6 2017 23 .8 . TELAKAN TULITÖITÄ hallitaan mobiilisti s. 14 ALAN TUTKIMUS liian sirpaleista s. 44. 8 Kurssi 100 iskussa opintoihin s
PALOJA PELASTUSVARUSTEET KEMIKAALINTORJUNTAKALUSTO JA -VARUSTEET NOSTOLAVAJA PUOMITIKASAUTOT PALOJA PELASTUSAJONEUVOT PALOJA PELASTUSVENEET JA ALUKSET PALOLETKUT JA -TARVIKKEET PALOPUMPUT, MOOTTORIRUISKUT JA PUMPPUKALUSTO VAAHTOSAMMUTUSJÄRJESTELMÄT VESISUKELLUSVARUSTEET ÖLJYNTORJUNTAKALUSTO 11.–13.9.2018 TAMPEREEN MESSUJA URHEILUKESKUS TYÖHYVINVOINTI EUROSAFETY TYÖTERVEYSPÄIVÄT Turvallisuus-messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyökumppaninaan Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys SPLY ry TURVALLISUUSMESSUT.FI #TURVALLISUUS SPLY.FI TILAA UUTISKIRJE TURVALLISUUSMESSUT.FI/UUTISKIRJE
Ja yhteistyössä Pelastusopiston ja muiden, alaa vaikuttavaa tutkimustoimintaa tekevien kanssa. Mitä on vuosien saatossa tehty. ”Ei kannata jäädä yksin, vaan verkostoitua, tutkia ja kehittää yhdessä”, sanoo Kymenlaakson pelastuslaitoksen kehittämispäällikkö Teemu Veneskari. Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Yhteistyö kannattaa yritysmaailman kanssa Vahvalle laitokselle tutkimusvastuuta Stora Enson tehdas ja Kymenlaakson pelastuslaitos järjestivät suuronnettomuusharjoituksen Kotkassa viime toukokuussa. Tutkimushankkeita esitellään esimerkiksi alkukesästä järjestettävässä tutkijatapaamisessa. Pelastusopistossa tehdään jo nyt hyvää, alaa hyödyttävää tutkimustoimintaa. Harjoitus hyödytti Nokiaa, joka kehittää ilma-aluksia Saving Lives -projektissaan, sekä pelastuslaitosta, joka sai käyttöönsä yrityksen teknisen asiantuntemuksen. Kesäkuussa järjestettiin jo kymmenes. Tutkimukselle on tarpeensa, ja siinä voidaan ottaa huomioon myös alueelliset näkökulmat. Valtion rahoituksella olisi tarpeen saada yhdenmukaisuutta myös alan tutkimustoimintaan. Perustettu vuonna 1950. Teknologiayhtiö Nokia toimitti paikalle laitteet ja vastasi niiden sovellusten toiminnasta. Elokuussa ovat jälleen Palotutkimusraadin järjestämät Palotutkimuksen päivät. Päivillä esiteltävistä tutkimushankkeista voit lukea tämän lehden kanssa jaettavasta erikoislehdestä. 6 ·2017 3 Pääkirjoitus elokuu 2017 Palo-, pelastusja väestönsuojelualan johtava ammattilehti. Siinä on aihio, johon lisätä voimavaroja. Niitä tehdään oppilaitoksissa, tutkimuslaitoksissa ja pelastuslaitoksissa. Miten aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia voitaisiin hyödyntää. Pelastustoiminnan johtaja sai tärkeän täydennyksen tilannekuvaan yläilmoista, ja laitteiden sensorit paikallistivat niin klooridioksidivuodon kuin altistuneet ihmisetkin. Näin uusi teknologia parhaimmillaan integroituu pelastustoimeen. Pelastustoimen maakunnallinen uudistus siirtyi vuodella. Pelastustoimessa tehdään paljon hyviä tutkimuksia. Lue juttu Sevesoharjoituksesta sivulta 40 Kaisu Puranen, toimittaja kaisu.puranen@pelastustieto.fi. Pääkaupungissa tehdään jo nyt hyvää tutkimustoimintaa. Ilmeisesti ei, koska Helsingissä tutkija ryhtyy kokoamaan paitsi kansallisesti myös kansainvälisesti tehtyjä tutkimuksia yhteen. Meille syntyy uusi, suuri Uudenmaan maakunnan pelastuslaitos. Näillä näkymin 18 maakunnallista pelastuslaitosta aloittaa vuonna 2020. Tutkimustoiminta on silti liian sirpaleista. Onko kenellekään tietoa kokonaisuudesta. Harjoituksessa käytettiin menestyksekkäästi miehittämättömiä ilma-aluksia eli RPAS-laitteita
12–15 Työturvallisuus PEFC/02-31-151 PEFC/02-31-151 4041-0619 Painotuote ” Toivoa antavat työkaverit ja ajatus siitä, että pääsisi perheen luokse. Työturvallisuuden eteen tehdään töitä ja kehitetään uutta niin metsäkuin laivanrakennusteollisuudessa. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. 044 728 0402 kimmo.kaisto@pelastustieto.fi Kaisu Puranen puh. Kansi Eemeli Kankkonen (vas.), Markus Salminen ja Jasse Junkkari aloittivat noin kuudenkymmenen muun nuoren miehen kanssa pelastajaopinnot elokuun toisella viikolla Pelastusopistolla. s. Meyer Turku Oy otti laivanrakennuksen tulitöissä käyttöön mobiilisovelluksen ja samanlainen uusi tekniikka on pian käytössä myös Arctech Helsinki Shipyard Oy:n telakalla. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. 044 7280403 kaisu.puranen@pelastustieto.fi Myynti ja markkinointi Minna Kamotskin puh. 28. 050 562 0735 esa.aalto@pelastustieto.fi Toimittajat Kimmo Kaisto taitto & ulkoasu puh. s. (03) 4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi Juttuvinkit ja palaute toimitus@pelastustieto.fi Sosiaalinen media www.facebook.com/pelastustieto Twitter: @Pelastustieto1 Instagram: pelastustieto Julkaisija Paloja pelastustieto ry Kirjapaino: PunaMusta 2017, ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu puh. 4 6 ·2017 Päätoimittaja Esa Aalto puh. Paloesimies Jari Mönkkösen elämä meni uusiksi, kun hän halvaantui vuosi sitten. Kuva: Kaisu Puranen
s. Silloin myös mielenkiinto tutkimuksia kohtaan nousisi. Tämän lehden mukana tilaajat saavat Palotutkimusraadin tuottaman Palotutkimuksen päivien -erikoislehden. s. 8 Koulutus Pelastajakurssi 100:n odotukset olivat korkealla opintojen ensimmäisenä aamuna. 44 PALOTUTKIMUSRAA DIN JÄRJESTÄMÄT PALOTUTKIMUKSEN PÄIVÄT ESPOON HANASAARESSA 29.–30.8.2017 Palotutkimuksen päivät 2017. Moni opiskelija on aktiivinen urheilija, ja he odottavat innolla varsinkin käytännön harjoituksia. 6 ·2017 5 Pääkirjoitus ja toimittajalta 3 Ajassa 6 Arjesta eväät työhyvinvointiin 16 Kalusto kuntoon omassa korjaamossa 18 Taloudellinen Etelä-Pohjanmaa 20 Suuri Provinssi – pieni ponnistus 22 Uusi paloasema myös kokouspaikka 24 Palontutkintaa harjoiteltiin Nilsiässä 26 Vertaistukea verkosta 32 Ralliautopelastamista MM-rallissa 34 Puhdistusjärjestelmiä Puhdistamontieltä 36 Ilma-alus avartaa tilannekuvaa 40 Työn äärellä 42 Jämsänkosken VPK erikoistuu 48 Suihkuputki 49 Opinnäytetyöt 50 Mirafoni 51 Ulkomailta 52 Päiväkirja 55 Muistoissa 57 Keskustelua 57 Seuraavassa numerossa 58 Numerossa 6/2017 Tutkimus Ala kaipaa yhteisiä, jatkuvia ja pitkäaikaisia tutkimuksia. Myös tutkimusrahoituksen hakuprosesseihin tarvittaisiin osaamista
Aro sai asialle vahvistusta kehitteillä olevalta ergonomiaradalta, kun ensihoitajat nostivat ja kantoivat väärin. Vuoden lisäajan ei saa antaa pudottaa hanskoja käsistä. Kuntotestin yksi osio totteleekin nyt nimeä ergonomiarata. ”Me saamme nyt mahdollisuuden luoda uutta järjestelmäämme entistä valmiimmaksi. Kun se käytetään oikein, kaikki on hyvin”, pelastusylijohtaja Esko Koskinen sanoo. Taakat kyllä siirtyivät mutta kropat eivät tykänneet. Pelastusylijohtajan mielestä se ei ole hukassa. Ehkä meillä on myös liian kovat odotukset työn aikatauluun.” Uudistuksen yhteydessäkin on perätty alalta johtajuutta. Kuva: Kimmo Kaisto Yksi vuosi lisää valmisteluun ”Uuden ideoiminen vaatii toki myös perehtymistä ja yhteinen käsittely vie aikaa. Olisin odottanut hieman nopeampaakin etenemistä, mutta uudistus ei tokikaan ole helppo asia.” . ”Pian pitäisi tulla esityksiä julkiseen keskusteluun. Potilaalla harvoin on niin kiire, etteikö ensihoitaja ehtisi kuluttaa muutamaa hetkeä säästelläkseen itseään. Valmistella maakuntia ja rakenteita. Ergonomiaradan lisäksi ensihoitajien kuntotestiin kuuluu FireFitpolkupyöräergometri. Myös sisältökysymyksiä voidaan valmistella pidemmällä ajalla.” ”Mutta hommien pitää jatkua sujuvasti eikä kiire saa nyt yllättää.” Koskisen mielestä pelastustoimen sisällön uudistamista tekevissä työryhmissä ei vauhti saa hidastua. Valmistelussakaan ei saa tuudittautua lisä aikaan eikä hanskat saa nyt pudota. ”Ei tämä aiheuta pelastustoimelle muuta kuin vuoden siirtymisen. Toki saamme vuoden lisää aikaa valmistelutyöhön. 6 6 ·2017 AJASSA Sosiaalija terveyspalvelujen ja uuden maakuntahallinnon perustaminen siirtyy vuodella erityisesti lainsäädännön valinnanvapauden törmättyä perustuslakiin. Ensihoitajille uusi kuntotesti Kuntotesti syntyi osana Ensihoitajien fyysinen toimintakyky – Sen mittaaminen, arviointi ja edistäminen -liikunnanohjaajan ylemmän amk-tutkinnon lopputyötä Kajaanin ammattikorkeakouluun. Työterveyshuollon anamneesit kertoivat virheellisistä nostoasennoista. ”Se ei ole oikeaa eikä vallankaan tämän päivän mukaista johtajuutta, jos sisäministeriö määräisi asioita.” ”Yhdessä valmistellaan ja saadaan vaihtoehtoja, joiden perusteella voidaan päättää ja osoittaa myös oikeaa johtajuutta.” Liikunnanohjaaja Siv Aro kehitti lopputyönään ensihoitajien fyysisen kunnon testaamismenetelmän työpaikallaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Aluksi siinä taisteltiin sekunteja vastaan, mutta lopulta huomattiin, että ergonomia on nopeutta tärkeämpää. Näin myös maakuntiin siirtyvän pelastustoimen uudistaminen on ajankohtaista vuoden 2020 alussa. Kuntotestin kolmas osio on lihaskuntotesti, jossa tehdään etunojapunnerruksia, vatsalihaksia, jalkakyykkyjä, kannatellaan ylävartaloa, kannatellaan käsillä kahdeksan kilon painoa ja mitataan käsien puristusvoimaa. Ensihoitajien puutteet ergonomiassa selvisivät Arolle jo, kun hän etsi syitä töissä sattuneisiin tukija liikuntaelinvammoihin. Tutustu videoon: pelastustieto.fi. Pahinta on hänen mielestään se, jos innostus uudesta kärsii yhden vuoden lisäodottelusta. Liki 90-henkinen ensihoitajaporukka kuului testiä valmistellessa Sivin ”testipenkkiin.” Henkilöstön palautteesta testiin kehitettiin työn mukainen rata
PGD Smartno Na Pohorju, Slovenia (431,34) …. Tänä vuonna Suomesta oli mukana kahdeksan aikuisten joukkuetta, jotka ottivat osaa perinteisen palokuntakilpailun Aja B-sarjoihin. Salo (1.020,80) 47. Bad Mühllacken, Itävalta (1.070,80) …. Koko Suomen kilpailudelegaation vahvuus oli 135 henkeä. Kilpailussa ratkaisee aika ja virheetön suoritus, näiden pohjalta muodostuu joukkueen yhteispistemäärä. kerran. Hanasaari > Paloilmoittimen hoitajakurssi 30.8. Kuva: Ilkka Horelli. 6 ·2017 7 Alalla tapahtuu NUOHOUSALAN KESKUSLIITTO > Täydennyskoulutuspäivät 25.–26.8. Itävallassa 11 suomalaisjoukkuetta Suomi-Areenan aikana Porissa keskusteltiin turvallisuusaiheista. Palokuntanuorten kilpailussa joukkue tekee vastaavalla tavalla kalustoradan ja juoksee 400 metrin viestijuoksun. Kansliapäällikkö Päivi Nerg muistutti pelastustoimen roolista yhtenä keskeisenä sisäisen turvallisuuden toimijana. Kansainväliset CTIF palokuntakilpailut järjestettiin heinäkuun alussa Itävallan Villachissa. Helsinki > Tulitöiden kurssinjohtajakoulutus 18.9. Åbolands Brandkårsförbundin joukkue kilpaili tyttöjen sarjassa ja omassa sarjassaan sijoitus oli 13. Kuopio. Nurmo 1 (372,99) 74. Nummela 1 (333,58) Palokuntanuorten kilpailu (Vetter-Cup) 1. Satakunnan pelastuslaitos järjesti yhdessä Suomen Palopäällystöliiton kanssa keskustelutilaisuuden, jossa aiheena oli pelastustoimen strategia, jossa turvallista ja kriisinkestävää Suomea tehdään yhteistyössä. St. www.palomiesliitto.fi SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO > MC Fire Officers kokoontumisajo 26.8. Kanta-Porin paloaseman kalustohallissa järjestettiin areenaviikon keskiviikkona keskustelutilaisuus. https://koulutus.spek.fi Tulokset: Perinteinen palokuntakilpailu miesten A-sarja (suluissa yhteispisteet) 1. Nuijamaa (358,58). 18. Kilpailun toisessa osassa juostaan 400 metrin estejuoksu viestijuoksuna. Nurmo 2 (375,96), 32. Martin im Mühlkreis , Itävalta (419,93) …. Pyhäsalmi (346,27) Perinteinen palokuntakilpailu miesten B-sarja 1. Vantaa > Pelastussuunnittelu 2020 – asiakirjoja vai toimintaa. Turvallisuus puhutti Suomi-Areenassa K uv a: A n na st iin a K ar tt u ne n. Kaarina-Herrala (1.011,85). Avauspäivänä järjestetyssä sisäisen turvallisuuden uhkia nyt ja tulevaisuudessa käsittelevässä keskustelussa yhtenä järjestäjänä oli SPEK. Taivassalo 2 (361,27), 21. CTIF-toiminta antaa upeita mahdollisuuksia osallistua kansainväliseen palokuntatoimintaan”, kertoo Suomen delegaatiota johtanut Ilkka Horelli. Rudersdorf-Berg, Itävalta (400,82) …. Palokuntanuorten joukkueita oli yhteensä kolme, joista Åbolands Brandkårsfundin joukkue kilpaili tyttöjen sarjassa. Laukaa. 26. . Helsinki > Turvallisuusjohdon palontorjuntakurssi 20.9. Padasjoki > Viestintä viranomaistoiminnassa 6.9. 35. www.sppl.fi SUOMEN PELASTUSALAN KESKUSJÄRJESTÖ SPEK > Palotutkimuksen päivät 29.–30.8. Pori. 55. Tämä koostuu moottoriruiskulle tehtävästä imujohtoselvityksestä ja ”perusselvityksestä” kahdella työjohdolla. Vantaa. ”Kilpailuissa tuomareilla on keskeinen rooli ja Suomesta oli Itävallassa mukana toistakymmentä tuomaria eri tehtävissä. Neljän vuoden välein järjestettävät CTIF-kilpailut pidettiin 16. kerran ja kahden vuoden välein järjestettävät CTIFpalokuntanuorten kilpailut jo 21. Åbolands Brandkårsförbund (1.030,38), 43. B-sarjassa joukkueen jäsenet saavat ikähyvityspisteitä. Nummelan joukkueen tyyliä viestinvaihdossa esittelivät Samu Erkinheimo (vas.) ja Jesper Wallenius. Perinteinen palokuntakilpailu, naisten A-sarja 1. -asiantuntijatilaisuus 12.9. Nummela 2 (378,41), 64. Perinteinen palokuntakilpailu on kaksiosainen, jossa joukkue suorittaa ensimmäisessä osassa ”sammutushyökkäyksen”. Taivassalo 1 (382,63), 62. Varsinainen kilpailutapahtuma kestää viikon ja sen aikana kymmenhenkiset joukkueet harjoittelevat ja hiovat omaa suoritustaan huippuunsa ja osallistuvat muuhun tapahtumaohjelmaan. Vantaa > Onnettomuuksista oppiminen – Case Huntsmanin palo 21.9. Turvallisuutta käytiin läpi laajasti. Lisätietoja: www.nuohoojat.fi SUOMEN PALOMIESLIITTO SPAL > Liittohallituksen kokous ja seminaari 5.–6.9
8 6 ·2017 Tutkimustoiminta liian pieninä palasina Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Teemu Heikkilä Ala kaipaa yhteisiä, jatkuvia ja pitkäaikaisia tutkimuksia. Niistä ei vielä ole olemassa kunnollista kustannushyötyanalyysiä. Teknisten ratkaisujen kannattavuuteen saataisiin kustannusvaikuttavuuden osalta selkeämpää tietoa.” Häyrinen näkisi mielellään alan tutkimuksia, joissa olisi mukana moni taho. ”Tutkimusten pitäisi tukea toisiaan enemmän.” Häyrinen huomauttaa, että Suomessa palotutkimuksen kannattaisi myös hyödyntää maailmalla tehtävää tutkimusta, ja tehdä jatkotutkimusta mielenkiintoisista aiheista. Tähän taas tarvittaisiin tutkijatahoja yhteiseen tutkimukseen teknisen puolen lisäksi riskienhallinnan ja talouden saralta”, Häyrinen sanoo. Erityisesti hän kaipaa rakenteelliselle puolelle asiantuntevaa kustannushyötytutkimusta. ”Sellaiselle olisi ihan selkeä tilaus. Tutkimusrahoituksen hakuprosesseihin tarvittaisiin osaamista. Silloin myös mielenkiinto tutkimuksia kohtaan nousisi. Pelastusopiston koordinoimissa tutkimuksissa voisivat olla mukana yliopistot, pelastuslaitokset ja sisäministeriö. Paloturvallisuuden rakenteellisia keinoja ovat esimerkiksi sammutuslaitteistot. Tutkimushankkeissa olisi TUTKIMUS JA VIESTINTÄ. P elastusalan tutkimushankkeita pitäisi käsitellä nykyistä suurempina kokonaisuuksina. Sisäministeriön ylitarkastaja, Palosuojelurahaston asiantuntijaraadin jäsen Jarkko Häyrinen sanoo, että pelastusalalla on paljon pieniä, sinänsä hyviä tutkimuksia, mutta niistä ei muodostu suurempaa kokonaisuutta. ”Poliittisen päätöksenteon tueksi tarvittaisiin vaikuttavuustutkimuksia paloturvallisuuden rakenteellisten keinojen käytöstä
Häyrinen nostaa viimeaikaisista hankkeista esille paineenhallintaa huoneistopaloissa tutkineen Pahahupa-hankkeen, jossa olivat mukana onnistuneesti monet eri tahot ja rahoittajana myös yksityinen sektori. Valinnat eivät hanketasolla toimi yhteen tutkimusohjelmien kanssa.” Avain yhteistyöhön olisi Tervon mielestä juuri pelastuslaitosten sitoutuminen tiedolla johtamiseen. Vapauden piiri tutkimuksen ja kehittämisen osa-alueella on erittäin suuri. Se tarkoittaa, että se läpivalaisee jokaisen päätöksentekotason. Sen pöydän ääreltä pitäisi löytyä niin hyvä tutkimusaihe kuin rahoituskin sille.” Yksityinen rahoituskin on mahdollista, mutta alan yritykset tukevat tietenkin tutkimuksia, joilla saavat kasvatettua liikevaihtoaan. ”Rakenteet ovat olemassa, mutta hivenen liian kurittomasti tällä osa-alueella toimitaan. hyvä olla edustus sekä pelastusalalta että tutkimuskentältä. ”Järjestämislaissahan mahdollistetaan pelastuslaitosten yhteisten toimintojen järjestäminen ja kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin. ”Laissa edellytetään, että pelastustoimen palvelut ovat riskiperusteisia. EU:n rahoituspotentiaalin hän jättäisi toistaiseksi käyttämättä siitä syntyvän kuormituksen vuoksi. Valtiollakaan ei ole enää pelastusalalle korvamerkittyä tutkimusrahaa. Riskiperusteet pitäisi olla tiettyyn tasoon saakka vakioituneina käytettävissä, jotta kukin pystyisi tekemään oman suunnitteluvaiheensa niiden sekä omien tietojensa pohjalta. Maakuntien ja sitä kautta valtion rooli tutkimusten rahoituksessa saattaa kasvaa, Häyrinen ennakoi. 6 ·2017 9 Pelastusopiston koordinoimissa tutkimuksissa voisivat olla mukana yliopistot, pelastuslaitokset ja sisäministeriö. Rahoituksenkin kannalta meillä on vähän opettelemista siinä, että osataan koota riittävän iso porukka saman pöydän ääreen. ”Se luo kulttuurin, jossa tiedon arvo ymmärretään vahvemmin ja siihen uskalletaan panostaa.” Vahvempaan yhteistyöhön alan eri tahojen välillä taas päästäisiin kestävän tutkimusjatkumon luomisella. Pelastuslaitosten resurssit ovat kiinni arjen ja tulevaisuuden kehittämisessä.” Tiedolla johtaminen tukisi tutkimusta Täydentävien sammutusmenetelmien tutkiminen ja kehittäminen on yksi käytännöstä kummunnut tutkimushanke.. Suuremmassa kokonaisuudessa on mahdollista myös panostaa tiedon hankkimiseen. Sitä tarvitaan kuitenkin ehdottomasti lisää. ”Se oli laajapohjainen ja laajasti rahoitettu tutkimushanke. Vahvempi tiedolla johtamisen ja päätöksenteon kulttuuri loisi edellytyksiä myös tutkimukselle, painottaa pelastustoimen kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo. Uskoisin, että maakuntauudistus tulee parantamaan asiaa.” Häyrisen mukaan tutkimusrahoituksen hakuprosesseihin tarvittaisiin enemmän osaamista. Esimerkiksi EU:n tutkimusrahoitusmekanismeja hyödynnetään vain vähän. Hän muistuttaa, että myös pelastusalalta kumpuaa pelastustoimen järjestelmään liittyvää tutkimusta. ”Kun puhutaan verkostomaisesta yhteiskunnasta, ja pelastustoimen roolista kokonaisuudessa, asiat ovat niin laajoja, että ilman pitkiä, kestäviä tutkimusjatkumoja ei päästä riittävän pitkälle.” Tervon mielestä tutkimuksessa olisi hyvä olla runkoteemoja, joiden puitteissa tutkimusjatkumoa rakennettaisiin. Tutkimuksen rahoittamisessa hän kääntyisi Palosuojelurahaston puoleen. ”Uudistamishanke vie toimialan resursseja niin paljon, etten ainakaan tässä kohtaa lähtisi ensisijaisesti katsomaan sen perään, koska se vaatii hallinnollista henkilöstöä. ”Kukin tutkimustietoa tuottava taho pystyisi osallistumaan jatkumoon.” Alalla on olemassa Pelastusopiston valmistelema tutkimusohjelma, mutta sitä pitäisi hyödyntää tehokkaammin. ”Jos tutkimusta tehdään pelastusalalle ilman pelastusalaa, niin todennäköisesti siitä jää asioita pois.” EU-rahaakin voi saada Häyrinen uskoo, että äskettäin vuodella eteenpäin siirtynyt maakuntauudistus luultavasti parantaisi kentän ja alan tutkijoiden yhteistyötä. Perinteiseen työtapaan nähden puhutaan erittäin voimakkaasta uudistumisesta.” Tervo näkee, että tulevaisuudessa kiinnostavin tutkimuksen kohde on pelastustoimen palvelujen vaikuttavuuden arviointi. Tervon mielestä Palosuojelurahaston potentiaalia ei kuitenkaan ole hyödynnetty riittävän hyvin
”Ne jäävät sisällöltään triviaaleiksi, tuloksia ei osata hyödyntää mitenkään. Esimerkiksi pelastuslaitosten voimin voidaan tehdä perustutkimusta laajemmin yhdessä.” Veronmaksajan näkökulma Pelastuspäällikkö Maria Murtola KantaHämeen pelastuslaitokselta tutki pro gradu -työssään pelastustoiminnan tuloksellisuutta ja sen monitulkintaisuutta. ”Pitäisi miettiä toimintatapoja pelastuslaitoksissa, työmenetelmiä, paloturvallisempia ratkaisuja. Tutkimuksen lähtökohdan tulisi olla siinä, kuinka voimme tehdä työtämme paremmin ja turvallisemmin.” Murtolan mukaan monet tutkimukset jäävät etäälle varsinaisesta pelastustoimesta. Tutkimuksella pitäisi olla vahva sidos käytäntöön, että tulos saadaan palvelemaan avuntarvitsijaa.” ”Tutkimuksen lähtökohdan tulisi olla siinä, kuinka voimme tehdä työtämme paremmin ja turvallisemmin.”. Kaikilla olisi mielenkiinto seurata tutkimusten etenemistä.” Pelastuslaitoksen edustajana Murtola korostaa, että tutkimuksissa pitäisi miettiä, mikä hyödyttäisi eniten veronmaksajaa. 10 6 ·2017 ”Tutkimusrahoituksellehan ei ole tapahtumassa mitään, mutta maakuntauudistus voi vaikuttaa siten, että suuremmissa kokonaisuuksissa voidaan erikoistua ottamaan asioista vähän tarkemmin selvää. Myös Murtola katsoo, että pelastusalan tutkimus on hieman hajanaista. Ei niin, että meillä olisi yhteiset jatkuvat, pitkäaikaiset tutkimukset, vaan joku taho saa idean ja tekee siitä tutkimuksen.” Hänen mukaansa tilanne on toki parantunut takavuosista, ja Pelastusopisto koordinoikin tutkimusta, mutta tutkimus voisi silti olla yhtenäisempää. ”Oppilaitoksilla, pelastuslaitoksilla, tutkimuslaitoksilla ja Pelastusopistolla on kaikilla omat mietteensä, eikä painopisteitä välttämättä ole suunniteltu yhdessä.” Tilanne paranisi yhteistyön tiivistämisellä. ”Aika moni taho tekee tutkimusta itsenäiTUTKIMUS JA VIESTINTÄ sesti, omista lähtökohdistaan ja motiiveistaan. ”Silloin oltaisiin tietoisia, mitä toiset ovat tutkineet, ja valittavat tutkimusaiheet hyödyttäisivät kaikkia mahdollisimman laajalti
Siinä riittäisi paneutumista”, Hanna Rekola sanoo. Järjestelmää täyttävät monet eri tahot, joista monilla voi olla tässä vaihtelevia käytäntöjä. Voisi olla hyvä, että maakuntauudistuksessa se osoitettaisiin vahvojen pelastuslaitosten tehtäväksi. Helsingissä on jo tässä hyvät lähtökohdat, kun henkilöresursseja saataisiin vielä lisättyä.” Teksti ja kuva: Esa Aalto Helsingin riskianalyysi perustuu tutkittuun tietoon . ”Riskianalyysissä ja tutkimustoiminnassa on huomioitava kokonaisvaltaisesti pelastustoimen operatiivisen toiminnan lisäksi myös muut riskienhallinnan keinot. Silti tarvittaisiin valtakunnallista tutkimustyötä. Tutkimustoiminnassa hyödynnetään pelastustoimen resurssija onnettomuustilasto PRONTOa. Tavoitteena on tutkimustiedon perusteella tehdä päivittäistä työtä niin, että helsinkiläisten turvallisuus pysyy hyvänä ja paranee. Mikä tutkimusaihe kiinnostaisi. ”Omaisuusvahinkoja arvioivat useat eri henkilöt, jolloin niiden luotettava vertailu on ongelmallista”, Pekka Itkonen toteaa. Parhaillaan aineistosta tehdään samasta näkökulmasta valtakunnallista tarkastelua. Olisikin hyvä, että pelastuslaitoksissa olisi riittävät voimavarat huolehtia tutkimustiedon hyödyntämistä”, Pekka Itkonen sanoo. Miten sitä pitäisi tutkia ja mitkä ovat oikeat menetelmät. Helsingin pelastuslaitoksen omia tutkimuksia ja selvityksiä on julkaistu verkossa ja niitä on jaettu myös valtakunnallisesti. Yksi keskeinen lähtökohta on ollut spatiotemporaalinen lähtökohta eli paikkaan ja aikaan liittyvät riskitekijät. Tarkoituksella tai ei, pelastuslaitoksen tutkimustoiminnasta vastaavat erityisesti kaksi maantieteilijää: pelastustoimen suunnittelupäällikkö Pekka Itkonen ja tutkimuspäällikkö Hanna Rekola. Hanna Rekola (vas.) ja Pekka Itkonen huolehtivat tutkimustoiminnasta Helsingin pelastuslaitoksella.. Pekka Itkosen mielestä myös pelastustoimen eri tehtävissä toimivien valjastamista tutkimustiedon tuottajina pitäisi parantaa. Aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia hyödynnetään laajemminkin laitoksen päätöksenteossa ja jatkotutkimuksissa. PRONTOon kirjattavien tietojen laatua voitaisiin heidän mielestään myös parantaa koulutuksella. Hän puhuu joukkoistamisesta. Itkonen muistuttaa, että rakenteelliset ratkaisut ja ihmisen toiminta vaikuttavat onnettomuusriskeihin eikä pelastustoimi toisaalta voi myöskään yksin vaikuttaa turvallisuuden parantamiseksi, vaan siihen tarvitaan myös muita viranomaisia ja toimijoita. Parhaillaan Hanna Rekola kokoaa kansallisesti ja kansainvälisesti tehtyä tutkimustietoa, jotta ne saadaan koottua yhteen. ”Miten isot trendit ja tulevaisuuden tekniikka ja keinoäly ja robotisaatio vaikuttavat toimintaympäristön riskeihin ja sitä kautta pelastajien työnkuvaan ja osaamisvaatimuksiin. Tutkimukseen lisää paukkuja Valvova viranomainen, pelastusylitarkastaja Markku Kirvesniemi Etelä-Suomen aluehallintovirastosta pitää Helsingin tutkimustoimintaa hyvänä ja toivoo, että sitä hyödynnettäisiin tarpeen mukaan muillakin alueilla. Toimintavalmiuden ylläpito riskianalyysin perusteella on tärkeä asia, mutta toinen yhtä tärkeä on onnettomuuksien ehkäisyn kohdentaminen tutkimustiedon perusteella”, Itkonen ja Rekola sanovat. Pelastustoimen tehtävien raportointijärjestelmä saa Helsingin tutkijoilta kiitosta, mutta kehitettävääkin olisi. 6 ·2017 11 H elsingissä on pelastustoimen tutkimuksessa keskitytty erityisesti alueelliseen riskikartoitukseen. Sen toteuttamisessa pelastustoiminnan valmius ja onnettomuuksien ehkäisytyö täydentävät toisiaan. ”On tätä tehtykin, mutta petrattavaa on.” ”Esimerkiksi riskinanalyysityön yksi perusta oli käytännön työstä saatavat tiedot.” Tutkimustoiminnan ajankohtaiset teemat ja painopisteet tulevat pelastustoimen valtakunnallisista tutkimuslinjauksista ja myös oman laitoksen strategia vaikuttaa valittaviin tutkimusaiheisiin. Riskeistä saataisiin tietoa suoraan kentältä toimivilta henkilöiltä ja ne olisivat syötteinä tutkimusaineistoksi. ”Toki riskit ovat isommat väestöltään suurilla alueilla. Osana tutkimusta selvitettiin esimerkiksi operatiivisen työn kuormittavuutta vuorokauden ajan ja paikan perusteella. Ennakoiva tutkimus on aina mielenkiintoista”, Pekka Itkonen sanoo. ”Tutkimustoiminnalla on haettu vaikuttavuutta riskienhallintaan. Molemmissa hyödynnetään PRONTOn aineistoa. Onnettomuuksien ehkäisy nousee myös tutkimuksen avulla tasavertaiseksi toiminnaksi pelastustoiminnan kanssa. ”Seuraavaksi mielenkiinto tutkimustoiminnassamme on asumisen turvallisuudessa ja niissä toimenpiteissä, joilla sitä voidaan edesauttaa. Tavoitteena on erityisesti käydä läpi jo tehtyä kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa ja löytää keinoja soveltaa sitä omassa toiminnassa.” Onnettomuuksien määrä ja esimerkiksi siitä aiheutuvat ihmishenkien menetykset ovat helposti seurattavia mittareita, mutta muitakin on. ”Ennaltaehkäisevät keinot riskienhallinnassa. Kaikki tutkimustulokset eivät suoraan johda käytäntöön, mutta tärkeää on myös herättää keskustelua”, Hanna Rekola tähdentää. Mutta entä jos tutkijat saisivat itse päättää. Hyvä ja kehitettävä työkalu ”Pienin askelin edetään ja sekin on hyvä asia. ”Aikaisemmin tehtyjä tutkimusaineistoja jää myös hyödyntämättä. Miten voidaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen turvallisuusviestinnällä ja valvonnalla”, Hanna Rekola sanoo. Palvelutasopäätöksen tueksi tutkimusyksikössä tehtiin riskianalyysi, jossa kartoitettiin toimintaympäristön riskit
Henkilökunnan työssä oppimiseen sisältyy se, että osaa toimia oikein palotilanteessa”, Kalle Seppänen sanoo. Saksan tehtailla niitä on. Oman toiminnan ohella välttämättömiä ovat muut voimavarat. Tulipalo on riskeistä suurimpia.. Mukana ei ole riittävästi nuorempaa väkeä”, Kalle Seppänen sanoo. ”Tehdaspalokuntatoiminnan uhkana on jatkuvuus. Tulipalo on yksittäisistä riskeistä suurin. Niin viranomaislähtöinen pelastuslaitos kuin sopimuksen perusteella toimivat vapaaehtoispalokunnat. Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden paloja tehdasturvallisuudesta huolehditaan turvallisuuspalveluiden toimesta ja tuotantolaitoksen poikkeustilanteisiin ensimmäisenä vastataan tehdaspalokunnan toimesta. Se on niin tärkeä, että sitä varten ollaan valmiita jakamaan yhteistä tietoa. Turvallisuus takaa parhaimmillaan tuotannon jatkuvuuden ja mahdollisimman lyhyen keskeytyksen, jos jotakin sattuu. ”Henkilökunnan kyky reagoida nopeasti erilaisiin uhkatilanteisiin on tärkeää. Alkuvaiheen reagointi on tärkeintä Tärkeintä turvallisuudessa on kuitenkin ensimmäiset reagoinnit tilanteessa. Siitä hyötyisivät niin tehdas turvallisuutensa vuoksi kuin sopimuspalokunnat mielekkään tekemisen vuoksi. Yhteisen pöydän ympärille kokoonnuttaisiin säännöllisesti keskustelemaan ja jakamaan turvallisuustietoja. 12 6 ·2017 M aamme metsäjätit Stora Enso Oyj ja UPM Oyj haluavat pitää huolta työntekijöidensä ja toiminnan turvallisuudesta. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on ehdotTYÖTURVALLISUUS Metsäteollisuudessa turvallisuustietoa ei pantata Riskit torjutaan yhteistyöllä Teksti ja kuvat: Esa Aalto Turvallisuus on vientivetoiselle metsäteollisuudelle tärkeä asia. Tuotannon tehtäviin ei ole asiaa, ellei omaa näitä taitoja. Siitä syntyy luottamus, kun tiedetään, mitä hektisessä tilanteessa pitää tehdä. Itsekin sopimuspalokuntatoiminnassa mukana oleva Seppänen näkisikin mieluusti, että tehtaan lähiympäristössä toimivista sopimuspalokunnista perustettaisiin kummipalokuntia, jotka erikoistuisivat tehtaan turvallisuuden takaajiksi. Turvallisuustyötä yrityksissä ohjaavat paloja suojelupäällikkö Mikko Parikka Stora Enso Oyj Imatran tehtailta ja yritysturvallisuuspäällikkö Kalle Seppänen UPM Oyj:stä laajentaisivat paloja suojeluturvallisuuskeskusteluja konsernien välisiksi ja pyytäisivät mukaan myös muut alan yritykset. Alkusammutustaidot on tarkennettu ja ensiapukoulutusta syvennetty. ”Varautuminen on kaiken a ja o. ”Yhteistyötahojen ohella henkilökunnan turvallisuustaidoilla on ensisijainen merkitys. Myös osaaminen on tärkeää ja siksi siihen satsataan koulutuksella ja harjoituksilla. Harjoitteleminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen on tässä mielessä tärkeintä.” Stora Enson Imatran tehtaiden paloja suojelupäällikkö Mikko Parikka muistuttaa, että tehtaan jokainen osasto on turvallisuuden kannalta oma yksikkönsä, jossa on myös oma pelastussuunnitelma. UPM Oyj:llä ei ole yhtään päätoimista palokuntaa Suomessa. Imatran tehtaiden tehdaspalokunnan vahvuus on 44 henkeä, josta päätoimisia 17 henkeä
Talous ja maine tulevat niiden jälkeen.” Heidän mielestään teollisuudessa ollaankin edellä työturvallisuudessa. Ihmisten turvallisuus on toki tärkeää, mutta taloudellista puolta pitäisi hänen mielestään tuoda näkyvämmin esille. ”On hyvä ja helppo toimia turvallisuustehtävässä, kun toiminnalla on erityisesti ylimmän johdon tuki”, Mikko Parikka sanoo. Viranomaisen läsnäolo yksityisen toimijan tutkinnassa aiheuttaa tosin haasteen, koska viranomaisen tuottama tieto on julkista ja siihen ei voi silloin sisältyä liikesalaisuuteen liittyviä asioita.” Stora Enso on laatinut turvallisuuskoulutusta myös videomateriaaliksi. Näin turvataan voimavarat”, Mikko Parikka sanoo. . ”Siinä on otettava huomioon myös työturvallisuus. Myös pitkien etäisyyksien kohteissa turvallisuus voi olla hyvinkin hanskassa. Kalle Seppänen huomauttaa, että omaa työpaikkaansa pelastava, palon huomannut työntekijä voi ottaa tarpeettomiakin riskejä alkusammutuksessa. Mikko Parikka painottaa tilannekuvan nopeaa muodostamista, kun voimavarat ovat omissa käsissä. Pienikin alkusammutus auttaa aina”, Mikko Parikka toteaa. Metsäteollisuus on Kalle Seppäsen mukaan taloudellisesti vaikeina aikoinakin pitänyt huolta turvallisuudesta. 6 ·2017 13 toman tärkeää, että syntyneeseen tilanteeseen päästää kiinni nopeasti ja alkuvaiheessa.” Kalle Seppäsen mielestä varautumisessa ei oteta riittävästi huomioon taloudellista toimintaa. Stora Enson Imatran tehtaiden palokunta harjoittelee työtapaturman pelastustehtävää.. Kalle Seppänen kertoo esimerkin Kymenlaaksossa, pitkien etäisyyksien päässä sijaitsevasta Vuohijärvi-Kalson viilutehtaasta, jossa oman tehdaspalokunnan ohella turvallisuudesta on huolehtimassa lähialueella toimiva Selänpään VPK. ”Mutta isommissa tilanteissa on välttämätöntä, että tehdasalueen tuntevia on riittävän paljon. Vastuulliset toimijat haluavat turvallisen toimintaympäristön ja se on hyvä asia”, Kalle Seppänen sanoo. ”Työntekijöiden turvallisuus on tärkeää, koska metsäteollisuuskin kilpailee nuoresta työvoimasta. Puunjalostustehtailla harjoitellaan säännöllisesti. Ne edellyttävät esimerkiksi evakuointivaatimuksia ja alkusammutuskaluston kunnossapitoa. UPM:n yritysturvallisuuspäällikkö Kalle Seppänen (vas.) ja Stora Enson Imatran tehtaiden paloja suojelupäällikkö Mikko Parikka puivat paljon myös yhdessä metsäteollisuuden toimijoiden turvallisuusriskejä. Esimerkkinä tulityökoulutus. Stora Enson tehtailla toimii oma palokunta, kun UPM:llä niitä ei ole. . Hän myös muistuttaa, että oikeisiin kohteisiin pitää osata käyttää oikeanlaista alkusammutuskalustoa. Paikkakuntakohtaisten tarpeidenkin vuoksi varautumisessa on eroja. Toki muulla turvallisuuskoulutuksella on jo pitkät perinteet myös metsäteollisuudessa. Esimerkiksi pelastustoimeenkin verrattuna. Esimerkiksi alkusammutuksen turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota videomateriaalin avulla. ”Palvelutasopäätöksiin pitäisikin sisältyä enemmän taloudellista vaikuttavuutta”, hän sanoo. On hyvä, että alkusammutusta tehdään, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. ”Myös asiakkaat omalta osaltaan edellyttävät, että yrityksellä on turvallisuusasiat kunnossa. Mikko Parikka korostaa myös pientenkin tilanteiden syiden tutkimisen ja selvittämisen merkitystä. ”Jauhesammutin aiheuttaa esimerkiksi sähkötilan paloon pahempia vahinkoja.” Metsäteollisuudessa työturvallisuuden kehittäminen ja nostaminen jalustalle on lisännyt muun turvallisuuden merkitystä. ”Teollisuuslaitoksissa tutkinta tehdään perusteellisesti, jotta saadaan oppia jatkoa ajatellen. Työturvallisuus on ykkösasia Metsäteollisuuden suurille yrityksille turvallisuus on tärkeä asia maineenhallinnan kannalta, mutta erityisesti halutaan turvata työntekijöiden työturvallisuus. Siksi pelastuslaitoksen työvuorot ja alueen sopimuspalokunnat ovat vierailleet täällä. Tilanteen hoitaminen viedään myös mahdollisimman pitkälle tuotannon uudelleen aloittamiseen asti, jotta tärkein tavoite, eli häiriötilanteen aiheuttama tuotannon katkos jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Kumppanuusverkostossa on keskusteltu siitä, että myös pelastustoimi ulottaisi tutkintaa laajemmalle. Enemmän yhteistyötä Mikko Parikka pitää edistysaskeleena sitä, että maakuntauudistuksen yhteydessä on alettu puhua enemmän myös yritystoiminnan ja viranomaisen välisestä yhteistyöstä.
Kokemukset ovat siis olleet hyvät ja mobiiliteknologian hyödyntämistä ollaan nyt laajentamassa. Uuden teknologian käyttöönotto on parantanut tulitöiden kokonaiskuvan hallintaa. Tulityölupakäytäntöön on otettu avuksi myös mobiiliteknologia. Tuotantovauhdin ollessa kiivaimmillaan lupia annetaan yli sata. Tulityösovelluksen kehittäminen alkoi, kun eräs tietotekniikka-alan yritys lähestyi Meyerin Turun telakkaa ja esitteli uuden teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksia. Työsuojelupäällikkö Matti Tuimala (vas.) ja palopäällikkö Harri Koivisto huolehtivat omalta osaltaan siitä, että töitä tehdään turvallisesti rakenteilla olevassa laivassa ja telakka-alueella.. Kokemukset ovat olleet erinomaiset. . Sovelluksen avulla muut telakalla työskentelevät voivat myös tarkistaa, että tulitöitä tehdään oikeassa paikassa luvan kanssa. Uusi teknologia ja työturvallisuuteen satsaaminen palkittiin myös viime vuonna. 14 6 ·2017 TYÖTURVALLISUUS T ulityölupa kirjataan kännykkäsovellukseen. ”Laivalla tarkastusta tekevät henkilöt, esimerkiksi palomiehet voivat ottaa kuvan havaitsemastaan turvallisuusongelmasta ja ladata sen suoraan sovellukseen. Näin tieto jää Telakan tulityölupia hallitaan kännykkäsovelluksella Teksti ja kuvat: Esa Aalto Tulipalo rakenteilla olevassa laivassa on yksi suurimmista onnettomuusriskeistä telakalla. Tarkoitus on saada rinnalle havaintosovellus, jolloin turvallisuuspuutteisiin telakka-alueella voidaan puuttua entistä paremmin. ”Päädyimme kokeilemaan mobiilisovellusta nimenomaan tulitöiden hallinnassa”, työsuojelupäällikkö Matti Tuimala kertoo. Meyer Turku Oy:n telakalla mobiilisovellus otettiin käyttöön kolmisen vuotta sitten. Jokaisella on velvollisuus puuttua, jos näin ei ole toimittu
Telakalla ollaan aloittamassa pian oma tulityökoulutus. Ohjelmisto on samanlainen kuin Turussa, mutta erojakin on. Työturvallisuusasioihin perehdytetään maanantaisin järjestettävissä HSE-perehdytyksissä. Erityisesti tarvitaan palomies-vartijoita, jotka työskentelevät silloin, kun tuotantovauhti on kiivaimmillaan eli päivisin.” ”Palokunnan tärkein työmaa on laivassa. Toimittaja on sama. Paloasemalla huolletaan telakalla käytössä olevat alkusammutuslaitteet. ”Sovellus toimii meillä tila-alueittain palo-osastojen mukaisesti. Telakalla päätoiminen palokunta Turun telakalla on päätoiminen palokunta, jossa parikymmenen työntekijän lisäksi on saman verran alihankintayrityksen työntekijöitä. Rakenteilla olevassa laivassa annetaan työtahdin ollessa kiivaimmillaan yli sata tulityölupaa. Teemme onnettomuuksien ehkäisytyötä. . Telakan palokunnan työntekijät huoltavat sammuttimet. Työntekijät perehdytetään työhön tullessaan erityisesti turvallisuusasioihin. ”Sammuttimia on 10–15 metrin välein, joten lähin löytyy helposti ja tarpeen vaatiessa alkusammutus voidaan aloittaa nopeasti. Ja tämä johtuu siitä, että Helsingissä tehdään erityisesti jäänmurtajia eikä risteilyaluksia kuten Turussa”, palopäällikkö Jouni Janhonen kertoo. Palopäällikkö Harri Koivisto kertoo, että rakenteilla olevassa laivassa tapahtuvat tulityöt ovat havainnekuvan avulla kaikkien nähtävissä. Kaiken on tapahduttava turvallisesti”, Matti Tuimala sanoo. Työturvallisuus nousee entistä keskeisempään asemaan, kun tuotantovauhti kiihtyy 2020-luvulle tultaessa. Vuorossa on 5–6 savusukelluskelpoista henkilöä. Koulutuspaketti käännetään yli kymmenelle kielelle, jotta mahdollisimman moni työntekijä saa koulutuksen omalla äidinkielellään. Laivaa rakentavat useiden alihankintayritysten työntekijät. ”Koulutuksella pitää päästä paremmin sisälle telakan omiin tulityöriskeihin. Tulityösovelluksesta haluttiin tehdä mahdollisimman yksinkertainen ja kehittäjän kanssa hiotusta kokonaisuudesta on saatu sellainen. Jos jotakin sattuu, pääsemme nopeasti tilanteeseen, ennen kuin pelastuslaitoksen yksiköt tulevat paikalle”, Harri Koivisto kertoo. Myös suojavarusteiden käyttöä laivalla valvotaan jatkuvasti. Sovellusta käytetään rajattuna pienemmillä alueilla. Sitä ei jätetä koskaan yksin, vaan sitä valvotaan ja käydään läpi sen turvallisuusvälineistöä. Jos rike toistuu, työ keskeytetään ja henkilö poistetaan telakalta päiväksi. Tulitöiden lupaprosessia voidaan hallita nyt kännykkäsovelluksella. ”Jos suojalaseja tai muita tarvittavia suojavarusteita ei käytetä ohjeiden mukaisesti, siitä saa ensin suullisen huomautuksen ja käydään läpi oikea toimintatapa. HSE-perehdytykseen on tekeillä myös verkko-oppimisaineisto, johon sisältyy videoita ja vuorovaikutteisia tehtäviä, joiden perusteella opetetaan turvallisuuteen liittyviä keskeisiä asioita. ”Näin jokainen voi omalta päätelaitteeltaan seurata, missä tulitöitä tehdään. 6 ·2017 15 myös kootusti talteen ja voidaan seurata, missä on turvallisuuspuutteita ja missä vaiheessa korjaavat toimenpiteet etenevät.” Läpinäkyvyyttä turvallisuuteen Tulityösovellus tuo myös läpinäkyvyyden. Sovellus käyttöön myös Helsingissä Arctech Helsinki Shipyard Oy:n telakalla Helsingissä otetaan piakkoin käyttöön tulityömobiilisovellus. Telakka-alueelle on myös tulossa suuri näyttötaulu, jossa esitetään sama tieto”, Koivisto sanoo. ”Työturvallisuus on tärkeää paitsi rakenteilla olevilla aluksilla myös itse telakka-alueella, jossa nostetaan paljon raskaita taakkoja ja samalla alueella liikutaan paljon. Samalla pidämme yllä valmiutta. . Ohjelma on samanlainen kuin Meyer Turku Oy:n telakalla. Siellä herättiin omaan koulutukseen, kun rakenteilla olevassa laivassa sattui vakava tulipalo. Jokaisella kannella on omat tila-alueensa, jotka ovat omia paloosastojaan. Siitä huolehtivat oman henkilökunnan lisäksi ulkopuolisen yrityksen palveluksessa olevat HSE-Officerit. ”Kun tulityöntekijän tiedot on kertaalleen sovellukseen syötetty, tulityöluvan saa myönnettyä nopeasti työkohteessa.” ”Vielä kun saisimme tulityötekijöiden tiedot kirjattua jo työntekijän tullessa töihin, mutta vielä tässä vaiheessa tietoturvariski estää sen”, Harri Koivisto sanoo. Tulityökoulutuksen vaatimuksiin kuuluu myös alkusammutusosaaminen ja vaadittavien harjoitusten tekeminen”, Harri Koivisto sanoo. Tavoitteena nolla työtapaturmaa Työturvallisuuden pitää telakalla olla huippuluokkaa ja tavoite on vain ja ainoastaan nolla työtapaturmaa. ”Kun tuotantomäärät kasvavat, tulee tarve lisätä palokunnankin väkeä ja palvelua hankitaan alihankintayritykseltä. Jos edelleenkään suojavarusteita ei käytetä, työntekijä poistetaan työmaalta pidemmäksi ajaksi ja työnantajalle lähetetään laiminlyöntimaksu”, Tuimala sanoo. Oma tulityökoulutus Tulityöntekijän ja palovartijan käytettävissä on laivalla kaikkiaan noin 800 sammutinta. Laivassa niitä on kaikkiaan noin 800.. Siihen tarvitaan vaativampi käytännön harjoittelu kuin nyt käytössä olevassa.” Harri Koivisto kertoo, että muualla telakoilla ei ole vastaavanlaista tulityökorttikoulutusta, mutta Saksassa on nyt paneuduttu asiaan
Työkyvyttömyyseläkkeen kautta poistuu suuri osa alan työntekijöistä ja se maksaa. Pelastustoimi on valitettavasti edelleen sirpaleinen. ”Uskon kyllä, että on aitoa halua kehittää ja askel kerrallaan mennään oi keaan suuntaan.” ”Olemme viranomaistoimija, mutta meillä ei ole virallista elintä, joka veisi alan strategisia päämääriä eteenpäin. Jos löytyy yhteisiä nimittäjiä, ne saadaan kaikkien tietoon ja työtapoja voidaan parantaa.” ”On tärkeää kehittää raportointia, jotta saadaan oikeaa tietoa esimerkiksi työtapaturmista. Muistetaan tärkein eli asiakas. ”PERAsta on kuoriutunut helmi, pelastustoimen yhteinen ja yhtenäistävä ohjelmisto. Pitää Teksti ja kuva: Kimmo Kaisto muistaa, että on paljon muutakin kuin operatiivista johtamista. PERA on helmi Merkittäväksi parannukseksi työhyvinvoinnin kehittämisessä Pukkinen mainitsee valtakunnallisen työsuojeluohjelmisto PERAn (Pelastustoimen ja ensihoidon riskinarvio). Oleellista ei ole kyselyjen määrä, vaan se, että kipukohtia aletaan oikeasti korjata. Vastauksia tuli 2257, vastausprosentti oli 48. Johtamisessa eniten kehitettävää ”Kaipaisin sitä, että ymmärrettäisiin työhyvinvoinnin vaikutus tuottavuuteen. Tuloksista kerrottiin laajasti Pelastustiedossa 2/2014. V altakunnallisen työhyvinvointia kehittävän yhteistyöelimen puheenjohtajana toimi tuolloin pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselta. Olemme pieni ja vanhoillinen toimiala, mutta verkostona voimme paremmin kehittyä muutosten keskellä.” Pukkisen mukaan palomies on tutkimuksissa toistuvasti arvostetuimpia ammatteja. Lähiesimiehen rooli on tärkeä ja organisaatiota pitäisi madaltaa entisestään”, Suomen Palomiesliitto SPAL:n johtaja Kim Nikula esittää. Henkilöstöresurssien ja erityisesti henkilöstöjohtamisen näkökulmasta on paljon kehittämistä. Ei saa tehdä jakoa ala-, välija yläkerrokseen, vaan edetä itseohjautuvaan tiimityöskentelyyn. Sen avulla saamme arjessa konkreettista tietoa niin henkisestä kuin fyysisestä työhyvinvoinnista. Arjella, avoimuudella ja reiluudella on keskeinen merkitys, ei vain erilaisilla hankkeilla. Meillä on erinomainen koneisto, josta pitää tehdä vielä parempi. Me olemme esimerkiksi lisänneet työnohjausta ja vieneet puhdas paloasema -asioita eteenpäin. ”Kun meillä on näin hyvä julkisuuskuva, niin kai meillä on aika hyvä työpaikkakin. Onko kyselyn tuloksia hyödynnetty ja miten. Käskypolitiikka ja hierarkinen johtaminen ei ole nykyaikaa. Olemme pyrkineet myös pitämään säännöllisesti työpaikkakokouksia ja parantamaan tiedonkulkua”, Pukkinen kertoo. Ohjelmistoa pyörittää ja kehittää Keski-Suomen pelastuslaitos. Pidetään huoli siitä, että meidän arvostuksemme pysyy ja paranee”, hän painottaa. Hänen mukaansa tavoite oli, että valtakunnallinen kysely ei jäisi ainoaksi. ”Työhyvinvointi on yhteistyötä, jossa pelastuslaitosten kumppanuusverkostolla on tärkeä rooli käytäntöjen yhtenäistäjänä ja Pelastusopistolla tiedonjakajana. Meillä on koko ajan reaaliaikainen kuva pelastustoimen ja ensihoidon riskeistä. Verkostoon kuuluvat myös sisäministeriön pelastusosasto ja ammattijärjestöt. Asiat pitää ottaa puheeksi heti, eikä piiloutua olkapolettien taakse. ”Pelastuslaitokset ovat hyödyntäneet kyselyn tuloksia tahoillaan eri tavoin. Kun tieto tulee omista järjestelmistä, on helpompi kehittää parempia toimintatapoja. Pelastuslaitosten työhyvinvointia kehittävän valtakunnallisen yhteistyöelimen loppuraportti on osoitteessa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/78922 Arjestä eväät työhyvinvointiin. 16 6 ·2017 TYÖHYVINVOINTI Pelastuslaitosten yhteinen ja valtakunnallinen työhyvinvointikysely toteutettiin loppuvuodesta 2013. Kansalainen on meille kaikille se tärkein ja yhteinen punainen lanka”, Nikula kiteyttää.” Valtakunnallinen työhyvinvointikysely suunniteltiin sisäministeriön, pelastuslaitosten valtakunnallisen työhyvinvointia kehittävän yhteistyöelimen alatyöryhmän sekä MIF Koulutus Oy:n yhteistyönä. Joiltakin pelastus alueilta tulee valitettavasti viestiä, että henkilöstöä ei oteta mukaan kehittämisja valmisteluprosesseihin. Aina on toki kehittämistä niin varusteissa, kalustossa kuin johtamisessa”, Pukkinen sanoo
Parhaimmillaan kyselyt ovat vasta toistettaessa, koska tällöin saadaan esiin kehityssuuntia ja trendejä. Mikään mittari ei korvaa päällystön ja henkilöstön avointa vuorovaikutusta. Näyttää kuitenkin siltä, ettei tähän olla valmiita.” Työhyvinvointikysely oli Niki Haaken mielestä hyvä startti, mutta se ei yksinään riitä mihinkään. ”Merkityksellistä oli, että kysely saatiin aikaiseksi. Kyselyn tuloksia jalkautettiin järjestämällä road show kaikkien 22 pelastuslaitoksen alueella. ”Kyselyä pitäisi kehittää ja uusia säännöllisesti. Lisäksi tarvitaan muitakin mittareita, mutta niin, että ne muodostavat toimivan kokonaisuuden. 6 ·2017 17 info@ursuit.com / www.ursuit.com Palomiehenä työskennellyt Niki Haake oli mukana valtakunnallisen pelastustoimen työhyvinvointia kehittävän yhteistyöelimen toiminnassa. Tukea kehittymiseen koettiin kuitenkin saatavan niukasti. Kaikilla ei ollut edes sähköpostia, ja toisaalta epäiltiin anonymiteetin pitävyyttä.” ”Pelastuslaitosten välillä oli eroja. Pitkiin aikasarjoihin perustuva data mahdollistuu vain, jos poukkoilu muodikkaiden menetelmien perässä lopetetaan. Yhdellä mittarilla ei voida mitata kaikkea – ja ilman mittareita ollaan arvausten varassa.” Vuorovaikutus tärkein. Palautteissa kyselylle toivottiin jatkoa, mutta pelättiin etteivät tulokset johda toimenpiteisiin. Mittareiden lisäksi pelastustoimessa tarvitaan ennen kaikkia tarkkoja korvia ja herkkyyttä tunnistaa henkilöstön mielialoja. ”Minusta näyttää, että työhyvinvointikysely ollaan hiljaa hautaamassa ja keskitytään uudempiin trendeihin, kuten pulssimittareihin, joilla saadaan ajantasaista palautetta. ”Hyvä työhyvinvointikysely muihin kyselyihin rinnastettavana voisi tuottaa erinomaista dataa pelastustoimen työhyvinvoinnin johtamiselle. Monissa kysymyksissä olisi ollut hiottavaa, ja analyysin olisi pitänyt olla kattavampaa. Pelastusalalla halutaan tuottaa vertailtavaa materiaalia, kunhan sitä ei käytetä vertailuun – ei etenkään johtamisen onnistumisen tarkasteluun. ”Olin korkeakouluharjoittelussa sisäministeriön pelastusosastolla ja osin vastuussa road show’n toteutuksesta sekä tulosten analyysistä. Mitään tarkempia analyysejä ei tehty, koska tähän ei löytynyt tuolloin tahtotilaa.” Haaken mukaan keskeisiä havaintoja oli, että pelastuslaitosten henkilöstö oli sitoutunutta ja kehityshaluista. Pikavoittoja ei ole, jos halutaan tarkkaa ja perusteltua tietoa johtamisen tueksi”, Haake painottaa. Kyselyllä on arvoa, jos sitä on pelastuslaitoksissa haluttu tai osattu hyödyntää oman toiminnan kriittiseen tarkasteluun. Tämä ei ollut itsestäänselvyys. Vastausprosentti ei ollut korkea, ja matkalla selvisi, että tähän oli syynä muun muassa yhteystietojen puute. Samalla tilastollinen analyysi osoitti, että kokemuksella työnantajalta saadusta tuesta oli yhteys siihen, uskoiko vastaaja pääsevänsä terveenä eläkkeelle. Tuloksista olisi saatu enemmän irti, jos niitä olisi uskallettu reippaasti pyöritellä eri kanteilta. Esimerkiksi työnantajan ei koettu pitävän huolta työntekijöiden työhyvinvoinnista. Pikavoittoja ei ole Kyselyn mukaan alalla oli paljon positiivista, kuten se, että työtä ei koettu stressaavaksi eikä työn koettu häiritsevän perheelämää. Kun vaikeatkin asiat kyetään keskustelemaan, päästään ongelmiin kiinni heti – ei vasta sitten, kun mittarit ovat jo punaisella.” Kyselyä kehitettävä ja uusittava Haaken mielestä kysely ei ollut täysin onnistunut. Lähiesimiestyö koetiin hyväksi, mutta pelastuslaitoksen johtamiseen suhtauduttiin kriittisesti
Yhteistyö Lapuan aseman kanssa toimii. Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Henri Pajander Kalusto kuntoon omassa korjaamossa Jukka Hietamäki ja Janne Saikkonen korjaavat Jurvan paloasemalla pelastuslaitoksen kaluston a:sta ö:hön. Pienet törmäysvahingotkin korjataan laitoksen omana työnä. Käytiin nämä läpi a:sta ö:hön, että kaikki on ehjää, ja että ne palvelisivat vielä jonkun vuoden”, Jukka Hietamäki kertoo. Niissä edetään, jos operatiivisen kaluston huollon ja pelastustehtävien jälkeen jää aikaa. ”Olen ollut pelastuksen puolella 37 vuotta, kyllä nämä nyt aika tuttuja alkavat olla. ”Koetetaan saada aikaan niin hyvää, kuin me kykenemme tekemään.” Hietamäki huomauttaa, että säiliöautot ovat välitöitä. Ei tässä yllätyksiä pääse syntymään”, Hietamäki sanoo. Tällä hetkellä Hietamäkeä ja Saikkosta työllistää sammutusauto, viimeinen kolmikosta, joka siirrettiin kierrätykseen, kun pelastuslaitos hankki uusia autoja. Pelastuslaitoksella aloiteltiin omaa huoltotoimintaa jo vuonna 2004, mutta 2009 kaluston korjaaminen muuttui säännölliseksi. Toinenkin säiliöauto odottaa kalustohallissa. Työvälineitä on seinillä ja lattioilla, johtoja mutkittelee siellä täällä. Muun muassa käytetyt alustat muotoutuvat kuukausien aikana itse tehdyiksi sammutusautoiksi. Repertuaariin kuuluvat niin laitoksen raskas kalusto kuin henkilöautotkin. Lisää käyttöikää Kaluston vuosihuolto työllistää kaksikkoa eniten. Laajemmat kalustoremontit on keskitetty Jurvaan. 18 6 ·2017 ALUE TUTUKSI J urvan paloaseman kalustohallissa vallitsee hallittu kaaos. Kokemus on opettanut. Se on menossa Kurikkaan, kunhan valmistuu. Sen alusta on hankittu käytettynä, kaikki muu tehty alusta saakka laitoksen omalla mallilla, maaleista komposiittisäiliöön. Hietamäellä tai Saikkosella ei ole autonasentajan koulutusta. Näin tilannetta kuvaa ainakin palomestari Jukka Hietamäki. Jos näin kuitenkin käy, laitokselta löytyy aina apua. Viime vuonna 140 ajoneuvoa kävi Jurvan paloasemalla huollossa. Hietamäki ja Saikkonen huoltavat kalustoa Jurvan paloaseman huoltoyksikössä oman toimensa ohella, Lapuan paloasemalla samaa työtä tekee yksi henkilö. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos säästää jopa miljoona euroa vuodessa, kun autot huolletaan itse.. Hietamäki ja kalustonhoitaja Janne Saikkonen tuntevat Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen palokaluston viimeistä nippeliä myöten, sillä he ovat korjanneet kalustoa päivittäin kymmenisen vuotta. ”Ne on nyt käyty läpi, ja tämä auto siirtyy Koskenkorvalle
6 ·2017 19 ”Tietoa löytyy muidenkin laitosten teknisten asiantuntijoiden kautta, mutta kohtuuhyvin tunnemme laitteemme.” Hallittua katastrofia Autot kehittyvät koko ajan, ja pelastuslaitoskin joutuu uusimaan työvälineitä. Tehdyistä huolloista ja työtunneista pidetään kirjaa. Tekemistä on kyllä joka päivä, ei tarvitse miettiä, mitä tehtäisiin.” Taustalla pyörii paloasema kaikkine töineen. Miljoonasäästöt Pelastusjohtaja Harri Setälän mukaan huoltoja korjaustoiminta on osa pelastuslaitoksen omaa tuottavuusohjelmaa, jonka pelastuslaitos teki itsenäisesti Jyrki Kataisen hallituksen rakenneuudistuksen mainingeissa vuonna 2013. Lisäksi asemalla on 29 sopimuspalokuntalaista. Palomestari Jukka Hietamäen ja kalustonhoitaja Janne Saikkosen viimeisin projekti on Koskenkorvalle siirtyvä sammutusauto.. Huoltoyksikön tuottoselvityksen mukaan pelastuslaitos säästää noin 1200000 euroa vuodessa korjaamalla kaluston itse. ”Niihin on jouduttu panostamaan aika paljon, jotta pystytään vikamuistia lukemaan ja sen sellaista.” Hietamäki arvioi, että kalustohuollossa maanantai on työpäivistä kriittisin, koska autot tulevat huoltoon viikonlopun tehtäviltään ympäri maakuntaa. . Ainoastaan siniset majakat edessä ja hattuhyllyn stereot pysyivät kuivana. ”Sammutusauto upposi järveen, ja sille tehtiin remontti. Viikonlopun jälkeen koetetaan parsia autoja kasaan ja työriviin takaisin. Auto on vieläkin rivissä”, hän nauraa. Uusiin työvälineisiin toki menee rahaa, mutta Setälä ja Hietamäki arvioivat, että säästöä tulee silti. Kalustoa huolletaan oman työn ohessa, ja hälytyksille asemalta lähtee 1+3-vahvuus. ”Tämä on sellaista hallittua katastrofia joka päivä. Summa syntyy vertaamalla, kuinka paljon tehdyt korjaukset ja huollot maksaisivat markkinahinnoissa. Hietamäki osaa kertoa tarkasti sen, mistä korjaustoiminta alkoi vuonna 2004
Jokainen henkilö pelastuslaitoksen hallinnossa tekee oman työnsä ohella myös jotakin muuta. Tätä kutsutaan ruuhkatilannemalliksi. E telä-Pohjanmaan pelastuslaitos teki oman tuottavuusohjelman vuonna 2014. Poikkeusoloihin varauduttu Pelastuslaitosta on koetellut niin Kauha joen kouluampuminen vuonna 2008 kuin kuin vuoden 2012 tulvat. ”Suuronnettomuustilanteita täällä on ollut, ja Kauhajoki niistä ehkä kriittisin tilanne aikoinaan. ”Tässä ei muuteta kaksiosta kolmioon vaan kaksiosta kaksioon”, Setälä kuvaa. Setälä arvioi, että pelastuslaitoksen varautumisen toimintamalli onkin muotoutunut hyväksi juuri menneiden suuronnettomuustilanteiden vuoksi. Ohjelma rakennettiin Seinäjoen kaupungin talouden tasapainottamisohjelman ja silloisen hallituksen rakenneuudistuksen säästövaatimusten myötä. Se on koettu meillä tehokkaaksi”, pelastusjohtaja Harri Setälä sanoo. Esimerkiksi palopäälliköllä on aluevastuu ja toimialavastuu. Toimintaa tehostaa lisäksi muun muassa oma varusvarasto, letkunpesun keskittäminen kolmelle asemalle, oma ajokorttikoulutus ja kevyt hallinto. Silloin tilannekeskuksessa aletaan purkaa kiireettömiä puheluita. Säästöjä tekee erityisesti Jurvan paloasemalla sijaitseva, vuodesta 2009 aktiivisesti toiminut huoltoyksikkö. Nurmon paloasemalla on tilannekeskus, jossa työskennellään esimerkiksi myrskytilanteissa, kun hälytyskeskus ruuhkautuu. Vuosien varrella pelastuslaitos on tehnyt useita pieniä muutoksia toiminnassaan tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi. ”Harrastamme kaksoisrooleja. Setälä kertoo, että Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella on valmis maakunnallinen organisaatio, ja se voitaisiin liittää joustavasti tulevaankin maakuntaorganisaatioon. Maakuntauudistusta pelastuslaitoksella valmistelee noin 600 henkilöä. Kriisivalmiutta on opittu menneistä suuronnettomuuksista. Hänen mielestään Pohjanmaan alueiden ei olisi järkevää yhdistyä ainakaan tulevassa maakuntauudistuksessa, sillä palkkojen, Taloudellinen Etelä-Pohjanmaa Teksti: Kaisu Puranen Kuva: Henri Pajander. Tilannekeskuksesta käsin pelastuslaitos toimii yleisjohtajana ja pitää yllä tilannekuvaa suuronnettomuuksissa. Meillä on kuntien kanssa toimintamalli, jossa kuntien poikkeusolojen johtoryhmä on napin takana”, Setälä kertoo. 20 6 ·2017 ALUE TUTUKSI Pelastuslaitos säästää suuria summia omalla tuottavuusohjelmallaan