintopäivät 23.–24.11. Seuraavana on vuorossa Rovaniemen paloasema 9.11. ympäri Suomen SPEK www.spek.fi • Palontorjuntatekn
Palokunnalla on vuosittain noin 70 hälytystehtävää laidasta laitaan. Timo Nyholm 25.9. Veikko Pullinen 20.9. 11 kotia tuhoutui totaalisesti yhdessä tulipalossa. Mervi Parviainen 23.9. ”Samoin ilman Valkeakosken kaupungin sekä monen yrityksen taloudellistakin tukea olisi palokunnan perustaminen ollut käytännössä mahdotonta. Esa Aalto. Johdon palkat kyllä nousee. Pelastusalasta kiinnostuneet olivat jonkin aikaa pohtineet uuden harrastustoiminnan aloittamista paikkakunnalla, mutta sysäyksen sille antoi Pirkanmaan pelastuslaitoksen tuki. Vuoden sopimuspalokunnaksi valittu Valkeakosken VPK on iältään nuori, sillä se perustettiin vasta kuusi vuotta sitten. ” Helsingin Pelastuslaitos hakee kirvesmiestä palkalla 2357€/kk. Tiivis yhteistyö järvipelastajien kanssa tuottaa molemminpuolista hyötyä ja toimii esimerkkinä hyvistä kumppanuuksista.” Valkeakosken VPK toimii Valkeakosken kaupungissa, Mallasveden ja Vanajaveden järvien välissä. Vuoden sopimuspalokunnaksi valittu Valkeakosken VPK toimintanäytöksessä. Ei missään sotatoimialueella. 7/2022 Pelastustieto 7 TWITTER VPK TOIMII AJASSA Suomen nuorin palokunta K U V A : K A LL E K O N T S A S ” Onhan tämä niin surullista. Noin puolet hälytysosastoon kuuluvista on mukana myös meripelastusseurassa. Siis Suomessa. Palokunnassa on viitisenkymmentä jäsentä, joista puolet kuuluu hälytysosastoon. ”Vesistössä toimiminen on oma erikoistehtävänsä ja vaatii sellaista osaamista, jota ei pelastuslaitoksilla ja sopimuspalokunnissa välttämättä normaalisti ole jokaisella. Suomen Sopimuspalokuntien Liitto jakaa vuosittain tunnustuksen. Ihailtavaa on ollut nähdä myös yhteinen henki, miten suurella sydämellä kaikki ovat olleet mukana palokuntaa rakentamassa”, palokunnan päällikkö Kalle Kontsas kiittelee. Antti Määttänen 14.9. ”Palokunnalla ei ole ensivastesopimusta”, Kontsas toteaa. Katsoo tätä vaatimuslistaa niin vähän ihmetyttää kuka ammattilainen tähän hakisi. Palon sammuttamiseksi ei mitään tehtävissä, koska osastointi puuttuu/ on puutteellinen yläpohjassa. Eihän tuolla palkalla Helsingissä jää mitää käteen ja asua saa betonikuutioyksiössä. Erityisesti puhuttavat tutkinnon tasot ja tulevaisuuden osaamistarpeet. ”Alalla työskennelleet ovat halunneet tulla mukaan auttamaan muun muassa talkootöissä ja onpa osa heistä mukana myös hälytysosastossa.” Kontsas kertoo, että palokuntaan olisi tulossa etenkin nuorempaa väkeä kuin pystytään ottamaan. ”Meillä ei ole riittävästi tilaa esimerkiksi varusteille.” Palokuntaan otetaan kuitenkin vuosittain uutta väkeä sekä hälytysettä nuoriso-osastoon. Valkeakoskella toimii päätoiminen vuorokautinen paloasema, mutta siitä huolimatta palokunnalla on vuosittain varsin paljon tehtäviä, ja ne ovat vuosittain myös lisääntyneet. Tämä jos jokin haittaa tutkintaa ja varmasti ovat myös haitallinen näky omaisille. Vilkasta keskustelua työryhmän raporttiluonnoksesta. Lisäksi on nuoriso-osasto ja veteraaniosasto. Suomen Meripelastusseuran Pirkanmaan Valkeakosken pelastusasema toimii Valkeakosken VPK:n kanssa samoissa tiloissa. Ei ihan helppo juttu. ” Onko tosiaan nyt asiat niin, että iltapäivälehdet julkaisevat jo #drone videoitakin onnettomuuspaikalta. ” #Pelastustoimi #koulutusuudistushanke työpaja
#industrialrescue #teollisuuspalokunta #tpkkokkola #kipkokkola #kokkolaindustrialpark #palokunta #firedept AJASSA MITÄ KUULUU. Sisäministeri Krista Mikkonen Savon Sanomissa 25.9. Työhyvinvointi on kokonaisuus monine osa-alueineen, eikä se ole mielestäni mikään pysyvä tila. Menomatka on noin 5000 km, paluu noin 6000. Mitä ajattelet työhyvinvoinnista. K U V A : N IK O H Ä M Ä LÄ IN E N Jäi lämmin tunne Suvi Hölttä on työskennellyt työhyvinvointisuunnittelijana Keski-Suomen pelastuslaitoksella vuodesta 2019, tätä ennen pitkään ensihoitajan ja ensihoitoesimiehen tehtävissä. Yksin. 8 Pelastustieto 7/2022 INSTAGRAM @kiptpk Tämän kuun aiheena liikenneonnettomuus ja liikennevälinepalo tehtaiden sammutusmiesten kanssa. POIMINNAT. Juhlista jäi lämmin tunne. Ensimmäisenä ihmisenä maailmassa. Palomies Jari Saario Helsingin Sanomissa 25.9. Toivoisin, että meillä olisi parempi mahdollisuus tukea yksilöllisesti henkilöstöä. 1 Kaksi lokkia oli takertunut räpylöistään siimoihin Ukko-Pekan sillalla Naantalissa. Tuntuu, että kaikessa aiemmin tekemässäni on jäänyt huomattava määrä kapasiteettia käyttämättä”. Lokit olivat räpiköinnistä johtuen väsyneinä, mutta lähtivät lentoon ja jatkoivat matkaansa. Olen ollut ennenkin järjestämässä isoja tilaisuuksia, mutta nämä olivat ensimmäiset palokuntajuhlat. 3 Pelastusopisto on saanut 600 000 euron lisärahoituksen ensi vuotta varten, kertoo sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) Savon Sanomille. Miksi ihmeessä. Ilman turvavenettä. Tilannekeskuksen vuoroesimies Juha Nieminen Turun Sanomissa 26.9. ”Haluan haastaa itseäni. Maailmanlaajuiset haasteet, valtakunnalliset muutokset, henkilöstöpula ja vallitsevat työtaistelut vaikuttavat työyhteisössä, mutta näkisin henkilöstön voivan silti hyvin. Summa on tarkoitettu siihen, että Pelastusopisto voi varautua koulutusmäärän kaksinkertaistamiseen vuodesta 2024 alkaen. 2 Saario aikoo soutaa Atlantin yli ja takaisin. ”Linnuissa ei ollut näkyviä vammoja, ja pelastusviranomaiset irroittivat lokit pinteestä. Juhlassa paistoi läpi ihmisten halu olla yhdessä ja keskustella. Onneksi minulla oli tiimi mukana suunnittelussa. Hän oli myös järjestämässä Jyväskylän vakinainen palokunta 100 vuotta -tapahtumaa Mitä juhlat antoivat
Asuinrakennuspaloista keskimäärin joka kymmenes on rivitalon palo. Palaute on ollut pääosin positiivista, mutta myös sitä on kyseenalaistettu, että olenko tätä mieltä pelastusjohtajana vai sisäministeriön pelastusosaston projektipäällikkönä.” Toimit tosiaan sisäministeriössä projektitehtävissä hyvinvointialueuudistuksessa. 7/2022 Pelastustieto 9 50 100 150 200 250 300 350 400 450 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Rivitalopalot vuosina 2009-2021 Suomessa HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Mikä oli motiivi kirjoitukselle. ”Yhteinen kantamme on, että toiminnan pitää jatkua häiriöttömästi”, pelastusjohtajien puheenjohtaja Harri Setälä sanoo. Onko projektityö ministeriössä ollut vaikuttimena kantaasi koulutusuudistuksessa. Tätä nyt selvitetään, mutta Setälän mukaan verkoston pitää olla mukana hyvinvointialueiden toiminnassa. Muodostan mielipiteeni ihan omana itsenäni ja pelastusjohtajana ilman ulkopuolisia vaikuttimia. Vuodesta 2008 toiminut verkosto on ollut osa Kuntaliiton toimintaa, mutta nyt sille joudutaan etsimään uusi kotipesä. Mutta käyn mielelläni myös jatkossa tästä(kin) asiasta vuorovaikutteista keskustelua.” Esa Aalto Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toimintaa halutaan jatkaa myös ensi vuonna, vaikka hyvinvointialueet alkavat valtion rahoittamana vastata niistä. Koulutusuudistus tähtää pitkälle tulevaisuuteen, ja olen pelastusjohtajana ammattikorkeakoulututkinnon kannalla tulevaisuuden pelastajakoulutuksessa, kuten kirjoituksessani perustelin.” Pelastusopiston johdossa nähtäisiin ammattikorkeakoulututkinto hyvänä ratkaisuna. Se vastaa yleistä vähenemää vuodesta 2009 lähtien. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen tämä reitti tukkeutuu kuin jos tutkinto suoritettaisiin ammattitutkintona. Vaikuttaako tämä mielipiteeseesi, kun sanotaan, että sinulla on hyvät suhteet oppilaitoksen johtoon eli rehtoriin. (LÄHDE: ESA KOKKI, PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO, TIEDOT ON KOOTTU TILASTOJÄRJESTELMÄ PRONTOSTA) Rivitalopalot vähenevät vuosittain Rivitalopalot Suomessa vuosina 2009–2021 Markus Viitaniemi kirjoitti edellisessä Pelastustiedossa puheenjohtajalta-palstalla ajankohtaisesta koulutusuudistuksesta. ”Siksi seuraamme sitä, miten hyvinvointialueet järjestäytyvät ja voiko verkostomme kytkeytyä siihen.” Kumppanuusverkostossa on kesken paljon valmisteltuja asioita, esimerkiksi turvallisuuspalveluissa. ”Ei vaikuta. Mitä mieltä olet tästä näkökulmasta. AJASSA TILASTO Kumppanuusverkoston toimintaa halutaan jatkaa Tämän vuoden tammi–elokuussa rivitalojen paloja on ollut kymmenen vähemmän kuin edellisten viiden vuoden aikana keskimäärin. Hyvä, että asia kiinnostaa ja siitä käydään keskustelua. ”Olen saanut runsaasti palautetta asiasta, mistä kiitokset kaikille palautteen antajille. Setälä painottaa, että kyse on kehittämiseikä edunvalvontaorganisaatiosta.. Kirjoituksessasi esille nostamasi näkemys pelastajien koulutuksesta jakaa vahvasti mielipiteitä. Hänen kannanottonsa pelastajakoulutuksen uudistamisen puolesta myös nykyistä korkeammalla koulutustasolla on herättänyt mielipiteitä. ”Ei, mutta toki työskentely sisäministeriössä on laajentanut katsontakantaani tarkastelemaan asiaa eri näkökulmista.” Olet pitänyt esillä mahdollisuutta saada harvaan asutuille alueille matalammalla kynnyksellä muuntokoulutuksella pelastajia esimerkiksi sopimuspalokuntatehtävistä. ”Olen tuonut pelastajapulan lyhyen aikavälin yhdeksi mahdolliseksi ratkaisuvaihtoehdoksi alueellisen koulutuksen lisäämisen ja oppisopimuskoulutuksen hyödyntämisen, mutta en näe tätä pidemmän aikavälin ratkaisuna. Oletko saanut palautetta kirjoituksestasi
PELASTUSALAN MAAILMA
Mukana sammutustöissä olivat myös palomiehet Suomesta ja Norjasta. 37°54’7 P 22°59’7 I Laajoja metsäpaloja vastaan taisteltiin elokuussa Kreikassa Corinthian alueella. Kuva: ImagoImagesStock/Lehtikuva.
AJASSA P elastusopistossa valmistelu työt ovat alkamassa, mutta alalla on myös virinnyt kes kustelu siitä, olisiko alueel lisesta koulutuksesta avuksi pelastajapulan taklaamisessa. Hänen mielestään koulutusmääräli säyksen suunnittelun yhteydessä pitäisi avoimesti pohtia erilaisia toteutusvaih toehtoja. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Kimmo Kaisto Nyt on otettava kaikki keinot käyttöön. Tulevina vuosina tarvitaan kuitenkin lisää rahaa, jotta pelastajia pystytään kouluttamaan lisää. ”Meidän kannattaisi nyt avoimesti keskustella, koulutetaanko kaikki opis tolla vai voisiko koulutusta antaa myös muualla.” Hän jakaa huolen siitä, mistä saadaan päteviä opettajia kouluttamaan lisätyö voimaa, mutta katsoo, että tätäkin asiaa voidaan tarkastella yhdessä laitosten kanssa, kuten myös kalustoa ja muuta Pelastusopiston harjoitusalue sijaitsee Korvaharjussa.. 12 Pelastustieto 7/2022 Alueellinen koulutus avuksi pelastajapulaan Hallitus antoi pelastajien koulutusmäärien lisäämiseksi suunnittelumäärärahaa 600000 euroa. Pirkanmaan hyvinvointialueen pelas tuslaitoksen pelastusjohtaja Mika Kontio on yksi keskustelun herättäjistä
Toki jos koulutustasoa halutaan laskea, silloin koulutusta voidaan antaa missä tahansa.” POLIISI KESKITTÄÄ TAMPEREELLE Mervi Parviaista harmittaa, että pelas tusalalla esitetään vaatimuksia hajauttaa koulutusta. Näin eivät toimi esimerkiksi poliisit, joille ammattikoulutusta anne taan keskitetysti Poliisiammattikorkea koulussa Tampereella. Me voimme järjestää myös miehistön, alipäällystön ja jopa hätäkes kuspäivystäjien yhteisharjoituksia. Opistolla koulutuksen jär jestäminen on kustannustehokkaampaa.” Mervi Parviainen muistuttaa myös, että lisätyövoiman saanti alalle ei ole pel kästään opiston asia, vaan myös työnan tajan pitää olla vetovoimainen.. ”Esimerkiksi ruotsinkielisessä kou lutuksessa kulut olivat kaksinkertaiset resurssien ja muiden vaatimusten takia.” Tällä hetkellä sisäministeriössä joudu taan vastaamaan yhdenvertaisuusvaltuu tetulle tehtyyn valitukseen siitä, että alu eelliselle ruotsinkieliselle koulutukselle ei ole järjestetty maksutonta majoitusta, kuten se lain mukaan on Pelastusopiston asuntolassa. Näin kävi esimerkiksi ruotsinkielisessä koulu tuksessa.” ”Kun ei rahoitusta tunnu löytyvän opistossa järjestettävään koulutukseen, miksi sitä löytyisi alueellisiin koulutuk siin.” KOULUTUSOSAAMISTA VÄHÄTELLÄÄN Parviainen huomauttaa myös, että pelas tuslaitosten tehtävä ei ole järjestää koulu tusta eikä siellä ole pedagogisesti päteviä henkilöitäkään. Lisää kustannuksia voi tuoda myös se, jos koulutettavia ei ole riittävästi, mutta kiinteät kulut eivät jousta koulu tettavien määrän mukaan. EI OLE RATKAISU Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen sanoo, että alueellisella koulutuk sella ei pelastajapulaa ratkaista. ”Toki mahdollisen alueellisen kou lutuksenkin pitää olla Pelastusopiston johtamaa toimintaa.” Hyvinvointialueiden rahoitusongelma luo myös osaltaan mustia pilviä taivaalle, kun niiden rahoitus on jo heti alussa riit tämätöntä, jotenka lisätyövoiman palk kaaminenkin tuo mukanaan lisää haas tetta. Me olemme vierailleet Porissa eikä se vastaa sitä tarvetta, mitä ammatillinen koulutus vaatii. Nyt saadulla suunnittelumäärärahalla aletaan suunnitella sitä, mitä kaikkea vaa tii koulutettavien määrän kaksinkertais taminen. Alueellisen koulutuksen järjestämi nen on rehtorin mukaan selvästi kalliim paa. AJASSA koulutuksessa tarvittavaa infrastruk tuuria. Hän myös huomauttaa, että Pelastusopistolla on fasiliteetit kunnossa eikä alueellisen koulutuksen tarpeita varten jouduta jär jestämään jotakin uutta. KAIKKI KEINOT KÄYTTÖÖN Pelastusjohtajien puheenjohtaja, Ete läPohjanmaan pelastusjohtaja Harri Setälä kertoo, että kumppanuusverkos tossa on asiasta keskusteltu yleisellä tasolla. Myös alueellisesta koulutuksesta on tässä yhteydessä puhuttu.” Pelastajapulan ratkaisu on pelastus johtajien kärkiteema hallitusohjelmata voitteissa ensi vaalikaudelle, mutta siinä ei ole esitetty yksilöityjä toimenpiteitä. ”Minulle on todettu, että miksi nostan koulutuksessa pedagogisia taitoja esille, koska jokainenhan osaa kertoa omasta työstään. Onkin tullut tunne, että koulutusosaamista vähätellään.” Hän painottaa myös laadukkaan har joitusalueen merkitystä, jollaista ei ole muualla. ”Tämän ongelman kanssa on päästävä eteenpäin, koska tätä on jo riittävän pit kään käsitelty.” ”Nyt kun on suunnittelumääräraha hienosti saatu, pitää Pelastusopiston ohjauksessa määritellä taso, jolla saamme tarvittavassa ajassa riittävästi koulutet tua työvoimaa alalle”, Mika Kontio täh dentää. Hänen mielestään nyt olisi aika ar vioida, mikä on sellainen taso, jolla mini missään pystytään tuottamaan uutta työ voimaa alalle. ”Pystytäänkö esimerkiksi laitosten henkilöstöä hyödyntämään rekrytoita essa lisää opettajia. Jos sellaiseen jostain syystä päädyttäisiin, siihen pitäisi löytää oma rahoitus. ”Toivon, että sieltä tultaisiin tutustu maan meidän harjoitusalueeseemme. ”Alueellisesti ei välttämättä löydy myöskään riittävästi koulutettavia. Satakunnan hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila lähetti päättäjille ja koulutukseen vaikuttaville kirjeen, jossa korosti alueellista koulutusta pelastaja koulutuksen turvaamisessa. ”Uhkakuva voikin olla, että joutui simme maksamaan majoituksen myös alueellisessa koulutuksessa”, hän sanoo. Siinä hän nosti yhdeksi vaihtoehdoksi Satakunnan, jossa on LänsiSuomen pelastusharjoi tusalue. ”Alueelliseen koulutukseen tätä rahaa ei voida käyttää. ”Yhteinen näkemyksemme on, että nyt on otettava kaikki keinot käyttöön. Se ei ole kuitenkaan sama asia kuin opettaminen. Millaisia pedagogisia taitoja heiltä vaaditaan ja mikä toisaalta on vaatimus substanssiosaamisessa?” Kontio sanoo, ettei hänellä ole vas tauksia esittämiinsä kysymyksiin, mutta haluaa nostaa nämä asiat keskustelta viksi. 7/2022 Pelastustieto 13 Vaatimukset hajauttaa harmittavat. Esimerkiksi meidän harjoitus alueellamme olevia simulaattoreita ei ole muualla
Toisella viikolla alkoivat sateet ja palo riskiindeksi laski alimmalle tasolle koko maassa. Ensimmäisellä ryhmällä oli Kreikassa parin viikon aikana kaksi maastopalo keikkaa, toiselle niitä osui kolme. Toisen rotaation toisella keikalla sammutukseen osallistuikin kuusi lentokonetta ja kaksi helikopteria”, Lyttinen kertoo. Suomalaisten hyvät varusteet ja varusteiden huolto keikan jälkeen herättivät alkuun ihmetystä. Tekstit: Kimmo Kaisto · Kuvat: Suomen maastopalomuodostelma E nsimmäistä suomalaisryh mää johti pelastusjohtaja Peter Johansson ja toista palomestari Petri Lyttinen, molemmat ItäUudenmaan pelastuslaitokselta. YHDEN TUUMAN LETKUJA ”Omaa kalustoa oli lähetetty rahtina etu käteen, mutta valitettavasti ennakkotie dusteluista huolimatta sitä ei tarvittu. ”Roolit ja tehtävät ensimmäisellä ja toisella suomalaisryhmällä olivat samat. Toki toisella oli helpompi alku, kun latu oli jo aukaistu”, Lyttinen sanoo. Tosin selvitysmatkat ovat meillä harvoin kovin pitkiä ja kohteen saavu tettavuus sekä lähdön koko on myös suurempi.” Maasto oli mäkistä ja vaikeakulkuista. Ensimmäistä kerta apua pyydettiin etukäteen. Tänä aikana oli vain yksittäisiä paikallisten hoitamia paloja.” JOHTAJAN SANA ON LAKI ”Peloponnesoksen alueella Tripolin palo aseman päällikkö johtaa joukkoja edestä ja hänen sanansa on laki. Pitkien ja vuoristoisten selvitysmatkojen takia mukaan saa kannettavakseen paljon enemmän kevyempää letkua, ja myös sen käyttö on kyseisissä oloissa helpompaa. Pelastusopisto vastasi lähetettävien pelastustyöntekijöiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja materiaalilogistiikasta. ”Yhteisenä olosuhteena kaikille kei koille oli mäkinen ja vaikeakulkuinen maasto. elokuuta ulkolämpötilaksi +58,4 o C. Vain tehtävän johto ja logistikot olivat muodostelman ulkopuolelta. Kreikkalaiset käyttävät yhden tuuman paloletkuja. Yhden tuuman letkun käyttö saattaisi joissain tapauksissa olla harkittua myös meillä. Kreikassa ei ole Suomea vastaavaa palolentojärjestelmää, mutta palovar tiotorneja käytetään. 14 Pelastustieto 7/2022 Maastopalomuodostelma apuna Kreikassa Kreikka pyysi EU:n pelastuspalvelumekanismilta apua maastopalojen hallinnassa. Apulais päällikkö saattaa toimia ilmatoiminnan johtajana silloin, kun sammuttamiseen osallistuu useita ilmaaluksia. Johto tai tilan nekeskustoimintaa ei tunneta. Koko ensimmäisen ryhmän aikana oli todella helteistä, mikä jatkui KANSAINVÄLINEN PELASTUSTOIMINTA myös toisella ryhmällä ensimmäisen viikon ajan. Ensimmäinen 24 hengen ryhmä lähti Suomesta elokuun alussa ja toinen puolivälissä. He kaikki kuuluvat Pelastusopiston kan sainvälisen pelastustoiminnan asiantun tijoiden rekisteriin. Suomalaisten ensimmäiset pari viikkoa olivat helteisiä ja juomavettä kului paljon.. Korkeimmillaan mitattiin 18. Mukana oli yhteensä 11 sopimuspalokuntalaista. Käytössä oli ainoastaan ICTtavaroita. Suomalaisten 1,5–2 tuuman letkut eivät soveltuneet käytettäväksi, vaikka muunnosliittimiäkin oli hankittu. Molempien ryhmien koko oli 24 hen kilöä ja koostui ItäSuomen pelastuslai tosten perustamasta maastopalomuo dostelmasta
Lääkintämiehen rooli korostuu entises tään maassa, jossa ensihoito ei ole lähel läkään Suomen tasoa ja kuitenkin olosuh teet haastavia”, Lyttinen kuvailee. Yhteydenpito keikkapaikalla tapahtui suullisesti.” ”Suomalaisten vahvuuksia ovat moni taitopelastajan ominaisuudet, ammatti taito, motivaatio ja työmoraali. ”Kreikassa palotoimi on valtiollinen ja työnantaja jakaa yhden FFP2maskin vuodessa. Sammu tusvarusteiden pesujärjestelmääkään ei tunneta. Letkut pestiin pihalla, jos pestiin. Kevyistä sammutusasuista ja moottoroiduista hengityssuojamista saatiin hyviä kokemuksia hyödynnettäviksi myös Suomessa.. EI VIRVEÄ VASTAAVAA Eroja maiden välillä on muitakin kuin paloletkujen paksuus. ”Kreikassa ei ole Suomen Virveä vas taavaa viranomaisverkkoa, vaan jopa erilliset hätänumerot pelastuksella ja poliisilla. ”Sammutustaktiikka perustuu pit kälti ilmaaluksien käyttöön, jotta palot saadaan nopeasti haltuun ja leviäminen estettyä. Herätti myös lievää hämmen nystä, kun suomalaisten varusteet pese tettiin pesulassa ja paikalliset joutuivat viemään ne kotiinsa pestäviksi. Tämä tapahtuikin kerran molemmille suoma laisryhmille. 7/2022 Pelastustieto 15 Letkut kuitenkin likaantuvat taas seuraavan keikan jälkeen. Lyttisen mukaan kreikkalaiset häm mästelivät suomalaisten hyviä varus teita, kuten kevyitä sammutusasuja sekä moottoroituja hengityssuojaima. Kun se joil lain alueilla kohosi lukemaan 4/5, saatet tiin joukkoja siirtää tukikohdasta niille alueille, jossa riski oli suurempi. ”Tavoitteena oli tukea Kreikan palo toimea maastopalojen sammutuksessa valmiussiirron muodossa, tutustua Krei Suomalaisten hyvät varusteet, huolto ja korkea ammattitaito herättivät huomiota Kreikassa. Hätäkeskus toimii Ateenassa ja sieltä jaetaan puhelut alueellisiin häly tyskeskuksiin, joista muun muassa koko Peloponnesoksen alueen keskus sijaitsi Tripolin paloasemalla. Loput pitää ostaa itse. Häm mästyneitä oltiin myös keikan jälkeen tehtävästä henkilökohtaisesta ja varus tehuollosta sekä suomalaisten ammatti taidosta, motivaatiosta ja työmoraalista. ”Sopimuksia tehdään paljon yksityis ten säiliöautoyrittäjien kanssa. Osittain tämän takia palopaikalla vallitsee oman näkemykseni mukaan melkoinen kaaos. Se saattaa toki kielimuurista johtuen myös olla hallittua.” Valmiussiirrot alueen sisällä tehtiin paloriskiindeksin mukaan. Ammat titaito ja moniosaaminen korostui muun muassa lääkintämiesten joutuessa hoita maan paikallisille sattuneita vahinkoja. Johtunee osittain myös siitä, ettei luonnonvesilähteitä vuoristossa juurikaan ole, joten vedenkuljetus palo kohteeseen on aina suuri ponnistus.” Vedenkuljetuskapasiteetti on melko vähäistä Kreikassa, eikä siellä ole suoma laista vastaavaa säilöautokalustoa. Ateenassa on letkunpesukone, mutta sen käyttö on kuulemma minimaalista siksi, että letkut kuitenkin likaantuvat taas seuraavan kei kan jälkeen”, Lyttinen kuvailee. KANSAINVÄLINEN PELASTUSTOIMINTA PALOALUE HALTUUN JA SAMMUTUS Sammutustaktiikka oli Lyttisen mukaan sama suomalaisilla ja kreikkalaisilla, eli paloalue ensin haltuun ja sitten vasta sammutus
Keskustelut Kreikan valmius siirrosta Euroopan komission kanssa aloitettiin yhdessä sisäministeriön ja Pelastusopiston kanssa saman tien tämän vuoden alussa”, kertoo pelastusjohtaja Jani Kareinen EteläKarjalan pelastus laitokselta.” Maastopalomuodostelman käyttöön suunniteltiin jo vuosi sitten hankitta vaksi yhden tuuman letkukalustoa. Samoin tärkeää oli tutus tua isäntämaan tuki toimintaan (Host Nation Support) ja yhteysupseeritoimin taan. Maastopalomuodostelmahanke jat kuu ensi vuoden maaliskuuhun. Maastopalomuodostelma perustettiin viiden pelastuslaitoksen kesken. Suomi sai EU-rahoitusta metsäpalojen sammutukseen käytettävän pelastusmuodostelman rakentamiseksi. Vertailupintaa aikaisem paan ei siis ole, mutta varmasti tulevassa maastopalomuodostelmassa voidaan hyödyntää näitä kokemuksia.” Vastavuoroisesti kreikkalaiset saivat tutustua monipuolisesti Suomen pelas tustoimeen ja metsäpalojen sammutta miseen. Hankerahoitus saatiin viime vuoden lopussa. Näin laaja ilmaalus ten hyödyntäminen oli monelle uutta. ”Tämä oli kautta aikojen ensimmäinen valmiussiirto. Esimerkiksi Portugalilla ja Ranskalla tilanne taas oli huomattavasti pahempi kuin aiempina vuosina. Pääosa kalustosta ja varusteista oli muodostelman kalustoa. Saattaa olla, että muutkin maat pyytävät vastaavaa valmiussiirtoa tule vana kesänä”, Lyttinen arvelee. ”Tänä vuonna tilanne oli huomatta vasti helpompi, muun muassa elokuun lopun sateden ansiosta. 16 Pelastustieto 7/2022 kan pelastustoimeen ja tapoihin sammut taa maastopaloja, maastopaloihin liitty västä turvallisesta työskentelystä sekä verkostoitua paikallisten kreikkalaisten palomiesten kanssa.” Tavoitteena oli myös tuoda Suomeen oppia hyvistä käytännöistä, joilla voidaan kehittää maastopalojen sammutustoi mintaa Suomessa. Sitä on tulossa molempiin muodostelmalle tuleviin maastopalokontteihin. Kreikka pyysi EUapua historiallisen pahan vuoden 2021 kesän jälkeen. Muodostelmassa on mukana vajaat 250 henkilöä, jotka koostuvat niin päätoimisesta kuin sopimushenkilöstöstä. Mukana ovat lisäksi Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Kymenlaakson pelastuslaitokset. Odotukset ja tavoitteet täyttyivät hyvin. Tähän mennessä on koulutettu Pelastusopiston räätälöidyllä kansainvälisen pelastustoi minnan peruskurssilla Kreikan valmius siirtoon osallistuneet. ”Tämä viiden laitoksen maastopa lohanke oli oleellinen osa tälle Kreikan valmiussiirrolle. Paikallisille haluttiin korostaa ja opettaa myös keikan jälkeistä huoltoa, suojavarusteiden tärkeyttä ja puhdas paloasema mallin merkitystä. Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa hankkeesta ja projektin hallinnasta. Maastopalomuodotelmahanke eli Finn Rescue Arctic Ground Forest Firefighting Using Vehicles eli lyhyemmin FI GFFF-V päättyy maaliskuussa 2023. KANSAINVÄLINEN PELASTUSTOIMINTA. Loput noin kaksi sataa henkilöä on tarkoitus kouluttaa tulevan talven aikana. ”Suomi halusi edistää myös EU:n pelastuspalvelumekanismin toimintaa ja tuoda esiin sen merkitys yhteistoimin taoperaatiossa. Oli myös hienoa olla ylpeä koko tiimin puolesta siitä, miten he osoittivat ammattiylpeyt tään ja taitoaan tällaisen valmiussiirron aikana”, Petri Lyttinen sanoo. Kausipaloasema oli perustettu vanhaan kouluun. Kokemuksena kaiken kaikkiaan hieno ja olen ehdottomasti tyytyväinen, että tulin valittua tehtävään. Lisätietoja pelastustoimi.fi/etela-karjala/kehittaminen Viiden laitoksen hanke Kreikkalaiset, norjalaiset ja toisen rotaation suomalaiset yhteiskuvassa
”Lähden ehdottomasti uudestaan vastaavalle tehtävälle, jos kutsu käy!” Ehdottomasti uudestaan, jos kutsu käy KANSAINVÄLINEN PELASTUSTOIMINTA. Hän pohtii, että Suomessakin voisi tuuman letkua ottaa käyttöön maastopalojen sammutuksessa. Molempien tehtävien jälkeen saimme paikallisilta lämmintä ruokaa folioastioissa ja vettä”, Partanen kiittelee. Joka tapauksessa tilanteen tulisi olla sellainen, että emme selviäisi siitä omin kansallisin pelastustoimen ja muiden pelastustoimintaan osallistuvien tahojen voimavaroilla”, Kohvakka sanoo. Apua ovat pyytäneet myös Ranska, Tsekki ja Kreikka, jossa on ollut eurooppalaisia valmiussiirtoja. 7/2022 Pelastustieto 17 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan mukaan ilmastokriisi on olemassa oleva tulevaisuuden näköala, teemmepä mitä tahansa. Sitä oli sammuttamassa parhaimmillaan kahdeksan ilma-alusta. ”Suomessa niiden käyttö sammutustoiminnassa on todella harvinaista. Vastaavaa yhteistyötä tullaan EU:ssa vahvistamaan, samoin hankkimaan yhteistä ilmasammutuskapasiteettia." ”Valmiussiirrot ovat tapa tehostaa yhteistä eurooppalaista valmiutta. Opimme yhteistoiminnasta muiden maiden osastojen kanssa ja tehostamme näin kansallista ja yhteiseurooppalaista valmiutta.” Milloin Suomi voisi tarvita apua. Päivä sai kuitenkin lentävän lähdön, kun hälytyskello pirahti. Myös kevytsammutusasujen käyttöä pitäisi lisätä. Nyt näimme kuinka tehokkaita ne parhaimmillaan ovat. ”Arvio avunpyynnöstä tehdään aina tapauskohtaisesti ja kokonaistilannetta arvioiden. Vanhaan kouluun oli perustettu kausipaloasema. Hyvinvointialueuudistuksessa koko uudistuksen taustalla on ollut myös valtakunnallisten valmiuksien kehittäminen, uudistuksella siis tavoitellaan myös parempaa kansallista valmiutta.” Eurooppalaista valmiutta kehitetään yhdessä Petri Partanen työskentelee Pohjois-Savon pelastuslaitoksella vs. Se on yli 2,5 kertaa enemmän kuin 15 viime vuoden keskiarvo.” Saksa on ensimmäistä kertaa pyytänyt apua maastopaloihin EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Tehtävä saatiin hienosti maaliin vuoren huipulle. ”Valmius perustuu pelastuslaitosten ja valtakunnalliseen varautumiseen. Lentosammutuskaluston käyttöä ei pitäisi arastella. Kehitämme järjestelyssä kansallista suorituskykyämme antaa ja toisaalta vastaanottaa apua, jos me sitä tarvitsisimme. ”Toivottavasti saimme ajatuksen jyväsen myös paikallisille tästä mallista.” Myös vuoromestari Kari Häkli PohjoisSavon pelastuslaitokselta oli ryhmänjohtaja Kreikassa. Lähes 800000 hehtaaria maata on palanut Euroopassa jo nyt syyskuuhun alkuun mennessä. Mikäli tehtäviä ei ollut, paikalliset järjestivät meille maastoja metsäpalokoulutusta, ja me kerroimme Suomen pelastustoimesta sekä pelastajien koulutuksesta.” Huoltotoimia hälytyskeikan jälkeen. Mukavaa yhdessäoloa.” Ensimmäisen viikon lopuksi tuli isompi tehtävä. Toinen puolisko suomalaisista joukoista lähti tehtävälle aiemmin saapuneen norjalaisen sammutusryhmän kanssa. ”Vuosisadan loppuun mennessä vaikutukset syvenevät. Suomalaiset noudattivat aina puhtaan paloaseman toimintamallia ja huolsivat likaiset varusteet heti keikkojen jälkeen. Hän oli Kreikassa yksi ryhmänjohtajista toisen rotaation mukana . Onneksi meillä oli henkilökohtaiset otsavalaisimet. Ruokahuolto toimi todella hyvin. ”Toisena päivänä oli tarkoitus tutustua ”tukikohtaan”, jossa päivystäisimme reissun ajan. Olikin todella hyvä, että pääsimme heti näkemään, minkälaista työskentely on paikallisten kanssa.” ”Työpäivät Kreikassa koostuivat suomalaisilla 12 tunnin työvuoroista, joita tehtiin aina kaksi peräkkäin, jonka jälkeen oli yksi lepopäivä. ”Ensimmäinen rotaatio oli tehnyt aseman pihalle lentopallokentän käyttäen letkuja, ja nähtiinpä siellä jopa Norja-Suomi-Kreikka maaotteluitakin. ”Suomi pystyi lähtemään mukaan sisäministeriön, Pelastusopiston ja pelastuslaitosten yhteistyönä. Voimavarakysymyksiä tarkastellaan parhaillaan toimintaympäristömuutoksia ja uhkaarvioita vasten. ruiskumestarina. Vaikuttaako siirtyminen hyvinvointialueille maastopaloihin varautumiseen. Kehitämme parhaillaan valtakunnallisia valmiuksiamme, jossa pohjana ovat erilaiset uhkaskenaariot. Pimeä tuli tällä keikalla todella äkkiä ja saimmekin hyvää kokemusta, kuinka toimia paikallisessa maastossa myös pimeällä. Päivystysvalmiuden piti alkaa vasta kolmannesta päivästä
Teksti ja kuvat: Jenni Meronen M eri kimaltaa italialaisen pikkukylän edessä sini senä ja houkuttelevana. Elokuun ajaksi läheiseen Ciró Marinaan saadaan toinen ylimääräinen maastopaloyksikkö. ”Asemalla päivystävät, yksikönjoh tajasta, kuskista ja kolmesta palomie Palotarkastaja-asiantuntija Gaetano Longo suuntaa lähes 40 vuoden palomiesuran jälkeen ensi vuonna eläkkeelle.. EteläItalian Calabriassa lämpötila on noussut toistu vasti yli 40 asteen, ja kesä–heinäkuussa palomiehet joutuivat reilun kuukauden aikana sammuttamaan yli kolme tuhatta maastopaloa. Espressokone käy kuumana ja tila täyttyy hyväntuuli sesta puheensorinasta. Seuraavaa hälytystä odottavat palo miehet ovat kerääntyneet sohvaryhmän, taulutelevision ja pienen keittiön muo dostamaan taukotilaan. Palon voimakkuus riippuu palavasta materiaalista. Jotkut taas polttavat maata saadakseen esiin kesällä maan alla uinuvat sagriiniko tilot. Suurilta paloilta on tänä vuonna onneksi vältytty. Yhtäkkiä kumpuilevien kukkuloiden, viinivil jelmien ja oliivipuiden muodostamaan idylliin ilmestyy keltainen Canadairsam mutuslentokone, joka kaartaa näyttävästi alas ja hörppää merestä vettä. ”Maastopaloja sytyttävät sekä pyro maanit että karjanhoitajat, jotka halua vat nopeuttaa uuden ruohon kasvamista. Muutaman minuutin kuluttua toinen kone tekee saman perässä ja katoaa lasteineen kuk kulan taakse. Luvuista huolimatta Crotonen pro vinssin keskuspaloasemalla on hiljaista ja rauhallista. Silti reilun kuukauden aikana siellä on sammutettu yli kolme tuhatta maastopaloa. Ne myydään sitten hyvällä hinnalla ruoaksi”, Longo kertoo. 18 Pelastustieto 7/2022 PELASTUSTOIMI Italialaisten palomiesten pitkä, kuuma kesä Etelä-Italian Calabriassa maastopaloja vastaan taistellaan kesäisin tuplamiehityksellä ja ylitöitä tehden. SUURIN OSA TUHOPOLTTOJA Tyypillinen maastopalo Calabriassa alkaa Longon mukaan pienestä liekistä, joka leviää tuulen vauhdittamana nopeasti. ”Tänä vuonna täällä päin ei ole onneksi ollut suuria paloja. Viime vuonna koko Calabriaan julistettiin maastopalojen vuoksi hätätila, ja sammutusyksiköitä tuli apuun niin Milanosta, Bolognasta kuin Napolista”, palotarkastajaasiantuntija Gaetano Longo kertoo toimistossaan. Jossain palaa taas. Kesäkuukausien aikana Crotonen palokunnan toimintaa vahvistetaan ylimääräisellä viiden palomiehen ja pelastustoiminnan johtajan sammutus yksiköllä, joka keskittyy pelkästään maas topalojen sammutukseen. Euroopassa on tänä kesänä kärsitty poikkeuksellisista helleaalloista ja ennä tysmäisestä kuivuudesta. Esimerkiksi oliivipuuleh toon levinnyttä paloa on miltei mahdoton sammuttaa. Paloautot seisovat pihalla siisteissä riveissä, sisääntuloaulassa sei soo palomiesten suojeluspyhimykselle Pyhälle Barbaralle rakennettu alttari
”Työ on hyvin raskasta ja stressaa vaa, sillä joudun olemaan yhteydessä joka suuntaan ja työskentelemään tun tikausia paahtavan auringon alla. Kesän lopulla olemme kaikki väsyneitä”, Manf redi kertoo. Longon mukaan Väsymys unohtuu, kun pelastaa ihmishengen. Koska palomiehet ovat mukana lähes jokaisessa hätätilanteessa, on järkyt tävien asioiden näkeminen osa työtä. Useamman 12 tunnin vuo ron tekeminen peräkkäin alkaa tuntua”, Manfredi sanoo. 7/2022 Pelastustieto 19 PELASTUSTOIMI hestä koostuvat kaksi pelastusyksikköä hoitavat silloin liikenneonnettomuudet ja kaikki muut pelastustehtävät. Lisäksi Crotonen lentokentällä on yksi kymme nen palomiehen yksikkö”, Longo kertoo. TAUOILLA VETTÄ JA LISÄRAVINTEITA Sammutustehtävät kestävät yleensä kol mesta neljään tuntia. Tarvittaessa kopte ria varteen tuodaan allas, joka täytetään vedellä. Manfredin tehtävänä on koordinoida sammutustehtävää ja pyytää tarvittaessa mukaan apuvoimia. Mukana seuraa musta reppu, joka sisältää muun muassa kompassin, tabletin ja lukuisia radiopu helimia. Manfredin mukaan maastopaloja on tänä kesänä ollut viime vuotta vähem män osittain karabinieerien tiukemman valvonnan vuoksi. Onnettomuustilanteessa yksikönjohtaja pitää yllä keskusteluyhteyttä esimerkiksi autonromusta irrotettavaan uhriin niin, että tämä pysyy hereillä. Palojen sytyttäjiä on droonien tekemien valvontalentojen avulla jopa saatu kiinni itse teossa. Niiden jälkeen palo miehet pyrkivät palautumaan juomalla vettä ja nauttimalla lisäravinteita, joista osan he saavat talon puolesta. Esimerkiksi huomenna minulla pitäisi olla vapaapäivä, mutta tulen töihin. Samalla ilmoitan tuulen nopeuden ja suunnan, mahdolliset esteet ja sen, mistä kone voi hakea vettä.” Lentokoneet hakevat veden usein merestä, helikopterille sen sijaan riittää pienempikin lampi. Pelastustoiminnan johtaja Ugo Manfredille palomiehen ammatti on kutsumustyö, jossa palkitsevinta on ihmishenkien pelastaminen.. Jos sammuttamiseen tarvitaan lentokoneita tai helikopteria, pyydän sellaisen apuun tabletilta löytyvän sovelluksen avulla. ”Selvitän kiertelemällä ja kiikareita käyttämällä paloalueen laajuuden. ILMASTA APUA SAMMUTUKSEEN Kun paloasemalle saapuu ilmoitus maastopalosta, soittaa paikalle lähtenyt sammutusyksikkö usein apuun pelas tustoiminnan johtajan Ugo Manfredin. Italiassa on liian vähän palomiehiä suhteessa väestön määrään, joten joudumme usein teke mään ylitöitä. ”Töitä on silti riittänyt
20 Pelastustieto 7/2022 PELASTUSTOIMI rankatkaan tilanteet eivät yleensä jää kummittelemaan mieleen. Ugo Manfredi aloitti palomiehenä 29 vuotta sitten. Sen jäsenet ovat erikoistuneet vai keassa maastossa, kuten vuoristossa tai vesistöissä, suoritettaviin ihmisten tai eläinten pelastustehtäviin”, Longo sanoo. ”Köyhtyneet yrittäjät eivät enää kiin nosta järjestäytynyttä rikollisuutta, sillä isot rahat liikkuvat toisaalla. Selvitämme, oliko tehtävässä ongelmia tai tehtiinkö jossain virheitä. Työttömyys työntää ihmisiä hakemaan mitä tahansa työtä, mutta suurin osa löytää intohimon ammattiin”, Longo sanoo. Nykyisin hän koordinoi pelastustoiminnan operatiivista ja hallin nollista puolta, mutta lähtee tarvittaessa myös mukaan kentälle. Calabriasta on lähdetty pelastustehtäviin esimerkiksi maanjäristyksen ravistelemaan Alba niaan. Tärkeintä on, että siitä saa kuun lopussa palkan. Longo kertoo työskennelleensä palomie henä 39 vuotta. ”Meillä on ihmisiä, jotka ovat erikois tuneita etsimään maanjäristyksen uhreja raunioista. Ne ovat myös Calabrian mafian 'Ndranghetan valtaaluetta. Toisinaan italialaista asiantuntemusta tarvitaan myös ulkomailla. Paloautoja Crotonen provinssin keskuspaloasemalla.. Pyhän Barbaran juhlapäivänä 4. ”Pelastustehtävän jälkeen tilanteet käydään yhdessä läpi. Kun onnistun pelastamaan ihmishengen, kaikki väsymys unohtuu.” Palomiesten suojeluspyhimykselle, Pyhälle Barbaralle omistettu alttari. MAFIAN TUHOPOLTOT TYÖLLISTÄVÄT ENTISTÄ VÄHEMMÄN Calabria ja vajaan 60000 asukkaan Cro tone kuuluvat Italian köyhimpiin alu eisiin. Meiltä löytyy myös asiantuntemusta esimerkiksi kaivoon pudonneiden lasten pelastamisesta”, Longo kertoo. Talvisin palomiehet harjoittelevat päivittäin pelastustehtä viä varten, 2,5 tuntia aamupäivällä ja 2,5 tuntia iltapäivällä. ”Erityisen tärkeää jatkuva harjoittelu ja välinehuolto on SAFryhmään kuulu ville. Jokin aika sitten sattunutta supermarketin tulipaloa epäiltiin aluksi mafian tekosiksi, mutta se paljastui oikosuluksi.” Jos tulipalo vaikuttaa tahallaan syty tetyltä, palokunta tekee siitä ilmoituksen syyttäjänvirastoon. Italia on siinä maailman huip pua. Longon mukaan suhtautuminen palomiehen ammattiin on vuosien saatossa muuttunut. Virheitä voi tapahtua, mutta kokemuksen avulla niiden mahdollisuus painetaan minimiin.” Paloasemalla on kuntosali, mutta jokainen vastaa fyysisen kuntonsa yllä pitämisestä itse. KUTSUMUS VAI AMMATTI MUIDEN JOUKOSSA. ”Palomiehen ammatissa hienoa on kaikki. Tarvittaessa palomie het todistavat myös oikeudenkäynnissä, Longo kertoo. Suojelusra han maksamisesta kieltäytyneiden yri tysten tuhopolttojen määrä on Longon mukaan kuitenkin viime vuosina vähen tynyt. Ammatin hyvistä puolista kysyessä miehen silmät syttyvät. Meillä on kaikilla omat erityis osaamisemme, mutta sama päämäärä. ”Nykyisin palomies on kuin mikä tahansa ammatti. joulukuuta paloasemalla järjestetään erilaisia näytöksiä, ja lapset pääsevät ihailemaan paloautoja