SOVELLUKSESTA ensitiedot Kainuussa SIPERIASTA uusia palokuntaveljiä KILONRINTEEN TULIPALO vei kodin nuorelta perheeltä 7/2019 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA arjen turvaamiseksi 249 tekoa
35 säiliöautollista eli 350 000 litraa. työntekijälle turvallinen menetelmä, ei pesupäästöjä huoneilmaan eikä käyttäjän tarvitse koskea likaiseen letkuun prosessin aikana. Hose Masterilla työ kesti muutaman viikon, aiemmin käytetyillä laitteilla ja menetelmillä työ olisi kestänyt melkein vuoden. tehokas pesuprosessi, lyhyt työskentelyaika, vähemmän kuormitusta . pienin tilantarve – minimissään kone 4,5 m 2 , työvaroineen = n. puhdasta paloletkua jopa 20 kpl tunnissa, taloudellisesti ja nopeasti . PÄÄKIRJOITUS . apulaitteita ja kuivatustornia ei tarvita . pienin vedenkulutus ja pienin sähkönkulutus . . 9-10 m 2 HoseMaster TM TÄYSAUTOMAATTINEN PALOLETKUJEN HUOLTOJÄRJESTELMÄ WWW.RAUPLAN.COM WWW.VEIKKONUMMELA.FI Since 1968 Since 1981 WWW.TRVESITYKIT.FI LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.HOSEMASTERFINLAND.FI PUHTAAN PALOASEMAN PUOLESTA Ruotsissa, vuoden 2014 suuressa metsäpalossa, käytettiin yli 3600 letkua, jotka huollettiin käytön jälkeen. TURVALLINEN JA KAIKILLA MITTAREILLA TEHOKKAIN. Ympäristön kannalta huomionarvoista oli, että vettä säästettiin aiempaan menetelmään verrattuna n. patentoitu letkun ja liittimien koeponnistusmenetelmä, nopea ja täsmällinen, koneenkäyttöjärjestelmä sisältää letkujen tarkastuspöytäkirjan
Toivottavasti se saa lopullisesti onnettomuuksien ehkäisystä sellaista vaikuttavaa työtä, jollaiseksi sitä on yritetty vuosikaudet tehdä. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Pelastustoimen onnistui hypätä mukaan liikkuvaan junaan. Se on tehty ensimmäistä kertaa laajasti yhdessä kentän kanssa. Yhteisesti on esimerkiksi valmisteltu onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelma. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Toivottavasti päättäjät ymmärtävät myös pelastustoimen aseman ja tarpeet. 050 5620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Sitä ei enää vähätellä 2020-luvulla. Viimeisimmässä alan edustajat saivat kertoa uudelle sisäministerille toiveita hallitusohjelmaan kirjattujen pelastustointa koskevien asioiden toteuttamiseksi. Uudistus oli suuri. Sisäministeriö on koonnut alan yhteiseen johtajakokoukseen. Kannen kuvitus: Pirita Tolvanen. Onnettomuuksien ehkäisyä parannetaan 249 ehdotuksella. Kaiken uudistamisen keskellä suurin muutos on tapahtumassa isännän vaihtuessa. Pelastustoimen uudistamiseksi koottiin 97 ehdotusta. Sote-valmistelu on lähtenyt vauhdilla käyntiin. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Ettei kenenkään tarvitse tulevina vuosina puhua déjà vu -ilmiöstä. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Tavoitteena ei yhtään onnettomuutta. Tänään silloista uudistusta muistetaan hyvällä. Määrä on suuri. Tuleeko maakuntiin muitakin tehtäviä soten ja pelastustoimen lisäksi, selviää aikanaan parlamentaarisen työn perusteella. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. Pelastustoimessa yritetään nyt pitää ääntä itsenäisen järjestelmän puolesta. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 15 vuotta alueellisen pelastustoimen lain voimaantulosta. 7/2019 Pelastustieto 3 Luvassa uudistuksia Päätoimittaja Esa Aalto, p. Aikataulua ei osata juuri nyt edes arvioida. Joillakin alueilla liikkeelle lähdettiin yskähdellen. Valmiiseen lainsäädäntöön on vielä pitkä matka. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2019 ISSN 1236-8639 Ulkoasun suunnittelu Teemu Pokela Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Esa Aalto. Kunnat eivät nykytiedon perusteella ole pelastuslaitosten isäntiä 2020-luvulla. Sitä ei enää vähätellä 2020-luvulla, vaan se nähdään tärkeänä työnä, jolla parannetaan ihmisten turvallisuutta. Taas pelastustoimea uudistetaan. PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Tärkeintä on se, että nyt päästään eteenpäin ja tulee valmista. Pelastustoimessa on menossa tai alkamassa hankkeita, joiden pitäisi uudistaa pelastustoimen tehtäviä lähitulevaisuudessa
K U V A : V E L IM A T T I R E IN IL Ä , T A P A T U R V A O Y SISÄLTÖ 28 Työturvallisuus kuntoon: mitä tekisit toisin. 4 Pelastustieto 7/2019
7/2019 Pelastustieto 5 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Yhteinen suunta kohti maakuntaa 14 Onnettomuuksien ehkäisyn uudet teesit 18 Kilonrinteen tulipalossa oli onnea 24 Toimintakyky on usean tekijän soppa 26 Uusia veljiä Siperiasta 30 Pelastuslaitosten toiminnasta mitattavaa 34 Mirafoni 44 Pelastusoppia lukiosta 45 Vastapainoa leipätyölle 46 Mokkatakkimaisteri 48 Turvallisuustaitoja opettajille 50 Igor – puolivakinainen Heinolassa 52 Liian tummaa paahtoa 56 Ennätykset rikki Interschutzissa 58 Opinnäytteet 60 Kalustonurkka 62 Ulkomailta 64 Muistoissa 66 Ristikko 36 Palokuntanainen puhuttaa 54 Tukholmassa apuun tulee psykiatrinen ambulanssi 32 Palokunta Tubeconiin 22 Tarkemmat tiedot kohteesta reaaliajassa 38 Pauliina ja Tomi kiinnostuivat palvelumuotoilusta K U V A : O S S I P IE T IL Ä IN E N
Rovaniemi • Turvallisuuspäällikön perus kurssi 8.–9.10. Kysymys on jopa satojen miljoonien eurojen investoinneista”, Hostik ka toteaa. Tampere PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Avoimet ovet yleisölle 28.9. Tutki mustuloksista kerrotaan myös Palotutki muksen päivien erikoisjulkaisussa. ”Tutkitulla tiedolla pystytään paremmin vastaamaan siihen, kuinka paljon potilas huoneiden sprinklaaminen parantaa poti lasturvallisuutta. Avauksessa kuultiin kansainvälisesti kin ainutlaatuista tutkimustietoa sprinklatun terveyskeskuksen polttokokeista. Helsinki • Kansainvälisen pelastustoi minnan resurssien hyödyntä minen 2.10. Laukaa PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Road Rescue 2019, 2.10. Kouvola • Pelastussuunnitelman laatiminen ja ylläpitäminen 29.10. FINNSEC 2019 finnsec.messukeskus.com • 2.–3.10.2019 Messukeskus, Helsinki (Lähde: Johannes Ketola, Pelastusopisto. Helsinki • Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 6.11. Palotutkimuksen päivät kokosi syyskuun alussa yli sata tutkimustoiminnasta kiin nostunutta Hanasaareen kulttuurikeskuk seen. Kuolleita on näissä tehtävissä vuonna 2019 merkitty 42. Helsinki • Posttraumatyöpaja 7.10. Tiedot on koottu Pelastustoimen toimen pidetilasto Prontosta) Kuvassa Tuula Kajolinna (vas.), Eetu Veikkanen, Terhi Kling ja Simo Hostikka.. Kokeellisten havaintojen perusteella voi päätellä, että sprinklerit parantavat potilas huoneen henkilöturvallisuutta selvästi, mut ta eivät täysin poista myrkyllisten kaasujen aiheuttamaa toimintakyvyttömyyden riskiä. Helsinki SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ www.spek.fi • Taloyhtiöiden väestönsuojan hoitajan kurssi 26.9. ”Myös budjettirahoituksessa on huoleh dittava riittävistä satsauksista tähänkin toi mintaan.” Esa Aalto NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO www.nuohoojat.fi • Tulisija ja hormitarkastus koulutus 7.–11.10. klo 10–15 Kuopio. 6 Pelastustieto 7/2019 ALALLA TAPAHTUU TAPAHTUMA AJANKOHTAINEN LUKU Merkittävä sprinklerikoe 219 AJASSA vesipelastusteh tävää touko–elo kuussa 2019. Oulu • NouHätä! 2020 kouluttaja tapaaminen 31.10 Tampere • Turvallisuuspäivät 2019, 5.11. Päivät avannut pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka muistutti uuden älyteknologian hyödyntämistä. Professori Simo Hostikan johtama tutki musryhmä kertoi kokeiden tuloksista. Vuo sina 2015–19 tou ko–elokuussa kes kimäärin 231 vesi pelastustehtävää. Polttokokeet tehtiin purettavassa ter veys keskuskiinteistössä Sysmässä. Tutkimustoiminnan rahoituksen kannalta Kohvakka korosti Palosuojelurahaston mer kitystä, jonka rahoitusosuudesta kolmasosa tulee tutkimus ja kehittämistoimintaan. ”Myös tutkimustulosten saattamista käy täntöön on syytä tehostaa alalla.” Ylijohtaja kertoi myös pelastustoimen tutkimustoimintaan perustettavasta yhteis toimintarakenteesta, jonka tavoitteena on tehostaa hallitusohjelman mukaisesti alan tutkimus ja kehittämistoimintaa. Pori • Viestintä ja vuorovaikutus 29.10
Meil lä on kunnianhimoa treenata ja olla iskuky kyisiä.” Treenaaminen onkin tärkeää. ”Ohjaajia riittää molemmilla kielillä. Noin 80 prosenttia palokunta laisista puhuu suomea ja ruotsia. ” Kovin vähän on ylipää tään isommissakin rakennusprojekteissa palotur vallisuus esillä, kuin juuri ja juuri minimin. ”Olen tyytyväinen miehistöömme. Palokunnan yhdistys on kokonaan ruot sinkielinen. Meil lä on myös muutama suomenkielinen kou luttaja, jotka puhuvat hyvin ruotsia ja pärjää vät junnujen kanssa.” Viime vuosina palokunnalla on ollut 60– 80 hälytystä vuodessa. ”Jos esimerkiksi Niittykummun paloase man yksikkö on kiinni yli tunnin, meidät hä lytetään ensisijaisesti varikkovalmiuteen sinne.” Grankulla FBK:n tulevaisuus näyttää va loisalta ainakin, jos katsotaan nuorisoosas ton toimintaa. Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Facebook, Tapaturmapäivänä 13.9.. Suomen Palopäällystöliitto, Twitter 12.9. Miehillä on jopa viisinkertai nen todennäköisyys kuolla tapa turman seurauksena verrattuna naisiin. ”Nuorisoosasto on meille todella tärkeä jatkuvuuden kannalta.” Tegengren mainitsee, että palokunta on onnistunut pitämään hyvin kiinni lähtöajois taan. Johanna Franzén, Twitter 13.9. On tunne leita, raideliikennettä, korkeita rakennuksia ja erikoiskohteita.” Kaisu Puranen ” Tänään allekirjoitettiin Pietarin paloyliopiston kanssa sopimukset loppusyk syllä ja keväällä järjestettävistä yhteistyökoulutuksista ja asian tuntijavaihdosta. ” Eilen tehtiin yhdessä Ruokolahden sopimus palokuntamme kanssa 8 koh dan toimenpideohjelma, jolla varmistetaan jäsenten hankinta ja vetovoimaisuus jatkossa. ”Espoo kasvaa kovaa vauhtia. ” Tapaturmissa miehet ja naiset eivät ole tasaar voisia. ”Yhdistys voi elää vaikka kuinka kauan, mutta vaatii tekijöitä, jotta se pysyy elinvoi maisena ja aktiivisena.” Grankulla FBK on aktiivinen kansainväli sesti, ja juhlassakin oli mukana kutsuvieraita neljästä saksalaisesta palokunnasta, sekä lisäksi Brandenburgin osavaltion palokun nan nuoristoimi. Grankulla FBK on systemaattisesti varikkovalmiudessa. Työikäisistä tapaturmissa kuolleista 80 prosenttia on mie hiä. Palokunnan päällikkö Jens Tegengren kertoo, että juhlalla haluttiin paitsi nos taa yleensä palokuntatoiminnan profiilia, myös kiittää oman palokunnan väkeä. Nyt mukana on 43 nuorta. Palokunnalla menee nyt hyvin, ja se halutaan varmistaa jatkos sakin. Grani satsaa nuorisoon ja kansainvälisyyteen K U V A : B A R R Y FA LK Grankulla FBK täytti syyskuussa 110 vuotta. – Marko Honkala talopakettien paloturvallisuudesta, Pelastustiedon Facebook 19.8. 7/2019 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Grankulla FBK on aktiivinen palokunta, joka on systemaattisesti varikkovalmiudessa ja miehittää tarvittaessa keskuspaloaseman vaihtolavayksikön. Erityisesti nuorisotoiminnassa tarvitaan molempia kie liä, sillä pienet lapset ymmärtävät yleensä vain joko suomea tai ruotsia
Yritän jäädä vuodenvaih teessa, olen luvannut vai molle. Täl löin vältytään kyräilyltä ja kateudelta toisten turval lisuustoimijoiden kanssa, kun on sovittu yhteiset pelisäännöt tekemiseen.” – Vanhempi opettaja Ilkka Kaa rakainen, Pelastusopiston blogi 12.9. 2 ”Olen joutunut luo pumaan paljosta, mutta saanut uutta tilalle. Pian lähdemme kin Sloveniaan katsomaan Suomen lentopallon alku lohkon pelejä. Pelastuslain kokonaisuu distus ja sen vaikutus val vontaan sekä öljyntorjunta. 8 Pelastustieto 7/2019 INSTAGRAM @hmljarvipelastajat Harjoitusillan aiheena oli tänään öljyntorjunta, ja kouluttajaksi saimme KantaHämeen pelastuslaitokselta alan asiantuntijan Paavo Jokisen. Alle tiivis teoriapaketti, sitten kalusto Nihdin kyytiin ja käytännön töihin! 1 ”Palo tapahtui lau doista tehdyssä kaa pelihyllyssä, jossa meni eristettyä kaapelia, vie märiputkea ja muuta. Mikä on alamme tärkein kehitettävä asia. On haikea olo. Nyt kun hommat hal litsee, pitäisi jäädä pois.. AJASSA POIMINNAT MITÄ KUULUU. Vastuu siirtyi ympäristö keskukselta sisäasiain ministeriölle, mutta näyt tää, että muutosta vielä opetellaan. Maltatko jäädä eläkkeelle. Huomaan yhä selkeäm min, että onni tulee pie nistä, arkisista hetkistä. Noin puolentoista metrin mat kalta paloi kaapelia, eris tettä sekä muovia, ja tämä tuotti äärettömän ison mää rän savua.” – Palomestari Timo Ustinov Pasi lan kauppakeskus Triplan huolto tunnelin palosta, STT 11.9. 3 ”Yhteistoiminnalla on tärkeä merkitys, kun sitä tehdään oikeasti ja aidosti yhdessä. Oikein hyvää: Kymenlaak sossa vaarallisten ainei den toiminta näyttää laaje nevan Sevesokohteiden, tuotantolaitosten ja varas toinnin osalta. Mitä kuuluu, Ilpo Tolonen. Yhteisistä aamupaloista, lasten pusuista ja siitä, kun Sanna painaa pos kensa poskeani vasten.” – Neliraajahalvaantunut kilpa voimistelija ja paloesimies Jari Mönkkönen, Me Naiset 10.9. K U V A : JO U N I P IT K O N E N / H Ä M E E N LI N N A N JÄ R V IP E LA S T A JA T Eläke tuo haikean olon Kymenlaakson pelastus laitoksen pelastuspääl likkö ja Vuoden palomies 2017 Ilpo Tolonen on eri tyisesti vesipelastuksen, vaarallisten aineiden tor junnan sekä öljyntorjunnan aktiivinen kehittäjä
Miksi epäily tuottamuksellisesta tulipalosta jää ilmoittamatta, Pelastusopiston projektipäällikkö Päivi Mäkelä. Prontoaineistossa on epä varmuustekijöitä, eikä esimerkiksi suullisia il moituksia ole aina kirjattu. 7/2019 Pelastustieto 9 TYHMÄ KYSYMYS UUTINEN Miksi tuottamuksellisia tuli paloja ei ilmoiteta poliisille. Siksi teimme kirjallisen menettelyn, joka laa jennetaan koko maahan. Kirjallisesta ilmoi tuksesta näemme tarkasti ilmoituksen tiedot. Tämä on kuitenkin sellaista tilannekuvaan liittyvää tietoa, jonka poliisin tutkimuspuo li haluaa tietää. Kana valla kerrotaan pelastajan työstä ja arjesta. Tällä hetkellä vlogia pyörit tää palomiesensihoitaja Tatu Timoskainen Lieksan paloase malta. Toisaal ta taas niin kunnissa kuin pelas tuslaitoksellakin tiedetään, mi ten tärkeää mielikuvien luomi nen on. Prontoon tuli vuoden 2017 alus sa kohta, johon pitää merkitä, onko tapaus il moitettu poliisille. Lisäksi ilmoittamisesta on puuttunut me nettelytapa. TIEDOT ON KOOTTU PELASTUSTOIMEN TOIMENPIDETILASTO PRONTOSTA. Toteutin Mari Lehtimäen kanssa Tuottamuk selliset tulipalot hankkeen. Teksti: Kaisu Puranen Automaattisen paloilmoittimen välittämiä teh täviä on ollut vuonna 2019 elokuun loppuun mennessä keskimäärin 1500 kuukaudessa. Vlogin taustalla on huo li siitä, että pelastuslaitos ei saa työntekijöitä kattavasti ko ko maakunnan alueelle. Tämä on aika vierasta aluetta heille, ja erityisesti tuottamukselliset tulipalorikokset ovat huonosti edustettuna poliisin kenttä koulutuksessa. Nyt se on käytössä neljällä pelastuslaitoksella. Miten asia voitaisiin korjata. Pelastusviranomaisilla on ollut 20 vuotta lain määräämä velvoite ilmoittaa tahallisiksi ja tuottamuksellisiksi arvioidut tulipalot polii sille. Työvuorojen vä liin mahtuu myös vapaapäiviä, jolloin Lieksassa voi harrastaa vaikka mitä. Joensuussa asuva Tatu esittelee videoilla omaa asema paikkaansa, kalustoa ja ylipään sä lieksalaista elämän menoa paloasemalla. LÄHDE: JOHANNES KETOLA, PELASTUSOPISTO. Suullisen ilmoittami sen ongelma on, ettei se ole myö hemmin dokumentoitavissa. Vuonna 2012 niitä oli keskimäärin 1800 kuu kaudessa. Suomessa tapahtuu vuosittain 2000– 3000 tuottamuksellista tulipaloa, joista pelastusviranomainen ilmoittaa poliisille vajaat 20 prosenttia. Siinä luotiin tuot tamuksen arvioinnin työkaluja viranomai sille ja pilottimenettely VarsinaisSuo men pelastuslaitoksen sekä LounaisSuomen poliisilaitoksen kanssa. Myös automaattisen paloilmoitti men välittämien aiheellisten tehtävien määrä laskee, joten erheellisten osuus on pysynyt 96 prosentissa. Kun pelastus puolelle tulee vaikutelma, etteivät kenttäpartiot tartu tapauksiin kovin hanakasti, ajatellaan, etteivät ne kiinnosta polii seja, eikä niillä haluta kuor mittaa heidän resurssejaan. AJASSA TILASTO Automaattikeikat laskusuunnassa Pelastaja vloggaa susirajalta Pohjois-Karjalan pelastus laitoksella on oma videoblogi, Susirajan pelastuslaitos. Yksi syy liittyy poliisin kenttäpartioihin. 5000 10000 15000 20000 25000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 (syyskuun alkuun mennessä) Te ht äv ie n lk m Automaattisen paloilmoittimen välittämät tehtävät Rakennuspalo tai muu aiheellinen Erheellinen AUTOMAATTISEN PALOILMOITTIMEN VÄLITTÄMÄT TEHTÄVÄT
10 Pelastustieto 7/2019 PELASTUSALAN MAAILMA 10 Pelastustieto 7/2019
syyskuuta 2019. 7/2019 Pelastustieto 11 PELASTUSALAN MAAILMA 22°19’4 P 114°10’6 I Palomiehet sammuttavat mielenosoittajien sytyttämiä paloja Hong Kongissa 6. Kuva: Reuters/Lehtikuva. 7/2019 Pelastustieto 11
Jos se toteutuu, sitä varten pitää laatia oma lainsäädäntö. Jokaisessa puheenvuorossa nousi yksi yhteinen asia esille: yhteistyössä halutaan olla mukana. HalJohtajakokouksen osallistujat kokoontuivat yhteiskuvaan hotelli Hilton Helsinki Strandissa.. Ennen kuin päästään esimerkiksi lainsäädäntövalmisteluun, pitää päättää Uudenmaan erillisratkaisusta. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka totesi, että kansallisten riskikohteiden, kuten ydinvoimaloiden tai satamien valmiuden ylläpitämiseen voitaisiin ohjata valtiolta rahaa. Teksti ja kuva: Esa Aalto S isäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kuuli pelastustoimen ja siviilivalmiuden johtajakokouksessa alan edustajien toiveita. Pelastustoimen hallintouudistuksen valmistelu osana sosiaalija terveyspalvelujen maakuntauudistusta on tämän hallituksen osalta alkutekijöissään. 12 Pelastustieto 7/2019 AJASSA Yhteinen suunta kohti maakuntaa Maakuntauudistukseen jälleen valmistautuva pelastustoimi etsii yhteisesti hyväksyttäviä kehittämiskohteita, joita tarjoillaan poliittisille päättäjille, jotka toteuttavat hallituksen ohjelmaa. Kuulemaansa ynnännyt ministeri pani merkille koulutuksen korostumisen ja hän toivookin, että koulutusjärjestelmää uudistettaessa kenttä on aktiivisesti mukana jakamassa toiveitaan ja asiantuntemustaan. Sellaisiin kohteisiin, jotka kuntajärjestelmälle ovat raskaita. ”Hallitusohjelmassakin koulutus on vahvasti esillä ja valtion vastuulla on koota lainsäädännön uudistustarpeet yhteen.” Toiveissa nousi esille myös alan voimavaroista huolehtiminen
Pelastustoimi on samassa hallintokokonaisuudessa ja voi toimia ensihoidon palvelutuottajana. Ensihoito sitoo edelleen pelastustoimen osaksi sote-maakuntauudistusta. Laajan kokonaisuuden lainsäädäntövalmistelu pääsee vasta sen jälkeen liikkeelle. ”Parhaillaan selvitetään kuntien esittämää viiden järjestämisalueen mallia.” Varhilan mukaan on vaikea tällä hetkellä arvioida kokonaisuutta. ”Tämän syksyn aikana olisi jo hyvä saada toimenpide-ehdotuksia. Miten nämä pitäisi ottaa esille lainsäädännössä. Kirsi Varhila epäilee, että lainsäädäntöratkaisu julkiselle toimijalle johtaisi Suomen EU:n notifikaatioprosessiin, jossa EU perkaisi valtiontukikäsittelyn. Pelastustoimenkin asema laajassa kokonaisuudessa selviää myöhemmin. Nähtäväksi jää sekin, kuinka paljon maakunnille annetaan päätäntävaltaa organisoida hallintorakenteensa.” Kaiken ratkaisee se, mitä päätetään Uudenmaan osalta. ”Vanhan isännän hoteissa ja uutta isäntää odotellessa ollaan epämääräisessä tilassa eikä se ainakaan edistä pelastuslaitosten kehittämistä ja resursointia”, totesi johtajakokoukseen osallistunut Pirkanmaan pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen. Ensihoidossa on mukana myös paljon yksityisiä palveluntuottajia. Konkreettinen lista siitä, mitä tarkoittaa, jos vuorokautista työaikaa ei ole mahdollista tehdä tai hybridiyksiköt eivät pääse liikkeelle, jos pätevyysvaatimukset eivät täyty.” Pelastusylijohtaja totesi, että olemassa olevan tiedon perusteella voidaan joitakin asioita viedä pikaisestikin eteenpäin, mutta hän varoo hakemasta pikavoittoja. Valtionhallinnon panostuksia tarvitaan hänen mukaansa erityisesti valtakunnallisia suuronnettomuusja häiriötilannevalmiuksia varten, poikkeusoloja koskevien kansallisten järjestelyiden tarkistamiseksi ja kehittämiseksi sekä kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen järjestelyihin ja valmiuteen. Edessä on siis jälleen pitkä tie. Esimerkiksi Olli-Pekka Ojanen muistutti hallitusohjelman antavan hyvät eväät nopeammallekin kehittämistyölle. Pitää huolehtia siitä, että julkinen toimija hoitaa vaativammat tehtävät.” NYT TARVITAAN KONKRETIAA Pelastustoimen johtajakokous valmistelee uudistamista vaativat kehittämiskohteet. Johtajakokouksessa Varsinais-Suomen pelastusjohtaja Jari Sainio toivoi aktiivista vuoropuhelua ministeriöiden välillä ja esitti, että ensihoito säädettäisiin lailla pelastuslaitosten tehtäväksi. ENSIHOITOLAKI. Monissa puheenvuoroissa toivottiin nopeampaa aikataulua kehittämishankkeille kuin vasta ensi vuoden lopussa poliittiseen päätöksentekoon tulevan sisäisen turvallisuuden selonteon yhteydessä. ”Välttämättä lainsäädännöstä ei koituisi lisäarvoa. ”Meillä pitää olla kunnolla tutkittua numerotietoa siitä, mitä tarkoittaa yhteiskunnan kannalta se, kun meihin satsataan ja joita asioita esitämme poliittisille päätöksentekijöille.”. Kimmo Kohvakka pitää tärkeänä, että alan pienet resurssit käytetään tehokkaasti. Varhilan mielestä edelliselläkin hallituskaudella esillä ollut In house -järjestelmä sopii tähän tarkoitukseen paremmin. UUSIMAA RATKAISTAAN ENSIN Sosiaalija terveysministeriön kansliapäällikkönä lokakuun alussa aloittava, sote-työryhmän puheenjohtaja Kirsi Varhila sanoo, että pelastustoimen järjestämislaki käsitellään samassa yhteydessä laajan sote-lainsäädäntökokonaisuuden kanssa. Päättäjät ottavat aikanaan siihen kantaa. Sosiaalija terveysministeriössä ehdotukseen suhtaudutaan kriittisesti. ”Maakunnallisen itsehallinnon toteuttaminen on oma asiansa. Esimerkiksi sitä, jatkavatko Uudenmaan nykyiset pelastuslaitokset viiden erillisalueen mallissa. Sisäministeri muistutti, että ensin on hoidettava isommat asiat kuntoon ja sen jälkeen voidaan katsoa, mitä muuta voidaan tehdä alan uudistamiseksi ja kehittämiseksi. Esimerkiksi harvaan asuttujen alueiden palvelutuotanto on kohtalonkysymys esimerkiksi työajan ja pätevyysvaatimusten suhteen. Jokilaaksojen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen nosti esille kansallisesti yhtenäisten ICT-ratkaisujen rakentamisen valtion tuella. 7/2019 Pelastustieto 13 AJASSA Hallitusohjelma antaa hyvät eväät nopeillekin kehitysideoille. litus on luvannut ratkaista asian vuoden loppuun mennessä. Se mahdollistaisi hänen mielestään myös valtakunnallisesti yhtenäisten järjestelmien luomisen
14 Pelastustieto 7/2019 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY
Kuinka moni kokeili kotona?” kysyy selkosuomella Kristiina Mattila-Nousiainen. Meneillään on kotouttamiskoulutus ja suomen kielen opinnot. Lisäksi koulutetaan heidän kanssaan työskenteleviä kouluttajia ja vapaaehtoisia. Ote-M:n projektipäällikkö Mia Hartikainen kertoo, että turvallisuuskoulutusta on saanut jo yli parisataa maahanmuuttajaa aina vastaanottokeskuksista eri maahanmuuttajaorganisaatioihin. Yhteistyöllä päästään käsiksi myös ihmisten arjen turvallisuuteen. Tänään ohjelmassa on turvallisuustietoa suomeksi. Keinoja on 249. ”Muistatteko, kun testattiin palovaroitinta. KANSALAISET EDELLÄ Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisy sai oman toimintaohjelmansa On elettävä ihmisten pulssilla. Seuraavaksi tarkoitus on tehdä VPK-toimintaa tutuksi maahanmuuttajille ja innostaa heitä sen pariin. Mattila-Nousiaisen johdolla käydään läpi asioita heijastimen tärkeydestä, jalankulkijoiden oikeuksista, polkupyöräilystä ja niin edelleen.. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvitus: Pirita Tolvanen ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY P arisenkymmentä maahanmuuttajaa istuu iltapäivän luennolla Jyränkölän setlementti ry:n tiloissa Heinolassa. Koulutukset ovat saaneet hyvää palautetta maahanmuuttajilta ja ne koetaan hyödyllisinä. Parivuotisen hankkeen tavoite on maahanmuuttajien turvallisuusosaamisen parantaminen, kotouttamisen edistäminen ja suomalaiseen turvallisuuskulttuuriin opastaminen. Nousiainen on projektityöntekijä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hankkeessa nimeltä Osallistava turvallisuus maahanmuuttajille eli Ote-M. Ote-M -hanke on yksi esimerkki onnettomuuksien ehkäisytyöstä, jota Suomessa tekevät SPEKin lisäksi lukuisat muut eri järjestöt, vapaaehtoistahot, liitot ja pelastuslaitokset. Iltapäivän teema on liikenneturvallisuus. 7/2019 Pelastustieto 15 Onnettomuuksien ehkäisyn uudet teesit Onnettomuuksien ehkäisyn uusi toimintaohjelma rakennettiin kansalaisten ajatusten pohjalta, koko kentän yhteistyönä. Muutama käsi nousee varovasti
”Ei riitä, että pelkästään pelastusviranomainen määrää jotakin tai turvallisuuskouluttaa. Lepistö korostaa, että tuoreen toimintaohjelman kärki on vaikuttavuus. Joku pelastuslaitos voi valita vaikka johonkin teemaan viittaavat viisi tekoa ohjelmasta, ja kehittää viisi itse.” Lepistö näkeekin toimintaohjelman tärkeimpinä suuntaviivoina ohjelman mission ja ohjelmassa luetellut kymmenen vaikuttavuustavoitetta. Lepistö muistuttaa, että pelastusalan eri toimijoiden ei kuitenkaan pidä tuudittautua siihen, että erilaiset kampanjat ja toimintamallit olisivat sellaisenaan valmiita. 16 Pelastustieto 7/2019 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY elokuun puolivälissä, kun Pelastustoimen toimintaohjelma onnettomuuksien ehkäisemiseksi julkaistiin. Esimerkiksi NouHätä-kampanjalla vastataan lasten ja nuorten turvallisuuspääoman kasvattamiseen, mutta kampanjan on elettävä ajassa. ”Vaatii työtä, että tekoihin oikeasti sitoudutaan ja niitä kohti kuljetaan käytännössä.” Toimintaohjelman käyttöön saattamista ja ajantasaisuutta varten perustetaan koordinaatioryhmä. Jokainen alue ja toimija voi painottaa hyväksi katsomiaan käytännön tekoja. Teot vaihtelevat niin digitalisaation hyödyntämisestä ja somessa päivystävistä palomiehistä aina kodin turvalaitteiden kautta sidosryhmiin vaikuttamiseen ja puuttumiseen onnettomuuspaikalla kuvaamiseen. TÄRKEÄÄ ELÄÄ AJASSA Lepistö tiedostaa, että pelastustoimen eri toimijoilla on tälläkin hetkellä meneillään useita eri hankkeita, joissa toteutetaan jo toimintaohjelmassa mainittuja tekoja ja pyritään kohti sen tavoitteita. Lepistö tähdentää, että pelastustoimen ei tarvitse nauliutua juuri 249 toimenpiteeseen. ”Tämä ei suinkaan ole kaiken tyhjäksi tekevä ohjelmajulistus. ”Kyllähän eri konseptien pitää elää toimintaympäristön mukaan. Esimerkiksi SPEKin Ote-M -hanke liittyy niin maahanmuuttajien turvallisuuskouluttamiseen kuin yhteistyöhön yli järjestörajojen. Lepistön mukaan jo hankkeen tekotapa oli poikkeuksellinen. Omaiset, läheiset, vertaisverkostot ja tukitoimijat ovat osaltaan vaikuttamassa ihmisten turvallisuusvalmiuksiin.” Hän sanoo, että toimintaohjelman tavoitteisiin ei päästä ilman yhteistyötä järjestöjen, viranomaisten ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. On määriteltävä ajantasaisia tekoja ja elettävä koko ajan ihmisten pulssilla, reagoitava ja kehitettävä asioita.” Lepistö sanoo, että toimintaohjelmaa toteutetaan aivan samoilla rahoilla ja resursseilla kuin onnettomuuksien ehkäisyä tähänkin saakka, mutta tekemiPelastuslaitosten täytyy löytää kumppanit ja vaikuttaa sitä kautta ihmisten arkeen.. ”Toimintaohjelma on ensimmäinen ministeriötason ohjelmajulistus, jota on tehty ilmiölähtöisesti, ihmiskeskeisesti ja aidosti vaikuttavuus edellä”, hän kertoo. Niiden täytyy löytää kumppanit ja vaikuttaa sitä kautta ihmisten arkeen.” 249 TEKOA Erityistä toimintaohjelmassa on myös se, että siinä listataan 249 konkreettista tekoa onnettomuuksien ehkäisyyn. Lähtökohta oli tavallisten ihmisten palveleminen, ja siksi hankkeessa kerättiin kansalaisten ajatuksia muun muassa työpajoissa, verkkokyselyissä ja haastatteluissa. Sisäministeriön pelastusylitarkastaja, toimintaohjelmahankkeen johtaja Jari Lepistö sanoo, että toimintaohjelma määrittelee pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn pitkälle tulevaisuuteen. ”Tämä tulee eritoten haastamaan pelastuslaitoksia. Ohjelma tehtiin yhteistyössä kaikkien pelastusalan toimijoiden sekä eri viranomaisten, sidosryhmien ja järjestöjen kanssa, jotka kokoontuivat tasaisin väliajoin jakamaan ajatuksiaan. Nyt lähdimme liikkeelle vaikuttavuustavoitteista ja niiden indikaattoreista.” Lepistö korostaa yhteistyön tärkeyttä. Ryhmä koostetaan heti, kun lausuntakierroksella oleva toimintaohjelma julkaistaan virallisesti. Lepistö myöntää, että tekojen jalkautus ja eri pelastusalan toimijoiden sitouttaminen niihin on haasteellista. Toimintaohjelma haastaa eri toimijat arvioimaan turvallisuustyötään. ”Aikaisemmin olemme miettineet pelkästään vaikuttavuuden mittaamista. Alustavien suunnitelmien mukaan sisäministeriön vetämään ryhmään kutsutaan edustajia muun muassa pelastuslaitoksilta, järjestöistä ja aluehallintovirastoista. Niitä kohti pelastusala voi tähdätä 249 konkreettisen teon avulla. Onnettomuuksien ehkäisy on laajan rintaman toimintaa
”Meidän tulisi osallistaa paremmin eri ta hoja tekemään niitä hommia, joihin meillä it sellämme resurssit eivät riitä. Sen on tarkoitus olla käytössä tammikuusta 2020 alkaen. Lepistö toivoo, että onnettomuuksien ehkäisyä ajateltaisiin ilmiölähtöisesti eikä mitattavien suoritteiden kautta. ”Hyvien käytäntöjen levittämiselle ja lain säädäntöön vaikuttamiselle olisin toivonut toimintaohjelmassa enemmän painoarvoa ja konkretiaa.” Osallistava turvallisuus maahanmuuttajille -hankkeessa opetetaan turvallisuustietoa erilaisille maahanmuuttajaryhmille. ”Ei voi olla niin, että pelastuslaitosten pi täisi yksinään yrittää ratkaista kaikki maail man paloturvallisuuteen liittyvät ongelmat, vaan meillä tulee olla ovet ja ikkunat auki yh teiskuntaan”, Somerkoski sanoo. Myös Somerkoski arvioi, että toiminta ohjelman toteuttaminen on monimutkai nen asia. ”Se tarkoittaa, että jokaisella meistä olisi mahdollisimman turvallinen elämä ja että ihmisten oman toiminnan kautta onnettomuuksia olisi mahdollisimman vähän.” Toimintaohjelma on lausuntokierroksella, jonka jälkeen sitä työstetään tarvittaessa. Meidän täytyy pohtia ennemminkin sitä, miten pääsemme tavoitteisiin ja millä tavalla voidaan mitata sitä, että kuljemme oikeaan suuntaan.” Toimintaohjelman missio on turvallinen ja onnettomuuksista vapaa arki 2025. ”Emme voi ajatella, että palomestari X vastaa onnistumisen kokemusten aktiivises ta jakamisesta. ”Tykkään hankkeessa ja toimintaohjel massa siitä, että mietitään onnettomuuksien ehkäisyä vaikuttavuuden kautta, niin että se on koko yhteiskunnan asia, ei vain pelastus laitoksen.” Puolitaival näkee 249 toimenpidettä lä hinnä keinopankkina. ”Sen keskiössä on ihminen. Hänen mielestään nyt on tärkeää tavoit taa yhteistyössä ne väestöryhmät, joita pe lastustoimi ei yksinään tavoita helposti, ku ten yksinasuvat vanhukset ja opiskelijat, vä hävaraiset ja maahanmuuttajat. Lisäksi turval lisuusviestinnän ja opetuksen digitalisoimi nen on nyt ajankohtainen teema, ja se näkyy myös ohjelmassa.” Waitinen arvioi, että nykyisessä muodos saan toimintaohjelman jalkauttaminen ope ratiiviselle miehistölle on liki mahdoton teh tävä. Täytyy ennemmin miettiä, miten kokonaisuudessa on onnistuttu noi den tekojen kautta.” Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön vaikuttamistyön päällikkö Kati Lepojärvi ar vioi, että onnistuessaan onnettomuuksien ehkäisy säästää yhteiskunnan rahoja ja es tää inhimillistä kärsimystä. ”Valmiit mittarit eivät välttämättä Helsingin Pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen näkee onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelman eräänlaisena avunhuu tona tiiviimmälle yhteistyölle. Se, miten tuloksia sitten mitataan, on tulevan koordinaatioryhmän työ. Toivon, että voin palvele tarkoitusta. Hanke pe rustuu vaikuttavuuslähtöiseen yhteiskehittä miseen ja laajaan osallistamiseen ja ilmiö lähtöisyyteen.” Hän toivoo kuitenkin toimintaohjelman kytkemistä aiempien hankkeiden tuloksiin. Hänen mieles tään toimintaohjelma vastaa tähän huutoon. Kuva: Teemu Heikkilä. Meillä tulee olla ovet ja ikkunat auki yhteiskuntaan.. Monimutkainen toteutettava olla omalta osaltani edistämässä ohjelman tavoitteita.” Satakunnan pelastuslaitoksen riskien hallintapäällikkö Mikko Puolitaival oli mu kana toimintaohjelmahankkeen ohjausryh mässä ja työpajatyöskentelyssä. Kun yhteistyö toimii, resurssit voivat jopa kasvaa. ”Pelastuslaitosten tulisikin ryhtyä stra tegiatyöhön, jotta ohjelma saadaan tiivistet tyä laitoksilla ja nostettua esiin oman alueen tärkeimmät asiat.” Turun yliopiston erikoistutkija Brita Somerkoski pitää hyvänä, että onnettomuuk sien ehkäisyn toimintaohjelma sidotaan nyt laajempaan kontekstiin. ”Pelastuslaitokset tulevat kysymään, on ko tähän rautalankamallia. 7/2019 Pelastustieto 17 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY sen tapa muuttuu. ”Vastaavaa työtä on tehty muun muas sa sosiaali ja terveysministeriön tapatur mien ehkäisyn työryhmässä sekä sisäminis teriön Turvallinen elämä ikääntyneille hank keessa.” Lepojärvi muistuttaa myös jo olemassa olevista hyvistä käytännöistä
Sitten ajattelin, että naapuri laittaa ruokaa, mutta se haju tuntuu yleensä vessassa. Yläkerrassa asuva nainen meni vielä hakemaan sisältä jotain, vaikka Kuvassa Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kourayksikön työn tulos. Kattorakenteet on purettu ja palo sammutettu. Miten tilanteesta selvisi nuori äiti, joka koki kaiken omakohtaisesti. Heinäkuun viimeisen päivän, keskiviikon, tapahtumien jälkeen entiseen asuntoon ei ollut paluuta. ”Olimme Katin kanssa kotona neljän maissa ja juuri syöneet välipalaa. Alemman kerroksen asunto oli yksi luhtitalotyyppisen ja lautaverhoillun rivitalon kuudestatoista, kaksio tupakeittiöllä. Kouran käyttö on ainoa tapa turvallisesti sekä nopeasti raivata ja avata kattorakenteita.. Näin savua ulkoseinässä kahden laudan välistä. Menin ulos kroksit jalassa, tyttö sylissäni ilman kenkiä ja otin avaimet mukaan. Tarkistin, oliko hella päällä tai paloiko meillä jossain. F armaseutiksi opiskeleva Aurora Grönstrand, 22, oli asunut miehensä ja noin 2,5-vuotiaan Kati-tyttärensä kanssa Espoon Kilonrinne 10:ssä HOASin asunnossa vähän yli vuoden. Tyttö sanoi, että haisee. Olimme hereillä eikä tyttökään onneksi päiväunilla. Tekstit: Kimmo Kaisto · Kuva: Lehtikuva Onni onnettomuudessa Kilonrinteen tulipalossa Menin ulos kroksit jalassa, tyttö sylissäni ilman kenkiä ja otin avaimet mukaan. 18 Pelastustieto 7/2019 OPERATIIVINEN TOIMINTA Vaikea kuvitella, mitä kaikkea joutuu käymään läpi, kun kodista tulee pakkolähtö tulipalon takia
”Meillä on valmiit toimintatavat ja kaavat tällaisiin tilanteisiin, myös suur onnettomuuksiin. Onnettomuus sattui sikäli hyvään aikaan, että kukaan talossa ei ollut tuolloin nukkumassa.” Mies on yksikönjohtajana Leppävaaran VPK:ssa. Juoksin tyttö sylissäni alas risteykseen vastaan, koska he ajoivat ensin vähän ohi. Jotkut majoit tuivat ystäviensä tai sukulaisten luona. Molemmilla on hälytysosaston viikkoharjoitukset samaan aikaan, joten niihin osallistumisessa he vuorottelevat. Ajattelin ensin, että ei näytä kovin pahalta, mutta palo levisi nopeasti ylöspäin kattoa kohti.” Paikalle tuli pian lisää sammutusyksiköitä ja poliisi. Ympärillä on muita taloja ja puita, enkä tiedä näkyikö savu vielä taivaalla. Asuinpaikka on navigaattorille hankala. ”Menimme päiväkodin pihalle, jos Kati olisi halunnut keinua, mutta hän ei halunnut, koska ei ollut kenkiä. 7/2019 Pelastustieto 19 seinä savusi jo voimakkaasti. Palvelu laajeni vuoden 2019 alusta Espoon lisäksi koskemaan kaikkia Län siUudenmaan kuntia. Tällä kertaa A-taloon, kun aiemmin he asuivat E-talossa. Tässä tapauksessa asukkaat olivat hänen mukaansa rauhallisia, mutta häm mentyneitä. Menimme seuraavana päivänä eli torstaina Muumimaailmaan Naantaliin, koska liput oli ostettu valmiiksi. Aurora kuuluu Espoon VPK:n hälytysosastoon, mutta raskauden ja tytön syntymän jälkeen treenikerrat ovat harventuneet. Toiminta on tiivistä eri viranomaisten kanssa eikä päällekkäi syyksiä tule”, Erikoinen kertoo. Äiti tuli hakemaan meidät ja menimme kauppaan ostamaan vaippoja, ruokaa ja hammasharjat. VPK-taustankin ansiosta hätäpuhelu tuli luonnostaan, ja hän lähti heti opastamaan yksiköitä kohteeseen. ”Pian hälytyksen jälkeen ensimmäisenä paikalle tuli hööki Leppävaaran asemalta. MOLEMMAT VPK:SSA Aurora soitti heti hätäkeskukseen klo 16.02, mutta joku oli jo ehtinyt soittaa sinne ennen häntä. Tiedustelimme hotelleista ja Nihtisillasta löytyi vapaita huoneita”, kertoo sosiaali työntekijä Keijo Erikoinen LänsiUuden maan sosiaali ja kriisipäivystyksestä. Aurora siirtyi tyttönsä kanssa sivummalle jo savunkin takia. LänsiUudenmaan sosiaali ja kriisipäivystys apuun ”Olin tullut yövuoroon klo 20.30, kun pelastuslaitokselta soitettiin. ”Ihminen järkyttyy, kun menettää ko tinsa. Sanoin, että nyt ei kannata tulla, kun talo palaa. Itse en olisi mennyt”, Aurora muistaa ajatelleensa. Kävimme työparini kanssa Kilonrinteessä monta kertaa, kun asukkaita tuli kotiin eri aikoi hin. Pari naapuria vain tuijotti savua. Yläkerrassa joku puhui puhelimeen – ehkä juuri ensimmäinen hätäkeskukseen soittanut. Poliisi varmisti pelastushenkilöstön avustuksella, ettei asuntoihin jäänyt ketään sisälle. He alkoivat heti sammuttaa talon vierustaa. Perjantaina muutimme kalustettuun asuntoon Leppävaaraan. ”Mieheni oli luultavasti silloin vielä töissä. Järjestämme myös kriisiapua ma joituksen lisäksi. Ympärivuorokauti nen päivystys toimii Jorvin terveyskes kuspäivystyksen yhteydessä ja Lohjan sairaalassa. Maksoimme saman vuokran kuin HOASille ja vakuutusyhtiö maksoi erotuksen.” Syyskuun alussa perhe muutti taas HOASin asuntoon takaisin Kilonrinteeseen. Yöksi menimme isän ja äidin luo”, Aurora kertoo. Äidilläni oli silloin vapaapäivä, ja hän olisi halunnut tulla kylään. Neuvoin ajamaan mäkeä ylös ja sanoin talon olevan siinä. Kilorinteessä kuuli pal jon vieraita kieliä, joten keskustelin asuk kaiden kanssa paljon englanniksi.” Aurora Grönstrand pysyi tulipalossa rauhallisena. Talossa asui paljon ulkomaalaistaustaisia, joten eri kieliä kuuli paljon. Auroran mukaan joku naapureista heitteli kulholla vettä alaseinään sinne, mistä savu tuli. Kuva: Kimmo Kaisto.. Oli ilta ja yö oli tulossa. Hän oli jo saanut varikkohälytyksen Leppävaaran VPK:n asemalle. FinnHemsin lääkärihelikopterikin kävi paikalla, mutta kukaan ei onneksi loukkaantunut tulipalossa. MUUMIMAAILMAAN JA SIJAISASUNTOON ”Soitin vakuutusyhtiöön ja meille tarjottiin heti seuraavana päivänä kahta sijaisasuntoa. Kävimme myös ystävälläni, joka antoi Katille vaatteita ja leluja. Alueen kunnat ra hoittavat toiminnan. Myös HOAS tarjosi asuntoa Vantaalta, mutta emme halunneet kalustamatonta huonompien yhteyksien päässä
Nyt tytölle jää mieleen se, ettei taloon saa mennä, jos on tulipalo.. ”Kun kävimme asunnossa yhdessä tapahtuneen jälkeen, talon muita asuntoja oli alettu jo tyhjentää. Palokuntataustan ansiosta hätäpuhelu tuli kuitenkin luonnostaan. Väliaikainen ei tunnu kodilta, kun mukana oli vain vaatteet ja Katin lelut. Vaatteet perhe vei pesulaan, kirjat ja muutakin tavaraa otsonoitiin, Katin leluja pestiin pesukoneessa. Oli paljon helpompi selittää ja ymmärtää, miksemme voineet mennä kotiin. Piti hylätä matot, pleikka, mikro, sähkövatkain kattolamput ja niin edelleen, kun ei tiedetty varmasti, mitkä olivat saaneet kosteusvaurioita. Olen iloinen, että Kati oli silloin kotona ja näki tapahtuneen sekä savua. 20 Pelastustieto 7/2019 OPERATIIVINEN TOIMINTA ”Olen iloinen, että pääsimme muuttamaan toiseen asuntoon samaan pihapiiriin. Auroraa vähän harmitti alkuun, että tytön kengät jäivät asuntoon sieltä poistuessa. ”Mies kuitenkin sanoi, että hyvä ettemme menneet. Osa tavaroista vietiin Leppävaaran VPK:n pihalle, jossa mies niitä puhdisteli. Itse tietokoneen tutut Pitkäjärven VPK:sta olivat ottaneet autoonsa asunnon kaapista. Meidän kaikki valokuvammekin säilyivät”, Aurora iloitsee. Haju pysyi sitkeästi keittiötarvikkeissa. Kiva, että päiväkotiin on taas vain viiden minuutin matka metsän läpi.” SAVUJA KOSTEUSVAURIOITA Auroran perheen asunto ei palanut, mutta toisen kerroksen lattiaan tehdyistä aukoista satanut sammutusvesi oli valunut ainakin osaan sähkölaitteista ja kosteusvaurioita oli eri puolilla asuntoa. Uusi asunto on entisen tavoin 62-neliöinen kaksio. Yläkerrassa asuvien omaisuudelle kävi paljon huonommin. Hän on sen jälkeen leikkinyt dublotädeillä. Pleikka kolmonen olisi ollut tarpeen katsellaksemme Muumi-DVD:tä Katin kanssa.” ”Se vähän harmittaa, että uusi asunto on toisessa kerroksessa. Aurora ei usko, että HOAS aikoo korjata osittain pahoin vaurioituneen talon. Peräkärryllinen meni pesulaan. Nyt tytölle jää mieleen se, ettei taloon saa mennä, jos on tulipalo.” Paljon tavaraa piti heittää pois ja hankkia uutta savuja vesivahinkojen takia. Siellä vastasi soittoihin usein eri henkilö. Hän oli aikonut aloittaa lopputyön teon elokuussa, mutta tietokoneen virtajohto oli jossain lukuisista laatikoista. NYT HELPOMPI SELITTÄÄ LAPSELLE ”En ole nähnyt painajaisia tapahtuneen jälkeen. Tuntui myös oudolta, kun sänky ei ollut totutusti seinän vieressä. Teimme pitkän irtaimistolistan vakuutusyhtiöön. Entisessä pystyi pitämään lastenvaunuja oven edessä. Pitkäjärven VPK lainasi hänelle varusteet altistumisen välttämiseksi. Savu haisi kaikessa. Paljon pientä paperija irtotavaraa paistinpannu mukaan lukien meni vaihtoon savunhajun takia. Onneksi asuimme alakerrassa. Suurin osa huonekaluista meni käyttökelvottomiksi, kuten sängyt, sohvat ja ruokapöydän pehmustetut tuolit. Mies kävi vielä palopäivänä talolla hakemassa passit ja vaatteita. Joku kattila oli täynnä vettä ja viereinen aivan tyhjä. Nämä ovat sanoneet lähtevänsä junalla uuteen kotiin, koska vanhassa on ollut tulipalo”, Aurora kertoo. Palokuntalaiset olivat suojanneet television ja pianon. LOPUTON IRTAIMISTOLISTA ”Ihmeellistä, miten vesi kulkeutuu eri paikkoihin. Heistä kaikista oli suuri apu. Sauvasekoitinta ja lammastyynyjä myös kaipasin. Pianon kunnon tiedämme vasta pianonvirittäjän käynnin jälkeen. Piti pakata nopeasti, kun muutolle oli vain yksi päivä. Talot ovat vanhoja, mutta pieni narina ei haittaa. Onneksi ei ole sattunut kohdalle – kunnes nyt omalle kodille. Mitään savulle haisevaa ei saanut viedä varastoon. Kuva: J-P. Auroran äiti, isä ja Katin kummi Jouni auttoivat asunnon tyhjennyksessä. Joku oli hyvinkin pätevä, joku toinen ei tuntunut tietävän mistään mitään.” Irtaimistolistan teko oli Auroran mukaan hirveä homma. Yksi yöpöytä, kirjahylly, ruokapöytä ja sohvapöytä säilyivät. Kännykkä kertyikin pullolleen kuvia sitä varten. ”Toivon, että saamme vakuutusyhtiöstä rahallisen korvauksen, jotta voimme itse hankkia uusia tavaroita.” Aurora ei ole ollut sammuttamassa tulipaloa eikä usein muutenkaan tulipaloissa VPK:n varusteissa. Olemme tykänneet alueesta. Pesonen. Henki ei ollut vaarassa, tilanne oli rauhallinen eikä pitänyt kiireessä poistua mihinkään. E-talon 16 asunnosta tuhoutui kahdeksan. Ne vietiin vakuutusyhtiön maksamaan varastosäilytykseen. Eniten sammutusvettä oli Katin huoneessa. Pesukoneen uskottiin selvinneen kunnossa. Se on voinut imeä paljonkin kosteutta ja kuparilangat hapettua