Rescue Borealis kansainvälinen varautumisen suurharjoitus Oulussa ENSIHOIDON sijaistilanne synkkä HALIKON VPK pelastaa raunioista AUTO PALOIVAT RAJUSTI MAAN ALLA – Nopea sammutus, pitkä raivaus 6/2025 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS laykka.fi
Tuore raportti muun muassa ehdottaa alueiden määrän vähentämistä ja valtion ohjauksen uudelleen tarkastelua. Sisäministeriön ohjausvalta saattaa hyvinvointialueilla päättyä. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy ISSN 1236-8369 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Kari Arontie/SM Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON JOURNALISTINEN MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950 NIMELLÄ PALONTORJUNTA. Selvityksen tuloksen pitää olla sellainen, jonka avulla kyetään muodostamaan objektiivinen näkemys siitä, parantaako muutos mahdollisuutta antaa asiakkaalle parempaa palvelua.. Kysymys valtiollistamisesta jakaa edelleen pelastustoimea. Pelastustoimen valtiollistamisesta on vuosien saatossa taitettu peistä. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Mielenkiintoista on, miten ja mistä näkökulmasta selvitys tehdään. Pelastustoimea haastavat uudenlaiset toimintatavat ja resurssitarpeet Ukrainan sodan vuoksi. Toissa vuoden kesällä pelastusjohtajat pitivät järjestämisvastuun siirtoa tarpeettomana, ja edelleen haluttaisiin antaa aikaa vasta vähän aikaa toimineille hyvinvointialueille. Nyt on tilaisuus tehdä perusteellinen selvitys, jossa voidaan ottaa esimerkkejä myös muualta. Vuoden 1933 laki muuttui järjestämisvastuun osalta, kun pelastuslaitokset aloittivat sosiaalija terveyspalvelujen kanssa hyvinvointialueilla kolmisen vuotta sitten. Koko hyvinvointialuejärjestelmää tultaneen arvioimaan uudelleen seuraavalla hallituskaudella. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Yksi lähellä olevista on Tanskan-malli, jossa on sekä kansallinen että kunnallinen taso. Sisäministeriö haluaa nyt selvittää valtiollistamisen ennen vuoden 2027 eduskuntavaaleja. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Myös kysymys ensihoidon tuottamisesta on kiperä asia. Pelastustoimi oli pitkään jopa niin sidottu kuntaansa, etteivät hälytysajossa olleet paloautot saaneet ylittää kuntarajaa. Palokunta on ollut ensimmäisen lain hengen mukaisesti turvallisuuden tärkeä lähipalvelu, erityisesti sopimuspalokuntatoiminnan ansiosta. 6/2025 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. 4041 1029 Ensimmäinen pelastustoimea säädellyt palolaki velvoitti kunnat järjestämään palotoimen. Kun hyvinvointialueille yhdessä soten kanssa mentiin, oli keskeisin peruste se, että turvataan pelastuslaitosten mahdollisuus tuottaa ensihoidon palveluja. Selvityksen tuloksia tarjotaan myös poliitikoille, jos ne sen kelpuuttavat hallitusohjelmaan. PÄÄKIRJOITUS Valtiolle vai ei. Vähitellen toimintaa alettiin katsoa laajemmin, ja ensimmäinen alueellinen palokunta syntyi 50 vuotta sitten Salon seudulla
4 Pelastustieto 6/2025 14 Hybridiauto levitti palon nopeasti maan alla Tampereella K U V A : IIR O W E N N B E R G , P IR K A N M A A N P E L A S T U S L A IT O S
14 Hälytysilmoitus: Raju tulipalo parkkihallissa 26 Puheenjohtajalta 36 Mirafoni 38 Mittava Rescue Borealis -harjoitus Oulussa 41 Luokittelua suojavarustuksessa 43 Ääni kentältä 44 Osaaminen hallintaan Varsinais-Suomessa 46 Laadukasta ensihoitoa 50 Tulityöt 52 Aarne & Dave 60 Opinnäytteitä 64 Varsinais-Suomessa etsitään säästöjä 66 Ulkomailta 68 Vastuullisuus on avain menestykseen 70 Lintusperspektiivistä 71 Nimityksiä 72 Näistä tykkään: Tero Kuittinen 73 Arkistojen aarteita 74 Pelastustieto.fi:ssä ja Roger-sarjakuva 48 Poistumisja evakuointiturvallisuus kuntoon 28 Kysyimme ensihoidon sijaisilta, mikä työtilanne on 54 Turun palohistoria ja onnettomuudet yksiin kansiin 62 Halikon VPK harjoitteli raunioista pelastamista K U V A : K IM M O K A IS T O 56 Vuoden ensihoitaja on työarjen sankari. 6/2025 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Mistä apu Päijät-Hämeen syrjäseuduille
Tällaisella ”insi derilla” on ymmärrys organisaation työnte kijöiden inhimillisistä heikkouksista. Ruotsin yhteiskuntasuojelu ja valmiusviras to MSB:ssä kuultiin muun muassa, miten maa on kehittänyt varautumistaan ja val miuttaan kriisin tai sodan varalta. Ruotsin pa lontorjuntaliitossa käytiin läpi oppeja Göte borgin Liseberg huvipuiston Oceanavesi puiston työmaan tulipalosta vuonna 2024. K U V A : K IM M O K A IS T O. Päivien annin kiteytti hienosti SPEKin Jan Meszka: ”Ei urakalla, vaan porukalla.” Veera Jämsén (kuvassa) ja Essi Koivukangas Fortumilta kertoivat käytännönläheisesti case-esimerkein, mitä on opittu erilaisista onnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista. Sosiaalista me diaa käytetään hyväksi pääsyyn organisaa tion suojamuurien taakse. peruskurssi 10.–11.2.2026 Porvoo/Sipoo • Väestönsuojelun peruskurssi verkossa 30.3.–24.5.2026 • Kansallinen rauniopelastus kurssi 26.–27.5.2026 Kuopio huomioon ihmisen tavan tulkita tietoa, tehdä valintoja ja käsitellä pelon, tappion ja epä varmuuden tunteita. Yhdessä kolmesta teemapajasta pereh dyttiin kognitiivisten vinoumien huomioimi seen osana varautumissuunnittelua. 24.–27.3.2026 HML • Maatilojen palotarkastus 9.–10.4.2026 Hollola • Pelastusalan posttrauma työpaja 14.–16.4.2026 • Palokuntien SM 23.5.2026 Turku PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Siviilivalmiuden webinaari Teams 2.2.2026 • Pelastustoimen varautumis seminaari 3.–5.2.2026 Kuopio • Valmiussuunn. Iso vaikutuksen sa on myös maan rajojen ulkopuolella ta pahtuvilla asioilla. Kattauksessa oli paljon ajan kohtaista asiaa ja verkostoitumista. Tänä vuonna 25 marras kuun loppuun mennessä. Ryhmätehtävien poh jalta keskusteltiin vilkkaasti. Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki kertoi kokonaisturvallisuuden haasteista. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta.) ALALLA TAPAHTUU Yritysturvallisuusfoorumissa 2025 marraskuussa oli noin 150 tiedonhaluista osallistujaa. 6 Pelastustieto 6/2025 TAPAHTUMA ”Ei urakalla, vaan porukalla” AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 32 tulipaloa pysäköintitaloissa, pysäköintihalleissa ja kulku neuvojen katoksissa vuonna 2024. Tekoälyn hyväksikäyttö rikollispiireissä on arkea, sa moin verkkoympäristöä hyödynnetään laa jasti erilaisissa rikoksissa. Hanna Scherf ASCiRI:sta muistutti, et tä vihamielinen toiminta kohdistuu yhä laa jempaan osaan yrityksiä. Markkinoille on tullut entistä vaarallisempia huumausainei ta. Juhani Mäkinen Takana Oy:stä kysyi, moniko suun nitelmista on muotoiltu niin, että ne ottavat SPEK www.spek.fi • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit >31.12.2025 • Turv.päällikön peruskurssi verkossa 24.2.–7.4.2026 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Erätaukokoulutus 31.1.2026 • Palokuntanuorten SMkilpailut 25.4.2026 KaakkoisSuomi PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Väkivallan uhka pelastusalan ja ensihoidon työssä webi naari 22.1.2026 • Säteilyn perusteet, säteily lähteet ja säteilymittaukset koulutus 5.2.2026 Vantaa • Raskaan kaluston tieliikenne pel. Tukholmanvierailuilla kuultiin PostNor dissa hybridisodankäynnistä. Hän nosti esille myös maahanmuuton ja ihmisten saapumisen rajojen sisäpuolelle sekä talouden niin sisäisenä kuin ulkoisena toimintaympäristötekijänä
Avustus uudelle lisärakennukselle ja esiintyminen sarjassa on poikinut myös Palosuojelurahastoon pal jon kyselyjä muistakin palokunnista. Ensivastetehtäviä oli ennen enemmän, jopa 80–90 vuodessa. Vaatimukset voisivat ol la vähän kevyemmät ja vaihtoehtoisiin sam mutusmenetelmiin saisi satsata enemmän.” Kylän sankarit on tuonut huimasti näky vyyttä somessa. Teerijärven VPK eli Terjärv FBK Kruunu pyyn kaksikielisestä kunnasta Pohjanmaalta nousi ainakin Suomen kartalle vauhdik kaalla Kylän sankarit tvsarjalla. 6/2025 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Aktiivisen kylän sankarit ” Ensihoitajien harjoitte lupaikoista on pulaa, ja harjoittelupaikat kokoava Jobii lijärjestelmä kaatuu usein heti haun auetessa. Jalkapallokentän kokoi seen sairaalakokonaisuuteen kuuluu yli 20 telttaa. Viime vuonna oli ajoittain jopa kaksi hälytystä viikossa. FB Palokuntalaiset marssivat soihtujen kera perinteisessä Lucia-kulkueessa joulukuussa 2023. Rakennuspalo ja oli meillä viime kesänä eniten Kruunupyyn alueella, 3–4 isoa paloa. Haasteet ovat samat kuin muuallakin eli fyysiset toiminta kykyvaatimukset. IG ” Vaara uhkaa ilmasta! Tänään suomalaisen väestönsuojelutyön 98. Virtuaalisam mutus ja letkuhaaste keräsivät runsaasti innokkaita kokeilijoita, ja sammutusvarusteiden tes taaminen onnistui opiskelijoi demme opastuksella. Harjoituksiin tulee aina vähintään 16–18 aktiivista. merk kipäivä. Ketään ei saa kuitenkaan ajaa pois toiminnasta, vaikka ei yltäisikään FireFitluokkaan 3. IG ” Vau! Päivä Paloasemalla liekehti ympäri Suomen, kun yli kolmesataa paloasemaa avasi ovensa kävijöille! Päivä Paloasemalla 22.11. FB ” Kenttäsairaalamme Tampereella on nyt pys tyssä kansainvälistä sertifiointia varten. Tehtävämäärät vaihtelevat paljon vuo sittain, 30:n ja 60:n välillä. Olemme kuin jakoavaimia eli osaamme vähän kaik kea”, Lindh naurahtaa. Pelastusopisto 25.11. Seniori ja junioritoi minta on vilkasta. Nuorissa on tulevaisuus, mutta tärkeää on pitää myös yli 65-vuotiaat toiminnassa mukana. LI ” Osastomme houkut teli tosi mukavasti väkeä Studiamessuilla. On raskaan kaluston kuljettajia, metsureita, sähkömiehiä, opettajia, kokkeja, maanviljeli jöitä, sairaanhoitajia ja ensihoitajia. Lindhin mukaan koko kylään ja maakuntaan on tullut lisää elävyyttä ja toimintaa. Naapurikunnissakin tunnis tetaan tv:stä tutut palokuntalaiset. @punainenristi 27.11. Jä seniä on tällä hetkellä maksimimäärä”, vara puheenjohtaja Mats Lindh kuvailee. Nuorisoosastossa on 32 aktiivia ja huoltoryhmässä kymmenisen. ”Meillä on hälytysosastossa 23 sopi muspalokuntalaista. Palokunta on perustettu 1978 ja vahva yhteisöllisyys näkyy kaikessa toiminnassa. Karim Peltonen 25.11. Nyt säästöjen takia vain 5–10 vuodessa.” ”Meillä on tosi laajaa osaamista rivissä. Päivisinkin riittää vä keä sammutus ja säiliöyksikköön, samoin savusukellusparit. Lisäksi VPKyhdistyk sessä on 27 jäsentä. ”Alueella on isoja tehtaita ja vilkas tielii kenne, riskiruutuja on myös pienellä paikka kunnalla. Autamme paljon naapuripalokun tia esimerkiksi turvepaloissa. 20.11.1927 perustet tiin Helsingissä Suomen Kaasu puolustusyhdistys, myöhempi Suomen väestönsuojelujärjestö, yksi nykyisen Suomen Pelas tusalan Keskusjärjestö perus tajista. Kimmo Kaisto Kylän sankarit sarjan voi katsoa Areenassa: areena.yle.fi/171634908 K U V A : S T A F FA N S T O R B A C K A .. @spal_ry 8.12. ”Ensimmäinen yksikkö lähtee yleensä vii den minuutin sisällä
Perustamme koulutusma teriaalin saatavuutta hel pottavan alustan. Savon Sanomat 5.12. Talousnäkymä on vuosi vuodelta huolestutta vampi. En ehkä haluaisi olla palokunnan viimei nen päällikkö. Pelastusalan yrittäjä ja konsultti Marko Hassinen. 2 Jos kaikki nämä 13 sopimuspalo kuntaa lakkautettaisiin, siitä syntyisi puolen mil joonan euron säästöt. Ten second triage, uhka ja väkivaltatilanne, SURO, CBRNE ja stressinhallinta näkyvät alueiden koulu tuksissa. Presidentti pääsi kokeilemaan toimintakykytestin yhtä osaaluetta, jossa rengasta siirretään lyöden lekalla. Yle 9.12. Toivotta vasti niin ei käy. Säästöt voivat heijastua kouluttajien ja koulutuk sen saatavuuteen. Mikä on nyt in. Kahvitilaisuuden jälkeen presidentti siirtyi seuraamaan valmistuvien pelastaja opiskelijoiden fyysisen toimintakyvyn testiä savusukellus simulaattoriin, kalustohalliin ja kalustopihalle. Sitä ei tavoitella. Pelastuspäällikkö Sebastian Holm. Kuopion kokouksessa oli noin 35 osallistu jaa ympäri maata. Meillä on ensihoidonkoulutusver kostoInstagramtili, pis täkää seurantaan Kansallinen tilanne. Mitä kuuluu verkostolle. 8 Pelastustieto 6/2025 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. Imatran sopimuspalokunnan päällikkö Jari Muukkonen. Koulutusverkosto 10 vuotta Ensihoidon valtakunnallinen koulutusver kosto kokoontui puheen johtaja Sini Riikosen johdolla marraskuussa Kuopiossa. 3 Imatran VPK on toiminut 130 vuotta. 1 Jos sähköpolku pyörän akku syttyy eteisessä, voimakkaan palon ja kaasujen takia on jopa todennäköistä, että ihminen ei pääse tilasta pois. Turun Sanomat 26.11. Euro määrä tarkentuu vasta päätösten myötä. Se haastaa koulu tuksien tasalaatuisuutta. POIMINNAT @pelastusopisto Tasavallan presidentin kaksipäiväinen PohjoisSavon vierailu jatkui keskiviikkona 12.11.2025 Kuopiossa, kun presidentti Alexander Stubb vieraili Pelastusopistolla. Keski tymme tiedonvaihtoon ja verkostoitumiseen kaik kien alan tahojen kanssa. K U V A : P E LA S T U S O P IS T O K U V A : H A N N A LE IN O. Laajentunut työnkuva ja kansallinen turvallisuus lisäävät koulutustarvetta
”Suomessa korkeisiin raken nuksiin suunnitellaan rakenteet ja järjestelmät, jotka yhtäältä es tävät tai hidastavat palon leviä mistä asunnosta tai osastosta toiseen ja toisekseen mahdollis tavat palon sammuttamisen ja palon hallinnan rakennuksen si sältä päin”, kertoo koulutuspääl likkö Olli Korteniemi Suomen Palopäällystöliitosta. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Autotallissa syttyneet rakennuspalot lievässä kasvussa Meillä Suomessa kerrostalot ovat paloturvallisia Hongkongin massiivinen kerrostalojen palo on nostanut tarkasteluun myös Suomessa olevien kerrostalojen paloturval lisuuden. Kasvua odotetaan, kun varautumiseen ja valmiuden parantamiseen kiinnitetään enemmän huomiota. Ensi vuosi näyttää vahvalta, sillä tilauskirja on ennätyssuuri.” Joko sähkökäyttöiset ajoneuvot alkavat lyödä läpi. ”Tänä vuonna toimitamme reilut 300 ajoneu voa: pääosin ambulansseja, lisäksi poliisi autoja, johtoyksiköitä ja muita erikoisajoneu voja. ”Markkina on tällä hetkellä melko sta biili. Autotallissa syttyneitä rakennuspaloja on keskimää rin kolme enemmän kuin edel lisenä vuonna. AJASSA TILASTO Marraskuun loppuun men nessä on syttynyt 121 raken nuspaloa autotallissa tänä vuonna. Asuntojen ja rakennusten palo turvallisuuteen ja palon leviämi sen estämiseen kiinnitetään kui tenkin suurta huomiota. Alkuvuosi oli hiljaisempi, loppuvuosi täy dellä teholla. Tärkeimmät vientimaat ovat Poh joismaat, Baltia ja Unkari. Hankintaorgani saatiot ovat varovaisia eivätkä uskalla testata uutta tekno logiaa ilman kokemuksia. 6/2025 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten erikoisajoneuvot myyvät. ”Kotimarkkina on tärkein, noin 40 prosenttia myynnistä. Minkälaisia olette toimitta neet ja minne. Olemme toimittaneet sähköi siä ambulansseja ja potilas siirtoautoja Suomeen, Ruot siin, Norjaan, Tanskaan, Viroon, Unkariin ja Sveitsiin.” Mikä on kotimarkkinoiden osuus. ”Sähköajoneuvot eivät ole vielä lyöneet läpi. Rakentamista ja rakennusten remontointia ohjataan ympäris töministeriön paloturvallisuutta huomioivalla asetuksella. Vuonna 2025 on syt tynyt kerrostalon asuinhuoneis tossa elokuun loppuun men nessä 883 tulipaloa (PRONTO). Innovaatiot ja uudet teknologiat jäävät monessa organisaatiossa takaalalle.” Paljonko ja minkätyyppisiä ajoneuvoja on valmistunut tänä vuonna, ja miltä ensi vuosi näyttää. Mitkä ovat tärkeimmät vientimaat ja miten vienti vetää. 20 40 60 80 100 120 140 160 180 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Autotallissa syttyneet rakennuspalot lievässä kasvussa Profile Vehicles Oy valmistaa ambulans seja ja erikoisajoneuvoja Iisalmessa moneen käyttöön jo reilun 40 vuoden kokemuksella. ”Tiukka taloustilanne ohjaa hankintoja entistä enemmän hin taan, usein laadun ja pitkän aikavälin ratkai sujen kustannuksella. Miten ambulanssien ja erikoisajoneuvojen kauppa käy tällä hetkellä, toimitusjohtaja Ville Repo. Pro filen vuosi on ollut vahva: merkittäviä onnistumisia kotimaassa ja viennissä.” Mitkä tekijät vaikuttavat ajoneuvojen hankintoihin juuri nyt ja miten. Vientimarkkinoilla on onnistumisia, jotka siirtyvät tuotantoon vuonna 2026.” Kimmo Kaisto. Viime vuonna paloja oli 166
PELASTUSALAN MAAILMA
Hongkongin poliisi kertoi 1. joulukuuta pidättäneensä yhteensä 13 henkilöä tör keästä kuolemantuottamuksesta liittyen tappavaan tulipaloon, joka riehui kerrostalokokonaisuudessa ja surmasi vähintään 146 ihmistä. PELASTUSALAN MAAILMA 22°26’47 P 114° 10’ 35 I Palomiehet suihkuttavat vettä liekkeihin, kun suuri tulipalo valtaa useita kerrostaloja Wang Fuk Court asuinalueella Hongkongin Tai Po kaupunginosassa 26. marraskuuta 2025. Kuva: AFP/Lehtikuva.
Pelastusjohtajana elokuussa aloittanut Mira Leinonen sanoo, että pelastuslaitoksen rahoitus ei nykyisessä rahoitusmallissa riitä kattamaan kustannuksia. Nyt sitä tekevät sosiaalija terveysministeriö ja sisäministeriö. Se olisi palvelutuotannon kannalta hyödyllistä erityisesti harvaan asutuilla alueilla”, Petri Virolainen tähdentää. Erityisesti siinä, miten näillä alueilla turvataan pelastustoimen palvelut, jos sopimuspalokuntiin ei riitä aktiivista väkeä. Palvelutuotanto pitää tulevaisuudessa tehdä pienentyvän henkilöstön voimin. Vaikka säästöjäkin on etsittävä, johtuu henkilöstön pieneneminen johtajan mukaan ongelmista työvoiman saannissa. Kaikkia tarvitaan pelastustoimen palvelutuotannossa, ja myös sopimuspalokunnat ovat merkittävä osa palvelutuotantoa.” Pelastustoimen palvelut maksoivat Päijät-Hämeessä viime vuonna valtakunnallisen keskiarvon mukaisesti 114 euroa henkeä kohden. Hän karsisi hyvinvointialueen toiminnoista turhaa päällekkäisyyttä. Hän toivookin, että valtionhallinto selvittää jatkossa rahoituksen riittävyyttä. Investointeihin liittyy myös henkilöstön osaamisen parantaminen, ja kaikki tehdään tietoon pohjautuen.”. ”Rahoitus kasvaa myös koko ajan ja kuluja pitää lisätä maltillisesti. ”Resursoinnista saadaan näin systemaattisempaa, jossa otetaan huomioon tarpeet suorituskyvyssä. ”Valmiuteen ja varautumiseen liittyvissä asioissa pelastusviranomaisella on osaamista ja ammattitaitoa, jota pitää hyödyntää hyvinvointialueella.” Tämä vaatii hänen mielestään yhteistä tahtotilaa, sillä on paljon sellaisia työtehtäviä, joita voitaisiin tarkastella yhteistyömahdollisuuksien kautta. Palvelutuotantoa pitääkin tarkastella uudella tavalla ja hyödyntää teknologiaa”, Virolainen sanoo. ”Pelastustoimi pienenä toimialana on myös helpompi hoidettava esimerkiksi investoinneissa, mutta yhtä lailla sielläkin voidaan nykyistä paremmin hyödyntää teknologiaa.” Virolainen kuvailee pelastustoimea edelleen myös varsin konservatiiviseksi alaksi. ”Pelastustoimen tekemiä operatiivisia tehtäviä ei voi korvata teknologialla. YHTEISTYÖ HAUSSA Mira Leinonen sanoo, että pelastuslaitoksella on alettu paremmin toteuttaa pidemmän ajan suunnittelua erityisesti investointien osalta. Hänen mielestään hyvinvointialueiden johtamista olisi paikallaan arvioida myös kansallisesti. Jarruja varmasti tulee monelta suunnalta. Teksti ja kuva: Esa Aalto AJASSA P äijät-Hämeen hyvinvointialue on toisenlaisista lähtökohdista samanlaisessa tilanteessa kuin valtaosa kohta kolme vuotta toiminnassa olleista hyvinvointialueista. ”Esimerkiksi ikäihmisten kotiin vietävissä palveluissa olisi paljonkin yhteistyön mahdollisuuksia, erityisesti ensihoidossa, ja pienissäkin asioissa on olemassa synergiahyötyjä”, hän sanoo ja ottaa esimerkiksi hyvinvointialueen käytössä olevien autojen huoltamiseen liittyvät tehtävät paloasemilla. Sen mukaan hankitaan ja sijoitetaan kalustoa eri asemille eikä niin, että kaikille tulee kaikkea. ”Joskus on perusteltuakin, että tehdään vain niitä töitä, joihin on saanut koulutuksen, mutta monin paikoin olisi paikallaan myös tarkastella tehtäväkuvien laajentamista. ”Nykyisessä rahoitusmallissa asukasja riskiperusteisuus ei ota huomioon Päijät-Hämeen kaltaisten alueiden vaihtelevia tilanteita, joita vapaa-ajan asukkaat ja turismi tuovat tullessaan.” PÄÄLLEKKÄISYYTTÄ KARSITTAVA Petri Virolainen huomauttaa, että pelastustoimi tarvitsee hyvinvointialueella samanlaisia satsauksia kuin muutkin toimialat. ”Tässäkin voidaan aikanaan saavuttaa yhtenäisyyttä”, Virolainen toteaa. Harvaan asuttujen alueiden ongelmat vaivaavat myös Päijät-Hämeen hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen kertoo, että rahoitus ei ole ollut riittävää, vaikka aikaisempi kuntayhtymä olikin kustannustehokas tapa tuottaa palvelut. Vääristymä saadaan hänen mukaansa korjattua ajan kanssa ja palvelut kyetään tuottamaan tarpeen mukaisesti. 12 Pelastustieto 6/2025 Mistä apu Päijät-Hämeen syrjäseuduille
”Hyvinvointialueen eduksi on katsottava se, että nyt on useilla alueilla pystytty toteuttamaan uusia asemainvestointeja, joka oli hankalaa kuntataloudessa. ”Väestöltään suurempien kaupunkien ongelmat ovat usein etusijalla. Rekrytointiin tarjotaan myös viestinnällistä apua. Joillain alueilla toiminta on hyvää, mutta valitettavasti on myös päinvastaisia alueita.” Ongelma ei ole vain Päijät-Hämeen ja siksi Virolainen haluaisi nostaa asian kansalliseen keskusteluun. Toki siihen ovat vaikuttaneet myös puutteet toimintavalmiudessa, joista valvova viranomainen on laitoksia huomauttanut”, hän sanoo, Päijät-Hämettä aluehallintoviranomainen ei ole juurikaan moittinut. Sinne tulee paloasema samaan tilaan sosiaalija terveystoimen palvelujen kanssa. Perusasioista alkaen, eli koulutuksesta ja varusteista. Loputtomiin ei voida turvautua vain vapaaehtoisiin. Jokaisella palokunnalla on myös pelastuslaitoksen edustajana oma asemavastaavansa, joka on yhteistyön kanava. ”Tämä on jopa väestön eriarvoistumiseen liittyvä asia. Tiettävästi ensimmäisenä hyvinvointialueella. Siksi meidän pitää ajaa meille tärkeitä asioita, kuten ovat harvaan asuttujen alueiden ongelmat”, Petri Virolainen painottaa. Miten näin tärkeä turvallisuuteen liittyvä toiminta turvataan. ”Sen toteuttaminen tuo meillekin mahdottoman tilanteen, kun jopa 500 henkilön kanssa on tehtävä ohjeeseen liittyvä FireFit-mittaus. Tätä varten tarvittaisiin suunnitelma, jossa turvataan myös sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuus. Hän kysyy, pitääkö näin tärkeän turvallisuustoiminnan olla ainoastaan sopimuspalokuntatoiminnan varassa. Toki kylissä pitää ajatella myös omaa turvallisuutta ja sellaisessa omat sopimuspalokunnat ovat oiva tapa.” Hän huomauttaa, että ei ole olemassa helppoja ratkaisuja, mutta kansallisesta keskustelusta huolimatta hyvinvointialueet voivat myös itse asiansa järjestää. Kapuloita rattaisiin heittää paljonkin hyvää ohjeistusta antava sisäministeriö, joka ei fyysisen toimintakyvyn mittaamiseen antamassaan ohjeessa ollut kuitenkaan tehnyt Leinonen mielestä tarpeellista vaikuttavuusarviota. Tässä toivoisin harkintaa”, Mira Leinonen huomauttaa. Pelastajapulaakin suuremmat ongelmat ovat Petri Virolaisen mukaan siinä, miten erityisesti harvaan asutuilla alueilla riittää väkeä sopimuspalokunnissa. Harvaan asutuilla alueilla tilanne on kokonaan toisenlainen kuin suurissa asutuskeskuksissa. MISTÄ APU SYRJÄSEUDUILLE. 6/2025 Pelastustieto 13 AJASSA Synergiahyödyistä hän ottaa esimerkiksi uudet asemahankkeet Nastolaan ja Padasjoelle. Mira Leinonen sanoo, että pelastuslaitos tukee sopimuspalokuntiaan. Mira Leinonen ja Petri Virolainen katsovat luottavaisina Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tulevaisuuteen uhkakuvista huolimatta.. Mira Leinonen sanookin, että itsestään meteliä pitämättömäksi ravihevoseksi kutsuttu Päijät-Häme on hommansa hoitanut niin, ettei huomautettavaa juurikaan ole ollut. Se lisää monella muullakin pelastuslaitoksella roimasti kustannuksia. Petri Virolainen sanookin, että monesti hyvää tarkoittava toiminta vaikeuttaakin sitä jopa siinä määrin, että sen seurauksena toiminta voi loppua. ”Sopimuspalokunnat ovat tärkeitä, mutta mielestäni sellainen kustannus olisi siedettävissä, että saisimme tällaisille alueille rahoituksen päätoimiselle henkilöstölle
Tekstit: Marko Partanen · Kuva: Jukka Ritola/Aamulehti 14 Pelastustieto 6/2025. Vaarattomalta näyttänyt auton tussahtelu äityi minuuteissa tuhoisaksi paloksi. 14 Pelastustieto 6/2025 Autot paloivat rajusti maan alla Pelastusyksikkö tarkasti pientä rakennuspaloa maanalaisessa parkkihallissa Tampereella
6/2025 Pelastustieto 15 HÄLYTYSILMOITUS Rakennuspalo pieni 1.10.2025 kello 10.49 • RPI 101 6/2025 Pelastustieto 15
16 Pelastustieto 6/2025 HÄLYTYSILMOITUS Hybridiauto levitti palon äkkiä – nopea sammutus, pitkä raivaus Hybridiauto päästeli vaaleaa savua kuin jauhesammuttimesta. Virtanen alkoi savusukellusparin kanssa tiedustella parkkihallin ylempää tasoa, sinne veivät maatasosta kierreportaat. ”Savusukelluspari meni täysissä varusteissa edeltä sammuttimen kanssa, minä tulin takamaastossa, sillä en ollut ehtinyt pukea kaikkia varusteita ajomatkan aikana.” Ylemmällä pysäköintitasolla leijui harmaa sumu. L okakuun 1. Paloesimies Pasi Virtanen päätti ajattaa heittomiestä hieman keskustassa, koska monet ajoreitit olivat tietöiden takia muuttuneet. He olivat havainneet parkkihallin ylemmässä kerroksessa jonkinlaista sähköpalon hajua. Samalla auton perässä välähti ja ajoneuvosta alkoi työntyä tummaa savua. Voimakas jymähdys muutti parkkihallin äkisti autojen polttouuniksi. ”Autossa paloi latausvalo. AUTO TUSSAUTTELI ”Näimme, että parkkihalli oli täynnä autoja ja että portaikolta ehkä kymmenen metrin päässä latauksessa oleva auto tussautteli vaaleaa savua perän alta. ”Navigaattori olisi kierrättänyt ainakin kilometrin liikaa, mutta tiesin lyhemmän reitin ja pääsimme nopeasti paikalle”, Pasi Virtanen sanoo. Virtanen palasi ajoneuvolle pukemaan savusukelluslaitteen, jonka jälkeen ryhmä jatkoi tiedusteluaan. Raju palo suljetussa tilassa totteli runsasta vettä. ”Savuraja oli laskenut jo lähelle lattiatasoa, noin metriin. HARMAATA SUMUA Huoltomiehet osoittivat Pasi Virtaselle porrashuoneen oven, josta on käynti sekä toimistorakennuksen viiteen kerrokseen että niiden alapuolella olevan parkkihallin kahteen kerrokseen. Totesimme, että jauheella ei tee mitään ja palasimme hakemaan työjohdon.” Kuljettaja valmisteli varmennetun perusselvityksen ja savusukellusryhmä palasi sen kanssa takaisin parkkihalliin. Tarkastimme lämpökameralla, mutta lämpöjä ei ollut. Tunsimme, että. Rautatieaseman kohdalla rautatien alittavassa tunnelissa pelastusyksikkö hälytettiin pienelle rakennuspalotehtävälle noin kilometrin päässä olevaan Tammelaan. Ikään kuin olisi jauhesammuttimella päästelty”, Pasi Virtanen kuvailee. Savusukellusryhmä tarkasteli autoa, mutta mitään poikkeavaa silloin tällöin tulevien tussahdusten lisäksi ei ilmennyt. Sitten näimme, että auton matkustamo täyttyi harmaasta savusta, jolloin otimme vähän pakkia.” VOIMAKAS JYMÄHDYS ”Sitten tuli uusi tussahdus ja matalaääninen, voimakas jymähdys. päivän aamuna Tampereen keskuspaloaseman pelastusyksikön kuljettajaksi tuli heittomies. Kyseessä oli viisikerroksinen toimistorakennus, jonka alapuolella oli maanalaista paikoitustilaa kahdessa kerroksessa. Yritimme paikallistaa palavaa autoa lämpökameralla mustan savun keskeltä. Pelastusyksikön saapuessa kaksi huoltomiestä kuljeskeli rakennuksen pihalla, toinen heistä oli soittanut hätäpuhelun
Hän yritti tarkistaa alkupalopaikkaa lämpökameralla, mutta hänen yllätyksekseen se ei enää näyttänyt kuumalta. Tiedot olivat hänelle indikaattori, joiden mukaan hän päätti toimenpiteistä. Tilanneja johtokeskuksessa työskentelevä palomestari Tomi-Pekka Olkkonen otti ennalta sovitusti alkuvaiheen pelastustoiminnan johtovastuun hoitaakseen. Molemmilla kenttäpalomestareilla oli kohteeseen vain muutaman minuutin mittainen ajomatka. SAVUSTA KUULUI TASAINEN PAUKE Savusukellusryhmä palasi parkkihalliin vesitykin kanssa. LISÄVESILINJA VALMIIKSI Sammutusjoukkuetta johtanut Risto Viisikerroksinen toimistorakennus, jonka ala puolella autot paloivat, on osa isompaa toimistorakennuskompleksia. Kuva: Sisä-Suomen poliisi.. Risto Salonen oli jo lounaspaikassa, mutta ei ottanutkaan ruokaa, vaan lähti johtamaan ensimmäistä joukkuetta tehtävänään palon sammuttaminen. Ulos päästyään hän sanoi huoltomiehille, että jos parkkihallissa on savunpoistolaite, niin ne tulisi käynnistää. Savusukellusryhmä sai hivutettua vesitykin noin viiden metrin päähän ensin syttyneestä autosta. Käytimme työsuihkua, mutta sillä ei tehnyt mitään, joten päätin, että palaamme hakemaan vesitykin.” Pasi Virtanen osoitti lämpökameralla palavaa ajoneuvoa, lämpötila oli kivunnut 400 celsiusasteeseen. Lattialle alkoi kertyä vettä. Energia aiheutti kuumuutta”, Pasi Virtanen kertoo. Mustassa savun pimentämässä tilassa kuului tasainen pauke, kun autonrenkaat räjähtelivät puhki. ”Savupatsas näkyi hyvän matkan päähän. Oli paljon lämpöä ja pistoliekkejä, mutta pystyimme toimimaan. Hän ilmoitti muuttuneesta tilanteesta radiolla ja kertoi tarvitsevansa vesitykin. Jossain vaiheessa sitä meni sisään saappaanvarrestakin ja se oli lämmintä. Paikalle hälytettiin komppanialähtö. Tilanneja johtokeskuksen päivystävä palomestari Tomi-Pekka Olkkonen nosti vasteen suureksi ja kertoi, että maan alla on liikennevälinepalo. Eetu Räsänen oli palaamassa Särkänniemen kohdalla edelliseltä tehtävältä, hän sai tehtäväkseen johtaa tilannepaikkaa. SAVUPATSAS NÄKYI PITKÄLLE Hälytyksen saivat päivystävä palopäällikkö Jari Nieminen, molemmat päivystävät kenttäpalomestarit Eetu Räsänen ja Risto Salonen, varalla oleva päällystöpäivystäjä Kalle Heino sekä lisää yksiköitä. ”Ei ollut tarvetta päästä yhtään lähemmäksi. ”Taistelimme kolmeen äijään vesitykin portaikon alapäähän ja saimme sen suunnattua kohtalaisesti”, Pasi Virtanen sanoo. 6/2025 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS lämmöt alkoivat nousta ja että parkkihallin katonrajassa näkyi liekkejä. Radiosta alkoi kuulua lämpötiloja ja että yksikkö aloitti savusukelluksen”, Eetu Räsänen kertoo. Hän myös käski huoltomiesten pysyä oven läheisyydessä, sillä heidän apuaan saatettaisiin tarvita uudelleen
VESIHÖYRY TÄYTTI TILAN Ensimmäisen yksikön kierreportaiden kautta tekemä vesitykkiselvitys oli pitkään ainoa reitti, josta paloa sammutettiin. joukkueen evakuointiin valjastettua henkilöstöä siirrettiin 1. Niitä oli saapunut paikalle jo ensimmäisen savusukellusryhmän työskennellessä sisällä. Tässä hyödynsimme myös sopimuspalokuntia. ”Nostimme valmiuteen varajohtoyksikön ja teimme tiettyjä valmiussiirtoja Tampereen keskustan alueelle. Muodostin niistä tehtävän toiselle joukkueelle”, Eetu Räsänen kertoo. ”Autoni sijainti oli sellainen, että tein omin silmin havaintoja palon vaiheista, savun väreistä ja siitä, että miehet työskentelivät. Poistuminen oli onnistunut portaikkoa pitkin, sillä savu ei sinne ollut levinnyt. RAKENNUS TYHJENNETTÄVÄ Parkkihallin savunpoistoja korvausilmaluukku olivat maatasossa molemmin puolin rakennusta. Rakennuksessa oleva paloilmoitinja kuulutuslaitteisto olivat tehneet tehtävänsä, sillä suurin osa rakennuksessa olleista ihmisistä oli jo poistunut ulos. Ensihoito tarkasti suurimman osan poistuneista henkilöistä, henkilövahinkoja ei tapahtunut. Kun savut alkoivat vaaleta, se oli merkki maan päällä oleville, että homma parkkihallissa toimii. Parkkihallissa oli täysi työ käynnissä – savusukeltajat sammuttivat palavia ajoneuvoja. Myös sammutushyökkäysreitti asettui siten, että savusukellusryhmä pystyi painamaan savua edestään pois kohti savutuuletusaukkoa. Molemmista niistä puski rakennuksen seinustaa pitkin ylös musta savupatsas. Yksikköja liikennekamerat välittivät informatiivista kuvaa, joka kertoi rakennuksen savunpoiston toimivan hyvin. Paikalle saatiin nopeasti kolme pelastusyksikköä ja yksi säiliöauto. Samalla haalimme paikalle lisää säiliöautoja”. TILANNE VAIKUTTI HYVÄLTÄ Tilanneja johtokeskus alkoi varautua mahdollisiin päällekkäisiin tehtäviin. ”Rakennus oli myös saatava tyhjäksi, kortteli eristettävä ja liikennettä ohjattava. Paikalle tulleet pelastusyksiköitä alkoivat valmistella uusia sammutushyökkäysreittejä usean pelastusryhmän voimin. Näkemääni täydensivät radioviestit. Kun rakennus oli tarkastettu, 2. ”Kun savusukeltajat tulivat vaihtamaan pulloja, he kertoivat, että sisällä on niin tummat savut, ettei siellä näe mitään. Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos.. HENKILÖKUVA. He panivat vain tykillä vettä sinne, missä oli punertava ja paukkui”. ”Valjastin lisävesilinjan rakentamiseen kaksi yksikköä, jotta se varmasti hoituu ripeästi. Sammutusjoukkuetta johtanut Risto Salonen ei tiennyt sen enempää maan alla olevasta tilanteesta. Tärkein juttu alkuvaiheessa oli lisäveden saanti, ja tiedustelin tilannekeskukselta, missä on lähin vesiasema.” Tilanneja johtokeskus paikallisti nopeasti lähellä olevan vesiaseman. Tilanneja johtokeskuksessa tilanne vaikutti hyvälle, kun johtaminen oli saatu organisoitua ja valmius varmistettua. Teimme viranomaisilmoitukset sisäministeriöön ja Tampereen kaupungille, Tampereen Vedelle sekä häiriötilanneilmoituksen hyvinvointialueelle”, päivystävä palopäällikkö Jari Nieminen sanoo. ”Meillä oli jo sammutustyö käynnissä. 18 Pelastustieto 6/2025 HÄLYTYSILMOITUS Salonen kokosi joukkueensa ensimmäisenä paikalle tulleista yksiköistä. joukkueeseen sammutustyön reserviksi. Eetu Räsänen (vas.) johti tilannepaikkaa, Pasi Virtanen johti ensimmäisenä paikalle tulleen pelastusyksikön toimintaa ja Risto Salonen johti tilannepaikalla sammutusta. Kun näin, että työ oli tehokasta, saatoin rauhallisin mielin ja kylmin hermoin odotella ja katsella”, Eetu Räsänen sanoo
Hybridiauto, joka syttyi ja josta palo levisi, aiheutti mielenkiintoa. Sammutusvettä ryhdyttiin tyhjentämään imuautoilla, mikä oli aikaa vievää. Savut alkoivat kuitenkin vaaleta, ja sammutusta jatkettiin talon toisella puolella olevan ajoluiskan kautta toisen pelastusryhmän toimesta. ”Joukossa oli paljon hybridija sähköautoja, jotka kipeätä saatuaan voivat olla syttymisherkkiä”, Jari Nieminen sanoo. Kuka sen olisi irrottanut ja millä?”, Jari Nieminen kysyy. Ensimmäisellä sammutushyökkäysreitillä työskennellyt Pasi Virtanen arvioi, että lämmöt parkkihallissa alkoivat helpottaa noin 25 minuutin jälkeen, vaikka kuuma siellä oli edelleenkin. Lattialle oli kertynyt saappaanvarrenmitan verran sammutusvettä, joten sammutustöihin oli mentävä kahlaten. Lämpötila oli 400–500 astetta, ajoneuvo lukittuna ja kiinni latauspisteessä. ”Totesimme, että viranomaistiedote alueelle riittää, koska sammuttaminen alkaa olla loppusuoralla, eikä vaarallista savua tule enää lisää”, Jari Nieminen sanoo. SAMMUTUSTÖITÄ KAHLATEN Varsinainen palo oli sammunut, mutta edelleen jotkut yksittäiset ajoneuvot paloivat. Palopaikalla kokeiltiin myös suurtehopuhallinta, jolla yritettiin tehostaa savunpoistoa parkkihallista. ”Huomasimme rakennuksen oman savunpoiston olleen yksistäänkin riittävän tehokas, joten luovuimme puhaltimen käytöstä noin viiden minuutin jälkeen.” Tilanneja johtokeskuksessa pohdittiin vaaratiedotteen antamista, mutta se jätettiin antamatta, kun kamerat välittivät kuvaa vaaleasta vesihöyrystä ja sammutetusta palosta. Lämpötila oli 400–500 astetta, ajoneuvo oli lukittuna ja kiinni latauspisteessä. 56 AUTOA PALOI Vakavasti vaurioituneita autoja oli 56 kappaletta. Vaurioituneille sähköja hybridiautoille järjestettiin jatkuva palovartiointi, ja yksikkö päivysti tilannetta puolentoista vuorokauden ajan. HYLÄTTYJÄ IDEOITA JA KOKEILUJA ”Jossain vaiheessa suunnittelimme laittavamme korvausilmaluukuista vettä autohalliin, mutta sitä ei käytetty”, Risto Salonen sanoo. Parkkihallin katosta putosi palon aikana eristeitä, jotka tukkivat viemärit. Hän kertoo miettineensä, hyökkäysreitin pituutta ja sitä, että täytyisikö paikalle hankkia uusia savusukeltajia kolmen reservissä olevan parin lisäksi. Parkkihallissa voitiin operoida korkeintaan 2,1 metriä korkealla ajoneuvolla. Jälkisammutukseen käskettiin uusia savusukeltajia. ”Vesikonttia meillä ei ole, mutta tässä tapauksessa siitä ei olisi ollut hyötyäkään. Ilmeni, että lattiakaivojen päälle oli tippunut kattorakenteista eristeitä, eivätkä kaivot enää vetäneet. Palo maan alla sammui noin 45 minuutissa. Kuva: SisäSuomen poliisi.. Paloa seuraavana päivänä autot hinattiin pyöräkuormaajalla yksi kerrallaan ulos parkkihallista, minkä jälkeen ne siirrettiin hinausauton lavalle. 6/2025 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS ”Lopulta vesihöyry täytti tilan ja vei palolta hapen”, Risto Salonen kertoo. Raivausta suunniteltiin poliisin kanssa, ja päätettiin, että autoja raivattiin vain sen verran, että pienemmät palot saatiin sammutettua, muuten autojen annettiin olla. Auton siirtäminen ulos palohetkellä olisi ollut haastavaa ja aikaa vievää
Saa kyllä olla ylpeä omasta organisaatosta. Jälkeen päin hän on pohtinut paljon, miten Tammelassa tehty tehokas sammutustyö olisi siirrettävissä mahdollisiin tuleviin tilanteisiin. Välitimme viranomaistiedotteen Hätäkeskuslaitokselle 33 minuutissa hälytysvasteen nostosta”, Jari Nieminen sanoo. ”MISTÄ OLISIMME NIPISTÄNEET?” Yleisjohtajan toiminnassa haastavinta olivat tilanteen nopea kehittyminen, tilannekuvan hahmottaminen ja tilanteen nopeasyklisyys, päivystävä palopäällikkö Jari Nieminen kuvailee. ”Haastavinta oli, kun lyhyessä ajassa piti omaksua paljon paikalta tulevaa tietoa, organisoida paljon pelastusyksiköitä, ryhmittää joukkueet, oivaltaa joukkueiden päätehtävät ja antaa tehtävät.” Sen jälkeen piti vain reagoida muutoksiin, tilannepaikan johtajana työskennellyt Eetu Räsänen sanoo. ”Nopea ja aggressiivinen toiminta on avain, jolla voitetaan. Jos ensimmäinen isku epäonnistuu tai viivästyy, on todella hankala saada sitä enää sammutettua. Se vaatii hyvää johtamisrakennetta ja kaikilla tasoilla hyvää reagointia, Jari Nieminen sanoo. Pääsääntöisesti onnistumme isojenkin tilanteiden johtamisessa, joka parhaimmillaan toimii meillä tosi hyvin. Alkuiskun merkitys vahvistui tässäkin. ”Keskustan alueella syttyneeseen paloon saimme nopeasti resursseja niin sammuttamaan kuin johtamaankin”. Media moitti pelastuslaitosta siitä, että tiedottamiseen kului liian kauan aikaa. Olemme kehittäneet asioita pelastustoiminnan johtamisen näkökulmasta, ja kehitystyö jatkuu edelleen arjessamme. Palokohteen savunpoisto oli käynnissä, sammutimme runsaalla vedellä, josta syntynyt vesihöyry lopulta sammutti palon.” HAASTEENA TIETÄMÄTTÖMYYS Paloesimies Pasi Virtasen mukaan haastavinta oli tietämättömyys. ”Hyödynsimme maan alla olevan suljetun kaltaisen tilan olosuhteita hyvin. Vaikka tällä kertaa tulikin isot vahingot, näen tämänkin tilanteen positiivisena oppimiskokemuksena – varsinkin kun ajatellaan, että erittäin vaativasta sammutustehtävästä selvittiin nopeasti, ilman henkilövahinkoja ja työtapaturmia”. ”Meillä kävi tuuri, että ehdimme nähdä parkkihallin ennen kuin se täyttyi mustalla savulla. Tilannepaikan johtajana työskennellyt Eetu Räsänen välittää kiitokset kaikille nopeasti sammutetussa palossa työskennelleille. Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos.. TOIMIVA JOHTAMISRAKENNE Pelastustoiminnan haastaa varsinkin se, kun tilanne eskaloituu nopeasti pienestä suureksi. Vastaavia tulipaloja ei ole ollut, eikä ollut tietoa siitä, kuinka lähelle palavaa sähköautoa voidaan mennä, oli vain katseltu erilaisia sähköajoneuvopaloja videolta. Meillä oli näkötieto siitä, missä ja mikä palaa. En uskonut, että palo sammuu, mutta nyt tiedän, että valtava vesimäärä on se keino, millä sähköautopalon voi sammuttaa.” Eetu Räsäsen mukaan tulipalon sammuttaminen voitetaan tai hävitään ensi-iskussa. 20 Pelastustieto 6/2025 HÄLYTYSILMOITUS Tilannepaikan johtajan näkövinkkelistä tämä parkkihallipalo ei ollut kovin erilai nen kuin teollisuushallipalo tai jokin muu vastaava palo. ”Olemme jotenkin onnistuneet tässä Pirkanmaalla. Lopulta tämä palo sammui, kun parkkihallista tuli iso höyryuuni, joka sammutti palon”, Eetu Räsänen kuvailee. Tulipalon anti Jari Niemisen mukaan viime aikoina Pirkanmaalla on onnistuttu isojen tehtävien johtamisessa. Palo sammui noin 45 minuutissa. Artikkeli jatkuu seuraavalla aukeamalla. ”Kun nyt katson aikajanaa, en tiedä mistä olisimme nipistäneet