38 Kymppitonni rikki Jyväskylässä s.23. 8 Piikkiön VPK saa synttärilahjaksi uuden paloaseman s. LOKAKUUTA TEEMASIVUILLA ENSIHOITO JA ENSIVASTE Vuoden palomies tuntee puhtaan paloaseman s. PT 8/2014 ILMESTYY 22. 7 2014 24 .9 . 20 Poikkeuksellinen nostolavatehtävä s
Painotuotteita ja sähköisiä julkaisuja www.punamusta.com | www.lukusali.fi. LEHDET JA ESITTEET | SANOMALEHDET | POSTITUSPALVELUT SÄHKÖISET JULKAISUT | TAITTOJA SUUNNITTELUPALVELUT PunaMusta painaa kolmella paikkakunnalla. Konekantamme on laaja ja soveltuu pienistä eristä aina miljoonapainoksiin. Lukusali 24/7 on PunaMustan painoasiakkaiden lisäpalvelu joka tarjoaa helpon tavan julkaista ja lukea erilaisia digijulkaisuja. Painotaloja on Joensuussa, Tampereella ja Nurmeksessa. Meiltä löytyy myös kattavat oheispalvelut mm. Lukusalissa voidaan julkaista näköisja rikastettuja julkaisuja, pdf-tiedostoja tai muuta html-yhteensopivaa sisältöä. postituksiin, liitteistyksiin ja lakkauksiin. Kysy lisää myynnistämme: www.punamusta.com. Lataa Lukusali 24/7 iPad-sovellus App Storesta tai mene osoitteeseen www.lukusali.fi ja tutustu PunaMustan uuteen sähköiseen palveluun. Lukusali kokoaa yhteen julkaisuja eri aihealueista ja tarjoaa helpon lukukokemuksen
Tallinnasta Tukholmaan matkalla ollut matkustaja-alus Estonia upposi Utön lähellä ja 852 ihmistä hukkui. Lähtövalmius oli tuolloin 60 minuuttia. 8 Piikkiön VPK saa synttärilahjaksi uuden paloaseman s. Turusta lähtenyt Rajavartiolaitoksen pelastuskopteri oli paikalla kohteessa noin puolitoista tuntia hälytyksestä. Erityisesti laitosten yhteistyön tiivistyminen kumppanuuden kautta yhteistyössä Kuntaliiton kanssa on lisännyt valtakunnallista alan kehittämistä. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston internet-sivulta löytyy yli 200-sivuinen järkäle. Kunnat vai valtio. Sen verran nopeammin tavoitettaisiin nyt merionnettomuuden uhrit. 20 Poikkeuksellinen nostolavatehtävä s. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Vakituiset avustajat Mika Rinne, Saku Rouvali, Piatta Rulja, Ulla Ylönen, Kati Kottila-Etuaro Tilaajapalvelu YAP-Solutions Oy, 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija PALOJA PELASTUSTIETO RY Kirjapaino PunaMusta 2014 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 38 Kymppitonni rikki Jyväskylässä s.23. 7 2014 24 .9 . Puoli tuntia nopeammin Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta Itämerellä sattuneesta rauhan ajan tuhoisimmasta merionnettomuudesta. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Pääkirjoitus syyskuu 2014 Kuntaomistaja tehty tyytyväiseksi Alueellisen pelastuslaitoksen kymmenen vuotisen taipaleen kunniaksi pelastusjohtajat pyysivät Markku Haikoa kokoamaan aluelaitosten synnystä selvityksen. Itsekin näkyvästi alan viime vuosikymmenten kehitykseen vaikuttanut Haiko teki mittavan työn. Pelastuslaitosten kintereillä on kulkenut kysymys niiden omistajasta. Nyt se on puoli tuntia vähemmän. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Selvityksen tekijä viittaa tällä aikaan ennen kuin Paavo Lipposen toisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin tarve selvittää, pitäisikö pelastustoimi siirtää valtion hoidettavaksi. Pekka Myllyniemi selvitti ja sen seurauksena syntyivät 22 alueellista kuntien yhdessä ylläpitämää pelastuslaitosta. Kansi Turvallisuus 2014 -messuilla Jyväskylässä työskennellyt Stella Pajukallio piipahti tauolla ulko-osastolla otattamassa kuvan äitilleen, joka fanittaa palomiehiä. Kuntaomistaja on tyytyväinen pelastustoimeensa. LOKAKUUTA TEEMASIVUILLA ENSIHOITO JA ENSIVASTE Vuoden palomies tuntee puhtaan paloaseman s. Kuva: Kimmo Kaisto. Kun kunnat näkevät omistajuudessaan selkeän hyödyn, ei tarvitse enää keskustella siitä, kumpi on parempi omistaja. PT 8/2014 ILMESTYY 22. Valtiollistamiskeskustelu on ajanut monesti yli kaiken muun. Haiko kirjoittaa sen hukuttaneen kehittämispyrkimykset. Pelastuneita oli 137
19 Vuoden palomies tuntee puhtaan paloaseman ?????????????????????????20 Messuilla kymppitonni rikki ????????????????????????????????????????????????????????23 Turvallisuus-messuilla tapahtui ??????????????????????????????????????????????????24 Mitä mieltä messuista. 46 Opisto kehittää pelastuskoirien koulutusta ?????????????????????????????. Paikalta oli kuulunut pamahdus ja välähdys.” Noin kilometrin päässä tapahtumapaikasta olleet työmiehet olivat myös kuulleet voimakkaan pamauksen ja he luulivat, että jossain räjäytettiin jotakin. 60 Mihin ”palokunta” on kadonnut. 6 Sisällys Hälytysilmoitus Kun Kallion pelastusasemalta lähtenyt palomestari Petri Korhonen oli ehtinyt hälytysajossa noin puolimatkaan, hätäkeskus välitti lisätietoja: ”Ilmoittajan mukaan kiipeäjä ilmeisesti ampui itsensä. 48 Veteraanin ääni: Jorma Peltonen ??????????????????????????????????????????????. 30 Musisoiva palomestari ????????????????????????????????????????????????????????????????32 Stadin turvaksi ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 36 Piikkiön VPK täytti 125 vuotta ????????????????????????????????????????????????????38 Varallaolo suurennuslasin alle Pohjois-Savossa ?????????????????????????42 Turvaa kaikille! ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 57 Ulkomailta ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 44 Hyvä hallinto syytä muistaa valvontatoiminnassa ??????????????????. 54 Onko vika aina vain johtamisessa. 50 Estonian meriturmasta 20 vuotta ??????????????????????????????????????????????52 Yritys ja VPK harjoittelivat Karvialla ?????????????????????????????????????????. ????????????????????????????????????????????????????????????????26 Palopäällikkö tanssiparketilla ???????????????????????????????????????????????????. ?????????????????????????????????????????????56 BORIS auttaa öljyntorjunnassa ??????????????????????????????????????????????????. Pääkirjoitus ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????3 Ajassa ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????6 Hälytysilmoitus ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????8 Vieraanamme Esa Kokki ??????????????????????????????????????????????????????????????18 Valtiollistaminen aina kintereillä ???????????????????????????????????????????????. 34 Lahteen uusi paloasema ????????????????????????????????????????????????????????????. ???????????????????????????????????????????????62 Palontutkijoilla oma yhdistys ??????????????????????????????????????????????????????63 50 vuotta sitten ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????66
Pitkän odotuksen jälkeen työntekijät pääsivät Möysän uimarannan tuntumassa sijaitsevista vanhoista tiloista upouuteen toimipaikkaan Paavolan pelastusasemalle. s. 42 36 23 7/2014. 36 Varallaolo Työsuojelutarkastajien mukaan Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pienillä paloasemilla on kertynyt liian paljon varallaolo-tunteja. Miksi jälkivahinkojen torjujat suojautuivat palopaikan epäpuhtauksilta, mutta eivät tulipaloa sammuttamassa olevat palomiehet. 23 Lahti Lahden Paavolan pelastusaseman vihkiäisten juhlapuheissa ei peitelty ylisanoja. 20 42 Vuoden palomies Vuoden palomieheksi valittu paloesimies Jarkke Lahti kiinnostui puhdas paloasema -ajatuksesta jälkivahinkojen torjunnan kautta. s. s. 20 Turvallisuus-messut Kolmenkymmenen vuoden jälkeen Jyväskylässä järjestetyt Turvallisuus-messut keräsivät yhdessä Kyberturvallisuusja Tekniikkamessujen kanssa kolmen päivänä aikana 10249 kävijää. s
AJASSA Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) pitää tärkeänä, että sosiaalija terveydenhuollon rakenneuudistuksen yhteydessä ensihoitopalvelujen valtakunnallista tasalaatuisuutta vahvistetaan ja myös ensivastetoimintaa toteutetaan lakiin kirjatulla tavalla yhdenmukaisesti. Kun tiedämme, mitä haluamme, syntyy rahoituksen järjestäminen järkevällä tavalla.” Kasvavan Länsi-Uudenmaan pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki kysyi yhteistyöstä ja resursseista, kun uutta ensihoitokalustoa pitää Peruspalveluministeri kannattaa ensihoidossa julkista toimijaa hankkia tiukkojen kilpailuttamisvaatimusten ja hankintalain aikana. Hän pitää väärinä vaatimuksia ratkaista sote-uudistuksessa kaikki asiat yhdellä kertaa. ”Sosiaalija pelastustoimen yhteistyön tiivistämistä tarvitaan ehdottomasti”, ministeri Huovinen totesi. Hänen mielestään tuottamisvastuuta esimerkiksi ensihoitotoiminnassa ei voi antaa muulle kuin julkiselle toimijalle. Ministeri Huovinen sanoi olevansa julkisen toimijan puolestapuhuja. On hienoa saada tehdä yhteistyötä pelastuslaitosten kanssa pelastustoimen ja varautumisen tehtävissä.” ”Tehtävä on monipuolinen ja haastava.” Aluehallintotoiminnan tulevaisuuden suunnitelmat kiinnostavat myös uutta johtajaa. Pelastustoimen ja varautumisen vastuualue huolehtii myös varautumisen yhteensovittamisesta alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestämisestä, valmiussuunnittelun yhteensovittamisesta, alueellisten maanpuolustuskurssien järjestämisestä, kuntien valmiussuunnittelun tukemisesta, valmiusharjoitusten järjestämisestä sekä alueja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistämisestä. ”Tulevaisuus näyttää erittäin kiinnostavalle, Kohvakka sanoo ja viittaa muun muassa valtiovarainministeriön käynnistämään keskusja aluehallinnon virastoselvityshankkeeseen, jossa tavoitteena on uudistaa palvelurakenteita. Esimerkiksi sosiaalija pelastustoimen yhteisten johtokeskusten perustaminen on tärkeää. Turvallisuus-messujen yhteydessä järjestetyssä pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa puhunut ministeri Huovinen totesi, että ensihoitotoiminnan kenttäjohtojärjestelmä on lisännyt tasalaatuisuutta. ”Tiedämme, että tästä periaatteesta on erilaisia näkemyksiä eri poliittisilla toimijoilla”, hän sanoi. Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkaminen on tarpeellista.” Huovisen mielestä on myös tarpeen, että alueiden toimintaa ohjataan kansallisesti. Sisäministeriön ylin johto on pohtinut aluehallintoviraston resurssien hyödyntämistä myös alan tutkimusja kehittämistoiminnassa. ”Emme saa joutua maksamaan siitä, että kokonaisuutta hoidetaan huonosti” Hän siteerasi Etelä-Karjalan sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän toimitusjohtaja Pentti Itkosta, joka on todennut, että järjestelmässä on kyllä rahaa, kun sitä käytetään oikein. ”Suunnitellut viisi aluetta ovat suuria ja niiden taloudellinen järjestely pitää toteuttaa siten, ettei niiden välille synny turhaa taloudellista kilpavarustelua. Virkaa haki 34 henkilöä. Pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtaja johtaa vastuualuetta ja vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta. Kirjoitetun puheen jälkeen ministeri sai muutaman vastattavakseen muutaman yleisökysymyksen. Susanna Huovinen kertoi sote-uudistuksen valmistelun viivästyneen, kun oli saatava selvyys, millaisia vaatimuksia uusi hankintalaki tuo sote-uudistukselle. Palokuolemien torjuntaan koskeneeseen kysymykseen ministeri totesi, että esimerkiksi vanhusväestön mahdollisuus asua omissa kodeissaan pitää varmistaa tarvittavat turvallisuusnäkökulmat huomioiden. Sote-uudistuksen rahoitusmalliin hän ei ottanut kantaa, vaan totesi, että asiaa pohtiva työryhmä antaa oman lausuntonsa asiassa ensi vuoden maaliskuussa. Aluehallintovirasto valvoo pelastustointa ja pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa alueellaan. Kohvakka on nimitetty tehtäväänsä määräajaksi 1.10.2014–30.9.2019 väliseksi ajaksi. Kimmo Kohvakka avin johtoon 6 7/2014. Teksti ja kuva: Esa Aalto Etelä-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtajaksi on nimitetty sotatieteiden maisteri, SPEKin toimitusjohtaja Kimmo Kohvakka. ”Arvostan tehtävää aluehallintovirastossa. Hän pitää tärkeänä, että sosiaaliviranomaiset ovat mukana yhteisissä tietojärjestelmähankkeissa. ”Sote-alueista ei saa tehdä laajoja kilpailuttajia”, ministeri korosti. ”Sote-uudistus antaa paremmat mahdollisuudet kehittää toimintaa. Kaiken kaikkiaan toimintojen johtaminen pitää saada paremmin haltuun ja lisätä tasalaatuisuutta.” Ministeri pitää tarpeellisena toimintatapojen uudistamista paitsi hallinnonalojen sisällä, myös niiden välillä. ”Mielestäni ensin pitää päättää siitä, mitä olemme tekemässä ja millaiset rakenteet luomassa
markkinointia. Palkinnon suuruus on 15000 euroa. Kukin toimii oman koulutusja kokemustaustansa pohjalta. Kehitystyön alla on nyt muutama uusi tuote ja olemassa olevia kehitetään koko ajan”, Kalliomäki kertoo. ”Olemme yhdessä tehneet mm. Innovaatiopalkinnot saajat julkistettiin pelastustoimen ajankohtaisseminaarissa Jyväskylässä. Saariselän VPK:n hälytysosaston naiset tekivät Oikeissa töissä – Saariselän palonaiset seinäkalenterin, jossa esitellään naisvoimin 12 yleistä pelastustehtävää. Myös tulipalon syttymiseen tulee kuitenkin varautua. Pirkanmaan Turvallisuusklusterin osaamisverkosto ”iäkkäiden henkilöiden asumisturvallisuuden parantaminen ja palokuolemien vähentäminen” on kehittänyt ratkaisuja ikäihmisten turvaksi. ”Tällä ratkaisulla kaksi pientä toimijaa voivat yhdistää voimavaransa ja saadaan turvattua arvokas kotimainen tuote ja työpaikat”, Veikko Nummelan Oy:n omistaja Iivari Kalliomäki sanoo. Yrityksen toiminta alkoi varsinaisesti 34 vuotta sitten, jolloin Tauno Rantanen perusti konepajan, oltuaan Veikko Nummela Oy:ssä työnjohtajana. Toimintojen yhdistäminen vahvistaa molempien yritysten liiketoimintaa niin liikevaihdon kuin kannattavuudenkin suhteen ”Tärkeintä on se, että voimme edelleen tehdä suomalaisia laadukkaita tuotteita ja kehittää uutta. Saariselän VPK:ssa ei ole naisia eikä miehiä erikseen, vain pelastajia. Kaarinassa toimivat palokalustoliikkeet, Veikko Nummela Oy ja TR-Vesitykit Oy ovat yhdistäneet tuotannollisen toimintansa. Innovaatiopalkinto vanhusten asumisturvalle 7/2014 7. Veikko Nummela Oy on perustettu vuonna 1968 ja se työllistää nyt kuusi työntekijää. Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Seppo Männikkö ja Caverionin liiketoimintayksikön johtaja Jukka Suoja ovat olleet keskeisiä henkilöitä kehitystyössä. Veikko Nummela Oy valmistaa kotimaisia ESTERI sammutusvesipumppuja ja jonkin verran yrityksillä on ollut myös kilpailevia tuotteita. Tällä ajatusja toimintatavalla halutaan kannustaa naisia liittymään ja vapaaehtoisia palokuntia vastaanottamaan naisia mukaan toimintaan. Vaikka naisilla on aina ollut vahva rooli pelastustoiminnassa varojen hankinnan, vaatetuksen ja muonituksen puolella, heitä tarvitaan myös hälytystehtävissä. Vajaa kaksi vuotta sitten Veikko Nummela Oy:n ostanut Iivari Kalliomäki osti vuonna 1981 toimintansa aloittaneen TR-Vesitykit Oy:n liiketoiminnan. Jos asukas ei pysty riittävän nopeasti poistumaan asunnosta tulipalon sytyttyä, pitää hänen turvallisuutensa varmistaa estämällä tilanteen kehittyminen hengenvaaralliseksi. Erityisesti vesitykkien vientiä ja tuotekehitystä varten saamme nyt enemmän voimavaroja”, Virtanen ja Kalliomäki sanovat. ”Ikäihmisten kotona asumisessa havaittiin koko ajan laajeneva paloturvallisuusongelma. Tavallisen asunnon paloturvallisuus ei ole heille riittävä”, Seppo Männikkö tiivistää innovaation lähtökohdan. TR-Vesitykit Oy jatkaa omana yhtiönä ja samalla toiminimellä. ”Ongelman ratkaisemiseksi käynnistettiin hanke, jossa eri tahojen yhteistyötä lisäämällä parannetaan tulipalojen ennaltaehkäisyä iäkkäiden henkilöiden asunnoissa. Yhä useampi vanhus asuu kotonaan yhä pidempään ja myös entistä huonokuntoisempana. Kunniamaininnan sai Saariselän VPK. Kotonaan asuvien ikäihmisten asumisturvallisuuteen ja palokuolemien ehkäisemiseen on Pirkanmaalla haettu keinoja monipuolisella yhteistyöllä ja uusilla innovaatioilla. ”Olemme jo vuoden ajan tehneet yhteistyötä ja tämä oli luonteva jatko sille”, isänsä Tauno Rantasen työtä yrittäjänä jatkanut Susanna Virtanen sanoo. Yritys huolehtii myös myymiensä tuotteiden huollosta. Palosuojelurahaston innovaatiopalkinto jaettiin Jyväskylässä Pirkanmaan Turvallisuusklusterille. Tämä on mahdollista vain automaattisella sammutuslaitteistolla.” Kunniamaininta Saariselän VPK:lle Saariselän VPK halusi kalenterilla korostaa, että naiset kelpaavat muuhunkin kuin kahvin keittoon. TR-Vesitykit valmistaa huippulaatuisia, lähes kokonaan käsityönä tehtyjä vesitykkejä Palokalustovalmistajat saman katon alle sekä niihin lisälaitteita. Työn tuloksena syntynyt innovaatio, huoneistokohtainen automaattinen sammutuslaitteisto, on paras keino rajata vahingot tulipalon syttyessä
Hälytysilmoitus P40, 101, 105, 306 Ihmisen pelastustehtävä, Helsinki, Pikku-Huopalahti. 8 7/2014. 18.2.2014 kello 11.20. Henkilö kiipeää suurjännitepylvääseen
7/2014 9
Hälyt ysilm oitus 10 7/2014
Palomestari Korhosella oli kuitenkin työmiehiä enemmän taustatietoa ja hän aavistelikin heti lisätiedot kuultuaan, että kyseessä oli sähköisku ja valokaari. ”Yli 30-vuotisen urani aikana ei ole tullut eteen mitään vastaavaa”, Ronkanen sanoo. He olivat matkalla Pikku-Huopalahdessa olevan ulkoilureitin varteen. Haagan pelastusasemalta lähtenyt puomitikasauto (306) ehti kohteeseen ensimmäisenä. 7/2014 11. Kuljettaja vahvisti Korhosen aavistelut oikeiksi. Henkilö roikkui suurjännitepylvään kannatinorrella pää alaspäin ja ylävartalo oli tulessa. Oli keskipäivä ja paikalle oli näköyhPoikkeuksellinen nostolavatehtävä Tekstit: Marko Partanen Grafiikka: Peter Bange Kuvat: Teemu Heikkilä ja Helsingin pelastuslaitos Anssi Lindqvist (vas.) ja Reijo Ronkanen pitivät tehtävää poikkeuksellisena. Hälytyksen tultua palomestari Petri Korhonen pyysi liittämään Haagasta lähteneen puomitikasauton (306) lisäksi tehtävään myös nostolava-auton (106) Kallion keskuspelastusasemalta. Paikalta oli kuulunut pamahdus ja välähdys.” Noin kilometrin päässä tapahtumapaikasta olleet työmiehet olivat myös kuulleet voimakkaan pamauksen. Rauhallisesti, työturvallisesti Korhonen päätti, että henkilön irrottamista yritetään palomiesten voimin. Hän vapautti tehtävältä Kallion höökin, ambulanssin ja lääkäriyksikön. He luulivat, että jossain räjäytettiin jotakin. ”K un kuuntelin radioliikennettä, tiesin paikan aika tarkasti, olen asunut siellä 20 vuotta, 106:n kuljettaja ylipalomies Reijo Ronkanen sanoi. Kun Kalliosta myös lähtenyt palomestari Korhonen oli ehtinyt hälytysajossa noin puolimatkaan, hätäkeskus välitti lisätietoja: ”Ilmoittajan mukaan kiipeäjä ilmeisesti ampui itsensä. ”Kun pääsimme kohteeseen, oli heti selvää, että henkilön pelastamiseksi ei ollut mitään tehtävissä,” Korhonen sanoo
Vaihtovirta on sydämelle vaarallisempaa kuin tasavirta. Asiantuntija vastasi myöntävästi. Tilanne oli rauhoitettava. En ole aiemmin huomannut sellaista, nyt jännitti silminnähden. Sanoin, että otetaan maadoitus kaikessa rauhassa ensiksi ja sitten vasta lähdetään ylös”, Jyrkämö sanoo. Helenin asiantuntija kertoi, että vaikka jännite on katkaistu, kulkee linjassa vielä latausjännitettä, joka tulee myös maadoittaa, sillä sekin voi olla hengenvaarallista. Puomitikasauto maadoitettiin raitiovaunun maadoitusvälineillä tassustaan suurjännitepylvääseen. Puomitikasauto maadoitetaan Tehtävä päätettiin hoitaa ensimmäisenä kohteeseen tulleella, heti pylvään tuntumaan ajetulla 306-puomitikasautolla. Uhrin noutaminen annettiin Mika Jyrkämön johtaman raivausyksikön tehtäväksi. Sähkövirta surisi ja rätisi koko ajan kun sen lähistöllä operoitiin. Puomitikkaan kuljettaja oli mitannut etäisyysmittarilla, ”Huomasin kundeista, että nyt jännittää. Sen ja raivausyksikön henkilöstö alkoi valmistella uhrin noutoa suurjännitepylväästä. Korhonen otti yhteyttä Helen Sähköverkko Oy:n asiantuntijaan, joka lähti paikalle. Helenin asiantuntija tuli paikalle ja ilmoitti, että tehtävä voidaan aloittaa. Emme saaneet kiirehtiä turhaan, vaan piti varmistaa, ettei omille kavereille satu mitään”, Korhonen sanoo. Korhonen varmisti vielä asiantuntijalta, että oliko tämä nyt täysin varma turvallisuudesta. Hän ohjeisti, että latausjännite voitaisiin maadoittaa kulkemaan nostolavan kautta. Hänen työparinsa 105:n takapenkiltä ei mahtunut kyytiin, koska sen kantavuus ei riittäisi, kun kyytiin otettaisiin vielä uhri. Palomestari Petri Korhonen sanoi asiantuntija-avun olleen ensiarvoisen tärkeää, että tehtävä voitaisiin edes aloittaa. että Haagan 32 metriin ylettyvä lava riittäisi tehtävään. Meille tämä oli sähkön takia outo ympäristö. ”Odotimme hänen tuloaan, jotta saatoimme varmistua, milloin tehtävän suorittaminen on varmasti turvallista. teys paristakin päiväkodista ja suurjännitelinjasta huolehtivan Helenin kaluston saatavuudesta ei ollut tietoa. 110 kilovoltin suurjännite oli katkaistu sekä pylväät, joiden välissä onnettomuuspaikka sijaitsi, oli maadoitettu sähköasemilta käsin. Raivausyksikön esimies, ylipalomies Mika Jyrkämö kertoo, että heille oli selvää, että puomitikasauto on maadoitettava. Puomitikkaan koriin lähti mukaan palomies Anssi Lindqvist. Kun maadoitusjohtoa yritettiin Hälyt ysilm oitus Sähköiskun vaarallisuus riippuu jännitteestä, virrasta sekä jonkin verran taajuudesta. Nostolavan korinrakenteeseen kiinnitettiin ruuvipuristimella VR:n maadoituskaapeli, jonka toinen pää kiinnitettäisiin maadoitussauvalla suurjännitelinjaan. Liian paksu linja Kori ajettiin ylös linjan tuntumaan. 12 7/2014
”Maadoitukset ja lähestyminen oli kertaalleen tehty, homma vaikutti aika selvältä”, Ronkanen sanoo. Samalla huomattiin, että puomitikkaan ulottuvuus ei välttämättä sittenkään riittäisi. Puomitikasauto maadoitettiin VR:n maadoitusvälineilla suurjännitepylvääseen. Hänellä olisi mukanaan myös suurjännitelinjan maadoitusvälineet. Sitä odotellessa päätettiin vaihtaa 62 metriin ylettyvä 106-nostolava-auto matalammalle yltävän puomitikkaan tilalle. Surina kesti niin kauan kunnes leuat loksahtivat kiinni linjaan ja maadoitus oli tehty. Oli tultava alas keksimään uusia keinoja. 106-kuljettaja ylipalomies Reijo Ronkanen oli seurannut koko ajan ensimmäistä yritystä ja muodostanut siitä itselleen toimintamallin. Uusi yritys Helenin kunnossapitoyksikön asentaja Mika Hinkkanen oli tulossa kohteeseen. Voimakas sähkö surisee, vaikkei siihen liittyisi vikaakaan, Ronkanen sanoo. Tehtävä ei arveluttanut Ronkasta, hän luotti täysin asiantuntijan ohjeisiin. Surina on vuosien varrelta tuttua harjoituksista ja keikoilta. Hankala irrotus Ronkasen mukaan koria sai ajaa tarkasti kuten yleensäkin keikalla. Maadoitukset tehtiin uudelleen ja miehet lähtivät ylös mukanaan Helenin suurjännitteen maadoitusvälineet. Puomitikasauto 306 oli pedattuna pylvään juurelle pois ulkoiluväylältä, jäinen maa kesti auton painon. 106:n ulottuvuus oli paljon suurempi, joten sitä ei tarvinnut ajaa pois väylältä ja se saatiin pedattua paksujen palikoiden, lisälevyjen ja varsinaisten maalevyjen avulla tukevasti. Kun maadoitussauvan leukaa ojennettiin kohti maadoitettavaa linjaa, se alkoi surista. Maadoitussarja oli kiinnitetty ruuvipuristimella puomitikasauton korin rakenteeseen. kiinnittää suurjännitelinjaan, johto osoittautui niin paksuksi, ettei VR:n maadoitusvälineiden kiinnitysleuka mahtunut kiinnittymään sen ympärille. Samalla oli pidettävä mielessä linjasta koriin tulevan maadoitusjohdon pituus. 32 metriin ylettyvä lava riittäisi tehtävään. Uhri noudettiin yli 30 metrin korkeudesta. Linjojen jännitteen katkaisun ja pylväiden maadoittamisen lisäksi työlaitteena käytetty nostolava ja linjalla oleva latausjännite oli maadoitettava. 7/2014 13. ”Jouduin ajamaan korin välillä kiinni lankaan ja suurjännitepylvään orteenkin kiinni”, Ronkanen sanoo. 306-puomitikkaan ulottuvuus ei riittänyt potilaan noutamiseen. Johtoa oli työskentelyvaraksi 5–6 metriä. Leukaa yritettiin asettaa roikkumaan vapaasti linjan päälle, mutta se ei pysynyt siinä. Isomman auton korin kantavuus salli kuljettajan lisäksi kyytiin 105:n työparista molemmat
Maadoitusvälineetkin olisi pitänyt joko kantaa tai nostaa pylvääseen. Ronkanen ajoi lähelle uhria. Ketään ei laiteta äkkiä ja suunnittelematta töihin. Palomiesten turvallinen työskentely on aina lähtökohta. Tilavampi ja isosuisempi pussi olisi helpottanut tehtävää. Joskus voidaan olla myös tilanteessa, jossa ei voida auttaa. Siitä olisi tullut kiipeämällä tehtävä työ, jossa potilas olisi ehkä laskettu naruilla. Sitten taktiikkaa muutettiin, ja Ronkanen ajoi korin suoraan vainajan alle lankoihin kiinni. Maadoitusvälineitä esittelevät ylipalomies Petri Partanen ja palomies Lauri Lempinen. Toinen kysymys kuului: Mitä, jos puomitikasautoa ei olisikaan saatu operointietäisyydelle. Myös erikoiseen asentoon jäykistyneen vainajan pussiin laittaminen oli hankalaa. Pikku-Huopalahden keikalta nousi esiin kaksi kysymystä. ”Mietimme, miten ottaisimme hänet kyytiin, vainajaan ei ollut aluksi kovin helppo tarttua”, Ronkanen sanoo. Hänet oli tarkoitus laittaa vainajapussiin ja nostaa kyytiin. Sitten Ronkanen ajoi korin tuulen yläpuolelle ja pussi käyttäytyi nyt tuulessa suotuisammin. Yksin uhria ei olisi saanut irrotettua. Palomiehet yrittivät ensiksi saada vainajan koriin astinlaudan kautta laskemalla, mutta se ei onnistunut. Hälyt ysilm oitus Suurjännitelinjan latausjännitteen maadoittaminen ei onnistunut VR:n maadoitusvälineillä. Tavallaan se on tulevaisuuteen varautumista – mitä jos tehtävää olisivatkin vaikeuttaneet seuraavat muuttujat. Myös Ronkanen kuvaa tehtävän kulkua sujuvaksi ja arvelee hyvän mallisuorituksen olleen tehtävää helpottava tekijä. ”Paahtunut iho ja hiukset pölisivät. Olisiko sen tekeminen onnistunut pylväästä käsin. Jyrkämö luonnehtii keikan erikoiseksi, mutta toteaa, ettei se ollut erityisen haastava, koska aikaa oli käytettävissä niin paljon kuin tarve vaati. ”Aina tulee eteen uusia tilanteita, joita kukaan ei tule ajatelleeksi, se on tämän työn suola”, Ronkanen sanoo. Tehtävä sujui Anssi Lindqvistin mukaan tehtävä onnistui hyvin. Kun vainajaa yritettiin irrottaa, huomattiin, että hänen jäykistyneet raajansa olivat jumissa kannatinorren rakenteissa. ”30 metrin etäisyys huijasi meitä, vaikka suurjännitelinjat olivat kaksi kertaa normaalia paksumpia, niin ne näyttivät alas ohkaisilta”, Ronkanen sanoo. Hän kuvailee, että vainajasta saatiin tällöin kunnon ristivyöote. Maskin tarve ei alhaalla tullut ollenkaan mieleen, sillä senkaltaista, tuulessa pölyävää, vainajaa he eivät aiemmin olleet kohdanneet. Hän oli ajanut korin ensin tuulen alapuolelle, mutta tuuli kävi sen verran, että pussi karkasi koko ajan poispäin vainajasta. Vainajan saatiin 106:lla alas noin puolessa tunnissa. Haastavinta oli alkuunlähtö, ennen kuin saatiin selväksi, miten tehtävä voidaan hoitaa turvallisesti. Hän oli kiinni toisesta nilkastaan ja toisesta polvitaipeestaan. Hänen mukaansa tehtävä vaati kuskin lisäksi työparin. Mitä sitten, jos olisikin ollut kiire, jos potilas olisikin ollut hengissä ja olisi silti ollut sähkönvaara. Keikat aiheuttavat aina jälkiarviointia. Vainaja oli paahtunut sähkövirrasta täysin kypsäksi. ”Kevensin uhrin massaa ylöspäin nostamalla, jolloin kaveri sai irrotettua jalat orresta”, Lindqvist sanoo. 14 7/2014. Palaneen vainajan käsittely ei ollut ongelmatonta. Tehtävää olisi helpottanut, jos olisi käyttänyt pölymaskia”, Lindqvist kertoo. Mitä jos. Kun vainajaan päästiin käsiksi, hän osoittautui roikkuvaan asentoon jäykistyneeksi
”Käyn säännöllisesti Helen Sähköverkko Oy:n Timo Uolan kanssa läpi pelastuslaitoksen ja Helenin yhteistyötä keikoilla ja tuon terveisiä pelastuslaitokselle”, Suominen sanoo. Hinkkasen mukaan yhteistyötä pelastus”Työtä oli hankala ohjata” laitoksen kanssa on harjoiteltava teoriassa ja käytännössä eri kohteissa ja oikeanlaiset maadoitusvälineet tulisi olla saatavilla nopeammin onnettomuuskohteeseen. Keikka opettaa Kun uhrin irrotukseen ryhdyttiin, päätettiin tehdä johdon lisätyömaadoitus valmiiksi maadoitetun nostolava-auton koriin. Pikku-Huopalahden keikka tuli samoissa merkeissä Suomisen työpöydälle. Esimerkiksi Helsingissä kaikki 110 kV:n avojohdot ovat kahden virtapiirin johtoja, jolloin samoilla pylväillä kulkee kaksi eri johtoa. Maadoitus Maadoitus estää jännitteen pääsyn maadoitetulle alueelle, ohjaa virtapiirin ulkopuolelta tulevat jännitepiikit pois ja tasaa työskentelypaikan, -välineiden ja niissä työskentelevien henkilöiden jännite-erot. Mikäli uhri olisi ollut vielä hengissä, olisi tehtävän hoitamiseen nopeasti tullut enemmän painetta, mikä olisi lisännyt onnettomuusriskiä. ”Johdon eri päihin sähköasemille hälytettiin käyttöhenkilökunta avaamaan erottimet ja kytkemään maadoitukset päälle. Johto saatiin maadoitettua Helenin tuotua paikalle käyttöön soveltuvat maadoitusvälineet. Suominen järjesti palaverin Helenin väen kanssa pelastuslaitoksella. Automaattisesti jännitteettömäksi Helsingissä suurjännitelinjat kytkeytyvät jännitteettömiksi kymmenissä millisekunneissa, jos niihin tulee vika. Maadoitus turvaa virhekytkennöiltä ja henkilöturvallisuuden. ”Tehtävä 110 kV:n linjalla oli harvinainen. Johdon toinen virtapiiri kytkeytyi automaattisesti jännitteettömäksi, mutta samassa johdossa ollut toinen virtapiiri ei vikaantunut ja se kytkettiin jännitteettömäksi Helenin käyttökeskuksesta. Viime vuosikymmenen aikana on ollut vain muutamia tapauksia. ”Hän olisi saanut ehkä latausjännitteestä iskun ja palovammoja, joiden vuoksi ei pysty liikkumaan”, Hinkkanen sanoo. Kun Hinkkanen yritti puhua virtajohtimesta ja kipinäsarvesta, hän ymmärsi nopeasti, että oli siirryttävä kansanomaisempiin ilmaisuihin. Hinkkanen ohjasi maasta käsin korissa työskenteleviä palomiehiä. Latausjännite Latausjännite voi syntyä jännitteettömään maadoittamattomaan johtoon, kun jännitteettömän johdon vierellä kulkee virrallinen johto. Hinkkanen pohtii, että johdossa oleva latausjännite olisi kannattanut ennemmin maadoittaa johdosta pylvään kannatin orteen. Paikalle pyrki myös Helenin palveluntuottajan Eltel Networksin henkilöstö, mutta he eivät päässeet pylväälle asti, sillä poliisi oli eristänyt alueen, eivätkä he tulleet vaatineeksi paikalle pääsyä riittävästi. Näin kävi myös PikkuHuopalahden tapauksessa. Tällöin jännitteetön johto kulkee virrallisen johdon magneettikentässä. Hän sanoo, että nostolava-auton sähkötekniikka olisi voinut häiriintyä koriin tehdyn maadoituksen takia, mutta toisaalta se olisi voinut vikaantua myös jo pelkästä sähköjohtojen voimakkaassa magneettikentässä työskentelystä. Hänen tehtävänsä on suunnitella , kehittää sähköön liittyviä työturvallisuustoimintoja sekä pitää yhteyttä sähköalaan pelastuslaitoksen ulkopuolella. ”Ohjaaminen oli hankalaa jo pelkästään pelastushenkilöstölle vieraan termistön vuoksi, eikä koriin saatu sähköalan henkilöä”, Hinkkanen sanoo. Jos johto olisi kytketty nopeammin jännitteettömäksi, olisi mahdollista, että langalla oleva uhri olisi ollut vielä hengissä. Yhteistyöpalaveri keikasta Paloesimies Ali Suominen vastaa Helsingin pelastuslaitoksen sähköprosessista. Helen Sähköverkko Oy:n kunnossapitopäällikkö Mika Hinkkanen hälytettiin lomalta Pikku-Huopalahden keikalle. Siksi potilaan tila tulisikin aina tarkistaa ensin, eikä olettaa, että hän on aina kuollut. Aikaa tähän kuluu liikenneruuhkista riippuen puolesta tunnista tuntiin”, Hinkkanen kertoo. ”Elteliltä olisi saattanut löytyä maadoituksen tekoon liittyvää osaamista, kokemusta korkealla työskentelystä ja lisätyömaadoituksen tekijä koriin mukaan”, Hinkkanen arvelee. Hinkkanen arvelee myös, että myös lisätyömaadoituksen tekeminen oli pelastushenkilöstölle työnä vieras ja pelastusauton maadoitusvälineetkin olivat tehtävään soveltumattomat. Haluttiin selvittää työturvallisuutta ja yhteistyötä. 7/2014 15. Johtoihin voi tulla myös jännitepiikkejä, jotka syntyvät lähinnä salamoista. Pelastuslaitoksella ei ole koulutusta ja välineitä saada suurjänniPaloesimies Ali Suominen on ennen pelastustyöuraansa työskennellyt sähköasentajana, hän on koulutukseltaan myös sähköasentaja
Pelastuslaitoksen ja Helenin henkilöt käsittelivät Pikku-Huopalahden keikan ja pohtivat työturvallisuutta, maadoittamista ja yhteistyötä. Asentajienkin työturvallisuus (usein) vaatii, että esimerkiksi kännykkämaston laitteet kytkeketään pois päältä, kun antennien edessä työskennellään. ”Pelkkä jännitteen katkaisu ei ole riittävä turvatoimi, vaan tarvitaan maadoitukset onnettomuusalueen molemmille puolille. Jännitetason noustessa etäisyys kasvaa. Tällöin nostolavan ohjaus järjestelmä sekä varsiston ja jalustan laakerointi eivät vahingoitu sähkökentän vaikutuksesta tai mahdollisesta läpilyönnistä, Brontolta kerrotaan. Jos puomitikkailla operoidaan linjojen läheisyydessä, on hyvä pitää linjaan kymmenen metrin etäisyys. Pelastustoimialueella voi olla eri sähköverkon haltijoita, joten etukäteissuunnitelmat ovat tärkeitä. Lähemmäksi meneminen tai linjan yläpuolelle meneminen edellyttää aina jännitteen pois kytkemistä sekä maadoittamista. Jännitteen katkaisun jälkeen linjoissa voi olla vielä hengenvaarallista energiaa”, Ali Suominen sanoo. Suomessa SI-laitteita ei ole käytössä, sillä sähköverkot on rakennettu siten, että vian tullen sähko voidaan yleensä ohjata vioittuneen linjan sijasta korvaavaa linjaa pitkin. Sähköverkon haltijan tai siitä vastaavan yhtiön asentajan pitää tehdä sähköverkko jännitteettömäksi ja tarvittavat työmaadoitukset ennen pelastustoimintaan tarkoitetulla nostolavalla työskentelyä. Samoin normaalilla pelastuskäyttöön tehdyllä nostolavalla pitää noudattaa riittäviä suojaetäisyyksiä etenkin sähkölinjoista. Nämä laitteet eivät ole tarkoitettu pelastustoimen, vaan sähköalan ammattilaisten käyttöön. > on havaittu pamauksia tai välähdyksiä. tejohtoja turvalliseksi. Kuva: www.bronto.fi (kuvapankki) Nostolava voi vioittua standarditason ylittävässä sähkötai magneettikentässä Kuvassa metron maadoitin. Lähinnä maadoittamisesta siinä oli kyse”, Suominen sanoo. Silti on muistettava, että erittäin lähellä sähkölinjaa ja esimerkiksi kännykkämaston läheisyydessä kentät voivat olla paljon vahvemmat kuin mitä standardi vaatii. Käyttökeskuksesta saa tärkeitä turvallisuusohjeita sähköturvallisuuden osalta. > on vilkkuvia valoja. Seuraava tehtävä voi olla kuumailmapallo, purjelentokone tai laskuvarjo linjoilla”, Suominen sanoo. Kiinnitä huomiota jos: > näet johtoja ihmeellisissä paikoissa, epämääräisiä asennuksia. Nostolavalaitteiden valmistajan Bronto Skyliftin asiantuntijat ottivat kantaa siihen, miten nostolavalaitteilla tulee työskennellä, kun tehtävään liittyy sähkötai magneettikenttä. 16 7/2014. Etäisyys riippuu jännitetasosta. Bronton mukaan sähköverkon haltijan tulisi purkaa latausjännite ja maadoittaa linja sähköverkon haltijan ohjeiden mukaisesti ennen kuin pelastustoimen nostolavalla ryhdytään työskentelemään. ”Määrittelimme koulutustarpeet ja syksyllä onkin tulossa teoriaja käytännönkoulutusta sekä Helenin päivystäjille että pelastuslaitoksen henkilökunnalle, jolle pääpaino on tietoisuudessa ja ymmärryksessä tilanteiden vaarallisuudesta. > on sähkönhajua ilmassa. Onnettomuuden tapahduttua on tärkeää saattaa tieto mahdollisimman pian sähköverkon haltijaan ja sen käyttökeskukseen. Bronto Skylift valmistaa sähkölaitoksille erikoislaitteita (SI-mallisto), joilla voidaan työskennellä 500 kV:n jännitteisellä linjalla. Hän halusi myös selvittää, miten ja kuinka nopeasti pelastuslaitos saa tarvittaessa sähköalan ammattihenkilön paikalle. > vettä runsaasti kellarissa, jossa voi olla muuntamo tai sähkökeskuksia. SI-mallin laitteita viedään pääasiassa Australiaan, Kanadaan, Yhdysvaltoihin ja Lähi-itään. Ei lähelle Suurjännitelaitteistoihin ja johtoihin on määritelty maallikoille turvaetäisyydet. Tämä tehtävä oli pelastuslaitokselle muistutus sähkön vaaroista. Latausjännitettä ei pidä maadoittaa nostolavan teräsosien kautta. Jokaisella sähköverkon haltijalla on välineet ja ammattitaitoa maadoituksen tekoa varten. Nostolavan ohjausjärjestelmälle on määritelty standardi, jonka mukaan sillä voidaan työskennellä sähköja magneettikentässä
Hälytysil moitus Kuvassa metron maadoitin. Pelastuskoulun oppilaat saavat kahden vuoden koulutuksen aikana “tehopaketin” sähköasioista, Ali Suominen kertoo. Hän työskentelee tällä hetkellä pelastajakurssin opettajana. Liian teoreettiselle ”atomitasolle” ei saa mennä. ”Työuran aikana on kertauskoulutusta. Korvaavia sähkönsyöttöjä voidaan tehdä myös alemmilla jänniteportailla, kuten keskijännitteellä 10/20kV. Katsontakanta pitää aina olla palomiehen kypärän alta”, Suominen sanoo. Hyvät ja ytimekkäät opetuspaketit ovat parasta antia pelastajille. Kaikille Helenin sähköasemille kulkee vähintään kaksi virtapiiriä. Helsingin pelastajaoppilaat sähkökoulutuksessa Hälytysilmoitus-keikkoja etsitään! Mikäli sinulla on tiedossa keikka, josta voisi olla seuraavaksi Hälytysilmoitus-jutuksi, niin älä epäröi ottaa yhteyttä: marko.partanen@pelastustieto.fi tai puhelimitse 0400 674 208/ Marko Partanen. ”Palofysiikassa käydään läpi sähköturvallisuutta: konemiestunneilla pumppuja ja generaattoreita, pelastusyksikön kalustoharjoituksissa yksikön sähkölaitteita, rautateiden ajojohtimen, metron virtakiskon ja raitiovaunun ajojohtimen hätämaadoittamista sekä tietysti sähköpalon sammuttamista”, Suominen luettelee. Pelastajaoppilaat käyvät myös Helen Sähköverkko Oy:n muuntamoja sähköasemakoulutuksessa. 7/2014 17. Kuva : Kimm o Kais to Jännitekatko yhdessä virtapiirissä ei aiheuta sähkön jakeluongelmaa
Tehtävän tuloksellisen toteuttamiseen pelkästään opiston sitoutuminen ei ole riittänyt. Ohjelmien ja strategioiden laadinta on helppoa, mutta niiden jalkauttaminen ja niihin sitoutuminen ei. Toimialan kehittämisen kannalta tuloksellisinta on, että neuvoa-antavan asiantuntijaelimen tehtävään sisältyy toiminnan laadun varmistamisen lisäksi tutkimusja kehittämistoiminnan tarkoituksenmukaisuuden arviointi. Niukkenevien resurssien aikaan ei kannata rahoittaa samaa työtä useaan kertaan. Vakaa perusrahoitus. Tutkimusneuvosto. Pelastustoimen tutkimukselle näiden rinnalla löytyy kyllä oma paikkansa. Päällekkäisen työn tekeminenkään ei ole toimialan kannalta tuloksellista. Hyvän käytännön oppaat. Pelastusopiston ylläpitämässä Paloportti-palvelussa on jo tehty henkilöja organisaatiorekisterit, joihin tietoa voi kerätä. Raportin lopussa peräänkuulutetaan vuosittain järjestettävää kansallista turvallisuusalan kattavaa tutkimuksen foorumia. Vastaavat hyvän käytännön oppaat ovat tervetulleita myös pelastustoimen käytännön työhön päätöksenteon tueksi. Monesti ulkopuolinen rahoittaja vaatii omarahoitusosuuden, jolloin riittävä perusrahoitus täytyy olla turvattu. 18 7/2014. Riittävä perusrahoitus mahdollistaa myös omien, ei pelkästään rahoittajan tarpeiden mukaisen toiminnan. Osaltaan syitä ovat palkkaus ja toimipaikka. Tutkimustietopankki. Organisaatiomallista riippumatta nyt on oikea paikka tarkistaa t&k-toimintaa ohjaavien ja tekevien tahojen (sm, avit, Pelastusopisto, laitokset, yhdistykset, korkeakoulut, oppilaitokset) työnjako ja tehtävät. Alla on selvityshenkilön kehitysehdotuksia, joita Pelastusopiston tutkimusjohtajana ja kahdeksan vuoden toimialakokemuksella arvioin. PETUn ongelma on ollut sisältöön sidotun rahoituksen puuttuminen. Käypä hoito -suositusten laadintaan osallistuu 700 terveystoimen huippuammattilaista. Tutkimus on nyt otettava hanskaan Selvityshenkilö professori Jorma Rantanen on tarkastellut pelastusalan tutkimuksen tilaa ja laatinut ehdotuksia tutkimusja kehittämistoiminnan (t&k-toiminnan) vahvistamiseksi. Asioita ei tarvitse enää tehdä niin kuin 20 vuotta sitten parhaaksi nähtiin. Toiminnan jäntevöittäminen vaatii pitkäaikaisia kumppanuussuhteita organisaatioiden välille. Ruotsalainen Brandforsk jakaa tutkimusohjelmansa mukaisesti vuosittain noin 600000 euroa paloalan t&k-hankkeisiin. Verkosto-organisaatio. Ohjeistus ei kuitenkaan valmistu ilman koordinaatiota. Pelastusopiston johdolla ohjelmaa oli laatimassa kattava edustus tutkimusta tekevistä tahoista. T&k-toimintaa ei voi vahvistaa pelkästään ulkopuolista rahoitusta lisäämällä. Pelastusopiston lakisääteisenä tehtävänä on vuodesta 2006 lähtien ollut tutkimustoiminnan koordinointi. Käypä pelastus -ohjeistuksen koordinaattoriksi tulee palkata informaatikko. Nykyisellään järjestetään omat seminaarit niin kansallisessa turvallisuustutkimuksessa, sisäisen turvallisuuden tutkimuksessa kuin palotutkimuksessakin. VIERAANAMME Kirjoittaja Esa Kokki on tutkimusjohtaja Pelastusopistossa. Miksei Palosuojelurahasto tekisi samoin. Tutkimusprojektit tutkimusohjelmiksi. Tulokselliseen koordinointiin tarvitaan riittävän itsenäinen taho, joka pystyy toimimaan koko toimialan, ei pelkästään emo-organisaation, strategisten tavoitteiden mukaisesti. Verkosto-organisaation ytimeksi uusi keskus profiloituu luontevammin kuin Pelastusopiston alainen yksikkö. Lisäksi alan oppilaitosten opettajat ja opiskelijat on saatava kiinteästi mukaan t&k-toimintaan. Tutkimuksen foorumi. Tällä hetkellä t&k-toiminnan vahvistamisessa haastavaa on saada toimialan osaavaa ainesta mukaan. Koordinaation vahvistaminen. Vai riittääkö nykyisten rakenteiden kriittinen tarkastelu. SM:n alainen keskus. Koordinaation vahvistamiseksi myös tutkimusta tekevien tahojen on sitouduttava koordinoitavaksi, pelkkä koordinaattorin sitoutuminen ei riitä. Koordinaatiota vahvistaa, kun tiedot pelastustoimen t&k-toimintaa tekevistä henkilöistä ja organisaa tiois ta kootaan helposti saataville. Terveystoimessa on koottu riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia; Käypä hoito -suositukset. Lisäksi raportissa korostetaan erityisesti tutkimuksen vahvistamista. Raportissa esitetään tieteellisen neuvoston kutsumista tutkimuksen laadun varmistamiseksi. Tarvitaanko uusi keskus. Osaajille tulee taata kilpailukykyinen palkka ja paikkariippumaton työskentely. Selvityshankkeen loppuraportti julkaistiin kesäkuussa ja lausuttiin elokuun loppuun mennessä. Ensimmäinen Pelastustoimen tutkimusohjelma (PETU) laadittiin vuosille 2007–2011
Tärkeintä on palvelun sisältö ja laatu.” Pirkanmaan pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen painotti rakenteen olevan vain väline. ”Olemme itse tehneet vuosien aikana jo suuria muutoksia ja tuntuu, että sitä ei nähdä. ”Tämä vastarinta näyttää vieneen sen henkisen energian, jota olisi tarvittu alan omasta aloitteesta tapahtuvaan kehitystyöhön, esimerkiksi kuntien välisen yhteistoiminnan aikaansaamiseen, joka toteutui vasta 2000-luvun alussa lainsäädännön pakottamana.” Selvitystä kommentoinut Kymenlaakson pelastusjohtaja Vesa Parkko totesi suurten kaupunkien palopäälliköiden vastarinnan perustuneen paljolti poliisien esimerkin vaikutukseen. Markku Haiko totesi selvityksessään, että 1990-luvulla käydyssä pelastusalan kehittämistä koskevassa keskustelussa erityisesti isojen kaupunkien palopäälliköt lähes yksissä tuumin keskittyivät torjumaan pelastustoimen mahdollisen siirtämisen valtion vastuulle. Markku Haiko sanoo kymmenen vuotta sitten toimintansa aloittaneiden alueellisten pelastuslaitosten toimivan hyvin, mutta tulevaisuudessa siintää haasteita. Valtio kurjisti poliisitoimintaa. ”Kansalaiset arvostavat pelastuslaitosten toimintaa.” Hän kertoo keskustelleensa pelastustoimesta myös kollegoidensa kanssa eivätkä kuntien edustaja halua luopua pelastustoimesta. Uskoisin, että tämän tapainen tavoite olisi riittävän pitkäjänteinen ja haastava sekä synnyttäisi myös uusia innovaatioita.” Raportti löytyy: www.pelastuslaitokset.fi Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto Piia Vähäsalo on harmistunut valtiollistamiskeskustelun ainaisesta seurasta pelastustoimessa. Pelastustoimen kehittämispäällikkönä Kuntaliitossa pitkän päivätyön tehnyt Haiko toteaa selvityksessään, että valtiollistamiskeskustelu jatkuu pelättynä siihen saakka, kunnes kysymykseen on saatu vastaus. Tarvitaan laajaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. 7/2014 19. Toiminnaltamme vaaditaan vain tiettyä sisältökokonaisuutta, jota sitten toteutamme.” Ojanen näkee, että sosiaalitoimi tulee oleman tulevaisuuden yhteistyön suunta pelastustoimelle. Pelastusjohtajien puheenjohtaja Simo Tarvainen muisti laajan selvityksen alueellisen pelastustoimen historiasta tehnyttä Markku Haikoa. ”Olen kuunnellut huolestuneena esityksiä, joissa pelastuslaitosten edustajat kaipaavat puolueetonta ja rehellistä selvitystä isännästä. Kun strategioita kehitetään, riittäisikö pelastustoimen ainoaksi visioksi ja strategiseksi päämääräksi esimerkiksi se, että yhtään ihmisestä johtuvaa onnettomuutta ei satu?” ”Tavoite on helppo tyrmätä sillä, että sellaiseen tilanteeseen ei päästä. ”Pelastustoimen strategiat ovat liian monimutkaisia ja tavoitteet liian lähellä sitä työtä, jota tehdään muutoinkin. ”Onko pelastustoimi uittopuu, jota ohjaillaan ulkopuolelta pysymään puomien välissä virran sujuvasti vietävänä?”, alueellisen pelastustoimen synnystä selvityksen tehnyt Markku Haiko kysyi. On totta, että siihen ei absoluuttisesti päästäkään, mutta jos siihen pyritään, joudutaan monet asiat ja toiValtiollistaminen on aina ollut kintereillä mintatavat miettimään kokonaan uudelleen. Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo kehui alueellista pelastuslaitosta hyvin toimivaksi. On osattava vaikuttaa siihen, mitä muut tekevät, ja annettava avoimesti oma osaaminen kaikkien käyttöön. Näyttää sille, että ratkaisu alan kohtalosta halutaan ulkoistaa jollekin toiselle sen sijaan, että itse aktiivisesti haettaisiin yhteiskunnallista lisäarvoa ja kehitettäisiin toimintaa sen mukaan.” Selvityksen julkistamistilaisuudessa Turvallisuus-messuilla Jyväskylässä Jokilaaksojen edellinen pelastusjohtaja Piia Vähäsalo kertoi harminsa siitä, että alan muutosta on haettu aina valtiollistamisen kautta. ”Viime aikoinakin olemme nähneet, miten aluerakenteet näyttävät olevan liiankin tärkeitä. Jokaisen tulipalon tai onnettomuuden jälkeen joudutaan pohtimaan, miten tapahtunut voitaisiin vastaisuudessa välttää.” ”Oman haasteensa tuo sekin, että pelastustoimi ei pysty estämään onnettomuuksia pelkästään omalla työllään
”Siitä saimme idean Arto Hongiston kanssa tuoda asia omaan laitokseemme. ”Omassa kotilaitoksessani Jyväskylässä nyt eläkkeellä oleva ruiskumestari Arto Hongisto oli asiantuntija. Keski-Suomen pelastuslaitoksella oli suunnitteilla kolme uutta paloasemaa ja Hongisto esitteli puhdas paloasema-ajatuksen talon johdolle. Uudelle asemalle tein toimintaa varten ohjeet.” Lahti sanoo, että aikaa ei tästä kaikesta ole vierähtänyt kuin muutama vuosi, mutta asia on heillä kehittynyt rivakasti ja suotuisasti. Miksi jälkivahinkojen torjujat suojautuivat palopaikan epäpuhtauksilta, mutta eivät tulipaloa sammuttamassa olevat palomiehet. Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto, Esa Aalto 20 7/2014. Kiinnostustani jvt-koulutukseen kysyttiin ja sen myötä kiinnostuin enemmän asiasta.” ”Huomasin, että jvt:a tekevien suojautumiseen oli kiinnitetty paremmin huomiota kuin esimerkiksi operatiivisen henkilöstön suojautumiseen. Asiasta alkoi tulla lisää tietoa, kun esimerkiksi VTT ja Työterveyslaitos alkoivat tutkia asiaa. ”Olemme saaneet tästä meidän tarpeisiimme hyvin toimivan järjestelmän.” ”Mallit on hyvin omaksuttu ja enemmistö toimii niiden mukaan. Sen myötä tein laitoksessamme mallit suojaussuosituksista. Nelisen vuotta sitten aloimme kouluttaa suojainten käytössä palontutkijoita ja päällystöä. Vanhalle asemalla otimme esimerkiksi käyttöön aluskäsineet. Samaan aikaan aloin kertoa siitä myös sopimuspalokuntalaisille.” Skellefteån malli innoitti Jarkke Lehti osallistui aihetta käsitteleville opintopäiville ja yhdellä sellaisella hän kuuli Ruotsissa käytössä olevasta Skellefteån mallista. Se on aina kannatettavaa.” Vuoden palomies puhtaan paloaseman puolesta Vuoden palomieheksi valittu paloesimies Jarkke Lahti kiinnostui puhdas paloasema -ajatuksesta jälkivahinkojen torjunnan kautta. ”M iksi alalla työskentelevät eivät kiinnitä huomiota likaisiin käsiin ja varusteisiin”, vuoden palomies kertoo ihmetelleensä. Työvuoroja alettiin kouluttaa. ”Ei välitetty siitä, vaan hyväksyttiin se, että keikan jälkeen käsiteltiin likaisia varusteita. Ne saattoivat lomien ajaksi jäädä jopa roikkumaan säilytystiloihin.” Alipäällystökurssin jälkeen hän kiinnostui jälkivahinkojen torjunnasta. Idea otettiin hyviin vastaan ja ajatus otettiin huomioon uusien asemien suunnittelussa.” ”Uusien asemien yhteydessä puhdasta paloasemaa onkin hyvä viedä eteenpäin, mutta sen toteuttamiseksi ei tokikaan tarvita uusia seiniä. Henkilöstöltä on tullut jopa jatkokehittelyn aiheita