42 Ensihoito on hyvä uravalinta s. s. 8 7/ 20 11 22.9. Minkälaista koulutusta pelastusala tarvitsee. 26. LOKAKUUTA Evakuointi onnistui hyvin Turun sairaalapalossa s. 12 Irene sotki palomiesten ja poliisien MM-kisat New Yorkissa s. PELASTUSTIETO 8/2011 ILMESTYY 20
Edessä voi olla jopa 15 keikkaa vuorokaudessa. Pelastuslaitosten kannalta on ehdottoman tärkeätä, että niiden henkilöstö pystyy täysimääräisesti tekemään ensihoitotyötä. Vaikka ensihoito onkin toisen hallinnonalan, sosiaalija terveysministeriön, alaista toimintaa, olisi koulutusuudistuksessa tarpeen huolehtia palomiesten ensihoitopätevyydestä. Molemmat ovat tyytyväisiä uravalintaansa. Reilun puolen vuoden kuluttua on tehty sopimukset siitä, miten ensihoito eri puolilla maata hoidetaan. Minkälaista koulutusta pelastusala tarvitsee. s. 26 Palomiesten ensihoitopätevyydestä huolehdittava koulutuksessa Helsingin Pelastuskoulusta valmistuneet pelastajat opiskelevat oppisopimuskoulutuksella lähihoitajaksi, jotta jatkossakin uuden ensihoitoasetuksen vaatimuksen mukaisesti perustason ambulanssit voidaan miehittää kahdella pelastajalla. Kuva: Kimmo Kaisto PELASTUSTIETO 8/2011 ILMESTYY 20. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Minna Kamotskin 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi KIRJANPITO JA TILAAJAPALVELU: Sinikka Toivonen 044 728 0400 tilaukset@pelastustieto.fi JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Helsinki otti 690 euron suuruisen maksun käyttöön ensimmäisenä syyskuun alussa. 8 7/ 20 11 22.9. Parhaillaan sisäasiainministeriön johdolla pohditaan pelastusalan koulutuksen tulevaisuutta. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 7 /2 01 1 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 62. P.S. Sairaanhoitopiirit ovat alkaneet vastata ensihoitotoiminnasta vappuna voimaan astuneen uuden terveydenhuoltolain myötä. Uuden pelastuslain myötä pelastuslaitokset voivat määrätä toistuvista erhe-hälytyksistä maksun. Ensihoitotoiminnassa on menossa parin vuoden siirtymäaika ja siitä on jäljellä enää reilu vuosi. Muut laitokset seurannevat perässä vuoden vaihteessa. Asiaa pohtivalle työryhmälle on viestitetty, että pelastajakoulutus pitäisi saada toisen asteen tutkinnoksi, jotta palomieheksi valmistuvat olisivat uuteen terveydenhuoltolakiin sisältyvän asetuksen mukaisesti päteviä olemaan työparina perustason ensihoitoyksikössä. Kenttää vartenhan koulutuksen uudistamista suunnitellaan. Niiden takia ei vilkkuvaloisten paloautojen pitäisi enää kiitää pitkin katuja.. 42 Ensihoito on hyvä uravalinta s. Toivottavasti maksulla saadaan erheelliset automaattihälytykset kitkettyä kokonaan pois. LOKAKUUTA Evakuointi onnistui hyvin Turun sairaalapalossa s. Keski-Uusimaa seuraa perässä lokakuun alussa, maksun suuruus on 880 euroa. 12 Irene sotki palomiesten ja poliisien MM-kisat New Yorkissa s. Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Veijo Pursiainen kehittämispäällikkö 050 5123 369 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssa Print 2011 ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Ensihoitajat Katri Pohjamo ja Pasi Hiitomaa saapuivat 1-vuoroon Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen 3-asemalle. Siten kuin uusi asetus edellyttää
Pelastustieto on myös Facebookissa. Pelastuslaitoksissa odotetaan, että sopimukset ensihoidosta syntyvät ensi keväänä. 24 SIVU 65 Pelastusopisto kouluttaa 7 /2 01 1 22.9.2011 8 TYKS:n sairaalapalo levisi kolmeen kerrokseen 12 Millaista koulutettua työvoimaa kentällä tarvitaan. s. s. 30 Pertti Villo Helsingin Vuosaaresta on ollut talosuojeluaktiivi jo melkein 20 vuotta. 50. Kamppiin levittäytynyt kansalaisjuhla esitteli laitoksen historiaa ja nykypäivää. 26 Turvallinen ja hyvä uravalinta 28 Jatkuva muutos soveltuu huonosti turvallisuuteen Timo Airaksinen 33 Helsinki lahjoitti kaksi alusvanhusta Wellamoon 34 Helsinki otti ensimmäisenä käyttöön erhe-maksut Mikael Siitonen 36 Valoa palokuolematunnelin päässä. s. 60 palotarkastus Heinäkuussa voimaan tullut uusi pelastuslaki muutti palotarkastustoiminnan valvonnaksi. stadin brankkarit Helsingin kaupungin pelastuslaitos täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi seuraavassa nettigallupissa! Ehdota mistä aiheesta haluaisit tulevan gallupin. Hän ihmettelee miksei turvallisuus kiinnosta asunto-osakeyhtiöitä ja asukkaita, vaikka kyse on lakisääteisestä toiminnasta. 12 Irene sotki palomiesten ja poliisien MM-kisat New Yorkissa s. Minkälaista koulutusta pelastusala tarvitsee. talosuojelu tässä numerossa PELASTUSTIE TO 8/2011 ILMESTYY 20. Taloyhtiön hallitus vastaa kohteesta, jossa ei ole valittu suojeluhenkilöstöä. Kymenlaakson pelastuslaitos otti omavalvonnan käyttöön heti heinäkuussa. 26 Vappuna voimaan astuneeseen terveydenhuoltolakiin sisältyvän ensihoitotoiminnan järjestämisessä on menossa siirtymäaika, jota on vielä jäljellä reilu vuosi. s. 8 7/ 20 11 22.9. Muutos antaa pelastuslaitoksille mahdollisuuden siirtää pientalojen palotarkastukset esimerkiksi asukkaiden tehtäväksi. s. 42 Ensihoito on hyvä uravalinta s. Pelastuslaitos järjesti yleisölle Palokuntapäivän. Juhani Katajamäki 38 9/11 – kaikkien aikojen palokuntatragedia Juhani Katajamäki 40 Haku päällä Juha Hassila, Ilona Hatakka 41 Ensihoito on laitokselle tärkeää 42 Kisoissa suomalaismenestystä Markku Haranne 44 Irene teki New Yorkista aavekaupungin Teija Mankkinen 46 Pelastustoimen nettomenot 70 euroa asukasta kohden Olavi Kallio 48 Palokunta on elämäntapa vielä vanhempanakin Pauliina Kankare 52 Pelastustoimen tietoturva kriittinen tekijä Lauri Jaakkola 54 Viranomaisten yhteistyöllä uhkakuvat hallintaan Suvi Vainio VAKIOT 23 Vieraanamme: Petri Asikainen 57 Keskustelua: Pekka Vänskä 58 Ulkomailta: Risto Lautkaski 61 Mirafoni ensihoito nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ”Kenen pitäisi järjestää sopimuspalokuntalaisten koulutus?” Melkein puolet vastaajista oli pelastuslaitosten kannalla. Palomiehet sammuttivat Jone Nikulan kesämökin. LOKAKUUTA Evakuointi onnistui hyvin Turun sairaalapalossa s
Ltd. Sisäpuku käsittää housut ja pikanapitettavan takin. P. Sisempi suojapuku on palamatonta, lämmöneristyskyvyltään erittäin tehokasta materiaalia ja suunniteltu siten, että se suojelee käyttäjäänsä myös höyryltä. Kehnon palkkauksen takia miehistö oli alkuaikoina palkkauksen mukaista, mutta kun tämä seikka tuli aikanaan tyydyttävällä tavalla korjatuksi, kehittyi palokunta myöhemmin, varsinaisesti sen pitkäaikaisen taitavan päällikön Gösta Waseniuksen aikana ja ansiosta erittäin korkealuokkaiseksi, ripeydestään ja mm. 7/2011 5. W. Helsingin kaupungin vakinaisen palokunnan perustaminen 100 vuotta sitten merkitsi periaatteessa ratkaisevaa muutosta pääkaupungin yleiselle paloturvallisuudelle ja samalla käännekohtaa ei vain pääkaupungin vaan välillisesti koko maan palonsammutustyölle. Sillä oli aikoinaan merkittävä tehtävä maan palopäällystön kouluttajana ja oikean prankkarihengen virittäjänä; useat maamme palopäälliköt ovat aloittaneet uransa sen riveissä ja siellä palomieshengen itseensä ammentaneet, eikä tämä käytäntö ja monikymmenvuotinen perinne sammune valtion palokoulun perustamisesta huolimatta. Pääkaupungin asukkaat ovatkin palopäällikkö Gösta Waseniuksen ajoista lähtien voineet täydellä syyllä kunnioittaa vakinaista palokuntaansa ja varauksettomasti luottaa sen apuun vaaran hetkellä. P. erinomaisesta fyysillisestä kunnosta kuuluisaksi. On vain tärkeätä, että näiden palonsammutuksen kahden välttämättömän toimintamuodon välillä vallitsee kiinteä, luottamuksellinen ja kitkaton yhteistoiminta ja hyvä yhteisymmärrys. Päähinehupussa on suuri, lämpöäheijastavasta lasista valmistettu näköaukko. Tämän aineen merkittävin ominaisuus on sen suuri lämmönheijastuskyky, jonka lisäksi se pinnaltaan pehmeänä on hyvin helppo puhdistaa. Päätös palonsammutusmiesten, palokonstaapelien, palkkaamisesta yhteisillä varoilla kaupungin asukkaiden ja näiden omaisuuden turvaksi pohjautui tosin jo toistakymmentä vuotta vallinneeseen käytäntöön jolloin jopa silloiset palovartijat osittain majoitettiin palotorneihin, mutta uudestijärjestely merkitsi kuitenkin uusien mahdollisuuksien aukeamista pääkaupunkimme palonsammutusolojen vastaiselKauaskantoinen ratkaisu 100 vuotta sitten le kehittämiselle tarkoituksenmukaiselle kannalle. Puvun on kehittänyt ja valmistanut tunnettu englantilainen yhtiö Siebe, Gorman & Co. Puku käsittää itse asiassa kaksi eri suojapukua, joista ulompi on valmistettu äskettäin kehitetystä alumiini-asbestiseosteisesta kuitumateriaalista. Palontorjunta – Brandvärn 50 vuotta sitten Uusi tulenkestävä suojapuku Englannissa on keksitty uusi, tulenkestävä pukumalli Essgee 75. Tämä suojapuku on suunniteltu ensisijaisesti palokuntia varten, mutta se soveltuu luonnollisesti myös muualla käytettäväksi. Puvun ulompi osa käsittää housut, erikoisella pikanapituksella varustetun, ¾-pituisen takin ja päähinehupun, joka suojaa myös hartioita. Tulessa oleskelu edellyttää koko pukukerran käyttämistä, mutta mikäli pelkästään tulen lähestyminen tulee kysymykseen, riittää ulompi puku antamaan tarpeellisen suojan. Suurkaupunki teollisuuslaitoksineen ja suurine liike-, varastosekä virastoja asuintalokomplekseineen käsittää nykyisin jo niin valtavia omaisuusarvoja, että sen suojaksi alati uhkaavan tulen hyökkäyksiä vastaan tarvitaan ammattimaisesti harjoitettu ja alati hälytysvalmiudessa oleva vakinainen palokunta monine sivuasemineen. Uusi tekijä, kokonaisuudessaan palotorneihin tai sen välittömään läheisyyteen majoitettu vakinainen palokunta, vaikkakin aluksi miehistöainekseltaan heikko, tuli sammutustaisteluihin. Helsingin kaupungin vakinaisen palokunnan asema maan suurimpana palokuntana on monessakin katsonnassa erittäin vaativa. Mainittu päätös vakinaisen palokunnan perustamisesta oli oikeaan osunut ratkaisu. Nykyään vakinaista palokuntaa pidetään jopa ainoana mahdollisena palokuntamuotona suuremmissa yhdyskunnissa. Sitävastoin maaseudun ja pienempien yhdyskuntien palonsammutus meillä edelleenkin nojaa pääasiallisesti vapaaehtoiseen toimintaan, mikä järjestelymuoto on sekä taloudellisen välttämättömyyden että maassamme ammoisista ajoista saakka vallinneen talkoohengen sanelema ratkaisu
käisevää valistustoimintaa ja palotarkastusta. Kauhavan aseman miehittävät pääja sivutoimiset – Yksi merkittävä tekijä henkilöstön koulutuksessa on kaupungin, Lentosotakoulun ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa toteutettu 8 hehtaarin harjoitusalue, jossa muun muassa erilaisten rakennusten ja rakenteiden avulla voidaan luoda lähes aitoja olosuhteita. Valinta kohdistui EteläPohjanmaan pelastuslaitoksen alueelle Kauhavalle. Tillanderin ja Junttilan esitelmä valittiin parhaimmaksi Parhaaksi valitun esitelmän Palotutkimuksen päivillä piti Kati Tillander. Vireä kerhotoiminta pitää yllä ammattitaitoa Kauhavalla pelastustoimen ohella toimii palokunnan naisjaosto, joka lahjoittaa osan keräämistään varoista tilin kautta muun muassa tulipaloissa omaisuutensa menettäneille. Vuodesta 2003 lähtien on Suomen Sopimuspalokuntien liitto palkinnut kunniamaininnalla vapaaehtoispalokuntia esitysten perusteella aktiivisesta toiminnasta. Nou Hätä -kisan Suomenmestaruus voitettiin Kauhavalle 2003. – Meillähän on jokainen mies tehnyt henkilökohtaisen sopimuksen laitoksen kanssa. Yhteiskunnan rakennemuutos on vienyt kuntaliitosten myötä osan palveluista kasvukeskuksiin ja kylälle ovat jääneet kirkot ja paloasemat. – Jos ei muuta työtä ole, niin aamuisin saattaa piipahtaa asemalle kahville. Kauhavan paloasemalta lähdetään vuodessa lähes 250 kiireelliseen hälytystehtävään. – Tällä hetkellä käydään kouluttamassa hoitolaitosten henkilöstöä. Palomieskerho puolestaan muun muassa pesee pihoja, kaataa puita ja osallistuu eri tapahtumiin turvapäivystäjinä. Porukka on motivoitunutta ja pitkälle koulutettua. Kauhavan paloasemalla päivysti jutun teon aikaan palomiehet Seppo Lamminpää (vas) ja Jari Kankaanpää. Teksti ja kuvat: Pauli Mörsky Kati Tillanderin ja Kari Junttilan Asuinalueluokitusaineiston käyttö riskinarvioinnissa valittiin parhaaksi esitelmäksi Palotutkimuksen päivillä Espoon Hanasaaressa. Lisäksi on sopimushenkilöstöä, joista yksikönjohtajia 8,vanhempia sammutusmiehiä 12 ja sammutusmiehiä 11. Hän mainitsee myös tärkeänä nuorille suunnatun Nou Hätä -kampanjan, jossa Kauhavan yläasteen oppilaat saavat turvallisuusopetusta ja kouluilla järjestetyn kisan jälkeen voittajat pääsevät paloasemalle jatkokoulutukseen. Palomies Jari Kankaanpää kertoo operatiiviselle henkilöstölle järjestettävän vuosittain 80 tuntia viikkoharjoituksia, joihin osallistuu noin 25 henkilöä. Henkilöstöstä savusukelluskelpoisia on 27 ja vesisukelluskelpoisia 7. Kauhavan paloasema on yksi Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella toimivista 30 paloasemasta, joista Seinäjoen ja Lapuan paloasemat ovat miehitettyjä. Kauhavalla henkilöstössä ovat palotarkastaja Teemu Hautala sekä palomiehet Sami Aro ja Jari Kankaanpää. Tänne on helpompi ottaa yhteyttä kun on hätä. Meillä on myös ensivastetoiminta Kauhavalla. 6 7/2011. Esitelmässä esitettyä työkalua pelastuslaitoksilla hyödyntämällä paloturvallisuuden voidaan arvioida paranevan vuoteen 2025 mennessä. Jari kankaanpää lisää, että harjoitusalueelle on jo hankittu säiliöja matkustajavaunu ja ratakiskot asennetaan ensivuoden keväällä. Esitelmässä esitetty työkalu on heti suoraan hyödynnettävissä tämän tehtävän apuna. – Näin on. Palomies Jari Kankaanpää sanoo henkilöstön työhön liittyvän yhä enemmän ennalta ehVuoden vapaaehtoispalokunnaksi valittiin ensi kertaa palokunta, jossa toimii pääja sivutoiminen henkilöstö. Valintaa perusteltiin siten, että esitelmä oli ajankohtainen ja siinä oli suuret hyödyntämismahdollisuudet paloja pelastusalan tehtävissä. Paloasema on merkittävä toimija kyläläisille Ennen oli lähes kaikissa maaseutukylissä kirkko, kunnanlääkäri, poliisi sekä paloasema. Veteraanija sopimuspalomies Seppo Lamminpää sanoo auttavansa muun muassa vapaa-aikanaankin paloaseman toiminnassa. Esitelmässä oli otettu hyvin huomioon seminaarin teema Paloturvallisuus vuonna 2025. V uoden vapaaehtoispalokunnaksi valittiin ensi kertaa palokunta, jossa toimii pääja sivutoiminen henkilöstö sekä palomieskerho ja palokunnan naisosasto. Saadut varat käytetään virkistystoimintaan, josta esimerkkinä paloaseman kerhotila ja kuntosali. Heinäkuun alussa voimaan tulleen pelastuslain mukaan onnettomuuksien ehkäisy muuttuu riskiperusteiseksi toiminnaksi ja pelastuslaitoksissa on työn alla valvontasuunnitelmien laadinta. Vaikka on tehty riskialuekartoitukset, niin vielä löytyy lähes joka kylältä paloasema, jossa on tuttua porukkaa kyläläisille. Joukkoon kuuluu vielä yksi naispuolinen palontorjuja. Jos asema sattuu olemaan tyhjä, kun virkamiehet ovat muissa tehtävissä, niin voin jäädä päivystämään. Eli tällä tavalla ollaan sopimuspalokunta
Palo sammui ämpärillisellä vettä Palokunta saa tulen sammumaan tavalla tai toisella. Syysopintopäivillä pohditaan tällä kertaa muun muassa pelastusalan henkilöstön koulutukseen liittyviä kysymyksiä ja avataan keskustelua pelastustoimen ympäristövastuulliselle ajattelulle. Palopäällystöliitolla yhtenä teemana on tuoda tunnetuksi pelastusalan arvoja. – Tietokoneet itsessään harvoin aiheuttavat tulipaloa eikä niissä ole raskasta palokuormaakaan. P3:n tekemän jatkotiedotteen mukaan pelastuslaitos sammutti palon ämpärillisellä vettä. Sammutustöissä käytetään nykyisin mahdollisimman vähän vettä, mutta Packalen myös muistuttaa, että vesikin vahingoittaa tietokoneen osia, siis myös kovalevyä. Entistä viihtyisämmät tilat odottavat käyttäjiään nauttimaan Ylläksen seudun monipuolisesta luonnosta ja palveluista. Pahoin palaneestakin tietokoneesta voidaan kovalevylle tallentuneet tiedot onnistua pelastamaan. Esimerkiksi ulkomailta tuodut tupakat eivät ole itsestään sammuvia. SPEKin edustaja puhuu kansainvälisen turvallisuusviestinnän seminaarissa vastaanottokeskusten paloturvallisuudesta. Aiheita käsitellään kansainvälisesti ulkomaisten ja kotimaisten asiantuntijoiden alustusten pohjalta. Palosuojelun edistämissäätiön Ylläksellä omistamassa paritalossa tehty remontti on nyt valmistunut. Mukana ovat myös Suomen Palopäällystöliitto SPPL ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK SPPL järjestää Messukeskuksessa samaan aikaan kansainvälisen turvallisuusviestinnän seminaarin 11.–12.10. Säätiön omistama Palovartijanmaja sijaitsee Kolarin kunnan Ylläsjärven kylässä Palovaaran alueella. Huoneistojen saunat ja pesutilat on täysin uudistettu. Aiheeseen liittyvä tietoisku pidetään keskiviikkona klo 14–14.20 Perjantaina 14.10. Jäsenten näkökulmasta olennainen osa syysopintopäiviä on myös liiton syysliittokokous. Tupakoitsijalla ei liene ollut uusia itsestään sammuvia savukkeita, joiden on voitu jo nyt osoittaa vähentäneen tupakasta aiheutuvia tulipalokuolemia. Näin voi päätellä Päijät-Hämeessä Lahdessa sattuneesta tilanteesta, jossa palokunta hälytettiin keskisuuren vasteen mukaisesti sammuttamaan rintamamiestalon alakerrassa ollutta palon alkua. Tietoiskuissa tutustutaan pelastuslain ja rakentämismääräysten muutoksiin otsikolla Palonehkäisyn uudet tuulet. Tulipalossa menehtyi kaksi ihmistä. SPPL ja SPEK järjestävät ajankohtaisen turvakorttikoulutus-seminaarin, joka on tarkoitettu kaikille turvakorttikouluttajille. Lomahuoneiston varaukset hoitaa Ylläksen Matkailu Oy. sekä perinteiset syysopintopäivänsä keskiviikkona 12.10. Varauksia voi tehdä ympäri vuorokauden osoitteessa: yllaksen.matkailu@yllas.fi Ylläksen Matkailun verkkosivuilta selviää hinnat ja löytyy tarkempia tietoja sekä kuvia Palovartijanmajan huoneistoista. Lähin hotelli on Hotelli Ylläsrinne. Tupakeittiöissä on uusi lattia ja pöydän ja tuolien pinnat on kunnostettu. Kovalevyn tiedot voidaan pelastaa tulipalonkin jäljiltä Juha Packalen kertoo, että It Tohtorit on rakentanut pitkälle itse tuotantovälineensä, jolla vioittuneista kovalevyistä pelastetaan tietoja. Tämän pöydän ääressä pestään kovalevyjä ultraäänilaitteella ja työntekijät pitää tarkoin suojautua tehdessään työtä. Esillä on myös Päivä paloasemalla -tapahtuma. Packalen muistuttaa, että vahingoittunutta kovalevyä ei pidä yrittää käynnistää, sillä se voi tuhota tiedot niin pahasti, etteivät palautustoimetkaan enää auta. It Tohtorit Oy saa pelastettavakseen noin 1200 tietoa sisältävää kovalevyä. Kansainvälistä turvallisuusviestintää lokakuussa Helsingissä Tulipalon jälkeen myös tuhon kohteeksi joutuneissa tiloissa saattavat tietokoneet ja etenkin niiden tuiki tärkeä sisältö tuhoutua. Viimeisin suurin työmaa oli Joensuussa Abloyn tuotantolaitoksilla riehuneen tulipalon jäljiltä tehdyt tietojen palautustyöt. Tupakka johti tulipalokuolemiin Parikkalassa Etelä-Karjalassa syttyi tulipalo viisikerroksisen talon toisessa kerroksessa. SPPL:n messuosastolla on nähtävillä luonnollisesti runsas valikoima liiton tuotteita, kuten uusi Työpaikan turvallisuusopas. Talviurheilun kannalta sijainti on ihanteellinen ja patikointireitit kulkevat aivan alueen vierestä. Selvä vähemmistö tulee yrityksen toimitusjohtajan Juha Packalenin mukaan tulipalon jäljiltä. 7/2011 7 Kansainvälinen turvallisuusja suojelualan päätapahtuma FinnSec järjestetään jo yhdeksättä kertaa 12.–14. Siinäkin onnistuttiin. – Niitä tulee vuosittain 4–5. – Jotkut yritykset suojaavat tietokonehuoneensa ja palohälytyksen sattuessa konehuoneisiin ohjautuu typpeä, joka syrjäyttää hapen ja estää palon leviämisen. Siksi veden osumista suoraan tietokoneisiin pitäisi välttää. Palovartijanmajan saneeraus valmistui. Kansainvälisessä turvallisuusviestintäseminaarissa teemoina ovat kotouttamiseen liittyvät turvallisuushaasteet ja sosiaalisen median hyödyntäminen turvallisuusviestinnässä. lokakuuta Helsingin Messukeskuksessa. SPPL ja SPEK järjestävät yhteistyössä kansallisen tahallisten palojen seurantaryhmän kanssa kaikille avoimen ilmaisen tahallisten palojen ennaltaehkäisyseminaarin torstaina 13.10. Tietokoneet olivat vaurioituneet, kun niihin oli mennyt vettä. SPEKin messuosastolla esitellään lokakakuussa alkava mediakampana Joka kodin palontorjuntatalkoot. Uusia koneita ja varusteita on hankittu muun muassa astianpesukone, lämminvesivaraaja, radio, astioita ja ruokailuvälineitä sekä vuodevaatteita. Palon on todettu alkaneen tupakasta
Pahimman palopaikan evakuointi onnistui hyvin. TYKS:n sairaalapalo levisi kolmeen kerrokseen Palon tieltä evakuoitiin 180 potilasta Teksti: Esa Aalto Kuvat: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, TYKS, Timo Jerkku/TS-Yhtymä Oy. Palo eteni sähkökaapelikanavissa kaikkiaan kolmeen kerrokseen eli toiseen, kolmanteen ja neljänteen kerrokseen. Portaikoissa ihmisiä tuli palomiehiä vastaan. Saavutettavuuden kannalta se on hyvä kohde, sillä yksiköt saatiin asemoitua paikalle hyvin, päivystävänä päällikkönä (P2) toiminut pelastuspäällikkö Juha Virto kertoo. ja 3. – Kiinanmyllynkadulla keskusta-alueella sijaitseva kohde on meille ykkösriskialueella. Erityisen mittavaa oli potilaiden evakuointi. Sairaalan henkilökunta oli aloittanut sen osaavasti ja ripeästi eivätkä yrittäneet esimerkiksi alkusammuttaa paloa. – Sairaala on myös siinä mielessä tuttu kohde palomiehille, että siellä on aika paljon automaattihälytyksiä. Kun tulipalo syttyi aamulla kaksikymmentä minuuttia vaille kuusi, niin siitä noin kolmen tunnin kuluttua koko iso rakennus oli tyhjä ihmisistä. 8 7/2011 Sammutusteknisesti Turun sairaalapalo ei ollut mahdoton. Ongelmaksi muodostui hieman se, että potilaita evakuoitaessa savuisten tilojen ovia oli avattava ja ne jäivät myös avoimiksi, jonka takia savua kulkeutui pitkin sairaalatiloja. Lopulta 180 potilasta vietiin turvaan paloalueella. B-siiven tilat kärsivät savuja nokivaurioita tulipalossa. Erityisesti sankka savunmuodostus hankaloitti tehtävää. syyskuuta syttynyt tulipalo käynnisti isot pelastustoimet, jossa kaikkiaan 35 pelastustoimen yksikköä ja lähes sata pelastusviranomaista osallistui sammutustöihin. kerros. Suuntapainetuuletuksella savua yritettiin johtaa pois rakennuksesta, Virto kertoo. Kulkuyhteydet suuressa sairaalarakennuksessa olivat myös hankalat. T urun yliopistollisen keskussairaalan A-rakennuksessa varhain perjantaiaamuna 2. Nyt olikin sitten tosi kyseessä. Vuonna 1938 vihittiin käyttöön 350-paikkainen Turun uusi lääninsairaala, eli nykyinen TYKS:n A-sairaala. Siihen kiinteästi liittyvän B-siiven neliöt ovat 2127 hum2 (huoneala) tai 2523 brm2 (bruttoala). – Ihmisiä evakuoitiin paitsi ulkokautta myös maanalaista käytävää pitkin toiseen rakennukseen. Pahiten vaurioituivat 2. A-sairaalan huoneala sisältäen laajennusosan (tehoja leikkausosastot) on 18542 m2 ja bruttoala 22075 m2
Siihen osallistui myös pelastuslaitoksen edustaja. – Tämä on viimeisimmän rakennusluvan saanut vuonna 1983 ja se on sen aikaisten Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksella vastaanotettiin perjantaina 2.9. – Alkuvaiheen sammutushyökkäys tehtiin kahdella sammutusyksiköllä [ T-21 ja T-11]. Kun tuli tieto, että palo ei uhkaa teho-osastoa ja evakuointi on potilaille vaarallisempaa, päädyttiin siihen, että teho-osaston potilaita ei evakuoida, Virto kertoo. Palaneen kerroksen palopesäkkeet onnistuttiin löytämään ja sammuttamaan kohtalaisen nopeasti. Tilanne näyttäytyi pahana Savua puskevaan sairaalaan aamulla tullessaan Juha Virto näki tilanteen pahana. – Kyseisessä rakennuksessa on pitkät käytävät ja sokkeloiset tilat, nämä ja erityisen runsas savun muodostus yhdessä vaikeutti alkuvaiheen sammutustehtävää. Palossa vapautui ilmaan myös erilaisia haitallisia yhdisteitä, kuten kuparija alumiinioksideita. – Ensimmäinen tunne oli, että nyt menetetään ihmishenkiä. Hyvien ja luotettavien esitietojen perusteella alkuvaiheessa ei tarvinnut käydä paloilmoitinkeskuksella, vaan voitettiin kallista aikaa ja päästiin aloittamaan nopeasti sammutus-, pelastus sekä evakuointityöt, kertoo Marko Ahtikivi. – Ensimmäisenä kohteessa oli Jaanin aluepaloasemalta sammutusyksikkö [T-21] runsas neljä minuuttia hälytyksestä. Tulipalossa säästyttiin henkilövahingoilta, mutta useat potilaat ja henkilökunnan jäsenet hengittivät vaarallisia savukaasuja.. Myös palon yläpuolisista kerroksista potilaiden evakuointi oli aloitettu. Odotamme myös onnettomuustutkinnan raporttia. – Kyllä tällainen tapaus antaa myös käytännön oppia. Näin oli jo matkalla tiedossa, että jotain sairaalarakennuksessa palaa ja tilanne on erittäin vakava, Marko Ahtikivi kertoo. Myös lääkinnällinen ensihoito oli laajasti mukana ja kaikkiaan paikalle tuli 13 ambulanssia. Paikalle tuli myös neljä linjaautoa evakuoitavia ihmisiä varten. Keskuskeskusaseman yksiköt olivat kohteessa seuraavaksi alle kuudessa minuutissa. – Kun yksiköitä saatiin lisää paikalle, niin savusukellusja sammutustoiminta saatiin tehokkaasti pyörimään. A-sairaalan evakuointi onnistui kokonaisuudessaan äärimmäisen hyvin. Palo paikallistui alas laskettuun katoon, joka aiheutti sen, että kuumuuden vaikutuksesta katosta putosi kattoritilöitä lattialle. – Ensihoito näytti kyllä voimansa vastaamalla sekä onnettomuuden tarvitsemasta sairaankuljetustoiminnasta että huolehtimalla samanaikaisesti muusta sairaankuljetusvalmiudesta alueellaan. Palo oli jo kuitenkin ehtinyt levitä kaapelikanavissa seuraavaan kerrokseen. Palo oli alkuvaiheessa erittäin raju ja savunmuodostus hyvin sakeaa ja sankkaa. Tästä aiheutui raivaustöitä runsaasti. Ahtikivi luonnehtii paloa sammutustehtävän kannalta lähestulkoon normaaliksi rajatun tilan paloksi, vaikkakin kyseessä olikin iso ja laaja tila. Laajan alueen tehtävät jaettiin kolmeen kaistaan. – Paikalle tullessani, noin tunti ensimmäisen hälytyksen jälkeen, savua tuli runsaasti ikkunoista ja avoimista ovista. Marko Ahtikiven mukaan henkilökunta oli jo hienosti aloittanut potilaiden evakuoinnin eikä esimerkiksi palavassa osastossa ollut enää ketään, kun pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö saapui kohteeseen. Sängyssä laitteissa kiinni olevia potilaita ei voi asiantuntematon alkaa siirtää. Selvisikin, että hän tarkoitti heidän evakuointijärjestelmänsä ylösnostamista, johon kuului johtoryhmän koolle kutsuminen. Marko Ahtikiven mukaan lopputulokseen on syytä olla erittäin tyytyväinen. – Heti alkuvaiheessa oli erittäin tärkeää saada potilaiden ja henkilökunnan evakuointi aloitetuksi. Jaanin sammutusyksikön paloesimies välitti alkuvaiheen tiedon Turku P3:lle, rakennuksesta tulee runsaasti savua. Siksi sairaalan henkilökunnan ripeästä toiminnasta oli hyötyä. Eteen tuli Virron mukaan myös tieto siitä, että teho-osasto pitäisi evakuoida. – Tilanteen alkuvaiheessa sairaalan edustaja tuli kysymään, käynnistetäänkö evakuointi ja hieman sitä säpsähdin, sillä luulin ensin, ettei sitä ole heidän toimestaan aloitettu. Mikä on mahdollista ja mikä ei ole mahdollista evakuoinneissa. Näiden tietojen perusteella määräsin yksiköt suoraan palokohteen välittömään läheisyyteen. Hälytys tuli joukkuelähtönä, joka käsitti kolme sammutusyksikköä [T-11, T-21 ja T-41] vahvuudella 1+3 sekä puomitikasyksikön [T-16] vahvuudella 0+1, säiliöyksikön [T-13] vahvuudella 0+1 sekä toimintaa johtavan Turku P3:n, palomestari Marko Ahtikiven. Koko sairaala-alueen, noin 200 metrin pituinen korttelialue oli osittain savunpeitossa. – Ilman suojavarusteitahan ei kukaan akuuteimmassa vaiheessa työskentele palopaikalla. Ei kuumaa, mutta sankkaa savua A-sairaalan evakuointiin osallistui sairaanhoitajien lisäksi esimerkiksi huollon henkilökuntaa. Tämä herätti tilannepaikalle olleissa huolestusta, kun varusteiden metallisosat ruostuivat. Paikalle tultuani määräsin heti kaksi erillistä painopistealuetta, jotka olivat sammutus/pelastus sekä ylempienkerroksien potilaiden evakuointi. Siitäkin huolimatta, että kyseessä on iso ja sokkeloinen hoitolaitosrakennus, jossa oli paljon potilaita, osa hyvinkin huonokuntoisia ja autettavia. Tästä on varmasti kuitenkin opittavaa, sillä tämän kokoisten hoitolaitosten tulipalot ovat onneksi harvinaisia. – Näissä kahdessa toiminnoissa oli alkutoimien pääpaino. Nämä seikat toivat myös lisähaasteen savusukeltajille ja vaikeuttivat alkuvaiheen savusukeltajien toimimista. – Ensin pahimpaan paikkaan pantiin enemmän väkeä evakuointitehtäviin ja lopuksi kohteeksi otettiin palon kannalta lievemmät kohteet. Nyt on myös selvitetty, että suojavarustein varustautuneilla ei ole ollut vaaraa altistumiseen, mutta olemme myös ohjeistaneet esimiehiä ja työterveyshuoltoa, että mahdolliset oireilijat ohjataan heti hoitoon, Virto sanoo. Myös tehtävään osallistuva henkilöstömääräkin oli vahvuuden mukainen. – Matkan aikana hätäkeskus välitti myös tiedon, että savua tulee ensiapupoliklinikalta. – Ensimmäinen sammutusyksikkö [T-21] oli tehnyt alkuvaiheen tiedustelun sekä tarvittavat selvitykset. Palomiehet saivat palon lopulta pysähtymään neljänteen kerrokseen. klo 5.41 hätäkeskuksen välittämä automaattisen paloilmoittimen antama hälytys tulipalosta, Turun yliopistollisen keskussairaalan A-rakennuksessa. Evakuointi onnistui Suuren sairaalarakennuksen evakuointi oli laaja toimenpide. Savun haittavaikutus oli suuri niin sammutustyölle kuin evakuoinnille. Muut yksiköt aloittivat potilaiden evakuoinnin kerroksista. Myös Asairaalan vieressä olevan rakennuksen keskiosasta tuli savua ja näyn perusteella oli helppo tehdä päätös lisävoiman hälyttämisestä paikalle. Nyt keskustelemme sairaanhoitopiirin kanssa tämän tilanteen jälkihoidosta. – Me emme ole lähteneet tässä pohtimaan sitä, olisiko pitänyt sellaiset olla. Tilanne osoitti toimivuutensa ja myös varavalmius hoitui, Virto sanoo. Sprinklerikeskustelu virinnee Hoitoja hoivalaitosten varustamisesta automaattisilla sammutuslaitteilla eli sprinklereillä on keskusteltu jo pitkään ja valtiovalta on asettanut omat tavoitteensa niiden toteutumiseksi. – Keskustelin tästä sairaalan edustajan kanssa ja hän totesi, että siinä tilanteessa sieltä evakuoitavat potilaat kuolevat. Sitä ei voi myöskään tehdä ihan miten tahansa, vaan siinä pitää olla sairaalan edustajien mukana. 7/2011 9 Savua tuli runsaasti ikkunoista ja ovista Pelastuslaitoksen toiminta oli hänen mukaansa toimintavalmiusohjeen ja palvelutasopäätöksen mukaista. Tässä vaiheessa myös suojapareja oli riittävästi
– Olemme pyrkineet kaikkiin juurruttamaan suunnitelmaa ja mahdollisia uhkatilanteita varten asioita on mietitty ennakolta. – Kun he evakuoivat paljon potilaita, he altistuvat savukaasuille. – Päädyimme tällaiseen ratkaisuun, koska katsoimme, että niissä on omat riskinsä potilasturvallisuuden kannalta, Timo AliMelkkilä toteaa. Tulemme tästäkin varmasti keskustelemaan pelastusviranomaisten kanssa, hän sanoo. Näin nyt myös tapahtui ja henkilökunta toimi hienosti ja tiesi käskemättä mitä pitää tehdä. Siihen ei rakenneta sprinklerijärjestelmää. Henkilökunta juurrutettu suuronnettomuussuunnitelmaan rakentamismääräysten mukainen, pelastuspäällikkö Raimo Aarnio toteaa. – Kun tämä tila on nyt pois käytöstä, on pitänyt suunnitella koko potilaslogistiikka uudella tavalla. Yhtään ihmishenkeä ei menetetty. Raimo Aarnion mielestä tämänkin tapauksen jälkeen meillä pitäisi koko maassa käynnistää laaja keskustelua siitä, onko hoitoja hoivalaitosten turvallisuustaso riittävä. – Siihen keskusteluun tarvitaan mukaan kaikki hallinnonalat. – Meidän pitäisi tehdä kiinteistöistämme turvallisempia. Käytävä tuhoutui palossa pahoin ja kuvassa näkyy valtaisa sähkökaapelien määrä, joka kulkee vanhan rakennuksen kattoon rakennetussa kaapelikäytävässä.. Virron mielestä myös onnettomuustutkinnan suositukset pitäisi saada toteutumaan. – Ja on vielä korostettava, että lopputuloksessa sairaalan henkilökunnan ripeä evakuoinnin aloittaminen johti osaltaan hyvään lopputulokseen. Timo Ali-Melkkilä uskoo, että onnettomuus tulee herättämään keskustelua sprinklerilaitteistoista sairaaloissa. – En pysty sanomaan, olisiko niistä ollut apua tässä tapauksessa, kun palo oli rakenteissa. – Sairaalaympäristössä ei myöskään voida alkaa järjestää evakuointiharjoituksia, mutta osastoittain käydään aina henkilökunnan kanssa läpi muun muassa poistumistiet, Ali-Melkkilä kertoo. On vain merkillistä, että tutkinnan suosituksia hyvin nihkeästi siirretään esimerkiksi asetuksiin. Arviot vahingoista ovat hänen mukaansa vielä kesken, mutta tulipalon aiheuttamat aineelliset vahingot tulevat olemaan useita miljoonia euroja. – On kuitenkin muistettava, että näinkin pahassa tilanteessa lopputulos oli hyvä. Turvallisuus otettava esille Juha Virto pitäisi hyvänä, että normiohjauksella voitaisiin sairaaloiden ja vastaavien paikkojen henkilökunnalle saada tällaisia tilanteita varten pelastautumishuppuja. Kun jotakin sattuu, ei tokikaan ehditä alkaa kansioita lukea, vaan toiminnan pitää olla alitajuisesti päässä. – On kuitenkin selvää, että automaattiset sammutuslaitteistot eivät olisi haitanneet tilanteessa ja varmasti niistä olisi ollut myös hyötyä palon rajoittamisessa, Virto toteaa. Olemme kyenneet siirtämään nyt ensiapupoliklinikan kahteen paikkaan ja reilun viikon kuluessa saamme siirrettyä sen väliaikaisiin tiloihin A-sairaalaan. Tulen turmelemaksi joutuneessa A-sairaalassa sijaitsee ensiapupoliklinikka, jossa olosuhteista riippuen käy vuorokaudessa Ali-Melkkilän mukaan noin sata potilasta. – Ensitoimia mietitettäessä on lähdetty kokonaisuuden huomioimisesta, mutta evakuointiin on erityisesti kiinnitetty huomiota. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa rakennetaan parhaillaan uutta T-sairaalaa. 10 7/2011 Henkilökunnan ripeys alkaa evakuoida potilaita tulipalon alta perustui sairaalan operatiivisen hoidon tulosryhmän johtajan Timo Ali-Melkkilän mukaan suuronnettomuussuunnitelmaan, jota on säännöllisesti käyty läpi osastoilla. Palanut ensiapupoliklinikka saadaan käyttöön noin kahden kuukauden kuluttua. Toki alkusammutustakin pidetään esillä, jos siihen kyetään
Vuonna 2006 alkaneen koulutuksen on tähän mennessä 12500 sosiaalija terveydenhuollon henkilöä. Lindh toivoo samalla, että alan henkilöstön turvallisuuskoulutusta lisätään. Siitä tuli onnistunut olo kaikkien työhön osallistuneiden puolesta. Oikosulun sähkökaapeleissa kerrottiin julkisuudessa aiheuttaneen palon. Koulutusuudistuksen tarkoituksena on antaa työntekijöille nykyistä paremmat valmiudet onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja oikeaan toimintaan onnettomuustilanteessa. Lopputulos oli Virron mielestä kuitenkin paras mahdollinen. Henkilöstön taito toimia oikein hätätilanteessa ehkäisi osaltaan suuronnettomuuden syntymisen. Turun tulipalosta oppia turvallisuuskoulutukseen A-sairaala on rakennettu vuonna 1938 ja peruskorjattu 1983. – Kaikki ihmiset saatiin ulos rakennuksesta eikä kukaan kuollut palon takia. 7/2011 11 Turun yliopistollisessa sairaalassa 2.9.2011 sattunut tulipalo johti noin 180 ihmisen evakuointiin. Kyllähän sitä oli sitten pettynyt, kun seuraavan aamun lehdessä otsikko kirkui, että sairaalat ovat kuolemanloukku. Koulutusmalli on valtakunnallinen. Hyväksytysti suoritetusta turvallisuuskoulutuksesta saa todistukseksi turvakortin, joka on voimassa viisi vuotta suorituskuukaudesta. Mittava palo sai paljon julkisuutta. Turvakorttikoulutukseen osallistuminen on vapaaehtoista, eikä se vielä toistaiseksi ole riittävästi vakiinnuttanut paikkaansa sosiaalija terveydenhuollon koulutuksissa. Tuli tuhosi ensiapupoliklinikan aulaa ja käytävää.. Valtakunnallinen koulutusmalli antaa hyvän lähtökohdan turvallisuusosaamisen kehittämiseen ja osaamisen säännölliseen kertaamiseen. Turun tapahtumat vaikuttavat myös käynnissä olevaan Sosiaalija terveydenhuollon turvakorttikoulutuksen uudistukseen. Pelastustoimintaa johtanut Virto kertoo kokeneensa tiedottamisessa hankalan tilanteen, kun sivusta toisen viranomaistahon edustaja alkoi kertoa julkisuuteen palon mahdollista syytä. Turun tulipalo muistutti karulla tavalla, kuinka keskeinen arvo turvallisuus on. Suomen Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Petri Lindhin mukaan tulipalosta tulee ottaa oppia henkilöstön turvallisuuskoulutukseen. Suomen Palopäällystöliiton nimeämä Sosiaalija terveydenhuollon turvakorttitoimikunta uudistaa parhaillaan sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisille suunnattua turvallisuuskoulutusta. – Varmuuttahan siitä ei ole vieläkään, vaikka poliisi suoritti palonsyyntutkintaa jo tilanteen alkuvaiheesta alkaen
Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Uudistetaanko sitä vai jätetäänkö se nykyiselleen. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Pelastuslaitos on varmasti ihan sopiva vastuutaho, mutta voisiko valtion osuutta kustannuksista lisätä. Esimerkiksi palomiesten eläkeikään on tuskin nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa odotettavissa muutosta. Helsinki taitaa olla tässä mielessä poikkeus. Lisäksi Pelastusopistolla on merkittävä rooli opetussisällön määrittelyssä. Nämä on saatava tulevaisuudessa paremmin näPelastusalan koulutusta mietitään parhaillaan. Voisiko jatkossa vielä kehittää koulutusta palomiehille, jotka sijoitettaan uusiin tehtäviin esimerkiksi palotarkastuksiin. Pelastusalan tulee seurata yhteiskunnan muutoksia ja sopeuttaa työtehtäviään kulloisenkin yhteiskunnallisen tarpeen mukaan. Millä perusteella. Olisi selvitettävä, miten harvaan asutun alueen paloasemille saadaan kelpoisuuden omaavia henkilöitä ja mahdollisuus järjestää paikallisesti oppisopimuskoulutusta yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Minun mielestä asia on edelleen kannatettava, joskin ilmeisen vaikea toteuttaa. Tällä hetkellä palveluksessa oleva henkilöstö on suorittanut tai suorittaa jonkin verran ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja tämä on hyvä. Pelastustieto kysyi pelastuslaitoksilta, miten niissä nähdään niin vakinaisen kuin vapaaehtoisen väen koulutuksen tarve ja tulevaisuus. Pienemmille paloasemille on tällä hetkellä vaikeaa saada työntekijöitä. Pelastajatutkinnon tulee antaa hyvät valmiudet palomiehen eri keskeisten työtehtävien hoitamiseen (pelastustoiminta, onnettomuuksien ehkäisy, ensihoito). 12 7/2011 ETELÄ-POHJANMAA vt. Pelastuslaitokset toimivat hyvin erilaisilla alueilla ja siksi koulutetun työvoimankin tarve on erilainen. * * * ETELÄ-SAVO pelastusjohtaja Seppo Lokka Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Tätä on jonkin verran jo nyt olemassa, mutta olisiko siinä jatkokehittämisen paikka. Päällystön koulutuksen kehittämisestä korkeakoulutasolle on myös puhuttu pitkään. Koulutus täytyy olla samansuuntaista kuin päätoimisella henkilöstöllä. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Pelastuslaitoksella tulisi olla vastuu koulutuksen järjestämisestä, mutta koulutuksen tuottajia voisi olla pelastuslaitos, Pelastusopisto, SPEK ja muut toimijat. pelastusjohtaja Harri Setälä Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Seuraavissa jutuissa on luettavissa, miten kentällä nähdään koulutuksen tulevaisuus. Koulutettua työvoimaa eri tehtäviin ja tarpeisiin Teksti: Esa Aalto Kuvat: Jyrki Nikkilä. Olisi selvitettävä myös mahdollisuus päästä hoitotasolle pelastajakoulutuksella. Onnettomuuksien ehkäisy ja ensihoito ovat tärkeä osa ammattipalomiesten työnkuvaa. Henkilöstön ikärakenteesta johtuen pelastajia ja alipäällystösekä päällystöviranhaltijoita. Yhteiskuntamme elää jatkuvassa muutoksessa. tuplatutkinto automaattisesti. Nyt on katsottava, miten ensihoidossa olevat muutokset vaikuttavat pelastuslaitosten rooliin tässä palvelutuotannossa. Vapaaehtoisten koulutuskustannukset on ollut jo pitkään tapetilla, mutta toistaiseksi valtiolla ei ole ollut mahdollisuutta osallistua tähän. Jos pelastuslaitoksilla säilyy vahva rooli, niin olisi harkittava lähihoitajatutkinnon integrointia pelastajan tutkintoon. * * * HELSINKI rehtori Matti Waitinen Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Palomiesten koulutusta täytyy kehittää niin, että se antaa paremmat mahdollisuudet vastata yhteiskunnan odotuksiin. Voisiko kyseessä olla ns. Valtion osallistuminen koulutuskustannuksiin olisi ihan luontevaa, koska valtio vastaa päätoimisen henkilöstön kouluttamisesta
Pelastuskoulu on jo vuosien ajan toteuttanut kahden kuukauden mittaisen onnettomuuksien ehkäisyn opintojakson pelastuslaitoksen riskienhallinnanosaston uudelle henkilöstölle. kymään opetussuunnitelmissa. Alipäällystötutkintoa pitää kehittää siten, että tutkinnon suorittanut pystyy johtamaan yksikköä ja tukemaan ensihoitotoimintaa. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Esimiehen tulee ymmärtää kriittisesti sairastuneen potilaan eri hoitomuotojen perusperiaatteet. Onnettomuuksien ehkäisyn osalta päällystötutkinnossa tulee kouluttaa onnettomuuksien ehkäisyä laaja-alaisesti eri muodoissaan suunnittelun ja johtamisen näkökulmista. 7/2011 13 TURVATA Oy Ab | 010 569 4700 info@turvata.fi | www.turvata.fi Läntinen Teollisuuskatu 2 | 02920 ESPOO PROFOAM NyT SUOMESSA Ammattilaisen tärkeimmät sammutusvaahtolaadut suoraan varastosta. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. aikuislinjan opintomahdollisuuksia. Koska alan oma koulutusjärjestelmä ei ole ulottunut ylempään korkeakoulutasoon asti, ei alalle ohjaudu luonnollista tietä pelastusalan substanssilla varustettuja tutkijoita. Tavoitteena tulisi olla joko oman alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto tai sujuva tapa täydentää opintoja yliopistossa ylempään korkeakoulututkintoon (vrt. Jatko-opintojen kautta on eri osa-alueille luotu erityisosaamista ja vahvaa erityistä asiantuntijuutta. Tässä tarkastelussa tulisi erityisesti pohtia, onko nykyinen amktasoinen koulutusmalli yleisesti riittävä ja sisällöltään kyllin tasokas. Tulevaisuudessa kaikki pelastuslaitoksen työntekijät toimivat entistäkin selvemmin pelastustoiminnan, onnettomuuksien ehkäisyn ja ensihoidon tehtävissä. poliisipuolen hallintotieteen opinnot). Pelastajan osaamista on kehitettävä myös vastaamaan ensihoitoasetusta. Vastuu tulisi jakaa pelastuslaitosten ja Pelastusopiston kesken. Jotta tutkimustoimintaa voidaan ylläpitää ja kehittää alan kannalta myönteiseen suuntaan tulee myös huolehtia tutkijoiden tutkimuksellisesta kompetenssista. Helsingin pelastuslaitoksen ja sen ensihoitojaoksen sekä Pelastuskoulun näkemys on se, että pelastajatutkinnosta tulee muodostaa uusi palomies-ensihoitaja-tutkinto, joka on nimikesuojattu ylioppilas/ammattikoulupohjainen toisen asteen tutkinto, joka pitää sisällään palomiesosan sekä lähihoitajatutkinnon ensihoidon suuntautumisella. Ensihoidon johtaminen ja ensihoitojärjestelmät ja -mallit on kuitenkin syytä paremmin sisällyttää alipäällystökoulutukseen. Alipäällystön koulutusta tulee kehittää siten, että se pystyy paremmin vastaamaan ensihoidon päivittäisestä henkilöstöhallinnosta. kevytpalomies), tulisi. Jokaisella työntekijällä on tällöin koulutuksen kautta saatu osaaminen kaikkiin näihin tehtäviin. Ensihoidon osalta päällystötutkinnossa tulee kouluttaa operatiivista johtamista ensihoidon näkökulmasta. Se, että ensihoito ja pelastustoiminta ovat eri ministeriöiden alaista toimintaa ei saa haitata palomiesten peruskoulutuksen rakentamista ja suunnittelua. Henkilöstö toimii pelastusasemilla usein paloesimiehen alaisuudessa ja heillä ei ole riittäviä eväitä vastata ensihoitajien lähiesimiehen tehtävistä, kuten kehityskeskusteluiden pitämisestä. Sopimuspalokuntien koulutusjärjestelmää tulisi kehittää paremmin palvelemaan haja-asutusseutujen tarpeita. Tämä koulutus on lajissaan ilmeisesti laajin alalla. Siksi on tärkeää säilyttää ja edelleen kehittää ns. Ensihoitoasetuksessa sairaanhoitopiirit sopivat ensivasteyksiköiden käytöstä. On syytä muistaa, että substanssiosaamista pelastustoiminnan johtamiseen ei opita pelkästään oppilaitoksissa. Päällystötutkintoa tulisi tarkastella kokonaisuutena. Sen sijaan, että ammattihenkilöstön koulutusta lähdetään lyhentämään haja-asutusalueiden tarpeiden mukaan (julkisuudessa keskusteltu ns. Samoin paloesimiesten kykyä toimia monipotilasja suuronnettomuustilanteissa ensihoidon tukena. Samassa yhteydessä tulee pohtia ja järjestää käytännössä myös päällystötutkinnon suorittaneiden henkilöiden jatkokouluttautumismahdollisuudet. Pelastajien pitäisi pystyä toimimaan keskenään perustason ensihoitoyksikössä
Nykymuotoinen pelastajatutkinto kouluttaisi tällä tavalla siis myös niitä paljon puhuttuja "maaseutupalomiehiä". Käytännön koulutus toteutetaan yhteistyössä SPEKin kanssa, kouluttajat, koulutettavat ja koulutusmäärät päättää kuitenkin pelastuslaitos. Jos siihen jostain valtion kassan pohjalta löytyisi rahoitus ja resursointi, ei se olisi lainkaan sitä luokkaa mitä nykyjärjestelmässä kyetään koulutukseen 14 7/2011. Kullakin työpaikalla ja työnantajalla on sitten vastuunsa valita tehtävään parhaiten soveltuva kelpoisuuden omaava henkilö sekä sitten työpaikalla perehdyttää asianomainen juuri siihen tehtävänkuvaan jota täytettävään virkaan on kaavailtu. Jos vastuusuhteita muutetaan, on ainoa perusteltu muutos se, että pelastuslaitos huolehtii koulutuksesta itse ilman SPEK-yhteistyötä. Menemättä yksityiskohtiin syvällisemmin, saattaa opetussuunnitelmien sisältä löytyä kuitenkin joitain asioita joiden painotusta voi olla tarpeen viilata uuteen suuntaan. nuorisolinjan kautta, mutta myös ns. Peruskoulutuksen tulisi olla valtion vastuulla. Alalle tarvitaan kuitenkin edelleen sellaista henkilöstöä joilla on jokin teknisen alan ammattikoulututkinto. Pelastaja-ensihoitajia niille paloasemille, joissa pelastuslaitos tuottaa ambulanssipalveluja, eli se lisämoduuli nykyiseen pelastajatutkintoon. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Miehistötutkintoon olisi syytä kehittää lisämoduulit, joilla nykymuotoisen pelastajatutkinnon suorittanut voisi heti pelastajatutkinnon jälkeen jatkaa välittömästi kouluttautumista enintään noin vuodessa pelastaja-ensihoitajaksi. Kaikistahan ei tule kuitenkaan "sairaankuljettajia" Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Ei ole mielekästä pudottaa ammattilaisten osaamisja vaatimustasoa. pelastusjohtaja Jarmo Haapanen Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Tällainen lisäpätevyyden tuottava väylä tulisi avata myös jo nyt työelämässä oleville pelastajatutkinnon suorittaneille. Pelastusopistolle tulisi mahdollistaa valtion budjetissa joustavuutta ja kykyä reagoida koulutusvajeisiin ilman, että opisto joutuu vähentämään jonkin toisen tutkintoryhmän aloituspaikkoja voidakseen lisätä vaikkapa pelastajakoulutuksen määrää jonain vuonna. Kautta linjan tapahtuva osaamisen kehittäminen pelastusalalla on kansallisesta näkökulmasta ainoa oikea ratkaisu. Nykyisten alipäällystön ja päällystön ammattitutkintojen osalta en näe kovin suurta muutostarvetta. Tämä voisi olla myös eräs väylä vaihtoehtoisille urapoluille esimerkiksi ikääntyvälle miehistölle, ei ainoa tietenkään, mutta yksi vaihtoehto. Siinä yhteydessä voi SPEK olla edelleen opetuspakettien valmistelijana, kunhan Pelastusopisto toimii edelleen näiden pakettien hyväksyjänä ja vahvistajana. Tällä menettelyllä me koulutamme vain todelliseen tarpeeseen emmekä ylikouluta, jolloin koulutus on myös kustannustehokasta. Sen sijaan sopimushenkilöstön osaamista tulisi kehittää ammattimaisempaan suuntaan. Se malli, jota Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa noudatetaan, on hyvä ja toimiva. Pelastusopistollakin lienee mahdollisuus saada siihen rahoitusta PSR:ltä. aikuislinjan kautta koulutettua pitkän linjan amk-insinöörejä. Tarvitsemme nyt ja myös tulevaisuudessa monitaitopelastajia, joita opisto kouluttaa jo nyt. Myös palotarkastajia tarvitaan, joilla on Pelastusopistossa saadut eväät niihin tehtäviin. Koulutuksen uudistamisessa olisi ensihoidon muutokset huomioitava, ja pidettävä huolta siitä, että se tuottaa pelastajia jotka ovat päteviä osallistumaan sairaankuljetukseen myös tulevaisuudessa. Nyt kun koulutus ostetaan pelastusliitoilta, ja heillä on joillakin alueilla ongelmia rekrytoida kurssinjohtajia/kouluttajia, niin tämä mielletään liian usein siten, että pelastuslaitos ei hoida velvoitteitaan. Jos ei tarvitse muuttaa/uudistaa, niin millä perusteella. Pitää koko ajan taustalla muistaa se, että Pelastusopiston tehtävänä ei ole kouluttaa miehistöä ja alipäällystöä räätälöitynä kaikkiin niihin mahdollisiin tuleviin toimenkuviin, joita pelastuslaitoksissa tai yleensä työelämässä heillä voi olla vastassa. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Tämä palotarkastustutkinto ei kuitenkaan pätevöittäisi samalla tavalla laajaan pelastustoimialan päällystötehtävään mitä nykyinen Pelastusopiston ja Savonian AMK:n insinööritutkinto. Se kaiken kattava tehtävänkuvakohtainen koulutus ei siis ole opiston tehtävä. Tarvitsemme myös nykyisen amk-tutkinnon suorittanutta päällystöä sekä ns. * * * ITÄ-UUSIMAA pelastuspäällikkö Peter Johansson Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Sen rinnalla olisi ehkä syytä säilyttää nykyinen pelastajatutkintokin. Ensihoitoon tulevat muutokset ovat kuitenkin sitä luokkaa, että siihen Pelastusopiston pitäisi kyetä tavalla tai toisella reagoimaan. Millä perusteella. Tässä en yhdy Pelastusopiston uuden rehtorin mietteisiin, että luovuttaisiin toisen asteen vaatimuksesta alalle hakeuduttaessa. Tällä perusteella nykyisten ammattitutkintojen suurten linjojen oletan olevan suurin piirtein kohdallaan. tarvittavia koulutussisältöjä tuoda opiston toimesta sopimuspalokuntien koulutukseen. Yhtenä uutena koulutusmuotona tulisi harkita tai selvittää tarve palotarkastajan tehtäviin pätevöittävään tai perehdyttävään pitempikestoiseen opetussuunnitelmaan. Julkisuudessa on väläytetty vaihtoehtoa, että valtio ottaisi vastuulleen tämän koulutuksen, joka ehkä olisi ainoa todellinen vaihtoehto nykyjärjestelmälle. Joko omin voimavaroin tai yhteistyössä jonkin toisen oppilaitoksen kanssa, jotta saamme tulevaisuudessa pelastaja-ensihoitajia. Näppituntuma on se, että suuri osa valmistuvista pelastajista on ylioppilastaustaisia. vpk-linjan kautta myös suorittamaan alipäällystötutkintoa. SPEK valmistelee opetussuunnitelmat ja -ohjelmat, jotka Pelastusopisto hyväksyy ja vahvistaa käyttöön ja me sitoudumme niihin. Jos opistolta löytyy resurssit huolehtia myös opetuspakettien laatimisesta ja ylläpitämisestä, voi se tarvittaessa ottaa sen tehtävän toki vastuulleen. Tämä "palotarkastajatutkinto" olisi sellainen, joka antaa erilaisista turvallisuusalaa kouluttavista oppilaitoksista valmistuville mahdollisuuden suuntautua palotarkastajan tehtäviin. Ongelma vain on siinä, että tämä vaihtoehto ei ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa realistinen. Alipäällystöä tarvitaan edelleenkin ja siellä on syytä säilyttää jossain määrin nykyinen mahdollisuus hakeutua ns. * * * JOKILAAKSOT vs. Millä perusteella. Pelastusopisto kouluttaa tiettyihin ammatteihin kelpoisuuden antavia tutkintoja
Kokeneen ja pitkän linjan alan osaajien osuus päällystössä tulee turvata, sillä pelkkä koulutus ei korvaa alan tilanneosaamistarpeita. Nykyjärjestelmässä sopimuspalokuntalaisten koulutus on hyvin eritasoista ja koulutustarjonta ei kaikilta osin vastaa todellista koulutustarvetta. Onnettomuuksien ehkäisytehtäviin erikoistuneita turvallisuusalan ammattilaisia sekä vaativiin pelastustehtäviin erikoistuneita pelastajia. Tulee luoda korkeakoulutasoinen koulutusputki pelastusalalle, tohtoriopintoihin saakka. Tulisi selvittää mahdollisuus perustaa yhteinen poliisin, pelastustoimen ja mahdollisesti rajavartiolaitoksen valtakunnallinen turvallisuusalan oppilaitos, jossa voitaisiin suorittaa yhteinen peruskoulutusjakso ja mahdollisesti kunkin toimialan erikoiskoulutusjaksoja virkauran eri vaiheissa. Pelastuslaitos voi räätälöidä koulutuksen ilta-aikaan ja viikonloppuina tapahtuvaksi, kun oppilaat ovat vapaat päätoimestaan. Valtakunnallisesti käytössä olevien opetuspakettien pohjalta ei pitäisi tulla isoja tasoeroja jos vain kouluttajat sitoutuvat noudattamaan näitä Pelastusopiston vahvistamia opetusohjelmia. Pelastuslain ja yhteismitallisen laatutason takia. Verkko-opetuksen nykyistä laajempi hyödynnyttävyys tulisi selvittää. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Siinä suhteessa on syytä kurssinjohtajien ja kouluttajien mennä peilin eteen jos näin on. Materiaalin tuotanto ja koulutuksen valtakunnallinen laadunvalvonta tulee olla Pelastusopiston vastuulla. Julkisuudessa on myös kritisoitu, että koulutuksen taso vaihtelisi eri alueiden välillä. Millä perusteella. 16 7/2011 Poliiseille ja palomiehille voisi perustaa esimerkiksi yhteisen peruskoulutuksen.. Valtion vastuulla, Pelastusopiston ohjauksessa ja toteutus alan oppilaitoksissa, mukaan lukien ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Millä perusteella. * * * KANTA-HÄME pelastusjohtaja Esa Pulkkinen Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Tarvitaan ehkä alipäällystön operatiiviseksi tutkinnoksi mielletyn tutkinnon ja insinööritutkinnon väliin viranomaistehtäviin sekä palokuntatoiminnan ylläpitotehtäviin valmiudet ja kelpoisuuden antava tutkinto (1,5–2 vuoden valmistumisaika ), jolla saadaan myös perifeerisille alueille ”suoritusportaan päällystöä”. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Millä perusteella. * * * KAINUU pelastusjohtaja Anssi Parviainen Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Oikein resursoituna Pelastusopistolla olisi mahdollisuus johtaa, toteuttaa ja arvioida järjestetyn koulutuksen vaikuttavuutta. Pelastajakoulutuksen tulee olla hyvää ja vastata työelämän tarpeita. Pelastusopiston ja pelastuslaitosten yhteisvastuulla. Tarve kohdentuu onnettomuuksien ehkäisyyn ja pelastustoimintaan kykenevään työvoimaan, joilla on laaja-alaista osaamista. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Koulutettavien määrät tulisivat romahtamaan. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Asemien vastuuhenkilöitä, palomiehiä, esimiehiä sekä alempaa ja ylempää päällystöä. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset on huomioitava ja ruotsinkielinen pelastajakurssi tehtävä säännölliseksi 3–4 vuoden välein. Ensihoitokoulutuksen osuus nykymuotoisena pelastajatutkinnon osana vaatinee uudelleenarviointia, kunhan lähiaikoina selviää sairaanhoitopiirien suhtautuminen pelastustoimen tuottamiin ensihoitopalveluihin. Koulutuksen tulee olla pelastuslaitosten vastuulla. Lisäksi nykyisen AMK-insinöörin tutkinnon yläpuolelle sijoittuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen tulee olla luonteva väylä joko AMK:n tai tiedekorkeakoulun kautta. Pelastuslaitosten kouluttajat ovat alansa ammattilaisia. resursoimaan. Toisena tulee käynnistää pikaisesti muuntokoulutus/täydennyskoulutus aseman vastuuhenkilöille, jotka toimivat pienten paloasemien vastuuhenkilöinä. esimerkiksi oppisopimuskoulutuksella. Lisäksi Pelastusopiston kautta tuotetaan myös täydennyskoulutusmateriaali ja kouluttajien koulutus. Siitä voisi olla mahdollisuus halutessaan jatkaa AMKinsinööritutkintoon. KESKI-POHJANMAA pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus
Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Laaja-alaista. Koulutus tulisi hoitaa muulla tavoin kuin pelastuslaitosten vastuulla. Ja luulenpa, että parhaiten tällä avustustoiminnalla toteutettaisiin myös PSRn avustustoiminnan sääntöjen tarkoitus. Ensihoidon ERVA-alueilla tulkitaan uusia säädöksiä jonkin verran erilailla ja näissä asioissa pelastuslaitosten tulee olla hereillä! Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Alueellisella pelastuslaitoksella on paras käsitys koulutustarpeesta ja myös mahdollisuus ainakin peruskoulutus toteuttaa alueellisena. Ainakin meille omaan laitokseeni on tullut ja myös saatu rekrytoitua ammattitaitoisia osaavia työntekijöitä Pelastusopiston käyneistä. Oppimiskykyistä. Tämä on siis enemmänkin hienosäätöä kuin suurta muutosta. Tuli on yhtä kuumaa kaupungissa kuin maaseudullakin. * * * LÄNSI-UUSIMAA pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Ehdottomasti valtion tai Palosuojelurahaston siten, että vähintään peruskurssit tulisi kustantaa vastaavasti kuten pelastajienkin osalta. Henkilöitä, joilla on työelämän asenne kohdallaan, ja jotka ymmärtävät jo nuorena, että tänä päivänä työuraan kuuluu myös työtehtävien tai jopa työnantajan vaihtuminen kokemuksen karttuessa tai toisaalta työkyvyn alentuessa. 7/2011 17 KESKI-SUOMI pelastusjohtaja Simo Tarvainen Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Muutokset voivat olla pieniäkin, kunhan lähdetään siitä, että pelastusalan koulutuksen tulee pysyä ajan hermolla ja pystyy ennakoimaan myös tulevaisuutta, niin hyvin kuin se ylipäänsä on mahdollista. Näin Pelastusopiston rooli sopimuspalokuntalaisten kouluttajana jakaa mielipiteitä.. Nykyinen järjestelmä vaatii hienosäätöä sekä kehittämistä; koulutuksen laatuun ja yhdenmukaistamiseen on kiinnitettävä huomiota. * * * LAPPI pelastusjohtaja Martti Soudunsaari Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Itse olen kuullut opistosta tulevista pelastajista pääsääntöisesti vain positiivista palautetta samoin kuin AMK-linjalta valmistuneistakin. Voisi olla jatkossakin pelastuslaitoksen vastuulla, mutta pitäisi luoda jonkinlainen valtion tukijärjestelmä. Koska valtaosa maasta on maantieteellisesti sivutoimisten ja VPKväen vastuulla. Olemme viestittäneet pelastuslaitoksista opiston suuntaan, että opetussuunnitelmiin tulee sisältyä myös paloaseman sisäpalvelun työjohtokoulutusta esimiehille ja palomiehille sisäpalvelun toimintatapoja ja -mallinnuksia. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Selvitin työskennellessäni Palosuojelurahastossa, että jos PSR maksaisi vuosittain kaikki sammutusmieskurssit, se maksaisi noin 1000 000 markkaa eli alle 200000 euroa vuodessa. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Voisiko alipäällystötutkinnossa olla kaksi linjaa tai mahdollisuus erikoistua vakinaisen palokunnan esimiestehtäviin ja harva-alueen toimipaikan asemamestarin tehtäviin. Onko kyse siis periaatteesta. Kustannukset nousisivat merkittävästi, jos koulutus keskitettäisiin. Luulisin, että kovin suuria muutoksia pelastustoimen koulutukseen ei tarvita, mutta ensihoito saattaa tuoda ”yllätyksiä”, joihin opiston tulee varautua. Millä perusteella. Avustaahan PSR muistaakseni nuohoojienkin koulutusta, miksei siis peruskoulutusta sivutoimisille ja VPK-väellekin. Se voisi olla koulutustuki tai –avustusjärjestelmä. Tämän arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset. Kyseessä on täysin päätoimisten pelastajien tehtävää vastaava ammattikoulutus. Jatkoja täydennyskoulutus voi olla sitten pelastuslaitosten vastuulla. Operatiivista hyvin koulutettua henkilöstöä, monialaista osaamista ja valmiuksia omaavaa henkilöstöä ennalta ehkäisevään työhön sekä täydennyskoulutusta, jossa huomioidaan henkilöstön urapolut. Mikäli nykyiset pelastajat eivät kelpaa ambulansseihin jatkossa, tulee muuntokoulutukselle varata riittävästi aikaa ja resursseja. Tämä ei siis ole rahakysymys. Harvaan asutuille alueille tarvitaan koulutettua henkilöstöä, sillä nykyisen päällystötutkinnon suorittaneet eivät hakeudu harva-alueelle ja saattavat sinne olla jopa "ylikoulutettuja". Uudistaminen on aina hyväksi, eli säännöllinen koulutuksen sisällön arviointi suhteessa alan tarpeeseen ja muuttuvaan ympäristöön. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Alueellisuus tulee säilyttää, mutta sopimuspalokunnan päällikkökoulutus voi olla opistolla. Millä perusteella. PSR voisi hyvin satsata sivutoimisten ja VPK-väen peruskoulutukseen (sammutusmiesja pelastuskurssit) esimerkiksi 500000 euroa vuodessa eikä se näkyisi juuri mitenkään muussa avustustoiminnassa. Alipäällystötutkintoa on sinänsä kehitettävä ja ehkä sen koulutusputken kautta olisi mahdollista saada henkilöstöä harva-alueen toimipaikoilla; omaavat muiden muassa operatiiviset perustaidot, koulutustaidot eli huolehtivat sopimuspalokunnista, osaavat ennaltaehkäisevän työn ja valistuksen. Pelastusalan koulutuksen arviointi käytännön työelämän perustietojen ja -taitojen antajana tulisi tehdä huolellisesti eri nimikeryhmien sisällä: palomies, palomies-sairaankuljettaja, ensihoitaja, paloesimies, palomestari, palotarkastaja – näiltä osin ainakin, ellei ole jo tehtykin. Emme halua missään tapauksessa ryhtyä YT-neuvotteluihin tämän takia
12.–14.10.2011 Helsingin Messukeskus FinnSec-messuilta löydät kaiken oleellisen alan uutuuksista. FinnSecin maksuttomat seminaarit ja esitykset tarjoavat käytännönläheistä tietoa.. Hyödynnä alan ykköstapahtuman tarjonta! Avoinna: ke–to klo 9–17 ja pe klo 9–16. ja voita ipad 2-taulutietokone! Turvallisesti askeleen edellä. Sisäänpääsy rekisteröitymällä ennakkoon internetissä tai Messukeskuksessa paikan päällä. nnsec.. nnsec.. Rekisteröidy ennakkoon osoitteessa www.. Mediayhteistyössä: Ennakkoon rekisteröityneiden kävijöiden kesken arvotaan iPad 2 -taulutietokone. www.. Samanaikaisesti myös Kiinteistö, Väri ja Pinta, ViherTek, Puhtauspalvelu, Julkisivu, SÄHKÖ ja AudioVisual
Samalla tavalla kuuluisi myös sopimuspalokuntalaisten koulutuksen olla viranomaistahon järjestämää. Aluepelastuslaitosten tulee suunnitella oma koulutusjärjestelmä. Pelastajakoulutuksessa samoin; Pelastusopistosta vasta valmistunut palomies ei osaa vielä kaikkea. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. * * * PIRKANMAA koulutusmestari Timo Halme, koulutuspalomestarit Jari Nieminen ja Jari Suokonautio Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Millä perusteella. Pelastusopistossa saadun koulutuksen jälkeen tulisi olla sellaiset perustiedot, -taidot ja -asenteet, joita ei työpaikoilla tai omatoimisesti voi tai kannata hankkia, tai joiden hankkiminen myöhemmällä työuralla olisi jo myöhäistä, esimerkiksi asenteet. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Myös enemmän joustoa tulisi saada siihen, että tutkintoon voisi kerätä vapaasti valittavia opintoja myös muista oppilaitoksista. Malli Pirkanmaa on hyvä. Sisäänpääsy rekisteröitymällä ennakkoon internetissä tai Messukeskuksessa paikan päällä. Virkatutkintokoulutus on periaatteessa hyvä, mutta sen sisältöä tulisi päivittää yhteiskunnallisten vaatimusten ja alan tulevaisuudennäkymien mukaisiksi. Viimeistään tällöin tulee erityisesti eteen tilanne, ettei kaikkien tarvitse hallita kaikkea, vaan joudutaan erikoistumaan. Tämä tulisi huomioida tutkintorakenteissa. Pelastustoimen tutkintorakenteet ovat tällä hetkellä varsin jäykkiä, Nyt edetään yhtä ”putkea” pitkin tutkinto alusta loppuun saakka. Millä perusteella. Kaikki valtakunnan ”viralliset” koulutusmateriaalit pitäisi saada avoimiksi verkkoon. Pelastusopiston, mutta alueellisena eikä keskitettynä Kuopioon. Tällä varmistettaisiin tasalaatuinen laadukas koulutus läpi koko valtakunnan. Pelastajatutkinnossa on tällä hetkellä ensihoidolla merkittävä osuus. Miehistölle, alipäällystölle ja päällystölle tulee järjestää yhteisiä harjoituksia ja laatia niihin aineistot ja koulutusmallit. Pohdittavaksi tulisikin ottaa tutkinnon rakenteen muuttaminen siten, että pelastajatutkinto keskittyisi lähinnä ensivastekoulutuksen ja luotaisiin jatkotutkinto terveydenhuollon ammatilliseen perustutkintoon. Pelastajille tulee antaa sellainen koulutus ja pätevyys, jotta he voivat jatkossa toimia ainakin ensihoidon perustasolla. Näin ollen kysymys siitä, että minkälaista koulutettua työvoimaa tarvitaan pelastuslaitoksissa, ei suoraan vastaa siihen, että mitä Pelastusopistossa tulisi opettaa. Pelastuslaitoksen vastuulla. Toimenkuvat tulevat muuttumaan ja monipuolistumaan alalla. Rekisteröidy ennakkoon osoitteessa www.. Kuitenkaan kaikki pelastuslaitokset eivät hoida ensihoitopalvelua. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Pelastustoimen tutkintokoulutuksesta (pelastajakurssit, alipäällystökurssit jne.) vastaa Pelastusopisto. Esimerkiksi päällystökoulutuksen tavoitteena ei tule olla, että se pätevöittäisi suoraan ylimpiin virkoihin pelastuslaitoksilla tai valtionhallinnossa. Ammattikuvien tarkastelun tulee olla jatkuva prosessi, jotta pysyvät ajan tasalla ja tutkintojen mukautua muuttuviin ammattikuviin sen mukaisesti. On varmistettava, että miehistötason tutkinto (pelastajatutkinto) antaa riittävät valmiudet yksikönjohtajana toimimiseen. ”Perustehtävälähtöisesti”, eli Pelastusopiston perustehtävänä tulisi olla antaa pelastusalan peruskoulutusta järjestelmään kuuluville tahoille työsopimusmuodosta riippumatta, ja toisaalta pelastuslaitosten perustehtävänä on huolehtia pelastustoimesta, ei pelastusalan koulutuksesta. Pohtia pitäisikin rakenteen muuttamista siten, että tutkinnoissa olisi riittävästi joustoa ja suuntautumismahdollisuuksia perusosioiden lisäksi. Laitos pitää koulutusrekisteriä, josta tiedot ovat saatavissa esimerkiksi, kun henkilö hakeutuu yksikönjohtaja tai päällikkökurssille. Yhdenmukaisen koulutuksen ja tasalaatuisuuden varmistamiseksi. Määrällinen riittävyys tulee perustua kentän tarpeeseen, eikä vain valtion budjettikehykseen. Kaikki tutkinnot tulee saattaa näitä ammattikuvia vastaaviksi. FinnSecin maksuttomat seminaarit ja esitykset tarjoavat käytännönläheistä tietoa.. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Oppilasvalinnat tehdään keskitetysti ottaen huomioon palokuntasopimukset ja niiden edellyttämät henkilöstövaatimukset. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. * * * OULU pelastusjohtaja Petteri Helisten Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. 12.–14.10.2011 Helsingin Messukeskus FinnSec-messuilta löydät kaiken oleellisen alan uutuuksista. Uuden pelastuslain ja tulevan toimintavalmiusohjeen myötä pelastusviranomaisen rooli pelastustoiminnan johtajana tulee kasvamaan entisestään ja tällöin päivittäisiä tehtäviä hoidetaan ainakin harvaan asutuilla alueilla yhä enemmän ilman päällystön tai alipäällystön läsnäoloa. Se koskee kaikkia tutkintotasoja. www.. Koulutusjärjestelmän tulee pystyä mahdollistamaan monipuolinen urakehitys koko työuran ajan. Millä perusteella. Tällöin jatkoja täydennyskoulutus nousisi näkyvään asemaan alan koulutuskentässä koko työuran aikaisena oppimisena, urakehityksen perustana ja työssä jaksamisen tukemisena; siis myös motivaation pysymisenä. Pelastusopisto vahvistaa opetussuunnitelmat ja koulutusmateriaalin. Jatkoja täydennyskoulutuksen valtakunnallinen suunnittelu, ohjaus ja koordinointi tulisi antaa esimerkiksi Pelastusopistolle, joka toteuttaa kouluttajakoulutusta (kouluttajat/materiaali) ja seuraisi aluepelastuslaitosten suorittamia täydennyskoulutusmääriä. Mediayhteistyössä: Ennakkoon rekisteröityneiden kävijöiden kesken arvotaan iPad 2 -taulutietokone. ja voita ipad 2-taulutietokone! Turvallisesti askeleen edellä. Pelastuslaitokset ovat jo tällä hetkellä pääosin isoja ja tulevaisuudessa todennäköisesti tapahtuu yhdistymisiä, jolloin laitosten koko kasvaa entisestään. Tämä siksi, että saadut todistukset ovat usein hukassa. Tällä hetkellä koulutuksen toteutuksessa on suuria tasoeroja – valitettavasti. nnsec.. Mielestäni sopimuspalokuntalaisten koulutuksen tulisi olla valtion (= Pelastusopiston) vastuulla. Samanaikaisesti myös Kiinteistö, Väri ja Pinta, ViherTek, Puhtauspalvelu, Julkisivu, SÄHKÖ ja AudioVisual. Päällystön osalta tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta syytä korostaa myös päällystökoulutuksessa. Palomiesten käyttö yksikönjohtajina ja syrjäseutujen pelastustoiminnan johtajina tulee kasvamaan, joten on oltava valmiuksia sille puolelle. Laajan osaamisen ei tarvitse henkilöityä yhteen henkilöön tai kaikki valmiudet eivät tarvitse olla heti Pelastusopistosta valmistuttua. nnsec.. 7/2011 19 alasta riippumatta. Emme tarvitse Hyödynnä alan ykköstapahtuman tarjonta! Avoinna: ke–to klo 9–17 ja pe klo 9–16. Alipäällystön tutkintoa ja koko ammattikuvaa pitäisi muuttaa selkeästi siihen suuntaan, että paloesimies on oikeasti esimies, joka edustaa työnantajaa, kuuluu siis työnjohtajatasoon. Operatiivisella henkilöstöllä ei kuitenkaan ole niin suuria tarpeita. Aluepelastuslaitos kouluttaa henkilöitä omaan tarpeeseensa, oman valitsemiensa kurssinjohtajien ja kouluttajien toimesta virkatyönä virkavastuulla
Nykyinen järjestely (SPEK) toimii ihan mukavasti. Pelastusalan koulutuksen perusrakenne on mielestäni kunnossa ja pelastuslaitokset saavat opistosta riveihinsä perusammattitaidon hallitsevaa väkeä. Tuleva oma sisäinen koulutusjärjestelmämme mahdollistaa asian järjestelyt entistäkin paremmin. Valmiuksia on lisättävä asiantuntijatehtävien hallintaan ja oman työ kehittämiseen. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Peruskoulutuksen lisäksi pitäisi nopeasti saada käyttöön näyttökokeisiin perustuva osaamisen osoitus sekä henkilön aloittaessa uuden tehtävän, että osoittaessaan taidon ylläpitämisen tasa-aikavälein ollessaan kyseisessä tehtävässä. koulutuksen järjestämiseen ”välikäsiä”. Pelastuslaitokset saavat tällä järjestelmällä juuri niin hyvin koulutettuja sopimuspalokuntalaisia kuin tarvitsevat. Siksi pitäisi joustavasti saada kelpoisuus alemmanasteisella koulutuksella vaikkapa Pelastusopiston lisätehostuspaketilla, jonka sisäasiainministeriö voisi hyväksyä erivapautta myöntäessään. Olen ollut alalla viidellä vuosikymmenellä ja pelastusalan korkeammasta koulutuksesta keskusteltaessa on aina päädytty siihen valitettavaan tosiasiaan, ettei pelastusalalta ole mahdollista jatkaa tiedekorkeakouluun ja jopa väitellä tohtoriksi. Lisäkoulutuksen avulla tulisi saada kelpoisuus paloesimiehen virkaan pelastajatutkinnolla sekä lisäkoulutuksen turvin sivutoiminen henkilöstö miehistövirkaan. Esimerkiksi riskienhallintaan ja johtamista tukeviin järjestelmiin. * * * POHJANMAA pelastusjohtaja Tero Mäki Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Suunnitteluja valvontatehtävien osaajia ja asiantuntijatehtäviin pystyviä. Esimerkiksi palotarkastajille pitäisi saada erillinen kurssi, operatiivista johtamiskoulutusta ja kurssi pelastuskouluttajille. Saisiko näitä opiston, sanoisinko, erikoistumiskurssiohjelmaan. Perustyömme on nyt ja tulevaisuudessakin samanlaista eli menemme auttamaan aina kun kutsu käy. Uusien menetelmien kokeiluja, jotka edistävät palomiehen valmiuksia arvioida, kykyä kehittää ja muuttaa omia työmenetelmiä ajan hengen haasteiden mukaan. Projektiosaamiseen kykeneviä ja kielitaitoisia henkilöitä. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Tiedän, että opistolta voi ostaa ja olemme ostaneetkin erilaisia paketteja, kuten operatiivisen johtamisen paketin. Alipäällystön valmiutta henkilöstöjohtamiseen on terävöitettävä. Lisäksi yhteisöllisyys tulee kuin kaupan päällisenä, koska koulutustilaisuuksissa vakinainen henkilöstö, vanhemmat sopimushenkilöt ja sopimuspalokuntatoimintaan mukaan tulevat henkilöt tapaavat toisensa ja tekevät arvokasta työtään alusta saakka yhdessä. Päällystövirkaan (palomestari) pitäisi saada kelpoisuus alipäällystötutkinnolla. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Ongelmana iloisessa Itä-Suomessa on saada koulutuksen mukaisesti päteviä henkilöitä palkatuksi pienempien paloasemien vakinaisiin virkoihin. Ajallisesti en lähtisi pidentämään pelastajan peruskoulutusta, mutta kehittäisin terveydenhuoltoon liittyvien opintokokonaisuuksia siten, että ne tukisivat valmistuvien kynnystä ensihoidon jatkokoulutuksiin. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Pelastajakoulutuksen ruotsinkielisen koulutuksen järjestäminen pitää turvata tasaisesti. Koko organisaation toiminnan kannalta on järkevää, että laajempi henkilöstö on kosketuksissa toisiinsa. Ainoastaan pelastuslaitoksen tai toimialueiden keskuspaloasemat tuntuvat kiinnostavan ehkä vuorokautisen työajan vuoksi. Nykyinen koulutus vastaa hyvin tähän tarpeeseen. Kenen vastuulla pitäisi olla sopimuspalokuntalaisten koulutus. Pelastuslaitosten. Millaista koulutettua työvoimaa pelastuslaitoksissa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Tulevaisuus näyttää siltä, että pelastajista on tulossa pulaa ja heitä tarvitaan varmasti, joten opistolle pitäisi saada resursseja vastata tähän tiedossa olevaan ja lähitulevaisuudessa ”laukeavaan” ongelmaan. Ainakaan sillä operatiivisen johtamisen perusteella ei sisäasiainministeriön pitäisi evätä erivapautta. Toisiko tämä vuosikymmen helpotusta tähän puutteeseen. * * * POHJOIS-KARJALA pelastusjohtaja Jorma Parviainen Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. Pelastajakoulutusta voisi suunnata onnettomuuksien ehkäisytyöhön valmistavaksi peruspalomiehen tehtäväkirjoa unohtamatta. Kielitaitoa ja tietoteknistä valmiutta on osaltaan painotettava koulutuksessa, koska operatiivista johtamista tukevat jo tänään erilaiset sovellukset. pelastusjohtaja Erkki Asikainen Miten mielestäsi pelastusalan koulutusta pitäisi muuttaa/uudistaa. * * * POHJOIS-SAVO vt. Nykyinen koulutusjärjestelmä on mielestäni hyvä. Henkilöstöjohtamiseen asemaympäristössä tulee kiinnittää huomiota. Jos ei tarvitse muuttaa/uudistaa, niin millä perusteella. Ehkä Pelastusopiston roolia voisi vahvistaa koulutuksen kehittämisessä peruskoulutuksen pohjalta. Millä perusteella. Onhan jo Pelastusopiston koulutusohjelmassa periaate, että pelastustoiminnan johtamisessa harjoitellaan koulutusta vastaavan tason seuraavaksi ylempi johtamistaso. Millä perusteella. Parhaiten se soveltuu pelastuslaitokselle varsinkin tällaisella alueella, jossa on vähän varsinaisia VPK:oita. Pelastuslaitos maksaa pelastusalan liitolle vuosimaksua sivutoimis20 7/2011. Pelastuslaitoksissa tarvitaan laajalle skaalalle orientoitumaan kykenevää jatkuvasti muuttuvaan maailmaan soveltuvaa ja oikeasti työssä ja vapaalla uudelleen oppivaa rehdillä palokuntahengellä varustettua henkilöstöä. En tarkoita varsinaista muutosta ja tai uudistusta, vaan täydennystä opiston tarjontaan. Alipäällystöltä ja päällystöltä pitää odottaa valmiuksia prosessikehittämiseen ja projektien hallintaan. Tulevaisuudessa yhteiskunnalla ei ole varaa ristiriitoihin vakinaisten ja vapaaehtoisten välillä. Tulevaisuudessa entisestään resurssit vähenevät ja pelastustoiminnassa toimii vanhenevan ja vähenevän vakinaisen henkilöstön rinnalla hyvässä yhteistyössä myös vanheneva ja vähenevä vapaaehtoinen henkilöstö. Pelastuslaitosten oma koulutus painottuu ylläpitävään viikkokoulutukseen