6/2021 PELASTUSTOIMEN, ENSIHOIDON JA VARAUTUMISEN MEDIA TERASSI KAATUI palavana selkään OLKILUODON OPIT vastaisuuden varalle PARHAATKAAN PONNISTUKSET eivät tehonneet rajuun paloon Turussa Pitkä taistelu liekkejä vastaan yhdisti voimat Kalajoella
Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. PÄÄKIRJOITUS UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET NYT SAATAVILLA ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Lasse Moisio • +35840 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi NYT SAATAVILLA 12 UUTTA MALLIA! • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku RAJOITTAMATONTA TEHOA. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja
Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun Kansi: Janne Rasila, Jokilaaksojen pelastuslaitos Pelastustieto on Aikakausmedia ry:n jäsen PÄÄKIRJOITUS PELASTUSTIETO ON MEDIA, JOKA KATTAA PELASTUSALAN KOKO KENTÄN. Lasse Moisio • +35840 359 1676 • lasse.moisio@esterigroup.fi Peter Kallio • +358 40 734 0308 • peter.kallio@esterigroup.fi NYT SAATAVILLA 12 UUTTA MALLIA! • Markkinoiden nopeimmat akkutoimiset pelastustyökalut • Entistäkin tarkempi nopeuden säätely • Älykäs akkujen hallinta • Loistava pito levitettäessä ja puristaessa • Älykkäät virransäästöominaisuudet • Parannettu, iskunkestävä etukahva • Voidaan käyttää myös veden alla • Akkujen lataus onnistuu suoraan työkalussa • Aiempaa isompi akku RAJOITTAMATONTA TEHOA Metsäpaloriski oli suuri koko helteisen kesän. Syyttäviä sormia ei tarvita. PELASTUSTIETO-LEHTI ILMESTYI ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1950. Kun Kalajoen tapahtumia perataan auki, tässäkin mielessä siitä löytyy varmasti opiksi otettavaa tulevaisuutta varten. 044 7280401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu p. Metsää paloi kaikkiaan lähes 300 hehtaaria. Pelastustoimen valtakunnallista toimintaa halutaan kehittää entistä toimivammaksi. Sen sijaan tarkka ja perusteltu tapahtuneen läpikäynti auttaa kehittämään toimintaa missä tahansa. Jokaisella on varmasti omat syynsä suhtautua asiaan siten kuin suhtautuu. 044 7280403, kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin p. UUDET, NOPEAT PENTHEON-TUOTTEET NYT SAATAVILLA ESTERI GROUP tarjoaa laajan valikoiman korkealaatuisia paloalan työvälineitä 125 vuoden kokemuksella. Tärkeintä on kuitenkin se, että asioista voidaan sopia. Avunpyyntöön vastattiin nopeasti ja eri puolilta maata lähti jopa tuhat sammuttajaa, joista valtaosa oli sopimuspalokuntalaisia. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Puoleen vuosisataan suurimmaksi äitynyt metsäpalo riehui maamme pienimmän pelastuslaitoksen, Jokilaaksojen alueella. 0505620735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu, p. 044 7280402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi, Kaisu Puranen, p. Tulta ei saatu alkuponnistusten jälkeen talttumaan, vaan se yltyi jopa tulimyrskyksi. Avun toimittamiseksi ja vastaanottamiseksi pitää olla toimiva järjestelmä. Poikkeuksellinen tilanne kiristi alkuvaiheessa paikallisten sopimuspalokuntalaisten ja pelastuslaitoksen välejä. Meiltä saat kaiken, mitä ammattilainen tarvitsee – joustavasti ja nopeasti. KÄSITTELEMME MYÖS ENSIHOITOA JA VARAUTUMISTA. Jotain vastaavaa tai jopa pahempaa voi hyvinkin sattua tulevaisuudessa. Syyttäviä sormia ei tarvita. Mittavan ja pitkäkestoisenkin sammutustyön sujumista on paikallaan arvioida muutenkin. Kulunutta toteamusta lainaten: vastakkainasettelun aika on ohi.. 6/2021 Pelastustieto 3 Kalajoki oli kuuman kesän uutinen Päätoimittaja Esa Aalto, p. Maastoa syttyi siellä täällä pitkin kuivaa kesää, mutta vasta aivan hellejakson lopulla tuli pääsi pahasti irti Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella. Yhdessä on aina parempi kuin kyräillä eri puolilla barrikadia. Kalajoelle pyydettiin apua muilta pelastuslaitoksilta. Kehitämme tuotteitamme jatkuvasti testaamalla uusia ratkaisuja, materiaaleja ja tuotantotapoja. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino PunaMusta 2021 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakas rekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon
20 ”Tuntui, että meillä ei ollut onnistumisen mahdollisuutta.”
K U V A : A K S E LI M U R A JA. 6/2021 Pelastustieto 5 3 Pääkirjoitus 6 Ajassa 10 Pelastusalan maailma 12 Matti Luoto toipuu vakavista vammoista 14 Kalajoen metsäpalo sammui yhteisvoimin 32 Mirafoni 42 Mokkatakkimaisteri 44 Yhteisharjoitus opetti 58 Opinnäytteitä 60 Ulkomailta 62 Muistoissa: Sakari Lehtinen 64 Näistä tykkään: Jari Lepistö 65 Arkistojen aarteita 66 Muistoissa: Janne Nurmi 42 Tulityösivuilla se tavallinen tarina 38 Olkiluoto opetti paljon 52 Liian tummaa paahtoa: Kiitos sinulle! 34 Veneilytaitoja & öljyntorjuntaa Etelä-Savossa 54 Jouni Salminen tuntee TOKEVAohjeet
On aika katsoa eteenpäin! Ilmoittaudu ja lue lisää ajantasaisesta tilanteesta: sppl.fi/ppp2021 #ppp2021 #pelastusala #yhteistyössä 5.10.2021, VARAUTUMISEN PRE-SEMINAARI 6.10.2021, TILANNEKUVA, KANSAINVÄLISYYS JA SUORITUSKYVYN JOHTAMNEN 7.10.2021, PÄIVÄNPOLTTAVAT AIHEET. 1-kurssin vastaavien kouluttajien sem. Tampere • Tulitöiden kurssinjohtajakoul. Helsinki • Palokuntien SM-kilpailut 25.9. Kuopio • +50-vuotiaat palomiehet 21.–23.9. Eurooppalaisesta pelastustoimen tulevaisuuden näkymistä kertoo Euroopan Palopäällystöjärjestön FEU:n presidentti Stephan Wevers. Kuopio • Pintapelastuskurssin vastaavien kouluttajien seminaari 21.–22.9. Aihetta käsitellään skenaariotrilogian avulla. ”Turvallisuus-messujen yhteydessä järjestämme nyt kolmatta kertaa Road Rescue -tapahtuman, jossa osallistujat pääsevät käsittelemään muun muassa kahdeksaa tuliterää Renault-henkilöautoa. ”Noudatamme järjestelyissä valtakunnallista ohjeistusta ja ainakin nyt ohjeistus on sellainen, että Palopäällystöpäivien kaltaiset tapahtumat pystytään terveysturvallisesti järjestämään. 27.9.–28.9. Palopäällystöpäiville voi ilmoittautua mukaan: sppl.fi > koulutukset > palopaallystopaivat_2021 H EL SIN KI 5.–7.10 .20 21 PA LO PÄÄ LLYSTÖPÄ IVÄ T 21 20 Tulevaisuuden tekijöille sppl.fi/ppp2021 Facebook & YouTube: @Palopaallystoliitto LinkedIn: Suomen Palopäällystöliitto The Finnish Association of Fire Officers Instagram & Twitter: @sppl_ry Syksyn 2021 Palopäällystöpäivillä kohdataan enemmän tulevaisuuden haasteita kuin koskaan ennen. Kajaani • Lisää kursseja löytyy SPEKin verkkosivuilta Palopäällystöpäivät järjestetään Helsingin messukeskuksessa 5.–7.10. Ajankohtaisia aiheita ovat suorituskyvyn hallinta ja johtaminen, josta alan ulkopuolisten alustusten jälkeen pelastustoimea edustavat henkilöt keskustelevat. Päätöspäivänä aiheena on myöhemmin varmistuvien päivänpolttavien aiheiden lisäksi pelastustoiminnan palvelutuotannon turvaaminen. 1.9. (Lähde: Sopimuspalokuntabarometri 2020, kyselyaineiston yhteenvetoraportti, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto) ALALLA TAPAHTUU PALOKUNTAAN.FI www.palokuntaan.fi • Kivijalkaristeily 2021 17.–18.9. Raasepori PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO www.sppl.fi • Valokeilassa osaaminen 31.8. Yhtä aikaa on tarkoitus järjestää Turvallisuusmessut. ”Tähän mennessä päiville on ilmoittautunut ilahduttavan paljon väkeä.” Tapahtuma alkaa varautumisen pre-seminaarilla, jossa käsitellään Pasilan ratapihalla sattunutta junaonnettomuutta. Tiedämme hyvin, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta sellaisena kuin me sen ymmärrämme, on isojen haasteiden edessä. Tampere • Turvallisuusviestinnän opintopäivät 2021, 22.9. Palopäällystöpäivillä aiheena on muun muassa tilannekuva ja kriisijohtaminen. peruskurssi 15.9. alueella työsk. Kuopio • Palomiesten ja ylipalomiesten pel.toiminnan johtamisen täyd.kurssi 30.8.–3.9. Teams • Sosiaalija terveysalan turvallisuusosaaja -kurssinjohtajien täyd.koul. Kuopio SPEK www.spek.fi • Palotutkimuksen päivät 7.–9.9. 6 Pelastustieto 6/2021 TAPAHTUMA Palopäällystöpäivät lokakuun alussa AJASSA AJANKOHTAINEN LUKU 77 ,7 prosenttia kaikista 1618 vastaajista arvioi, että pelastuslaitoksen ja palokunnan välinen yhteistyö sujui tällä hetkellä riittävän hyvin. Oulu PELASTUSOPISTO www.pelastusopisto.fi • Rauniopelastustoiminnan jatkokurssit 14.–17.9. virtuaalisesti • Rakenteellisen palonehkäisyn opintopäivät 29.9. Etenkin kun rokotesuoja on väestön keskuudessa riittävä”, toiminnanjohtaja Ari Keijonen sanoo. Laukaa • Putoamisvaar. Siihenkin on ilmoittautumisia tullut jo mukavasti”, Ari Keijonen kertoo. Peruspalveluiden tarjonnassa halutaan puhua yhdenvertaisuudesta, mutta samalla julkisten palveluiden tuottaminen on yhä haastavampaa monestakin syystä
Osasto 5–7-vuotiaille tuli heti täyteen, kun se aloitettiin kokeilumielessä vuonna 2014. JVT-toimintaan erikoistunut Ekenäs FBK on ainoa laatuaan Raaseporin alueella. Harjoitukset ovat pääosin ruotsin kielellä, mutta puhumme suomeakin. Ekenäs FBK juhlii elokuussa 150-vuotista taivaltaan. ”Siellä tehdään samoja asioita kuin nuorisopuolellakin, mutta leikin varjolla. Tammisaaressa sijaitseva sopimuspalokunta on erikoistunut jälkivahinkojen torjuntaan, joka alkoi vuonna 1996 ruotsalaisen ystävyyspalokunnan innoittamana. LänsiUudellamaalla sama erikoistumiskohde on Pitkäjärven VPK:lla. Tavoitteena on koota koko pelastustoimen käyttöön faktatietoa, kokemuksia onnistumisista ja tietoa kehittämistarpeista paikalliselle, alueelliselle ja kansalliselle tasolle. ” Pelastuspalvelumekanismi toimii tehokkaasti kun maa tarvitsee kansainvälistä apua vakavissa tilanteissa. Veera Parko, Twitter 16.7. Kaisu Puranen. Palokunnan päällikkö Matias Friman kertoo, että palokunnalla on kolme yksikköä, sammutusauto, säiliöauto ja JVT-yksikkö, jotka ovat välittömässä lähtövalmiudessa. Mahtavaa sitoutumista koko toimialalla palokuntamuodosta riippumatta. Kaikkia tarvitaan, kuten Kalajoki osoitti. Jarmo Haapanen, Twitter 10.8. Suomen seitsemänneksi vanhimmalla palokunnalla on oma museo, jossa on näytillä kolme vanhaa paloautoa ja vanhaa kalustoa. Markku Savolainen, Twitter 9.8. Samalla pääsee siis kielikylpyyn.” Palokuntaan saa tulla mukaan jo viisivuotiaana niin sanottuun nappulatoimintaan. Sään ääri-ilmiöihin varautumiseen kuuluu kansainvälisen avun pyytämiseen varautuminen eli host nation support. ” Suomen pelastustoimi on monimuotoinen. Elokuussa 150-vuotispäiväänsä juhliva Ekenäs FBK on erikoistunut JVT-toimintaan. ”Mielellään ottaisimme hälytysosastoon lisää väkeä, koska nyt samat porukat juoksevat jokaisella tehtävällä, joita tulee aika paljon vuodessa.” Palokunnan 150-vuotisjuhlat pienenivät koronan takia, mutta tällä hetkellä suunnitelmissa on avoimien ovien päivä sekä oma, pieni iltajuhla ulkoilmassa. Unohtamatta Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, yksityiset ja kyläläiset. Siitä lähtien se on aina ollut täynnä. Friman kertoo, että palokunnasta löytyy niin nappula-, nuoriso-, nais-, hälytyskuin veteraaniosastokin. 6/2021 Pelastustieto 7 SOME VPK TOIMII AJASSA Koko perheen palokunta K U V A : M A T IA S F R IM A N ” Kalajoen osalta on Jokilaaksojen pelastuslaitoksen, sisäministeriön ja Pelastusopiston kanssa sovittu, että Pelastusopiston TKI-palvelut aloittaa maastopalomme osalta kokonaisvaltaisen raportin kokoamisen. ”Tämä on koko perheen harrastus. Palokunnalla on välittömässä lähtövalmiudessa kolme yksikköä, sammutusauto, säiliöauto ja JVT-yksikkö. He laittavat laastareita toisilleen ja harjoittelevat kaluston käsittelyä.” Ekenäs FBK:lla on jäseniä satakunta, joista 30 hälytysryhmässä. Hälytyksiä tulee vuodessa noin sata, ja lisäksi palokunta voi toimia varikkovalmiudessa. Alustavasti keskusteltu mahdollisimman laajasta raportista suuren maastopalon eri osa-alueilta
Kohteen kerrostaloon oli kesän aikana tehty purkutaideteoksia. Se on merkittävä tekijä. 1 Kolme asiaa on alallamme pysynyt vakioina: viina ja infektiot aiheuttavat suuren osan tehtävistämme, keikat ajetaan kahden ensihoitajan toimesta pakettiautolla ja koko ajan on joku muutos nurkan takana tai suoraan naaman edessä. POIMINNAT. Tässä purettavassa kerrostalossa tulemme syksyn aikana harjoittelemaan ahkerasti. Olen työskennellyt myös palotarkastajana. 8 Pelastustieto 6/2021 INSTAGRAM @idanpaanjaymparistonvpk Hälytysosaston syksyn ensimmäiset toiminnalliset harjoitukset pidettiin Katumalla. Ensin työskentelin apulaispalopäällikkönä ja viimeiset 18 vuotta kenttäpalomestarina Nokian paloasemalla. Palomestarin tutkinnon suoritin vuonna 1994. Alla on vuoden 1974 Bemari. #idänpäänjaympäristönvpk #vapaapalokunta #vapaapalokuntanuoret #tiistaiharkat #purkutaide #purkutalo AJASSA MITÄ KUULUU. K U V A :V IL LE M A N S IK K A , ID Ä N P Ä Ä N JA Y M P Ä R IS T Ö N V P K 45 vuotta työuraa Tommi Lönnqvist jäi eläkkeelle runsaan 45 vuoden työrupeaman jälkeen Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Pelastuspäällikkö Esko Hätinen varallaolojärjestelmästä luopumisesta, Yle 11.8. Aiemmin tätä kasvillisuutta käytettiin maataloudessa ja viljelyssä. Maankäyttö on muuttunut, joten paloille on kertynyt enemmän polttoainetta. Sopimuspalokuntaankin olen kuulunut. Liityin nuoriso-osastoon vuonna 1967. Aloitin aprillipäivänä 1975 ensin palomiehenä ja sairaankuljettajana. Euroopan metsä instituutin vanhempi asiantuntija Alexander Held Etelä-Euroopan maastopaloista, HS 3.8. Viimeinen työpäivä oli heinäkuun lopussa. Koulutusmääriä on tarvetta tarkastella muuttunutta tilannetta vastaavaksi. Millaisissa tehtävissä työskentelit. 3 Pienemmille paloasemille henkilöstörekrytointi on haasteellista ja järjestelmän muutos tulee aiheuttamaan pelastajapulaa. Kaikkiaan 32 vuoden ajan toimin päällystötehtävissä Punkalaitumella, Vammalassa, Äetsässä, Hämeenkyrössä ja Tampereella. Moottoripyörällä ajaen. Mats Stenström, Systole 3/2021 2 Uutiskuvia tarkkaan katsoessa huomaa, miten paljon siellä on hoitamatonta kasvillisuutta. Miten eläkepäivät sujuvat
Maailma ei ole valmis tässäkään suhteessa. Lentoja tehdään, kun Ilmatieteenlaitoksen määrittelemä metsäpaloindeksi nousee alueesta riippuen yli 4,1:n tai 4,3:n. Kun indeksi nousee yli 5,4:n, lennetään tähystysreitti kaksi kertaa päivässä. Osaako Suomen pelastustoimi antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua. (LÄHTEET: SUOMEN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA, METSÄTILASTOLLINEN VUOSIKIRJA JA PRONTO) Metsäpalotuhot kuluvana vuonna jo yli 900 hehtaaria Sisäministeriön vastuulle kuuluu valmistella kansainvälisen pelastustoimen avun vastaanottamista EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Lentoja oli elokuun alkuun mennessä tehty 884 kertaa ja niillä oli havaittu 229 paloa. Kaisu Puranen Kuva: Ruotsin rannikkovartiosto 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 19 52 19 54 19 56 19 58 19 60 19 62 19 64 19 66 19 68 19 70 19 72 19 74 19 76 19 78 19 80 19 82 19 84 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 20 18 20 20 he ht aa ria Palanut metsäala vuosina 1952-2021 Suomessa Palanut metsäala Suomessa 1952–2021 hehtaareina Kuluvasta vuodesta on muodostunut toiseksi vilkkain lentotähystystoiminnan historiassa. Aluehallintovirasto on selvittänyt pelastuslaitosten host nation support -ohjeiden nykytilaa. Sisäministeriö myönsi kuluvalle vuodelle 1,2 miljoonaa euroa tähystyslentotoimintaan. Esimerkiksi Kalajoen maastopalossa paikalle olisi voitu saada apuun sammutuslentokoneita Ruotsista. Useilla lentoreiteillä lennettiin kaksi kertaa päivässä, koska metsäpalovaara oli korkealla. AJASSA TILASTO Toiseksi eniten tähystyslentoja kuluvana vuonna PRONTOon on kirjattu tähän mennessä kuluvalta vuodelta 902 hehtaarin metsäpalotuhot (aamulla 12.8.2021 tilastoitu tilanne, esimerkiksi Kalajoella pa lan ut metsäala puuttuu). Miten sisäministeriö toimi Kalajoen tapauksessa. PRONTOn aikaiset suurimmat tuhot on kirjattu vuonna 2006: 1628 hehtaaria. Sama viesti meni ERCC:lle eli Emergency Response Cordination Centerille, joka on hätäavun koordinaatiokeskus Brysselissä. Lähetimme Ruotsin siviilivalmiusvirasto MSB:lle alustavan viestin, että Suomessa on meneillään laaja maastopalo, ja olemme valmistautuneet pyytämään apua, jos tarvitsemme sitä. Selvityksessä kävi ilmi, että useammalla pelastuslaitoksella tämä asia ei vielä ole kunnossa. Nyt ehkä Kalajoenkin tapaus antaa mahdollisuuden tarkastella myös tätä asiaa. Pelkästään heinäkuussa lentoja suoritettiin 626 kertaa. Lisäksi meillä on mahdollisuus myös antaa apua, kuten esimerkiksi vuoden 2018 metsäpaloissa Ruotsissa. Pelastustoimen yksiköitä oli opastettu palokohteisiin 53 kertaa. Miten EU:n pelastuspalvelumekanismi toimii, sisäministeriön erityisasiantuntija Teemu Veneskari. 6/2021 Pelastustieto 9 HYVÄ KYSYMYS UUTINEN Miten EU:n pelastuspalvelumekanismia hyödynnettiin Kalajoella. Edellisenä ennätysvuonna 2018 lentoja tehtiin 1407 kertaa. Myös sisäministeriön päivystäjä kävi MSB:ltä saatuja lentokoneiden vastaanottamiseen liittyviä isäntävaltion tukiasioita läpi etukäteen Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kanssa. Tämän lisäksi toimintaan on haettu myös lisämäärärahaa.. Olemme EU:n jäsenvaltio, ja pelastusylijohtajan päätöksellä meidän on mahdollista pyytää pelastustoimen kansainvälistä apua EU:n pelastuspalvelumekanismista. Kun valmistaudumme erilaisiin kansallisiin riskeihin, käytämme ensin omia voimavarojamme, ja vasta sen jälkeen pyydämme EU:n sopimusten sisältämiä suorituskykyjä, kuten esimerkiksi rescEU-valmiusreserviin kuuluvia sammutuslentokoneita. Toiminta perustuu EU:n yhteisvastuulausekkeeseen ja keskinäiseen avunantolausekkeeseen sekä päätökseen pelastuspalvelumekanismista. Onhan tässä kehittämistä
PELASTUSALAN MAAILMA
PELASTUSALAN MAAILMA 38°01’0 P 23°45’8 I Myös naapurimaista pyydettiin hätäapua Kreikassa riehuvien metsäpalojen sammuttamiseksi. Kuva: Lehtikuva /AFP.. elokuuta 2021. Serbialaiset palomiehet taistelevat tulta vastaan Glatsonan kylässä Evian saarella 9
Molemmat pukivat ylleen myös paineilmalaitteet, vaikka kyseessä ei ollutkaan savusukellustehtävä. ”Sen verran palosta tuli savua, että halusimme suojata itsemme.” Sammutettava sauna sijaitsi jyrkällä rinteellä järven rannalla. Palokunnan saapuessa paikalle oli tulessa myös saunalta kohti päärakennusta johtava terassirakennelma. Matti Luoto on kaksikymmentävuotisen palokuntauransa aikana ollut monissa vastaavanlaisissa tehtävissä. Kerimäen paloasema on tuttu paikka Matti Luodolle. 34-vuotias ryhmänjohtaja ryhtyi parinsa kanssa tekemään normaaleja perusselvityksiä. Sieltä hän lähti kohtalokkaalle sammutustehtävälle vappupäivänä.. Teksti: Esa Aalto · Kuva: Timo Pennanen Uhkatekijät katsottava laajasti. Esitietojen perusteella palo oli jo ehtinyt levitä myös maastoon. Kesäasunnon sauna oli syttynyt tuleen. Rakennetulta kululta sammutus hoitui helpommin. Hän jaksaa jo tehdä töitä ja liikkuminenkin maistuu. 12 Pelastustieto 6/2021 Palava rakennelma kaatui selkään Odottamaton terassirakennelman kaatuminen aiheutti Matti Luodolle vakavat palovammat. AJASSA K erimäen puolivakinainen palokunta sai vappupäivänä hälytyksen rakennuspaloon. Kuntoutuminen on sujunut kuitenkin hyvin
Mitään sellaista ei ole tullut esille. Maailmanloppuna en tätä koe. ”Esimerkiksi sosiaalihoitaja auttoi käytännön asioissa, esimerkiksi vakuutusilmoituksen tekemisessä ja muistutti jopa veroilmoituksen tekemisestä”, hän naurahtaa. ”Vammat eivät ole esimerkiksi kasvoissa, mutta ovat toki harmillisia. Pienten lasten isä ehti monet kerrat miettiä oman toimintakykynsä säilymistä. Suurin opiksi otettava asia tästä on se, että kohteen tarkempi havainnointi on todella tärkeää. AJASSA ”Siitä aloimme ottaa tulta kiinni ja estää sitä leviämästä enempää”, Matti Luoto kertoo. ”Pelastuslaitos on hoitanut tätä asiaa hyvin ja pelastusjohtaja Seppo Lokka on ollut aktiivisesti yhteydessä”, Matti Luoto kiittelee saamaansa tukea ja apua.. En kuitenkaan kiirehdi sen asian kanssa. Sen jälkeen ei muistikuvia enää oikein olekaan. Pelkästään ei huolehdittu potilaan fyysisestä kunnosta, vaan työtapaturman uhri kohdattiin kokonaisvaltaisesti. Vammat tulivat selkäpuolelle kehoa. Hänelle on tehty kolme isompaa operaatiota ja yksi pienempi. Palovamma-ala on 28 prosentin suuruinen. Uhkatekijät pitää katsoa laajasti, eikä saa tuudittautua turvallisuuden tunteeseen. ”Kesän helteistä en pitänyt. Olen ollut onnekas.” ”Nyt voin jo aika hyvin. Vain metrinkin etäämpänä hän olisi välttynyt jäämästä palavan rakennelman alle. Kun hän tuli kesäkuun puolivälissä kotiin sairaalasta, oli vaikeaa nousta taksinkyydistä. ”Monenlaiset ajatukset ehtivät tulla mieleen, kun tajusin tilanteen. ”Myös sitä on tullut mietittyä, teinkö tilanteessa jotain väärin. Satuin vain olemaan liian lähellä kaatuvaa rakennelmaa. Rakennelman alla emme siis olleet.” ”Muistan, että rakennelma alkaa kaatua päälle ja yritin päästä alta pois, mutta en ehtinyt.” Palava rakennelma kaatui Luodon selkään ja paineilmalaitteen päälle. Nyt sujuvat pitkät kävelylenkit ja fyysinen paraneminen on muutenkin edennyt hyvin. Hän sai onnettomuudessa vakavat toisen ja kolmannen asteen palovammat. Sillä on ollut suuri merkitys.” Murhe on toki ollut omaisten pärjäämisestä. ”Myös psykososiaalinen apu on auttanut ja erityisesti vertaistuki, jota olen saanut saman kohtalon kokeneilta kavereilta. ”Aivan rakennelman lähellä en ollut, vaan siihen oli matkaa useita metrejä. Ei tästä kannata itseään moittia ja onneksi oma vammautuminenkin oli lievimmästä päästä.” Kotiin päästyään Luoto halusi ensimmäiseksi tavata tehtävällä mukana olleen porukan. Ainakaan nyt ei tunnu siltä. Liikkuminen maistuu ja olen työkuntoinen.” Matti Luoto työskentelee tällä hetkellä kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijana Pelastusopistossa. Muistan ajatelleeni heti, että paineilmalaitteen kasvo-osa on pidettävä yllä. Eikä sitä nähnyt meistä kukaan muukaan.” Hän kiittelee oman palokuntansa väen ja myös Etelä-Savon pelastuslaitoksen antamaa tukea. ”Keikalle en vielä pääse, mutta sekin päivä koittaa. KEIKALLE, KUN SEN AIKA KOITTAA Keikalle hän haluaa myös vastaisuudessa eikä tapaturmasta ole hiipinyt pelkoa puseroon. Ihoa pitää hoitaa rasvaamalla ja käyttää paineasua, joka auttaa arpihoidossa. Hän on virkavapaalla ensihoidon kenttäjohtajan työstä. Muutamien minuuttien kuluttua hänet saatiin vapaaksi rakennelman alta. Pian tapahtui kuitenkin jotain sellaista, jota kukaan sammutustyön osallistuneista ei osannut etukäteen aavistaa. Olen pitänyt itseäni erittäin turvallisuusorientoituneena, mutta silti kävi näin, enkä nähnyt tätä riskiä siinä tilanteessa. 6/2021 Pelastustieto 13 Keikalle en vielä pääse, mutta sekin päivä koittaa. Hän jäi rakennelman alle ja yritti päästä sieltä pois, mutta kulkutien rappuset estivät myös liikkumista. "Yhdessä on tapahtunutta käyty myös läpi. Kun olen valmis, teen kaikki tarvittavat toimintakykytestit.” Paraneminen vakavista palovammoista vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Sammutettava terassirakennelma kaa tui kohti Luotoa. Sieltä minut siirrettiin seuraavana päivänä Jorvin sairaalan palovammaosastolle, jossa olin puolitoista kuukautta.” SAIN MAAN PARASTA HOITOA Matti Luoto on toipunut hämmästyttävän nopeasti pian neljän kuukauden takaisesta työtapaturmasta. Mitään toiminnallista haittaa ei ole jäämässä, lähinnä vauriot ovat kosmeettisia.” Hän kiittelee Jorvissa saamaansa hoitoa. Se on toki epämiellyttävää, mutta vähentää ihon kutinaa ja onneksi se on vain väliaikaista.” ”Kivutkin ovat vähentyneet eikä särkylääkkeitä tarvitse enää ottaa.” Kesäkuun alussa Matti Luoto ei pystynyt kävelemään ilman tukea. Ihosiirteitä on laitettu vaurioituneisiin kohtiin. ”Kaikki on onnistunut oikein hyvin eikä ole tullut komplikaatioita. ”Ambulanssi ja lääkärihelikopteri yhyt tivät toisensa matkalla ja minut vietiin lentoteitse Kuopioon. Vuoden pituinen projekti kestää ensi vuoden alkuun asti. Siihen toki vaikutti myös ensihoidon antama vahva lääkitys.” Pari huomasi tilanteen nopeasti ja pian myös muut tulivat auttamaan. Muutenkin ajattelin, että nyt on pidettävä pää kylmänä. ”Tahdonvoima auttaa”, hän sanoo. Tässä voi käydä huonosti, mutta voin myös itse vaikuttaa niin, että selviän tästä
Pelastuslaitokset sopimuspalokuntalaisineen taistelivat tulta vastaan Kalajoella yli viikon. Välillä palo yltyi vaaralliseksi tulimyrskyksi ja levisi ajoittain latvapalona 20 kilometrin tuntinopeudella.. Palontutkinta aloitettiin elokuun ensimmäisellä viikolla, eikä palon syytä vielä tiedetä. Teksti: Kaisu Puranen · Kuvat: Lehtikuva ja Janne Rasila ”Minä en ainakaan tiedä yhtään toista alueellisen pelastustoimen aikana ollutta keikkaa, jossa olisi ollut mukana henkilöstöä ja kalustoa kaikista pelastuslaitoksista.” Suomen Sopimuspalokuntien Liitto arvioi, että sopimuspalokuntalaisia maastossa työskenteli koko palon aikana yhteensä 500–1000. Palo alkoi maanantaina 26. heinäkuuta. heinäkuuta alkoi levitä nopeasti moninkertaiseksi kuivuuden ja puuskittaisen tuulen takia. Satojen hehtaarien maastopalo sai liikkeelle historiallisen määrän apuvoimia. Tukitoimet, kuten muonitus, majoitus ja kaluston huolto työllistivät ison joukon ihmisiä ja yksityisiä yrittäjiä, samoin esimerkiksi paloalueen maansiirtotyöt. Alueella työskenteli henkilöstöä kaikista Suomen pelastuslaitoksista ja niiden tehtävään kokoamista sopimuspalokunnista. Tehtävä oli poikkeuksellinen myös Suomen pelastustoimen mittakaavassa. Parin päivän kuluessa se kasvoi noin 70 hehtaariin, mutta keskiviikkoiltana 28. 14 Pelastustieto 6/2021 Moni lähetti kokonaisen joukkueen. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen arvioi, että 300 hehtaarin suuruinen, yli viikon kestänyt maastopalo on Jokilaaksojen pelastuslaitoksen historian suurin ja pitkäkestoisin tehtävä. Maastopalo sai alkunsa tuulivoimalan työmaa-alueen sisällä olevasta paikasta, joka sijaitsee Raution kylästä seitsemän kilometriä lounaaseen. PELASTUSTOIMI Ennennäkemätön yhteinen ponnistus K alajoella raivosi heinä–elokuun vaihteessa maastopalo, joka jää historiaan paitsi yhtenä Suomen suurimmista maastopaloista, myös siksi, että tehtävään hälytettiin apuun historiallisen laaja joukko eri tahoja
Tällä helpotettiin varsinaisen pelastustoiminnan johdon mediapainetta. Palon edetessä puiden juuret vahingoittuivat, ja alue muuttui vaaralliseksi myös siksi, että puut kaatuilivat itsekseen. Moni suuri Etelä-Suomen laitos lähetti kokonaisen joukkueen, ja kun joukkue on ollut töissä pari vuorokautta, he lähettivät vaihtomiehet. Turhaa byrokratiaa ei ollut. Jatkuvasti median saatavilla oleminen tosin lyhensi Haapasen muutenkin lyhyitä yöunia. Hän kertoo, että ehti nukkua muutaman tunnin yön viimeisen ja aamun ensimmäisen toimittajan soiton välillä. Pelastusjohtaja Haapanen kiittelee avuntarpeeseen liittyvää kommunikointia toimivaksi. Kuivuus ja puuskittainen tuuli vaikeuttivat tilanteen hallintaa.. 6/2021 Pelastustieto 15 PELASTUSTOIMI Olosuhteet alueella olivat vaikeat. ”Järjestelmä toimi, kun päivystävät päälliköt keskustelivat keskenään puhelimitse ja sopivat asioista.” Valtaosan tilanteesta tiedotti pelastusjohtaja Haapanen Twitterissä ja kirjallisina tiedotteina medialle useita kertoja päivässä. Yksityiseltä puolelta apuun tuli pelastushelikopteri Aslak. ”Suuret pelastuslaitokset lähettivät joukkueita joukkueenjohtajineen. Mukana oli mestari, paloesimiehiä ja sammutusmiehiä. Rädyn mukaan metsäpalo työllisti vuorokaudessa enimmillään 250 henkilöä tukitoiminnot mukaan lukien. heinäkuuta kaikille Suomen pelastuslaitoksille. Paloalue on turvemaata ja sammuttajille raskasta kivikkoa, pirunpeltoa. Näin tämä toimi, ja olemme erittäin kiitollisia. YKSIN EI OLISI SELVITTY Palon taltuttamiseen Jokilaaksojen pelastuslaitos pyysi lisäapua jo varhaisessa vaiheessa lähimmiltä pelastuslaitoksilta. Puolustusvoimilta saatiin myös kaksi telakuorma-autoa. Kun palo oli viimein saatu hiipumaan, alueella jälkivartioitiin sekä sammutettiin palopesäkkeitä vielä viikkoja. Turpeessa palopesäkkeet saattavat kyteä pitkänkin aikaa, jopa talven tuloon asti. Molemmilta tahoilta alueelle lensi kaksi helikopteria. Kentällä oli parhaimmillaan noin sata henkilöä sammutustöissä. Porin ja Kainuun prikaateista alueella työskenteli kolme virka-apuosastoa johtoelimineen. Meillä pienenä laitoksena ei olisi ollut mitään mahdollisuutta itse selvitä tästä”, kertoo Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Pekka Räty. KALUSTOA JOKA LÄHTÖÖN Maastossa työskenteli ihmisten lisäksi suuri määrä erilaista kalustoa. Avunpyyntö laajennettiin torstaina 29. Lisäksi paikalla operoi 13 raskasta maansiirtokonetta, kaivinkoneita, kaksi puskutraktoria ja lietekärryjä paikalliKalajoen maastopalo levisi liki 300 hehtaarin alueelle. Virka-apua saatiin Puolustusvoimilta ja Rajavartiolaitokselta
Toki aina, kun vaihdetaan miehistöä maastossa, on mahdollista, että Tällaista ei ole koskaan päästy harjoittelemaan. Erikoiskalustona maastossa toimi muun muassa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen suurtehopumppu sekä Etelä-Savon kaksi ”mörköä”, eli maastopaloa sammuttavaa metsäkonetta. ”Tämä on ollut aikamoinen voimainponnistus ja organisointikysymys”, Haapanen luonnehtii. Sen jälkeen joukon johtaja meni pelastustoiminnan johtokeskukseen ja sai sieltä tehtäväkäskyn ja tiedon, millä kellonlyömällä piti olla valmiudessa.” Haapasen korviin ei ole kuulunut, että avun koordinoinnissa tai joukkojen johtamisessa olisi ollut ongelmia. 16 Pelastustieto 6/2021 PELASTUSTOIMI silta maatiloilta. Lisäksi käytettiin Jokilaaksojen omia koukkulava-autoja, joissa oli muun muassa hydraulipumppu. ”Tuulivoimalatyömaan tiet ovat todella karkeaa ainesta, joten rengasrikkoja oli todella paljon. Haapanen kertoo, että Raution kylällä toimiva teollisuuslaitos antoi korjaamohallinsa käyttöön koko tehtävän ajaksi. Valtakunnallisesti kiitosta saaneessa muonitushuollossa toimi palokuntalaisia niin Jokilaaksojen kuin naapurilaitostenkin alueelta. ”Ymmärtääkseni se on sujunut kohtuullisen hyvin. ”Paikalle saavuttuaan yksiköt ilmoittautuivat tietyssä pisteessä, jossa oli meidän ’työvoimatoimistomme’. Palokalustoliikkeestä tilattiin uutta letkua suoraan palopaikalle kilometrikaupalla. JOHTAMINEN TOIMI HYVIN Haapasen mukaan valtavan auttajamäärän koordinointi ja johtaminen sujui hyvin. Palopaikalla paiskittiin työtä yötä myöten, ja välillä vuorot venyivät yli vuorokauden mittaisiksi.. Siellä otettiin tiedot vastaan saapuneesta avusta. Kesken tehtävän tehtiin rengastöitä ajoneuvoihin.” Haapanen kertoo, että siellä täällä maastossa on edelleen vähintään 10 kilometriä letkua. Ylivieskan kaupunki taas järjesti majoituksen muualta tulleille sammutusjoukoille. Myös turveyrittäjillä oli sammutukseen käyttökelpoista kalustoa. Hän kertoo, että apuun tuleville yksiköille lähetettiin etukäteen ohjeet ja Virve-puheryhmät
Jos nyt jäädään alle miljoonan, niin hyvä.” Haapasen mukaan vielä on liian aikais ta arvioida, mitä valtavasta metsäpalosta voidaan oppia. ”Meidän P20ja P30-ringeillämme on säännöllistä vuosittaista koulutusta, ja ne ovat harjoitelleet vähintäänkin komppania-, ehkä yhtymätasollakin.” ”Mutta vaikka me kuinka varaudumme, näin suuressa tilanteessa tilannepaikan johtajuus ja sen osaaminen nousee suureen arvoon.” Metsäpalon hintalappua ei vielä ole laskettu, mutta kalliiksi se tulee. ”Vertaan tätä vuoden 2006 maastopaloon Raahessa. 6/2021 Pelastustieto 17 PELASTUSTOIMI tulee ennaltaodottamattomia viiveitä.” Myös pelastuspäällikkö Rädyn mielestä johtaminen tilannepaikalla sujui hyvin. ”Olisi jonkin sortin tyhmyyttä sanoa, ettei tästä ole mitään opittavaa. Etelä-Savosta paloalueelle saatiin kaksi ”mörköä”, eli maastopaloa sammuttavaa metsäkonetta.. Sitä pitää itse kunkin miettiä omalta sektoriltaan.” Rengasrikkoja oli todella paljon. Meillä oli vähän toista vuorokautta yhtymän esikunta Ylivieskan johtokeskuksessa ja kaksi komppaniaa maastossa. Nyt pitää käydä omaa sisäistä kriittistä keskustelua, arvioida asioita. Näin isojen massojen hallinnassa on tietenkin pientä sekaannusta välillä”, hän sanoo. ”Tällaistahan ei ole koskaan päästy harjoittelemaan. Luulen, että ilmi tulee erilaisia kehittämiskohteita. Rädyn mukaan alue on haasteellinen, koska siellä on uusia teitä tuulivoimatyömaan takia. Se oli 50 hehtaarin palo, kesti viikon ja maksoi vähän alle 400000 euroa. Pyrimme kokoamaan jonkinasteista palautetta mahdollisimman pian ja saavuttamaan heidät, jotka ovat olleet auttamassa meitä.” Haapanen arvioi, että Jokilaaksojen pelastuslaitoksen varautuminen suuriinkin metsäpaloihin oli kunnossa jo ennen Kalajoen paloa. ”Toki ollaan käyty jo sellaista keskustelua, että tämä maastopalo ei tule olemaan viimeinen tällainen Suomessa. Siellä eksyi hyvin herkästi.” KALLIS MAASTOPALO Haapanen arvioi, että myös valtakunnallinen yhteistoiminta sujui hyvin. ”Tiet eivät ole vielä kartoissa
Ei ole arvostettu sitä, että vapaaehtoisesti tullaan uhraamaan oma aika ja yöunet. Kalajoella viivyttiin torstaista lauantaihin. Senkin perusteella avunpyyntöprosessia pitäisi kehittää. ”Sopimuspalokuntalaiset kokevat harmistusta siitä, kuinka heitä on kohdeltu. Hän ehdottaa, että vastaisuuden varalle luotaisiin valtakunnallinen mekanismi, jonka avulla ihmisiä saataisiin hälytettyä helposti isoihin tehtäviin. Sitä pykälää käytettiin vielä käskyn tehostamiseen, ja luettiin lakia ihmisille radioliikenteessä julkisesti. Harmittaa, että tilanteen johto on joutunut turvautumaan koviinkin keinoihin”, summaa yhden sopimuspalokunnan päällikkö ja luottamustehtävissä toimiva henkilö. Hän haluaa silti tuoda julki sopimuspalokuntalaisten kokemuksia. Hänelle oli tullut vaihtomies, ja vaihto oli suoritettu. Hän ei halua nimeään julki, sillä hänen mukaansa pelastuslaitoksen johdon ja sopimuspalokuntien välinen tilanne on kireä. Työvuorot paikan päällä olivat todella pitkiä ja rankkoja. Hän kiittää erityisesti majoitusta ja muonitusta Kalajoella. Sopimuspalokunnan päällikkö kertoo, että maastopalon alkupäivinä auttamaan tulleet, alueen omat palokuntalaiset pakotettiin jäämään paikalle, vaikka takana oli jo pitkä työvuoro, uupumus painoi, ja heidän olisi pitänyt päästä irtautumaan tilannepaikalta omiin siviilitöihinsä. Hehtaarilla saattoi toimia kaksi ihmistä. 18 Pelastustieto 6/2021 PELASTUSTOIMI S opimuspalokuntalaiset Suomen etelärannikkoa myöten lähtivät Pohjois-Pohjanmaalle auttamaan Kalajoen maastopalon sammuttamisessa. Sopimuspalokunnan päällikkö kertoo, että Kiitosta majoituksesta ja muonituksesta, kritiikkiä kohtelusta Ihmiset työskentelivät jaksamisensa rajamailla.. ”Maastossa näkyi paljon raskaita sammutusasuja. Pullinen kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että näin ei ollut kaikilla. Toivoisin, että maastopaloihin saataisiin asianmukainen varustus kaikille.” Pullinen näkee parantamisen varaa myös siinä, miten suuriin maastopaloihin pyydetään apua valtakunnallisesti. Pullinen arvioi, että myös johtaminen tilannepaikalla sujui hyvin. ”Tilanteen kokoon nähden olimme johtamiseen ihan tyytyväisiä.” Länsi-Uudenmaan palokuntalaisilla oli palokuntien itse hankkimat kevytsammutusasut ja kevytkypärät, joita käytettiin koko porukan kesken. ”Hän toimi käytännössä komentopaikan lähettinä. Se on ennenkuulumatonta normaaleissa, päivittäisissä tilanteissa”, Pullinen kertoo. ”Kalajoen alueen laajuus ja yksittäisten henkilöiden sekä sammutusparien vastuualueet olivat käsittämättömissä mittasuhteissa. Sieltä on kuulemani mukaan silti poistunut porukkaa, ja heidän peräänsä on lähetetty virkavaltaa.” Pelko siitä, ettei palopaikalta pääse enää pois, johti siihen, ettei Jokilaaksojen omia sopimuspalokuntalaisia saatu enää paikalle seuraavina päivinä. Hätätyöpykälä ei oikein täyttynyt. Alkaa olla työturvallisuuskysymys, kun ollaan 20 tuntia maastossa putkeen.” PAIKALLE OLI PAKKO JÄÄDÄ Joillakin Jokilaaksojen alueen omista sopimuspalokunnista on kritisoitavaa tilanteen hoitamisesta. Siinä vaiheessa tuli käsky, ettei paikalta poistu kukaan.” Palokuntalainen jäi paikalle, mutta hänelle ei löytynyt enää tehtäviä, jotka hän olisi nähnyt hyödyllisinä. Pullinen kuvailee aluetta äärettömän laajaksi verrattuna siihen, millaisia maastopalot Länsi-Uudellamaalla, kuten Nuuksiossa, ovat. ”Yhtä palokuntalaista oli kielletty poistumasta, vaikka omat työt olivat alkamassa. ”Ihmiset työskentelivät jaksamisensa rajamailla. Espoon palokunnat ry:n puheenjohtaja, Kauniaisten VPK:n varapäällikkö Veikko Pullinen kertoo, että paikalle matkasi kahdessa eri osastossa torstain ja perjantain aikana yhteensä liki 40 palokuntalaista Espoon, Kirkkonummen ja Lohjan alueilta
Pelastuslain mukaan palotai onnettomuuspaikalta ei saa poistua muuten, kuin toimintaa johtavan viranomaisen luvalla”, Haapanen kommentoi.. Merilennokin avulla Harbo-puomin käyttöönotto onnistuu helposti myös ahtaisiin tiloihin. ”En lähtisi väheksymään huollossa tai lähetin tehtävissä olevia ihmisiä. ”Miehet eivät olleet enää toimintakykyisiä. Vapaalta ei saatu riittävästi omaa vaihtohenkilöstöä, eli päätoimista ja sopimushenkilöstöä. ”Hätätyöpykälä otettiin käyttöön keskiviikkona aamulla. Tilanne oli sen verran vaarallinen, että katsoimme, että niin täytyy toimia”, Haapanen kertoo. He olivat pikemminkin turvallisuusriski.” JOKAISEN TOIVEITA EI VOI TOTEUTTAA Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapanen kertoo, että palopaikalla käytettiin hätätyöpykälää. UUSI, INNOVATIIVINEN ÖLJYNTORJUNTAPUOMI viestit avuntarpeesta lähtivät noin 400 palokuntalaiselle. Hän korostaa, että kun resursseja tarvittiin, niiden oli yksinkertaisesti oltava käytettävissä. He ovat tehneet ihan yhtä tärkeää työtä kokonaisuuden osalta. Jouduimme kieltämättä teettämään ylipitkiäkin vuoroja välillä.” Haapasen mukaan kaikki tilanteeseen liittyvät tehtävät olivat tärkeitä. Harbo-puomi on ainutlaatuinen, innovatiivinen puomi, joka soveltuu erityisesti satama-alueiden öljyntorjuntaan. Fokus on siinä, että tilanne saadaan hallintaan ja sellaiseen vaiheeseen, että joukkoja pystytään tarvittaessa irrottamaan. Jokaisen työpanos on osa kokonaisuutta, jolla tällaisia asioita saadaan haltuun.” Soitettiinko paikalta vastoin komentopaikan käskyä poistuneen sopimuspalokuntalaisen perään poliisi. Tällöin myös käsky jäädä paikalle oli perusteltu. PELASTUSTOIMI Lamorin Harbo-öljyntorjuntapuomi on markkinoiden nopein ja kevyin; 30 metrin asennus sujuu alle viidessä minuutissa. ”Ehkä 20 vastasi olevansa käytettävissä.” Päällikön mukaan alueella kävi ylilyöntejä miehistön jaksamisen suhteen. ”Alussa se ei yksinkertaisesti resurssivajeen takia ollut mahdollista. Sen mukaan työnantaja saa teettää hätätyötä, jos ennalta-arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Yhdelle miehistä soitettiin uupuksen takia ambulanssi. Tämä oli valitettavaa, mutta välttämätön pakko.” Haapasen mukaan pyrkimys oli koko ajan se, että työvuoroja pystyttäisiin lyhentämään. ”Jos maastossa on 150–200 henkeä, emme voi ruveta toteuttamaan joka ikisen mielihaluja, tai emme ole järjestäytynyt organisaatio. ”On lainvastainen teko, jos lähtee pois onnettomuuspaikalta vastoin pelastustoiminnan johtajan määräystä
20 Pelastustieto 6/2021 HÄLYTYSILMOITUS Hälytysilmoitus 21.10.2020 kello 13.48 Automaattinen palohälytys Pansiontie 4, Turku • R11 20 Pelastustieto 6/2021