20. TYÖAIKAKIISTAA Keski-Suomessa s.12 ”PINKKI” muistaa mutsin neuvot s.16 LUP:n sukeltajat aina valmiina 3 asemalla s. 6 2015 26 .8
Markkinoiden kevein levitin! Sarjassa on 5 levitintä, 3 akkulevitintä, kahdet pelastussakset ja kahdet akkukäyttöiset sakset. +358 10 666 5120 info@dafo.fi l www.dafo.fi Sarjan kaikissa työkaluissa on parannettu käytettävyyttä ja voimaa tinkien samalla työkalun painosta. Uutuutena pelastussakset kallistetuilla terillä ja erikoiskevyt levitin, vain 9,9 kg. DAFO OY Puutarhatie 22 C l 01300 Vantaa Puh. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Uusi tehokas Holmatro 5000 -sarja
P.S. Nyt kun taloudellisesti on kaikesta tiukkaa ja jaettavana on vain niukkuutta, yhtenäinen toimintalinja voi auttaa myös rahoituksen saamisessa. Pelastustoimen osalta tämä kenties voisi olla päätepiste iänikuiselle omistajakeskustelulle: valtio vai kunnat. EU-komission kantaa odotetaan syksyn aikana. Edelleen tutkimustoimintaa tehdään liiaksi omiin tarpeisiin eivätkä tutkimustulokset riittävästi kulje muiden tietoon. Sote-uudistus on Suomen hallintohistorian mittavimpia uudistuksia. Samalla tulisi turvattua pelastustoimen osalta keskeinen tulevaisuuden ratkaisu. Yksi niistä on todennäköisesti pelastustoimi. Hyvä tutkimustieto palvelee myös kaikkia käyttäjiä. Kansi Palomies-sairaankuljettaja, vesisukeltaja Juho Marjanen harjoittelee säännöllisesti pelastussukeltamista. Tutkimustoiminta hyödyttää myös laajasti turvallisuustoimijoita. Silloin pelastuslaitokset ovat luonteva osa uutta palvelualuetta. TYÖAIKAKIISTAA Keski-Suomessa s.12 ”PINKKI” muistaa mutsin neuvot s.16 LUP:n sukeltajat aina valmiina 3 asemalla s. Ongelma on myös rahoitus. Pääkirjoitus elokuu 2015 Esa Aalto Päätoimittaja 050 5620 735 Kimmo Kaisto Toimittaja, taitto & ulkoasu 044 728 0402 Kaisu Puranen Toimittaja 044 728 0403 Minna Kamotskin Myynti ja markkinointi 044 728 0401 ilmoitukset@pelastustieto.fi Tilaajapalvelu Puh. Pelastuslaitokset olisivat tärkeä ensihoidon palveluntuottaja. Kustantajalla on oikeus käyttää rekisteriä henkilötietolain mukaan. Palotutkimusraati järjesti yhdeksännet Palotutkimuksen päivät Espoossa. (03)4246 5358 tilaukset@pelastustieto.fi Yhteystiedot Pasilankatu 8, 00240 Helsinki Internet: pelastustieto.fi etunimi.sukunimi@pelastustieto.fi www.facebook.com/pelastustieto Julkaisija PALOJA PELASTUSTIETO RY Kirjapaino PunaMusta 2015 ISSN 1236-8639 Tietosuoja Lehden tilaajat ovat kustantajien asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon. Mielenkiintoisia lukuhetkiä!. Samalla uudistetaan myös aluehallinto ja mahdollisesti 9–12 uuteen alueeseen liitetään muitakin toimintoja. Juttua Länsi-Uudeltamaalta sivuilla 20–31. Tämän lehden lukijat saavat seminaarin luennot tutustuttavakseen perinteiseen tapaan Palontorjuntatekniikka-lehdessä. Tosin pilvenä taivaalla on vielä EU:lle tehty valitus kilpailutuksesta. Tutkimusta laaja-alaisesti Palotutkimuksesta kuultiin ja keskusteltiin Palotutkimuksen päivillä. 20 Esa Aalto Päätoimittaja esa.aalto@pelastustieto.fi Soteen mukaan Valtionvarainministeriön ja sosiaalija terveysministeriön asettama työryhmä esittää, että sosiaalija terveyspalvelut tuotetaan tulevaisuudessa kokonaan uuden hallintomallin avulla, jonka rahoittaa valtio. Tilaajalla on oikeus kieltää tietojensa käyttö markkinointitarkoituksiin ja -tutkimuksiin ilmoittamalla asiasta kustantajan tilaajapalveluun. Kuva: Jussi Helttunen. Uusi poliisiylijohtaja toivoo, että hyvällä mallilla oleva yhteistyö pelastustoimen kanssa syvenisi erityisesti tutkimustoiminnassa. Vaikka uusien alueiden rahoitus tulisi valtiolta, itsehallintoalueet järjestäisivät palvelut eikä rahoittaja eli valtio. Hallitus on ohjelmassaan luvannut ratkaista viime vaalikaudella myttyyn menneen sote-uudistuksen. Nähtäväksi jää, tuleeko hallitus ratkaisemaan asian esimerkiksi nyt esitetyllä tavalla. Ensihoito ja ensivaste sitovat pelastuslaitokset tiiviisti uusiin sote-alueisiin. 6 2015 26 .8
45 Uusi poliisiylijohtaja kehittäisi yhteistyötä maaseudulla ????????. 71 Alan tuotteet ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. Vanhalla asemalla työntekijät kärsivät homeongelmista. 3 Ajassa ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????6 Sisäministeri Petteri Orpo: Sote sitoo kuntiin ??????????????????????????????8 Työnantaja valitti avin poikkeusluvasta ????????????????????????????????????. 40 Turvallisuustiedolle kysyntää asuntomessuilla ?????????????????????????42 Hiekoituslavalla öljyä vastaan ???????????????????????????????????????????????????. 72 Tutustu verkkosivuihimme! ???????????????????????????????????????????????????????. 64 Veteraanin ääni – Unto Sahramäki ?????????????????????????????????????????????66 Ennätyksiä ja elämyksiä Tukholman maratonilla ?????????????????????. 80 50 vuotta sitten ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????82. 60 Naapurit paras turvallisuuden tae ??????????????????????????????????????????????62 Järjestöillä iso rooli auttamisessa ?????????????????????????????????????????????. 68 Kolme pointtia ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 16 Länsi-Uusimaa on Suomi pienoiskoossa ????????????????????????????????????20 Vesisukeltajat aina valmiudessa ?????????????????????????????????????????????????24 Hyvä kontti voittaa huonon paloaseman ???????????????????????????????????26 Aivoinfarktin jälkeen uudelle uralle ??????????????????????????????????????????. s. 75 Ulkomailta ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????76 Koulutetut palopäälliköt ?????????????????????????????????????????????????????????????78 Muistoissa: Kari Rauhaniemi ja Pasi Lampinen ????????????????????????. 74 Mirafoni ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????. 30 Työmaa on valmista vaikeampi ympäristö ?????????????????????????????????31 Lentosammutuspäälliköt opissa ?????????????????????????????????????????????????32 Pelastusalalle uusi käytösopas ???????????????????????????????????????????????????34 Yhteishankinta säästäisi aikaa ja rahaa ??????????????????????????????????????36 Magirus rantautuu Suomeen ????????????????????????????????????????????????????. 50 Pelastuspalvelujärjestöt esittäytyvät ?????????????????????????????????????????52 Keski-Suomen palopäälliköistä aluepalomestareita ????????????????. Odotettavissa on muutto uudelle asemalle. 48 Työn äärellä: Mies ja museo ??????????????????????????????????????????????????????. 46 Pelastusväki kiertueella ????????????????????????????????????????????????????????????. 12 PERA on henkilöstön näköinen työkalu ?????????????????????????????????????14 Rehellisyys kääntyi voitoksi ???????????????????????????????????????????????????????. 20–31 Sisällys Palomies Tuomo Harstela, sairaankuljettaja-palomies-vesisukeltaja Ile Arkko, palomies Mikko Alakurtti ja paloesimies Marko Mustonen konttipaloaseman edustalla Karjaalla. 26 Pääkirjoitus ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????
”Ainakin osaa meistä ottaa päähän se, että harjoituksista sanotaan: ’muuten meni hyvin, mutta viestiyhteydet tökkivät’. Huomion veivät Rajalan sanamuodot, ei itse asia eli kokonaisturvallisuuden taso. PERA-tietojärjestelmän kehittämishankkeen päätoteuttajana on Keski-Suomen pelastuslaitos. Käytännön työkalusta muodostuu ajan mittaan turvallisuuden tietopankki. s. 8 Palopäällikkö ei kaunistele Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palopäällikkö Juha Rajala sai kritiikkiä kerrottuaan medialle kehärataharjoituksen menneen mönkään. 16 PERA Pelastushenkilöstön työn riskien kartoittamiseen ja työturvallisuuden parantamiseen tarkoitetun PERAtietojärjestelmän valmistuminen etenee. Valtion budjetissa rahoitusta ei ole suunnattu ”korvamerkittynä” pelastuslaitoksille.” s. Se alkaa olla jo klisee.” s. Hankekoordinaattori Maija Puranen kertoo, että tietojärjestelmästä kehitetään pelastushenkilöstön näköinen työkalu. 14 14 6·2015 16. Palopäällikkö ei aio muuttaa linjaansa. 8 Sisäministeri Petteri Orpo Ensihoito ja ensivaste sitovat pelastustoimen vahvasti sote-uudistukseen eikä pelastustoimen valtiollistaminen juridisistakaan syistä ole tässä tilanteessa mahdollista. Sisäministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä pelastustoimen on kyettävä uudistumaan ja toimimaan yhtenäisempänä kokonaisuutena. ”Mikäli pelastuslaitokset jatkavat nykyisellä organisointimallilla, on selvää, että kunnallisen pelastustoimen asema valtion budjetissa ei ole kovin merkittävä
Omaisuusjärjestelyistä selvityshenkilöt esittävät selvitettäväksi kahta vaihtoehtoa: omaisuuden siirtymistä itsehallintoalueille ja omaisuuden jäämistä kuntien omistukseen. ”Yhteistyötä on aina syytä myös kehittää.” Selvityshenkilöiden mielestä muodostettavien itsehallintoalueiden sopiva määrä olisi 9–12. Hänen mielestään tämä uudistus voi parantaa myös esillä olevaa pelastuslaitosten parempaa valtakunnallista yhdenmukaisuutta. ”Tosin yhdenmukaisuus on mielestäni jo nyt hyvällä tasolla. Salon VPK:n Kari Vendelin ohjastaa totutusti Suomen kauneinta paloautoa Hudsonia. Yli 300 palokuntaveteraania kokoontui Salon ammattikoululla. Lisäksi juhlivan palokunnan kunniapuheenjohtaja Jaakko Suvanto kertoi Salon VPK:n historiasta. Olisi luontevaa, että kokonaisuudessa olisi mukana myös pelastustoimi,” Timo Kietäväinen sanoo. AJASSA ”Pelastuslaitokset mukaan sote-uudistukseen” Ensihoito ja ensivaste sitovat pelastuslaitokset tiiviisti sosiaalija terveydenhuollon uudistukseen. Veteraanipäivä järjestettiin yhdessä Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton kanssa. Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mielestä pelastuslaitosten on perusteltua olla mukana sote-uudistuksessa. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen liittäisi pelastuslaitokset sote-alueisiin. Hallitus tekee lopulliset ratkaisut, mutta tavoite on, että tehtävät siirtyisivät uusille alueille vuoden 2019 alussa. Veteraanipäivän juhlapaikalle oli tuotu myös ajoneuvokalustoa. ”Vanhat autot ovat aina mielenkiinnon kohteena ja erityisesti Hudson kerää ihailevia katseita”, Salon VPK:n veteraaniaktiivi Kari Vendelin kertoo. 6 6 ·2015. Aluehallintouudistuksen varsinainen valmistelu aloitettaisiin vuonna 2016 hallituksen linjauksiin perustuen. Luonnollisesti myös muutamia vuosia sitten Suomen kauneimmaksi paloautoksi valittu Salon VPK:n Hudson. Työryhmän mielestä ensisijainen vaihtoehto palveluiden rahoittajaksi olisi valtio. Yhteistyö kunnallisten pelastuslaitosten välillä ja sisäministeriön kanssa toimii jo nyt hyvin”, Kietäväinen sanoo. Mukavaa juhlatunnelma piti yllä viihdyttäjä Erkki Liikanen, joka myös juonsi tilaisuuden. ”Se ei tarkoita pelastuslaitosten siirtämistä valtiolle, vaan tässä perustetaan uusi itsehallinnollinen elin. Salon VPK täytti tänä vuonna 110 vuotta ja osa VPK:n juhlavuotta oli veteraanipäivän tilaisuus, joka toi Saloon ennätysmäärä, yli 300 palokuntaveteraania. Yli 300 palokuntaveteraania kokoontui Salossa Palokuntaveteraanien tapahtumassa oli esillä myös vanhoja paloautoja. Kuva: Esa Aalto. Tarpeellisena nähdään myös itsehallintoalueen verotusoikeuden selvittämistä yhtenä vaihtoehtona. Uudistukset aloitettaisiin sosiaalija terveydenhuollon järjestämisuudistuksella. Sosiaalija terveydenhuollon uudistusta pohtinut työryhmä ehdottaa, että kuntaa suuremmat itsehallintoalueet perustettaisiin niin, että alueiden väestöpohja, sote-infrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky riittävät kattavien sosiaalija terveyspalveluiden järjestämiseen nyt ja tulevaisuudessa. Juhlivaa palokuntaa muistivat myös Helsingin VPK:n ja Huittisten VPK:n edustajat
Eniten puutteita on päihdehuollon laitoksien ja asumisyksiköiden suojaamisessa, noin 25 prosenttia on suojattu. Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistyksen pu heenjohtajaksi valittu Timo Kangasniemi kantaa huolta kotimaisesta valmistuksesta. ”Pienet kotimaiset valmistajat eivät suuremmissa hankintaerissä pysty kilpailemaan suurempien ulkomaisten valmistajien kanssa.” Hänen mielestään tilanne johtaa myös hankkijan valintamahdollisuuksien kaventumiseen. Timo Kangasniemi on 55-vuotias myyntipäällikkö Vema Lift Oy:ssä. Hän on myynyt parinkymmenen vuoden ajan nostolavakalustoa pääasiassa vientiin. Uudisrakentamisessa sammutuslaitteistosta on jo tullut vallitseva käytäntö. Jos hankintatoiminta muodostuu suuremmiksi kokonaisuuksiksi, tulee se Timo Kangasniemen mukaan vaikuttamaan erityisesti paloautovalmistukseen. Toki myös vientitoiminta on tärkeää monelle paloalan yritykselle.” Kangasniemen mielestä vientitoiminta koituu myös kotimaan markkinoilla toimivien asiakkaiden hyödyksi, koska maailmalle viety uusi teknologia tulee myös kotimaassa käyttöön. ”Laitetaanko veroeuro kotimaiseen tuotantoon ja siten myös kiertoon yhteiskunnassa vai tuetaanko sillä ulkomaista suuromistajaa.” Hän katsoo, että ulkomaiset suuryritykset eivät varsinaisesti havittele marginaalimarkkinoitamme, mutta suomalaista yritystoimintaa huomattavasti suuremmat yritykset polkevat hintoja ja aiheuttavat siten ongelmia kotimaiselle tuotannolle. Keskeisin rekisteri oli sosiaalija terveydenhuollon TOPItoimipaikkarekisteri, jossa on niiden palveluntuottajien tiedot, jotka tuottavat laitosja asumispalvelua ja kotihoitoa. Sen sijaan muutoksella voidaan keventää merkittävästi pelastuslaitoksille, rakennusvalvonnoille ja toiminnanharjoittajille nykykäytännön aiheuttamaa byrokratiaa. Palokalustokauppiaiden yhdistyksen peräsimeen tarttunut Kangasniemi toivoo, että yhteiskunta laajemminkin näkisi kotimaisen yritystoiminnan merkityksen. ”Toivon, että asiakkaamme eli pelastuslaitokset ja myös valtiovalta muistavat, että suomalainen paloalan yritystoiminta on merkittävä työllistäjä.” ”Suomalainen palokalusto on korkeatasoista ja pitäisi nähdä tärkeäksi se, että kotimaista teollisuutta tuetaan. Koska käytössä olevat kohteet on pääosin suojattu tai ne on suunniteltu suojattavaksi, ei säädösten muuttaminen aiheutuisi kustannuksia vallitsevaan nykykäytäntöön nähden. Hoivalaitosten suojaaminen on edennyt sisäisen turvallisuuden ohjelmien edellyttämässä aikataulussa. 6 ·2015 7. Parhaiten on edistynyt vanhusten hoitoja hoivalaitoksien, kehitysvammaisten hoitoja hoivalaitoksien ja asumisyksiköiden sekä muiden palvelutalojen varustaminen automaattisella sammutuslaitteistolla, joista noin 70 prosenttia on suojattu. Tietojen luotettavuuden varmistamiseksi poistumisturvallisuusselvitysvelvolliset kohteet koottiin yhtenäisistä kansallisista rekistereistä. Eniten huolta aiheuttaa Kangasniemen mielestä kuitenkin se, miten julkisen toimijan hankinnoista tekemä ostopäätös vaikuttaa yritysten taloudelliseen tilanteeseen. Hoivalaitosten sprinklaustavoite saavutettu Tamperelaisessa Viola-kodissa paloturvallisuudesta on huolehdittu hyvin. Poistumisturvallisuustyöryhmä on pelastuslaitosten kumppanuusverkoston asettama työryhmä, jonka jäseninä toimivat pelastuslaitosten asiantuntijat. ”Alueellisista ja paikallisista tarpeista ei kyetä enää huolehtimaan.” Kangasniemi toivoo ylipäätään, että hankintatoiminnassa ei mentäisi pelkästään euro edellä, vaan myös kaluston käytännön tarpeista pidettäisiin huolta. Selvityksen toteuttanut poistumisturvallisuustyöryhmä esittää, että hoitoja hoivalaitoksia koskevat paloturvallisuusvaatimukset muutetaan siten, että automaattinen sammutuslaitteisto tulee toteutettavaksi ilman erillistä poistumisturvallisuusselvitysmenettelyä. Tavoitteena oli, että yli puolet suojattavista kohteista on vuonna 2015 varustettu sammutuslaitteistolla. Tämä on perusteltavissa, sillä hoivapalvelujen poistumisturvallisuutta arvioidessa suojaustason nostaminen automaattisella sammutuslaitteistolla on osoittautunut lähes aina välttämättömäksi. ”Siksikin pidän tärkeänä, että alamme muut toimijat näkevät kotimaisen palokalustotuotannon tärkeyden.” Kaikesta huolimatta Timo Kangasniemi näkee suomalaisen valmistustoiminnan tulevaisuuden valoisana, vaikka suuret valmisTimo Kangasniemi on SPLYn uusi puheenjohtaja tajat maailmalta ovat kiinnostuneita Suomen pienistä markkinoista. Automaattisella sammutuslaitteistolla suojattujen hoivalaitosten määrä on nyt yli 3000. Kymmenen viime vuoden aikana Suomessa on sprinklattu keskimäärin yksi hoivalaitos jokaista arkipäivää kohden. Hän myös muistuttaa, että kotimaisella tuotannolla on myös huoltovarmuuden ja kriisihallinnan kautta keskeinen merkitys. Minne veroeurot laitetaan. Selvitystyön päättyessä kohteista 54 prosenttia oli varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla ja osuus kasvaa edelleen. Kangasniemi asuu Kaarinassa ja on neljän lapsen isä. ”Asiakkaat näkevät synergiahyödyt kotimaisen valmistuksen kanssa.” ”Sen toki ymmärtää, että kotimaisilla palokalustoyrityksilläkin on omat tulostavoitteet ja maahantuontia lisäämällä sitä halutaan vahvistaa.” Hän kuitenkin pitää asiakkaan kannalta ongelmallisena sitä, miten huolto ja yleensä jälkimarkkinointi järjestetään. Tarkoituksenmukaisinta olisi toteuttaa tarvittavat muutokset päivittämällä sekä rakentamista että pelastustoimea ohjaavia säädöksiä
P ääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmassa todetaan, että pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan ja parannetaan valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta. Mikäli pelastuslaitoksilla halutaan jatkossakin olevan edellä mainittuja tehtäviä, sosiaali ja terveystoimen palvelurakenneuudistus vaikuttaa myös pelastustoimen organisointiin. 8 6 ·2015. ”On mahdollista kehittää johtamisja ohjausjärjestelmiä riippumatta siitä, mikä taho on järjestelmän omistaja.” ”Pelastuslaitokset ovat nykyisin suurella panoksella ensihoidon tehtävissä ja ne huolehtivat ensivastetoiminnasta. Orpo toimi viime vaalikaudella kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja loppukauden maaja metsätalousministerinä. ”Pelastustoimen tulee kyetä uudistumaan ja toimimaan aiempaa yhtenäisempänä kokonaisuutena. Sisäministeri Petteri Orpon (kok.) mielestä pelastustoimen on kyettävä uudistumaan ja toimimaan yhtenäisempänä kokonaisuutena. Konkreettinen esimerkki sisäministeriön vahvemmasta roolista on sisäministeriön johtama kansallinen riskinarviotyö, johon muut ministeriöt osallistuvat. Budjetin 50 miljoonaa ei näy kunnallisessa pelastustoimessa. Valtakunnan tasolla sisäministeriön roolia tulee vahvistaa sisäisen turvallisuuden keskeisimpänä toimijana. Mitä mieltä olette pelastustoimen valtiollistamisesta. Sisäministerinä kesäkuussa aloittanut Petteri Orpo on 45-vuotias kolmannen kauden kansanedustaja Turusta. ”Pidän tärkeänä, että pelastustoimea kehitetään valtakunnallisesta näkökulmasta yhtenä kokonaisuutena. Pelastuslaitosten osalta tämä tarkoittaa laitosten välisen yhteistyön kehittämistä”, kesäkuussa sisäministerinä aloittanut Petteri Orpo sanoo. Tätä työtä tulee tukea käyttämällä aluehallintovirastojen ja Pelastusopiston resursseja mahdollisimman tehokkaasti valtakunnalliseen ohjaukseen sekä tutkimusja kehittämistoimintaan. Synergiaedut sosiaalija terveystoimen kanssa ensihoitopalvelujen tuottamisessa ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. Ensihoito ja ensivaste sitovat pelastustoimen vahvasti sote-uudistukUusi sisäministeri Petteri Orpo haluaa pelastustoimen yhtenäisemmäksi Sote sitoo kuntiin Teksti: Esa Aalto Kuvat: Valtioneuvosto ja Kimmo Kaisto Ensihoito ja ensivaste sitovat pelastustoimen vahvasti sote-uudistukseen eikä pelastustoimen valtiollistaminen juridisistakaan syistä ole tässä tilanteessa mahdollista. Palvelutuotannon ylläpitäminen koko valtakunnan alueella yhtenäisten perusteiden mukaisesti on tärkeää. Valtakunnallinen koordinointi ei hänen mukaansa välttämättä vaadi järjestämisvastuussa muutosta. Kalastusta harrastava valtiotieteen maisteri oli kokoomuksen puheenjohtajan ja sisäministerin Ville Itälän erityisavustaja eduskuntavaaleihin 2003 saakka. Toimintamallien ja tietojärjestelmien on yhtenäistyttävä. Eroon erilaisista ratkaisuista Sisäministerin mielestä nykymallin mukaisessa toiminnassa pelastustoimen valtakunnallinen koordinaatio on vaikeaa ja se on johtanut erilaisiin ratkaisuihin eri puolilla maata
Ministeriön pelastusosaston tehtävät ovat sekä ministeriön esikuntatehtäviä että valtakunnallisia pelastusviranomaistehtäviä. Jotta keskushallinnon tehtäviä voitaisiin hoitaa hallitusohjelman linjausten mukaisesti, tarvitaan rakenteiden uudistamista, sekä nykyisten resurssien uudelleen kohdentamista.” Työnjakoa selkiytettävä Pelastustoiminnan ja siviiliviranomaisten johtamisen ja koordinoinnin selkiyttäminen edellyttää sisäministeri Orpon mielestä yksiselitteisen työnjaon sekä roolien määrittelyä kaikilla toiminnan tasoilla. Sekä ministeriön että aluehallintovirastojen pelastustoimen ja varautumisen vastuualueiden henkilöstön määrä on vähentynyt yli 30 prosenttia viimeisten viiden vuoden aikana. seen eikä pelastustoimen valtiollistaminen juridisistakaan syistä tässä kehyksessä ole mahdollista.” Avien roolit mietitään Tarvitaanko pelastustoimeen uudenlainen keskushallinto, josta resurssit voitaisiin koota myös valtion aluehallinnosta. Pelastusviranomaiset voivat yleisjohtovastuunsa perusteella olla koordinoimassa tätä toimintaa.” Hallitusohjelmassa todetaan, että pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja pitää kehittää. ”Aluehallintoon mahdollisesti tehtävistä muutoksista ei ole vielä tehty ratkaisuja. Talvivaaratapauksen jälkeen tehty juridinen vastuusuhteiden selvittely osoitti, että tarkempi suunnittelu ja tehtävien sekä vastuusuhteiden kartoitus on tarpeen esimerkiksi ministeriöiden ja keskushallinnon tasolla. ”Tällä tavoitellaan varautumisen parempaa koordinaatiota ja resurssien joustavampaa hyödyntämistä kriisitilanteissa. Asioita tulee harjoitella. Sisäministerin mielestä sen toteuttamiseksi pitää kehittää erilaisia toimintamenetelmiä. Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) mielestä pelastustoimen yhdenmukaisuutta ja valtakunnallista koordinointia pitää parantaa, mutta pelastustointa ei tarvitse valtiollistaa. 6 ·2015 9
Työhyvinvointiin tulee panostaa siten, että henkilöstöä tuetaan pitämään toimintakyvystään huolta. Julkinen omistaja eli kunnat on vastuussa ylläpitäjilleen eli veronmaksajille siitä, että organisaatioissa myös kustannuksiin kiinnitetään huomiota eikä kustannustehokkuutta haeta palveluja heikentämällä.” ”Urapolkujen kehittäminen tulee tehdä siten, että pelastuslaitosten henkilöstön käytön tulee perustua toimintaympäristön uhkiin ja riskeihin. ”Mielestäni kaikilla hallinnonaloilla on aika ajoin hyvä tarkastella toimintaa siitä näkökulmasta, että tehdäänkö oikeita asioita ja tehdäänkö asioita oikein. Jotta tätä työtä voitaisiin tehdä, tulisi pelastustoimen tutkimusja kehittämistoimintaan pystyä kohdentamaan nykyistä enemmän resursseja. Henkilöstöä tulee käyttää toimintaympäristön ja toimintakyvyn mukaisesti oikeassa paikassa ja tehtävässä. Pelastustoimen täydennyskoulutustarjontaan on Petteri Orpon mielestä kehitettävä sellaista koulutusta, joka lisää lähiesimiesten osaamista urapolkujen kehittämisessä ja myös laajentaa henkilöstön omaa osaamista henkilökohtaisten urapolkujen hallinnassa. Sisäministeriön toimeksiannosta Poliisiammattikorkeakoulussa on parhaillaan menossa aiheeseen liittyvä tutkimushanke.” ”Katson, että toimintaympäristö asettaa enemmän paineita yhteistyön syventämiselle kuin sen eriyttämiselle. Toimintaympäristön muutokset myös haastavat meitä tarkastelemaan nykyisiä rakenteita ja toimintatapoja kriittisesti. Sopimuspalokuntien merkitys pelastustoimessa on ministeri Orpon mielestä tärkeä, mutta hallitusohjelman kirjaus, että pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään kehittämällä sopimuspalokuntajärjestelmää ei tarkoita pelastusalan ammatillisen toiminnan korvaamista sopimuspalokuntatoiminnalla. Katsotaan kuitenkin ensin tutkimushankkeen tulokset ja pohditaan sen jälkeen eri vaihtoehdot”, hän sanoo. Myös toiseen ammattiin kouluttautumista voitaisiin tukea.” Oppilaitosyhteistyötä syytä pohtia Turvallisuusalan oppilaitosten yhteistyön syventämistä kannattaa ministerin mielestä pohtia. ”Tämä edellyttää tietojohtamista ja voimavarojen käytön järkevää kohdentamista. 10 6 ·2015. Henkilöstöllä tulee olla kouluttautumismahdollisuudet toimialan sisällä suuntautua uusiin tehtäviin. Ensihoito ja ensivaste sitovat pelastuslaitokset tiiviisti tulevaan sote-ratkaisuun. Pelastusopiston palopäällystön ammattikorkeakoulututkinnon siirtämistä opetusministeriöstä Poliisiammattikorkeakoulun yhteyteen pohditaan parhaillaan. ”Kyse on osaltaan johtamiskoulutuksen kehittämisestä
Valtion raha ei heru kuntiin Ensi vuoden budjetissa varataan sisäiseen turvallisuuteen 50 miljoonaa euroa. ”Sisäministeriö asetti työryhmän selvittämään siirtoon liittyviä kysymyksiä kuluvan vuoden loppuun mennessä. Johdonmukaisen kehitystyön tuloksena Suomessa on koko maan kattava yhtenäinen pelastustoimen järjestelmä, joka perustuu vakinaiseen henkilökuntaan ja sopimuspalokuntiin.” Sopimuspalokuntatoiminta on ministerin mielestä Suomen kaltaisessa harvaanasutussa maassa kustannustehokas tapa hoitaa pelastustoimen tehtäviä silloin, kun riskit eivät edellytä vakinaisen henkilöstön käyttöä. Pelastustoimi on keskeinen osa sisäistä turvallisuutta ja sen vuoksi se on huomioitava sisäisen turvallisuuden selonteossa”, sisäministeri Petteri Orpo sanoo. ”Siksi pelastustoimesta vastaavien edun mukaista on huolehtia siitä, että vapaaehtoinen resurssi on jatkossakin käytettävissä. ”Pelastuslaitosten asiana on vastata pelastustoimen palvelutasosta ja sen asianmukaisesta järjestämisestä. ”Vapaaehtoisuuteen vahvasti perustuva sopimuspalokuntatoiminta ja sivutoimisen sopimushenkilöstön käyttö on kuitenkin Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa välttämätöntä tehokkaan pelastustoiminnan järjestämiseksi. 6 ·2015 11. Pelastustoimen viranomaisten tulee pelastuslain mukaan mahdollisuuksiensa mukaan edistää pelastustoimen tehtävissä käytettävien vapaaehtoisten organisaatioiden toimintaedellytyksiä”, ministeri korostaa. Vapaaehtoinen ja sivutoiminen henkilöstö muodostaa myös tärkeän osan poikkeusolojen pelastustoimen henkilöstöstä. Sisäministerin mukaan tämä ei tarkoita pelastusalan ammatillisen toiminnan korvaamista sopimuspalokuntatoiminnalla. Lopulliset linjaukset tehdään, kun työryhmä saa työnsä päätökseen”, hän toteaa. ”Mikäli pelastuslaitokset jatkavat nykyisellä organisointimallilla, on selvää, että kunnallisen pelastustoimen asema valtion budjetissa ei ole kovin merkittävä. Pelastuslaitokset voivat käyttää pelastustoimen tehtävien hoitamisessa apunaan hyvinkin laajasti vapaaehtoisia palokuntia. Pelastustoimintaa ei taloudellisistakaan syistä ole mahdollista rakentaa pelkästään päätoimisen henkilöstön varaan. Millaiseksi sisäministeri näkee kunnallisen pelastustoimen aseman sisäisen turvallisuuden rahoituksessa sekä hallituksen valmistelemassa sisäisen turvallisuuden selonteossa. Valtion budjetissa rahoitusta ei ole suunnattu "korvamerkittynä" pelastuslaitoksille.” ”Sisäisen turvallisuuden selonteko ja sen valmistelu on merkittävä työ kaikille sisäisen turvallisuuden toimijoille. Taajaan asutuilla alueilla sopimuspalokunnat muodostavat päätoimista henkilöstöä tukevan reservin. Sopimuspalokunnat ovat keskeinen voimavara, jolla pelastustoimen palvelut voidaan turvata tasapuolisesti maan kaikissa osissa.” Pelastustoimi ei Orpon mukaan voi missään osassa maata olla pelkästään vapaaehtoisten varassa, vaan vastuu pelastustoimesta on aina viranomaisilla. Sopimuspalokunnat eivät voi olla korvaajana Hallitusohjelmassa todetaan, että pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään kehittämällä sopimuspalokuntajärjestelmää
Sen takia työnantaja hakee nyt oikaisuvaatimusta lupaan, kertoo palopäällikkö Juha Saario Jyväskylän keskuspaloasemalta. Työnantajan tavoitteena oli saada muutos työaikamalliin, jotta muun muassa koulutukset pystyttäisiin järjestämään mahdollisimman joustavasti työajalla. Muutoksilla olisi voitu käyttää myös henkilöstöresursseja joustavammin. Sen tehtävänä on pohtia, onko haettu työaikamalli sopiva vai ei. Henkilöstöjärjestöjä edustavat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Suomen Palomiesliitto SPAL eivät puoltaneet hakemusta, sillä sen katsottiin olevan virkaja työehtosopimusten vastainen. Siinä lukee, että palvelusvuoron pituus on 24 tuntia. Lisäksi henkilöjärjestöjen mukaan harjoitukset on pystytty järjestämään työvuoron aikana. Nyt lupa aiheuttaa joustamattomuutta. ”Hakemuksessa toivottiin muutoksia, joilla vältetään erimielisyydet poikkeuslupaa tulkittaessa ja käytettäessä. Palveluvuoron pituus on 24 tuntia ja aktiivityöaika on 12 tuntia palvelusvuoron aikana. Työantaja hakee päätökseen oikaisua työneuvostolta. Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Jyväskylän ja Äänekosken paloasemille poikkeusluvan, mutta se oli erinäköinen kuin mitä työnantaja oli tarkoittanut. Sen takia vuorojen välissä toteutetut koulutukset muodostuvat käytännössä aina ylityöksi ja niiden Työnantaja valitti aluehallinto viraston poikkeusluvasta Teksti: Mika Rinne Kuvat: Mika Rinne ja Kimmo Kaisto 12 6 ·2015. Poikkeusluvan myöntää aluehallintovirasto. Aluehallintoviraston myöntämällä luvalla olisi ollut kuitenkin päinvastainen seuraus.” Tavoitteena jousto Tällä hetkellä Jyväskylässä ja Äänekoskella käytössä oleva asemakohtainen työaika on viikossa keskimäärin 42 tuntia neljän viikon tasoitusjakson aikana. Saario mainitsee, että poikkeuslupaan halutaan kirjata palvelusvuoron pituudeksi enintään 24 tuntia. Määräaikainen poikkeuslupa myönnetään työaikalakiin perustuen, jolla suojataan työntekijää. ”Enintään-sanan lisäys mahdollistaisi esimerkiksi useamman päivän peräkkäisen koulutuksen säännöllisenä työaikana. Työantaja haki viime vuoden lopulla poikkeuslupaa kolmen Jyväskylän ja yhden Äänekosken paloaseman operatiiviseen toimintaan osallistuvan henkilöstön työaikaan. Jyväskylän kaupungin KeskiSuomen pelastuslaitos-liikelaitos on tehnyt oikaisuvaatimuksen aluehallintoviraston keväällä myöntämästä työajan poikkeusluvasta
Lähinnä kyse on harjoituspäivien tehokkaammasta suunnittelusta, sillä nyt niissä on vielä turhaa joutokäyntiä. 6 ·2015 13. Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksella pitkään hiertäneessä työaikakiistassa päästiin sopuun viime vuonna. ”Tämän järjestelyn tarkoituksena on saada yksi ylimääräinen yksikkö hälytysvalmiuteen, jolloin osa henkilöstöstä pystyy osallistumaan aiempaa joustavammin harjoituksiin ja koulutuksiin ilman keskeytyksiä. Myös henkilöstöjärjestöjen paikalliset edustajat kommentoivat asiaa vasta kun työja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto antaa lausuntonsa oikaisuvaatimuksesta. Työneuvoston kantaa odotellaan Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston lakimies Jouni Kallioluoman mukaan viraston myöntämässä poikkeusluvassa ei ole haluttu rikkoa pitkää traditiota hyväksi havaitussa työaikamallissa, joka on ollut käytössä useissa muissakin pelastuslaitoksissa. Velvoite seurata vapaa-aikaa. Teksti: Mika Rinne Oulussa ollaan tyytyväisiä työaikajärjestelyyn Palopäällikkö Juha Saario työskentelee Keski-Suomen pelastuslaitoksen komentotoimistossa, joka vastaa 24/7 paloasemien henkilöstöstä sekä koko pelastuslaitoksen resurssisuunnittelusta ja rekrytoinneista. ”Mielestäni työnantaja sekä työntekijät ovat olleet tyytyväisiä järjestelyyn. Ylityökertymien kannalta tämä järjestely on järkevä,” Rautio toteaa. Esimerkiksi työnantajalta edellytetään aktiivityöajan seurantajärjestelmien kehittämistä. Palvelusvuoron pituus on 24 tuntia, jonka jälkeen on kolme vuorokautta vapaata. Mielestäni se hakee vielä pieneltä osin uriaan. suunnittelu ennalta virkaja työehtosopimusten mukaisesti ei ole sallittua.” Oikaisuvaatimuksen mukaan ”enintään”ilmaisu mahdollistaisi myös työntekijöiden itsensä toivomat vuorojen vaihdot. Lomat ja vapaat pyörivät nykyään tasaisemmin ja siten työvuorojen vahvuuksissa ei ole niin paljon vaihtelua. Työantaja joutuu kuitenkin miettimään myös henkilöstöresurssien tehokasta käyttöä tiukassa taloustilanteessa”, Saario huomauttaa. Nykymuotoisen poikkeusluvan määräaika päättyy ensi keväänä ja Haverisen mukaan sille meinataan hakea jatkoa. Jyväskylässä työnantaja lähti rakentamaan omanlaista mallia ja työntekijöillä oli pelkona, että työvuoroja aletaan pätkimään enemmänkin,” Jaakkola sanoo. Uuteen joustavaan vuorokautiseen työrytmiin siirryttiin viime vuoden toukokuussa. Työnantajapuoli ihmetteleekin, että mihin lakiin tai asetukseen perustuu työnantajan velvoite seurata tai puuttua työntekijän vapaa-aikaan ja onko se edes juridisesti mahdollista. Malliin siirtymisen edellytyksenä oli kokonaispalkkaus, jolloin työntekijällä ei ole vaaraa ansiotason laskusta. Tällöin työntekijä jouduttaisiin komentamaan lepäämään esimerkiksi paloasemalle täydellä palkalla, mutta hänellä ei kuitenkaan saisi teettää työtä. Työnantaja pitää ongelmallisena myös luvassa mainittua velvoitetta työntekijöiden vapaa-ajan käytöstä. Lupaprosessin onnistumisessa korostuu työnantajaja työntekijäpuolen hyvä keskusteluyhteys. Uutta mallissa oli se, että miehistö ja alipäällystö vaihtavat kaksi 24 tunnin työvuoroa tasoittumisjaksossa. ”Yleensä poikkeusluvan hakeminen sujuu aika kivuttomasti. Sen mukaan työnantajan pitäisi seurata, että työntekijät käyttävät vapaa-aikansa lepäämiseen. Malli pienentää myös ylityökuormaa,” perustelee Oulu-Koillismaan pelastuspäällikkö Mika Haverinen. Työneuvoston tavoitteena on antaa lausunto oikaisuvaatimuksesta syyskuun aikana. Ensin tehtiin paikallinen sopimus ja vasta sen jälkeen haettiin poikkeuslupaa. Palomiesliitto SPAL:n työmarkkinalakimies Pasi Jaakkola pitää Jyväskylän tilannetta poik keuk sellisena. He pystyisivät toimimaan myös kouluttajina ja tasoittamaan tunnit rikkomatta ehdotonta 24 tunnin määräystä. Poikkeusluvassa on useita muitakin kohtia, joihin työantaja haluaa muutosta. Tilalle tulee kuusi kahdeksan tunnin päivävuoroa. Tämä merkitsee Saarion mukaan sitä, että työnantajan velvollisuutena on keskeyttää työskentely ensihoitotai pelastustehtävissä aktiivityöajan täytyttyä. ”Työaika-asioita mietitään paikallisessa työryhmässä ja loppuvuodesta pohditaan tarkemmin mitä mieltä ollaan tästä järjestelystä. Näyttää siltä, että aluehallintovirasto huomioi ainoastaan työsuojeluasiat poikkeuslupaa myöntäessään. Näin ollen kaikki erilaisten variaatiomme voitiin selvittää työsuojeluviranomaisille.” SPAL:n luottamusmies Petri Rautio Oulusta on Haverisen kanssa samaa mieltä, että työnantajan ja työntekijöiden välillä on hyvä keskusteluyhteys. Muutoin säännöllinen työaika on 42 tuntia viikossa enintään vuoden pituisessa tasoitusjaksossa. Kallioluoman mukaan aluehallintovirasto kommentoi asiaa tarvittaessa lisää kunhan työneuvosto on antanut siitä oman lausuntonsa. ”Olemme tehneet poikkeusluvassa mittavan taustatyön Jyväskylän kaupungin juristien ja palvelusuhdetyöntekijöiden kanssa. Luvan mukainen aktiivityöaika on enintään 12 tuntia palvelusvuoron aikana
PERAn avulla henkilöstö pystyy tulevaisuudessa vaikuttamaan keskitetysti omaan työturvallisuuteen selkeän ja avoimen prosessin kautta. Näin Soutua pystyy seuraamaan asian etenemistä alusta loppuun. Hyödyllinen tietopankki Palosuojelurahaston tukema PERA-tietojärjestelmän on tarkoitus olla valmis ensi touPERA on henkilöstön näköinen työkalu Teksti ja kuva: Mika Rinne 14 6 ·2015. ”Olemme kouluttaneet mukana olevilta pelastuslaitoksilta 10–15 henkilöä ja kuunnelleet herkällä korvalla heidän esittämiään parannusehdotuksia järjestelmään. Jyväskylässä työskentelevä hankekoordinaattori Maija Puranen kertoo, että tietojärjestelmästä kehitetään pelastushenkilöstön näköinen työkalu. Käytännössä tässä vastataan suurimmaksi osaksi kyllä tai ei kysymyksiin. Tietojen käsittely ja hallinta Excel-pohjaisilla lomakkeilla osoittautui osittain täysin mahdottomaksi. Ensihoitaja Aki Soutua katsoo mielenkiinnolla kannettavan tietokoneen näyttöä Jyväskylän Seppälän paloaseman autohallissa. Näytöllä on lomake, johon voi kirjata sairaankuljetusyksikössä havaittuja puutteita. ”Tämä ohjelma on yksittäisen ongelman korjaamisessa kätevä työkalu. Tämä on ensimmäinen kerta kun Soutua tutustuu pelastustoimen ja ensihoidon riskienarviointijärjestelmään, josta käytetään lyhennettä PERA. Näin ainakin viestini jarruliuskoista menee perille eikä jää pelkästään paperille.” Käyttö laajenee syksyllä PERA-tietojärjestelmän kehittämishankkeen päätoteuttajana on Keski-Suomen pelastuslaitos. ”Onneksi kehittämistyöhön löytyi hyvä ohjelmistosuunnittelija Teemu Mykkänen, jolla on myös pelastusalan koulutusta ja kokemusta.” Tietojärjestelmän kehitystyössä on Purasen mukaan kuunneltu tarkkaan pelastushenkilöstön näkemyksiä, jotta PERA olisi mahdollisimman selkeä ja mahdollisimman helppokäyttöinen. Merkintä työturvallisuutta parantavasta korjausehdotuksesta jää tietojärjestelmään. PERAa on kehitetty ja rakennettu vuodesta 2013 alkaen. Ambulanssin kartoitukseen kului aikaa noin kymmenen minuuttia. Käytännön työkalusta muodostuu ajan mittaan turvallisuuden tietopankki. Pelastushenkilöstön työn riskien kartoittamiseen ja työturvallisuuden parantamiseen tarkoitetun PERA-tietojärjestelmän valmistuminen etenee. Sillä on nyt noin 350 käyttäjää 19 pelastuslaitoksessa. ”Sen tavoitteena on tukea ja tehostaa pelastuslaitosten työturvallisuustoimintaa. Lukuoikeudet tehtyihin kartoituksiin ja toimenpiteisiin avataan miehistölle syksyn aikana,” Puranen sanoo. Vastuuhenkilöksi merkitty kalustovastaava saa ilmoituksen sähköpostitse ja kirjaa tehdyt toimenpiteet, josta jää myös merkintä. ”Toivoisin sairaankuljetusyksikköni sisäpuolelle pari jarruliuskaa estämään liukastumista kulkureitillä. Tällä hetkellä käyttäjät ovat asemavastaavia, työsuojelupäälliköitä ja -valtuutettuja sekä esimiehiä. Järjestelmän käyttö lisää myös miehistön ja päällystön välistä vuorovaikutusta. Kirjasin korjausehdotukseni tietojärjestelmään, jonka kautta ajoneuvokalustosta vastaava henkilö saa tiedon asiasta,” Soutua kertoo. Sen kehittämiselle tuli Purasen mukaan tarve, sillä aiemmin riskikartoitusten tekemiseen käytettyyn Pelastus-Arvi -menetelmään ei oltu tyytyväisiä
Tämän jutun yhteyteen on koottu malliksi PERAsta saadut yhteenvedot henkilöstön ja toiminnan osalta kunnossa olevista ja eniten kehittämistä kaipaavista asioista. Työturvallisuuden parantamisen lisäksi tietoja voidaan hyödyntää opinnäytetöiden aineistona. Ketä kättelen ensimmäisenä. Keskeneräisiä osioita ovat vielä tilannepaikan riskinarvio, turvallisuustiedote ja poikkeamaraportointi, jotka avataan pelastuslaitosten käyttöön ensi vuoden puolella. Turvallisuus ei saa missään nimessä olla irrallinen juttu joka elää omaa Pidetään kiinni etiketistä -kirja Mitä tarkoittaa kutsukortin maininta ”tumma puku”. Tämä teos vastaa näihin ja moniin muihin etikettisääntöjä koskeviin kysymyksiin. Hinta 42,50 € (sis. Sen kautta on myös mahdollista ohjeistaa esimerkiksi suojavälineiden käyttöä. Kirjan on kirjoittanut Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. Minkä ruokailuvälineen otan seuraavaksi. Tätä on pelastuslaitosten yhteistyö parhaimmillaan; hyvien käytäntöjen jakamista”, Puranen kiteyttää. Poikkeamaraportoinnissa pyritään siihen, että se on ilmoituksen tekijälle helppo ja yksinkertainen tehdä – vaikkapa kännykällä. Siksi PERAan onkin suunnitteilla pelastustehtäviin liittyvät suorituskykyvaatimukset yhteistyössä palopäällikkö Stig Grandströmin kanssa. Näin saadaan madallettua ilmoituskynnystä ja pystytään edistämään pelastustoimintaa ennakoivasta näkökulmasta” PERAn avulla voidaan koota pelastuslaitoskohtaisia tai valtakunnallisia työturvallisuuteen liittyviä raportteja. Teos on suunnattu erityisesti päällystön ja johtotason edustajille niin pelastuslaitoksissa kuin erilaisissa palokunnissa, mutta on toivottavaa, että se kuluu myös kaikkien muiden pelastusalalla toimivien ja aiheesta innoittuneiden käsissä. ”Tietovarastosta tulee löytymään muun muassa toimintaohjeet tiettyihin pelastusja ensihoitotehtäviin. Milloin käytetään suuria kunniamerkkejä. ”PERAn lähtökohtana on avoin tiedon jakaminen ja vuorovaikutus työturvallisuuden parantamiseksi. PERAsta löytyy myös turvallisuustiedoteosio, jossa pelastuslaitokset voivat jakaa turvallisuuteen liittyvää tietoa joko alueellisesti tai valtakunnallisesti. Eniten kunnossa olevat asiat Työ vaihtelee, niin ettei fyysistä (97 %) tai henkistä (96 %) kuormitusta esiinny Työhön liittyvät asiakastilanteet koetaan pääosin myönteisinä tai neutraaleina (96%) Perustehtävä ja työn tavoitteet ovat henkilöstöllä selvillä (96 %) Henkisen jälkihoidon tarve osataan tunnistaa ja sen toimivuus koetaan hyväksi (92 %) Työn vaaroihin on saatu asianmukainen perehdytys (89 %) Yhteistyö työterveyshuollon kanssa koetaan sujuvaksi (87 %) Työyhteisö koetaan sosiaalisesti toimivaksi (86 %) Suojaimien käyttöön on saatu riittävä koulutus ja niiden käyttö osataan (85 %) Lähde: PERA-tietojärjestelmä Eniten kehittämistä kaipaavat asiat Hälytysajokoulutusta ja -harjoittelua ei järjestetä riittävästi (49 %) Ennakoivaa uhkatai väkivaltatilanne-koulutusta ei järjestetä riittävästi (43 %) Ergonomisiin työtapoihin ei järjestetä riittävästi koulutusta (43 %) Kuljettajan puutteellisen ajokyvyn tunnistamiseen ja varautumiseen ei ole ohjeita (43 %) Työyhteisössä ei tunneta työsuojeluohjelman ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman sisältöä (41 %) Henkilöstö ei ylläpidä tai kehitä ammattitaitoaan riittävästi suhteessa perustehtävään (40 %) Tieto työyhteisön asioista ei ole helposti saatavilla (40 %) Ajan tasalla olevaa perehdytyssuunnitelmaa ei ole tai se ei toteudu käytännössä (37 %) Lähde: PERA-tietojärjestelmä PERA-tietojärjestelmän yhteenvedot työyhteisöjen vastauksista henkilöstön ja toiminnan osalta: 6 ·2015 15. alv 10 %) Lisätiedot ja tilaukset www.sppl.fi/verkkokauppa Uut uus ! elämäänsä, vaan asia joka sisällytetään päivittäiseen toimintaan. Hankekoordinaattori Maija Puranen ja ensihoitaja Aki Soutua tutkivat PERA-tietojärjestelmää Seppälän paloasemalla Jyväskylässä. kokuussa. Pelastustoimen ja ensihoidon riskienarviointijärjestelmästä löytyy lisätietoa osoitteesta: peranet.fi
Ajattelen omaa johtajuuttani: ei siinä voi paeta kenenkään selän taakse.” Rajalaa kismittää myös se, että hän todelJuha Rajala sai kritiikkiä kerrottuaan medialle kehärataharjoituksen menneen mönkään. Varsinkin kevään loppupuoli oli Rajalalle sattuneesta syystä melko rankka. ”Yritin toipua keväästä. Huomion veivät Rajalan sanamuodot, ei itse asia eli kokonaisturvallisuuden taso. Vähemmälle huomiolle jäi, että hän perusteli jutuissa asiallisesti, miksi näin kävi. Rehellisyys kääntyi voitoksi Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen ”Ei oltu niinkään huolissaan siitä miksi harjoitus meni pieleen, vaan siitä, ettei vain keltään menisi maine.” 16 6 ·2015. toukokuuta järjestetty pelastusharjoitus sujui. Lomastaan viikon hän käytti Kyproksella EU:n siviilikriisinhallintamekanismin kurssilla. ”Jos olen suunnitellut jonkun treenin, ja se ei mene ihan tuubiin, siitä on pakko ottaa vastuu. K eski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palopäällikkö Juha Rajala on kolmatta päivää töissä. Tässä tapauksessa kuona ei kuitenkaan valunut alaspäin. ”Ymmärrän kyllä, että esimiehiäni voi alkaa korveta, jos kokoukset aletaan aina, että mites se yksi palopäällikkö siellä”, Rajala myöntää. Vain siten voidaan mennä eteenpäin. ”Vaikka laarista satoi niskaan jälkipuinnin osalta, niin se on kääntynyt voitoksi monta kertaa”, hän sanoo nyt. ”Ainakin osaa meistä ottaa päähän se, että harjoituksista sanotaan: ’muuten meni hyvin, mutta viestiyhteydet tökkivät’. Pelastuslaitos sai kritiikkiä Rajalan suorapuheisuudesta varsinkin Vantaan kaupungilta. Oli tuossa vähän pikku myllyä.” Pikku myllyllä hän viittaa palautteeseen jota sai siitä, että kertoi tiedotusvälineille suorasukaisesti, kuinka kehäradan Vantaan Aviapoliksen 23. Arvioidessaan harjoitusta Rajala käytti muun muassa sanaparia ”päin helvettiä”, joka nostettiin otsikoihin. Noin muuten loma sujui lähinnä ”maatessa ja ihmetellessä”. Kollegoiltaan ympäri Suomea Rajala on saanut positiivista palautetta, jossa viesti on ollut aina sama: harjoitukset pitäisi jälkipuida rehellisesti, ketään syyttelemättä, mutta epäonnistumisia peittelemättä. Se alkaa olla jo klisee.” Kehäradan tapauksessa Rajala ei halunnut väistää omaa vastuutaan. Esimerkiksi Rajalalla ja pelastusjohtaja Pekka Vänskällä oli rakentava ja positiivinen keskustelu kaupungin johdon palautteen jälkeen
”Käsitykseni on, ettei välttämättä tuoda niitä kriittisimpiä ongelmia esille. Hän huomauttaa, että siinä onnistuttiinkin. Se meni Rajalan mukaan huomattavasti edellistä paremmin, sillä palaute edellisestä harjoituksesta oli käyty läpi, korjaavat liikkeet tehty ja asia oli kaikille jo selvästi tutumpi. Täytyy vain saada samalle kartalle ne, joiden kanssa tehdään yhteistyötä.” Hän kieltää silti olevansa uuden toimintakulttuurin luoja. Jos käsiteltäisiin laitostasolla kriittisesti omia asioita, eihän siitä tarvitsisi sen enempää repiä otsikoita ulkopuolelle.” Rajala aikoo jatkaa valitsemallaan tiellä. 6 ·2015 17. la puhui asiaa uutisessa mönkään menneestä harjoituksesta, mutta siihen kukaan kritisoijista ei kiinnittänyt huomiota. Mutsi on sanonut, että ole rehellinen. Ketään ei tuntunut kiinnostavan se, mitä hän kertoi tapahtuneen, vaan se, miten hän sen sanoi. Lisäksi organisaatioilla pitäisi olla resursseja korjata tehdyt virheet saman tien, ei vasta parin vuoden päästä seuraavassa harjoituksessa, kun asia on jo unohtunut. Ei se ole se juttu. Harjoitus oli terveellinen myös laitoksen omalle organisaatiolle. Jos tätä joukkoa johdetaan, niin johdetaan nyt sitten edestä. kesäkuuta. Hän aikoo silti puhua rehellisesti vastaisuudessakin. ”Itse laitoin itseni peliin, ja toivoisin sitä muiltakin. ”Ei oltu niinkään huolissaan siitä miksi harjoitus meni pieleen, vaan siitä, ettei vain keltään menisi maine.” Äitikin opetti rehellisyyttä Keski-Uudenmaan pelastuslaitos piti kehäradalla uuden pelastusharjoituksen 29. ”Siinä kundit tajusivat, että se mitä sanoin, oli asiaa, eikä se ollut keneenkään henkilökohtaisesti suunnattu.” Rajala painottaa, että asiat pitäisi pystyä juttelemaan halki pelastuslaitoksen oman väen kanssa ilman, että kenenkään tarvitsisi ottaa nokkiinsa. ”Ei siihen kukaan yksin pysty, eikä mulla mitään missiota ole, että ollaan lippu tanassa ja tehdään raflaavia ulostuloja. Epäkohtien esille nostaminen ja korjailu teettää ylimääräistä työtä, mutta sen työn Rajala on valmis tekemään. ”Pakkohan se on. Eihän mikään muuten muutu. Sillä yritän mennä.” Rajala toivoo rehellisyyttä kaikkiin pelastustoimen organisaatioihin. Silloin toiminta on tehokasta ja kokonaisturvallisuus paranee. Tämä nyt meni näin, seuraavalla kerralla korjataan.” Juha Rajalan suorasukaiset kommentit kehärataharjoituksesta nousivat otsikoihin
En pysty sanomaan, kumpaan lähtisin, jos saisin valita. Norja on hieno paikka. Hyvä johtaminen ja siihen liittyvä tekeminen. Paljon puhuttu urasuunnittelu ei tipahda taivaalta, vaan siitä on paljolti itse vastuussa.” Rajala on työskennellyt Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella vuodesta 1988. ”Pääsee a) merelle ja b) näkee kavereita. Mikä sammuttaa. Rajala on sukeltanut paitsi töissä, myös vapaalla. Nykyisin sukeltaminen on kokonaisvaltaisempi juttu. Noihin aikoihin silloiselle Vantaan kaupungin palolaitokselle pääsi kesämieheksi miltei kävelemällä ovesta sisään. Seuraavana vuonna hän jatkoi aikaisemmin aloitettua harrastusta ja kävi pelastussukelluskurssin. Sitten olen ollut parilla pelastussukeltajakurssilla kouluttajana.” Rajala kertoo, että aluksi sukeltaminen oli tietenkin jännittävää, koska hän pääsi näkemään maailmaa ja upeita vedenalaisia maisemia hylkyineen. Sitä hän entisöi vapaa-aikoinaan. Paras paikka sukeltaa. Perhe: Avovaimo, ei lapsia. ”Olen vaahdonnut mun pojille, eli kakkosvuorollekin urasuunnittelusta, että miettikää vähän etukäteen. ”Toimin palomies-sairaankuljettajana, sukellushomma oli vähän ekstraa.” Vuonna 2005, palomiesuransa jälkeen hän kävi alipäällystökurssin, ja on sen jälkeen toiminut pääasiassa paloesimiehenä. Vuoden 1929 puuvene on Juha Rajalan silmäterä. Mikä sytyttää. Minulla on käynyt tuuri. Eliöstö, hylyt, se on kaunista. ”Jos tätä joukkoa johdetaan, niin johdetaan nyt sitten edestä.” 18 6 ·2015. Salomoninsaaret on toisaalta paratiisi. 2011 hän valmistui päällystökurssilta, ja nyt tähtäimessä on Maanpuolustuskorkeakoulu. Sitä kautta hän pääsi sisälle alaan ja kuvausmatkoille erilaisiin dokumenttiprojekteihin. Sukeltamista maailman merillä Rajalan osalta tapaus kehärata alkaa olla käsitelty, sillä hänen vastuunsa radan suhteen päättyy elokuun lopussa. Olen tavannut ihmisiä, joiden kanssa olen päässyt sukeltamaan sinne, missä on nähtävää.” Puuvene rentouttaa Meri on lähellä Rajalan sydäntä paitsi sukeltamisen, myös veneilyn kautta. ”Lähden koulunpenkille syyskuun alusta ja olen opintovapaalla vuoden loppuun.” Koulunpenkki tarkoittaa opintoja Maanpuolustuskorkeakoulussa ja opintovapaata. Palomiesuransa jälkeen Juha Rajala kävi alipäällystökurssin. Juha Rajala, 52-vuotias, tällä hetkellä helsinkiläinen. ”Muuten olen sukellellut Norjat sun muut, niin palkalla kuin ilman palkkaa. Vuonna 1989 Rajala pääsi paloopistoon Espooseen. Vuonna 2011 hän valmistui päällystökurssilta. Kahdeksan vuotta sitten hän pelasti puuveneen, joka makasi puoliksi vedessä ruotsalaisessa satamassa. Hän toimi Merimuseon vapaaehtoisena sukeltajana Teredo Navalis -seurassa. Rajalan on tarkoitus vielä hankkia sotatieteen maisterin tutkinto. Osaksi häntä ajaa kouluttautumaan tulevaisuudennäkymä kuusikymppisestä palomiehestä, joka ei välttämättä enää selviydy operatiivisesta toiminnasta ja vuorotöistä, osaksi se, että hän uskoo eri viranomaisten yhteistyön vain lisääntyvän sisäisen turvallisuuden saralla. Hän on sukeltanut Suomen hylyillä, Islannissa ja Kanadan Hudson Baylla. Turhanpäiväinen kitinä. ”Tämä tarina liittyy siihen, että keski-ikäisellä miehellä pitää olla jokin harrastus, oli se Juha Rajala Kuka olet ja mistä tulet. Erästä dokumenttia tehtiin Salomonsaarilla, mutta se ei koskaan tullut tuotantoon
Nyt siitä on tullut instituutio. Miksi. ”Nyt on eka kesä, että on pystynyt ajamaan ilman, että pelkää sen leviämistä käsiin.” Veneen kunnostaminen ja sillä ajaminen ovat hyviä irtiottoja arkisiin asioihin, ja Rajala mainitsee viihtyneensä veneen parissa myös viime keväänä, työpyörityksen vastapainona. Kaikki tuntevat Juha Rajalan ennen muuta lempinimellään Pinkki. sitten prätkä, autot tai vene. ”Minulla oli junnuna, noin nelivuotiaana lonkkavika, ja sellaiset Forrest Gump -tyyliset raudat jaloissa. Oikea nimeni Juha-Pekka vääntyi kaikenlaisiin muotoihin. Rajala sanoo, että lapsena hän kiinnitti muiden huomion lonkkavikansa takia. 6 ·2015 19. Monikaan ei tiedä, että oikea nimeni on Juha.” Rajala myöntää viime kevään olleen melko rankka kehärata-tapauksen takia. Petterssonin kädenjälkeä vuodelta 1929. Vielä yksi asia on selvitettävä. G. Ystävä teki suurimman osan muodoista ja korjauksista, Rajala puolestaan hioi ja avusti. Rajala hankki veneen piirustukset Ruotsin merimuseosta, ja niiden perusteella hän ja hänen veneveistäjänä toimiva ystävänsä alkoivat hahmotella veneelle uutta elämää Lauttasaaren satamassa. Noin kymmenvuotiaana minulla oli Pink Panther -paita, ja siitä se lähti. Hän on tehnyt veneen kanssa töitä kahdeksan vuotta, ja sitä rapsutellessa on muun muassa mietitty kaksi opinnäytetyötä. Mä valitsin puuveneen.” Vene on klassikko, ruotsalaissuunnittelija C
Se on tuonut joustavuutta työhön, sillä työntekijöiden ei ole tarvinnut miettiä, kenelle mikäkin tehtävä organisaatiossa kuuluisi. Niin ikään hallintohenkilökunta työskentelee joustavasti eri toimipisteissä. Meillä suorittava henkilöstö on aika lailla yhtä, ja pyrimme tietoisesti siihen, että kaikki pystyvät suorittamaan oman osuutensa kaikista toiminnoista”, Ihamäki kertoo. Osa palomiehistä tai ensihoitajista saattaa joutua työvuorossaan toimimaan niin sanottuina heittomiehinä, mikä tarkoittaa työskentelyä sillä paloasemalla, jolla miehistöä kulloinkin tarvitaan. Palopäällikkö Heikki Kervinen tähdentää, että raja-aidat eri osastojen väliltä on hävitetty. ”Se poikkeaa ymmärtääkseni aika vahvasti monista muista laitoksista, joissa siilot ovat selvät. Prosesseja heidän käyttöönsä kehitetään asiantuntijaorganisaatioissa. Kymmenen kunnan seutu ulottuu Espoon kasvukeskuksista Nuuksion kansallispuistoon ja maaseudulle, saaristosta satamiin ja lentoliikenteeseen. Esimerkiksi kaikki paloasemat pyritään rakentamaan saman konseptin mukaisesti, jolloin voidaan työskennellä missä tahansa. ”Kun tehtävä tulee, käytävän yli alkaa kysely, että hei, kenellä on tilaa kalenterissa, oli kyseessä sitten palotarkastaja, -mestari, -päälLänsi-Uusimaa on Suomi pienoiskoossa Teksti: Kaisu Puranen Kuvat: Jussi Helttunen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alue kattaa hyvin monenlaisia ympäristöjä. Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki. Vaihteleva ympäristö vaatii laitokselta joustavuutta ja yhteistyöhakuisuutta. 20 6 ·2015. Ei siis ole eri asemien omia tapoja toimia, vaan yksi yhteinen. ”Juupas–eipäs -väittely siitä, kumpi on tärkeämpää, onnettomuuksien ehkäisy vai pelastustoiminta, on aika kestämätöntä”, Ihamäki kertoo syyksi uudistukseen. Esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisy kuuluu osaltaan ensihoitoon, ja palotarkastajat puolestaan pystyvät tekemään oman osuutensa pelastustoiminnasta. L aaja ja vaativa toimintakenttä on hionut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen sisäiset työmallit joustaviksi ja siivittänyt sen tiiviiseen yhteistyöhön naapurilaitosten ja toisten viranomaisten kanssa. Ihamäki on tyytyväinen uuteen organisaatiorakenteeseen ja sanoo, että se on palvellut periaatetta, jossa kaikki voivat tarvittaessa tehdä kaikkea. Ihamäen mukaan laitoksen periaate on olla yksi, yhtenäinen pelastuslaitos. Yksi laitoksen viidestä arvosta onkin yhteistyöhakuisuus. Pelastuslaitoksen organisaatiorakennetta uudistettiin vuonna 2011 niin, että palvelutuotannon, eli pelastustoiminnan, ensihoidon ja onnettomuuksien ehkäisyn suorittava henkilöstö koottiin yhden hallinnollisen linjan alle. ”Se on paljon enemmän kuin yhteistyöhalu, se on sitä, että aktiivisesti haetaan yhteistyötä”, laitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki selventää