TEEMALLA ENSIHOITO JA -KALUSTO Anjalan VPK on kylän yhteinen juttu s. 42 7/ 20 10 30.9. 8. PELASTUSTIETO 8/2010 ILMESTYY 28.10. 18 Palomiehillä on tärkeä rooli Savonlinnan oopperassa s. 14 Kuivuus ei lisännyt maastopaloja s. Tutkimus: Onnettomuustutkinnan suositukset toteutuvat harvoin s
. Tilaajalah jaksi saat näkyvän & laadukkaa n heijastinli ivin Vuositilaus 56 €/vsk Kestotilaus 50 €/vsk Eläkeläistilaus 28 €/vsk Nuoriso-/opiskelijatilaus 28 €/vsk Soita numeroon (09) 2293 3811 tai meilaa tilaukset@pelastustieto.fi www.pelastustieto.fi ammattilehti on tutkitusti luettu ja luotettava Tilaajalah jan postitamm e sinulle maksusuo rituksesi saatuamm e. ELOKUUTA ”Pelastusalan avauduttava, ei käperryttävä” s. Vuosilomasijaisten määrä Köysiä, hikeä & opiskelua s. Valtaosa eläimistä pelastettiin Palontorjuntatekniikka-sivu illa kerrotaan Permin yökerhopalosta s. . Uusi tilaaja – toimi nyt, saat loppuvuoden numerot kaupan päälle!. Mira johti taas Anjalan VPK:n Jehu-mestariksi s. Rasvakeittimestä sitkeä kattopalo s. / . / . / . – Pelastusop iston harjoitusal ue rakennettu EU-tuella s. . Valtaosa eläimistä pelastettiin Loimaan sikalapalossa s. TURVALLISUU SMESSUJEN ERIKOISNUM ERO ILMESTYY 31. ALAN JOHTA VA AMMA TTILEH TI – TEEMA NA PELAS TAJAN KALUS TO JA VARUS TEET Paloasemie n homeonge lma voi viedä työkyvyn s. PALO-, PELASTUSJA VÄESTÖNSUOJE LUALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI Vuosilomasijaisten määrä vaihtelee rajusti alueittain s. Pelastusop iston harjoitusal ue Rajan helikopteri osallistui turvetuotantote htaan sammutus töihin s. Paloasemie n homeonge lma Rutiinikeik asta pullosade s. ”Pelastusalan avauduttava, Mira johti taas Anjalan VPK:n ”Sopimuspalomiesten palkkio ei saa olla työttömyysturvasta pois” s
Alalla pitkään toiminut palopäällikkö Ari Vakkilainen teki opiskelujensa lopputyönä selvityksen siitä, miten kahden onnettomuuden, Maaningan vanhustentalon palon ja Konginkankaan liikenneonnettomuuden tutkinnoissa annetut suositukset ovat siirtyneet käytäntöön. Kuva: Timo Lindholm Onnettomuustutkinnan suositukset jäävät toteutumatta Onnettomuustutkintakeskus tutkii vuosittain huomattavan määrän Suomessa tapahtuvia erilaisia onnettomuuksia. Jotkut näytteilleasettajat lähtisivät harventamaan messukertoja tai hakemaan jopa uusia messupartnereita. Messut eivät jostakin syystä ole enää niin vetovoimaiset kuin aikaisemmin. Siinä ei adrenaliini niinkään uhku. Vapaaehtoisille suunnattu päivä ei houkutellut kävijöitä. Tampereella jo 1980-luvulta alkaen järjestetyt Turvallisuus-messut ovat muodostuneet alan tärkeäksi tapahtumaksi, jotka ovat laajentuneet myös työhyvinvointiin ja kiinteistöturvallisuuteen. Tutkinnan tuloksena annetaan erilaisia suosituksia, jotka jäävät kuolleiksi kirjaimiksi ellei esimerkiksi lainsäätäjä ota niitä huomioon. Mielenkiinnolla odotetaan, miten äskettäin julkistetun, viime vuonna paljon julkisuutta saaneen Naantalin viisi nuorta uhria vaatineen palon tutkinnassa annetut suositukset siirtyvät käytäntöön. Kun Ruotsissa samaan aikaan järjestettävä Skydd-messut näyttää olevan paloalan osalta yhä aneemisempi, olisi kenties paikallaan viritellä keskustelua pohjoismaisesta yhteistyöstä. vuosikerta TOIMITUS: Esa Aalto päätoimittaja (09) 229 33 880 050 5620 735 Kimmo Kaisto toimittaja, taitto & ulkoasu (09) 229 33 812 JULKAISIJA: Paloja pelastustieto ry. Sen paremmin palokuin liikenneturvallisuuttakaan ei näiden tapahtumien tutkimustulosten perusteella ole juurikaan otettu huomioon. Messujen kävijämäärä on koko 2000-luvun ollut laskusuunnassa. Lieneekö siinä ratkaisu kävijämäärien kasvattamiseksi. Poliisien tekemässä kyselyssä palomiehet ovat kerta toisensa jälkeen kärjessä. PÄÄKIRJOITUS esa.aalto@pelastustieto.fi 7 /2 01 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti, 61. Hänen tutkimuksensakin valitettavasti osoittaa sen, että näin on käynyt hyvin huonosti. Valitettavasti ani harvoin näin tapahtuu. Turvallisuus-messuissa on loistava perusta rakentaa tällaiselle yhteistyölle. Tällä kertaa kokeiltiin kentän toiveiden mukaisesti myös lauantain aukioloa, mutta se oli pettymys. Tätä pitäisi alan yksissä tuumin tuoda esille. Takavuosina keskusteltiin yhteispohjoismaisesta turvallisuusalan messutapahtumasta. Pois turha vaatimattomuus.. Sankarit reilusti esille Ote poliisien tekemästä barometristä: ”Miksi paloja pelastustoimea pidetään Suomessa luotettavampana kuin poliisia, jolla on kuitenkin kansainvälisissä vertailuissa poikkeuksellisen laaja tuki ja arvostus ja jota tässäkin barometrissä pidetään tärkeimpänä toimijana rikostorjunnassa ja lähiyhteisön turvallisuuden parantamisessa. Pohjoismaista messuyhteistyötä. Syy on todennäköisesti näiden viranomaisten työtehtävien erilaisuudessa: siinä missä paloja pelastustoimen tehtävät ovat tyypillisesti suoraviivaista reagointia akuutteihin turvallisuusongelmiin ja tarjoavat näyttävää toimintaa, poliisin työhön kuuluu näiden lisäksi muun muassa lupapalvelua ja talousrikollisuuden torjuntaa, jotka eivät näyttäydy tavalliselle kansalaiselle adrenaliinia uhkuvina sankaritekoina.” Vanhaa sanontaa lainaten: ”Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista.” Palomiesten tehtäväkentässä tärkeällä sijalla on myös onnettomuuksien ennaltaehkäisy. Pasilankatu 8 00240 Helsinki Veijo Pursiainen toiminnanjohtaja (09) 229 33 822 050 5123 369 TILAUKSET: Minna Kamotskin (09) 229 33 811 tilaukset@pelastustieto.fi KASSA: Sinikka Toivonen (09) 229 33 815 ILMOITUKSET: Veijo Pursiainen (09) 229 33 822 050 5123 369 FAKSI: (09) 229 33 833 INTERNET: www.pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi KIRJAPAINO: Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1236-8639 Aikakauslehtien liiton jäsen KANSI: Maastopalon sammutusta Lapissa neljä vuotta sitten, jolloin siellä oli edellinen kuiva kesä
Anjalan VPK on kylän Palomiehillä on tärkeä rooli Tutkimus: Onnettomuustutkinn an suositukset toteutuvat harvoin s. Myös valtiovallan tulisi rahallisesti osallistua pelastustoimen tukemiseen. Lääkintähenkilöstö odotti poistuvia asukkaita alaovella turhaan. Pitääkö palotarkastukset tehdä maksullisiksi. Ensimmäisenä perille saapunut pelastusyksikkö teki perusselvityksen. Yhteensä kuusi sairaankuljetusyksikköä osallistui tehtävään. s. Esimerkiksi palovaroittimet käytävän katossa sulivat. – Kun peruskorjaukseen tai laajennukseen haetaan rakennuslupaa, otamme esille turvallisuustason nostamisen koko kiinteistössä, Viljanen kertoo. Silloin asukas menehtyi. Lauantai veti vain reilut 500 kävijää. Heitä ei tietenVanhukset pelastettiin uhkaavasta palosta Turussa L aki ei vaadi hankkimaan automaattista sammutusjärjestelmää vanhuksille suunnattuihin asuntoihin tai laitoksiin. Kuntien ja aluelaitosten pienempi määrä helpottaisi toiminnan ohjaamista.” s. Tehtävään hälytettiin päivystävä palomestari, lääkintäesimies, kolme pelastusyksikköä, säiliöja puomitikasyksiköt sekä ambulanssi. . Meille tuli tietokatkos, missä vanhukset olivat, palontutkija Frans Schaper kertoo. Vastaan voi tulla tilanne, että kaikki asukkaat ovat huonokuntoisia. Senioritalot sudenkuoppa Uusissa rakennushankkeissa senioritalot ovat syrjäyttäneet vanhainkodit. Aina kun turvallisuudesta puhutaan, keskustelu kääntyy rahaan. Valitse kysely Kumpi olisi parempi omistaja pelastuslaitoksille. Sosiaalipuolen kanssa vuoropuhelua saisi olla enemmän, hän sanoo. Kumpi olisi parempi omistaja pelastuslaitoksille. Säätiön asuinkerrostalot on rakennettu kiinni toisiinsa sekä keskellä sijaitsevaan kaupungin palvelukeskukseen. Esimerkiksi sprinkleriä vieroksutaan vesivahingon pelossa. Vanhukset vietiin hoitoon Turun yliopistolliseen sairaalaan. TEEMALLA ENSIHOITO JA -KALUSTO Anjalan VPK on kylän yhteinen juttu s. Ensihoitohenkilöstö suorittaa asukkaiden tarkastuksen evakuoinnin aikana. kerros Ohjeistettu poistumistie Poistujien käyttämä reitti = Hissi/portaat A, B, C, D, E, F, kerrostaloja P = Palvelukeskus 3. Turkulaisessa Lehmusvalkamasäätiössä suunnitelmat turvallisuustason nostamisesta ovat tänä keväänä edenneet. Umpiperä esti tuuletuksen – Menimme talon päädyssä kulkevan kierreportaan kautta kolmanteen kerrokseen. Pyysin vielä lisää yksiköitä, hän kertoo. Muut kulkivat omaa reittiään talon läpi palvelukeskuksen ruokalaan. Säätiö omistaa myös rivitaloja samalla alueella. – Silloin muistutan, että riski on laminaattilattian hinta. Korkea turvallisuustaso koko taloon on ainoa kestävä ratkaisu, Viljanen sanoo. – Ajatuksenani oli, että he kulkevat ensimmäistä paria vastaan. Tämän takia sprinkleri ja muut turvaratkaisut useimmiten puuttuvat. Hälytys tuli E-talon kolmanteen kerrokseen. Nykymeno ei ole ongelmatonta. – Kävimme koputtamassa asukkaiden ovelle ja kehottamassa lähtemään ulos. Poistuvat talon asukkaat olivat savun vuoksi vaarassa. – Palvelutaloja suunnitellaan esimerkiksi niin, että alimmat kerrokset on varusteltu huonompikuntoisille, yläkerrosten asunnot ovat lähes tavallisia kerrostaloasuntoja. messut Tampereella järjestetyt kansainväliset Turvallisuus-, Kiinteistöturvallisuusja Työhyvinvointimessut keräsivät 12325 messuvierasta. Kuumuus nousi korkeaksi myös käytävässä. He eivät kuitenkaan päässeet kuin palo-ovesta käytävään, kun he savussa törmäsivät maassa makaavaan ihmiseen. Kumpi olisi parempi omistaja pelastuslaitoksille?. Soittaja oli sanonut, että palohälytin huutaa käytävällä, palomestari Jukka-Pekka Salminen kertoo. / . Sulaa rikkiä kuljettaneen säiliörekan kaatuminen aiheutti uhkaavan tilanteen valtatie 2:lla Huittisissa. Se oli kuitenkin pettymys. Mikä saa osallistumaan Turvallisuus-messuille. Heti tämän jälkeen he löysivät pian vielä toisen tajuttoman henkilön lattialta. Palveluasuntoja jonotetaan. vuotta eteenpäin. Salminen lähetti palokerrokseen toisen savusukeltajaparin käytävän toisesta päästä. Vanhojen kiinteistöjen turvallisuutta tulisi parantaa remonteissa. Kun riskit ovat hallinnassa, toiminnanharjoittajalta vapautuu aikaa ja voimia. päivän tulipalo Lehmusvalkaman asuinja palvelukeskuksessa Turussa ei päättynyt onneksi kuolonuhreihin. Onko se paljon verrattuna siihen, että asukas, omaiset ja toiminnanharjoittaja voivat olla levollisin mielin. Pelastuslaitoksen savusukeltajat pelastivat kaksi tajutonta vanhusta palosta viime hetkellä. Kolme savua hengittänyttä ikäihmistä kuljetettiin terveyskeskuksen päivystykseen. Savusukeltajat tutkivat koko käytävän, mutta muita henkilöitä ei löytynyt. Pelastusviranomaiselta vaaditaan taitoa neuvotella eri alojen toimijoiden kanssa. Vasta kun rikoimme ikkunan, savutuuletus onnistui. – Heti paikalle saavuttuani näin tilanteen vakavuuden. – Hälytyksestä ei ilmennyt tarkalleen mikä oli tilanne. Annoimme ohjeet mennä rappusia alas ja ovesta ulos. Säätiön asunnoissa asuu ??. Myös kierreportaan torni alkoi täyttyä savusta. Rakennuttajien pitäisi katsoa ?. Kunnat 76.6% Valtio 23.4% Paloja pelastustieto ry, Pasilankatu 8, 00240 Helsinki, Puh (09) 229 33 80, Fax (09) 229 33 833 ETUSIVU MEDIATIEDOT TILAUKSET ARKISTO JULKAISIJA LINKIT YHTEYSTIEDOT Mikä on pelastustoimen tärkein tehtävä. s. Palomiehillä on tärkeä rooli Savonlinnan oopperassa s. 32 Keskiviikko, 22.09 2010 16:12 Etusivu Palaute Sivukartta Kumpi olisi parempi omistaja pelastuslaitoksille. – Valitettavan usein turvallisuuskysymyksistä aletaan keskustella vasta, kun jotain todella ikävää on sattunut, johtava palotarkastaja Mika Viljanen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta sanoo. kerros PIIRROS Pahaniemiyards.com Palo-ovi Vanhusten asumiseen tarvitaan asennemuutosta Teksti: Suvi Vainio Kuvat: Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja Suvi Vainio Piirros: Erkki Mikkola Lehmusvalkamasäätiön kuusi eläkeläisille tarkoitettua kerrostaloa muodostavat kiinteän kokonaisuuden, jonka keskellä toimii kaupungin palvelukeskus. Kierreporras Palo-ovi 4. Yksiön palo saatiin nopeasti hallintaan. Kohteessa oli vain palovaroittimet ja automaattinen paloilmoitin olisi nopeuttanut pelastustoimien aloittamista. – Torni oli suunniteltu umpiperäksi. Palaneen asunnon syttymispaikka oli vuodesohvanurkkaus. Viljanen kaipaa palveluiden harjoittajien asenteisiin muutosta. Tilannetta huonontaa, että vanhusten palveluissa ei ole tarpeeksi kilpailua. Mukana kävijämäärissä ovat myös lauantaina vierailleet. Vain yksi yhdestätoista asukkaasta toimi näin. Kaksi vuotta sitten messuilla kävi kolmena päivänä 13697 henkeä. Niissä asukkaat saattoivat olla parhaillaan esimerkiksi ruokailemassa. tässä numerossa PELASTUSTIE TO 8/2010 ILMESTYY 28.10. Hälytys oli tullut Lehmusvalkamasäätiön suuresta kerrostalokokonaisuudesta. Heidät saatettiin hyvässä kunnossa ulos, kun käytävä oli saatu tuuletettua. Selvitys oli valmiina kahdeksassa minuutissa hälytyksestä. Hänet kannettiin ensihoitohenkilökunnan huostaan. 41 asumisturvallisuus / / Eläkeläisten vuokrakerrostalon iäkkäitä asukkaita joutui Turussa hengenvaaraan tulipalon vuoksi. Vanhusten poistuminen asunnoista ei kuitenkaan sujunut pelastajien suunnitelmien mukaan. Pääosa kuumasta rikkilastista jäi säiliöihin, jotka oli nostettava ojasta. – Osa asunnoista oli täysin savuttomia. – Turvallisuus pitää nähdä mahdollisuutena. Kun avasimme oven käytävään, se oli täynnä savua, palomestari Salminen kertoo. Lääkintäesimies Sami Stenman pyysi matkalla hätäkeskusta hälyttämään yhden sairaankuljetusyksikön lisää. Kuivuus ei lisännyt maastopaloja s. Ilmeni että savuvahinkoja oli laajasti myös ylemmissä kerroksissa. Entä kun parempikuntoiset asukkaat vanhenevat tai sairastuvat. Klikkaa www.pelastustieto.fi ja anna äänesi kuulua seuraavassa nettigallupissa! kuukauden kasvo ”Pelastuslaitokset voivat olla turvallisuuden moniosaajia, jos heille vain suostutaan antamaan siihen kunnolliset resurssit. Käytävän kymmenestä huoneesta kahdesta löytyi asukas sisältä. Lehmusvalkamasäätiö omistaa samalla alueella myös rivitaloja. 16 Maaliskuun 17. Savuisista asunnoista asukkaita kehotettiin poistumaan, ja niitä alettiin tuulettaa. Myös puolitoista vuotta sitten taloissa paloi yksiö. 24 SIVU 49 Opinnäytetöitä Pelastusopistosta 7 /2 01 30.9.2010 8 Maastopalot riehuivat rajatuilla alueilla 9 Kuiva kesä ei lisännyt maastopaloja Pentti Kurttila 10 Kulovalvontalennot joka euron arvoisia Pauliina Kankare 12 UAS-laitteet kiinnostavat Lapissa Riitta Ahonen 14 Onnettomuustutkinnan suositukset eivät toteudu 18 Anjalan VPK on koko kylän yhteinen juttu 21 Hannes Markkula on kirjoittanut 45 vuotta paloalasta 22 Alan miehet pyrkivät eduskuntaan 26 Rajavartiolaitos mukana pelastustoimen vasteissa Jukka-Pekka Lumilahti 28 Päivä lentoavustajana Jukka Pöllänen 36 Salon piirin Palopäällystökerho koulutti ja viihdytti 38 Arvoituksellinen ammatillinen koulutus osa 2 Juha Höök 42 Palomiehillä tärkeä rooli oopperassa Launo Päivätie 44 Palotarkastuksen nykykäytännöt ja kehittämistarpeet Annukka Saine-Kottonen 52 Poliisit sytyttivät palomiehet palamaan Risto Salopuro 55 Totuudella selittely valheella kostautuu Susanna Vuorela 56 Näkövammaisten liikkumisen esteettömyys ja paloturvallisuus Juha Seppälä 58 Veneet turvallisesti talvitelakalle Anne Pentti 60 SM-hakatikas testasi reidet ja kantin 64 Tammisalon VPK täytti 70 vuotta 65 Mauno Peltokoski, 68 selvittää savusukellustestin VAKIOT 3 Pääkirjoitus 25 Vieraanamme: Petteri Taalas 53 Palontorjunta-Brandvärn 50 vuotta sitten 48 Palonehkäisyä keikalla nettigallup Kysyimme viime nettigallupissa ” Kumpi olisi parempi omistaja pelastuslaitoksille?”. Apu ehti heille todennäköisesti viime hetkillä. Hänet kannettiin alas, missä hän pääsi ensihoitoon, Salminen kertoo. Kolme neljästä vastaajasta oli kuntien kannalla, yksi neljästä kannatti valtiota paremmaksi omistajaksi. P elastuslaitos sai hälytyksen Turun Vasaramäen kaupunginosaan kymmeneltä aamupäivällä ??. s. Asunto tuhoutui palossa täysin. Kun selvisi, että asukkaat olivat menneet palvelukeskukseen, lääkäri ja sairaankuljettajat siirtyivät sinne etsimään potilaita. Omaa tietä kanttiiniin Neljännen kerroksen asukkaat paloasunnon yläpuolelta evakuoitiin. Palomiehet tarkastivat kaikki kahdeksankerroksisen talon asunnot. Herkästi syttyvää massaa valui maahan noin kuutio. Maaliskuussa sattunut palo ei ollut säätiön asunnoissa ensimmäinen. Savusukeltajapari lähti etenemään käytävää, jossa näkyvyyttä ei ollut yhtään. Myös julkinen kuva toiminnasta pysyy hyvänä, hän perustelee. eläkeläistä. – Rakennusvalvonnan kanssa yhteistyö sujuu ainakin meillä hyvin. Myös Medi-Helin yksikkö hälytettiin Lehmusvalkamaan. maaliskuuta
Materiaali on tarkoitettu sekä pelastusalan omiin turvallisuusviestintätarkoituksiin että opettajan johdolla toteutettavaksi. Tuotenumero: 11002 Hinta 9,60 € Tilata voit myös SPEKin alueyksikön tai alueellisten pelastusliittojen kautta. Tilaukset ja tiedustelut: Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 HELSINKI puh. Selkeät ja havainnolliset valokuvat, joiden avulla omaehtoinen harjoittelu onnistuu mainiosti. 020 7768 501 e-mail: firerescue@karske.fi www.karske.fi Fax. (09) 2522 9200, faksi (09) 2522 9222 www.sppl.fi, toimisto@sppl.fi. Materiaali sisältää kouluttajan oppaan sekä CD:n, jolla on varsinainen multimediamuotoinen opetusaineisto sekä kopioitava tehtävävihkonen. Opas soveltuu myös erinomaisesti muiden ryhmien ensiaputietojen ja -taitojen koulutukseen ja kertaukseen. Selkeät ja havainnolliset valokuvat, joiden avulla omaehtoinen harjoittelu onnistuu mainiosti. Tuotenumero: 11041 Hinta 19,70 € Palokuntalaisen ensiapuopas Palokuntien ensiapuopas on ensisijaisesti tarkoitettu oppilaan tueksi Palokuntien ensiapukurssille. 09 4761 1300, Faksi 09 4761 1400 www.spek.fi verkkokauppa.spek.fi LUE AMMATTIKIRJA Pelastustoiminnan perustaidot Jokaisen pelastajan käyttöön tarkoitettu kätevä, taskukokoinen ja helposti selattava opas pelastajan perustaidoista. Katso yhteystiedot www.spek.fi. Ammattikirjoja puoli sivua.indd 1 15.9.2010 15:04:59 OIKEAT VARUSTEET HYVÄ KÄYTTÖKOULUTUS LAADUKAS HUOLTO P alo ja Pelastusalan suojaimien asiantuntija Karske Oy Ab, Nokiantie 2-4, 00510 Helsinki Puh. Kätevä, taskukokoinen ja helposti selattava opas, johon on koottu keskeisiä tietoja pelastajan turvallisuuden ja pelastustöiden nopean etenemisen varmistamiseksi. alv). Tuotenumero: 11021 Hinta 19,70 € Pelastustyön turvallisuus sähköverkossa Pelastusalan ammattilaiset joutuvat pelastustyössä toimimaan sähköverkon läheisyydessä. Tuotenumero: 11041 Hinta 7,00 € Sammutustoiminnan perustaidot Jokaisen pelastajan käyttöön tarkoitettu, kätevä, taskukokoinen ja helposti selattava opas pelastajan sammutustoimintaan liittyvistä perustaidoista. 020 7768 505 Vaaran paikka! on ainutlaatuinen turvallisuuden opetusmateriaali alakouluja esikouluikäisille. R atamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. Opas ja CD myydään ainoastaan opetuspakettina yhteishintaan 79,00 e (sis
Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut vakavasti. Yhtään potilasta ei tarvinnut lähettää sairaalahoitoon leirialueelta. Esa Aalto Pelastuslaki eduskunnalle 15.10. Esa Aalto. – Lakiesityksessä olevat säädökset on todettu sinällään oikeiksi, mutta perusteluja on selvennetty. – Meidän mielestämme väestönsuojarakentamista pitäisi tarkastella alueja tapauskohtaisesti, asuntoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) erityisavustaja Lasse Männistö sanoo. Lisäksi kahdella potilaalla oli lieviä silmäoireita. Ilotulitustilaisuuteen oli järjestäjien mukaan varauduttu niin hyvin kuin mahdollista. Oskarin palokypärä Oskari 3,5 vuotta – tuleva palomies. Leppävaaran paloasemalla Espoossa avointen ovien päivänä Oskari oli äitinsä kanssa tutustumassa ihan oikeaan paloasemaan, asiaankuuluvasti pukeutuneena. Sisäasiainministeriö asettaa myös työryhmän, joka alkaa suunnitella turvallisuusselvitystä ja sen sisältöä. Sen sijaan väestönsuojarakentamisen perusteista ei ole ympäristöministeriön kanssa päästy samanlaiseen yhteisymmärrykseen. Kehotin myös turvallisuustoimiston jäseniä kertomaan, jos alkoholin käyttöä havaitsevat leirillä. – Tällöin puhutaan pääosin uudisrakentamisesta. PotiOskari Konkari on 3,5-vuotias reipas miehenalku, kaikesta päätellen tuleva palomies. Onnettomuuden vuoksi 35 ihmistä kävi lääkärin tarkistettavana leirisairaalassa. Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen kertoo, että keskusteluissa sosiaalija terveysministeriön sekä Kuntaliiton kanssa on löydetty yhteisymmärrys hoitoja hoivalaitosten poistumisturvallisuusasiassa. – Yhtään päihtynyttä ei tavattu leirillä. Potilaille järjestettiin välittömästi kriisiapua. Leirin viimeisenä iltana koulutuksen ulkopuolisesta ohjelmasta vastannut ohjelmatoimisto järjesti ilotulituksen. Yleisö oli siirretty kentän reunalle seuraamaan ilotulitusta. Leirin ohjelmatoimistoon kuului nelisenkymmentä henkeä. Hallituksen on annettava pelastuslakiesitys eduskunnalle viimeistään 15.10. – Valtaosa palokuolemista sattuu kodeissa, hän tähdentää. Poliisi on tutkinut onnettomuutta. Lain sisällöstä ja perusteista valmistellaan asetus jo eduskuntakäsittelyä varten. – Minuun tietooni ei mitään tällaista ole tullut. Se on yhtä suuri kuin Suomen antama apupaketti Kreikalle, Saarsalmi toteaa. – Tässä on tehty vääriä tulkintoja lakiesityksestä siinä mielessä, että siinä olisi kategorisesti oltu vaatimassa näihin kohteisiin sprinklerijärjestelmiä, jos poistumisturvallisuus ei pelastusviranomaisen mielestä muutoin täyty. Kuva: Jussi Kivi Leirinjohtaja Risto Vesalainen: Nuorten leirillä ei käytetty alkoholia lailla oli lähinnä korvakipuja sekä lieviä iho-oireita rakettien kipinöistä johtuen. Oskaria kiinnostaa intohimoisesti kaikki paloalaan liittyvä, eivätkä Oskarin yllä olevat palomiehen varusteet eivät ole peräisin mistään lelukaupasta, vaan ne ovat oman äidin huolella tekemät. Jos vanhaa korjataan ja kustannuksiin otetaan kaikki sprinklerijärjestelmään vaadittavat liitännäistyöt, kustannukset nousevat jopa 160250 euroon bruttoneliöltä, Saarsalmi sanoo. jolloin se ehtii sen käsitellä ja laki voi astua voimaan alkuperäisen aikataulun mukaan 1.1.2011. – Yhteinen kanta on se, että väestönsuojarakentamisessa kuullaan aina myös kunnan rakennusvalvontaa, mutta asuntoministeri ei hyväksy väestönsuojarakentamisen yleistä velvoitetta. – Kun puhutaan sellaisesta järjestelmästä, joka tulee kysymykseen sosiaalija terveyshallinnon erityiskohteissa, kustannukset sprinklerijärjestelmistä ovat vähintään 60 euroa bruttoneliötä kohden. 6 7/2010 H allituksen esitys uudeksi pelastuslaiksi annetaan eduskunnalle viimeistään lokakuun puolivälissä. Siinä kaatui yksi ilotulituspata, josta lensi raketteja yleisön joukkoon. Viljanen muistuttaa, että lakiesityksessä on säädetty prosessista. Saattaa olla, että hallituksen käsitellessä lakiesitystä, väestönsuojarakentamiseen liittyvästä kohdasta äänestetään valtioneuvostossa, Ritva Viljanen sanoo. – Heti tapahtuneen jälkeen ilotulitteiden ampujat puhallutettiin eikä kenenkään veressä ollut alkoholia, Vesalainen kertoo. on tuunattu laskettelukypärästä. Yli-insinööri Olli Saarsalmi sosiaalija terveysministeriöstä on tehnyt laskelmia sprinklereiden kustannusvaikutuksista ja sanoo, että järjestelmien hinta on esitelty alakanttiin. Ympäristöministeriössä lähdetään ministeriön toteuttaman rakentamisen normitalkoiden johtopäätöksistä, että väestönsuojarakentaminen nostaa eniten rakentamisen kustannuksia. Oskarilla on kotonaan liukutanko kerrossängystä alas. Treenaus palomieheksi on siis alkanut jo pienestä pitäen. Rakettipadat oli tuettu laudoilla ja kivillä ja osa oli upotettu maahan. Tilaisuutta varten oli myönnetty ilotulituslupa. Oskarin innostukseen ei liity palokuntakytköksiä perheessä eikä hän asu paloaseman naapurissakaan. Jos näin tehdään, se maksaa kansantaloudelle 1,5 miljardia euroa. Muutamia huomautuksia annettiin, kun tavattiin ulkopuolella varsinaisen leirialueen asuntovaunuilla jotkut juomassa olutta, mutta ketään ei tämän takia poistettu leiriltä. Hänen mielestään se on liian kallis hinta, kun meillä hoitoja hoivalaitoksissa menehtyy kaikista palokuolleista vain murto-osa. – Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa todetaan, että kaikki Suomen hoitoja hoivalaitokset pitää varustaa automaattisilla sammutusjärjestelmillä. mennessä Palokuntanuorten Palotarus 2010 -leirillä ei leirinjohtaja Risto Vesalaisen mukaan käytetty alkoholia
Saarissa on kiinnityssilmuja, joiden avulla salmet voidaan puomittaa, Rissanen sanoo. – Helsingissä on kolme torjuntakehää, joilla hidastetaan öljyn eteneminen. Varautumisseminaari Ilmatieteen laitoksella järjestetään 6.10.2010 varautumisseminaari. Moderni öljyntorjuntakalusto kulkee koko ajan veneen mukana ruumassa. Yksikkötunnuksiin liittyvät muutokset tietojärjestelmiin ja päätelaitteiden uudelleen parametrointi pyritään hoitamaan virkatyönä ja normaalina päivitystoimintana. Kulkuneuvojen varustaminen uusilla yksikkötunnuksilla aiheuttaa toimialoille arviolta muutamien kymmenien tuhansien eurojen kustannukset. Sillä voidaan kerätä ohutta öljykalvoa myös jäälohkareiden seasta. www.pelastusopisto.fi > varautumiskoulutus Viranomaiset ottavat vuoden 2011 loppuun mennessä käyttöön yhteisen yksikkötunnusjärjestelmän. Seminaarissa pureudutaan poikkeuksellisista sääilmiöistä johtuviin onnettomuuksiin varautumiseen ja eri toimijoiden rooliin valmiussuunnittelussa sekä tilanteen hoitamiseen. Kustannuksista vastaa kukin toimiala omalta osaltaan. – Koko meriasemien henkilöstö koulutetaan niin, että se hallitsee tämän alustyypin, kertoo palomestari Markku Rissanen. Meri 61:n sijoituspaikka on ainakin toistaiseksi Kaivopuisto. Helsingin kaupungin pelastusÖljyntorjunta-alus Meri 61:n keräyskapasiteetti on 25 m 3 tunnissa ja pyyhkäisyleveys lähes 15 metriä. Kansainvälistä yhteistyötä Helsingin kaupunki on hankkinut kaksi uutta 18-metristä öljyntorjunta-alusta. Uudet alukset on valmistanut Kewatec Aluboat Oy Ab. Tarvetta olisi 25-metrisille aluksille, joita SYKE ja VTT parhaillaan tutkivat. Kimmo Kaisto Joystickien takana istuu pääkouluttaja, ylipalomies Pekka Halkosaari. Tuplakeulapotkurien ansiosta alusta voidaan hallita voimakkaassa sivutuulessakin. 7/2010 7 Kansainvälinen palontorjuntaliittojen yhteisjärjestö CFPA-I (The Confideration of Fire Protection Associations International) on saanut konsultatiivisen statuksen YK:n talousja sosiaalineuvosto ECOSOCin kansalaisjärjestöjen osastossa. Tarvitaan yhteinäinen kalusto ja koulutus. We look forward to being a resource to the United Nations and provide information to this new network of organizations.” The Confederation of Fire Protection Associations-International (CFPA-I), is a body of 25 leading fire protection organizations from around the world that have joined forces to collectively direct their resources at reducing the global fire problem and increasing life safety. – Jos Suomenlahdella sattuu tankkerilla 30000 tonnin öljyvahinko, tarvitaan kaikkien rantaviivalla sijaitsevien pelastuslaitosten apua. Pelastustuslaitoksen alus Meri 61 on varustettu harjanauhakerääjällä ja Staran Haavi 3:ssa on monitoimiharjakerääjä. Kukin viranomainen ja sen ylin johto huolehtii päätöksen toimeenpanosta toimialansa osalta. Konsernitasolla kaupungilla on noin 60 öljyntorjuntaan soveltuvaa alusta. Öljyntorjunta voidaan aloittaa neljän hengen miehistöllä, mutta 12 hengellä öljyntorjunta toimii tauotta vuoroissa. CFPA-I Chair Benoit Clair expressed his appreciate for the work of the Executive Committee and Administrator offering, “thanks to their hard work and determination, we will be able to work with other nations to promote fire safety worldwide. Significant advances have been made in recent years in fire safety and the CFPA-I have provided an exceptional forum to disseminate this knowledge. The CFPA-I General Assembly meets every three (3) years at which time many of the more challenging global fire problems are debated. Helsingin merelliseen öljyntorjuntaan kaivattua vahvistusta laitoksella on viisi öljyä keräävää alusta. The Confederation of Fire Protection Associations – International (CFPA-I ® ) CFPA-I is a registered Service Mark of the Association email: cfpa-i@nfpa.org -website: www.cfpa-i.org Member Countries: Australia, Austria, Belgium, China, Denmark, Egypt, Finland, France, Germany, Indonesia, Italy, Korea, Malaysia, Netherlands, New Zealand, Norway, Pakistan, Serbia, Slovenia, South Africa Spain, Sweden, Switzerland, United Kingdom. Yksikkötunnusjärjestelmä otetaan käyttöön hätäkeskusalueittain viimeistään kunkin uuden hätäkeskuksen aloittaessa toimintansa. By sharing experience, research, technical know-how, and fire statistics, the group aims to maximize the effectiveness of fire prevention and protection and foster improved international fire safety codes and standards. Uudistusta on valmisteltu Hätäkeskuslaitoksen valtakunnalliViranomaisille yhteiset yksikkötunnukset sessa yhteistyöryhmässä, jonka esityksen perusteella poliisi, pelastustoimi, sosiaalija terveystoimi ja Rajavartiolaitos ovat sopineet ottavansa käyttöön kenttäyksiköiden valtakunnallisen yksikkötunnusjärjestelmän. Suomi on yksi CFPA-I:n 25 jäsenmaasta ja Suomea CFPA-I:ssa edustaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Uudet alukset soveltuvat vielä ulkosaaristoon asti, mutta avomerellä tarvitaan järeämpää kalustoa. NEWS RELEASE Contact: Christine Ellis, Administrator, CFPA?I CFPA?I Secretariat: +1?617?984?7244 cfpa?i@nfpa.org July 2010 Confederation of Fire Protection Association International (CFPA-I) Granted Roster Consultative Status to United Nations Economic & Social Council (ECOSOC) NGO Branch. The CFPA-I members exchange information through the website and the dedicated on-line site for members only. Todella kalliiksi tulisivat keräyskulut, jos sattuisi öljyvahinko Vanhankaupunginlahdella. Tavoitteena on, että PohjoisSuomen ja Lapin hätäkeskuksen aloittaessa toimintansa vuoden 2011 loppuun mennessä yhteinen yksikkötunnusjärjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön koko valtakunnassa.. Melkein identtisten alusten 2,4 miljoonan euron yhteishankintahinnasta 85 prosenttia tulee Öljysuojarahastolta eli kaupungin omaa rahoitusta on 15 prosenttia. Sisäasiainministeriön pelastusosaston tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas huomauttaa, että järjestelmän uudistaminen on osa viranomaiskentän kokonaisuusuudistusta, johon liittyy myös kenttäjohtojärjestelmän uudistaminen. Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisen ohjauksen yhteistyöryhmän sihteeristö seuraa yksikkötunnusjärjestelmän käyttöönottoa koskevan päätöksen toimeenpanoa ja tekee tarvittavat täydentävät esitykset ylijohtajakokouksen käsiteltäväksi. USA CFPA-I:n ranskalainen puheenjohtaja Benoit Clair toivoo, että status omalta osaltaan parantaa paloturvallisuuden edistämistä maailmanlaajuisesti. Konsultatiivisen aseman omaavat yhdistykset voivat osallistua kansainvälisiin ECOSOCin ja YK:n konferensseihin, ohjelmiin ja rahoitushakuihin. These sessions provide an opportunity to share advanced research and developments that have taken place in specific problem areas. In addition, many members meet regularly on a regional basis. The consultative status is governed by the United Nations Charter and related resolutions of ECOSOC and allows CFPA-I to actively engage with the ECOSOC and its subsidiary bodies as well as the United Nations Secretariat, programs and agencies. Seminaari järjestetään Pelastusopiston, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä. The next meeting will be held in Boston, MA USA, June 2011. Seminaariin tulee ilmoittautua ennakkoon. At the ECOSOC Substantive Session, July 2010, the group adopted the recommendation of the Committee on Non-Governmental Organizations (NGO) to grant Roster Consultative Status to CFPA-I. Vesisuihkulla saavutetaan kuormattuna (3,7 t) noin 19 solmun nopeus
Kairinevan turvetuotantoalueella Halsualla roihahti heinäkuun helteillä 1200 neliön suuruinen palonalku. Vaalassa puolestaan paloi useita kymmeniä hehtaareja turvesuota neljällä eri alueella ja palopesäkkeitä oli jopa 150. Palo levisi nopeasti kovan ja puuskittaisen tuulen vuoksi, mutta palokunta sai estettyä palon leviämisen varastoaumoihin ja läheiseen metsään. Pudasjärvellä syttyi heinäkuussa myös toinen turvesuopalo, jossa tuli tuhosi vajaan hehtaarin verran maastoa. Silloin kuiva kausi oli pidempi ja tehtäviä oli syyskuun puoliväliin mennessä ollut tuolloin yli 5500. Urakoitsijan onnistui kuitenkin rajata palo ja palomiehet hoitivat jälkisammutuksen. Ohikulkija puolestaan havaitsi Jalasjärvellä turveaumapalon, mutta urakoitsijan ja palomiesten onnistui rajoittaa ja sammuttaa palo siten, ettei se ehtinyt levitä tuotantoalueen saralle saakka. Sammutustöissä oli pelastuslaitoksen yksiköiden lisäksi turvetuotantotehtaan traktoreita sammutusperävaunulla varustettuna. Metsäpalovalvontalentokoneesta havaittiin kolmen hehtaarin suuruinen maastopaloalue Suomenniemellä ja tulta oli taltuttamassa 25 sammuttajaa. Teksti: Esa Aalto Kuva: Pauliina Kankare. 8 7/2010 M aastopalot ovat olleet onneksi varsin rajatuilla alueilla. Pudasjärvellä syttyi myös turvesuota palamaan noin 1,5 hehtaarin alueella ilmeisesti työkoneesta lähteneestä kipinästä. Palon leviäminen saatiin kuitenkin ajoissa estettyä. Myös varuskunnasta komennettiin 31 henkilön hälytyskomennuskunta taltuttamaan turvesuopaloa. Syyskuun puoliväliin mennessä maastopaloja on koko maassa ollut 2726, mikä on jopa hieman vähemmän kuin vuosi sitten ja reilusti vähemmän kuin vuonna 2006, jolloin koettiin edellinen kuiva kesä. Esimerkiksi Kouvolan Jaalassa paloi suopohjaista metsämaastoa ja taimikkoa noin puoli hehtaaria. Tässä on muutamia esimerkkejä heinäKuivuus riivasi erityisesti Etelä-Suomessa Maastopalot riehuivat rajatuilla alueilla Kuivan heinäkuun aikana oli Pronto-tilaston mukaan yhteensä 759 maastopaloa, joihin palokunta hälytettiin paikalle. Kunnostusvaiheessa olevan turvetuotantoalueen 40x100 metriä kokoisella turvekentällä syttyi palo Evijärvellä, joka uhkasi tuulen mukana levitä metsään
– Toisaalta sopii kysyä, onko valistus mennyt entistä paremmin perille. Lentotähystystoiminnan kilpailutus onnistui Toukokuussa tähystyslennoista vastasivat samat palveluntuottajat kuin vuonna 2009. Nikula tähdentää myös viranomaisyhteistyön merkitystä maastopalojen torjunnassa. – Laajoilla metsäaloilla pohjoisessa ei ollut niin kuivaa kuin etelässä. Kaikista tähystyslennoista aluehallintovirastot ovat laatineet tähystyslentoselosteet Pronto-järjestelmään. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2006, jolloin oli myös kuu. Näin ollen yksi kehittämisen keskeinen tavoite yhtenäisen tilastoinnin aikaan saaminen on pääosin toteutunut. Maastopalojen syntymistä seurataan koko maassa yhteensä 26 lentoreitillä. Keväällä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kuun maastopaloista pelastustoimen tehtäväilmoitusten perusteella. Keskittämisen tavoitteena ovat muun muassa tähystyslentojen hallinnoinnin ja organisointimallin kehittäminen yhtenäistämällä tähystyslentotoiminnan aikaisemmat lääninhallitusten erilaiset toimintamallit, huolehtimalla tähystyslentojen yhtenäisen tilastoinnin toteutumisesta, uusimalla yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen kanssa hätäkeskusten tähystyslentojen operatiivinen toimintaohje ja järjestämällä toiminta vuoden 2012 alusta lähtien vuoden 2010–2011 kokemusten perusteella. Keski-Lapin alueella kahdella reitillä ei sateisesta säästä johtuen lennetty lainkaan. Kilpailutus onnistui hyvin ja palvelun tuottajien tarjoukset olivat laadukkaita. Kesäkuun alusta alkaen tähystyslentopalvelujen tuottamisesta vastaavat lentokerhot 22 reitillä ja yritykset neljällä eri reitillä. Lentoraportteja ja laskuja Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle ei ole vielä tullut kaikista elokuun lennoista, mutta saapuneiden ja tarkastettujen lentoraporttien perusteella maastopalojen ensihavaintoja tähystyskoneista on tehty yli 40 kappaletta. Lentomäärissä suuria alueellisia eroja Elokuun loppuun mennessä on koko maassa lennetty noin 1620 tuntia 780 tähystyslennolla, missä on kasvua noin 20 prosenttia vuoden 2009 lentomääriin verrattuna. Eniten tähystyslentoja on lennetty Itäja Kaakkois-Suomen reiteillä sekä VarsinaisSuomessa, millä alueilla on ollut selkeästi muuta maata kuivempaa. Kesäkuun lopulla tilanne muuttui ja heinäkuussa muutamilla eteläisillä reiteillä lennettiin jo kahta lentoa päivässä. Nyt avuksi saadaan myös uusi NH-90 -helikopteri, jolloin resurssit entisestään paranevat. Pieniä täydennyksiä tarjouksiin pyydettiin vain neljältä palvelun tuottajalta. Tähystyslentoja lentävät Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneet ilmailukerhot ja yritykset tähystyslento-ohjeen mukaisesti touko–syyskuussa. Ihmiset osaavat käyttäytyä tulen kanssa turvallisemmin, kun on kuivaa. Valvontalennoilla on Nikulan mukaan myös suuri merkitys, kun voidaan nopeasti havaita syttyneet maastopalot. Helteisestä kesästä johtuen määrärahaa anottiin lisää 200000 euroa, joka riittänee kuluneen kesän tähystyslentokustannuksiin. Alkukesä oli koko Suomessa hyvin epävakainen, mikä vaikutti selkeästi tähystyslentojen määrään. Varovaisuus ja valvontalennot Sisäasiainministeriön pelastusosaston ylitarkastaja Alpo Nikulan mukaan kuivuus ei koetellut koko maata vuoden 2006 tapaan. A luehallinnon uudistamisen yhteydessä vuoden 2010 alusta koko maan maastopalojen lentotähystystoiminnan hallinnointija ohjausvastuu on siirtynyt Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueelle. – Meillä on käytössä rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien lentokalusto ja yhteistyö toimii hyvin. Pohjois-Suomen avi organisoi maastopalojen tähystyslennnot Kuiva kesä ei lisännyt maastopaloja Teksti: Pentti Kurttila pelastusylitarkastaja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Kuva: Pauliina Kankare kilpailutti kaikki reittien tähystyslennot uudelleen. ma ja kuiva kesä, lennettiin tähystyslentoja yli 4400 tuntia ja rahaa käytettiin lähes 900000 euroa. Pyydettyjä savuntarkistuslentoja ja opastuslentoja palokunnille on suoritettu yhteensä noin 90 kappaletta. – Myös lentosammutuspäälliköiden koulutuksen uudistaminen parantaa valmiutta ja maastopalojen torjunta on järjestelmällisempää toimintaa kuin aikaisemmin. Uusitun ohjeen mukaan tavoitteena on, että 1.5.2011 mennessä jokaisella pelastuslaitoksella olisi vähintään yksi koulutettu lentosammutuspäällikkö. Sisäasiainministeriö myönsi keväällä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle 200000 euroa maastopalojen lentotähystystoimintaan ja toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin vuodelle 2010. Heidän kanssa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto teki suorahankintasopimukset. Kilpailutuksen seurauksena palveluntuottajat vaihtuivat kolmella eri reitillä ja kahdella eri reitillä tapahtui myös muutosta, kun toinen reitin tähystystoiminnasta yhteistyössä vastanneista lentokerhoista luopui maastopalojen tähystyslentotoiminnasta
Kyseisiin tiedonsiirto-ongelmiin reagoiminen työllisti Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualuetta kesän aikana merkittävästi. Kulovalvontalennot joka euron arvoisia Paloviranomaisia kaivattaisiin takaisin takapenkille Teksti: Pauliina Kankare Kuvat: Pauliina Kankare ja Jouko Anttila Kesän ennätyspitkä hellejakso kiihdytti Kauttuan Ilmailukerhon kulovalvontalentokoneen ilmaan parhaimmillaan kaksi kertaa päivässä. Kaikkiaan kesän lentomäärät pysyivät kuitenkin vakioina aiempiin kesiin verrattuna. Johtokunnan puheenjohtaja Petri Koskisen mukaan vielä tärkeämpiä ne ovat yhteiskunnalle, sillä palon havaitseminen ajoissa säästää kymmeniätuhansia euroja sammutuskustannuksissa. Tiedonsiirto-ongelmat työllistivät Ongelmia tähystyslentotoiminnan hallinnoinnissa oli selkeästi lääninhallitusaikaa enemmän. Tänä kesänä oli useita tiedonsiirtokatkoksia Els-järjestelmän ja Pronton välillä, mikä koski kaikkia selosteita ei vain tähystyslentoselosteita. Jos lentotoiminnalla pystytään estämään yksikin iso maastopalo, voidaan tähystyslentotoimintaa pitää perusteltuna. Todettakoon, että vuonna 2006 paloi maastoä noin 1600 hehtaaria lähes 3000 maastopalossa, kun tänä kesänä lähes 1200 maastopalossa on palanut vain noin 550 hehtaaria maastoa. Vapaaehtoisvoimin tehtävät kulovalvontalennot ovat Kauttuan Ilmailukerholle elintärkeitä. Se lisäsi runsaasti puheluja tähystyslentojen palvelun tuottajilta tilaajalle eli Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Suurimmat palot olivat toukokuussa Limingassa, jossa vanhalla turvetuotantoalueella paloi maastoa noin 25 hehtaaria ja siitä varsinaista maastoä 15 hehtaaria ja Vaalassa, jossa paloi turvetuotantoaluetta noin 30 hehtaaria heinäkuun lopussa. Yllättäen myös Ilmatieteenlaitoksen viranomaisportaalissa oli katkoksia muutamana päivänä kiivaimpana tähystysaikana. Rakentavan palautteen saaminen on ensiarvoisen tärkeää, kun kehitystyö jatkuu seuraavat lähivuodet. Huolimatta siitä, että hätäkeskuksen operatiivinen toimintaohje uusittiin ja hätäkeskuksien henkilöstöä koulutettiinkin, esiintyi joissakin hätäkeskuksissa pitkin kesää myös muita ongelmia, joiden vuoksi tähystyslentoselosteet eivät lähteneet Pronto-järjestelmään. 10 7/2010 Oulun lääninhallituksen kolme vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan suurten maastopalojen sammutuskustannukset ovat keskimäärin 7000–8000 euroa/hehtaari. Kehittäminen vaatii palautetta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto lähettää syyskuussa kaikille tähystyslentoja suorittaneille lentokerhoille ja yrityksille, hätäkeskuksille, pelastuslaitoksille sekä aluehallintovirastoille pyynnön palautteen saamiseksi kuluneen kesän tähystyslentotoiminnasta ja sen järjestelyistä. Ylhäältä käsin ajoissa havaitut maastopalot säästävät sammutuskustannuksissa kymmeniätuhansia euroja.. Ehkä osaltaan palojen määrään ja paloalan pienuuteen on vaikuttanut, että entisten Oulun ja Lapin läänien alueilla, mitkä ovat kuitenkin pinta-alan perusteella puolet koko maan alasta, oli selkeästi kosteampaa, eikä maastopaloja esiintynyt merkittävästi. Suurilta maastopaloilta vältytty Huolimatta ennätyskuumasta kesästä maastopaloja ei ole ollut tavanomaista enempää eikä ainuttakaan yli 30 hehtaarin suuruista maastopaloa ole ollut
Havainnon palosta teki siviilihelikopteri, joka otti hälytyskeskukseen yhteyttä. Ilman ajoissa tehtyjä havaintoja vahingot ja hehtaarimäärät olisivat nousseet korkeiksi. Säästöön aikaa ja rahaa • Kauttuan Ilmailukerho vuorottelee Varsinais-Suomen valvontareitillä Turun Lentokerhon kanssa. Kulolentäjillä on käytössään myös GPS, jonka avulla pystytään antamaan pelastusyksiköille tarkat koordinaatit palopaikasta. Sammutuskalustolla ei päästä perille asti, ja jalkaisin tehtävät tiedustelut vievät turhan paljon aikaa sammutustyöltä. • Ihanteellinen lentokorkeus on 400–600 metriä maanpinnasta, jolloin vaakanäkyvyys on paras. Lisäksi kolme silmäparia on havaintojen kannalta aina parempi kuin kaksi, Petri Koskinen huomauttaa. He kertoivat tarkan sijainnin sekä hoitamattomassa sekametsässä olevan palon etenevän latvapaloksi, mistä oli suuri hyöty. Kesäsäällä näkyvyys koneesta kantaa noin 40 kilometrin päähän. Kulovalvontalennot ovat osoittaneet tarpeellisuutensa. K esäaikaan luonnonvoimista tai ihmisten toiminnasta aiheutuneet maastopalot ovat usein vaikeakulkuisten taipaleiden takana. Toki lentojen tilaaja, Pohjois-Suomen Aluehallintavirasto järjestää ja maksaa lennot, mutta miestyötunnit tehdään talkoilla. Silloinkin kulovalvontakone on kullanarvoinen apu. – Lentokone on täysin ylivertainen maastopalojen havaitsemiseen. Lentomäärät tuplaantuvat, kun metsäpaloindeksi on viidettä päivää arvossa 5,0 tai sen yli. • Lentoreitti kestää tavallisesti noin 2,5 tuntia, mikäli havaintoja ei tehdä. Hellejakson aikana havaittiin jälleen useampia metsäpalojen alkuja. Tällöin mukaan lähtee myös pelastusviranomainen, joka hoitaa radioliikenteen ja opastaa palokunnan paikalle. 7/2010 11 I lman pitkää hellejaksoa euralaisen Kauttuan Ilmailukerhon lentämät kulovalvontalennot olisivat jääneet tänä kesänä vähiin. Helteiden ja kuivuuden vuoksi kerholaiset kiersivät Varsinais-Suomen valvontareitin usein kahdestikin päivässä. Silloin lennetään kahdesti päivässä, selventää Kauttuan Ilmailukerhon johtokunnan puheenjohtaja Petri Koskinen. Lisäksi kerhon henkilöstö on koulutettua ja hyvin motivoitunutta. Silloin näkyvät jo pienetkin savut kuten nuotiot. Tänä kesänähän tulivat vakuutusturvakysymykset vastaan muutamien pienkoneonnettomuuksien vuoksi. Saattaa olla, että ensi kesänä palaamme vanhaan systeemiin. Takapenkillä olisi tilaa alueen sopimuspalokuntalaisille tai pelastusviranomaisille. Ja olisihan tämä ollut aikamoinen kesä ilman kulovalvontalentoja, Virtanen kiteyttää. Kauttuan Ilmailukerhon huoli paloviranomaisen puuttumisesta on tiedostettu pelastuslaitoksella. – Lennot ovat toiminnallemme elintärkeitä ja kerholaiset ovat innostuneita kulolennoista, sanoo Koskinen. Kauttuan Ilmailukerhon kulovalvontalennot perustuvat pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen. – On etu, että päivystysalueellamme oleva kone on helposti saatavilla myös lentosammutusavustuksiin. • Kauttualaisten kone nousee ilmaan Eurasta Kauttuan lentokentältä ja lentää Vampulan, Vihdin, Karjaan, Turun ja Rauman kautta takaisin Euraan. Koneen lentokapasiteetti ilman tankkausta on noin 4,5 tuntia. Usein maastopalot ovat hankalissa paikoissa, jonne ei autojen kanssa tahdo päästä. – Kun metsäpalovaroitus on voimassa Varsinais-Suomessa, lähdemme varoituksen alkamisesta kolmantena päivänä lennolle. Petri Koskinen tietää kertoa, että yksi ajoissa havaittu maastopalo säästää sammutuskustannuksissa kymmeniätuhansia euroja, mikä vastaa yhden lentovuoden kustannuksia. Paloviranomaisilla vakuutukset ovat kunnossa, joten heitä lennoilla voisi kyllä käyttää. Kovasti heitä kaipaamme, koska he tuntevat VIRVEn käytön meitä paremmin, osaavat radioliikenteen sekä tuntevat hierarkian ja yksiköt. Kauttuan Ilmailukerhon kulolennot. – Nyt on haettu kokemuksia ja syksyn aikana arvioidaan, onko tarvetta saada sopimuspalokuntalaisia jälleen mukaan lennoille. Lentomääriä vähensivät märkä alkukesä ja elokuussa hellejakson jälkeen alkaneet sateet. Tämä keikka maksoi lentovalvonnan vuosibudjetin meille, Virtanen vertaa. Kopterin väellä oli kuitenkin koordinaatit hukassa eikä heillä ollut ammattitaitoa kertoa tarkkaa sijaintiaan. AVI:lta saatavilla maksuilla korvataan kalustokulut. Viime kesänä niitä oli 26. Vanhaan ehkä palataan. – Aiempina kesinä heitä on ollut lennoilla mukana, mutta tänä vuonna tulivat vakuutuskorvausasiat vastaan. – Samanaikaisesti lähti Kauttualta kone valvontalennolle ja lensi palopaikalle. Ammattituntemus auttaisi Neljäpaikkaisessa Cessna 172n -koneessa on tänä kesänä istunut vain lentäjä ja tähystäjä. – Meitä hälytetään myös savuhavaintotarkistuksiin, mikäli palopaikka on hankalan kulkumatkan takana ja sen löytäminen maasta käsin on työlästä. – Eräskin palo Köyliössä oli tiettömän reitin varrella, mistä ilmahavainnon vuoksi selvisimme tunnin työllä, kun normaalisti se olisi vienyt pari kolme päivää. Vaikka niistä koituu menoja, tulee myös säästöjä, kun palo havaitaan ajoissa, toteaa Ala-Satakunnan aluepalomestari Jorma Virtanen Satakunnan pelastuslaitokselta. Yksi seudun uhkaava metsäpalo syttyi salamaniskusta Satakunnan ja Pirkanmaan rajalla Sastamalassa heinäkuussa. Jorma Virtasen mukaan myös VIRVEn käyttöongelmat ovat tiedossa. – Valvontalennoista on suuri yhteiskunnallinen hyöty. Lennoille päästiin kunnolla vasta juhannuksen jälkeen. • Kone etenee 110 solmun nopeudella • Lentoja kertyi tänä kesänä elokuun loppuun mennessä 24
Jari Nykänen. UAS eli Unmanned Aerial System ja UAV eli Unmanned Aerial Vehicle omaa siviilikäytössä kolme pääkäyttötarkoitusta. – Maastopalotilanteessa nähdään, kuinka laajasta palosta on kyse, miten se etenee ja lisäksi voidaan tehdä havaintoja teiden ja vesistöjen suhteen. Dangerous, dirty, dull Kolmen D:n muistisääntö kerUAS-laitteet kiinnostavat Lapissa Kauko-ohjattava ilma-alus avuksi maastopalojen torjunnassa too, että UAV-laitteita käytetään vaarallisissa, likaisissa tai tylsissä kohteissa. UASkoulutuskeskuksessa on tarkoitus antaa opiskelijoille mahdollisuus saavuttaa pätevyys UAS:n käyttöön erilaisissa sovellutuksissa. Käyttötarkoituksia on lukemattomia. Siviilimaailman käytön ongelmana on yhä se, että käyttöä koskevat säädökset puuttuvat, jolloin UAV-laitteita saadaan käyttää vain näköetäisyydellä ja alle 150 metrin korkeudessa, sanoo projektipäällikkö, Lapin lennoston everstiluutnantti evp. Viranomaiskäytössä tärkein apu on saada lintuperspektiivi käyttöön. – Pelastustoimi on ihan oikeasti kiinnostunut näistä laitteista, samoin muun muassa poliisi ja rajavartiosto. Tarkoituksemme on näyttää miten laitteet toimii ja käynnistää samalla vaatimus säännösten luomiseksi, sanoo Nykänen. Hänen mielestään nyt on tärTeksti: Riitta Ahonen Kuvat: Timo Lindholm Miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan säädösten luomisen jälkeen käyttää myös tulipalojen kartoittamiseen vaarallisilla alueilla, sanoo Lapin aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Jari Aalto. Armeija on lennättänyt UASlaitteita jo noin parinkymmenen vuoden ajan. Maastopalotilanteissa pelastustoimen johtaja voi seurata palon kulkua lähes reaaliajassa. 12 7/2010 UAS-laitteiden käyttösovellutuksia on runsaasti niin poliisikuin pelastustoimellekin. Metsäpalojen valvontalentoihin tai esimerkiksi voimalinjojen tarkistuslentoihin UAV-laitteita voi käyttää vasta, kun säädökset on saatu luotua. 12 7/2010. Se, mikä kiinnostaa on myös niiden ympäristöystävällisyys ja edulliset käyttökustannukset, sanoo Lapin aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen johtaja Jari Aalto. M iehittämättömien ilma-alusten (UAS) siviilikäyttö laajenee lähivuosina huomattavasti. Myös koulutusprojektin aloittaminen edellyttää säännösten olemassaoloa. – Viranomaiskäyttö, luonnonvarakäyttö ja ilmakuvien otto. Lähiajan tavoitteena on luoda UAS-lennättäjän koulutusjärjestelmä ja aloittaa ensimmäisenä Suomessa heidän koulutuksensa. Kemijärven kaupungin EU-rahoitteinen UAS-projekti esitteli 31.8.2010 ensimmäistä kertaa julkisuudessa tavoitteitaan Lapin läänin viranomaisille. Niitä voidaan käyttää turvallisesti sellaisissa kohteissa, joissa normaalisti käytetään lentokonetta tai helikopteria
Alinna kuvassa RC-vastaanotin.. Normaalissa metsäpalotilanteessa UAV-laitteen toimintasäde riittää. UAV-laite voi vahingoittua laskeutuessa, tiedonsiirtoyhteys voi katketa ja sääolot voivat olla liian vaativat. Neuvottelut Trafin kanssa ovat käynnistyneet siitä, miten koulutusjärjestelmä luodaan ja saadaan koulutettua UAV-lennättäjän lupakirjan omaavia henkilöitä. EAKRhankkeen tavoitteena on kiinteäsiipisen ja VTOL-koneen hankinta, perussensorien hankinta ja perusohjelmistojen hankinta. Ongelma on sekin, että maailmalla on noin 1200 erilaista versiota eikä monikaan valmistaja halua vastata tarjouspyyntöihin, jotka koskevat vain 1–2 laitteen hankintaa, sanoo Jari Nykänen. Kun tämä kehittämishanke loppui 1,5 vuotta sitten, käynnistyi UAS-koulutushanke viime vuoden alussa. Nykänen arvioi, että jo 2012 voisi ensimmäinen koulutus käynnistyä Kemijärvellä. Viranomaiskäytössä tärkein hyöty UAS-laitteesta on saada käyttöön lintuperspektiivi. – Ne pitäisi silloin myös saada hätäkeskuksen vasteeseen. UAS-laitteistoa ohjataan joko suoralla käsiohjauksella kuten RC-lennokkia tai autonomisella lennolla, johon voidaan halutessa puuttua. Metsäpalotilanteessa UAS-laitteen avulla voi nähdä mm. 7/2010 13 PURIFY AIR 30M PELASTAUTUMISHUPPU Suojaa vähintään 30 minuuttia hengityselimiä, päätä ja silmiä ja helpottaa poistumista vaara-alueelta LAVORO PALOSAAPAS –Erinomainen käyttömukavuus! CE hyväksytty EN ISO 15090:2006 HI3 F2A. – Miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan säädösten luomisen jälkeen käyttää myös tulipalojen kartoittamisessa vaarallisilla alueilla sekä etsinnässä, sanoo Aalto. Koulutus alkaa ehkä jo 2012 Hankkeen tausta on se, että kolme vuotta sitten Kemijärvellä aloitti UAS-laitteiden testauskeskus. Mini UAV-laitteet lentävät yleensä noin 3–4 tuntia 30 kilometrin säteellä. UAS-projektiin kuuluvan ESR-hankkeen tavoitteena on koulutusjärjestelmän luomisen lisäksi lisätä teknistä UAS-tietotaitoa ja hankkia omaa laitteistoa siihen tarkoitukseen. Uusin laitehankinta tulee olemaan kiinteäsiipinen UAV-laite Sloveniasta. keää luoda järjestelmä, jotta viranomaiset voivat käyttää UAVlaitteita esimerkiksi onnettomuustilanteissa. Se on jämäkkä ja toimii niissä olosuhteissa, missä oikea lentokone toimii. Laitteita on testattu ja kokemusta hankittu ja heikot kohdatkin ovat tiedossa. Projektipäällikkö Jari Nykäsen mukaan hankekokonaisuuden tavoitteena on, että Kemijärvelle kehittyy UAS-toiminnan osaamiskeskittymä. Keskellä kuvassa oleva autopilot vakauttaa koneen, ohjaa ohjelmoidut reittilennot ja lähettää lentotiedot maa-asemalle. kuinka laajasta palosta on kyse ja kuinka palo etenee. Kiinteätai pyöreäsiipisen tai pallomaisen laitteen lisäksi UAS-laitteistoon kuuluu myös maa-asema, tiedonsiirtolinkki tai ohjain. – Ongelmattomia nämä eivät ole. Tällöin pelastustoimen johtaja voi seurata palon kulkua ja suunnitella rajoittavia toimenpiteitä. Tällä hetkellä vain Kemijärven kaupunki omistaa UAV-laitteen, jota on tarjottu myös pelastuslaitoksen testattavaksi. Ylimpänä kuvassa apuvakauttaja käsilentoa varten, jotta harjaantumatonkin lennättäjä hallitsee koneen ilmassa
– Rakenteellisten muutosten läpivieminen on helpompaa, varsinkin jos kyseisellä paikkakunnalla tai vastaavassa hoitolaitoksessa on ollut hiljattain tulipalo, missä henkilöitä on ollut vaaralle alttiina. Tuon palon jälkeen TAYS nopeutti hoitolaitostensa sprinklaamisen aikataulujaan. Rahan merkitys kulujen kasvamisen vuoksi on myös merkittävä tekijä muutosten parantamisessa. – Meillä suomalaisilla on sisäänrakennettuna muutosvastaAri Vakkilainen selvitti onnettomuustutkinnan suositusten vaikutusta ”Jäävät liian usein kuolleiksi kirjaimiksi” Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto Ari Vakkilainen kiinnostui onnettomuustutkinnan suositusten vaikuttavuudesta, koska on itse ollut mukana tutkintatyössä. – Lainsäädäntöä muutettaessa on usein eturistiriitoja, joiden seurauksena muutokset estyvät tai hidastuvat. 14 7/2010. Onnettomuustutkinnassa annettavat suositukset jäävät liian usein kuolleiksi kirjaimiksi. 14 7/2010 S uomessa tapahtuvia onnettomuuksia tutkitaan hyvinkin seikkaperäisesti, mutta tutkinnan tuloksena annettavat suositukset johtavat huonosti käytännön toimenpiteiksi, esimerkiksi lainsäädännön kautta. Alueellisesti asiaa ajavien virkamiesten omalla motivaatiolla on suuri merkitys muutosten toteutumiselle, Vakkilainen toteaa. Sprinklauksen kustannukset ovat uudisrakentamisessa muutaman prosentin luokkaa ja korjausrakentamisessa ne tulevat hieman kalliimmaksi. Tampereen ammattikorkeakoulussa yhteistyössä Tallinnan teknillisen korkeakoulun kanssa suorittamansa sMBA-tutkinnon tutkintotyössään Ari Vakkilainen tarkasteli vuonna 1999 sattuneen Maaningan vanhusten palvelutalon tulipalon suositusten hyvää toteutumista ja vuonna 2004 sattuneen Konginkankaan liikenneonnettomuuden suositusten huonompaa toteutumista. – Maaningan suosituksista on toteutunut suurempi osa kuin Konginkankaan suosituksista. – Maaningan ohjeet pohjautuivat periaatteessa turvatason parantamiseen rakennuksissa niiden suojaustasoa parantamalla pääosin sprinklaamalla, kun taas Konginkankaan suositukset perustuivat pääasiassa logistiikkaketjun ja liikenneturvallisuuden parantamiseen eri keinoin. Tästä hyviä esimerkkejä ovat keskikaiteiden saaminen maanteille sekä sprinklauksen saaminen ”pakolliseksi” hoitoja huoltolaitoksiin, Vakkilainen huomauttaa. Yksi syy on varmasti pidempi aika, sillä onnettomuustutkinta valmistui muutamaa vuotta aiemmin. Turvallisuutta ei tunnuta koettavan tärkeäksi asiaksi, koska päätöksenteossa se jää muiden toimenpiteiden jalkoihin. Esimerkiksi Tampereen yliopistolliseen sairaalaan (TAYS) kuuluvassa Pitkäniemen sairaalassa syttyi raju tulipalo muutama vuosi sitten. Hyvä esimerkki on parhaillaan valmisteilla oleva pelastuslaki ja siinä oleva väestönsuojien rakentamisen velvoite
Raskaiden ajoneuvojen kuljettajien tulee omaksua se vastuu, joka heillä on 60 tonnin kuljettamisesta. Ari Vakkilainen huomauttaa, että paikallistasolla viranomaisen on helpompaa tuoda näkemyksiään esille, koska ne voidaan kohdistaa johonkin konkreettiseen, erityisesti silloin, jos jokin onnettomuus on kohdannut. Ari Vakkilainen työskentelee palopäällikkönä Tampereen aluepelastuslaitoksella. 7/2010 15 Liikenneonnettomuuksiin suunniteltu 2-osainen PELASTUSLAUTASETTI Kysy esittelyvideota! TANGORANKALAUTA Integroitu lasten ja aikuisten rankalauta. Ilmeisesti on vallalla ajatus, että kyllä me aina pärjätään. Isot autot ajavat ylikuormaa mukanaan ja ylinopeutta. Ari Vakkilainen kertoo, että Konginkankaan tutkintalautakunnan jäsenet kokoontuvat vuosittain yhteiseen vapaamuotoiseen hetkeen, ryhmässä kun syntyi ystävyyssuhteita. – Vanha sanonta: ”isokokoinen, mutta hyvätapainen”, ei taida enää pitää paikkansa. – Se ei anna toiminnanharjoittajalle hyvää kuvaa tästä toiminnasta. Ja sitten herätään vasta, kun jotakin ikävää tapahtuu, jos aina silloinkaan, Ari Vakkilainen ihmettelee. Hän suoritti yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tallinnan teknillisen korkeakoulun kanssa sMBA-tutkinnon, jossa pääpaino on turvallisuusasioissa. – Kävin äskettäin Unkarissa. Tutkintotyön nimi on: Onnettomuustutkintojen suositusten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden eroavuudet. Yhteisenä kysymyksenä voi mainita, miksei lainsäädäntöä noudateta, hän kysyy. – Sprinklaus vie vain noin kolme prosenttia uudisrakentamisen kustannuksista; remonttikustannuksista hieman enemmän. Siksi sen suositusten toteutuminen kiinnostaa. Valitettavan vähän ne johtavat kuitenkin mihinkään. – Valitettavasti asiat unohtuvat, mitä etäämmäs päätöksenteko menee ja tämän takia esimerkiksi liikenneturvallisuuden parantaminen jäänee lapsipuolen asemaan. Ei niitä ole vielä edes Konginkankaan turmakohdassakaan. Asenteiden muuttaminen turvallisuuden suuntaan vie aikaa. Asenteet ovat lujassa. Vasta kaksi kouluampumistapaustakin sai päättäjät liikkeelle. Palokunnat eivät siihen pysty ja hoitoja hoivalaitosten henkilökunnan resurssit ovat myös pienet. – Onnettomuustutkintakeskus tekee laadukkaita tutkimuksia, joissa annetaan suosituksia. Eteenpäin vain nihkeästi Ari Vakkilainen oli mukana Konginkankaan onnettomuuden tutkintaryhmässä vastuualueenaan pelastustoiminta. – Tällä tavallako me arvostamme vanhuksiamme. – Meillä on esimerkiksi Viroon jonkinlainen isoveliasenne, mutta väitän, että itsenäistyttyään Viro on turvallisuusasioissa mennyt paljon edelle meitä. – Esimerkkinä juuri tämä Pitkäniemen sairaalan tapaus. 7/2010 15. Miksi turvallisuutta vastustetaan. En ymmärrä miksi tätä vastustetaan. Turvallisuus jää jalkoihin Mutta eniten Ari Vakkilaista ihmetyttää se, että päätöksenteossa turvallisuus jää aina muiden hankkeiden jalkoihin. – Yhä puuttuvat yhtenäiset linjaukset. Edes heidän turvallisuudestaan ei haluta pitää huolta. – Yhteinen aiheemme on tämä onnettomuus ja joka vuosi kokoontuessamme joudumme toteamaan, ettei antamiamme suosituksia ole saatu läpi, Vakkilainen harmittelee. Soveltuu myös vesipelastukseen! rintaisuus. – Maaningan paloa tutki esimieheni Seppo Männikkö ja olen huomannut, että erityisesti täällä Pirkanmaalla erityiskohteiden paloturvallisuutta on saatu parannettua, mutta vaihtelevasti myös muualla Suomessa. Ari Vakkilainen ihmettelee myös miksi uutta pelastuslakia käsiteltäessä on noussut vastustus paloturvallisuutta parantavista toimenpiteistä. Hän huomauttaa myös, että yhä edelleen paloturvallisuuden rakentamismääräykset vaihtelevat liikaa eri alueilla. Turvallisuus pitää hakea näillä keinoilla, koska käsiä ja jalkoja siihen tehtävään ei ole. Liikenneturvallisuudessa olisi paljon tehtävää, mutta erityisesti Ari Vakkilainen kiinnittäisi huomiota tielläliikkuvan raskaan kaluston kuljettajien asenteisiin. – Jos tahtoa olisi, turvallisuusasiat saataisiin kuntoon, Ari Vakkilainen sanoo. Tutkinnan ja suositusten jälkeen ketju kummallisesti katkeaa. Siellä teillä näkyy runsaasti keskikaiteita, mutta meillä ei niitä rakenneta edes onnettomuusalttiimpiinkaan kohtiin. Saksalainen suuri vähittäiskauppaketju ihmetteli rakentaessaan Suomeen täysin samanlaisia myymälärakennuksia, miten paloturvallisuusmääräykset vaihtelivat eri puolilla maata
– Sen koulutuksen saaneet ajattelevat niin, kun minä haluan nähdä asiat myös toiselta kannalta. Kuntien ja aluelaitosten pienempi määrä helpottaisi toiminnan ohjaamista. – Olen nähnyt sellaisena itseni, mutta niin ovat varmasti muutkin. Häntä pyydettiin hakemaan pelastusjohtajan virkaa ja pitkään sitä mietittyään otti haasteen vastaan. Siltikään Rantanen ei lähde ottamaan kantaa, olisiko valtio kuntia parempi omistaja pelastustoimelle. Erityisesti kuntien huono taloudellinen tilanne ohjaa toimintaa, eikä rahaa ole laittaa mihin tahansa, hän sanoo. Toisaalta edustamani laitoksen sijainnista johtuen olen joutunut miettimään asioita eri tavalla kuin muualla, erityisesti eteläosissa maata. 16 7/2010 O ulu-Koillismaan pelastusjohtaja Keijo Rantanen on vuonna 2004 aloittaneista 22:ta pelastusjohtajasta ainut, joka tuli niin sanotusti alan ulkopuolelta. Ongelma on hänen mukaansa myös se, että pelastustoimelta puuttuu selkeä yhteinen johto, joka määrittelisi, miten tehtävät hoidetaan. Kokonaisuuksien ajattelija Keijo Rantanen sanoo pelastusjohtajien joukossa nähneensä itsensä enemmänkin kokonaisuuksien ajattelijana, kun muut pelastusjohtajat ovat panneet painoarvoa pelastustehtäviin. – Me myös kamppailemme täällä harvaan asuttujen alueiden mukanaan tuomien ongelmien kanssa. Miten voimme tulevaisuudessa turvata näiden alueiden turvallisuuspalvelut. Ehkä tässä raOulu-Koillismaan pelastusjohtaja Keijo Rantanen: ”Kuusi aluelaitosta riittäisi” Teksti ja kuva: Esa Aalto Pelastuslaitokset voivat olla turvallisuuden moniosaajia, jos heille vain suostutaan antamaan siihen kunnolliset resurssit. Ulkopuolelta pelastusalan pelastusjohtajaksi tullut on Keijo Rantasen mukaan nähty kummajaisena. Nyt Rantanen palaa takaisin peruskunnallisiin tehtäviin, joskin uusi tehtävä käsittää myös laajemman kokonaisuuden rakentamista. – Kuntakenttä on liian hajanainen ottaakseen selkeän roolin johtajana. – Vaikka emme halua olla prosenttiliike, me sitä kuitenkin olemme, pelastusjohtajan tehtävistä kuntaliitosta valmistelevan suur-Oulun hallintolakimieheksi siirtyvä Keijo Rantanen sanoo.. Suomi pitäisi hänen mukaansa nähdä myös usean erilaisen pelastuslaitoksen maana. Esimerkiksi sivutoimisten ja vpk-toiminnassa mukana olevien rooli on täällä meillä hyvin merkityksellinen. – Pelastuslaitokset ovat erilaisia Etelä-Suomessa. Keijo Rantasen mielestä pelastustoimelle ohjautuu nyt liikaa erilaisia töitä valtionhallinnon eri sektoreilta. – Eri ministeriöiltä ohjataan erilaisia tehtäviä pelastustoimelle riippumatta siitä, onko sillä siihen resursseja vai ei. Myös valtiovallan tulisi rahallisesti osallistua pelastustoimen tukemiseen. – Ratkaisu voisi syntyä pikemminkin siitä, että kuntien määrää nykyisestä oleellisesti vähennettäisiin ja valtio osoittaisi suoraan pelastustoimelle lisää rahaa. Hän alkaa hallintolakimiehenä valmistella Oulun seudun viiden kunnan yhteenliittymistä. Varatuomari Keijo Rantanen toimi Oulun kaupungin hallintolakimiehenä, kun hän ryhtyi valmistelemaan uutta alueellista pelastuslaitosta. Tämä on ollut hienoa aikaa ja mielenkiintoinen työtehtävä. – Ei ole kaduttanut
– Siinä on pelastusalallakin peiliin katsomisen paikka. Toki elämässä pitää olla muutakin kuin työnteko, ja senhän 24 tunnin työvuoro ja sen jälkeinen pitkä vapaa mahdollistavat. – Eivätkä sitä ymmärrä tavalliset kuntalaisetkaan. Pelastusala ei Rantasen mielestä tuo riittävällä ponnella omia näkemyksiään esille. Meillä ei ole nykyresursseilla mahdollisuuksia toteuttaa näitä hienoja ajatuksia, joita valtiovallan taholta meille ladellaan. Myös lainsäädännölliset esteet on purettava tämän yhteistyön tieltä. Kun kuntatalous on huonossa kunnossa, pitäisi valtion kantaa enemmän vastuuta. Milloin näin tapahtuu on eri asia. Toki resurssitkin ovat rajoitteena, mutta myös asenteet. – Yhtenäistä päätöstä ei työajasta tule koskaan, sillä siitä päättävät tulevat samasta ryhmästä, eikä siihen haluta puuttua. Rantanen on varma, että myös esimerkiksi Helsingissä toimisi Oulun työaikamalli. Automaattisia järjestelmiäkin hän kannattaa, mutta ei yksiselitteisesti. – Sitä olisi erityisesti näillä seuduilla entisestään tehostettava; lähtien työaikojen ja muiden resurssien paremmasta yhteensovittamisesta. Nämä asiat pitäisi myös todeta palvelutasopäätöksissä. On kuitenkin tähdennettävä myös ihmisten omatoimisuutta ja erityisesti sellaisilla alueilla, joilla ei voida odottaa esimerkiksi palokunnan saapuvan nopeasti paikalle – Kylien omien vpk:oiden tarvettakin pitää korostaa, mutta niiden pitää todellakin olla vapaaehtoisia kylien sammutusryhmiä. Operatiivinen tehtävä hoidetaan, mutta muu asia jää retuperälle. Kuka vastaa kustannuksista, kun kunnille heitetään vain uusia velvoitteita. Meillä ei ole kohta resursseja jokaiseen lähtöön; emme voi enää lähteä jokaisen näreikköpalon perään. – Viisi tai kuusi laitosta olisi sopiva määrä. Enemmän ehkä ne. Moniviranomaiskoulutuksella hänen mielestään saadaan alan yleistä koulutustasoa entisestään nostettua ja siten myös avattua mahdollisuus ylempään korkeakoulututkintoon. – Ei voi olla niin, että ihmisen asuinpaikasta riippuu se, millaista palvelua hän voi saada. Viisi-kuusi laitosta riittää Aluelaitosten määrän Keijo Rantanen karsisi samaan tapaan, kun nyt tehdään hätäkeskuslaitosten kanssa. Siihen vielä resursseja ja ruutia mukaan. – Ennaltaehkäisevään työhön pitää mennä mukaan, mutta jo koulutuksessa pitää tähän antaa paremmat eväät. – En usko, että vuorokautinen työaikamalli on kustannustehokkain. Hän kannattaa myös yhteistyön lisäämistä esimerkiksi sosiaalitoimen kanssa. – Ellei jotakin tehdä, kokonaisuus kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Toki me sitä haluamme olla, mutta jälleen puhumme resursseista. Siitä pitäisi päästä pois, että ollaan tekevinämme töitä ja kunta maksavinaan palkkaa. VPK-toimintaan menee jo nyt meilläkin paljon rahaa ja aina kun olemme kunnilta kysymässä lisää rahaa, kysytään, mihin ihmeeseen sitä tarvitaan. Siinä toteutuu omistajan tahto, mitä se pelastuslaitokseltaan haluaa, Keijo Rantanen sanoo. – Henkilöstömenot vievät valtaosan pelastustoimen varoista. Tarvitaan siis rahaa eli hynää. 7/2010 17. – Moni pelastusjohtaja on sanonut, että teemme täällä oikein asioita, mutta heillä ei ole omassa laitoksessaan ruutia lähteä viemään asiaa samalla tavalla eteenpäin. Palokuolemakysymykseen Keijo Rantanen esittää vastakysymyksen; onko sillä merkitystä kuinka monta ihmistä tulipalossa kuolee, ellei siihen johtaneisiin syihin puututa. Yhteistyötä viranomaiskenttään Keijo Rantanen korostaa myös viranomaisyhteistyön merkitystä. On helppoa lausua kauniita ajatuksia ajattelematta, miten ne toteutetaan käytännössä. Onko palokuolleiden määrällä merkitystä. – Olemme valmiita kaikkea tekemään, vaikka resursseja ei oikein olekaan. Vaikka Keijo Rantanen ei haluakaan nähdä pelastustointa vain operatiivisena toimijana, hänen mielestään jo alan lainsäädäntö pitäisi rakentaa siten, että pelastustoiminnassa keskityttäisiin vain ihmisten, ei omaisuuden pelastamiseen. – Ei niitä ”norsunluutorneista” kannata lähteä vaatimaan. Pääsykokeissa ei oteta tätä puolta riittävästi huomioon. – Vaikka emme halua olla prosenttiliike, me sitä kuitenkin olemme. Nyt ei koulutuksessa riittävässä määrin niin tehdä. Hänen mielestään odottamiseen perustuva pelastustoiminta heikentää työntekijöiden motivaatiota. Laskutavat ovat erilaisia. Vuorokautinen työaika ei ole kustannustehokkain Tästä tullaan työaikaan, joka Oulu-Koillismaalla muutettiin muutama vuosi sitten sellaiseksi, että päiväsaikaan tehdään 9 tunnin työvuoro ja toinen vuoro on 15 tunnin pituinen. – Motivaatio laskee nopeasti kasarmoiduissa olosuhteissa. Ei tehdä muuta kuin odotellaan hälytyksiä, vaikka muutakin tehtävää olisi. Kukaan ei tee esitystä asiassa, koska kuntien itsehallinto on niin pyhä asia. Turvallisuuden tavaratalo-ajattelua Keijo Rantanen ei oikein tajua ja samaa on myös viestinyt oma väki. Keijo Rantanen kannattaa sitä, että palomiesten pitää tehdä kaikenlaisia töitä, kunhan resurssit sen vain sallivat. – Silloin toki ajatus voisi toimia, jos esimerkiksi voitaisiin kauppakeskuksiin avata turvallisuusshoppeja. 7/2010 17 Sähkökeskusmoduuli Rasvapalomoduuli Langaton kaukosäädin Alkusammutuskärry Sisältää kaiken tarvittavan alkusammutuskoulutukseen! Kärry on erittäin tasapainoinen ja helppo vetää Saatavana 6 erilaista helposti vaihdettavaa moduulia: sähkökeskus-, rasvapalo-, paperipalo-, spraypullo-, PC-moduulija roskakorimoduuli Kaikki koulutukseen tarvittava varustus! ja pitäisi vetää esimerkiksi EU:n maataloustukirajan mukaisesti; Pori-Savonlinna-akseli jakaisi maan ja pelastuslaitokset ja niiden tarvitsema apu pitäisi nähdä tämän perusteella
Nuorten kanssa toimiminen vaatii vetäjältään pitkämielisyyttä ja toiminnan järjestämistä siten, että kaikki huomioidaan ja kaikille on mielekästä tekemistä. Anjalan VPK osallistuu palokuntakilpailuihin aktiivisesti ja on menestynyt niissä erinomaisesti. Anjalan VPK:n vastuuhenkilöt ovat olleet esimerkillisellä tavalla huolehtimassa koko vapaaehtoispalokuntaliikkeestä ja sopimuspalokuntajärjestelmästä alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. – Tytöt eivät ollenkaan jää toiseksi tässä hommassa, vetäjä-Janit tuumivat. Sen toiminta on monipuolista: palokunnalla on hyvin koulutettu, organisoitu ja johdettu hälytysosasto sekä myös aktiivisesti toimivat harrastusja nuoriso-osastot. – Parhaassa tapauksessa tästä noustaan 16. Muun muassa tänä vuonna se voitti palokuntien Suomen mestaruuden Jehumalja-kilpailuissa. VPK:n riveistä moni saa myös ammatillisen kipinän. ”Anjalan VPK:n toimintavalmius ja osaaminen ovat valtakunnallisessa vertailussa erinomaisella tasolla. – Siinä tuntee itsekin onnistuvansa. Anjalassa VPK on koko kylän yhteinen juttu Vuoden vapaaehtoispalokunnan toimintaa leimaa ammatillisuus ja kilpailuhenki Teksti ja kuvat: Esa Aalto Vetäjältä vaaditaan pitkämielisyyttä. ikävuoden jälkeen hälytysosaston koulutusryhmään ja sitäkin varten pyritään antamaan mahdollisimman hyvä peruskoulutus palokuntatoimintaan, Jani Danielsbacka sanoo. Jani Leosen on saanut innostumaan nuoriso-osaston vetämisestä myös se, että mukana on kolme omaa lasta. Toimintaan tullaan mukaan nuorella iällä ja valtaosa myös pysyy siinä tavalla toisella. Jani Leonen ja Jani Danielsbacka sanoo, että palkitsevinta on nähdä nuorten kehittyvän hyviksi palokuntalaisiksi. S uomen Sopimuspalokuntien Liitto valitsi tänä vuonna Anjalan VPK:n vuoden vapaaehtoispalokunnaksi. 18 7/2010 Tänä vuonna 116 vuotta toiminut Anjalan VPK on koko kylän yhteinen asia. Ilman heitä toiminta ei onnistu. Anjalan VPK:ssa myös tytöt ovat innostuneita perinteisesti poikien kansoittamasta harrastuksesta. Parhaillaankin sen rivistä tulleista kolme opiskelee PelastusopisNuorisotoiminnassa vetäjän osa on keskeinen. Palokunnan jäsenistöstä on tullut useita pelastusalan ammattiin kouluttautuneita.” Anjalan VPK:ta onkin kutsuttu myös pelastusalan akatemiaksi. Perusteluissa kiteytyy kaikki se, mikä on olennaista Anjalan VPK:n toiminnassa. Anjalan VPK:lla on lisäksi erinomaiset suhteet ympäröivään yhteisöön
Siitä huolimatta Anjalassa ei VPK-toimintaa tehdä otsa rypyssä. 7/2010 19 tossa, kaksi pelastajaksi ja yksi AMK-insinööriksi. Palokunnan päällikkö Markku Leinonen ja puheenjohtaja Jari Kallio selittävät tätä sillä, että VPK:ssa toiminta on haluttu harrastuksesta huolimatta pitää mahdollisimman korkeatasoisena. Janne oli vuoden vanhempi eli yhdeksän. Jos haluaa olla mukana palokunnassa, mutta hälytystoimintaan ei jaksa sitoutua, voi jatkaa hyvää harrastusta harrastusosastossa. Sitoutumista tarvitaan Hälytysosastossa mukanaolo edellyttää sitoutumista paitsi tarvittavaan koulutukseen ja harjoitteluun, myös osallistumaan hälytystehtäviin. – Me otamme toimintaan mukaan jo 7-vuotiaat. Osastoon kuuluu tällä hetkellä kahdeksan naista. – Tulin kahdeksanvuotiaana mukaan, kertoo Janna-Mari. – Kaikki meidän tekemisemme tähtää palokuntatehtävien hyvään hoitamiseen ja ammatilliseen otteeseen. Jos tehtävien määrä lisääntyisi runsaasti, voisi tulla ongelmia. Tytöt aktiivisesti mukana Myös nuoriso-osastossa tytöt ovat aktiivisesti mukana. Teatterisavu antoi aitouden tuntua ja selässä oli myös paineilmalaitteen tapaiset työvälineet. – Niitä meillä on vuosittain keskimäärin noin sata. Nuoriso-osaston harjoitukset järjestetään tiistaisin ja torstaisin siten, että nuorimmat eli yli 7-vuotiaat harjoittelevat tiistaisin, samoin kuin vanhimmat eli yli 12-vuotiaat. – VPK on myös mukana kylän monissa tapahtumissa ja olemme silläkin tavalla tukemassa erilaista toimintaa alueella. Nuorisolla on mahdollisuus 16 vuotta täytettyään hakeutua hälytysosaston koulutusryhmään ja sinne siirtyy vuosittain keskimäärin pari henkilöä. Siellä liikutaan ja virkistäydytään ja toteutetaan myös erilaista varainhankintaa. EsimerJani Danielsbacka (vas.) ja Jani Leonen vetävät palokuntanuorten harjoituksia. KTS:n pohjalta laaditaan vuosisuunnitelma. – Hälytysosastolaisten keski-ikä on nyt hyvä ja siellä fyysisesti vaatimukset hyvin täyttävä porukka. Harjoitusillassa oli mukana 12 nuorta, joista kahdeksan oli tyttöjä. – Tämä määrä on riittävä. Tyttöjen runsaan mukanaolon saattoi havaita myös syyskuisena tiistai-iltana. – Siihen kuuluvat kaikki, niin naiset kuin veteraanitkin. – Kiinnostuin palokuntatoiminnasta, kun paloautot ovat olleet mielestäni aina hienoja, Janne kertoo. Se pitää toiminnan virkeänä, mutta hälytysosaston väki ei rasitu. Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa ”Saa kerrankin olla kuin oikea palomies” Janna-Mari Tiukkanen, 14 ja Janne Nieminen, 15 ovat olleet koko pienen ikänsä mukana vpk-toiminnassa. Viime vuonna keskimääräinen lähtövalmiusaika oli runsaat 3 minuuttia. Janna-Mari puolestaan uskoo, että alaa voi myös harrastaa isona. Viime vuonna yhteensä 81, joista 54 oli pelastustehtäviä ja 27 ensivastetehtäviä, Markku Leinonen kertoo. – Mahdollisesti saatan aikanaan pyrkiä opiskelemaan alaa. Kylässä toimii myös urheiluseura, jonka tilat sijaitsevat tien toisella puolella. ”Palokunnan jäsenistöstä on tullut useita pelastusalan ammattiin kouluttautuneita.”. Anjalan VPK:ssa naiset ovat aktiivisia myös hälytystoiminnassa. Meille molemmille riittää kuitenkin harrastajia, Markku Leinonen sanoo. – Tähän mennessä tänä vuonna hälytystehtäviä on ollut jo hieman enemmän kuin koko viime vuonna, nimittäin 87. Anjalan VPK:lla on oma 18 hengen vahvuinen ensivasteryhmä. Janna-Maria kiehtoo harrastus, kun kerrankin saa olla kuin oikea palomies. Niin nytkin, kun harjoitusillassa pelastettiin kuviteltua uhria savun täyttämästä paloasemarakennuksesta. Viime vuonna nuoriso-osastoon kuului 48 tyttöä ja 67 poikaa. tehdyn sopimuksen mukaisesti Anjalan VPK täyttää tehtävänsä ja toimintavalmius palokunnalla on hyvä. Palokunta harjoittelee kolme tuntia viikoittain ja ylläpitokoulutuksen keskipitkän tähtäimen suunnitelma (KTS) tehdään viideksi vuodeksi. Vuosittain Anjalan VPK:lla on 70 harjoituskertaa, jossa mukana ovat viikonloppuisin järjestetyt harjoitukset, joita on noin parikymmentä kertaa vuodessa. – Ryhmäjaolla saadaan harjoitukset toteutettua mielekkäiksi kullekin ikäryhmälle. Nuorisotyö on tärkeä kivijalka palokuntatyölle ja siitä halutaan ainakin Anjalan VPK:ssa pitää huolta. Siinä huomioidaan erilaiset palokuntatyön muodot, jotta niitä harjoitellaan riittävästi. Yli 9-vuotiaat harjoittelevat torstaisin. Tällä hetkellä hälytysosastoon kuuluu 47 palokuntalaista. Matkaan lähti silloin keskimäärin viisi hälytysosastolaista. Palokuntatoiminta toteutetaan myös koulun tapaan lukuvuosittain, jolloin mukana on helpompi olla. Harjoitusrupeama toteutetaan vuosittain kolmessa neljän kuukauden jaksossa, Markku Leinonen kertoo. Kesät pidetään lomaa myös palokuntatoiminnasta, poislukien leirit ja kilpailut, Leinonen ja Kallio kertovat. Pelastusalan akatemia saattaa Jannessa saada jatkoa, sillä 15-vuotias nuorukainen haaveilee palomiehen ammatista
– Siitä puuttuu sellainen ammatillinen ote, jota me haluamme ja arvostamme, hän jatkaa. – Kilpailutoiminta tukee myös ajatustamme satsata palokuntatoimintaan ammatillisesti, Leinonen toteaa. – Onneksi meillä on riittänyt hyviä ja aktiivisia vetäjiä, vaikka joskus on ollut hankaluuksia. Siksi pidämme aktiivisesti yllä kilpailutoimintaa ja toiminnan mielekkäänä pitämisessä auttaa myös ryhmien jako ikäkausien mukaan. Siksi Anjalan VPK:ta ei innosta kansainvälinen kilpailutoiminta CTIF:n piirissä. Anjalan VPK:ssa toimii tilannekilpailuryhmä, jossa taistellaan paikoista edustusjoukkueeseen. Haluamme antaa myös hyvä turvallisuuden peruspaketin nuorelle, toteutamme omalta osaltamme turvallisuuden kansalaiskasvatusta. – Emme halua tällä olla pelkästään turvaamassa oman toimintamme jatkuvuutta. 20 7/2010 kiksi MLL:n leikkitoiminnassa muutamana viime vuonna olemme hoitaneet käytännön järjestelyt ja palkanneet myös ohjaajat leikkikenttätoimintaan. Anjalan VPK on panostanut jo vuosikausia palokuntakilpailuihin. – Nuorille pitää olla ohjattua ja järjestettyä tekemistä ja haluamme niitä ja elämyksiä heille antaa. Palokuntanuoret saavat kaluston käyttöönsä harjoitusiltaa varten. Nuorisotoimintaa ei Leinosen mukaan nähdä myöskään itsekkäistä lähtökohdista. Puheenjohtaja Jari Kallio (vas.) ja päällikkö Markku Leinonen sanovat VPK-toiminnan olevan Anjalassa koko kylän yhteisen asian.. Letkunveto hoituu ripeästi tytöiltä ja pojilta. Elämyksiä ja kilpailemista Markku Leinonen korostaa, että nuorten rekrytoinnin pitää aina olla suunnitelmallista toimintaa. Ja menestystä on tullut. – On aina parempi, että nuori on täällä mukana kuin kadulla pahanteossa, Jari Kallio tiivistää. Jos nuorille tarjoaa harrastusmahdollisuuden, mutta sitä ei voida vetäjäpula takia toteuttaakaan, ei nuoria tarvitse tällä tavalla pettää kuin kerran ja peli on menetetty, Leinonen tähdentää. Tänä vuonna Anjalan VPK voitti jo kuudennen kerran palokuntien Suomen mestaruuden. – Kilpaileminen ja siihen valmistautuminen lisää myös yhteenkuuluvuutta, Markku Leinonen sanoo