26 Savukosken VPK tuntee metsät ja erämaat s. RANKKA KEIKKA täytyy purkaa s. 30. 10 . 8 TURVALLISUUSMESSUILLA runsaat 3000 kävijää s. 7 2016 5
Molemmat ovat erittäin hyvin toimivia. Katso lähin myymäläsi osoitteesta www.partioaitta.fi. Keb Eco-Shell Jacket Vedenpitävä, hengittävä ja valmistettu kestävän ajattelutavan mukaisesti. Toisessa on käytetty fluorihiiltä sisältävää pintakyllästettä. Molemmissa on pitkälle kehitellyt kalvolliset kuorimateriaalit, jotka päästävät kehon kosteuden pois mutta pitävät tuulen ja veden vaatteen ulkopuolella. Kierrätettävissä ja ympäristökompensoitu. Toisessa taas ei. Molempia voi pitää erittäin laadukkaina ja kestävinä tuotteina vaativaan ulkoiluun. ENEMMÄN KUIN VAIN VEDENPITÄVÄ JA HENGITTÄVÄ Keb Eco-Shell –mallisto on saatavilla Partioaitan myymälöistä. www.fjallraven.fi markkinoilla on nykyisin valittavana kahta erityyppistä teknistä kuoritakkia. Molempia ylistävät sekä outdooralan lehdet että vaativat käyttäjät. Kangas on kierrätettyä polyesteriä, jossa on fluorihiilitön kylläste
Silloin alkaa lopullisten ratkaisujen teko. Viranomaiset ja vapaaehtoiset resursseineen tulivat hyvin toisilleen tutuiksi, kaikki oppivat uutta. Esa Aalto, päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Sisältö on tärkein. Vapaaehtoisia tarvitaan paljon, sillä yksi voi tehdä työtä vain parista kolmeen päivään kerrallaan. Marraskuun alussa päättyy lausuntoaika soteja maakuntalain ja myös pelastustoimen järjestämislakiluonnoksista. Mutta jos olisi, millainen olisi muun alueen kohtalo. Silti rakenteet ja ne paljon puhutut laatikotkin ovat tärkeitä. Uudistettavaa pelastuslakia ja toimintatapoja on alettu avaustilaisuuden jälkeen työstää 14 erilaisessa työryhmässä. Nyt testattiin ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan -hankkeen toimintamallia. Niiden työn tuloksena saamme tietoa kansliapäällikönkin peräänkuuluttamasta sisällöstä ja sen uudistamisesta. Ensihoito on yhä paaluttajan paikalla. WWF:n öljyntorjuntajoukot pääsivät harjoittelemaan öljyn rantakeräystä tyrskyisän venematkan jälkeen Kemin Selkäsaaressa. 7 ·2016 3 Pääkirjoitus lokakuu 2016 Toimittajalta: yhteistyössä on voimaa Suomessa tapahtuu vuosittain parisentuhatta öljyvahinkoa, joista suurimmassa osassa maa-alueelle pääsee vain vähän öljyä. Päivi Nerg tarkoitti, että pelastustoimen uudistuksessakin on tähän mennessä kiinnostuttu liikaa rakenteista ja leikitty laatikkoleikkejä. Laajan öljyonnettomuuden riski on kuitenkin kasvanut laivaliikenteen kasvaessa erityisesti Itämerellä. Niistä on tullut tärkeämpiä kuin tarvetta olisi, koska päätökset esimerkiksi pelastuslaitosten tulevasta määrästä heiluvat koko ajan. Tuskin kukaan voi olla tästä eri mieltä. Motivaatio on kohdillaan, kun matkatkin maksetaan itse ja luovutaan omasta vapaa-ajasta. Pelastustoimen tulevaisuuden sisällön kannalta tärkeä vaihe polkaistiin käyntiin virallisesti elokuun lopussa Säätytalossa. Järjestämislaki on parhaillaan lausuttavana ja lausuntojenkin perusteella vielä arvioidaan, miten 18 maakuntaan siirtyvä pelastustoimi järjestetään. Pahimmassa tapauksessa tarvitaan tuhansia vapaaehtoisia käsipareja esimerkiksi öljynkeräykseen ja rantatiedusteluun. Toisaalta päänvaivaa voi aiheuttaa se, miten 13 maakunnan alueella toimiva pelastustoimi sovitaan hoidettavaksi viidellä alueella, rahoituksesta puhumattakaan. Iso hatunnosto kaikille vapaaehtoisille! Lue juttu sivulta 36 Kimmo Kaisto, toimittaja kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Sisältö ensin, sanoi sisäministeriön kansliapäällikkö avatessaan Turvallisuusmessut. Puhdistustyöt voivat kestää jopa kuukausia. Kemin Ajoksen ympäristössä merialueella järjestettiin elokuussa laaja Nuotta 2016 -öljyntorjuntaharjoitus. Oma lukunsa on pääkaupunkiseudun mahdollinen oma sote-ratkaisu ja pelastustoimi siinä. Tuskin pelastustoimi epätodennäköisessä pääkaupunkiseuturatkaisussa on mukana. Jos se hoidetaan tähän mennessä sovitun mukaisesti viiden yliopistosairaalan yhteydessä, pelastustoimi kulkee siinä mukana. Harjoituksessa oli todentuntua ja joukko todella motivoitunutta
Vakiot Pääkirjoitus 3 Ajassa 6 Työn äärellä 52 Veteraanin ääni 54 Alan tuotteet 56 Mirafoni 59 Ulkomailta 60 Päiväkirja 62 Keskustelua 63 Muistoissa 64 50 vuotta sitten 66 Hälytysilmoituksen mukaan Porin keskustassa Omena hotellin katolla olevasta ilmanvaihdon konehuoneesta tuprutti harmaata savua. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. 044 728 0403 Minna Kamotskin, myynti ja markkinointi, puh. 050 5620 735 | Kimmo Kaisto, toimittaja, taitto & ulkoasu, puh. Hälytysilmoitus: salakavala palo hiipi huoneistosta ullakolle Lehdessä myös Turvallisuusmessut seuraavaksi Tampereelle 26 Kanadalainen Alex Forrest on huolissaan altistumisesta 29 Vuoden Palomies on Turun VPK:n tukipylväs 44 Etelä-Karjalassa jyllää paloasemabuumi 48 Viranomaisyhteistyötä jo opiskeluaikana 50 Simulaatio havainnollistaa tulvan tuhot 57 SISÄLTÖ 7/2016 Kuva: Lounais-Suomen poliisilaitos. 044 728 0401, ilmoitukset@pelastustieto.fi | Tilaajapalvelu, puh. 044 728 0402 | Kaisu Puranen, toimittaja, puh. Palo sammui parissa minuutissa muutamalla suihkuputken kahvankäännöllä. Vartti sitten sammutettu huoneistopalo muuttui kuitenkin yhdessä odottamattomassa pamauksessa hotellin ullakkopaloksi. (03) 4246 5358, tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot: Pasilankatu 8, 00240 Helsinki | Internet: pelastustieto.fi | etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi | Juttuvinkit ja palaute: toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media: www.facebook.com/pelastustieto | Twitter: @Pelastustieto1 | Instagram: pelastustieto Julkaisija: Paloja pelastustieto ry | Kirjapaino: PunaMusta 2016 | ISSN 1236-8639 Tietosuoja: Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Esa Aalto, päätoimittaja, puh. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Sivut 12–25
Sivu 46. 46. Viimekesäinen koulutuskierros sai pelkästään positiivista palautetta. Sivu 8. 7 2016 5. Harjoitus antoi hyvän tilaisuuden harjoitella viranomaisten ja järjestöjen yhteistoimintaa onnettomuustilanteessa haastavissakin oloissa. Sivu 36. Asiantuntijoiden mukaan kynnys defusingiin on edelleen liian korkea. Kuva: Kimmo Kaisto. VPK:n päällikön Juha Savukosken menoa katselee kalustonhoitaja Marko Mattila. 8 TURVALLISUUSMESSUILLA runsaat 3000 kävijää s. 30 Kansi: Savukosken VPK joutuu keikoillaan tavallista haastavammille maastopelastusja -palokeikoille. 26 Savukosken VPK tuntee metsät ja erämaat s. Hankkeen materiaalia on mukana myös Pelastusopiston tämän syksyn opinnoissa. Defusing tuli taas tarpeeseen Kun Raahen tuhoisa rivitalopalo oli saatu sammutettua, Jokilaaksojen pelastuslaitos järjesti heti defusingeli jälkipurkuistunnon. 52 36 40 8 Täydentävät sammutus menetelmät otti kipinää Pelastusyksikön ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenelmät -hanke on menestynyt hyvin kentällä. RANKKA KEIKKA täytyy purkaa s. 10 . Nuotta 2016 yhdisti voimat Kemin Ajoksen ympäristössä merialueella järjestettiin laaja Nuotta 2016 -öljyntorjuntaharjoitus elokuun lopulla. Sivu 40. Yhtiön omia tuotteita ovat elektroniset hälytyssireenit ja vahvistimet. Urho Kekkosen kansallispuistoon tiettömien teiden taa mennään mönkijällä tai moottorikelkalla. Sarco tekee ääntä ja valoa Tänä syksynä 90 vuotta täyttävä Sarco on erikoistunut hälytysja viestintätekniikan laitteiden suunnitteluun sekä valmistamiseen. Palossa menehtyi kaksi lasta, joten jälkipurku oli itsestäänselvyys. Taustalla siintää Korvatunturi
Pelastuspuolella on tässä paljon oppimista. ”Toki olemme olleet tekemässä kokonaan uudenlaista järjestelmää, joka luo omat haasteet.” ”Nyt rutistamme ERICAn käyttökuntoon väellä ja voimalla, mutta toimintavarmuudesta pidetään huolta. Onnistuimme hyvin ja harjoitusta on pidetty sopivan haastavana”, Karjalainen kertoo. Myös koulutukseen pitää varata tarvittava aika.” Hyväksymistestausten yhteydessä osoittautui puutteita muun muassa järjestelmän vasteenlaskennassa ja hälyttämiskokonaisuudessa sekä ohjeistuksessa. ”Hyväksymistestauksessa käytettävä aito aineisto paljastaa helposti ongelmat.” ERICA viivästyy puolella vuodella Aikataulua hän ei pidä haasteellisena, vaan hankkeen alkuperäinen aikataulu oli riittävä. Osa oli päässyt autosta pois, mutta hukkunut matkalla rantaan. Harjoittelemassa kävi viitisenkymmentä sukeltajaa. Myös mahdollisten vikatilanteiden vaikutus hätäpuheluiden vastaanottamisessa on Aaltosen mukaan selvitettävänä. Mukana oli lisäksi neljä ruotsalaista rajavartijaa. Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto. ”Uusilla metodeilla voimme parantaa sukeltajien työturvallisuutta ja tehostaa etsintää. Yksissä tuumin yhteistyökumppaneiden kanssa haemme toimivat ratkaisut”, Jukka Aaltonen painottaa.. 6 7 ·2016 AJASSA Turvallisuusmessujen aikaan Jyväskylässä järjestettiin alueellinen vesisukellusharjoitus, jonka järjestämisvastuussa oli Keski-Suomen pelastuslaitos. ERICA-hätäkeskustietojärjestelmässä havaitut puutteet siirtävät käyttöönottoa arviolta puolella vuodella. Viitisenkymmentä vesisukeltajaa kehitti taitojaan jokavuotisessa harjoituksessa Jyväskylässä Jyväsjärvellä Kuokkalan sillan haastavassa ympäristössä. Alun perin uusi järjestelmä piti ottaa käyttöön kuluvan vuoden aikana, mutta johtaja Jukka Aaltonen Hätäkeskuslaitokselta arvioi, että järjestelmä voidaan ottaa käyttöön keväällä 2017. ”Tärkeintä on varmistaa, että järjestelmä toimii moitteettomasti. Auto oli noin kymmenessä metrissä, syvimmät kohdat ovat 15 metriä. Lähes nollanäkyvyys lisää vaikeusastetta. Harjoituksen oli suunnitellut sukellusvanhimpana toiminut palomies VeliMatti Karjalainen. Tietojärjestelmäprojekteissa aikaisemminkin työskennellyt Aaltonen ei ole yllättynyt viimehetken ongelmista. Harjoitukseen osallistuivat myös PohjoisSavon, Päijät-Hämeen, Keskipohjanmaan sekä Pirkanmaan pelastuslaitokset ja Rajavartiolaitos. Isossa tilanteessa viranomaisten pitää yhdistää voimansa”, Veli-Matti Karjalainen sanoo. Skenaariossa auto oli ajanut sillalta veteen ja uponnnut sisällään neljä ihmistä. ”Vaihdamme tietotaitoa puolin ja toisin. Tekniikka on kehittynyt niin, että jopa ihmisen voi erottaa kaikuluotauksella pohjalta”, palopäällikkö Juha Saario kertoo. Valtaosa ehti sukeltaa vähintään kolme kertaa. Pelastustoimessa metodia ei ole juuri käytetty, mutta uusi paranneltu versio ratkaisee ongelmat, kun pohjassa on paljon esteitä. Erilaisia rasteja oli neljä, joista viimeisellä harjoiteltiin Hyvä ja haastava sukellusharjoitus kaikuluotausta. ”Harjoitus liittyi sukeltajan toimintaan haastavissa oloissa. Rajavartiolaitos avustaa poliisia usein rikospaikkatutkinnassa. . Pelastuslaitosten lausunnossa pelastusjohtajat totesivat myös, että pelastuslaitosten kouluttamiselle, perustietojen, vastemallien ja tietojen varmentamiselle pitää hyväksymisen jälkeen varata aikaa vähintään neljä kuukautta. ”Poijuparietsintä on perinteisesti käytössä Puolustusvoimissa ja vapaaehtoispuolella. Harjoittelimme myös paria eri etsintämenetelmää.” Kuokkalan sillan ympäristö Jyväsjärvellä on haasteellinen, koska pohjassa on rakennusjätettä, harjaterästä, puutolppia pystyssä sekä polkupyöriä. ”Käyttöönottovaiheessa on usein korjattavaa.” Tosin vasteenmäärittelyyn liittyvät ongelmat näin loppuvaiheessa yllättivät häntä hieman
Helsinki > Palotutkimusraadin seminaari, 10.10. Levi > Vaarallisten aineiden torjuntakurssin opintopäivät 2.11. Tampere SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ SPEK > Sprinklerija vesisumulaitteiston hoitajakurssi 6.10. Tavoitteena on syksyn aikana suorittaa nuorisomerkkikurssi ja siinä sivussa tutustua myös hieman laajemmin palokuntatoimintaan”, nuoriso-osaston johtaja Sampo Toiva kertoo. Skype > Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 9.11. Tutkinnon pituus säilyy 240 opintopisteessä, mikä turvaa opiskelijoiden jatko-opintokelpoisuuden”, rehtori Mervi Parviainen sanoo. Laukaa > Tulisijaja hormitarkastuskoulutus 17.–21.10 Laukaa > Syysopintopäivät ja syyskokous 11.–12.11 Lahti SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL > Hallituksen kokous (varsinaiset jäsenet) 11.10. Siirtymävaiheessa päällystökoulutus toteutetaan nykyisellä opetussuunnitelmalla ja henkilöstöllä Pelastusopistolla. ”Suomalaiset pitkän linjan varautumisen asiantuntijatkin olivat sitä mieltä, että aihealueiden valtava kirjo aukeni uudella tavalla.” Konferenssissa käsiteltiin muun muassa turvallisuuden lisäämistä ja väkivallan, itsemurhien ja onnettomuuksien vähentämistä. Hallitus antoi eduskunnalle asiaa koskevan lakiesityksen. ”Olimme huolissamme myös kasvavista hallintokuluista, kun talossa on kahden eri oppilaitoksen opiskelijoita. Helsinki SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO > Jatkuvuudenhallinta yrityksissä ja viranomaistoiminnassa, 12.10. Seinäjoki Alalla tapahtuu 7 ·2016 7 Päällystökoulutus poliiseille Palopäällystön amk-koulutus siirtyy ensi vuoden alussa Poliisiammattikorkeakoulun tutkinnoksi. ”Lopputulos on sellainen, jonka kanssa voimme elää.” Innostuneita nuoria Lauttasaaressa Lauttasaaren VPK täytti sata vuotta ja nuoriso-osaston toiminta alkoi vuosien tauon jälkeen. Nyt hallintokulut jyvitetään opiskelijamäärän mukaisesti kahden oppilaitoksen kesken siten, että kulut eivät ylitä nykyistä neljää prosenttia.” Tutkintonimike muuttuu ja se määritetään asetuksessa. Oulu > Ensiapuja ensivastekurssien opintopäivät 3.11. Opetussuunnitelmassa säilyvät kiistanalaiset insinööriaineet, joista opistolla on kokemus ja osaavat opettajat. Tampere > Kyläturvallisuus-kouluttajakoulutus 15.10 Mikkeli > Öljyvahinkojen torjuntakurssin opintopäivät 18.10. ”Tämä on meille erittäin tärkeä linjaus. Safety 2016 keskittyi tapaturmiin Tapaturmatutkimusta käsitellyt Safety 2016 konferenssi sai osallistujiltaan pelkästään hyvää palautetta, iloitsee tapahtuman järjestäneen Terveydenja hyvinvoinninlaitoksen johtava asiantuntija Anne Lounamaa. Tampere > Pelastustoimen uudistuksen verkkoluentosarja: Pelastuslaitoksen perusprosessityöryhmä 4.11. Vaasa > Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa – Varautumisen opintopäivät 12.10. Konferenssi oli menestys myös viestinnällisesti. ”Meillä on ollut kahdet harjoitukset, joista molemmissa on tutustuttu sammutusmiehen perustyökaluihin. Jyväskylä > Pelastustoimen uudistuksen verkkoluentosarja: Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa, 18.10. NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO > Nuohoojan 7. Toiset harjoitukset keskittyivät yleisesti kaikkiin työvälineisiin suihkuputkista palopostikalustoston kautta raivausvälineisiin. Tiedottaja Mari Kiviniemi kertoo, että kolmen konferenssipäivän aikana tapahtumasta twiitattiin 6000 kertaa hashtagilla Safety2016.. Ensimmäisissä käytiin läpi työ-, pääja vaahtojohdot ja erilaisia tapoja säilyttää niitä. Se tullee olemaan pelastusalan päällystötutkinto AMK. Skype > Civil Protection Suomi -työpaja sekä Varautumienn ja väestönsuojelu -jaoston jäsentapaaminen 2.11. Oulu > Paloilmoittimen hoitajakurssi 19.10. Vantaa > Luottamusmieskoulutus 24.–25.10. Tieteiden talo > Väkivallan uhka työelämässä 10.10. Skype > SKYDD 2016 -seminaarija messumatka 25.10. Oulu > Turvallinen kiinteistö – paloturvallisuus, ylläpito ja velvoitteet, 8.11. Tämä turvaa myös opiston henkilöstön työllisyyden ja opetuksen säilymisen omalla kampuksella sekä sen, ettei tarvita kahta erilaista opetussuunnitelmaa, jota talous ei olisi missään nimessä kestänyt. Helsinki > Pelastustoimen työturvallisuusseminaari 3.11. Hänen mukaansa Tampereella syyskuussa järjestetyn konferenssin teemat olivat aikaisempia vuosia kattavammat. Harjoitukset koostuvat itse pääaiheen lisäksi sopivasta annoksesta leikkiä ja liikuntaa. Harjoituksiin osallistuu 14 nuorta, jotka ovat iältään 7–8-vuotiaita. Helsinki–Tukholma–Helsinki > Pelastustoimen uudistuksen verkkoluentosarja: Riskianalyysityöryhmä, 28.10. koulutusjakso 10.–14.10
Traagisen siitä tekivät seuraukset. Istunnossa keskitytään tilanteen herättämiin ajatuksiin ja tunteisiin, ei niinkään tekniseen suorittamiseen. ”Moni varmaan luulee, että se on turhaa puhetta, mutta vasta puhumisen aikana huoHenkisesti vaativan tehtävän synnyttämät tunteet voivat jäädä auttajan mieleen kummittelemaan, jos niitä ei pureta defusingistunnossa. Rakennus oli täyden palon vaiheessa. Jos kaksi lasta menehtyy, niin onhan se rankkaa.” Työntekijöiden jaksamisen kannalta olennaista on, mitä paloasemilla tapahtuu tavallista rankempien tehtävien jälkeen. ”Ei sitä kannata kieltää. Talo paloi maan tasalle, ja sitä sammutettiin pitkälle seuraavaan päivään. 8 7 ·2016 P alomestari Marko Talus heräsi hälytykseen 20 vaille yksi aamuyöllä. Pelastusteknisesti sammuttaminen sujui oppikirjan mukaan. Rankka keikka täytyy purkaa Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jokilaaksojen pelastuslaitos TYÖHYVINVOINTI. Ensimmäiset kaksi yksikköä Raahen keskuspaloasemalta olivat jo sammuttamassa neljän huoneiston rivitaloa. Talus otti yhteyttä ensihoidon kenttäjohtajaan ja pyysi tätä järjestämään paloasemalle defusing-tilaisuuden, johon osallistuivat palopaikalla olleet henkilöt. ”Pelastustoiminnan johtajan täytyy hoksata, millainen tilanne on ollut kyseessä. Syyskuun puolivälissä sattunut palo oli päällystökurssilta viime vuonna valmistuneen Taluksen siihenastisen uran pahin paikka. Paloasemalle tuli Jokilaaksojen pelastuslaitoksen omaa, koulutettua henkilökuntaa, jonka johdolla defusing käytiin läpi. Hän oli varallaolossa kotonaan, mutta pääsi liikkeelle noin neljässä minuutissa. ”Tapahtuma-aamuna pidettiin kaksi tilaisuutta, ja perjantaina yksi tilaisuus.” Defusingissa kriittinen työtilanne käydään läpi mahdollisimman pikaisesti tapahtuneen jälkeen. Talus tuli kohteeseen Raahen Pattijoelle noin 11 minuuttia hälytyksestä. Tarkoitus on saada työasiat purettua työpaikalla vertaistuen, eli kollegoiden kanssa niin, etteivät ne jää pyörimään mieleen. Tiesimme, että tilanteessa on menehtynyt lapsia, joten tilanne vaati ehdottomasti jälkipurun”, Talus kertoo. Palossa kuolivat kuusija kymmenvuotiaat lapset. Jälkipurkusysteemi on olemassa jokaisessa pelastuslaitoksessa, mutta sitä käytetään edelleen liian harvoin
Kuva: Markku Ruottinen/Lehtikuva.. Palossa kuolivat kuusija kymmenenvuotiaat lapset. Kaikille tarjottiin mahdollisuus osallistua joko jälkipurkuun tai käyntiin työterveyshuollossa. ”Laitoksella töissä olevien on helpompi saada tukea. Tunteiden nieleminen voi vaikuttaa myös negatiivisesti henkilön persoonaan. Sopimuspalokuntaan kuuluva henkilöstö jää ihan yksin keikan jälkeen, jos heistä ei huolehdita ja oteta koppia.” Nuoren miehen kohtalo herätti Jälkipurku on ammattilaiselle tärkeää erityisesti siksi, ettei hän traumatisoituisi itse, korostaa Pelastusopiston yliopettaja, kriiseihin ja traumoihin erikoistunut perheja psykoterapeutti Salla Tikkanen. Tällöin paha olo täytyy vain vaientaa, mikä voi vaikuttaa työkykyyn ja lopulta työturvallisuuteen. Tämä on hyvä keino siihen.” Raahen tehtävälle osallistui myös sopimuspalokuntalaisia. Pelastuslaitosten henkisen työsuojelun toimikunnan puheenjohtaja Tikkanen on työskennellyt Pelastusopistolla 12 vuotta. Talus sanoo, että yleisesti sopimuspalokuntalaisten tavoittaminen defusingiin on hankalaa, koska he eivät työskentele paloasemilla. Palomies Raahessa palaneen rivitalon katolla 13. Kokemus on opettanut hänelle, että keskustelu kollegoiden kanssa ylipäätään on auttamistyötä tekeville hyvin tärkeää. ”Jos kadottaa omat tunteensa, kadottaa yhteyden itseensä, yhteyden toisiin ihmisiin sekä työkavereihin”, Tikkanen sanoo. syyskuuta. Seitsemän 12:sta osallistui jälkipurkuun. ”Pitäähän kotonakin pystyä puhumaan, mutta meillä on salassapitovelvollisuus. Asiat pitää kuitenkin jotenkin pystyä käymään läpi. 7 ·2016 9 maa, että se on tärkeää, ja esille tulee paljon asioita, joista ei varmaan tulisi muuten puhuttua”, Talus sanoo. . Tärkeää ikävien tapausten ohjattu läpikäynti on erityisesti silloin, jos työyhteisössä on totuttu vaikenemaan
Pelastajilla on opinnoissaan 1,5 opintopistettä psykologiaa. Keskustelu lisää ymmärrystä, että muut kokevat samalla tavalla ja heillä on samanlaisia oireita. Lehtosen mukaan kynnys järjestää defusing on edelleen alalla liian korkea. Asiasta on tullut myös pyyntöjä opiskelijoilta. ”Järjestelmä on olemassa, se toimii ja sitä on pyöritetty kohta 20 vuotta. Esimerkiksi postraumaattinen stressireaktio voi muuttua häiriöksi, ja ihminen voi jopa menettää työkykynsä siksi, että traumatisoituu työssä”, Tikkanen korostaa. ”Koetaan, että tässä ammatissa pitää kestää lähestulkoon kaikki." – Ilpo Lehtonen. Nuorehko mies päätti päivänsä itse. Tuli sellainen ajatus, että pitää tehdä asialle jotain.” Nykyisin kaikki Suomen pelastuslaitokset käyttävät jälkipurkua, mutta kaikilla se ei ole talon sisäistä toimintaa, vaan esimerkiksi julkisen tai työterveyshuollon palvelu. Pelastusopistolla opiskellaan pelastaja-, hätäkeskuspäivystäjäja alipäällystötutkintoa sekä palopäällystötutkintoa. Alipäällystösekä palopäällystöopiskelijoilla ei ole psykologiaa oppiaineena lainkaan. ”Henkilöstöjohtamisessa on hyvin tärkeää tietää, kuinka työntekijät voivat psyykkisesti oireilla, ja miten niitä oireita hoidetaan. Tikkasen mukaan tilanteeseen on luvassa parannusta parhaillaan käynnissä olevassa opetussuunnitelmien kehittämistyöprosessissa. Oli muutamia muitakin tapauksia. ”Koetaan, että tässä ammatissa pitää kestää lähestulkoon kaikki.” Hänen mukaansa nuorin työntekijäpolvi on tietoisempi tunteiden käsittelyn tärkeydestä, muttei silti yhtään innokkaampi järjestämään jälkipuinteja. ”Psykologiaa voisi opettaa enemmänkin” TYÖHYVINVOINTI . ”Herätys tuli eräissä palokuntahautajaisissa 1990-luvulla. 10 7 ·2016 ”Yhteenkuuluvaisuuden tunne on tärkeää. Se voi kertoa myös päinvastaisesta asiasta. Salla Tikkanen tosin muistuttaa, että jälkipuintien puute ei välttämättä tarkoita huonoa asennetta. Kriittisten työtilanteiden jälkihoitomenetelmät tulevat tutuiksi Pelastusopiston opiskelijoille, mutta psykologiaa voisi opettaa enemmänkin, arvioi opiston yliopettaja, psykoterapeutti Salla Tikkanen. Se on ok, mutta työntekijöillä on edelleen rima turhan korkealla. ”Jos esimies ei tunnista merkkejä, että ihmisellä ei mene hyvin, ei hän kykene johtamaan silloin esimerkiksi työhyvinvointia.” Tikkanen painottaa, että mielenterveyttä koskevista aiheista olisi hyödyllistä puhua enemmän. Hätäkeskuspäivystäjien tutkinnossa sitä opiskellaan kolme opintopistettä. ”Puutetta kompensoidaan henkilöstöjohtamisen opintojaksossa, jonka yhteydessä käsitellään psykologisia aiheita”, Tikkanen sanoo. Varmasti ohi menee paljon sellaista, mistä istunnon voisi pitää.” Lehtonen arvelee korkean kynnyksen syyksi alan miehisyyttä. Palomestari Marko Talus johti rivitalopalon sammuttamista. Jälkipuinnissa on voimakas sosiaalinen näkökulma.” Helsingin pelastuslaitoksen asemamestari Ilpo Lehtonen toi defusingja debriefing -menetelmät pelastusalalle noin parikymmentä vuotta sitten. ”Esimerkiksi tietoa ja osaamista mielenterveydestä ja mielen sairauksista tulisi saada enemmän.” Tikkanen on ottanut aiheita esille omissa opetusosuuksissaan
Jälkipurku pyritään hoitamaan viimeistään vuorokauden kuluessa tehtävästä. Esimies voi olla sokea näkemään, että jälkipuinnille olisi tarvetta, mutta toisaalta vähän aikaa alalla olleella ei ehkä ole kanttia sanoa tarvitsevansa istuntoa. Defusing on debriefingin lyhytversio. Siksi Tikkanen korostaa esimiehen vastuuta. Hänen mielestään työnohjausta pitäisi ryhtyä käyttämään laitoksissa laajemmin. Traumaattisia/kriittisiä arkityötehtävistä poikkeavia tilanteita voivat olla muun muassa: Väkivallan vakava uhka tai toteutuminen Omaa henkeä uhannut läheltä piti -tilannne Työtoverin menehtyminen tai läheltä piti -tilanne Onnettomuuden uhri on tuttu Vahingoittunut vainaja tai poikkeuksellisen paljon vainajia Oma moka, esimerkiksi liikenneonnettomuus Onnistunut hälytystehtävä, josta kierrokset jääneet päälle Lähde: Jokilaaksojen pelastuslaitos . Sammutusta jatkettiin pitkälle seuraavaan päivään.. Jälkipurku on pienryhmäprosessi, joka voidaan käynnistää työtehtävissä sattuneiden kriittisten tai traumaattisten tilanteiden jälkeen auttajien auttamiseksi. Kuka tahansa tehtävässä mukana ollut voi pyytää jälkipurkua, ja yksikin pyyntö velvoittaa pitämään sen. Pelastustoiminnan johtaja, tilannepaikan johtaja tai ensihoitaja arvioi jälkipurun tarpeen. Rivitalo paloi maan tasalle. ”Se on arkisempi keino työhyvinvointiin, eikä vaadi yleensäkään kriisiä. 7 ·2016 11 ”Jos keskustelukulttuuri on muuten hyvä ja ilmapiiri tunteita salliva, siellä pystytään puhumaan asioista avoimesti ja luottamuksellisesti myös oman työporukan kanssa ilman, että järjestetään tilastoitavaa defusing-istuntoa.” Tikkanen arvioi, että defusingien vähäisyys voi johtua myös tietämättömyydestä. ”Kokeneet voivat ajatella, etteivät oikeasti tarvitse istuntoa. Siellä päästään kerran kuukaudessa istumaan rauhassa alas ja käymään läpi omaan työhön liittyviä asioita.” JÄLKIPURKU ELI DEFUSING Defusing-sanalla tarkoitetaan jälkipurkua: jonkin asian vaarattomaksi tekemistä. Pitäisi hoksata, että joukossa on henkilö, jolla ei vielä ole kokemusta, ja jonka takia istunto kannattaa järjestää, kysymättä.” Ilpo Lehtonen painottaa, että myös työnohjaus on hyvä tapa käydä läpi asioita. Defusing toteutetaan kerran mahdollisimman pian tilanteen jälkeen, debriefing-istunto voidaan pitää useammankin kerran
28.5.2016 klo 5.34 Kuva: Joonas Salli/Satakunnan Kansa 12 7 ·2016 ”Aluksi oli kuva palosta, joka sammutettiin nopeasti.”
Ei tiedetty, mitä oli oven takana. Ylimmänkään kerroksen käytävällä ei ollut mitään poikkeavaa. 14 7 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS M atkalla Kanta-Porin paloasemalta keskustan Omenahotellille päivystävä palomestari Janne Kumpulainen pyysi hätäkeskusta ilmoittamaan huoltomiehelle, että hotellin palohälytys tulee laukaista. Savusukeltaja Juha Raitolampi selvitti parinsa kanssa kolme kehikollista letkua sisäkautta kohti ilmastoinnin konehuonetta. Nyt savusukeltajat saattoivat kävellä kameran avulla suoraan palon luokse. Ei lämpöä, ei yhtään savua. Vesi satoi pisaroina lattialle – ei ollut kuuma. Rakennuksesta ei ollut kunnollista tietoa. Hätäkeskuspäivystäjä kysyi päivystävältä palomestarilta Janne Kumpulaiselta, käsketäänkö kohteessa olevan huoltomiehen painaa painonappia, sillä hotellin automaattinen palonilmoitin ei ollut hälyttänyt. la, jolloin siihen olisi kulunut huomattavasti enemmän aikaa. Meillä oli se käsitys, että hän oli hoitamassa aiemmin sattunutta putkirikkoa, sillä vettä oli lattioilla jo siinä vaiheessa, kun sinne menimme”, Kumpulainen sanoo. Tila oli erikoinen ja avara. Savuraja oli ihan lattiassa. Se selvisi vain katsomalla. Oven takana oli vastassa musta ja paksu savu. Sen keskellä paloi jokin. ”Huoltomies oli paikalla jo ennen meitä. Tekstit: Marko Partanen Kuvat: LounaisSuomen poliisilaitos, Satakunnan pelastuslaitos Nostolavakuskit tekivät pitkän päivätyön korkeuksissa. Kaikki ovet avattiin järjestyksessä ja tarkistettiin tilanne. ”Kun tulin paikalle, näytti siltä, että palo oli jo sammutettu”, Joonas Kekki kertoo.. Ilman kameraa huone olisi täytynyt tutkia jommankumman käden taktiikalSalakavala palo hiipi huoneistosta ullakolle Hälytysilmoituksen mukaan Porin keskustassa Omena hotellin katolla olevasta ilmanvaihdon konehuoneesta tuprutti harmaata savua. Palo sammui parissa minuutissa muutamalla suihkuputken kahvankäännöllä. Lämpökamerasta iso apu Kuumin paikka löytyi nopeasti lämpökameran avulla. Raitolampi jälkisammutti parinsa kanssa parhaillaan, kun Porin VPK:n höökin yksikönjohtaja Joonas Kekki ja kaksi savusukellusparia tulivat kerrokseen. Kaikki ovet olivat lukittuja, mutta huoltomiehellä oli niihin avaimet. Kanta-Porin höökin savusukeltajat lähtivät huoltomiehen kanssa ylimpään kerrokseen, kohti ilmanvaihdon konehuonetta. . Hälytyksestä oli kulunut vajaat 20 minuuttia. Luulimme olevamme menossa ullakolle, mutta siellä olikin kokoustila”, Kekki sanoo. Ovi ei ollut päästänyt yhtään savua käytävään”, Raitolampi kertoo. ”Paikka oli erikoinen, todella sokkeloinen. Edetessään kohti paloa Raitolampi kokeili savukaasujen kuumuutta parilla tsup-tsup -suihkulla. Hotellihuoneet loppuivat jo kuudenteen kerrokseen. ”Avasimme jälleen yhden tilan oven tarkastaaksemme mitä sen takaa löytyy. Seitsemännessä kerroksessa oli asuntoja ja muita tiloja
Kumpulainen hälytti lisää väkeä, jota tarvittaisiin jälkivahinkojen torjuntaan. "Kuului kova paukahdus" Palaneen tilan savutuuletus hoitui painovoiman avulla. Palasimme alas juomaan ja valmistautumaan välineiden keräämiseen”, Raitolampi kertoo. Kekki etsi savuparin kanssa yläpohjaan käyntiä talon parvekkeelta. ”Laskeuduin korilla katolle. ”Aika monessa palossa olen ollut mutten vielä tällaisessa. Luukusta tuli höyryä, joka hälveni pian. Aina palo on jonkun merkin antanut”, Stenroos sanoo.. Loivan harjakaton alla ullakkotila oli korkeimmillaan noin 120 senttiä korkea. Siellä ei näkynyt savua eikä tulta. Hän teki viereisten tilojen tiedustelun ja ilmoitti Kumpulaiselle, että tilat ovat kunnossa, mutta yläpohjaan ei nopeasti löytynyt käyntiä. Tilassa kulki isoja ilmastointiputkia. Kun Stenroos katsoi luukusta sisään, hän totesi, että sieltä tulee höyryä, mutta sisällä välipohjassa oli kylmempi kuin ulkona. . ”Kun tulimme palaneeseen tilaan, näytti, että palo oli sammutettu ja tilanne hallinnassa”, Kekki sanoo. Se jätettiin auki. Jos sieltä jotain tulisi, se havaittaisiin. Lopulta paikka oli sellainen, että lähes joka puolelle kattoa ylettyi, mutta ei vastakkaisen seinän räystään yli. Puiden välistä löytyi hyvä reitti katolle. Teijo Stenroos ajoi Kanta-Porin nostolavaa ensimmäiset neljä ja puoli tuntia kunnes vaihtomies vapautti hänet. 7 ·2016 15 Palomestari Kumpulainen oli antanut Kekin ryhmälle tehtäväksi viereisten tilojen tiedustelun ja savutuuletusvalmiuden valmistamisen. ”Ajelin korilla katon päällä edestakaisin, mutta mitään ei näkynyt”, Stenroos kertoo. ”Olimme sammuttaneet ja raivanneet tilan, ja ajattelimme, että homma oli siinä – perushuoneistopalo. Yksi yksikkö pyydettiin tuomaan vesi-imureita ja Meri-Porin säiliösammutusauto käskettiin Kanta-Porin asemalle valmiuteen. Löysin keskeltä kattoa luukun välipohjaan ja kysyin mestarilta avataanko. Hän sanoi, että avataan”, Stenroos kertoo. Kun yläpohjan tiedustelu oli tehty, Stenroos varmisti Kumpulaiselta, miten luukku jätetään. Itse Kumpulainen kävi vielä varmistamassa, että ilmastointi on sammutettu. Tila saatiin helposti savuttomaksi. Katolla ei poikkeavaa Palomies Teijo Stenroos petasi Kanta-Porin nostolava-auton vastakkaiselle puolelle paloa, sillä palon puolelle ei isolla autolla päässyt
Käyntiluukkuja ei ollut näköpiirissä. Paikalle ensimmäisenä tullut huoneistopalon sammuttanut savupari oli ehtinyt tauolle. Kun Riepponen ajoi tallista ulos, lisähälytys tuli. Suihkulla oli vain vähän tehoa, sillä sitä ei pystynyt suuntaamaan kunnolla pienen reiän ja ontelossa kulkevien putkien takia”, Kekki kertoo. Myös nostolavasta kattoa tiedustellut Stenroos näki tämän. ”Ensimmäisestä reiästä saatiin juuri ja juuri suihkuputki sisään. Sitä oli yritetty antaa jo aiemminkin, mutta se ei ollut tullut läpi. He ulottuivat korilla sekä palonpuoleiselle sivulle että vastakkaiselle puolelle, jossa oli porilaisten lava. Rauman nostolavaa kuljettanut Jukka Riepponen (oik.) ei asettaisi yhtä palomiestä samanaikaisesti ambulanssiin ja nostolavaautoon, kuten Rauman paloaseman synergiayksikössä on ohjeena. ”Ylhäällä näytti koomiseltakin, kun alhaalla oli paljon väkeä, jotka eivät pystyneet tekemään mitään.". Seinä oli kiveä, joten reikää ryhdyttiin tekemään porilaisittain huligaanilla eli murtoraudalla. Porissa raumalaisten lavalle oli järjestetty tila kävelykadulle suoraan hotellin pääoven eteen. Hän oli komennettuna synergiayksikköön, joka miehittää samalla ambulanssin ja nostolava-auton. Se oli saatu kerran hallintaan, mutta syttynyt toisesta paikasta uudelleen. 16 7 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS . Parveketta riitti 11 metriä. Oli kulunut noin tunti hälytyksestä ja vartin verran siitä, kun palon uskottiin sammuneen. Ontelo kulki ympäri talon seinää myötäillen. Porissa Omenahotellin paossa hänellä oli koriorjana toinen nostolavakuljettaja Teppo Ahlqvist. Lava Raumalla Palomies Jukka Riepponen kuunteli Rauman paloasemalla radioliikennettä. Ontelo, josta palo tuli ulos, oli noin 30 senttimetriä korkea. Savusukeltajat tekivät lisää reikiä seinään aina jokaisen katon pukkilinjan väliin. ”Yhtäkkiä kuului kova paukahdus ja liekit löivät räystään alta yläpohjasta”, Kekki kertoo. Matkaa Porin keskustaan oli 50 kilometriä ja kyseessä suuri rakennuspalo. He pukivat laitteet toistamiseen selkiinsä ja vetivät toisen letkulinjan seitsemänteen kerrokseen. Vissynjuonti loppui lyhyeen. Asemalla pidetyn aamupalaverin jälkeen Riepponen vaihtoi ambulanssivarusteet sammutusasuun ja miehitti toisen nostolavakuskin Teppo Ahlqvistin kanssa nostolava-auton. Porin VPK:n yksikönjohtaja Kekki käski savuparien tehdä reikiä parvekkeella olevaan seinään, jotta päästäisiin tilaan, josta liekit löivät. Kivilevyn takaa paljastui vinolaudoitus, joka sahattiin moottorisahalla. Riepponen ja Ahlqvist saivat pedattua auton kerralla hyvin, eikä sitä tarvinnut enää muutella. Kuva: Mikko Puolitaival. Se oli laskevan harjakaton matalin kohta. Sahauksen jälkeen edessä oli tiiltä, joka hajosi huligaanin kosketuksesta
Vain lavalta pystyi sammuttamaan Vain lavalta käsin saattoi sammuttaa ja tehdä havaintoja palosta. Raumalta tullut nostolava pedattiin kävelykadulle, pääsisäänkäynnin eteen.. ”Tein moottorisahalla lippaan reiän ja laskeuduin lipan sisään ja aloin sammuttaa”, Huru kertoo. Kun paikalle saatiin pitkäpuominen purkukoura, tuli sen kuljettaja ohjaamaan laitetta raumalaisten koriin. Tuuli vei savua alkupalon puoleiselle sisäpihalle ja raumalaisetkin saattoivat sammuttaa paloa hyvässä näkyvyydessä. Ahlqvist oli joutunut monesti tuomaan sen pakkoajona alas. Sammuttaminen oli silti helpompaa, kun Stenroos saattoi keskittyä pelkästään korin ajamiseen, ja Huru samalla sammutti. Se heilutti tuntuvasti koria, kun miehet sammuttivat 30 metrin korkeudessa. Tuli karkasi Sitten myös kävelykadun vastakkaisella puolella alkoi palaa. Vaahto täytti hyvin katon, mutta se ei tehonnut. Välillä oli otettava koria etäämmälle. Lavaan syötetyn veden paine vaihteli. Meri-Porin höökin saapuessa Kanta-Porin asemavalmiudesta paikalle, Stenroos sai kaveriksi Petri Hurun. Ahlqvist muistutti Riepposta, ettei kovin lähelle tulta kannata ajaa, sillä auto oli temppuillut. ”Lavan vipuja käyttäessä piti vaihtaa samalla puheryhmää, jotta sai annetuksi vesikäskyjä”, Riepponen sanoo. ”Savu ei paljon haitannut, sillä tuuli vei sitä meistä poispäin, mutta oli kuuma. Kanta-Porin nostolava vaihdettiin Kankaanpäästä hälytettyyn nostolava-autoon. Kattoa yritettiin välillä avatakin, mutta kuumuus esti sen. He kävivät alhaalla henkilökohtaisessa huollossa, kun nostolavan järjestelmästä loppui paineilma. Rakennuksen ullakko nousi korkeimpaan osaansa jättäen pienen lipan ennen kuin seinä lähti laskeutumaan alan maatasoon. Kun Hurulta loppui ilma, he laskeutuivat maahan pullon vaihtoon. Kolmannella kaistalla tehtiin evakuointia, joka aloitettiin vesivahingon takia. Hän ajoi koria koko päivän. Huru huomasi alhaalla, että nostolava oli laskenut hydrauliöljynsä puomin kääntöpöydälle. Se imeytettiin kolmeen säkilliseen Absolia. ”Tuli levisi reunoilta pian keskelle kattoakin. Maatasosta peltikaton purkaminen ei olisi onnistunut. Kouralla revittiin kattopellit korkeuksista ja lastattiin suoraan jätelavalle. Petri Hurulle Omenahotellin palo oli toinen iso palo lyhyen ajan sisällä. Riepposesta ylhäältä näytti välillä koomiseltakin, kun alas katsoessa näki paljon sinipukuisia ihmisiä, jotka eivät voineet tehdä juuri mitään. . ”Sitä mukaa kun katto paloi puhki, vaahdotimme sitä”, Huru kertoo. Kun menimme lähemmäksi paloa, oli kuumuuden takia puettava kasvo-osat”, Stenroos kertoo. Huru kertoi korista Kumpulaiselle, että Meri-Porin säiliösammutusautossa on vaahtoa, jos tarve vaatii. Maatasossa työskentelevän Kumpulaisen oli hankala muodostaa tilannekuvaa. Katto paloi jo selvästi, mutta palo ei tullut vielä läpi”, Riepponen kertoo. Riepponen kuvaili tehtävän mielekkääksi, uransa isoimmaksi paloksi. . Pian hän päätti käyttää vaahtoa. Huru arvioi öljyä olevan toistasataa litraa. Miehet alkoivat sammuttaa näkyviä paloja. 7 ·2016 17 ”Yritimme ensin rajata paloa läpilyöntiputkilla, mutta kattopellin alla oli tiiltä. ”Välitimme tietoa palomestarille, joka teki päätöksiä lavamiesten kertoman perusteella”, Riepponen kertoo. ”Kerroin palosta radiolla toisessa päässä oleville, jos he pääsisivät siihen myös käsiksi”, Huru sanoo. Oman työvuoron jatkeeksi Riepponen ja Ahlqvist iskivät aamuseitsemästä iltaviiteen vissyllä ja yhdellä lihapiirakalla. Pullot vaihdettiin ja itselle tehtiin kevyt tankkaus. Syy muuttui myöhemmin kiireisemmäksi – tulipaloksi. Lippa kiersi katolla koko rakennuksen. Molemmat nostolavat toimivat samalla kaistalla ja samassa puheryhmässä, mutta vesikaista oli erikseen. Palo levisi seitsemänkerroksisen rakennuksen katolla. Sammutin paloa aluksi yksin korista, sillä lava oli ainoa keino, jolla pystyi sammuttamaan”, Teijo Stenroos kertoo. ”Kun pääsimme ylös, paloi jo niin paljon, ettei palon päälle päässyt”, Huru kertoo. Kävelykadun vastakkaisella puolella näkyvä palo oli polttanut lipan puhki. Hän näki rakennusta kiertävässä onkalossa pitkälle, mutta ei kyennyt sammuttamaan, koska ilmastointiputket estivät liikkumisen ja suihkun käytön muualle kuin lähietäisyydelle. Riepponen ja Ahlqvist jatkoivat sammuttamista korissaan. Stenroos ajoi sinne KantaPorin lavan korin. Ensimmäinen niistä on kerrottuna Pelastustiedossa 5/2016. Sitä valui jo maahankin
18 7 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS A lkuvaiheessa palomestari Janne Kumpulainen pohti resursseja. Kumpulainen johti tehtävää aluksi sokkona. Tilannekuvan muodostaminen oli hankalaa. Moodin vaihtaminen vaikeaa ”Aluksi oli mielikuva palosta, joka saatiin nopeasti sammutettua. Poliisin miehittämätön kopteri avasi Janne Kumpulaiselle videonäkymän katolle.. ”Ajankohta oli meille hankala, sillä varhaisena viikonloppuaamuna ei ollut varmuutta, saadaanko riittävästi väkeä paikalle.” Ilman huoltomiestä yläkertaan meno olisi ollut monin verroin hankalampaa, sillä kaikki ovet olivat lukittuja. Ilmasta välittyi kuvaa pienelle näytölle, josta tilannetta voitiin seurata. Seitsemännen kerroksen ja katon tapahtumat välittyivät heikosti maatasossa työskentelevälle pelastustoiminnan johtajalle. Kun tehdään vielä JVT päälle, niin väki suorastaan kiittää meitä ja olemme kahdeksalta vuoronvaihdossa asemalla.” Mestarin silmin . Ensimmäiset silmiä avaavat näkymät Kumpulainen sai, kun poliisi tuli paikalle radio-ohjattavan kopterin kanssa kuvaamaan videoita tapahtumasta. Kun savuhaitoista piti antaa vaaratiedote, kaikki paikallisviestimet olivat kiinni, joten Kumpulainen antoi sen valtakunnalliseen mediaan
Epäilytti, kestääkö ylin kerros palon rasituksen ja pääseekö palo rakenteissa alaspäin.” Hän sanoo, että vaahtoiskua voidaan miettiä kriittisesti. Ehkä vaahto ei kehittynyt seitsemännessä kerroksessa oikein. LAMOR CORPORATION Rihkamatori 2, 06100 Porvoo, Finland Puh: 020 765 0100, info@lamor.com www.lamor.com ENVIRONMENTAL SOLUTIONS NoFloods-tulvasuoja – mullistavan tehokas TAISTELUUN VEDELLÄ VETTÄ VASTAAN NoFloods tulvasuojaratkaisu korvaa raskaat ja tehottomat hiekkasäkit ja kuuluu samalla alansa kestävimpiin ratkaisuihin. Tästä syystä tuotteen paino on markkinoiden pienin, eikä siinä ole tingitty lujuudesta eikä joustavuudesta. Hankalia päätöksiä Kumpulainen suunnitteli, että palo pidettäisiin yläkerrassa. ”Mitä tahansa teitkin, tuntui, että aina ollaan jälkijunassa.” – palomestari Janne Kumpulainen. Silloin kun tehtävä on oikealla raiteella, ei tunne huolta siitä, tekeekö johtajana oikeita asioita. Kun savutuuletuksen ilmavirrat alkoivat käymään, ne saivat happea ja palo syttyi. 7 ·2016 19 Kumpulainen kuvaa, että etukäteismielikuvasta uuteen moodiin vaihtaminen oli hankalaa. Lopulta vaahto vain lisäsi vahinkoa, koska pehmennetty vesi imeytyi syvemmälle rakenteisiin. ”Tuntui hyvältä, kun huomasin, että koko johtamisjärjestelmä oli rakentunut tukemaan tehtävän suorittamista”, Kumpulainen sanoo. ”Ajattelin ensin antaa ylimmän kerroksen palaa päältä, mutta siihen rohkeus ei riittänyt. ”Ajatukseni oli, että saataisiin palon päälle kevyttä vaahtoa, joka sammuttaa, mutta näin ei käynyt. NoFloods tulvapuomiratkaisut on suunniteltu siten, että niiden asennus ja purku käy helposti ja nopeasti. Näin kävi, kun vartti sitten sammutettu huoneistopalo muuttui yhdessä odottamattomassa pamauksessa hotellin ullakkopaloksi. Se ei ollut sellaista, jollaiseksi sen olin ajatellut. Kun hässäkkä on päällä, ja kysymyksiä tulee enemmän kuin vastauksia, tietää, että johtamisen rajat ovat tulossa vastaan.” Palomestari Kumpulainen sai koko tehtävän ajan tukea tilannekeskukselta ja toisen alueen päivystävältä mestarilta. Alhaalle tullut vaahto näytti raskaalta. ”Kun palo eteni, niin perässä juostiin koko ajan. Tämä tunne oli nyt poissa. Suurin vahinko tuli kuitenkin sammutusveden määrästä.” Kumpulainen arvelee, että palokaasut levisivät palaneen keittiösaarekkeen läpivienneistä onteloihin. Saatavilla erimittaisina, aina 200 metrin osiin asti Erittäin kevyt asentaa Neljä henkilöä voi asentaa 1000 metriä alle neljässä tunnissa Standardiosa voi pidättää 80 cm:n vedenkorkeutta
Asia koskee niin majoittuvia kuin kiinteistön asukkaita.” Ihmisiltä kiitoksia Torvinen päätti pelastuslaitoksen Facebooktiedottamisen päivitykseen: ”Porin keskustan Omenahotelli on luovutettu kiinteistön omistajalle. Viestintäryhmä otona Satakunnan pelastuslaitoksella on 5–6 hengen oto-viestintäryhmä. Kaikki ihmiset eivät kuuntele radiota eikä katsele tv:tä. Siellä leijaili sankka savu. Savunmuodostus on runsasta. Viestintäryhmän tarkoitus on helpottaa päivystävän palomestarin tiedottamispainetta. Omenahotellin palo oli Torvisen ensimmäinen viestintäryhmän hälytys. Torvinen otti yhteyttä myös Omenahotelliin, joka ei juuri muuten asiasta tiedottanut. Onnettomuuden aikaan sosiaalista mediaa käytti valistusmestari ja oto-viestijä Mirva Torvinen. Pelastuslaitoksen tehtävät kohteessa päättyivät tähän.” Pelastuslaitoksen sosiaalisen median käyttö poiki päivityksen alle kansalaisten kiitoksia. Nämä päivitykset tavoittivat Facebookin laskurin mukaan eniten ihmisiä. Hän aavisteli itsekin sen tulevan, kun katsoi aamulla ikkunasta ulos Porin keskustaan. Myöhemmin Torvinen päivitti Facebookiin kuvia tilannepaikalta. Tavoitimme päivityksillämme tuhansia ihmisiä.” Vaaratiedote ja kuvat nähdyimmät Toinen pelastuslaitoksen Facebook-päivitys kertoi vaaratiedotteesta molemmilla kotimaisilla kielillä. Ihmisiä kehotetaan välttämään oleskelua lähistöllä.” Näin alkoi onnettomuustiedottaminen Satakunnan pelastuslaitoksen Facebook-sivulla. ”Porin keskustan Omenahotelli on ohjannut asiakkaansa Porin Cumulukseen. ”Ihmiset seurasivat Facebookia hyvin. Tulipalo Facebookissa ja Twitterissä. ”Sosiaalinen media on tätä päivää. Tilanteen kulun lisäksi sosiaalisessa mediassa kerrottiin paloon liittyvästä tulevasta radiohaastattelusta, vaara ohi -tiedotteesta sekä onnettomuuden tiedottamiseen liittyvistä yhteystiedoista. ”Kiitos erinomaisesta tiedottamisesta somen kautta”, päivitti Satu Koskela ja Kari Lehtiniemi kiitteli sanoin: ”Some toimi paremmin kuin uutistoimistot”. Samaan aikaan Omenahotellin palosta kerrottiin pelastuslaitoksen Twitterissä samankaltaisesti, mutta Twitter-tyyliin lyhyemmin. Omenahotellin palossa Torvisen lisäksi paikalle tulivat Jyri Leppäkoski, joka hoiti median ja Tiina Kielinen, joka hoiti tilannepäiväkirjaa sekä Jenni Koskialho, joka työskenteli tilannekeskuksessa. Sammutustyöt jatkuvat yhä edelleen. Some on viestintäkanava siinä missä muutkin”, Torvinen sanoo. Ei se korvaa mitenkään perinteistä tiedottamista, mutta on siihen hyvä lisä. 20 7 ·2016 HÄLYTYSILMOITUS ”Porin keskustassa Omenahotellin kattorakenteet palaa. Aikaisintaan kello 16.00 rakennuksesta pääsee noutamaan tavaroita. Pelastuslaitoksen sosiaalinen media välitti hotellinkin tietoa. Tilannekeskus hälyttää sen tarvittaessa ja paikalle saapuvat ne ketä pääsevät