VUODEN PALOMIES hallitsee varautumisen VARUSHUOLTO ON elintärkeä tukipalvelu TAITOKESKUS TAMPEREELLA on kliinisten taitojen koulutuskeidas 6/2024 PELASTUSTOIMI, ENSIHOITO JA VARAUTUMINEN pelastettiin motittamalla Puutalo
PÄÄKIRJOITUS PÄÄKIRJOITUS
Palokuntatoiminnan merkitys, myös toiminnan arvostus tai sen puute, nousevat aika ajoin esille. Sitä varten palokunnat hankkivat myös tarvittavaa kalustoa. Pelastuslaitos ei ole hankkinut omia leikkureita, vaan turvautuu tarvittaessa sopimuspalokunnan kalustoon. Toimintaan tarvitaan jatkuvasti uutta väkeä. Hän on kouluttanut hälytysosaston käyttämään sammutinleikkuria. Sopimuspalokuntia lasketaan olevan koko maassa liki 700. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaukset tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino Grano Oy 2024 ISSN 1236-8639 (painettu) ISSN 2954-1840 (verkkojulkaisu) Kansi Ville Kossila Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen Painopaperi kannet MAXI Silk 250 g, sisus Multi Offset 90 g PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN JA ENSIHOIDON KOKO KENTÄN. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Turussa sammutettiin keväällä historiallista puutalorakennusta. PÄÄKIRJOITUS 4041 0955 Käytännön esimerkki sen kertoo Koko alan ja yhteis kunnan etu. Ne keskittyivät johonkin tiettyyn toimintaan, josta pelastuslaitokselle oli hyötyä, ja tämä otettiin huomioon myös sopimuksessa. Tässä on yksi erinomainen esimerkki siitä, millä tavalla sopimuspalokunnan toiminta on merkittävää ja arvokasta yhteistyössä ammattilaisten kanssa.. Siitä huolehtiminen on koko alan ja yhteiskunnan etu. He ovat koulutettuja osallistumaan päätoimisen henkilöstön rinnalla erilaisiin pelastustehtäviin ja harvaan asutuilla alueilla jopa pääasiallinen voimavara. Siinä onnistuttiin hyvin. Erityisesti alueellisten pelastuslaitoksen aloittaessa 20 vuotta sitten esillä oli palokuntien erikoistuminen. Paras tapa tähänkin löytyy käytännön esimerkeistä. 6/2024 Pelastustieto 3 PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Esa Aalto, p. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Marko Partanen p. 0400 674 208 marko.partanen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. Hallitusohjelmassa todetaan, että sopimuspalokuntatoiminta on turvattava. Tässä Palosuojelurahaston tuki on tärkeää. Palokuntien hälytysosastoissa toimii noin 15000 henkeä. Yksi lenkki onnistumisessa oli Jäkärlän VPK, jolla on käytössään kaksi sammutinleikkuria. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. Samalla tavalla kuin tarvitaan päätoimisia pelastajiakin. Kun syntyy tarve, se voidaan ratkaista esimerkiksi toimivalla yhteistyöllä. Sammutinleikkuri-idean takana on VPK:n ryhmänjohtaja Jiri Salmenoja, joka työskentelee palomestarina KantaHämeessä. Sopimuspalokuntatoiminta on keskeinen osa pelastustoimen järjestelmää. Yleisesti tällaiset sopimuksen tehneet palokunnat ovat perinteisiä vpk-yhdistyksiä
68 Ensihoitajaopiskelijat eettisten ongelmien äärellä. K U V A : H IL JA M E T S IS T Ö
6/2024 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 NouHätä! kasvattaa nuoria 14 Hälytysilmoitus: Palo pidettiin aisoissa 28 Mitä kaikkea tehdään varushuollossa. 32 Mirafoni 34 Ääni kentältä 36 Työkuormitus hallintaan 38 Pirkanmaalaisten koulutuskeidas 40 Lintusperspektiivistä 41 Tutkija esittäytyy: Mikko Puolitaival 44 Laadukasta ensihoitoa 46 Puheenjohtajalta 48 Tulityöt 50 Liian tummaa paahtoa 52 Tuleva pelastaja auttoi juoksemalla 53 Ministeriön uudet miehet 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 62 Kalustonurkka: Tehokas hiilidioksidikäsittely 63 Äänestä Vuoden ensihoitajaa! 64 Näistä tykkään: Timo Utunen 65 Arkistojen aarteita 72 Eläkkeelle: Mika Kättö 73 Elektro-Arola 50 vuotta 74 Seuraavassa numerossa & Roger 30 Miksi yksikön pitää soittaa 112:een. 42 Portugalin valmiussiirrossa opittua ja koettua 66 Ole tarkkana, kun asetat CAT:n yläraajaan 26 Kaikille toimivat ja ehjät varusteet tarpeen mukaan Vuoden Palomies on maailmalla tunnettu K U V A : K IM M O K A IS T O 54
Aikataulu oli niin tiukka, että se jäi monesti kesken. HUS:n koulutussuunnittelija Milla Pinonummi luettelee nopeasti tukun vastauksia: Elvytys on varmaankin harjoitelluin hätätilanne, mutta kenellekään se ei ole arkipäivää. Helsingfors • Ensivasteseminaari 16.11. Tiedot on koottu Prontosta.) ALALLA TAPAHTUU SPEK www.spek.fi • 72 timmar -instruktör utbildning 26.10. 6 Pelastustieto 6/2024 TAPAHTUMA Elvytys 2024 -symposium AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 1,2 prosentissa Aja B-kiireellisistä tehtävistä pelastustoimintaan osallistui vain yksi henkilö vuonna 2023. Espoo PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Väestönsuojelun peruskurssi (verkkokurssi, 8 vk) 4.11. • Yhteistoiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa 26.–27.11. Tampere • Energy Transition Safety Forum 3.–4.12. Luentokattaus puolestaan on kattava läpileikkaus erityistilanteista, joista yksikään ei välttämättä osu yksittäisen ammattilaisen eteen kertaakaan uran aikana. ”20 vuoden sairaanhoitajakokemuksella voin sanoa, että tunnereaktio tulee aina ensin ja siten alkaa tiimityö, jota harvemmin voidaan harjoitella sillä ryhmällä, millä itse työ tehdään”, Pinonummi sanoo. • Sop.henkilöstön opetussuunnitelma 2025 -webinaari 5.11. Jyväskylä • Vesisukellusseminaari 27.–28.11. Kuopio ENSIHOITOALA • WEM Conference 2024 16.–18.11., Edinburgh • The London Trauma Conference 3.–6.12. Tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä, myös työpajat on tuotu symposiumiin uutena. Elvytystä tutkitaan paljon, se kiinnostaa ja herättää tunteita. Hml PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Sammutustekniikka ja -taktiikka -webinaari. Suunnittelutiimissä mietittiin elvytyksen haasteita käytännössä ja minkälaisia kertomuksia on kantautunut korviin. • Mental Rescue Tools esihenkilöille 12.–13.11. Tampere PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Palokuntien valtakunnallinen opintopäivä. Tiimityö ja muuttuvat ympäristöt tekevät jokaisesta tilanteesta omanlaisensa. lokakuuta. Uusimaa • Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 26.–28.11. HUS Simulaatiokoulutuskeskus järjestää Elvytys 2024 -symposiumin Helsingin Clarion-hotellissa 10.–11. (Lähde: Johannes Ketola, Itä-Suomen AVI. 9.11. Se on kansainvälisesti yhtenevän protokollan mukaista, mutta silti mystistä. Tavoitteena on kerätä yhteen elvytyksestä kiinnostuneita eri alojen ammattilaisia koko maasta. lokakuuta, teemana ovat elvytyksen erityistilanteet. Tampere • Palontutkinnan opintopäivät 20.11. ”Tänä vuonna halusimme aikaa keskustelulle, jota jo viime kerralla olisi käyty enemmän. Pelastusryhmää pienempi pelastustoiminnan henkilövahvuus oli 19 prosentissa tehtävistä. Miksi tapahtuma kerää taas ison yleisön. Elvytys 2024 -symposiumiin ehti jo kesän aikana ilmoittautua liki 250 vierasta. Lisätietoja: www.hus.fi/tapahtumat/elvytys-2024-symposium Marko Partanen Elvytys 2024 -symposium järjestetään Helsingissä 10.–11. 2.10. Palautteissa meiltä on pyydetty myös työpajoja”, Pinonummi sanoo. Niiden perusteella työpajojen aiheiksi valittiin ei-tekniset taidot, paineluelvytyslaitteen käyttö, sepsislapsen elvytys ja lapsen vaikea ilmatie. K U V A : M A T T I S N E LL M A N /H U S. Hän kuuluu symposiumin järjestäjätiimiin
Kasvattajaseurana olemme saaneet monet kiinnostumaan alasta jopa ammatin hankintaan asti. Työ, jota olemme tehneet, on huomattu ja arvostettu myös palokuntamme ulkopuolella. Hälytysosaston vahvuus on viitisenkymmentä henkilöä. Suurimmat toiminnan muutokset ovat tulleet yleisen vaatimustason lisääntymisenä ja siihen vastaamisena. Hälytysosaston lisäksi palokunnassa on ensivasteja vesipelastusosasto sekä nais-, nuorisoja veteraaniosasto. 6/2024 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Turvallisuustyön osaaja ” Jopa 88 % suomalaisista kertoo lääkärihelikoptereiden lisäävän turvallisuudentunnetta, ja maaseudulla näin ajatellaan vielä keskimääräistä useammin. Harjoittelemme säännöllisesti riskikohteissa ja hälytysosaston kanssa, mutta myös ryhmänjohtajien kanssa varmistaen tarvittavan paikallisen osaamisen kohteissa”, Lammensalo luettelee. Noljakan asemalla työskentelevällä Karilla judo on ollut mukana elämässä 13-vuotiaasta saakka. Päällikkö Eerik Nurmi ja hallituksen puheenjohtaja Pasi Lammensalo iloitsevat. FB ” Suomen Meripelastusseura järjesti elokuun lopulla toista kertaa kansainvälisen #WomenInSAR -meripelastusyksikön johtamiskurssin Bågaskärin toimintakeskuksessa. Palokunnalla on keskimäärin noin sata lähtöä vuodessa. Kimmo Kaisto. IG Vuoden sopimuspalokunnaksi valittu Kauttuan Tehtaiden VPK on perustettu vuonna 1906. Tarve lääkärihelikoptereille on todellinen ympäri Suomen. Teollisuuden myötä tulee automaattihälytyksiä, mutta joukkoon mahtuu myös tieliikenneonnettomuuksia, vahingontorjuntaa ja rakennuspaloja. ”Tämän lisäksi teemme Kanta-Euran ensivastetta yhdessä Euran VPK:n kanssa, joka kerryttää noin 30 lisälähtöä vuodessa”, Lammensalo kertoo. ”Vaikka palokuntamme on perustettu teollisuuden lähtökohdista, olemme koko ajan operoineet myös teollisuuden ulkopuolella muiden alueen sopimuspalokuntien tapaan. Tiloissa toimii myös viranomaispäivystys P32. ”Valistustyö on tärkeä osa toimintaamme. ”Toimimme Eura-Kauttuan paloasemalla Euran keskustassa yhdessä Euran VPK:n kanssa. Oliver Saal 16.9. ”Olemme yllättyneitä, otettuja ja hiton ylpeitä. Haasteisiin vastaamaan on perustettu muun muassa koulutus-, kalustoja someryhmät. Koulutus ja harjoittelu on systemaattista, suunniteltua ja dokumentoitua”, Lammensalo kuvailee. IG ” ”Tänä kesänä olen mm. Olemme kiitollisia heidän panoksestaan uuden tiedon ja taidon jakamisessa”, Pasi Lammensalo sanoo. Raskas sammutusauto on Satakunnan pelastuslaitokselta, mutta omasta takaa on muun muassa koukkulavayksikkö, nostolava-auto, vene ja mönkijä. Tilat ovat vuodelta 1992 ja ne ovat palvelleet tähän asti kohtalaisesti. P-K:n pelastus laitos 17.9. IG ” Luotsaamani Nollatoleranssi-hankkeen tiedonkeruu on valmistunut, ja vihdoin alkaa analyysivaihe! Työ jatkuu koko syksyn ja talven. K U V A : K A U T T U A N T E H D A ID E N V P K SSPL on valinnut Kauttuan Tehtaiden VPK:n Vuoden sopimuspalokunnaksi 2024. ”Kilpailemme muuttotappiokunnassa rajallisista resursseista. Meripelastusseura 12.9. Teemme yhteistyötä esimerkiksi paikallisten teollisuuslaitosten, koulujen, päiväkotien ja eläkeläiskerhojen kanssa. Lämmittää!” Valintaperusteissa kiitettiin pelastustoiminnan lisäksi palokunnan turvallisuustyötä. Nyt kuitenkin tilojen kunnostamista ja nykyaikaistamista suunnitellaan”, Nurmi kertoo. tuntenut ylpeytyä kollegasta, joka kannnustaen antoi elvytysohjeita 45 minuuttia avun saapumiseen asti.” hatakeskuslaitos 22.9. LI ” 47-vuotias pelastajaensihoitaja Kari Tuomen noro voitti kultaa judossa 73 ki lon sarjassa palomiesten maailmanmestaruuskilpailuissa Tanskassa. Pitää ensin katsoa peiliin ja pyrkiä kiinnostavaan sekä mielekkääseen toimintaan. finnhems 17.9
Yle 12.9.2024 3 Vuosisadan merkittävin uudistus pelastustoimessa, kun alalla siirryttiin alueellisiin pelastuslaitoksiin, ex-pelastusjohtaja Jorma Westerholm uuden palomuseon avajaisissa. Haaste on palontutkintatiedon valtakunnallinen ja keskitetty hyödyntäminen nykyisessä pelastustoimen hallintomallissa. Suomessa palontutkinta on työryhmästä saatujen havaintojen perusteella hyvin ammattimaista. Toisiltamme oppien Palotutkinnanjohtaja Timo Kouki Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta on nimitetty kansainvälisen paloja pelastusalan järjestö CTIF:n palontutkintatyöryhmän puheenjohtajaksi. Savon Sanomat 18.9.2024 POIMINNAT @stenstrommats Some väittää, että viisi vuotta sitten olisi mukamas käynyt näin. Ja tietysti toisiltamme oppien. Itse kiistän tietenkin kaiken. Olemme osaamiseltam me ja ajattelutavaltamme kansainvälisesti korkealla tasolla. #kaltereidentakana #hyvinkäänputka #näettevarmastikaikenlaista #ensihoito #ensihoitaja K U V A : JU K K A -P E K K A LE H T O K U V A : K IM M O K A IS T O. Resurssit ovat sen verran tiukilla, että kovin montaa uutta paloa ei tässä kohtaa toivota, sanoo päivystävä päällikkö, pelastusjohtaja Markus Aarto. 8 Pelastustieto 6/2024 INSTAGRAM AJASSA MITÄ KUULUU. Tutkinnan taso meillä. 2 Sopimuspalokuntien kustannukset ovat Pirhan talou dessa prosentin sadasosia. Tavoitteesi CTIF:ssä. Aamulehti 10.9.2024 1 On tärkeää korostaa sitä, ettei kukaan enää tee nuotioita tai muita tulia. Ensisijaisesti löytää työryhmässä yhteisiä kehittämistavoitteita. ??????. ???. Työryhmässä onkin korostettava ja edistettävä kaikille yhteisiä toimintatapoja sekä niiden kehittämistä. Voidaan todeta, ettei palokuntiin kohdistuvalla säästämisellä saavuteta mitään hyötyä kokonaisuutta ajatellen, kirjoittaa Esa Järvenpää. Esimerkiksi Alankomaissa ja Tšekissä palontutkintaa johdetaan keskitetysti. Haasteena on palontutkinnan lainsäädännön, päämäärien ja toteuttamistapojen vaihtelevuus valtioiden kesken
Pitää jälleen kerran käydä kaikki läpi. 6/2024 Pelastustieto 9 Pohjois-Savon hyvinvointialue aloittaa yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelujen tavoitteena on 14,6 miljoonan euron säästöt henkilöstömenoista. painos) -julkaisut voi puolestaan ladata Pelastusopiston sivuilta veloituksetta. Tämä ei ole ollenkaan hyvä asia, sillä meillä on pikemminkin tarve saada lisää työvoimaa.” Voiko tämä tarkoittaa pelastuslaitoksenkin osalta irtisanomisia. ”Vielä ei tiedetä. Meillä ei tietyillä asemilla ole riittäviä vahvuuksia tälläkään hetkellä, jotenka henkilöstösäästöjen hakeminen on erittäin vaikeaa.” Miten tämä yhtälö voi toteutua, kun uusia asemia on rakennettu ja työvoimaa tarvitaan. Ohje on osoitteessa: urn.fi/ URN:ISBN:978-952-324-989-9 Myös viime vuosina ilmestyneet Tieliikennepelastaminen ja Hälytysajoneuvon kuljettamisen riskienhallinta (2. Työntekijöiden vähentämisellä tavoitellaan enintään 200 henkilötyövuoden eli noin kymmenen miljoonan euron säästöjä. ”Hyvin vaikeaa nähdä, että heistä voidaan yhtään vähentää.” 0,5 1 1,5 2 2,5 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 Niiden tehtävien %-osuus, joissa raportoitu kalustopula Vastetta ei saatu liikkeelle Resurssit riittämättömät tilanteen alussa HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten yt:t iskevät pelastuslaitokseen. Lähtökohta on, että neuvottelut koskevat koko henkilöstöä. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on noin 12800 työntekijää. Myös työntekijöiden työntekopaikkaa, tehtävänkuvia tai työaikamuotoja voidaan tarkastella. Sen tarkoituksena on edistää viranomaisten ja muiden toimijoiden työturvallisuutta pelastustoimen tehtävillä sekä yhdenmukaistaa tiealueilla työskentelyn käytäntöjä. ”Hyvä kysymys. ”Kyllä voi, ei sitä ole rajattu pois.” Mistä pelastuslaitos voi säästää. Kun varallaolosta luovuttiin, perustettiin 57 pelastajan virkaa. Kalustopulan vuok si resurssit olivat riittämättömät ti lanteen alussa 1,3 prosentissa pe lastustoimen kiireellisistä tehtävis tä. Näiden osuudet ovat pysyneet samalla tasolla kymmenen viime vuoden ajan. Yt-neuvottelut koskevat koko hyvinvointialueen henkilöstöä. Niiden tehtävien prosenttiosuus, joissa raportoitu kalustopula.. Miten tämä vaikuttaa pelastuslaitokseen, pelastusjohtaja Jukka Koponen. Silloin voidaan pitää työvuorovahvuudet toimintavalmiuden mukaisina ja voidaan luopua sijaistyövoimasta.” Voivatko pelastajat olla vähentämisen kohteena. ”Tämä on vaikeaa. Ohjeessa kuvatuilla valtakunnallisesti yhdenmukaisilla ja ennakoitavilla toimintamalleilla pyritään myös parantamaan muiden tienkäyttäjien turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Sen avulla voi myös tunnistaa puutteita tai kehittämistarpeita. Silloin se jollakin tavalla koskettaa myös pelastuslaitosten henkilöstöä. Edelleen on täyttämättä reilu 20 pelastajan virkaa. (LÄHDE: ESA KOKKI, HYVINVOINTIALUEYHTIÖ HYVIL OY, TIEDOT ON KOOTTU PRONTOSTA) Kalustopula kolmessa kiireellisessä tehtävässä sadasta Uusi ohje: Tiealueella työskentely pelastus toimen tehtävillä Sisäministeriö julkaisi syyskuussa ohjeen tiealueella työskentelyyn pelastustoimen tehtävillä. Seitsemän uutta asemaa muutettiin ympärivuorokautiseksi ja niihin tarvitaan työvoimaa. Mahdolliset henkilöstövähennykset voivat tarkoittaa osa-aikaistamisia, lomautuksia tai irtisanomisia. AJASSA TILASTO Kalustopulan vuoksi vuonna 2023 vastetta ei saatu liikkeelle 2,2 prosentissa pelastustoimen kiireelli sis tä tehtävistä
Kuva: AP/Lehtikuva.. syyskuuta 2024. PELASTUSALAN MAAILMA 40°44’6 P 8°22’8 L Uupuneet palomiehet lepäävät Severo do Vougan lähellä Portugalin pohjoisosissa useita päiviä riehuneiden maastopalojen sammutustöiden lomassa 18
Etelä Karjalan pelastuslaitoksen turvallisuusviestintäpäällikkö Vesa Kultanen korostaa, että vaikuttamistyötä hyvän asian puolesta voidaan tehdä paikallisesti esimerkiksi opetusalan edustajien yhteisissä työryhmissä. Pelastustaitokampanjaan osallistuminen on jo sukupolvikokemus. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Juha Hassila AJASSA Opitaan hyviä kansalaistaitoja. K olme neljästä kahdeksasluokkalaisesta osallistuu ikäluokalle suunnattuun NouHätä!-kampanjaan. 12 Pelastustieto 6/2024 NouHätä! ei ole vain kilpailu NouHätä!-kampanja täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Toisaalta opetusalan ammattilaisil le on myös aktiivisesti vietävä viestiä. ”NouHätä!”-kampanjasta voidaan muistuttaa tuttua opettajaa tai rehtoria vaikkapa kassajonossakin.”. Se on pelastuslaitoksille hyvä keino toteuttaa myös tärkeää onnettomuuksien ehkäisytyötä. Vaikka osallistumisesta päättävät opettajat ja rehtorit, halutaan viestiä suunnata myös suoraan nuorille. Kampanjakoordinaattori Tomi Sirkiä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä sanookin, että kaikkien nuorten tavoittaminen on kampanjan häpeilemätön tavoite. Arvion mukaan 15000 jää tämän ulkopuolelle. Tätä tavoitellaan viestimällä kohderyhmälle eli nuorille sosiaalisessa mediassa
Hän pitää keskeisimpänä tuloksena tekemällä oppimista. Haasteellisemmaksi toiminnan on tehnyt se, että opettajat vaihtuvat ja markkinointityö pitää aloittaa aina alusta. Jo lähes parikymmentä vuotta kestänyt yhteistyö sai alkunsa silloisen kahdeksasluokkalaisen aloitteesta, joka toimi palokuntanuorissa ja tiesi NouHädästä. 6/2024 Pelastustieto 13 AJASSA Pelastuslaitosten rooli on merkittävä. YHTEISTYÖ TOIMII Meri-Porin yhtenäiskoulu tekee tiivistä yhteistyötä Pihlavan VPK:n kanssa. Viime vuonna kilpailtiin keväisen lumen seassa. KASVATUKSELLINEN KAMPANJA NouHätä! onkin erityisesti kasvatuksellinen kampanja. Itsetyytyväisyyteen ei ole kuitenkaan varaa. ”Kannustan muitakin palokuntia mukaan ja osallistumaan pelastuslaitoksen rinnalla tähän hyvään toimintaan.” Hän pitää kampanjan aineistoa hyvänä, mutta toki toteutus riippuu koulujen aktiivisuudesta. Välillä heitä saadaankin mukaan. Meri-Porin yhtenäiskoulun opettaja Suvi Haanpää kehuu materiaalia hyväksi. Toiminnallisuus on tärkeää, eikä pelkästään kampanjaan liittyvä kilpailu, vaan alkusammutusja muut harjoitukset, joita tehdään jo peruskoulutusvaiheessa.” Väitöstutkimuksensa viimeisessä osas sa hän tutkii sitä, miten erilaiset oppijat ovat kokeneet kampanjan opetuksen ja eri menetelmät. ”Tässä olisikin kehittämistä yleensäkin turvallisuuskasvatuksessa, että tarjottaisiin sisältöjä ja menetelmiä oppimiskyvyn perusteella.” Kyse on erityisesti opetustilanteesta, mutta myös opetusaineistossa tätä voidaan ottaa huomioon. Satakunnan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Mikko Puolitaival on tutkinut NouHätä!-kampanjaa. Useinhan tytöt ovat tunnollisimpia ja he myös pärjäävät tässä kilpailussa. Sitä varten on koottu opettajille opetusmateriaalia. Vesa Kultanen muistaa tilanteita, joissa joku on tullut nykäisemään hihasta ja kertonut osallistuneensa aikanaan NouHätään. ”Se vaikutti myönteisesti oppimistuloksiin. Sen avulla kelpaa opettaa oppilaille turvallisuuteen monipuolisesti liittyviä teemoja. Meri-Porin yhtenäiskoulun kanssa on ollut hyvä tehdä yhteistyötä, koska rehtori ja opettaja ovat kiinnostuneita ja sitoutuneita toimintaan. SPEK järjestää tapahtuman vuosittain yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa ja kampanjan toteuttamisen mahdollistaa Palosuojelurahaston tuki. Voittajajoukkue tuli Raumalta.. NouHätään liittyvää kilpailu hän pitää kirsikkana kakun päällä. Kilpailu ei olekaan vastaus tähän, sillä oppimisessa syrjään jäävät pojat eivät ole kiinnostuneita kilpailusta. Pihlavan VPK muistaa myös harjoituttamaansa kilpailujoukkuetta stipendillä lukuvuoden päätteeksi. Idean yhdelle ikäluokalle yhteistyössä koulujen kanssa järjestettävästä kampanjasta ja kilpailusta toi 30 vuotta sitten SPEKin silloinen viestintäpäällikkö Liisa Joutsi. ”Mutta tämä on pelastuslaitokselle erinomainen tapa toteuttaa onnettomuuksien ehkäisyä ja jakaa turvallisuustietoa nuoremmalle ikäryhmälle”. Pelastuslaitosten rooli on tässä merkittävä, ja siksikin SPEK halusi äskettäin palkita pelastuslaitoksia, joiden alueella kaikki koulut osallistuvat kampanjaan. Se on hyvä tapa saavuttaa yksi ikäluokka. Kilpailu nouseekin kampanjassa kenties liikaakin esille. Hyvästä toiminnasta on jäänyt hyvä muistijälki. Toiminnallisuudesta kyllä.” Mikko Puolitaival ehdottaakin kampanjan päivittämistä ja sitä, voisiko kilpailua jalostaa tai sen lisäksi olla jotain muuta. ”Pihlavan VPK:n väki antaa koululaisille alkusammutuskoulutusta ja harjoituttaa myös kilpailuun osallistuvaa joukkuettamme”, Suvi Haanpää kertoo. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella kampanjaan osallistuu noin kahdeksan henkeä ja heille jaetaan omat kummikoulut. Kampanjan ansiosta hänen mielestään tarpeelliset kansalaistaidot lisääntyvät ja tästä saadaan rohkeutta toimia, jos tulee tarve auttaa.” Pihlavan VPK:n puheenjohtaja Matti Lehtonen sanoo, että nuorista toivotaan myös uusia jäseniä palokunnalle. ”Miten tavoitetaan heidät, jotka eivät ole parhaimpia oppimaan. ”Kenties oppimiseen liittyvä projekti, jossa tehdään esimerkiksi turvallisuusaiheeseen liittyvä video, joka voidaan tehdä myös eri oppiaineiden yhteydessä.” Hänen mielestään kannattaa pitää kiinni NouHätä!-konseptista. Kehittää pitää, ja siinä kannattaa hyödyntää tutkittua tietoa
1900-luvun historiallinen rakennus säilyi tolpillaan. 14 Pelastustieto 6/2024 HÄLYTYSILMOITUS Pelastushenkilöstö motitti ison ja vanhan puutalon onteloissa levinneen palon Turun Port Arthurissa. Koneellisesta purkamisesta pidättäydyttiin. Tekstit: Marko Partanen · Kuvat: Ville Kossila Palo pidettiin aisoissa – historiallinen rakennus säästyi 14 Pelastustieto 6/2024
Virolainen antoi sille tehtäväksi tiedustelun, ja lähti tiedustelemaan myös itse. 16 Pelastustieto 6/2024 HÄLYTYSILMOITUS A suinja liikehuoneistoja kolmessa kerroksessa käsittävä vanha kolmikerroksinen puutalo syttyi palamaan Port Arthurissa Turussa huhtikuussa 2024. Turun keskuspaloasemalta hälytetyillä päivystävän palomestarin johtoyksiköllä ja pelastusyksiköllä oli paikalle vain noin kahden minuutin ajomatka. ”Pysähdyimme rakennuksen kulmalle. Jo matkan aikana nenässä tuntui kuin piipusta tulleen savun Palo oli vaikea löytää. Paikalle, Puutarhakadulle saapuessaan Virolainen näki, että suurikokoisen puukerrostalon räystään alta monesta kohtaa työntyi ulos harmaata savua ja että talon molemmista sisäänkäynneistä tuli ulos ihmisiä, joita saneeraushenkilöt olivat varoittaneet. ”Lähtötiedoissa kerrottiin, että henkilöt olivat saneeraustöiden yhteydessä poistaneet maalia kuumailmapuhaltimella, minkä aikana seinärakenteista oli alkanut tulla savua”, päivystävä palomestari Marko Virolainen kertoo. Saksinostimelta toisen kerroksen kohdalla työskennelleet henkilöt olivat havainneet katon rajassa savua, yrittäneet alkusammuttaa tuloksetta ja soittaneet 112:een. Lähes samaan aikaan paikalle ehti keskuspaloaseman pelastusyksikkö, jonka sisällä puettiin vielä viimeisiä varusteita
6/2024 Pelastustieto 17 HÄLYTYSILMOITUS Palomiehet etsivät paloa monesta suunnasta sisällä ja ulkona.
Sinne noustiin saksinostimella, jonka koriin asettuivat sammutuspari ja saneerausta tehnyt saksisnostimen käytön osannut henkilö. Virolainen kiersi talon taakse sisäpihalle ja löysi sieltä vielä yhden porrashuoneen, joka oli vastapäätä Puutarhakadun syttymiskohtaa. Ensimmäinen sammutusisku tehtiin ulkokuoreen ullakon tasolle paikkaan, johon alkusammutustakin oli yritetty ja jossa syttymiskohdan arveltiin olleen. ”Käskin savusukellusparin tehdä perusselvityksen sillä välin, kun tein tiedustelun”, Soisalo sanoo. ”Savua tuli sieltä täältä, oli vaikea tehdä päätöstä, mistä aloittaa”, Soisalo sanoo. ”Siellä oli jokin aukko, johon pystyi laskemaan vettä. Virolainen käski lopettaa saksinostimen käytön noin viiden minuutin toiminnan jälkeen, koska nostinta kuljettaneella henkilöllä ei ollut suojavarusteita. Hän määräsi Liedon pelastusyksikön tarkistamaan porrashuoneen ja sen asunnot. Paloesimies Vesa Soisalo työskentelee pääsääntöisesti Uudessakaupungissa. Keskuspaloaseman nostolava-auto ei ollut hetkellisesti hälytysvalmiudessa, joten ensimmäistä nostolavaa odotettiin noin kymmenen minuutin ajomatkan päästä Kaarinasta. SISÄPIHALTA LÖYTYI PORRASHUONE ”Sain yleisavaimen käyttööni, kiersin Puutarhakadulla olevat porrashuoneet ja huoneistot ja varmistin, että niissä ei ollut asukkaita”, Soisalo kertoo. Sammutuspari ei nähnyt saksinostimesta selkeitä liekkejä, vaan pelkästään savua, jota tuprutti räystään alta. Kaarinan nostolava-auto ehti paikalle melkein heti saksinostiniskun jälkeen. Toisissa kohdissa pistosuihkuputki ei ylettynyt eristeitä pitemmälle, toisissa kohdissa rakenne oli ohut. Sisäpihan porraskäytävän asunnoissa ei ollut enää ihmisiä. Sata vuotta vanhassa rakennuksessa huoneistojärjestelyt olivat muuttuneet eikä isännöitsijälläkään ollut aivan tarkkaa tietoa siitä, että kuinka monta asuntoa rakennuksessa oli. Ne upposivat peltikattoon hyvin, mutta katon rakenne eri puolilla kattoa vaihteli. K U V A : K IM M O K A IS T O. Soisalo näki pihalla olevat saneeraajat ja saksinostimen, jolla oli tehty töitä Puutarhakadulla olevan satamanpuoleisen sisäänkäynnin läheisyydessä. Sen avulla katolta etsittiin kuumia paikkoja, joihin lyötiin pistosuihkuputkia. ”Savua oli juuri sen verran, että käytimme paineilmalaitteita, kun menimme tarkistamaan huoneita. Ei ollut tietoa, ovatko asukaat päässeet ulos. 18 Pelastustieto 6/2024 HÄLYTYSILMOITUS haju, ihan kuin puilla olisi lämmitetty, mikä tuntui kaupunkialueella siihen ajankohtaan erikoiselle”, paloesimies Vesa Soisalo sanoo. SAKSINOSTIN KÄYTTÖÖN Räystään alla olevista läpivienneistä tunki ulos harmaata savua. Hän avasi oven ja totesi siellä olevan paljon savua, joka oli laskeutunut jo ulko-oven tasalle asti. Lisäksi rakennuksessa oli liikehuoneistoja. Ei ole lopulta selvää, mihin vesi meni, mutta sillä ei ollut vaikutusta”, Soisalo sanoo. Hankaluus tuli siinä, kun huoneita läpikäydessämme tajusimme, että osan niistä olimme käyneet tarkastamassa jo tehdessämme tiedustelua talon toisella puolella olevasta porraskäytävästä”, ylipalomies Jussi Karppinen sanoo. Raision ja Jaanin pelastusyksiköt saivat tehtäväkseen varmistaa Puutarhakadulla olevan kaupunginpuoleisen porraskäytävän, ja keskuspaloaseman pelastusyksikkö varmisti satamanpuoleista porrashuonetta. Savua tuli edelleen. ”Nopeassa tilanteessa kokeiltiin, että saadaanko palo kiinni syttymispaikassa – se kortti oli katsottava”, palomestari Marko Virolainen sanoo. SUKELLUS ULLAKOLLE Raision pelastusyksikkö oli tarkistanut Se kortti oli katsottava
peltikatoilla ja teräviä pintoja sisältäviin työympäristöihin sekä kuumiin olosuhteisiin. Ainutlaatuinen rakenne, jossa suurilujuuksisia aramidikuituja on punottu köyden mantteliin. 6/2024 Pelastustieto 19 HÄLYTYSILMOITUS VANDERNET SAFETY Henkilösuojainten maahantuonti ja koulutukset www.vandernet.com/interstatic Interstatic Protect 11 mm on viiltoja kestävä, vähäjoustoinen köysi pelastusalalle putoamisvaarallisiin olosuhteisiin. Yhteensopiva kaikkien yleisimpien nousuja laskeutumislaitteiden kanssa esim. Edelrid Megawatt > Interstatic Protect Halkaisija 11 mm Materiaali: Polyamidi-Aramidi BlueSign-ympäristösertifioitu Valmistusmaa: Saksa Pituudet ja tuotekoodit 25 m, 832380010170 50 m, 832380500170 100 m, 832381000170 200 m, 832382000170 Toimitukset nopeasti Suomen varastosta! Viiltosuojattu köysi Testattu terävän reunan yli! PelastustietoEdelrid.indd 1 PelastustietoEdelrid.indd 1 7.3.2024 11.39.26 7.3.2024 11.39.26. Merkittävästi lisäturvaa mm
Ulkona palomestari Virolainen tarkkaili tilaa, joka oli sammutettavan tilan alapuolella. ”Puutalojen sammuttaminen menestyksekkäästi on kuitenkin pitkälti käsityötä”, hän sanoo. Kuronen arveli, että ensimmäisellä sukelluksella tarkastettu tila oli jonkinlainen eteinen tai vastaava. Savusukellusryhmässä pohdittiin perääntymistä. ”Tiedustelin kouran valmiiksi, mutta en nähnyt järkeväksi käyttää sitä. Kulkuväylille oli kaatunut huonekaluja, jotka oli raivattava pois tieltä. Pitkän matkan päästä löytyi huone, jonka ulkoseinä paloi. Pian ikkunalasi rikkoutui paineen vaikutuksesta, ja tila leimahti liekkeihin. ”Saattoi nähdä edellä menevän heijastimet ja erottaa hahmoja, mutta ei yksityiskohtia”, Kuronen selventää. ”Lämpöä ei tuntunut, emmekä löytäneet paloa, mutta ilma loppui ja oli lähdettävä vaihtamaan pullot”, Paloesimies Esa Tähkävuori sanoo. Päätimme kuitenkin, että hetki vielä jaksetaan”, Kuronen sanoo. Tila tuulettui ja näkyvyyttä tuli hieman lisää. Hyvin nopeasti tuli niin kuuma, että hän ilmoitti savusukellusryhmälle: ”Nyt lähdetään koko porukka pois.” SAVUSUKELTAJAT JÄIVÄT KIINNI Paluumatka oli hankala. Katon avaaminen olisi yllyttänyt paloa, ja sen jälkeen olisi ollut vaikeampi raivata käsin.” Virolainen oli aiemmissa paloissa huomannut, että käsityö oli usein loppunut, kun kohdetta oli ryhdytty raivaavaan konevoimin. Savua oli taas paljon ja näkyvyyttä noin kaksi metriä. 20 Pelastustieto 6/2024 HÄLYTYSILMOITUS Puutarhakadun kaupunginpuoleisen porrashuoneen ja sen asunnot. Ullakolla oli paljon tavaraa, ja sen lattia oli monessa tasossa, joiden korkeuserot olivat reilun puolen metrin korkuisia. Kun se oli sammutettu, oli palattava pullonvaihtoon. ”Sanoin, että nyt on kuuma, että lähdetäänkö pois. VIELÄ KERRAN Savusukellusryhmä nosti täydet laitteet kolmannen kerran selkiinsä ja palasi ullakolle. Toisessa aallossa tuli kärkiyksikkö, jossa oli niin ikään sammutinleikkuri sekä lisää henkilöstöä. Hän varoitti takana tulevaa johdoista, mutta varoituksesta huolimatta hänkin jäi niihin kiinni. Ne kiipesivät ullakolle rakennettuun huoneeseen. Hän näki ikkunan läpi runsaan savunmuodostuksen, jonka väri muuttui äkisti tummaksi. Virolainen tiedotti näkemästään radiolla kaikille. ”Paloa sammutettiin kolmesta suunnasta, ja se oli haastavaa saada kiinni”, Virolainen kertoo. Kuronen sahasi moottorisahalla seinään reiän. Tehtävä jatkui ullakolla. He löysivät toisen huoneen, joka paloi reilummin ja alkoivat sammuttaa sitä. UUSI SUKELLUS ULLAKOLLE ”Meillä oli ajatus, että olimme käyneet tilan jo kertaalleen läpi, mutta emme olleet löytäneet paloa”, Kuronen kertoo. Ne yhdistyivät toisiinsa avoimilla kierreportailla. Lopulta savusukellusryhmä pääsi huoltoon viilentämään itseään ja ottamaan kunnon tauon. KOURAA EI KÄYTETTY Huoneissa yltynyt palo sammutettiin, mutta alkupalo levisi edelleen onteloissa. Sokkeloisella ullakolla jokaisella ryhmän jäsenellä oli töitä, yksi käytti suihkuputkea ja veti letkua. Eristyksessä käytettyä puuta, turvetta, tervapaperia ja sanomalehteä oli paksulti, ja sitä raivattiin käsipelein. Toiset auttoivat, ettei letku takertunut esteisiin ja tarkkailivat lämpökameroilla tilaa, mutta mitään paloon viittaavaa ei löytynyt. Palomestari Virolainen otti paloesimiehet koolle ja keskusteli heidän kanssaan siitä, että avataanko peltikatto purkukouralla. Ullakkotilaa oli edelleen vaikea hahmottaa. Kerrosten välinen rakenne oli puolisen metriä vahva. Viereisessä huoneessa ja sen alapuolisessa huoneessa paloi kuumasti kovalla liekillä, eikä palo totellut työsuihkua. Siellä ei nähnyt omaa kättänsä, se oli aivan täynnä savua”, palomies Mika Kuronen kuvailee. Pullonvaihdon jälkeen paloa lähdettiin etsimään uudelleen. Vanhan rakennuksen pohjaratkaisuista ei ollut tietoa. ”Avasimme oven. ISKU SAMMUTINLEIKKURILLA Jäkärlän VPK:n ryhmänjohtaja, Kanta-Hämeessä palomestarina työskente levä Jiri Salmenoja ilmoittautui pa lo mestari Virolaiselle. Ullakolla palaneessa tilassa raivattiin lattiaa ja sen alapuolisessa tilassa kattoa. Hänellä oli käytössään pelastusyksikkö, kaksi sopimuspalokuntalaista ja sammutinleikkuri, jolla kyettiin tuottamaan myös sammutusvaahtoa. Ne olivat kaikki tyhjiä eikä mitään paloon viittaavaa löytynyt. ”Sitten jäin kiinni sähköjohtoihin, jotka piti auttaa käsillä irti varusteista, jotta pääsin jatkamaan matkaa”, palomies Kuronen kertoo. Palo jatkoi matkaansa onteloissa. Palo yltyi voimakkaaksi ja savusukellusryhmälle tuli tukalat oltavat. Virolainen tiedusteli Salmenojalta tämän kantaa sammutinleikkurin käyNyt lähdetään koko porukka pois.