Pelastustieto 6/2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Rescue Borealis kansainvälinen varautumisen suurharjoitus Oulussa ENSIHOIDON sijaistilanne synkkä HALIKON VPK pelastaa raunioista AUTO PALOIVAT RAJUSTI MAAN ALLA – Nopea sammutus, pitkä raivaus 6/2025 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS laykka.fi
Tuore raportti muun muassa ehdottaa alueiden määrän vähentämistä ja valtion ohjauksen uudelleen tarkastelua. Sisäministeriön ohjausvalta saattaa hyvinvointialueilla päättyä. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy ISSN 1236-8369 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Kari Arontie/SM Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON JOURNALISTINEN MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950 NIMELLÄ PALONTORJUNTA. Selvityksen tuloksen pitää olla sellainen, jonka avulla kyetään muodostamaan objektiivinen näkemys siitä, parantaako muutos mahdollisuutta antaa asiakkaalle parempaa palvelua.. Kysymys valtiollistamisesta jakaa edelleen pelastustoimea. Pelastustoimen valtiollistamisesta on vuosien saatossa taitettu peistä. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Mielenkiintoista on, miten ja mistä näkökulmasta selvitys tehdään. Pelastustoimea haastavat uudenlaiset toimintatavat ja resurssitarpeet Ukrainan sodan vuoksi. Toissa vuoden kesällä pelastusjohtajat pitivät järjestämisvastuun siirtoa tarpeettomana, ja edelleen haluttaisiin antaa aikaa vasta vähän aikaa toimineille hyvinvointialueille. Nyt on tilaisuus tehdä perusteellinen selvitys, jossa voidaan ottaa esimerkkejä myös muualta. Vuoden 1933 laki muuttui järjestämisvastuun osalta, kun pelastuslaitokset aloittivat sosiaalija terveyspalvelujen kanssa hyvinvointialueilla kolmisen vuotta sitten. Koko hyvinvointialuejärjestelmää tultaneen arvioimaan uudelleen seuraavalla hallituskaudella. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Yksi lähellä olevista on Tanskan-malli, jossa on sekä kansallinen että kunnallinen taso. Sisäministeriö haluaa nyt selvittää valtiollistamisen ennen vuoden 2027 eduskuntavaaleja. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. Myös kysymys ensihoidon tuottamisesta on kiperä asia. Pelastustoimi oli pitkään jopa niin sidottu kuntaansa, etteivät hälytysajossa olleet paloautot saaneet ylittää kuntarajaa. Palokunta on ollut ensimmäisen lain hengen mukaisesti turvallisuuden tärkeä lähipalvelu, erityisesti sopimuspalokuntatoiminnan ansiosta. 6/2025 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. 4041 1029 Ensimmäinen pelastustoimea säädellyt palolaki velvoitti kunnat järjestämään palotoimen. Kun hyvinvointialueille yhdessä soten kanssa mentiin, oli keskeisin peruste se, että turvataan pelastuslaitosten mahdollisuus tuottaa ensihoidon palveluja. Selvityksen tuloksia tarjotaan myös poliitikoille, jos ne sen kelpuuttavat hallitusohjelmaan. PÄÄKIRJOITUS Valtiolle vai ei. Vähitellen toimintaa alettiin katsoa laajemmin, ja ensimmäinen alueellinen palokunta syntyi 50 vuotta sitten Salon seudulla
4 Pelastustieto 6/2025 14 Hybridiauto levitti palon nopeasti maan alla Tampereella K U V A : IIR O W E N N B E R G , P IR K A N M A A N P E L A S T U S L A IT O S
14 Hälytysilmoitus: Raju tulipalo parkkihallissa 26 Puheenjohtajalta 36 Mirafoni 38 Mittava Rescue Borealis -harjoitus Oulussa 41 Luokittelua suojavarustuksessa 43 Ääni kentältä 44 Osaaminen hallintaan Varsinais-Suomessa 46 Laadukasta ensihoitoa 50 Tulityöt 52 Aarne & Dave 60 Opinnäytteitä 64 Varsinais-Suomessa etsitään säästöjä 66 Ulkomailta 68 Vastuullisuus on avain menestykseen 70 Lintusperspektiivistä 71 Nimityksiä 72 Näistä tykkään: Tero Kuittinen 73 Arkistojen aarteita 74 Pelastustieto.fi:ssä ja Roger-sarjakuva 48 Poistumisja evakuointiturvallisuus kuntoon 28 Kysyimme ensihoidon sijaisilta, mikä työtilanne on 54 Turun palohistoria ja onnettomuudet yksiin kansiin 62 Halikon VPK harjoitteli raunioista pelastamista K U V A : K IM M O K A IS T O 56 Vuoden ensihoitaja on työarjen sankari. 6/2025 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Mistä apu Päijät-Hämeen syrjäseuduille
Tällaisella ”insi derilla” on ymmärrys organisaation työnte kijöiden inhimillisistä heikkouksista. Ruotsin yhteiskuntasuojelu ja valmiusviras to MSB:ssä kuultiin muun muassa, miten maa on kehittänyt varautumistaan ja val miuttaan kriisin tai sodan varalta. Ruotsin pa lontorjuntaliitossa käytiin läpi oppeja Göte borgin Liseberg huvipuiston Oceanavesi puiston työmaan tulipalosta vuonna 2024. K U V A : K IM M O K A IS T O. Päivien annin kiteytti hienosti SPEKin Jan Meszka: ”Ei urakalla, vaan porukalla.” Veera Jämsén (kuvassa) ja Essi Koivukangas Fortumilta kertoivat käytännönläheisesti case-esimerkein, mitä on opittu erilaisista onnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista. Sosiaalista me diaa käytetään hyväksi pääsyyn organisaa tion suojamuurien taakse. peruskurssi 10.–11.2.2026 Porvoo/Sipoo • Väestönsuojelun peruskurssi verkossa 30.3.–24.5.2026 • Kansallinen rauniopelastus kurssi 26.–27.5.2026 Kuopio huomioon ihmisen tavan tulkita tietoa, tehdä valintoja ja käsitellä pelon, tappion ja epä varmuuden tunteita. Yhdessä kolmesta teemapajasta pereh dyttiin kognitiivisten vinoumien huomioimi seen osana varautumissuunnittelua. 24.–27.3.2026 HML • Maatilojen palotarkastus 9.–10.4.2026 Hollola • Pelastusalan posttrauma työpaja 14.–16.4.2026 • Palokuntien SM 23.5.2026 Turku PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Siviilivalmiuden webinaari Teams 2.2.2026 • Pelastustoimen varautumis seminaari 3.–5.2.2026 Kuopio • Valmiussuunn. Iso vaikutuksen sa on myös maan rajojen ulkopuolella ta pahtuvilla asioilla. Kattauksessa oli paljon ajan kohtaista asiaa ja verkostoitumista. Tänä vuonna 25 marras kuun loppuun mennessä. Ryhmätehtävien poh jalta keskusteltiin vilkkaasti. Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki kertoi kokonaisturvallisuuden haasteista. (Lähde: Esa Kokki, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy, tiedot on koottu Prontosta.) ALALLA TAPAHTUU Yritysturvallisuusfoorumissa 2025 marraskuussa oli noin 150 tiedonhaluista osallistujaa. 6 Pelastustieto 6/2025 TAPAHTUMA ”Ei urakalla, vaan porukalla” AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 32 tulipaloa pysäköintitaloissa, pysäköintihalleissa ja kulku neuvojen katoksissa vuonna 2024. Tekoälyn hyväksikäyttö rikollispiireissä on arkea, sa moin verkkoympäristöä hyödynnetään laa jasti erilaisissa rikoksissa. Hanna Scherf ASCiRI:sta muistutti, et tä vihamielinen toiminta kohdistuu yhä laa jempaan osaan yrityksiä. Markkinoille on tullut entistä vaarallisempia huumausainei ta. Juhani Mäkinen Takana Oy:stä kysyi, moniko suun nitelmista on muotoiltu niin, että ne ottavat SPEK www.spek.fi • Väestönsuojan hoitajan verkko kurssit >31.12.2025 • Turv.päällikön peruskurssi verkossa 24.2.–7.4.2026 PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Erätaukokoulutus 31.1.2026 • Palokuntanuorten SMkilpailut 25.4.2026 KaakkoisSuomi PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Väkivallan uhka pelastusalan ja ensihoidon työssä webi naari 22.1.2026 • Säteilyn perusteet, säteily lähteet ja säteilymittaukset koulutus 5.2.2026 Vantaa • Raskaan kaluston tieliikenne pel. Tukholmanvierailuilla kuultiin PostNor dissa hybridisodankäynnistä. Hän nosti esille myös maahanmuuton ja ihmisten saapumisen rajojen sisäpuolelle sekä talouden niin sisäisenä kuin ulkoisena toimintaympäristötekijänä
Avustus uudelle lisärakennukselle ja esiintyminen sarjassa on poikinut myös Palosuojelurahastoon pal jon kyselyjä muistakin palokunnista. Ensivastetehtäviä oli ennen enemmän, jopa 80–90 vuodessa. Vaatimukset voisivat ol la vähän kevyemmät ja vaihtoehtoisiin sam mutusmenetelmiin saisi satsata enemmän.” Kylän sankarit on tuonut huimasti näky vyyttä somessa. Teerijärven VPK eli Terjärv FBK Kruunu pyyn kaksikielisestä kunnasta Pohjanmaalta nousi ainakin Suomen kartalle vauhdik kaalla Kylän sankarit tvsarjalla. 6/2025 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Aktiivisen kylän sankarit ” Ensihoitajien harjoitte lupaikoista on pulaa, ja harjoittelupaikat kokoava Jobii lijärjestelmä kaatuu usein heti haun auetessa. Jalkapallokentän kokoi seen sairaalakokonaisuuteen kuuluu yli 20 telttaa. Viime vuonna oli ajoittain jopa kaksi hälytystä viikossa. FB Palokuntalaiset marssivat soihtujen kera perinteisessä Lucia-kulkueessa joulukuussa 2023. Rakennuspalo ja oli meillä viime kesänä eniten Kruunupyyn alueella, 3–4 isoa paloa. Haasteet ovat samat kuin muuallakin eli fyysiset toiminta kykyvaatimukset. IG ” Vaara uhkaa ilmasta! Tänään suomalaisen väestönsuojelutyön 98. Virtuaalisam mutus ja letkuhaaste keräsivät runsaasti innokkaita kokeilijoita, ja sammutusvarusteiden tes taaminen onnistui opiskelijoi demme opastuksella. Harjoituksiin tulee aina vähintään 16–18 aktiivista. merk kipäivä. Ketään ei saa kuitenkaan ajaa pois toiminnasta, vaikka ei yltäisikään FireFitluokkaan 3. IG ” Vau! Päivä Paloasemalla liekehti ympäri Suomen, kun yli kolmesataa paloasemaa avasi ovensa kävijöille! Päivä Paloasemalla 22.11. FB ” Kenttäsairaalamme Tampereella on nyt pys tyssä kansainvälistä sertifiointia varten. Tehtävämäärät vaihtelevat paljon vuo sittain, 30:n ja 60:n välillä. Olemme kuin jakoavaimia eli osaamme vähän kaik kea”, Lindh naurahtaa. Pelastusopisto 25.11. Seniori ja junioritoi minta on vilkasta. Nuorissa on tulevaisuus, mutta tärkeää on pitää myös yli 65-vuotiaat toiminnassa mukana. LI ” Osastomme houkut teli tosi mukavasti väkeä Studiamessuilla. On raskaan kaluston kuljettajia, metsureita, sähkömiehiä, opettajia, kokkeja, maanviljeli jöitä, sairaanhoitajia ja ensihoitajia. Lindhin mukaan koko kylään ja maakuntaan on tullut lisää elävyyttä ja toimintaa. Naapurikunnissakin tunnis tetaan tv:stä tutut palokuntalaiset. @punainenristi 27.11. Jä seniä on tällä hetkellä maksimimäärä”, vara puheenjohtaja Mats Lindh kuvailee. Nuorisoosastossa on 32 aktiivia ja huoltoryhmässä kymmenisen. ”Meillä on hälytysosastossa 23 sopi muspalokuntalaista. Palokunta on perustettu 1978 ja vahva yhteisöllisyys näkyy kaikessa toiminnassa. Karim Peltonen 25.11. Nyt säästöjen takia vain 5–10 vuodessa.” ”Meillä on tosi laajaa osaamista rivissä. Päivisinkin riittää vä keä sammutus ja säiliöyksikköön, samoin savusukellusparit. Lisäksi VPKyhdistyk sessä on 27 jäsentä. ”Alueella on isoja tehtaita ja vilkas tielii kenne, riskiruutuja on myös pienellä paikka kunnalla. Autamme paljon naapuripalokun tia esimerkiksi turvepaloissa. 20.11.1927 perustet tiin Helsingissä Suomen Kaasu puolustusyhdistys, myöhempi Suomen väestönsuojelujärjestö, yksi nykyisen Suomen Pelas tusalan Keskusjärjestö perus tajista. Kimmo Kaisto Kylän sankarit sarjan voi katsoa Areenassa: areena.yle.fi/171634908 K U V A : S T A F FA N S T O R B A C K A .. @spal_ry 8.12. ”Ensimmäinen yksikkö lähtee yleensä vii den minuutin sisällä
Perustamme koulutusma teriaalin saatavuutta hel pottavan alustan. Savon Sanomat 5.12. Talousnäkymä on vuosi vuodelta huolestutta vampi. En ehkä haluaisi olla palokunnan viimei nen päällikkö. Pelastusalan yrittäjä ja konsultti Marko Hassinen. 2 Jos kaikki nämä 13 sopimuspalo kuntaa lakkautettaisiin, siitä syntyisi puolen mil joonan euron säästöt. Ten second triage, uhka ja väkivaltatilanne, SURO, CBRNE ja stressinhallinta näkyvät alueiden koulu tuksissa. Presidentti pääsi kokeilemaan toimintakykytestin yhtä osaaluetta, jossa rengasta siirretään lyöden lekalla. Yle 9.12. Toivotta vasti niin ei käy. Säästöt voivat heijastua kouluttajien ja koulutuk sen saatavuuteen. Mikä on nyt in. Kahvitilaisuuden jälkeen presidentti siirtyi seuraamaan valmistuvien pelastaja opiskelijoiden fyysisen toimintakyvyn testiä savusukellus simulaattoriin, kalustohalliin ja kalustopihalle. Sitä ei tavoitella. Pelastuspäällikkö Sebastian Holm. Kuopion kokouksessa oli noin 35 osallistu jaa ympäri maata. Meillä on ensihoidonkoulutusver kostoInstagramtili, pis täkää seurantaan Kansallinen tilanne. Mitä kuuluu verkostolle. 8 Pelastustieto 6/2025 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. Imatran sopimuspalokunnan päällikkö Jari Muukkonen. Koulutusverkosto 10 vuotta Ensihoidon valtakunnallinen koulutusver kosto kokoontui puheen johtaja Sini Riikosen johdolla marraskuussa Kuopiossa. 3 Imatran VPK on toiminut 130 vuotta. 1 Jos sähköpolku pyörän akku syttyy eteisessä, voimakkaan palon ja kaasujen takia on jopa todennäköistä, että ihminen ei pääse tilasta pois. Turun Sanomat 26.11. Euro määrä tarkentuu vasta päätösten myötä. Se haastaa koulu tuksien tasalaatuisuutta. POIMINNAT @pelastusopisto Tasavallan presidentin kaksipäiväinen PohjoisSavon vierailu jatkui keskiviikkona 12.11.2025 Kuopiossa, kun presidentti Alexander Stubb vieraili Pelastusopistolla. Keski tymme tiedonvaihtoon ja verkostoitumiseen kaik kien alan tahojen kanssa. K U V A : P E LA S T U S O P IS T O K U V A : H A N N A LE IN O. Laajentunut työnkuva ja kansallinen turvallisuus lisäävät koulutustarvetta
”Suomessa korkeisiin raken nuksiin suunnitellaan rakenteet ja järjestelmät, jotka yhtäältä es tävät tai hidastavat palon leviä mistä asunnosta tai osastosta toiseen ja toisekseen mahdollis tavat palon sammuttamisen ja palon hallinnan rakennuksen si sältä päin”, kertoo koulutuspääl likkö Olli Korteniemi Suomen Palopäällystöliitosta. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Autotallissa syttyneet rakennuspalot lievässä kasvussa Meillä Suomessa kerrostalot ovat paloturvallisia Hongkongin massiivinen kerrostalojen palo on nostanut tarkasteluun myös Suomessa olevien kerrostalojen paloturval lisuuden. Kasvua odotetaan, kun varautumiseen ja valmiuden parantamiseen kiinnitetään enemmän huomiota. Ensi vuosi näyttää vahvalta, sillä tilauskirja on ennätyssuuri.” Joko sähkökäyttöiset ajoneuvot alkavat lyödä läpi. ”Tänä vuonna toimitamme reilut 300 ajoneu voa: pääosin ambulansseja, lisäksi poliisi autoja, johtoyksiköitä ja muita erikoisajoneu voja. ”Markkina on tällä hetkellä melko sta biili. Autotallissa syttyneitä rakennuspaloja on keskimää rin kolme enemmän kuin edel lisenä vuonna. AJASSA TILASTO Marraskuun loppuun men nessä on syttynyt 121 raken nuspaloa autotallissa tänä vuonna. Asuntojen ja rakennusten palo turvallisuuteen ja palon leviämi sen estämiseen kiinnitetään kui tenkin suurta huomiota. Alkuvuosi oli hiljaisempi, loppuvuosi täy dellä teholla. Tärkeimmät vientimaat ovat Poh joismaat, Baltia ja Unkari. Hankintaorgani saatiot ovat varovaisia eivätkä uskalla testata uutta tekno logiaa ilman kokemuksia. 6/2025 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten erikoisajoneuvot myyvät. ”Kotimarkkina on tärkein, noin 40 prosenttia myynnistä. Minkälaisia olette toimitta neet ja minne. Olemme toimittaneet sähköi siä ambulansseja ja potilas siirtoautoja Suomeen, Ruot siin, Norjaan, Tanskaan, Viroon, Unkariin ja Sveitsiin.” Mikä on kotimarkkinoiden osuus. ”Sähköajoneuvot eivät ole vielä lyöneet läpi. Rakentamista ja rakennusten remontointia ohjataan ympäris töministeriön paloturvallisuutta huomioivalla asetuksella. Vuonna 2025 on syt tynyt kerrostalon asuinhuoneis tossa elokuun loppuun men nessä 883 tulipaloa (PRONTO). Innovaatiot ja uudet teknologiat jäävät monessa organisaatiossa takaalalle.” Paljonko ja minkätyyppisiä ajoneuvoja on valmistunut tänä vuonna, ja miltä ensi vuosi näyttää. Mitkä ovat tärkeimmät vientimaat ja miten vienti vetää. 20 40 60 80 100 120 140 160 180 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Autotallissa syttyneet rakennuspalot lievässä kasvussa Profile Vehicles Oy valmistaa ambulans seja ja erikoisajoneuvoja Iisalmessa moneen käyttöön jo reilun 40 vuoden kokemuksella. ”Tiukka taloustilanne ohjaa hankintoja entistä enemmän hin taan, usein laadun ja pitkän aikavälin ratkai sujen kustannuksella. Miten ambulanssien ja erikoisajoneuvojen kauppa käy tällä hetkellä, toimitusjohtaja Ville Repo. Pro filen vuosi on ollut vahva: merkittäviä onnistumisia kotimaassa ja viennissä.” Mitkä tekijät vaikuttavat ajoneuvojen hankintoihin juuri nyt ja miten. Vientimarkkinoilla on onnistumisia, jotka siirtyvät tuotantoon vuonna 2026.” Kimmo Kaisto. Viime vuonna paloja oli 166
PELASTUSALAN MAAILMA
Hongkongin poliisi kertoi 1. joulukuuta pidättäneensä yhteensä 13 henkilöä tör keästä kuolemantuottamuksesta liittyen tappavaan tulipaloon, joka riehui kerrostalokokonaisuudessa ja surmasi vähintään 146 ihmistä. PELASTUSALAN MAAILMA 22°26’47 P 114° 10’ 35 I Palomiehet suihkuttavat vettä liekkeihin, kun suuri tulipalo valtaa useita kerrostaloja Wang Fuk Court asuinalueella Hongkongin Tai Po kaupunginosassa 26. marraskuuta 2025. Kuva: AFP/Lehtikuva.
Pelastusjohtajana elokuussa aloittanut Mira Leinonen sanoo, että pelastuslaitoksen rahoitus ei nykyisessä rahoitusmallissa riitä kattamaan kustannuksia. Nyt sitä tekevät sosiaalija terveysministeriö ja sisäministeriö. Se olisi palvelutuotannon kannalta hyödyllistä erityisesti harvaan asutuilla alueilla”, Petri Virolainen tähdentää. Erityisesti siinä, miten näillä alueilla turvataan pelastustoimen palvelut, jos sopimuspalokuntiin ei riitä aktiivista väkeä. Palvelutuotanto pitää tulevaisuudessa tehdä pienentyvän henkilöstön voimin. Vaikka säästöjäkin on etsittävä, johtuu henkilöstön pieneneminen johtajan mukaan ongelmista työvoiman saannissa. Kaikkia tarvitaan pelastustoimen palvelutuotannossa, ja myös sopimuspalokunnat ovat merkittävä osa palvelutuotantoa.” Pelastustoimen palvelut maksoivat Päijät-Hämeessä viime vuonna valtakunnallisen keskiarvon mukaisesti 114 euroa henkeä kohden. Hän karsisi hyvinvointialueen toiminnoista turhaa päällekkäisyyttä. Hän toivookin, että valtionhallinto selvittää jatkossa rahoituksen riittävyyttä. Investointeihin liittyy myös henkilöstön osaamisen parantaminen, ja kaikki tehdään tietoon pohjautuen.”. ”Rahoitus kasvaa myös koko ajan ja kuluja pitää lisätä maltillisesti. ”Resursoinnista saadaan näin systemaattisempaa, jossa otetaan huomioon tarpeet suorituskyvyssä. ”Valmiuteen ja varautumiseen liittyvissä asioissa pelastusviranomaisella on osaamista ja ammattitaitoa, jota pitää hyödyntää hyvinvointialueella.” Tämä vaatii hänen mielestään yhteistä tahtotilaa, sillä on paljon sellaisia työtehtäviä, joita voitaisiin tarkastella yhteistyömahdollisuuksien kautta. Palvelutuotantoa pitääkin tarkastella uudella tavalla ja hyödyntää teknologiaa”, Virolainen sanoo. ”Pelastustoimi pienenä toimialana on myös helpompi hoidettava esimerkiksi investoinneissa, mutta yhtä lailla sielläkin voidaan nykyistä paremmin hyödyntää teknologiaa.” Virolainen kuvailee pelastustoimea edelleen myös varsin konservatiiviseksi alaksi. ”Pelastustoimen tekemiä operatiivisia tehtäviä ei voi korvata teknologialla. YHTEISTYÖ HAUSSA Mira Leinonen sanoo, että pelastuslaitoksella on alettu paremmin toteuttaa pidemmän ajan suunnittelua erityisesti investointien osalta. Hänen mielestään hyvinvointialueiden johtamista olisi paikallaan arvioida myös kansallisesti. Jarruja varmasti tulee monelta suunnalta. Teksti ja kuva: Esa Aalto AJASSA P äijät-Hämeen hyvinvointialue on toisenlaisista lähtökohdista samanlaisessa tilanteessa kuin valtaosa kohta kolme vuotta toiminnassa olleista hyvinvointialueista. ”Esimerkiksi ikäihmisten kotiin vietävissä palveluissa olisi paljonkin yhteistyön mahdollisuuksia, erityisesti ensihoidossa, ja pienissäkin asioissa on olemassa synergiahyötyjä”, hän sanoo ja ottaa esimerkiksi hyvinvointialueen käytössä olevien autojen huoltamiseen liittyvät tehtävät paloasemilla. Sen mukaan hankitaan ja sijoitetaan kalustoa eri asemille eikä niin, että kaikille tulee kaikkea. ”Joskus on perusteltuakin, että tehdään vain niitä töitä, joihin on saanut koulutuksen, mutta monin paikoin olisi paikallaan myös tarkastella tehtäväkuvien laajentamista. ”Nykyisessä rahoitusmallissa asukasja riskiperusteisuus ei ota huomioon Päijät-Hämeen kaltaisten alueiden vaihtelevia tilanteita, joita vapaa-ajan asukkaat ja turismi tuovat tullessaan.” PÄÄLLEKKÄISYYTTÄ KARSITTAVA Petri Virolainen huomauttaa, että pelastustoimi tarvitsee hyvinvointialueella samanlaisia satsauksia kuin muutkin toimialat. ”Tässäkin voidaan aikanaan saavuttaa yhtenäisyyttä”, Virolainen toteaa. Harvaan asuttujen alueiden ongelmat vaivaavat myös Päijät-Hämeen hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueen johtaja Petri Virolainen kertoo, että rahoitus ei ole ollut riittävää, vaikka aikaisempi kuntayhtymä olikin kustannustehokas tapa tuottaa palvelut. Vääristymä saadaan hänen mukaansa korjattua ajan kanssa ja palvelut kyetään tuottamaan tarpeen mukaisesti. 12 Pelastustieto 6/2025 Mistä apu Päijät-Hämeen syrjäseuduille
”Hyvinvointialueen eduksi on katsottava se, että nyt on useilla alueilla pystytty toteuttamaan uusia asemainvestointeja, joka oli hankalaa kuntataloudessa. ”Väestöltään suurempien kaupunkien ongelmat ovat usein etusijalla. Rekrytointiin tarjotaan myös viestinnällistä apua. Joillain alueilla toiminta on hyvää, mutta valitettavasti on myös päinvastaisia alueita.” Ongelma ei ole vain Päijät-Hämeen ja siksi Virolainen haluaisi nostaa asian kansalliseen keskusteluun. Toki siihen ovat vaikuttaneet myös puutteet toimintavalmiudessa, joista valvova viranomainen on laitoksia huomauttanut”, hän sanoo, Päijät-Hämettä aluehallintoviranomainen ei ole juurikaan moittinut. Sinne tulee paloasema samaan tilaan sosiaalija terveystoimen palvelujen kanssa. Perusasioista alkaen, eli koulutuksesta ja varusteista. Loputtomiin ei voida turvautua vain vapaaehtoisiin. Jokaisella palokunnalla on myös pelastuslaitoksen edustajana oma asemavastaavansa, joka on yhteistyön kanava. ”Tämä on jopa väestön eriarvoistumiseen liittyvä asia. Tiettävästi ensimmäisenä hyvinvointialueella. Siksi meidän pitää ajaa meille tärkeitä asioita, kuten ovat harvaan asuttujen alueiden ongelmat”, Petri Virolainen painottaa. Miten näin tärkeä turvallisuuteen liittyvä toiminta turvataan. ”Sen toteuttaminen tuo meillekin mahdottoman tilanteen, kun jopa 500 henkilön kanssa on tehtävä ohjeeseen liittyvä FireFit-mittaus. Tätä varten tarvittaisiin suunnitelma, jossa turvataan myös sopimuspalokuntatoiminnan jatkuvuus. Hän kysyy, pitääkö näin tärkeän turvallisuustoiminnan olla ainoastaan sopimuspalokuntatoiminnan varassa. Toki kylissä pitää ajatella myös omaa turvallisuutta ja sellaisessa omat sopimuspalokunnat ovat oiva tapa.” Hän huomauttaa, että ei ole olemassa helppoja ratkaisuja, mutta kansallisesta keskustelusta huolimatta hyvinvointialueet voivat myös itse asiansa järjestää. Kapuloita rattaisiin heittää paljonkin hyvää ohjeistusta antava sisäministeriö, joka ei fyysisen toimintakyvyn mittaamiseen antamassaan ohjeessa ollut kuitenkaan tehnyt Leinonen mielestä tarpeellista vaikuttavuusarviota. Tässä toivoisin harkintaa”, Mira Leinonen huomauttaa. Pelastajapulaakin suuremmat ongelmat ovat Petri Virolaisen mukaan siinä, miten erityisesti harvaan asutuilla alueilla riittää väkeä sopimuspalokunnissa. Harvaan asutuilla alueilla tilanne on kokonaan toisenlainen kuin suurissa asutuskeskuksissa. MISTÄ APU SYRJÄSEUDUILLE. 6/2025 Pelastustieto 13 AJASSA Synergiahyödyistä hän ottaa esimerkiksi uudet asemahankkeet Nastolaan ja Padasjoelle. Mira Leinonen sanoo, että pelastuslaitos tukee sopimuspalokuntiaan. Mira Leinonen ja Petri Virolainen katsovat luottavaisina Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tulevaisuuteen uhkakuvista huolimatta.. Mira Leinonen sanookin, että itsestään meteliä pitämättömäksi ravihevoseksi kutsuttu Päijät-Häme on hommansa hoitanut niin, ettei huomautettavaa juurikaan ole ollut. Se lisää monella muullakin pelastuslaitoksella roimasti kustannuksia. Petri Virolainen sanookin, että monesti hyvää tarkoittava toiminta vaikeuttaakin sitä jopa siinä määrin, että sen seurauksena toiminta voi loppua. ”Sopimuspalokunnat ovat tärkeitä, mutta mielestäni sellainen kustannus olisi siedettävissä, että saisimme tällaisille alueille rahoituksen päätoimiselle henkilöstölle
Tekstit: Marko Partanen · Kuva: Jukka Ritola/Aamulehti 14 Pelastustieto 6/2025. Vaarattomalta näyttänyt auton tussahtelu äityi minuuteissa tuhoisaksi paloksi. 14 Pelastustieto 6/2025 Autot paloivat rajusti maan alla Pelastusyksikkö tarkasti pientä rakennuspaloa maanalaisessa parkkihallissa Tampereella
6/2025 Pelastustieto 15 HÄLYTYSILMOITUS Rakennuspalo pieni 1.10.2025 kello 10.49 • RPI 101 6/2025 Pelastustieto 15
16 Pelastustieto 6/2025 HÄLYTYSILMOITUS Hybridiauto levitti palon äkkiä – nopea sammutus, pitkä raivaus Hybridiauto päästeli vaaleaa savua kuin jauhesammuttimesta. Virtanen alkoi savusukellusparin kanssa tiedustella parkkihallin ylempää tasoa, sinne veivät maatasosta kierreportaat. ”Savusukelluspari meni täysissä varusteissa edeltä sammuttimen kanssa, minä tulin takamaastossa, sillä en ollut ehtinyt pukea kaikkia varusteita ajomatkan aikana.” Ylemmällä pysäköintitasolla leijui harmaa sumu. L okakuun 1. Paloesimies Pasi Virtanen päätti ajattaa heittomiestä hieman keskustassa, koska monet ajoreitit olivat tietöiden takia muuttuneet. He olivat havainneet parkkihallin ylemmässä kerroksessa jonkinlaista sähköpalon hajua. Samalla auton perässä välähti ja ajoneuvosta alkoi työntyä tummaa savua. Voimakas jymähdys muutti parkkihallin äkisti autojen polttouuniksi. ”Autossa paloi latausvalo. AUTO TUSSAUTTELI ”Näimme, että parkkihalli oli täynnä autoja ja että portaikolta ehkä kymmenen metrin päässä latauksessa oleva auto tussautteli vaaleaa savua perän alta. ”Navigaattori olisi kierrättänyt ainakin kilometrin liikaa, mutta tiesin lyhemmän reitin ja pääsimme nopeasti paikalle”, Pasi Virtanen sanoo. Virtanen palasi ajoneuvolle pukemaan savusukelluslaitteen, jonka jälkeen ryhmä jatkoi tiedusteluaan. Raju palo suljetussa tilassa totteli runsasta vettä. ”Savuraja oli laskenut jo lähelle lattiatasoa, noin metriin. HARMAATA SUMUA Huoltomiehet osoittivat Pasi Virtaselle porrashuoneen oven, josta on käynti sekä toimistorakennuksen viiteen kerrokseen että niiden alapuolella olevan parkkihallin kahteen kerrokseen. Totesimme, että jauheella ei tee mitään ja palasimme hakemaan työjohdon.” Kuljettaja valmisteli varmennetun perusselvityksen ja savusukellusryhmä palasi sen kanssa takaisin parkkihalliin. Tarkastimme lämpökameralla, mutta lämpöjä ei ollut. Tunsimme, että. Rautatieaseman kohdalla rautatien alittavassa tunnelissa pelastusyksikkö hälytettiin pienelle rakennuspalotehtävälle noin kilometrin päässä olevaan Tammelaan. Ikään kuin olisi jauhesammuttimella päästelty”, Pasi Virtanen kuvailee. Savusukellusryhmä tarkasteli autoa, mutta mitään poikkeavaa silloin tällöin tulevien tussahdusten lisäksi ei ilmennyt. Sitten näimme, että auton matkustamo täyttyi harmaasta savusta, jolloin otimme vähän pakkia.” VOIMAKAS JYMÄHDYS ”Sitten tuli uusi tussahdus ja matalaääninen, voimakas jymähdys. päivän aamuna Tampereen keskuspaloaseman pelastusyksikön kuljettajaksi tuli heittomies. Kyseessä oli viisikerroksinen toimistorakennus, jonka alapuolella oli maanalaista paikoitustilaa kahdessa kerroksessa. Yritimme paikallistaa palavaa autoa lämpökameralla mustan savun keskeltä. Pelastusyksikön saapuessa kaksi huoltomiestä kuljeskeli rakennuksen pihalla, toinen heistä oli soittanut hätäpuhelun
Hän yritti tarkistaa alkupalopaikkaa lämpökameralla, mutta hänen yllätyksekseen se ei enää näyttänyt kuumalta. Tiedot olivat hänelle indikaattori, joiden mukaan hän päätti toimenpiteistä. Tilanneja johtokeskuksessa työskentelevä palomestari Tomi-Pekka Olkkonen otti ennalta sovitusti alkuvaiheen pelastustoiminnan johtovastuun hoitaakseen. Molemmilla kenttäpalomestareilla oli kohteeseen vain muutaman minuutin mittainen ajomatka. SAVUSTA KUULUI TASAINEN PAUKE Savusukellusryhmä palasi parkkihalliin vesitykin kanssa. LISÄVESILINJA VALMIIKSI Sammutusjoukkuetta johtanut Risto Viisikerroksinen toimistorakennus, jonka ala puolella autot paloivat, on osa isompaa toimistorakennuskompleksia. Kuva: Sisä-Suomen poliisi.. Risto Salonen oli jo lounaspaikassa, mutta ei ottanutkaan ruokaa, vaan lähti johtamaan ensimmäistä joukkuetta tehtävänään palon sammuttaminen. Ulos päästyään hän sanoi huoltomiehille, että jos parkkihallissa on savunpoistolaite, niin ne tulisi käynnistää. Savusukellusryhmä sai hivutettua vesitykin noin viiden metrin päähän ensin syttyneestä autosta. Käytimme työsuihkua, mutta sillä ei tehnyt mitään, joten päätin, että palaamme hakemaan vesitykin.” Pasi Virtanen osoitti lämpökameralla palavaa ajoneuvoa, lämpötila oli kivunnut 400 celsiusasteeseen. Lattialle alkoi kertyä vettä. Energia aiheutti kuumuutta”, Pasi Virtanen kertoo. Mustassa savun pimentämässä tilassa kuului tasainen pauke, kun autonrenkaat räjähtelivät puhki. ”Savupatsas näkyi hyvän matkan päähän. Oli paljon lämpöä ja pistoliekkejä, mutta pystyimme toimimaan. Hän ilmoitti muuttuneesta tilanteesta radiolla ja kertoi tarvitsevansa vesitykin. Jossain vaiheessa sitä meni sisään saappaanvarrestakin ja se oli lämmintä. Paikalle hälytettiin komppanialähtö. Tilanneja johtokeskuksen päivystävä palomestari Tomi-Pekka Olkkonen nosti vasteen suureksi ja kertoi, että maan alla on liikennevälinepalo. Eetu Räsänen oli palaamassa Särkänniemen kohdalla edelliseltä tehtävältä, hän sai tehtäväkseen johtaa tilannepaikkaa. SAVUPATSAS NÄKYI PITKÄLLE Hälytyksen saivat päivystävä palopäällikkö Jari Nieminen, molemmat päivystävät kenttäpalomestarit Eetu Räsänen ja Risto Salonen, varalla oleva päällystöpäivystäjä Kalle Heino sekä lisää yksiköitä. ”Ei ollut tarvetta päästä yhtään lähemmäksi. ”Taistelimme kolmeen äijään vesitykin portaikon alapäähän ja saimme sen suunnattua kohtalaisesti”, Pasi Virtanen sanoo. 6/2025 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS lämmöt alkoivat nousta ja että parkkihallin katonrajassa näkyi liekkejä. Radiosta alkoi kuulua lämpötiloja ja että yksikkö aloitti savusukelluksen”, Eetu Räsänen kertoo. Hän myös käski huoltomiesten pysyä oven läheisyydessä, sillä heidän apuaan saatettaisiin tarvita uudelleen
VESIHÖYRY TÄYTTI TILAN Ensimmäisen yksikön kierreportaiden kautta tekemä vesitykkiselvitys oli pitkään ainoa reitti, josta paloa sammutettiin. joukkueen evakuointiin valjastettua henkilöstöä siirrettiin 1. Niitä oli saapunut paikalle jo ensimmäisen savusukellusryhmän työskennellessä sisällä. Tässä hyödynsimme myös sopimuspalokuntia. ”Nostimme valmiuteen varajohtoyksikön ja teimme tiettyjä valmiussiirtoja Tampereen keskustan alueelle. Muodostin niistä tehtävän toiselle joukkueelle”, Eetu Räsänen kertoo. ”Autoni sijainti oli sellainen, että tein omin silmin havaintoja palon vaiheista, savun väreistä ja siitä, että miehet työskentelivät. Poistuminen oli onnistunut portaikkoa pitkin, sillä savu ei sinne ollut levinnyt. RAKENNUS TYHJENNETTÄVÄ Parkkihallin savunpoistoja korvausilmaluukku olivat maatasossa molemmin puolin rakennusta. Rakennuksessa oleva paloilmoitinja kuulutuslaitteisto olivat tehneet tehtävänsä, sillä suurin osa rakennuksessa olleista ihmisistä oli jo poistunut ulos. Ensihoito tarkasti suurimman osan poistuneista henkilöistä, henkilövahinkoja ei tapahtunut. Kun savut alkoivat vaaleta, se oli merkki maan päällä oleville, että homma parkkihallissa toimii. Parkkihallissa oli täysi työ käynnissä – savusukeltajat sammuttivat palavia ajoneuvoja. Myös sammutushyökkäysreitti asettui siten, että savusukellusryhmä pystyi painamaan savua edestään pois kohti savutuuletusaukkoa. Molemmista niistä puski rakennuksen seinustaa pitkin ylös musta savupatsas. Yksikköja liikennekamerat välittivät informatiivista kuvaa, joka kertoi rakennuksen savunpoiston toimivan hyvin. Paikalle saatiin nopeasti kolme pelastusyksikköä ja yksi säiliöauto. Samalla haalimme paikalle lisää säiliöautoja”. TILANNE VAIKUTTI HYVÄLTÄ Tilanneja johtokeskus alkoi varautua mahdollisiin päällekkäisiin tehtäviin. ”Rakennus oli myös saatava tyhjäksi, kortteli eristettävä ja liikennettä ohjattava. Paikalle tulleet pelastusyksiköitä alkoivat valmistella uusia sammutushyökkäysreittejä usean pelastusryhmän voimin. Näkemääni täydensivät radioviestit. Kun rakennus oli tarkastettu, 2. ”Kun savusukeltajat tulivat vaihtamaan pulloja, he kertoivat, että sisällä on niin tummat savut, ettei siellä näe mitään. Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos.. HENKILÖKUVA. He panivat vain tykillä vettä sinne, missä oli punertava ja paukkui”. ”Valjastin lisävesilinjan rakentamiseen kaksi yksikköä, jotta se varmasti hoituu ripeästi. Sammutusjoukkuetta johtanut Risto Salonen ei tiennyt sen enempää maan alla olevasta tilanteesta. Tärkein juttu alkuvaiheessa oli lisäveden saanti, ja tiedustelin tilannekeskukselta, missä on lähin vesiasema.” Tilanneja johtokeskus paikallisti nopeasti lähellä olevan vesiaseman. Tilanneja johtokeskuksessa tilanne vaikutti hyvälle, kun johtaminen oli saatu organisoitua ja valmius varmistettua. Teimme viranomaisilmoitukset sisäministeriöön ja Tampereen kaupungille, Tampereen Vedelle sekä häiriötilanneilmoituksen hyvinvointialueelle”, päivystävä palopäällikkö Jari Nieminen sanoo. ”Meillä oli jo sammutustyö käynnissä. 18 Pelastustieto 6/2025 HÄLYTYSILMOITUS Salonen kokosi joukkueensa ensimmäisenä paikalle tulleista yksiköistä. joukkueeseen sammutustyön reserviksi. Eetu Räsänen (vas.) johti tilannepaikkaa, Pasi Virtanen johti ensimmäisenä paikalle tulleen pelastusyksikön toimintaa ja Risto Salonen johti tilannepaikalla sammutusta. Kun näin, että työ oli tehokasta, saatoin rauhallisin mielin ja kylmin hermoin odotella ja katsella”, Eetu Räsänen sanoo
Hybridiauto, joka syttyi ja josta palo levisi, aiheutti mielenkiintoa. Sammutusvettä ryhdyttiin tyhjentämään imuautoilla, mikä oli aikaa vievää. Savut alkoivat kuitenkin vaaleta, ja sammutusta jatkettiin talon toisella puolella olevan ajoluiskan kautta toisen pelastusryhmän toimesta. ”Joukossa oli paljon hybridija sähköautoja, jotka kipeätä saatuaan voivat olla syttymisherkkiä”, Jari Nieminen sanoo. Kuka sen olisi irrottanut ja millä?”, Jari Nieminen kysyy. Ensimmäisellä sammutushyökkäysreitillä työskennellyt Pasi Virtanen arvioi, että lämmöt parkkihallissa alkoivat helpottaa noin 25 minuutin jälkeen, vaikka kuuma siellä oli edelleenkin. Lattialle oli kertynyt saappaanvarrenmitan verran sammutusvettä, joten sammutustöihin oli mentävä kahlaten. Lämpötila oli 400–500 astetta, ajoneuvo lukittuna ja kiinni latauspisteessä. ”Totesimme, että viranomaistiedote alueelle riittää, koska sammuttaminen alkaa olla loppusuoralla, eikä vaarallista savua tule enää lisää”, Jari Nieminen sanoo. SAMMUTUSTÖITÄ KAHLATEN Varsinainen palo oli sammunut, mutta edelleen jotkut yksittäiset ajoneuvot paloivat. Palopaikalla kokeiltiin myös suurtehopuhallinta, jolla yritettiin tehostaa savunpoistoa parkkihallista. ”Huomasimme rakennuksen oman savunpoiston olleen yksistäänkin riittävän tehokas, joten luovuimme puhaltimen käytöstä noin viiden minuutin jälkeen.” Tilanneja johtokeskuksessa pohdittiin vaaratiedotteen antamista, mutta se jätettiin antamatta, kun kamerat välittivät kuvaa vaaleasta vesihöyrystä ja sammutetusta palosta. Lämpötila oli 400–500 astetta, ajoneuvo oli lukittuna ja kiinni latauspisteessä. 56 AUTOA PALOI Vakavasti vaurioituneita autoja oli 56 kappaletta. Vaurioituneille sähköja hybridiautoille järjestettiin jatkuva palovartiointi, ja yksikkö päivysti tilannetta puolentoista vuorokauden ajan. HYLÄTTYJÄ IDEOITA JA KOKEILUJA ”Jossain vaiheessa suunnittelimme laittavamme korvausilmaluukuista vettä autohalliin, mutta sitä ei käytetty”, Risto Salonen sanoo. Parkkihallin katosta putosi palon aikana eristeitä, jotka tukkivat viemärit. Hän kertoo miettineensä, hyökkäysreitin pituutta ja sitä, että täytyisikö paikalle hankkia uusia savusukeltajia kolmen reservissä olevan parin lisäksi. Parkkihallissa voitiin operoida korkeintaan 2,1 metriä korkealla ajoneuvolla. Jälkisammutukseen käskettiin uusia savusukeltajia. ”Vesikonttia meillä ei ole, mutta tässä tapauksessa siitä ei olisi ollut hyötyäkään. Ilmeni, että lattiakaivojen päälle oli tippunut kattorakenteista eristeitä, eivätkä kaivot enää vetäneet. Palo maan alla sammui noin 45 minuutissa. Kuva: SisäSuomen poliisi.. Paloa seuraavana päivänä autot hinattiin pyöräkuormaajalla yksi kerrallaan ulos parkkihallista, minkä jälkeen ne siirrettiin hinausauton lavalle. 6/2025 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS ”Lopulta vesihöyry täytti tilan ja vei palolta hapen”, Risto Salonen kertoo. Raivausta suunniteltiin poliisin kanssa, ja päätettiin, että autoja raivattiin vain sen verran, että pienemmät palot saatiin sammutettua, muuten autojen annettiin olla. Auton siirtäminen ulos palohetkellä olisi ollut haastavaa ja aikaa vievää
Saa kyllä olla ylpeä omasta organisaatosta. Jälkeen päin hän on pohtinut paljon, miten Tammelassa tehty tehokas sammutustyö olisi siirrettävissä mahdollisiin tuleviin tilanteisiin. Välitimme viranomaistiedotteen Hätäkeskuslaitokselle 33 minuutissa hälytysvasteen nostosta”, Jari Nieminen sanoo. ”MISTÄ OLISIMME NIPISTÄNEET?” Yleisjohtajan toiminnassa haastavinta olivat tilanteen nopea kehittyminen, tilannekuvan hahmottaminen ja tilanteen nopeasyklisyys, päivystävä palopäällikkö Jari Nieminen kuvailee. ”Haastavinta oli, kun lyhyessä ajassa piti omaksua paljon paikalta tulevaa tietoa, organisoida paljon pelastusyksiköitä, ryhmittää joukkueet, oivaltaa joukkueiden päätehtävät ja antaa tehtävät.” Sen jälkeen piti vain reagoida muutoksiin, tilannepaikan johtajana työskennellyt Eetu Räsänen sanoo. ”Nopea ja aggressiivinen toiminta on avain, jolla voitetaan. Jos ensimmäinen isku epäonnistuu tai viivästyy, on todella hankala saada sitä enää sammutettua. Se vaatii hyvää johtamisrakennetta ja kaikilla tasoilla hyvää reagointia, Jari Nieminen sanoo. Pääsääntöisesti onnistumme isojenkin tilanteiden johtamisessa, joka parhaimmillaan toimii meillä tosi hyvin. Alkuiskun merkitys vahvistui tässäkin. ”Keskustan alueella syttyneeseen paloon saimme nopeasti resursseja niin sammuttamaan kuin johtamaankin”. Media moitti pelastuslaitosta siitä, että tiedottamiseen kului liian kauan aikaa. Olemme kehittäneet asioita pelastustoiminnan johtamisen näkökulmasta, ja kehitystyö jatkuu edelleen arjessamme. Palokohteen savunpoisto oli käynnissä, sammutimme runsaalla vedellä, josta syntynyt vesihöyry lopulta sammutti palon.” HAASTEENA TIETÄMÄTTÖMYYS Paloesimies Pasi Virtasen mukaan haastavinta oli tietämättömyys. ”Hyödynsimme maan alla olevan suljetun kaltaisen tilan olosuhteita hyvin. Vaikka tällä kertaa tulikin isot vahingot, näen tämänkin tilanteen positiivisena oppimiskokemuksena – varsinkin kun ajatellaan, että erittäin vaativasta sammutustehtävästä selvittiin nopeasti, ilman henkilövahinkoja ja työtapaturmia”. ”Meillä kävi tuuri, että ehdimme nähdä parkkihallin ennen kuin se täyttyi mustalla savulla. Tilannepaikan johtajana työskennellyt Eetu Räsänen välittää kiitokset kaikille nopeasti sammutetussa palossa työskennelleille. Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos.. TOIMIVA JOHTAMISRAKENNE Pelastustoiminnan haastaa varsinkin se, kun tilanne eskaloituu nopeasti pienestä suureksi. Vastaavia tulipaloja ei ole ollut, eikä ollut tietoa siitä, kuinka lähelle palavaa sähköautoa voidaan mennä, oli vain katseltu erilaisia sähköajoneuvopaloja videolta. Meillä oli näkötieto siitä, missä ja mikä palaa. En uskonut, että palo sammuu, mutta nyt tiedän, että valtava vesimäärä on se keino, millä sähköautopalon voi sammuttaa.” Eetu Räsäsen mukaan tulipalon sammuttaminen voitetaan tai hävitään ensi-iskussa. 20 Pelastustieto 6/2025 HÄLYTYSILMOITUS Tilannepaikan johtajan näkövinkkelistä tämä parkkihallipalo ei ollut kovin erilai nen kuin teollisuushallipalo tai jokin muu vastaava palo. ”Olemme jotenkin onnistuneet tässä Pirkanmaalla. Lopulta tämä palo sammui, kun parkkihallista tuli iso höyryuuni, joka sammutti palon”, Eetu Räsänen kuvailee. Tulipalon anti Jari Niemisen mukaan viime aikoina Pirkanmaalla on onnistuttu isojen tehtävien johtamisessa. Palo sammui noin 45 minuutissa. Artikkeli jatkuu seuraavalla aukeamalla. ”Kun nyt katson aikajanaa, en tiedä mistä olisimme nipistäneet
010 555 5273 petri.surakka@scania.com Haixin laajan turvakenkävalikoiman kiistaton ykkönen. Tiedustelut maahantuojalta: info@cpe.. BLACK EAGLE Safety 50 high. S3-luokan kevyt ja mukava turvajalkine monipuoliseen käyttöön. HÄLYTYSILMOITUS www.scania.fi SCANIA paloja pelastusajoneuvot Rauhallista Joulua ja turvallista vuotta 2026! Petri Surakka puh
22 Pelastustieto 6/2025 HÄLYTYSILMOITUS Palon jälkeen parkkihallissa järjestettiin rekonstruktio, jossa alkutilanne käytiin uudelleen läpi. Kuva: Sami Lindfors.
Lopulta autoa tutkittiin monen asiantuntijan voimin. Myös valvontakamerat kuvasivat tilanteen.” Syttymissyy paikallistettiin autoon, mutta mikä siellä autossa erityisesti syttyi, niin se vaati tarkemman autoon tehdyn paikkatutkinnan. Kiinteistö ja 56 ajoneuvoa kärsivät eriasteisista vahingoista, joiden loppusumma nousi miljooniin euroihin. PALO HAVAITTIIN AISTINVARAISESTI Hätäilmoituksen soittaneet henkilöt olivat paloilmoitinlaitteen huoltajia. Pelastuslaitos jatkaa vielä palon selvittämistä. Tavoitteena on estää vastaavia onnettomuuksia, rajoittaa vahinkoja ja kehittää pelastustoimintaa. ”Tämä oli meille (pelastuslaitos) helppo, koska syttyminen oli nähty konkMiljoonavahingot tutkittiin tarkasti Palontutkinta Tammelan parkkihallissa alkoi nopeasti sammutustöiden jälkeen. ”MEILLE HELPPO TUTKINTA” Tulipaloa seuraavana päivänä tutkijat palasivat palopaikalle. Palotilaa ei palopäivänä työturvallisuussyistä voitu tutkia. KIINTEISTÖSSÄ KAIKKI KUNNOSSA Pelastuslaitoksen palontutkinta selvitti pelastustoiminnan kulun, kuten paloil. Poliisin tutkijat olivat samanaikaisesti paikalla. ”Paloilmoitinlaite oli kytketty päälle hälytysilmoituksen aikoihin, jotta savun lähde voitaisiin paikantaa. Tällä ei ollut tilanteeseen vaikutusta, sillä ensimmäinen yksikkö oli paikalla jo ennen kuin varsinainen palo syttyi. JVT-yritykselle annettiin lupa pumpata parkkihalli tyhjäksi sammutusvedestä. ”Palopäivinä puhutettiin nopeasti tapaukseen liittyviä henkilöitä, mutta tutkinnan aloitus sovittiin seuraavalle päivälle. Myös tiloja muilta kuin parkkihallin osalta tarkistettiin sekä etsittiin rakennuslupakuvia”, Sami Lindfors kertoo. Vakuutusyhtiö aloitti omat tutkimuksensa tämän jälkeen. Sami Lindforsin ja poliisin tutkijoiden seuraan liittyi vakuutusyhtiön tutkija. Paikalla ollut pelastusryhmä oli nähnyt syttymisen. Paloilmoitinlaitteen huoltajat olivat havainneet sähköpalon hajua aistinvaraisesti ja soittaneet 112:een. Parkkihallissa oli lämpöanturit, ne eivät reagoineet savuun, vaan vasta lämpötilan nousuun, kun palo oli jo edennyt pitkälle”, Sami Lindfors kertoo. Teimme palopaikalle nopean tarkistuksen, käytännössä katsoimme ovelta, että palotila lainehti sammutusvedestä, koska viemärit olivat menneet tukkoon”, Sami Lindfors sanoo. Tutkimukset paikallistivat palon syyn auton akustoon. reettisesti, ja voitiin todeta, että palo oli lähtenyt kyseisestä autosta. Poliisin tutkinta on loppunut, koska palon syy on selvillä, eikä rikosta tapahtunut”, Sami Lindfors sanoo. Koska hybridiauton tutkiminen edellyttää asiantuntijaosaamista ja varotoimenpiteitä, vakuutusyhtiö toimitti ajoneuvon tutkittavaksi autovahinkokeskukselle, joka pystyi tutkimaan myös palossa vaurioitunutta tekniikkaa. Lisäksi vakuutusyhtiö oli palkannut paikalle sähköpalontutkijan, sillä syttymislähteenä ollut hybridiajoneuvo haluttiin tutkia perin pohjin. Pirkanmaan pelastuslaitoksen palontutkintaryhmän johtaja, palotarkastaja Sami Lindfors tuli paikalle suoraan toiselta palontutkintapaikalta. Laite oli ollut huoltotilassa aamusta alkaen. Samalla palopaikka eristettiin. 6/2025 Pelastustieto 23 HÄLYTYSILMOITUS ”P idimme poliisin kanssa palaverin ja keskustelimme päivystävän palomestarin kanssa jatkotutkimuksista. ”Akustoa tutkitaan varmasti vielä piirilevyn tarkkuudella, jotta selviää, kuka maksaa vahingot. Sami Lindfors kehuu kolmikantaa ja tiedonvaihtoa eri tahojen kesken hyväksi. Pelastajat jatkoivat vielä epästabiilien autojen vartioimista. Sami Lindfors ja poliisin tutkijat tarkastelivat ensin syttymisaluetta ja kuvasivat paikan kameralla
Videokuvauksen yhteydessä yksikön henkilöstöä haastateltiin”, Sami Lindfors kertoo. Kuva: Iiro Wennberg/ Pirkanmaan pelastuslaitos.. 24 Pelastustieto 6/2025 Parkkihallissa palaneet sähköautot nostivat esiin työsuojelullisia seikkoja. Selvisi, että kiinteistön laitteet olivat toimineet normaalisti. Rekonstruktiosta kuvattiin video ja otettiin valokuvia. Sillä haluttiin kuvata myös pelastustoiminnan kulku, koska se ei täysin näkynyt valvontakamerakuvassa. Kuva: Pirkanmaan pelastuslaitos. Takaisinkutsussa kerrottiin, että mahdollisesti viallisten autojen yksittäisten akkumoduulien tärkeissä teknisissä parametreissa on ilmennyt poikkeamia, jotka voivat kertoa viasta. Verho laskeutuu osastoimaan kerrokset toisistaan. Tulipalo pysyi parkkihallin ensimmäisessä kerroksessa. Vikakoodit, jotka olivat tulleet latauslaitteeseen, olivat peräisin autosta.” HARVINAINEN REKONSTRUKTIO Vakuutusyhtiön toive oli, että palon jäljiltä siivottuun halliin järjestetään rekonstruktio. Sitten paikalle ensimmäisenä tulleen pelastusyksikön henkilöstö näytti ja kertoi, mitä heidän läsnäoloaikanaan tapahtui ja mitä he havaitsivat. ”Verho toimi palon aikana, eikä palokerroksen alapuoliseen kerrokseen pysäköidyille ajoneuvoille syntynyt juurikaan vahinkoa”. ”Tällä osoitettiin, että paloon ei ole muuta syy-yhteyttä kuin tämä ajoneuvo. Vian seurauksena latauksessa oleva korkeajänniteakku saattaa syttyä palamaan. Tämä oli myös pelastuslaitoksen palontutkinnan intressi. Rekonstruktiossa parkkihalliin tuotiin samanlainen ajoneuvo kuin mitä palanut ajoneuvo oli. Takaisinkutsuttuihin 552 autoon tehdään ohjelmistopäivitys. Parkkihallin pinta-ala ylitti sallitun pinta-alan 10 neliömetrillä. Parkkihallissa ei ollut sprinklausta, joka olisi saattanut hidastaa palon leviämistä. Asetuksen mukaan paloilmoitinta ei tarvita, jos palo-osasto on alle 1500 neliömetriä. Lue lisää pelastustieto.fi:ssä Sami Lindfors johtaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen palontutkintatoimintaa. TAKAISINKUTSU Reilu viikko palon jälkeen auton maahantuoja esitti Audi A8:lle, Q7:lle ja Q8:lle takaisinkutsun. Lisäämällä paloilmoittimen voidaan osastokokoa lisätä 50 prosentilla. Myös ilmanvaihdon palorajoittimet sulkeutuivat ja savunpoistojärjestelmä toimi moitteettomasti. 24 Pelastustieto 6/2025 HÄLYTYSILMOITUS moitinlaitteen toiminnan, sähkölatauspisteistä saadun datan ja kiinteistön sähkökulutustiedot. Kaksikerroksisen parkkihallin kerrosten väliin oli asennettu E60-luokan laskeutuva palorullaovi, joka laukaistaan paloilmoittimen ohjauksella. Parkkihallissa palanut ajoneuvo oli Audi Q7. LIIAN ISO PALO-OSASTO Parkkihallin palo-osastokokoa oli kasvatettu lisäämällä tilaan paloilmoitinlaite. Ylitys ei Sami Lindforsin mukaan ollut merkittävä, eikä vaikuttanut palon kehittymiseen tai sen aiheuttamiin vahinkoihin. Kiinteistöön palon varalta tehdyt rakenteet ja laitteet toimivat moitteettomasti. ”Vaikka kyseessä oli auto, joka syttyi, niin oli varmistettava, onko syy ulkoinen, kuten latauslaite tai kiinteistön sähköhäiriö vai onko vika autossa
6/2025 Pelastustieto 25 HÄLYTYSILMOITUS
Vaikka tilanne on jokaiselle kortistoon joutuvalle ja alan maineelle ikävä, niin esitän valmistuville pelastajille toiveen ja samalla kannustuksen siitä, että maltti on tässäkin asiassa valttia. Uskon kuitenkin, että vaikka juuri tässä hetkessä uusien pelastajien palkkaaminen ei ole ennalta arvioidussa laajuudessa mahdollista, niin myöhemmin tilanne parantuu. Tilanne on huolestuttava ja pelko siitä on aito, että osa työttömäksi valmistuvista hakeutuu muille aloille. Omalta osaltani voin sanoa, että ymmärrän, miltä se tuntuu, koska olin samassa tilanteessa 25 vuotta sitten. Toki valmistuvien pelastajien vastaukset kuvastavat heidän henkilökohtaista tilannettaan vuoden 2026 alussa, eikä tilanteen mahdollinen parantuminen myöhemmin juurikaan lämmitä kortistoon joutuvien uusien ammattilaisten mieltä. Se olisi syytä kohdentaa esimerkiksi alipäällystöja päällystökoulutukseen tai sortumapelastukseen, jossa koulutustarvetta olisi yllin kyllin muuttunut turvallisuusympäristö huomioiden. Tilanne kuulosti ensi kuulemalta hurjalta, koska pelastajien koulutusmääriä lisättiin juurikin vastaamaan pelastuslaitosten vallitsevaa työvoimapulaa. Mikäli jarrua pelastajien koulutuksen osalta jossain vaiheessa painetaan, niin olisi toivottavaa, että saatua lisärahoitusta ei oteta Pelastusopistolta pois. Markus Viitaniemi on PohjoisKarjalan pelastus laitoksen pelastusjohtaja ja Pelastustietoa julkaisevan Palo ja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja. Tämän mukaan tilanne ei siis ehkä olisikaan niin synkkä, kuin miltä ensi kuulemalta vaikutti, vaikka luvut sisältävät epävarmuuksia. Malttia toivon myös valtioneuvoston suuntaan, että hätäjarrua ei koulutusmäärien osalta vedettäisi, vaan tilannetta seurattaisiin hieman pidemmälle. Hyvinvointialueiden taloustilanne pääsi hetkellisesti yllättämään, kun suunniteltuja rekrytointeja ei pystyttykään tekemään, koska yhteistoimintaneuvottelut säästöineen rajoittavat rekrytointeja voimakkaasti. Kyllä töitä varmasti löytyy, kun jaksaa hieman odottaa ja laajentaa työnhakupiiriä. Tähän lisärahoitusta Pelastusopistolle olisi joka tapauksessa syytä jatkossa osoittaa. PUHEENJOHTAJALTA Nyt tarvitaan malttia. Sisäministeriön pelastusosaston marraskuussa 2025 toteuttaman kyselyn mukaan pelastuslaitosten rekrytointitarve vuodelle 2026 on minimissään 150 virkaan rekrytoitavaa sekä 38 määräaikaista. Pelastusopistolta alkoi syksyn mittaan kuulua kummia – uusille pelastajille ei olisikaan valmistuttuaan töitä. Työttömyyttä kesti lopulta vain kaksi viikkoa, mutta se tiesi poismuuttoa työn perässä silloisesta kotikaupungista Kuopiosta, ja pätkätöitä riitti useaksi vuodeksi eri paikkakunnilla ennen vakituista virkaa. Pelastusopistolta valmistuu vuoden 2025 lopussa 155 uutta pelastajaa, joista 17 ilmoitti Pelastusopiston marraskuun kyselyssä työllistyvänsä pelastajan virkaan vuoden 2026 alussa. Tarve alalla ei ole poistunut mihinkään, ja uskon tilanteen vielä korjaantuvan hyvinvointialueiden taloustilanteen pikkuhiljaa parantuessa. 26 Pelastustieto 6/2025 Uudet pelastajat kortistoon. Kiitoksia Pelastustiedon lukijoille kuluneesta vuodesta, rauhallista joulunaikaa ja hyvää tulevaa vuotta kaikille!
Lisäksi uudistusten ansiosta asennus on nopeampaa, rakenne yksinkertaisempi ja käyttöönotto sujuvampaa. Uudistusten myötä Smokemaster SMHA Hatch on entistä helppokäyttöisempi ja toimintavarmempi. Savunpoistoa, joka toimii silloin kun pitää – SMHA HATCH.. Merkittävä parannus on uusi P66-kotelolla varustettu turvakytkinratkaisu. ARCTIC BOATS OY puh: 0400 431025 ARCTIC POLYETEENIVENEET KESTÄVÄT MYÖS KARILLEAJON! PELASTAJA AJATTELE MYÖS OMAA TURVALLISUUTTASI » Lue lisää www.flaktgroup.fi Entistä varmempaa savunpoistoa – Uudistettu Smokemaster SMHA Hatch R A K E N N U K S IE N T U R V A K S I FläktGroupin suosittu savunpoistoratkaisu on nyt uudistettu asiakkaidemme toiveiden pohjalta
Ilman sijaisia lomat jäävät pitämättä ja autot jäisivät talleihin flunssakauden alkaessa. Osa joutuu jopa hakemaan apua työvoimatoimistosta. Kokonaan vailla työtä oli reilut viisi prosenttia vastaajista (5,3 %, n=29). Systolen työaikaselvityksessä (2021) enemmistö ensihoitajista työskenteli julkisen sektorin työnantajalla, kuin taas 14,3 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla. Ensihoitaja YAMK tai muu ylempi korkeakoulututAvoimissa vastauksissa toistui maininta ”ikuisista kesäsijaisista”.. Reilu kymmenesosa vastaajista työllistyi yksityisellä sektorilla (10,3 %, n=57) ja reilu kymmenesosa teki töitä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla (11,1 %, n=61). Ensihoitajaopiskelijoita oli vajaat viisi prosenttia (n=27) vastaajista. Hieman yllättäen vain pieni osa vastaajista oli opiskelijoita (2,9 %, n=16). PALJON VASTAUKSIA YMPÄRI SUOMEN Syksyllä 2025 tehtiin Pelastustiedon valtakunnallinen ensihoidon sijaisille kohdennettu kysely, jota innoitti aiemmin julkaistu ”Ensihoidon kesäduuniblues” -juttu. Vajaa kolmasosa (30,6 %, n=169) vastaajista kertoi tekevänsä ensihoidossa vain yksittäisiä työvuoroja. Ilman sijaisia ensihoitojärjestelmä ei toimi. AMK-TUTKINTO JA JULKINEN SEKTORI Selvä enemmistö vastaajista (78,6 %, n=434) työskenteli julkisella sektorilla, eli hyvinvointialueella. Vastaajista 475 henkilöä vastasi kyselyyn kokonaan. Artikkelilla haluamme tehdä näkyväksi ensihoidon sijaisten kokemuksia nimenomaan ensihoidon sijaisuuksista ja siitä, millaista kohtelua sijaisuuksia tekevät ovat kohdanneet. Kaikista vastaajista 34 ilmoitti olevansa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ensihoidossa, joten heidän vastauksiaan ei käsitellä tässä juttusarjassa. Reilu kymmenes (10,9 %, n=60) ilmaisi olevansa lyhytaikaisessa sijaisuudessa, jolloin voimassa oleva työsopimus on kirjoitettu alle kolmen kuukauden mittaiseksi. Vastauksia tuli eniten Etelä-Suomen yhteistyöalueelta (33,9 %, n=187) ja ItäSuomen yhteistyöalueelta (22,3 %, n=123). Nyt haluttiin tietoa ensihoidon sijaisten näkemyksiä heidän työllistymistilanteestaan. Länsi-Suomen yhteistyöalueelta saatiin vähiten vastauksia (8,3 %, n=46), mahdollisesti siksi, että kysely oli suomeksi. Teksti: Dimitri Lisitsyn, Christoffer Ericsson, Anu Venesoja · Kuvitus: Helmi Partanen ENSIHOIDON SIJAISET -KYSELY E nsihoitajien sijaisuudet ovat kuuma puheenaihe ilman vakituista työsuhdetta ensihoidossa työskentelevien ja ensihoitajaopiskelijoiden keskuudessa vuodesta toiseen. Vajaa puolet (43,5 %, n=240) vastaajista kertoi olevansa pitkäaikaisessa sijaisuudessa, jolloin voimassa oleva työsopimus on pitempi kuin kolme kuukautta. Tämän artikkelisarjan tarkoituksena on kuvata ensihoidon sijaisten tilannetta syksyllä 2025. Perustason ensihoitajia oli reilu viidennes (21,7 %, n=120). Vastausmääriltään keskikastia olivat Pohjois-Suomen yhteistyöalue (18,7 %, n=103) ja Sisä-Suomen yhteistyöalue (16,9 %, n=93). Kesälomasesongin loputtua monet sijaisista jäävät nuolemaan näppejään, ja etsimään töitä muualta. Jakauma kuvastaa hyvin tämän hetkistä yleistä ensihoitajien työllistymistä. Osa vastaajista kertoi keikkailevansa ensihoidossa muun vakinaisen työn ohella. 28 Pelastustieto 6/2025 Ensihoidon synkkä sijaisuus Pelastustieto kysyi ensihoidon sijaisilta, miltä työtilanne näyttää. Kysely sai ruhtinaalliset 586 vastausta ympäri Suomea. Vastaajista yli puolet oli suorittanut ensihoitaja AMK -tutkinnon (59,4 %, n=328). Vastaajat kertoivat tilanteensa olevan synkkä. Sairaanhoitajia, jotka olivat suorittaneet 30 opintopisteen hoitotason täydennyskoulutuksen oli reilut kuusi prosenttia (n=34). Nykypäivän säästöpaineista johtuen sijaiset kuitenkin tuntuvat jäävän heitteille ja heidän tärkeä merkitys järjestelmän toiminnan varmistajana unohtuu
Pelastajatutkinto oli reilulla prosentilla vastaajista (1,1 %, n=6). Kysyntä vähäistä, paljon tarjontaa.” Yli puolella vastaajista oli enintään neljän vuoden työkokemus ensihoitoalalta (61,4 %, n=339), vajaa viidesosa kertoi omaavansa enintään seitsemän vuoden työkokemuksen alalta (18,8 %, n=104) ja vajaa kymmenesosa (7,1 %, n=39) omasi enintään kymmenen vuoden työkokemuksen. Kesällä sijaiset tuntuvat työllistyvän, mutta talvella työvuorolistat huutavat tyhjyyttä. Vastaajat kokivat työsopimusten pätkimisen tai pätkittäisyyden stressaavana, kuvaillen muun muassa, että: ”pitkäaikaisten työntekijöiden lomia poltetaan viikon–kahden pituisilla sopimuskatkoilla”. ”Muutama vuosi sitten hain kesäksi ensihoitoon, sen jälkeen sopimusta on jatkettu mahdollisuuksien mukaan myös lomasesonkien ulkopuolella. Vain vajaa viidesosa ilmoitti, että heillä työsopimus jatkuu nykyisen loputtua (18,3 %, n=87). Reilu puolet vastaajista (54,1 %, n=271) ilmoitti, että heidän työsopimuksensa eivät jatku nykyisen sopimuksen päätyttyä. Välillä viikko kuukausi ilman sopimusta ja sitten taas jatkuu hyvän tovin”, kuvailee eräs vastaajista. Heistä melkein kaikki myös saivat kesätöitä ensihoidossa (90,3 %, n=307). Enemmistö vastaajista oli naisia (62,3 %, n=344), miehiä oli reilu kolmannes vastaajista (35,9 %, n=198). Vastaajien pisimpien yhtäjaksoisten työsopimusten keskiarvo oli 22 kuukautta, (mediaani 10 kuukautta, vaihteluväli 0–180 kuukautta). Vastaajilta kysyttiin myös pisintä yhtäjaksoista työsopimusta kuukausina mitattuna. Kolmella neljästä vastaajasta pisin yhtäjaksoinen työsuhde oli kestänyt 28 kuukautta tai alle. Palomiehiä käytetään vain, koska se on halvempaa. Enemmistö vastaajista arvioi tulevaisuuden työllistymistilanteen joko huonoksi (44,4 %, n=211) tai erittäin huonoksi (23 %, n=109). Pelastustiedon Ensihoidon sijaiset kyselyn tuloksia käsitellään lisää seuraavalla sivulla.. Hyvinvointialueet käyttävät palomiehiä ensihoitajien sijasta, vaikka ensihoitajilla pulaa työpaikoista. Vastaajat edustivat yleisesti työkokemukseltaan kokemattomampaa ryhmää, vaikkakin otannasta erottui myös omana ryhmänä pitkän työkokemuksen omaavat ensihoitajat. Hieman yllättäen reilu kymmenesosa (12,3 %, n=70) vastaajista kertoi omaavansa yli kymmenen vuoden työkokemuksen ensihoidosta. Neljäsosa vastaajista arvioi tilanteen olevan kohtalainen (25,1 %, n=119) ja vain harvat arvioivat tilanteen hyväksi (4,8 %, n=23) tai erittäin hyväksi (2,7 %, n=13). Vajaa puolet kertoi kuuluvansa useamman alueen tai toimijan ensihoidon sijaislistalle (43,4 %, n=206). KESÄTYÖT JA NIIDEN JATKOT Reilut 70 prosenttia vastaajista kertoi hakeneensa kesätöitä ensihoidosta (n=340). Yleisesti vastaajat kokivat ensihoidon sijaisten tulevaisuuden synkäksi. On todella ikävää että ei saa tehdä niitä töitä, mitä oikeasti haluaisi ja tykkäisi tehdä.” Toinen vastaajista taas totesi: ”Yksikään koulukavereista ei ole ensihoidosta saanut edes sijaisuuksia. Nämä vastaajat ilmoittivat pääasialliseksi syyksi kesän yli jatkuvan työsopimuksen tai he olivat töissä muualla esimerkiksi sairaalassa. 6/2025 Pelastustieto 29 ENSIHOIDON SIJAISET -KYSELY kinto oli suoritettuna hieman yli kymmenellä vastaajalla (2,4 %, n=13). Eräs vastaaja kirjoittikin: ”Todella ikävää, että kouluttaudutaan ensihoitajiksi, ja sen jälkeen ei olekaan töitä. Avoimissa vastauksissa toistui maininta ”ikuisista kesäsijaisista”. Joka neljännellä vastaajalla pisin yhtäjaksoinen työsopimus oli kestänyt enintään viisi kuukautta. Vastausten perusteella ensihoitaja AMK-tutkinnon omaavat kokivat, että heitä koulutetaan joko liikaa, tai heidän tutkintoaan ei arvosteta. Neljäsosa (27,6 %, n=131) ilmoitti, että eivät vielä tienneet jatkuuko sopimus vai ei. Reilu neljäsosa vastaajista kertoi, etteivät olleet hakeneet kesätöitä (28,3 %, n=135)
”TäyOn kova kilpailu paikoista ja paljon tuttuja työttömänä. Työtä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa tai omalla paikkakunnalla vaikuttaa olevan vaikea löytää. ENSIHOIDON SIJAISET -KYSELY. Reilu kymmenes (14,3 %, n=68) ilmoitti muuttavansa töiden perässä toiselle paikkakunnalle. Vajaa puolet (42,3 %, n=201) kertoi joko olevansa tai joutuvansa olemaan vuoden aikana työttömänä. Jotkut vastaajat kertoivat jopa luovuttavansa toivonsa, että työllistyisivät joskus ensihoitoon. TYÖNKUVA JA KOULUTUS EIVÄT KOHTAA Moni vastaajista koki, että työnkuva ja koulutuspohja eivät kohdanneet. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampi eri vaihtoehto. 30 Pelastustieto 6/2025 Epävarmuutta ensihoitosijaisissa – stressiä ja alanvaihtoaikeita Vallitseva tilanne aiheuttaa ensihoidon sijaisissa stressiä, merkityksettömyyden tunnetta sekä alanvaihtoaikeita. Teksti: Dimitri Lisitsyn, Christoffer Ericsson, Anu Venesoja · Kuvitus: Helmi Partanen S ijaisena työskenteleviä ensihoitajia pyydettiin kertomaan, miten he arvioivat oman työllisyystilanteen kehittyvän tämän vuoden aikana. Pienellä osalla vastaajista työaikamalli oli muutettu työnantajan aloitteesta joko 12 tunnin työvuoroiksi (6,7 %, n=32), 24 tunnin työvuoroiksi (1,5 %, n=7), kolmivuorotyöksi tai muuksi työaikamuodoksi (4,6 %, n=22). Vajaa kolmasosa (31,6 %, n=150) ilmoitti siirtyvänsä tekemään töitä sairaalan sisälle tai toiseen yksikköön. Neljäsosa (25,5 %, n=121) ilmoitti menettäneensä tai tulevansa menettämään ansaitsemansa lomat. Reilu viidennes (22,1 %, n=105) ilmoitti joutuvansa vaihtamaan työnantajaa, ja saman verran (21,3 %, n=101) ilmoitti joutuvansa hakemaan työttömyystukea
On hyvä muistaa erityisesti potilasnäkökulma: hyvinvoiva työntekijä hoitaa potilaat potilasturvallisesti. Tämä tulos peilaa yleisesti sosiaalija terveysalan nykytilannetta ja kertoo siitä, että ensihoitajat eivät ole säästyneet taloustilanteen mukanaan tuomilta säästöpaineilta. Vastaajilta kysyttiin myös, ovatko he jo parhaillaan kouluttautumassa toiselle alalle. Reilu enemmistö oli väittämän kanssa joko täysin samaa mieltä (38,7 %, n=184) tai jokseenkin samaa mieltä (28,0 %, n=133). Pieni osa on jo aloittanut kouluttautumisen toiselle alalle. Tästä syystä myös alanvaihtosuunnitelmat lisääntyvät. Pelastustiedon Ensihoidon sijaiset kyselyn tuloksia käsitellään lisää seuraavalla sivulla. Vain pieni osa oli eri mieltä (4,2 %, n=20) tai jokseenkin eri mieltä (3,6 %, n=17). Selkeä enemmistö vastasi olevansa täysin eri mieltä (54,3 %, n=258), vajaa kymmenes (8,0 %, n=38) vastasi olevan täysin samaa mieltä ja jokseenkin samaa mieltä oli suurinpiirtein saman verran (8,4 %, n=40) vastaajista. Ensihoito on alana edelleen vetovoimainen ja ensihoitajakoulutus koetaan vastaajien mielestä arvokkaaksi. Eräs vastaaja kertoi kulttuurin muuttumisesta: ”Aiemmin sijaisena tunsin oloni työntekijäksi, jota arvostetaan ja jonka osaamisesta ja hyvinvoinnista pidetään työnantajan toimesta huolta, nyt tunnun olevan vain näkymätön hahmo, joka täyttää puuttuvan työntekijän housuja ja jota saa kohdella miten huvittaa.Tulevaisuutta on hankala ennustaa, ehkäpä paranee, jos hyvinvointialueiden rahoitus saadaan kuntoon ja säästötoimet päätökseen.” Arvostuksen puute ja sijaisten kohtelu pelkkinä numeroina heijastuu väistämättä jossain vaiheessa koko työyhteisöön ja myös potilastyöhön. Nyt kuitenkin elämme poikkeuksellista aikaa, jossa ensihoitajat valmistuvat työttömiksi ja vakinaisia irtisanotaan. Arvokasta työtä sijaisen roolissa tekevät ovat koetuksella. Muutamat olivat väitteen kanssa täysin eri mieltä (6,1 %, n=29) tai jokseenkin eri mieltä (5,9 %, n=28). Kyselyn tuloksista ja erityisesti kyselyn avoimista vastauksista huokui epätoivo ja epävarmuus omasta työtilanteesta ja tulevaisuudesta alalla. Toinen vastaaja totesi, että: ”siirtymisestä hoitotasolle ei ole mitään tietoa, koska ei ole tarvetta hoitotason työntekijöistä.” PITOVOIMA VÄHENEE, VETOVOIMAA RIITTÄÄ Nykytilanne on valitettavasti vaikuttanut ensihoitoalan pitovoimaan ainakin sijaisten näkökulmasta. ”Työpaikoista taistellaan, ja se johtaa kyräilyyn ja vihoitteluun sijaisten kesken. ”Todella ikävää, että kouluttaudutaan ensihoitajiksi, ja sen jälkeen ei olekaan töitä” ja ”On todella ikävää, että ei saa tehdä niitä töitä, mitä oikeasti haluaisi ja tykkäisi tehdä”, avoimissa vastauksissa kerrottiin. Varmasti moni vaihtaa myös alaa”, eräs vastaaja kirjoitti. Eräs ammattikorkeakoulusta valmistunut vastaaja kertoi tehneensä 1,5 vuotta töitä perustasolla valmistumisen jälkeen. Aion vaihtaa alaa -väittämän kanssa täysin eri mieltä oli vajaa viidennes (19,6 %, n=93) vastaajista, kun taas jokseenkin eri mieltä asiasta oli reilu kymmenes vastaajista (14,1 %, n=67). Samalla sijaisten arvostus koetaan heikoksi ja työllistymismahdollisuudet ensihoidossa huonoksi, mikä lisää stressiä sijaisten keskuudessa. Reilu puolet (55,2 %, n=262) vastasi olevansa täysin samaa mieltä, kun väittämässä luki: työtilanne aiheuttaa stressiä. Osa vastaajista kertoi jopa suunnitelleensa aloittavansa jonkin toisen alan opinnot seuraavan vuoden aikana. 6/2025 Pelastustieto 31 tynyt tyytyä huonompaan palkkatasoon, koska tykkää työstä ja on etuoikeutettu, että on saanut näinkin pitkään talossa olla. Miten voimme varmistaa, että osaaminen säilyy ja että osaamista riittää myös tulevaisuudessa. Osa harkitsee vahvasti alanvaihtoa ja pieni osa on jo aloittanut kouluttautumisen toiselle alalle. Muuttuneesta tilanteesta ja säästöpaineista johtuen vastaajat kertoivat olevansa aiempaa stressaantuneempia töiden epävarmuuden vuoksi. Muutamat vastaajat kertovat, että kriisin keskellä sijaiset ovat työnantajan paperilla vain numeroita – eivät ihmisiä, jolla on perheitä elätettävänä ja asuntolainoja maksettavana. Määräaikaisten työsuhteiden ketjutukset ovat yleisiä hoitoalalla, ja kulttuuri luo ajatuksen, että ketjutus kuuluu työnkuvaan, jotta voi tulevaisuudessa saada vakituisen työpaikan. Reilu puolet vastaajista ilmoitti harkitsevansa alanvaihtoa jollain tasolla (54,7 %, n=260). Kuinka paljon voimme antaa sijaisten venyä tämänhetkisen järjestelmän eduksi. ENSIHOIDON SIJAISET -KYSELY. ARVOSTUS LISÄNNEE POTILASTURVALLISUUTTA Tulokset ovat masentavia, ja kysely toi konkreettisesti esiin jo valmiiksi tiedossa olevan tilanteen. On kova kilpailu paikoista ja paljon tuttuja työttömänä”, totesi eräs vastaaja. Reilu kymmenesosa (14,1 %, n=67) vastaajista ilmaisi tehneensä töitä perustasolla, vaikka omasi hoitotason luvat. TILANNE STRESSAA, PYYDETÄÄN VENYMÄÄN Vastaajia pyydettiin reflektoimaan väittämää: ”Minua on pyydetty kestämään enemmän ja enemmän valtakunnallisen taloustilanteen takia”. Vajaa kolmasosa oli väittämästä jokseenkin samaa mieltä (31,6 %, n=150). Reilu viidesosa suhtautui asiaan neutraalisti (ei samaa eikä eri mieltä, 21,3 %, n=101)
32 Pelastustieto 6/2025 H yvinvointialueiden taloustilanteen vuoksi ensihoidon sijaisten vakinaistamiset ovat kiven alla. Itse olin alkuvuonna työtön mutta elin keikkavuoroilla neljä kuukautta ennen kuin kesälomasijaisuudet alkoivat. Jo ennen kyselyä tiedossa oli, että monet alueista ovat säästöpaineiden alla tehneet linjauksia siitä, että äkillisiä poissaoloja tai suunniteltuja puutteita ei enää täytetä sijaisilla. REKRYTOINNIT KIELLETÄÄN Enemmistö vastaajista oli täysin (35,2 %, n=167) tai jokseenkin samaa mieltä (27,6 %, n=131) siitä, että keikkavuorot ensihoidossa ovat vähentyneet. Vakituinen työ on ison kiven alla. Reilu viidennes (21,1 %, n=100) ei ollut samaa eikä eri mieltä väitteen kanssa. Toimeentuloa haetaan myös muilta aloilta. Yli puolet vastaajista (59 %, n=280) oli pitkien sijaisuuksien vähentymisestä Työnantajan markkinat – Portilla on jono ja paha olla Kilpailua sijaisuuksista. Keikkavuoroja sen sijaan tulee aika paljon, ja jos on nopea, voi niitä sijaisetkin saada napattua itselleen. Kilpailu sijaisuuksista on muuttunut kovaksi, ja nyt on vuorostaan työnantajan markkinat. Teksti: Dimitri Lisitsyn, Christoffer Ericsson, Anu Venesoja · Kuvitus: Helmi Partanen Kilpailu työpaikoista on lisääntynyt. ENSIHOIDON SIJAISET -KYSELY. Osa alueista jakaa keikkavuorot eri viestipalvelujen kautta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että sijaiset joutuvat päivystämään puhelimen äärellä ollakseen mahdollisimman nopeita vastaamaan työnantajien kutsuun. Osa alueista on pyrkinyt jakamaan keikkavuoroja tasaisesti, mutta joillakin alueilla tehtäviä on jaettu niille sijaisille, jotka ovat olleet alueella töissä pisimpään. VÄHEMMÄN PITKIÄ SIJAISUUKSIA Ensihoidon pidemmät sijaisuudet ovat vastaajien mukaan selkeästi vähentyneet. ”Sijaisia olisi, mutta hyvinvointialueella on rekrytointikielto, eli ketään ei saa palkata. Kuitenkin reilu kymmenesosa vastaajista (11,2 %, n=53) oli jokseenkin eri mieltä ja muutamat (5,1 %, n=24) olivat täysin eri mieltä keikkavuorojen vähenemisestä. Pelastustiedon Ensihoidon sijaiset -kyselyn tulokset vahvistivat tämän ilmiön. Minulla myös paloi kerrytetyt täydet lomat vuodenvaihteessa, kun jouduin työttömäksi”, kertoo yksi vastaaja
VAKINAISTAMINEN KIVEN ALLA Sijaisten mukaan vakinaistamiset tuntuvat olevan kiven alla ja ne ovat vähentyneet selkeästi. Reilu kymmenesosa vastaajista (13,5 %, n=64) ei ollut samaa eikä eri mieltä väitteen kanssa. On yleisesti tiedossa, että joutuu tekemään töitä ketjutettuna useita vuosia ennenkuin voi edes haaveilla vakinaisesta työsopimuksesta. Vajaa kymmenes (8,6%, n=41) vastasi että ei ole samaa eikä eri mieltä asiasta. TYÖYHTEISÖ JA 24 TUNNIN VUOROT VETÄVÄT Sijaisilta kysyttiin myös, mitä he arvostavat työnantajassa. Sijaiset ovat osa työyhteisöä, ja enemmistö (72 %, n=342) vastaajista nostikin työyhteisön ja työkaverit tärkeimmäksi työnanENSIHOIDON SIJAISET -KYSELY. Täysin samaa mieltä asiasta oli selkeä enemmistö (76,6%, n=364) ja kun jokseenkin samaa mieltä olevat (15,2%, n=72) lisätään edelliseen, prosenttilukema nousee jo yli 90:n. Vain 1,1% (n=5) ei ollut samaa tai eri mieltä väitteen kanssa. täysin samaa mieltä. Vajaa puolet (48 %, n=228) kyselyyn vastannista oli asiasta täysin samaa mieltä ja reilu kolmannes (34,3 %, n=163) oli väitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä. Vain muutamat (1,9 %, n=9) olivat täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä (3 %, n=14). ”Vakityön saaminen tuntuu jopa melkein mahdottomalta hoitotason ensihoitajaksi valmistumisen jälkeen. Enemmistö vastaajista koki, että kilpailu työpaikoista on lisääntynyt. Selkeä enemmistö (86,7 %, n=412) vastaajista oli täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä (10,3 %, n=49) väitteen kanssa. Muutamat vastaajat (1,9 %, n=9) olivat täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä (2,3 %, n=11). Vain muutamat (1,1 %, n=5) olivat täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä (1,1 %, n=5). Vain muutamat (1,7 %, n=8) olivat joko täysin eri mieltä tai eri mieltä (0,2 %, n=1) asiasta. Vastaajista 6,1 % (n=29) ei ollut samaa eikä eri mieltä asiasta. Vastaajat arvioivat kilpailun myös muista hoitoalan työpaikoista lisääntyneen. Vastaajat saivat valita useasta eri vaihtoehdosta itselleen tärkeimmät työnantajan rekrytointivaltit. Jokseenkin samaa mieltä oli reilu neljäsosa (27,6 %, n=131). Kyseisen ongelman vuoksi esimerkiksi koulussa opiskelijoiden keskuudessa on erittäin myönteinen suhtautuminen töihin lähdöstä ulkomaille tai tehdä töitä kaukana muun muassa Lapissa, vaikka halua olisi olla Etelä-Suomessa”, kertoo yksi vastaajista
Hyvää joulua ja turvallista uutta vuotta! Kiitos teille pelastusalan ammattilaiset, kun pidätte huolta meistä myös juhlapyhinä.. Nykytilanne voi johtaa meidät tulevaisuudessa vaikeaan tilanteeseen, kun sijaisten hiljainen tieto vähenee ja huutava hoitajapula iskee mahdollisesti jo kymmenen vuoden sisällä. Tilanne tällä hetkellä näyttää kuitenkin synkältä. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tähän ja he päätyvät muille aloille. Valtakunnallisessa mediassa puhutaan, kuinka ikääntyvä väestö tulee lisääntymään lähivuosina ja vuosikymmeninä. Osa sijaisista näkee tilanteessa itselleen mahdollisuuden. Kolmanneksi tärkeimpänä vastaajat pitivät hyviä esihenkilöitä, jonka valitsi vaihtoehdoista 59,2 % (n=281) vastaajista. Monet ovat käyttäneet tätä mahdollisuutena tutustua uuteen alueeseen kotitai ulkomailla. Sijaiset joutuvat hakeutumaan uusille urapoluille tai ulkomaille töiden perässä. Pelastustiedon Ensihoidon sijaiset -kysely on vain pintaraapaisu kokonaisvaltaisesta tilanteesta, josta olisi tärkeä keskustella valtakunnallisella tasolla. Sijaisuuksiin tai keikkavuoroihin on tartuttava muusta elämästä piittaamatta. Siten on mahdollista säilyttää myös koko ensihoitoalan pitovoimaa yllä. Siksi olisikin järkevää pohtia jo nyt, miten menetetyt hoitajat saadaan takaisin ja tilanne ratkaistaan pitkässä juoksussa. ”Työllisyystilanne käytännössä pakottaa nuoret ensihoitajat valitsemaan työn ja muun elämän välillä. RATKAISUA POHDITTAVA NYT Sijaiset ovat osa työyhteisöä. Ensihoidon sijaisten kokemukset on tärkeä tehdä näkyväksi, jotta sijaisten asemaa ja henkilöstön hyvinvointia voitaisiin parantaa. Julkinen terveydenhuolto sahaa säästöpaineissaan omaa oksaansa monesta kohtaa poikki. 34 Pelastustieto 6/2025 ENSIHOITO tajan rekrytointivaltiksi. Artikkelien taulukoihin pääset QRkoodista. Monet nostivat esille työpaikan sijainnin merkityksen (56,6%, n= 269) sekä koulutuksen mukaisen palkan ja hoitotai perustason velvoitteen (53,3%, n= 253). Kiitos kaikkille vastaajille ja sijaisille luottamuksesta ja siitä, että jaoitte kokemuksenne. Tähän artikkelisarjaan kerätystä aineistosta tehdään myös kansainvälinen julkaisu, joka pyritään julkaisemaan vuoden 2026 aikana. Monet sijaiset tekevät laadukasta työtä ja toivovat vakituisempaa pestiä. En usko, että tilanne on pidemmällä aikajänteellä kestävä ja väistämättä jossakin kohtaa ajaudutaan tilanteeseen, jossa ensihoidon vetovoima vähenee”, eräs vastaaja kirjoittaa. Toiseksi eniten vastaajat arvostivat 24 tunnin työaikaa (72 %, n=342)
Miele 360PRO Kokonaisvaltainen järjestelmäratkaisu pelastuslaitosten suojavarusteiden koneelliseen puhdistukseen. Veneessä on iso kuormakapasiteetti ja runkomalli on erittäin vakaa, tarjoten lisäksi hyvät ajo-ominaisuudet ja merikelpoisuuden. Keskipulpetti ja perästä avoin takatila tarjoaa Faster 61CCW -työveneeseen todella paljon kansitilaa tehden työskentelyn helpoksi ja turvalliseksi kauttaaltaan ympäri venettä. Erikoisohjelmat perusteelliseen puhdistukseen ja turvalliseen dekontaminaatioon valmistelevat nopeasti ja luotettavasti suojavaatteet, kypärät, hengityssuojaimet ja jopa regulaattorit seuraavaa käyttöä varten. Valmiina, kun sinäkin olet. /pro/pelastusala. ENSIHOITO Pelastustieto 6/2025 1/2 sivua vaaka 215x130 mm + 3 mm leikkuuvara fasterworkboats.fi ISON VENEEN OMINAISUUDET KOMPAKTISSA KOOSSA. Veneessä yhdistyy käytännöllisyys muunneltavuus ja tilankäytön parhaat puolet. Miele Professional. Lue lisää miele.. Immer Besser
Tämä lisää avoimuutta ja luottamusta työyhteisössä, mikä on henkilöstön hyvinvoinnin perusta. Pelastajan työ on usein vaativaa ja altistaa poikkeuksellisille tilanteille. mirafoni112@gmail.com Muuttuva lähijohtaminen Pelastusalalla on viime aikoina tapahtunut paljon muutoksia, mikä johtuu paitsi pelastustoimen kansallisesta ohjauksesta, myös pelastuslaitoksen toiminnan sovittamisesta yhteen hyvinvointialueiden kanssa. Päädyimme Päijät-Hämeessä ratkaisuun, että alipäällystöasemassa olevat ruiskumestarit pelastajan lähiesihenkilönä on henkilöstön hyvinvoinnin kannalta paras ratkaisu. Alipäällystö pystyy reagoimaan nopeasti muutoksiin ja yksilöllisiin tarpeisiin, koska on lähellä omaa joukkoaan. Tämä on tuonut muutoksia muun muassa alipäällystön lähiesihenkilöasemaan: toisaalla lähiesihenkilöasema on poistettu ja toisaalla sitä vahvistetaan. Tällainen varhainen puuttuminen on tutkitusti tehokkain tapa ehkäistä työkykyongelmia ja edistää työhyvinvointia. Mira Leinonen työskentelee pelastusjohtajana PäijätHämeessä. 36 Pelastustieto 6/2025 MIRAFONI Jokainen tulee kuulluksi ja arvostetuksi. Se mahdollistaa aidon tuen, varhaisen puuttumisen, oikeudenmukaisen johtamisen ja yhteisöllisyyden – kaikki tekijöitä, jotka rakentavat kestävää ja toimintakykyistä pelastuslaitosta.. Tätä asiaa olen päässyt myös Päijät-Hämeessä ratkaisemaan ja määrittämään sitä, mikä on alipäällystön rooli meillä. Näen, että pelastustoimessa henkilöstön hyvinvointi on paitsi yksilön, myös koko pelastuslaitoksen toimintakyvyn ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta ratkaisevaa. Henkilöstö ansaitsee hyvää johtamista, ja inhimillinen johdettavien määrä on yksi hyvän johtamisen mahdollistavista tekijöistä. Hyvinvoiva henkilöstö syntyy oikeudenmukaisesta ja kannustavasta johtamisesta, jossa jokainen kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Aktiivinen vuorovaikutus on myös avainasemassa työyhteisön toiminnassa. Kun lähiesihenkilö on helposti tavoitettavissa ja osallistuu päivittäiseen toimintaan, kynnys ottaa esiin huolia madaltuu. Alipäällystöasemassa oleva henkilö toimii esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä, joka luo edellytykset avoimelle keskustelulle ja yhteiselle kehittämiselle. Lähiesihenkilön rooli on ratkaiseva työyhteisön ilmapiirin ja motivaation ylläpitämisessä. On tärkeää, että alipäällystöasemassa olevan henkilön tehtäviin kuuluu aktiivinen henkilöstöjohtaminen: palautteen antaminen, osaamisen kehittäminen ja työvuorojen suunnittelu. Tämä mahdollistaa aidon tuen tarjoamisen: alipäällystö pystyy tunnistamaan ajoissa uupumuksen, stressin tai muut hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja puuttumaan niihin matalalla kynnyksellä. Alipäällystöasemassa olevan henkilön rooli pelastajan lähiesihenkilönä on tässä avainasemassa. Alipäällystö tuntee pelastajan työn arjen ja siihen liittyvät kuormitustekijät. Lähiesihenkilö, joka on itse toiminut pelastajana ja kulkenut saman urapolun, ymmärtää työn fyysiset ja henkiset vaatimukset. Lähiesihenkilön läsnäolo arjessa luo turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Hyvä ilmapiiri tukee palautumista, vähentää sairauspoissaoloja ja lisää sitoutumista työhön
Lue lisää. MIRAFONI Kohtaa äärimmäiset olosuhteet turvallisesti KASK Quantum, monipuolinen pelastuskypärä vaativaan käyttöön – WG11-testattu kypärä suojaa myös rotaatioiskuilta. Suljettavat tuuletusaukot ja kattava valikoima lisävarusteita – visiiri, otsavalaisimin, kuulosuojaimet tai niskasuoja – räätälöivät kypäräsi tehtävän tasalle
Teksti: Dimitri Lisitsyn · Kuvat: Kari Arontie/sisäministeriö VARAUTUMINEN 38 Pelastustieto 6/2025 Pelastajat ovat tuoneet potilaan triage-teltan luokse. 38 Pelastustieto 6/2025 Rescue Borealis osoitti varautumisen merkityksen Kansainvälinen Rescue Borealis -harjoitus toi Ouluun satoja viranomaisia ja valmiusorganisaatioita harjoittelemaan SUROja CBRNE-tilanteita. Ensihoitajat siirsivät potilaan lämpimään telttaan ja tekivät primaaritriagen.. Ensihoidosta virisi monia tärkeitä havaintoja
”Pelkästään se, että päästään harjoittelemaan oikeilla potilailla tämän mittakaavan skenaariota dekontaminaatiolinjoineen ja hoitopaikkoineen, on melkoisen ainutkertaista. Sinänsä harjoituksen kulkuun ei juurikaan tarvinnut puuttua sen käynnistymisen jälkeen. Ensihoidon osuudesta vastasivat kenttäjohtaja Tommi Pekanoja ja ylilääkäri Tuomas Hiltunen. Kaipa se kertoo, että suunnittelussa oli onnistumisiakin”, lisää Pekanoja. Hoitopaikalla työskenneltiin yhdessä norjalaisen lääkintähenkilöstön kanssa. Hiltusen mukaan haastavia olivat erityisesti useaan suuntaan tapahtuva tilannekuvan ylläpito sekä tilannekuvaan reagointi. Pekanojan mukaan tilanteet ovat kuitenkin sellaisia, joihin ensihoidonkin tulisi pystyä varautumaan muiden viranomaisten rinnalla. ”Toimijoita oli useita lähtien kahdesta ministeriöstä ja ulkomaisista osallistujista. Tuomas Hiltunen edusti ensihoitoa harjoituksen viranomaisten tilannekeskuksessa. ”Tarvittiin pelisilmää, tilannekuvan ylläpitoa ja nopeita ratkaisuja, että homma saatiin pysymään kasassa muuttuvissa tilanteissa. Harjoitus antoi konkreettista hyötyä omien SURO-prosessien kehittämiseen ja arviointiin”, toteaa Pekanoja. ”Parasta oli päästä leväyttämään ko ko karuselli käyntiin ja pyöräyttää isoa SURO-pyörää. Kenttäjohtajat suunnittelivat 50 potilaan harjoituksen, jossa maalipotilaat käyvät pesulinjaston läpi lokakuisella satama-alueella Oulussa. HARVINAINEN HARJOITUS Sekä suuronnettomuus(SURO) että kemiallisten, biologisten, radiologisten, ydinja räjähdeuhkatilanteet (CBRNE) ovat ensihoidossa harvinaisia ja samalle tehtävälle ne osuvat vielä harvemmin. Etenkin yksityiskohtien suunnittelu ja harjoituksen ennakointi oli haastavaa”, kertoo Pekanoja. ”Meillä oli nyt ensimmäistä kertaa kaikki keskeiset viranomaiset samassa johtokeskuksessa. Suurten tilanteiden ylätason johtamisharjoitukset ovat harvinaisia, varsinkin eri viranomaisten kesken. ”Olin järjestämässä kenttäharjoituksen ensihoidon osuutta Nuottasaaressa yhdessä pelastustoimen ja muiden toimijoiden kanssa. Etukäteen pyrittiin valmistelemaan asioita niin hyvin kuin pystyttiin, osin mielikuvien avulla. Harjoitukset ovat hyvä tapa testata koko järjestelmän toimivuutta. KOKO KARUSELLI LEVÄLLÄÄN Harjoituksessa koeponnistettiin toimin ta isos sa suuronnettomuudessa ja pääs tiin tutustumaan muiden maiden toimintakulttuureihin. Toisena päivänä jo • Sisäministeriö • Sosiaali ja terveysministeriö • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Huoltovarmuuskeskus • Säteilyturvakeskus • Poliisi • Rajavartiolaitos • Pelastusopisto • Tulli • Hätäkeskuslaitos • Puolustusvoimat • PohjoisPohjanmaan hyvinvointialue • PohjoisPohjanmaan pelastuslaitos • Oulun yliopistollinen sairaala • Oulun kaupunki • Oulun satama • Stora Enson liiketoimintayksikkö • Ammattilaisia Norjasta, Ruotsista ja Saksasta Harjoituksessa yhteistyössä. Johtokeskuksessa oli tietynlaisia tiedonkulkuhaasteita. PESULINJASTOSSA 50 POTILASTA Harjoituksen koko haastoi järjestävän tahon. Onneksi tosi vaarallisilta tilanteilta vältyttiin, eikä kukaan potilaista kylmettynyt sen pahemmin. Saatiin hyvä kokemus ja tuntuma siihen, miten paljon tuo helpottaa yleisjohtoa”, lisää Hiltunen. Kollegani Similän Janin kanssa vastattiin ensihoidon pelipankin toiminnasta kenttäharjoituksessa, eli huolehdittiin, että käytännön hommat saadaan harjoituksen aikana sujumaan”, toteaa Pekanoja. 6/2025 Pelastustieto 39 VARAUTUMINEN P ohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) oli iso rooli harjoituksen ensihoito-osuuden toteutuksessa
• Harjoituksessa tuli tilanne, jossa dekon taminaatiolinjaa ryhdyttiin jo purkamaan, kun havaittiin, että primaaritriagessa oli vielä teltallinen potilaita pesemättä. Välittömät hoitotoimet ja lämpötaloudesta huolehtiminen pitäisi aloittaa heti, kun potilas ensi kertaa koh dataan. Hiltunen kiitteli harjoituksen kokoa. • Isossa likaisessa tilanteessa lämpötuot teita ja hoitovälineitä tarvitaan kaksin kertainen määrä puhtaaseen tilanteeseen verrattuna, koska kontaminoituneet väli neet pitää vaihtaa puhtaisiin dekontami naation jälkeen. ”Harvoin päästään treenaamaan näin isolla kokonaisuudella ja tällaisella määrällä maalipotilaita aidossa ympäristössä”. Harjoitukset, joihin osallistuvat kaikki sidosryhmät, tuo vat tärkeää oppia siitä, mikä toimii ja mi kä vaatii vielä hiomista. Tulevaisuus näyttää, miten maailman poliittinen tilanne kehittyy. Uskoisin, että kaikilla toimijoilla roolista riippumatta oli sopivasti haastetta”, lisää Pekanoja. • Hoitopaikkana oli kolme eri telttaa. Myös KEJOn SUROnäkymästä saatiin hyvä käytännön tuntuma sekä mahdollisia kehitysideoita tilannekuvan ylläpitämiseen”, pohtii Tuomas Hiltunen. ”Ilmeet olivat iloisia, vaikka päivät olivat pitkiä. Sisäministeri Rantasen mukaan Venäjän toimet muistuttavat meitä jatkuvasti siitä, että turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti. Varautuminen varmistettava VARAUTUMINEN Sisäministeri Mari Rantanen (vas.), EU:n varautumisesta vastaava komissaari Hadja Lahbib ja Ruotsin väestönsuojeluministeri Carl-Oskar Bohlin seurasivat harjoitusta. Tehtävään nimettiin ”pesujohtaja”, joka ohjasi potilaita triagen mukaisesti kol meen pesulinjaan. Tämä oli hyvä ratkaisu. Tämä vaatii koordinaatiota ja pesukaista vaa tii oman johtajan, jolle välittyy ensihoidon antama tilannekuva primaaritriagesta. Har joituksessa potilaat kirjattiin dekontami naation jälkeen hoitopaikalle saapumisen yhteydessä.. • Harjoituksessa käytettiin ERICAEDU ja KEJOjärjestelmän koulutusympäristöä. Todettiin, että kun isoja potilasmääriä käsiteltiin KEJOlla, on primaaritriagessa ”laputetut” potilaat hyvä kirjata ensihoitokertomuk seen sekundaaritriagen yhteydessä. KEJOn käytöstä saatiin loistavaa käytän nön oppia johtamisen työkaluna SURO tilanteessa, potilasluokittelussa ja ensi hoitokertomuksen käytössä. ”Saatiin nyt paljon käytännön oppia, etenkin viestintäkanavien, kirjaamisen ja työnjaon osalta. HUOMIOITA HARJOITUKSESTA • Ensihoito teki primaaritriagea vaara alueella suojautuneena moottoroituihin hengityssuojaimiin ja suojaasuihin, mikä toimi hyvin. Näin vältyttiin turhalta odottelulta. PALJON KOTIINVIEMISIÄ Johdossa päästiin treenaamaan ensihoidon johtokeskuksen toimintaa ja kenttäjohtojärjestelmä KEJOn SURO-osiota. herjakin alkoi lentää, kun alkujännityksestä päästiin ja kielimuuri aleni”, kertoo Pekanoja. Panikointia ja lietsomista ei tule harjoittaa, mutta varau tuminen on hyvä sisäistää. Tommi Pekanojan mukaan harjoituksesta saatiin paljon kotiin vietävää silmällä pitäen ensihoidon organisaation toimintojen kehittämistä. • Isossa operaatiossa vakavasti loukkaan tuneet ja altistuneet voivat joutua odot tamaan pitkiä aikoja ennen dekontami naatioon pääsyä. • Primaaritriagea varten varattiin lämmitetty teltta. Niissä kaikissa tarvittiin osaalueen johtajia, jotta homma toimi. Pekanoja pani merkille harjoitukseen osallistuneiden asenteen ja hengen. Siksi viranomaisten ja koko yhteiskunnan kriisi varautuminen on varmistettava sotilaalli sen varautumisen rinnalla. 40 Pelastustieto 6/2025 Sisäministeri Mari Rantanen ja EU:n varautumisesta vastaava komissaari Hadja Lahbib vierailivat Rescue Borea lis harjoituksessa. OYS Ensihoidossa onkin parhaillaan käynnissä projekteja muun muassa SUROja CBRNE-toimintaan sekä varautumiseen liittyen. • Potilaiden ohjaaminen primaaritriagesta dekontaminaatioon vaati koordinaattorin. Muuten pelastettavissa olevia saattaisi menehtyä. Sisäministeri Ma ri Rantanen totesikin, että Rescue Borealis harjoitus oli konkreettinen askel paikalli sen, valtakunnallisen ja kansainvälisen ta son varautumis ja pelastusyhteistyön lu jittamiseksi
6/2025 Pelastustieto 41 Luokittelua suojavarustuksessa Ensihoitaja Harri Heikkilä harjoitteli kansainvälisessä Rescue Borealis -harjoituksessa Oulussa. Hän teki primaariluokitusta kemikaalisuojahaalariin ja moottoroituun hengityssuojaimeen suojautuneena. Vain moottoroitu hengityssuojain oli hieman tuntemattomampi. Nitriilihanskat ja butyylihanskat teipattiin ranteisiin kiinni. VARAUTUMINEN Ensihoidon erityistilanteiden nyrkki suuntana likainen luokitteluteltta.. ”Roiskesuojapuku oli mallia kokopuku, jonka sukkien päälle puettiin saappaat. Teksti: Marko Partanen · Kuva: Dimitri Lisitsyn H eikkilän mielestä suojaustasojen yhteydessä olisi hyvä alkaa puhua numeraalisista tasoista pöly-, roiskeja muiden suojapukujen sijasta. Moottoroitu hengityksensuojain oli huomattavasti mukavampi käyttää kuin ambulanssin kaasunaamari. Se oli ensimmäinen kerta 14 vuoden mittaisella ensihoitajauralla, mutta suojavälineet olivat hänelle sopimuspalokuntatoiminasta tuttuja. Moottorimaski puhalsi ilmaa kasvoille ja viilensi tunnelmaa.” PAITA KASTUI, MASKI VIILENSI Harjoitus pidettiin kelissä, jossa aurinko paistoi lämpimästi mutta tuuli kylmästi. ”Varsinkin ensihoitopuolella voivat asiat mennä helposti sekaisin, kun sen kanssa ei kovin useasti olla tekemisissä”. Harri Heikkilä suojautui harjoituksessa kertakäyttöiseen hupulliseen ja sukalliseen DuPont Tychem 2000 -kemikaalisuojahaalariin sekä moottoroituun hengityssuojaimeen
Harri Heikkilä ja muut ensihoitajat tekivät primaaria luokittelua vaara-alueella hieman ennen puhdistuslinjaa. Harjoitus kesti osaltani noin puolitoista tuntia, eikä kertaakaan tullut sellainen olo, että maski pitäisi repiä pois päältä.” TOIMINTAA VAARA-ALUEELLA Harjoituksessa kemikaalisuojapukuihin suojautuneet palomiehet evakuoivat potilaita ensihoitajien primaariarvioon. Jos riisuessa joutuu tekemään paljon töitä, kontaminaatioriski kasvaa.” Moottorimaski oli mukava käyttää. Kainalon alta vedettynä letku on kyykyssä työskennellessä tiellä ja tarttuu helposti kiinni eri paikkoihin.” Moottoroituun hengityksensuojaiHarri Heikkilä valitsi käyttöönsä omaa kokoa pykälää isomman puvun, mikä osoittautui hyväksi valinnaksi. ”Olen itse L-kokoinen ja käytin XL koon pukua. ”Teimme cABC-tarkastuksen, nopean luokituksen silmämääräisesti ja ohjasimme potilaat pesupaikkaa kohti. ”Hengittämättömän suojahaalarin sisällä kastui paita, mutta moottorimaski puhalsi viileää ilmaa kasvoille. Harri Heikkilä oli yllättynyt, miten hyvin se sujui. meen on olemassa monenlaisia suodattimia. Luokittelua oli hankala tehdä suojavarustuksessa, koska hanskoja oli paksusti kädessä. ”Moottorimaskin letku kannattaa vetää olan yli ja teipata se sinne. Siinä oli hyvä toimia”. VARAUTUMINEN Ensihoitaja Harri Heikkilä kertoi, että moottoroidun hengityksensuojaimen letku kannattaa kuljettaa olan yli. ”Teippaukset kannattaa tehdä niin, että ne on helppo avata, esimerkiksi taittaa teippi siitä kohtaa, kun katkaisee sen. ”Alussa vähän mietitytti, miten moottorimaskin läpi onnistuu kansainvälinen kommunikointi, mikä ei itsellekään ole kovin vahva laji. Kuva: Niina Koutonen. Radio teipattiin suojapussissa joko rintaan tai käsivarteen. Ennen käyttöä tulee varmistaa, että suodatin soveltuu kyseisen tehtävän hoitamiseen.”. Näppituntuma hävisi, ja sormil la saa yleensä paljon tietoa potilaan kunnosta.” Suomalaiset tekivät potilasluokittelua yhdessä norjalaisten kanssa. 42 Pelastustieto 6/2025 Harri Heikkilä kuvaa keliä pipokeliksi, jossa lämpimänä pysyäkseen tarvittiin takki. Mutta kun samaa, tuttua asiaa tehdään ja pohjoismaissa ajatellaan asioista samalla tavalla, homma tuntui sujuvan yllättävän hyvin.” PUKEUTUMISVINKKEJÄ Harri Heikkilä huomasi, että moottorimaskin kasvo-osa tulee kiristää tasaisesti ja kasvoille istuvaksi. Pukeutuessa kannattaa kiinnittää huomiota hihojen ja lahkeiden teippauksiin. Liian kireälle kiristettynä maski aiheuttaa kipua. Luokittelun jälkeen potilaat ohjattiin kahta linjaa pitkin, kävelevien (vihreiden) potilaiden sekä kiireellisten (keltaisten ja punaisten) potilaiden linjalle
Siksi meidän täytyy muistaa olla ymmärtäväisiä ja ystävällisiä toisiamme kohtaan. Pelastajan työssä tulee kohdattua myös paljon selviytymistä, toipumista, ja tilanteita, joissa apu tulee ajoissa. Ehkä sillä onkin lopulta eniten merkitystä, että joku huomaa, eikä kukaan jäisi yksin – ei jouluna eikä sen jälkeen.. Samaan aikaan, kun suurin osa ihmisistä viettää rauhallista juhlaa läheistensä kanssa, toiset käyvät läpi vaikeita hetkiä ja yksinäisyys tuntuu tavallista raskaammalta. Lyhyt puhelu tai viesti voi olla toiselle huomattavasti tärkeämpi kuin ikinä arvaatkaan. Monet kriisit ovat ohimeneviä ja monissa kodeissa vaikeudet väistyvät, kun kaikki saavat mahdollisuuden puhua, hakea apua tai vain tulla kuulluksi. Mikään yksittäinen hetki ei kerro koko tarinaa. Siksi haluan nostaa esiin yksinkertaisen, mutta usein aliarvostetun teon: yhteydenoton. Alallamme työskennellessä näkee toistuvasti, että sosiaalinen tuki on yksi keskeisimmistä tekijöistä, joka auttaa ihmisiä selviytymään kuormittavista tilanteista. Riittää, että toisessa päässä oleva ihminen tietää jonkun ajattelevan häntä. Kenenkään ei kuuluisi jäädä yksin Olli Luukkola työskentelee pelastajana LänsiUudenmaan pelastuslaitoksella ja opiskelee pelastusalan päällystötutkin nossa. Hän kirjoittaa erityisesti käytännön työelämästä. On kuitenkin tärkeää myös muistaa, että todellisuus ei ole vain synkkää. Mikään yksittäinen soitto ei tietenkään ratkaise kaikkea, mutta se voi antaa toiselle voimaa ja katkaista vaikean yksinäisyyden. Juhlapyhinä esiin nousevat erityisesti tilanteet, joissa ihmiset kamppailevat päihteiden, yksinäisyyden tai mielenterveyden haasteiden kanssa. Joululle ominainen yhdessäolon teema voi myös lisätä paineita ja tuoda esiin yksinäisyyttä, joka muina aikoina saattaa pysyä taustalla. VARAUTUMINEN Moni mieltää joulupyhät yhdessäolon ja rauhoittumisen ajaksi, jolloin kiireet pysähtyvät ja kodit täyttyvät iloisesta puheensorinasta. Jos olet jo jonkin aikaa miettinyt, pitäisikö soittaa jollekin ystävälle, sukulaiselle tai tuttavalle, tee se nyt. Puhelun ei tarvitse olla pitkä tai sisällöltään erityinen. Pelastajan näkökulmasta joulupyhät muistuttavat erityisesti siitä, että emme koskaan voi tietää, millaisten vaikeuksien kanssa toiset taistelevat. Jouluna moni huomaa olevansa ilman tukea, ilman seuraa tai ilman ketään, jolle voisi puhua. Pelastajan työssä näkee myös sen toisen todellisuuden: toisille juhlapyhät korostavat arjen vaikeuksia ja tekevät niistä entistä näkyvämpiä. Vaikka nämä hetket kuinka kuuluvatkin työhön, pysäyttävät ne vuodesta toiseen ja antavat erilaista perspektiiviä omaan elämään. 6/2025 Pelastustieto 43 ÄÄNI KENTÄLTÄ Todellisuus ei ole vain synkkää. Olen itsekin joutunut todistamaan hetkeä, kun jouluaattoaamun ensimmäisellä keikalla lähtee toi nen vanhemmista putkaan, toinen sairaalaan ja pienet lapset sosiaalityöntekijöiden mukaan
44 Pelastustieto 6/2025 PELASTUSLAITOKSET Osaaminen hallintaan Varsinais-Suomessa – visiosta kovaan käyttöön Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella kehitettiin yhteneväinen järjestelmä osaamisen hallintaan. TUOTEKEHITYSTÄ JA TESTAUSTA Keväällä 2024 Johanna aloitti Tulevaisuuden pelastajat -koulutuksen, jonka aikana suoritettiin tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto. Nyt järjestelmä on ollut aktiivisesti pelastuslaitoksella käytössä keväästä 2025 alkaen, ja palaute on ollut positiivista. Valmista pakettia ei ollut tarjolla, vaan sitä Johanna lähti kehittämään yhdessä WellWorksin kanssa. Eri osaamiset saattavat sisältää useita eri harjoitteita, jolloin järjestelmä muodostuu moniportaiseksi. Johannalla oli visio paremmasta osaamisenhallintajärjestelmästä, joka parantaisi niin resurssisuunnittelua, raportointia, käyttökokemusta kuin työhyvinvointiakin pelastustoimessa. Yhdessä pelastuslaitoksen tuen kanssa se mahdollisti osaamisenhallintajärjestelmä OsHan kehittämisen ja käyttöönoton. Yritys tuottaa muun muassa tietojärjestelmiä koulutusten ja osaamisen hallintaan. Esimerkiksi savusukelluspätevyys koostuu useista eri osaamisista, kuten erilaisista sammutustekniikoista ja paloteknisistä osaamisista. Yhteistyö WellWorksin kanssa on myös koko prosessin ajan ollut sujuvaa ja käyttötuki laadukasta. Teksti: Minna Vähämäki · Kuva: Kristian Eloluoto Loppukäyttäjät mukana alusta lähtien. HELPPOKÄYTTÖINEN OSHA Osaamisenhallintajärjestelmä OsHa on järjestelmä, joka rakentuu erilaisista pätevyyksistä ja niiden osa-alueista. Pelastajilla tulee olla tietyt pätevyydet, kuten savusukellusja tieliikennepelastamisen pätevyys pystyäkseen lakisääteisesti tekemään työtään. Ollaan saatu sitä, mitä on pyydetty”, Johanna toteaa. Pätevyys pitää myös säännöllisin väliajoin uusia, jotta pystytään työskentelemään turvallisesti ja osaavasti. V arsinais-Suomen hyvinvointialueen pelastusja ensihoitopalveluissa oli ollut jo pitkään tarve yhteneväiselle osaamisenhallintajärjestelmälle, jonka avulla pystyttäisiin seuraamaan ja raportoimaan lakisääteisiä pelastustoimen harjoitteita. Varmuus omasta ja toisten osaamisesta parantaa työhyvinvointia ja -turvallisuutta. ”Loppukäyttäjät olivat alusta asti mukana, jotta rakennetta, toimintoja, helppokäyttöisyyttä ja raportointiominaisuuksia saatiin heti testattua ja muokattua toimivammiksi. Koko kehitysprosessin ajan mukana oli käyttäjiä kentältä. Aiempi järjestelmä oli ollut hajanainen ja tähän kaivattiin kipeästi muutosta. Loppukäyttäjät ovat osallistuneet kehitystyöhön alusta lähtien, ja palaute on ollut positiivista. Aluksi Johanna kartoitti erilaisia ohjelmia ja vertaili muun muassa ominaisuuksia, kustannuksia ja käytettävyyttä sekä haastatteli muiden pelastuslaitosten käyttökokemuksia. Ensihoitajasta suunnittelijaksi siirtynyt Johanna Bowles tarttui haasteeseen Tulevaisuuden pelastajat -koulutuksessa. Järjestelmässä onkin herätejärjestelmä, joka ilmoittaa asianomaiselle
Järjestelmässä on myös monipuoliset raportointimahdollisuudet, jotka helpottavat harjoitteiden suorittamista ja pätevyyksien voimassaolon seurantaa. Tärkeäksi tekijäksi Johanna nostaa myös järjestelmän helppokäyttöisyyden. Tallennuksen voi tehdä esihenkilö tai harjoitteen tehnyt henkilö, tällöin tieto pätevyydestä menee esihenkilölle hyväksyttäväksi. Käyttöönotto on koettu helpok si ja ohjelma tarpeelliseksi sekä toimivaksi. ”Tulevaisuuden pelastajat -koulutus oli upea mahdollisuus osallistua verkostomaiseen pelastustoimen kehitystyöhön ja sen kautta tehostaa resurssisuunnittelua ja osaamisenhallintaa omassa työyhteisössäni”, Johanna sanoo. Ohjelma on myös muokattavissa laajemmin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hyödynnettäväksi sekä muille hyvinvointialueille niin pelastustoimen kuin muidenkin palvelualueiden sekä sopimuspalokuntien käyttöön. Lisätietoa koulutuksesta: tulevaisuudenpelastajat.com Aiheesta lisää myös Pelastustiedossa 8/2023: Ensihoitajasta suunnittelijaksi siirtynyt Johanna Bowles tarttui osaamisen hallinnan haasteeseen Tulevaisuuden pelastajat -koulutuksessa.. Tällöin resursseista vastaavat henkilöt pystyvät entistä paremmin suunnittelemaan työvuorot niin, että jokaisessa vuorossa on oikea osaaminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Järjestelmän käyttöä jatketaan ja kehitetään tulevaisuudessa. Järjestelmään pystytään tallentamaan harjoitteet yksittäin tai usean henkilön harjoitteet kerralla ryhmätallennuksena. OTETTU HYVIN VASTAAN, KEHITYS JATKUU Kehitystyön tuloksena syntynyt osaamisenhallintajärjestelmä otettiin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella hyvin vastaan. Tulevaisuudessa on mahdollista rakentaa esimerkiksi liittymä osaamisenhallintajärjestelmän ja työvuorosuunnittelujärjestelmän välille. Oman työyhteisön tuki on myös ollut merkittävää. 6/2025 Pelastustieto 45 itselleen ja hänen lähi esimiehelleen pätevyyden uusimistarpeesta. ”Järjestelmän toimivuus on vakaata, sillä järjestelmä on selainpohjainen, ja sitä on helppo käyttää eri laitteilla.” TULEVAISUUDEN PELASTAJAT -KOULUTUS MAHDOLLISTI KEHITYSTYÖN Tulevaisuuden pelastajat -koulutuskokonaisuudessa muut opiskelijat antoivat vertaistukea ja valtakunnallisia näkemyksiä kehitystyöhön. Samalla hän toivoo, että koulutuskokonaisuus jatkuu myös tulevaisuudessa, sillä se on hieno väylä kehittää oman työyhteisön toimintaa ja oppia yhteisöllisesti uutta. Resurssisuunnittelun ja raportoinnin helpottamisen lisäksi varmuus omasta ja toisten osaamisesta parantaa työhyvinvointia ja -turvallisuutta. Järjestelmästä saatu positiivinen palaute kannustaa myös jatkokehittämiseen
Mihin poikkeustilanteisiin meidän olisi ensihoidossa hyvä varautua. Varautuminen ja harjoittelu ennakolta on silti tarpeellista. Kaiken kliinisen ja teknisen hoidon lisäksi Anna painottaa aiheellisesti myös äidin psyykkisestä voinnista huolehtimista. Tuntemukset emättimen seudulla tai ponnistamisen tarve saavat ensihoitajan jo avaamaan sinetöityä synnytyssettiä. Jouluna on perinteisesti muisteltu erään tunnetun merkkihenkilön syntymää. Myös ensihoitoyksiköt kohtaavat syntymiä joulun pyhinä – joskin huomattavasti arkisemmissa asetelmissa. Synnytykset ovat ensihoidolle jo tietynlaista arkea, mutta eivät rutiinia. Harvassa taitavat myös olla ne ensihoidon ammattilaiset, joille 791A-koodi ei aiheuttaisi edes vähän lisäjännitystä. Huonokuntoisen vastasyntyneen virvoittelun ja elvytyksen kertaaminen ovat aina paikallaan. Olen vuosien varrella käynyt monia hyviä keskusteluja ensihoidon kollega Anna Koskelan kanssa, joka on lisäksi kokenut kätilö. Turvallisuuden tunteen luominen ja rauhallisuus ovat avainasemassa, hienotunteisuutta unohtamatta. Ainakin perätilan ja hartiadystokian hoitamiseen sekä napanuoran esiinluiskahdukseen. Neuvolakorttiinkin olisi hyvä vilkaista: jos näkyy runsaasti käyntejä, raskaus ei ehkä ole sujunut täysin normaalisti. Pidetään vauva kaikin keinoin lämpimänä (ihokosketus!) ja muistetaan, että meillä voi olla kaksi potilasta. 46 Pelastustieto 6/2025 LAADUKASTA ENSIHOITOA Tietynlaista arkea, mutta eivät rutiinia. Annan oppien mukaisesti pyrin selvittämään aina kolme asiaa: onko vuotoa (jos on, kuinka paljon?), onko lapsivesi mennyt (jos on, minkä väristä se oli?) ja näkyykö tarjoutuvaa osaa (kunpa vain ei olisi käsi tai jalka). Vaikka ensihoitajien ei odoteta tekevän sisätutkimusta, on synnyttäjän jalkoväliin silti tarpeen kurkata. Miten synnyttäjä liikkuu ja ääntelee. Syntymän ihme Tapio Sovijärvi on ensihoitaja, Laadukasta ensihoitoa podcastin tekijä ja alan realiteetit tiedostava idealisti. Jos tuleva äiti pystyy kaikessa rauhassa luettelemaan koko terveydellisen historiansa, vauva ei todennäköisesti ole välittömästi syntymässä. Lisää aiheesta Laadukasta ensihoitoa podcastin syn nyttävän naisen kohtaamista käsittelevässä jaksossa. Eipä ole toisaalta kovin montaa muuta ensihoitotehtävää, jonka päätteeksi saamme toivottaa lämpimästi onnea koko perheelle. CRM-ajattelu on synnytystehtävissäkin ystävämme: suunnitelma, varasuunnitelma ja hätäsuunnitelma. Monet Annan vinkit ovat todella kullanarvoisia. Kuunneltavissa yleisimmillä alustoilla ja osoitteessa www.paramedic.fi.. Tehtävän kannalta tärkeitä havaintoja voidaan usein tehdä jo ovensuusta. Paljon mahtuu muistettavaa ihmisen elinkaaren ensimmäisille minuuteille. Ehkäpä rauhoittavinta on ollut sen tiedostaminen, että vaikka synnytystehtäviin on hyvä suhtautua terveellä kunnioituksella, kyseessä on kuitenkin luonnollinen tapahtuma, joka sujuu yleensä hyvin. Vuodon määrää voi arvioida synnyttäjän käyttämistä siteistä. Kokemus synnytyksestä voi vaikuttaa pitkällä tähtäimellä niin naiseuteen kuin äidin ja vauvan myöhempään vuorovaikutukseen. Hetki on etenkin synnyttäjälle aina ainutlaatuinen ja herkkä. Yhteisiä synnytystehtäviäkin olemme hoitaneet
6/2025 Pelastustieto 47 Hälytysja viestintälaitteet Valovoimaisin varoitusvalaisin www.standby.eu L56 2C HÄLYTYSAJONEUVOT Hälytysja komentovahvistimet Tehokaiuttimet Valopaneelit Integroidut valoratkaisut Vilkkumajakat Ruuhkavilkut LED-valot VÄESTÖNSUOJELU Suurtehohälyttimet Myynti: 050 5499 661 . Pyydä hyvä tarjous numerosta 044 728 0401.. sähköposti:sarco@sarco.fi www.sarco.fi | puh. Teollisuuskatu 3, 32200 Loimaa +358 2 7692 800 erikoislaukku@specialbag.net www.specialbag.net Väestönsuojat ja vss-varusteet Lemuntie 7 A, 00510 HELSINKI www.karanttia.com KARANTTIA ELEMENTTIVÄESTÖNSUOJA Alkusammutuskoulutus FIREBOX KOULUTUSLAITE Oy Interenergy Ltd PRESSO CENTER Puh.(019)340451 Fax.(019)340460 www.pelastuskeskus.fi Hälytysja viestintälaitteet Leppäkuja 2, 14200 TURENKI Puh. (03) 630 830 www.elektro-arola.. HÄLYTYSja VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön • • SNP hälytysajoneuvojen statusviestintä-, navigointija telematiikkaohjelmistot • GECCO/YLLI asemahälytysjärjestelmät ja DisplayAlert ohjelmistot • SKL statuslähettimet ja ACTIS älynavigaattorit • TEHO-ULVO väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät • ULVO-SIRRA äänihälyttimet ja hälytysvalot • TETRA/VHF/LTE kriittinen radioviestintä • VIRVE/GNSS sisäkuuluvuusratkaisut GEDAA/PETO tilanne-/johtokeskusjärjestelmät hälyttämiseen, tilanteenseurantaan, viestintään ja laitevalvontaan Laitehuollot Huoltajakoulutukset Jälleenmyynti 0405290849 /Kalle www.regu.fi Kunnossapito ALANSA AMMATTILAISET Ensihoito-, pelastusja hälytysvälineet Varautuminen LAADUKASTA ENSIHOITOA Sinunkin ilmoituksesi voisi olla tässä. (09) 777 1500 Erikoislaukku Oy – Specialbags Ltd Kotimaiset tuotteet ammattikäyttöön Kysy tarjous! • varustelaukut • reput • ensihoitolaukut • suojat • vesitiiviit suojat • kantolaitteet • tuotekehitys ja mallisuunnittelu Teemme erikoisia laukkuja
Ei sillä, miten paljon aikaa menee, kun edes yksi liikuntarajoitteinen on tuotu ulos kohteesta. Uhka johtuu siitä, että hoitotyön re s ursseja kavennetaan jatkuvasti. Meillä on sattunut useita tuhoisia tulipaloja tällaisissa kohteissa. Miten moneen julkisen kohteen kerroksiin pääsee hissillä. LIIKUNTARAJOITTEISET MITTARIKSI Harjoittelua ei suoriteta ollenkaan ja jos harjoitellaan, niin evakuoinnin aikaa mitataan terveiden ihmisten poistumisajalla. Millä liikuntarajoitteinen pyörätuolia käyttävä henkilö tulee ulos, kun hissit eivät ole käytössä palohälytyksen sattuessa. Poistumisturval. Projektin vetäjä kirjasi eräästä uudesta juuri valmistuneesta kauppakeskuskohteesta 180 korjattavaa asiaa, kun julkisen tilan käyttöä tarkasteltiin liikuntarajoitteisen ihmisen kannalta. Tämä tuo vastuun arvioida muun muassa kohteen poistumisturvallisuutta ja evakuointiturvallisuuden tasoa. Edes onnettomuudet eivät ole opettaneet varautumaan. Edes vähimmäisvaatimuksia ei ole täytetty. Tukiasumiskohteen turvallisuuspäällikkö on kertonut ohjeesta, jossa ovet lukitaan ulkopuolelta, etteivät asukkaat poistu huoneistaan palohälytyksen sattuessa. Onpa jopa todettu yrityksellä olevan sopimus pelastuslaitoksen kanssa, jossa viranomaisen pitää olla viidessä minuutissa paikalla. Tukija palveluasumisen kohteilta vaaditaan poistumisturvallisuusselvitys. Eniten ihmishenkiä menetettiin Lapinlahdella vuonna 1966 ja Virroilla 1979, joissa kuoli kolmisenkymmentä asukasta. Yövuorossa on ainoastaan yksi hoitaja ja evakuoinnin lisäapua ei ole käytössä tai odotettavissa kovinkaan nopeasti. Teksti: Ari Tuori · Kuva: Kimmo Kaisto seuraava ihmishenkiä vaativa onnettomuus tapahtuu. On vain ajan kysymys koska Poistumisja evakuointiturvallisuus kuntoon Poistumisja evakuointiturvallisuus on tärkeä osa varautumista. Toiminnanharjoittajien kanssa asiasta keskusteltaessa saa usein yllättävän kommentin, jossa tämä kertoo evakuointivastuun olevan pelastuslaitoksella. Omatoimisen varautumisen tulee kos kea myös julkisia rakennuksia, kuten kauppakeskuksia. Kohteiden varautuminen on heikolla tasolla. Vähimmäisvaatimuksena pidän evakuointilakanoiden käyttöä potilasja asiakassängyissä – siihen tulisi kuulua myös asianmukainen evakuointipatja tai tuoli. Esteettömyys katkeaa kuitenkin silloin, kun rakennus pitää evakuoida. Varsinkin kun tiloissa oleskelee tai asuu ihmisiä, jotka eivät omatoimisesti voi pelastautua. 48 Pelastustieto 6/2025 PALOTURVALLISUUS P elastuslaki määrittelee, mi ten omatoimisen varautumisen tulisi tapahtua. VÄHENEVÄT RESURSSIT UHKANA Liikuntaesteisten evakuoinnissa ti kittää aikapommi. Olin mukana Mutual Trust -hankkeen asiantuntijana vuosina 2018–2019. Huomioita tulee kiinnittää myös harjoitteluun, josta tulisi pitää kirjaa. Pitää muistaa, että nämä välineet ovat apuna myös paikalle saapuvalle pelastuslaitokselle. Jopa tulipalon kohteeksi joutuneissa yrityksissä ei korjausrakentamisen jälkeen löydy asianmukaisia evakuointivälineitä. Esteettömyys on trendisana, jolla houkutellaan ihmiset monikerroksiseen kauppakeskukseen. Laissa sanotaan selvästi, kenelle vastuu kuuluu, eli kiinteistön omistajalle sekä toiminnanharjoittajalle. OIKEANLAINEN VÄLINEISTÖ TARPEEN Kohteisiin pitäisi vaatia myös oikeanlainen välineistö evakuointia varten, ja omatoimisuutta vaaditaan erityisesti tilanteen alkuvaiheessa
Niissä käydään läpi erilaiset pois tumisturvallisuuteen liittyvät asiat, lähtien kiinteistökohteen teknisistä turvallisuus ratkaisuista evakuointijärjestelyjen toteut tamiseen asti. He voivat ohjeistaa kohteen tuntevina hankkimaan oikeanlaista välineistöä. Esimerkik si henkilökunnan pitää pystyä aloittamaan evakuointiin liittyvät toimenpiteet. Sel vitykselle tehdään erillinen arviointi ja sen ajantasaisuutta arvioidaan palotarkastuk sen yhteydessä. Palotarkastaja Marja Tuomisto Helsin gin kaupungin pelastuslaitokselta kertoo, että erityiskohteissa tehdään palotarkas tuksia tapauskohtaisesti noin 1–3 vuoden välein. ”Pelastuslain mukaan tuetun asumisen kohteissa ja hoitolaitoksissa velvoitetaan te kemään poistumisturvallisuusselvitys. Sitä ja koulutusta on saatavilla. Jos toiminnassa on tapah tunut olennaisia muutoksia, tulee päivitetty poistumisturvallisuusselvitys toimittaa uu delleen arvioitavaksi.” Erityiskohteissa järjestetään poistumis turvallisuusselvityksen arviointiin liittyen myös evakuointiharjoituksia, jossa esimer kiksi mitataan aikaa evakuoinnin toteutta misessa öisin olevan henkilöstömitoituk sen aikana. Silloin edellytetään, että tehdään korjaavat toimenpiteet.” ”Toiminnanharjoittajat suhtautuvat tur vallisuuteen vakavasti ja toimivat viran omaisten antamien määräysten mukaises ti”, Marja Tuomisto sanoo. Tuomisto muistuttaa, että toiminnanhar joittajan pitää omatoimisesti varautua ensi toimenpiteisiin hätätilanteissa. 6/2025 Pelastustieto 49 PALOTURVALLISUUS lisuutta kehitetään jatkuvasti ja toiveena on, että poistumisturvallisuusselvitykseen (PTS) tulee jatkossa uudistuksia. Lähtökoh taisesti kohteen turvallisuus onkin toimin nanharjoittajan vastuulla, eikä pelastuslai toksilla ole erillisiä sopimuksia evakuontiin tai muihin toimenpiteisiin liittyen. Teksti: Esa Aalto Lähtökohtaisesti toiminnanharjoittajan vastuulla. Tuomisto myös korostaa sitä, että erityis kohteissa pitää asukkaiden pystyä poistu maan hätätilanteissa, eikä heitä saa sulkea huoneistoihinsa. Tärkeässä roolissa ovat pelastusalan ammattilaiset ja erityisesti palotarkastajat. ”Palotarkastuksissa on lukituksen suh teen käynyt ilmi, ettei lukitus automaattises ti aukea hätätilanteissa. Suomessa on yrityksiä, joissa on laaja asiantuntemus poistumisturvallisuusvälineissä, koulutuksessa ja harjoitusten järjestämisessä. Myös pelastussuunnitel maa käydään läpi, ja siinä muun muassa ohjeistetaan henkilöstöä toimimaan poik keustilanteissa. Kerrostalokohteissa asun not ovat paloosastoja ja niistä poistuminen voi olla vaarallista, jos esimerkiksi porras käytävässä on savua. Turvallisuusala on koko historiansa nojannut yritysmaailmaan osaamisen kehittämisessä, ja näin se on jatkossakin
Sydäntä lähinnä ovat turvalli suusviestintä ja vahingoista oppiminen. Ne ovat hyviä ja välttämät tömiä asioita, mutta kääntöpuolena eri toi mijoiden yhteistyö ei ole kehittynyt tarpeek si. Koulutan pal jon eri tilaisuuksissa, mutta en saisi kertoa riittäviä oppimiseen tarvittavia tietoja. Melkein kymmenen vuotta tein va kuutusyhtiössä palontutkintaa sivutyönä, nykyään päätoimisena. Hän painottaa polttokokeilla oppimista. Ilman kansainväli siä kontakteja, koulutusta ja enganninkielis tä kirjallisuutta palontutkintaa ei voi opiskel la kovin pitkälle.” ”Vuonna 2016 pääsimme polttokokeel la Iltalehden kanteen ja siitä innostus kasvoi. Parin vuoden päästä aloin kol kutella Turun pelastuslaitoksen ovea ja tu tustua heidän samoista asioista kiinnos tuneisiin henkilöihin. ”Eniten nykyajassa harmittaa, että GDPR ja tietosuoja ovat kääntyneet liikaa turvalli suutta vastaan. Yhdis tys edistää palontutkinnan laatua ja alan ammattitaitoa. Tärkeitä mentoreita ja rinnalla kulki joita pelastuspuolella ovat olleet Pasi Palo luoma ja Tuomas Pälviä”, Eskola kertoo. Työssä ei ole järkeä, jos joh topäätöksiä ei hyödynnetä vahinkojen tor juntaan”, Eskola painottaa. Palontutkijana hän toivoo myös säästeliästä purkukouran käyttöä, mutta to ki ymmärtää, että joskus on pakko. 50 Pelastustieto 6/2025 TULITYÖT Polttamalla ja maailmalta parhaat opit Kattotutka, If ja SPEK tekivät yhteistyössä Vaaranpaikat kattotulitöissä -videon. Suomen Palontutkijat ry on tärkeä verkos toitumisessa ja tiedon jakamisessa. Palopaikkoja oli paljon ja osaamises sa puutteita. Tietoa ja koulutusta kannattaa hakea ulkomailta. Videon lämpökuvaukset: Jussi Lehtonen, If. Yksityisellä puolella on viranomai sia paremmat resurssit palkata parhaat asian tuntijat ja tehdä polttokokeita.” ”En ole ymmärtänyt, miksi pelastuslai tosten riskienhallinnassa ei tunnisteta pa lontutkintaa toiminnan selkärangaksi ja osaksi ydintoimintaa riittävillä resursseilla – muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. ”Aloitin poliisina vuonna 1985, jossa siir ryin rikospaikkatutkijaksi ja aloitin palon tutkinnan osana rikospaikkatutkijan työtä 1995. Suo jaan tietysti sensitiiviset tiedot, mutta keis sejä esittelen, koska niitä kaikki haluavat op pimiseen. Olin 2000luvun alussa mukana myös poliisin TEPOtoiminnassa teknisenä tutkijana ja pääsin ulkomaille koulutukseen maailman avautuessa paremmin. Polttokokeet ovat oikea tapa selvittää ja var mistaa palonsyytä sekä samalla oppia, nyt ne ovat jo arkipäivää hypoteesien varmista misessa. ”Yksityissektorin palontutkija on projekti vastaava – vastuututkija, joka tunnistaa tut kinnan tarpeen, tavoitteen ja palkkaa par haat osaajat eri osaalueilta. Jokaisella pelastuslaitoksella pitäisi Es kolan mukaan olla vähintään yksi päätoimi nen palontutkinnasta vastaava koordinoi massa toimintaa. Vielä ei ole aika lyödä hanskoja naulaan, mutta Eskola iloitsee, että hän on saanut jo seuraajan. Seuraaja sai perinnöksi valmiin verkoston. Vuonna 2015 pää sin Yhdysvaltoihin palontutkinnan koulu tukseen, joka avasi silmäni lopullisesti, mitä palontutkinta oikeasti on. Kaksikol la on nelisen vuotta aikaa oppia toisiltaan. Minut rekrytoitiin Ifiin vakuutustutkijaksi 2011 pääasiassa siksi, että minulla oli tek nisen tutkijan tausta ja palontutkinnan osaa mista. ”Sielläkin oli kokonainen yksi päivä erilaisia polttokokeita, ja ne tehtiin Barcelonan satamassa.” Eskola on kouluttanut usein myös tulitöiden kurssinjohtajapäivillä. Lue lisää PSR:n rahoittamasta Palontutkinnan tietovarantohankkeesta Pelastusopiston sivuilta: Jyrki Eskola IAAI:n (International Association of Arson Investigators) koulutuksessa Barcelonassa marraskuussa 2024. Ei saada vaihtaa tarpeellisia kaikkien tur vallisuutta parantavia tietoja. Aloimme selvit tää ammattimaisesti sähköä syttymissyynä vasta 15 vuotta sitten – sen ymmärtäminen on suurin edistysaskel ja toi laatua palon tutkintaan. Toive pelastustaustaisesta pa lontutkijasta toteutui, kun Jarmo Mustapää aloitti Ifissä maaliskuussa 2025. Sidosryhmäyhteistyö tuntui hyvältä, kun sai ratkaista asioita yh dessä. Vakuutustutkija Jyrki Eskolalla on jo 30 vuoden kokemus palontutkinnasta, ensin poliisista ja sitten If vakuutusyhtiöstä. Kuva: Peter Mansi London. Turvallisuusviestintä ja vahingois ta oppiminen ovat keskeisiä turvallisuuden edistämisessä. Edelleenkään. Vakuutusyhtiöllä on sy nergiaa enemmän pelastuksen kuin poliisin suuntaan. E skolan mukaan päätoimisia palontut kijoita on Suomessa aivan liian vähän. ”Jo vuosikymmeniä sitten huomattiin, et tä sähkö oli syttymisenergiana palossa, mutta osaamista ei ollut
Va hingoiksi arvi oitiin noin 700000 markkaa, jotka vakuutus kokonaisuu dessaan korvaa. ”Koulutusta ei saa muuttaa miksi kään postikorttikoulutukseksi Tans kanmalliin”, hän painottaa. ”Silloin oppi menee perille, kun työ tehdään turvallisesti. Vuonna 2024 paloja oli vas taavana aikana 112 kappaletta. päivänä 1984 uhkaava tulipalo. Tulityökouluttajaksi hän päätyi jo vuosikymmeniä sitten sopimuspa lokuntatoiminnan kautta. Henkilöva hinkoja ei palossa sattunut. Työturvallisuus on hänen mukaansa pa rantunut merkittävästi, kaikki palontutki jat suojautuvat nykyään. Koulussa oli syt tymishetkellä yli 300 ihmistä. Koulussa oli paikalla yhteensä run saat 300 ihmistä. Poliisi on kiinnostunut välittömästä syttymissyystä, mutta me vakuutusyhtiössä haluamme selvittää vahingon juurisyyn. Nuorten kanssa toimimisessa hän kokee onnistumisen riemua, kun tu levat työntekijät saadaan ymmärtä mään turvallisen työn merkitys. Kuvakaappaus: Palontorjunta 2/1984, kuva: Helena Yli-Tepsa. Palopesäke löytyi vanhasta juhlasalista yläasteen näyttämön alta. Hän pitää valitettavana sitä, että tulityövahinko jen määrä on edelleen varsin korkea. ”Tulityökohteissa otetaan edelleen tarpeettomia riskejä. Lue koko Palontorjunta 2/1984:n juttu: pelastustieto.fi/digilehti/palontorjunta 021984/25497 ALAN TOIMIJA Härmässä asuva Risto Karhu antaa tulityökorttikoulutusta Kokko lassa. Sen ansiosta vahinkomäärät on saatu takavuosia alemmiksi. Vahinkojen sat tuessa seuraukset voivat olla hyvinkin kohtalokkaat.” Risto Karhu pitää ehdottoman tär keänä, että tulityökoulutusta anne taan tulevaisuudessakin käytännös sä. Iltapäi vän tunteina sytty nyt palo tuhosi osittain kun nan vanhan kirjaston ja sen yhteydessä ollut yläaste kärsi savu ja vesivahinkoja. (Lähde: Toi menpidetilasto Pronto) 121 Puolangalla – maamme maantieteelli sessä keskipis teessä – sattui tammikuun 12. Suurimmat vahingot ta pahtuvat yhä kattotulitöissä.” Hyvää hänen mielestään on kui tenkin se, että tulityökoulutus on ke hittynyt paremmaksi. HISTORIA Koulurakennus tulessa Puolangalla – syynä hitsauskipinä Puolangan yläasteen palosta oli kaikki mahdollisuudet kehittyä suuronnettomuus. Kimmo Kaisto. Aiemmin päiväl lä oli pannuhuoneessa kor jattu hitsaamalla putkea, jo ka oli jouduttu pistämään poikki kaukolämpötöiden yhteydessä. Vetyfluoridi ja muut palossa vapautuvat aineet sähkö ja hybri diauto sekä muissa akkupaloissa ovat nyt ajankohtaisia, samoin niistä jäävät jäämät varusteisiin. Kun liekki osuu väärään kohtaan, vahingot ovat hel posti suuret. 6/2025 Pelastustieto 51 TULITYÖT AJANKOHTAINEN LUKU tulitöistä aiheutunut ta tulipaloa ajalla 1.1.– 30.11.2025. Esi merkiksi, mikä johti yrityksen toimintakult tuurissa koko rakennuksen tuhoutumiseen ja miten se olisi voitu välttää.” Eskolan poliisista opitut tärkeät lähtö kohdat palontutkinnassa ovat oikeusvar muus, objektiivisuus ja näytön luotettavuus. Haem me kuitenkin aina vain totuutta niin kuin vi ranomaisetkin, mutta paremmilla resurs seilla. Hän aloitti reilu vuosikymmen sitten KeskiPohjanmaan koulutus yhtymän Kpedun ensimmäisenä tur vallisuusvalvojan perustutkinnon leh torina. Ei postikorttikoulutusta Suomessa ei täysin hyödynnetä yksityissek torin tuottamaa laadukasta palontutkintaa ja sen tuottamia oppeja, se on iso sääli. Alkuasetelma oli Puolan galla ehkä enemmänkin kuin uhkaava, sillä tulipalon syttymishetkellä oli opetus täydessä käyn nissä. Syttymissyyksi löydettiin pannuhuoneen lämpöputkis ton korjaustöiden yhteydes sä karkuteille kirvonnut hit sauskipinä
Reitti on selvä, pian hän pudottautuu viinakaupan hyllyjen väliin polvilleen. Käänny ekasta oikealle ja sit ekasta torvesta alaspäin.” Dave pukee firaabelihaalarit ylleen ja kömpii ilmastointitorveen. Davella ei edelleenkään ole aikaa mihinkään hoitopelleilyyn. Sinivalot välkkyvät. ”Päästän sut kanavaan. ”Kiitos vaan, me pärjätään näillä. Kaveri ymmärtää, mutta kertoo olevansa vain IV-asentaja. Parin riskiohituksen ja yhden ojaluisun jälkeen hän pysäköi vanhan Nissaninsa ostarin pihaan, aivan Alkon kylttien tuntumaan. Daven ajoneuvo liikkuu rivakasti. ”Sillä on samanlainen hattu kuin potilaallakin, ehkä sekin ojentelee tukkaansa kipugeelillä. ”Oliskohan se toi Renault?”, myyjä esittelee. Aikaa ei ole haaskattavaksi. Dave ostaa ylimääräisen muovipussiin, leikkaa siihen linkkuveitsellä silmänreiät, vetää sen päähänsä ja ottaa askelia kohti ovea. Pussipäästä voisi hyvinkin olla apua tunnistuksessa”, poliisi arvioi mielessään. ”Jos nyt menen pääovista, niin kollegat komentaa mut tippatelineeksi, enkä ehdi Alkoon.” Alkon lastauslaiturin suunnasta astelee työmies. ”Saiskos vielä olla jotain muutakin”, myyjä kuikkii olan yli. Dave pysäyttää hänet ja kertoo ongelmansa. Idea selviytymisestä putoaa Daven mieleen kuin ensihoitaja ilmastointihormista. Hän kertoo tarvittaessa ryömivänsä vaikka ilmastointiputkissa, samalla tavoin kuin elokuvissakin tehdään. ”Myymälämme sulkeutuu pian”, myyjä laittaa painetta. IV-asentaja naurahtaa ja kertoo tietävänsä keinon. Enää kymmenen minuuttia, niin ovet sulkeutuvat. Renault jää kantoon ja Dave kävelee Kossuhyllylle. Kassalla kortti vilahtaa sukkelaan, mutta ovella oleva ongelma ei ole väistynyt. A-tehtävä Teksti: Marko Partanen · Piirros: Miia Toronen AARNE & DAVE A-luokan tehtävä. ”Sattuskos teillä olemaan ukrainalaista viljaviinaa. Sä oot vapaa.”. ”Ehdin sittenkin”, ajatuksen pilaa oven pielessä olevat hälytysajoneuvot. ”Katseletko näitä konjakeita. Dave katsoo hintalappua ja toteaa sen maksavan enemmän kuin hänen Nissaninsa. ”Anna se tippapussi tänne, mä voin pidellä sitä.” Tuore ensihoitaja tunnistaa Daven ja pyöräyttää pari kertaa silmiään. Hoitopaikalla oleva poliisi merkitsee katseellaan pussipään välittömästi, mikä aiheuttaa pussin sisällä tiettyä valppautta. Dave tekee tarjouksen, josta IV-asentaja ei voi kieltäytyä. Kukaan ei näe, mutta kammetessaan ylös, palvelualtis myyjä tarjoaa apuaan. Samalla Dave vaihtaa Nissania kalliimman Renaultin lompakolle sopivampiin viljaviinoihin. Liikenne haittaa pahasti, mutta Dave jouduttaa kulkuaan liikkumalla kultaista keskilinjaa pitkin. Hän iskee etupeltoon ja repäisee pussin pois päästänsä. Ne ovat todella hienoja.” Huojuessaan vielä nopean lattialta nousunsa jäljiltä Dave ymmärtää, että tässä kohtaa ei kannata paljastaa tulleensa ostamaan Kossua ja Leijonaa. 52 Pelastustieto 6/2025 ALANSA AMMATTILAISET Renault jää kantoon. Haluaisin ostaa sitä eettisistä syistä.” ”Hetkinen, tarkistan”, myyjä sanoo ja kiirehtii takahuoneeseen. Dave tajuaa, että kiinniotto tulee
6/2025 Pelastustieto 53 Palokunta-asut Työasut ensihoitoon, ensivasteeseen ja asemapalveluun Puh. ALANSA AMMATTILAISET Sillanrakennusta Oikeusvarmuus Ky Turvallisuuden kolmas osapuoli . Voivalantie 26 C, 20780 Kaarina info@miltest.fi • 040 5464 243 www.miltest.fi Hengitysilmakompressorit myynti huolto varaosat ilma-analyysit ostamme ja myymme myös käytettyjä koneita Mittauslaitteet ja kompressorit Pelastustarvikkeet PALOJA PELASTUSKALUSTON erikoisliike vuodesta 1967 Liipasintie 8, 70460 KUOPIO p. Palovaroittimet ja väestönsuojat www.oikeusvarmuus.fi. 010 616 1400 | www.saurus.fi . Kemikaalija ATEX-asiat . Tero Huovinen | 010 569 3670 Pekka Paananen | 010 569 3628 VEHOTRUCKS.FI Paloja pelastusautomyynti Korkeampaan hätään. 017 264 7220 myynti@savonpalokalusto.fi www.savonpalokalusto.fi Paloja pelastusautot Saurus Oy Saunatie 5, 40900 Säynätsalo Puh. 044 728 0401. 010 555 5273 sähköposti: petri.surakka@scania.com www.scania.fi Raskaat paloja pelastusajoneuvot Ilmoita näkyvästi myös pelastustieto.fi:ssä ja uutiskirjeessä. tel: +358 407261799 info@sos-asu.com www.sos-asu.com/rescue SOS-Asu Ky Koivulantie 4 90450 KEMPELE Pelastamisen ammattilaisille RESCA RESCARI OY www.rescari.fi • 040 5950 164 Pelastustarvikkeet Kuivapukujen testauslaitteistot kemikaalipuvuille sukelluspuvuille pintapelastuspuvuille pelastuspuvuille Myös räätälöitynä kohteeseen. Tuki riskianalyyseihin ja pelastussuunnitteluun . Lakimiehenkatu 2 20780 Kaarina Vema Lift Oy +358 50 395 8509 sales@vema.fi SCANIA SUOMI OY, ERITYISMYYNTI Petri Surakka Puh. Pyydä hyvä tarjous puh. Ratkaisut viranomaisen ja asiakkaan ristiriidoissa
Vaikka he ovat sukunimikaimoja, eivät he ole sukulaisia. TIETOKIRJA SUURELLE YLEISÖLLE ”Kirja on suurelle yleisölle tarkoitettu tietokirja kaupunkipaloista ja onnettomuuksien historiasta. Kirjassa käydään lyhyesti läpi myös valtakunnallista ja pohjoismaista palohistoriaa ja miten Turussa sattuneet palot suhteutuvat niihin.” Petri Aallolla on ollut työn alla toinenkin pelastusalaan liittyvä kirjaprojekti. Myös palokunnan uutta alkua varjostivat puutteelliset toimitilat. ”Palokunta on elänyt värikkäitä vaiheita Kakskerrassa. T oinen kirjan kirjoittajista on Petri Aalto. tellaan myös säädösten ja käytänteiden muutoksia. Kakskerran palokunnan historia on nyt koottu yksiin kansiin ja se on tarkoitus julkaista ensi vuoden aikana. Kakskerran kunta oli liitetty pakolla Turkuun vuoden 1968 alussa. Yhteen heidät on yhyttänyt Ilari Aallon puoliso Elina Helkala, joka on myös Turun VPK:n jäsen. ”Pääpaino on historiallisissa tulipaloissa, ja toki 200-vuotias Pohjoismaiden suurin kaupunkipalo käsitellään kirjassa laajasti. Turun historiasta tunnetaan kuitenkin 30 muutakin kaupunkipaloa”, Petri Aalto kertoo. Lisäksi tarkasHISTORIA Turun palohistoria yksiin kansiin Petri Aalto on kirjoittanut muiden muassa Kaarinan VPK:n historiikin. ”Kirjassa käsitellään palojen vaikutusta kaupungin kehitykseen, esimerkiksi vaikutukset asemakaavan uudistamiseen. Milloin Turkuun tuli ensimmäinen paloruisku, millaista on ollut ajoneuvojen kehitys ja mistä tulipaloihin on saatu sammutusvettä. 54 Pelastustieto 6/2025 Turun viimeisestä suuresta kaupunki palosta tulee vuonna 2027 kuluneeksi 200 vuotta ja sen muistoksi julkaistaan historiallinen tietokirja, jossa käsitellään myös muita Turussa sattuneita tulipaloja ja onnettomuuksia. Tavoite asianmukaisista paloasematiloista toteutui vasta vuoden 2019 lopulla. Toiminta alkoi en simmäisen kerran palolain myötä 1930-luvulla, mutta toiminta hiipui 1970-luvun aikana. Itse asiassa jo yli viiden vuoden ajan. Ilari Aalto on arkeologina osallistunut myös kaupunkipalojen jäänteiden kaivauksiin, ja hän tuo kirjaan tätä kautta arkeologista näkökulmaa.” Niin ikään kirjassa valotetaan palojen vaikutusta palontorjunnan organisaatioihin, mutta siitä kerrotaan pääosin tulipalokertomusten taustalla. Teksti ja kuva: Esa Aalto. Siinä käydään läpi syttymissyyt ja miten riskit ovat muuttuneet. Toimintaa rajoittivat puutteelliset toimitilat puurakenteisessa tallissa, joka lopulta pakkolunastettiin ja se jäi pyörätien alle”, Petri Aalto kuvailee. Toivottavasti kirjan sisältö kiinnostaa laajalti myös pelastustoimessa toimivia, vaikka tässä tarkastellaankin yhden kaupungin tulipalojen historiaa. Kirjan nimi onkin Kakskerran palotoimen historia – 1930-luvun palolaista Satava-Kakskerran paloasemaan. Lunastuskorvauksesta saatiin pesämuna, kun Kakskerran VPK perustettiin uudelleen vuonna 1999. Ateena-kustantamon kirjan työnimenä on Turun tulinen historia – keskiajan kaupunkipaloista 2000-luvun onnettomuuksiin. Kirjassa tuodaan esille onnettomuuksien vaikutuksia kaluston uudistamiseen, miten käytännön sammutustyö on muuttunut ja millaista on ollut teknisten välineiden kehitys. Hänet tunnetaan Turun VPK:n aktiivisena jäsenenä ja myös monien Turun seudun palokuntien historiateosten tekijänä. Hän kirjoittaa tämän kirjan yhdessä arkeologi ja tietokirjailija Ilari Aallon kanssa
www.vitec-codea.com/tuotteet/optivi Pelastusalalle levollista joulua & virtaa vuoteen 2026 toivottaa Kiitos yhteistyöstä!
56 Pelastustieto 6/2025. 56 Pelastustieto 6/2025 Vuoden ensihoitaja 2025 Matias Lahtela on työskennellyt myös työsuojelussa ja luottamusmiehenä. ”Hakeuduin luottamustehtäviin, koska koen tärkeäksi, että kaikkia työntekijöitä ja eri ammattiryhmiä kohdellaan tasavertaisesti.” Kuvassa on myös whippet Nipsu
Aluksi Matias Lahtela oli jääkäri ja vartioi, ettei sota leviä Bosniasta Makedonian puolelle. Eräskin työhaastattelu lähti käyntiin kysymyksellä: ”Osaatko intuboida?” Matias Lahtela naureskelee. Pian valmistumisen jälkeen oppilaitokset alkoivat tarjota ensihoitaja amk -tutkintoja. Alan työt Matias Lahtela aloitti sijaisena Helsingin ensihoito ja sairaankuljetus Oy:ssä ja Töölön tapaturma-asemalla. Sankaritöissä hän on kunnostautunut myös oman työyhteisönsä jaksamisen hyväksi. Eräs lääkäri sanoi, että sulla on kaikki koulutus, jonka työ vaatii. ”Sain ekat maistiaiset, kun vedin perehdytyskurs. ”Jälkeenpäin on harmittanut, etten tarttunut siihen heti. 6/2025 Pelastustieto 57 E ntinen tyttöystävä arveli Matias Lahtelan sopivan rauhallisuutensa vuoksi hyvin ambulanssityöhön. Istuimme kohteessa omaisten kanssa teepöytään tarinoimaan. ”Lähdin YK-joukkoihin. Reissusta muodostui kasvutarina. Ajattelin, että saan seikkailua ja alan oppiakin.” TAPASIMME Työarjen sankari Matias Lahtela on tehnyt tiiminsä kanssa sankaritekoja potilaan hyväksi. Kun lähdimme kuljettamaan potilasta, lääkäri pyysi ajamaan hälytysajoa.” Matka Skopjen läpi ja kapealla vuoristotiellä kärryjä vetäviä aaseja väistellen oli jännittävä. Eivätkä muutkaan opit menneet kokonaan harakoille. Matias Lahtela ei aavistanut, että 1990-luvulla kaupallisissa opinnoissa oppimastaan kymmensormijärjestelmästä olisi hyötyä vielä joskus ambulanssissakin. ”Ammatillisesti YK-joukoista ei jäänyt paljon käteen, mutta kouluttamaan sielläkin jo pääsin. ”Muistan, kun ajoimme lääkärin kanssa ambulanssilla paikallisen selkäkipuisen luokse. Sitten tuli perhe, työ ja sen aiheuttama kuormitus. Teksti: Marko Partanen · Kuvat: Kimmo Kaisto Urapolkuja ei juurikaan ollut. Tilalle tulivat lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja -opinnot. Matias Lahtela on työarjen sankari ja Vuoden ensihoitaja 2025. Pian kävi selväksi, että pelkän tutkinnon opiskelu ei riitä, jo lääkeluvatkin edellyttivät lisäkoulutusta. Rauhallinen mies kuitenkin pärjäsi ja ala vei mennessään. LIIAN VÄHÄN KOKEMUSTA Uusi ala aiheutti pelkojakin, miten kohdata hätätilanne tai miten veren näkeminen vaikuttaa. Vakituisen työn haussa tie nousi aina pystyyn vähäisen kokemuksen takia. ”Jotenkin se jäi resonoimaan nuoren miehen mieleen.” Kaupalliset opinnot jäivät. Sitten hän pääsi lääkintämieheksi ja lopulta lääkintäryhmän varajohtajaksi. Vedin jääkäreille ensiapua.” SAIRAANHOITAJAKSI Matias Lahtela valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1997, jonka jälkeen hän työllistyi ensihoitajaksi Helsingin pelastuslaitokselle. Ei ollut puhettakaan, että olisi jaksanut työn ohessa opiskella.” AINA JÄNNÄ KOULUTTAMINEN 2000-luvun alkupuolella Matias Lahtela alkoi kouluttaa työpaikallaan. YK-SEIKKAILU Koska ensihoitotyörintamalla oli hiljaista, Lahtela haki kokemuksia oikean rintaman tuntumasta
Se ei Matias Lahtela palannee ensihoitajaksi, kun hänen pestinsä pelastajien ensihoidon opettajana päättyy.. Kävin samassa aallossa kasvatustieteen perusopinnot ja ensihoidon johtamisen ja kehittämisen YAMK:n.” Tutkinnoille tekivät seuraa simulaatiohjaajan, uhkaja väkivaltatilannekouluttajan (UVT) ja vertaispurkuohjaajan koulutukset. Tutkimuksiin perehtyessään hän huomasi työhyvinvoinnin linkittyvän työturvallisuuden ja osaamisen kautta työsuojeluun. Tutkimuksissa ne yhdistetään koettuihin uhkatilanteisiin, koviin kokemuksiin, kiireeseen ja perheongelmiin. Parhaillaan on käynnissä ammatillisen opettajan opinnot. Matias Lahtelalla on rooli kaikissa näissä toiminnoissa. Lähdin kouluttajan töihin uudella sykkeellä.” MAAILMAAN TULI VÄRIT Korona sulki lähes kaiken, mutta Matias Lahtelalle se avasi ovet. ”Huomasin, oppivani ja pärjääväni – innostuin. ”Joissakin keskusteluissa sanottiin, että koita pysyä arjen työsuojeluasioissa, kuten liukastumisissa, mutta minulla oli tutkimustietoa. ”Kouluttaminen on jännittänyt aina, mutta kun on saanut hyvää palautetta ja sitä on pyydetty lisää, olen jatkanut.” Matias Lahtela ymmärsi, että osaamisen hallinta ja jatkuva koulutus vaikuttavat myös työhyvinvointiin ja jaksamiseen. ”Ensihoitajan resilienssi kasvaa ajan myötä, kuormitusta kestetään enemmän, mutta raja tulee aina vastaan.” Työ koettelee eri henkilöitä eri tavalla, ja jokaisella on eri tavoin kuormittava siviilielämä. Maailmaan tuli värit, enkä elänyt enää kiireen, kuormituksen ja toipumisen sekaisessa puurossa.” Pandemia oli nielaissut ensihoitokeikat ja bingotilanteet. 58 Pelastustieto 6/2025 TAPASIMME seja ensihoitajille. Työvuoroissa tälle ei ollut aikaa, sillä 55–60 prosentin tehtäväsidonnaisuudet asettivat ensihoitajat melkoiseen prässiin. Kun tämän ymmärsin, ei henkinen huolto enää naurattanut.” Matias Lahtela on mielissään, kun vanhan liiton konkarit alkavat purkaa kokemuksiaan. UUSIA SYÖTTEITÄ Opiskellessaan Matias Lahtela sai jatkuvasti uusia syötteitä ja heräsi alansa puutteisin. ”Avautui paljon teitä kouluttamiseen, teimme sitä jopa päivätöinä. ”Alallamme oli paljon kehitettävää ja työtä pitäisi tukea enemmän.” Matias Lahtela aloitti työsuojeluasiamiehenä ja alkoi puhua psykososiaalisen tuen merkityksestä. Oli koitettu vaikuttaa jo poliitikoihinkin, mutta muutosta ei näkynyt. ”Työtahti pysähtyi kuin seinään, ja aloin miettiä, mitä haluan tehdä tästä eteenpäin.” Päivitin sairaanhoitajatutkintoni heti amk:ksi. Opinnäytetyö syntyi ensihoitajan työhyvinvoinnista. Olin myös prosessin omistajana rintakipupotilaan hoidon kehittämisessä, josta tiimimme palkittiin kaupunginjohtajan laatupalkinnolla.” Myöhemmin työnkuvaan liitettiin hoitotason kouluttajan ja vuorokouluttajan tehtävät. Jälkimmäisessä rakennettiin omille työvuoroille koulutuspaketteja. Huomasin vuorotöiden ja päivätöiden eron. Toin esille, että tähän kuuluu paljon muutakin ja saimme kehitystä aikaiseksi.” Pelastuslaitokselle perustettiin psykososiaalisen kuormituksen työryhmä, laajempi ja organisoidumpi vertaispurkutoiminta sekä luotiin ryhmä, joka kehittää työsuojelua henkilöstön kanssa. ”Mietin, mitä tekisin, urapolkuja ei juurikaan ollut. ”Alallamme ilmenee alkoholismia, itsemurhia ja alanvaihtoa. ENÄÄ EI NAURATTANUT Aiemmin henkinen huolto sivuutettiin naureskellen – kyllä me jaksetaan
Kysyisin useammin: Miten menee?. Vertaispurku ei ole oikea paikka käsitellä tällaista.” KYYNELEET TULIVAT Vuonna 2022 pelastuslaitoksen liki sata ensihoitajaa valitsi Matias Lahtelan vuoden työkaveriksi. MYYNTIÄ JA MARKKINOINTIA Säännölliset Kunta10-tutkimukset alkoivat kertoa jatkuvasti lisääntyvistä ensihoitajien kokemista uhkaja väkivaltatilanteista. Hän haluaa aina muistuttaa, että työyhteisö on tiivis perhe ja että sen jäsenistä on jokaisen pidettävä huolta. Ensihoidossa on niin paljon omaksuttavaa ja osattavaa.” Matias Lahtela ei kadehdi työnantajien asemaa. Oman uran alussa moni keskustelua vaativa asia kuitattiin huumorilla.” Nykynuoret ovat tässä asiassa valmiimpia. Asunut välillä muuallakin, mutta Helsinkiin olen palannut. PERHE. MIKÄ SYTYTTÄÄ. ”On hämmentävää, miten avoimesti monista asioista nykyään puhutaan. Siinä usein todetaan, että sillä on asennevamma ja että se pitäisi korjata. Sopimus kattaa kuluvan vuoden, minkä jälkeen hän palannee ensihoitajaksi. vieläkään ole niin tavallista kuin pitäisi. Vaimo, kaksi aikuista lasta ja whippet-koira Nipsu. ”Se oli lämmittävin kokemani juttu, ja kyyneleet tulivat”. ”Siinä oppii koko ajan itsekin ja asiat pysyy pinnassa. ”Isommat päättäjät sanoo, että pitää huolehtia osaamisen hallinnasta, työturvallisuudesta ja varautumisesta, mutta siihen ei anneta yhtään resursseja, päinvastoin niitä viedään pois”. Matias Lahtela, 55, paljasjalkainen helsinkiläinen. PELASTAJIEN OPETTAJA Matias Lahtela työskentelee Stadia ammattioppilaitoksessa pelastajaoppilaiden ensihoidon opettajana. MIKÄ ON TÄRKEIN OMINAISUUS ENSIHOITAJAN TYÖSSÄ. HARRASTUKSET. Kenellä on pokkaa tehdä tällaisia päätöksiä. Epäoikeudenmukaisuus ja toisen ihmisen jyrääminen tai dissaaminen. ”Jos jonkun lapsuuden kokemus tulee flashbackinä kovalla keikalla. Hän kysyisikin työyhteisössään useammin: Miten menee. Menepä avaamaan se työkaverille. MIKÄ SAMMUTTAA. Hänen mukaansa on hankala ymmärtää, kun koulutuksestakin säästetään. Hihat käärittyään hän sai kaivella muistinsa sopukoista myös parinkymmenen vuoden takaisia kaupanalan oppeja. Melonta, basson soitto, maantiepyöräily. On myös hirveää, miten alamme palapeli on hajonnut. Sote-ihmiset saavat kenkää ja potilaita hoidetaan vähemmän. ”EN KADEHDI” Matias Lahtela sanoo, että koulutusja opetustyö ylläpitää myös hänen omaa osaamistaan. Kun oppi menee perille ja saa aikaan innostuneisuutta tai moniammatillinen tiimi puhaltaa yhteen hiileen potilastyössä. 6/2025 Pelastustieto 59 Nopeat KUKA. ”UVT:n merkitystä piti vähän myydä ja markkinoida johdolle.” Matias Lahtela kuuluu UVT-verkostoon, joka kehittää valtakunnallisia valmiuksia. Hän myös haluaisi, että ensihoitajat voisivat päästä saman tien oikean ammattilaisen pakeille. Työnkuva muuttuu jatkuvasti, samalla koulutustarve lisääntyy. ”Pyrin kokemukseni avulla tarjoamaan nuorille pelastajaoppilaille mahdollisimman paljon valmiuksia.” Kerran eräs pelastajaoppilas oli kokenut harjoittelussa uhkatilanteen. ”Joskus huomaa, että työkaveri kyynistyy tai väsähtää. ”Kuorma kertyy niin kovilta keikoilta kuin tasaisin väliajoin kuulluista tappouhkauksista, mutta myös siviilielämästä.” Matias Lahtelan kollega koki puolessa vuodessa viisi kovaa traumaa ja vaihtoi alaa. Helsingin pelastuslaitoksella 91 prosenttia ensihoitajista raportoi kokeneensa työssään uhkaa, väkivaltaa tai molempia. Tietty inhimillisyys, että kohtaa kaikki ihmiset samalla tavalla – niin työkaverit kuin potilaatkin. Joskus ne ovat kuitenkin oireita, jotka kumpuavat käsittelemättömistä tragedioista.” Ensihoitaja kerää ihonsa alle jatkuvasti kuormaa, jotka purkamattomina saavat uudet mittasuhteet. Lasken harrastukseksi myös talojen rakentamisen. Helsingin poliiseil la ja sosiaalija kriisityöntekijöillä tällainen mahdollisuus on. Matias Lahtela oli ryhmässä, joka sai tehtäväkseen pohtia koulutusta koko henkilöstölle. Hän arveli eläneensä pumpulissa, koska ei osannut ajatella, että joku voisi käydä auttajan päälle. Vesillä saan kipinöitä hiljaisuudesta ja aalloista
Pelastusalan opinnäytteet löydät osoitteesta peo.verkkokirjasto.fi ja ensihoidon sekä muut opinnäytteet osoitteesta theseus.fi. Umpipe räisissä kellaritiloissa tapahtuvat rakennus palot ovat melko harvinaisia verrattuna kaik kiin rakennuspaloihin. Työn aikana heräsi useita ideoita, kuinka tätä kriteeristöä voisi jatkokäsitellä muihin pelastusalan tehtäväkenttiin – tieliikennepe lastamiseen, kemikaalisukellukseen tai mik si ei jopa päivittäisiin tarkastustehtäviin. Opinnäytetyössä pyrit tiin vastaamaan kolmeen kysymykseen: Miten kellaritiloissa tapahtuvat tulipalot vai kuttavat pelastajien työturvallisuuteen. Umpiperäkellaritila tulipalon jälkeen (Helsingin kaupungin pelastuslaitos). 60 Pelastustieto 6/2025 OPINNÄYTTEITÄ Julkaisemme palstalla tiivistelmiä pelastusja ensihoitoalaa koskevista opinnäytetöistä. Tilastojen mukaan asuinrakennuksissa tapahtuvien umpiperäisten kellaritilojen ra kennuspalot ovat harvinaisia. Tarvitaan jatkotutkimuksia umpiperäis ten tilojen rakennuspaloihin, happirajoittei siin paloihin ja erilaisten sammutusteknii koiden soveltavuudesta umpiperäisiin ra kennuspaloihin, jotta voidaan luoda yksise litteinen, tehokas ja turvallinen sammutus taktiikka umpiperäisten rakennuspalojen sammuttamiseen. Miten erilaiset sam mutustekniikat soveltuvat kellaripaloihin. Kuitenkin kyseiset ra kennuspalot ovat usein happirajoitteisia, jo ka lisää lieskahduksen tai pistoliekin vaaraa lisäten pelastajien loukkaantumisriskiä. Merkittävimpänä uudistuksen aiheena on nelikenttämalli ra kennuspalon sammutuksessa. Lopuksi valmistui toimintaa ohjaava kriteeristö, joka tulee pelastustoimintaa taktiikan valinnassa. Kuitenkin nämä uudet toimintatavat ovat hyödyttömiä, jos näitä ei saada käyt töön pelastustoimessa. Oppikirjas sa ei ole kuitenkaan toimintaa ohjaavia kri teereitä tai ratkaisuehdotuksia, jotka tukisi vat pelastustoiminnan johtajaa päätöksen teossa ja oikean taktiikan valinnassa. Kriteeristö rakennuspalojen nelikenttämallin hyödyntämiseksi MOILANEN, MARKUS: Kriteeristö rakennuspalojen nelikenttämallin hyödyntämiseksi urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505059056 Opinnäytetyössä käsitellään kriteeris tön luomista rakennuspalon nelikenttämal lin hyödyntämiseksi. Nelikenttämalli on työ kalu, joka tukee pelastustoiminnan johtajaa oikean sammutustaktiikan valinnassa erilai sissa rakennuspaloissa. Teoreettisen opinnäytetyön ensisijai set toteuttamistavat olivat suomalaisten se kä ulkomaalaisten tutkimusten, opinnäyte töiden ja pelastusalan kirjallisuuden tutki minen, tietopyynnöt asiantuntijoille sekä pe lastustoimen resurssi ja onnettomuustilas to PRONTOn tutkiminen. Kuvakaappaus opinnäytetyöstä.. Anna vinkki valmistuneesta opinnäytetyöstä osoitteeseen toimitus@pelastustieto.fi. Miten yleisiä ovat kellaritiloissa tapahtuvat tulipalot Suomessa. Aikaisemmis sa tutkimuksissa tai pelastusalan oppima teriaaleissa ei ole selkeää ja yksiselitteistä toimintamallia kyseisiin tilanteisiin. Tavoitteena oli luoda pelastustoimintaa helpottava kriteeristö, jonka avulla oikeanlainen nelikenttämallin taktiikka valitaan. Uusien toimintamallien käyttöönotto olisi merkittä vä pelastustoimen kehityksen ja uudistumi sen näkökulmasta. Umpiperäkellaritilojen tulipaloissa jatkotutkimus tarpeen LAHTINEN, NIKO; POHJONEN, JAAKKO: Umpiperäkellaritilojen tulipalot 2018–2023 urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504166721 Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia asuinra kennuksissa umpiperäisissä kellaritiloissa tapahtuvia tulipaloja. Vuonna 2022 julkaistu Rakennuspalon sammutus oppikirja on selkeä kehitysas kel pelastustoimen toimintatapojen päivi tykseen. Tässä kysei sessä mallissa on luotu eri rakennuspaloti lanteissa hyödynnettäviä taktiikoita, joiden avulla pelastustoiminnan johtaja voi päättää tehokkaimman ja työturvallisimman taktii kan eri onnettomuustilanteisiin. Työssä perehdyt tiin muun muassa rakennuspaloihin, pelas tustoimen ohjeistuksiin, johtamiseen, raken nusten paloluokkiin, nelikenttämalliin ja NEWSpisteytysjärjestelmään, jota käytet tiin kriteeristön kehityksen pohjana. Tehokkain ja työturvallisin taktiikka eri onnettomuustilanteisiin
Aineiston keruussa käytettiin määrällistä tehtävätilas toa sekä laadullista henkilöstökyselyä, johon vastasi 35 pelastusalan ammattilaista. Vaikka palvelutasopäätöksessä asete tut tavoitteet saavutetaan osittain, toimin tavalmiuden toteutumisessa on alueellisia eroja, jotka voivat asettaa kansalaiset eri arvoiseen asemaan. Erityisesti sopimuspalokuntien miehityksen riittävyys ja lähtövalmius osoit tautuvat kriittisiksi tekijöiksi. Kehitysehdotuksina esitet tiin muun muassa systemaattista perehdy tysmallia, yksikön roolituksen selkeyttämistä ja kyvykkyyden näkyväksi tekemistä päivit täisessä toiminnassa. Kvantitatiivisessa tapaustutkimuksessa hyödynnettiin PRONTOjärjestelmän aineis toa vuosilta 2020–2025. Tulosten perus teella pelastustoiminnan suorituskyky ra kentuu laajalta alueelta kootuista resurs seista, mutta sen toteutuminen vaihtelee alueittain. Lisäksi tarkasteltiin yksikön teh täväkuormaa vuosilta 2022–2024 PRON TOjärjestelmän tietojen pohjalta. Tutki muksen tavoitteena oli tuottaa kokonaisval taisempi kuva siitä, miten pelastustoimen suorituskykyä voidaan arvioida ja seurata eri olosuhteissa. Nykyisin arviointi painot tuu erityisesti riskiruudun tavoitettavuu teen, mikä ei yksin riitä kuvaamaan asemien todellista toimintavalmiutta. Johtopäätöksissä esi tetään, että sopimuspalokuntien tukeminen on välttämätöntä. Malli tarjoaa työkalun, jonka avulla voidaan tukea päätöksentekoa, lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä ja varmistaa, että palvelut vastaavat paremmin alueen riskiprofiilia sekä lainsäädännön edellyttä miä vaatimuksia. Järjestelmä mah dollistaa kehityskohteiden tunnistamisen, resurssien kohdentamisen perustellusti se kä toiminnan pitkäjänteisen seurannan. Jatkossa myös tekoäly voi si auttaa yhdistämään eri lähteistä kerättyä dataa ja tarjota ennustavaa analytiikkaa.. Yksikön toimintamalli koetaan pääosin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi, mutta pereh dytyksen ja toimintamallien osalta esiintyy vaihtelua ja kehittämistarpeita. 6/2025 Pelastustieto 61 OPINNÄYTTEITÄ Toimintavalmius ja suorituskyky eräillä Kanta-Hämeen toisen riskiluokan alueilla Kärkiyksikkö ensimmäisen vasteen turvaajana: kärkiyksikön rooli ja kehittäminen PELTONIEMI, JARI: Kärkiyksikkö ensimmäisen vasteen turvaajana: kärkiyksikön rooli ja kehittäminen Varsinais-Suomen alueella urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092124913 Opinnäytetyö tarkastelee kärkiyksikkö toimintaa VarsinaisSuomen pelastuslaitok sella ja erityisesti Jaanin paloasemalla toi mivan RVS1215yksikön toimintakykyä ja henkilöstökokemuksia. Arviointimallia voidaan hyödyntää pait si yksittäisten paloasemien oman toiminnan kehittämisessä, myös laajemmin alueellisen pelastustoimen suorituskyvyn ja palvelu tason tarkastelussa. Taustalla oli tarve kehittää pelastusvalmiutta alueilla, joilla perinteisten pelastusyksiköiden vasteajat eivät täytä toimintavalmiuden suunnitte luohjeen tavoitteita. Ehdotettu arviointijärjestelmä tarjoaa puo lueettoman ja läpinäkyvän tavan mitata suorituskykyä eri osaalueilla, kuten henkilöstön saatavuudessa, osaamisessa ja toimintavalmiusajoissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten pelastustoimen henkilös tö kokee kärkiyksikön toiminnan, koulutuk sen ja toimintamallit sekä millaisia kehitys tarpeita yksikön käytännön toiminnassa il menee. Näiden alueiden tehtäväprofiilit, toiminta valmiusaika, yksiköiden vahvuudet ja pelas tustoiminnan johtamisen toteutuminen ana lysoitiin yksityiskohtaisesti. Opinnäytetyö tarjoaa ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa kär kiyksikkötoiminnan nykytilasta sekä tukee tulevien yksiköiden suunnittelua alueellisesti ja valtakunnallisesti. RIIPINEN, MINNA: Pienten paloasemien suorituskyvyn määrittäminen Keski-Suomen pelastuslaitoksella urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102926618 Opinnäytetyössä tarkasteltiin pienten paloasemien toimintakykyä ja niiden teh tävien edellyttämää suorituskykyä. Työssä keskitytään erityisesti sopimuspalokuntien rooliin pelastustoimin nan ensimmäisessä vasteessa ja siihen, mi ten niiden toimintakyky vaikuttaa alueel lisen palvelutason toteutumiseen. Pienten paloasemien suorituskyvyn määrittäminen Keski-Suomen pelastuslaitoksella KANNISTO, MATTI: Pelastustoiminnan toimintavalmiuden ja suorituskyvyn muodostuminen eräillä Kanta-Hämeen toisen riskiluokan alueilla urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111227768 Opinnäytetyössä tarkastellaan pelas tustoiminnan toimintavalmiuden ja suori tuskyvyn muodostumista KantaHämeen pelastuslaitoksen toisen riskiluokan alueil la, jotka sijaitsevat maantieteellisesti erillään ensimmäisen riskiluokan ruuduista. Pitkällä aikavälillä tarvi taan myös uusia ratkaisuja, kuten kärkiyk siköitä tai usean viranomaisen yhteisiä yk siköitä, jotta toimintavalmius turvataan yh denvertaisesti. Työvuorokoh tainen kyvykkyys ei ole aina selkeästi tiedos sa, mikä voi vaikuttaa vastepäätöksiin ja toi minnan laatuun. Vaikka näillä alueilla tapahtuu merkittävä osa pe lastustoimen tehtävistä, niiden toimintaval miuden toteutumista ei ole tarkasteltu yhtä systemaattisesti kuin ensimmäisen riskiluo kan alueilla. Opinnäytetyössä esitettiin konkreetti nen kehittämisehdotus, jonka avulla toimin tavalmiutta voidaan arvioida johdonmukai sesti ja tasapuolisesti myös muuttuvissa olosuhteissa. Tarkastelussa oli kolme aluetta: Humppila, Iittala ja Lop pi
Halikon VPK:lla on oma drooniosastonsa, jolla tiedustellaan harjoiteltavaa kohdetta, ennen kuin lähtökäsky annetaan. Myös alueen maanvyörymille altis maaperä sai pohtimaan erikoistumista. Elementtikasojen seassa palokuntalaiset harjoittelevat erilaisia rauniopelastamisen tekniikoita ja menetelmiä. Hyvä, Tuo myös uudenlaista mielekkyyttä toimintaan.. Tämä tuo todellisuuden tunteen. Harjoittelua sementtivalimolla hän kehuu hyväksi ja harjoittelupaikka on vertaansa vailla. Halikossa oli vuonna 2022 vaarallinen kalliosortuma ja tänä syksynä Halikonjoessa on ollut maanvyörymiä ja muutama vuosi sitten Paimiossa yksi autotalli oli vaarassa sortua jokeen. Vaihtelevat säät ovat armottomia maaperälle. Halikon VPK:ssa on 51 hälytyskelpoista jäsentä ja lisäksi palokunta tekee myös ensivastetehtäviä, joiden määrä on vastemuutosten seurauksena vähentynyt muutamiin tehtäviin vuodessa. Rauniopelastamiseen on pelastuslaitoksissa keskitytty entistä enemmän ja Halikon VPK:lla on tiivis yhteys nykyiseen Varsinais-Suomessa toiminnasta vastaavan palomestarin kanssa, jonka edeltäjä on myös vieraillut palokunnan harjoituksissa. ”Pääsimme mukaan myös raskaita sähkötyökaluja valmistavan Hiltin vastuullisuusohjelmaan ja olemme saaneet sieltä käyttöömme työkaluja, joiden kanssa on harjoiteltu”, Peurala kertoo. Käynnissä on Halikon VPK:n harjoitukset. Yksi harjoitukseen osallistujista oli Sauli Virtanen, joka työskentelee Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella päivystävänä palomestarina. Muita hälytystehtäviä palokunnassa on vuosittain kahdella paloasemalla yhteensä noin 170. 62 Pelastustieto 6/2025 SOPIMUSPALOKUNNAT Raunioista pelastamista Marraskuisena iltana valonheittäjät maasta ja droonin avulla ilmasta valaisevat rikkoutuneita betonielementtikasoja. Teksti ja kuva: Esa Aalto V arsinaissuomalainen pa lokunta on vasta muutama vuosi sitten ottanut erikoistumiskohteekseen rau niopelastamisen. Rauniopelastamista ei varsinaisesti mainita palokunnan sopimuksessa hyvinvointialueen kanssa eikä siitä makseta erillistä korvausta. Hän on Halikon VPK:ssa ollut mukana pienestä pojasta alkaen ja asuu edelleen Halikon Märynummella. Harjoittelun suunnittelijoille suurin huolen aihe on se, että jokainen harjoitukseen osallistuja saa tasonsa mukaisen harjoitteen ja voi uusia oppeja saaneena lähteä kotimatkalle. HARJOITTELUPAIKKA VAILLA VERTAA Palokunnan päällikkö Esa Rannikko vetää harjoituksia. Verrattoman harjoittelupaikan se on saanut Paimiosta betonielementtejä ja ontelolaattoja valmistavalta Ansion Sementtivalimo Oy:ltä. ”Vast’ikään mukana tulleille ja pidempään olleille uusi toimintatapa on kuitenkin yhtä uutta ja tuo sillä tavalla myös uudenlaista mielekkyyttä toimintaan”, hän sanoo. Kun työvuoro sallii, hän osallistuu harjoituksiin tai hälytystehtäviin. Myös pelastuskoirat osallistuvat harjoitukseen. Rauniopelastamiseen pyydetään mukaan myös alueen muita palokuntia ja tällä kertaa vieraina oli palokuntalaisia Maarian VPK:sta. Sinne on helppo tulla. Koulutuspäällikkönä Halikon VPK:ssa ja myös Suomen Sopimuspalokuntien Liitossa toimiva Aleksi Peurala kertoo, että rauniopelastamiseen palokunnan innoitti lähialueen valtateillä kulkeva raskas liikenne. Paikka on myös aidon tuntuinen murskattuine betoneineen, rautoineen ja hajotettuine laattoineen. ”Tällainen tukee toimintaa, jota ei toivottavasti koskaan jouduta käytännössä toteuttamaan.” ”Harjoittelupaikka on hyvä, ja hienoa, että se on näin lähellä palokuntaa. Rannikko ohjeistaa harjoitukseen tulijat, mitä kenenkin on tarkoitus tehdä
Materiaalin liikuttamistakin harjoiteltiin. Samassa harjoituksessa oli mukana myös veli, joka kuuluu Maarian VPK:hon. Miten se saadaan jouhevasti ylle ja laitetaanko suojaliivi sammutusasun ylle vai alle. Nämä ovat juuri sellaisia asioita, joita pitää harjoitella, jotta keikoilla ei ole epäselvyyttä.” Rannikko pitää hyvänä, että Halikon VPK on päässyt mukaan Hiltin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Pääsi kokeilemaan aidontuntuisesti, mutta turvallisesti rauniopelastamista erilaisilla tekniikoilla.” LUOTILIIVIT JA KYPÄRÄT YLLÄ Ensimmäistä kertaa harjoiteltiin myös sirpalesuojausta. ”Olin ensimmäistä kertaa mukana tässä harjoituksessa ja kokemus oli hyvä. Harjoittelussa on mahdollista perehtyä rakennusmateriaaleihin ja millaisia rakenteita pelastushenkilöstöllä on vastassaan, kun edetään pintamateriaaleista syvemmälle. Sortuman purkamista ihmisen ympäriltä on harjoiteltu jo ennestään paljon. ”Suojien käyttö herätti keskustelua. Niiden paino toki huomattiin, vaikka tehtävän tuoksinassa se pian myös unohtuu. Palokunnan jäseniä suvussa on jo kolmannessa polvessa asti, sillä myös hänen poikansa on mukana palokuntatoiminnassa. Nytkin harjoiMurskattujen betonielementtien seassa harjoitteleminen antaa hyvän kuvan rauniopelastamisesta.. Harjoittelu antaa mahdollisuuden kokeilla erilaisia pelastustekniikoita. Harjoituksessa kokeiltiin molempia tapoja.” ”Myös työkalujen käytöstä keskusteltiin ja sitä, miten toimitaan rakenteiden kanssa. Harjoittelun kohteena oli maalittamisen epääminen. Millaisessa tilanteessa on syytä käyttää imevää tai työntävää suihkuputkea. Sillä tavalla myös surullinen maailmanpoliittinen tilanne oli läsnä palokunnan harjoituksessa. ”Silloin rauniopelastaminen voidaan tehdä tehokkaasti ja turvallisesti.” Yksi keskustelua herättävistä asioista on hänen mukaansa suihkuputken käyttö. Harjoittelijat sonnustautuivat luotiliiveihin ja kypäriin. Jani Sjöholm on kymmenvuotiaasta asti ollut mukana Halikon VPK:ssa. Keskustelua käytiin myös siitä, mitkä ovat tehokkaimmat tavat, mutta todettiin, että kaikki menetelmät ovat toimivia, kun niitä uskalletaan tehdä.” Esa Rannikko huomauttaa, että raunio pelastamisessa on kyse myös pelastustoimen perusasioiden hyödyntämisestä. Niitä pitää aina opetella ja ne voidaan ottaa mukaan myös tällaisissa harjoituksissa. Miten esimerkiksi suihkuputken käytön ominaisuuksia voidaan hyödyntää parhaiten erilaisissa tehtävissä. Kypärien osalta yksi harjoiteltava asia oli se, että esimiehillä ei ollut heille kuuluvaa oman väristä kypärää. Erilaisia tapoja toteuttaa tehdään turvallisesti. ”Kysymys on vanhasta asiasta, joka on viime vuosina jäänyt unholaan. Myös suojan pukemisesta keskusteltiin. Nyt esimerkiksi purettiin ympäriltä materiaalia ja saatiin ihminen pois puristuksista. 6/2025 Pelastustieto 63 SOPIMUSPALOKUNNAT että sopimuspalokunta harjoittelee tällaista ja hienoa, että mahdollisuus tarjotaan alueen muillekin palokunnille”, Sauli Virtanen sanoo
YHDESSÄ HARJOITELLUT PORUKKA Halikon VPK:lla oli viisi paloasemaa, kun palokunnan päällikkö Esa Rannikko aloitti palokuntaharrastuksensa. ”Toivoisinkin, että kylissä alkaisi taistelu oman palokunnan puolesta ja erityisesti nuorempi väki kiinnostuisi tulemaan mukaan hyvää toimintaan”, Halonen sanoo. Siitä hyvä esimerkki oli muutama vuosi sitten riehunut kynttilätehtaan palo, jossa onnistuimme nimenomaan Kokkilan aseman porukan kanssa tekemään onnistuneen katkon palolle. Sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli myös kansallisessa varautumisessa. Myös naapurialueella Satakunnassa on esille noussut 200000 euron säästövaade sopimuspalokuntatoiminnasta. 64 Pelastustieto 6/2025 SOPIMUSPALOKUNNAT VarsinaisSuomen pelastuslaitoksella etsitään ensimmäistä kertaa säästöjä myös sopimuspalokuntatoiminnasta. Saimme Kokkilan ja Vartsalan kyläyhdistykset mukaan taistelemaan oman paloaseman puolesta. ”Sopimuspalokuntiin kuuluvien riittävyydestä pitäisi keskustella samalla tavalla kuin pelastajapulasta. Vesa Halonen toivoo, että sopimuspalokuntatoiminnan tulevaisuutta pohdittaisiin myös kansallisesti. Sopimuskorvaukset eivät ole suuria. Pelastusjohtajan mukaan merkittävin säästöpotentiaali syntyy toiminnan tulevaisuuden kuluista. ”Olemme joutuneet tarkastelemaan vaikuttavuuden perusteella yhtä Suomen tiiveintä sopimuspalokuntaverkostoa. ”Meillä on hyvä, yhdessä harjoitellut porukka. Pelastusjohtaja Vesa Halonen sanoo, että nämäkin säästöt ovat osa tuotta vuus ja talousohjelmaa. Herättelimme nuorempaa väkeä ottamaan vastuuta ja nyt olemme saaneet uusia jäseniä palokuntaan.” Esa Rannikko toivoo, että taistelu oman paloaseman puolesta ei ole turhaa, vaan he pystyvät vakuuttamaan pelastuslaitoksen johdon, ettei paloasemaa tarvitse sulkea. ”Myönteistä on se, että säästöjen seurauksena on paremmin resursseja tukea hyvin ja sopimuksen mukaisesti toimivia palokuntia.” Lopullista tuomiota palokunnat ei vät saa, vaan pelastusjohtajan mukaan vuoden irtisanomisajalla on vielä mahdollisuus korjata tilannetta. Niissä palokunnissa, jotka eivät sopimusvelvoitteisiin yllä, toimintaa joudutaan tarkastelemaan uudelleen.” Lopulliset päätökset sopimuspalokuntien tulevaisuudesta tehdään joulukuun puolivälissä, mutta esillä on ollut 13 sopimuspalokuntaa, joiden sopimuksen pelastuslaitos suunnittelee purkavansa. Joillekin koneet ja laitteet ovat tutumpia myös oman työn kautta.” ”Tässäkin haemme eritasoisia ryhmiä, jotta harjoitus pysyy jokaiselle mielekkäänä. Toiminnan vahvistamista on tehty jo pidempääkin, jotta lähtövalmius turvataan. Se on osa pelastustoimeen kohdistettua 1,4 miljoonan euron säästöä. Meillä on luotettava ja yhdessä harjoitellut pelastusjoukkueen kokoinen porukka ja sillä on pelastustoiminnan kannalta suuri arvo”, Esa Rannikko sanoo. Sopimuspalokuntatoiminnan kustannukset ovat Varsinais-Suomessa vuositasolla noin kymmenen miljoonaa euroa. Nyt paloasemia on kaksi, joista toista, Kokkilan paloasemaa uhkaa lakkauttaminen. ”Tavallaan tämä hyvinvointialueen säästölista on myös tarpeellinen herätys. Säästövaade on enimmillään puoli miljoonaa euroa. ”Esimerkiksi ontelopalojen sammuttamisessa ne ovat olleet hyviä ja on aina turvallisempaa sammuttaa ulkopäin”, Esa Rannikko tähdentää.. ”Seuraavan kymmenen vuoden aikana sopimuspalokuntatoimintaan tarvitaan jopa 16 miljoonan euron investointeja eikä kuitenkaan ole varmuutta siitä, ovatko kaikki palokunnat edes toimintakykyisiä.” Vesa Halonen sanoo, että juustohöylämäisesti ei haluta leikata kaikilta palokunnilta, koska joukossa on myös erittäin hyvin toimivia palokuntia. Kymmenvuotismissiossaan palokunnalla on edelleen asemat Halikon Märynummella ja Kokkilassa. Alun kummastelun jälkeen mekin aktivoiduimme. Voidaankin sanoa, että tässä muodostuu jopa henkilökohtainen koulutusohjelma” Keikoillakin on järeämpää kalustoa käytetty yhdessä täydentävien sammutusmenetelmien kanssa. Siitä oppii, kun kokeilee esimerkiksi timanttiporaa ja isoa tai keskikokoista piikkauskonetta. Taistelua säästöjä vastaan tuksessa jokainen harjoitukseen osallistuja kävi koulutusrastin, jossa pääsi kokeilemaan erilaisia raskaampia sähkötyökaluja. Myös uusista sopimuksista on mahdollista neuvotella. Uusia jäseniä tarvitaan. Joillekin koneiden käyttö on helpompaa kuin toisille. Niissä tehdään paljon hyvää toimintaa ja sopimusvelvoitteet hoidetaan säntillisesti”, Vesa Halonen painottaa. ”On hyvä, että pääsee kokeilemaan, miten erilainen laite toimii missäkin työvaiheessa
Palokuntapaneelissa ajankohtaisia aiheita mielenkiintoisilla puhujilla. SOPIMUSPALOKUNNAT Tule kuulemaan alan ajankohtaiset kuulumiset vuosittaisessa tapahtumassa! Päivän teemana Pelastustoimi muutoksessa ja muuttuneessa maailmassa sekä varautuminen ja väestönsuojelu. ohjelma, aamu/ iltapäiväkahvit ja lounas Ilmoittaudu: sspl.fi OSALLISTU! 7 . 2 . PÄÄYHTEISTYÖKUMMPPANI Ajankohtaisseminaari 2026 Osallistuminen seminaariin 25 € Sis. Paikalla näytteilleasettajia alan toimijoilta! sspl.fi TERVETULOA KAIKKKI ALASTA KIINNOSTUNEET!. 2 2 6 K L O 9 – 1 6 S C A N D I C R O S E N D A H L , T A M P E R E Tilaisuuden juontaa Vesa-Pekka Tervo. Kuulemme myös FinEOD Humanitaarisesta miinanraivaustyöstä
”Yhtäkkiä hän tunsi voimakasta kipua lannerangassaan. Lindau kehitti yhdessä Bonnin palolai toksen ja Skylotecin asiantuntijoiden kans sa RESQBELTpelastusvaljaat. Diagnoosina oli nikama välilevyn esiinluiskahdus ja seurauksena usean viikon sairausloma”. Kun vahvennuksia oli saapunut, kohde jaettiin neljään kaistaan. Toinen pelastaja kiinnittää nostosilmuk kansa loukkaantuneen valjaiden alaosaan ja vetää sen hänen jalkojensa välistä selkäänsä. Loukkaantunut nostetaan istumaan. Savusukeltajan pelastusvaljaat helpottavat loukkaantuneen auttamista BONN, SAKSA. Hänen painonsa jakautuu tasan pelasta jien kesken. Kuva kaappaus: Soldats du Feu 125/2024. Pelastajien kädet pysy vät vapaina ja he voivat tarvit taessa käyttää niitä esimerkiksi tasapainon sa säilyttämiseen”, Lindau kertoo. Kello 19.07 vapaavuorossa ollut palo mies näki savun ja teki hätäilmoituksen. Hä täkeskus kertoi, että kohteeseen oli tulossa kaksi sammutusyksikköä, tikasyksikkö ja ryhmänjohtaja. Joukkueenjohtaja suunnitteli palokunnan toimintaa yhdessä rautatieläisten kanssa si ten, että se ei haittaa rakennuksessa olevien asetinlaitteen ja liikenteenohjauskeskuksen toimintaa. Palo mies ja palokuntalainen kertoivat ryhmän johtajalle, että rakennus oli tyhjennetty. Dronen lämpökameralla voitiin palon etenemistä ja sammutuksen vaikutusta seu rata reaaliajassa. Suojaparin toisen jäsenen tehtävänä oli loukkaantuneen toverin nosto tavanomaisella menetelmällä. 125/2024 Joesta tehokkaalla moottoriruiskulla otettu sammutusvesi tuotiin kahdella 400 metrin pituisella 110 mm:n syöttöjohdolla. Sitten pelastaja vetää sil mukan päänsä yli ja kainaloidensa alle. Teksti: Théophile Barukis ”Harjoittelimme kellaris sa loukkaantu neen savusukeltajan pe lastamista”, palo mies Thomas Lindau kertoo. Siihen osallistui 21 yksikköä seit semältä paloasemalta. 66 Pelastustieto 6/2025 ULKOMAILTA Käännökset Risto Lautkaski Junat kulkevat, vaikka aseman katto palaa VESOUL, RANSKA 10/2024 Vapaalla ollut palokuntalainen teki lauan taina kello 19.03 hätäilmoituksen rautatie aseman katolta nousevasta savusta. Pelastusvaljaiden paino on vain 665 grammaa. Teksti: Michael Rüffer QRkoodista aukeaa valjaiden saksan kielinen esittelyvideo. Palokunta saapui kello 19.12 ja totesi, että koko 250 neliömetrin katto paloi. Sitten pelastajat kohottavat silmukoillaan pelastettavan vartaloa 20–30 cm lattiasta. Paloa sammutettiin seitsemällä suihkuilla, joista kaksi oli tikasautojen työkoreissa. Palokunta suojasi kriittiset tilat sammutusvedeltä. Toinen sammutusjoukkue saapuu. Asemamestarina toimiva palomies vastasi, että tämä ei riitä. Ensimmäinen ja toinen sammuttivat kattoa, kolmas vasta si sammutusvesihuollosta ja neljäs tukitoi mista. Niiden avul la suojapari voi kantaa loukkaantuneen sel kä edellä turvaan. Palomies meni asemalle, pyysi avaa maan kaikki lukitut ovet ja kertomaan, mitä kautta ullakolle pääsee. Pa lon leviäminen viereisiin kattoihin estettiin suihkuilla. Pään puolella toimiva pelastaja kiinnittää 1,8 metrin pituisen nostosilmukan karabiini haat hänen paineilmahengityslaitteensa val jaiden yläosaan. Kattopaloa rajoitetaan tikasauton työkorista. Palo kuntaa odotellessaan hän varoitti ase man henkilökuntaa ja kehotti tyhjentämään rakennuksen. Pelastustoiminta lopetettiin sunnuntaina kello 23. Pelastusvaljaiden alumiinisia karabiini hakoja on helppo käyttää palokäsineet kä dessä. Sil mukka tukeutuu hänen selkäänsä paineil mahengityslaitteen yläpuolelle. Kantohihna ja loukkaantuneen selän alle tuleva kangas kestävät 22 kilonewtonin vedon
Viisi henkilöä jäi ker rosten väliin pysähtyneeseen hissiin. Useita savusukellusryhmiä meni sisälle. Tukholma (Ruotsi). Savutuu letus aloitettiin usealla tuulettimella. Hän kehotti puhdistamaan kaikki vaatteet ja varusteet tehtävän jälkeen. Koira kuitenkin kuoli. 6.4.2024 Tesla ajoi kaarteessa ulos moottoritieltä, riista aidan läpi ja ojan yli. Kuljettaja ei päässyt ulos pahoin romuttuneesta autostaan. He pakenivat ulkona odotta vaan autoon akkukäyttöinen levitin mukanaan. Pelastustoiminnan johtaja pyysi ohjeita vaarallis ten aineiden asiantuntijalta, joka lähetti kohteeseen mittausryhmän mittaamaan vaarallisten aineiden pi toisuuksia talon eri tiloissa. 6/2025 Pelastustieto 67 ULKOMAILTA SULZ, ITÄVALTA Akkupalo omakotitalossa BERLIINI, SAKSA 62/2024 124/2024 TULLN, ITÄVALTA Poikkeava pelastusmenetelmä 8/2024 München (Saksa). Hissiasentaja hälytti pelastuslaitoksen. His sikorin lasku alemman kerroksen koh dalle ei onnistunut koneiston vian takia. Tänä vuonna pääkaupungin paloasemille on useita ker toja murtauduttu. Palomiehet hälyt tivät ambulanssin, joka vei hänet sairaalaan. USA:ssa saatujen myönteisten kokemusten perusteel la Ruotsin viranomaiset ovat päättäneet, että naloksonia voi ostaa ilman reseptiä. Savusukeltajat purkivat akun ja toivat sen osat ulos, jossa niitä jääh dytettiin vesisuihkulla. Feuerwehr-Magazin 7/2024 Kun sammutusyksikkö oli yöllä lähdössä hälytykseen, konemies kuuli, kuinka viereisen kalustohuo neen erottava verho nostettiin. Perhe leikki puistossa nuoren pitbull koiransa kanssa. Tuntemattomasta syystä kellarissa tapahtui hu mahdus, joka sytytti tulipalon, joka täytti talon savul la. Rikolliset ovat vieneet hydraulisia pelas tustyökaluja, joilla voidaan tehdä lisää murtoja. Pelastustoimintaan osallistui 15 yk sikköä ja 60 palokuntalaista neljästä palokunnasta. Teoreettista koulutusta täydennetään harjoittelemalla nukella. Köysipelastajat avasivat hissikorin katon. Hänen suosi tuksensa perusteella palokunnat päättivät ensin kaa taa auton takaisin pyörilleen. Odottamatta koira nielaisi pallon eikä pys tynyt hengittämään. Asiantuntija varoitti akkupalossa muodostuvis ta kaasuista, jotka ovat sekä palavia että myrkyllisiä. Lisäksi he rau hoittelivat järkyttynyttä perhettä. Jotta auton kaataminen ei aiheuttaisi uhrille uusia vammoja, palokunnat kallistivat autoa tasaisesti jat kotikkaiden avulla, kunnes se saatiin pyörilleen. Perhe soitti hätänumeroon. Kuusi palomiestä suoritti tehtävän. Reseptitön lääke estää opiaattien liikaannoksesta aiheutuvia huumeiden käyttäjien kuolemia.”Suihke kumoaa opiaattien vaikutuksen, uhri alkaa hengittää ja herää”, johta va lääkäri Patrik Söderberg selittää. Päivystäjä neuvoi soittajaa käyttämään Heimlichin otetta. Huoneessa oli kolme miestä kasvoillaan kirurgiset maskit. Palokunnat, poliisi ja lääkärihelikopteri saapuivat lähes yhtä aikaa. Hissiin jääneet nostettiin valjaissa vinssillä ylemmän ker roksen kohdalle. Lääkäri stabiloi uhrin. Teksti: Johan Wangström Varkaita paloasemalla Leikin loppu Naloksoni hengenpelastajana Köysipelastajat hissikuilussa Hätäilmoituksen mukaan omakotitalossa oli tapahtunut räjähdys. Lopuksi potilas tuotiin rankalaudalla vasemman puoleisen oven kautta ulos ja helikopteriin. 18.8.2024. Hän myös hälytti palokunnan. Tämä poikkesi yleisestä ohjeesta, jonka mukaan autoa ja uhreja ei liikutella. Kohteessa selvisi, että kaksi kerroksisen omakotitalon kellarissa oli katon aurinko paneelien tuottaman energian varastointiin käytetty litiumrautafosfaattiakku. Yleisestä ohjeesta poikettiin myös sikäli, että pu ristukseen jäänyttä kuljettajaa ei hoidettu oven, vaan onnettomuudessa rikkoutuneen kattoikkunan kaut ta. Tukholman pelastuslaitos on kouluttanut koko operatiivisen henkilökuntansa, noin 500 henkeä, antamaan naloksininenäsuihkeen. Lemmikki oli useita kertoja puraissut perheenäidin kättä, kun tämä yritti vetää palloa pois kurkusta. Rennes (Ranska). Ensimmäisen törmäyksen jäl keen auto vielä kieri tasaisella pellolla jääden vasem malle kyljelleen
Vastuullisuuden halutaan näkyvän myös yrityksen edustamissa tuotteissa. Ympäristövastuun ohel la edellytetään myös sosiaalista vastuuta. Teimme laajan sidosryhmä ja tuplaolennaisuusana lyysin ja valitsimme niiden pohjalta vastuul lisuuden painopistealueeksemme. Vastuul lisuuteemme kuuluu myös sosiaalinen vas tuu ja eettinen toimintatapa. Teknosafen henkilökunta on sitoutunut yhdessä vastuullisuuteen. ”Jotkut asiakkaamme ovat meiltä jo ai kaisemmin tiedustelleet esimerkiksi hiilija lanjälkeämme ja tapaturmataajuutta. Näin uskoo Teknosafen toimitusjohtaja Anna Helminen, joka teki yrityksensä kanssa ensimmäisen vastuullisuusraportin viime vuonna. 68 Pelastustieto 6/2025 YRITYKSET V astuullinen toiminta vaikuttaa tulevai suudessa entistä enemmän yrityksen toimintaan ja on merkittävä tekijä myös yri tyksen menestyksen kannalta. Tilaukset ja tarjouspyynnöt: Antti Hyttinen p. ”Asiakkaamme haluavat vastuullisuutta, ja sillä voi olla tulevaisuudessa tärkeä mer kitys myös kilpailutilanteen kannalta.” ”Vastuulliseen toimintaan kuuluu tavaroi den ja materiaalien kierrättäminen. 040 523 0970 www.karnaoy.. Tämä voi olla yrityksel le myös merkittävä kilpailuetu”, Anna Helmi nen huomauttaa. Yli 40 vuotta Imatralla toiminut palo ja työturvallisuusalan perheyritys on Helmisen mukaan tehnyt systemaattista laatutyötä jo yli 30 vuoden ajan. Vastuul lisuustyömme ja vastuullisuusraporttimme on lupaus ja myös osoitus siitä, että kan namme vastuumme avoimesti.” Hän kiteyttää asian neljään painopistee seen. info@karnaoy.. Nykyinen toimitilamme on hiilineutraali ja käytössäm me on yhä enemmän sähköautoja. Sysäyksen entistä laa jempaan ja systemaattisempaan kehittämi seen he saivat osallistumalla viime vuonna Kauppakamarin järjestämään ilmastooh jelmaan. ”Ne tulivat sammutintuotevalikoimaam me jo ennen lainsäädäntöä. Omassa toimintaympäristössään yritys haluaa olla myös tukemassa hyödyllistä harrastustoimintaa, kuten urheilu ja nuo risotyötä. 68 Pelastustieto 6/2025. Henki löstö myös sitoutetaan toimimaan vastuul lisuusraportin edellyttämällä tavalla, ja tätä tahtotilaa käydään säännöllisesti läpi myös yhteisissä palavereissa. ”Vastaus on yksinkertainen. Siitä hy vänä esimerkkinä on tuotevalikoimaan tul leet fluorittomat (PFAS) tuotteet. Näin ovat enemmän tehneet yksityiset toimijat. Teksti: Esa Aalto Kuva: Teknosafe Vastuullisuus avain menestykseen Vastuullinen toiminta liittyy kaikkeen siihen mitä yritys tekee. Toivottavasti muutkin alkavat ymmärtää tämän kehityksen tarpeellisuuden ja suosit telen ottamaan vakavasti tällaisen tulevai suuden. 050 597 2939 Ari Piela p. Se nou dattaa EU:n yritysten kestävyysraportointi direktiiviä, vaikka vaatimus ei heitä yrityksen koon perusteella velvoitakaan. ”Myös avoimuus on luottamuksen perus ta ja olemme julkaisseet verokädenjälkem me, eli Teknosafen osalta se oli viime vuon na 1,27 miljoonaa euroa.” HENKILÖSTÖSTÄ HUOLEHDITAAN Pienen perheyrityksen toimintaan ja arvoihin kuuluu toimitusjohtajan mukaan sekin, että yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta pidetään huolta. Helminen kertoo usein kuulleensa kysy myksen, miksi yritys on ryhtynyt tällaiseen, jota lakikaan ei heiltä vaadi. Toiminnan pitää olla taloudellisesti kestävää ja eettistä, resurssit on käytettävä viisaasti, työpaikan pitää olla turvallinen ja elinvoimainen, ja toiminnalla on oltava myös yhteiskunnallista merkitystä. Ha lusimme olla myös askeleen edellä. Ne edellyttävät meiltä näitä tietoja usein myös tarjouksen liitteeksi.” Maahantuontiyrityksenä Teknosafe ha luaa sitouttaa myös toimittajansa vastuul liseen toimintaan. ”Palopäällystöliitto on perustanut kes tävän kehityksen toimikunnan, jossa olen asiantuntijajäsenenä yritysten edustajana. Koska ha luamme olla luotettava, kestävä ja inhimilli nen kumppani – nyt ja tulevaisuudessa. Kestävän kehityksen toimikunnassa pelastuslaitosten edustajat ovat tuoneet tar peellisuuden esille. Kyse on lopulta pienistä teoista.” AVOIMUUS ON TÄRKEÄÄ Anna Helminen painottaa, että he halua vat avoimesti kertoa vastuullisuudestaan, ja siksi äskettäin julkaistu raportti on luetta vissa yrityksen verkkosivulla. 044 362 6908 TIETOA TAITOA TURVALLISUUTTA Tekniikka ja koulutusasiat: Esa Kärnä p. Kun uusi tuote tulee, arvioidaan, istuuko se meille.” ”Arvioimme aina myös toimittajiemme aiheuttamaa hiilijalanjälkeä, sillä puutteet toimitusketjussa heikentävät myös omaa hiilijalanjälkeämme.” Anna Helminen harmittelee sitä, että vas tuullisuus ei ole vielä ottanut kunnolla tuulta alleen pelastusalan yritystoiminnassa
YRITYKSET Tilaukset ja tarjouspyynnöt: Antti Hyttinen p. 040 523 0970 www.karnaoy.. 044 362 6908 TIETOA TAITOA TURVALLISUUTTA Tekniikka ja koulutusasiat: Esa Kärnä p. 050 597 2939 Ari Piela p. info@karnaoy.?
Johtamisjärjestelmät nojautuvat siis pysyviin poikkeuksiin – eivät selkeästi säädettyihin kelpoisuuksiin. Tarpeen vaatiessa onkin sitten hyvin venyvä käsite. 70 Pelastustieto 6/2025 Ken on kelpoinen pelastustoimintaan. VPK:n ryhmänjohtajan kelpoisuusedellytyksenä on yksikönjohtajakurssi. Ja on eittämättä järkevääkin. Oikeuden ratkaisut eivät perustu heinäntekojärkeen, vaan oikeuslähteisiin – ja siksi sääntelyn epäselkeys on riski koko toimialalle. Sillä sitä saa, mitä säätää.. Hämmennystä lisää se, ettei ole tiedossa mitä muodostelmaa minkäkin virkaryhmän edustaja voi johtaa. Selkeää. Pelastuslaki säätää virkaryhmistä niin, että miehistövirkaan tarvitaan pelastajatutkinto, alipäällystövirkaan alipäällystötutkinto ja päällystövirkaan päällystötutkinto. Pelastustoimintaan kuuluu pelastuslain mukaan sekä käytännön toimenpiteet onnettomuuskohteessa että tilanteen aikaiset johtamis-, viestintä-, huoltoja muut tukitoiminnat. Yhtä vahvasti toimialalla elää ”yksi yli” -periaate, jonka mukaisesti jokaisen johtajan tulee tarpeen vaatiessa kyetä johtamaan myös suurempaa muodostelmaa. Pelastuslain mukaan pelastustoimintaan osallistuvalla päätoimisella henkilöstöllä on oltava pelastusalan ammattitutkinto. Mutta rikotaanko silloin lakia. Ei aivan. Käytännössä siis kaikki se, mikä mahdollistaa ja edesauttaa pelastustehtävän onnistumisen. Silti isoissa onnettomuuksissa esimerkiksi viestintä, tilannekuvan ylläpito ja kaluston kokoaminen hoidetaan kuitenkin koko pelastuslaitoksen henkilöstön voimin, tutkinnosta riippumatta. Onko ylipalomies miehistöä vai alipäällystöä. Riippuu varmasti pelastuslaitoksesta. Onnettomuustilanteessa pelastustoiminnan on toimittava nopeasti ja ammattimaisesti. Sitä saa, mitä säätää. Moni pelastuslaitos ei kykene muodostamaan komppanian johtamisjärjestelmää laisinkaan, ellei muodostelman johtajia nosteta ylemmälle johtamisportaalle. Ministeriöllä, valvojalla ja pelastuslaitoksilla on jokaisella omat tulkintansa. Pelastajatutkinto antaa kelpoisuuden toimia ryhmänjohtajana sopimuspalokunnassa mutta ei virassa. Kysymys on yksinkertainen, mutta vastausta ei löydy laista eikä ohjeista. Jos vastausta esitettyyn kysymykseen haetaan riita-asioiden kautta oikeusistuimista, lopputulos on arvaamaton. Sivutoimisella ryhmänjohtajalla on sama vaatimus, vaikka hän on työsuhteessa suoraan pelastuslaitokseen. Virkaryhmien ja virkanimikkeiden välinen suhde on kuitenkin epäselvä. LINTUSPERSPEKTIIVISTÄ Sampsa Lintunen on pelastusylitarkastaja EteläSuomen aluehallinto virastossa. Entä onko asemamestari miehistö-, alipäällystö vai päällystövirka. Sekavaa jo tässä kohtaa. Kuka voi osallistua pelastustoimintaan ja missä tehtävässä. Silti muodostelmanjohtajien kelpoisuusehdot ovat yllättävän epäselviä. Joissain pelastuslaitoksissa alipäällystö tuuraa palomestareiden ja ylipalomiehet vuoroesihenkilöiden lomia. Vahva oletus on, että alipäällystö johtaa ryhmää ja päällystö joukkuetta tai sitä suurempaa muodostelmaa
Hänellä on lähes 20 vuoden kokemus hyöty ja erikoisajoneuvojen myynnistä sekä alan teknisistä ratkaisuista. Hän on toiminut EteläSuomen aluehallintovi rastossa pelastustoimi ja varautuminen vas tuualueella johtajana vuodesta 2018. STANDBY FINLAND Tommi Laurinen nimitettiin Lupa ja valvonta viraston pelastustoimen ja varautumisen osas topäälliköksi ajalle 1.1.2026–31.12.2030. Horelli siirtyy tehtävään Lounais Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan pai kalta. LOUNAIS-SUOMEN ELINVOIMAKESKUS Maksuton verkkokoulutus psykologisesta suorituskyvystä, sen haasteista ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on kehitetty osana RescTRUST-hanketta pelastusalan johdolle ja miehistölle sopiva avoin ja ilmainen verkkokoulutus, joka antaa tietoja ja työkaluja psykologiseen suorituskykyyn ja tilanteisiin, jotka sitä haastavat. Hän on työsken nellyt laajasti viranomais ja ammattilaisajo neuvojen parissa ja tuo Standbylle vahvan osaamisen. LUPAJA VALVONTAVIRASTO NIMITYKSET Ilkka Horelli nimitettiin LounaisSuomen elin voimakeskuksen ylijohtajaksi ajalle 1.1.2026– 31.12.2030. Skannaa qr-koodi ja tutustu lisää! Kurssille pääset myös osoitteella: tinyurl.com/RESCTrust turvallisuuskriittisten alojen auttajille! Verkkokoulutuksesta on apua myös muille kehittämisestä pelastusalalla!. Mikko Leskinen vahvistaa Standby Finlandin myyntiorganisaatiota Account Manager teh tävässä
5. 4. 2. Leikkaa reiluiksi paloiksi, älä poista luita tai sidekudosta. Silti 80luvun klassikot – kasarimu siikki – ovat lähellä sydäntäni. Lisää vettä: Kaada pataan vettä niin, että lihat juuri peittyvät. Lenkkipoluilla pyörii mielessä kymmenes maraton. ARKISTOJEN AARTEITA. Kalastus, lenkkeily ja kuntosali harjoittelu kuuluvat arkeeni. Vapaaajallani nautin monipuolisesta liikkumisesta ja luonnosta. Metsänhoito tar joaa erinomaista hyötyliikuntaa ja rauhoittu mista luonnon keskellä. LEMPIRUOKASI. Tarjoa: Keitettyjen perunoiden, punajuuren ja suolakurkkuj en kanssa. Valmistele juurekset: Kuori ja lohko sipulit sekä porkkanat. Ne kappaleet tuovat mukanaan nostalgiaa ja energiaa, Tero Kuittinen on koulutuspäällikkö Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella ja toimii sen ohella sopimusryhmänjohtajana Liperin pelastusasemalla. Musiikki on tärkeä osa elämääni, ja kuuntelen sitä laidasta lai taan. Ripottele väliin suolaa, maustepippur eita ja laakerinlehti. MITÄ KUUNTELET. Kypsennys rantauunissa : Lämmitä rantauuni noin 2 tuntia ennen paistin laittoa, mieluiten koivulla tai lepällä > Aloita 250 °C:ssa noin 15 min ilman kantta, jotta pinta saa väriä > Hauduta sen jälkeen miedommassa lämmössä, kunnes liha on suussasulava n mureaa (useita tunteja). Toki pai kallisen pizzerian pizza maistuu myös silloin tällöin. Valmistele lihat: Ota lihat huoneenlämpö ön noin 30 min ennen kypsennystä. Koonnut: Kimmo Kaisto · Kuvat: Tero Kuittinen ja kotialbumi Luontoa, lapsenlapsia & yhdessä kokkailua NÄISTÄ TYKKÄÄN Karjalanpaist i (4 annosta) • noin 800 g karjalanpaist ilihoja (naudanja porsaanlihaa) • 2 sipulia • 1 tl suolaa • 10 kokonaista maustepippur ia • vettä sen verran, että lihat peittyvät (halutessasi voit lisätä porkkanaa, palsternakkaa tai lanttua) Valmistus: 1. Kerrostamine n: Lado pataan kerroksittain lihaa, sipulia ja porkkanoita. Ruoka ja yhdessä vaimon kanssa kokkaaminen ovat myös iso osa elä määmme. 6. joka sopii niin lenkkipolulle kuin mökkisaunan jälkeiseen rentoutumiseen. Vaimo Elisa työskentelee röntgenhoitajana. Olen juossut useita maratoneja, ja kymmenes on käynyt mie lessä – se olisi hieno tavoite tulevaisuu dessa. Lempi ruokani on perintei nen karjalanpaisti sekä savumuikut, jotka valmistamme itse mökin ranta hellalla – makuelämyksiä, joihin liittyy paljon muistoja ja tunnelmaa. Tero viihtyy luonnossa kaikin tavoin. Labbiksemme Siiri on luon nollisesti innolla mukana, toivoen aina pientä herkkua. Heillä on kaksi aikuista poikaa ja kaksi lastenlasta, Hilda ja Eeli. Mökillä aika kuluu kuin siivillä mar jastaen ja sienestäen, mikä tuo mukavaa vastapainoa työn hektisyydelle. 72 Pelastustieto 6/2025 LEMPIHARRASTUKSESI. 3
Kuutiomi toissa tilaa tulee olemaan 55000 m3• Uudelle asemalle muuttivat tässä vai heessa muun muassa palolautakunta ja palopäällikkö, sammutusosasto, teknisen osaston suunnitteluelimet sekä talous o sas to. Keskuspaloase man arvioidaan valmistuvan lopullisesti kah den vuoden kuluessa. jotka tulevat valmistuessaan käsittä mään yhteensä noin 11000 m2. Sa malla ovat myös kolmannen ja vii meisen raken nusvaiheen työt alka neet. Voit lukea kaikki näköisleh det vuosilta 1950–2009 ilmai seksi rekisteröitymällä ja kirjau tumalla pelastustieto.fi:ssä. Val miiksi skannattuja juttuja osoit teessa: pelastustieto.fi/arkistojuttu ARKISTOJEN AARTEITA Nyt rakennuksesta on käytettävissä yli puolet lopullisista tiloista. Lisäksi nyt valmistuneella asemalla on helikoterin laskeutumispaikka, joka tulevai suutta ajatellen on huomattava lisäys sai raankuljetus ja katastrofivalmiuteen. Muuttaneita hälytysyksiköitä oli vat päi vystävä palomestari, varapäivystäjä, johto keskusyksikkö, keskiras kas pelastusyksik kö sekä sairaankuljetusyksikkö. Kiitos! Helsingin kaupungin palolaitoksen uuden keskuspaloaseman toinen rakennusvaihe on valmistunut. Kuva: Juhani Katajamäki. Paloneh käisyosasto jäi toistaiseksi vanhalle pääpa loasemalle. Samoin sinne jäivät laitoksen huoltokorjaamot ja varastot sekä sammu tus, pelastus ja sairaankuljetusyksiköitä. päivänä 1975. Jos sinulla on vanha palo kuntaaiheinen valokuva ja haluat jakaa sen muillekin, ota yhteys toimitukseen sähköpostitse: toimitus@ pelastustieto.fi Sinulla pitää myös olla oikeudet julkaista kuva ja mieluusti jotain tarkempia tietoja kuvasta. Laitoksen hallinnollinen ja toimin nallinen johto on muuttanut uusiin tiloihin lokakuun 15. 6/2025 Pelastustieto 73 NÄISTÄ TYKKÄÄN Helsingin uusi keskuspaloasema aloittanut toimintansa Turvallisuus 88 -messut Tampereen Pirkkahallissa kokosi noin 20000 kävijää. QR-koodista pääset juttuun.. Palolaitos sai nyt keskuspaloase masta käyttöönsä yli puolet lopullisista toimintati loista. Vieraat tutustuivat muun muassa alan järjestöjen osastoihin
1.4. Voit myös tilata sähköpostilaskun tilaajapalvelusta tai vastaanottaa laskun OmaPostiin tai Kivraan. Aikataulut vuonna 2026. 23.12. 2 24.3. • Ensihoitajat kohtaavat työssään jatkuvasti arvaamattomia ja vaarallisia tilanteita. Muista myös näkyvät nettibannerit! Nro Varauspäivä Valmis aineisto Ilmestyy 1 3.2 10.2. 16.9. 3 2.6. 4.11. Paperilaskuista veloitamme 1.1.2026 alkaen 5 euroa. 4 25.8. 25.2. 22.4. H E LM I P A R T A N E N Varmista ilmoituspaikkasi Minnalta 044 728 0401 tai ilmoitukset@pelastustieto.fi. 1.9. • Tampereelle valmistuu yli kahteen vuosikymmeneen uusi pelastusja ensihoitoasema. 8.6. 20.10. 74 Pelastustieto 6/2025 Netissä nämä ja paljon muuta PELASTUSTIETO.FI & ROGER • Parkkihallipalo nosti esiin työsuojelullisia seikkoja. Mukavia lukuhetkiä! Tee e-laskusopimus omassa verkkopankissasi valitsemalla laskuttajaksi Paloja pelastustieto ry sekä syöttämällä asiakasnumerosi. Näin tilaat Lähetä nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi osoitteeseen: tilaukset@pelastustieto.fi Voit myös mennä verkkosivullemme www.pelastustieto.fi Sivun oikeassa laidassa on keltainen painike: Tilaa Pelastustieto. 6 1.12. • Sopimuspalopäällikkökurssit jatkuvat taas ensi vuonna. 8.12. 24.6. 5 13.10
Kohdistusta helpottaa LED valo. tukitangot voit yhdistää NH Hybrid nostotyynyn kanssa nosto/tukijärjestelmäksi. Mukana 6 m sulkuletku. PROFIX Tuentajärjestelmät EDD Akkupelastusvälineet CRIBBLOCK Tukipalasarja Leikkaava ja levittävä terävaihtoehto. Oy Veljekset Kulmala Ab Linjatie 4, 01260 Vantaa • Puh. PELASTUSTIETO.FI & ROGER Innovaatioita ammattipelastajille jo vuodesta 1972. 09 875 1800 • sales@veljeksetkulmala.fi • www.veljeksetkulmala.fi Kulmala Resqtec Pelastustieto elo 2024 215x275.indd 1 12.8.2024 15.26. Huippulaatu a! Uutuus! Lisävarusteena NT-Hybrid nostotyynyyn kuljetuskärry Helppo liikutella, asentaa kohteeseen ja antaa hyvän suojan tyynyn ja alustan väliin. Nappaa mukaan, kohdista ja nosta
Tiedustelut ja tilaukset: info@turvata.fi UUTUUS! MARKKINOIDEN EDISTYNEIN OTSONOIVA KUIVAUSKAAPPI: NOVVEN 3 Novven 3 -otsonoiva kuivauskaappi puhdistaa, desinfioi, poistaa hajut ja kuivaa sammutusvarusteet. Se pesee tunnissa jopa 14 paineilmalaitetta (ml. Helppokäyttöisen ohjauspaneelin avulla voit valita eri pesuohjelmia kohteen mukaan. JA DESINFIOI. Kaapin patentoitu Smart Air Care -teknologia vähentää epäpuhtauksia (PAHyhdisteet), pienentää kontaminaatioriskiä ja varmistaa täydellisen kuivumisen. SOLO-RESCUE PESUKONE Solo-Rescue tarjoaa helpon, nopean ja turvallisen tavan pestä kontaminoituneet henkilösuojaimet. Kaappiin mahtuu koko pelastusyksikön varusteet kerralla. Valikoimassa on erikokoisia telineitä, joihin mahtuu 5–50 paria. Lue lisää: turvata.fi. OTSONOIVAT KUIVAIMET HYGIGRIP JA HYGIFEET Otsonoivat hanskojen ja saappaiden kuivaustelineet. kasvomaskit), 42 erillistä ilmasäiliötä, 56 kasvo-osaa, 21 kypärää, 60 paria saappaita tai 120 paria käsineitä.. Kaappi myös pidentää henkilösuojainten käyttöikää. TÄÄLTÄ PESEE! JA KUIVAA. JA POISTAA HAJUT