8 Vuoden Palomies Seppo Hiltunen iloitsee uudesta urapolustaan s. 48 Mitä opimme Vihtavuoren vaaratilanteesta. 42 175 vuotta valoisa katse tulevaisuuteen s. LOKAKUUTA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO -TEEMASIVUILLA Palokunta taisteli rajua tulvaa vastaan Pyhäjoella s. s. 32 7 2013 19 .9 .. PT 8/2013 ILMESTYY 17
Leasing antaa mahdollisuuden reagoida nopeasti ja joustavasti muuttuviin tilanteisiin sekä helpottaa rahoituksen suunnittelua ja budjetointia. Rahoitusleasing on investointikohteen pitkäaikaista vuokrausta ennalta sovitulla vuokralla ja vuokra-ajalla. 010 569 4700 Läntinen teollisuuskatu 2, 02920 Espoo TAITO,TAHTO,TARKOITUS– Turvata –leasing tarjoaa pelastuslaitoksille mahdollisuuden vuokrata paloja pelastuskalustoa sekä myös palomiesten henkilökohtaisia varusteita. EDUT PÄHKINÄNKUORESSA PALOJA PELASTUSLAITOKSILLE • ostajan ei tarvitse sitoa pääomaa hankintoihin • ostokohde toimii rahoituksen vakuutena, eikä pääsääntöisesti muita vakuuksia tarvita • alv–vähennysoikeus säilyy vuokrista • rahoitussuunnittelu ja budjetointi helpottuvat • Turvata Oy hoitaa leasingrahoituksen järjestämisen asiakkaan puolesta OTA YHTEYS MYYNTIPALVELUUMME PUH: 010 569 4700 PALOJA PELASTUSKALUSTON SEKÄ -VARUSTEIDEN OSTAMINEN EI ENÄÄ OLE VÄLTTÄMÄTÖNTÄ – NYT NE VOIDAAN VUOKRATA TURVATA–RAHOITUSLEASINGILLÄ. WWW.TURVATA.FI Puh. Leasing soveltuu erinomaisesti esimerkiksi arvokkaampien pelastuslaitteiden hankintaan tai määrällisesti suurempiin varustehankintoihin
Lähellä oli jo tilanne, että olisimme eläneet kokonaisen kuukauden ilman yhtään palokuolemaa. He ovat myös itse olleet sitä tekemässä. Apulaisosastopäällikön virka tultaneen lakkauttamaan pelastusosastolla. Perinteinen palokuntaparaati lippukulkuei neen päättyi Tuomiokirkon portaille. Siten saadaan myös hyvä vastaanotto tyytyväisiltä kansalaisilta. 32 7 2013 19 .9 . Pelastustoimen kehittymisen voi nähdä edenneen huimin harppauksin viime vuosikymmenten aikana. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 7 /2 01 3 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 64. Säästötoimeksi voi joku nähdä valinnan, mutta kansliapäällikkö Päivi Nerg kiistää sen. Unohtamatta sitä, että myönteisen kehityksen eteen on joka päivä tehtävä töitä. Vuonna 1974 alkanut virkaura saa komean päätöksen viiden vuoden pituisella virkajaksolla osaston ykkösvirkamiehenä. Vaikka korjattavaa ja parannettavaa toki onkin, on silti syytä sanoa, että toimialamme kehitysvauhti on ollut melkeinpä päätähuimaavaa. Ja todetaan myös, miten ennen kaikki oli paremmin. 42 175 vuotta valoisa katse tulevaisuuteen s. Esko Koskisen pitkä virkaura saa komean päätöksen Pelastustoimen ylin viranhaltija valtionhallinnossa vaihtuu. s. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Saku Rouvali Avustava toimittaja 044 728 0400 MYYNTI JA MARKKINOINTI: Minna Kamotskin Markkinointisihteeri 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi TILAAJAPALVELU: YAP-Solutions Oy 0303 9778 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Kuva: Petri Aulin. Äskettäin tekemissäni, kahden alan konkarin haastatteluissa on tullut voimakkaasti esille, miten he ovat olleet näkemässä oman alansa vauhdikasta ja myönteistä kehitystä. Lämpimät onnittelut kokeneelle pelastustoimen viranhaltijalle, pelastusylijohtaja Esko Koskiselle! P.S. 8 Vuoden Palomies Seppo Hiltunen iloitsee uudesta urapolustaan s. Toivottavasti mitään katastrofaalista ei enää tänä vuonna satu ja palokuolleiden määrä jää selvästi viime vuotta vähäisemmäksi. Vauhti on entisestään kiihtynyt kymmenen vuotta sitten toimintansa aloittaneiden alueellisten pelastuslaitosten aikana. Hallitusneuvos, apulaisosastopäällikkö Esko Koskinen on uusi osastopäällikkö ja pelastusylijohtaja. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki YHTEYDET: www.pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: PunaMusta 2013 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Pelastustoimen juhlaviikonloppu keräsi paljon palokuntaväkeä Turkuun. Alkaako onnettomuuksien ehkäisytyö tuottaa tulosta?. On siis syytä muistaa aina, miten hyvin asiat lopulta ovatkaan. LOKAKUUTA HÄLYTYSAJONEUVOT JA KALUSTO -TEEMASIVUILLA Palokunta taisteli rajua tulvaa vastaan Pyhäjoella s. Paljon on nyt paremmin Aika kultaa muistot, sanotaan. 48 Mitä opimme Vihtavuoren vaaratilanteesta. PT 8/2013 ILMESTYY 17. Elokuussa menehtyi SPEKin mediaseurannan mukaan vain yksi ihminen
s. s. Vuoden palomies Seppo Hiltunen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta on tyytyväinen turvallisuuskouluttaja. 46 SIVU 52 Opinnäytteitä Pelastusopistosta 8 8 Pyhäjoki Pirttikoski 18.4.–22.4. 48 läheltä piti Huittisten Vampulassa olevassa sikalassa syttyi tulipalo. s. Myös pelastajat joutuivat pitämään pahimmalla hetkellä työssään tauon, etteivät olisi jääneet jäiden runtelemiksi. 48 Mitä opimme Vihtavuoren vaaratilanteesta. hälytysilmoitus Pyhäjoen kirkonkylässä koettiin ennennäkemätön tulva huhtikuussa. Palomiesyhteistyö on toiminut, sillä jokaisesta maasta on löytynyt yösija ja usein myös juoksuseuraa. Ardzijauskas lähti juoksemaan 1.8. 14:18 Maatilan pihaalueella lisävahinkojen ehkäisy JO 211 19.4 Jääpato muodustui tähän ja irtosi päivällä20.4. 32 7 2013 19 .9 . 8 Vuoden Palomies Seppo Hiltunen iloitsee uudesta urapolustaan s. 42 175 vuotta valoisa katse tulevaisuuteen s. klo 08:15 talojen suojaus JO 211 ja JO 191 790 787 787 Lin nu nt ie tä 6 km Et el än ky län tie Ou lais ten tie P e r ä m e r i. s. s. Valtavat jäälohkareet uivat tulvaveden mukana runnoen autoja, rakennuksia ja kaikkea kohdalle osunutta. Anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota myös mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. 8 Jos eteen tulee tarve miettiä työuransa jatkoa, kannattaa Seppo Hiltusen mielestä tarttua ennakkoluulottomasti uusiin mahdollisuuksiin eikä jumiutua vanhaan. Keskustan alueella tapahtuneet tehtävät 19.4. 25 7 /2 01 3 19.9.2013 24 Liikunnasta apua jaksamiseen Saku Rouvali 25 Urheilu yhdistää Itämeren palomiehet Maria Nykyri 26 Sateestakin nauttien Tukholman maratonilla 28 MM-kisat Belfastissa Risto Salopuro 30 Palomies kestää kuumuutta 32 Turun VPK juhli 175 vuottaan Juhani Katajamäki 36 Muutoksesta puhuttiin ajankohtaispäivillä Brita Somerkoski 38 Ulkomaan järjestöjen edustajat tapasivat Turussa Mia Kunnaskari 39 SPEKin kurssinjohtajat hyvässä opissa Mika Mäkelä 40 Palotutkimusraati täytti 30 vuotta Juhani Katajamäki 42 Mitä opittiin Vihtavuoresta. 19:30 talojen suojaus JO 211, 141, 241, 171 19.4. Epäillään, että 6000 porsaan ja 850 emakon sikala oli palaa, kun ilmastointilaitteen moottori kuumeni vikaantuessaan liikaa. Klaipedasta, josta hän saapui Suomeen Latvian, Viron ja Venäjän kautta. Mika Rinne 56 Saanko esitellä: Jukka Koponen ja Jorma Parviainen Salla Tikkanen 60 Purjelentäjästä tuli palomies VAKIOT 23 Vieraanamme: Niki Haake 55 Mirafoni: Mira Leinonen 58 Ulkomailta: Risto Lautkaski 64 Tuotehakemisto teema nettigallup Kysyimme nettigallupissa ”Kuka on suosikkisi uudeksi pelastusylijohtajaksi?” Enemmistö suosi Janne Koivukoskea ja virkaan valittu Esko Koskinen tuli toiseksi. LOKAKUUTA HÄLYTYSAJO NEUVOT JA KALUSTO -TEEMASIVUI LLA Palokunta taisteli rajua tulvaa vastaan Pyhäjoella s. Pelastajat auttoivat ihmisiä asunnoistaan kuiville ja häätivät tulvaturisteja pois vaara-alueelta. Maatalousyrittäjä Martin Ylikännö järjesti seminaarin, jossa kävi asiantuntijoiden kanssa läpi sikatilallaan sattunutta läheltä piti -tilannetta. Running The Baltic Seaside 3500 KM on tempaus, jonka yhtenä tarkoituksena on innostaa Itämeren alueen palomiesyhteisöjä läheisempään yhteistyöhön. 4 7/2013 kuukauden kasvo tässä numerossa PT 8/2013 ILMESTYY 17. 19.4
Sairanen. Opettajien työn helpottamiseksi Suomen Palosuojeluyhdistys valmisti kouluhallituksen esityksestä tarkoitusta varten Koulujen Palontorjuntakirjan ”Tuli on hyvä palvelija, mutta huono isäntä” sekä siihen liittyvän opetusrainan, jotka samoin lähetettiin kaikkiin kouluhallituksen alaisiin oppilaitoksiin. Palokuntien päällystö ja palontorjujat yleensä ovat tiettävästi useissa kunnissa antaneet opettajille asiantuntija-apua milloin sitä on pyydetty. Siitä, kuinka laajaa ja tehokasta palontorjuntaopetus on maamme kouluissa ollut, ei ole toistaiseksi olemassa minkäänlaisia yleispäteviä tilastotietoja, joihin voisi nojautua tämän aloitteen ja opetustyön merkitystä ja saavutuksia punnittaessa. kansalaiskoulun ylimmällä luokalla ja vastaavalla asteella oppikoulussa. Vaikkakin edellä mainittu kouluhallituksen kirjelmä oli näin suosituksen luontoinen, voitaneen pitää varmana, että monissa maamme kansaja oppikouluissa, kansalaiskouluissa sekä eri opistoissa on palontorjunnan opetus tavalla tai toisella todella jo pantu alulle ja liitetty opetusohjelmaan. Kahden vuosisadan aikana on kaupungin vallien sisäpuolella ollut keskusta viisi kertaa miltei täysin tuhoutunut. Samanaikaisesti Palosuojeluyhdistys vetosi kuntien paloviranomaisiin ja VPKym. 7/2013 5 Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Koulujen palontorjuntaopetus Tuli on vuosisatojen kuluessa hävittänyt Haminaa moneen otteeseen, ja erityisesti 1700ja 1800-luvuilla ovat tulen tuhot olleet valtavat. päivänä 1958 päivätyn yleiskirjeen, jossa se katsoen asian tärkeyteen sekä kansantaloudelliseen ja sosiaaliseen merkitykseen piti suotavana palontorjuntaopetuksen huomioonottamista mahdollisuuksien mukaan koulujen opetussuunnitelmissa mm. On kuitenkin jo saatu ilahduttavia ja rohkaisevia tietoja tämänlaisen opetustoiminnan järjestämisestä eräiden kaupunki-, kauppalaja maalaiskuntien kouluissa sangen laajoissakin puitteissa. liittämällä se eri aineiden opetukseen. Kouluhallitus käsitteli ehdotusta erittäin myönteisessä hengessä ja lähetti alaisilleen koululaitoksille syyskuun 12. Tauno Liljan. Niiden kolmen viimeisen suurpalon syttymispaikoilla paljastettiin marmorilaatat muistuttamaan nykyisiä ja tulevia haminalaisia tulen vaaroista. Alaotsikosta selvisi kuitenkin, että pankin neonvalot olivat sytyttäneen palon pankissa yöllä ja palomiehet joutuivat poliisin myötävaikutuksella rikkomaan ikkunan sammuttaakseen tulen hiilihapposumulla. Palomiehet sinkosivat tielle, mutta pahoja henkilövaurioita ei syntynyt. päivänä. Suurpalojen muistolaatat Haminaan Hätkähdyttävän otsikon ”Palomiehet murtautuivat pankkiin” näkivät erään helsinkiläisen iltapäivälehden lukijat elokuun 8. Ylätupa, vuoden 1840 palon syttymispaikalla Kirkkokatu 4:ssä suoritti muistolaatan paljastuksen palopäällikkö E. Kaksi kertaa kaupunki poltettiin sota-aikojen melskeessä ja kolme kertaa pääsi tuli valloilleen rauhan aikana. Muistaen sananparteen ”nuorena on vitsa väännettävä” sisältyvän totuuden, uskomme, että tällä kouluikäisiin kohdistetulla opetusja neuvontatoiminnalla saavutetaan tarkoitettu ja toivottu tulos niin, että koulujen oppilaat saadaan omakohtaisesti kiinnittämään huomiota ympäristössään piilevään tulipalon vaaraan ja ennen kaikkea käsittelemään huolellisesti tulta ja tulivälineitä 7/2013 5. alueen kouluissa vuosittain hoitamaan. Näihin tosiasioihin vedoten Suomen Palosuojeluyhdistys teki viitisen vuotta sitten kouluhallitukselle esityksen palontorjuntaopetuksen ottamisesta maan koulujen opetusohjelmaan. On sellaisiakin tapauksia, jolloin kunnan palopäällikkö tai joku muu innokas palontorjuntamies on oma-aloitteisesti tarjoutunut ja yhteistyössä koulujen opettajien kanssa ryhtynyt tämän erikoisalan opetustehtävää ko. Huono onni oli Lapin VPK:n paloautolla sen kiitäes sä hälytysajossa kohti palavaa naulatehdasta Hinnerjoella Paloauto ajoi Rauman, Lapin ja Hinnerjoen teiden risteyksessä yhteen paperilastilla olleen rekka-auton kanssa ja pyörähti kerran ympäri. Marttila ja vuoden 1887 palon lähtökohdassa Pikku-Ympyränkatu 18:ssa piti paljastuspuheen Haminan VPK:n päällikkö U. Mitä varhaisemmalla iällä palontorjuntaopetus aloitetaan, sitä parempiin tuloksiin tällä alalla päästään ja sitä pienemmiksi jäävät huolimattomuudesta, varomattomuudesta ja tietämättömyydestä aiheutuvien tulipalojen tuottamat vahingot ja menetykset, jotka vielä tällä hetkellä nousevat vuosittain noin kolmeenkymmeneen miljoonaan nykymarkkaan, vastaten n. Lisäksi kouluhallitus suositteli pari oppituntia käsittävän palontorjuntaa koskevan yhtenäisen esityksen järjestämistä vuosittain mm. Palokersantiksi on Helsingin kaupungin palolautakinta valinnut elokuussa palokorpr. Vuoden 1821 suurpalon syttymispaikalla nykyisin kaupungintalon seunustalla paljasti Haminan palopäällikkö G. palopäällystöön, että nämä antaisivat tarvittaessa mahdollisuuksiensa mukaan apuaan koulujen opettajille palontorjuntaopetuksen järjestämisessä. 3 miljardia vanhaa markkaa
6 7/2013 S isäasiainministeriön pelastusylijohtajan virkaan nimitetty oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Esko Koskinen (synt. Koskiselle on karttunut tehtäviensä kautta monipuolista kokemusta säädösvalmistelusta ja sen johtamisesta. Mahdollista on myös siitä säästäminen. – Tässä hengessä emme valinnasta keskustelleet ministerin kanssa. Keskeinen valintakriteeri oli myös monipuolinen johtamiskokemus, Nerg sanoo. Me olimme kuitenkin jo sopineet organisaatiorakenteen uudistamisesta ja riippumatta siitä, kuka olisi tullut valituksi osastopäälliköksi, apulaisosastopäällikön tehtävää olisi mietitty uudella tavalla. Osastopäällikkönä pelastusylijohtajan tehtävänä on johtaa pelastusosaston toimintaa, vastata osastonsa säädösvalmisteluja muiden periaatteellisesti tärkeiden hankkeiden käynnistämisestä ja seurannasta sekä kehittää ja seurata koko toimialansa toimintaa. – Vaikeuksista huolimatta pitää alan jatkuva kehittyminen varmistaa. Koskisella on apulaisosastopäällikön viran hoitamisen sekä pelastusylijohtajan sijaisuustehtävien johdosta vahva ylemmän tason johtamistehtäväkokemus. Hän on myös ollut mukana pelastustoimen suurissa strategisissa hankkeissa, kuten pelastustoimen ja väestönsuojelun yhdistämisessä kuntatasolla, hätäkeskuskokeilussa ja hätäkeskusuudistuksessa sekä pelastustoimen alueellistamisessa. Sisäministeriön taloustilanne on kuitenkin hyvä eikä meidän tarvitse paniikkinappulaa painaen tehdä tällaisiakaan ratkaisuja. – Parhaillaan tarkastellaan sitä, miten jatkossa toimitaan ja mikä on muuttuvassa organisaatiorakenteessa yksiköiden päälliköiden tehtävä. Koskinen on toiminut ministeriössä erilaisissa asiantuntijaja johtotehtävissä vuodesta 1974 lukien. – Tämä antaa uutta motivaatiota vastuulliseen työhön. Hallitusneuvos Esko Koskinen siirtyy virkaan sisäministeriön pelastusosaston apulaisosastopäällikön tehtävästä. – Myös haastateltujen henkilöiden johtamiskokemusta arvioitiin. Se on 11 prosenttia koko virkaurastani ja sen tulen hoitamaan täysillä. – Panee kysymään, mikä on ministeriön ylijohtajan tehtävässä sellaista, ettei se saa porukkaa kilvoittelemaan. – Asia voi näyttäytyä sitenkin, että näin saadaan organisaatiorakenne vaivattomasti uudistettua. – Viiden vuoden pesti ei ole aivan pieni. Pelastusylijohtajan laajan vastuualueen kokonaisuuden tuntemuksen lisäksi Koskisella on syvällinen hallinnon tehtävien tuntemus sekä pitkäaikainen kokemus ministeriön johtotason tehtävistä valtioneuvoston osana. – Hallinnonalamme organisaatiorakennetta tarkastellaan kokonaisuudessaan. Kohdennetaanko se pelastusalalle vai jollekin muulle osastolle. – Siihen liittyvät osaaminen ja kokemus varautumisesta ja hätäkeskustoiminnasta sekä luonnollisesti alueellisen pelastustoimen kokonaisuuden hallinnasta. Toki laatukin nousee, kun hakijoita on enemmän. Kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan keskeisin valintaperuste pelastusylijohtajavalinnassa oli kokemus pelastustoimen kokonaisuuden kokemuksesta ja hallinnasta. Toki sellainen on mahdollista, mutta valtionhallinnossa on strateginen linjaus, ja oma näkemykseni on, että pitää avoimesti katsoa, millainen hakijajoukko tulee. Varsinaista johtamisarviointia ei tehty, vaan jokainen toi haastatteluissa näkemyksiä johtamisestaan. – Toki minut voi nähdä jatkumona johonkin, mutta tuon viran hoitoon omat mausteeni ja aluksi aion keskustella yhteistyötahojen kanssa yhteisistä näkemyksistä, vaikka toki tuttuja useampien kanssa jo vuosien ajalta olemmekin. Päivi Nergille oli pieni pettymys, että osastopäällikön tehtävä kiinnosti harvalukuista hakijajoukkoa. – Millään muullakaan ministeriön osastolla ei ole apulaisosastopäällikköä. Päätöstä ei kansliapäällikön mukaan ole vielä tehty, mutta todennäköisesti Esko Koskisen virkaan ei tulla valitsemaan uutta henkilöä. Sitten voidaan tehdä lopulliset päätökset eikä mennä helpointa tietä. Pelastusosaston tehtävät koostuvat valtioneuvostoja ministeriötason tehtävien lisäksi kolmesta laajemmasta toiminnallisesta kokonaisuudesta: pelastustoimen tehtävät (pelastustoiminta ja onnettomuuksien ehkäisy), hätäkeskustoiminta sekä valmiussuunnittelu ja varautuminen. Meillä on edessämme isoja haasteita, kuten muutokset kuntahallinnossa, jossa on varmistettava, että pelastustoimella säilyy kyky toimia ja kehittyä. Kuva: Brita Somerkoski Esko Koskinen on uusi pelastusylijohtaja Nykyinen pelastusylijohtaja Pentti Partanen (oik.) kertoi pelastustoimen ajankohtaispäivillä Turussa, että valtionneuvosto on nimittänyt hänen seuraajakseen Esko Koskisen. Ei ollut säästötoimi. Apulaisosastopäällikön tehtävät tullevat jakautumaan jatkossa useammalle henkilölle. Pelastusylijohtaja toimii pelastusosaston osastopäällikkönä. Omat haasteensa tuo taloudelliset vaikeudet, joiden tuomien karikoiden yli toimialaammekin on luotsattava. Siinä on mukana myös, mitä tehdään pelastusosaston apulaisosastopäällikön viran resurssilla. 1951) lähtee innostuneesti uuteen tehtävään. Tästäkään huolimatta ylijohtajavalinta ei Päivi Nergin mukaan ollut säästötoimenpide. Hän toivoo, että syynä vähäiseen hakijajoukkoon ei ollut kiinnostuksen puute virkaan tai epäily valintaprosessia kohtaan. Kun kysymys on valtion ylimmistä viroista, pitää ne kansliapäällikön mielestä laittaa julkiseen hakuun. Koskinen on osallistunut pelastusosaston kansainvälisten asioiden hoitoon sekä toimialan kansainvälisiin kokouksiin EU:ssa ja NATO:ssa. – Toki on myönnettävä, että sellaiselta prosessi voi näyttää. Valtioneuvosto nimitti Esko Koskisen osastopäällikön tehtävään ajaksi 1.10.2013–31.12.2018. – Toivottavasti viiden vuoden kuluttua virka koetaan entistä kiinnostavammaksi ja hakijoita tulee enemmän, Päivi Nerg sanoo. – Muunlainen toiminta olisi erittäin poikkeavaa. Pelastusosastolta ollaan mahdollisesti lakkauttamassa apulaisosastopäällikön virka
Molempien palkintojen suuruus on 2000 euroa. Turvanauhan käyttäminen todennäköisesti laskee kynnystä puuttua turvallisuuden epäkohtiin, jolloin se parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Työskentelen Helsingin pelastuslaitoksella isännöitsijänä. HALI – Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmä ohPalosuojelurahaston hallituksen puheenjohtaja Kari Hannus ja pääsihteeri Hanna Paakkolanvaara jakoivat palkinnot Matti Waitiselle ja Petteri Helistenille. Tapahtuman järjesti LähiTapiola Tiirasaaressa 4. – Vesi kiertää järjestelmässä, jota pyörittää uppopumppu. Vedenkeräyslaitteiston asentamisen jälkeen kulutus lähes puolittui, Viime vuonna vettä kulutettiin 733 kuutiota. Seuraavassa numerossamme lisää HALI-järjestelmästä Paloesimies Risto Kemppainen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen Turun Kärsämäen paloasemalta otti yhteyttä luettuaan jutun Kuopion Liikenteen sadeveden keräysjärjestelmästä (Pt 6/2013). Toiminta perustuu satelliittipaikannukseen ja langattomaan tietoliikenteeseen sekä kehittyneeseen paikkatiedon käsittelyyn. 7/2013 7 Suomen Palopäällystöliiton joukkue kilkkasi voittoon viimevuotiseen tapaan pääkaupunkiseudun pelastusalan leikkimielisessä petankkiturnauksessa. Turvanauha on hyvä omavalvonnan keino taloyhtiöille, yrityksille, isännöitsijöille ja asukkaille sekä tarvittaessa yksi tapa viranomaisille ja pelastajille puuttua havaittuihin onnettomuusriskeihin. Olen myös toiminut Helsingissä palotarkastajana kahdeksan vuotta. Varsinainen pääpalkinto jätettiin tänä vuonna jakamatta. Sen mukaan mikä on tarve, jotta hyllyssä on riittävästi letkua käyttövalmiina. Veden säästö on mieLetkujen koeponnistus tehdään keräysvedellä lestäni mainitsemisen arvoista. Vesi on vanhassa, käytöstä jo poistettavana olleessa noin 500 litran vaahtonestesäiliössä. ”Pellepeloton” on miettinyt muitakin ideoita ja hänen mielestään järjestelmän tuottamaa lämpöäkin voisi ottaa talteen ja lämmittää sillä esimerkiksi kalustohalli. – Tunnen ongelman, josta idea ni lähti liikkeelle, kertoo Mauri Raitanen. Mustapaitainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön joukkue taisteli hienosti hopealle. Etuusjärjestelmä tekee ajotilanteesta selkeän sekä hälytysajoneuvon kuljettajalle että muulle liikenteelle. Turvanauhat ja Hali sai innovaatiopalkinnot jaa hälytysajoneuvoille liikennevaloissa vihreää saavuttaessa mistä tahansa suunnasta risteykseen. Kuva: Kimmo Kaisto. Paloesimies Risto Kemppainen avaa keräysvesijärjestelmän venttiilejä. Turvanauha kiinnitetään lenkillä esim. Vesi ei takaiskuventtiilin ansiosta pääse takaisin vesijohtoverkostoon. Rahaston kehittämisraha myönnettiin Turvanauhat -ehdotuksen jatkokehitystyöhön ja rahaston kunniamaininta HALI – Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuusjärjestelmän ohjausryhmälle. Idean pohjalta on Helsingin kaupungin pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen toteuttanut jo ensimmäiset turvanauhat. Professuuria tavoittelevat VTT:ltä Simo Hostikka ja Timo Korhonen sekä Sassarin yliopistosta Italiasta Massimo Fragiacomo. Turvanauhaa käytetään onnettomuusuhasta tiedottamiseen henkilölle, joka ehkä tahattomasti on aiheuttamassa vaaraa jättämällä esimerkiksi auton pelastustielle tai lastenvaunut rappukäytävään. Idean isä Risto Kemppainen esittelee yksinkertaista, mutta tehokasta systeemiä. Palosuojelurahaston hallitus palkitsi kaksi innovaatiopalkintoehdotusta. Huippuvuonna 2006 kulutimme asemalla puhdasta vettä 1406 kuutiota. syyskuuta. Valo vaihtuu liikennevaloissa vihreäksi automaattisesti hyvissä ajoin. vaunujen kahvan ympärille ja suljetaan tarralla. Järjestelmällä koeponnistetaan paloletkut. Kolme kandidaattia paloprofessoriksi Paloturvallisuustekniikan professuurin hakijakandidaatit antoivat näyteluentonsa Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksella. Turvanauhat-ehdotus edustaa uudenlaista turvallisuusviestintää. Professorivalinta tehdään vuoden loppuun mennessä.. Turun alueen letkuhuolto on keskitetty Kärsämäen asemalle, jossa linjastossa huolletaan keskimäärin 20 letkua päivässä, parhaimmillaan jopa 60 letkua. – Juttu oli mielenkiintoinen ja siitä sainkin idean kertoa, että olemme tehneet Ziegler-vaakapesulinjastoomme Turun Kärsämäen asemalle letkujen koeponnistusveden keräysjärjestelmän
8 7/2013 Häly tysil moi tus 8 7/2013
21.4.2013. 7/2013 9 Hälytysilmoitus Vahingontorjunta, suuri
Tulvavesi nousi rajusti Pyhäjoen kirkonkylässä, tarvittin pintapelastajia, jotta ihmiset saatiin autettua kodeistaan kuiville. Hänen vapaapäivänsä alkoivat torstaina 18.4.2013 niinikään suojeluhenkisesti. Vesi kasteli jo talojen ikkunapeltejä. Pyhäjoen vesi oli alkanut nousta valtavan jääpadon takia. Tulvien aikaan Timo Lehtelällä sattui olemaan päätyöstään neljä päivää vapaata, ne kuluivat aamusta iltaan vahingontorjuntaja ihmisenpelastustehtävissä.. > Hälyty silmoit us Pintapelastajat valmiina. 7/2013 11 Timo Lehtelä on Rautaruukin tehdaspalokunnan vanhempi suojelumies. Paikallinen puolivakinainen palokunta ryhtyi töihin. Ihmiset pyysivät apua peläten, että vesi tulvii asuintaloihin
Talon ympärille laitettiin muovia, soraa kasattiin muovin päälle ja uppopumpulle tehtiin muoviseinämän sisään paikka, kertoo tp. Aamulla pyysimme myös naapurikunnasta, Oulaisista, toisen yksikön avuksi, Mattila kertoo. Torstain aikana oli suojattu Sale-kauppa ja kaksi omakotitaloa. Talojen suojauksia tehtiin Pirttikosken alueelle, joka on noin kymmenen kilomet12 7/2013 Teksti: Marko Partanen Kuvat: Jokilaaksojen pelastuslaitos, Pyhäjokiseutu/Sirpa Kortet Grafiikka: Peter Bange "Vesi nousi 3–4 minuutissa silmin havaittavasti”, yksikönjohtaja Kimmo Mattila sanoo. Palokuntalaiset ja koneurakoitsijat alkoivat suojata vaarassa olevia rakennuksia muovin ja sepelin avulla. Kun talojen isänniltä löytyi koneita, palokuntalaiset säästyivät isommilta kottikärryhommilta. Välillä oli jo toivoton tilanne. – Salen suojaksi tehtiin valli. – Joillekin annoimme opastusta ja toisille annoimme apua. – Ei tällaisia rakennuksen suojaustehtäviä aiemmin ole ollut. Rakennusten suojaamisessa tilanne näytti jo välillä toivottomaltakin. Kuorma-autoilla tuotiin soraa ja sepeliä, traktoreilla siirrettiin materiaalia pihapiirissä parempaan paikkaan, mutta lapion varressa häärivät palokuntalaiset. Muovin päälle kasattiin sepeliä. Muovia löytyi riittävästi ja sepeliä tai soraa oli maalaistalojen isännillä omasta takaa tai sitten sitä raavittiin kasaan mistä nopeimmin saatiin. – Illalla noin kello 22 pääsimme kotiin, Mattila sanoo. Kimmo Mattila.. Ensin sepelistä kasattiin vallipohja, sitten pohjan yli vedettiin muovi, minkä jälkeen kasattiin taas sepeliä päälle. Sieltä järjestyi kaivinkoneita, kuorma-autoja ja traktoreita. ylipalomies Kimmo Mattila. Oli niin kiire, että ei ehtinyt ajatella muuta kuin että ehditäänköhän me ajoissa, Lehtelä sanoo. Uppopumppu asetettiin vallin sisäpuolelle, Mattila kertoo. – Suojaukseen tarvittiin välineitä ja väkeä. 12 7/2013 Häly tysil moi tus P yhäjoella ja Kalajoella päivystänyt palomestari Jarmo Myllymäki pyysi koneapua kunnan johtokeskukselta. Hän palasi nuorten kanssa Haapavedeltä Nou Hätä! -kilpailusta kello 16:n aikaan ja ryhtyi valmistelemaan päivän työskennelleille kollegoilleen huoltoa. Kymmenen kilometriä Pyhäjoen keskustan kohdalta ylävirtaan päin on vuosittain tilanne, että tulva uhkaa taloja. Joka vuosi he soittavat palokunnan apuun. Kiire. He levittivät talon sokkelin ympärille reilut kaksi metriä leveää muovia siten, että puolet jäi maan myötäisesti ja puolet nousi sokkelia ja seinää vasten. Valmistauduttiin veden nousuun Mattila aloitti työvuoronsa perjantaiaamuna 19.4. – Yhden talon suojaamiseen kului noin 20 minuuttia. Aluksi mietinkin, että saapa nähdä, miten suojaus puree, Lehtelä kertoo. Lapiointi oli Lehtelälle ja muillekin tuttua, mutta nyt sitä tehtiin kiireellä
klo 08:15 talojen suojaus JO 211 ja JO 191 790 787 787 Lin nu nt ie tä 6 km Et el än ky län tie Ou lais ten tie P e r ä m e r i 7/2013 13 Näin rajuja tulvia ei Pyhäjoen seudulla ole dokumentoitu, vastaavanlaisesta löytyi viitteitä 200 vuoden takaa.. 14:18 Maatilan pihaalueella lisävahinkojen ehkäisy JO 211 19.4 Jääpato muodustui tähän ja irtosi päivällä20.4. Keskustan alueella tapahtuneet tehtävät 19.4. 19:30 talojen suojaus JO 211, 141, 241, 171 19.4. 7/2013 13 8 8 Pyhäjoki Pirttikoski 18.4.–22.4. 19.4
– Harkitsimme sillan tyhjentämistä ihmisistä, mutta emme tehneet sitä, Mattila sanoo. Penkka on yhteensä 40 kilometriä pitkä ja se ulottuu Pyhäjoen taajamasta Oulaisiin asti. Kello oli noin 18.30. Samalla muistakin taloista alkoi tulla avunpyyntöjä. Palokuntalaiset tarkastivat maatilalla kanojen voinnin, siirsivät polttoainekanistereita, ruohonleikkureita ja muita pienkoneita turvaan sekä katkaisivat sähköt kesäasunnoista. Samoin muutama kesäasunto oli jo veden saartamia. Sillantuntumaan pysäköityjä autoja oli yli 30 ja osa turisteista ajoi siltaa pitkin edestakaisin. Kolmen kilometrin jääpato Lauantaiaamuna kello 8.00 Mattila lähti palomestari Himangan pyynnöstä kuvaamaan perjantai-iltana tehdyt suojaukset. Talon ympäri vedettiin muovi, talon hiekkakasasta kärrättiin paino muoville, ja muovin sisään laitettiin uppopumppu. – Kysyimme saartoon jääneeltä asukkaalta, että mitä hän aikoo tehdä. Mattila otti yhteyttä Kalajoella päivystäneeseen palomestari Kauko Himankaan ja kertoi tilanteen. Kello 21:n ja 22:n välissä jääpato laukesi. Penkka suojelee 2–4 metrin vedennousulta. Vesi nousi silmissä Palokuntalaiset ehtivät palata kotiin syömään, kun Pirttikosken Kuusiniemen sillalle muodostuneen jääpadon luokse tarvittiin apua. – Meidät hälytetään sinne joka vuosi, mutta aina selviämme sieltä ilman toimenpiteitä. Kun palokuntalaiset lähtivät huoltoon, eräs alajuoksulla asuva kyläläinen ilmoitti, että vesi alkaa nousta ja että yksi talo on joutunut veden saartamaksi. Padon taakse kerääntyneen veden paine voitti esteen. Paikalle hälytettiin lisäavuksi Raahen ja Kalajoen, Merijärven ja Oulaisisten pelastusyksiköt sekä molemmat päivystävät palomestarit kotivarallaolosta: Kauko Himanka Kalajoelta ja Jarmo Myllymäki Raahesta. Samoin ajattelimme tälläkin kertaa, Mattila sanoo. Kolme, neljä minuuttia asukasta jututettuaan Mattilakin ymmärsi asukkaan huolen – vesi oli noussut sinä aikana silmin havaittavasti. 14 7/2013 Häly tysil moi tus rin päässä Pyhäjoen kuntakeskuksesta. Huomasin, että Pyhäjoen ja Pirttikosken välissä on noin kolme kilometriä pitkä jääpato, jossa pienimmät jäälohkareet olivat läpimi14 7/2013. Onnettomuuden alussa Myllymäki oli perustanut TOJE:n Pyhäjoen paloasemalle ja johti toimintaa sieltä. Alueella on totuttu tulviin, kesäasunnotkin kastuvat vuosittain, eikä vaarasta edes ilmoitella omistajille, he tietävät sen muutenkin. Samalla tarkkailtiin veden nousua ja sen vaikutusta alueelle. Hän ilmoitti, että aikoo viettää tulva-ajan motissa kotonaan, niin hän oli aina tehnyt, Mattila kertoo. – Tiedustelin mennessäni joen tilannetta. Mattila ajoi Pirttikoskelle tulvapenkan päällä olevaa tietä pitkin. Kuusniemen sillalle oli kerääntynyt tulvaturisteja, jotka olivat tulleet paikalle vain seuratakseen tilannetta. Asukas valitteli veden nousua, mutta Mattilasta se ei aluksi näyttänyt normaalista poikkeavalta. Palokuntalaiset suojasivat neljä taloa, joista kaksi varmalta kastumiselta. Iltapäivällä klo 15–16:n aikaan palokunta pyydettiin uudelleen Pirttikoskelle, sillä maatilan ympärille oli noussut vesi
Vesi virtasi tielle, jota pitkin hööki oli ajanut olinpaikkaansa. Lohkareet olivat kovaa teräsjäätä, ne kestivät tullessaan kosketkin, joissa ne yleensä menevät palasiksi. Kun hööki ajettiin pois, oli vesi noussut jo puoleen renkaaseen. – Vesi virtasi talojen pihoilla, jäälautat uivat virrassa ja ihmiset kävelivät vielä pihoillaan ihmetellen tilannetta, Mattila kertoo. Jäälohkareet rikkoivat rakennuksia Palokuntalaiset alkoivat sulkea teitä ja eristivät alueen. > 15.12 Palomestari Myllymäki kohteessa. Osa lähti, osa ei. – Isot jäälohkareet hajottivat autotalleja, pihamökkejä ja pihasaunoja. Hälytettiin vahvennettu pelastusjoukkue. Yksikönjohtaja lähti tarkistamaan eteläistä haaraa pikkuautolla ja Mattila lähti höökin kanssa tarkistamaan pohjoista haaraa. Viidessä minuutissa jäälohkareet nousivat talojen pihoihin uhkaamaan rakennuksia ja 15 minuutissa vesi nousi 1,5 metriä. – Aloimme käskeä ihmisiä pois, mutta he eivät totelleet. Vesi oli päässyt jo kivijalkaan kiinni. Tulvaturistit väittivät, että ovat nähneet tulvia ennenkin ja ettei tilanteessa ollut mitään poikkeavaa. – Huomasin, että vesi oli jo silloin kohonnut yli edellisvuoden huippulukeman. Osa jouduttiin työntämään pois paikalta, he luulivat tuntevansa tulvan, Mattila kertoo. Yksikönjohtaja ilmoitti, että vesi pääsee virtaamaan etelähaaraa pitkin, mutta hälytetty vaste päätettiin pitää kiinni tehtävässä. > 14.50 Tulva muuttui keskisuureksi vahingontorjuntatehtävä, palomestari Jarmo Myllymäki lähti Raahesta kotipäivystyksestä 60 kilometrin päähän Pyhäjoelle. >15.17 Myllymäki nosti vasteen komppaniahälytykseksi. Pyhäjoki · 3500 asukkaan kunta · Ylivieska 60 km · Oulainen 40 km · Raahe 30 km · Kalajoki 30 km · Merijärvi 30 km ”Pelastustöistä jäi kaksijakoinen fiilis, toisaalta tuntui hyvältä, että onnistuttiin, mutta toisaalta pahalta, kun tuttujen talot vaurioituivat.”. Niitä taloja ei enää ehditty suojata. Arvelin, että vesi nousee enää korkeintaan muutaman kymmenen senttiä, Mattila sanoo. Vielä kello 14.00 hän arveli, ettei lautta liiku eikä pato murru, sillä veden virtaus näytti vaisulta. Kello 14.30 Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus) ilmoitti, että pato on lähtenyt liikkeelle. 7/2013 15 taltaan noin metrin kokoisia ja isoimmat 50 metriä pitkiä jäälauttoja. Pyhäjoki jakautuu kirkonkylän kohdalla eteläiseen ja pohjoiseen haaraan, joiden väliin muodostuu saari, kun haarat yhtyvät myöhemmin. Vesi kuitenkin jatkoi nousuaan ja Mattilan yksikkö huomasi, että talot olivat jääneet virran saartamiksi. > 15.01 Palomestarin ollessa matkalla, tehtävän painopiste muuttui vahingontorjunnasta ihmisen pelastamiseksi. Mattila on seurannut Pyhäjoen tulvia 20 vuoden ajan, eikä koskaan tie ollut mennyt poikki. Hetki hetkeltä lauantai 20.4. Jääpato pysyi paikoillaan, koska sen edessä oli iso kiintojäälautta, Mattila sanoo. > 14.28 Tulvan hoito alkoi yksikkötehtävänä. Palomestari Himanka pyysi päivystävää yksikönjohtajaa tarkistamaan tilanteen ja tekemään tarvittaessa hälytyksen. Osa tulvaturisteista jouduttiin työntämään pois vaara-alueelta. Lehtelä navigoi höökin pois aurauskeppien avulla. Autotallit sortuivat ja pihamökit siirtyivät, niiden ristimitat menivät siminnähden uusiksi, palomestari Myllymäki sanoo. He häätivät tulvaturisteja pois
Pelastajat auttoivat ihmisiä asunnoistaan kuiville ja häätivät tulvaturisteja pois vaara-alueelta. Myös pelastajat joutuivat pitämään pahimmalla hetkellä työssään tauon, etteivät olisi jääneet jäiden runtelemiksi. Välillä ne jäivät jäälauttoihin kiinni. Pyhäjokilaiset olivat evakuoimassa yhden tien varressa olevia taloja, raahelaiset alkoivat evakuoida toisen tien vartta. Mattilan lähelle rannalle tuli yleisöä, heitä oli 50–100 ja heillä tuntui riittävän ohjeita ja neuvoja. Pintapelastajat eivät päässeet talojen oville. Tulva eskaloitui 5–10 minuutissa. Kun virtaus vähän hellitti, Lehtelä palasi parinsa kanssa rannalle. ”Ihmiset odottivat palokunnalta toimintaa, mutta vielä oli liian vaarallista aloittaa.”. Kävellen liikkuvat kastuivat reiden puoliväliin asti, Mattila kertoo. Sitten tilanne äityi todella pahaksi. Läheisestä rautakaupasta otettiin lisää veneitä käyttöön, mutta virta oli vieläkin niin kova, että niitä ei heti voitu käyttää. Vettä oli sen verran, että siinä pystyi ajamaan veneellä. Tulvahuipun aikana valtavat jäälohkareet uivat tulvaveden mukana runnoen autoja, rakennuksia ja kaikkea mikä osui kohdalle. Palokunnan moottorivene otettiin käyttöön, mutta virtaus oli niin kova, ettei moottorilla voinut ajaa. Sitten hän pyysi hätäkeskusta nostamaan vastetta ja höökin miehistöä valmistautumaan pintapelastustehtävään. Pintapelastajien oli jäätävä talojen katveeseen suojaan, jotta jäälautat eivät murjoisi enempää. Kuolemanpelkoa ja jännää työtä Seuraava pelastusyksikkö Raahesta saapui paikalle. Pyhäjoen yksiköt pelastivat noin 20 ihmistä, muut yksiköt auttoivat 10 henkeä turvaan. 16 7/2013 Ennennäkemätön tulva Pyhäjoen kirkonkylässä. Osa heistä oli taloissa olevien ihmisten omaisia. He etenivät huutoetäisyydelle ja antoivat ohjeita kovaäänisesti. – Yleisön paine tuntui kovalta kestää. Meinasin jäädä parin jäälautan alle ja jäämassan sekaan, Lehtelä sanoo. 16 7/2013 Häly tysil moi tus – Edessämme ajoi henkilöautoja, joiden sisään meni vesi. Heistä varmaan näytti tyhmältä, kun vain seisoimme ja odotimme turvallisempaa hetkeä lähteä liikkeelle, Mattila sanoo. Mattila huomasi, että ihmiset menivät pihoilta sisään taloihinsa ja jäivät saarroksiin. Heidän avullaan Mattila välitti tietoa taloihin. Pintapelastajat vaarassa Pintapelastajat yrittivät taloihin kertomaan, että niissä pysyttäisiin sisällä niin kauan kuin heitä tultaisiin tarvittaessa auttamaan. – Kokeilimme ensin hansalautalla, mutta se ei toiminut jäälohkareiden seassa. – Tulva muuttui ihmisenpelastustehtäväksi, arvioimme, että 30 henkilöä tarvitsi apua, mutta todellisuudessa heitä oli 10 vähemmän, Mattila kertaa. – Totesimme, että tällä hetkellä emme voi mitään, on odotettava turvallisempaa hetkeä toimia, Lehtelä kertoo. Ihmiset odottivat palokunnalta toimintaa, mutta vielä oli liian vaarallista aloittaa. He repivät hihasta ja vaativat, että jotain on tehtävä. Murphyn lain mukaisesti megafoni oli epäkunnossa. Vastaavaan vedennousuun varauduttiin myös tulvahuippua seuraavana päivänä. Jokainen, joka kävi nykimässä hihasta oli vähintään naamaltaan tuttu. Evakuointitehtävää hoidettiin neljän pintapelastajaparin ja neljän veneen voimin
Tilanne rauhoittui, kun tieto jäsentyi, Myllymäki kertoo. TOJE purettiin noin kello 0.00. Jotkut pelastetuista kertoivat pelänneensä kuolemaa. Alkuvaiheessa kärsin infoähkystä, oli varottava jakamasta päällekkäisiä tehtäviä. Jäiden seassa jännitti tehdä töitä, Lehtelä sanoo. – Pelastustöistä jäi kaksijakoinen fiilis. Harmitti, kun tuttujen talot kärsivät vahingoista, mutta toisaalta jäi hyvä fiilis, kun suojaustyö onnistui, Lehtelä sanoo. Jokainen teki kuten pyydettiin, Lehtelä kertoo. Mattila lähti kopterin kyytiin ja näki ilmasta tulvan runteleman Pyhäjoen seudun. Palokuntalaiset jatkoivat tiedustelua ja yrittivät arvioida, miten vesi saattaisi myöhemmin käyttäytyä. pelastusjohtaja Haapanen jatkoi tiedottamista. Isäntä oli kuitenkin sen verran jääräpää, että jatkoi tehtäväänsä putoamisesta huolimatta, Mattila kertoo. Mattila arveli, että padon takia vesi nousee uudelleen. Autetut eivät kommentoineet juuri mitään, nuorimmat itkivät, mutta kaikkien ilmeet kertoivat pelosta. – Siitä jäi itselleni hyvä fiilis, kun pystyi auttamaan ihmisiä, joilla oli valtava hätä, Lehtelä kertoo. Torstain ja sunnuntain välisenä aikana suojattiin yhteensä 25 rakennusta. Uppopumppuja on vuosittaisten tulvien takia kertynyt moneen paikkaan. Veneisiin otettiin kyytiin maksimissaan 5 henkilöä. – Tämäntyyppinen tulva on erittäin harvinainen. Joka puolelta tuli ilmoituksia mitä tapahtuu, osa tiedoista oli vääriä ja osa oikeita. Lähimenneisyydestä ei löydy vastaavanlaisesta tapahtumadokumentointia. pelastusjohtaja Jarmo Haapanen ja paloasemaryhmän johtaja Petteri Jokelainen. Aluksi Myllymäki sovelsi TOJE:n tehtävänjakoa ja hän teki samaan aikaan pelastustoiminnan johtajan, operaatiopäällikön ja tilannepäällikön tehtäviä. Nopeassa tilanteessa oli hankala järjestäytyä tehtäviin ja jakaa joukoille tehtävät. Näin vaativan tulvatehtävän hoidosta ei ollut aiempaa kokemusapua. Myllymäen lisäksi sitä oli miehittämässä Kalajoelta tullut palomestari Kauko Himanka sekä Ylivieskasta tullut vt. Monia tehtäviä tuli päällekkäin. Ne seurasivat pelastustöitä niskaan huohottaen. Eräskin herra seisoi polvia myöten virrassa ja pyysi lainaksi uppopumppua. Virta laantui ja veneiden keulaan sidottiin narut ja pintapelastajat lähtivät kahlaten työntämään veneitä virrassa taloja kohti. – Pelastustoimen tärkeä tehtävä on tarjota kunnille varautumisosaamista. Työt jatkuivat sunnuntaina ja maanantaiaamuna. Vaikka lukuisat talot kärsivät tulvavahingoista, niin tulva ei iske kaikkiin yhtä aikaa. Tulvaongelma siirtyy jääpadon mukana alajuoksulle päin ja samalla yläjuoksulla ongelma helpottaa. – Työnsimme venettä ja kahlasimme. Yleisö luo isoissa tilanteissa painetta, mutta sieltä tulee myös käyttökelpoisia ideoita, niitä kannattaa ottaa käyttöön harkitusti, Myllymäki sanoo. Jäät murjoivat, tuntui kuin olisin ollut lihamyllyssä. Toisissa ihmisissä oli havaittavissa mielenkiintoinen ilmiö. Jotkut heistä kertoivat pelänneensä, kun vesi alkoi jo kastella olohuoneen ikkunanpeltejä. Pyhäjoen tulvan tiedusteluun saatiin virka-apua Rajavartiolaitokselta, Rovaniemen vartiolentueesta lähetettiin kopteri. 7/2013 17 – Eräs isäntä tuli ulos ja otti oman veneensä käyttöön ja aikoi auttaa sillä perheensä turvaan. – On tärkeä katsoa rauhassa, mikä on tilanne ja harkita vielä uudestaan. Pintapelastajat työnsivät venettä ja narumies veti rannalta. Hän pohtii, että olisi voinut johtaa tilannetta vieläkin rauhallisemmin. Sunnuntaina media masinoi kamerat ja toimittajat Pyhäjoelle. Pelastuskomppanian ensimmäinen joukkue jatkoi suojausja vahingontorjuntatehtävää, toinen joukkue alkoi pelastaa ihmisiä. Hän putosi veneestä ja pintapelastajat auttoivat hänet kuiville. Lauantain pelastustyöt lopetettiin kello 23 illalla. Ihmiset olivat taloissa kauhuissaan. Infoähkyssä Päivystävä palomestari Jarmo Myllymäki painottaa rauhallisuutta ja harkintaa tämänkaltaisten tehtävien hoidossa. Lauantai-illalla vesi alkoi nousta myös Kalajoella, joten sen yksiköt vapautettiin Pyhäjoelta oman kunnan tehtävään. 200 vuoden takaa löytyi jotain merkintöjä, Myllymäki kertoo. Tulvavesi oli uurtanut mennessään uusia uomia ja joka puolella oli isoja jäälohkareita.”. Heitä kuitenkin varoitettiin siitä. Palokuntalaiset ryhtyivät suojaamaan lisää taloja, nyt alajuoksulla. Päivystävä palomestari Jarmo Myllymäki työskenteli Pyhäjoen paloasemalle perustamassaan TOJE:ssa. Nyt vähän aikaa sitten harjoiteltu toimintamalli on koeponnistettu myös käytännössä ja se toimi hienosti, Myllymäki sanoo. Paloasema oli hyvä johtamispaikka, se oli lähellä toimintakohdetta ja siellä oli lämmin, pöytätilaa ja karttoja. Tulvavesi oli uurtanut mennessään uusia uomia ja joka puolella oli isoja jäälohkareita, Mattila kertoo. He olisivat olleet valmiit menettämään henkensä, mutta ei omaisuuttaan. Hän parinsa kanssa auttoi turvaan seitsemän ihmistä. Ihmiset eivät enää uskoneet, että vesi voisi nousta uudelleen. Melkein heti sen jälkeen pato murtui ja veden pinta alkoi laskea, ihmiset palasivat koteihinsa. – Johtamisessa haasteellisinta oli tilanteen nopeus. – Alue oli kuin pommituksen jäljiltä. ”Alue oli kuin pommituksen jäljiltä. Kun paikalle saatiin lisää miehitystä, Myllymäki työskenteli pelastustoiminnan johtajana, Himanka tilannepäällikkönä ja Haapanen otti vastuun tiedottamisesta. Kolmen kilometrin mittainen jääpato oli pakkautunut alajuoksulle. Haapavedellä päivystänyt palomestari alkoi tukea toimintaa ja hälytti Rajavartiolaitoksen helikopterin Rovaniemeltä. Tulvatehtävä syvensi teoriassa harjoitellun osaamisen ja lähensi pelastuslaitoksen ja kunnanjohdon välejä. Sunnuntaina jatkettiin vahvennetulla pelastusjoukkueella ja vt. Kaikki talot saatiin tyhjiksi noin 15 minuutissa
Hän ajoi kotoa Ylivieskan paloasemalle, mistä hän lähti Haapajärven paloasemaryhmän päällikön Petteri Jokelaisen kanssa kohti Pyhäjoen TOJE:a. Ajomatkalla valmisteltiin myös Oulun hätäkeskuksen kautta jaettava median jatkotiedote, jossa kerrottiin, että jääpadon erittäin nopea liikkuminen on aiheuttanut joen nopean tulvimisen ja että pelastuslaitos on pelastanut ihmisiä saarroksiin jääneistä taloista. Haapanen ajoi kohti Pyhäjokea ja Jokelainen alkoi valmistella tietokoneella ensimmäistä mediatiedotetta. – Valtakunnallista kiinnostusta herättävälle toiminnalle on aina hyvä antaa kasvot, vaikka se ei tässä tapauksessa peilistä katsoen häävi ollutkaan, Haapanen sanoo. Ajomatkalla Haapanen sopi pelastustyön johtajan Jarmo Myllymäen kanssa, että hän alkaa vastata tiedottamisesta. Tilanne on toistaiseksi vakaa, mutta on olemassa erittäin suuri vaara, että jääpato aiheuttaa pysähtyessään tulva-aallon, jonka seurauksena tulvavesi voi nousta erittäin nopeasti ja vaarallisesti. 18 7/2013 Tulvahuipun jälkeiseksi päiväksi laadittiin viranomaisja hätätiedotteet valmiiksi kahdella kielellä.. Pelastuslaitos jatkaa rakennusten suojausta. Pohjanmaan tulvat olivat nousseet jo aiemmin viikolla pääuutisiin, Haapanen arveli, että valtakunnallinen uutiskynnys ylittyy Pyhäjoellakin. Minulle tuli tunne, että tapahtuneeseen pitää reagoida. Tiedottamisessa onnistuttiin Tiedottaminen hetki hetkeltä 20.4.2013 > 16.00 ajomatkalla Haapajärveltä Pyhäjärvelle laaadittiin ja lähetettiin tiedote sisäministeriön päivystäjälle ja median jatkotiedote hätäkeskuksen kautta jakeluun. – Tilanne oli niin nopea ja akuutti, että emme ehtineet reagoida siihen. – MTV, Yle ja STT kyselivät lisätietoa säännöllisen epäsäännöllisesti omien uutistensa deadlineihin rytmittäen, printtimediat aktivoituivat yleensä mediatiedotteiden jälkeen, Haapanen kertoo. Se lähetettiin Oulun hätäkeskukseen, koska oli mahdollista, että lauantainkaltainen äkillinen veden nousu toistuu. Tuhoja ei syntynyt, vesi nousi joitakin kymmeniä senttejä. Lipintietä on vahvistettu. pelastusjohtaja Jarmo Haapanen sanoo. Pelastuslaitoksen yksiköt suojaavat rakennuksia veden nousun varalta. Sunnuntaita varten valmisteltiin viranomaisja hätätiedote valmiiksi. Kun jääpato lähti liikkeelle sunnuntaina, hätäkeskus välitti valmiin viranomaistiedotteen Haapasen pyynnöstä. > 16.40 kirjallinen mediatiedote: Pyhäjoessa on lähtenyt iso jääpato liikkeelle kohti kunnan keskustaajamaa. Jääpatojen läheisyydessä on liikuttava varoen. > Aamupäivällä valmisteltiin viranomaistiedotteet Kalajoen, Pyhäjoen ja Himangan tulvatilanteen varalle sekä hätätiedote Pyhäjoen tilanteen osalta valmiiksi ja lähetettiin ne jo ennalta Oulun hätäkeskukseen. Samalla informoitiin sisäministeriön päivystäjää tapahtuneesta. 21.4.2013 > 8.00 kirjallinen mediatiedote: Pyhäjoella vesi ei ole yön aikana noussut. 22.4.2013 > 14.30 kirjallinen mediatiedote: Yläjuoksulla Helaakoskella oleva pato lähti liikkeelle viime yönä. Pelastuslaitos on suojannut seitsemän rakennusta mahdollisen tulvan varalta. Tiedote täydennettiin myöhemmin hätätiedotteeksi, mutta se ei tiettävästi koskaan mennyt läpi. Vesi uhkaa edelleen rakennuksia ja pelastuslaitos jatkaa rakennusten suojaamista. > 0.00 kirjallinen mediatiedote: Pyhäjoella tulvavesi ei ole nousussa. Keskustasta alajuoksulle päin, Kaukon alueella vesi virtaa edelleen teiden yli. Jatkotiedotteessa ilmoitettiin lisäksi, että tiedotustilaisuus pidetään Pyhäjoen paloasemalla kello 17.45 ja että lisätietoja antaa Jarmo Haapanen. – Oulun hätäkeskus palveli meitä ja käännätti viranomaistiedotteet ruotsiksi, Haapanen kiittelee. Pato onneksi hajosi koskissa matkalla keskustaan. > 17.45 tiedotustilaisuus pyhäjoen paloasemalla > 20.30 kirjallinen mediatiedote: Jäämassat liikkuvat edelleen, yläjuoksulla tilanne helpottaa, alajuoksulla vesi virtaa edelleen joidenkin teiden yli ja uhkaa asuntoja. Jäät saavuttivat parissa tunnissa keskustan alueen. Media aiheutti painetta tulvan alkuvaiheessa. > 18.30 kirjallinen mediatiedote: Pyhäjoen yläjuoksulta Helaakoskelta liikkeelle lähtenyt pato on saavuttanut keskustan taajama-alueen. Jää tulee hajanaisina irtojäinä ja kasvattaa samalla eilisen jääpadon häntää. ”S eurasin lauantaina Pyhäjoen tapahtumia ammatillisesta uteliaisuudesta Virvestä kuunnellen. > 21.00 kirjallinen mediatiedote: Jäämassat liikkuvat edelleen ja saattavat aiheuttaa patoja. Ajattelin, että jos pelastusjohtajan apua jossain tarvitaan, niin se on median paineen helpottamisessa, vt. Kuvaavaa onkin, kun jotkut paikalliset nimittävät veden nousua pikkutsunamiksi, Haapanen kertoo. > noin 16.00 Pyhäjoen osalta annettiin viranomaistiedote. Lauantaina pahimman tilanteen aikana ei annettu viranomaistiedotetta. Pyhäjoen keskustan alueella vesi on laskenut. Yläjuoksulla, Helaakoskellakin on vielä pato, joka voi liikkeelle lähtiessään aiheuttaa vaaraa. Seitsemän rakennusta on suojattu. Tilanne toistaiseksi vakaa, mutta on erittäin suuri vaara, että joen suulla oleva pato tiivistyy edelleen ja aiheuttaa tulvan nousua taajamassa. > 22.30 kirjallinen mediatiedote: Alajuoksulla vesi virtaa edelleen joidenkin teiden yli, jäämassojen aiheuttamia riskejä ei voida vielä poissulkea. Siihen oli tärkeää saada nopeasti apukäsi pelastustyön johtajalle, jotta hän saattoi keskittyä omaan työhönsä
Esimerkiksi sisäministeriön päivystäjälle lähetettiin kaikki pelastustoimen mediatiedotteet. Yksi virka-aikaan miehitetty (1+3) paloasema Ylivieskassa. 9 ambulanssia, joista 8 on hoitotasolla. 7/2013 19 Hälyty silmoit us Tiedottaminen on osa johtamista Haapanen sanoo, että tiedottaminen on osa johtamista. Yksityisiä ambulansseja on 13 ambulanssia, joista 4 hoitotasolla. Loput 23 paloasemaa toimii virka-aikana töissä olevan vähäisen viranhaltijoiden sekä sopimuspalokuntalaisten varassa. Näin eri tahojen roolit pysyivät selkeinä ja tiedottaminen oli yhdensuuntaista eikä ristiriitaisia tietoja päässyt julkisuuteen. Tulvatiedottamisen keskellä hän pohtikin moneen kertaan, että onko kaikki työt varmasti tullut tehtyä. – Median ja tiettyjen yhteistyötoimijoiden tiedottaminen voidaan delegoida pois pelastustyön johtajalta, mutta yhteistyöviranomaisten kanssa pelastustoiminnan johtajan on pidettävä säännöllisesti yhteyttä itse, Haapanen sanoo. Jokilaaksojen pelastuslaitos Kuvakaappaukset IS:n, Ylen ja Pyhäjokiseudun nettisivuilta.. Yksi ympärivuorokautisesti miehitetty paloasema Raahessa. – Tärkeää on myös dokumentoida jollain tapaa ja tasolla kaikki tiedottamisen toimen7/2013 19 piteet, mukaan luettuna median puhelintiedustelut, Haapanen sanoo. 85 prosenttia hälytystehtävistä aiheuttaa muuttuvia palkkakustannuksia. Tiedottajan on myös hyväksytettävä kaikki tiedotteet pelastustoiminnan johtajalla. Sen joka ottaa vastuun tiedottamisesta, on oltava häntäkärpäsenä kiinni pelastustoiminnan johtajassa, jotta pysyy tilanteen tasalla. Hän toteaa, että jälleen kerran tuli esiin se, että tiedottamistakin pitää harjoitella. – Tähän toimintaan voitaisiin kehittää lisää valmiita sapluunoita, kuten erilaisia tiedotepohjia ja toiminnan tarkistuslistoja, Haapanen pohtii. Virka-ajan ulkopuolella varallaolojärjestelmä, jossa yksikönjohtaja on pääsääntöisesti viranhaltija. Kaikki yhteistyötahot vaihtoivat jatkuvasti tietoja keskenään ja toimittivat toisilleen kaikki medialle lähettämänsä tiedotteet
Hän sanookin, että monesti kuntalaiset pyytävät kuntaa tekemään asioita, joihin sillä ei ole toimivaltaa. Kuvaavaa on, että jouduttiin varsin nopeasti sellaiseen tilanteeseen, jossa kukaan ei voinut koskaan kuvitella olevansa – ja yhtäkkiä siinä oltiin, Soronen kuvaa. – Tämä tilanne osoitti sen, että varautuminen ei ole turhaa. Kunta järjesti myös asukkaiden infotilaisuuden tulvan jälkeisellä viikolla. Tilanne tuli yhtäkkiä Johtokeskustyöskentely aloitettiin varautumissuunnitelman mukaisesti, sitä oli harjoiteltu äskettäin. Kunnan viranomaiset sekä Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) tulvaasiantuntijat vastasivat kysymyksiin, paikalla oli 40–50 asukasta ja medianedustajaa. Kunta havaitsi tarpeen ja hankki paikalle kaikki asiaan kuuluvat viranomaiset, jotka saattoivat neuvoa asukkaita erityisesti korvausten hakemisessa. Johtokeskuksessa pidettiin tilannepäiväkirjaa, huolehdittiin, että kentällä riittää työtarvikkeita, kuten soraa suojaukseen, hankittiin tilapäisasuntoja sekä tiedotettiin kunnan verkkosivuilla ja mediassa. Varsinaisia isoja syytöksiä pelastuslaitosta kohtaan ei tullut. Kuntalaiset tuntuivat ymmärtävän, että tapahtumaa ei kyetty ennustamaan eikä äkillisessä tulvatilanteessa kyetty pelastamaan enää omaisuutta. Monella lähes koko omaisuus oli tuhoutunut tai eläkepäiviä varten rakennettu asuinpaikka mennyt pilalle eikä ollut tietoa, miten rahoittaa korjaukset, Haapanen kertoo. Kuntalaisille kerrottiin, että kunnantalo on auki ja että siellä pyritään auttamaan apua tarvitsevia. Asukkaiden piti listata kaikki vahingot. Vasta sen jälkeen pumpattiin vettä rakennuksista ja kellareista. Kunta järjesti infoa korvauksista Pyhäjoen kunta järjesti tulvavahinkoja kärsineille informaatiotilaisuuden heti tulvan jälkeisellä viikolla. 20 7/2013 P yhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen oli parhaillaan alueellisella maanpuolustuskurssilla, kun tulvatilanne Pyhäjoella alkoi torstaina pahentua. Päivittäinen rinnakkaiselo ihmisten kanssa pienessä kunnassa oli omiaan luomaan myös painetta. Yleisimmät huolen aiheet liittyivät tulvavahingonkorvausten saamiseen valtiolta tai vakuutusyhtiöltä sekä maksatusten aikataulut. ”Tuskan kohtaaminen vaikeaa” Kun lauantai-iltapäivällä vesi nousi kirkonkylään ja kasteli rakennuksia, perustettiin kunnan poikkeusolojen johtokeskus. Siinä oli lohdutonta surua, hän kuvailee. Tulva nousi nyt sadan metrin päähän kunnantalosta ja pienessä kunnassa suuri osa kasvoista on muutenkin tuttuja. Kunta lähetti lisäksi edustajansa kiertämään asukkaiden luokse ja neuvomaan korvausten hakemisessa. Hän piti päivystävään palomestariin Jarmo Myllymäkeen säännöllisesti yhteyttä. – Oli selvää, että kunnan oli otettava iso vastuu ja autettava perheitä myös paperitöissä, Soronen sanoo. Perjantai-iltana, kun tilanne oli Pirttikosken alueella akuutti, Soronen oli jo paikanpäällä seuraamassa, miten pelastustoimet edistyvät. Korvausten hakemisesta voi kulua yli vuosikin ennen kuin korvaukset maksetaan, Jarmo Haapanen sanoo. – Painopiste oli ehdottomasti ihmisten pelastamisessa tulva-alueelta. Kaikki tapahtui nopeasti, mutta valmiit suunnitelmat antavat toiminnalle kehikon. Kunnantalolle tulikin suoria yhteydenottoja, toiset tulivat käymään ja toiset soittivat. Valtion korvausjärjestelmän kautta on mahdollista saada enintään 80 prosenttia vahingoista. Siihen kuuluu kunnan johtoryhmä vahvennettuna teknisen puolen henkilöstöllä. – Heidän tuskan kohtaaminen oli jotenkin tulipaloon verrattava asia. Kritiikki kohdistui lähinnä akuuttiin alkuvaiheeseen, Haapanen sanoo. Pyhäjoen kunta keräsi asiantuntijatiimin, joka kiersi kuntalaisten kotona auttamassa vahinkojen arvioinnissa ja vahingonkorvauspaperien täyttämisessä. – Vahinkoa kärsineet kuntalaiset olivat luonnollisesti järkyttyneitä ja murheissaan tapahtuneesta. Tätä apua markkinoitiin infotilaisuudessa. Soronen kuvailee tulvatyönjakoa seuraavanlaiseksi: Kaikki mikä tapahtuu jokiuoman sisällä, on valtion vastuulla eli kuuluu käytännössä Ely-keskukselle. – Luulen, että on psykologisesti tärkeää, että eletään tilanteessa mukana; kunnantalo on miehitettynä ja ovet ovat auki, vaikka onkin viikonloppu, Soronen sanoo. Meillä ei ollut pelastuslaitoksen ja Ely-keskuksen yhteisiä puheryhmiä, mutta suorat puhelut toimivat, Soronen kertoo. ”Ovi auki kuntalaisille” 20 7/2013 Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen arvelee olevan psykologisesti tärkeää, että kunnantalolla on kriisin aikana miehitys.. Sorosta kosketti eniten kotinsa menettäneiden kohtaaminen. Soroselle selvisi lauantaina, että kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen on vastuussa tulvavahingoista ja että niistä pitää raportoida valtiolle. – Läheskään kaikkien vakuutukset eivät välttämättä korvaa tulvavahinkoja. Soronen seurasi tilannetta puhelimella ja median kautta. Kunta tulee hätiin kolmannessa aallossa, se auttaa kuntalaisia ja tukee pelastuslaitosta ja Ely-keskusta. – Ongelmia oli virve-puhelimien kanssa. – Meille tuli ehdotuksia, että räjäyttäisimme joessa olevia jääpatoja, mutta toimivalta siinä kuuluu pelastustoimelle, joka pyytää harkintansa mukaan puolustusvoimilta virka-apua, Soronen sanoo. Kun vesi ja jäät tulevat ulos uomasta ja kastelevat vaikkapa rakennuksia, niin vastuu on pelastusviranomaisen